Helsingistä Santiago de Compostelaan

[RollingPirkko]

Arvoisat pyöräilijät,

liityin juuri foorumille ja tämä mahtipontinen avaukseni on ensimmäinen viestini, toivottavasti ette nielaise purematta! Mielessäni on kytenyt jo pitemmän aikaa ajatus pyöräilystä Helsingistä Espanjan Santiago de Compostelaan. Olen tavis taviksemmasta päästä, pyöräilen kesäisin mielelläni muutamien kymmenien kilometrien lenkkejä päiväseltään, mutta varustelusta tai varusteista en tiedä vielä oikein mitään. En ole myöskään vielä ollut ”yötä kotoa pois” pyörällä. Ymmärrän että se olisi nyt ajankohtaista, jos kuvittelen pääseväni 4000 km polkemalla perille. Tähän hulluun reissuun minulla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus ensi vuonna huhti-heinäkuussa (molemmat mukaan lukien). Aikaa olisi siis melkein vuosi valmistautua...käännynkin nyt asiaatuntevien puoleen ja tiedustelen ihan ensimmäiseksi:



Onko mitään järkeä edes miettiä lähtevänsä matkaan tädin 20-vuotta vanhalla mutta vähänajetulla 7-vaihteisella tavistunturilla? Sen juuri ”perin” ja tuntuu näin parinsadan kilometkin jälkeen tosi hyvältä. Vaihteet ei tosin toimi ajatuksen voimalla...mutta toimii kuitenkin.
Lähtisitkö itse Ruotsin vai Baltian kautta?
Onko hullua kuvitella pääsevänsä joka yöksi johonkin suht edulliseen majoitusliikkeeseen vai ottaisitko ehdottomasti teltan mukaan? Makuupussi nyt ainakin, sillä Espanjan puolella yöpyisin pyhiinvaeltajien albergueissa.
Minkälaisella päiväbudjetilla sinä lähtisit tälle matkalle?



Tuhannesti kiitoksia jos viitsit ummikolle viitoittaa tietä! Aurinkoista päivää kaikille!
Terveisin Kesä-Pirkko

[Tauno]

Tuolla vähän juttua alkuveryttelyksi:
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?54259-Vanhalla-Tunturilla-halki-Euroopan-vinkkejä-ensikertalaiselle (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?54259-Vanhalla-Tunturilla-halki-Euroopan-vinkkejä-ensikertalaiselle)

Ehkä tuolla paras neuvo oli ajaa ensin joku vaatimattomampi reissu (esim. viikko) kotimaassa ja testata vehkeitä. Aikaahan tässä on vielä vaikka kuinka. Kyllähän nuo tuon ajan Tunturit olivat muistaakseni lujia pelejä. Voi kuitenkin olla, ettei sitä kannata reissun jälkeen enää rahdata takaisin vaan myydä tai lahjoittaa perillä jollekulle.

[Markku Liitiä]

En ole myöskään vielä ollut ”yötä kotoa pois” pyörällä.

Oletko muuten tottunut olemaan "yötä pois kotoa" ja millaisissa oloissa? Jos reissun pituus on yli 100 päivää ja mukana (karsitut?) retkikamppeet, voi jossain vaiheessa tulla äitiä ikävä, jos/kun mukana on kolme t-paitaa, kolmet kalsarit, yhdet pyöräilyhousut, yhdet pitkät housut ja yhdet shortsit jne. Oletko valmis kestämään tuon ja ajamaan vielä viidennenkin päivän samoissa pesemättömissä ajohousuissa?

Jos lähdet majoitusliikelinjalle, mihin sinulla on varaa? Jos yöpyminen maksaa vaikka vain 30 euroa/yö, 100 yötä on 3000 euroa, tämä pelkistä yöpaikoista, joissa kaikissa ei ole aamiaista. Saksassa ja Ranskassa ei 30 eurolla nukuta kuin retkeilymajoissa.

Oletko valmis syömään kylmiä sapuskoita suoraan paketista ja/tai itse kokkaamiasi ne 100 päivää? Ravintolassa syöminen nostaa äkkiä päiväbudjettia aika lailla.

Kestääkö kanttisi nukkua taivasalla makuupussissa, jos telttaa ei ole mukana ja muuta majapaikkaa ei löydy?

Tuleeko maailmanloppu, kun älypuhelimesta loppuu akku eikä latauspaikasta ole tietoa?

Siinä muutama kysymys pohdittavaksi. En halua millään muotoa masentaa, mutta omin voimin tapahtuva 4000 kilometrin siirtyminen ei aina ole pelkkää auringonpaistetta ja idyllisiä vanhoja pikkukaupunkeja. Muutenhan koko reitti kulkee läpi tiheään asutetun Euroopan, josta kauppoja ja muita palveluita kyllä löytyy, joten siinä mielessä ei ole hätää.

Asian kääntöpuoli on se, ettei standardihotelleista muista jälkeenpäin juuri mitään, mutta miinuskelillä tapahtuneen hätäyöpymisen, koko päivän jatkuneen rankkasateen tai sen kaikkein halvimman ja kehnoimman hotellin muistaa jopa vuosikymmeniä.

Yhteenveto: Kannattaa ehdottomasti lähteä!

[plr]

Jos päivämatkan pituutta saisi nostettua, niin ei menisi aivan niin paljon aikaa. 200 km päivässä olisi kuitenkin vain 10 tuntia ajoaikaa, jos ajaa kahtakymppiä. 4000 km olisi tällä taktiikalla kolmen viikon ajo. Jos käyttää hotellipalveluja, niin kaikki vaatteet saisi pesetettyä kerralla. Itse lähtisin tuollaiselle matkalle luottokortti ladattuna taskussa ja ostaisin kaiken tarvittavan tarvittaessa. Perusvehkeet jotka pitää olla mukana löytyvät brevet-ketjusta. Tämä olisi siis enemmän ajopainotteinen matka. Jos haluaa enemmän muuta ohjelmaa, niin sitten joku toinen strategia voisi toimia paremmin. Rahaa kuitenkin mukaan niin paljon, ettei se puoli ahdista (= pakota esim. nukkumaan pakassa, jossa ei koe oloaan turvalliseksi).

[Esa S]

Plr:n ehdotus on lähellä transcontinental race tasoa, mkpaa voisi kommentoida kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta veikkaisin hänen toteavan, että ei se matka tapa vaan vauhti.
Kun on aikaa käytettävänä, niin on aikaa myös järjestellä edullisia majoitussysteemejä ihan eri tapaan kuin tiukan aikataulun matkalla.
No tiedän että me molemmat plr:n kanssa ollaan ihan noviiseja tällaisten useamman viikon retkien osalta.

[Juha Jokila]

Senkun lähtee yrittämään ja fiksaa matkalla menetelmiä ja tavoitteita tarpeen mukaan. 4 kk on todella pitkä aika nuukailla kylmällä patongilla pakolaisten valtaamissa pusikoissa. Ehkä miettisin missä todella haluaisin pyöräillä ja menisin sinne ensin ja jättäisin keinotekoiset uroteot ajaa viikko tolkulla jotain tasaista maaseutua vähemmälle.

[Jami2003]

Juu ehkä viikko kannattaa ensin kokeilla vaikka kotimaassa. Eksotiikkaalla ei pitkälle pötkitä jos itse matkanteko ei miellytä.

Toisaalta tuttu tapasi teini-ikäisen suomalaispojan Norjasta 3 tkm pyöräreissulta halvalla marketti pyörällä ja teltta meiningillä. Että mihin tahansa pääsee millä tahansa jos tykkää itse touhusta.

[RollingPirkko]

Kiitos paljon linkistä, Tauno!

[E-Cruiser]

Tuo on todella rankka reissu. Olisi sitä jo sähköpyörälläkin. Ensimmäinen ehdoton juttu on kyky korjata omaa pyörää, tai valmius hankkia matkan varrelta uusi tai huollattaa kalliisti ja olla valmis odottamaan sitä. Renkaiden vaihdot, pinnojen vaihdot, puolaus, vaijereiden vaihdot, jne. Monella on pettänyt Euroopan turneella polvi tai nilkka tai selkä, fysiikan pettämiseen on hyvä varautua.
Sitten voi sataa kolme viikkoa putkeen. Siihenkin on hyvä varautua.

Majoittumiseen menee rahaa pitkän päälle kun puskissa nukkuminen nykyisessä Euroopassa ei ole oikein realistinen vaihtoehto viikkotolkulla mukavuudenhaluiselle keski-ikäiselle. Oma matkabudjetti sähköllä on 50e/vrk jos nukutaan teltassa, ja 100e/vrk jos katon alla. Pakko aina mennä vähintään leirintäalueelle koska töpseli. Ruuan tasosta on helpompi tinkiä.
En silti halua masentaa tai tyrmätä. Mitään peruuttamatontahan ei olla tekemässä. Jos tie nousee pystyyn niin halvan pyörän voi jättää just siihen ja bussilla/junalla/koneella kotiin. Se etu halvassa pyörässä on. Kokeilla kannattaa. Ainakin löytää omat rajansa jos ei muuta.

[RollingPirkko]

Kestääkö kanttisi nukkua taivasalla makuupussissa, jos telttaa ei ole mukana ja muuta majapaikkaa ei löydy?



Hyviä kysymyksiä, Markku. Ylläolevaan vastaisin, että kyllä se nyt luulisi yön kaksi kestävän. Niiden takia en viitsisi telttaa raahata mukana. Jos taas odotettavissa on mitä todennäköisemmin monia katottomia öitä, niin sitten tietysti. Olen vaatimaton henkilö, mutta en kärsimysmatkalle halua lähteä :) Vanhana pyhiinvaeltajana (jalan) tiedän että ylimääräistä ei kannata kovin haalia. Toisaalta taas, asutulta alueelta saa hankittua lisävarusteita ja edelleen, poiskin voi antaa.

En ajatellut, että olisin sen pyörän päällä ihan sataa päivää. Jos Espanjan rajalle menisi vaikka 40 päivää ja siitä reitin mukaan ehkä ehkä 15 (pari tuttua asuu matkan varrella niin voi huilata). Ehkä sään kannalta ei huhtikuussa vielä kannata edes lähteä, toisaalta Espanjan heinäkuu on jo aika kuuma.

Juhan kommenttiin vastaisin, että Santiagoon menen joka tapauksessa (oli kotini vuosia, joten iso osa elämästäni on siellä). Jotta näkisin muutakin maailmaa, ajattelin välttää sinne lentämistä. Varsinkin jos on mahdollisuus itse kuljettaa itseään eikä hassata luonnonvaroja isoimman kaavan kautta.

En oikeastaan epäile kanttiani enkä ruokailua, mietin pyörää ja yöpymistä. Tässä ei ole kyseessä nyt mikään pakkomielteinen pyöräily eikä minun luonteella oikein edes tehdä tarkkoja suunnitelmia...riittää kun on varma tekemisestään ja sitten mennään päivä kerrallaan.

Kiiton paljon vastauksista! Tunturia ei siis kättelyssä hylätä, tutustun sen toimintaan ja testaan matkantekoa muutaman päivän kotimaassa. Jätän option myös talvipyöräilyn aloittamiselle. Aikaahan tässä tosiaan on!

[Tauno]

Tämähän on helppo nakki, kun reittisuunnitelmakin on jo valmiina. Rengon kirkolta pitää tietenkin aloittaa:
http://www.studio55.fi/matkailu/article/maailmankuulu-pyhiinvaellusreitti-yltaa-suomen-renkoon/130556 (http://www.studio55.fi/matkailu/article/maailmankuulu-pyhiinvaellusreitti-yltaa-suomen-renkoon/130556)

[Juha Jokila]

Juhan kommenttiin vastaisin, että Santiagoon menen joka tapauksessa (oli kotini vuosia, joten iso osa elämästäni on siellä). Jotta näkisin muutakin maailmaa, ajattelin välttää sinne lentämistä. Varsinkin jos on mahdollisuus itse kuljettaa itseään eikä hassata luonnonvaroja isoimman kaavan kautta.
Sitä mää just tarkoitinkin, että se mukava maisema on todennäköisesti siellä Espanijan päässä, eikä Puolan ja Balttian maaseudun lakeuksilla. Mutta jos kuviossa on mukana jotain luonnonvaraisenergiansäästöaivopesua, niin sitten pitää vaan poljeskella silläkin riskillä, että kyllästyy tai kalusto hajoaa ennen kuin edes ehtii parhaille paikoille.

[stenu]

^ Miksi pitäisi mennä jostain Baltian ja Puolan kautta, kun Ruotsin ja Saksan kautta pääsee suorempaan?

[Juha Jokila]

^Se oli alkuperäinen kysymys numero 2. Ja tietysti Venäjän turistiviisumilla Tallinnan lauttaa välttäen. Ruotsin kauttahan tulee vielä pitempi kun lähin silta löytyy Torniosta.

[El-Carpaso]

Vilkaisin pikaisesti, että nopeimpia autoreittejä pitkin espanjan rajalle on Tukholmasta noin 2700 kilometriä. Noita pitkin ajaminen fillarilla on joko perseestä tai mahdotonta, joten kannattaa suosiolla valita joko pienempiä maanteitä tai pyöräreittejä. Näillä matkaan tulee helposti 1/3 lisää kilometrejä eli mennään 3600 kilometrin seutuvilla. Siinä olisi neljä lepopäivää jos aikoo tykittää 100km päivävauhtia. Voin nyt tasan tuoreella kokemuksella sanoa, että 100km päivässä menee hyviä teitä pitkin ihan ok, jos on pohjalla kohtuullinen fillarikunto, jos tauotus / taukopaikat osuvat kivasti, jos reitti ei ole liian kumpuileva, jos tajuaa / osaa syödä riittävästi ja jos paikat kestää.

Nimim. Latvia on aivan sysipaska maa, joka rikkoo ihmisen ja syöksee epätoivoon. Täällä ei 50km pidempiä päivämatkoja kannata haaveilla, ellei tietenkin aio mennä koko matkaa Via Balticaa, joka on muuten myös aivan hanurista (taino, jos tykkää kuunnella rekkojen ohiajoa 5h päivässä pari viikkoa niin mikäs siinä)

Eli ehdottomasti ruotsin kautta jos espanjaan aikoo.
Lisäksi kannattaa suosiolla ottaa enempi kuin 40 päivää aikaa ajamiselle, koska kiire on pyöräreissaajan pahin vihollinen. Sillä saa todella helposti paskan fiiliksen koko reissulle, eikä se välttämättä siitä kovin nopeasti palaudu, vaikka osaisi hiljentää.
Telttaöitä todnäk tulee jos haluaa säästää rahaa, mutta leirintäalueet onneksi ovat aika helppo tapa lähestyä tätäkin ongelmaa. Pääsee suihkuun, saa ladattua elektroniikan ja safkaakin on helppo kokata joko keittiössä tai omalla keittimellä. Puskassa yöpyminen on ainakin meille lähinnä varaventiili, jos ei sopivaa paikkaa reitin varrelta löydy. Tosin saatetaan myös pysähtyä ajoissa jos löytyy joku kiva yöpymispaikka.

[stenu]

Aika tarkkaan arvioitu, kun googlen fillarireititin sanoo 3523 km: https://www.google.fi/maps/dir/Tukholma,+Ruotsi/Santiago+de+Compostela,+Espanja/@56.9061041,14.5592699,13z/data=!4m8!4m7!1m2!1m1!1s0x465f763119640bcb:0xa80d2 7d3679d7766!1m2!1m1!1s0xd2efe44e2dd71a7:0xe0146888 c087e311!3e1

[fiber]

Yllättävän maltilliselta korkeudelta pääsee läpi Pyreneiden pohjoisosan, noin 600 metriä. Lännessä täytyy näköjään kivuta hiukan enemmän.

[RollingPirkko]

Totta, Tauno, Rengon kirkko omistettiin aikoinaan myös pyhän Jaakolle, samoin kuin se Santiagon katedraali. Siellähän voisi käydä testaa kalustoa, 120 kilometriä näkyy olevan matkaa Helsingistä.

Stenu, itsekin meinasin etelään juuri Ruotsin kautta. Mutta oli varmistettava kokeneilta. Paljon kiitoksia erityisesti El carpasolle! Ja niistä kilometreista, google maps antaa Helsingistä Ranskan ja Espanjan rajalle San Sebastianiin 3200 ja siitä pohjoista tietä Santiagoon 800. Eli jos koko matka perille saakka olisi sen 4000 km, niin yhteensä 55 päivää ajoa (72 km per päivä) ja lepopäivät siihen päälle voisi olla realistinen?

Jos päiväbudjetti olisi 50 niin teltta mukaan ja leirintäalueille, niinkö? Satasen budjetilla huoneeseen.

Kiitos taas kommenteista!!

PS. El carpaso, miksi Latvia syöksee ihmisen epätoivoon???

[El-Carpaso]

72km päivässä on kohtuu realistinen jos aloittaa rauhassa ja nostaa kilsoja pikkuhiljaa.

Budjetista on vaikea sanoa, itäeuroopassa 2 ihmistä elää varsin hyvin 100e päiväbudjetilla, mutta lännessä kulut voivat lähteä lapasesta helpommin, erityisesti jos menee asenteella " mikä puuttuu ostetaan"

Latvian tiet on järjettömän huonoja. 37mm on aivan liian kapea rengas tänne. Kolme kertaa leveämpi saattaisi olla realistinen

[Läskimaha]

Ei muutaku tunturille runtua. Pistä koodia jos matkaseura kelpaa niin vedetään vuorovedolla Bilbaoon asti ja polkasen siitä sitten Malagaan. Minusta tuo homma kuulostaa realistiselta ja järkevältä. Ei tänne pakkaseen ja sohjoon kenenkään kannata jäädä mätänemään jos ei ole kerran pakko.

[VesaL]

Ajoin itse vuonna 2008 10 viikkoa ja 5000km ilman mitään aiempaa pyöräreissukokemusta. Ensimmäisen kerran sain sivulaukut pyörään kiinni kaksi päivää ennen lähtöä ja takapainoisuuden takia kaaduin ensimmäisellä viikolla kolmesti. Pyöräilytaustaa oli vuosi ja kunto kyllä hyvä, useita 200km päiviä alussa putkeen kunnes suurin reissujännitys purkaantui.

En miettisi asiaa sen enempää. Kunhan fysiikka (polvet, selkä) kestävät ja ajatus ajamisesta innostaa tarpeeksi, kaikki sujuu. Ajopohjia kannattaa hankkia riittävästi, niin tietää että pyörällä pystyy ja haluaa ajaa pitkiä päiviä. Rahaa pitää tietysti olla jkv ja se asioita helpottaa, mutta kuten sanottu, asenne siinäkin ratkaisee. Latviasta parin kerran kokemuksella ihan hyvät muistikuvat, tiet tietysti pieniä ja pinnaltaan vaihtelevia, mutta sekin on asennoitumiskysymys. Itse ajelin 28mm Contin 4seasoneilla ja sujui kohtuullisesti niilläkin.

Jos ajatus Euroopan halkomisesta lihasvoimin kiinnostaa, kannattaa se kokeilla mikäli mahdollisuus. Elämys ne loppumattomat auringonkukka- ja viljapellotkin ovat. Tavaran suhteen itse olen taipuvainen askeettisuuteen, mutta tapoja on monia.

72km päivämatka on hyvin realistinen jos ajopohjat ovat jotakuinkin kunnossa, itse välttäisin mahdollisimman pitkään kaikenlaisten sitovien aikataulujen tekemistä. Asioita on minusta turha mystifioida ja tiedostaa, että esim. varusteisiin liittyen hämmästyttävän pieni osa on välttämättömiä ja kaikenlaisilla pyörillä voi ajaa ja siitä nauttia. Ilo on kiinni eri asioista. Sää on totuuden nimissä tekijänä melko kriittinen.

[Herra Tarkka]

Kiinnostaisi tietää miten Pirkon kävi, tekikö reissun pyörällä vai menikö jalan? Vastaavan reissun tekeminen alkoi kiinnostaa.

[kuovipolku]

Ai hittolainen, kerkesin jo silmäillä uteliaana ketjun läpi panematta merkille viestipäivämääriä - seikka joka selvesi vasta viimeistä, Herra Tarkan kommenttia lukiessa:eek:

Mahdotonta päätellä mitään siitä että ketjun avaajasta ei sen jälkeen enempää kuultu. Ehkä hän luopui koko ajatuksesta kauan ennen sen toteuttamista, ehkä idea ei elänyt edes ensimmäistä yöpymistä pitemmälle. Matka saattoi katkata alkuunsa tai hän saattoi päästä perille Tunturillaan.


PS Ehdinkin ihmetellä miksi kukaan ei tarjonnut majoitusvaihtoehdoksi Warm Showersin tai jonkin muun samanhenkisten ja sosiaalisten pyöräilyihmisten keskinäiseen avunantoon perustuvan systeemin tarjoamia mahdollisuuksia.

PPS Itse olisin ollut jo ehdottamassa että alkumatkan voisi mielestäni tehdä idean mitenkään siitä kärsimättä rahtilaivalla jonnekin Saksaan:D