Näytä tavallinen näkymä : Retkipyöräilyn perusteet?
Ideapankki
16.11.2015, 13.05
Hei kaikille!
Joka vuosi täytyy kokeilla jotain uutta, ja nyt kajakointi saa jäädä menneen talven lumiksi ja on aika siirtyä fillaroinnin pariin. Ensikesänä olisi siis tarkoitus napata pyörä alle ja suunnata neljäksi viikoksi (keski - etelä) Ruotsiin ja Norjaan ottamaan hieman eroa arkeen. Matkaa olisi alustavasti tarkoitus taittaa keskimäärin 80km/pv/5pv viikossa, ehdottomasti pääosin päällystettyjä teitä pitkin, mutta leiripaikkaa etsiessä toki voi hiekkateille poiketa. Tavaramäärä olisi tarkoitus pysyä n.10kg tienoilla.
Treenaaminen on aloitettu, mutta nyt jää ongelmaksi sopivan fillarin hankinta siten, että ennättäisin touko-heinäkuun sitä sisäänajaa. Vanha pyörä ei sovellu kyseiselle matkalle, joten hankintaan olisi laitettava uusi, mutta mieluusti järjellisellä budjetilla. Kooltani olen 185cm/runkokoko (n.)56 jos joku sillä tiedolla ylipäätään mitään tekee.
Naapuriliikkeestä näyttäisi saavan edelleen esimerkiksi Focus Arriba 4.0 ja Arriba Disc versioita poistomyynnistä sekä tietysti erinäisiä retkipyöriä sieltä täältä, kuten Oulusta. Te jotka olette pidempiä matkoja tehneet voitte varmasti valottaa omia kokemuksianne pyöristä ja niiden virittelystä pidemmille matkoille.
Heitelkää toki ideoita ilmoille pyöristä, renkaista varustelusta ja matkaan ottamistanne varusteista ym niin voidaan porukalla ammentaa niitä!
http://www.pyoramatkailu.com/
Ennenkuin sinulle suositellaan maantiepyörää tai cyclocrossaria, niiin kerron, että jäykkäperäinen maastopyörä on oiva valinta retkeilyyn. Pitää vain katsoa, että tavaratelineelle on valmiit kiinnityspaikat rungossa. Tavaratelineellä kulkee mukavasti sivulaukuissa tuo 10 kg kuorma. Maasturilla voi mennä minne vain rengasvalinnasta riippuen ja retkeily on mukavaa kaikilla teillä. Välitykset riittävät kuormankin kanssa. Etujousitus tuo paljon mukavuutta, mutta estää etulaukkujen käytön. Tuolla kuormamäärällä sillä ei ole merkitystä.
Maastopyörä maantieajoon? Ehkä löytyy sopivampiakin vaihtoehtoja, kuten maanteille suunniteltuja pyöriä, vaikka toki maasturilla kulkemaan pääsee.
Yksivaihde.netin puolelta löytyy luettavaa muutamaksi illaksi sekä matkapyöristä (http://www.yksivaihde.net/site/foorumi/topic.php?id=23210) että pyörämatkailusta (http://www.yksivaihde.net/site/foorumi/topic.php?id=3294). Ja näitä kuvia katselemalla saa kuumeen nousemaan: https://instagram.com/gonebikefishing/
Isä nitro
16.11.2015, 17.40
Hyvähän se on tätäkin keskustelua aina välillä käydä. Itse ajelen retki mielessäni pääsääntöisesti päällystetyllä maantiellä, joten esimerkiksi seuraavanlainen kulkupeli (http://www.jamisbikes.com/usa/aurora.html)voisi tulla kyseeseen. Minä en lähtisi retkelle maantiepyörällä tai jäykkäperäisellä maastopyörällä, cyclolla (riippuen rungon materiaalista ja geometriasta) voisi jo onnistua. Mutta seuraavassa täysin omaan kokemukseen perustuva listaus niistä pyörän ominaisuuksista, joita minä arvostan ja olen hyväksi havainnut.
Minä käytän 28" tuumaisia kiekkoja, ja niissä on esimerkiksi Schwalben Marathon Supremet (http://www.pyoramatkailu.com/esittelyssa-schwalbe-renkaat-parhaat-renkaat-pyoramatkailuun/). Ilmatilaa pitää olla, mutta rullatakin saisivat. Kiekoissa täytyy sitten olla tarpeeksi pinnoja, että kestävät minun, pyöräni ja kamojen painon (yhteensä n. 120 kg) Välityksiä tarvitaan kovasti, joten minulla on kolme eturatasta. Vaihteenvaihdosta huolehtivat klassisen tyylin mukaisesti tangonpäävaihtajat. Lisäksi kiinnikkeitä pitää olla etuhaarukassa ja takarungossa niin paljon kuin sielu sietää. Pitäähän etu- ja takatarakat saada johonkin kiinni. Minulla (ja kuvan pyörässä) on vannejarrut, mutta kieltämättä levyjarrut olisivat varmaan paikallaan retkeilykäytössä. Painon kanssa kun ei tarvitse olla niin tarkkana. Rungon geometrian pitää olla suhteellisen maltillinen ja laukkujen takia takahaarukan alaputki (ns. chainstay) mielellään pitkähkö. Niin, ja jos mennään klassikkopuolella, niin runko on terästä. Hyvän matkapyörän tunnistaa siitä, että mitä enemmän sen päälle pakkaa kamaa, niin sitä enemmän se isäntäänsä (tai emäntäänsä) kiittää. Minä otan kiitoksen vastaan hyvän ja vakaan ajettavuuden muodossa. Ja drop-bar eli käyrätanko on minusta must retkipyöräilyssä, joskin jotkut käyttävät erilaisia perhostankoja. Tärkeintä on, että tarjolla on mahdollisimman paljon erilaisia ajoasentoja, joita suora tanko ei pysty tarjoamaan pitkille ajopäiville.
Tässä nyt jotain lähtökohtia. Kuvaamieni retkipyörien hinnat ovat mielestäni sangen maltillisia, kun ei tarvitse huudattaa kaikkein kevyintä materiaalia ja viimeisintä huutoa olevia gizmoja.
orc biker
16.11.2015, 18.06
Sellainen cyclocrossari, johon saa ruuvattua kiinni tarpeelliset telineet ja mahdollisimmat leveät renkaat (etenkin hiekkateillä verraton etu). Se on ehdottomasti järkevin väline tuollaiseen. Maasturi toki menisi muuten hienosti myös, mutta jos pääosin ajetaan asvalttia, niin se on paljon hitaampi, koska ilmanvastus määrää pääpiirteissään tahdin.
Kona Rove AL (lähtöhinta 699 €) on aika edullinen vaihtoehto tuollaiseen ja sitä löytää laajalti kotimaastakin, jos haluaa päästä kokeilemaan ensin. Jäisi rahaa varusteisiinkin. Siihen mahdollisimman läskit nakit alle, niin tulee tärinänvaimennusta sekä vakautta ja rullausta hiekalle. Ja siinä on kivasti ruuvinreikiä telineille. Suosittelen aika vahvasti katsomaan sen ensin.
Marsusram
16.11.2015, 19.45
Maasturi toki menisi muuten hienosti myös, mutta jos pääosin ajetaan asvalttia, niin se on paljon hitaampi, koska ilmanvastus määrää pääpiirteissään tahdin.
Enpä sanoisi että noilla niin kovaa ajetaan, että ilmanvastuksella on merkitystä kuin vastatuuleen. Tärkeämpää että pyörän päällä jaksaa olla tuntitolkulla.
Kuormattavista matkapyöristä tulee ekana mieleen Kona (http://www.konaworld.com/sutra.cfm), Salsa (http://salsacycles.com/bikes/fargo)ja Surly (http://surlybikes.com/bikes). On kai niitä muillakin?
twentyniner
16.11.2015, 20.00
80km päivässä taituu mukavasti myös sopivasti rengastetulla maasturillakin, mukava asento, sopiva penkki / ajohousu kombo lienee se ensimmäinen pointti matkan jatkumisen suhteen... Noita aerodynamiikka asioita alkaisin itse miettimään vasta, kun puhutaan reilummista päivämatkoista, eiköhän maasturilla 8h aja sen halutun 80km päivämatkan :)
Olen itse suunnitellut retkipyörän hommaamista, joten tässä pari vaihtoehtoa.
Halpa teräksinen Marin Four Corners (http://www.marinbikes.com/us/bikes/description/2016-four-corners), johon menee joko 45mm kumit + lokarit tai ilman 2" kumi
Teräksinen Genesis Vagabond (http://www.genesisbikes.co.uk/bikes/adventure/touring/vagabond), mutta tuossa tökkii tangonpäävaihtajat, joten pelkän rungon ympärille rakentaminen voisi kiinnostaa.
Nyt saisi myös edullisesti Trekin 720 Disciä (http://www.hi5bikes.fi/~YXfqx0000001/?Y999=PIF&Y104=TR-5129), joka voisi olla nopein vaihtoehto kevyempään retkeilyyn
Läskimasa
16.11.2015, 20.28
Maastopyörä maantieajoon? Ehkä löytyy sopivampiakin vaihtoehtoja, kuten maanteille suunniteltuja pyöriä, vaikka toki maasturilla kulkemaan pääsee.
No mikä ettei. Ite lähtisin tietysti läskillä matkaan kuten tää yks isä&tyttö-pari viime kesänä Hangosta Altaan:
http://yle.fi/uutiset/12-vuotias_viivi_pyorailee_1500_kilometrin_matkan_han gosta_jaamerelle/8061990
orc biker
16.11.2015, 20.28
80km päivässä taituu mukavasti myös sopivasti rengastetulla maasturillakin, mukava asento, sopiva penkki / ajohousu kombo lienee se ensimmäinen pointti matkan jatkumisen suhteen... Noita aerodynamiikka asioita alkaisin itse miettimään vasta, kun puhutaan reilummista päivämatkoista, eiköhän maasturilla 8h aja sen halutun 80km päivämatkan :)
Ajaahan sen vaikka mummopyörällä, mutta onko siinä järkeä uutta ostaessa? Jos minä lähtisin, niin minä ottaisin tietysti maasturin, koska se on ainoa pyöräni, eikä tuollainen 80 km ole minulle mikään erityisen pitkä lenkki. Tuollainen hujahtaa monesti vahingossakin.
Mä poljin viimekesänä 700km/7päivää reissun All City Big Block sinkulalla, juuri tuollaisella ~10kg kuormalla. Ihan mukavasti se kulki etenkin tuolla Viron puolella missä on todella tasaista. Tuollaisen 10kg kuljettamiseen ei kovin järeätä retkipyörää tarvi, joten hommaan riittää erittäin hyvin kevyt cyclocross pyörä tms. mieluisa menopeli. Kamojen kuskauksen "tyyli" on sitten ihan vapaa, itse suosin seuraavanlaista "tasapainoitettua" settiä
taakse: kevyt tarakka + pienet sivulaukut
keskelle runkolaukku + vedet
eteen: etulaukku/pussin.
Tilaa tarvii käytännössä olla n. 30-40 ltr, eli ihan mahdottoman kokoisia pakaaseja ei kannata varata suotta mukaan. Koko paketinhan sais helpposti sullottua myös isompiin sivulaukkuihinkin takaritsille, mutta mielestäni ajettavuus pysyy huomattavasti parempana, kun paino on jaettu fillariin mahdollisimman tasapuolisesti. Kuormanjaon tasaisuuden hyödyt korostuvat vielä entisestään kevyen/sporttisemman fillarin kanssa.
Itse olen aina tavoitellu sellaista n. 100kg kokonaispainoa eli 80kg kuski, 10kg fillari ja 10kg kamat. Tällaisella kokoonpanolla perushyväkuntoinen polkee 100km päivässä siten, että lounaalle jää ihan mukavasti aikaa ja iltasella saa rauhassa olla vielä hetken leirissäkin. Nykyisin on myös saatavilla todella mukavasti bikepacking-tyyppisiä ratkaisuja, joten tuollaisen 10kg romumärään saa kyllä pakattua halutessaan myös todella tiivisti pyörään kiinni, jolloin ajettavuus pysyy parhaimpana.
Kannattaa aloittaa hyvissä ajoin (oikestaan jo ennen fillarin hankintaa) tekemään listaa mukaan tulevista tavaroista sekä niiden painoista. Tämä auttaa hahmottamaan, että millaista tavaraa on oikeasti tulossa mukaan ja paljonko se tulee viemään tilaa ja painamaan. 10kg on melko vähän lopulta, mutta ei mitenkään mahdoton kun ei vaan pakkaa mitään ylimääräistä tai mitään tuplia mukaan. Retkeilykamoja hankkiessa kannataa panostaa kerrasta kunnolliseen ja kyvyeeseen, kun kerralla ostaa riittävän hyvät kamat ei niitä tarvitse olla jatkuvasti päivittämässä, tuotteita hankkiessa kannattaa pitää mielessä että kaikki paino ynnätään lopulta yhteen, joten kaikki säästetyt grammat näkyvät loppupainossa äkkiä kiloina. Parhaiten ja halvimmalla tietysti pääsee, kun jättää mahdollisimman kamaa kotiin ja panostaa mm. vaatteiden monikäyttöisyyteen.
Kannattaa myös hommata fillari nyt heti ja laittaa siihen nastarenkaat alle, jotta ajotuntumaan pääsee ottamaan jo hyvissä ajoin. Lisäksi myös aivan välttämätöntä ottaa pari harjoitusreissua/-yöpymistä, jossa pääsee testaamaan, että kaikki mukana oleva kama toimii kuten on suunnitellut. Fiilis on todella tymperä jo pidemmän reissun ensimmäisenä iltana tajuaa, että joku mukana oleva ratkaisu ei olekaan lainkaan toimiva.
Alla yksi kuva tuolta Viron reissulta, tässä siis mukana n. 10kg kamat, jotka sisälsi alkumatkasta n. 5päivän ruuat, joita sitten täydentelin matkalla. Kuvan ottohetkelle tarakan päällä olevassa pikkurepussa oli kaupasta haettua täydennystä, valtaosan matkasta ajelin ilman tuota "extra-reppua".
https://lh3.googleusercontent.com/QV_cUpIpWLkXqSkMv5j93akq5WNpDo2yT0o-SizTC7tph3LusxHXC_wcfLqrTFCOn1dRjtLrI_-NqceZZrxxyvBI3W0QtMl68obgKVSHFdV4WO-G01w7Oa0UECYzO8fFt40y7CDjqlbPgqfWzRHSgj10ENXCb--x_CfcGag2vKPFAdw2UMs-7wbkY9KFw1ZqU_0WqKtLaz_bz7-u987NH7fvQldkZMrogCYx9I9P4zRTiPYu9Tb6LGc5tnVCrLp4_ UPNvXl3BnAu-CclG5lN8K1Mfju7NSVFItJBuzwrjenydJHTBVRCkpaLQcLlE8_ IWS__NGRhecW5AwLPQgJT8G0CWAOR6Vh1SR6p6B-WDZPZMobC-yaK6mD7c-TpeRoE6XfVql-n7KDZjbL1w3XAm6SIksfGzQ12m9Dv6-pFSL3eo62Tql5GYQufDBfAeHiJUsZjBzadHupMFSGtIibqsLUb yg22-R0jTyVIShjcJylnpqov4AO0_3Rjn_waI5WyigTdOGcTD6IABw0 4M4drmArIvwoO045Otv6ahyAJD0Im=w1492-h1065-noNykyisin kokoonpano on puolestaan seuraavan kaltainen. Kuvassa olevien kamojen lisäksi pyörään sopii Tubus fly -tarakka johon voi laittaa vielä 16L kuivasäkin kiinni. Olen myös miettinyt, että tuohon sopisi hyvin pienet sivulaukut, vaikkapa Salsan 16 litraiset.
https://lh3.googleusercontent.com/TCRp_DF9q33scKLwkJ-FukAhtdqIqd2zKFXlIa0VLwymnt2YA_mNnFyDx4V_QI9A5CMyb mjjN-1qA5mhqcBYHr6wZDdQGA3tXC5kjjaks4DdPXqmgXWQZywUbDIM tUVEfRcAUadOEdpBS4iVLQg_i3dTYFJ88RQb0FZ0gLOCRCkiRa V10BMux4NZlEs-OZUsJpYCH87HOXEty_uFpVaH1b-emQ8LvPdZ972VpRl6-i3hk-dUHufenQuWydHK039x031d8WQKxAQDgmxADLW1RD3sVVnMDJe6 z7sp5q1B7aEadlAOF0RfmijXjpcMNjoOvWsDVRJCAOarkCjJu1 9j6CDYPBsppJKSIRkrdSCnC0nsVPczULKFBGWTVHRkYS0LX4bg VZ_v4RLgHaxyg34H4Xa69CBSJqvU-43FOg2Pv9-qItt-4oTNlbyhYout9Go-EpmzM_IinWubmPTY1Bczo6RBc1-dQF-YmAZhWW6UYhGADSqxwwfENUIzDhDTFFBoMWPbyeJtoxbch54_k pDCW803tnuwKTVBtKFhQwRl4_so=w1894-h1065-no
Pyörä http://salsacycles.com/culture/2015_fargo_lineup
Teltta http://us.hilleberg.com/EN/products/yellow-label/anjan/anjan3.php
Makuupussi http://sleepingbags-cumulus.eu/uk/categories/sleeping-bags/down-sleeping-bags/mysterious-traveller-500?gid=60&vid=6
Alusta https://scandinavianoutdoor.fi/thermarest/neoair-venture-regular/
Keitin http://www.partioaitta.fi/primus-eta-solo
Laukut http://www.ortliebusa.com/prodInfo.asp?pid=30&cid=2
Etu http://www.matkavaruste.fi/product_details.php?p=16083
Renkaat http://www.schwalbe.com/en/offroad-reader/smart-sam.html
twentyniner
16.11.2015, 23.54
Ei muuta kuin kauppoihin kokeilemaan sopivia pyöriä, katselee vähän fillareiden kuormaus mahdollisuuksista netistä/foorumeilta ja miettii pyörän tarvettaan myös retken jälkeisessä elämässä :)
Hanki teräsrunkoinen maantiepyörä, jossa on riittävän rento geometria. Konan Honky Tonk (http://www.konaworld.com/honky_tonk.cfm)oli ainoita, joita sai Suomesta hyllytavarana aikaisemmin, mutta nyt on muutakin kaupan. En yritä myydä omaa retkpyörävaihtoehtoani, joka on alumiinia ja fixi. Alumiini on kova ajaa kaikkien tien epätasaisuuksien tulessa suodattamatta käsille. Fixi taas ei ole oikein aloittelijan vaihtoehto. Itsekkin olen aina päättänyt, että tämä on viimeinen kerta ilman vaihteita. :)
Mieti myös paljonko tavaraa oikeasti tarvitset. On turhaa raahata 25 kg tavaraa, jos pärjää 15 kg pakkauksilla. Laukut mahdollisimman alas ja osa painosta eteen esimerkiksi tankolaukkuun.
Transcontinental-kisojen kuvista ja matkakertomuksista ideoita? Ehkä vähän keventelijäbloggaajan vanhoista (http://ultralightcycling.blogspot.fi/) jutuistakin. Apidura (http://apidura.com/):n laukut näyttävät hauskoilta. Tai jos raskaampaa telttailumeinikiä Tubuksen telineet ehkä (http://tubus.com). Jos performance ja varsinkin liika välinehifistely uhkaavat närästää Matti Rämön (http://blogit.yle.fi/polkupyoramatkalla-joka-paiva) ja Jukka Salmisen (http://jukkasalminen.com/) hauskoista pitkän matkan jutuista helpotusta.
orc biker
17.11.2015, 02.08
Hanki teräsrunkoinen maantiepyörä, jossa on riittävän rento geometria. Konan Honky Tonk (http://www.konaworld.com/honky_tonk.cfm)oli ainoita, joita sai Suomesta hyllytavarana aikaisemmin, mutta nyt on muutakin kaupan. En yritä myydä omaa retkpyörävaihtoehtoani, joka on alumiinia ja fixi. Alumiini on kova ajaa kaikkien tien epätasaisuuksien tulessa suodattamatta käsille.
Varmaan on kova ajaa runkomateriaalista riippumatta, jos on rajoitettu maantiepyörän kapeisiin renkaisiin. Renkaat vaikuttavat tärinän suodattamiseen paljon enemmän kuin runkomateriaali. Tuohon kai menee jotain 32 mm ilman lokareita, ja ilman lokareita on sulaa hulluutta ajaa retkiajoja. Paljon ikävämpi poiketa tuollaisilla rimpuloilla hiekkateiden kautta. Eikä tuossa ole edes levyjarruja. "The Honky Tonk is all-time old school." Niin juuri.
Alumiinirunkojakin on erilaisia. Esim. edellä ehdotettu Rove AL on sellainen epämukava alumiinikanki ettei paksut renkaatkaan sitä oikein pelasta.
Minkä verran ohennettu runko on Rove Al?
El-Carpaso
17.11.2015, 09.52
Varmaan joku Genesiksen Croix De Fer toimis myös ihan hyvin, erityisesti jos painoa tulee vain 10kg ympäri pyörää jaettuna. Sporttinen peli, hyvää terästä ja kiinnikkeitä löytyy enemmän kuin tarpeeksi.
Tosin jos joskus aikoo raskaammin pakattuja reissuja tehdä, niin kevyessä pyörässä ei välttämättä enää riitä kantokyky. Kevyessä rungossa ei välttämättä riitä jäykkyys suuremmille kuormille, joka johtaa pyörän heijaamiseen ajon aikana (speed wobble of death). Jos raskaampaa runkoa haluaa niin Surly LHT tai disc trucker on hyvä vaihtoehto, vaikkakin todella kummallinen ajettava kuormattomana. Trek 520 ei ole ihan niin jytky, mutta riittävän jytky kuitenkin raskaammillekkin kantamuksille. Siinä missä LHT on puhdas bike expedition pyörä, on Trek 520 enemmän raskas retkipyörä. Eroa ei kuitenkaan ole niin kauhean paljon. Trek 520 on myös paras valmistajan retkipyörämallistosta, koska teräsrunko.
Tubuksen tarakat on parhaita. Ei kannata edes harkita mitään muuta. Äärimmäisen jytkyjä viritelmiä ja säätövaraa löytyy aika lailla. Plussana Tubus neuvoo, että joitakin sopimattomia osia voi vääntää vähäsen jos eivät sovi (lähinnä takatarakan yläaisat). Useimmat valmistajat ovat niin pskat housuissa koko ajan, että pelkkä osan asentaminen melkein poistaa takuun. Luottamus omaan tuotteeseen.
Ortliebin laukut ovat ehkä hieman kilpailijoitaan painavampia (riippuu vähän mallista, mutta kevyemmät eivät kestä niin hyvin), mutta ovat mahtavia hintalaatusuhteeltaan ja kestävät ydinsodan.
Renkaista mä en tiedä hirveästi. Meidän retkipyörissä käytetään Schwalben marathoneja edessä ja marathon plussia takana. Markkinoiden paras pistosuojaus on ihan kiva huolettomuusplussa eivätkä nuo ole epämukavat enää siinä kohtaa kun pyörä on lastattu. Tosin, oikealla rungolla eivät nuo marat näyttäisi olevan epämukavat muutenkaan. Cyclossa oli jossain vaiheessa mara plussat alla, eikä sillä pystynyt ajamaan. Oli aivan hirveää kyytiä. LHT:llä (jossa pitäisi olla todella jäykkä runko myös) maroilla ajo on jopa aika mukavaa, maksimipaineilla. Jos haluaa enemmän hiekkatiekykyä Schwalbe tekee myös Marathon Plus Tour rengasta, jossa on agressivisempi kuviointi kuin normimarassa. Molemmat ovat erittäin pidettyjä, vaikkakin painavat kuin saatana.
Isä nitro
17.11.2015, 10.32
Olisi hauska kuulla mitä Ideapankki eli ketjun aloittaja on mieltä ehdotuksistamme? Lähtisitkö (kanssani retkelle) siis teräsrunkoisella vai alumiinisella? Vai peräti läskillä tahi maastopyörällä? Ennen kuin läski karkaa käsist, niin olisi hauska kuulla täsmentäviä kommentteja ja vähän muutenkin siitä, ollaanko menty metsään vai pysytty maantiellä.
Minkä verran ohennettu runko on Rove Al?
Kertaalleen.
Yksi vaihtoehto voisi olla myös Planet X Kaffenback2. Sitä saa edullisesti myös pelkkänä runkona tai sitten valmiina pyöränä. Rungossa on sellainen pieni rajoitus, että ei sovi 32mm isompaa kumia. En itse tuota näkisi ongelmana, jos pääosin ajaa päällystettyä tietä. Runko on aika jykevää tekoa ja mukavasti myös löytyy paikkoja härpättimille.
Valmis kokoonpano: http://www.planetx.co.uk/i/q/CBPXKAFFAPEX/planet-x-kaffenback-sram-apex-road-bike
Pelkkä runko: http://www.planetx.co.uk/i/q/FRPXKBD2/planet-x-kaffenback-2-frameset
Runko on aika jykevää tekoa ja mukavasti myös löytyy paikkoja härpättimille.
Eipä tuossa nyt mitenkään poikkeuksellisen hyvin ole paikkoja härpättimille. 2x juomapullon paikat, lokari kiinnikkeet sekä takatarakalle paikat - aika perus settiä siis. Tuosta puuttuu siis retkikäyttöä ajatellen kolmas pullotelineen paikka, sekä etuhaarukan kiinnikkeet ritsille tai anything cageille. Ihan jeppis runkohan toi muuten on, itsekkin tuota joskus puolivakavissani speksailin. tuossa tosiaan tökkii kyllä tuo tire clearance, jonka seurauksena ainakin talviajot saa unohtaa kokonaa.
Mä oon ollut kyllä todella tyytyväinen alurunkoisiin fillareihini (Spessun langster ja Kona Private Jake), joilla olen ajanut päällystetyillä teillä. Kuten tässäkin ketjussa on jo mainittu, on hyvillä keveillä ja taittuva kylkisillä renkailla ja sopivilla paineilla paljon suurempi merkitys pyörän tärinän vaimennnukseen, kuin runkomateriaaleille. Toki fiksusti suunnitelty ohennetty teräsrunko tai mukavaksi tuunattu hiilikuiturunko voi olla vielä mukavampi, mutta alurunkoisella ajalee kyllä todella hienosti, kun rengaskoon pitää jossain 28-35mm tuntumassa.
arctic biker
17.11.2015, 14.05
Tubuksen tarakat on parhaita. Ei kannata edes harkita mitään muuta Eläpä ny Carpaso, samalta firmalta löytyy
http://www.racktime.com/product-overview.php . Tour-itilla olen kuskannut puolukkaa kovasti eikä klassikko Biltemakaan aivan sysipaska ole. Biltsun etutelineet on 6 vuotta mulla kärsineet.
Toki myönnän kyllä että omissa mielikuvissanikin Tubus on Ihqu!
Ortliebin laukut ovat ehkä hieman kilpailijoitaan painavampia (riippuu vähän mallista, mutta kevyemmät eivät kestä niin hyvin), mutta ovat mahtavia hintalaatusuhteeltaan ja kestävät ydinsodan.
Itse asiassa eilen tuli Vauden Aqua Pag Plus laukut, iltasella hypistelin ja aamulla kiikutin postiin, kuopukselle! Hällä akuutimpi tarvis. Tilaan näemmä ittellekin.
El-Carpaso
17.11.2015, 14.25
^Niin mutta nuo RackTimet on saman valmistajan lelumiinia. Teräs on todellista, vai mitens se lontoon murteen sanonta nyt meni?
Teräs on mun mielestä siis lähinnä sen takia alumiinia parempi tavaratelinemateriaalia, että siinä on paljon alumiinia parempi kulutuskestävyys. Ortliebin kiinnikkeet ovat aika kovaa ja huonolla sovituksella hinkkaavaa tavaraa (joku kuitumuoviyhdiste. Pahalla tsägällä alumiiniin hinkkautuu kolot kun teräsksestä menee korkeintaan maali (jonka saa entiselleen kynsilakalla). Tietenkin jesarilla tästäkin ongelmasta päästään kokonaan eroon, mutta jos ostaa hyvää heti alusta ei tarvitse huolehtia.
arctic biker
17.11.2015, 14.37
Onhan se totta mutta aikakauan nää alumiinitarakatkin kestää...
Eiks Tubukset kannata ostaa titskuna?
arctic biker
17.11.2015, 14.44
Kuin muuten Ortliebin laukku pakkasessa kohmettuu? Nuo pikaisen käynnin luonani tehneet Vaudet olivat -3 kelissä pikkasen kankeet.
El-Carpaso
17.11.2015, 14.54
Ei hajuakaan. Niitä ei oo kovin syvälle pakkaseen viety, mutta en mä ole huomannut, että ne jäykistyisi häiritsevästi kylmässä.
idänihme
17.11.2015, 17.24
Noin kevyen kuorman reissuja on itse tullut tehtyä ihan maantiepyörällä repun kera. Tosin jos mäkiseen maastoon haluaa niin välityksiä pitäis löytyä ainakin jonnekin 1/1 asti. Ja onhan se kivampi kun on tarakat ja voi tarvittaessa ottaa reilusti evästä jolloin ei tarvitse olla muutamankymmenen kilsan välein tankkaamassa. Kahdella tai yhdelläkin eturattaalla selviää jos tinkii yläpäästä. Retkellähän alamäet voi rullatakin. Renkaissa ei tarvitse älytöntä pistosuojausta koska kaupunkien ulkopuolella flättejä tulee harvoin muutenkaan. Leveät renkaat on kuitenkin mukavammat ja leveän rengastilan pyörä toimisi hyvin myös talven työmatkapyöränä.
Kuin muuten Ortliebin laukku pakkasessa kohmettuu? Nuo pikaisen käynnin luonani tehneet Vaudet olivat -3 kelissä pikkasen kankeet.
Viime talvena oli satunnaisesti Ortliebin laukut kiinni. Hämeessä nyt hirmu pakkasia edes ollut, mutta kyllä nuokin kangistui pakkasella.
Silloin kun ostin nuo, niin kävi kyllä mielessä, että mahtaako kestää pakkasta tuommoinen kuminen pinta rullaamista. Mutta ainakin vähäisellä käytöllä kesti noin -10 asteeseen asti.
Kertaalleen.
PG = ohentamaton
DB = tuplaohennettu
TB = triplaohennettu
Nämä tiedossa, mihin kertaalleen ohennettu asettuu?
Ideapankki
17.11.2015, 21.36
Yllätti kyllä täysin tämä vastausten tulva ja kiitos siitä!
Kiitos myös maastopyörän kannattajille, mutta jatkoa ajatellen saattaisi olla hieman enemmän käyttöä retki/cyclo malliselle pyörälle, ja tavaratelinehän on hermojen kannalta miellyttävimmän oloinen vaihtoehtoa ihan matkan pituuttakin ajatellen. Pakko myös myöntää, etten ollut ennen tätä iltaa perehtynyt lähimainkaan näin syvälle renkaiden ihmeellistä maailmaa, joten tämäkin tieto tulli ehdottomasti tarpeeseen!
Mitä itse pyöriin tulee en ole vielä ennättänyt selvittää kaikkien saatavuutta Suomesta (lähinnä koeajon ja lähemmän syynäyksen toivossa) ynnä muualta, mutta lähtökohtaisesti rungon materiaalin valinta lienee lähinnä tottumiskysymys johon voi vaikuttaa renkaiden vaihtamisella? Koska suurin osa nykyisistä pyöristä näyttää olevan valmistettu alumiinista herää nopeasti kysymys, että onko alumiini terästä parempi vaihtoehto, vai tarjoavatko valmistajat tuotannollisesti halvempaa parempana kuin se todellisuudessa onkaan?
Treck 520 nousikin muutamaan kertaan, kuten myös Kona Rove AL. Treckiä ei tosin näyttänyt saavan enään ainakaan Suomesta ikävä kyllä.
PG = ohentamaton
DB = tuplaohennettu
TB = triplaohennettu
Nämä tiedossa, mihin kertaalleen ohennettu asettuu?En tiedä, mutta voisin arvata. Butted kuitenkin lukee speksissä.
Halloo halloo
18.11.2015, 00.41
Yksi vaihtoehto on maantiepyörä/cyclocrossari ja peräkärry.
orc biker
18.11.2015, 00.45
Koska suurin osa nykyisistä pyöristä näyttää olevan valmistettu alumiinista herää nopeasti kysymys, että onko alumiini terästä parempi vaihtoehto, vai tarjoavatko valmistajat tuotannollisesti halvempaa parempana kuin se todellisuudessa onkaan?
Alumiini on kevyempää ja pyörämaailmassa (valitettavasti) paino on monille kaikki kaikessa. Kilpaurheilun ulkopuolellahan sillä ei ole mitään olennaista merkitystä, mutta se on mainitusta syystä yksi keskeisimpiä markkinoitavia ominaisuuksia. En tiedä, onko se halvempaakin (luultavasti), mutta ainakin suuruuden ekonomian kautta käytännössä alumiinirungot ovat selvästi halvempia. Alumiini on kovaa, mutta minusta renkaat ovat paljon keskeisempi tärinänvaimentaja. Hiilikuitu on tietysti sitten se paras, mutta myös selvästi kallein. On myös mahdollista vaihtaa pyörään esim. hiilikuituetuhaarukka. Joissain uusissa pyörissä onkin sellainen, vaikka muu pyörä ei ole hiilikuitua.
El-Carpaso
18.11.2015, 10.05
Alumiini ja teräs ovat periaatteessa melko yhtäläisiä materiaaleja polkupyörissä. Teräksestä saa eri seoksilla tosin huomattavasti perus polkupyöräalumiinia paremman materiaalin, mutta se on ihan oma aiheensa, eli eiköhän pysytä normaalissa 4130 chromoly teräksessä ja normaalissa pyöräalumiinissa.
Teräs on karkeasti noin kolme kertaa kestävämpää kuin alumiini (jos keskiarvotetaan kaikki ominaisuudet yhteen sumppuun). Teräs on myös noin kolme kertaa painavampaa. Tästä päästään näppärästi siihen, että alumiiniputki vaatii noin kolme kertaa paksumman seinämäpaksuuden saadakseen saman kestävyyden kuin teräs. Tässä vaiheessa ollaan noin tasoissa. Kuitenkin vaastaavalla vetolujuudella (kestävyyden yksi ominaisuus) alumiini on terästä jäykempää, eli yhtäläisellä kestävyydellä varustettu alumiinirunko on aina teräsrunkoa jäykempi. Renkailla on suurin vaikutus ajomukavuuteen, mutta myös rungolla voi olla selkeästi havaittavaissa oleva vaikutus. Itse olen huomannut tämän kyklokrosserin ja Surlyn LHT:n erona samalla rengastuksella ja paineilla. Molempien ollessa varustettuina Marathon Plus renkailla kyklo hakkaa käsille niin, että se on lähes ajokelvoton kun LHT suodattaa töyssyjä kuin siinä olisi etujousi.
Alumiinin ehdoton etu teräkseen nähden on muotoilun helppous. Alumiini on terästä paljon pehmeämpää, joten sitä on terästä helpompaa muokata eksoottisiin muotoihin hydroformaamalla, koneistamalla tai kylmätakomalla. Näinollen alumiinista saadaan revittyä erilaisia ominaisuuksia terästä helpommin puhtaalla muotoilulla. Onko ko. muotoilusta käytännön hyötyä on ainakin mulle täysi mysteeri. Todennäköisesti riippuu käyttötarkoituksesta.
Alumiinia ei todellakaan pidä väheksyä materiaalina, ja käytännössä suurin osa komponenteista olisi todella vaikeita valmistettavia ja suoraan sanottuna ihan paskoja, jos alumiinia ei olisi (kiekkojen navat, tangot, stemmit, vanteet, jne)
Toisaalta teräksellä on joitakin etuja jotka tekevät ainakin mun mielestä siitä mieluisamman runkomateriaalin. Merkittävin näistä on, että teräs on kokonaisuutena arvioiden yksiselitteisesti paljon alumiinia kestävämpää. Muutamia esimerkkejä. (huom. en ole insinööri joten sanasto on todennäköisesti pielessä, mutta konseptien pitäisi olla kunnossa)
1) Teräksellä on tietty väsymispiste, alumiinilla ei. Tarkennuksena teräs vaatii tietyn määrän siihen kohdistuvaa voimaa, ennen kuin materiaalin väsyminen alkaa. Tästä syystä teräs voi joustaa tietyn määrän edestakas näennäisesti loputtomasti, kunhan väsymisrajaa ei ylitetä. Riippuen polkupyörän rungon rakenteesta, putkistosta, teräslaadusta ja seinämävahvuuksista on mahdollista ettei rungon väsymispisteitä saavuteta koskaan normaalikäytössä.
Kun sanon, ettei alumiinilla ko. rajaa ole, en tarkoita etteikö alumiini väsyisi. Päinvastoin, koska alumiinilla ei ko. rajaa ole, se väsyy kaikesta. Materiaaliin kohdistetulla voimalla ei ole merkitystä koska alumiini väsyy kaikesta. Tästä johtuen alumiinirunkoinen pyörä menee välttämättä rikki jossain vaiheessa. Toisaalta väsyttämissyklejä saa toistaa aika monta kertaa ennen kuin tämä tapahtuu, joten hyvin rakennettu runko voi kestää kymmeniä vuosia aktiivista käyttöä ennen kuin raja ylittyy. Tämä on itselle ainakin iso periaatteellinen tekijä.
(tuohon väsymispisteen määrittelyyn löytyy varmasti myös parempi positiivinen määrittely, mutta itse ymmärrän sen paremmin näin)
2) kulutuskestävyys. Teräs ei kulu puhki läheskään niin helposti kuin alumiini, jos vaikka rengas tai muu esine hinkkaa runkoa vasten. Edelleen aika teoreettinen etu, mutta ihan kiva kuitenkin.
3) Kierteet. Alumiinikierteet saa korkattua yllättävän helposti jos ei ole tarkkana. Teräskierteiden kanssa saa todella yrittää (nimim. sain pultin poikki ennen kuin kierteet korkkasivat. Myönnettäköön, että kyseessä oli rosteripultti, mutta silti. Korkkas ne kierteet sit poistovaiheessa, mutta sain ne leikattua takaisin vanhojen päälle)
4) Lommot. Nyt mennään hyvin vahvasti kuullun perinteisin bullshitin alueelle, mutta viisaammat voi korjata jos menee pieleen. Periaatteessa lommoutuneella rungolla ei pitäisi koskaan ajaa. Kuitenkin teräsrungossa pieni lommo ei välttämättä haittaa kun alumiinissa pienikin lommo yleensä tarkoittaa kuolemantuomiota rungolle. Liittynee väsymiseen ja yleiseen kestävyyteen.
5) Korjattavuus. Riippuen hyvin voimakkaasti rungosta ja siitä, mistä se on katkennut, teräsrungon korjaaminen on mahdollisempaa kuin alumiinin. Molemmat voi korjata, erityisesti jos on ammattimies hoitamassa, mutta terästä on helpompi hitsata perusvehkeillä. Kuitenkin jos runko napsahtaa keskeltä putkea ohuimmasta kohdasta on peli menetetty. Korjaus onnistuu lähinnä paikoissa, joissa on paksummin metallia, kuten raskaiden retkirunkojen putkien päät jne. Teräslaadulla on myös merkitystä, koska paremmalla teräksellä käytetään ohuempia putkia = korjaus muuttuu aina vaikeammaksi. Hiilikuitu lienee helpoiten korjattavissa oleva moderni materiaali.
6) Ympäristöystävällisyys. Teräs polttaa hiiltä, alumiini raiskaa luonnon ja myrkyttää sen vuosikymmeniksi. Ei ole puhdasta alumiinin louhinta ei. Mutta aika pieni pointti, koska niin monet pyöräkomponentit tehdään alumiinista. Toimivaa pyörää ei käytännössä ilman alumiinia synny.
Isä nitro
18.11.2015, 13.24
Tuossapa tulikin jo edellä aika paljon asiaa. Tämä retkipyöräily on siitä mukava aihepiiri, että se on ainoa topiikki, jossa minä en tuijota pyörän massaa. Teräs on perinteinen retkipyörän materiaali, ja se puolustaa edelleen paikkaansa ajomukavuutensa, mutta myös kuormattavuutensa vuoksi. Olen retkipyöräillyt niin alumiinisella kuin teräksisellä rungolla, hiilikuidun jätän kyllä ihan muihin rientoihin. Ottaen toki huomioon sen, että on olemassa runkoja ja runkoja, niin teräs on minun juttuni tällä sektorilla. Rungolla on ihan oikeasti iso merkitys myös tällä mukavuussektorilla väheksymättä renkaiden ja kiekkojen merkitystä. Tämäkään ei ole joko/tai -kysymys. Mitä taas tulee kustannuspuoleen, niin klassisia teräksisiä retkipyöriä myydään mielestäni suhteellisen halvalla.
Tuo peräkärry taas muuttaa aika paljon asetelmaa, mikä on ihan hyvä lisäulottuvuus tähän keskusteluun.
Karbaasi
18.11.2015, 14.01
Surly cross check
Löytyy tarpeeksi kiinnikepaikkoja ja on myös mukava ajaa reissun jälkeen muitakin ajoja. Toisin kuin esim lht joka on nyt pelkästään reissaamiseen tarkoitettu.
10kg jos pitää rajana niin esim carradicen satulalaukku ja joku tankolaukku kantaisivat kevyesti tuollaisen kuorman.
Renkaiksi schwalben marathon mondial 37-millisenä. Sopivasti suojausta, kuviota, ja keveyttä.
Itse juuri speksailin majoituskamat itselle niin jaetaan nekin vaikka kokemuksia ei ole vielä.
Teltta: tarptent double rainbow
Makuupussi: cumulus. Varmaankin mysterious traveller 500
Retkikeitin: jetboil minimo
Noissa vaikuttaisi olevan hinta/laatu kohdallaan.
Mun suositus on Surly Straggler. Melkein sama kuin CrossCheck, mutta levyjarrut. Monta vuotta ajelin CC:lla kunnes männä vuonna tuli Strgg. Retkikäytöstä ei vielä kokemuksia, mutta on se semmonen hyrpiidi että uskon lujasti sen toimivuuteen
Vain 2 pullotelineen paikkaa, mutta muuten on kiinnityskohtia riittävästi. Ei tod. se kaikkein kevyin, mutta ach kuinka onkaan kyyti pehmeän mukavaa :) Mulla voimansiirto 36/48 * 11-32 päivittyy keväällä ja tuolloin taakse 36t päättyvä pakka.
Tubuksen tarakan laitoin ja pieni etutartsi on hakusessa. Siihen lastiksi max. makuupussi ja -alusta & Ticket to rhe moon tms riippumatto, EI laukkuja eteen. Suosituksia, plz. Suunnitelmani on vihdoinkin toteuttaa pitkään hautunut n. 10pv retki Nurmijärveltä Kajjjaaniin ensi suvena. Reitti 4-numeroisia tai pienempiä teitä. Renkaina joko Knard tai MaraSupreme joten mieluusti ajelen soralla. Siellä vähempi liikennettä ja usein mukavammat maisemat.
PG = ohentamaton
DB = tuplaohennettu
TB = triplaohennettu
Nämä tiedossa, mihin kertaalleen ohennettu asettuu?
Nuo termit ei varsinaisesti viittaa siihen kuinka paljon putkia on ohennettu vaan miten ja ne ei suoranaisesti kerro putkien paksuuksista, rungon painosta tai ajo-ominaisuuksita juuri mitään. Nykyään ei enää tehdä sellaisia kaljatölkkialumiinirunkoja kuin 2000-luvun alkupuoliskolla tehtiin ja nykyalurungot ovat keskimäärin 200-500 grammaa painavampia. Tämä johtuu a) nykyisistä EC-normeista, jotka asettavat tiettyjä vaatimuksia runkojen (varsinkin levyjarrullisten) jäykkyyksille ja b) siitä, että jos halutaan kevyttä, käytetään nykyään hiilikuitua. 2000-luvun keveiden alurunkojen putkipaksuudet olivat tyypillisesti esim. DT 1,5/0.9/1.5 ja TT 1,2/0,7/1,2. Tällaiset rungot oli niitä, jotka painoivat alle 1,5 kg ja joita ajettiin rikki suhteellisen nopeaan tahtiin. Nykyajan perusalurungon putket ovat tyypillisesti luokkaa 2,0/1,3/2,0. Vertailun vuoksi tehdasteräsrunkojen 4130 cromot ovat tyypillisesti 0,9/0,6/0,9 ja putiikkirunkojen hipoteräsputket 0,7/0,4/0,7. Kaikki edellä mainitut ovat siis ns. DB-runkoja. Columbuksen joissain Airplane-aluputkissa oli päät eri paksuiset, eli ne oli oikeasti "Triple Butted", mutta kovin monia sellaisia putkia ei todellisuudessa ole. Esimerkiksi kaikki Columbuksen teräsputket, jotka ovat valmistajan mukaan "Triple Butted" ovat todellisuudessa "Double Butted", jos nuo termit määritellään siten, että suora putki on suora putki, Butted on toisesta päästä ohennettu, DB on keskeltä ohennettu ja molemmista päistä samanpaksuinen ja TB on keskeltä ohennettu ja päistä eri paksuinen.
Aiheeseen tämä ei varsinaisesti liittynyt juurikaan, paitsi sen verran, että tuollainen 0,9/0,6/0,9-putkinen 4130 cromorunko on siis ihan oiva kombinaatio retkikäyttöön riittävää jäykyyttä, sopivaa mukavuutta ja erinomaista kestävyyttä :)
Paitsi joidenkin mielipiteiden mukaan esimerkiksi CrossChecki on turhan löysä enemmälti kuormatun yksipyöräisen peräkärryn vetämiseen.
Mullahan on ollut pidempien työmatkojen ja huviajelupyöränä jo pidemmän aikaa Marin Four Corners (levyjarrut jälkiasennettuna), ja se on oikein mukava ajettava. Teräsrunko imee tärinöitä ja geometriakin tuntuu leppoisalta, joskaan mulla ei ole aggressiivisemmista kyykkypyöristä kokemusta. Joka tapauksessa, kiinnikkeet löytyvät etu/takatarakoille ja haarukoihin mahtuu överileveätkin renkaat jos sellaiset haluaa. TM muistaakseni luonnehti Marinia cyclocrossariin päin olevaksi retkipyöräksi, eli se ei ole ihan samanlainen juna kuin perinteiset retkiajokit. Mahdollista on että tuohon liittyvän lyhyen chainstay-putken takia isot takalaukut saattaisivat kopsua kantapäihin, mutta itsellä ei ole tarkoitusta lastata takatelineelle isoja laukkuja jos suinkin sitä voi välttää.
Ironiaa tietysti on että pyörän hankkimisen jälkeen en ole päässyt yhdellekään varsinaiselle pidemmälle pyöräretkelle, joten kovassa lastissa käyttäytymisestä en voi kommentoida. Vakaa ajettava se kuitenkin on, ja jos joskus reissuun vielä ehdin niin lastauskonfiguraatio on luultavasti eteen lowrider-telineeseen satulalaukut joihin painavat kamat ja satulaputkeen joku kevyt tavarateline johon kuivasäkki kiinni (tai säkki suoraan satulaputkeen). Tuo on vakaampi ajettava varsinkin jos vertaa siihen että painoa olisi ainoastaan takatelineellä.
PuffySticker
18.11.2015, 17.34
Nyt kun on aktiivinen topicci auki, niin pistän kysymyksen:
Jos haluan kantaa retkipyörässä kesäreisussa vain hyvin vähän tavaraa, ja luottaa reitin varrella löytyvään huoltoverkostoon enemmän kuin omavaraisuuteen, niin mihin kannattaa sijoittaa tällainen minimikuorma? Jos tavaraa tulee yksi laukullinen, niin mihin se yksi laukku on viisainta sijoittaa? Etuhaarukkaan, ohjaustankoon vai taakse?
Ottaen huomioon että kuormaa voi jakaa pieniin osiin, näkisin että johonkin pitää sijoittaa "pääosasto" ja jos sieltä tila loppuu kesken, niin sitten ripustellaan muualle. Näin ollen pääosastoksi voisi riittää isohko ohjaustankolaukku? Onko se paras vai huonoin paikka yhden laukun systeemissä?
Litramäärää on toki hieman vaikea määritellä tarkasti, mutta mukaan olisi tulossa lähinnä jetboil, kahvia, välipalaa, makuupussi ja avaruuslakana, pyöräilysadeasu ja 1 kerta vaihtovaatteita. Ei varsinaista majoitetta tai luksusta, yöpyminen B&B-pohjalla ja kiintolaavuja/tupia hyödyntäen. Pyörän huoltokamat ja varaosat kulkevat jo olemassaolevassa isossa satulalaukussa. Juomapullotelineessä on vesipullo.
EDIT: juu ja voisihan sen kamerankin ottaa mukaan. Kroppikennoinen järkkäri ei paljon tilaa vie.
Meneeköhän tämä nyt väärään ketjuun, mutta sivuaa retkipyöräilyä. Eli ensikesänä oisi ajatus kokeilla telttareissua fillarilla, pyöränä on cannondale caadX-cyclocrossari. Tuohon kaipaisin tavarankuljetuskykyä, eli osaisiko joku suositella käypäistä tavaratelinettä tuohon? Eräs liike antoi kokeiltavaksi tarakan mikä piti käydä levyjarrulliseen pyörää, ei käynnyt sinnepäinkään. Niin,ja opiskelijabudjetilla, joten ei saisi olla kovin tyyris. Jos siihen saisi repun/teltan kyytiin niin oisi mukava.
Jos haluan kantaa retkipyörässä kesäreisussa vain hyvin vähän tavaraa, ja luottaa reitin varrella löytyvään huoltoverkostoon enemmän kuin omavaraisuuteen, niin mihin kannattaa sijoittaa tällainen minimikuorma? Jos tavaraa tulee yksi laukullinen, niin mihin se yksi laukku on viisainta sijoittaa? Etuhaarukkaan, ohjaustankoon vai taakse?
Paa pienehkö runkolaukku (https://www.alpkit.com/products/possum-medium) ja pieni satulalaukku (https://www.alpkit.com/products/koala). AlpKitillä meneillään -20% ale justiinsa.
Ostin noita AlpKitin vehkeitä pari itemia viime kesäksi ja olivat niin laadukkaita, että jatkoa seuraa.
...Renkaat vaikuttavat tärinän suodattamiseen paljon enemmän kuin runkomateriaali...
Mistä tämä väite aina pulpahtaa pintaan? Joku insinööri sen selitti täällä jo monta vuotta sitten tieteellisesti, miksi tuo ei pidä paikkansa, mutta ihan saman kertoo perstuntuma, kun ajaa erilaisilla pyörillä.
Itse ajan retkiajon kohtuu leveillä renkailla. Yleensä alla on 28 mm. Ajotuntuma on rungosta johtuen paljon kovempi kuin maantiepyörässäni, joka on terästä ja varustettu 23 mm renkailla. Maantiepyöräni geometria taas on sen verran tiukka, ettei se toimi 15 ylimääräisen kilon kanssa.
...Ortliebin laukut ovat ehkä hieman kilpailijoitaan painavampia (riippuu vähän mallista, mutta kevyemmät eivät kestä niin hyvin), mutta ovat mahtavia hintalaatusuhteeltaan ja kestävät ydinsodan...
Komppaan El-Carpasoa. Itselläni on yleensä retkiajossa kaksi Ortliebin Classic etulaukkua takana, pieni kanoottipussi tarakalla ja painoa tasapainottamassa tankolaukku. Kaiken painavan yritän saada tankolaukkuun. Tarakkana on ollut Topeak'in pikakiinitteinen, mutta se jättää painopisteen turhan korkealle.
Läskimasa
18.11.2015, 21.37
osaisiko joku suositella käypäistä tavaratelinettä tuohon?
Niin,ja opiskelijabudjetilla, joten ei saisi olla kovin tyyris.Kuis Bilteman tarakka? Ei olis ainakaan kallis. http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Lisavarusteet/Tuet-ja-tavaratelineet/Tavarateline-alumiinia-2000019090/
PuffySticker
19.11.2015, 01.26
Paa pienehkö runkolaukku (https://www.alpkit.com/products/possum-medium) ja pieni satulalaukku (https://www.alpkit.com/products/koala).
Vaikuttaa asialliselta neuvolta. Pistetään korvan taa!
Jos performance ja varsinkin liika välinehifistely uhkaavat närästää Matti Rämön (http://blogit.yle.fi/polkupyoramatkalla-joka-paiva) ja Jukka Salmisen (http://jukkasalminen.com/) hauskoista pitkän matkan jutuista helpotusta.
Nää herrat taitaa ajella vallan
maasturilla noita reissuja. Jos oikein muistan niin pyörästä toiseen, eli kymmenet tuhannet kilometrit eivät ole muuttaneet mieltä. Että ei se suinkaan huono vaihtoehto ole. Itse lähtisin myös 29" maastopyörällä, jossa on nousukahvat ja lepotangot (aerotangot), syystä että on vain läski ja tuo ja en näe mitään syytä miksei tuolla olisi hauskaa.
Kai noilla muillakin pärjää ja jatkokäyttö on hyvä peruste (kenties jopa paras) pyörän valinnalle.
Jos pidempää päivämatkaa (100...200 km) olisi tavoitteena, niin luultavasti ostaisin täysjousitetun retkinojapyörän ja perään laittaisin pienen peräkärryn ;-)
arctic biker
19.11.2015, 08.01
Mun suositus on Surly Straggler. Melkein sama kuin CrossCheck, mutta levyjarrut. Monta vuotta ajelin CC:lla kunnes männä vuonna tuli Strgg. Retkikäytöstä ei vielä kokemuksia, mutta on se semmonen hyrpiidi että uskon lujasti sen toimivuuteen©kmw
Samaa kokemusperäistä mieltä, en oikeasti CrossCheckillä ole retkelle päässyt mutta kolmisen viikkoa puolukkarahtausta kertoo kyllä jotain, paras hyötykuorma oli 49kg. Taka-ja etusivulaukut ynnä tarakalla loput ja tais olla repussakin...
El-Carpaso
19.11.2015, 10.08
Tosin, jos mietitään retkipyörää geometrian kannalta, niin sekä Surlyn Cross Check, että Straggler ovat varustettu aivan käsittämättömän aggressiivisella geometrialla. Molemmat on ihan mielettömän matalia, eli ilmeisesti valmistajan oletus on, että noissa käytetään todella korkeaa spacerpinkkaa, joka on puolestaan ihan järjetöntä, koska etupääjäykkyys kärsii.
Jos verrataan eri pyörämallien Stack/reach lukemia, jotka ovat ne parhaimmat vertailuluvut niin:
Stragglerissä ja CC:ssä on noin kaksi senttiä matalampi runko kuin Specializedin Vengessä vastaavassa reach lukemassa... Venge on Spessun lippulaiva aggressiivisin maantiepyörä ja Surly vetää tästä vielä kaksi senttiä alaspäin... Just.
Surlyn LHT on vastaavissa reach lukemassa noin seitsemän (7cm!!) senttiä korkeampi! Siis... Mä en oikein pysty edes painottamaan, kuinka äärettömän valtava ero seitsemän (7cm!) senttimetriä on pyörän koossa kun puhutaan vastaavan kokoisista pyöristä.
Jos tähän vielä lisätään, että 7cm spacereita on abaut maksimi mitä mä suostun hyvällä omatunnolla pyörään laittamaan, ettei etupää aivan täysin lötkähdä, niin mulla on mun 62cm LHT:ssä 6cm spacereita. Eli Stragglerin kanssa mulla pitäis olla 13cm pinkka spacereita stemmin alla, että se olis ajettavissa retkipyöränä, ja keulakulman seurauksena ko. pyörä oliski sit liika lyhyt.
Mä olen ennenkin kritisoinut Surlyä Stragglerin huonosta geometriasuunnitelusta. Liian lyhyt emäputki tekee koon valkkaamisesta haastavaa, koska stemmin korottaminen itselle sopivalle tasolle lyhentää pyörää huomattavasti. Tätä voi tietenkin kompensoida pidemmällä stemmillä, mutta jos mataluuden lisäksi pitää kompensoida pituutta, niin metsäänhän siinä on jo menty. Lisäksi jokainen spaceri pinkassa stemmin alla vähentää etupään jäykkyyttä. Käytännössä siis pyörään on suunniteltu tietyn jäykkyyksinen runko, josta valmistaja kuitenkin geosuunnittelullaan kannustaa tinkimään, paikoittain huomattavasti.
Straggler on oikeasti matalin maantiepyörän geometria, jonka mä olen ikinä nähnyt. Sinänsä vähän kummallista, koska ko. vehkeen pitäisi olla ikäänkuin kyklo/maastojyrä, jotka on perinteisesti (ja hyvällä syyllä) olleet lyhyitä ja korkeita.
Stack ja Reach ei huomioi sitä, että Crosscheck on suunniteltu ajettavaksi sojotusstemmillä. Vengen tyyppisissä pyörissä stemmi yleensä on enemmän tai vähemmän miinusmerkkinen. Syy Surlyjen matalaan emäputkeen on siinä, että siellä visualistit vannovat suoran vaakaputken nimeen. Eikä ne ihan täysin väärässä ole siinäkään. Mutta retkeilykäyttöä ajatellen Crosschekissä voisi hyvin olla sentin matalampi keskiö, jolloin stack-mittakin kasvaisi sentillä. Stragglerissa keskiö taiskin olla vähän alempana.
E: Mikä Carpason mielestä on se syy, miksi maastojyrän pitäisi olla lyhyt ja korkea? Mun mielestä sellaisesta rungosta tulee ennemmin mieleen kiikkerä otb-kone.
El-Carpaso
19.11.2015, 12.49
Mä en oikeen näe suoran vaakaputken pointtia. Se on visuaalisesti monelle tyydyttävämpi, mutta käytännössä kompakti geometria on parempi. Kompakti on jäykempi, jos se kiinnostaa. Sillä saa sovitettua yhden koon useammalle ihmiselle, satulatolppaa on enemmän näkyvillä, joka osaltaan vaikuttaa ajomukavuuteen, eikä kellit kilahda niin helposti kuin suoraputkisessa.
Hmmm, onnellisen tietämättömän ymmärtämätömänä olen ajanut hymyillen auringonlaskuun. Ja vielä vähän pidemmälle. Ehkäpä mieleni muuttuu kun lastaan ~10kg retkikamat. Nyt pöörä on yleiskulkine jolla taittuu myös mettälenkit hyvin pienin varauksin.
Offarointini loppuu tähän.
Tubuksen tarakan laitoin ja pieni etutartsi on hakusessa. Siihen lastiksi max. makuupussi ja -alusta & Ticket to rhe moon tms riippumatto, EI laukkuja eteen. Suosituksia, plz. Suunnitelmani on vihdoinkin toteuttaa pitkään hautunut n. 10pv retki Nurmijärveltä Kajjjaaniin ensi suvena. Reitti 4-numeroisia tai pienempiä teitä. Renkaina joko Knard tai MaraSupreme joten mieluusti ajelen soralla. Siellä vähempi liikennettä ja usein mukavammat maisemat.
Jos ei halua kiinteää asennusta niin Thulen Freeload on hyvä vaihtoehto. Sopii säätämällä mihin tahansa pyörään. Jos alkukesästä polkaiset matkaan niin tuollainen joutaa lainaksikin. Makuupussin ja alustan vetää myös tankoon kiinni irtohihnalla ihan ilman tarakkaakin. Tuolla tavalla pojat kuljettivat makuupussinsa viime kesän reissulla. Jos on kunnollinen etulokari niin ei ole edes vaaraa, että rengas hankaa.
Tosin, jos mietitään retkipyörää geometrian kannalta, niin sekä Surlyn Cross Check, että Straggler ovat varustettu aivan käsittämättömän aggressiivisella geometrialla. Molemmat on ihan mielettömän matalia, eli ilmeisesti valmistajan oletus on, että noissa käytetään todella korkeaa spacerpinkkaa, joka on puolestaan ihan järjetöntä, koska etupääjäykkyys kärsii.
Jos verrataan eri pyörämallien Stack/reach lukemia, jotka ovat ne parhaimmat vertailuluvut niin:
Stragglerissä ja CC:ssä on noin kaksi senttiä matalampi runko kuin Specializedin Vengessä vastaavassa reach lukemassa... Venge on Spessun lippulaiva aggressiivisin maantiepyörä ja Surly vetää tästä vielä kaksi senttiä alaspäin... Just.
No jos haluat jostain käsittämättömästä syystä nähdä asian näin… Mutta vertailepa Surlyt ja Specializedin Venge, joissa on sama Stack, ei Reach. Surlyt ovat pitempiä, juuri niin, kuin pitää. Ovat ne tosin silti hiukan matalia, syy on siinä, että on ajateltu myös minunkaltaisia pyöräilijöitä, jotka käyttävät suoria tankoja. Maantietangon kanssa käytetään ”sojotusstemmiä”, kuten Stenu mainitsi. Ja lyhyttä sellaista, koska rungon geometria on pitkä.
Mutta lyhyesti, älä valitse vääränkokoista, eli liian matalaa Straggleria niin ei se silloin ole liian matala. :rolleyes:
@lansive
Dänks vinkistä ja lainatarjouksesta. Molemmat ovat korvan takana
arctic biker
19.11.2015, 15.20
Juu, onhan CrossCheck/Stragler mitoitus oma mielenkiintoinen lukunsa. Positiivisella puolella noissa saa järkihintaan oivia moneen taipuvia kulkuneuvoja. Ja silloin muutama avaruudetin ja/tai stemmi +asennuksella ei hommaa hidasta.
Veli carpason argumentointia en aivan hyväksy , tai sitten tajua. CrossCheckillä mitä ny huhtikuussa tuli niin vajaa 2000km. Ostaisin samanlaisen uuden jos ois tarvista.
Edit tarkistin, maantieFelttini on 54cm, Poison Opium samoin, ja CrossCheck 50cm. Kaikista tykkään ja on noilla eronsa... 173,5/84 mitoilla.
El-Carpaso
19.11.2015, 16.18
Mä käytän reachiä mieluummin vertailukohtana, koska se on huomattavasti olennaisempi mitta sovituksessa. Stackiä pystyy kontrolloimaan eri sovituskeinoin paljon paremmin kuin reachiä, jossa liika pitkä tai liian lyhyt stemmi aiheuttaa mahdollisesti epämieluisia ajokokemuksia. Toisaalta noitahan kuuluu käyttää yhdessä joten pelkästään yhden vertaamisesta ei ole mitään hyötyä.
On mun mielestä Surlyltä vähän kyseenalaista suunnitella pyörä, joka on kuitenkin lähtökohdaltaan droppitangolle tarkoitettu, kuitenkin sovitettu suoralle tangolle paremmin sopivaksi, ja droppitankoa käytettäessä kompromissataan fillarin käytös lyhyellä sojotusstemmillä ja mahdollisesti korkealla avaruudetinpinkalla. Siinähän alkaa painopistekin muuttua hiukan takapainoiseksi.
Surlyn velifirma Salsa hoitaa homman kotiin paljon järkevämmin uuden Marrakeshin kanssa. Pyörästä julkaistaan sekä suoratankogeometria (jota pitkäselkäiset voivat käyttää myös droppitangolla), että droppitankogeometria, ettei kummankaan leirin edustajien tarvitse kompromissata sellaisen rungon kanssa, joka ei sovellu kunnolla kumpaankaan leiriin.
Surlyt on pituudessaan myös aika korostuneen pitkiä, eli pitkä selkä saa olla, jotta surly menee ilman sojotusstemmiä pyörän kokoon tyypillisellä stemmipituudella. LHT toimii sentään paremmin, mutta retkipyöräksi sekin on hiukka pitkä.
arctic biker
19.11.2015, 16.30
On mun mielestä Surlyltä vähän kyseenalaista suunnitella pyörä, joka on kuitenkin lähtökohdaltaan droppitangolle tarkoitettu, kuitenkin sovitettu suoralle tangolle paremmin sopivaksi, ja droppitankoa käytettäessä kompromissataan fillarin käytös lyhyellä sojotusstemmillä ja mahdollisesti korkealla avaruudetinpinkalla. Siinähän alkaa painopistekin muuttua hiukan takapainoiseksi.
Empä kokemusperäisesti suostu uskomaan, omassa on jotain 40mm tietystihiilikuituspacereita ja 90 kannatin ylväästi ylöspäin. Muissa sitten alempana ynmä negatiivisia kannattamia, toisaalta näkyy elämäni menevän muutenkin alaspäin. Paskat.
Mä käytän reachiä mieluummin vertailukohtana, koska se on huomattavasti olennaisempi mitta sovituksessa. Stackiä pystyy kontrolloimaan eri sovituskeinoin paljon paremmin kuin reachiä, jossa liika pitkä tai liian lyhyt stemmi aiheuttaa mahdollisesti epämieluisia ajokokemuksia. Toisaalta noitahan kuuluu käyttää yhdessä joten pelkästään yhden vertaamisesta ei ole mitään hyötyä.
....
Surlyt on pituudessaan myös aika korostuneen pitkiä, eli pitkä selkä saa olla, jotta surly menee ilman sojotusstemmiä pyörän kokoon tyypillisellä stemmipituudella. LHT toimii sentään paremmin, mutta retkipyöräksi sekin on hiukka pitkä.
Reach on sillä tapaa huono mitta, että se ei huomioi stemmin pituutta. Nyt sinäkin vertaat suoraan reachejä Spessun Vengen ja Stragglerin välillä, vaikka pyörät on tarkoitettu täysin eri käyttöön. Mä ainakin ajan maantiellä mieluiten 110-millisellä stemmillä, krossipyörässä ideaali on 90 mm ja jos mulla olis droppitangolla varustettu monsterikrossari, olisi siihen sopivin stemmin mitta varmaan jossain 70 mm:n paikkeilla. Näissä kaikissa pitäisi siis olla myös eri mittaiset reachit.
E: Mulle Crosscheckin geo toimisi +6-asteisella 90-millisellä stemmillä ihan hyvin, jos en jäisi just 52- ja 54-kokojen väliin. 52 on mulle liian lyhyt ja 54:ssa on satulaputki turhan korkea (n. 57 cm).
Alumiini on kevyempää ja pyörämaailmassa (valitettavasti) paino on monille kaikki kaikessa. Kilpaurheilun ulkopuolellahan sillä ei ole mitään olennaista merkitystä, mutta se on mainitusta syystä yksi keskeisimpiä markkinoitavia ominaisuuksia. En tiedä, onko se halvempaakin (luultavasti), mutta ainakin suuruuden ekonomian kautta käytännössä alumiinirungot ovat selvästi halvempia. Alumiini on kovaa, mutta minusta renkaat ovat paljon keskeisempi tärinänvaimentaja. Hiilikuitu on tietysti sitten se paras, mutta myös selvästi kallein. On myös mahdollista vaihtaa pyörään esim. hiilikuituetuhaarukka. Joissain uusissa pyörissä onkin sellainen, vaikka muu pyörä ei ole hiilikuitua.
Ei hiilikuiturunkoa kannata retkipyörään ottaa. Mukavuuden kannalta alumiini ja teräs on ihan yhtä hyviä. Renkaat tekee sen eron.
Kuuluuko retkipyöräilyn perusteisiin jonkun pyörän leimaaminen johonkin tarkoitukseen sopimattomaksi tai huonosti suunnitelluksi?
Retkipyöräilyssä on minusta kaksi tärkeää asiaa jotka pitää olla kunnossa (ruoka ja majoitus) ja loput ovat sitten vähemmän oleellisia.
Huono ruoka -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Kelvoton majoitus -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Mukavuuden kannalta alumiini ja teräs on ihan yhtä hyviä. Renkaat tekee sen eron.
Tästähän on kehkeytymässä loistavien faktoina lausuttujen mielipiteiden ketju...
Mihinkäs titaani on unohtunut tästä keskustelusta? Sehän on kuitenkin kategorisesti paras matsku retkipyörään(kin).
teräsrunko
19.11.2015, 19.32
Mihinkäs titaani on unohtunut tästä keskustelusta? Sehän on kuitenkin kategorisesti paras matsku retkipyörään(kin).
Taitaa titaanipyörät olla alkaen ~4000 e, harva haluaa laittaa pyörään tuollaisia summia. Noin muuten kannatan terästä (tietysti): teräsrungot ovat yleensä kauniita, kestäviä, käytännöllisiä ja mukavia. Lisäksi varustepuolella kannattaisin napadynamoa retkipyörän varusteeksi: aina ilman latauksia toimivat valot ja sopivalla lisämokkulalla (esim. Sinewave Revolution) erinäisten härpäkkeiden lataus matkalla helpottuu.
Taitaa titaanipyörät olla alkaen ~4000 e....
Ei nyt sentään. Custom titaanirunkojakin saa reilulla tonnilla ja muut roinat voi valita mielensä mukaan. Kyllä kahteen tonniin pääsee helposti.
teräsrunko
19.11.2015, 19.38
Yleensä taitaa nuo valmiit titaanirunkoiset olla sitten muutenkin high end -kategorian mukaisesti kasattuja, joten hinta niillä on aika kova. Voi tietysti olla että itse kasaamalla pääsee halvemmalla...
....
Retkipyöräilyssä on minusta kaksi tärkeää asiaa jotka pitää olla kunnossa (ruoka ja majoitus) ja loput ovat sitten vähemmän oleellisia.
Huono ruoka -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Kelvoton majoitus -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Tämä, ugh.
Tästähän on kehkeytymässä loistavien faktoina lausuttujen mielipiteiden ketju...
Ihan tarpeeks kokemusta kummastakin materiaalista.
Retkipyöräilyssä on minusta kaksi tärkeää asiaa jotka pitää olla kunnossa (ruoka ja majoitus) ja loput ovat sitten vähemmän oleellisia.
Huono ruoka -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Kelvoton majoitus -> paha mieli ja pyörä ei kulje.
Iso viisaus. Miten tämä olikin mennyt ohi ennenku kmw lainasi viestissään.
Noiden lisäksi iso tekijä on kelit! Fillari ei kulje jos kelit on paskat. Ihan sama mikä runko ja mitä matskua.
El-Carpaso
20.11.2015, 09.22
^ Jos kommentoin vielä noita tuossa niin:
Oleellisia pointteja, mutta mä yhä painotan, että touhuun sopiva fillari on kuitenkin sillä tavalla oleellinen, ettei sopimattomalla voi ajaa.
Jouduin tuossa vähän aikaa sitten vaihtamaan pyörän, koska sillä ei lastattuna yksinkertaisesti pystynyt ajamaan. Vaikka kyseessä oli vankka hyrbiidi, niin rungossa ei jäykkyys riittänyt "kannattelemaan" tavaroita eli pyörä wobblasi kaikissa nopeuksissa ja sitä kovempaa mitä kovempaa mentiin. Tämän tyyppistä taipumusta saa tietenkin vähennettyä painoa vähentämällä, mutta kun kuskista ei oikein enää lähde, eikä varusteistakaan saa enää pois niin aika dilemma alkaa olla.
arctic biker
20.11.2015, 10.39
-carpaso muistuttaa tärkeästä asiasta. Kokemusta on löysärunkoisesta teräspyörästä. Pelkillä takalaukuilla ihan siedettävä mutta etulaukut katkaisi sitten kamelin selän. Hitailla kampikierroksilla oikein näki kuinka runko sivusuuntaan eli. Onneksi alamäet meni vakaasti, alkuun kyllä pelotti.
Oleellisia pointteja, mutta mä yhä painotan, että touhuun sopiva fillari on kuitenkin sillä tavalla oleellinen, ettei sopimattomalla voi ajaa.
Sopiva fillari on sellainen kun on käytettävissä. Jos omistaa pyörän jolla pystyy muuten ajamaan niin kyllä se sopii retkipyöräksi jos jotenkin järkevästi saa kamat kyytiin. Tästä on turha tehdä mitään hypermystiikkaa ja varustekilpailua. Useimmat eivät ikinä hanki mitään erillistä retkipyörää, eikä ideaalinen retkipyörä ole välttämättä muussa käytössä lainkaan niin näppärä.
Jouduin tuossa vähän aikaa sitten vaihtamaan pyörän, koska sillä ei lastattuna yksinkertaisesti pystynyt ajamaan. Vaikka kyseessä oli vankka hyrbiidi, niin rungossa ei jäykkyys riittänyt "kannattelemaan" tavaroita eli pyörä wobblasi kaikissa nopeuksissa ja sitä kovempaa mitä kovempaa mentiin.
Nykyaikaisissa pyörissä rungon jäykkyys ei välttämättä ole autuaaksi tekevä asia. Kyllä minäkin olen saanut pyörän wobblaamaan kävelyvauhdissa niin pahasti, ettei tiellä meinannut pysyä. Uudella pakkauksella tilanne korjaantui ja matka pääsi alkuun (tämä tapahtui siis alle 50 m kotipihasta). Välttämättä ongelmaa ei saa kokonaan pois, mutta useimmiten tilanne saadaan hallintaan muutenkin kuin pyörää vaihtamalla. Vanhat letkut teräsrungot ovat toki aivan oma lukunsa, kuten jäsen ab tuossa toteaakin.
Kaikkein tärkeintä pyöräretkeilyssä on lähteminen. Kun kerran lähtee reissuun niin sen jälkeen on asiasta kokemusta ja mahdollisesti tietää onko tämä oma juttu vai ei. Myös hyvillä varusteilla reissu voi mennä niin pieleen, että jää viimeiseksi, mutta huonoillakin varusteilla voi into syttyä.
Kaivoinpa bookmarkeistani tähän yhden putiikin, jossa on aika kattavasti, mm. Revelate, Apidura, fillareiden runko- ym. laukkuratkaisuja tarjolla.
http://www.highmobilitygear.com/PBCPPlayer.asp?ID=1477485
Kaikkea muutakin kivaa ja tarpeellista tuolla on myös tarjolla.
Erittäin mielenkiintoista keskustelua tässä ketjussa ja erittäin hyvää asia runkomateriaaleista, materiaalivahvuuksista sekä mm. noista Surlyn pyörien geometrioista. Paljon uutta asiaa itsekkellen. Reissun onnistumisen kannalta pyörä on toki tärkeä, mutta epäilen että esimerkiksi jotain Norjan vuonon rinnettä alas laskiessa ei rupea kuitenkaan ensimmäisenä harmittamaan se, että retkeen lähtenyt fillari oli vain kahteen kertaan ohennettua putkea kolmeen kertaan ohennetun sijaan. Paljon tärkeempää tuossa vaiheessa on tosiaan se, että sai edellisenä iltana paikattua vaikkapa sen ilmatäytteisien makuualustan, kun paikkasarja oli checklistan mukaisesti mukana.
Käsittääkseni tuollaista yhteen kertaan ohennettua putkea ei käytännössä edes käytetä fillareissa. Alla hyvä kuva putkien ohennuksiin liittyen.
http://bike-advisor.com/wp-content/uploads/2012/12/single_double_triple_butted.jpg
Tässä nyt aloittajan kysymyksen kannalta palataan taas siihen, että miten tuon ~10kg kuorman kanssa on tarkoitus edetä ja millainen pyörä sopii parhaiten omaan "hanskaan". Kun tämä oikea pyörätyyppi on löytynyt on melko helppo valita oikea filllari kun tietää mitä kiinnikkeitä (lokarit, pullotelineet ja etu-/takaritsi) siinä halutaan olevan. Mä itse lähtisin miettimään onko tässä nyt hankinnassa pelkästään retkikäyttöön ostettava pyörä vai onko fillaria tarkoitus käyttää myös arki-/harasteajoissa. Myöskään pyörän materiaalia ja ohennuskia tuijottamalla on mahdoton tietää, onko pyörä mukavan joustava vai absoluullisen jäykkä. Itsellä on levyjarrullisessa cycloross fillarissa sekä 29er maasturissa täys hiilikuitukeulat, molemmat niistä on mielestäni ennemminkin super jäykkiä kuin tärinää vaimentavan notkeita. Toisaalta täyshiilikuituinen perinteisempi maantiefillari on hyvin napakka mutta pehmeä ajettava oletettavasti osittain sen takia, että siinä on perinteiset maantiejarrut ja muutenkin se on vertikaalisesti suunniteltu joustavaksi.
El-Carpaso
20.11.2015, 12.16
Sopiva fillari on sellainen kun on käytettävissä. Jos omistaa pyörän jolla pystyy muuten ajamaan niin kyllä se sopii retkipyöräksi jos jotenkin järkevästi saa kamat kyytiin. Tästä on turha tehdä mitään hypermystiikkaa ja varustekilpailua. Useimmat eivät ikinä hanki mitään erillistä retkipyörää, eikä ideaalinen retkipyörä ole välttämättä muussa käytössä lainkaan niin näppärä.
Onneksi retkipyörät / retkipyöräksi sopivat fillarit on pääsääntöisesti aika edullisia ainakin rungon osalta (surlyn LHT, DT, CC ja straggler sekä Salsan omat vehjekset.).
Käytännössä noi mainitut on kaikki myös loistavia yleispyöriä vaikka työmatka-ajoon tai rospuuttokeleille, eli siinä erikseen tarvitse ostaa pyörää pelkkään retkimatka-ajoon. Täydet retkimatkapyörät eli ns. Bike expedition vehkeet on oma lukunsa, mutta kyllä LHT:lläkin on porukka maailman ympäri mennyt.
Nykyaikaisissa pyörissä rungon jäykkyys ei välttämättä ole autuaaksi tekevä asia. Kyllä minäkin olen saanut pyörän wobblaamaan kävelyvauhdissa niin pahasti, ettei tiellä meinannut pysyä. Uudella pakkauksella tilanne korjaantui ja matka pääsi alkuun (tämä tapahtui siis alle 50 m kotipihasta). Välttämättä ongelmaa ei saa kokonaan pois, mutta useimmiten tilanne saadaan hallintaan muutenkin kuin pyörää vaihtamalla. Vanhat letkut teräsrungot ovat toki aivan oma lukunsa, kuten jäsen ab tuossa toteaakin.
Kaikkein tärkeintä pyöräretkeilyssä on lähteminen. Kun kerran lähtee reissuun niin sen jälkeen on asiasta kokemusta ja mahdollisesti tietää onko tämä oma juttu vai ei. Myös hyvillä varusteilla reissu voi mennä niin pieleen, että jää viimeiseksi, mutta huonoillakin varusteilla voi into syttyä.
Toi jokaisen pyörän sopiminen on kyllä asia, jonka mä kyseenalaistan todella voimakkaasti. Joillain fillareilla homma vaan toimii paljon näppärämmin (jos on esim. kiinnikkeet tarakoille jne). Mä oon vetäny reissuja fillareilla, joissa ei ole tarakkakiinnikkeitä, mutta tarakan sai kiinni sit viimeseltään Tubuksen viritelmillä. Toimi ihan ok. Ennen sitä mentiin runkolaukuilla ja repulla, oli perseestä, koska reppu. Tätä vaihtoon mennyttä ei saanut toimimaan neljällä laukulla mitenkään. Kahdella edessä olis toiminu, kahdella takana olis toiminu, mutta neljällä ei millään painojakaumalla tai laukkuorientaatiolla. Kyllähän kaikki kamppeet olis voinu änkeä taakse, mutta näin painavan kuskin kanssa se olis sit vaatinu tandem takakiekkoa 40-48 pinnalla, ja se vasta varustehuorausta onkin.
Ehdottomasti kannattaa kokeilla ensin sillä pyörällä mikä löytyy jo nurkista. Koeajo kaikilla varusteilla kannattaa tehdä ennen varsinaista reissua, ettei tule ylläreitä. Mutta jos fillari ei toimi, niin se ei toimi ja se tarkoittaa uutta pyörää/runkoa. Sen uuden pyörän voi sit mitoittaa omiin tarpeisiin sopivaksi eli ei sen silti pakko ole täysi retkipyörä olla. Monesti kyklokrosserit toimii myös, koska niissä tuppaa olemaan aivan järkyttävän jäykät rungot.
Jos on ylipäänsä hommaamassa uutta pyörää, niin mä en näe miksi se ei suoraan voi olla retkeilyyn sopiva kiinnikkeiden ja rungon osalta. Ei retkikelpoisuus tee pyörästä käyttökelvotonta tankkia (vaikka LHT vähän oudolta sporttimaantiepyörän jälkeen tuntuukin) ja retkikelpoisuudessakin on eri tasoja. LHT on surlyn jytkyin maantierunko, mutta CC ja straggler on lähes yhtä painavia vähän sporttisemmalla geometrialla.
Läskimasa: Tattis vinkistä, tuo olisi ainakin käypäsen hintainen kun pienellä budjetilla reissusta haaveilen. Pitänee käydä kaupassa ihmettelemässä kävisikö nuo kiinnikkeet omaan cannariin, piisaako leveys jne ilman rälläköintiä. Onkohan nuo "lenkit" takaosassa sitä varten että saisi sivulaukut ripusteltua tarakkaan kiinni? Semmoiset oisi kanssa kätevät, saisi majoitus ja ruokailurekvisiittaa hyvin mukaan, eikä tarvitsisi mahdollisesti reppua raijata selässä.
^^ Single butted -putkia käytetään istuinputkissa ja haarukoiden putkissa. Triple Butted määritellään joissain yhteyksissä myös niin, että putken päissä on eri seinämävahvuudet. Kuvan mukaisesti kolmoisohennettuja putkia ei tietääkseni ole ainakaan teräksisenä olemassa.
Columbuksen teräsputkien speksejä voi tutkailla tuolta: http://www.columbustubi.com/pdf/Columbus_Tubes_Catalogue_2015.pdf ja Airplane-aluputkien tuolta: http://www.columbustubi.com/pdf/tubi_e_componenti_in_alluminio_2014.pdf
Tuolta puolestaan löytyy tietoa eri materiaalien vahvuuksista ja joustavuuksista (sivu 4.): http://www.reynoldstechnology.biz/wp-content/uploads/2015/08/rtl_steel_alloys_extract.pdf
Huomattavaa on se, että alumiini on materiaalina vähemmän jäykkää kuin teräs tai titaani, mutta koska se on myös heikompaa eikä kestä jatkuvaa taipuilua, joudutaan alumiinirungoissa käyttämään suurempia putkien halkaisijoita ja seinämävahvuuksia kuin teräs- tai titaanirungoissa. Rungon jäykkyyteen vaikuttaa eniten putkien halkaisijat, seuraavaksi eniten putkien seinämävahvuudet ja vasta sen jälkeen itse materiaali. Tämän vuoksi alumiinirungot ovat keskimäärin teräsrunkoja jäykempiä. Muoks: Teräksellä on myös sellainen materiaalinen ominaisuus, että se vaimentaa korkeataajuuksista tärinää alumiinia tehokkaammin, mutta hiilikuidun vaimentava vaikutus on vielä voimakkaampi.
Olikohan se vuonna 2010, kun polkupyörien CEN-normeja uusittiin ja tuolloin ainakin levyjarrullisten pyörien runkojen jäykkyysvaatimukset kasvoivat. Vaatimukset ovat samat alumiini- ja teräsrungoille, mikä on epäedullista teräsrungoille, koska teräsrungoista pystyttäisiin tekemään joustavampia ilman, että olisi vaaraa siitä, että ne olisivat liian heikkoja. CEN-normit koskevat kaikkia Eurooppaan myytäviä tehdastekoisia pyöriä. Tämän vuoksi esimerkiksi Reynolds joutui tuomaan markkinoille 29-runkoihin tarkoitetun aikaisempaa tukevamman, mutta painavamman 853 DBZ-putkisettinsä. Tuota ennen kaksysejä oli tehty tavallisesta 853-putkesta. Eli siis, tehdasvalmisteisissa teräsrungoissa ei CEN-normien vuoksi pystytä hyödyntämään teräksen mukavuusominaisuuksia täysin. Toisaalta ne aiheuttavat myös sen, että nykyisistä tehdasteräsrungoista tuskin mikään on liian löysä kevyellä kuormalla retkeilemiseen.
Ihan tarpeeks kokemusta kummastakin materiaalista.
Siis sulla on omasta mielestäsi ihan tarpeeksi kokemusta muodostaaksesi asiasta oman mielipiteesi. Tämä ei sulje pois sitä, että samasta asiasta on olemassa täysin päinvastaisia kokemuksia ja mielipiteitä ;)
Ketjun aloittajahan ei kertonut mikä nykyisessä pyörässä on epäsopivaa retkeilyyn. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää asiasta, kun oman näkemykseni mukaan suurin osa pyöristä kuitenkin on aivan kelvollisia (mikä varmaan on tullut jo kaikille selväksi).
idänihme
20.11.2015, 14.21
Stenun viestissä hyvä kommentti runkomateriaalien eroista. Hyvän retkirungon voi tehdä teräksestä, alumiinista, titaanista, kuidusta tai vaikka puusta mutta käytönnässä järkihintaisen retkipyörän kannattaa olla terästä tai alumiinia. Käytännössä geometria ynnä muu soveltuvuus on olennaisempaa kuin runkomateriaali itsessään. Teräksellä on toki etuna että siihen voi teoriassa aika helposti vaikka kolvailla lisäkiinnikkeitä ja maailmanympärireissulla katkenneen rungon korjaushitsaus saattaa onnistua. Kuitenkin lähes kaikki pyörät seveltuvat retkeilyyn omin rajoitteinensa.
Myöskään kiekkokoko ei ole yksiselitteisesti 28 tuumainen. Aika moni pitkänmatkanreissaaja suosii 26 tuumaista koska se on samanlaatuisilla komponenteilla kestävämpi ja joistain maanosista varaosiakin löytyy paremmin. Kiekkovalinnassa kestävyyden lisäksi pitkillä matkoilla kiekot joihin löytyy helposti varapinnoja ja pinnoja on vain 1-2 erilaista ovat siitä kivoja ettei tarvitse valtavaa pinnaläjää mukaan (varapinnat kulkee kätevästi runkoon kevyesti teipattuna). Lyhyillä reissuilla voi ehkä luottaa pääsevänsä perille ilman varaosiakin. Muutenkin kannattaa miettiä korjausvälineitä paitsi sen mukaan mitun todennäköinen ja matkanteolle fataali korjaustarve on mutta myös sen mukaan ettei kanna liian painavaa tavaraa mukana.
Itse en täysin allekirjoita Surlyn ja Salsan runkojen halpuutta ellei sitten komponentit ole valmiina. Alle 2000€ hintaluokassa alumiinisia ja jopa kuituisia cycloja ja maantiepyöriä (joiden rungot on IMO joskus jopa fiinimpää kamaan kuin S tai S) saa usein kokonaisena komponenttien hinnalla "runko ja haarukka kaupan päälle" hinnoittelulla. Surly ja Salsa taas on usein hinnoiteltu niin että pelkästä rungosta ja haarukasta kannattaa maksaa ~600€ koska itse saa hankittua osat suunnilleen samaan hintaan kuin ne saa kaupasta kompliitin ostamalla. Joitain kompliittiretkipyöriä (Kona sutra yms) toki saa jo noin tonnilla jos sietää soran vaihtajat ynnä muita retkikäytössä täysin epäolennaisia komponenttien downgreidauksia, mutta ei nämäkään runkona ilmaisia olisi. Kuitenkin samassa hintaluokassa saa oikeasti ihan laadukkaita krossareita tai maantiepyöriä jotka sopii varsinkin kevyeen retkeilyyn ihan hyvin.
Itsekin kokosin fargoni itse vaikka en lopulta halunnut perusmalliin juuri muita vaihtoja kuin satulan ja ohjaustangon (lopulta voimansiirtoon ja kiekkoihin tuli hinnoittelun takia pieniä epäolennaisia muutoksia), mutta oli kiva päästä kokoamaan (saati sitten speksaamaan) pyörä itse jotta se olisi myös tarvittaessa helpompi korjata tien päällä. Käytännössä tärkein syy Fargon valitsemiseen oli se että siihen saa kunnon maastokumit talvityömatkoille ja matala runko helpottaa pyörän päältä nousua takalaukkujen tai lastenistuimen kanssa. Teoriassa voisin lähteä jopa maastolenkeille jos sattuisin lajista uudestaan innostumaan. Lopulta tein kaupunkipyöräilyn takia jopa sellaisen kompromissin että lowriderien sijaan kiinnitin etteen porteur tyylisen tarakan johon sivulaukut tulee hieman huonompaan paikkaan (ylemmäs ja edemmäs) mutta päälle voi kätevästi heittää kaljakorin tms sälää. Jos minulla ei jo olisi maantiepyörää niin olisin todennäköisesti valinnut Vayan, Pelagon mallistosta Stavangerin tai Sibbon joka hoitaisi molempien pyörien tehtävät ihan riittävän hyvin tai jopa sen tuhannen euron krossarin. Nyt kun maantiepeli oli jo nousi Fargon kovimmaksi kilpailijaksi käytetyt 29erit jollaisesta olisin modannut droppitangolla, maantiekahvoilla ja jäykällä keulalla oman näköisen pyörän jos olisi halvalla sopiva löytynyt ennen kuin pyöräkuume kasvoi liiaksi.
arctic biker
20.11.2015, 15.07
Retkipyörän perusidea on toki silviisiin että kun romppeensa saa matkaan ja pyörällä pääsee sinne minne haluaa ja vielä takaisinkin! Tuo stenun kertoma on valitettava tosiasia ja -carpason kokemusta ei sovi vähätellä. Ittellä Surly oli ainoa vaihtoehto, sain runkona ja osia oli jemmassa.
orc biker
20.11.2015, 15.46
Ei hiilikuiturunkoa kannata retkipyörään ottaa. Mukavuuden kannalta alumiini ja teräs on ihan yhtä hyviä. Renkaat tekee sen eron.
Kannattaa ottaa, jos raha riittää, eikä aio paiskoa pyörää kivikkoon. Toki, jos lähtee jonnekin maailmanympärysmatkalle, niin luotettavampia ja huollettavampia materiaalejakin on, mutta muuten hiilikuitu on ylivertainen. Jos nyt ylivertaiseksi voi sanoa sitä, että ihan saman asian pystyy suorittamaan muistakin materiaaleista valmistetuilla välineillä, mutta vain ihan pikkiriikkisen huonommin. Materiaalit tekevät myös eroa tärinään, koska värähtelyt välittyvät eri tavoin eri materiaaleissa.
Retkipyörässä on tärkeintä luotettavuuden ja tarvittavan kuormajuhtamaisuuden lisäksi se, että sen päällä viihtyy.
Matti Heikkinen
20.11.2015, 19.01
Monenlaisia pyöriä on retkeläisillä vuosien kuluessa nähty,ilmeisesti olivat kuitenkin valintaansa tyytyväisiä,mm norjalainen kaveri DBS:n kilpurilla,saattoi olla titaanirunkoinen ei laukkuja mutta selässä paskahuusin kokoinen rinkka,hollantilainen kaveri täpärillä Nordkappiin menossa ja paras oli hollantilainen 20" kai 3-v taittopyörällä Pokan ja Inarin välillä,ihmettelin mikä edellä menee kun jalat tikkaa kuin ompelukone mutta matkanteko oli hidasta,oli kuitenkin pyöräänsä tyytyväinen,eiköhän se retkellelähtö ole tärkeintä
usko juntunen
21.11.2015, 09.56
Monenlaista on kulkupeliä, kuten tämä tanskalaisen rukki. http://www.klarmelding.dk/dagbogen:eek:
Jossain kuvassa näytti kuin ois vuosihuolto meneillään. Siihenkin pitää varautua, tahi koittaa soveltaa:D
"...Juustomaassa tutustuimme paikalliseen pyörähuoltoon. Veksin Resentistä alako eturieskat hölskymään.Kahella ruuvilla olivat enää kiinni kun huomattiin. Ensiavuksi yritimme irrottaa liikennemerkeistä ruuveja korvaamaan tippuneet ruuvit.Ei onnistunut ohikulkevien autojen ja itsesuojeluvaiston takia.Nilkutimme seuraavan kylän huoltikselle jossa piirsivät opastekartan pyöräkorjaamoon.Se olikin ihan pro-tason paja! Pojat ensin naureskeli Shimanon kilkkeille mutta hetkessä saatiin rieskat kiinni ja siinä samalla heput kerto käyneensä hiihtämässä Finlandian! Pikkusta vaille ettei sukulaisia.."
Ei hiilikuiturunkoa kannata retkipyörään ottaa. Mukavuuden kannalta alumiini ja teräs on ihan yhtä hyviä. Renkaat tekee sen eron.
No ei kyllä tee! Runko on tärkein ja kiekot sen jälkeen. Leveillä renkailla voidaan yrittää paikata huonosti absorboivan rungon ongelmia, mutta ei se sitä kyllä tee.
Monenlaisia pyöriä on retkeläisillä vuosien kuluessa nähty,ilmeisesti olivat kuitenkin valintaansa tyytyväisiä...
Periaatteessa noin, mutta kokenut, usealla pyörätyypillä ajanut, kykenee kertomaan oman valintansa heikkoudetkin.
orc biker
22.11.2015, 15.07
Leveillä renkailla voidaan yrittää paikata huonosti absorboivan rungon ongelmia, mutta ei se sitä kyllä tee.
Eipä vissiin.
"On a cobbled test track BIG APPLE tires reduce vibrations felt at the handlebar by around 36 per cent, whereas in two parallel tests carried out on trekking bike suspension forks, they did not absorb vibrations nearly so well."
http://www.schwalbe.com/files/schwalbe/userupload/Images/specials/balloonbikes/en/grafik-1_en.jpg
Eipä vissiin.
"On a cobbled test track BIG APPLE tires reduce vibrations felt at the handlebar by around 36 per cent, whereas in two parallel tests carried out on trekking bike suspension forks, they did not absorb vibrations nearly so well."[/IMG]
Nuo retkipyörien "joustohaarukat" ovat täsmälleen yhtä paljon absorboivia kuin suora alumiinihaarukka. Eli eivät mitään. Osoittaa lähinnä testaajan täydellistä ymmärtämättömyyttä ongelmasta. :D
On olemassa joustohaarukoita, jotka suodattavat, mutta niitä ei ole retkipyörissä (trekking bike). Sen sijaan teräsrunkoisten retkipyörien (touring bike) hyvin muotoillut teräshaarukat absorboivat erittäin hyvin.
orc biker
22.11.2015, 16.21
Nuo retkipyörien "joustohaarukat" ovat täsmälleen yhtä paljon absorboivia kuin suora alumiinihaarukka. Eli eivät mitään. Osoittaa lähinnä testaajan täydellistä ymmärtämättömyyttä ongelmasta. :D
Mitä? Sinähän tässä et ymmärrä. Puhe oli renkaista. Tuosta näkee, että renkaat vaikuttavat, vaikka vertailuna olisi joulukuusen jalka.
Ja toisekseen tuon renkaan markkinoita ajatellen vertailukohde on täsmälleen oikein valittu, koska yleensähän se on noin. Ihmiset ajavat kapeilla pienen ilmatilavuuden renkailla jollain etujousitetulla hybridillä tajuamatta, että toisella rengasvalinnalla meno pehmentyisi huomattavasti. Renkaat nimenomaan vaikuttavat siihen pieneen tärinään, johon etuhaarukka ei juurikaan tai ollenkaan reagoi. Kiitos sinun kaltaistesi, jotka osaavat tuhansien viestien palsta-auktoriteetin turvin kertoa, kuinka: "Leveillä renkailla voidaan yrittää paikata huonosti absorboivan rungon ongelmia, mutta ei se sitä kyllä tee." Tuo kuvakin osoittaa, että sitähän ne nimenomaan tekevät ja juuripa sillä "huonosti absorboivalla rungolla", kuten tuossa yllä vielä oikein alleviivasit. Et ymmärrä oman argumenttisi sisäistä ristiriitaisuutta.
kuovipolku
22.11.2015, 19.42
Asiasta kiinnostuneille edelläviitattu Deutsche Sporthochschule Kölnin tutkimus: http://www.externum.eu/wp-content/uploads/2010/10/sporthochsch-bericht02.pdf
Ritchey on myös tehnyt tälläinen reissupyöräraamin (http://ritcheylogic.com/frames/mountain/ascent-frameset.html). Ei vaikuta huonolta.
http://ritcheylogic.com/media/catalog/product/cache/6/image/640x480/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/a/s/ascent-break-away-frameset.jpg
twentyniner
30.11.2015, 11.45
Mutta eipä juurikaan mitään ihmeellistä tuohon hintaan? Onhan se toki Ritchey :)
Taneli79
30.11.2015, 21.29
Tarvitaanko 3-7 vrk:n pituiselle kesäiselle kotimaan retkelle muuta, jos majoitus on hotellissa ja reitti kulkee pääasiassa asfaltilla? Tai mitä on liikaa? Päällä retkelle lähtiessä lyhyet ajokamppeet.
Vaatteet:
Vaihtoajohousut- ja paita, irtohihat- ja lahkeet, kompakti sadetakki, ws-hanskat, putkihuivi, kengänsuojat, vaihtosukat, shortsit, pitkät housut, pitkähihainen merino-t-paita, lyhythihainen merino-t-paita, parit kalsarit, barefoot-kengät, simmarit, alumiinilakana, paclite-takki, pieni pyyhe
Muut tavarat:
Jetboil-keitin, valmismuonapusseja, ruokailuvälinesetti, pyykinpesuainetta, pieni lukko, otsavalo, energiapatukoita, valuuttaa ja kortit, kartta, navigointilaite (harkinnassa Garmin Edge Touring Plus) + laturi, kännykkä + laturi, Leatherman, multitool, varasisureita, minipumppu, rengastyökalut, kosmetiikka ja hanurirasva, ensiaputarvikkeet, ketjuvaha
Tavaroiden tilavuus n. 40l, paino n. 6kg
Nykyisellä kalustolla helpoin tapa olisi lähteä reissuun krossarilla tai maantiepyörällä ja pakata tavarat reppuun. Kahden viikon pituisen reppureissun perusteella haikailen kuitenkin mukavampia tavarankuljetustapoja. Reppu lisää ikävästi painetta satulassa ja hiostaa selkää. Repun kanssa putkelta ajo on huteraa puuhaa.
Onko 40l pakkaaminen suureen satulalaukkuun, runkolaukkuun ja etulaukkuun hyvä idea? Vai kannattaako alkaa katselemaan teräsrunkoista retkipyörää, hankkia takatarakka ja Ortlieb Classic 2 x 20l? Olisiko Genesis Equilibrium disc 30 (http://www.genesisbikes.co.uk/bikes/road/sportive/equilibrium-disc-30) hyvä vaihtoehto retkipyöräksi? Entä mikä Tubuksen tarakka olisi hyvä tuohon pyörään? Disco (http://www.tubus.com/product.php?xn=10 (http://www.tubus.com/product.php?xn=10)?))?
^Itse en ole kovin varustekeskeinen, mutta en siis ymmärrä, miksi kotimaan lyhyehkölle retkelle pitäisi hankkia kokonaan uusi fillari, ellei nyt muuten sellaista halua ostaa tietysti. Riippuu varmaan tavoitteista, matkasta yms toki.
Eikö siihen crossariin saisi tarakkaa kiinni vaikka väliaikaisesti? Itse olin viime kesänä liikkeellä Bianchi Zurigollani niin, että takatarakalla oli lähes kaikki: sivulaukut ja päällä teltta & makuupussi kuivasäkissä. Etupäässä oli vain tankolaukku, koska etuhaarukassa ei ole tavaratelinekiinnikkeitä. Tein pari lyhyempää ja yhden viikon reissun näin ilman ongelmia. Hotellireissun kevyet tavarat luulisi pakkaavan fillariin vielä helpommin.
Ohut alumiinilakana lienee hyvä ensiapuvaruste onnettomuuspaikalle sattuvalle, mutta vaihtaisin sen muuten istuinalustaan, josta on iloa taukoa tien varressa pitäessä etenkin kosteilla keleillä. Valmisruokapusseja en ainakaan kovin montaa ottaisi, koska kesällä saa hyvää tuoreruokaakin, paitsi jos ei Jetboililla onnistu valmistus. Makuasia toki. Vessapaperia on hyvä olla vähän matkassa omasta takaa, ja itse nautin teenkeitosta maisemapaikolla, joten lempilaatu kuumaa juomaa kantsii pakata mukaan (itse keitetty tee on yleensä parempaa kuin tienvarsikuppiloiden tarjonta). Pieni määrää suolaa ja pippuria tms mausteita, joku retkileikkuulauta (vaikka jäätelöpakkauksen kannesta leikattu) ja terävä veitsi ovat mulle tarpeen, mutta hotellimajoittuja ja valmisruokaa syövä ei ehkä näitä kaipaa.
Käytän paperikarttoja ja tarvittaessa puhelimen navigaattoria, mutta kiinnostaisi kuulla, mikä olisi toimiva sovellus esim. sujuvan pyörätien löytämiseksi kaupunkien läpi/ulos keskustasta. Varavirtalähde on hyvä olla matkassa varmuuden vuoksi myös.
Tavaroiden tilavuus n. 40l, paino n. 6kg
Mun mielestä 40l tavaraa ei millään paina vain kuutta kiloa tai kuudesta kilosta ei millään tule neljääkymmentä litraa. Eikö noi menis pariinkymmeneen?
Taneli79
01.12.2015, 01.34
Krossari on Trek Boone 9 (http://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/py%C3%B6r%C3%A4t/maantie/cyclocross/boone/boone-9-disc/p/2468000-2016). Pyörä on AIVAN MAHTAVA ajaa ja voin suositella sitä lämpimästi soratieralliin ja maantielenkkeilyyn. Kuormajuhdaksi Boone soveltuu heikommin, sillä haarukoissa ei ole reikiä tarakan kiinnitykseen. Kuituiseen satulamastoon en uskalla metallista tarakkaa kiinnittää. Siksi elättelin toiveita, että saisin tavarat mahtumaan suureen satulalaukkuun, runkolaukkuun ja tankolaukkuun, vaikka laukut ovatkin sikamaisen kalliita (http://www.highmobilitygear.com/PBCPPlayer.asp?ID=1477485).
Koepakkasin yllä mainitut tavarat kahteen erilliseen 20l muovipussiin. Ei jäänyt juurikaan ylimääräistä tilaa. Vaatteista voisi vielä puristaa ilmat pihalle, mutta 20l 40l:n sijaan on utopiaa. Jetboil-keitintä minulla ei vielä ole, joten käytin tilavuuden ja painon arvioinnissa 1,5l pulloa (haaveissa 1,8l:n keitin), jossa oli 1l vettä. Navigointilaitetta tuurasi pyörän valon akku. Tavaroiden punnitus henkilövaa’alla nosti numerot 6,3:een.
Retkeilisin mielelläni Boonella, mutta en ole vakuuttunut saanko tarpeelliset tavarat mukaan ilman reppua. 17,5l:n satulalaukku, 9l:n tankolaukku ja 4,5l:n runkolaukku – riittäisikö 31l? Entä kestävätkö satulan kuitukiskot ison satulalaukun painon? Ja kannattaako maksaa 300 euroa Apiduran laukuista? Onko jollain kokemusta noista laukuista? Kuinka paljon 17,5l:n täyteen pakattu satulalaukku heiluu esim. putkelta ajettaessa? Ja kuinka helposti tankolaukun saa kiinni vaijereiden ja jarruletkujen sekaan?
Alumiinilanka, istuinalunen, WC-paperi, tee, suola, pippuri, puukko ja varavirtalähde ovat tarpeellisia täydennyksiä.
^^
Ihan puhelimen Google Mapsilläkin pystyy kaupungista ulos johtavat pyörätiet kartoittamaan. Sen kun avaa ja valitsee kaupungin ja "pyöräily" niin pitäisi näyttää kaikki kunnolliset pyörätiet, sekä oman sijaintisi niin paikallaan kuin liikkeessäkin.
Varmasti retkeilyä varten on parempiakin, mutta tuollakin löytää kyllä kaupungista ulos.
Ulkorengas
01.12.2015, 06.19
Eipä vissiin.
"On a cobbled test track BIG APPLE tires reduce vibrations felt at the handlebar by around 36 per cent, whereas in two parallel tests carried out on trekking bike suspension forks, they did not absorb vibrations nearly so well."
http://www.schwalbe.com/files/schwalbe/userupload/Images/specials/balloonbikes/en/grafik-1_en.jpg
Epäilemättä leveys auttaa asiaan, mutta tuossa asetelma on retkikäyttöä ajatellen enemmän teoreettinen kuin käytännönläheinen. Schwalben balloon-renkaita saa kapeimmillaan 50 millisenä. Käytännössä nuo ovat tavanomaisella kapealla (19mm?) vanteella n. 45 mm leveitä. Silti ne mahtuu vain harvan retkipyörän/krossarin haarukoihin. Yleensä tuollaiseen pyörään menee lokarien kanssa enintään n. 35-37 mm renkaat ja silloin ei ballooneja ole saatavilla. Muutenkin vertailu tehdään käytännössä 28...32 mm renkaan ja 35...37 mm renkaan välillä, joten vajaa sentti lisää lähes yhtä kovaksi pumpattua ei-balloon rengasta todennäköisesti vaikuttaa selvästi vähemmän kuin muutos 37 > 50...60 mm matalapaineista balloon-rengasta.
Kiekkojen rooli on kiinnostava. Voiko niiden ominaisuuksia selvittää ulkonäön/paperitietojen perusteella, vai onko kokeilu ainoa luotettava keino? Retkipyöristä, ainakin painavien taakkojen tapauksessa, varmaan asiaa joutuu skaalaamaan hiukan eri tavoin kuin lenkkipyöristä puhuttaessa.
Haarukoista puhuttaessa ainakin itselläni herää kysymys tärinän vaimennuksen lisäksi yleisestä jäykkyydestä. Omassa teräshaarukassani esiintyy joskus jarrutuksessa tärinää jopa ilman kuormaa ajettaessa ja uutta pyörää katsellessani myyjä kehui kovasti läpiakseleita ja niiden jäykkyyttä. Olisiko akseliratkaisulla jotain merkitystä tämän tapaisessa tilanteessa vai onko tuon akselin edut ihan jossain muualla, kuin sinänsä kuormittavassa, mutta kuitenkin rauhallisessa ajossa?
Tarakan/lokarin kiinnittämiseen vielä kommentti. Lokari ei takana välttämättä tarvitse aisoja tavaratelineen yhteydessä. Takimmainen kiinnityspiste voi olla takavalossa/heijastimessa ainakin silloin, kun lokari ei ole ihan niin pitkä kuin se täyspitkissä yleensä on.
Tubus Mudguard holder: http://www.bike24.de/1.php?content=8;product=34571;menu=1000,5,79;mid
Rapaa tuskin roiskuu yhtään sen enempää, vaikka lokari loppuisikin pian tarakan taakse. Noissa lokareissa on monesti pieni lippa päässä, mikä ainakin teoriassa vähentää lokarin lyhentämisen merkitystä, jos tuossa pituudella merkitystä ylipäätään on. Tässä ratkaisussa ulkonäkökin paranee, kun aisojen määrä vähenee.
arctic biker
01.12.2015, 08.51
Tarakan/lokarin kiinnittämiseen vielä kommentti. Lokari ei takana välttämättä tarvitse aisoja tavaratelineen yhteydessä. Takimmainen kiinnityspiste voi olla takavalossa/heijastimessa ainakin silloin, kun lokari ei ole ihan niin pitkä kuin se täyspitkissä yleensä on.
Tubus Mudguard holder: http://www.bike24.de/1.php?content=8...=1000,5,79;mid (http://www.bike24.de/1.php?content=8;product=34571;menu=1000,5,79;mid)
Rapaa tuskin roiskuu yhtään sen enempää, vaikka lokari loppuisikin pian tarakan taakse. Noissa lokareissa on monesti pieni lippa päässä, mikä ainakin teoriassa vähentää lokarin lyhentämisen merkitystä, jos tuossa pituudella merkitystä ylipäätään on. Tässä ratkaisussa ulkonäkökin paranee, kun aisojen määrä vähenee.Ulkorengas
Jos nyt sattuu olemaan porukalla liikenteessä niin silloin takalokarin pituudella onkin kovasti merkitystä eli samalla vaivalla laittaa kunnollisen...
Tubuksen lokarin pidike on sitten varsin lyhyt.
The flying Chocobo
01.12.2015, 10.47
Saako muuten maantiepyörään sellaista tarakkaa johon repun voisi laittaa? Pyörässähän ei tietenkään ole mitään paikkoja tällaiseen. Viime kesän perusteella pienellä ergonomiasäädöllä oma maantiepyörä sopisi ihan hyvin pidemmille ajoille ja jopa tuossa yllä mainittuun hotelliretkeilyyn. Tarkoitus ei ole mitään telttoja eikä suuria ruokakuormia kuljetella. Ajelin keväällä sellaisen reilu 120km reppu selässä (repun paino ehkä 8kg, tuossa alla oli vielä 180km ilman reppua) ja sekin meni, mutta kaipasin kyllä olkapäille hiukan lisää liikkumatilaa. Hanurin kanssa ei tullut ongelmia, se puoli on kohtuullisest jo testattukin.
Munarello
01.12.2015, 11.53
^ Ehkäpä haet satulaputkeen kiinnitettäviä räpysköitä. Täällä päin yksi TMT-ohjus näkyy viritelleen semmoiseen korin, jossa romppeitaan kuskaa.
Esim tämmöinen http://www.hi5bikes.fi/~SiHex0000001/?Y999=PIF&Y104=BONT-427443
Tubuksella on virittelytarvikkeita (vaikka tästä (http://www.pyorahuolto.com/shop/kiinnityssarjat/weber-c-kiinnityssarjat/tubus-tavaratelineen-kiinnike.)), joilla tarakan saa sellaiseenkin fillariin, jossa kiinnityspaikkoja ei ole.
arctic biker
01.12.2015, 12.29
Mulla on tommonen satulaputkitarakkakin, itte asiassa kaksikin enkä tykkää yhtään. Esimerkiksi putkelta ajettaessa sanoisinko pirullinen vempula. Aivan normimaantiepyörään aikoinaan virittelin tavallisen telineen, on imho paaljon fiksumpi. Painopisteen saa riittävän alas, noilla Tubuksen läpyköillä joita on sitten lisääkin myös sivulaukut passelin kauas ettei kantapäät sivulaukkuihin hinkkaa.
^^
Ihan puhelimen Google Mapsilläkin pystyy kaupungista ulos johtavat pyörätiet kartoittamaan. Sen kun avaa ja valitsee kaupungin ja "pyöräily" niin pitäisi näyttää kaikki kunnolliset pyörätiet, sekä oman sijaintisi niin paikallaan kuin liikkeessäkin.
Varmasti retkeilyä varten on parempiakin, mutta tuollakin löytää kyllä kaupungista ulos.
Se olisi auttanut eräästä Suomalaisesta pikkukaupungista rantayöpymisen jälkeen poistuessa kun ajattelin "oikaista" Pirkan Taipaleen Tms uraa ja sit jotain polkua .. pari tuntia umpimetsässä fillarin tunkkausta "ääntä kohti" kun kuului tie .. sitten vastaan tuli ylipääsemätön joki :rolleyes: .. no pääsi tuolta sit vihdoin pois, energiatasot vähän tippuneina
Retkeilisin mielelläni Boonella, mutta en ole vakuuttunut saanko tarpeelliset tavarat mukaan ilman reppua. 17,5l:n satulalaukku, 9l:n tankolaukku ja 4,5l:n runkolaukku – riittäisikö 31l? Entä kestävätkö satulan kuitukiskot ison satulalaukun painon? Ja kannattaako maksaa 300 euroa Apiduran laukuista? Onko jollain kokemusta noista laukuista? Kuinka paljon 17,5l:n täyteen pakattu satulalaukku heiluu esim. putkelta ajettaessa? Ja kuinka helposti tankolaukun saa kiinni vaijereiden ja jarruletkujen sekaan?
Mulla oli viime kesän reissulla Alpkitin satulalaukku (https://www.alpkit.com/products/koala), joka hoiti hommansa hyvin. Jos tuota joutuisi paljon irroittelemaan ja kiinnittelemään, voisi se alkaa ärsyttämään, mutta sitä varten voi sen sisään ostaa tämän (https://www.alpkit.com/products/airlok-xtra-tapered), joka itse asiassa toimisi yksinkin edullisena vaihtoehtona satulalaukuksi. Mukana mulla oli suunnilleen saman verran tavaraa + teltta + makuupussi, käytössä siis satulalaukku, tankolaukku (kuivapussi remmeillä) ja reppu. Repussa tavaraa oli ehkä 20-30 litraa, mutta painoa liikaa. Runkolaukulla painoa saisi alemmas, toisaalta jos runkoon laittaa kaksi litran juomapulloa nesteille, ei selässä tarvitse kantaa niin paljoa muuta.
Jos reitti on pääasiassa asfaltilla, voi tarakka silti olla mukavampi kuin tuo satulalaukku. Lisäksi siihen saa kiinni enemmän tavaraa. Renkaiden kannattaa varmaankin olla mahdollisimman leveät. Mukana olleella kaverilla oli hieman ongelmia lastatulla pyörällä 23-millisillä maantierenkailla rouheilla sorateillä...
El-Carpaso
01.12.2015, 15.35
Mä tein tyttöystävän kanssa aikanaas laukut itse ja ne on kyllä erittäinkin toimiva systeemi, jos osaa pitää pakkauksen kompaktina. Tosin, nyt jos pitäis uudelleen tehdä, niin ostaisin suosiolla valmiit.
Eli mitä tarvitaan
Taakse mahdollisimman iso satulalaukku (suoraan malliston isoin, sitä voi sit pakata tiiviimmäksi jos ei tule täyteen)
En usko, että satulan kiskot panee pahakseen, koska ne joutuu sietämään aikamoista vääntöä ihan normikäytössäkin. Parilla lisäkilolla ei todnäk ole asiaan suurta vaikutusta.
Keskirunkoon täysikokoinen runkolaukku (eikös apidura tee vain puolikokoisia). Huom. runkolaukun pitää myös olla rungolle sovitettu, eli melkein customia joutuu tilaamaan. Onneksi customi on nykyinen myyntistandardi eli hinnat ei ole karanneet.
Ja eteen kunnon tavararulla, johon voi änkeä joko kuivasäkin tai telttaa / muuta rullamuotoista.
Ei uutta pyörää kannata hommata, jos ei ole aikeissa ladata kamaa kunnolla.
The flying Chocobo
01.12.2015, 15.49
Pitääpä tutustua noihin kiinnitystarvikkeisiin ensin (kiitos vinkistä). Oma tarkoitukseni ei ole maantiepyörällä lähteä rouheille sorateille, ainakaan pitkäksi matkaa. Muutama kilometri ei haittaa. Mutta ajatus oli tosiaan pysyä päällystetyllä pinnalla. Ja kun meidän talouteen ei niitä pyöriä paljoa mahdu, niin pitää koettaa irrottaa olemassa olevista se mikä on mahdollista.
Se olisi auttanut eräästä Suomalaisesta pikkukaupungista rantayöpymisen jälkeen poistuessa kun ajattelin "oikaista" Pirkan Taipaleen Tms uraa ja sit jotain polkua .. pari tuntia umpimetsässä fillarin tunkkausta "ääntä kohti" kun kuului tie .. sitten vastaan tuli ylipääsemätön joki :rolleyes: .. no pääsi tuolta sit vihdoin pois, energiatasot vähän tippuneina
Haha, joo olisi varmasti. Itselläni ei ole vielä edes puhelimelle kiinnikettä, joten joudun pysähtelemään paikantaessani missä olen, mutta tankokiinnikkeen kanssa tuolla voi varsin sulavasti ajella itsensä sivistyksen pariin takaisin, sillä se tosiaan samalla näyttää liikkuvalla palkilla mihin suuntaan liikut. Google maps on usein valmiina jo monissa luureissa, mutta sen saa helposti ladattua jos ei ole sekä tietysti haettua googlesta esim.
ja ennenkuin käytät sitä tuntemattomassa paikassa kannattaa toki tutustua vähän, mistä saat nopeasti klikattua pyörätiet näkyviin jne. ja kokeilla sitä ihan tutussa paikassa vaikka kävellen. Näin sen toiminta tulee tutuksi eikä lenkillä tarvitse ihmetellä.
Juha Jokila
01.12.2015, 17.29
Tässä taas vanha kuva miten Tubuksen kilkkeillä saa tarakan vaikka maantiepyörään:
https://goo.gl/photos/QeQbzvyKRH1difMz9
Toteutuksessa kriittistä oli saada painopiste alas isoihin sivulaukkuihin, eikä mitään tarakan päälle.
Sitten jos tavara lisääntyy tai tie huononee, niin joskus tuli tällä modifioidulla maasturilla (https://goo.gl/photos/pWE3KWQP94bWza4e9) tehtyä useita retkiä.
Peräkärryn kanssa ei ole väliä mikä veturina. Pakkaaminen on helppoa ja kuorman painopiste tulee automaattisesti alas. Hintaviahan ne toki ovat, mutta jos aikoo useammin käyttää niin varmasti hintansa väärti.
Ulkorengas
02.12.2015, 22.20
Jos nyt sattuu olemaan porukalla liikenteessä niin silloin takalokarin pituudella onkin kovasti merkitystä eli samalla vaivalla laittaa kunnollisen...
Ei ehkä retkipyöräilyä ajatellen ykkösprioriteetin juttu, mutta asiaa sen enempää tutkimatta hieman epäilen merkityksen suuruutta. Ns. pitkä lokari ulottuu kellotauluna rengasta ajatellen noin klo puoli kymmeneen saakka ja lyhyempi noin tunnin pidemmälle. Voi toki olla, että tuo osa renkaasta on se, joka takana peesaavat kastelee. Itse kuitenkin pidän tärkeämpänä tieliikennelakia kuin pyöräilykilpailuissa ja -tapahtumissa suosittua tapaa laiminlyödä asiallinen turvaetäisyys, enkä siten anna paljonkaan painoarvoa lokarin viimeiselle vaaksan mitalle.
PuffySticker
29.01.2016, 11.58
Hieno fiilis, kun tein eilen illalla kytkennät juuri rakentamani dynamokiekon ja laitteiden välille. Sitten aamulla tuotiin postipaketillinen Alpkitin laukkuja eteiseen. Näyttävät upealta.
Keväästä syksyyn en sitten ajatellun juuri muuta puuhatakaan vapaa-ajallani kuin pyöräillä ja yöpyä maastossa. Pakkaslumihankien aikaankin ehdin käydä Sipoonkorvessa teltalla, mutta nyt kelirikon aikaan täytyy keskittyä varustefiilistelyyn.
Retkipyörä on täälläkin mielessä. Kaikki alkoi, kun ostin jokunen viikko sitten Bike Componentsin alesta mustan 36-reikäisen Rohloff TS DB EX-navan hintaan 799. Ajattelin modata v 2009 asti uskollisesti palvelleen, 13tkm ajetun Surly LHT:n rohlolle. Koska napa on EX-mallinen ja runko vaatii pitkän momenttituen, täytyy vaijerit vetää seatstayn kautta. Mallatessani napaa runkoon huomasin, että lokasuojan ja tavaratelineen kiinnikkeet ovat pahasti EX-boxin tiellä.
Tässä vaiheessa mieleen tuli, josko hankkisin rohlolle paremmin soveltuvan rungon. Vaatimukset ovat runkomateriaalin osalta teräs ja rengaskoko 26, rohloyhteensopiva takapää luetaan plussaksi. Vaihtoehtoja ovat:
Surly Disk Trucker 26 54cm, runkosetin hinta 479€ + postit Bike24.de
Surly Troll 18 runkosetin, hinta n 475€ + postit Winstanleybikes
Intec M2, runkosetin hinta Saksasta Meilenweit 389 + postit http://www.intec-bikes.de/m2.html?&L=3
Velo De Ville R65, runkosetin hinta Saksasta 269€ + postit http://www.testberichte.de/p/velo-de-ville-tests/vdv-r65-premium-testbericht.html
Pari viimeksi mainittua ovat sakemannien omille markkinoille tekemiä, merkeillä ei ole samanlaista kulttimainetta kuin Surlyllä. Intecin rungot tehdään Tsekeissä, valmistaja Fort, runko tehdään vasta tilauksen perusteella. VDV:n ja Intecin etuna on Rohloff-yhteensopivuus ja siistit vedot vaijereille.
Toisaalta Disk Truckerissa kiehtoo aiemmat hyvät kokemukset LHT:llä.
Olen käyttänyt LHT:tä pitkillä ulkomaan reissuilla päällystetyillä teillä, yleensä painoa on päällä 90 kg kuski+ 20 matkatavaraa+muutama kilo vettä ja ruokaa. Päivämatkat pyörivät keskimäärin sadassa tai vähän yli. Olen ajanut pyörällä 2010 Rostock-Tallinna, 2011 Barcelona-Rostock, 2012 Malaga-Amsterdam ja kotimaassa Kotka-Nuorgam, keväällä 2015 meni Rooma-Budapest. Olen pitänyt mallin ominaisuuksista niin paljon, että hyppy tuntemattomaan runkoon epäilyttää. Intec vaikuttaisi runkonsa puolesta olevan lähimpänä LHT:tä, mutta sitä saa vain kolmessa koossa, 50cm on ilmeisesti lähimpänä sopivaa 178 cm kuskille suoralla tangolla.
En ole vielä pystynyt päättämään noiden välillä, monta kertaa on tosin kukin runko ollut jo lisättynä ostoskoriin, mutta päätös on tekemättä. Minulle on tulossa Rigida Andra 30 CSS-kehä, kasaan kiekon pikapuoliin, täytyy testata valmista kiekkoa wanhaan kulkuriin ja katsoa vaijereiden vetoa vielä kerran ja tehdä päätös sen mukaan.
Onnea hyvästä ostoksesta. Rohlo on ihan kunkku. Mää joulukuun alussa koin vahvan fix-heräyksen, zen, mutta nyt on Puksuttimessa taas 14 vaihdetta ja tänään ekaa kertaa mettässä. Oli ihanaa.
Rungoista 2 vikaa on mulle ihan vieraita. Surlyn kanssa ei voi mennä pahasti vikaan.
Edith. Tuossa on piitkä lista teräsrunkojen valmistajia. Ei kun selaamaan :)http://stahlrahmen-bikes.de
Joo, Rohlo on kiva. Oli pakko ostaa kun edellisenä iltana huusin Ebaystä käytettyä, joka nousi miltei samaan hintaan. Noissa ei juuri alennuksia tunneta. Bike24 ei muuten myy enää mitään (edes kirjoja) rohloon liittyvää Suomeen, jonkinlainen monopoli tai muuta kilpailun rajoitusta. Minulla on sekalaisessa käytössä Van Nicholas Amazon Rohloff, sen navan ostin aikanaan Bike24:stä.
Intec on saksalaisilla jonkin verran retkipyöräilykäytössä. On totta että Surlyn ostaessaan tietää mitä saa, Trollissa kiinnostaa monikäyttöisyys. Olen nähnyt foorumeilla kuvia jopa 700C renkaille modatusta Trollista, LHT:stä pystyisi ottamaan myös jarruosat jos ei haluaisi mennä levyjarruihin.
Kiitos, hieno saitti josta löytyy teräsrunkoja joka makuun.
... Bike24 ei muuten myy enää mitään (edes kirjoja) rohloon liittyvää Suomeen, jonkinlainen monopoli tai muuta kilpailun rajoitusta...
Onko Ikaalisten teutooni (http://www.bikestation.fi/shop/) saanut moisen junailtua? Oudolta kuulostaa.
Joo, en tiedä mikä on syy, mutta kun Bike24:ssa kirjautuu sisään omilla tunnuksilla ja hakee Rohloffia, kaikkien tuotteiden kohdalla lukee "Product not shippable to Finland". Muualla en ole törmännyt tähän. Yleensä saksalaisille on kyllä raha kelvannut:) Radsport Erdmanilta on parasta aikaa tulossa rohlon asennuskilkkeitä, ei mitään ongelmaa, samoin Bike Components toimittaa OK.
Edit: Testasin muutamalla muullakin maalla ja vaikuttaa, että Bike24 on itse tehnyt päätöksen olla lähettämättä joihinkin maihin, esim Ruotsiin, Belgiaan ja Australiaan eivät lähettäisi, mutta Itävaltaan kyllä.
Ikaalisten teutoni on nykyään kai Sauvon teutoni...
Grandi66
07.02.2016, 10.57
Tuo on samaa kuin Trekillä, vain kohdemaahan. Rungon etsijälle, oletko kysynyt tarjousta foxcomp-Turusta tai Shocktherapista? Joskus voi saada halvemmalla kotimaasta.
Olen seurannut Foxcomp Turun listaa rungoista, Trollia ei ole ollenkaan ja 54cm Disc Trucker on vuoden 2016 värimaailmaa, pyyntihinta on 70-100 euroa kalliimpi kuin 2015 rungot alessa ulkomailla. En usko että he pystyvät alettamaan 2016-vuoden kamaa sesongin ollessa vasta edessä. Ylivuotisia runkoja on vaikka kuinka, mutta ei sopivaa kokoa.
PuffySticker
07.02.2016, 22.48
Onko suomalaisen maahantuojan kautta sitten liian kallista tämä Rohloffi? On kuitenkin hienoa että sellainen löytyy, vaikka asia ei kyllä koske allekirjoittaneen kukkaroa ihan lähiaikoina.
Multaa, havua, nirhamia. One+¹|Tapatalk
Onko suomalaisen maahantuojan kautta sitten liian kallista tämä Rohloffi? On kuitenkin hienoa että sellainen löytyy, vaikka asia ei kyllä koske allekirjoittaneen kukkaroa ihan lähiaikoina.
Multaa, havua, nirhamia. One+¹|Tapatalk
Niin, jos tarkoitat alennusmyynnistä ostettua napaa, niin hintaero kotimaan hintaan on yli puolet Disc Truckerin rungon hinnasta. Punnittavaksi jää jokaiselle, onko 306 euroa paljon vai vähän. Muissa kilkkeissä oli myös eroa, olisin ostanut niitä kotimaasta, mutta tilaushetkellä maassa ei näyttänyt olevan haluamaani vannekehää, joten tilasin sen Saksasta 30e halvemmalla kuin kotimaasta. Samalla tuli ne edullisemmat asennusosat, kuten ketjunkiristin ym.
PuffySticker
07.02.2016, 23.45
Suo anteeksi, yritin viitata useamman viestin muodostamaan keskusteluun (mm. Bike24:n "kauppasaartoon"), en yksittäiseen ostopäätökseen. Olisin voinut ilmaista asian selvemmin.
Onko Ikaalisten teutooni (http://www.bikestation.fi/shop/) saanut moisen junailtua? Oudolta kuulostaa.
vaikuttaa nykyään Sauvossa
usko juntunen
22.02.2016, 21.57
En oikein keksinyt muutakaan ketjua mihin laittaa, enkä uutta aloittaa niin laitan tänne....
e: löysin aiheeseen paremmin sopiain ketjun ja siirsin linkin sinne=pyörämatkailublogit.
...Renkaat tekee sen eron.
Eron tekee runko. Kuiturungosta olen samaa mieltä. Esimerkiksi Spessun Roubaix'sta voisi ehkä saada aikaan aikamoisen retkipyörän. :)
Karbaasi
09.03.2016, 12.11
Olis aika speksata uudet osat cross checkiin. Listalla olisi uudet vivut, kampisarja, takapakka ja vaihtajat.
Vivut, pakka ja vaihtajat varmaankin 105. Kampisarjassa mietin joko 105 compactina tai cx50. Tietääkö joku onko eroa kestävyydessä? Entä suositukset rattaiden kokoon?
Tarkoitus olisi hommata osat joihin löytyy helposti varaosia ja jotka olisivat kestäviä. Shimano olisi varmaankin se mihin löytyy helpoiten varaosaa voisin kuvitella.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.