Fillarin muutos

[MTB Fillaristi]

Kertokaapa mielipiteenne, onko ajatuksessani järkeä ja mitä suosittelisitte, jos on tai ei ole.

Mulla on hyvä pyörä, josta tykkään todella paljon ja se sopii mulle mitoiltaan todella hyvin.

Ohessa linkki yhteen liikkeeseen, jossa pyörätä on kuva ja speksit.

http://www.chainreactioncycles.com/fi/en/cube-elite-hpc-slt-29-hardtail-bike-2014/rp-prod125963

Nyt on vaan tilanne sellainen, etten aja enää metsässä tai siellä ei aikomuksesta huolimatta juurikaan tullut ajettua, kun
satuin loukkaamaan itseni ilman pyörää niin ettei metsässä ajamista voinut edes ajatella. Tuon vuoksi on tullut ajettua vain lähinnä tiellä.
Olen nyt puntaroinut mitä tehdä. Olisiko järkeä muuttaa tuota pyörää tielle sopivaksi niin, että siihen vaihtaisi hiilikuitukeulan ilman jousitusta ja sitten
uudet tielle sopivammat kumit alle. Toki myös kaiketi rattaille, eturattaalle, pitäisi ainakin tehdä jotain, koska jo nyt tulee maksimivauhtia
ajaessa vastaan se, ettei vaihteet riitä... Sit toki kaiketi myös kapeampaa ja kippuraista tankoa se kaiketi kaipaisi myöskin.

[missile]

Isompi eturatas ja sileät renkaat, esim kojakit tai big applet. Pääsee pienellä investoinnilla ja muutokset on helppo peruuttaa jos haluaa myöhemmin metsään. Noilla kuitenkin tulee lisää kulkua tietä pitkin ajeluun. Mun mielestä isompia muutoksia ei kannata lähteä tekemään.

[Kiovan Dynamo]

Jäykkä keula on kyllä kiva, mutta se mitä sillä voittaa, on että painoa tippuu kilon verran. Onko se tarpeen, on vähän kyseenalaista. Isomman eturattaankin kanssa on vähän niin ja näin. 29" takarenkaalla ja 90 kadenssilla latoo sellaisen ~40km/h. Monella meistä tulee käytettävät tehot siinä kohdassa ennen vastaan, ennen kuin välitykset.

Renkaiksi ehdottomasti jotkut sileämmät, sillä tekee aika paljon. Edellä mainittujen lisäksi myös Thunder Burtit voisivat olla hyvä valinta, rullaavat pirun hyvin, ovat kevyet ja kuitenkin on reunassa sen verran nappulaa, että kuntorata/hiekkatieajelu on aivan sliksiä rengasta kivempaa.

Eli suosittelen tekemään pieniä muutoksia kerrallaan, sitten fiiliksen mukaan seuraavat modaukset, mikäli tarvetta tulee. Itse aloittaisin noista renkaista.

[paaton]

Suotta sitä keulaa on minustakaan lähteä vaihtamaan. Jos maantie alkaa kiinnostamaan enemmän, niin ostat maantielle sopivamman laitteen ja myyt cuben pois.

[MTB Fillaristi]

Isompi eturatas ja sileät renkaat, esim kojakit tai big applet. Pääsee pienellä investoinnilla ja muutokset on helppo peruuttaa jos haluaa myöhemmin metsään. Noilla kuitenkin tulee lisää kulkua tietä pitkin ajeluun. Mun mielestä isompia muutoksia ei kannata lähteä tekemään. Onko noissa Kojakeissa kokoja niin, että menee samoille vanteille kuin nyt? Voin toki itsekin tutkia, mutta aattelin, jos tieto tulee tuosta vaan, niin kiitokset.

[MTB Fillaristi]

Jäykkä keula on kyllä kiva, mutta se mitä sillä voittaa, on että painoa tippuu kilon verran. Onko se tarpeen, on vähän kyseenalaista. Isomman eturattaankin kanssa on vähän niin ja näin. 29" takarenkaalla ja 90 kadenssilla latoo sellaisen ~40km/h. Monella meistä tulee käytettävät tehot siinä kohdassa ennen vastaan, ennen kuin välitykset.

Renkaiksi ehdottomasti jotkut sileämmät, sillä tekee aika paljon. Edellä mainittujen lisäksi myös Thunder Burtit voisivat olla hyvä valinta, rullaavat pirun hyvin, ovat kevyet ja kuitenkin on reunassa sen verran nappulaa, että kuntorata/hiekkatieajelu on aivan sliksiä rengasta kivempaa.

Eli suosittelen tekemään pieniä muutoksia kerrallaan, sitten fiiliksen mukaan seuraavat modaukset, mikäli tarvetta tulee. Itse aloittaisin noista renkaista.

Tuossa on jo takana Thunder Burt gummit. Ne toki rullaa, mutta turhan karheat tielle ja sit ne antaa hieman periksi kovassa vauhdissa varsinkin kurveissa tms.
Yleisesti joo nyt tällä kokoonpanolla vaihteet riittää mutta hyvässä myötäsessä ja alamäessa vauhdit menee yli tuon 40km/h vauhdin ja sen jäkeen toki jaksaa kierrättää vaikka
45km/h vauhdissa tasamaalla jokin aikaa, mutta varsinkin alamäissä vauhdin noustessa +50 ei jalat kerkee enää mukana vaikka mieli tekisi painaa kovempaa.
Nyt tulee käytettyä suurelta osin vain 3-4 suurinta vaihdetta (pienintä takaratasta) Loput lojuu käyttämättä ja kiiltelee uutuuttaan, vaikka tyylinä on ajaa aina satulasta, eikä siis runtata voimalla ;-) Tuon perusteella ajattelin, että jokin vaihtoehto olisi optimaalisempi, jotta olisi koko takapakka käytössä.

[Ernesti Kolpakko]

Ei suoratankoisesta oikein hyvää tielle saa. Renkaat vaihtaisin korkeintaan.

[Kiovan Dynamo]

Tuossa on jo takana Thunder Burt gummit. Ne toki rullaa, mutta turhan karheat tielle ja sit ne antaa hieman periksi kovassa vauhdissa varsinkin kurveissa tms.
Yleisesti joo nyt tällä kokoonpanolla vaihteet riittää mutta hyvässä myötäsessä ja alamäessa vauhdit menee yli tuon 40km/h vauhdin ja sen jäkeen toki jaksaa kierrättää vaikka
45km/h vauhdissa tasamaalla jokin aikaa, mutta varsinkin alamäissä vauhdin noustessa +50 ei jalat kerkee enää mukana vaikka mieli tekisi painaa kovempaa.
Nyt tulee käytettyä suurelta osin vain 3-4 suurinta vaihdetta (pienintä takaratasta) Loput lojuu käyttämättä ja kiiltelee uutuuttaan, vaikka tyylinä on ajaa aina satulasta, eikä siis runtata voimalla ;-) Tuon perusteella ajattelin, että jokin vaihtoehto olisi optimaalisempi, jotta olisi koko takapakka käytössä.

Joo, ilman muuta sitten isompaa eturatasta, jos tilanne on tuollainen. Joku 36-hampainen voisi olla aika passeli. :)

[Sprintrs]

Ei suoratankoisesta oikein hyvää tielle saa.

Mielipidekysymys. Oma maantiepyörä on tänäkin keväänä roikkunut pääosin seinällä. Pitkät maantielenkit olen mieluummin ajanut täysjäykällä maasturilla.
En tiedä millaiset välityksellä tuossa on , mutta itellä on edessä nw 36 ja takana pienin 11. Alamäessä jalat riitti vielä lähes seitsemään kymppiin. Maantiepyörätaustalla kadenssia pystyy ylläpitämään korkealla pidemmänkin ajan.

[MTB Fillaristi]

Mielipidekysymys. Oma maantiepyörä on tänäkin keväänä roikkunut pääosin seinällä. Pitkät maantielenkit olen mieluummin ajanut täysjäykällä maasturilla.
En tiedä millaiset välityksellä tuossa on , mutta itellä on edessä nw 36 ja takana pienin 11. Alamäessä jalat riitti vielä lähes seitsemään kymppiin. Maantiepyörätaustalla kadenssia pystyy ylläpitämään korkealla pidemmänkin ajan.

Tiellä ajaessa en ole mitannut kadenssia, mutta mitä nyt talvella tuli salilla ajettua melko hyvällä kuntopyörällä jossa oli watti/kadenssi/nopeus ym. mittaus niin tuolloin tuli ajettua noin 90 -110 pyörityksellä keskimäärin ja sitten temmossa 150 -170 paikkeilla pysyin vielä pomppimatta satulassa. Tuolla 90 - 110 ajaessa pyörän näyttämänopeus oli noin, jos muistan oikein, 32-36km/h. Watteja en nyt muista tarkasti, mutta yleisesti jotain 200 paikkeilla lenkkinopeudessa ja temossa sitten 360 - 420 paikkeilla, jos nyt siis muistiin on luottaminen. Luulisin siis, että edessä on pienempi kuin tuo 36 ratas. Jos nyt oikein yhdestä kuvasta laskin, niin taitais olla 30 - 32 piikkinen nyt tuossa, ulos en jaksanut lähteä asiaa tarkastamaan. Mutta ei siis lähellekkään 36.

[Kiovan Dynamo]

Mielipidekysymys. Oma maantiepyörä on tänäkin keväänä roikkunut pääosin seinällä. Pitkät maantielenkit olen mieluummin ajanut täysjäykällä maasturilla.
En tiedä millaiset välityksellä tuossa on , mutta itellä on edessä nw 36 ja takana pienin 11. Alamäessä jalat riitti vielä lähes seitsemään kymppiin. Maantiepyörätaustalla kadenssia pystyy ylläpitämään korkealla pidemmänkin ajan.

Sama homma. Mun täysjäykässä 1x10:ssä on 36 ratas edessä ja 11-28 Ultegran pakka takana ja kertaakaan ei ole tullut ongelmaa, että välitykset loppuisivat yläpäästä kesken, toisesta päästä kylläkin. Enkä todellakaan myönnä edes olevani maantiepyörätaustalta. :D

Todennäköisesti Cubessa on vakio 32-piikkinen eturatas ja Sramin maastopakassa pienin ratas on 10-hampainen. Eli 32/10 x 90 r/min x 2,24 m/r = 645,12 m/min = 38,7 km/h. Jos satasen kadenssi on ihan arkipäivää, niin pitäisi päästä jo pitkälti päälle 40 km/h lukemiin (laskennallisesti 43 km/h).

[MTB Fillaristi]

Tiellä ajaessa en ole mitannut kadenssia, mutta mitä nyt talvella tuli salilla ajettua melko hyvällä kuntopyörällä jossa oli watti/kadenssi/nopeus ym. mittaus niin tuolloin tuli ajettua noin 90 -110 pyörityksellä keskimäärin ja sitten temmossa 150 -170 paikkeilla pysyin vielä pomppimatta satulassa. Tuolla 90 - 110 ajaessa pyörän näyttämänopeus oli noin, jos muistan oikein, 32-36km/h. Watteja en nyt muista tarkasti, mutta yleisesti jotain 200 paikkeilla lenkkinopeudessa ja temossa sitten 360 - 420 paikkeilla, jos nyt siis muistiin on luottaminen. Luulisin siis, että edessä on pienempi kuin tuo 36 ratas. Jos nyt oikein yhdestä kuvasta laskin, niin taitais olla 30 - 32 piikkinen nyt tuossa, ulos en jaksanut lähteä asiaa tarkastamaan. Mutta ei siis lähellekkään 36.

Taitaa olla 32, tsekkasin mallia ja se on siis "Race Face Next SL DM Carbon 32T" Tuo 32 kaiketi viittaa tuohon eturattaan kokoon?

[MTB Fillaristi]

Sama homma. Mun täysjäykässä 1x10:ssä on 36 ratas edessä ja 11-28 Ultegran pakka takana ja kertaakaan ei ole tullut ongelmaa, että välitykset loppuisivat yläpäästä kesken, toisesta päästä kylläkin. Enkä todellakaan myönnä edes olevani maantiepyörätaustalta. :D

Todennäköisesti Cubessa on vakio 32-piikkinen eturatas ja Sramin maastopakassa pienin ratas on 10-hampainen. Eli 32/10 x 90 r/min x 2,24 m/r = 645,12 m/min = 38,7 km/h. Jos satasen kadenssi on ihan arkipäivää, niin pitäisi päästä jo pitkälti päälle 40 km/h lukemiin (laskennallisesti 43 km/h).

Tuossa takana on Sram XX1, 11-speed. Tarkoittaako tuo laskelma teoreettista nopeutta ko väityksillä ja mainitulla kadenssilla?

[Kiovan Dynamo]

Tuossa takana on Sram XX1, 11-speed. Tarkoittaako tuo laskelma teoreettista nopeutta ko väityksillä ja mainitulla kadenssilla?

Juurikin sitä. Empiiriset kokemukset maratonkisoista tuntuisivat tukevan noita laskelmia aika hyvin, sen takia mun narujaloilla piti kisapyöräänkin vaihtaa jo 30-piikkinen eteen, kun ei kuitenkaan jaksa ajaa niin täysiä, että 32:sta olisi hyötyä. :D

[MTB Fillaristi]

Juurikin sitä. Empiiriset kokemukset maratonkisoista tuntuisivat tukevan noita laskelmia aika hyvin, sen takia mun narujaloilla piti kisapyöräänkin vaihtaa jo 30-piikkinen eteen, kun ei kuitenkaan jaksa ajaa niin täysiä, että 32:sta olisi hyötyä. :D

Jos nuo laskelmat ja omat tuntemukset/vauhdit sekä kadenssit pitää edes jollain tapaa paikkaansa. Vauhditkin on melko tarkkoja gps:n antamia, joten tuon perusteella vois 36 piikkinen eteen olla sopiva. Silloin pitäisi riittää vielämyötätuuli ja alamäipätkille vaihteet ja sitten myös takapakka varmaankin käytettyä laajemmin hyväksi. Nyt siis yli puoli pakkaa käyttämättä.

Katsoin netistä enkä löytänyt suoraan tuohon vastaavaan sarjaan 36 eturatasta, siihen oli vaihtoehdot 30 - 34. Meneekö tuohon kokonaisuuteen muiden valmistajien eturattaa heittämällä, ei viitsis laittaa koko hoitoa vaihtoon.

Ajatustasolla siis eturatas asia kunnossa. Toki siihenkin saa heittää vieläehdotuksia ja eriäviäin mielipiteitä.

Miten tuo etuhaarukka. Jollain tapaa ajattelisin, että turhaa se jousto siinä on, kun se on ollut nyt toiminallisia testejä lukuunottamatta ajossa aina lukittuna. Hiemanhan se silti joustaa, vaikka siis lukossa olisikin.

Renkaat sileämmiksi. Jokunen kommentti noihinkin tuli, mutta onko huomioitavaa, että rengas sopii tuolle samalle vanteelle. Niitä ei viitsis vaihtaa, kun on hyvät ja kevyet.

Jos mulla tästä projekti etenee, niin siinä tapauksessa kiinnostuneet saa ilmoittautua ostamaan keulaa tms. vaihtuvaa tavaraa ;-)

[MTB Fillaristi]

Jos nuo laskelmat ja omat tuntemukset/vauhdit sekä kadenssit pitää edes jollain tapaa paikkaansa. Vauhditkin on melko tarkkoja gps:n antamia, joten tuon perusteella vois 36 piikkinen eteen olla sopiva. Silloin pitäisi riittää vielämyötätuuli ja alamäipätkille vaihteet ja sitten myös takapakka varmaankin käytettyä laajemmin hyväksi. Nyt siis yli puoli pakkaa käyttämättä.

Katsoin netistä enkä löytänyt suoraan tuohon vastaavaan sarjaan 36 eturatasta, siihen oli vaihtoehdot 30 - 34. Meneekö tuohon kokonaisuuteen muiden valmistajien eturattaa heittämällä, ei viitsis laittaa koko hoitoa vaihtoon.

Ajatustasolla siis eturatas asia kunnossa. Toki siihenkin saa heittää vieläehdotuksia ja eriäviäin mielipiteitä.

Miten tuo etuhaarukka. Jollain tapaa ajattelisin, että turhaa se jousto siinä on, kun se on ollut nyt toiminallisia testejä lukuunottamatta ajossa aina lukittuna. Hiemanhan se silti joustaa, vaikka siis lukossa olisikin.

Renkaat sileämmiksi. Jokunen kommentti noihinkin tuli, mutta onko huomioitavaa, että rengas sopii tuolle samalle vanteelle. Niitä ei viitsis vaihtaa, kun on hyvät ja kevyet.

Jos mulla tästä projekti etenee, niin siinä tapauksessa kiinnostuneet saa ilmoittautua ostamaan keulaa tms. vaihtuvaa tavaraa ;-)


Mites tuo ohjaustanko, kannattaako sen vaihtamista edes miettiä? Vastatuulipätkillä on ollut usein mielessä, että tekis mieli olla pienempi jottei tuo tuuli tartu kiinni. Tuossa kuitenkin nyt hartioita leveäpi ajoasento.

Joku toki on sitä mieltä, ettei muutokset kannata ja pyörä vaihtoon. Sekin on toki mielipide, enkä sitäkään tyrmää. Ajatuksena on kuitenkin se, etten nyt 2 vuoden jäkeen haluaisi taas investoida uuteen pyörään ja toisaalta tiedän, ettänoin pitäisi tehdä jos tuon nykyisen myyn ja haluaisin samantasoisen maantiepyörän tilalle. Tappiot minimoidakseni siis olen ajatellut päivittäväi nykyistä tarkoitusta vastaavaksi, mahdollisuuksien rajoissa.

[noniinno]

Kapeaa tankoa vaan. Nousukahvat ovat tiellä hyvät, niillä saa asentoa pitemmäksi. Joku 620mm voisi olla hyvä lähtökohta.

Mutta nythän kannattaisi vaihtaa pyörä jos suht. tuoreesta laitteesta on kyse. Maantielaitteessa saa huomattavasti paremman vastineen rahalle kuin saman hintaluokan maastopyörässä.

Käy testaamassa maantie- tai Cyclocross -pyörää. Voi olla valaiseva kokemus.

[Vinttaaja]

IMO:Kapean tangon ja liukkaampien renkaiden lisäksi kannattaa vaihtaa sellainen stemmi, joka mahdollistaa vähän virtaviivaisemman ajoasennon...

[TERU]

Jos on hyvin varmasti sitä mieltä, että maastoajo on kokonaan loppu, niin vaihto sopivampaan tiepyörään on kovin hyvältä tuntuva ratkaisu. Tuo pyörä on niin vahvasti maastopyöräilyyn suuntautunut, että muuttaminen maantiekelpoiseksi on vähintään "haasteellinen" juttu. Ajetaan toki maastopyörällä tielläkin, onhan näitä reippaan pituisia siirtymätaipaleita, mutta sitten tarvitaan taas maastokelponen väline. Myynti tai vaihto on mielestäni viisaampaa, jos toisen pyörän hankinta rinnalle ei tule kyseeseen. Tulee ja mennehän näitä.

[MTB Fillaristi]

Jos on hyvin varmasti sitä mieltä, että maastoajo on kokonaan loppu, niin vaihto sopivampaan tiepyörään on kovin hyvältä tuntuva ratkaisu. Tuo pyörä on niin vahvasti maastopyöräilyyn suuntautunut, että muuttaminen maantiekelpoiseksi on vähintään "haasteellinen" juttu. Ajetaan toki maastopyörällä tielläkin, onhan näitä reippaan pituisia siirtymätaipaleita, mutta sitten tarvitaan taas maastokelponen väline. Myynti tai vaihto on mielestäni viisaampaa, jos toisen pyörän hankinta rinnalle ei tule kyseeseen. Tulee ja mennehän näitä.

Jos otetaan tuo mietintään muutoksen rinnalle, niin mikälainen pyörä olisi hyvä, jotta saisin ns. vastaavan pelin tielle, kuin nyt on maastoon suunniteltu. Tuossa aiemmin mainittiin myös, että vataavan maantiepyörän saisi edullisemmin kuin maastopyörän? "Maantielaitteessa saa huomattavasti paremman vastineen rahalle kuin saman hintaluokan maastopyörässä." Tai noin tulkitsin tuon vastauksen, ajatellen asiaa niin, että jos hakee samaa vastinetta, niin rahaa tarvitsee käyttää vähemmän?

[MTB Fillaristi]

Jos otetaan tuo mietintään muutoksen rinnalle, niin mikälainen pyörä olisi hyvä, jotta saisin ns. vastaavan pelin tielle, kuin nyt on maastoon suunniteltu. Tuossa aiemmin mainittiin myös, että vataavan maantiepyörän saisi edullisemmin kuin maastopyörän? "Maantielaitteessa saa huomattavasti paremman vastineen rahalle kuin saman hintaluokan maastopyörässä." Tai noin tulkitsin tuon vastauksen, ajatellen asiaa niin, että jos hakee samaa vastinetta, niin rahaa tarvitsee käyttää vähemmän?

Ottaen huomioon sen, että nyt tuolla on painoa 8,8kg ja joku mainitsi, että joustokeulan muuttamisella hiilikuituiseksi kiinteäksi keulaksi paino putoaa kilon? Sitten jo gummit vaihtaa kapeampiin, kevyempiin niin painoa olisi kaiketi yli kilo vähemmän? Eipä tuo paino ole kaikki kaikessa vaan se, että tunne tiellä olisi hyvä, vaihteita riittämiin kovaan ajoon ja pyörä rullaisi hyvin. Tuskin kilpailuihin lähden, mutta eipä sitä tiedä jos tuohon Vantaalle kierroksen lähtisi heittämään.

[elasto]

Joku toki on sitä mieltä, ettei muutokset kannata ja pyörä vaihtoon. Sekin on toki mielipide, enkä sitäkään tyrmää. Ajatuksena on kuitenkin se, etten nyt 2 vuoden jäkeen haluaisi taas investoida uuteen pyörään ja toisaalta tiedän, ettänoin pitäisi tehdä jos tuon nykyisen myyn ja haluaisin samantasoisen maantiepyörän tilalle. Tappiot minimoidakseni siis olen ajatellut päivittäväi nykyistä tarkoitusta vastaavaksi, mahdollisuuksien rajoissa.

Mä oon ajanu omilla maastopyörilläni yleensä sen 2 vuotta ja sitten vaihtanut aina uuteen. Pari vuotta vanhassa pyörässä on vielä jotain jälleenmyyntiarvoa jos pyörä on ehjä. Eli itse olen myöskin sen kannalla, että nyt on se hetki laittaa pyörä vaihtoon jos siltä tuntuu. Ainakin mahdollisten tappioiden minimoimiseksi.

[MTB Fillaristi]

Mä oon ajanu omilla maastopyörilläni yleensä sen 2 vuotta ja sitten vaihtanut aina uuteen. Pari vuotta vanhassa pyörässä on vielä jotain jälleenmyyntiarvoa jos pyörä on ehjä. Eli itse olen myöskin sen kannalla, että nyt on se hetki laittaa pyörä vaihtoon jos siltä tuntuu. Ainakin mahdollisten tappioiden minimoimiseksi.

Mulla, vaikka pyörä on vajaa 2 vuotta vanha, ei sillä ole tullut ajoa kuin 2014 syksyllä ja sitten 2015 kesästä syksyyn ja siis tiellä oikeastaan kokonaisuudessaan tuota 2014 syksyn metsätie ajoa lukuunottamatta. Tuossa välissä loukkaantuminen, jonka vuoksi sitten pelkkää ajoa tiellä. Talvella pyörä on pysynyt kuivassa tallissa. Tuo huomioiden omasta mielestäni olisi harmi vaihtaa pyörä, koska käytännössä se on todella hyvässä kunnossa, mutta samaa hintaa kuin uudesta siitä tuskin saa ;-) Ymmärrän tuon vaihtovälin 2 vuotta, jos pyörällä ajaa aktiivisesti metsässä ja jopa ympäri vuoden.

[elasto]

Mulla, vaikka pyörä on vajaa 2 vuotta vanha, ei sillä ole tullut ajoa kuin 2014 syksyllä ja sitten 2015 kesästä syksyyn ja siis tiellä oikeastaan kokonaisuudessaan tuota 2014 syksyn metsätie ajoa lukuunottamatta. Tuossa välissä loukkaantuminen, jonka vuoksi sitten pelkkää ajoa tiellä. Talvella pyörä on pysynyt kuivassa tallissa. Tuo huomioiden omasta mielestäni olisi harmi vaihtaa pyörä, koska käytännössä se on todella hyvässä kunnossa, mutta samaa hintaa kuin uudesta siitä tuskin saa ;-) Ymmärrän tuon vaihtovälin 2 vuotta, jos pyörällä ajaa aktiivisesti metsässä ja jopa ympäri vuoden.

Joo tuossa tapauksessa asia on tietenkin toinen. Itse ajan pyörilläni ympäri vuoden ja mielestäni kohtuullisen paljon. Pääosin polkuja ja myös työmatkaa joka arkipäivä. Mun käytössä pyörät kuluu aika paljon jo kahdessa vuodessakin, mutta hyvin huollettuna 2 vuotta vanhasta ehjästä pyörästä on saanut yleensä myydessä puolet siitä mitä se on maksanut uutena.

[noniinno]

No hieno pyörähän tuo Cube on. Mutta tonnin maantiepyörä on tieajossa valovuoden Cubea parempi. Toki Cubestakin liukasliikkeisen huonompienkin teiden kulkineen saa kun laittaa 42-piikkisen eturattaan, matalan stemmin, slicksit ja kapean tangon nousukahvoilla.

[TERU]

Jos otetaan tuo mietintään muutoksen rinnalle, niin mikälainen pyörä olisi hyvä, jotta saisin ns. vastaavan pelin tielle, kuin nyt on maastoon suunniteltu. Tuossa aiemmin mainittiin myös, että vataavan
maantiepyörän saisi edullisemmin kuin maastopyörän? "Maantielaitteessa saa huomattavasti paremman vastineen rahalle kuin saman hintaluokan maastopyörässä." Tai noin tulkitsin tuon vastauksen, ajatellen asiaa niin, että jos hakee samaa vastinetta, niin rahaa tarvitsee käyttää vähemmän?

Mahdollisimman hyvin omia toiveita vastaava joko kippuratankoinen tai suoratankoinen, fitnes- tai krossari. Eikä ihan viimeistä kymppiä tinkien, jotta saisi hyvällä runkosarjalla pohjustetun pelin, osia voi päivitellä tarpeen mukaan, kun alkuperäiset ajettu loppuun. Pää kylmänä ettei sorru mihinkään trendikamaan. Käyttöesine käytön mukaan. Minulle pyöräily on "elämää tärkeämpi asia" elokuvailmaisua käyttääkseni, siksi neuvoni ei välttämättä toimi yleistäen.

[MTB Fillaristi]

Mahdollisimman hyvin omia toiveita vastaava joko kippuratankoinen tai suoratankoinen, fitnes- tai krossari. Eikä ihan viimeistä kymppiä tinkien, jotta saisi hyvällä runkosarjalla pohjustetun pelin, osia voi päivitellä tarpeen mukaan, kun alkuperäiset ajettu loppuun. Pää kylmänä ettei sorru mihinkään trendikamaan. Käyttöesine käytön mukaan. Minulle pyöräily on "elämää tärkeämpi asia" elokuvailmaisua käyttääkseni, siksi neuvoni ei välttämättä toimi yleistäen.

Ehdotuksia vaihtoehdoksi, jos hankkisinkin maantiekulkineen tilalle. Crossaria en lähde hankkimaan, jos jotain hankin, on se sitten puhtaasti maantielle tehty kulkine. Tavoitteena olisi saada siten kuitenkin vähintään vastaavilla ominaisuuksilla varustettu maantiepyörä, jos verrataan sitä Cubeen, joka mulla nyt on. Vastaavalla tarkoitan sitä, että maantiepyörän pitäisi olla vastaavasti yhtäaisilla osilla tms. varustettu, jotta pyörälyn fiiliksen taso ei laske siihen kun vaihteet rutisee tms. outoa tapahtuu, johon en ole tottunut.

[orc biker]

Minulle syntyy tällaisesta aina yksi ajatus: haluatko olla nopea? Jos et, niin mikäs tuossa pyörässä on vikana edes tuollaisenaan. Minä en jaa ajatusta maantiepyörän paremmuudesta maantiellä, koska paremmuus on subjektiivinen asia, joka tarkoittaa eri ihmisille eri juttuja. Nopeampi se on ihan huomattavasti johtuen lähes täysin pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen lähes täysin varsin erilaisesta ajoasennosta.

Joku toki voi mainita tangon, että saa erilaisia oteleveyksiä. Minä en itse mitenkään erityisesti ole kaivannut käyrätankoa suoraan tottumisen jälkeen, mutta siihenkin on maastureihin sopivia ratkaisuja, kuten Jones Loop Bar. Siinä saa otteita ja siinä saa etenkin vielä kahvat lisäämällä aika aeronkin asennon. Renkaiksi Speed King tai äärimmäisenä Big One tubelessina, niin siinä ei paljon anna tasoitusta maantiepyörille, itse asiassa ei useimpien kuskien välineisiin verrattuna yhtään.

https://www.youtube.com/watch?v=SUxIflfeqLc

Eli nopeus on se potentiaalinen ongelma. Etuja on myös helppo nähdä. Huolettomuus, oli sitten jyrsittyä asvalttia, hiekkapätkiä tai vaikka ajautuu olemattomalla pientareelta alas (tai siirtyy vapaaehtoisesti, kun tulee autoja kahdesta suunnasta kapealla ja mutkaisella tiellä -> ei mikään ongelma). Tärinänvaimennus on ihan eri luokassa kuin kapeilla renkailla. Jne. Eli kyse on siitä, mitä hakee. Minä olen ajanut viime vuosina tuhansia kilometrejä maanteitä maasturilla ja nauttinut siitä kovasti. Minä etenen vähän hitaammin kuin useimmat maanteillä kohtaamani fillaristit, mutta minä hyväksyn sen hintana siitä, että vastineeksi saan paljon muuta. Ei minulla ole mitään nopeustavoitetta, vaan kuntoilu- ja harrastustavoite, joten on aika yhdentekevää, jos en ehdi pisteestä A pisteeseen B jossain tietyssä ajassa. Joko käännyn ennen sitä takaisin tai ajan pidempään. Yleensä ajan pidempään :)

[TERU]

Jokaisen paljon pyöräilevän pitäisi rohjeta elämässään koikea oikeankokoisen ja oikensäädetyn maantiepyörän ajo. Se on elämys. Vasta maantietankoinen pyörä antaa sen mitä pyöräily parhaimmillaan voi olla. Tämä niitä palstan jäseniä varten, jotka haluavat tämän kokea, ei muissa vikaa, itsekullakin vapaa itsenäinen päätösvalta.

Pyörän valinnasta ei voi vastata kuin ise, kaikki rutisevat, mutta saa ne toimiviksikin. Oikea koko on kaikkein korkeimmalla valinnassa, yksityiskohtiin liikaa valinnassa painottaessa "ei näe metsää puilta" ja voi ajaa metsään jo valintavaiheessa. Ammattitaitoinen myyjä, (jonka panee vielä lujille pyörän valintaa tehdessä) auttaa hyvään tulokseen ostovaiheessa ja vuosia eteenpäin.

[orc biker]

Jokaisen paljon pyöräilevän pitäisi rohjeta elämässään koikea oikeankokoisen ja oikensäädetyn maantiepyörän ajo. Se on elämys. Vasta maantietankoinen pyörä antaa sen mitä pyöräily parhaimmillaan voi olla. Tämä niitä palstan jäseniä varten, jotka haluavat tämän kokea, ei muissa vikaa, itsekullakin vapaa itsenäinen päätösvalta.

Minä ajoin käyräsarvisella retkipyörällä (nykyisen luokittelun mukaan retkipyörä olisi varmaan lähinnä sitä) alle kymmenvuotiaasta alkaen. Siihen aikaan sellaisia sai lasten koossakin. Milloin nykyisin näkee käyrätankoja lasten fillareissa? Ei koskaan, ellei puhuta ihan harrastepyöristä, siis harjoittelu- tai kilpapyöristä. Yläasteella ajoin jo ihan oikeaa maantiepyörää, joten onpa nuokin tullut koettua ihan jo varhaisessa vaiheessa. Outoa oli sitten joskus totutella suoratankoiseen, mutta en minä ymmärrä, mikä niin ihmeellinen elämys tuollainen kova ajokki on. Onhan se kevyt ja nopea, mutta ihan kelvoton hiekalla ja hankala jyrsityllä asvaltilla ja monessa muussakin paikassa. Ei minulla ole niitä koskaan ollut ikävä. Been there done that. Ei niissä ole mitään mystistä. Jos haluan, niin pystyn laittamaan maasturinkin kovaan vauhtiin, mutta en vain pysty pitämään sitä vauhtia yhtä pitkään yllä. Pyörä kuin pyörä, kunhan ajaa. Liian tekniseksi on tämä touhu mennyt, ja sorrun siihen itsekin. Pitäisi yrittää vähentää.

[MTB Fillaristi]

Minulle syntyy tällaisesta aina yksi ajatus: haluatko olla nopea? Jos et, niin mikäs tuossa pyörässä on vikana edes tuollaisenaan. Minä en jaa ajatusta maantiepyörän paremmuudesta maantiellä, koska paremmuus on subjektiivinen asia, joka tarkoittaa eri ihmisille eri juttuja. Nopeampi se on ihan huomattavasti johtuen lähes täysin pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen lähes täysin varsin erilaisesta ajoasennosta.

Joku toki voi mainita tangon, että saa erilaisia oteleveyksiä. Minä en itse mitenkään erityisesti ole kaivannut käyrätankoa suoraan tottumisen jälkeen, mutta siihenkin on maastureihin sopivia ratkaisuja, kuten Jones Loop Bar. Siinä saa otteita ja siinä saa etenkin vielä kahvat lisäämällä aika aeronkin asennon. Renkaiksi Speed King tai äärimmäisenä Big One tubelessina, niin siinä ei paljon anna tasoitusta maantiepyörille, itse asiassa ei useimpien kuskien välineisiin verrattuna yhtään.

https://www.youtube.com/watch?v=SUxIflfeqLc

Eli nopeus on se potentiaalinen ongelma. Etuja on myös helppo nähdä. Huolettomuus, oli sitten jyrsittyä asvalttia, hiekkapätkiä tai vaikka ajautuu olemattomalla pientareelta alas (tai siirtyy vapaaehtoisesti, kun tulee autoja kahdesta suunnasta kapealla ja mutkaisella tiellä -> ei mikään ongelma). Tärinänvaimennus on ihan eri luokassa kuin kapeilla renkailla. Jne. Eli kyse on siitä, mitä hakee. Minä olen ajanut viime vuosina tuhansia kilometrejä maanteitä maasturilla ja nauttinut siitä kovasti. Minä etenen vähän hitaammin kuin useimmat maanteillä kohtaamani fillaristit, mutta minä hyväksyn sen hintana siitä, että vastineeksi saan paljon muuta. Ei minulla ole mitään nopeustavoitetta, vaan kuntoilu- ja harrastustavoite, joten on aika yhdentekevää, jos en ehdi pisteestä A pisteeseen B jossain tietyssä ajassa. Joko käännyn ennen sitä takaisin tai ajan pidempään. Yleensä ajan pidempään :)

Kiitoksia näistä kommenteista. Vanhana kilpaurheilijana on tuo nopeus ja kello lenkillä sellainen motivaattori, joka pitää ainakin minun mielen virkeänä. Välillä taas itsensä haastaminen ja takamatkalta edellä ajavan kiinni ottaminen ja heittämällä ohi meneminen. Toki noita pystyy nykyiselläin harrastamaan, mutta tutkailen myös keskinopeuksia omilla lenkeillä ja harmittaahan se, kun leveällä otteella vastatuuleen puskee ja jos kokeilee kapeaa tangon keskeltä olevaa otetta ja painuu kyysyyn niin nopeus nousee heti 3 - 4km/h. Tuota tosin ei kehtaa maastopyörällä kovin kauaa jatkaa, koska ei siinä saa mitään tukea yläkropalle, eikä vaihteitakaan voi käyttää jarruista puhumattakaan. Toinen asia on välitykset, jotka tulle nykyisessä vastaan. Eilen meinasi hyvällä myötäuuli pätkällä viimeeksi loppua jaloista pyöritysteho temmossa kun kilometrin keskivauhti oli 46,8km/h ja maksimivauhti yli 51,4km/h tuolla kilometrillä. Sen jäkeen piti hieman rauhoittaa ja ajella loppu lenkki 32-35km/h keskivauhdilla. Vastatuulipätkällä kokeilin juuri tuota tuulen vaikutusta ja huomasin ajoasennon vaikutuksen tuohon keliin olleen tuon 3-4km/h. Toki myös keskivauhti alle 30 selkeästi, mutta tuossa aeromassa asennossa lähemmäs 30 kuitekin, mutta eipä sitä siis pystynyt oman mukavuuden vuoski pitämään kovin pitkiä pätkiä. Sama kuin olisi ajellut ilman käsiä kyyryssä pyörällä ;-)
Tuon vuoksi ajattelin muuttaa maasturia tielle sopivammaksi tai sitten mahdollisesti vaihtaa sen kokonaan maantiepyörään. Nyt kun tuota vaihtoakin puoltavia kommentteja on tullut, niin ajattelin pyytää suosituksia. Mitkä vaihteet tai sarjat on hyviä maantiepyörään, jos tarkempia suosituksia niin, niitäin saa antaa.

[orc biker]

Kuulostaa siltä, että sinä tarvitset sen nopean pyörän. Minä sinuna ottaisin cyclocrossarin vähintään 40 millin renkailla, niin hiekkateistäkin selviää kunnialla, ellei sitten tosiaan halua vain ajaa sitä asvalttia. Se on silti nopea, kun leveämmän renkaan ilmanvastus on marginaalinen ja toisaalta hiekalla leveämpi rengas kevyesti antaa takaisin sen, mitä asvaltilla ehkä ottaa, jos ottaa ollenkaan riippuen siitä, millaisilla paineilla ja renkailla ajaa.

[paaton]

Pyörän vaihto on sinulle helppoa.

Katsot ensin aurinkoisen lauantai iltapäivän ja jäät porvoontien varteen immersbyn risteykseen piiloon. Kun kivan näköinen fillari menee ohi, niin lähdet hetken kuluttua perään ja ohitat vauhdikkaasti mielellään selkä suorana ajaen. Sen jälkeen keräilet vaan ojan pohjalle hylätyn cervellon omaan käyttöön.

[Sprintrs]

En ihan ymmärrä minäkään tuota maantiepyörän ns ylivoimaisuutta maasturiin verrattuna. On minulla jopa dokumenttia siitä, että oikein varusteltuna se ei ole juurikaan hitaampi kuin maantiepyörä. Ja maasturilla ei matka lopu vaikka pikitie loppuu tai edes sitten kun tie loppuu. JarruIsta nyt turha mainitakaan.
Minulla on tallissa melkein kaikki pyörien pääversiot ja silti täysjäykällä maasturilla tulee lähdettyä pitkille lenkeille.

[MTB Fillaristi]

Pyörän vaihto on sinulle helppoa.

Katsot ensin aurinkoisen lauantai iltapäivän ja jäät porvoontien varteen immersbyn risteykseen piiloon. Kun kivan näköinen fillari menee ohi, niin lähdet hetken kuluttua perään ja ohitat vauhdikkaasti mielellään selkä suorana ajaen. Sen jälkeen keräilet vaan ojan pohjalle hylätyn cervellon omaan käyttöön.

Tuota pitänee testata, varmaan sama toimisi lentokentän ympäristössä? ;-) Tuossahan ei tarvitse edes nykyisestä luopua. Olisiko se sitten se kuuluisa win-win tilanne?

[MTB Fillaristi]

Jos ei tuolta tieltä löydy sopivaa, niin mitä mieltä seuraavista esimerkkipyöristä?

Bianchilta

http://webshop.velo-oxygen.fi/bianchiintenso-105-compact-11s.html


http://webshop.velo-oxygen.fi/bianchisempre-pro-b4p-105-11spd.html


Cubelta

http://webshop.velo-oxygen.fi/cubeaxial-wls-gtc-pro-carbon-n-orange.html

http://webshop.velo-oxygen.fi/cubeattain-gtc-carbon-n-red.html

Kuten sanottua, olen kiitollinen kaikista vinkeistä ja esimerkeistäkin. Taidan suunnata kuitenkin jossain kohtaa viikolla potkimaan renkaita, vai miten sen asian nyt pyörän ostoa
suunniteltaessa ilmaista.
Miten on, onko kokemusta, antaako pyöräiikkeet yleensä vaihdossa mitään tai kunnolla vaihdossa tulevista pyöristä vai kannattaako koettaa myödä itse pyörä ja ostaa suoraan uusi?
Itse kannatan kaikkein helpointa vaihtoehtoa, jos se on edes lähes yhtä järkevä kuin toinen vaihtoehdoista.

[paaton]

Omasta mielestäni pyörän käyttötarkoituksen muuttaminen on vähän hölmöä. Olen itse yrittänyt pärjätä cyclolla joka paikassa, mutta ei siitä oikein mitään tule.

Maanantaina ei fillarissa olekkaan työmatkaa varten lokareita maantielenkin jälkeen paikallaan. Maantiellä menee kapeilla renkailla ihan hyvin, paitsi että 2kg extra paino ja mtb polkimet harmittavat. Maastoon taas pitäisi muistaa muuttaa se pitkä ja matala geo takaisin cyclon suuntaan, tai lento tangon yli varma. Nyt on onneksi aikaa surffailla nettikauppoja, kun reisi on aika pskna muutaman otb:n jäljitä.

Eli vaihda äkkiä se kunnollinen maantiepyörä.

[MTB Fillaristi]

Jos ei tuolta tieltä löydy sopivaa, niin mitä mieltä seuraavista esimerkkipyöristä?

Bianchilta

http://webshop.velo-oxygen.fi/bianchiintenso-105-compact-11s.html


http://webshop.velo-oxygen.fi/bianchisempre-pro-b4p-105-11spd.html


Cubelta

http://webshop.velo-oxygen.fi/cubeaxial-wls-gtc-pro-carbon-n-orange.html

http://webshop.velo-oxygen.fi/cubeattain-gtc-carbon-n-red.html

Kuten sanottua, olen kiitollinen kaikista vinkeistä ja esimerkeistäkin. Taidan suunnata kuitenkin jossain kohtaa viikolla potkimaan renkaita, vai miten sen asian nyt pyörän ostoa
suunniteltaessa ilmaista.
Miten on, onko kokemusta, antaako pyöräiikkeet yleensä vaihdossa mitään tai kunnolla vaihdossa tulevista pyöristä vai kannattaako koettaa myödä itse pyörä ja ostaa suoraan uusi?
Itse kannatan kaikkein helpointa vaihtoehtoa, jos se on edes lähes yhtä järkevä kuin toinen vaihtoehdoista.

Eikö kenelläkään ole mitään kommenttia tai suositusta?

[paaton]

Eikö kenelläkään ole mitään kommenttia tai suositusta?

Uudessa fillarilehdessä oli vertailtu 2000e maantiepyöriä.

Alumiinirunkoista cannondale 12:sta oli kehuttu kovasti. Kannattaa ainakin käydä kokeilemassa pyörää velosportissa.

[TERU]

Eikö kenelläkään ole mitään kommenttia tai suositusta?

Mykistävän hyviä vaihoehtoja, heh.
Mikä tahansa noista on vakavastikin puhuen hyviä maantiepyöriä maastopyörän sijaan. Oikean koon merkitys suunnaton valinnassa, rungon sopivan pituuden jälkeen seuraavaksi huomio emäputken korkeuteen. Sen korkeuteen vaikuttaa kisasuunnitelmat vastaan leppoisammat pitkät ajoretket. Kun kerrot kaksi intiimiä mittaasi, kokopituus ja haaramitta saatetaan täältä heittää kokoarviotakin. Lisäksi vähän omaa arviota ylävartalon tyypistä.

[MTB Fillaristi]

Mykistävän hyviä vaihoehtoja, heh.
Mikä tahansa noista on vakavastikin puhuen hyviä maantiepyöriä maastopyörän sijaan. Oikean koon merkitys suunnaton valinnassa, rungon sopivan pituuden jälkeen seuraavaksi huomio emäputken korkeuteen. Sen korkeuteen vaikuttaa kisasuunnitelmat vastaan leppoisammat pitkät ajoretket. Kun kerrot kaksi intiimiä mittaasi, kokopituus ja haaramitta saatetaan täältä heittää kokoarviotakin. Lisäksi vähän omaa arviota ylävartalon tyypistä.

Kiitokset. Pituutta on noin 184 ja haaramitta lienee 92cm, mittasin sen siis maahan saakka kantapään kohdalta. Mitä lienet tarkoitat ylävartalon tyypillä? Hartiat on, mutta muuten melko lailla rimpula kestävyysurheilija, jolla on pitkät kädet. Syliväli n. 198, jos sain mitattua kunnolla ja oikein.

[MTB Fillaristi]

Kiitokset. Pituutta on noin 184 ja haaramitta lienee 92cm, mittasin sen siis maahan saakka kantapään kohdalta. Mitä lienet tarkoitat ylävartalon tyypillä? Hartiat on, mutta muuten melko lailla rimpula kestävyysurheilija, jolla on pitkät kädet. Syliväli n. 198, jos sain mitattua kunnolla ja oikein. Sylivälin tarkistusmittaus lattialla antoi tuloksen 194 cm.

[TERU]

Esimerkisi Bianchi C2C tyyppisestä pyörästä voit valita koon 57. Melko pitkäraajainen olet ja kaukana omista 174/83 mitoista, joten ei tämä suositus kovin vankalla pohjalla ole. Varo liian isoa pyörää!
Arvelisin kokonaisajopituutesi sopivaksi 67-68cm tienoille 11-12 cm stemmillä.
Tällä perusteellä ei pidä valita, oma vastuu jää, edes hyvään myyjään ei pidä luottaa sokeasti.

[MTB Fillaristi]

Esimerkisi Bianchi C2C tyyppisestä pyörästä voit valita koon 57. Melko pitkäraajainen olet ja kaukana omista 174/83 mitoista, joten ei tämä suositus kovin vankalla pohjalla ole. Varo liian isoa pyörää!
Arvelisin kokonaisajopituutesi sopivaksi 67-68cm tienoille 11-12 cm stemmillä.
Tällä perusteellä ei pidä valita, oma vastuu jää, edes hyvään myyjään ei pidä luottaa sokeasti.

Joo uskoisin, että pyörä ei saa olla liian iso, melkeinpä yhtä kokoa pienempi kuin ehkä toisella saman mittaisella, koska raajat on pitkät, mutta selkä taas suhteessa ei. Jos oikein muistan, niin tuo maastovehje on myös kooltaan yhtä kokoa ns. pienempi kuin mitä mun mitoilla pitäisi olla. tai sen koko on 183cm saakka, jos oikein muistan. Niissä taidetaan tuo koko ilmoittaa eri laitta kuin katupyörissä? Sen koko on 19". Hyvin olen sillä mahtunut ajamaan.

Tuosta kun vertaa sun mittoihin, niin mulla periaateessa yläkroppa täysin sun kanssa samoissa mitoissa... kokoero 10cm tulee jaloissa. Jos siis mitaustulokset on lähellekkään oikein. No tuskin olen senttiä pieleen sitä mitannut. Kädet sit taas uskoakseni pidemmät.

[paaton]

Mittaa inseam näin. Eli kirjan avulla seinää vasten.

http://www.steel-vintage.com/media/wysiwyg/inseam-lenght.jpg

[MTB Fillaristi]

Mittaa inseam näin. Eli kirjan avulla seinää vasten.

http://www.steel-vintage.com/media/wysiwyg/inseam-lenght.jpg

Joo noin olin mittaavinani. Tarkastan jossain kohtaa iltapäivällä vielämittauksen toisella mitalla. Nyt käytössä oli lötkö mitta, jota koetin venyttää itse suoraksi ja tehdä mittauksen. Kokeilen myöhemmin rullamitalla asian uudelleen. Oma kokemus toki omista mitoista tukee tuota, että jalat on pitkät ja samoin kädet sekä selkä on ns. lyhyt.

[TERU]

Käännä naama seinään päin ja pieni merkki seinään, niin mittauksesta saa riittävän tarkan, pyöristys lähimpään senttiin.

Pitkät kädet antavat rungon pituusmittaan pelivaraa. Vaikka minun pituuden mukaan ei voi paljon kokoa perustella, niin minä ajan C2C tyyppisellä kokoa 53 ja stemmi tehtaan jäljiltä 10 cm, kuudes kesä menossa koko tyydyttää. Sinulle koko 55 saattaisi riittä. Pitkäraajaisena voi valita isommaltakin puolelta kun tietää sijoittuvansa kahden koon väliin, minulla valinta kohdistunut aina pienemmälle puolelle.

[TERU]

Jos maastopyörä on koon puolesta ollut tyydyttävä, voi sitäkin sen verran käyttää hyväksi, että mittaa vaakamitan satulaputken keskeltä ohjaustangon keskelle ja vähentää siitä 3-4 cm. Tuota luokkaa maantietankoinen on suoratankoista lyhyempi oman kokemukseni mukaan.

[MTB Fillaristi]

Jos maastopyörä on koon puolesta ollut tyydyttävä, voi sitäkin sen verran käyttää hyväksi, että mittaa vaakamitan satulaputken keskeltä ohjaustangon keskelle ja vähentää siitä 3-4 cm. Tuota luokkaa maantietankoinen on suoratankoista lyhyempi oman kokemukseni mukaan.

Tarkastusmittaus sisämitaksi toi 89cm. Miten tuo vaakamitta, tarkoittaako tuo satulaputken keskeltä, korkeussuunnassa vai paksuus suunnassa keskeltä? Vai onko tarkoitus mitata siis satulaputken alaosasta, keskeltä sarulaputkea mitta ohkaustangon keskipisteeseen ja vähentää 3-4cm?

[MTB Fillaristi]

Tarkastusmittaus sisämitaksi toi 89cm. Miten tuo vaakamitta, tarkoittaako tuo satulaputken keskeltä, korkeussuunnassa vai paksuus suunnassa keskeltä? Vai onko tarkoitus mitata siis satulaputken alaosasta, keskeltä sarulaputkea mitta ohkaustangon keskipisteeseen ja vähentää 3-4cm?

Mittasin jotain pyörästä :-) Satulaputken alaosasta keskeltä kaksi eri mittaa, ensimmäinen ohjaustangon pystyputken keskelle, mitta oli 58cm ja sitten toinen mitta ohjaustangon, vaakatanko, keskelle ja mitta oli 67cm.

[SamiMerilohi]

Taidan suunnata kuitenkin jossain kohtaa viikolla potkimaan renkaita, vai miten sen asian nyt pyörän ostoa suunniteltaessa ilmaista.

Painelemaan jarrukahvoja?

Orc bikerin edellisellä sivulla oleva kommentti siitä, tarviiko olla nopea oli kyllä viisautta. On huolettomampaa ajella, kun ei tarvi varoa jokaista asfaltin halkeamaa ja rotvallin reunaa. Ja onhan maastopyörä mukavampi kuin maantiepyörä. Ajonautinto on ainakin minulle keskinopeutta tärkeämpi, mutta joku toinen voi toki saada ajonautinnon just siitä keskinopeudesta.

[MTB Fillaristi]

Painelemaan jarrukahvoja?

Orc bikerin edellisellä sivulla oleva kommentti siitä, tarviiko olla nopea oli kyllä viisautta. On huolettomampaa ajella, kun ei tarvi varoa jokaista asfaltin halkeamaa ja rotvallin reunaa. Ja onhan maastopyörä mukavampi kuin maantiepyörä. Ajonautinto on ainakin minulle keskinopeutta tärkeämpi, mutta joku toinen voi toki saada ajonautinnon just siitä keskinopeudesta.

Noin sitten teen, lähden painelemaan jarrukahvoja. ;-)

Jos en päädy pienempään muutokseen vaan hankin uuden pyörän, on se sitten taas selainen, että pyörä ei ainakaan rajoita nopeutta, koska kuten tuossa aiemmin kirjotin Orc bikerinkin vastaukseen, vanhanan kilpaurheilijana sekuntit ja vauhti/keskinopeus tuo sitä tyydytystä. Mukavaa sen ei tarvitse olla, kunhan mennään kovaa. Nimimerkillä, juostessa melko moneen kertaan kynnet ovat lähteneet vaihtoon ja piikkarit tuli valittua ainakin numeroa liian pieninä, jotta istuvuus oli hyvä.

[kuovipolku]

Ajonautinto on ainakin minulle keskinopeutta tärkeämpi, mutta joku toinen voi toki saada ajonautinnon just siitä keskinopeudesta.

En lähde arvostelemaan kenenkään valintoja tai painotuksia, mutta kuten Jan Heinekin kirjoittaa: "With very wide 700C tires, a bike becomes too stable to offer the sensations of a good performance bike." Eli jossain vaiheessa leveämmät renkaat tekevät pyörästä sellaisen että tietty hyvälle maantiepyörälle tyypillinen ominaisuus katoaa ja ajonautinto - silloin kun se littyy oleellisesti tähän ominaisuuteen eikä huolettomuuteen ja tärinättömyyteen huonokuntoisella tienpinnalla - pienenee.

Tosin voi jäädä itse kunkin kohdallaan harkittavaksi tai kokeiltavaksi miten wide on very wide; jollekin se voi olla jo 28 mm, Jan Heinelle se taisi olla 37 mm. ja yhtä lailla se jolle pyörän tärkein ominaisuus on keskinopeus johon sillä maantiellä pääsee tekee ehkä viisaimman hankinnan ostamalla tempo- tai ehkä sittenkin triathlonpyörän.

[TERU]

Tarkastusmittaus sisämitaksi toi 89cm. Miten tuo vaakamitta, tarkoittaako tuo satulaputken keskeltä, korkeussuunnassa vai paksuus suunnassa keskeltä? Vai onko tarkoitus mitata siis satulaputken alaosasta, keskeltä sarulaputkea mitta ohkaustangon keskipisteeseen ja vähentää 3-4cm?

Pyörän kokonaisajopituus on vai yksi mitta jolla voi vertailla pyörän kokoja ajon kannalta. Ohjaustangon keskeltä satulaputken keskelle vaakasuora mitta, siis tangon tasolla, antaa ns. kokonaisajopituuden. Tämä on vielä sellaista hehtaarihaarukointia.
Päivän lenkillä tuli ajatus, että ylävartalon perusteella voisimme molemmat ajaa koolla 53, kokonaispituuden perusteella sinulle sopivin 55 ja raajojen pituuskin huomioiden ehkä 57. Bianchi C2C tyyppiä vertailupyöränä käyttäen. Minä en pidä mahdollisia ajonopeuksia pyörieni valintaperusteena, harrastuksen laatu paranee lajiin sopivilla välineillä. Jos ajo päällystetyillä teillä maantiepyörä antaa eniten.

[MTB Fillaristi]

Pyörän kokonaisajopituus on vai yksi mitta jolla voi vertailla pyörän kokoja ajon kannalta. Ohjaustangon keskeltä satulaputken keskelle vaakasuora mitta, siis tangon tasolla, antaa ns. kokonaisajopituuden. Tämä on vielä sellaista hehtaarihaarukointia.
Päivän lenkillä tuli ajatus, että ylävartalon perusteella voisimme molemmat ajaa koolla 53, kokonaispituuden perusteella sinulle sopivin 55 ja raajojen pituuskin huomioiden ehkä 57. Bianchi C2C tyyppiä vertailupyöränä käyttäen. Minä en pidä mahdollisia ajonopeuksia pyörieni valintaperusteena, harrastuksen laatu paranee lajiin sopivilla välineillä. Jos ajo päällystetyillä teillä maantiepyörä antaa eniten.

Taidan suunnata katsomaan myöhemmin viikolla 55-57 rungolla olevia maantiepyöriä. Siitä sitten kokeilemalla kaiketi se paras löytyy. Aloittanen noista aiemmin mainitsemistani malleista. Jos niitä verrataan, niin mistä saa parhaiten rahoille vastinetta tai sitä, ettei jokin osa tms. ala sitten heti harmittamaan. Nykyiseen pyörääni olen vieläkin todella tyytyväinen, mutta valitettavasti käyttötarkoitus on väärä. Siinä toimii kaikki kuin ajatus ja se on napakka, mutta kevyt ajaa ja pääsee sillä kovaakin. Siinä olisi muuten jollekin 29 jäykkäperää haluavalle todella hyvä peli. Jos jotain kiinnostaa, niin voi olla yhteyksissä. Toisaalta jos jollain on kokemusta pyörän antamisesta vaihdossa liikkeeseen, siitäkin voi antaa kommenttia ja vinkkejä.

[TERU]

Tarkistusmittauksen aiheuttama selän pituuden kasvu vaikuttaa melkoisesti pyörän runkokoon valintaan. Melkoisella varmuudella tuollainen 55+11 cm sopii kokonaisajopituudeksi merkistä toiseen. Seuraavaksi huomio emäputken korkeuteen, siinäkään ei saa olla liikaa mittaa etenkään jos aikoo myös kisoihin.

Hyvää onnea renkaiden potkintaan ja jarrukahvojen kiristelyyn!

[MTB Fillaristi]

Tarkistusmittauksen aiheuttama selän pituuden kasvu vaikuttaa melkoisesti pyörän runkokoon valintaan. Melkoisella varmuudella tuollainen 55+11 cm sopii kokonaisajopituudeksi merkistä toiseen. Seuraavaksi huomio emäputken korkeuteen, siinäkään ei saa olla liikaa mittaa etenkään jos aikoo myös kisoihin.

Hyvää onnea renkaiden potkintaan ja jarrukahvojen kiristelyyn!

Nyt on käyty jarrukahvoja kiristelemässä, renkaita potkimassa ja koeajollakin seuraavasti mallista:

http://webshop.velo-oxygen.fi/bianchisempre-pro-b4p-105-11spd.html

Tuosta kokeilin 57 mallia, tuon runko on kuitenkin kuulema erilailla mitattu kuin normaalisti ja vastaa 55 runkoa. No sillä ei sinänsä ole merkitystä, vaan sillä, että tuon koko vaikutti todella hyvälle. Onhan tuossa eroa maastopyörään kuin yöllä ja päivällä. Varsinkin lyhyen koeajon perusteella ylämäen ajaminen on todella paljon helpompaa tuolla kuin maasturilla.

Nyt pitää sitten saada nykyinen pois kuleksimasta jotta pääsee kaupoille. Ei tule enää alkuperäinen muutos kysymykseenkään.

[TERU]

Sempre kuuluu valmistajansa sellaiseen puolittaiseen kilpamallistoon, tyyppi p4b, kun taas c2c on tyypiltään pitkien leppoistenkin matkojen ajokki. Molempien mitoitus hyvin samankaltanen, eniten eroa emäputken korkeudessa, sempressä vähän matalampi, koska on tuo kisatavoite suunnittelijoilla. Molemmilla tyypeillä ajetaan kyllä kisaakin. Sempre on ihan hyvä tyyppi, kun kisailukin on ajatuksissa ja etenkin jos keula ei tununut turhan matalalta. Minä olen pitänyt merkistä, kun ei rintakarvojakaan tarvi enää kasvattaa eikä katu-uskottavuus merkitse mitään.

Sopivasta koosta vielä, oliko 55 mahdollista koeajaa? Pitkäkätisenä varmaan kummalla tahansa koolla tulet pärjäämään, mutta älä anna myyjän vaikuttaa liikaa, tuo myyjän väittämä pätee vain emäputken korkeuteen. Rungon oikea pituus on vielä tärkeämpi tekijä. Se ensimmäinen. Aja vielä c2c tyyppi 55 kokoisena, kun mahdollista.

[MTB Fillaristi]

Sempre kuuluu valmistajansa sellaiseen puolittaiseen kilpamallistoon, tyyppi p4b, kun taas c2c on tyypiltään pitkien leppoistenkin matkojen ajokki. Molempien mitoitus hyvin samankaltanen, eniten eroa emäputken korkeudessa, sempressä vähän matalampi, koska on tuo kisatavoite suunnittelijoilla. Molemmilla tyypeillä ajetaan kyllä kisaakin. Sempre on ihan hyvä tyyppi, kun kisailukin on ajatuksissa ja etenkin jos keula ei tununut turhan matalalta. Minä olen pitänyt merkistä, kun ei rintakarvojakaan tarvi enää kasvattaa eikä katu-uskottavuus merkitse mitään.

Sopivasta koosta vielä, oliko 55 mahdollista koeajaa? Pitkäkätisenä varmaan kummalla tahansa koolla tulet pärjäämään, mutta älä anna myyjän vaikuttaa liikaa, tuo myyjän väittämä pätee vain emäputken korkeuteen. Rungon oikea pituus on vielä tärkeämpi tekijä. Se ensimmäinen. Aja vielä c2c tyyppi 55 kokoisena, kun mahdollista.

Joo molemmat oli liikkeessä ja ensin koetin pienempää, mutta siinä nousi satulan korkeus niin kovaksi, että melkein loppui mitoitus kesken. Mutta koetan vielä toisen kerran pyörää, tuolloin aitten ajohousujen kanssa. Katson tuolloin myös muitakin...

[TERU]

Joo molemmat oli liikkeessä ja ensin koetin pienempää, mutta siinä nousi satulan korkeus niin kovaksi, että melkein loppui mitoitus kesken. Mutta koetan vielä toisen kerran pyörää, tuolloin aitten ajohousujen kanssa. Katson tuolloin myös muitakin...


Pitkäjalkaisuus taitaa ratkaista asian kokoon 57. Ei tuo keulakaan Sempressä ihan matala ole kun emäputki on sentään 160 mm ja tuo niin tärkeä vaakamitta on 560 mm. Satulaputkikin on noissa niin pitkä, että jos siitä alkaa säätövara loppua, ei sekään ilmaise hyvää. Kun koeajo vielä tuki näitä käytyjä pohdintoja, niin siinäpä kelpovaihtoehto.

[MTB Fillaristi]

Pitkäjalkaisuus taitaa ratkaista asian kokoon 57. Ei tuo keulakaan Sempressä ihan matala ole kun emäputki on sentään 160 mm ja tuo niin tärkeä vaakamitta on 560 mm. Satulaputkikin on noissa niin pitkä, että jos siitä alkaa säätövara loppua, ei sekään ilmaise hyvää. Kun koeajo vielä tuki näitä käytyjä pohdintoja, niin siinäpä kelpovaihtoehto.

Näin se varmaankin menee. No perjantaina sitten asia varmistuu, kun käyn vielä pyörälyhousuissa testaamassa pyörän uudelleen. Vanhakin taitaa mennä kaupaksi, joten
tuonkin suhteen ei ole ongelmaa.

Kiitokset vinkeistä!

[MTB Fillaristi]

Näin se varmaankin menee. No perjantaina sitten asia varmistuu, kun käyn vielä pyörälyhousuissa testaamassa pyörän uudelleen. Vanhakin taitaa mennä kaupaksi, joten
tuonkin suhteen ei ole ongelmaa.

Kiitokset vinkeistä!

Nyt on uudella fillarilla ensimmäinen lenkki heitetty, enkä voi valittaa. Hyvin Bianchi kulki vaikka keli oli todella tuulinen. Ajamisen nautinto tuulessakin oli aivan toista kuin maastopyörällä kadulla. Jos joku harkitsee MTB:n muutosta, kuten minä, voin suositella ainakin nyt tämän perusteella ainakin harkitsemaan maantiepyörän hankintaa. Näin ainakin, jos on melkolailla varmaa, ettei metsäpolut sitten enää kiinnosta. Keskinopeuskin nousee todella helposti paljon suuremmaksi, kuin maastopyörällä ajaessa.

[Ohiampuja]

Jos joku harkitsee MTB:n muutosta, kuten minä, voin suositella ainakin nyt tämän perusteella ainakin harkitsemaan maantiepyörän hankintaa. Näin ainakin, jos on melkolailla varmaa, ettei metsäpolut sitten enää kiinnosta.
Tässä olikin kiinnostava ketju. Minulla sama mielessä mutta toiseen suuntaan.

Eli minulla on ihan loistava titaanirunkoinen maantiepyörä D-A osilla mutta puhdas maantie ei enää kiinnosta. Enkä oikein tiedä että mitä tässä tekisi. Optimi varmaankin olisi joku levarirunko johon mahtuisi 35-40 mm kumit lokareiden kera. Koska sellaiset rauhalliset (ja turvalliset) pikkutiet kiinnostavat enemmän...

Saas nyt katsoa. Jos vaikka hommaisi jonkun cyclo / gravel rungon cantitapeilla niin ei menisi hienot D-A kiekot hukkaan... toisaalta tykkään kyllä levyjarruista, joten yksi vaihtoehto on laittaa D-A kiekot kyyntiin ja ostaa sitten uudet levarikiekot tilalle...

Ps. Minusta 29 jäykkäperästä saa kivan kulkineen hiekkateille mutta ei siitä puhtaan maantiepyörän korvaavaa oikein saa. Mutta kaikkihan on kiinni siitä millaiset tiet ja reitit lähistöltä löytyy ja millaisella alustalla sitä tykkää ajella.

[TERU]

Saisko tuohon hienoon pyörään sopimaan tuhdimmat renkaat, 25 jopa 28 mm. Sopivat renkaat sopivin painein niin ajais missä vaan.

[Ohiampuja]

Nyt siinä on 25 mm kumit mutta on ne liian kapeat. Runkoon ei jää tilaa puolelleen kuin nelisen milliä, eli 28 ei tuonne oikein kunnolla mahdu.

Joku 35 mm se pitäisi olla. :)

[tiaalto]

Olisikohan 650b kiekot mahdollinen ratkaisu?

[TERU]

Sitten kasaamaan runkosarjaan uutta ajokkia.
Kasasin kaksi ja puolivuotta sitten Poison Codein-runkosarjaan itselleni järkyttävän hyvän ajokin, kolmoisohennetu runko, osat Ultegra/XT, renkaiksi mahtuu lokarien kanssakin 37 mm W106, varustelu hybridimäinen omassani, arkinen ajokki mutta hyvä sellainen, jostakin syystä en ole edes kaatunut tällä talvisin sitä jo kiintiöksi muuttunutta yhtä harmitonta tuprausta. Mitään titaani/DA hienotta tässä ei tietenkään ole, onhan näitä hienompiakin vaihtoehtoja...

[Ohiampuja]

Ja vielä tarkennuksena että joskus nuorena miehenä oli intoa satsata pyörään hiukan ennemmän, muta nyt kun on köyhyys ja järki lisääntynyt niin kyllä 105/Ultegra taso riittäisi oikein hienosti.

On sellainen fiilis että jos nuo Dura-Ace osat joskus hävitän, niin ikinä en tule uusia sellaisia tilalle hommaamaan. :rolleyes:

[anek]

Tässä olikin kiinnostava ketju. Minulla sama mielessä mutta toiseen suuntaan.

Eli minulla on ihan loistava titaanirunkoinen maantiepyörä D-A osilla mutta puhdas maantie ei enää kiinnosta. Enkä oikein tiedä että mitä tässä tekisi. Optimi varmaankin olisi joku levarirunko johon mahtuisi 35-40 mm kumit lokareiden kera. Koska sellaiset rauhalliset (ja turvalliset) pikkutiet kiinnostavat enemmän...

Saas nyt katsoa. Jos vaikka hommaisi jonkun cyclo / gravel rungon cantitapeilla niin ei menisi hienot D-A kiekot hukkaan... toisaalta tykkään kyllä levyjarruista, joten yksi vaihtoehto on laittaa D-A kiekot kyyntiin ja ostaa sitten uudet levarikiekot tilalle...

Ps. Minusta 29 jäykkäperästä saa kivan kulkineen hiekkateille mutta ei siitä puhtaan maantiepyörän korvaavaa oikein saa. Mutta kaikkihan on kiinni siitä millaiset tiet ja reitit lähistöltä löytyy ja millaisella alustalla sitä tykkää ajella.
Myyntiin vaan ja high-end monster cyclocross tilalle: http://exploro.3tcycling.com

Maastopyörän renkaat cx pyörän geometrialla.