Velothon Stockholm - su 11.09.2016 / 55 ja 155 km

[Il ciclista di Roine]

Turku Touring pyöräilytapahtuman ongelmana on vähäinen osanottajien määrä ja tuli tarkasteltua, tarjoaako Tukholma Itämeren tuolla puolen minkäänmoista kuntopyöräilytapahtumaa.

Sunnuntaina 11.syyskuuta 2016 järjestetään historian toinen Velothon Stockholm, reitteinä siellä on joko 55 tai 155 km Tukholman keskustan eteläpuolisella alueella.

Viime vuoden avaustapahtumassa pitkällä matkalla suomalaisia kuntopyöräilijöitä oli 38 ja lyhyellä 4, lähinnä ruotsinkielisillä nimillä. Kaiken kaikkiaan noin 3000 osanottajaa.

Tapahtuman sivusto:
http://www.velothon-stockholm.se/en/

[Il ciclista di Roine]

Video-esittely pitkän lenkin reitistä:


https://www.youtube.com/watch?v=3LFxc6KpRsU

Lähtö ja maali ovat Rålambshovs-puistossa pari kilometriä Tukholman kaupungintalosta länteen.

Numeraaleja reitistä:

Distance 161.760 km
Total Ascent 2278 m
Lowest Point 3 m (at 159.16 km)
Highest Point 79 m (at 108.48 km)
Uphill 56.96 km (35.2%)
Downhill 56.80 km (35.1%)
Flat 48.00 km (29.7%)
Max. Height Gain 76 m
Steepest Uphill +25.0% (at 7.80 km) - Yxtunneln (itseäni kyllä epäilyttää tämän ramppitunnelin jyrkkyysprosentti)
Steepest Downhill -25.0% (at 8.04 km)
Longest Uphill 1.32 km (at 136.24 km)
Longest Downhill 1.24 km (at 39.36 km)

---

Tapahtumainfo on kyllä hieman kyseenalainen - FAQ-osio väittää osallistujakuoren noutopäivien olevan perjantai ja lauantai, mutta ei tapahtuma-aamuna sunnuntaina. Jos näin on, minulla ei ole jalansijaa lähteä polkemaan Tukholman kantakaupunkiin. Laskin kokonaiskustannuksen olevan jotain 300 euron luokkaa laivamatkoineen ikkunattomilla hyteillä. Mutta tämän sijoituksen muistaisi 25 vuoden kuluttua kuin uusi android 7.0-puhelin vm. 2016 jää kuiteskin unholaan.

Stressaavin asia on eittämättä löytää se parkkipaikka Tukholman kantakaupunkialueelta. FAQ-osio antaa ymmärtää, etteivät ruotsalaiset aio postittaa osallistumiskuoria. Hienoa palvelua olisi saada se kirottu kirjekuori Viking- tai Värtahamnen-terminaaliin tuotuna M/S Viking Gracen tai M/S Baltic Princessin rantautuessa.

---

Tubettajat ovat olleet aktiivisia viime vuoden tapahtumasta, niiden videot löydätte itsekin.

[Il ciclista di Roine]

Täydet propsit ruotsalaisille! VS oli mallikkaasti järjestetty. Lähtöpaikalla näkyi olevan isoja Tukholman puolimaratonin mainoksia, joiden mukaan siellä juostiin edeltävänä päivänä. Tämä taitaa selittää, miksi pyöräilytapahtuma oli näin syyskuussa. Toisin sanoen halutaan minimoida haittavaikutuksien kesto normaalille liikenteelle.

Olivat käyttäneet runsaasti mellakka-aitoja Tukholman keskusta-alueella. Hieno ajatushautomon tuotos tehdä viimeinen 2 km ennen maalia pitkin lähtöpaikan katua palaten takaisin vastakkaisella puolella (mellakka-aidoilla erotettuina).

Suomen kuntopyöräilytapahtumista poiketen Tukholman taajama-aluella KOKO katu/tieleveys on varattu pyöräilijöille, selkeät graafiset opasteet kulkusuunnista ja mahdollisuudesta kiertää kiertoliittymän keskusympyrät tai suojateiden keskikorokkeet myös vasemmalta puolelta. Maaseudulla ei myöskään haitanneet vastaantulevat autot, sillä tapahtumaa oli infottu näyttävillä plakaateilla. Pieninumeroisten teiden risteyksissä Ruotsin poliisin autot hälytysvalot päällä olivat valvomassa tapahtumaa. Puolimatkan kohdalla Nynäshamnissa paluureitti eteni hetken matkaa tien vastakkaisella puolella, joten kaikki polkijat näkivät, kuinka vastakkaisella puolella pyöräillään.

Tiestö on tosiaan paremmassa kunnossa kuin täällä Österlandetissa, Suomessa (vieläkin kammoksuttaa Kevätpolkaisussa ja Helsinki Velotourissa Sipoon tiestön asfaltin järjetön reikäisyys!). Eniten haluan valittaa VS2016:n liian mutkikkaasta reitistä Tukholman Södermalmin kaduilla, useita 100 metrin pätkiä ennen taas kääntymistä uudelle katuosuudelle. Siellä myös oli useita jyrkähköjä mäkiosuuksia. Hämmentävää oli todeta tiepäällysteen olleen huonokuntoisimmillaan juuri näillä kiharoilla (pienteollisuutta, varastoalueita). Kilpailureitin ulkopuolella heikointa näkemääni päällystettä on kuitenkin Värtanin satama-alueella, siellä missä viitoissa lukee FINLAND, ÅBO, HELSINKI.

Ilmoittautumisessa olikin yllättävää pyyntö järjestäjiltä osoittaa osanottajan henkilöllisyys. Kyselin netitse tuosta osallistujan kirjekuoren saamisesta tapahtuma-aamuna ja kyllähän se on mahdollista. Tapahtuman hintaan kuuluu perunasäkin muotoinen keinotekstiililaukku hienoilla Velothon Stockholm 2016 painatuksilla ja laukkuun on tarkoitus laittaa osanottajan oma siviilivaatetus. He sitten säilövät laukun pyöräilyn ajaksi.

Maalissa annettiin muistomitali*, ylikuuma keitto rieskanpalalla ja lusikalla tyrkytettiin otettavaksi, kuten myös vesipullo. Ainakin banaanin puolikkaita näkyi olevan. Aamulla vaikutti olevan jaossa myös ilmaisia irtohihoja, en kuitenkaan lähtenyt vaatimaan itselleni omaa, omat Nalinit ovat ihan hyvät.
* Tarkoituksenani oli aikoinaan kerätä seinälle kunkin vuoden pyöräilytapahtumien muistomitalit, mutta etelärannikon p-tapahtumissa Giro d'Espoossa, Tour de Helsingissä, Kevätpolkaisussa ja Helsinki Velotourissa polkijan kaulanikamia ei ole haluttu rasittaa metallimöykyllä.

Jätin auton maksulliselle paikoitusaluelle LIdingön siltojen alle (50 SEK / 24 h), poljin noin 7 km matkan melkoisen hiljaisessa sunnuntaiaamussa Lidingövägen-Valhallavägen-Odengatan-Sankt Eriksgatan-Drottningholmvägen-katuja Rålambshovsparkenille. Eniten huolestutti, osaanko edetä keskusta-alueella eksymättä ja ajoissa tapahtumakeskukseen, mutta eipä ollut ikäviä tilanteita (tai lähinnä se, kun kadun toisella puolella ei ollut pyöräväylää; eräs paikallinen pyöräilijä tiuski minulle ruotsiksi liikkuessani kohti väärienpäin olevia polkupyörän kuvia asfaltilla).

Ikävintä on tietenkin laivamaksujen huima kalleus Suomessa asuville. Aikataulujen mukaan paras vaihtoehto on mennä Siljan laivalla Turusta Tukholmaan (0610 CEST satamassa, VS-lähtö 0800 CEST) ja palata laivalla Helsinkiin. Jos haluaakin paluun Turkuun, joutuu omasta pyöräilynopeudesta riippuen odottelemaan jopa 6 tuntia ennen laivan lähtöä. Kalleuden takia halusin varmistua, ettei sade droppaa tunnelmaa Tukholmassa, hyvästä pyöräilykelistä yrnon sivuilta, koska eihän sitä pistää €400 vesisateessa ja myrskytuulessa sotkemiseen.

Itse lähdin C-ryhmässä (30-31 km/h), koska tosiaan arvelin nousumetrejä olevan reilusti yli 2000. Näin ei kuitenkaan ollut.
Luotettavan, satelliittipaikannusvapaan Sigma ROX 9.1.:n mukaan:

Distance: 159,93 km [tarkkuus riippuu rengaspaineista]
Climb: 1 479 m [ilmanpaineriippuvuus]
Max altitude: 84 m [asetin lähtöpaikan korkeudeksi 20 m]
Uphill distance: 44,53 km
Uphill avg incline: 2 %
Uphill max incline: 7 %
Descend: - 1 464 m
Downhill distance: 47,77 km
Downhill avg incline: - 3 %
Downhill max incline: - 8 %

---

Itse aloitin rauhallisesti olettaen nousuja kertyvän huimasti, kuitenkin lähdin siellä Nynäshamnissa mukaan leikkiin. Paluupuolella olin Ruotsin suurimman pyöräilyseuran, Fredrikshof Cykelklubb'in n. 15 polkijain peesissä. He hoitivat todella mainiosti hommansa, osasivat hidastaa tuntuvasti pienissäkin nousuissa päälle 20 km/h nopeuksilla. He eivät edes lähteneet loppukiriin 3 km ennen maalia, lähdin itse seuramaan neljää karkulaista. Koska olin edennyt varsinkin alkupuolen enemminkin PK-tehoilla, en aikonut haastaa tätä nelikkoa. Tulokset netissä ovat sukunimien mukaisessa järjestyksessä, ei aikojen mukaan.

Kuten aina pyöräilytapahtumissa (ja VK-tempolenkeillä) Suomessa, minulla oli Kaupin kanuunapaita ylläni, Suomen lippulogo olkapäillä. Tämä auttoi muita suomalaisia huomaamaan minut, kiitos Team Tammiselle Tammisaaresta.

Ensi vuoden mukaanlähtö on kiinni puhtaasti tapahtumapäivän kelistä. Oikein kiva olisi nähdä auringonkukankeltainen joukko Kanuunapaitoja meren tuolla puolen ja varsinkin, jos PS Kaupin Kanuunat ry olisi valmis kustantamaan kuluja.
Näissä merkeissä odotellen vuoden 2017 syyskuuhun!

[kuovipolku]

Suomen kuntopyöräilytapahtumista poiketen Tukholman taajama-aluella KOKO katu/tieleveys on varattu pyöräilijöille, selkeät graafiset opasteet kulkusuunnista ja mahdollisuudesta kiertää kiertoliittymän keskusympyrät tai suojateiden keskikorokkeet myös vasemmalta puolelta. Maaseudulla ei myöskään haitanneet vastaantulevat autot, sillä tapahtumaa oli infottu näyttävillä plakaateilla. Pieninumeroisten teiden risteyksissä Ruotsin poliisin autot hälytysvalot päällä olivat valvomassa tapahtumaa.

Sikäläisellä pyöräilyfoorumilla annettiin kommenteissa jonkin verran moitteita siitä etteivät opasteet aina näkyneet isommassa joukossa ajaneille. Yhdessä pyöräilijöiden "vaistomaisen" tavan ajaa keskusympyröiden ja keskikorokkeiden oikealta puolelta tämä johti ahtautumisiin ja tunkemisiin kapeisiin kanttarireunaisiin paikkoihin ja aiheutti siten kasoja. Södersjukhusissa riitti pyöräilijöitä ja lääkärihelikopteriakin tarvittiin. Myös sitä moitittiin että tietyistä vaarallisiksi tiedetyistä paikoista (kuten serpentiinialamäessä ja kovavauhtisessa tiukassa käännöksessä) ei varoitettu riittävän selvästi, vaikka niissä oli viime vuonnakin sattunut onnettomuuksia.

http://happyride.se/forum/file.php/1/file=308035/filename=image.jpeg
Foto: Steinar Danielsen
Video tilanteesta: https://www.instagram.com/p/BKNQ3aMgADv/

Kommenteissa on myös kovin tuttua: vaaratilanteiden ja onnettomuuksien määrää pidetään tarpeettoman suurena ja sen katsotaan johtuvan paljolti siitä että vähän tai ei lainkaan ryhmäajokokemusta omaavia ja "asemaansa tai sijoitustaan parantamaan" pyrkiviä ajajia on liikaa. Ihmetellään myös sitä miten kevytmielisesti jotkut ajajat näyttävät suhtautuvan onnettomuusriskeihin ja miten vähän he piittaavat muiden ajajien kalustosta ja terveydestä. Useampi kokenut kisakuski kertoo tunteneensa suurta epäviihtymystä ja nähneensä monta kasaa ja kokeneensa monta läheltä piti -tilannetta.


Tiestö on tosiaan paremmassa kunnossa kuin täällä Österlandetissa, Suomessa (vieläkin kammoksuttaa Kevätpolkaisussa ja Helsinki Velotourissa Sipoon tiestön asfaltin järjetön reikäisyys!).

Siellä ei tosiaan näy valitettavan muuta kuin lukuisia pomppuja tienpinnassa. Mutta mitä tulee Itä-Uudenmaan tiestön kuntoon, lienee syytä mainita että sekä Kevätpolkaisussa että Velotourissa ajettiin (eri suuntiin) seudun ehdottomasti huonokuntoisinta tietä Pornaisten ja Linnanpellon välillä - ja sekin on juuri saanut uuden sileän asfalttipinnan. Itä-Uudellamaalla riittää kyllä kohtuullisen ja jopa erinomaisen hyväkuntoisia teitä eikä niistä kannata muodostaa kuvaa noiden tapahtumien huonoimpien mutta kenties päällimmäisiksi muistiin jääneiden teiden mukaan.