yksin vai porukassa

[villeton]

Muutama reissu on takana. Yksin olen tehnyt matkaa. Porukassakin voisi mennä.

Tietty mitä enemmän on ajajia, niin vaikeampi olla yhtä mieltä esim ajoreiteistä. Itse kun ajelee, niin on helpompi
mennä fiilispohjalla ilman kiveenhakattuja suunnitelmia. majoituksia voi olla vaikeampi saada ex tempore, jos on isompi ryhmä.

Kuntopohja voi olla aika erilainen. Itse poljen aika rauhallisesti. päivämatkat kuitenkin noin 100 km tai vähän yli.

[JackOja]

Mitä enemmän porukkaa sitä enemmän säätöä. Kaikessa.

[sisurisampsa]

Tätä ketjua voinee käyttää myös maastopyöräilyyn?

Itse viihdyn kahden max kolmen ryhmässä, itseni mukaanlukien. Eteneminen on jouhevaa, kaikki about saman tasoisia kuskeja. Reittien suhteen ei olla tarkkoja, ajetaan vaan ja pidetään hauskaa.

Sain erään kaverin mukaan maastopyöräilyyn viime vuonna. Ensimmäiset viisi lenkkiä meni ihan ok, mutta sitten alkoi vituttamaan. Kyseinen kaveri on todella tarkka reitistä, pysähtyy katsomaan karttaa usein. En käytännössä voi ollenkaan ajaa hänen edellään, hän ilmoittaa heti että väärä suunta, jos vähänkään eksyn hänen speksaamasta reitistä. Hänen reittinsä eivät ole olleet edes mitään hyviä, pehmeetä pellonreunaa jne. Asvalttia/tietä ei saa ajaa maastolenkillä hänen mielestään lainkaan. Kaveri on luonteeltaan insinööri, pyörää aseteltaessa autoon aikaa tuhraantuu noin puoli tuntia, tästäkin sain vääntää hänen kanssaan kun halusi hänen ja minun pyöränsä juuri haluamallaan tavalla. Perheen ainut lapsi. Olen hänelle asiasta sanonut, ja kertonut että olipa paska ajopätkä jne. Mutta ei niin ei.

Olipa avautuminen, helpotti. Huh.

Eli pointtini on, että ajoseura on saman henkistä, ei pelkästään saman tasoista kunnoltaan/ajotaidoiltaan.

[villeton]

Tuli mieleen luonteenpiirteiden erilaisuuden ohella myös vuorokausirytmi voi olla erilainen.
Itse olen aamuvirkku ja haluan päästä aamulla tien päälle hyvissä ajoin. Tietty kun olen iltauninen, niin sängyssä
pitää olla klo 22. Ei pysty tai jaksa valvoa pidempään. Joku haluaa vasta lähteä iltarientoihin silloin....
Tosiaan aika hyvin sanottu, ,mitä enenmmän porukkaa, sitä enemmän säätöä.....

[paaton]

Tätä ketjua voinee käyttää myös maastopyöräilyyn?

Itse viihdyn kahden max kolmen ryhmässä, itseni mukaanlukien. Eteneminen on jouhevaa, kaikki about saman tasoisia kuskeja. Reittien suhteen ei olla tarkkoja, ajetaan vaan ja pidetään hauskaa.

Sain erään kaverin mukaan maastopyöräilyyn viime vuonna. Ensimmäiset viisi lenkkiä meni ihan ok, mutta sitten alkoi vituttamaan. Kyseinen kaveri on todella tarkka reitistä, pysähtyy katsomaan karttaa usein. En käytännössä voi ollenkaan ajaa hänen edellään, hän ilmoittaa heti että väärä suunta, jos vähänkään eksyn hänen speksaamasta reitistä. Hänen reittinsä eivät ole olleet edes mitään hyviä, pehmeetä pellonreunaa jne. Asvalttia/tietä ei saa ajaa maastolenkillä hänen mielestään lainkaan. Kaveri on luonteeltaan insinööri, pyörää aseteltaessa autoon aikaa tuhraantuu noin puoli tuntia, tästäkin sain vääntää hänen kanssaan kun halusi hänen ja minun pyöränsä juuri haluamallaan tavalla. Perheen ainut lapsi. Olen hänelle asiasta sanonut, ja kertonut että olipa paska ajopätkä jne. Mutta ei niin ei.

Olipa avautuminen, helpotti. Huh.

Eli pointtini on, että ajoseura on saman henkistä, ei pelkästään saman tasoista kunnoltaan/ajotaidoiltaan.

Mulla on vähän saman tyylinen nörtti ajoseurana, mutta meillä menee kyllä ajot sairaan hyvin. Kaveri speksaa aina reitin edellisenä iltana tarkasti. Yleensä jossain vaiheessa kerron tosi hyvästä oikopolusta ja saan jatkettua lenkkiä reilusti. Varskinkin maastossa ajan monasti pienillä spurteilla mäkien päälle odottelemaan ja loppu matkan vittuilla naputan perässä tulevalle nörtille :) Jollain kohtaa kaveri aina lopettaa puhumisen ja autolla kotiin mennessä lupaa, ettei lähde enää koskaan mukaan, eikä varsinkaan poikkea suunnitellulta reitiltä. Tuosta tietää, että lenkki oli taas kerran onnistunut :)

Maantiellä halut porukkalenkeille olisivat kovat, mutta tuntuu olevan pirun hankalaa saada sovitettua työt, perhe ja yhteislenkit johonkin tarkkaan kellonaikaan. Tykkään kyllä ajaa yksin tai muutaman kaverin kanssa, mutta mahdolliset kisaamiset vaatisivat kyllä porukkalenkkien tuomaa kokemusta.

[Oulunjulli]

Aivan kuin seksi, kaksikin riittää että siinä joku tekee jonku mielestä jotain väärin.

[viivi]

Vaelluksilla on sellainen nyrkkisääntö että kenkien ja seuralaisen pitää molempien olla vanhoja kavereita.

[MacKonte]

Porukassa ajan yleensä kahdesti vuodessa. Toisen kerran espoolaisen, toisen kerran oululaisen kaverini kanssa. Näiden kamujen kanssa ajaminen ja ajatus synkkaa kuin voideltu ketju rattaalla.

Muutaman kerran kesässä vaimon kanssa.

Muutoin ihan sooloilua. Saa päättää matkan, vauhdin, reitin ja tauot :)

[IHD]

Maastossa mieluiten yksin, maantiellä joku kovempikuntoinen tuulta halkomaan ;)

[nure]

Yksin tai kaksin, se riittää porukaksi.

[Jim717]

Käyn HePon porukkalenkeillä. Porukkalenkeillä on enemmän vauhtia peesihyödyn vuoksi ja tulee otettua itsestä enemmän irti, kuin yksin ajaessa. Toisaalta tykkään ladata lämpimänä kesäpäivänä jonkun reitin, jolla en ole ajanut RideWithGPS:stä Garmin 1000:n ja ajella sen yksin läpi omassa rauhassa. Kumpikin parempi

[Blackborow]

Maastossa on ihan jees ajella pienellä porukalla. Isossa menee nykimiseksi ja seisoskeluksi kovin helposti. Maantiellä en ajele.

[Jami2003]

Porukassa tulee toisinaan ajettua maastossa ja maantiellä mutta aika harvoin ajat natsaa niin että yli 4 olisi samalla lenkillä.

[kuovipolku]

Keskustelufoorumeiden karua todellisuutta. Viesti on postattu osioon "Pyörämatkailu" ja mainitsee reissut, majoitukset ja päivämatkat. Ei tarvita edes yhden käden sormia laskemaan niitä vastauksia joissa ei ole muitta mutkitta siirrytty puhumaan ihan muista, enemmänkin lähinnä vastaajaa koskettavista asioista eli tässä tapauksessa normaaleista yksittäisistä lenkeistä.

Mutta eihän tuo maata kaada...

[puppy]

toisaalta keskustelunavaus on myös hiukan epäselvä, dadaismirunoa, toisaalta myös pyydettiin lupa vaihtaa kaistaa muihin lenkkeihin

[JackOja]

toisaalta keskustelunavaus on myös hiukan epäselvä...

Minäkin mietin pitkään sisältääkö aloitusviesti kysymyksiä tai kaivataanko ylipäätään kommentteja vai olisiko vain kertaluonteinen toteamus.

[villeton]

Ongelmat/ristiriidat ovat samanlaiset on sitten päiväreissu tai parin viikon reissu. Helposti alkaa ärsyttämään tietyt ominaisuudet. Tietty ei kannata lähteä
Pidemmälle reissulle, jos ei kaveria tunne. Joku on insinööriluonne, joku liian boheemi yms.

Jotkut menee esim. Mallorcalle ajelemaan isommallakin porukalla. Tosiaan itsekseni olen reissut tehnyt. Ehkä joskus vastatuulessa, olisi kiva saada peesiä!

[Jami2003]

Keskustelufoorumeiden karua todellisuutta. Viesti on postattu osioon "Pyörämatkailu" ja mainitsee reissut, majoitukset ja päivämatkat. Ei tarvita edes yhden käden sormia laskemaan niitä vastauksia joissa ei ole muitta mutkitta siirrytty puhumaan ihan muista, enemmänkin lähinnä vastaajaa koskettavista asioista eli tässä tapauksessa normaaleista yksittäisistä lenkeistä.

Mutta eihän tuo maata kaada...
Daa. Sorry. Tapatalk kun ei näytä missä alueella keskustelu on..

[Köfte]

2-3 tuttua on todistetusti max. populaatio.
Näillä mentiin/mennään vieläkin. Paita&perse
parivaljakko toki paras vaihtoehto, kränän määrä
vähenee ekspotentiaalisesti. Tuo sama ystävyyssuhde
on kantanut 70-luvulta nykyisyyteen. Harmaat hanut
lenkkeilevät taas yhdessä. Tuo epatto asuu 5 km päässä:)

[puppy]

http://forum.toribash.com/image.php?groupid=3425&dateline=1314220988

tää sopii hyvin tähän?

No omalla kokemuksella reissuilla kuten elämässäkin yksin helpoin, ryhmässä sitten alkaa kasaantua haasteita kuten ihmisten välillä aina tulee kun väsyttää jne. Tai mä meen melkein aina yksin, emmä kai tule muiden kanssa toimeen =D

[Rouvashenkilö]

Mieheni ja minä, siinä haastetta ainakin miehelle kylliksi. Ei tulisi mieleenkään pilata useamman viikon fillarireissua ja lomaa suuremmassa sakissa, näin uskoisin. Sama vuorokausirytmi ja paljon ymmärrystä puolin ja toisin, välillä sanansäilä lentämään.

[ElBike]

Keskustelufoorumeiden karua todellisuutta. Viesti on postattu osioon "Pyörämatkailu" ja mainitsee reissut, majoitukset ja päivämatkat. Ei tarvita edes yhden käden sormia laskemaan niitä vastauksia joissa ei ole muitta mutkitta siirrytty puhumaan ihan muista, enemmänkin lähinnä vastaajaa koskettavista asioista eli tässä tapauksessa normaaleista yksittäisistä lenkeistä.

Mutta eihän tuo maata kaada... Karua todellisuutta on myös se, että ei lueta koko viestiketjua läpi, vaan aletaan kommentoimaan hätäisesti. Taas meinasin sortua siihen, mutta onneksi en... ja löysin kommenttisi. Kun selaa uusimmat viestit, ei osiot oikein aukene, kun näkee pelkkiä otsikoita. MUTTA TOISAALTA, otsikon voisi muotoilla sellaiseksi ettei viestiä tarvi avata vaan otsikosta jo selviää mitä se koskee. Esim. "Matkailetko fillarilla mieluiten yksin vai ryhmässä"?

[Mohkku]

Joskus olisi kyllä kiinnostavaa lähteä porukassa, jotta saisi vähän vertailupohjaa muiden kuntoon, osaamiseen ja asioihin suhtautumiseen ylipäätään. Normaalisti ajan siis yksin, paitsi kun puhutaan ajallisesti normaalia lenkkiä pidemmistä matkoista, mukaan tulee perhe osittain tai kokonaan. Muuten voi olla vaikeuksia saada lähtölupaa. Silloin pitää asennoitua eri tavoin kuin normaalisti yksin ajaessa, joten ongelmia ei ole ollut.

[Grandi66]

95% ajan yksin kaikkialla. Vain pari kertaa viikossa porukka lenkki.

Lähetetty minun K6000 Pro laitteesta Tapatalkilla

[Auvo]

Osaston alle kuuluvat pyöräMATKAILUT aina yksin. Mulla noi reissut ovat valtaosin suuntautuneet Lappiin, ja yksin oleminen on osa niihin matkoihin kuuluvaa rauhoittumista. Lisäksi pieni pelko siitä, että porukka muuttaisi matkanteon luonnetta kohden suorittamista. Vähän huonoja kokemuksia ryhmästä jaloin suoritetuilta vaelluksilta.

[villeton]

Kiitos vastauksista! Ketjun aloittajana voisin todeta, että mielestäni ihan mielenkiintoista oli kuulla muitten mielipiteitä. Ja ihan
aihealueella riittävästi pysyttiin!
Tosiaan jonkinlaiseen omaan Flow-tilaan pääseen yksin ajaessani ja tunnelma rikkoutuisi porukassa.
Varmaan itsellä liittyy jotenkin omaan perusluonteeseen. Töissä ja kotona on riittävän sosiaalista touhua, niin
vapaalla haluaa jotenkin rauhoittua ja olla omissa ajatuksissaan.........

[Fat Boy]

Pyörämatkailut, eli mun tapauksessa ajo autolla vaikka lappiin ja siellä sitten fillarilla jonnekkin. Ehdottomasti yksin. Ajan sinne minne nenä näyttää tai jostain syystä suunta kiinnostaa.

Porukkaöenkillä homma toimii, jos siinä on selkeästi joku vetäjä, jonka perässä muut mutkittelevat. Vetäjä voi sovitusti toki vaihtua, mutta yksi päättää suunnan ilman äänestyksiä. Porukan hitain määrää vauhdin (eli minä).

nih..

[SammyB]

Introverttinä viihdyn tosi hyvin itseni kanssa. Nämä fillarireissut kun on tällä hetkellä oikeastaan ainoita hetkiä kun saa itsekseen olla. Perus elämä tästä luonteenpiirteestä johtuen on joskus aika raskasta, niin yksi fillarin kanssa metsässä = jotain aivan käsittämättömän upeaa. En syjle ajoseuran päälle, jos sellaista tarjoutuu, mut ei aina, ei vaan pysty. :D

Omaan myös tuolla aikasemmin jo jonkin mainitseman "aikainen lintu se madon noukkii" vuorokausirytmin, niin melko usein olen reissuni heittänyt, kun muut vasta tarkistelevat renkaittensa paineita.

Hissipyöräilypäivinä sitä ajoseuraa onkin vähän niinkuin luonnostaan ja tällöin se onkin sitten tosi mukavaa

[Ari H]

OT. Onkohan introverttit yleensä aamuvirkkuja?

[alli]

Omaan myös tuolla aikasemmin jo jonkin mainitseman "aikainen lintu se madon noukkii" vuorokausirytmin, niin melko usein olen reissuni heittänyt, kun muut vasta tarkistelevat renkaittensa paineita.

Mun reissuilla taas yleensä leirintäalueella on jo tyhjää ympärillä, kun tulen ekaa kertaa aamulla ulos teltasta :). Sitten vielä mahdollisesti saunaan, jos sellainen on tarjolla, tai rauhallinen aamupala ainakin. Uutta porukkaa saattaa jo olla tulossa portilla, kun itse lähden matkaan... joten yksinreissaaminen sopii kyllä hyvin omaan päiväjärjestykseen.

Itse olen lähes täysi introvertti ja illanvirkku, mutta en tiedä, onko se yleinen piirre, kun ei ihan loputtomasti toisten tekemiset jaksa kiinnostaa :rolleyes:.