Näytä tavallinen näkymä : Suomen brevetit 2016
Samaa mieltä tärinäraidoista. Ovat pyöräilijän näkökulmasta vihoviimeinen keksintö.
... SR takavaihtaja taas ei kestänyt, 120km jälkeen toimi ehkä 3-4 vaihdetta ja nekin osin pomppimalla. Mikähän #¤%#%¤& nyt sit tuli tuohon. Ei vaihtaja liikkunut kuin muutaman vaihteen verran eestaas vaikka ekan 120K pelas kuin Superin pitääkin pelata. Fuuuk...
Vaijerissa säikeitä poikki? Kohta se katkeaa kokonaan.
Samaa mieltä tärinäraidoista. Ovat pyöräilijän näkökulmasta vihoviimeinen keksintö.
Ja kun väittäävät, että nuo tien reunan tärinäraidat ovat hyödyttömiä autojen tieltäsuistumisen estämiseksi. Keskiviivan raidat sensijaan on todettu herättävän torkahtamaisillaan olevan autoilijan.
Nuo tärinäraidat on kyllä perseestä, itse pari kertaa ajellut JKL - Oulu väliä ja tullut mielessä todetuksi, ettei Suomessa ilmeisesti vaan haluta että ihmiset liikkuisivat pidempiä matkoja pyörällä..
E-Cruiser
25.06.2016, 11.30
Samaa mieltä tärinäraidoista. Ovat pyöräilijän näkökulmasta vihoviimeinen keksintö.
Jätän sanomatta, mitä ne ovat kolmipyöräilijän näkökulmasta. Ne ovat hengenvaarallisia.
Jos raideväli on vähintään 90cm, niin raidan saa juuri ja juuri pidettyä kieli keskellä suuta ajamalla toisen etupyörän ja takapyörä välissä. Vaarallista silti, aina kun takapyörä tipahtaa hetkeksi vahingossa uraan niin trike vikuroi sivuille. Kaupan moderneilla kinnereillä ei jää muuta mahdollisuutta kuin ajaa kokonaan ajoradalla, raita ei mahdu kapean raidevälin takia alle.
Täysin käsittämätöntä tienpinnan raiskausta.
Vaijerissa säikeitä poikki? Kohta se katkeaa kokonaan.
Oikeassa olit:
https://www.dropbox.com/s/jju2l2lkc6dwpkd/20160626_183040.jpg?raw=1
Nyt sit kaivelee miljoonalaatikkoa löytyykö moista vai meneekö pikatilaukseen jostain. Perhana. Ei Campy hajoo. *SHOCKED*
Edit: Löyty kaapeleita mutta erkkikään ota selvää nyt sopiiko noista joku SR11 sarjaan. Joku vanha Ergopower cable set on täydellisenä mutta näyttäs että googlen mukaan ne ei käy. Sit on joskus Rosesta tilattu joku bulkki Campagnolo vaihdekaapeli, mutta ei muistikuvaa oliko 10- vai 11-speed ajalta tuo.
Edit2: Toiset kaapelit oli vääriä kun mittasin, toisen kaapelisetin sisäkaapeli oli mitan mukaan ok (1.2mm levetä, mutikka kaapelin päässä 3.7mm leveä eli sama mitä katkenneessa). Mutikan pituus ehkä oli aavistuksen isompi. Tämä kaapeli on semmoisen ergopower kaapelisetin mukana missä vaihtajan ulkokuori on 4.5mm leveä. Tuossa Superissa kuori on 4.1mm leveä. Mutta käykö tuo sama sisäkaapeli silti? Google peloittelee ettei saa ristiin laittaa vääriä ja kuolema tuloo muuten.
Edit3: Tuon kaapelisetin ohjekirjassa höpistiin 4.5mm vaihtajan ulkokuoresta mutta kyllä se oli saman 4.1mm mitä Pinassa oleva nykyinenkin, joten ei muuta kuin kaapelia asentaa! Taidan vaihtaa ulkokuorenkin niin on smooth. Tai kahtoo nyt jaksaako repiä tankonauhaa vaihtoon tuon takia.
Edit4 ja tyhjänpäiväisen offtopicoinnin lopetus: Toi vaihdevaijeri tekee tuossa kahvassa sen verran tiukan mutkan siinä kohtaa mistä kaapeli kääntyy ulkokuoren sisään että ei ihme että XX ajan kuluttua napsahtaa siitä poikki. Ei kovin smoothilta tunnu kyllä vaikka käsin piteli uutta vaijeria kuorineen siinä ja vaihteli vaihdetta. Aivan turhaa kitkaa kyllä. Vedän siis vaihjevaijerit kahvan ulkoreunan Y-sakarasta tangon taakse. Jarruvaijerit menee tangon etupuolella. Jos vaihdevaijeritkin vetäs Y-mutkasta tangon etupuolelle, siinä ei tulisi niin jyrkkää mutkaa kaapelille. Mutta itse haluan että kaapelit kulkee eripuolella tankoa.
Mutta tosiaan, sorry offtopikointi. Pordoi pisti tuossa alla jo raudanlujaa ontopic kamaa. Hienosti ajettu siis!! Itse voi vain haaveilla moisista vielä toistaiseksi ainakin.
600 km brevet ajettu yhteen pekkaan eilen jä tänään. Aika 32h23 min. Reitti noudatteli alkumatkasta Fleche-reittiämme Askolan ja Nastolan kautta Padasjoelle ja sieltä Orivedelle, Iittalaan,Räyskälään ja Vihdin kautta Haagaan.
Keskeyttäminen HSHssa otti niin koville että piti lähteä yrittämään revanssia.
Matka sujui muuten varsin hyvin mutta yksi vaiva tuli lisää, nimittäin syömisen vaikeus. Yleensä kaikki on uponnut, mutta nyt rupesi eväs yököttämään. Lääkkeeksi löysin jäätelön, jota söin monta kertaa. Oriveden Megahammpari piti osittain jättää syömättä. Onneksi kerkesin Räyskälään ajoissa puuroaamiaiselle, jonka jälkeen tuntui että voimat palautui hyvin raskaalle loppumatkalle.
Ratamestari oli onnistunut jällen taikomaan useita sorapätkiä yht. 25 km, joista pisin siirtymä Iittalasta Lautaportaaseen oli aika haastava jopa leveille 650b renkaille. Ja oli kyllä vähän tyhmää laittaa reitti Räyskälästä Pilpalan kautta Karkkilaan. Niitä loputtomia nousuja oli kiva tanssia ylös siinä helteessä. Tultiin varmaan Heikin kanssa siellä vastakkain, olit juuri ohittamassa traktoria alamäessä.
Pikku kommentti ajoystävälleni hra Garminille, joka totesi maalissa; recovery time 6 hours. Pikemminkin pitäisi sanoa 6 years.
The flying Chocobo
27.06.2016, 08.40
Onnea Pordoi hienosta suorituksesta. Taisi olla hiukan lämmintä? Minulla tuo syömisen vaikeus tuli 400:lla vastaan ja oli myös aivan uusi ilmiö. Minulla meni loppumatka käytännössä meni pullakahveilla kun suolanen ei uponnut.
Kiitos vaan. Olosuhteet oli nyt meikäläiselle hyvät, aika tuuletonta ja lämmintä. Ehkä liiankin, sillä parhaimmillaan oli 28-31 mittarissa Järvi-Suomessa ja toisena päivänä varsinkin Karkkilan seudulla. Keskari oli hyvin tasainen. Mennessä pienen myötätuulen avustamana 23 ja takaisin tultaessa siinä 22 hujakoilla. Sain pidettyä tauot tiiviinä, vaikkakin niitä oli melko tasaisesti. Eikä ollut tarvetta säätää vaatetusta muuta kuin yöaikaan, jolloin lämpötila putosi kympin paikkeille. Se muuten yhdistettynä kosteaan ilmaan tuntui aika kalsealta, varsinkin kun ei tullut toppavehkeitä mukaan. Piti vielä mainita, että ajankohdasta johtuen tienpenkat oli täynnä kaljatölkkejä. Niitä keräämällä olisi tienannut mojovan omaisuuden.
The flying Chocobo
27.06.2016, 12.27
Pako Jyväskylästä kortin kera
Olis ensi kuussa keikka Jyskylässä ja jos saan otettua fillarin mukaan, ajattelin ajella kortin kera 300km Hesaan Kannelmäkeen. Lähtöpaikka Scandic JKL, joka lienee monille tuttu. Olisiko hyviä tievinkkejä reittisuunnittelun tueksi? Maantiepörällä kestopäällysteellä olisi tarkoitus ajella. Kiitos jo etukäteen.
^Jyväskylästä aloita sillä Vaaruvuoren tiellä, eli 610 ja siitä 612 ja 314 jne kohti etelää?
Jep, Päijänteen itärantaa menee kiva mäkinen pikkutie.
Fat Man Sam
27.06.2016, 15.11
Komppaus Päijänteen itärannalle. Väliä Helsinki - Korpilahti tulee tahkottua muutaman kerran kesässä. Asikkalasta kannattaa koukata kohti Kurhilaa ja Mommilaa. Ovat merkittävästi mukavampia ajaa, kuin Vanha Lahdentie. Tuosta yksi esimerkki jälki Korpilahdelta Helsinkiin:
https://ridewithgps.com/trips/5291046
Jos lähdet Jyväskylän keskustasta, niin menee B300 km rajoihin. Mikäli menee tiukille km rajojen kanssa, niin Järvenpäästä vaikka Pornaisten kautta Helsinkiin. Tai sitten Mommilasta Hausjärven ja Jokelan kautta.
Tuossa olisi alku piirrettynä. Muuramessa Niittyahon kohdalla joudut ajamaan noin 100 metriä soralla muuten täysin kestopäällystetty. Itse jatkaisin Asiakkalasta Lammin ja Hämeenkosken suuntaan, josta suuntaisin Sälinkäälle. Ei ihan helpoin reitti, mutta hyviä teitä ja maisemia. Eikä mitenkään vilkkaasti liikennöity.
https://ridewithgps.com/routes/14712333
The flying Chocobo
28.06.2016, 12.47
Kiitoksia, hyviä vinkkejä ja tuon Päijänteen itärannan suhteen ollaan aika yksimielisiä. Alunperin oli tarkoitus ajaa jokseenkin suoraan JKL-HKI (kun ei ollut tarkoitus enää brevettejä tänä kesänä ajella), mutta kun katsoin, että jotakuinkin 270 taitaa tulla kuitenkin, niin tuo B300 tuli samalla mieleen (minkäs sitä luonteelleen voi). Muutama kilsa menee soralla kyllä hyvin ja mäet ei haittaa, ei niitä tarvitse täysillä ylös tykittää. Maisemat kuitenkin merkkaa eniten.
noniinno
28.06.2016, 14.25
Asikkalan kirkon ohittava tie (3141) on sorapintainen ja sisältää melko jyrkän ja pitkän mäen. Kohta Pulkkilanharjun jälkeen länteen kääntyvä Pätiäläntie ja siitä edelleen Myllykseläntie-Kurhila-Lammi tai Sairakkala > jne. olisi valintani ainakin maantiepyörällä. Tuon Myllykseläntien jälkeen tulee parin kilsan pätkä 24-tietä, mutta piennar on ihan ok. Lahden läpi on ikävä ajaa, mutta jos siihen lähtee niin Asikkalan päästä lukien tie 313 Vääksy - 3131(Vesivehmaa)- Paimelantie---> Lahdessa ei jouhevasti voi ajaa mihinkään jos ei satu tuntemaan reittiä.
Lahden läpi on ikävä ajaa
Tuo on muuten harvinaisen totta. Varsinkin 140 tietä tulla Heinolasta kohti etelää niin Lahden kohta ei suuria riemunkiljahduksia aiheuta fillarin päältä katsottuna. Ei kyllä länsi-itä suunnassakaan kovin juhlavaa ole ko cityä läpi ajaa. Muuten varmaan ihan hieno kaupunki. :)
The flying Chocobo
28.06.2016, 16.28
Juu kyllä maaseudulla oli tarkoitus pysyä, kun en Lahden liikennejärjestelyitä tunne. Vaikka kovaa en aja (ja juuri siitä syystäkin), pyrin jouhevaan matkantekoon. Toinen juttu olisi, jos olisin ihan lyhyttä päivämatkaa ajelemassa.
Voin vahvistaa tuon, että 3141 tie Asikkalan kirkolta 24-tielle on hankala ajettava, mikäli ei ole tarjota todella pientä välitystä siihen pitkään mäkeen. Ajoin sen toisin päin B400:lla ja siten ajettuna se on helpompi varsinkin kun itsellä on tuo suora välitys käytössä. Ja edelleen voin suositella 317-tietä Lammille. Siellä muuten on ihan kohtuullinen kebab/pizzapaikka ja R-kiska. Sen jälkeen fasiliteetteja voi löytää vasta Oitista tai Riihimäeltä jos oikein muistan.
Tuossa mun gps-jälki jos on hyödyksi.
https://ridewithgps.com/routes/13575576
Sen jälkeen fasiliteetteja voi löytää vasta Oitista tai Riihimäeltä jos oikein muistan.
Jep, Lammin jälkeen on 30 km pelkkää metsää ja mielestäni aika tylsä tie.
Osallistunpa minäkin reitin suunnitteluun. Juhannuksen alla pyöräilin nimimerkki Pyörä imaamin kanssa Hämeenlinnasta kohti juhannuksen viettoa. Lammin kautta Vääksyyn ja Pulkkilanharjua Sysmään. Sitten kohti Luhankaa (612) ja Joutsaa (610) jne. Mulla matka loppui polvikipuun Kangasniemellä, josta sitten emäntä otti kyytiin, ja imaami painoi loppuun asti mökilleen Hankasalmelle. Mentiin Sysmästä kohti pohjoista tietä 612 ja täytyy sanoa, että on maisemallisesti yksi eteläisen Suomen parhaimpia reittejä.
3141 tietä ei ole pakko ajaa vaan voi jatkaa 314:sta Vääksyyn ja sitten 24-tietä (pääosin kvl) takaisin 317 tielle.
Jäsen VPR:n kanssa olen eri mieltä Lammin jälkeisestä tylsyydestä. Tie 2951 kohti Mommilaa ei mielestäni ole erityisen metsäinen vaan enemmän peltomaisemat ja Mommilanjärvi hallitsevat maisemia. Sen sijaan tie 292 Turenkiin on metsäinen ja melkoisen tylsäkin. Jos reitti suuntautuu kohti Hausjärveä/Oittia, niin suosittelen Mommilassa radan eteläpuolelle siirtymistä ja Pursijärventietä.
Oitista Sälinkään kautta Mäntsälään menevä tie 1471 on kiva ajettava ja pääosin hyvässäkin kunnossa.
Oitista voi tietenkin jatkaa Hikiälle ja tämä siirtymä vaatii pienen pätkän 54:sta. Mutta tämä siirtymä on vain muutamia kilometrejä. Puujaantien risteyksestä vasemmalle kohti Hausjärven kirkkoa ja Hikiää. Jos pyörä tarvitsee huoltoa, niin Ajomies auttaa (https://www.facebook.com/hikianajomies/). Hikiältä 290, 2894 ja 1403 Ridasjärvelle on mukava reitti, jossa saa mäkinautintoakin. 1403 tietä voi jatkaa Jokelaan, mutta onpa vaihtoehtona koukkasta kohti Kellokoskea (1453).
The flying Chocobo
29.06.2016, 16.15
No perskuta! Ootte te aikamoisia, nythän on jo runsaudenpula. Pitääpä iltalenkin jälkeen hiukan katsella ja piirrellä. Metsää vastaan minulla periaatteessa ei ole mitään, kunhan nyt ei ihan mitään Synkmetsää kuitenkaan ole, pieninä annoksina menee kyllä synkempikin kuusikko. Ajatus "jospa tulisin sieltä fillarilla pois" on nyt kasvanut ihan uusiin mittoihin.
OT: Makuja on monia, minä taas tykkään metsistä.
Tällaisena metsä- ja järvisuomen kasvattina minua puolestaan kavahduttavat isot peltoaukeat. Pelkään, että niillä tuulee aina vastaan ja aavalla on muutenkin mielestäni pirun tylsää.
Mieluummin metsää.
Lopetan OT:n.
Perjantaina alkaa Vologda-Onega-Ladoga 1200 km brevet. Minä ja Arto Sundström mukana. Kontrolliaikoja voi seurata Baltic starin sivuilla. http://balticstar.org/event/14/checkins
Piti tehdä viimehetken pyöränvaihto, kun DHL ei 6 päivään saanut pakettia Vantaalta Helsinkiin. Tunturissa on eturattaat kulunut loppuun. https://twitter.com/mkpaa/status/748176686840221697
StantheMan
29.06.2016, 21.12
Perjantaina alkaa Vologda-Onega-Ladoga 1200 km brevet. Minä ja Arto Sundström mukana. Kontrolliaikoja voi seurata Baltic starin sivuilla. http://balticstar.org/event/14/checkins
Piti tehdä viimehetken pyöränvaihto, kun DHL ei 6 päivään saanut pakettia Vantaalta Helsinkiin. Tunturissa on eturattaat kulunut loppuun. https://twitter.com/mkpaa/status/748176686840221697
Sama vika oli Rahikaisella HSH:ssä. Iso ratas oli hampaaton ja sillä ei hirveästi kirmailtu. Nyt on setti vaihdettu.
Sano Clausille terveisiä ja onnittele PBP-ajosta. Oli kai hänellä viides, jos oikein muistan.
StantheMan
29.06.2016, 21.16
1.7. Kuopiosta Ouluun ja takaisin 600km brevet. Lähtö 8 nurkilla. 37h. Ajetaan meikäläisen tahtiin hitaasti, joten ei mikään "virallinen" järjestetty ajo. Sopii kokeilijoille ja hyvähermoisille ;) Kortteja muutama löytyy. Voidaan ajaa ilmankin, jos ei ketään kortillista mukaan tule.
Viimeinen kuulutus: brevetin ajajia ei ole ilmoittautunut, joten ajelen "retkiajona". Mukaan voi lähteä, vaikka vain ensimmäiselle tauolle asti Matin Ja Liisan asemalle. Ajan Kestilän kautta Tupoksen ABC:eelle, josta punnerran aamupuurolle Haapajärven ABC:eelle. Sieltä suoraan Iisalmen kautta takaisin Kuopioon. Lähtöaika aamulla 7-8 nurkilla, joten kannattaa jonkinlaista viestiä laittaa, jos mukaan halajaa.
Tampereelta ajettiin kolmeen mieheen aina Kasnäsiin saakka ja takaisin, että saatiin 600 km kilometriä täyteen. Kokonaisaika oli 25:58 h ja liikkeellä oltiin 21:18.
Reitti oli ihan hyvä (kun itse suunnittelin), mutta Perniön seutu on yllättävän mäkistä. Lisäksi tiesimme, että päivällä vallitsee etelänpuoleinen tuuli, joka sitten tyyntyi illaksi/yöksi. Eli ei ihan helpoin mahdollinen reitti, vastatuulta lähes tasamaalla ja peltoaukeilla yli 100 km ja nousumetrejäkin 4 288. Toisaalta matkalle mahtui monta hyvää tienpätkää, joskin myös hieman huonoa päällystettä.
https://connect.garmin.com/modern/activity/1234636139
Perjantaina alkaa Vologda-Onega-Ladoga 1200 km brevet.
Mies on kyllä legenda (vähän kuin Stän!!) :) Ensin kuussatkua, sit Jukolan reissua, nyt 1200 ja muutaman viikon päästä TransCon ja mitähän kaikkee tässä välissä vielä ollutkaan. Tsemppiä reissuun!
ps) Hyvä ettei breveteille tarvii treenata ja valmistautua, niille vain lähdetään. Et sää tuolla brevettien ajotahdilla kerkeis treenatakkaan. :D :cool:
ps2) Miksi stän ajaa toisen 600:sen heti edellisen HSH:n perään? Hurjaa! Tsemppiä sinnekin!!!
StantheMan
30.06.2016, 14.05
Mulla on ne kotiolot vähän viileämmät, kuin sulla VesaP. Baariinkaan en pääse ja kotona en saa juopotella, joten sama kai se on itteensä rääkätä maantiellä. Onpahan taas parin päivän kooma tiedossa lenkin jälkeen. Kyllä se hyvää krapulaa vastaa. HSH:stä toivuin seuraavana torstaina.
^Tsemppiä matkaan! Tästäkö alkaa "Joka kuukausi >600K lenkki ympäri vuoden" ketju? Tai no, taisi HSH sattua tämän saman kuun puolelle. Eli "Joka kuukausi 2 x >600K lenkki ympäri vuoden" ketju! :)
Perjantaina alkaa Vologda-Onega-Ladoga 1200 km brevet. Minä ja Arto Sundström mukana. Kontrolliaikoja voi seurata Baltic starin sivuilla. http://balticstar.org/event/14/checkins
Piti tehdä viimehetken pyöränvaihto, kun DHL ei 6 päivään saanut pakettia Vantaalta Helsinkiin. Tunturissa on eturattaat kulunut loppuun. https://twitter.com/mkpaa/status/748176686840221697
Suurella kunnioituksella katselen noita pyörän välityksiä. Taitaa olla 39x29? pienin. Toisaalta, kun on vääntöä riittävästi, niin ei tarvii kierroksia käyttää. Hyvää reissua vaan, kyllä seurataan.
Viimeinen kuulutus: brevetin ajajia ei ole ilmoittautunut, joten ajelen "retkiajona". Mukaan voi lähteä, vaikka vain ensimmäiselle tauolle asti Matin Ja Liisan asemalle. Ajan Kestilän kautta Tupoksen ABC:eelle, josta punnerran aamupuurolle Haapajärven ABC:eelle. Sieltä suoraan Iisalmen kautta takaisin Kuopioon. Lähtöaika aamulla 7-8 nurkilla, joten kannattaa jonkinlaista viestiä laittaa, jos mukaan halajaa.
Mikä on laskettu aika Tupoksen ABC:lle?
StantheMan
30.06.2016, 20.00
Mikä on laskettu aika Tupoksen ABC:lle?
Voi olla, että olen 22-23 siellä. Kiirettä ei ole, mutta kai jonkinlainen myötätuuli ja "sisätaukoja" ei montaa meno matkalla ole. Laitan Kestilästä viestiä.
Viimeinen kuulutus: brevetin ajajia ei ole ilmoittautunut, joten ajelen "retkiajona". Mukaan voi lähteä, vaikka vain ensimmäiselle tauolle asti Matin Ja Liisan asemalle. Ajan Kestilän kautta Tupoksen ABC:eelle, josta punnerran aamupuurolle Haapajärven ABC:eelle. Sieltä suoraan Iisalmen kautta takaisin Kuopioon. Lähtöaika aamulla 7-8 nurkilla, joten kannattaa jonkinlaista viestiä laittaa, jos mukaan halajaa.
Hep! Ilmoittaudun sheriffihommiin ;-)
StantheMan
01.07.2016, 18.38
Mikä on laskettu aika Tupoksen ABC:lle?
Nyt Kestilä. Vähän ennen 22 veikkaan. Tuulenpuuskat häiritsee jonkin verran. Ja ajoittainen sade. Kuumaa ei ole. Päinvastoin.
Nyt Kestilä. Vähän ennen 22 veikkaan. Tuulenpuuskat häiritsee jonkin verran. Ja ajoittainen sade. Kuumaa ei ole. Päinvastoin.
Mieskesäflunssan vuoksi en lähde tällä kertaa saattamaan. Totia nauttiessa ajatuksessa mukana. Hyvää paluumatkaa!
StantheMan
01.07.2016, 22.22
Kiitoksia ajatuksesta. Märkää on ollut. Nyt Tupos.
StantheMan
03.07.2016, 10.22
OT-tekstiä:
Kirjoittelen pe-la-ajosta, vaikka se ei alkujakaan brevettiajoa ollut. Olen jo useana vuonna ajanut 600km brevetin Ouluun ja takaisin. Vaikka tänä vuonna 600km tuli ajettua muissa maisemissa niin ajattelin ajankuluksi hupiajeluna käydä Oulussa mutkan.
Ouluun asti ajaminen pyörätiesokkelon takia on vähän tylsää puuhaa, joten nykyään ajan Tupoksen ABC:eelle ja puuttuvat kilometrit otan Haapajärven kierroksella.
Lähdin perjantaina vähän ennen klo 8 ilman sen suurempia tavoitteita. Tuulen piti olla myötäistä ja vasta ihan lähellä Oulua piti sataa. HiMa oli Matin ja Liisan asemalla vastassa. Juotiin aamupäiväkahvit ja vaihdettiin kuulumiset.
Vieremän jälkeen tuli ensimmäiset sadepisarat. Aivan liian aikaisin :( Pysähdyin toisen kerran Salahmin kyläkauppaan ja söin leivän ja pullan. Tahkolle menijöitä tuli jokunen sata vastaan ja osasta autoista kättä nostettii. En ehtinyt vastaamaan, joten nyt heilautan kättä kaikille (rekoistakin yöllä heilauttavat kättä silloin tällöin. Toim. huom.)
Jätin Pyhännän tauon väliin ja toivoin, että Kestilän TB on vielä auki 18 nurkilla. Olihan se, mutta grilli oli kiinni. Taas sämpylää ja pullaa. Vettä tuli ajoittan reippaasti. Sadehousut olivat takapuolesta revenneet, joten vaippa oli jo märkä. Etupuolihan on tässä iässä jo ihan itsestäänkin kostea kaiken aikaa. Lähempänä Temmestä ja nelostietä taivas sitten repesi ja vettä tuli ämpärikaupalla. Oli myös aika lämmintä, joten hiki ja vesi olisivat vaatineet uimavehkeet.
Tupoksen ABC:eelle saavuin suhteellisen hyvävoimaisena. Eipä tuota matkaakaan ollut kuin 270km takana. Kello oli jotain 21.30. Kiirettä ei ollut, joten tilasin jonkinlaisen pastan. Se nyt ei kovin ruokaisa ollut, joten vähän nälkä jäi salaattipöydästä huolimatta.
Tupokselta lähdin 23 nurkilla. Aika pian minut tavoitti Oulun toinen PBP suoriutuja. Oli ajamassa Siilinjärvelle yötä myöten. Ajettiin yhdessä Pulkkilaan. Hänen vaatteenlisäämisensä yhteydessä pääsin vähän karkuteille ;) ja vedin 10km aika joutuisasti. Se kostautui Pulkkilassa (n.345m joskus klo 3). Iski helvetinmoinen väsymys ja kun näin kaksi pientä motoristien telttaa ABC:n pihalla, päätin ottaa nokoset.
Huoltoaseman seinustalla on lyhyt rautapenkki. Sille ahdoin itse sikiöasentoon ja yritin nukkua. Sekavassa koomassa makasin tovin. Kuului erikoisia ääniä ympäriltä, mutta enpä jaksanut päätä nostaa ja katsoa. Silmät sain auki ja joku veijari kolmipyörällä natsa suussa katsasti minun pään vieressä olevan roskiksen. Eipä se minua häirinnyt eikä vienyt mitään avoimesta pyörän laukusta. Yhtäkkiä havahduin, että en pysty liikkumaan. Olin kosteissa vaatteissa mennyt sykkyrään ja nyt olin ihan jäässä. Nyt ymmärsin mitä ne amerikkalaisissa selviytymisohjelmissa siitä hypotermiasta meuhkaavat. Tiesin, että jäädyn mutta en jaksanut liikahtaakaan. Olisi ollut mukava jäädä siihen pitkälleen ja jatkaa sekavia unia. Sain kuitenkin itseni ylös kammettua ja pienessä paniikissa äkkiä pyörän päälle. En ollut maannut kuin puolisen tuntia, mutta olo oli kuin muumiolla. Onneksi Pulkkilasta Kärsämäelle päin on mukava mäki, joten siinä lämpesin uudestaan. Eipä ilma kovin kylmää ollutkaan mutta Tupokselta alkanut ja koko ajan voimistunut eteläinen vastatuuli jäähdytti tehokkaasti.
Päätin jo ennen Kärsämäkeä, koska meikäläisen sydän ei varmaan kestä toista kertaa tuollaista äkkiä starttia, niin en aja Haapajärvelle hakemaan puuttuvia kilometrejä vaan jatkan suoraan nelostietä Pyhäsalmelle. Olo ei ollut piristynyt juuri lainkaan Pulkkilan tauolla ja pelkäsin, että joudun samalla tavalla väkisinmakaamaan jossain tuulisessa paikassa.
Sain unet pidettyä poissa silmistä perinteisillä pyörän satulaan nojaamistorkuilla. Vastatuuli voimistui koko ajan ja Kärsämäellä se jo vitutti. Pyörä ei liikkunut oikein minnekään. Huomasin Kärsämäen jälkeen mukavan grillikatoksen ja ilmankin oli lämmennyt ja vaatteet kuivaneet, joten menin katoksen alle penkille pitkälleen. Kypärä pään alle ja huomioliivi ötököiden vuoksi naamalle. Siinä makoilin varmaan vajaan tunnin. Jonkinlaista piristymistä tapahtui, mutta pyörä kyllä vastatuuleen liikkunut kuin sen 17km/h juuri ja juuri. Silloin tuli mieleen, että verrattuna HSH:n 600km ajoon, en ollut juuri mitään syönyt. Pyhäsalmen ABC:eellä vedin sitten koko setin aamiaisnoutopöydästä nakkeineen ja pekonineen. Kyllähän maistui. Kiuruvedelle oli jo melkein mukava ajella. Kiuruveden ABC:eellä söin sitten hampurilaisaterian. Olen aikoinani vajaa 10v. siellä asunut, joten mukavan se oli siellä piipahtaa. Syömättömyys tai mikä aiheutti, mutta kusella piti käydä loppupuoliskolla vartin välein. Tuntui, että hana on auki koko ajan. En aikonut Iisalmessa pysähtyä, mutta vessaahaan oli mentävä, kun en viittinyt ihan asvaltille päästää. Otin mansikkaleivoskahvit matkan kunniaksi Nesteellä. Tuli oli jo vastaista 5ms ja puuskissa 8ms. Ajattelin, että ei saatana. Eihän tästä mitään tule. Oli ajatuksissa ajaa suoraan terasille, mutta ne ajatukset haihtuivat matkalla. Lopun 80km ajoin täysin kiireettä. Pidin varmaan ennätysmäärän taukoja. Tulinkin kotiin suhteellisen hyvävoimaisena. Mutta kyllä oli viime metrit pitkiä tuolla taktiikalla. Loppu tuli pääasiassa vedellä, mutta eipä tuo hommaa ainakaan hidastanut.
575km ja kokonaisaikaa en viitsi edes laskea, kun sillä ei ole merkitystä. Kaverin kanssa olisi ollut kivempaa ;) Kiitokset yön ajoseurasta Oulun miehelle! Ja HiMalle tietenkin ;)
Hääppönen
03.07.2016, 11.06
Se on hyvä, että ihmisellä on mukava ja antoisa harrastus. :D:D:D
Ensi viikonvaihteen Kymi B200 ja P100 ajosta on tullut muutama kysymys osallistujilta. Laitoin nuo ja vastaukset tapahtuman nettisivuille (http://kymib200jap100tapahtuma.yhdistysavain.fi).
On hienoa lukea näitä selviytymistarinoita kotisohvalta. Pyöräily on joskus kaikille raskasta, mutta tuntuu että tietyille ajajille se on aina raskasta. :)
StantheMan
03.07.2016, 17.53
Ikävä kyllä ne kasaantuvat ;) Seuraavassa elämässä lupaan harjoitella systemaattisesti jonkin ohjelman mukaan, enkä vain maata sohvalla ajojen väliajat.
Jami2003
03.07.2016, 23.06
Nämä Stanthemanin huvikseen retket saa ihmettelemään millaisia ovat ne vastentahtoiset reissut :)
Ikävä kyllä ne kasaantuvat ;) Seuraavassa elämässä lupaan harjoitella systemaattisesti jonkin ohjelman mukaan, enkä vain maata sohvalla ajojen väliajat.
Paskat "treenauksesta". Jos brevetit ei ole kärsimystä ja tuskaa, on liian hyvässä kunnossa niille. Jos ei kärsi, nehän olis kuin lenkkejä vain. Menis ihan hukkaan koko touhu. Go for it Stän! Ei turhat äijät käy 600:sia huvikseen ajamassa aikansa kuluksi vain! :cool:
Itse suunnitelen B300 kärsimysnäytelmää jonka tulen yrittämään salaisena hetkenä salaisesta paikasta alkaen. Taatusti vittumaista ja alaselkä on tulessa jo pelkästä reitin piirtämisestä Garmin Connectissa mutta toivon että ei niin kipeeksi mene ettei kestä enää kampea alas painaa.
Jostain syystä Stanin kärsimysnäytelmien lukeminen on innostanut itseänikin lähtemään breveteille. Viime kesänä ajoin elämäni ensimmäisen ja toisen 200 km brevetin ja tänä kesänä olen jo yhden ajanut. Tulevan loman aloittamisen kunniaksi olen jo mielessäni ajanut 400 km brevettiä. Mitä pitäisi ottaa huomioon, jos nelisataselle lähtee verrattuna kahteen sataan? Oletettavasti reissu tulee olemaan enemmän kuin tuplasti rankempi kuin kaksisatanen? Onko vinkkejä?
Vinkkinä sanoisin että lähde ajamaan illalla yötä myöten:
- Saat nukkua edellisen yön leppoisasti ja pitkään (jos ei työaamu)
- Olet pimeän ja kylmemmän kelin tullessa vielä virkeä ja täynnä energiaa ja menovoimaa
Sit aamulla kun on jo >200K mittarissa niin alkaa päivä lämmetä ja vaikka väsymys alkaa painaa niin jaksaa paremmin vääntää nousevan auringon kanssa samaan tahtiin.
400:lle lienee syytä ottaa myös enemmän vaatetta mukaan kuin 200:lle jo siitäkin syystä että tulee tuota yöajoa about väkisin. Yöllä voi olla kovin kylmä(n tuntuista). Toki tuo virkeänä yöhön lähtö auttaa tähänkin. Aamulla energiat vähissä --> väsyttää --> arska lämmittää --> jaksaa paremmin.
Reitin suunnittelu vaatii tarkempaa suunnitelmaa, sillä yölliset taukopaikat on vähemmässä mitä päivällä aukiolevat. Katso reitti jotenkin niin että saat ainakin kylmäasemilta nollakuittileimat. Ja jostain huoltoasemalta ainakin kerran pullovesitäydennykset. Itsellä tosin semmoisia 0.5L kokoonrullattavia nesteille tarkoitettuja muovipussukoita jotka täytän illalla ennen yöetappia ja niistä voi kaataa vedet sit juomapulloihin vaikka aamuyöllä ja rullata tyhjät pussukat vaikka paidan takataskuun pois tilaa viemästä.
Geelejä mukaan niin maan perkeleesti niin ei väsy iske niin kovasti kun 30min välein heittää pussin naamaan.
Väli 100-300 on perseestä. Tuntuu ettei matka koskaan lopu. 300--> on jo helpompaa kun tietää että enää kärpäsen kusema kotia. :)
Hyvää matkaa!!
Vologda-Onega-Ladoga paketissa. Arton kanssa koko matka samaa tahtia ja 78 tuntia kului kelloa. Fleche oli Arton aiempi pisin lenkki. Tiet olivat erittäin hyvässö kunnossa. Ero 9 vuoden takaiseen on aivan uskomaton. https://twitter.com/mkpaa/status/749913311265845248
..nelisataselle lähtee verrattuna kahteen sataan?
Olemattomalla kokemuksellani aloittelijan itsevarmuudella toteaisin: riippuu päivästä. VesaP:n vinkki saattaa toimia, kun tulet perille niin onkin ilta ja pääsee nukkumaan. Itse tein toisinpäin ja lähdin aamupäivällä, jolloin päivä ajellaan leppoisasti ja yön jälkeen ollaankin jo kotona.
Tänä vuonna:
-200 keväällä "valmispakettina." Eipä tuo ollut lenkkiä kummempi, sääkin oli mainio. Surffailin ryhmässä, joka ajoi hieman liian lujaa makuuni, mutta jättäydyin välillä ja ohitin ryhmän tauoilla pari kertaa. En tykkää lorvia kahvioissa enkä jonoissa, mieluummin ruoka tai pulla naamaan ja heti hitaasti maisemia katsellen eteenpäin. Lisäksi äärettömän epäsosiaalisena tyyppinä en tunne tarvetta jutusteluunkaan, joten eteenpäin.
-300 ajoin yksin. Yritin ajaa hitaasti, mutta taisin hieman ylittää kykyni alkumatkasta, jäi tuntuma kuin olisin polttanut kaikki voimani jo ihan ihka ensimmäiseen pieneen melkein kotipihan mäennyppylään. Loppumatka oli kääntöpisteen odottelua ja sen jälkeen maalin odottelua.
-400:lle lähdin pelokkaana, tuon kolmesatasen yllättävien tuntemusten vuoksi. Starttasin aamupäivällä ja onnistuin ajamaan riittävän hitaasti tällä kertaa. Puolimatkaan olin onnistunut järjestämään oikean luksushuollon: välisuihku, puhtaat ajokamat ja pikkutirsat n klo 21 ja siitä yön selkään. Matka meni yllättävän helposti. Itse asiassa tosi helposti. Loppumatkasta ajelin rullailuvauhtia, kun luulin maalisiwan aukeavan klo 8, mutta olikin auennut jo klo 6. Yövalvomiseen olen tottunut työelämässä, joten ei tuo nelisatanen yövuoroa kummemmalta tuntunut. (Paitsi että töissä pitäisi mennä vielä toiseksikin yöksi töihin valvomaan!)
-600 yritän ajaa, jos saan vaimolta luvan. Jos loma on ohjelmoitu täyteen, niin en aja. Yritän laittaa perheen johonkin kesähuvipuisto-/muumi tms kohteeseen, jonne ja takaisin ajelen, non stop periaatteessa. Ajo menee lähes huomaamatta akalta tuolla lailla.
Stanin jutut minullekin kortin taskuun toivat.
Olemattomalla kokemuksellani aloittelijan itsevarmuudella toteaisin: riippuu päivästä. VesaP:n vinkki saattaa toimia, kun tulet perille niin onkin ilta ja pääsee nukkumaan. Itse tein toisinpäin ja lähdin aamupäivällä, jolloin päivä ajellaan leppoisasti ja yön jälkeen ollaankin jo kotona.
Tänä vuonna:
-200 keväällä "valmispakettina." Eipä tuo ollut lenkkiä kummempi, sääkin oli mainio. Surffailin ryhmässä, joka ajoi hieman liian lujaa makuuni, mutta jättäydyin välillä ja ohitin ryhmän tauoilla pari kertaa. En tykkää lorvia kahvioissa enkä jonoissa, mieluummin ruoka tai pulla naamaan ja heti hitaasti maisemia katsellen eteenpäin. Lisäksi äärettömän epäsosiaalisena tyyppinä en tunne tarvetta jutusteluunkaan, joten eteenpäin.
-300 ajoin yksin. Yritin ajaa hitaasti, mutta taisin hieman ylittää kykyni alkumatkasta, jäi tuntuma kuin olisin polttanut kaikki voimani jo ihan ihka ensimmäiseen pieneen melkein kotipihan mäennyppylään. Loppumatka oli kääntöpisteen odottelua ja sen jälkeen maalin odottelua.
-400:lle lähdin pelokkaana, tuon kolmesatasen yllättävien tuntemusten vuoksi. Starttasin aamupäivällä ja onnistuin ajamaan riittävän hitaasti tällä kertaa. Puolimatkaan olin onnistunut järjestämään oikean luksushuollon: välisuihku, puhtaat ajokamat ja pikkutirsat n klo 21 ja siitä yön selkään. Matka meni yllättävän helposti. Itse asiassa tosi helposti. Loppumatkasta ajelin rullailuvauhtia, kun luulin maalisiwan aukeavan klo 8, mutta olikin auennut jo klo 6. Yövalvomiseen olen tottunut työelämässä, joten ei tuo nelisatanen yövuoroa kummemmalta tuntunut. (Paitsi että töissä pitäisi mennä vielä toiseksikin yöksi töihin valvomaan!)
-600 yritän ajaa, jos saan vaimolta luvan. Jos loma on ohjelmoitu täyteen, niin en aja. Yritän laittaa perheen johonkin kesähuvipuisto-/muumi tms kohteeseen, jonne ja takaisin ajelen, non stop periaatteessa. Ajo menee lähes huomaamatta akalta tuolla lailla.
Stanin jutut minullekin kortin taskuun toivat.
Kiitti vinkeistä. Vähän samaa olin ite ajatellut, että illasta tai yöllä liikkeelle ja paluu päivällä. Puolivälissä on mahdollisuus "luksushuoltoon" = ainakin lämmin ateria ja unimahdollisuus. Reittisuunnitelman mukaan jälkimmäisellä kaksisatasella on lisäksi enempi huoltopaikkoja kuin eka puoliskolla, jos meinaa sippi tulla.
Ahven, lähtöajan valinnassa määräävänä pitäisin seuraavan päivän siviiliohjelmaa. Jos tiedossa olisi vaikkapa koko päivän lapsenvahtivuoro, niin se ei käytännössä onnistu. Silloin iltastartti, koska perillä olet iltapuolella. Minulla oli mahdollisuus laiskaan aamupäivään ja parin tunnin torkkuihin palattuani.
Lisäksi ajattelin, että sama ajorytmi pätisi 600:lle. Kun tuo nelisatanen oli ajettu, olisin ihan hyvin jaksanut käydä vielä satasen päässä kääntymässä.
Mitä opin viime kerrasta: otan seuraavan kerran lukulasitkin mukaan, kun kuitenkin niitä tarvitsen vaikka en halua myöntääkään. Vaihdevaijeri nimittäin katkesi takaa n. 320 km:n kohdalla aamuhämärissä, tuntoaistilla ruuvasin rajoitinruuvista pienempää vaihdetta sisään kun mitään en nähnyt. Onneksi oli melko tasainen loppureitti niin oli ihan helppoa ja leppoisaa ajaa kaksivaihteisella, mutta minun nopeuksissani käytännössä yksivaihteisella maaliin.
Tyhmä kysymys 4satasen alotusajasta. Miks alottaa illalla ? Miks ei vois alottaa aamulla ja tulla illalla takas ? Ei tarttis ajaa ollenkaa yöllä, joka varmaa kuitenki monille luonnollisesti se vaikee aika. Liittyks se kärsimyksen maksimointiin vai mihi ?
kuovipolku
05.07.2016, 07.36
Neljäsatasta ajamattoman arvauksia:
(1) Aikainen aamulähtö on monelle vaikea aamu-unisuuden takia ja kuitenkin pitäisi olla hyvin nukkunut tai siksi että ruoka ei maistu vielä aamulla ja kuitenkin pitäisi olla hyvin tankattu ta muun elmistön vuorokausirytmiin liittyvän syyn vuoksi.
(2) Brevet-ajajille 400 km on vain askel kohti 600 kilometriä eikä jälkimmäinen enää onnistukaan ilman että ajaa yöllä, joten paras harjoitella sitä varten jo neljäsatasella.
(3) Neljäsatasen jälkeen elimistö käy vielä kierroksilla pitkään eikä seuraavana yönä tahdo saada kunnolla nukutuksi, mikä vaikeuttaa palautumista. Perille päästyä pitäisi kuitenkin huolehtia palautumisesta myös nesteen ja ravinnnon suhteen eli pitäisi syödä kunnolla ja juoda tasaisesti useamman tunnin ajan, joten nukkumaan ei senkään vuoksi pääse kovin pian, joten uni jää vajaaksi ja seuraava päivä menee pienessä koomassa.
Kiitos Mikko todella hienosti vedetystä laatokka brevetistä. Itseni tuntien olisin polttanut jo alkumatkalla kaikki energiat ja halut mutta todella hienoa seurata kokenutta ajajaa joka todella tietää mitä tehdään.näin ensimmäisen pitkän onnistuneen brevetin jälkeen halu kokeilla lisää. Reitin tiet olivat hienossa kunnossa välillä vähän karjalan alueella liioiteltiinkin tien huollossa.pe yöllä esim partio ruiskumaalasi valkoisia viivoja peittoon. Tosin kyllähän 1200km mahtuu tietyötä ja vanhaa tiepohjaa mutta todella vähän. Liikenne oli melko hiljaista ja suurelta osin autoilijat olivat positiivisella asenteella. Tietty joukossa aina joku mätämuna. Uusia pitkiä breventtejä jo suunnitteilla esim Novosibirsk brevet. Vielä Mikon kanssa edessä siirtyminen pikku hiekkateiden kautta svetokorskiin ja imatralle n 100km.
Tyhmä kysymys 4satasen alotusajasta. Miks alottaa illalla ? Miks ei vois alottaa aamulla ja tulla illalla takas ? Ei tarttis ajaa ollenkaa yöllä, joka varmaa kuitenki monille luonnollisesti se vaikee aika. Liittyks se kärsimyksen maksimointiin vai mihi ?
Minulla on ainakin se yksinkertainen syy, etten ehdi illaksi takas, jos aamulla lähden. Pikemminkin niin, että illalla lähtee niin on illalla perillä. Palatessa voi nukkua yön yli rauhassa, jos pystyy nukkumaan. Ja vasta seuraavana aamuna pitää olla lasten kanssa hereillä.
Ja ketti kirjoitti myös hyvän pointin. Mahdollisuus brevetin jälkeen laiskaan aamuun ilman esim. lasten hoitoa yksinään.
Tyhmä kysymys 4satasen alotusajasta. Miks alottaa illalla ? Miks ei vois alottaa aamulla ja tulla illalla takas ? Ei tarttis ajaa ollenkaa yöllä, joka varmaa kuitenki monille luonnollisesti se vaikee aika. Liittyks se kärsimyksen maksimointiin vai mihi ?
Kärsimyksen minimointi. Harva kerkeää ajaa 400:sta niin että kerkeää nukkua edellisen yön hyvin ja kerkeää nukkua seuraavan yön hyvin tuon päälle. Itse olen niin hidas ainakin että täytyisi herätä kukonlaulun aikaan jotta pääsisi lähtemään kukonlaulun aikaan jotta kerkeäisi kotiin illalla vielä ennen aamuyötä. Ja silti ko yönä nukkumaanmeno menisi pitkälle aamuyölle ja nukkuisi huonosti kun kroppa vielä käy aivan kierroksilla.
Itse näen paremmaksi että nukkuu edellisen yön kunnolla. Viettää rauhallisen päivän (=yleensä paniikissa pakkaa/korjaa/tms pyörää) ja lähtee sit illalla virkeänä ajelemaan. Sit seuraavana iltapäivänä saapuu perille ja on aikaa käydä rauhassa suihkussa, syödä, levätä sohvalla jne useampi tunti ennen seuraavaa iltaa jolloin onkin sitten hyvä mennä nukkumaan raukeana ja vetää sikeitä koko pitkän yön läpi.
Tämä rytmi tuntuu itselle sopivan parhaiten, mutta toki, jos on kovin aamuvirkku niin mikä estää heräämästä vaikka 04, lähteä 06 reissuun ja tulla esim klo 23 takaisin ja mennä nukkumaan vaikka 02 taas, mutta itselle tuossa menisi kaksi yötä vituiksi. Tuolle omalla tavalla menee vain yksi.
Tyhmä kysymys 4satasen alotusajasta. Miks alottaa illalla ? Miks ei vois alottaa aamulla ja tulla illalla takas ? Ei tarttis ajaa ollenkaa yöllä, joka varmaa kuitenki monille luonnollisesti se vaikee aika. Liittyks se kärsimyksen maksimointiin vai mihi ?
Olen itse sitä mieltä, että 400 kannattaa aloittaa aamulla, mutta kuulun niihin, jotka eivät paljon pidä taukoja ja ajan hieman keskimääräistä nopeammin. 400 varten varaan aikaa n. 16 tuntia eli klo 7 lähdöllä on ennen puolta yötä kotona. Ja minulle riittää herääminen vaikka 30 min ennen lähtöä ja parilla oluella nukun alle kaksi tuntia perille saapumisen jälkeen. Eli kumpikin yö on riittävän pitkä minulle, mutta olemme erilaisia ja ymmärrän muidenkin perustelut.
Olen ajanut 400 myös iltalähtönä ja keskellä kesää se on myös toimiva vaihtoehto. Yöllä liikennettä on todella vähän, tyypillisesti täysin tyyntä ja valoisaa. Silloin kannattaa ajaa isoa tietä, koska ovat maastollisesti helpompia. Ja suunta mielellään etelään, koska aamulla alkaa etelänpuoleinen tuuli, joka on silloin myötäinen. Suurin haitta on taukopaikkojen rajallisuus ja reitin joutuu suunnittelemaan niiden mukaan.
Itselleni 400 ei ole treeni 600 varten, vaan matka siinä missä kaikki muutkin. Käytännössä minulle brevitit ovat samanlaisia aina 400 asti, mutta 600 on kokonaan erilainen matka. 600 ajaminen alkaa vasta 400 km kohdalla ;)
KYMI B200 ja P100 tiekirjat on päivitetty. Löytyy tapahtumasivuilta (http://kymib200jap100tapahtuma.yhdistysavain.fi/).
^^Noin mieki sen laskeskelin. Olusia myöten :), mut joo tietysti, jos reissusta nautiskelee huomattavasti kauemmin ja matka vaatii erityisen valmistautumisen ennakkoon, niin sitten ehkä tosiaan mukavampi alottaa illasta.
Vologda-Onega-Ladogan statsit. https://connect.garmin.com/modern/activity/1243046238
Tehomittari neilaisi ensin pariston loppuun startissa ja lopulta, kun jaksoin sen vaihtaa, se neilaisi uudenkin pariston loppuun ennen brevetin loppua. Loppuaika oli siis 78 tuntia. Tuo Connectin aika on se minkä Garmini oli päällä.
Joo kivalta näyttää tiedot ja hienoa toi 22km ylitys 1200km loppumatkaan.
Joo kivalta näyttää tiedot ja hienoa toi 22km ylitys 1200km loppumatkaan.
Eipä se ollut lopulta mittarin mukaan kuin 10 km ylitys. Tielistan reitti oli pituudeltaan 1212,5 km. Varsinainen sakkolenkkimme Pietari-Muurmanski -tiellä oli noin 20 minuuttia / 8 km pitkä. :)
Vologda-Onega-Ladoga kuvina. https://www.flickr.com/photos/mkpaa/albums/72157670739884605
https://c3.staticflickr.com/8/7346/28091725186_0f65f10956_c.jpg (https://flic.kr/p/JNnrcq)
Oliko muuten muita menossa vielä tänä vuonna 1200+ breveteille? Heikki T. on menossa 1001 Migliaan, mutta onko jotain muita?
Myrtillus
08.07.2016, 19.02
Hyyman ja Myrtillus ajelivat tiistain ja torstain välisenä aikana mieltä piristävän, märän ja tuulisen 1000 km Brevetin käyden tiedustelumatkalla syvällä savossa.
https://ridewithgps.com/trips/9847092
(https://ridewithgps.com/trips/9847092)
Taktiikkana oli ajaa matka pois kolmessa jaksossa ja lepojaksoa otetaan vain sen verran, että haamukuskia ei missään vaiheessa päästetä ohitse (0-600 km=> 15 km/h , 600-1000 km => 11.4 km/h). Aikaa kulutettiin yhteensä 67 tuntia ja 35 minuuttia ja matkaa kertyi 1004 km. Kokonaiskeskariksi tuli näin ollen 14.58 km/h ja ajoaikainen keskari vaatimattomat 22.8 km/h. Taktiikkana oli ajaa koko ajan aerobisen kynnyksen alapuolella, koska ensikertalaisena en ainakaan itse uskaltanut lähteä ajelemaan yhtään reippaammin. Vetovuorot ajetiin 5 min jaolla kellon mukaan, mikä osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi... paitsi kun toisen gps kello ei jostakin syystä ollutkaan ihan samassa synkassa, mikä herätti suurta hämmennystä :-)
Sääennuste oli vielä suunnitteluvaiheessa suht siedettävä, mutta toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi ennuste oli lähellä lohdutonta koko ajon ajaksi. Jos jossakin päin ei etelä-Suomessa satanut, niin me ainakin onnistuimme kiertämään poutaiset alueet melko tehokkaasti.
Eka jakso oli Kangasalta Mikkeliin pohjoisen kautta kiertäen. Sää oli jo uhkaavan sateinen aamulla ja tienpinnat osittain märkiä. Poutakeliä riitti Haapamäelle saakka, jonka jälkeen taivas aukesi ja sateessa ajeltiin miltei 12h putkeen. Vaajakosken jälkeen vettä tuli todella rajusti ja rekkojen ohitukset aiheuttivat aina takapuolen pesun kaupan päälle. Ekan jakson saldoksi saatiin 350 km, liikkeellä 14:11 ja koipien oikomista 3:00. Mikkelissä pikaruokailu ja päätä tyynyy noin 3.5 h tunnin ajaksi.
Toinen pyräys lähti jo viiden aikoihin ennen haamun saapumista paikan päälle ja nokka kohden Savonlinnaa pohjoisen kautta kiertäen. Maa oli märkänä pyörää pihalle työnnettäessä ja heti Mikkelin pohjoispuolella alkoi taas satamaan melko lohduttomasti. Juvalla oli jo ekan kerran pakko pysähtyä ABC:lle, jotta näkisi jotain keltaista harmaan sijaan. Vitostietä jatkettiin aina Joroisille saakka, jonka jälkeen päästiin taas rauhallisemmille teille ilman että joku huuhtelee persuusta pyytämättä vähän väliä. Reitille valkkailin maisemateitä sen mukaan, että ajettaisiin paljon vesistöjen lähistöillä. Samassa kaupassa tuli näköjään myös ostettua vuoristorata-ajelu.
Lounastauko oli suunniteltu Savonlinnaan, mutta Rantasalmella oli jo pakko pysähtyä taas kerran syömään, kun "Savonlinna 40 km" vei kaikki voimat jaloista. Haukkupalan voimin jatkettiin sitten Savonlinnaan erittäin hyvälle lounalle, jota tarjoiltiin vanhan kansakoulun tiloissa, suosittelen! Positiivisena yllätyksenä mainittakoon myös se, että sade lakkasi Savonlinnaan saavuttaessa! Massu täynnä ajeltiin ensin vähän sighseing ajelua Olavinlinnan maisemissa ja otettiin pakolliset valokuvat. Tämän jälkeen nokka kohden Punkaharjun hienoa harjumaisemaa.
Tuulet olivat keskiviikkona luoteen ja lännen suunnasta, joten myötätuuli-iloittelu sai ikävän lopun Punkahajun jälkeen, kun luvassa oli vielä noin 170 km vastatuuli iltapuhteeksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan luvassa olisi olleet ruhtinaalliset unet Mikkelissä, mutta matkan kesto kasvoi usealla tunnilla johtuen todella mäkisestä maastosta ja kovasta vastatuulesta. Keskari ajatus 23 km/h muuttui 20 km/h todellisuudeksi. Pimeässä kovavauhtisessa ajamäessä tuli ajettua joskun esineen päälle siten, että molemmat kiekot ottivat oikein kunnolla hittiä. Vähän aikaa kehuimme ääneen 32 millisen 4seasonin kestävyyttä kunnes muutaman sadan metrin jälkeen äänekäs sihaus paljasti todellisuuden... ja eikun rengashommiin. Onneksi ei tullut vaurioita ulkorenkaaseen tai vanteeseen. Olisi ollut nolo lopetus reissulle ja pitkä hakumatka.
Punkaharjun ja Mikkelin välissä on erittäin vähän mitään huoltomahdollisuuksia ilta-aikaan. Käpälämäestä löytyi yksi paikallinen kaljakuppila, joka oli mennyt jo kolme varttia aiemmin kiinni, mutta asiakkaat pitivät edelleen tölkeistä kiinni, joten meillekin myytiin jätkiä ja karhulimppaa. Kovasti ehdottelivat myös laavumajoitusta, kun kerroimme aikeistamme. Mikkeliä lähestyttäessä vanha tuttu sade tuli taas visiitille ja viimeiset kilometrit käytettiin suihkutteluun kylmällä vedellä. Yöllä vaatteita riisuessa tuli havainto myös siitä, että eihän jaloilla kärsi enää kävellä kuin ulkosyrjillä. Päkiöiden alueet olivat todella ikävästi pehmenneet ja kipeät. Samoin persuusnahka oli myös aika huonossa hapessa ja kävely muistutti Aku Ankan etenemistä. Toisen session liikkeelläoloaika 16:47 ja taukoilua 4:49. Matkaa kertyi 376 km.
Lyhyiden unten jälkeen lähdettiin vihdoinkin painamaan kotia kohden... ja tietysti sateessa. Onneksi keskaritavoite hellittää merkittävästi 600 km jälkeen, joten mitään pakkotahtista ajamista ei ollut enää luvassa. Seuraavat yöunet olisivat varmasti pitkät vaikka kuinka hitaasti ajelisi. Viimeisen päivän rupeama oli myös selkeästi lyhyin, joten sekin piristi mieltä.
Matkaa lähdettiin tekemään Ristiinan ja Mäntyharjun kautta Peruntunmaalle. Pertunmaalta löytyikin kylän ainoa lounaspaikka (Pertun Pirtti). Ruoka oli erinomaisen hyvää kotiruokaa ja paikan pitäjä on mielenkiintoinen persoona. Siinä lounaan ohessa tuli kuultua kaikenlaista elämästä ja yrittämisestä :-) Hauska tuttavuus.
Pertunmaalta ajeltiin pikkutietä länttä kohden ja päädyttiin nelostielle, mikä oli selvästi jäänyt reittisuunnitelmaa tehtäessä vähän huonolle huomiolle. Nelostien valkopesuohjelmaa kesti hermo ajaa 7 km, jonka jälkeen onneksi löytyi pienempi tie, mille loikata luonnon rauhaan. Pulkkilanharjulla oli jo taas nälkä suolessa, joten Äijäpizzan aika. Siinä pizzaa puputtaessa juteltiin henkilökunnan kanssa ja kertoivat ohi ajaneista isoista pyöräilijä laumoista, jotka kaikki olivat keltaisia...taisi olla Rynkebyn porukat liikkeellä kohden Pariisia.
Pulkkilanharjulta olikin sitten enää pikkuloikka kotia kohden. Matka meinasi tosin tyssätä melko nopeasti, kun ajatuksissani ajelin kevyenliikenteen väylän silla, joka oli tehty teräsritilästä. Onneksi ei leikannut kumeja hajalle, kapea ja heiveröinen rengas olisi varmasti ollut heti entinen tuon testin jälkeen. Padasjoella vielä tankkailtiin vatsaa ja laukkua eväillä, joita tarvittaisiin vihon viimeiselle korpitaipaleelle. Venyttely- ja motivaatiotaukoja pidettiin aika tiuhaan ja vaseliinipurkin pohjakin alkoi jo näkymään 90%:sti, joten kohta sekin ajamisen edellytys olisi loppunut. Pälkäneellä vihdoinkin sade myös hellitti ja tien pinnat kuivuivat. Kangasalle saavuttiin yhden jälkeen ja hyvistä yrityksistä huolimatta jouduimme tyytymään pankkiautomaatin kuittiin. Taksikopin hemmo olisi kyllä luvannut hommata leimasimen sillä aikaa, kun kävisimme ajamassa toisen tonnisen.
Kolmannessa sessiossa liikkeelläoloaika 12:47, taukoilua 3:54, kilometrejä 271.
Mitä matkasta jäikään käteen:
- sadetta tuli enemmän kuin lääkäri määrää. Kummallakin oli pitkä laahukset fillarissa, mitä ilman peesaamisesta ei olisi tullut mitään.
- sateellakin voi näköjään ajella ja pysyä lämpimänä vaikkei kuivana, kun lämpötilä pyörii siinä 13 asteen hujakoilla
- vaikuttaakohan märkä tienpinta miten paljon rullaavuuteen? Välillä oli ihan sairaan nahkean oloista etenemistä. Alla oli 32 mm 4seasonit, kun 28 millistä ei ollut tarjolla hankintahetkellä. Ei ne kai rullaa ihan optimaalisesti, mutta ei ainakaan tarvitse varoa mitään nyrkkiä pienempää kiveä. Se tiellä ollut oli varmaan nyrkin kokoinen.
- Jalat ja takapuoli olivat erityisen kovilla kosteissa olosuhteissa... millähän ongelmia voisi oikein etukäteen estää?
- 5 min peesivuoro systeemi toimii erityisen mukavasti ja tuo tahtia ajamiseen. Jos ei ole keksinyt viiteen minuuttiin enää mitään sanomista, niin voi vaikka lausua maagisen fraasin: "vuoron vaihto"
- Paulille suuret kiitokset motivoinnista, kun allekirjoittaneelle oli erityisen tuskaista ihon kanssa tai muuten vain motivaatio vähän hukassa.
- Eväät ratkaisevat matkan laadun... laukku täyteen kaikkea lohduttavaa. Itselle on kanssa hommattava ruokapussi eteen, mistä voi ajon aikana naukkaille herkkuja toisen selän takana salaa :-)
- Enemmän valoa mukaan kesä breveteille. Toisen päivän aikataulu venähti pahasti ja rengasrikko olisi ollut vältettävissä, jos olisi vain ollut kunnon valo tangossa kiinni. Yöllä sateessa on pimeätä.
- Anopille on selitettävä etukäteen, että emme ole tulossa kylään vaan pikahuoltoon ja nopeille unille. Näin ollen tietokonemurheiden ratkaisemiset eivät oikein mahdu brevetin aikatauluun.
- Emme kumpikaan kyenneet / halunneet sanoa rehellistä syytä, että miksi tonninen brevetti pitää ajaa...
- On ne kovia kavereita, jotka ajavat useita tuhansia kilometrejä putkeen !!!!
Antti N. ja Pauli H.
Kiitos Antille loistavasta ajoseurasta, reittivalinnasta, lokarin jatkeesta ja kattavasta raportista.
Tähän ei ole mitään lisättävää !
Tästähän alkaa paistaa läpi stanmainen ajamisen tus^H^H^Hriemu. :)
heikki53
09.07.2016, 00.30
Oliko muuten muita menossa vielä tänä vuonna 1200+ breveteille? Heikki T. on menossa 1001 Migliaan, mutta onko jotain muita?
On Miglian lähtölistalla toinenkin suomalaisnimi. Helpottaa kun tietää ettei tarvi yksin maan väreissä tehdä kuolemaa.
Tästähän alkaa paistaa läpi stanmainen ajamisen tus^H^H^Hriemu. :)
Eiköhän myös tuolla Miglian reissulla tule Stanin opit tule ueampaan kertaan todennettua. On vähän samanlainen tempo tuossa ajelussa.
Pistetään tännekin vielä. 10.9. Tuopin jäljet 200 km. Laittakaa päivä kalenteriin. :) http://www.randonneurs.fi/tapahtuma/tuopin-jaljet-200-km-2-2/
Saadaanko Tampere? Lahti? Turku? Muita? mukaan paikalle?
KYMI B200 ja P100 tiekirjat on päivitetty. Löytyy tapahtumasivuilta (http://kymib200jap100tapahtuma.yhdistysavain.fi/). Kaikkiaan 22 kuskia oli liikenteessä. Yhdeksän ajoi 200 ja kolmetoista kiersi "pikamatkan". Tällä kertaa brevetillä ei satanut rakeita, räntää eikä edes vettä ;). Ajon jälkeen fiilistelimme saunarannan ilta-auringossa talkooporukan pikkupurtavasta nautiskellen. Kiitokset osallistujille ja talkooväelle. Yritetäänpä ottaa ensi vuonna uusiksi.
Eilen ajettu B300. Klaukkala - Karkkila - Tammela - Kärkölä - Mäntsälä - Klaukkala. Muuten hyvä keli mutta vettä satoi kuin aisaa koko 25 tie osuuden Mäntsälästä Hyvinkään eteläpuolelle. Mukava puuskainen vastatuuli myös "lämmitti mieltä" ko pätkällä.
300.35km / 11h39min / 26.0 km/h / 137W
Leimaustaukoja taisi tulla noin 50min tuohon päälle. Osa siitäkin meni Garminin kanssa tapellessa prkle.
Tärinäraidat on PERSEESTÄ. No, nuo uudet tärinäraidat. Vanhaa raitaa tiellä 54 vielä ajoi kun suht levee piennar ja yllätti ko pientareen puhtaus. Mutta tämä uusi hieno upee asfaltti ja sen 40cm levee tärinäraita ja sen vierellä 10-20cm paskainen piennar... :mad:
Ja Garmin 1000 aihetti niin isoa vitutusta läpi matkan ettei mitään rajaa. Siitä avaudun kohta Edge 1000 ketjuun.
Edit: Ainiin, joku 500-1000m enemmän oli oikee brevetin mitta mutta Garmin päätti olla tiltissä tuon matkan ennenkuin sain herätettyä taas henkiin joten ko dataa ei olla Garminin muistissa.
SR-sarjasta puuttui nelisatanen ja tämähän piti tilaisuuden osuessa kohdalle korjata, mielikuvituksettomasti samalla reiltillä JPää-Huittinen-JPää (https://ridewithgps.com/trips/9878062) kuin viime vuonna. Nyt on tahkottu (Forssa-) Porras - Pilpala väliä tälle vuodelle brevettitunnelmissa riittävästi, taisi olla kolmas kerta jo.
Ajalliset rajoitteet reissulle oli, että Huittisissä pitää olla suht varmasti sen verran ennen puoltayötä että vielä saa mämmejä ABC:lta (eli lähdin about 11:15) ja toisaalta takaisin paikallisella lähihuolttarilla ei kannata olla ennen sen aukeamista aamuysiltä koska suosin leimaa korttiin nollakuitin sijaan plus on hauska kuunnella henkilökunnan ihmettelyjä :). Tämä suunnitelma mahdollisti huolellisen taukoilun ja ruokahuollon: Läyliäinen 48km (Rollsin joku hamppariateria, olihan jo lounasaika), Venesillan leirintäalue 100km (Äijälihis (yök), kahvia ja jätskiä), Urjala 148km (no, täällä ei ollut kuin suljettu Neste ja nollakuitti, kaikkea ei voi saada. Söin kuitenkin evästä, makailin hetken ja lueskelin puhelinta ennen kuin havahduin että jaa niin, pyörälläkin piti ajaa), Huittinen 200km (Wieninleike ja salaattipöytä. Liekö hamppari-äijälihisdieetti aiheuttanut sen, että salaatti maistui helvatan hyvältä. Erityisesti artisokka, nam. Santsasin.), Loimaa 248 (Hesellä kahvia, pirtelöö, muffinsia ja kokista), Autokeidas 283 (ruisateria ym). Sitten tulikin pitempi väli ilman huoltopistettä. Räyskälän kyläkaupan portailla istuskelin hetken jotain mussuttamassa. Hyvinkään ABC oli sitten viimeinen taukopaikka ja kun aikomus oli olla perillä about lähihuolttarin aukeamisaikaan niin tämähän osui aika kellontarkasti. Ysiltä kurvasin pihaan ja loppuleiman ajaksi kirjasin 9:02.
Matkaan lähtiessä olin melko varma että vettä tulee niskaan. Kuitenkaan 390km:n verran ei satanut minun päälle vaikka melkoisia ukkospilviä näkyi vasemmalla ja oikealla ja Venesillassa itse asiassa suunnilleen päälläkin. Pakenin kuitenkin alta pois juuri oikeaan suuntaan. Ukkospilvet näkyivät taakse katsellessa oikein klassisina alasinmuotoina ja oli huikean korkeita. Näkyivät vielä Huittisissakin taivaanrannassa ja sieltä matkaa pilvien vaikutuspiiriin oli kuitenkin ainakin lähes sata kilometria. Paluumatkalla Forssan jälkeen tiet oli osittain märkiä eli vettä oli tullut. Yöllä nousi myös runsas usva. Arvelin, että tähän vuoden aikaan aurinko polttaisi sen pois suht. nopeasti mutta ei. Vasta kahdeksan jälkeen usva nousi ylemmäs ja teki tilaa sadepilville ja Jokelan kieppeillä sain sitten sitä odotettua vettä niskaan. Pilvet näytti semmoisilta, että lyhyestä matkasta huolimatta laitoin sadetakin ja -lahkeet päälle. Oli varmaan ihan hyvä, kengät ehti vettyä tuossa vajaassa puolessa tunnissa aika perusteellisesti. Ei haitannut siinä vaiheessa, mutta ehti siinä kuitenkin mielessään sympasiteerata Paulin ja Antin kolmen päivän sadeajoa :).
Matkalla oli melko peuraista. Kolme näkyi pomppimassa, ensin illalla yksi pariskunta ja sitten aamulla yksi osana taideasetelmaa "Peura ja varis": tien vasemmalla laidalla oli peura ja sitä vastapäätä oikealla laidalla varis. Tuijottivat toisiaan ikään kuin olisivat pitäneet konferenssia. Se loppui kun huomasivat minut, peura pomppi vasemmalle ja varis räpytteli oikealle.
Mitäs muuta... no, tärinäraidat ei vaivanneet kun ei niitä enimmäkseen ollut ja siellä missä oli ei onneksi olleet nelkytsenttisiä. Sitten hyönteismaailma uittuili minulle. Keskellä Lopen korpimetsiä ajaessa joku öttiäinen pamahti alahuuleen ja saman tien tarrasi kiinni tai pisti tai mitä lie. Kyllä muuten kirpaisi. En tiedä mikä otus oli kun aika äkkiä tarrasin kiinni ja heitin mönkiäisen helkattiin. Seurauksena kirvelyä huulenturvotusta loppumatkaksi. Toivottavasti ei ollut mikään alien-höttiäinen joka saman tien muni miljoona munaa jotka kehittyy toukiksi jotka ryömii syömään meitsin aivot. No itse asiassa jos sitä yrittävät voi tulla yllättävä nälkäkuolema kun tyhjästä on kuulemma paha nyhjästä.
Onnittelut vielä muille viimeaikaisille ajajille, VesaP:lle ja erityisesti Paulille ja Antille tonnista. Plus Antille ilmeisen onnistuneesta tapahtumasta.
^Kiitokset. :) Tuli tuosta ijh:n ruokapläjäyksestä mieleen että jengi kyllä käyttää niin erilaista taktiikkaa syömisen suhteen breveteillä kuin olla ja voi. Tapoja ei ole yhtä ja oikeeta vaan. Itsellä ajo meni niin että söin alusta loppuun 30 minuutin välein yhden SIS:n geelin (normiversioita, ei kofeiinia) ja urheilujuomaa meni muistaakseni vajaa 4 litran pulloa. Lisäksi leimapaikoilla kun jotain piti ostaa että sai kuitit kaupasta niin startissa ostin Milkyway patukan (tää on aina huvittavaa kun marssii kauppaan ajokamat päällä ja ostaa jonkun sentin mittasen mini-Milkywayn vaan kortilla ja pyytää kuitin ittelleen). Muilta leimapaikoilta sit yhteensä 2 Snickers patukkaa, yhden Tupla Roasted Corn (vaimikäseoli) patukan ja 2 x 0.5L Cokiksen. Tuossakin setissä vaikka kauppojen pihalla ei montaa minuuttia olevinaan viihtynyt kun oli kiire jatkaa matkaa niin 12h ajon aikana sen vajaan tunnin sai kulutettua silti taukoihin. Siinä menee aina aikaa kun lampsii kauppaan, etsii haluamansa, jonottaa kassalle, syö ulkona sit eväänsä, sekoittaa juomapulloon uutta urheilujuomaa jne.
Hienoa että näitä brevetin deadline päiviä on näin myöhemmällekin kesälle, niin tämmöiset paskakuntoiset ja muutenkin raihnaiset kerkeää saada itsensä edes siihen kuntoon että jotain voi ajaa sentään (puhun siis itsestäni)! Kovaa settiä kyllä tuommoset tonnin ajelut (ja nelisatanenkin tietysti). Ei kyllä olisi itseä saanut ampumallakaan enää pyörän päälle sunnuntai aamuna kun lauantai-iltana kello 23 kotia pääsin omalta B300:lta. Sen verran räjähtänyt olo oli ja selkä muusina.
Tsemppiä kaikille brevetisteille vaan tulevillekin etapeille vielä! :)
Edit: Ehkä tuo 40 senttinen tärinäraita mitä minä aina löydän on vähän liioiteltu. Mutta #¤%#¤% levee se on. Aivan liian levee. Leveempi kuin se piennar siinä vieressä about aina.
Ensi lauantaina (16.7.) kello 11 on 200 km brevetti Virolahdelta Saaramaalle. Baltic starin järjestämä. Ainakin Kotkalaisia saattaa kiinnostaa. :) https://www.plotaroute.com/route/243484
Mika_koo
13.07.2016, 10.09
Ensi lauantaina (16.7.) kello 11 on 200 km brevetti Virolahdelta Saaramaalle. Baltic starin järjestämä. Ainakin Kotkalaisia saattaa kiinnostaa. :) https://www.plotaroute.com/route/243484
Täytynee laittaa harkintaan, voisi sopia hyvin aikatauluun. Vaikken Kotkassa asukaan. Olikos tästä mitään muuta infoa?
Sent from my iPad using Tapatalk
Täytynee laittaa harkintaan, voisi sopia hyvin aikatauluun. Vaikken Kotkassa asukaan. Olikos tästä mitään muuta infoa?
Sent from my iPad using Tapatalk
Lähtö kello 11-11:30 (kun kaikki valmista oletettavasti) S-marketin luota. Hinta kaksi euroa. Oliko jotain muuta mitä piti tietää? Koska Balticin brevetti niin ei tarvitse maksaa/olla maksettuna kausimaksua.
Mahdollinen bag drop maaliin, riippuen ehtiikö huoltoauto rajan yli ennen lähtöä.
Vologda-Onego-Ladoga startti.
https://www.youtube.com/watch?v=c44n9G8YtOo
Mika_koo
13.07.2016, 19.22
Lähtö kello 11-11:30 (kun kaikki valmista oletettavasti) S-marketin luota. Hinta kaksi euroa. Oliko jotain muuta mitä piti tietää? Koska Balticin brevetti niin ei tarvitse maksaa/olla maksettuna kausimaksua.
Mahdollinen bag drop maaliin, riippuen ehtiikö huoltoauto rajan yli ennen lähtöä.
Näillä pääsee eteenpäin, bag drop hyvä tieto. Kiitos
Sent from my iPad using Tapatalk
Näillä pääsee eteenpäin, bag drop hyvä tieto. Kiitos
Ollos hyvä. Bag drop saattaa siis jäädä väliin, jos rajalla on ruuhkaa. Osallistujat ajavat rajan yli, mutta huoltoauto saattaa olla vielä lähtöaikaan toisella puolella...
The flying Chocobo
13.07.2016, 22.23
Kauden toinen B300 tuli sitten ajettua sunnuntaina pakomatkana Jyväskylä-Hki. Lähtö oli 8.30 ja kyllä oli jotenkin nihkeetä päästä kaupungista pois. Korpilahdelta 610 tielle ja kohti Päijänteen itärantaa. Oli mäkiä, niinkuin lupasitte. Ei uskaltanut ihan aerona lasketella, muttapäälle 62kmh tuli parhaimmillaan. Onneksi mäet hiukan rauhoittui 612 tiestä ja siitä eteenpäin. Sysmässä grillillä tauko, jossa joku ystävällinen alkuasukas ihmettelemään reissua hesaan.
3141 Tien mäet oli aikamoisia, mutta putkelta meni ylös. Sitä rehkimistä sitten maksettiin jonkin aikaa. Tulipa samalla tiellä ekaa kertaa ajettua hiekkatietä 60:iä fillarilla. Lammilla ärrältä vähän hodariaja jätskiä. Pitihän sitä pikkasen sataakin välillä, mutta eipä pahemmin kuitenkaan. Niin, ja tietty vastatuulta pääsääntöisesti, joskaan ei merkittävissä määrin.
Viimeinen pidempi tauko oli Oitissa jossa meni pikkasen kolmaria ja maitoa. Se vain jäi ihmetyttämään, että eka satanen oli vaikein ja vika helpoin, vaikka lopussa vauhti kyllä hyytyi, mitä edesauttoi Seutulantien pimeydessä vastaantullut karkea soraosuus.
Yleisenä huomiona sen verran, että evästä oli taas liikaa kun kuitenkin pysähtelin ostoruoan ääreen. Ja jalat kärähti kun unohdin aurinkorasvan. Yritin pitää jonkinmoista vauhtia, mutta ei se nyt huimaksi äitynyt kuitenkaan. Ajonaikainen oli 23,3kmh ja satulassa takamusta tuli kulutettua 12h 57min ja kokonaisaika oli 15h 38min, mikä oli jotakuinkin tavoiteltu. Kiitos reittivinkeistä niistä oli paljon hyötyä. Reissun jälkeinen dagen efter tuli vasta vuorokauden viiveellä, eikä siis heti seuraavana päivänä, kuten oletin.
Fat Man Sam
13.07.2016, 23.52
^ Peukku tälle ja hyvä, jos reittivinkeistä oli apua.
Oliko tie välillä Luhanka - Sysmä missä kuosissa? Lauantaina pitäisi suhauttaa sama rupeama päinvastaiseen suuntaan.
Sysmä-Luhanka oli ainakin juhannuksena vielä ihan kuosissa. 67 km/h maksimi taltioitui meillä noin päin edeten
Time is an illusion. Exercise time doubly so.
..
3141 Tien mäet oli aikamoisia, mutta putkelta meni ylös. Sitä rehkimistä sitten maksettiin jonkin aikaa. Tulipa samalla tiellä ekaa kertaa ajettua hiekkatietä 60:iä fillarilla. ...Jaahas, taas on yksi pitkänmatkankuski mennyt tuolle mäkiselle hiekkatielle. Kyllä siinä mäkeä on autollakin ajaen ihan riittävästi. Tuo harju taitaa olla nimeltään pikku-salpausselkä tai toinen salpausselkä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t.
Fat Man Sam
14.07.2016, 09.51
Sysmä-Luhanka oli ainakin juhannuksena vielä ihan kuosissa.
Mainiota, kiitos! Tuolla pätkällä on ollut jonkin verran huonoa pintaa ja joka vuosi saa hieman jännittää mitä pahojaan routa on talven aikana ehtinyt tehdä.
Alkuperäinen ajatus oli ajella kortin kera tuosta B 300, mutta jälleen tajusin etten ole tajunnut tilata kortteja. No, tuuli- ja sade-ennusteetkin näyttävät toistaiseksi vielä jonkin verran epämääräisiltä, joten parempi ajella ilman sen suurempaa reitti- ja stoppi-suunnitelmaa.
Alkuperäinen ajatus oli ajella kortin kera tuosta B 300, mutta jälleen tajusin etten ole tajunnut tilata kortteja.
Ongelma on? Ajat "kuiteilla" ja tilaat kortit rauhassa ajon jälkeen ja täyttelet lapun sitten? Mullakin pöytälaatikossa kotona odottaa B200 ja B300 ajojen kuittiniput. Pitäs jaksaa täytellä brevettikortit niistä ja lähettää Paavolle.
Fat Man Sam
14.07.2016, 10.17
Ongelma on? Ajat "kuiteilla" ja tilaat kortit rauhassa ajon jälkeen ja täyttelet lapun sitten? Mullakin pöytälaatikossa kotona odottaa B200 ja B300 ajojen kuittiniput. Pitäs jaksaa täytellä brevettikortit niistä ja lähettää Paavolle.
Joskus sitä havahtuu nauramaan omalle prosessiajattelulleen:
Mun pieneen mieleenikään ei ollut juolahtanut vaihtoehto, että voisin tilata ja täytellä kortin jälkikäteen :D Kuiteillahan tässä tosiaan mennään...
Ensimmäinen kortillinen brevetti tullut ajettua vasta tänä vuonna ja aiemmat ajelut tullut pyöriteltyä villinä ja vapaana.
Kiitos ja kumarrus!
Randonneur-tapaaminen One pint pubissa Ruoholahdessa ensi torstaina 21.7. kello 19 alkaen.
Vapaamuotoinen illanvietto sekä tarinaa ja jorinaa breveteistä. http://www.randonneurs.fi/tapahtuma/randonneur-tapaaminen/
Myrtillus
15.07.2016, 13.52
Pikkuhiljaa alkaa tunto palailemaan sormiin tonnisen jäljiltä. Jostakin syystä aika-ajotangon tapaiset värkit pyörineet kummasti mielessä ajon aikana ja sen jälkeen. Mitäs hyviä vinkkejä sellaisten hankintaan olisi? Ajoasento pitäisi varmaan viritellä alaotteen mukaiseksi tai inan korkeammaksi. Ainakin isoilla pojilla, kuten Mikolla, olen sellaisia nähnyt ylipitkillä reissuilla.
Ongelman taustalla on se, että brooksia en saa taaemmas ja yli 25mm offsetilla olevaa tolppaa en ole löytänyt. Näin ollen käsille jää väkisinkin turhan paljon painoa.
Pikkuhiljaa alkaa tunto palailemaan sormiin tonnisen jäljiltä. Jostakin syystä aika-ajotangon tapaiset värkit pyörineet kummasti mielessä ajon aikana ja sen jälkeen. Mitäs hyviä vinkkejä sellaisten hankintaan olisi? Ajoasento pitäisi varmaan viritellä alaotteen mukaiseksi tai inan korkeammaksi. Ainakin isoilla pojilla, kuten Mikolla, olen sellaisia nähnyt ylipitkillä reissuilla.
Ongelman taustalla on se, että brooksia en saa taaemmas ja yli 25mm offsetilla olevaa tolppaa en ole löytänyt. Näin ollen käsille jää väkisinkin turhan paljon painoa.
Ajoasentojen vaihtelu ja käsien venyttely säännöllisesti auttaa lähtökohtaisesti enemmän kuin tempotanko. Valinta on makuasia, itse pidän sellaisista, jotka saa tarvittaessa pois tieltä, mutta ehkä parempi kriteeri olisi ottaa hyvin mitoitetut. :) Profile designin T2+ antaa aika paljon valinnanvaraa.
Pieni paarmavideo Vologda-Onega-Ladosta. :)
https://www.youtube.com/watch?v=5eQW2NkaMRc&feature=youtu.be
OT: ^ miten kovaa pitää ajaa jos haluaa tiputtaa paarman suoraan vetoon? :)
OT: ^ miten kovaa pitää ajaa jos haluaa tiputtaa paarman suoraan vetoon? :)
En tiedä, koska ne jäi hengeilemaan ohjaustangolle tai pakaraan, jos sattui tulemaan esimerkiksi alamäki.
Randonneur-tapaaminen One pint pubissa Ruoholahdessa ensi torstaina 21.7. kello 19 alkaen.
Vapaamuotoinen illanvietto sekä tarinaa ja jorinaa breveteistä. http://www.randonneurs.fi/tapahtuma/randonneur-tapaaminen/
Ilmoittautua voi Facebookitse, mutta se ei ole välttämätöntä. https://www.facebook.com/events/1804194959815163/
heikki53
15.07.2016, 23.16
Ongelman taustalla on se, että brooksia en saa taaemmas ja yli 25mm offsetilla olevaa tolppaa en ole löytänyt. Näin ollen käsille jää väkisinkin turhan paljon painoa.
FSA K-Force 32mm setback toi itselle alkuhätään ratkaisun samaiseen ongelmaan. Velo-Orangen Grand Cru 30mm setbackillä on nykyisessä ajopelissä.
The flying Chocobo
16.07.2016, 11.02
Jaahas, taas on yksi pitkänmatkankuski mennyt tuolle mäkiselle hiekkatielle. Kyllä siinä mäkeä on autollakin ajaen ihan riittävästi. Tuo harju taitaa olla nimeltään pikku-salpausselkä tai toinen salpausselkä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t.
Joo, pitihän nuo mäet käydä katsomassa kun etukäteen varoitettiin. Sen verran sitä utelias on.
The flying Chocobo
16.07.2016, 11.09
Randonneur-tapaaminen One pint pubissa Ruoholahdessa ensi torstaina 21.7. kello 19 alkaen.
Vapaamuotoinen illanvietto sekä tarinaa ja jorinaa breveteistä. http://www.randonneurs.fi/tapahtuma/randonneur-tapaaminen/
Hitsi kun ei pääse. Vika ehjä viikko lomaa ja jokunen kuutio puita odottamassa pilkkomista. Ja pitää sitä toki perheellekin hiukan aikaa antaa. Hauskaa iltaa kuitenkin niille, jotka pääsee.
En tiedä, koska ne jäi hengeilemaan ohjaustangolle tai pakaraan, jos sattui tulemaan esimerkiksi alamäki.
Ovelia pirulaisia ... :)
Nonni, ajelin 600km lomareissun lopuksi. Ensin lämmittelin lihaksia polkemalla Utsjoelta Rukalle, käyden tietty Kaunispäällä sekä Pyhä- ja Rukatuntureiden päällä. Maastossakin hieman lämmittelin Levillä ja Saariselällä. Nousumetrejä kerty hieman reippaamin kuin kotiteillä Oulussa.
Talvella tein 1000km reitin kulkemaan Rukan kautta Kuopioon, mistä suunnitelmien muututta ajattelin lähteä risteilemään sisävesillä. Risteily lähtisi lauantaina ja kun asian keskiviikkona Rukalla muistin, päätin sitten suorittaa siirtymän kerralla, vaikka muutama sakkolenkki pitää tehdä.
Reitti suuntasi aluksi Hossaan kelin ollessa mitä mukavin, hieman turhan lämmintä vain. Hossassa nautitun lounaan jälkeen jatkoin kohti Suomussalmellea. Juntusrannalla ukkonen pääsi yllättämään ja kaupassa kului aikaa kun oli sähköt poikki. Suomussalmelle saavuin rankan kuuron saattelemana n.klo 19. Teboilin pihassa ihmettelin kun sisällä on pimeää; koko seutukunta oli ilman sähköja salaman osuttua muuntamoon. Ei muuten, muttakun olin jo jonkin aikaa haaveillut maittavasta hampurilaisateriasta.
TB:llä sitten ihmettelin tilannetta ja sain käteisvaroilla ostettua mukaan evästä ja juomaa sekä söin isohkon sämpylän. Nopean syömisen sijasta paloi reilu tunti, kun ihmetelin tilannetta ja kauppakävi hitaasti. Tällä syömisellä tuli mieleen homman mielekkyys ja ajatuksissa keskeytys. Tosin, eipä Suomussalmellekkaan kannata jäädä, sähköjen (=ruuan) saamisessa saattaa palaa hetki jos toinenkin. Matkakeittiöiden jäädessä odotteleen sähköjen tuloa voidakseen tankata, suuntasin pyörän kotia kohti.
Sateen loputtua tuli poutasää ja tunnelma kirkastui. Samalla laskeskelin mukana olevien vararuokien määrää ja reittejä lähimmille syöttöpisteille. Lähimmät varmasti auki ja sähkölliset paikat olivat Muhoksen ja Valtimon ABC:t, kummatkin n.150km päässä. Ruokaa oli riittämiin, joten ilmoitin huoltojoukolle jatkavani matkaa vihelellen.
Auringon laskusta nautiskelin Ristijärvellä ja lähin sieltä Sotkamoon pienempää ja tietty mäkisempää tietä pitkin. Viheltely loppu. Reitillä meni liikaa aikaa syödessä patukoita ja välillä juostessa, kun märät jalat meinasi paleltua +7C:n kesäisissä lämpötiloissa ja alamäkien tuomassa ajoviimassa. Saavuin ihastelemaan auringon nousua Sotkamoon Pirttijärven rannalle n.330. Siinnä ilman nukkumista ja vähissä energioissa ihmettelin taas vaihtoehtoja. Kuopioon saapuminen menisi liian myöhäiseksi majoitusten kannalta ja oli tosiaan nälkä. Paikasta Kajaanin ABC:lle 44km ja Valtimon huoltoon 63km. Hmm, Kajaaniin kerkeen sopivasta aukeamisaikaan. Joten sinne siis.
Mittarissa oli tässä vaiheessa 315km. Kajaanista Ouluun reitistä riippuen 170 ... 200km. Eiköhän tästä jotain tule, jos ei sitten hyppää Kajaanissa bussiin.
Kun kilometrejä puuttui, tein heti alkuun pikkusakkolenkin pikkuteille ettei tarvi 6:sta ajaa. Ja löytyhän taas mäkeä että huhhuh. Kajaanissa olin taas aikataulusta myöhässä, puol 7 aikaan. Ihmeen helposti ABC löyty, tosin on sinne eräskin kerta jo Oulujärven kierroksella poljettu. Hamppariateria naamaan ja toteamaan että kyyti lähtisi vasta puolen päivän jälkeen. Eli kohti Pulkkilaan, sieltä menee paremmin busseja.
Siinnä sitten 5n ja 28n laitaa taitoin matkaa, ovat paljon mielekkäämpiä ajaa öisin. Mutta pääsipä näkeen tutun reitin päivän valossa. Muutaman kerran otin 5-10min nokoset ennenkuin saavuin Otanmäkeen kahville. Kahvittelun aikana mietin taas reittiä; Pyhännällä olisi lounaskattaus 40km päässä mutta reitti menee 28ia. Säräisniemellä olisi Ruununhelmi ja pienempää tietä mutta matkaa 50km ja reitti Ouluun joko mäkistä Oulujoen vartta tai Via Dolorosaa (= Kylmälänkyläntie) pitkin. Joten jatkoin Pyhännälle.
Pyhännän appeen innoittaman päätin ajella kotio, voishan tästä vielä sittenkin tulla jotain. Sotkamossa sekavassa olotilassa olin laskeskellut etten kerkeisi nukkumaan ollenkaan, jos meinaa aikarajoissa ajaa. Kun reittiä en ollut tarkastanut ennen lähtö ollenkaan, niin Kestilän tiellä pääsi yllättämään 23km pitkä tietyömaa jossa vanha asfaltti oli jo revitty pois. Ei oikein innostanut lähteä paikallisten rallikuskien keskelle poljeskelemaan joten sittenkin Pulkkilaan ja 4 varteen. Ei onneksi koko matkaa tarvi ajaa nelosella Ouluun vaan voi kierellä pienempiäkin teitä.
Vähän matkaa ajaessa hokasin että reitillä on Piippolan kylä. Ja sieltä menee asfaltoitu tie Kestilään. Eli nelonen on vältettävissä ja innostuksessa vauhti nousi n. 0,1 kmh. Piippolan vaarilla ei ole sitten enää maataloa, on alkanut pitään huoltoasemaa. Piippolan ja Kestilän välistä tietä on tullut käytettyä harvemmin, siksipä en muistanut vastaan tulleita ylämäkiä. Mutta ajamalla pääsi Kestilän kaupan pihaan retkeileen ja ihmetteleen päälle nousevia tummia pilviä.
Kestilästä Temmekseen sai sitten nauttia alamäestä ja etenkin vastatuulesta. On kyl tempotangot hyödylliset minunkin vauhdeilla, vaikke enää oikein pystynyt niillä ajamaan. Muutaman kerran piti 50km matkalla pysähtyä puhaltamaan, syömään ja nukkumaan. Temmeksellä puuttui matkasta enää 60km ja kotio n.55km hieman joutuu kierteleen. Joten eteenpäin sano mummo lumessa, enää ei ole alikulkuja kovempia mäkiä edessä. Ei sillä, etteikö nuokkin olleet ihan riittäviä.
Tupoksen apsilla aattelin syödä, mutta jonot hamppari tiskille oli turhan pitkiä. Hain sitten kaupan puolelta pientä purtavaa kuittia vastaan. Matkaa jatkoin Kempeleeseen, missä energiat loppu totaalisesti; 20km matkaa jäljellä ja mennen shellille syömään pekoniateriaa. On sitä ennenkin Temmes-koti välillä 3 kertaa pysähdytty syömään. Silloin vaan ajelin rankassa lumisateessa Revolahdelta Temmeksen kautta kotiin n.100km.
Kempeleestä ajelin hitaasti ja varmasti kierrellen lähikaupalle hakemaan loppukuittia. Tulipa sitten ajettua tällekkin kesälle 600km alle 40h:n. Kuitteja keräilin matkan varrelta, kahtoa jaksaako täyttää kortin ja laittaa Paavolle.
Ja niin, lauantaina, ennen reissuun lähtöä, hajosi vasen kahva. Korjaukseksi nopeesti muutettiin voimansiirto 1x10:ksi. Eturattaaksi 40t ja taakse 12-36t. "hyvin" pääsi mm. Pyhätunturin hotellin pihaan 10% noususta huolimatta.
Nyt lähen lähigrillille syömään rullakebabin, siittä kuulemma riittää ruokaa kahdelle.
StantheMan
16.07.2016, 18.49
Hebekin on syömämiehiä. Hyvä, että välillä muistit ajaakin ;) Tiukkaa settiä!
Kannattaa joskus suunnata Kuopiosta Raaseporiin. Sieltä löytyy Brevettimiehille eräänlainen Brest-tyyppinen paikka, jossa Brevetillä voi käydä kääntymässä. Kahvila oli pieni ja viihtyisä ja santsikuppeja sai juoda miten paljon halusi.http://uploads.tapatalk-cdn.com/20160716/ce8cdc81a92e89c17b5a30cc753f4fe7.jpg
Pitäähän sitä syödä, pyöräily on toissijainen juttu. Pahinta paskaahan tuo Hossa-Kajaani välin 250km oli, kun ei saannut lämmintä ruokaa. Ei nuo energiapatukat ja korvikeruokapatukat mitään herkkua ole. En ymmärrä niitä jotka ajaa näitä syömättä tai syövät geelejä ja patukoita. Tietty saavat ajettua sitten nopeammin, kun eivät joudu odotteleen ruokaa.
StantheMan
16.07.2016, 21.32
Pitäähän sitä syödä, pyöräily on toissijainen juttu. Pahinta paskaahan tuo Hossa-Kajaani välin 250km oli, kun ei saannut lämmintä ruokaa. Ei nuo energiapatukat ja korvikeruokapatukat mitään herkkua ole. En ymmärrä niitä jotka ajaa näitä syömättä tai syövät geelejä ja patukoita. Tietty saavat ajettua sitten nopeammin, kun eivät joudu odotteleen ruokaa.
Minä olen lähes kokonaan siirtynyt normiruokaan. Ja pelkästään vettä juon. Mitä jonkun kahvin / cola-juoman silloin tällöin.
StantheMan
16.07.2016, 21.33
Kannattaa joskus suunnata Kuopiosta Raaseporiin. Sieltä löytyy Brevettimiehille eräänlainen Brest-tyyppinen paikka, jossa Brevetillä voi käydä kääntymässä. Kahvila oli pieni ja viihtyisä ja santsikuppeja sai juoda miten paljon halusi.http://uploads.tapatalk-cdn.com/20160716/ce8cdc81a92e89c17b5a30cc753f4fe7.jpg
Ovat lainanneet meikäläisen Twitter-nimen. Täytyy olla ensiluokkainen paikka!
Minä olen lähes kokonaan siirtynyt normiruokaan. Ja pelkästään vettä juon. Mitä jonkun kahvin / cola-juoman silloin tällöin.
Olen myös itse ajaessa juonut jo monta vuotta pelkkää vettä. Pääasiassa juomapullojen suhteellisen puhtauden takia. Leipäpaketit ja erilaiset keksit (myös suolaiset) ovat hyvä korvike patukoille.
Nuo patukat alkavat toisen jälkeen tuntua äiteliltä. Kerran kokeilin kuivattuja taatelipaloja pussissa; aika hyviä, mutta ei niitäkään pitkään jauha. 3 - vai 4-satasella kokeilin paistettuja ja kuivattuja pekonipaloja; verrattavissa osittain suolapähkinöihin, mutteivat muutu mössöksi pähkinöiden tapaan vaan ovat vähän kuin suolaista purkkaa ja poistavat nälän; aika hyvä ratkaisu. Suolapähkinät tulikin mainittua; niitä on pienen kokonsa takia hankala kaivaa ja syödä; aina pitää kaivaa se kourallinen, joka mössöytyy suussa ja vaikeuttaa hengitystä. Ylipäätään mä olen kallistunut suolaiseen makean sijaan. Ruisleipä metwurstilla on ehkä se ykkönen kaikesta huolimatta. Geelit toimivat vain siihen viimeiseen 15 min. rutistukseen ennen ruokataukoa, jos on sattunut energiat painumaan pakkaselle.
Minäkään en urheilujuomia juo, tai geelejä syö, vaikka ihan fiksu vaihtoehto varmaan nekin. Kuten Mikkokin jossain muistaakseni totesi, pitkänmatkanpyöräilyn ollessa melko rauhallista toimintaa, ruuansulatuskin toimii melko normaalisti ja voi syödä tavallista ruokaa.
Toisaalta joskus tukevan ruuan jälkeen ajaessa tuntuu väsyttävän hetken aikaa. Siihen usein auttaa kun syö jotain makeaa. Parempi siis syödä myös jälkiruoka.
Joo ja näkyi kaverit välillä lepäävän sun garminin päällä. Olivat muuten jotain mutaatio yksilöitä.
Siis puhun niistä laatokan paarmoista
StantheMan
19.07.2016, 09.51
Ajoin eilen lomamatkailusiirtymänä 246km Lappeenrannasta Leppävirralle Savoon. Tauoilla ei näkynyt paarmoja ;) Sää oli mitä parhain. Mitä nyt vähän vastatuulta ja pari pisaraa vettä. Savitaipale-Ristiina pätkä 13-tietä on lähes parasta minulle. Sitä olikin mukava ajaa, kun oli vähän liikennettä.
Näin erikoisen tapauksen juuri ennen Ristiinaa. Urheilullisenoloinen maastopyörällä ajava keski-ikäinen mies tuli selkä edellä vastaan selässään täysimittainen rinkka tupaten täyteen pakattuna. Se vielä roikkui pahasti. Ajoin rinnalle ja sanoin terve. Kaveri oli aivan puhki ja sekaisenoloinen. Joko viikon ryyppyputki takana tai sitten oli tuollaisella varustuksella ajanut pitempäänkin. Itse en olisi sitä rinkkaa edes maasta jaksanut nostaa. Eipä kaveri mitään kyennyt vastaamaan, joten jätin hänet taakkansa alle kärsimään.
Mikkelin läpiajossa katosi ajohuumori. En ole oikein sinut kaupungin kanssa ja vielä kun siellä tieremontti on meneillään niin johan vitutti.
Mikkeli-Pieksämäki on myös yksi parhaita teitä ajaa. Varsinkin Haukivuoren tauon jälkeen. Lopussa erehdyin Jäppilän kautta ajamaan ja 200km jälkeen sen mäet oli pudottaa viimeisetkin varpaankynnet. Selkä on parisen viikkoa rikki, vaikka se ei muuten paljoa ajamista häiritse, niin Jäppilän tien mäissä tempoessa tuska oli lähes liikaa. Pätkä meni kuitenkin normaalia rivakammin.
5-tie Leppävirralta pohjoiseen on raastinraudalla raastettu uutta asvalttia odottamaan. Olisin voinut ajaa nättiä hiekkatietä viimeisen kympin, mutta maantiemiehenä täryytin luultavasti renkaat pilaten lopun terävää piikkimattoa. 13h+ meni aikaa 22 keskarilla. Odotin vähän kevyempää ajoa, mutta ehkä lämpö ja paikoin reipas vauhdinpito otti veronsa.
Kaikki vastaan ajaneet maantiepyöräilijät tervehtivät ja niitähän Mikkelin seudulla riitti. Tack!
B400:lle ehkäpä perjantaina illalla startti ja mukaan pakataan geelejä 2-3kpl/tunti tahdille läpi ajon. Tänä kesänä kokeillut geelejä syödä ajaessa enemmän kuin yleensä ja tuntuu toimivan. Joten niillä mennään! Ja 4 suklaapatukkaa ehkäpä vielä neljällä eri leimapaikalla ja varmaan 3 x 0.25 (tai 0.5L) Cokis samalla. Ja urheilujuomaa litra per 3 tuntia tahtia about. Geelejä täytyy ottaa pari isoa pakastepussillista sivulaukkuihin mukaan että riittää läpi ajon. Takataskut täyteen niitä ja sit kun loppuu, sivulaukusta taas taskut täyteen ja matka jatkuu. :)
Tuossa Inspired To Ride leffasta (TransAm 2014(muistaakseni)) videolla joku äijä ajoi S5 Cervelolla, korkealaippaisilla tuubikiekoilla ja söi jotain ihme Spetz (tms) diettijauhetta vain. Roudasi mega-satulalaukku ja iso selkäreppu täynnä pelkkää sitä pirun jauhetta mukanaan ja postitti etukäteen jauhetta itselleen lisäksi jonnekin postipaikkaan matkan varrelle lisää pahvilaatikollisen. Totesi tosin jossain välissä matkaa että ehkä ensikerralla miettii vähän uudelleen tätä syömis-strategiaansa. :) Ei taida oikein mikään jauhekuuri olla paras vaihtoehto 7000km lenkille.
Myrtillus
19.07.2016, 11.07
Tarttis kehittää puhuvia geelipusseja. Meidän reissulla pysähdykset pieniin ruokapaikkoihin poikivat aina keskusteluja alkuasukkaiden kanssa, joka antoi mukavaa henkistä ravintoa kaloreiden ohessa.
Itse kanssa vesimiehii ja oikeata ruokaa... kebab lasketaan tässä yhteydessä miltei kotiruuaksi 😊 Muuten menee vessan metsästykseksi pidemmän päälle.
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
Kerron ensinhyvät uutiset: brevetti ajettu. Ja sitten huonot uutiset: ei kuitenkaan sebrevetti, joka oli tarkoitus ajaa. On se niin merkillistä.
Lähdin yrittämään ensimmäistä 1000 km brevettiä, mutta ei tällä kertaa. Reittioli suunniteltu kahdesta lenkistä. Olin aiemmilla kuussatasilla havainnut, ettäuni ei tule vielä tällä matkalla ja niinpä eka lenkki oli pidennetty versiokolmen viikon takaisesta B600 lenkistä. Ennen nukkumataukoa piti ajaa 638 km ja"yösija" oli varattu Hotelli Haagasta. Toinen lenkki 367 km asettuiensimmäisen sisäpuolelle ja osittain samoille tieosuuksille vastapäiväänajettuna. Drop bag oli viety hotelliin ja kaikki valmiina suurta koitostavarten.
Lähdin liikkeelle 17.7. klo 07.10 Eläintarhasta ja ensimmäinen 134 km etappikulki Sipoon, Askola ja Orimattilan kautta Nastolaan. Se sujui mukavanmyötätuulen avustamana oikein hyvin. Pysähdyin Pukkilan Siwassa täyttämässäpulloja, mutta muuten ravintohuolto perustui mukaan otettuihinkarjalanpiirakoihin, leipiin ja Elovena-kekseihin. Hyvää etenemistä ja korttileimattiin etuajassa exelin näyttämään saapumisaikaan nähden. VarikkopysähdysNastolan ABC:llä sujui tehokkaasti, kun ei tarvinnut lähteä tilaamaan ruokialistalta vaan saattoi nauttia buffet-pöydän antimia.
Toim. huom. Brevettikuskin tärkein varuste on hyvin laadittuexcel-taulukko. Sitä kun vaan tuijottaa niin kyllä pääsee perille määräajassa.
Seuraava etappi Vierumäen ja Asikkalan kautta Padasjoelle (217 km) meniedelleen kivasti. Lyhyt stoppi Asikkalan Siwassa, jätski ja Kokis. Padasjoella(yllättäen ABC) tuli nautittua ruissämpylä ja rahkapulla maidon kera. Enempääei maistunutkaan.
Sitten 53-tielle, jossa on oikein hauska viiden kilsan yhtämittainen nousukohti Auttoista. Ei niin jyrkkä, mutta vastatuuleen ajettuna kovin hidas. Tuopätkä pudotti keskaria varmaan puoli pykälää ja aiheutti kuskille kovastiharmitusta. Autoliikenne oli muuten tuolla tiellä tosi vilkasta. Jäinmiettimään, että minne ne kaikki olivat menossa. Ehkä sitten Hämeenlinnaan jaTampereelle. No, matka jatkui Kulmalahden ja Eräjärven kautta OrivedenOrituvalle (304 km). Ja tuolla välillä ilmeni jotain, johon jo raportin alussaviittasin. Nimittäin oikeassa polvessa alkoi tuntua pistävää kipua. Mitäihmettä, eihän mun polvissa ole ollut mitään häikkää. Kunnes muistin, että olinpudottanut satulaa ehkä neljä milliä edellisen B600 reissun jälkeen estääkseniahterin tarpeetonta keikkumista. Tällä pyrin viimekädessä välttämäänistuinkyhmyjen kipeytymistä. No ei muuta kuin pysähdys ja satulaa alas kaksimilliä. Ajelin siinä tovin ja polvikipu vaan yltyi. Ei tuntunut ollenkaankivalta pyöritellä niitä nousuja ylös. Otin Buranan ja odottelin senvaikutusta. Eipä juurikaan auttanut. Se kipu ilmeni juuri silloin, kun yrittisatulassa ajaen laittaa vähän voimaa kampiin. Olin saapumassa Orivedelle elimaalista katsoen reitin kauimmaiselle paikalle. Matkaa Helsinkiin suorintakinreittiä selvästi yli parisataa kilsaa. Ajattelin siinä Hesen kerrospurilaistasyödessä, että jos saan itseni raahattua kohtuudella B600 brevetin maaliin,niin ehkä se riittää tällä erää. Tonnin haaveilun saa siirtää tuonnemmaksi,pääasia on terveys ajattelin juuri sillä hetkellä.
Puolen yön aikaan alkoi tihuttaa vettä ja sain pukea myös sadevehkeet päälle jotoista kertaa. Yöetappi kulki ensin Kangasalan kautta Pälkäneelle ja sieltä Toijalaan. Aapiskukossa lyhyt pysähdys ja ToijalanABC:llä(406 km) vähän pitempi. Sämpylää ja teetä ja sellaista. Muttaei ollut puuroa tarjolla kun kello oli niin vähän.
Matka alkoi jo vähän painaa eikä auttanut yhtään se, että seuraava etappikulki Lontilantietä Pirttikoskelle ja Lautaportaalle. Koviajyrkkiä nousuja riitti ja polvea piti varoa kun teki kipeetä. Vauhti ei päätähuimannut. Lopulta pääsin Räyskälään (481km) ja sain nauttia puuroaamiaisen. Senjälkeen fiilis kohosi kummasti, kun huomasi että vain viidennes matkasta onajamatta.
Loppumatka piti ajaa vaan hiljaa Karkkilan ja Siippoon kautta Bemböleen (ja neihanat Velskolan mäet) ja sieltä sakkolenkkiä kiertäen Kauklahteen ja EspoonKultahammasrannikkoa pitkin Haagan Shellille. Vika 50 km oli muuten tosi hidas,mutta viimeinen (60.) kymppi vauhdikas. Tuli sellainen ryöpsähdystyömatkatempohormoonia, kun kaikki halusivat vetää kisaa Randonneurs-konserninedustuspuvussa ajavan kanssa. Polvikaan ei tuntunut mutta totta puhuen olihienoa päästä maaliin ajassa 33.53 / 601 km. Nousua Garminin mukaan 4500metriä.
Brevettimatkojen väliajat:
200 km 9.10
300 km 15.10
400 km 21.30
24 h 434 km
Garmin-data:
https://connect.garmin.com/modern/activity/1261516644
Jan Kruse
19.07.2016, 16.46
B1000 ajettu viime viikolla. Lähtö keskiviikkona 11:30 ja ajatus ajaa osittain Espoon ryhmän Fleche reitti alkuun ja sitten hieman säätää niin että jossakin vaiheessa nukkuisin Padasjoella, jossa meillä on mökki. Alku meni hyvinkin vauhdikkaasti, jopa niin vauhdikkaasti että nestehukka rupesi tuntumaan. Savitapaleen ABC:lla opin että netissä näkyvät aukioloajat voivat olla vääriä, koska eri yritys hoitaa ravintolan. Tämä koskee joitakin ABC:asemia.
Mäntyharjun kohdalla suunnitelma muuttui kun ajoin väärin johtuen tietyöpojektista.Päätinkin muuttaa reittiä niin että pääsisin jo noin 600 kilometrin jälkeen Padasjoelle nukkumaan. Siellä viivyin joitakin tunteja kun pesin ajovatteet, kävin uimassa ja kokkasin itselleni pienen pyöräilijän munakkaan Nukuin 3 tuntia ja seuraavaksi Tampereelle. Sieltä Aura, Paimio, ja 110-tietä takaisin. Salon kohdalla alkoi perjantain reipas sade. Kaksi rengasrikkoa sateessa ei ollut kivaa. Tampereen kohdalla ei ollut myöskään kivaa mutta jatkoin ja maalissa tuntui hyvältä. 57h16min.
The flying Chocobo
19.07.2016, 17.31
Kovia jätkiä! Tällainen noviisi voin vain ihmetellen lueskella.
The flying Chocobo
19.07.2016, 17.43
Tuosta ruokapuolesta sen verran, että minäkin satsaan kunnon ruokaan. Urheilujuomaa (maltoa+hiukan suolaa) minulla on yleensä tollanen 0,75l pullo mukana (riittää hyvin koko päiväksi) ja sitten toinen litranen ihan vettä jota täyttelen tarpeen mukaan. Tauoilla yritän löytää mitä tahansa kunnollista syötävää + limua tai maitoa juotavaksi ja vettä matkaan. Geelejä, patukoita yms on yleensä mukana hätävaraksi ja niitä menee keskimäärin yksi - kaksi brevettiä kohden. Vatsa tuntuu paremmalta kun syö "tavallisempaa" ruokaa.
Onnittelut Janille. Jotkut on oikeasti kovia, toiset vaan suunnitelmien tasolla.
Raportissani on kaamea virhe. Satulaa en toki laskenut kahta milliä, vaan nostin sen verran.
Joo, pitihän nuo mäet käydä katsomassa kun etukäteen varoitettiin. Sen verran sitä utelias on.
Lopulta 3141:n mäki myös toiseen suuntaan (vuosi sitten toisin päin). Mäki oli ihan reipas (https://www.strava.com/activities/645191558). Eli järki voitti, kun tie oli niin pehmeä puolessa välissä.
Kovia äijiä kyllä!! Täällä ajetaan tänä vuonna enemmän B1000:sia mitä 6-7 vuotta sitten B300:sia ja pitemmistä puhumattakaan. Harrastus räjähtänyt massiiviseen suosioon kyllä!
Kovia äijiä kyllä!! Täällä ajetaan tänä vuonna enemmän B1000:sia mitä 6-7 vuotta sitten B300:sia ja pitemmistä puhumattakaan. Harrastus räjähtänyt massiiviseen suosioon kyllä!
Totta, ovat kyllä kovia kavereita. Itsellä nuo B200:t ovat nykykunnossa normaaleja kesälenkkejä. B300 pitäisi vielä ehtiä heittää tänä kesänä (toivottavasti)-
Yksinäisen miehen B1000 tuli polkaistua torstain iltalähtönä klo 20. Ensimmäisenä yönä ajoin Pirkkala-Häijää-Yläne-Kaarina -reittiä. Pari lyhyttä taukoa pidin Häijäässä (Neste) ja Huittisissa (ABC).
Yö oli mukavan lämmin ja kuun valossa sain ajella hiljaisia teitä pitkin.
Aurassa söin Shellillä aamupuuron ja Kaarinassa reilun sämpylän Junnilan leipomossa joskus kuuden jälkeen.
Siitä sitten jatkoin saariston rengastien ympäri päivän aikana. Losseilla ja niitä odotellessa ehti mutustella taskueväitä, kuten mm. BulletMeal -patukan.
Myöhäistä lounasta söin mantereelle palattuani Mietoisissa huoltamon seisovasta pöydästä.
Turun läpi ajamisessa jouduin turvautumaan täysin Garminiin tallennettuun reittiin. Läpi kyllä pääsin, mutta en ehkä ihan optimireittiä? Kevyen liikenteen väylien opastukset loistavat kyllä pääosin poissaolollaan ja autoväylillä pientareet ovat täynnä kiviä yms. maantierenkaan tuholaista!
Illaksi kurvasin vielä Sauvon ja Kemiön suuntaan. Kemiössä yövyin hotellissa nautittuani ensin maittavan kebabpizzan ja tumman Kukon.
Ensimmäinen ajopätkä (https://connect.garmin.com/modern/activity/1268985263)
Päivä oli alkuun aurinkoinen, mutta vähitellen pilvilautta työntyi saariston ylle ja iltapäivällä ripotteli pariin otteeseen vähän virkistävää vettä. Tiet eivät kuitenkaan kastuneet. 110-tiellä oli satanut aikaisemmin, mutta ajolinjat valitsemalla pystyi välttämään rengasroiskeet. Lokareita minulla ei ollut matkassa.
https://pbs.twimg.com/media/Cn1pFteXEAAecnQ.jpg (https://pbs.twimg.com/media/Cn1pFteXEAAecnQ.jpg:large)
Toisena aamuna kiersin Kasnäsin kärjen kautta Taalintehtaalle ja siitä takaisin Kemiöön. Angelniemen lossilla pääsin Salon suuntaan ja kiinalaisen lounaan jälkeen kohti etelää 52-tietä pitkin. 52 on aika vilkas ja edelliseen päivään nähden todella tylsä tie...
Tammisaaressa pidin lyhyen tauon ja kurvasin sitten Skåldön lossille. Baggön satamarannassa pidin pakollisen kuvaustauon ja palasin sitten takaisin samaa reittiä. Pienen hiekkatien pätkänkin (n. 4 km) ajoin ihan tarkoituksella Snappertunan suuntaan. Siellä tein pienen koukkauksen kantatielle 51, jotta sain ajettua aikaisemmin ajamatta jääneet asfalttipätkät ;-) Barösundin lossinkin kävin sitten koeajamassa. Asfalttia saaren puolella on vain n. 50 m, joten U-käännös ja takaisin samalla lossilla!
Lohjalla pidin taas reilun yötauon.
Tokan päivän kurvailut (https://connect.garmin.com/modern/activity/1268985962)
Ajosää oli toisenakin päivänä optimaalinen 15 C tuntumassa ja pilvinen.
Pientä takapakkia tuli tekniikkapuolella Fagervikin jälkeen kun oikean Ergopower-kahvan vaihteenvalitsin päätti lopettaa yhteistyön rusahdusääneen. Lyhyen vaijerin uudelleensäädön jälkeen 7-vaihteelle pystyin ajamaan kahdella vaihteella kohtuullisesti tasaisella ja alamäkeen. Jos ylämäkeen tarvitsin lyhyempää välitystä putkelta ajamisen jälkeen, vedin sitten käsin vaihdevaijeria tiukemmalle...
https://pbs.twimg.com/media/Cn-F3K9WIAEKDbV.jpg
Kolmas ajorupeama kulki ensin Sammattiin ja siitä Karjalohjan ja Suomusjärven suuntaan mukavia "vuoristopätkiä" pitkin. Kiskon jälkeen mäet hiukan tasoittuivat ja Salosta eteenpäin reitti olikin taas paljon tasaisempaa.
Salossa pidin sämpylä- ja Somerolla jäätelötauon. Forssassa söin paistettuja muikkuja perunamuusin kera.
Muutamia uusia asfalttipätkiä vielä poimin Forssan ja Nuutajärven välillä ennen tutulle E63:lle siirtymistä.
Kolmas ajorupeama (https://connect.garmin.com/modern/activity/1268986457).
Ajosää oli kolmantena päivänä melko kostea ja lämmin. Vettä tihutti muutamia kertoja Salon ja Forssan sekä Urjalan kieppeillä. Ajorata oli roiskivan kostea vain pätkittäin loppumatkalla E63-tiellä.
https://pbs.twimg.com/media/CoB-LT-WAAADcxU.jpg:large
Yksin ajettuna tällainen pidempi matka vaatii hiukan erilaista vauhdinjakoa ja tauottelua kuin porukassa kulkiessa. Ylämäet ovat aina samanlaisia, mutta yksin ajaessa alamäet pitää enimmäkseen lepäillä kun peesi- ja vetomiehen työllä saamaa vauhtihyötyä ei ole käytettävissä.
Tauot pystyy pitämään harvemmin ja lyhyempinä kun on vaan omat tarpeet ja aikataulut ravinnon yms. suhteen. Hiljaisemman vauhdin johdosta myös kokonaisrasitus ja energian tarve pysyi ainakin tällä kertaa pienempänä kuin porukalla ajamillani pidemmillä reissuilla. Mielenkiintoisten maisemien kuvaus ja poikkeaminen reitiltä on myös yksin helpompaa.
Juttuseuran puutteen kyllä alkaa huomaamaan viimeistään toisena päivänä kun alkaa saavuttaa ajamisen flow-tilan.
Juttuseuran puutteen kyllä alkaa huomaamaan viimeistään toisena päivänä kun alkaa saavuttaa ajamisen flow-tilan.
Yllättävän usein tuntuu tulevan vaihteiden vaihtoon liittyviä ongelmia pidemmillä matkoilla. Viime kesänäkin taisi olla jotakin B600:lla. Juttuseurana voi aina puhua ääneen itsensä kanssa. Hullun maine on B1000:lla taattu joka tapauksessa. :D
Hienoa Jan kyll sä oot vaan kone. Yritin joroisiin viikko sitten mutta jaalan jälkeen polvi kipeytyi ja rengas puhkesi selä rupesi satamaan vettä kunnolla. Ei enään tuntunut kivalta....kyl mä vielä joskus......
B400 yritys la/su yönä päättyi puolimatkan etappiin Hämeenlinnan ABC:lle sunnuntai aamuna klo 06. Ei pysty, kykene, jaksa, jne. Vaihdoin ennen brevettiä Brooksin B15 satulan GB Galibieriin ja toi GB vaikka oli säädetty hyvin ja sopii perseelle loistavasti niin oli sen verran kova että noin pitkällä matkalla vasemman jalan hermot jotenkin otti itteensä ja särki koko jalkaa ja pisteenä iin päälle vissiin ajoasento kuitenkin sen verran eri että vasen polvikin alko sanoo että NO MORE kun yritti yhtään tehoja pistäää peliin. Joten lopetin kärvistelyn aamulla ja soitin maitovolvon hakemaan. Mutta positiivista, aika paljon pystyi ajamaan tempotangolta. Enemmän mitä oletin. Ja voi olla että mahdollisen uuden yrityksen sitten joskus aloitan kuitenkin vähän eri aikaan mitä klo 23 illalla. Piti lähteä klo 21 mutta kello 20.40 alkoi päivän ekaa kertaa satamaan Klaukkalassa kaatamalla... Kyllä vitutti. Joten siirsiin vähän myöhäisemmäksi lähtöä kuivemman kelin toivossa.
Vois aloittaa aamulla sittenkin niin kerkeis keskeyttää järkevään aikaan eikä tarviis vaimon unia katkaista soittamalla hakupalvelun aktivoimista varten. :)
Tässä olis kauden kolmannet kuitit B200:lle mutta eikait niistä mitään "hyödy" joten yhdet varmaan laitan vain Paavolle jossain vaiheessa. Mä voin myydä kahdet B200:set gps jälkineen. YV:llä tiedustelut.
ps) Edellinen myyntilause oli vitsi. Oikeesti.
Myrtillus
25.07.2016, 11.28
^Myydään valmiiksi järjestetty pasianssipakka :)
Ylva Hubatsa
26.07.2016, 07.30
10 vuotta sitten tahkosin näitä 300km mökkireissuja maastofillarilla. Täytyy sanoa, että nykyisillä hipokuitufillareilla tuo matka ei tunnu oikestaan missään vaikka ikä alkaa miestä verottamaan.
Ylva on kylläkin nainen - jos sattuu enää olla elossa. Sen verran aktiivisesti pelasivat Konalassa korttia, että voi olla muumioitunut paikoilleen.
sampsa.puikkonen
26.07.2016, 16.47
Pistetään tännekin vielä. 10.9. Tuopin jäljet 200 km. Laittakaa päivä kalenteriin. :) http://www.randonneurs.fi/tapahtuma/tuopin-jaljet-200-km-2-2/
Saadaanko Tampere? Lahti? Turku? Muita? mukaan paikalle?
Voisin järjestää Lahdesta. Tulee vähän ylipitkä 200, mutta väliäkös tuolla :)
Oma osallistuminen on vielä epävarmaa, mutta voin ainakin lähettää polkijat matkaan ja hoitaa paperityöt.
ps. Toivotan sopivan viileää säätä ja mukavaa myötätuulta seuraavaksi pariksi viikoksi Mikolle ja Samulille!
Terve topikkiin!
Ajattelin laittaa muutamia aloittelijan kysymyksiä tänne keskusteluun. Oikeastaan kiinnostus brevettejä kohtaan on herännyt tänä kesänä. Juhannuksen korvilla tuli heitettyä 29" maasturilla 120 kilometrin lenkki vaihetelevia asfaltti-, sora- ja metsäteitä. "Maalissa" sitten tuli ajatus, että kuinkahan pitkälle sitä itseasiassa pääsisi... No eniveis, lähinnä eniten mieltä askarruttanut asia on pyörä. Olen koittanut googletella asiaa, mutta ei oikein selviä vastauksia ole löytynyt. Eli tuo maasturihan ei todellakaan mikään optimaalinen brevettipyörä varmaankaan ole. Ajatuksissa on ollut muutenkin toisen pyörän hankinta. Eli jos esim. syksyn pyörä-aleista rupeaa toista pyörää katsomaan sillä silmällä, että sillä tulevaisuudessa pyrkisi ajamaan pidempiäkin brevettejä, niin mitä kannattaa huomioida? Vai onko se vaan niin, että marsmars kauppaan ja sieltä parhaiten käteen sopiva maantiepyörä? Eli onko "normaalilla" maantiepyörällä ja "brevettipyörällä" jotain eroa?
TLDR: Milläinen pyörä aloittelijalle brevetteihin?
Monella pyörävalmistajalla on endurance malleja, esim specialized diverge ja roubaix. Kiinnityspisteet tarakalle sekä pitkille lokareille edessä ja takana on hyvä olla.
Onko nuo Carradicen laukut hervottomia heilujia ja roikkujia ilman tukirautaa?
Joku Kaupin Kanuunoiden paitaa pitävä brevettikuski (?) bongattu Lauttasaaressa tänään. Oli vissiin Carradicen laukkukin.
Hienoa hommaa, itse olin matkalla Alkoon :o
Joku Kaupin Kanuunoiden paitaa pitävä brevettikuski (?) bongattu Lauttasaaressa tänään. Oli vissiin Carradicen laukkukin.
Hienoa hommaa, itse olin matkalla Alkoon :o
Tästä tuli mieleeni että brevettien aloittaminen ja reitti pitäisi ehkä sihdata aina niin että määränpäänä on Alko, ja deadline = sulkeutumisaika. Viimeisen leiman saa samalla kun hankkii itselleen palkinnon onnistuneesta suorituksesta. Pistetäänkö kerho pystyyn? Viinamäen Veivaajat?
Pyöräasiassa nöösi kommentoi aloittelijalle:
Olen ajellut brevettejäni kahdella eri pyörällä, hiilikuitumaantiepyörällä ja vanhalla alumiinicyclolla. Tykkään enemmän yksinkertaisuudesta eli kaikki vaijerit kulkevat pinnassa eikä niitä ole älyvapaasti pujoteltu mihinkään runkoputkiin sisälle. Vanha cyclonpaskani kymppipakalla ja kiinteillä lokasuojilla on siis tällä hetkellä mielipyörä brevetille verrattuna 11 pakkaiseen endurace-hiilikuituun. Yksin ajaessani olen kummallakin ihan yhtä kaukana puolen vuorokauden ajon jälkeen.
Varaan toki oikeuden muuttaa mielipidettäni.
Lenkille jos menisin aurinkoisena päivänä, niin sitten kuidulla. Onhan se muka hienompaa.
Jami2003
27.07.2016, 21.40
Kyllä täytyy antaa VasaP:n vaimolle pisteet. Ei olisi meillä mahdollista hälyttää maitovolvoa (meilläkin) tuohon vuorokauden aikaan hakemaan :D
Ei kai emäntä vaan petaa VesaP:lle keskeyttämistä liian helpoksi :)
Hääppönen
27.07.2016, 21.55
Jos VesaP:n vaimolla olisi yhtään pelisilmää, lähettäisi miehen pitkälle brevetille ja hakisi naapurin MIEHEN viihdyttämään itseään.
heikki53
27.07.2016, 22.49
Alkaa pikku hiljaa yököttämään tämä foorumin sisältö noin kokonaisuudessaan. Fillarointi alkaa jäädä toissijaiseksi ja kaikki muu mikä vain tuottaa klikkeja ja täyttää mainostajien tarpeet menee etusijalle. Sex sells! Vai johtuu se nyt vain munattomista valvojista?
Tästä tuli mieleeni että brevettien aloittaminen ja reitti pitäisi ehkä sihdata aina niin että määränpäänä on Alko, ja deadline = sulkeutumisaika. Viimeisen leiman saa samalla kun hankkii itselleen palkinnon onnistuneesta suorituksesta. Pistetäänkö kerho pystyyn? Viinamäen Veivaajat?
Tästä muuten sai alkunsa Tampere-Saariselkä. Jemmassa edelleen Saariselän Alkosta lauantaina 17:30 ostettu Koskenkorva-pullo.
Keväällä suutariksi jäänyt kausi sai eloa, kun ATS kyseli ajoseuraa 400km brevetille. Pohjaksi otettiin Samulin hieno Lohjanjärven kierros, jota venytettiin visiitillä Hankoon (https://ridewithgps.com/routes/15340161) Pienen arpomisen jälkeen lähtöajaksi valikoitui maanantai-ilta ja reitin ajaminen vastapäivään. Näin yöosuudelle saatiin 24h taukopaikat ja loppumatkalle vähän tasaisempaa maastoa.
Matka alkoi lämpimässä kesäillassa Itä-Helsingistä kohti Espoota, Kirkkonummea ja Lohjaa. Illan pimetessä ihmeteltiin eroa edellisiin Lohjanjärven kierroksiin ja nautiskeltiin maisemista, kun sumu alkoi tyvenessä nousta pelloille. Laukussa oli kyllä mukana kamera, mutta en viitsinyt keskeyttää vuorovedoin mukavasti edennyttä matkaa kuvaamisen takia.
Lohjalle saavuttiin puolenyön aikaan ja pyörät laitettiin parkkiin muumileikkipaikalle. Ensimmäistä kertaa matkan aikana tuli vilu, kun istahdimme sisälle juomaan pakolliset pullakahvit. Lyhyeksi ajateltu tauko venähti, kun arvoimme millaisella vaatetuksella matkaa jatketaan. Lisäksi liikkeellelähtöä hidasti Garminien sekoilu, minkä seurauksena hukkasin alkumatkan datat.
Suomusjärvelle ajettiin hiljaisia ja pimeitä maanteitä. Kaakon suunnalla oli nousemassa komea puolikas kuu. Muutamassa vauhdikkaassa alamäessä ehdin miettiä millaista jälkeä tulisi hirvikolarissa, kun ajovalon keila ei näyttänyt kovinkaan pitkälle eikä otsalampussakaan ollut riittävästi tehoa. Muutamassa risteyksessä piti hieman arpoa suuntaa, kun Garminit eivät halunneet navigoida ja pimeässä paikatkaan eivät olleet tuttuja.
Kontrollille saavuttaessa kello oli jo lähempänä puolta kolmea. Meno Teboil Kivihovissa oli seesteisempää kuin Lohjan ABC:llä moponuorison kokoontumisajoissa. Yksinäinen mummo istui pelaamassa rahapelejä ja mekastava lapsiperhe oli pitämässä taukoa. Henkilökunta ei oikein meinannut ymmärtää mitä keltaisia kortteja esittelimme, mutta lopulta niihin saatiin puumerkit. Yömenun valikoma oli rajoittunut ja siltä otettu wieninleike painoi vatsassa vielä pitkään matkan jatkuessa. Miten lie pihvi kypsennetty, uppopaistettu perunoiden kanssa? (näin taisi ATS spekuloida)
Taas kerran matkan jatkumista hidasti taistelu Garminien kanssa. Se antoi minulle kuitenkin hyvän tilaisuuden pukea irtohihat, tähän mennessä kun oli vielä hyvin pärjännyt lyhyillä ajohousuilla ja lyhythihaisella ajopaidalla. Pian alkoi aamu sarastaa ja ympäriltä paljastua sumupeitteiset pellot. Fiskarsiin lasketeltiin puoli kuuden aikaan. Pysähdyimme hetkeksi tutun antiikkikahvilan eteen haukkaamaan banaanit ja venyttelemään.
Piakkoin reitti erkani Lohjanjärven kierroksesta. Hetken ihmettelin miten Raaseporiin on Fiskarsista niin pitkä matka, mutta niinhän sinne on Hangon kautta ajettaessa. Ai pitäisikö reittiin oikeasti tutustua ennen ajoa? Aurinko oli noussut jo korkealle, mutta edelleen sumu verhosi maisemaa. Ennen Hankoa reitillä oli (17km?) pätkä rallikelpoista hiekkatietä. Sen jälkeen pohdimme pitäisikö käydä meressä siistiytymässä ennen aamiaista Hangon Boulevard hotellissa. Nälkä ajoi meidät kuitenkin suoraan kontrollille, jolla matkaa oli kertynyt 235km.
Aamiaisen jälkeen silmiä alkoi painaa ensimmäisen kerran startin jälkeen. Homma korjaantui kuitenkin parilla kupillisella kahvia, emmekä pysähtyneet rannalle ottamaan nokosia auringossa. Hangosta itään ajettiin Tvärminnen kautta, jonka jälkeen reitti sukkuloi molemmin puolin vilkkaasti liikennöityä 25-tietä. Raaseporissa päivän mittaan hellelukemiin noussut lämpötila, liian vähäinen juominen ja heikko kestävyys pakotti tilaamaan "ylimääräisen" jäätelötauon. ATS:n otama palautumisjuoma taisi tehota paremmin, sen verran kovalta tuntui välillä meno seuraavalle kontrollille Fagervik Cafe:en.
Loppumatka oli minulle taistelua lämpöä vastaan, kun olen selkeästi viileän kelin kuski. Yritin tehdä vetovuoroja, mutta aika pitkälti taidettiin mennä ATS:n tahdittamana. Helsingin lähestyessä juttuseuraa tarjosi kanssapyöräilijä, jonka seurasta erkanimme, kun vielä 10km ennen maalia oli pakko saada kylmää juotavaa kaupasta. Lopulta saavuimme perille lähtöpaikkaan kellon lähestyessä puolta kahdeksaa. Pysäytin Garminini, joka jäi juhlistamaan maalia loputtomalla piippauksella. Sammutin laitteen ja hukkasin loputkin datat.
Mikä oli saldo? Aivan upea yö hiljaisilla maanteillä, leppoisaa rupattelua ajamisen lomassa, hermolepoa ja tunne siitä, että tuli vähän työskenneltyäkin. On tämä vaan hieno harrastus!
The flying Chocobo
28.07.2016, 08.58
Peukku yvaehille. Hyvä selotus. Oma nelisatanen kesäkuussa kulki paljolti samoissa maisemissa pienin lisämaustein, mm. soratiet onnistuin välttämään. Tunnelmatkin tuntui jokseenkin tutuilta loppusaladoa myöten sillä eroavaisuudella että juttuseura olin minä itse kun yksin ajoin. Harrastus on todella omituisen mukaansatempaava ja jättää paljon hyviä muistijälkiä.
Keväällä suutariksi jäänyt kausi sai eloa, kun ATS kyseli ajoseuraa 400km brevetille.
... Lisäksi liikkeellelähtöä hidasti Garminien sekoilu, minkä seurauksena hukkasin alkumatkan datat.
... Muutamassa risteyksessä piti hieman arpoa suuntaa, kun Garminit eivät halunneet navigoida ja pimeässä paikatkaan eivät olleet tuttuja.
...Taas kerran matkan jatkumista hidasti taistelu Garminien kanssa.
... Pysäytin Garminini, joka jäi juhlistamaan maalia loputtomalla piippauksella. Sammutin laitteen ja hukkasin loputkin datat.
On tämä vaan hieno harrastus!
Mikä Garmini? Minulla tonninen on toiminut hyvin kaikilla brevettimatkoilla 200-600 km ilman suurempia hämminkejä.
Viimeisestä lauseesta täysin samaa mieltä.
Alkaa pikku hiljaa yököttämään tämä foorumin sisältö noin kokonaisuudessaan. Fillarointi alkaa jäädä toissijaiseksi ja kaikki muu mikä vain tuottaa klikkeja ja täyttää mainostajien tarpeet menee etusijalle. Sex sells! Vai johtuu se nyt vain munattomista valvojista?
Onko nämä kommentit jotenkin minun höpinöille suunnattu kun noiden Jamin ja Hääppösen viestien jälkeen päätit tässä näin avautua? Pahoittelut jos omat höpinäni yököttää Sinua. Tosin ei niillä taida mainostajat mitään hyötyä tai ainakin olen onnistunut todella huonosta brändäämään itseni kun minulle kukaan ei mitään rojalteja maksa. Täytyy rajoittaa höpisemistä täällä niin heikki53:nenkin saa mielenrauhaa paremmin ainakin meikäläisen osalta.
The flying Chocobo
28.07.2016, 10.53
Tuohon aloittelijan brevetpyöräkyselyyn sen verran, että itse olen pärjäillyt 200-400km matkoilla maantiepyörällä, jossa satulaputkessa laukku takana ja etulaukku ohjaustangossa. Arvelisin 600kin menevän ihan hyvin tuolla setupilla kun sen aika joskus koittaa. Mutta jos olisin nyt brevettipyörää hankkimassa, niin kyllä Heben mainitsemat kiinnikepaikat tarakalle ja mahd. lokasuojille varmaan löytyisi ja sen verran leveät haarukat että mahtuu leveämpikin rengas pyörimään. Tärkeintähän on että pyörä on oikean kokoinen ja säädettävissä ajajan tarpeeseen. Itse olen pikkuhiljaa omaa pyörääni säädellyt aina sen mukaan kun uusi vaiva löytyy. Ja ainahan niitä pikkukolotuksia löytyy eri paikoista.
heikki53
28.07.2016, 11.03
Onko nämä kommentit jotenkin minun höpinöille suunnattu kun noiden Jamin ja Hääppösen viestien jälkeen päätit tässä näin avautua? Pahoittelut jos omat höpinäni yököttää Sinua. Tosin ei niillä taida mainostajat mitään hyötyä tai ainakin olen onnistunut todella huonosta brändäämään itseni kun minulle kukaan ei mitään rojalteja maksa. Täytyy rajoittaa höpisemistä täällä niin heikki53:nenkin saa mielenrauhaa paremmin ainakin meikäläisen osalta.
Jotenkin tuo Hääppösen kommentti ei tuolla hetkellä tuottanut tarkoitettua (ja ilmeisen harmitonta) vaikutusta - ja vain se! Sinun tarinoita lueskelee aivan mielellään.
Ja kaikkia noita muita foorumin ei-fillarointiin littyviä teemojahan ei tarvitse avata jollei halua. Niillekin on tarve ja business pyörii.
Jatketaan tästä sovussa eteenpäin.:)
Mikä oli saldo? Aivan upea yö hiljaisilla maanteillä, leppoisaa rupattelua ajamisen lomassa, hermolepoa ja tunne siitä, että tuli vähän työskenneltyäkin. On tämä vaan hieno harrastus! Yes, näin oli!
Lähtö oli varsin pikainen extempore juttu. Viikonvaihteen perhelomailun yhteydessä pikaiset suunnitelman vaihdot sähköpostitse ja noin vuorokaudessa lähdön päätöksestä oltiin baanalla. Hieno reitti saatiin aikaiseksi. Maalaistollolle oli oma kokemuksensa ajella pariin kertaan läpi pääkaupunkiseudun ja nähdä erinomaisiakin liikennejärjestelyitä pyöräilijöille. Taas kerran paikallisopas auttoi, muuten olisin ollut hukassa.
Sen lisäksi että oli lämmin yö, niin se oli myös tosi kostea. Usva oli niin tiheää sumua, että pyyhkijät olisi ajolaseihin tarvinnut. Kypärä oli märkä sisältä ja päältä. Samoin kaikki tamineet. Lohjanjärveä ei voi näemmä kiertää läpeensä kastumatta :rolleyes:.
Hiekkatiet olivat mukana ihan vasiten. Hyväkuntoisina eivät mitenkään pahoja ajettavia. Toivat vaihtelua ja uusia maisemia. Taitaa eri renkailla nousta tuota polyä pyörään ja jaloille kovin eri tavalla. Itsellä oli Vittorian Pave CGt ja niillä nousi suolatusta tiestä uskomattoman paljon hienoa hiekkaa kuorrutaen juomapullot ja pyörän osat. Onneksi huuhtoutui pesussa helposti pois.
Garminista sen verran, että itsellä oli 800 ja yeavh:lla jokin 500 sarjan laitteista. Itsellä tällä kertaa tuo 800 hukkasi välillä käännösopastuksen, joten joissakin risteyksissä tosiaan meni hetki ennen kuin sain karttanäytön ladattua ja siitä osviitan minne mennä. Uudelleen käynnistys auttoi sitten jossain vaiheessa. Oman kokemukseni mukaan Garmin on epävakaa ja erilaisista ihmetyksistä voisi kirjoittaa pienen romaanin, jos olisi kynämiehiä. Toimintahäiriöiden analysoinnissa ja selvittämisessä tietysti vielä haittaa se, ettei itse ole terävimmillään yleensä jo hyvän tovin ajaneena ja valvoneena.
On meillä hauska ja koukuttava harrastus!
Mikä Garmini? Minulla tonninen on toiminut hyvin kaikilla brevettimatkoilla 200-600 km ilman suurempia hämminkejä.
Viimeisestä lauseesta täysin samaa mieltä.
Minulla on käytössä Edge 510 ja ATS:llä taisi olla 800.
- Henrik
kuovipolku
28.07.2016, 13.08
TLDR: Milläinen pyörä aloittelijalle brevetteihin?
Jos on jonkinlainen maantie- tai cyclocrosspyörä ennestään, niin tietenkin sillä. Brevettien aloittaminen tai kokeileminen ei uutta pyörää vaadi ja brevettejä on ajettu onnistuneesti niin kilpapyöräluonteisilla kuin mukavuuspainotteisilla setämiespyörillä, niin Pinarelloilla kuin teräsrunkoisilla retkipyörilläkin. Pääasia että pyörä on itselle sopiva ja mukava ja tietenkin siinä kunnossa ettei matkanteon keskeytyminen tekniseen ongelmaan ole tarpeettoman todennäköistä. Mahdollisuus lokareille ja pikkaisen leveämmille renkaille on märällä kelillä ja hiekkateille poiketessa aina plussaa.
Ruotsalaisella audax-seuralla on sivuillaan kokoelma jäsentensä pyöriä: http://www.audax.se/docs/cyklar/cyklar.htm Audax-ajohan on pitkälle samaa kuin brevet-touhu, joten pyöristä ja niiden varustuksesta voi saada joitain ideoita, vaikka juuri nuo mallit eivät ihan uusimpia enää olekaan.
Pyörä on aina kompromissi. Pitää vaan miettiä minkä kompromissin haluaa tehdä. Useimmat ajavat maantiepyörällä. Se on hyvä kompromissi. Jotkut ajavat maastosinkulalla. Sekin on.
Brevet aloittelija ilmoittautuu joukkoon. Ensimmäiseksi kiitokset ketjun vakiopolkijoille. Teidän kuvausten innostamana itsekin polkaisin tänään ensimmäisen B200 ajon. Jostakinhan se aloitettava.
Reitti kiersi Kouvolan ympärillä: Valkeala-Tuohikotti-Jaala-Kausala-Elimäki-Inkeroinen-Koria-Kuusankoski-Valkeala. Pituutta 203,2 km. Poljin pyöri 7 h 4 min.
Liikkeellelähdön ajoitin aikaiseen aamuun, ettei pahin helle iske päälle. Kelistä johtuen joutui tekemään ylimääräisiä tankkausstoppeja. Nestettä tuli nautittua tarpeeksi, kun tyhjentääkin piti useammin kuin ajattelin. Energiat pidettiin ylhäällä patukoiden, rusinoiden ja leimapaikkojen tarjonnalla.
Hyviä kokemuksia kertyi. Muutamia ei osannut ennen reissua huomioidakaan.
Tästä on hyvä jatkaa...
Myrtillus
29.07.2016, 01.05
Joku Kaupin Kanuunoiden paitaa pitävä brevettikuski (?) bongattu Lauttasaaressa tänään. Oli vissiin Carradicen laukkukin.
Hienoa hommaa, itse olin matkalla Alkoon :o
Jos kuskilla vielä keltainen air attack potta, niin tunnustan. Ajelin solona B600:n ja kyseessä city osuus + Hesan rantojen koluaminen. Kirjoittelen raportin, kun taas tolkuissani.
Perässä kiikkui Carradicen long flap nelson sairaalloisen ongelmien ennakoinnin pullistamana.
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
Kiitos kaikille kommenteista liittyen aloittelijan pyöränhankintaan. Niinkuin jo mainitsin, niin tällä hetkellä tallista löytyy pelkästää 29" jäykkäperä. Tietysti tuollakin voisi ainakin B200 ajaa, mutta lähinnä mietityttää kuinka suuri ero on maasturilla ja maantiepyörällä ajettaessa. Esimerkkinä siis se, että jos tuolla ajaa B200, niin olisiko sitten paremmalla pyörällä mennyt "samalla vaivalla" B300? Käytännössä itsellä ei kokemusta ole muusta kuin maastureista. Tokihan tuohonkin voisi laittaa kapeammat kiekot ja jonkintasoiset maantierenkaat, mutta siinäkin hinta pian kohoaa satasiin. Sopivan tarjouksen kohdalle sattuessa alta tonnin varmaan löytää jo ihan kunnollisen "brevettipyörän".
Eikös cyclocrossareihin yleensä saa lokarit ja leveämmät renkaat? Ja käsittääkseni myös ajoasento on "rennompi" mitä aidossa maantiepyörässä? Jos siis rankasti yleistetään, niin onko cyclocrossarit lähtökohtaisesti parempia brevetteihin, kuin maantiepyörät?
Myrtillus
29.07.2016, 13.49
^kiinnityspaikat ovat tarpeen ja painolla ei niin suurta merkitystä, kun harvemmin ajetaan kiihdytyskisoja. Kylttikirit yleensä kostautuvat myöhemmin päivällä :) En ainakaan itse näe, että pidemmillä matkoilla antaa hirveästi etumatkaa maantiepyörille. Jos ajetaan 200km brevettiä tuurilla (ei mitään ylimääräista työkalua, vaatetta yms. mukana), niin sitten tietysti maantiepyörä menee menojaan.
Myrtillus
29.07.2016, 13.50
No niin nyt alkaa taas ajatus juoksemaan ja aika kirjailla kokemukset B600:lta.
reitti: https://ridewithgps.com/trips/10202352 (vastapäivään)
kokonaisaika: 37 tuntia
matka: 614 km
Ajoporukan koko: 1 hlö
Tonnisen jälkeen alkoivat taas kädet ja takapuoli olemaan siinä kunnossa, että uskalsi harkita seuraavaa pidempää reissua. Jotta ranteet ja takapuoli pääsisivät helpommalla, tilaisin profile designing T3+ aerotangot ja sqlabin 611 satulan. Kilkkeet tulivat maanantaina iltapäivästä, samantein pyörään kiinni ja 15 kilometrin testilenkki. Näillä testauksilla uskaltauduin 600 km brevetille... olipahan aikaa totuttautua ja säädellä tarpeen mukaan reissun päällä. Aerotankoihin tilasin samalla 40 mm korotuspalat, jolloin yläkropan kulma oli sama kuin alaotteelta ajaessa. Sen alemmas ei tällä masulla kannata mennä. Uutena oli myös vaakaputkeen kiinnitettävä "lohtupussi", josta sai napostella näppärästi ajonaikana makeisia ja suolakeksejä.
Tavaraa oli taas mukana enemmän kuin lääkäri määrää ja takalaukun paino oli varmaan 7-8 kiloa, mutta vaikea sieltä oli oikeastaan ihan turhaa tavaraa löytää. Kaikkeen mahdolliseen matkan keskeytymiseen yritin varautua, mutta varakiekkoja ei sentään ollut mukana. Esim. yksi ulkorengas oli pakattu mukaan, kun tonnisella yritin kahteen kertaan testata, että miten ulkorenkaan saisi rikki (esteeseen ajo pimeässä ja se ritiläverkolla ajo Pulkkilanharjulla). Pumppujakin tuli kaksin kappalein, kun katselin Mikon pakkauslistaa TCR:lle. Olisi se vaan aika idiootti olo lopettaa pumpun laukeamiseen yksinkertaisen rengasrikon sattuessa, kun ei voisi muilta lainata pumppua. Porukalla voi sentään jakaa näitä ns. ryhmän varusteita useammalla (EA-laukku, ulkorengas...)
Liikkeelle polkaisin keskiviikkon klo 05 Kangasalta. Keli oli mitä upein heti aamusta. Lämpötila +17 astetta ja kaunis auringon nousu. Mukavaa lämpöä kesti noin 9:30 saakka, jonka jälkeen alkoi olemaan jo vähän turhankin lämmin polkemiseen.
Eka stoppi oli Venesillan leirintäalueella, jossa kahvio aukesikin juuri sopivasti klo 9. Massuun sämpylää ja kokista. Tammelan jälkeen keli alkoikin olemaan jo melko kuumaa ja Vihdissä oli lounaan aika. Kunnon kebab annos ranskalaisilla kitusiin, koska oletettavasti siinä annoksessa olisi eniten suolaa, mitä listalta löytyi. Ruokailu yllättäen sisätiloissa eikä etelänpuoleisella terassilla. Suunnitelmissa oli, että mitään elektrolyyttejä ei veden sekaan laiteta, kun vatsa on vähän turhan herkkä niille. Uusi ajoasento otti tavallista enemmän takareisiin ja välillä oli vähän sellaista alkavaa krampin poikasta. Johtui myös vähän turhan kovasta alkumatkan tahdista keskarin ollessa siinä 27 maisemissa. Ei sitä ihkauusilla aerotangoilla malttanut ajaa hiljaa ja sykkeet oli jatkuvasti aerobisen kynnyksen yläpuolella.
Talven mittaan oli kytenyt ajatus siitä, että pitäisi joskus käydä isolla kirkolla ajelemassa oikein rauhassa rantoja pitkin aurinkoisena päivänä. Tämä brevet tarjosikin oivan mahdollisuuden siihen. Laittelin alle 32 mm Continentalin 4 seasonit, joita olen jo urakalla testaillut hiekkateillä ja hyvin ovat kestäneet. Näin ollen hiekkatiet ja polut sopivat hyvin mukaan kuvioon. Hidasta pätkää kertyikin kaikkiaan 45 kilometriä ja aikaa sain tuhrattua sinne lähes kolme tuntia. Tuon pätkän keskariksi tulikin 15.6 km/h, joten sillä ei paljon kiritty taukoaikaa yöpaikkaan. Vaikka matka ei juuri edennytkään, niin näkymät kyllä miellyttivät silmää :)
Helsingistä sitten nokka kohden Porvoota ja vähän lisää pökkyä pesään vaihteeksi. Söderkullassa oli todella tukalaa, kun aurinko porotti jatkuvasti selkään. Siinä alkoi jo mielessä pyörimään huurteisen kuvat todella vahvasti. Olin reitittänyt matkan kulkemaan Kulloon golf kentän kautta, joten siellä olikin sitten oiva tilaisuus venytellä terassilla ison oluen ääressä, nauttia vihreistä maisemista ja kylmästä juotavasta. Olut piristi kummasti, joten kyllä nuo isojen poikien vihjeet energiajuomista vaan pitävät paikkansa.
Ennen Porvoota vielä koukkaus Haikon kartanon maisemiin ja sieltä Porvoon joen rantaa pitkin keskustaan ja vanhaa kaupunkia ihmettelemään. Mukulakiviä olikin kiva talutella ja ihmetellä maisemia tarkemmin.
Porvoosta olikin vielä yöpaikkaan 52 kilometrin polkaisu. Välillä oli semmoista vuoristorataa, että alkoi aikataulun pettäminen todella pelottamaan. Onneksi lähempänä Orimattilaa olikin sitten tasaista peltoaukeaa eikä oikeastaan 2-3 kilometrin suorat kunnon myötätuulessa harmittaneet juuri lainkaan. Porvoon jälkeen oli välillä krampin poikasia ja tiputin juomapuolloon yhden zeron elektrolyytti tabletin sillä mielellä, että josko siitä olisi apua. Samantein menikin pakki sekaisin ja sitä jatkui sitten kotiin saakka. Nyt tuli selkeä päätös mokomien tabujen käytöstä jatkossa. Orimattilassa olin siinä 22:15 maisemissa. Pari olutta ja ruokaa kitusiin, suihku ja unta pollaan. Haamukuski saapuisi paikalle jo ennen viittä aamulla, joten vekkari soisi jo klo 04 aamulla.
Toinen ajopäivä käynnistyi, kun haamu oli juuri tulossa talon nurkalla differentiaalisen lyhyelle aamukahville yöpaikkaan ja meikä pääsi alta karkuun. Toinen ajopäivä tulisi olemaan mutkia täynnä, sillä ajettavaa piti keksiä noin 240 kilometrin edestä Kangasalle. Orimattilasta ensin itäisellä koukkauksella Nastolaan, missä ei ollut sitten minkään sortin kahviota auki keskustassa enkä viitsinyt lähteä etsimään huoltsikkaa ison tien varresta. Pajulahden urheiluopiston kohdalla kävi mielessä, että olisivatkohan he myyneet aamiaisoikeuden seisovaan pöytään.
Nastolan ja Vierumäen välinen osuus oli taas melkoista vuoristorataa ja yksi mäki piti oikein kävellä, kun oli energiat ihan nollilla ja kamala nälkä. Vierumäellä Matkakeitaan mainos runsaasta aamiaisesta iski kuin miljoona volttia ja vauhdilla Nesteelle mättämään ruokaa. Kunnon annos kaikkea rasvaista ja suolaista sekä berliinin munkki päälle kahvin kanssa tekivät kyllä ihmeitä olotilaan. Samalla kaupasta uutta sisältö lohtupussiin.
Virumäeltä Lahteen löytyi taas yksi hiljainen, mutta vuoristoinen pätkä. Pienimmällä vaihteella ylämäkiä hinkuttaessa kävi mielessä, että pitäisiköhän näitä brevettejä ajaa vain tuurilla ja jättää kaikki työkalut ja varaosat suosiolla kotiin. Lahdessa oli taas sight seeing vaihde päällä ja ajelin kaikessa rauhassa keskustan ja sataman kautta, jonka jälkeen suunta taas pohjoiseen kohden Asikkalaa. Asikkalassa tulikin sitten useampi stoppi, kun piti syödä jätskiä, täyttää puolloja, ottaa kanavalla valokuvia ja taas kerran käydä vessassa sen saamarin tabun jäljiltä.
Asikkalasta kotiin teinkin sitten ihan uusia reittivalintoja, jotka eivät kulkeneet perinteisesti Padasjoen kautta. Kun alla oli kerran pistosuojattua gummia, niin sitten rohkesti hiekkateille ja Evolle. Heikkatieosuutta oli viitisen kilometriä ja se oli äärimmäisen hyvässä kunnossa. Ei juurikaan irtokiviä ja erinomaista torpparin asvalttia suurimmalta osalta ilman kuoppia. Mukavaa vaihtelua vilkkaille autoteille. Loppusuus Evolle olikin sitten äärimmäisen huonossa kunnossa olevaa asvalttitietä, jonka voisi rouhia ja tehdä siitä hiekkatien.
Evolla taas taukoa kehiin ja suuri Bullet Meal testi Thai c'ken version kanssa. Makua ei juurikaan löytynyt ja oli vähän kuivanoloista. Oliskohan nötkötti suoraan purkista herkullisempaa. Evolla purettiin juuri suurta partioleiriä ja se kyllä näkyi sitten 53-tiellä negatiivisesti. Aivan helvetin moinen määrä tilausbusseja, jotka suhasivat mielestäni aivan liian läheltä. Kaikki rekka-autot kiersivät nätisti kaukaa, mutta bussikuskilla ei kyseistä geeniä näytä olevan. No onneksi tuolta tieltä pääsi pian pois pohjoista kohden hiljaisille teille.
Porraskosken jälkeen oli reitin toinen 10 kilometrin hiekkatiepätkä. Jos oli eka pätkä parasta A-luokkaa, niin tällä pätkällä olikin sitten irtokiveä, kuoppia ja pehmeitä osia vaikka muille jakaa. Hiekkapätkä loppui Kuohijoelle ja samalla näin katetun bussipysäkin penkin kera. Siihen välittömästi seis, kengät pois jalasta, takataskut tyhjiksi torkuille penkille. Hiekkatiepätkä vei jokseenkin kaikki mehut ja pieni tauko oli paikallaan. Unet alkoivat pyörimään silmissä välittömästi pitkälleen mentyä. Havahduin hetken kuluttua pääskysten kirkumiseen ja hyönteisten metsästykseen. Säätutka vahvisti empiirisen havainnon, joten nyt vauhtia kinttuihin ja kotia kohden ennen kuin alkaisi satamaan.
Muutama tippa vettä tuli Aitoon maisemissa, mutta perille asti pääsin ilman sadevaatteita. Perillä Kangasalla aika tarkkaan klo 18, joten pyöreästi sellaiset 37 tuntia tuli tahkottua tällä kertaa. Aikaa käytettiin runsaasti turismin harrastamiseen, joten ei ollut mikään pakkosuorituksen oloinen reissu. Kun kotiin pääsi, niin uni tuli kyllä silmään alta aikayksikön pienen ruokailun ja suihkun jälkeen.
Uhkapeli uuden satulan ja aerotankojen kanssa toimi kohtuullisesti. Persuus ei ollut tavallista arempi, kun tällä kertaa älysi avata sen rasvapurkin riittävän aikaisin. sqlabin syvennys toimii hyvin eikä tyttömäistä oloa ilmennyt juuri lainkaan alaotteella ajaessakaan. Aerotangot taas säästävät käsiä aivan mielettömästi, joten niitä ilman en enää brevettejä aja.
Nyt on sitten yksi viikko lomaa jäljellä ja nelisatanen sarjasta ajamatta... mistähän löytyisi tasaista baanaa :)
The flying Chocobo
29.07.2016, 15.02
Hyvä selostus Myrtilluksella. Niin hyvä, että alkoi taas brevettijalkoja kutitella. Pitää koettaa ajaa tunne pois mökkimatkalla tänään. Pulkkilanharjun ritilä muuten minullekin tuttu JKL:stä tulessa, ajoin siihen itse epähuomioissa ja kiroilin aika kovaan ääneen, mikä taisi auttaa kun rengas ei puhjennut. Noita aerotankoja olen itsekin harkinnut kun nelisatasen viimeiset 20 kilsaa piti ajaa melkein kokonaan yhden käden varassa. Tasaista maata löytyy Hanko-Helsinki -välistä paljon, jos malttaa pysyä isolla tiellä. On kyllä liikennettä aika paljon (melua), mutta pääosin toella leveät pientareetkin Tervetuloa!
Hieno selostus Myrtillukselta. Tietenkin yksin ajaessa tarvitsee hieman enemmän tavaraa, mutta aivan kaikkeen ei mielestäni kannata varautua. Tuo 2x pumppu kuusisatasella menisi minulla tähän kategoriaan. Pumppua tarvitaan ainoastaan, jos rengas menee rikki. Todennäköisyys, että samalla reissulla menee sekä rengas että pumppu rikki, on tietenkin nollasta poikkeava, mutta erittäin pieni. Parempi ottaa mukaan yksi hyvä ja toimivaksi todettu ja testattu pumppu.
Kun verrataan tilannetta johonkin monen tuhannen kilometrin ultramatkaan, niin B600:lla ei yksinkertaisesti ehdi kuluttaa tiettyjä osia loppuun, jos ne lähtiessä olivat kutakuinkin kunnossa. Vaihdevaijerin katkeaminen tarkoittaa vääntöä isoilla välityksillä, mutta sen tiedetään onnistuvan.
Koska meinasit ajaa B400:n? Viikonloppuna ehtisin mukaan rasvaa polttelemaan. Säätkin suosisivat. Lounaassa olisi tasaista.
Tuosta rungosta Myrtillukselle B400: https://ridewithgps.com/routes/15450727
Lähtö aamuyöllä vaikka kolmelta. Lounas puolivälissä Eerikkilän urheiluopistolla. Kiertosuunta tuulen mukaan. Kotona ennen pimeää.
Mulla kulkee kaikissa fillareissa aina varavaijerit tangon sisällä. Olen myös harkinnut varapinnojen tunkemista satulaputkeen foamipalalla tiivistäen. Juomapullotelineen tai tarakan kierteisiin menee varaklossiruuvit jne. Ei tarvitse niin paljon laukkuja ja nyssäköitä mikä helpottaa henkisesti vaikka fyysinen kuorma onkin sama :)
Vaihdevaijerin katkeaminen tarkoittaa vääntöä isoilla välityksillä, mutta sen tiedetään onnistuvan.
Tai kampeaa vaihtajan kivellä tai kepillä kevyemmälle...
Myrtillus
29.07.2016, 18.17
Vaihdevaijerien tarkistuksen teen aina ennen lähtöä. Tälläkin kertaa meni toinen vaijeri vaihtoon. Toisaalta vaijeri ei onneksi montaa grammaa paina
ja vaihtoon menee 10 minuuttia, joten sen takia ei kannata kituuttaa kovin pitkää matkaa 😊
Suurin yksittäinen mietittävä elementti on lukko. Porukalla kaluston silmälläpito on helppoa, mutta vilkkaammalla paikalla ei viitsi jättää pyörää lukitsematta, kun on itse housut kintussa.
Painohan tosin kertyy monesta "kevyestä esineestä".
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
Myrtillus
29.07.2016, 18.30
Tuosta rungosta Myrtillukselle B400: https://ridewithgps.com/routes/15450727
Lähtö aamuyöllä vaikka kolmelta. Lounas puolivälissä Eerikkilän urheiluopistolla. Kiertosuunta tuulen mukaan. Kotona ennen pimeää.
Tuo reitti on melko aikaiseen lähtöön sopiva, kun ajellaan moottoriliikennetielläkin Kangasalla😊. Viikonloppu varmaan pitää näyttää naamaa kotona, mutta ensi viikon aikana jotain täytyy keksiä. Runkona näytti hyvälle.
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
Vaikka ei virallinen brevetti ollutkaan, niin ohessa suunniteltu reitti B300:lle Kanta-Hämeestä itään (https://www.strava.com/activities/647370801). Sääennusteen mukaan sateen piti tulla vasta illalla, mutta taas kävi kuin eräällä ja tällainen jälki tuli Stravaan (https://www.strava.com/activities/656563387). Askolasta lähtien tuli tihkua ja Mäntsälään tullessa oli jo märkää. Lopun kiertely tehtiin, jotta sain 200 mailia täyteen. Voimat hyytyivät Hyvinkäällä 290 km:n kohdalla. Reitti on päällystetty noin 3 km:n pätkää Luhtikylän eteläpuolella. Nousumetrejä Garminin mukaan 2400 (gpsiesin mukaan 2300+). Pyöränä Trek Domane Michelin Pro 4 Endurance -renkailla, mikä oli etu kello 16:30 asti ja haaste 17:n jälkeen.
Lyhyt reittikuvaus: Lähtö normaalisti kello 7 Riihimäeltä Hikiälle ja Oittiin. Oitista Lappilaan, josta Oriharon kautta Kärkölän kirkolle ja Järvelään/Kärkölään. Viileää ja mukavaa ja maisematkin ovat ihan ok. Kärkölästä kohti Levantoa pikku kiepillä Tienmutkan kohdalla Järventaustantiellä (soraa palatessa ja reitissä pieni ero piiirrettyyn). Alkumatka on aina hidasta, mutta kumpuilevalla tiellä Orimattilaan vauhti nousi jo vähän. Ruokapaussi keskustassa 10:30 / 90 km. Siltatyö yllätti kiertotiellä, mutta pääsin tielle 172, josta Koskusten ja Metsälän kautta Perheniemeen. Kymen pikkuteitä Kausalaan ja Haapakimolaan, josta takaisin Perheniemeen Sääskjärveä kiertäen. Artjärveä ja kunnon ruokataukoa kohti kauniissa Itä-Uudenmaan maisemissa. Kahden tienoilla (170 km) pitsaa Artjärven keskustassa ja aurinko jaksaa paistaa. Sateella uhkailevat naapuripöydän jutut kuulostavat jänniltä, koska sääennuste 7 h ennen lähtöä oli selvä eli sade tulee vasta illalla aikaisintaan kahdekselta Riihimäkeen.
Pyöräily jatkui Artjärveltä Porlammiin ja Myrskylään ja tietä Porvooseen katsomaan. Juornaankylän kautta Henttalantielle ja kohti Kerkkoota. Siitä sitten 55:n viereisiä teitä kohti Mäntsälää. Askolan Monninkylässä alkoi pisaroida ja lähempänä Mäntsälää tie alkoi olla märkä. Mäntsälän keskustasta hain lisää juomista (retkellä meni kaikkiaan yli 9 litraa nestettä) ja laitoin suojat viime hetkellä kenkien päälle. Loppumatkasta tulisi mielenkiintoinen. Matka Sälinkäälle ja kohti Hyvinkäätä sujui vielä ihan mukavasti, vaikka joillain autoilijoilla oli Kaanaantiellä jo kiire (minne?). Ridasjärven kohdalla kosteus oli jo muuttunut varsin kattavaksi ja energiat olivat vähissä. Pieni lenkki Hyvinkään keskustan ja läpimärkä kierros Riutan kautta täyttivät matkan 324 kilometriin (201 mailia).
Pääsin kotiin turvallisesti ja Bontragerin Flare toimi koko matkan pienemmälle jatkuvalla valolla. Hiekkaa oli runsaasti kaikkialla ja läpimärät vaatteet aiheuttivat hiertymiä ranteisiin ja polvitaipeisiin. Märkyyttä lukuun ottamatta koko reitti oli hieno ja edellisen perjantain 280 km:n (https://www.strava.com/activities/649794467) lenkki ei aiheuttanut edes hankaumia. Lisäksi kesällä valoisa aika riittää kevyesti pidempäänkin lenkkiin, jos vain jaksaa ajaa. Ruokatauot ovat välttämättömiä, jotta meno ei lopu. Kortin kanssa näistä kai saisi jopa brevettejä aikaan.
Olen myös elätellyt suunnitelmaa B200:n järjestämisestä lähes pelkästään sorateillä. Eka reitti (http://www.gpsies.com/map.do?fileId=yoiddrqjzmuojlcr) ei täytä tarkastuspistevaatimuksia, mutta se on kyllä mahdollista korjata. Löytyisiköhän täältä innokkaita kuskeja ensi vuonna soratiebrevetille? Kanta-Hämeen tiet kutsuvat (tavoitteena 170-180 km soralla). Vai onko koko ajatus liian kerettiläinen? Ajaminen on hiukan raskaampaa ja mäkiäkin riittää, mutta B200 15 km/h:n keskarilla ei pitäisi olla teille ongelma. Tämä oli vain yksityisajattelua. Jos ajatus on liian vaarallinen, niin vedetään pois markkinoilta.
Hiekkatie-brevet on hyvä idea - varsinkin kuivalla säällä. Olen pitemmän aikaa haaveillut reissusta hiekkateitä pitkin rauhallisesti maalaismaisemia kelaillen, mutta kun täällä syrjäkylillä lähes kaikki paikasta A paikkaan B vievät tiet on päällystetty eikä yhtenäistä reittiä tahdo löytyä kirveelläkään. Aina pitäisi lähteä kauas kalaan ennen kuin alkaa sopivia teitä löytyä.
On 200km brevettejä jo ajettu soralla, joten ei mitenkään kerettiläinen ajatus vaan ajamaan siittä.
Epävirallisen 300 kävin minäkin to-pe ajamassa. Perinteinen Vantaa-Kuortti-Vantaa siivu.
317,6 km, ajoaika 10.11, koko reissu 16.57. Puolivälin leimaa en jaksanut hakea, kun rupesi satamaan
ihan liikaa ja tietoisuus lämpimästä saunasta houkutteli......
Vantaalta Kuorttiin torstaina satoi koko ajan, mutta onneksi perjantain paluu sujui hyvässä kelissä.
En muistanutkaan, kuinka mäkinen on tuo Lahti-Heinola pätkä, sai välillä irvistää ihan kunnolla,
kun kamaa oli mukana taas yli tarpeiden.....
No tuossa olisi ehdotus (http://www.gpsies.com/map.do?fileId=fbhpksgqsahxqnxb). Tuossa on vielä yksi pätkä ajamatta, mutta se käydään tarkastamassa. Karttaikkunan mukaan pitäisi olla pinnattua soraa Hämeenkosken suunnalla. Luultavasti myös huoltopisteen voi siirtää toiselle lenkille ja ottaa alusta jonkun lisäkierroksen pois. Silloin kontrolli olisi noin 100 km:n kohdalla. Muita hyviä kontrolleja ei liene. Pitäisin varmaan itse loppukontrollin rautatieaseman lähistöllä, jos järjestely ei eväspysäkin kanssa onnistuisi. Toki osallistujamäärä olisi varmaan 2-5, jolloin puhelimella voi olla järkevä hakea järjestäjä. Ja säävaraus on varmaan jätettävä... siis varareitti pääosin päällystettyjä teitä. Eiköhän koko radan ehdi testata elokuussa ja miettiä, milloin muitakin voi ottaa mukaan (keväällä?).
Haatseet: Lukkotie Hausjärvellä on melko pehmeä ja jatko Kekomäentielle aika epätasainen radan eteläpuolella (11-15 km). Lisäksi Temmintien alamäki (49 km) on melko jyrkkä kohti mutkaa. Muuten pitäisi olla aika selkeää ja ehkä 185 km soraa.
Myrtillus
01.08.2016, 01.12
Pari tienpintakysymystä tietäjille:
- Onko Karkkilan länsipuolella oleva Antikaisen tie läpeensä päällystetty. Retkeily GT kertoo näin, mutta google auto on kääntynyt ympäri. karttalinkki: http://osm.org/go/0xYGutk?m=
- Onko Räyskälän itäpuolella oleva tie (Räyskäläntie) päällystetty? Retkeily GT:n mukaan ei, mutta google streetviewin mukaan olisi: karttalinkki: http://osm.org/go/0xYZ~dTk-?m=
anttipietila
01.08.2016, 07.22
Pari tienpintakysymystä tietäjille:
- Onko Karkkilan länsipuolella oleva Antikaisen tie läpeensä päällystetty. Retkeily GT kertoo näin, mutta google auto on kääntynyt ympäri. karttalinkki: http://osm.org/go/0xYGutk?m=
- Onko Räyskälän itäpuolella oleva tie (Räyskäläntie) päällystetty? Retkeily GT:n mukaan ei, mutta google streetviewin mukaan olisi: karttalinkki: http://osm.org/go/0xYZ~dTk-?m=
Antiaisentiellä hyväkuntoinen uudehko päällyste. Räyskäläntiellä rupinen vanha kestopäällyste.
Myrtillus
01.08.2016, 10.17
^kiitos tiedosta!
^kiinnityspaikat ovat tarpeen ja painolla ei niin suurta merkitystä, kun harvemmin ajetaan kiihdytyskisoja. Kylttikirit yleensä kostautuvat myöhemmin päivällä :) En ainakaan itse näe, että pidemmillä matkoilla antaa hirveästi etumatkaa maantiepyörille. Jos ajetaan 200km brevettiä tuurilla (ei mitään ylimääräista työkalua, vaatetta yms. mukana), niin sitten tietysti maantiepyörä menee menojaan.Pari vuotta olen ajellut sekä maantiepyörällä että cyclolla. Kun cyclossa hyvät renkaat alla, niin mitään merkittävää eroa en ole pystynyt mittamaan. Naftin 100 km mökkimatkalla on suurempi vaikutus tuulilla, edellisten päivien ajoilla yms. tekijöillä, jotta voisi analysoimalla löytää eroa pyörien välille suoritusajassa. Ajan tosin näillä tyypillisillä harrastelijan brevettinopeuksilla. Kun on oikean kokoinen pyörä ja asialliset renkaat, niin vauhti on kyllä reisistä kiinni :).
anttipietila
03.08.2016, 16.04
1000 km brevetti suunnitteilla, Helsingistä Pohjanmaan tasangoille. Lähtö torstai-iltapäivällä klo 17, maaliin luultavimmin Seinäjoelle johonkin aikaan sunnuntaina. Reitti joiltain osin ja ehkä pari muuta pienempää yksityiskohtaa auki vielä myös, joka tapauksessa hieman tasaisempi reitti suunnitteilla. Pari rauhallisen vauhdin ajajaa on ainakin lähdössä.
Hei Antti tääkin on kiinnostunut.
Olisin minäkin kyllä, mutta Jämi84 vie nyt miehen sinne jonnekin teidän reitin varrelle.
Myrtillus
03.08.2016, 18.38
Nyt oli sitten viimeisen brevetin vuoro sarjassa (B400), joten tälle kaudelle tuli ajettua kaikki 200-1000 km brevetit. Pikaisen kyselyn perusteella sain Petrin (plr) mukaan reissuun kirittämään ja halkomaan kaveriksi tuulta. Alle laittein myös huomattavasti liukkaampaa kumia, jotta pysyisin kunnolla tahdissa. Statistiikat reissusta:
Matka 403 km
Nousua 2827 m
Kokonaiskesto 18h 46 min
Ajoaikaa 13h 57 min.
Taukoja 4h 48min (ukkosta, lounasta, remonttia)
Ajoajan keskari 28.9 km/h
reitti ja statistiikka: https://ridewithgps.com/trips/10299064
Startti oli jälleen hyvissä ajoin aamulla klo 05 Kangasalan kaupalta, josta Otto-maatista kuittia taskuun ja menoksi. Aamu valkeni mukavissa merkeissä ja edellisen päivän kuurosadepilvet olivat täysin kaikonneet. Hämeenlinnaa lähestyessä ihmettelin kuitenkin, että etelän suunnalla oli erittäin korkeita cumulus-pilviä, jotka eivät ole ainakaan syntyneet vielä aamun aikana manteereen päällä. Näin ollen oli odotettavissa, että kelistä voi tulla hyvinkin epävaakaa päivän mittaan.
Hämeenlinnassa hörpättiin aamukahvit Tiiriön ABC:llä ja lähdettiin sitten polkemaan pienemmille teille. Tie 2855 (osa härkätietä) oli ainakin minulle uusi ja tällä kertaa myös hyvin miellyttävä tuttavuus, joka tulee varmasti mukaan jatkossakin reitityksiin. Rengon kohdalla siirryttiin 10 tien eteläpuolelle ja ajeltiin kierrelle kohden Topenoa. Suora tie (2871) Topenoa olisi ollut hyvässä kunnossa, mutta kun piti mahduttaa kilometrejä päivälle, niin haettiin vauhtia idempää. Maisemat olivat kyllä kunnossa, mutta tien päällyste oli tosi huonossa kunnossa.
Topenosta sitten isompaa tietä kohden Räyskälän lentokenttää seuraaville kahveille. Taivaanranta alkoi jo näyttämään todella huolestuttavalle, kun isot alasin osat nousivat korkealle ilmakehään lounaan suunnalla. Räyskälän aamiaiselle olevalta lentoporukalta tulikin sitten vahvistus aavistuksiin. Turussa kuulemma jo jytisi oikein urakalla. Pikaisen säätutkakuvien tutkailun jälkeen otimme riskin ja lähdimme koettamaan kuivana kohden Karkkilaa. Räyskälän itäpuolella oleva tie oli muuten mielestäni ihan passelissa kunnossa. Rupista osuutta taisi olla pari-kolme sataa metriä korkeintaan.
Pilpalan kohdalla tilanne Karkkilaan pääsyn osalta ennen ukkosrintamaa alkoi jo näyttämään todella kehnolle. Pysäytimme postin auton ja kyselimme mahdollisia ajanviettopaikkoja paikkakunnalla. Niitä ei kuulemma ole! Koulun katoksessa vielä ihmeteltiin uudestaan säätutkakuvaa paremmalla resoluutiolla ja huomasimme, että kyseessä onkin kaksi ukkospilveä, jotka liikkuvat kohden koillista ja meidän käyttämä tie menee juuri sopivasti lounaaseen niiden välistä. Ei kun liikenteeseen ja Karkkilaan etsimään pizzapaikkaa.
Lounastauko venyikin sitten 1.5 tunnin mittaiseksi, kun aterian jälkeen ihmettelimme kaatosadetta ja jytinää pihalla. Ei ollut mitään kiirettä lähteä sateeseen ajamaan. Kelin kirkastuttua olikin sitten aika lähteä myös toiselle upealle pätkälle, mikä tulee liittymään jatkossa reittisuunnitelmiin. Kysessä on yksityistie (Antiaistentie, http://osm.org/go/0xYGmkDY-?m=), mikä lähtee Karkkilasta länteen. Tie oli erinomaisessa kunnossa päällysteen osalta, todella mutkainen ja kumpuileva profiililtaan ja maisemat järvenrannalla olivat aivan upeat!
Seuraava koordinaatiopiste olikin sitten Keppanakellari, jossa taisi tulla maisteltua yksi vehnäolutkin paikan kunniaksi. Lompakko ei olisi kyllä kestänyt enää toista, sillä olivat lätkäisseet aika suolaisen katteen puolen litran olutpullolle. Kokis oli sentään ihan normi baarihinnoissa.
Portaan kohdalta käännyttiin taas lounasta kohden ja siinä vaiheessa tuli konkreettisella tavalla huomattua lounaistuulen viriäminen aika railakkaaksi puhuriksi. Mieleen tuli jo toissavuoden Pirkanpyöräily, missä sai hartiavoimin tehdä töitä eikä peesissäkään tahtonut oikein löytää helppoa kohtaa. Somerolla tuuli muuttui sitten sivuvastaiseksi ja peesin joutui hakemaan miltei rinnalta. Tilannetta helpotti kuitenkin se, että tiedossa olisi Koski TL:stä eteenpäin sitten oikein mahtimyötäiset! Koskista Ypäjälle keskari nousikin sitten mukavasti jo 35 kilsan korville, joten oli ainakin hetken aikaa ns. "vahva olo".
Kovat vastaiset söivät kuitenkin aikalailla energiaa ja Forssaan suunniteltu ruokataukokin aikaistui jo Jokioisiin, kun ensimmäinen kebab paikka sattui silmiin. Siitä olisikin sitten hyvä jatkaa kotia kohden. Jokioisten ja Forssan väliin ovat rakentaneet koko matkalle oikein kunnon kelvin tien laitaan. Kovina kundeina sitten pysyttiin maantienlaidassa ja ihmeteltiin sepelin määrää. Hetken kuluttua Petri kertoikin, että oli hieman löysät tunnelmat ja sitten suosiolla sinne kelville paikkaushommiin.
Uutta sisuria sisään ja hiilidioksilla täyteen... teoriassa ainakin... suhaus ja puhaus samassa syssyssä ja hieman kummastuneet ilmeet. Rengas pihalle ja nätti vekki sisäkumissa noin sentti venttiilistä vanteen puolella. No ei kun paikka pikaisesti päälle ja uusi yritys, joka päättyi yhtä onnellisesti. Siinä sitä samalla sitten ihmeteltiin, että miksikäs tässä samassa sisäkumissa paikka toisellakin puolella venttiiliä sisäpuolella ja samalla etäisyydellä venttiilissä. Vanteessa tai vannenauhassa ei kuitenkaan näkynyt mitään kummallista. Onneksi alunperin rikkimenneessä sisäkumissa oli kuitenkin selkeä reikä, joten paikka päälle ja rauhallisesti pumpulla täyteen. Oliskohan sisäkumi tykännyt vähän kyttyrää nopeasta täytöstä hiilidioksilla, joka kuitenkin jäädyttää ja kovettaa sisäkumin tehokkaasti juuri venttiilin vierestä. Näissä ihmettelyissä menikin sitten 40 minuuttia aikaa, joten taas oltiin alkuperäisessä aikataulussa, joka oli laskettu alemmalle keskarille.
Forssasta oli vielä sata kotiin ja vihdoinkin alkoi taas pääsemään brevettitunnelmiin. Matka alkoi jo painamaan ja jalat olivat vähän laiskan oloiset. Siinä vaiheessa olikin taas ottaa selkeästi vauhtia pois, jotta jalat kantaisivat oikeasti kotiin saakka, ja runsaasti lisää Assossa kehiin, jotta takapuolikin olisi samaa mieltä asiasta.
Kehut tätyy antaa myös tuolle 284 tiellä Forssasta Urjalan suuntaan. Harvoin näkee niin tasaista ja nopean oloista tieprofiilia eikä muuta liikennettä ollut kuin nimeksi. Sitä ei kuitenkaan päästy nauttimaan ihan loppuun saakka, kun piti lähteä jo kampeamaan kohden Valkeakoskea. Matkalle sattui yksi pieni välitie (Sykkäläntie, http://osm.org/go/0xT4vaDe--?m=), mikä kannattaa kyllä unohtaa kaikista reittisuunnitelmista ellei ole maasturilla liikenteessä.
Loppumatka olikin sitten vanhaa tuttua puurtamista aikaisemmilta reissuilta. Valkeakoskella vielä yhdet kaffit naamariin pullineen, jotta olisi intoa puhkua viimeiset 25 kilometriä kotiin aivan liian usein ajettua tietä. Loppumatkasta ajeltiinkin jo valojen kajossa ja perillä varttia vaille puolen yön.
Kiitokset plr:lle reissuseurasta ja vauhdituksesta, yksin olisi saanut puurtaa aika paljon pidemmän päivän.
Päivän kuvasatoa:
Kaikki alkaa aina hiilaripitoisesta aamiaisesta... tällä kertaa ei ollut valitettavasti kokista kaveriksi: https://www.amazon.com/clouddrive/share/liSdPp27K3eP5DJ7dLHk8m6mPs0CQocnB4wH1E2y5uf?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Aamun maisemat juuri ennen auringonnousua olivat aika utuiset: https://www.amazon.com/clouddrive/share/fyZmQSagJp5uYnzCHmisgZPQDcqW2wbrhi4nQZNfTGW?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Pizza miehen tiellä pitää: https://www.amazon.com/clouddrive/share/HWsBLSpIfElDg6Zp9TDjgCU7RjzignuhEk6vPZ2plhN?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Sadetutka uumoili sadetta: https://www.amazon.com/clouddrive/share/pgcHAIQRyWZNMuY4EcPzWvjTf2RqQhdW2K9g5cvsMOc?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
...ja empiiriset havainnot tukivat ja sitä: https://www.amazon.com/clouddrive/share/xboo5Cj2nffwB4lmniYWDxy8ivmAjd8fRiTowe1AyNX?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Antiaisentien maisemia: https://www.amazon.com/clouddrive/share/51CRjN5RCctz2iHVD0Vaac1PepSujvFBNtHGi1yvzIk?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Elämän vaikeita valintoja, kumman joisi ensin: https://www.amazon.com/clouddrive/share/OfPDmUvrhkwW1fBQO9ZY8IiMKGWpuDwZem2PnlOOPvo?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
Pete paikkauspuuhissa: https://www.amazon.com/clouddrive/share/vxuy8TwY9sHgUmOjBtD6NFUGGF3W5VPzVLvieeJaiAU?v=grid&ref_=cd_ph_share_link_copy
1000 km brevetti suunnitteilla, Helsingistä Pohjanmaan tasangoille. Lähtö torstai-iltapäivällä klo 17, maaliin luultavimmin Seinäjoelle johonkin aikaan sunnuntaina. Reitti joiltain osin ja ehkä pari muuta pienempää yksityiskohtaa auki vielä myös, joka tapauksessa hieman tasaisempi reitti suunnitteilla. Pari rauhallisen vauhdin ajajaa on ainakin lähdössä.
Mikäli näiden kahden kuskin nimi alkaa aakkosten 1. kirjaimella, niin en kutsuisi heitä aivan rauhallisen vauhdin menijöiksi. Itse putosin HSH:lla siitä kyydistä 200 metriä vapaan vauhdin alun jälkeen. :)
Kovasti tekisi mieli lähteä mukaan, mutta olettaen että lähtö on aamulla niin silloin on pakko olla konttorilla hommissa. Harmi.
Hauska retki oli eilen tuo B400 Myrtilluksen kanssa. Onnistuimme välttämään sateet siinä määrin hyvin, että vain hieman pyörä sotkeentui, mutta esimerkiksi kengät ilman kengänsuojia säilyivät kuivina.
Muutamia mieleen tulleita havaintoja. Ajo meni yllättävän helposti. Tämä ehkä johtui siitä, että pidimme tehot tasaisina ja vältimme kokonaan kovia tehopiikkejä erityisesti ylämäissä. Jalat tuntuivat koko matkan hyviltä ja jaksoi helposti pitää loppuun saakka vakiotehoja yllä. Ruokaa meni päivän aikana seuraavasti: Aamulla ei mitään. 61 km: kahvi ja pulla. 125 km: Limppari ja sämpylä. 159 km: Pizza ja limppari. 192 km: Lakritsipötkö ja limppari. 231 km: Kahvi ja wiineri. 283 km: Kebab ja limppari. 373 km: Kahvi, pulla ja muutamia karkkeja. Lisäksi muutama litra vettä. Ei tarvinnut syödä vauhdissa mitään eikä koskea geeleihin tai muuhun mukana varalla olleeseen eikä tullut energiapulaa. Sama närästysilmiö, jonka havaitsin viime vuonna B600:lla, tuli nytkin esille. Jossakin 300 km:n jälkeen alkoi poltella ruokatorven alaosaa. Onneksi olin ottanut närästystabletteja mukaan ja tästä ei ollut niiden ansiosta suurempaa häiriötä.
Hiertymiä ei tullut eikä satula alkanut painaa lainkaan koko matkalla. Näillä housuilla lähdetään Ötztaler Radmarathonille. Käsissä ei esiintynyt puutumista. Vaihtelin otetta kahva-, ala- ja yläotteen välillä. Aika paljon tuli ajettua alaotteelta vetovuoroissa, jotka olimme jakaneet 5 minuutin syklillä vaihtuviin vuoroihin eli noin 200 km vetovuoroja per ajaja. Toimi hyvin ja antaa viiden minuutin kevennyksen säännöllisesti. Loppumatkasta tuli ajettua silloin tällöin ylämäkiä hiljakseen putkelta verryttelyn vuoksi. Sykkeet pysyivät matalalla keskimäärin ala-PK alueella eikä sieltä kovin paljon hyppyjä ylös tullut.
Laitoin ajoa varten Polarin V800:n virransäästötilaan, koska sen akku ei olisi muutoin kestänyt koko matkaa. Laite ilmeisesti tallentaa sijainnin minuutin välein ja näyttää mm. keskinopeuden ja ajetun matkan, jotka päivittyvät silloin tällöin. Ymmärrettävästi nopeusnäyttö ei ole käytettävissä, kun GPS ei ole päällä. Jostakin syystä Polarin Flow-palveluun ladattuna teho-, syke ja korkeustiedot eivät näy. En tiedä miksi näin on. Onko tässä jokin jippo, enkö vain osaa, eikö tietoja ole tallennettu vai bugaako Polarin palvelu?
Joka tapauksessa: Vaarallisen helposti tuollainen matka menee.. Pitääkö pidentää matkaa vai nostaa vauhtia? Eihän tämän käsittääkseni kuulu olla helppoa, vaan kärsimystä startista saakka ja jatkuen vielä pitkään maaliintulon jälkeen. ;)
Myrtillus
03.08.2016, 20.49
^enemmän tavaraa mukaan, niin kuormat nousee ☺ Itsellä on kyllä ollut ihan riittävän vetelä olo koko päivän. Söin myös salaa lohtupussista huilivuorojen aikana, joten ruokalista on paljon pidempi.
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
anttipietila
04.08.2016, 11.09
Mikäli näiden kahden kuskin nimi alkaa aakkosten 1. kirjaimella, niin en kutsuisi heitä aivan rauhallisen vauhdin menijöiksi. Itse putosin HSH:lla siitä kyydistä 200 metriä vapaan vauhdin alun jälkeen. :)
Kovasti tekisi mieli lähteä mukaan, mutta olettaen että lähtö on aamulla niin silloin on pakko olla konttorilla hommissa. Harmi.
Kuskien nimet alkavat aakkosten alkukirjaimella, mutta taitaa olla ainoa paikka missä tavoitellaan brevettien kärkipaikkoja..
Lähtö on torstai-iltapäivällä tai iltana, kumpaa mietitty lähtöaika klo 17 sitten edustaakaan.
Aitoon alajaostokin sai kitkuteltua brevetit kasaan matkoilla 200-600km. Keväällä vaaka näytti vankasti siltä, että tänä kesänä keskitytään juoksemisen sijasta pyöräilyyn, ja mielikin kaipasi pitkiä lenkkejä parin vuoden tauon jälkeen. Keväällä 2013 ajoin viimeksi saman setin tavoitteena Super Brevet Scandinavia, mutta työesteet pakottivat silloin luopumaan reissusta. Tänä vuonna päätin nauttia matkoista kesän lämmössä ilman sen kummempia tavoitteita, tuolloin viimeksi esim 200km lähdössä oli pakkasta 17 astetta...
200km meni vähän testiajona nurkissa pyöriessä, lähtö juhannuspäivänä 15:30 Pälkäneen Aapiskukosta Puutikkalan ja Lammin kautta Renkoon, josta Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Kangasalan kautta takaisin Aapiskukkoon. Eka satanen oli taas kivaa, mutta 130-tien tylsyys puudutti pään ja hanurin. Ehkä olisi pitänyt ajaa alle muutama +100km lenkki...
300km oli vuorossa 9.7. Näillä välimatkoilla oli teemana Keski-Suomi, tai ainakin sinnepäin. Reitti kierteli taas Pälkäneeltä Längelmäen ja Mäntän kautta Keuruulle, josta takaisin lasketeltiin Vilppulan, Oriveden ja Kangasalan lävitse. Mennessä oli mukava myötätuuli, joka tosin kostautui sitten paluumatkalla sivuvastaisena. Lisäksi Keuruun Abc:lla tuli nautittua liian runsas noutopöytä, mikä aiheutti tiettyä tukaluutta paluumatkan melko haastavissa nousuissa. Vasta Oriveden jälkeen alkoi taas kulkea, kun pääsi 58-tien vuoristoradalle. Huikea pätkä, jossa en aikaisemmin ollut käynyt, vaikka lähellä asunkin.
400:n teemana oli Päijänteen kierto. Ajatuksena oli vältellä 9 ja 24 teitä, joten reitti vei Kapeen kautta Jäminkipohjaan, Vilppulan ja Mäntän kautta Jämsänkoskelle ja Korpilahdelle. Siitä jatkoin täälläkin mainostettua reittiä kohti Luhankaa ja Sysmää. Tuolla riittikin kiivettävää. Pulkkilanharjulta kurvasin pikkuteitä Padasjoelle, josta Auttoisten kautta takaisin Pälkäneelle. Ei kannata suunitella reitin loppupäätä kulkemaan kodin ohi, nytkin teki mieli kurvata koisaileen omaan sänkyyn 13km ennen maalia.
600km:n vuoro koitti maanantaina, kun sainkin lapsille hoitajan ja tuulet näyttivät suotuisilta ainakin ennusteessa. Matkaan pääsi heti kun vaimo tuli töistä, eli 16:30 starttasin taas Aapiskukon pihasta kohti Valkeakoskea. Jo reilun kympin jälkeen tuli niin raju ukkoskuuro, että oli pakko pidellä hetki sadetta bussipysäkillä. Tiet olivat pitkään sateen jälkeen märkinä, joten sadevaatteissa sai ajella melkein Tammelaan saakka. Siltä ostinkin pullon CRC:n aseöljyä, kun vesiryöppy oli huuhdellu ketjut ikävän vikiseviksi. Someron kautta jatkoin Saloon, jossa oli iltapalaksi hampurilaisateria paikallisella ABC:lla. Matkaa varjosti vasemman lumpion kipuilu, tauolta lähtiessä ehdin jo epäillä pääsenkö jalalla maaliin ollenkaa, olihan vasta 160km takana. Nappasin varoiksi Buranan naamaan ja hieroin polven jänteitä tovin, jolloin ne ilmeisesti asettuivatkin paikoilleen, koska kipu hävisi, eikä enää palannut koko loppu matkalla.
Salosta kiipeilin Teijon kautta Kemiön saarelle, samalla ihailin merellä loimottavia salamia. Keli oli tyyni ja ilma lämmin, liikennettä ei ollenkaan. Draksfjärdin jälkeen tuli ensimmäiset sadapisarat, mutta aamuyöllä ei ollut oikein taukopaikkoja tarjolla, joten päätin jatkaa vain kohti ukkosta ja Kasnäsiä. Pian salamoikin tiiviisti, sade yltyi ja Lövön sillalla sai taiteilla oikein tosissaan, että pysyi tuulenpuuskissa pystyssä. Ikinä ennen en ole haistanut salaman vapauttamaa otsonia niin selvästi! Perillä ei tietenkään ollut mikään paikka auki, tyydyin syömään nopeat eväät kaupan rappusilla. Alkoi tulla kylmäkin märissä varusteissa. Foreca lupasi sadetta vielä 8 tunniksi, mutta kun pääsin takaisin tien päälle, sada lakkasikin yllättäen ja tuuli tyyntyi.
Taalintehtaan kautta ajelin Perniöön aamupuurolle. 52-tien piennar oli aamun rekkarallissa melko pelottava, joten kurvailin kohti Hankoa Tenholasta lähtevä soratien kautta. 25-tiellä voimistuva vastatuuli kaivoi taas sateen esille, mutta päästyäni perille aurinko jo kuivasikin terassin pöydän ja oli kiva nauttia ansaittu Stoutti merelle katsellen.
Kotiinpäin olikin hieno lähteä navakassa myötätuulessa, ei kuitenkaan laitamyötäisessä... Tammisaareen asti nopeudet huiteli 35 paikkeilla, siitä eteenpäin reittivalinnat eivät olleet ihan parhaimpia. Melkoista kiipeilyä läpi Pohjan, Fiskarssin, Karjalohjan, Saukkolan ja Karkkilan, vasta Lopella ja Tervakoskella tie tasoittui mukavammaksi. Välillä meinasi usko loppua, kun laskua seurasi aina terävä nousu, aina ei mainannut putkeltakaan jaksaa vääntää mäkiä ylös. Ainoa sammahtaminen tapahtui tylsällä 130-tiellä 10km ennen Hämeenlinnaa. Vähän Sirkusaakkosia naamaan, ja jaksoin sitkutella Tiiriön ABC:lle. Ruoka, ja tietoisuus retken loppumisesta pian piristivät sen verran, että jaksoin tempoa yllättävänkin hyvin lopun 40km Pälkäneelle. Mittaa retkelle kertyi 617km ja aikaa meni 31h15min. Ajoaikainen keskari jäi karvan alle 25km/h, mikä on hyvin suhteutettuna +6500m vertikaaliin. Kolme kertaa eksyin, mutta kukin ohiajo oli vain noin kilometrin luokkaa. Täytyisi opetella suunnittelemaan selkeämpiä reittejä, ainakin loppumatkalle. Ihmetyksekseni tämä viimeinen kulki oikeastaan parhaiten, valitettavasti työt alkaa taas maanantaina ja 1000km taitanee jäädä ensi kesään.
Ei näissä ole kyllä mitään järkeä, mutta ehkä se onkin ne vahvat tunteet ja tuntemukset, mitkä koukuttavat uusille retkille.
Myrtillus
04.08.2016, 20.51
^^ hieno kesäpuuhaa on ollut ohjelmassa 😊. Onnittelut!
Sent from my SM-A500FU using Tapatalk
Kuskien nimet alkavat aakkosten alkukirjaimella, mutta taitaa olla ainoa paikka missä tavoitellaan brevettien kärkipaikkoja..
Lähtö on torstai-iltapäivällä tai iltana, kumpaa mietitty lähtöaika klo 17 sitten edustaakaan.
Kiitos täsmennyksestä. Työkalenterin ruuhkahuippu osuu juuri noille päiville, mikä on sitenkin tod.näk. esteenä osallistumiselle.
Viikonvaihteessa tuli ajettua B300 (https://connect.garmin.com/modern/activity/1295250245). Sääennuste lupaili lauantaille sateita, niin ajattelin kokeilla cyclolla bevetin ajamista, kun siinä oli lokarit kiinni. Cyclon soratierengastus (Contin CC Speed) houkuttelikin reitittämään matkalle sorateitä ja niiden väliin uusia asfaltin pätkiä.
Lähdöstä ei meinannut tulla mitään. Oli kumman mukava kääntää kylkeä herätyskellon soidessa ja sateen ropistessa mökin peltikattoon. Lopulta sain kammettua itseni ylös ja liikkeelle. Kun ei pyöräile säännöllisesti kelistä riippumatta, niin pukeutuminen poikkeusolosuhteisiin oli taas kerran arpomista. Ensimmäiset rättisulkeiset tulivatkin heti kun oli pumppailtu renkaisiin ilmat. Sitten kymmenen kilometrin siirtymä hakemaan ensimmäistä leimaa Jaalan kahviosta. Sade loppuikin ja toiset rättisulkeiset ennen matkan varsinaista aloittamista.
Ensimmäinen etappi oli vain 53 km Mäntyharjulle Nurmaan kautta. Pilvien väistyessä auringon tieltä otettiin matkalla sitten kolmannet rättisulkeiset. Tämän harjoittelun jälkeen ei tarvinnutkaan asiaan puuttua ennen pimeän tuloa ja heijastinliivien käyttöönottoa. Vanhastaan tiesin taipaleen mäkiseksi ja varsinkin soraosuudelta varsin jyrkkänousuiseksi (Ride with GPS antaa tuolle 53 km matkalle 1000 m nousua). Oikein tai ei nuo nousumetrit, mutta mäkiseltä tuo maasto tuntui. Torikahvilassa munkkikahvit ja kaupasta uudet eväät.
Suomenniemen kautta Partakosken hiekkatietä Savitaipaleelle. Mäkisyys vähän helpotti. Savitaipaleella mittarissa 120 km ja RwG:n mukaan 2000 m nousua. S-marketista evästystä ja lohduttauduin ajatuksella, että reitin loppuosa edelleen helpompaa nousujen suhteen.
Suur-Saimaan lomakylä näytti olleen poissa toiminasta ja puolimatkan ruokailu olikin sitten Lappeenrannan satamassa. Siellä oli hieno tunnelma. Lavalla joku humppabändi soitteli elävää musiikkia, ihmisiä tori täynnään ja laivaravintolan ilta-aurinkoterassilla turistihinnat. Mielikseen siinä nautti olostaan ja hävitti pikaisesti muusit ja lihapullat kitusiinsa. Evästä kaupasta ja pakatessa sai sattumalta seurata paikallisen Cruising tapahtuman paraatinkin ihan vierestä. Virkeä kesäkaupunki tuo Lappeenranta.
Viimeinen etappi oli Lemin ja Lantan kautta ns. järvitaipaleelle eli suhteellisen tasaiselle harjun päällä kulkevalle osuudelle joka ulottuu aina Savitaipaleelta Vierumäelle. Lantan sorapätkän mäissä reidet jo kovasti varttuivat tuolle tasaisemmalle osuudelle pääsyä. Heituinlahdessa oli yllättäin Seon jakeluasema kahvio vielä auki, joten siitä kokikset ja vesipullojen täyttö. Viimeiset 60 kilometriä rullailinkin pimenevässä illassa hitaasti kohti lähtöpaikkaa. Tämänhän piti olla alun perin hyvin kevyttä PKta 1000lle valmistautumisessa:).
Garminiin kertyi 302 km ja 15h 4 min kokonaisajassa. Karttaohjelman mukaan 4200 m nousua. Sorapätkät toivat kivasti vaihtelua ja kyllä niiden jyrkät töpöt nousut syövät yllättävän paljon tällaista alitehoista ja ylipainoista pyöräilijää. Cyclolla uskalsi reippaammin lasketella soramäkiä kuin mitä olisi maantiepyörällä tohtinut. Nytkin oli laskuissa usein kastettava vähän jarruja, kun laskun häntä koukkasi jonnekin pusikon taakse. Vähän harmitti tuhlata hyviä vauhteja. Kuitenkin ihan varteenotettava vaihtoehto hakea soralta uusia teitä ja haasteita breveteille, sillä täällä kaakossa ei kuitenkaan ole mitenkään tiheää päällystettyjen teiden verkostoa. Tuntemusten ja datojen pintapuolisen arvioinnin perusteella ei tuossa ole käytännössä yhtään hävinnyt sillä, että ajeli cyclolla leveillä renkailla maantiepyörän sijaan. Ajoasennon säädöt täytyy kuitenkin tarkistaa. Cyclo on ollut vain lyhyiden pääsääntöisesti alle 100 km lenkkien kulkineena. Nyt huomasi etureisien tyhjenevän ja kipeytyvän aivan poikkeuksellisen paljon. Jotain pitäisi säätää? Pyörää vaiko harjoitusohjelmaa?
En viitsinyt omaa otsikkoa tästä tehdä: Sintosen Antti painaa menemään 1600km Miglia Italiassa ainoana suomalaisena, etenemistä voi seurata täältä http://share.findmespot.com/shared/faces/viewspots.jsp?glId=0ORz12qLhTqZE1LQMBsmeAZYL571F7m 8l.
StantheMan
18.08.2016, 10.07
On siellä myös heikki53 (@finn_53 Twitterissä). Heikillä ei ihan paras mahdollinen startti, mutta sitkeä kaveri kyseessä, joten eiköhän aika pitkälle ajele.
On siellä myös heikki53 (@finn_53 Twitterissä). Heikillä ei ihan paras mahdollinen startti, mutta sitkeä kaveri kyseessä, joten eiköhän aika pitkälle ajele.
Okei, olin vain katsovinani, että Finland kohdassa oli yksi osallistuja merkitty mutta hyvä jos on useampi.
StantheMan
18.08.2016, 10.41
Heikki on merkitty Sveitsin vahvuuteen, koska hän siellä asuu. Itse on yrittänyt asiaa korjata, mutta ei ennen starttia onnistunut. Tavattiin PBP:n tauoilla useasti. Ajaa kyllä paljon nopeammin, kuin minä, mutta oli jotain ongelmia matkalla, kuten nytkin.
Antsa112
24.08.2016, 14.29
Molemmat suomalaiset pääsivät maaliin 1001Migliassa.
Heikki ajalla 5d 3h 38min ja meikä 4d 13h 44min.
Matkalla riitti upeita nousuja, nopeita laskuja, mielettömiä maisemia, nastaa porukkaa, hyvää sapuskaa, upeaa ajamista, mitä kaikkea tuollainen matka saataakaan tarjota.
Jeejee, seuraavaksi vaan mukaan!
-Antti
Heikille vielä onnittelut hienosta ajosta!
heikki53
25.08.2016, 09.38
Heikille vielä onnittelut hienosta ajosta!
Kiitos! Itsellesi myöskin! Olit siellä nelos kontrollilla täynnä intoa päästä niihin mäkiin, toivottavasti sait niistä kaiken irti.
Taitaa olla univelkaa, kun voi nukkua useampaan kertaan kellon ympäri. Nuo reilut 8h unta viiden päivän aikana olivat tietysti aivan liian vähän, mutta seurausta kontrolleille asetetuista aika rajoista. Niinkuin ymmärrän, ne asetetaan matkan mukaan juurikaan huomioimatta nousumetrejä. Tämän reitin korkeusmetrit keskittyivät suurimmaksi osaksi tuohon keskelle kolmen ja puolen päivän ajalle. Meikäläisen kiipeily vauhdilla ei mitään mahdollisuutta kerätä reserviä. Maalissa, kahden viimeisen tasaisen etapin jälkeen reserviä oli taas 12h. Tuo on tietysti yksi tapa luoda „toughest“ Randonnee in Europe“.
Saatuani ne ensimmäisten 24h ongelmat (alun kova vauhti, yön kestänyt ripuli ja lämpötila=nestehukka) pikku hiljaa korjattua alkoi matkanteko maistua, jopa siihen malliin mitä en ole ennen kokenut. Ei mitään kipuja, ruoka ja juoma tankkaus toimi, jalat veivät mäkeä ylös. Olin ottanut nuo muutaman viikon takaiset mkpaa‘n sanat „Mountains are not hard, they are just slow“ twitteristä mukaani, ja niinhän se vain meni.
Negatiivisena puolena oli järjestäjien monet virheet ja puutteet. Hyvin vajavainen kommunikointi, englannin kielellä tuskin mitään. GPS jälkiä ei oltu korjattu eikä päivitetty viimeisten reittimuutosten tasalle. Nukkumajärjestelyt tosi niukat (monet menivät hotelleihin). Ym. pienenpiä asioita joita voi katsoa läpi sormien.
Ladattuani trackit Stravaan sain reilusti vajaan 1600km ja jonkun matkaa yli 14‘000 nousumetriä. Mahdollista, että näitä „pienehköjä“ lukuja ei haluttu julkistaa etukäteen korjaamalla ne GPS jäljet.
Mutta pääsinpä läpi ja hyvin meni!
PS. Ekan yön luonnotieteellisenä havaintona voin vakuuttaa, että itikat tuolla Po-joen rantapusikoissa eivät ole mitään pieniä.
PS. Ekan yön luonnotieteellisenä havaintona voin vakuuttaa, että itikat tuolla Po-joen rantapusikoissa eivät ole mitään pieniä.
Siellä aivan joen lähellä ei tee pahemmin mieli pysähtyä öisin. 2010 Migliassa oli hieno hetki, kun tie on aivan täynnä sammakoita ja ilma sakeana hyttysiä. :)
Miglia on maisemiltaan kyllä ihan mieletön. Siellä ajoin ensimmäistä kertaa serpentiinejä ja loppua kohti ne alkoivatkin sujua jo muiden tahdissa. :)
Tänään klo 11.55 nähty Vaasa-Vähäkyrö puolivälissä 2 Randonneurspaitaista ja yksi IK32. Olivat ajaneet 600 km, 400 jäljellä. Seuraava etappi Lapua. Ja tietysti ei kamera mukana. Pari sanaa vaihdoin. Oliko joku Antti Pietilä? Rauli myrsky tais olla oikean suuntainen. Mutta pianhan käännyitte etelään päin, entä sitten?
Kaksi Anttia ja yksi Arto siellä ajavat tonnia.
Joo ajoin Anttien kanssa 1018km 72h. Hki hämeenlinna parkano sappee orivesi virrat jalasjärvi kauhava kristiinankaupunki nörpiö (yöpyminen) vaasa vähäkyrö lapua kuortane ähtäri (yöpyminen) virrat kuru ylöjärvi tampere toijala.
anttipietila
29.08.2016, 11.19
Tänään klo 11.55 nähty Vaasa-Vähäkyrö puolivälissä 2 Randonneurspaitaista ja yksi IK32. Olivat ajaneet 600 km, 400 jäljellä. Seuraava etappi Lapua. Ja tietysti ei kamera mukana. Pari sanaa vaihdoin. Oliko joku Antti Pietilä? Rauli myrsky tais olla oikean suuntainen. Mutta pianhan käännyitte etelään päin, entä sitten?
Mukana olin joo. Hieno oli Kyröjoen rantatietä ajaa. Monta muutakin hienoa pätkää osui reitille, ajoseura AAA tasoa.
Yö TdH tulee taas. Lauantaina (3.9.) lähtö tuttuun tapaan Lassilan Teboililta kello 19:30. https://www.facebook.com/events/1862599250639623/
Hyvä tilaisuus harjoitella pimeässä ajoa ryhmässä.
Ensi vuonna ajettaneen Helsinki Velotourin reitillä, että tulkaa nyt vielä ajamaan, kun vielä tietä riittää. :)
7 urhoollista oli Myllykukon tauolla. Olisin jopa saattanut olla mukananne, mutta minulla on "kerran kesässä Porvoseen" periaate ja se reissu oli nyt, kun ei ollut kisahuoltotehtäviä.
http://jaribirling.kuvat.fi/kuvat/2016+Y%C3%B6+Tour+de+Helsinki+3.9/
Onneksi otin jalkapumpun, niin "Madridin Metron" mieskin ehti kaffelle.
Joo hienoa oli pyöräillä kunnon sateessa toivottavasti kiintiö on nyt täynnä. Tulihan testattua sateen kestävyys sekä miehellä että varusteilla. Kotiin yritin paikallis junalla mutta eihän ne kulkeneet enään 2.30. Olariluoman kohdalla todella suuret tulvat ja meinasi mies kastua oikein kunnolla. Kiitos hyvästä seurasta kyllä tää aina ravintolaillat voittaa.
Kiitos hyvästä seurasta kyllä tää aina ravintolaillat voittaa.
No ensi viikolla ne sitten yhdistetään. :) https://www.facebook.com/events/594465647381317/
Vihdintien länsipuolinen kelvi oli - kuten uutisoitiinkin - n. 40 cm vesipatjassa ennen ja jälkeen kehä I:n. Riitti poliisilla ja palokunnalla ihmettelemistä kun pyöräilijä kauhoo ohi siihen kellonaikaan. Nyt harmittaa etten viitsinyt jalkautua kuvanottoon.
The flying Chocobo
05.09.2016, 15.03
Oma brevettikausi tuli päätökseen lauantaina kun ajoin200:sen Helsingistä Nokialle. Alkuperäinen tavoite oli saada kausi päättymäänmukavalla brevetillä, jolla paistaisi aurinko ja tuulet olisivat suotuisia. No,kaikkihan ei aina mene suunnitelmien mukaan. Kuitenkin reitti oli suunniteltuKannelmäestä Nokialle siten että se matka suuntautuisi Klaukkalan kautta Röykkä– Läyliäinen – Pilpala – Räyskälä – Teuro ja siitä edelleen Kylmäkoski –Lempäälän suunnille ja Vanhaa Rantatietä jostain sieltä Säijän kulmilta päätyenlähelle Edenin kylpylää.
Lähtötunnelmia hiukan himmensi sääennuste, joka lupailisateitten saapuvan. Ja tietysti tavaroita ei ollut tullut pakattua etukäteen eikä kaikkeaaiottua löytynytkään (etenkään sitä palikkaa, jolla saisi satulaputkeen isommanlaukun kiinni) ja homma meni siihen, että reppu selässä lähdettiin noin klo 8.Aika pian pärähti mieleen, että paikkarasia, joka aina seuraa breveteillä, olikotona. Klaukkalassa bongasin sopivan kaupan, joten asia hoitui siellä. Läyliäisenkulmilla ostin kaupasta evästä, mutta tuumin, että tuossa kohtaa oli (n55km)liian varhaista pidemmälle tauolle, joten ajelin aina Marskin metsästysmajanristeykselle jolloin matkaa oli noin 80km ajeltu. Siinä kolmioleipiämussutellessani ohi porhalsi jonkinmoinen liuta Porscheja, taisi olla jokukokoontumisajo.
Kovin pitkälle en päässyt kun huomasin kyläkaupan tienvarressa, joten piti käydä kahvilla. Siinä puolimatkassa tulivat sittenensimmäiset sadepisarat. Olin jo ajellut suhteellisen reippaasti normivauhtiininähden ajoittaisten mukavien ilmavirtausten ja tummenevan taivaan myötä ja nytkun huomasin että edessäpäin oli kirkkaampaa piti sitä vauhtia sittenkiihdytellä entisestään. Hyvä tuurini sateen suhteen jatkui pitkään, toki taivaan pilvimuodostelmien kehitykselläkin oli merkityksensä. Kylämkoskella,noin 150km paalulla oli jo pakko hiukan huilia (toki taisin tuossa välillä jonkunkerran puskassa käydä) ja ottaa kahvit, joten siinä kahvitellessani sittenpisarointi yltyi. Eikä mennyt kuin 10km lisää niin piti kaivaa kengänsuojaa jasadehousua ja rimpuilla niitä siinä tien penkalla päälle. Sadetakin jätinreppuun odottamaan kunnon sadetta.
Lempäälässä olikin tiet jo ihan märkiä, mutta ei satanutvaan kuuro oli mennyt siitä ennen minua. Muutama kymppi ennen Nokiaa alkoi jovauhti maksattaa veronsa ja juuri ennen 200km paalua iski oikeaan koipeenmojova suonenveto, joka sitten aiheutti hetkellisen matkan hidastumisen. Menionneksi ohi ja muutama kilometri siitä eteenpäin alkoikin hiukan sadelle, muttaei sitä enää jaksanut sadetakkia kaivella.
Perille pääsin 207km ja jotakuinkin 8h 37 min lähdönjälkeen. Ajonaikainen vauhti oli 28,0km/h mikä on meikäläiselle melkoistakyytiä. Suotuisat ilmavirrat auttoivat ja sadepilvet kirittivät. Taukoihin japysähdyksiin tuhrautui reilun tunnin verran siis. Olisi ollut kiva jos olisiollut kuivaa koko matkan, mutta jäi kuitenkin reissusta hyvä fiilis ja reittioli ihan hyvin onnistunut. Perillä pääsinkin sitten heti saunaanlämmittelemään.
Ensimmäinen brevettikausi sai hyvän lopun, sarjaksi tuli200-300-400-300-200, joista kaksi ensimmäistä tuli ajettua järjestetyilläajoilla ryhmässä, ne olivat erinomaisen hyviä kokemuksia, molemmat seuranpuolesta ja ensimmäinen myös ilmojen puolesta. Tuo ’uimakouluksi’ ristittykolmesatanen ei olisi onnistunut ilman ajokavereiden tukea. Yksin ajetut matkatmenivät kaikki hyvin, tietysti vaihtelevissa tunnelmissa. Sadevehkeille olikäyttöä neljällä reissulla viidestä. Voinen nyt todeta että eiköhän tässä olebrevetinajamisen alkeiskurssi suoritettu, ensi kaudella sitten ehkä saadaan pidempimatka jo mukaan.
sampsa.puikkonen
13.09.2016, 23.13
Koskas vuoden 2017 brevettipäivämäärät pitää päättää?
Tarkoituksena olisi järjestää ainakin 300 km ja useampi 200 km.
Tavoite on kai, että keskimmäinen sarja olisi myöhemmin. Onko jotain muita tarpeita?
SBS saattaa aiheuttaa aikataulu paineita kevään sarjalle.
sampsa.puikkonen
13.09.2016, 23.46
Voisin järjestää Lahdesta ainakin:
200 km 1.4.17
300 km samaan aikaan kuin "Tuopin jäljet", eli onko se sitten 9.9.17?
200 km lokakuussa esim. 14.10.17
Lisäksi jotain brevettejä keväällä/kesällä, mutta ei ole sen kummempia suunnitelmia, eli voin sovittaa DL päivien mukaan.
anttipietila
14.09.2016, 10.06
Miten olisi kevätsarja päivämäärillä:
200 km 22.4.
300 km 6.5.
400 km 20.-21.5.
Fleche 27.-28.5.
600 km 10.6.
Pääsiäinen on vähän myöhempään ensi keväänä, 14.4.-17.4., ja Vappuna pitkä viikonloppu myös, voisivat olla hyviä ajopäiviä, sopivatko kuitenkaan ihan kaikille.
1000 km sopii hyvin elokuun loppuun, 24.-27.8.
Ja jos homma toimisi Suomessa yhtään paremmin, jokainen brevetti saataisiin näkymään ilmoitetulla päivämäärällä ja paikkakunnalla, mutta kun ei niin ei.
Sit joku myöhäissarja tyyliin:
200: elokuun loppu
300: syyskuun puoliväli
400: syyskuun loppu
600: lokakuun loppu
1000: marraskuun loppu
?? Tuo antaisi mahdollisuuden ajaa omatoimibrevetit kesällä ihan milloin tahansa ennen lumien tuloa.
SBS:n suoritusten dedis oli muistaakseni kesäkuun lopulla (2009). 600:n dedis kahden viikon olisi vähän aikainen aikataulu.
Toisen sarjan aikataulu näyttäisi tämän vuoden perusteella olevan melko yhdentekevä toisaalta, koska sen mukaan ei tainnut olla yhtään (?) järjestettyä brevettiä.
Ja jos homma toimisi Suomessa yhtään paremmin, jokainen brevetti saataisiin näkymään ilmoitetulla päivämäärällä ja paikkakunnalla, mutta kun ei niin ei.
Emmekö voisi kuitenkin lähteä siitä, että ensin katsotaan järjestetyt brevetit kalenteriin sen mukaan miten järjestäjiä on? Siis viralliseen kalenteriin päivät, paikkakunnat ja yhteyshenkilöt. Sitten erikseen noita dead-line brevettejä Nurmisen Paavon ja Malmin Urheilijoiden nimissä omatoimibrevettejä varten.
Nykyinen systeemi tekee eri järjestetyistä ja omitoimibreveteistä päällekkäisyyksiä samalle dead-line päivälle. Oli ainakin tänä kesänä hankaluus kakssatasten kanssa.
Alustavasti voisin luvat, että järjestämme Kotkassa la 8.7. sekä 100 km populairen että 200 km brevetin, jos saamme brevetin kalenteriin. Saan varmistettua asian kuun lopulla.
Myrtillus
18.09.2016, 20.00
Suurin osa omatoimi breveteistä ajetaan dedisten ulkopuolella ja osa julkisista silloin, kun järjestäjälle sopii. Eli mikä merkitys päivämäärillä on muutoin kuin se, että suoritukset kohdistetaan niihin virallisissa dokumenteissa?
Näin ollen voisiko päivät sovittaa niin, että jos johonkin ulkomaalaisiin tarkoitusperiin tarvitaan suoritukset, niin ne on ajettavissa ajallaan. Sen jälkeen kylvetään dediksiä loppukesälle ja myöhempään syksyyn niin että varmasti ei lopu kesken.
Tärkeintähän on se että ajetaan paljon suorituksia ja ne saadaan kirjoihin ja kansiin kaunistamaan Suomen tilastoja.
Sent from my SM-A510F using Tapatalk
Minusta se varsinainen tavoiteltava asia olisi, että jokaiselle kalenteriin merkitylle päivälle olisi järjestetty brevetti. Sen saavuttamiseksi pitäisi tietysti olla innokkaita järjestäjiä (se on lopulta aika helppoa) eikä vain lisää päiviä. Toinen oleellinen asia on tietysti, että omatoimiset ajajat eivät ole kalenterin armoilla. Ainakin oma arvio on, että 3. sarja (oli käytännössä tänä vuonna 1. ja 2. olivat päällekkäin) ei tuonut paljoa lisäarvoa.
Myrtillus
18.09.2016, 20.27
Jotta osaisi vielä arvioida nykyistä järjestelmää, niin esitettäköön seuraava kysymys (EsaS kohta hyssyttelee minua :) )
Oletetaan, että meillä on 200 km dead linet seuraavasti:
1.7.xxxx
1.8.xxxx
1.9.xxxx
1.10.xxxx
Jostakin syystä joudun ajamaan asiointiasiaa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa pari kertaa kauemmas, josta syntyisi 4 kpl 200 km kortteja.
Ajan ajot esim. 10.7, 12.7. 29.7 ja 3.8. . Toimitan kortit Paavolle heti ajojen jälkeen.
Miten ajot kohdistetaan:
A) Kolme kappaletta kirjataan 1.8 päivälle ja neljäs 1.9 päivälle
B) yksi kirjataan 1.8 päivälle, toinen 1.9 päivälle, kolmas 1.10 ja viimeinen roskikseen
C) yksi kirjataan 1.8, toinen 1.9 ja loput kaksi kappaletta 1.10 päivälle
Tämä asia ei ole minulle vielä tähän mennessä auennut.
Tämä asia ei ole minulle vielä tähän mennessä auennut.
Jos maailmassa olisi joku järki niin B. Koska maailma on järjetön niin ilmeisesti A, C tai D.
Myrtillus
18.09.2016, 20.38
Jos maailmassa olisi joku järki niin B. Koska maailma on järjetön niin ilmeisesti A, C tai D.
Jospa yhdistettäisiin B ja D :)
Sijoitetaan yksi sarja dediksia 31.10 (kaikki matkat) ja sinne kaadetaan kaikki ylimääräiset, mitä ei ole onnistuttu ripottelemaan muuten. Näin ei hukata tilastoista suorituksia. Näin nämä "200 km vuoden jokainen kuukausi " - kuskit voitaisiin myös valjastaa hyötykäyttöön.
Tässä ollaan juuri dilemman ytimessä.
Pitäisikö olla mahdollisimman paljon mahdollisuuksia ajaa brevettejä vain saadakseen kilometrejä ja mitaleja vai pitäisikö kalenteripäivinä olla (mahdollisesti monessa paikassa) järjestettyjä brevettejä, joissa on paljon väkeä. On hyvä lisä, että saa ajaa omatoimisesti (etenkin koska karsinnat ja pitkät etäisyydet), mutta kalenteripäivät pitäisi asettaa järjestettävien brevettien mukaan. Mahdollisesti olen tämän mielipiteen kanssa aivan yksin. :)
Viime vuonna ajoin (muistaakseni) 12 brevettiä kotimaassa, ja sitten PBP:n. Suurimman osan ihan huvikseni, keväällä ensimmäiset tietysti PBP:tä varten, aivan liian aikaisin talvikelissä, kun nuo aikarajat nyt oli mitä oli.
Kesällä sitten treenimielessä mistään päivämääristä välittämättä, kunhan sai sovittua porukan kanssa koska olisi hyvä aika mennä, säiden ja menojen puolesta. Kyllähän siinä sai muitakin houkuteltua ajamaan aika monta brevettisuoritusta tilastoja kaunistamaan. Yksin ajoin vain yhden extempore kuussatasen (ja testasin reitin joka ajettiin myöhemmin porukalla).
Eli siis onko noilla aikarajoilla jotain muuta merkitystä(siis muille kuin sääntöfriikeille), kuin että keväällä pitää johonkin, mahdollisimman myöhäiseen päivämäärään mennessä ajaa sarja jos on tulossa joku PBP:n tapainen ajo, jossa noita suorituksia samalle vuodelle tarvitaan?
Tottakai on hyvä, että järjestetään brevettejä ennalta ilmoitettuina päivinä, mutta eihän dead linen pidä olla niihin sidottu. Esim. jos PBP:hen karsinta-ajot olisi jättänyt näihin viimetipassa järjestettyihin ajoihin, niin olisihan siinä saanut vähän lisäjännitystä, kun keskeyttämistä ei olisi enää ehtinyt paikkaamaan myöhemmin.
Myrtillus
19.09.2016, 14.21
Täsmälleen samaa mieltä. Ainoa pointti on mahdollisesti roskiin laitetut suoritukset.
Sent from my SM-A510F using Tapatalk
Mulla olis ollut muistaakseni 3 noita 200:sia suorituksia tälle kuluneelle kesälle mutta heitin yhtä lukuunottamatta muut kuitit roskiin. Tuleville kesille vaan olis kiva tietää onko niistä jotain hyötyä Suomen brevettiskenelle/tilastoille jos niistäkin olisi laittanut kortit vetämään Paavolle? Eli onko isommat suoritusmäärät jotenkin parempia jossain, saako sitä kautta Suomi esim enemmän PBP paikkoja tms? Mitaleitahan noista ei kait saa kuin yhden per matka, eli ei 4kpl 200 mitaleita esim? Vai onko se yksi ja sama jos ajaa "vain" yhden 200:sen esim vaikka nyt kolmen sijaan?
Tai just esim joku StänTheLegend, saisko hän 12kpl/200km setillä vuodessa jotain tilastoa hienosti parannettua Suomen osalta jos jokaisesta olis keltainen lappu lähdössä Ranskaan?
The flying Chocobo
19.09.2016, 15.14
Luulisi että noilla 'ylimääräisillä' breveteillä olisi tilastollista merkitystä ainakin. Myöntäähän Audax club Parisien (näyttäisi onnistuvan myös meille ulkomaan eläville) mm. Randonneur 5000 ja 10000 titteleitä. Ja niihin tarvitaan 'täden sarjan' lisäksi myös ylimääräisiä ajeluita. Mene tiedä onko kukaan Suomessa hakenut/tutustunut tuohon.
Vuodessa voi 2 sarjalla ajaa (+200 +1000) 4200 kilometriä eli isot SR:t onnistuvat niinkin. Omatoimisten pääasiallinen fuktio on (tai siis tulisi olla) mielestäni mahdollistaa karsinnat ja mitalien keruu haja-asutusalueilla asuville. Muuten lenkeistä voisi ihan hyvin pitää kotimaisesti kirjaa eikä sekoittaa niitä ACP-brevetteihin.
Keskustelu A, B jne. vaihtoehdoista kuvaa hyvin kuinka ”hämyjen hommaa” tämä vielä on. Ei ole hyväksi lajille etteivät reunaehdot ole selvät.
Ihan oikeastihan ACP:n hyväksymät brevetit ovat järjestettyjä tapahtumia, jotka on ilmoitus/hyväksymismenettelyn kautta ACP:n kansainväliseen kalenteriin merkitty. Näiden tapahtumien suoritukset kansallinen yhteyshenkilö kirjaa ACP:n tietokantaa ko tapahtumalle.
Meidän deadlinit eli Malmin Urheilijoiden nimissä ACPn kalenteripäivinä järjestetyt brevetit on selvitetty kansalliseksi sovellukseksi vähien harrastajien ja pitkien matkojen takia. Kerätään eri ihmisten suoritukset yhteen ja ilmoitetaan tuon tapahtuman alla. Tämä on ollut hyvä ratkaisu ja sille on sijansa edelleen. Kysyä voi tietysti moninkokertaisesti tapahtuman voi samana päivänä suorittaa ja kirjata? 2016 olivat kaikki B200 ajalla 22.4 – 10.9. samassa deadlinessa 10.9.
Jos ja kun meillä on tahoja, jotka haluavat tiettynä aikana järjestää brevetin, niin en voi millään ymmärtää miksi tätä brevettiä ei voi merkitä varsinaiseen kalenteriin omanaan. Se ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se useille mahdollisuus osallistua brevetille, mikä ei ole päällekkäinen muiden kanssa ja ehkä järjestetty paremmin sopivana aikana.
Jos ja kun meillä on tahoja, jotka haluavat tiettynä aikana järjestää brevetin, niin en voi millään ymmärtää miksi tätä brevettiä ei voi merkitä varsinaiseen kalenteriin omanaan. Se ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se useille mahdollisuus osallistua brevetille, mikä ei ole päällekkäinen muiden kanssa ja ehkä järjestetty paremmin sopivana aikana.
Samaa mieltä.
Mitaleitahan noista ei kait saa kuin yhden per matka, eli ei 4kpl 200 mitaleita esim? Vai onko se yksi ja sama jos ajaa "vain" yhden 200:sen esim vaikka nyt kolmen sijaan?
Jokaisesta hyväsytystä (ACP) brevetin suorituksesta on oikeutettu ostamaan mitalin. Jokainen brevetti on oma irrallinen tapahtumansa.
Luulisi että noilla 'ylimääräisillä' breveteillä olisi tilastollista merkitystä ainakin. Myöntäähän Audax club Parisien (näyttäisi onnistuvan myös meille ulkomaan eläville) mm. Randonneur 5000 ja 10000 titteleitä. Ja niihin tarvitaan 'täden sarjan' lisäksi myös ylimääräisiä ajeluita. Mene tiedä onko kukaan Suomessa hakenut/tutustunut tuohon.
Niin tuli ehkä joku brevetti ajettua loppukaudesta senkin takia, että sai 5000 km täyteen. Ei kyllä tullut siitäkään mitalia hankittua. Ainoa mitali näistä on Pariisista, se kun tuli automaattisesti. Ja onhan se aika hieno.
Täsmälleen samaa mieltä. Ainoa pointti on mahdollisesti roskiin laitetut suoritukset.
Kysyin joskus näistä Paavolta kortteja lähettäessäni ja Paavo vastasi:
Olen pokkana ilmoitanut sellaisessa tilanteessa samalta ajajalta molemmat suoritukset, joskus selitellen ja joskus ilman selityksiä. Ovat menneet läpi.
Luulisin, että homma onnistuu edelleen.
anttipietila
20.09.2016, 09.51
Tiedä mitä tästä tulee, mutta yritystä on vielä saada järjestetyt brevetit näkymään kalenterissa. Aikaa ei tässä paljoa ole, laittakaa mieluummin heti näkösälle tai sähköpostilla anttpietila ät gmail.com pvm, matka, järjestävä seura ja yhteyshenkilö. Lahti, Kotka ja Helsinki on listattu, muita?
Ja lisäksi säilyy edelleen omatoimibrevettien mahdollisuus omilla taikka yhteensattuvilla takarajoilla.
B200 ajettu eilen kahden kuskin ryhmällä. Sain houkuteltua pitkäaikaisen pyöräilykaverin kokeilemaan brevetin ajamista ja ajankohta siirtyi kiireiden vuoksi nyt tähän. Alun perin oli tarkoitus lähteä kiertämään läntistä Uusimaata, mutta navakka koillisen puoleinen tuuli ratkaisi reitin suunnaksi idän ja pohjoisen. Reitille pyrittiin ottamaan mukaan riittävästi hyviä taukopaikkoja, joista saa palveluita. Liikkeelle lähdettiin Haagan Shelliltä lauantaina klo 08.17 ja ajettiin TdH- reittiä vastapäivään Sipoon Nikkilään ja edelleenPorvooseen Kuninkaanportin Shellille. Arvaus oli, että tuuli hidastaa matkantekoa varsinkin laajoilla peltoaukeilla. Näin myös tapahtui. Vetomies sai tehdä kovasti töitä ja peesissä tuleva pääsi paljon helpommalla. Matka jatkui ylös Askolan Monninkylään ja edelleen Mäntsälän Shellille. Pahin vastatuuli osui vanhalle Lahdentielle Mäntsälästä pohjoiseen, jossa vauhti putosi tasaisella tiellä 15 km/h tuntumaan. Onneksi reitti kääntyi kohti länttä Lukon kautta Sälinkäälleja Hyvinkäälle. Myötätuulen puhaltaessa sopivasti kohosi vauhti reilusti kolmenkympin päälle lähes ilmaiseksi. Ajovarusteina olleet talvivaatteet tekivät olon vähän tukalaksi, kun aurinko lämmitti eikä tuuli enää viilentänyt kroppaa. Viimeinen pysähdys otettiin Jokelan R-kiskalla, jossa päästiin vähän istumaan ja nauttimaan herkkuja. Loppumatka tultiin Palojoen kautta Klaukkalaan ja edelleen Haagan Shellille, jonne saavuttiin klo 18.53. Kokonaisaika 10h36 jakeskari 22,1.
Oikein hyvä reissu ja reitti.
Ai niin, nämä suoritukset taitaa mennä v. 2017 piikkiin.
https://ridewithgps.com/routes/12615662
Muistelen, että ihmisillä on USB-latureita, joihin virta tulee napadynamosta. Millaisia käytätte? (kaverini etsii edullista, mutta toimivaa ratkaisua). Saa vinkata, jos keskusteltu muualla jo.
^Tämä lamppu pyörään kiinni (mulla on Pinarellon etujarrupultissa jarrun ja rungon välissä):
http://www.bike-discount.de/en/buy/busch-mueller-lumotec-iq2-luxos-u-led-headlight-63073
Ja tuosta sitten lähtee intergroidusta cache akusta USB latausjohto.
Edit: Varmaan keskustelua on tuolla napadynamoketjussa näistä...
Nyt kyllä kismittää jonkin verran. Brevet-suorituskortit tulivat Paavolta ja lopussa kommentti, ettei SR-mitaleja voi enää tilata. Kun joku olisi hieman aikaisemmin maininnut että se -tilaus - pitää pistää vireille jo aiemmin. Jäipä sitten sekin tavoittamatta.
StantheMan
20.12.2016, 20.08
Viime vuonna oli sama homma. Sitten niitä yllättäen saikin. Pitää teettää joku oma pokaali!
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.