Näytä tavallinen näkymä : Maastopyöräilyyn kyllästyminen?
Ostin alkuvuodesta 140mm rennolla geometrialla olevan 29er täpärin.
Vaihdoin pyörään hissitolpan, leveän tangon ja lyhyen stemmin. Eli juttui mistä tykkään maastopyörässä. Pyörä vaan tuntuu raskaalta, kuin kivirekeä vetäisi. Rullaa huonosti. Röykkyisissä Alamäissä todella hauska peli, mutta eipä niitä tarpeeks usein ole. Tämä tuntemus on vahvistunut kun olen viikon hinkannut 8,5kg kuitucyclolla maanteitä. Olen laittanut myös rullaavampia renkaita ja isompia rengaspaineita, mutta silti tuntuu raskaalta. Pyörässä ei ole vikaa, kuuluu sen luonteeseen.
-paljon kehuttu läski? Sellainen whiten halppisläsä on varauksessa.
-kevyempi pyörä? Kuitua vaan lisää?
-vähempi joustoa?
Haluisinkin kuulla kokemuksia, millä on saatu ilo takaisin maastopyöräilyyn. Ethän siis vastaa: " mistä me voidaa tietää mikä sulle on hyvä?"
Käy kokeilemassa kevyitä maastureita, kokeile eri rengaskoolla, erityyppisinä ja huomaat varmaan mistä se tökkii tämän nykyisen kohdalla. Minusta vaikuttaa, että on tullut valittua pyörä joka ei itselle sovi. Eihän siinä mitään jos niin on. Myy pois ja hommaa sopivan. Kokeilut erilaisilla varmaan helpottaa, ettei kävisi uudelleen samalla tavalla.
kolistelija
25.07.2015, 17.11
Osta maantiepyörä ja kireitä vaatteita. Ensi vuosi on välivuotesi maastosta. Cyclocrossia saat kisata, mutta sitä lähemmäs maastoon ei tartte mennä. :p
Jäykkäperä ei kyllä sekään ole mikään ihan väärä valinta, mutta krossarillakin on ihan kiva ajaa niitä ylämäkiä maastossa.
Itselleni kävi vähän niin, että maantieajelu vei menneessään ja vaikka välillä maastoon tekisi mieli, ei sitä silti krossariajelua enempää oikein ehdi/viitsi/pysty tekemään.
:) :) Ajelet cyclolla loppukesän ja sitten Läskillä talven, ja keväällä ostat kevyen kunnon täpärin joka ei notku ja vie energiaa ajossa....
jos enää kiinnostaa täpäri.
Huono täpäri ei toimi missään
orc biker
25.07.2015, 17.40
-paljon kehuttu läski? Sellainen whiten halppisläsä on varauksessa.
-kevyempi pyörä? Kuitua vaan lisää?
-vähempi joustoa?
Hankala nähdä, miten nuo auttaisivat. Jos sinua innostaa ajaa nyt cyclolla maanteitä, niin aja vastaavasti hiekkateillä maasturilla. Sehän on mukavaa maaseudun rauhassa kauniita kylämaisemia katsellessa. Jos sitä kautta alkaisivat polutkin taas kiinnostaa. Jos et aja ikinä juurakoissa, niin vaihda 29eriin. Ei sillä ihmeitä vauhtia lisää saa, mutta tuntuupahan ainakin napakammalta.
Olen laittanut myös rullaavampia renkaita ja isompia rengaspaineita, mutta silti tuntuu raskaalta.
Rengaspaineiden lisääminenhän vain asvaltin ulkopuolella heikentää rullaavuutta.
Haluisinkin kuulla kokemuksia, millä on saatu ilo takaisin maastopyöräilyyn.
Varmasti hyvinkin henkilökohtaista, mikä kenellekin sopii.
Itsellä näin:
1. Joku pikkuveljen noin 50€ "noname" jäykkis->innostuin maastossa ajosta.
2. Noin 11kg etujousto->halusin täysjouston,
3. Spessun enduro 160mm->En ollut tyytyväinen, halusin parempaa.
4. 160mm kuitutäpäri. On edelleen hyvä pyörä ja tykkään siitä, mutta jokin mättää :( (polvet eivät myöskään kestä enää hissimäkiä)
5. Kokeilin läskiä viime syksynä. Hankinta poltteli puoli vuotta joka päivä. Lopputalvesta ostin reilu 12kg painavan. Olen erittäin tyytyväinen ja ajaminen maistuu :)
Kiitoksia vertaistuesta. :) tollanen kona process 111 vois olla hyvä. Vähän joustoa ja fun factoris pitäis olla. Ehkä täpäri läksii myyntiin ja läski pitäis tulla syyskuun alussa. Kattoo sit ens keväänä uusiks..
nykyistä täpäriä koeajoin kunnolla ja sillon se oli jättekiva.
Ja jos canyon tai radon julkaisee kevyen kuitu 29 täpärin nii seki vois olla kova..
seppo_taalasmaa
25.07.2015, 17.51
Oletko ajanut koskaan XC 29er:a ? Esim hiilikuituista jäykkäperää 100mm joustolla tai maltillista hiilikuitutäpäriä. Jos suurin osa kuskeista pärjää maastossa 29er jäykkäperän 26 jäykkäperän tai läskin kanssa niin onko se 140mm todella tarpeellista? pohjaatko usein ajossa ? Itse olen miettinyt täpäriin siirtymistä ja muutamaa kunnolla kokeillutkin 150mm nerve oli ainakin Tampereen maastossa itselle ihan overkill (huutomyrsky). Ajo on vain miellyttävämpää maltillisemmalla joustolla ja kun itse tykkään hakata mäkiä enemmän ylös kuin alas niin jäykkäperä on oma valintani. Hiilikuitu esim Canyon grand canyon CF ois tietty kiva ja 1400e on aika maltillinen hinta. Ja maantiepyörää nyt ei ainakaan kannata ostaa :rolleyes: mielummin ajelee sitten sillä monipuolisella CC:llä johon tietty voi halutessaan hankkia 2 kiekot.
En sanoisi jalkojani ongelmaksi, olen 32/16 ja 18 väleillä ajanut sinkulaa maastossa. Ongelma voi olla kyllä kypärän sisällä.
Aloitin harrastuksen 100mm alumiini 29er jäykkäperällä. Se kiipesi mukavan kevyesti ylämäet. Maltillista kuitutäpäriä en ole ajanut. Alamäkiä varten vähän ton hommasin. Tykkään ajaa lujaa kivikoihin ja juurakoihin. Ylämäet on kyllä niin väkisin puurtamista ja tasaisellakin nahkea meno.
joo voihan tää olla sellanen back to basics juttu. Joku oikeesti kevyt ja eläväinen jäykkäperä alle. Mut mites ne alamäet. Nyt ollaan syvissä vesissä. :D
Kevyt täpäri kevyillä kiekoilla, joustoa joku 120-130mm. Säädöt kohdilleen niin ei pitäisi olla "kivireki". Tollasella pystyy ajaan kevyesti pitkät lenkit, nousee kevyesti ylämäet ja menee vauhdikkaasti alamäet (vaikka niissä varmaan ottaa vähän takkiin sun nykyiseltä pyörältä).
Itse olen käynyt läpi saman tyylisen syklin noiden maastopyörien kanssa (poislukien 29" pyöräkoko).
Kevyt täpäri kevyillä kiekoilla, joustoa joku 120-130mm. Säädöt kohdilleen niin ei pitäisi olla "kivireki". Tollasella pystyy ajaan kevyesti pitkät lenkit, nousee kevyesti ylämäet ja menee vauhdikkaasti alamäet (vaikka niissä varmaan ottaa vähän takkiin sun nykyiseltä pyörältä).
Itse olen käynyt läpi saman tyylisen syklin noiden maastopyörien kanssa (poislukien 29" pyöräkoko).
Mulla on ollut myös 130mm radonin 29er slide. Se oli kevyempi ja ketterämpi. Voi kyllä olla että aika kultaa muistot..
Mitäs kevyitä, n. 68 asteen ohjauskulmalla olevia 120mm kevyitä täpäreitä on markkinoilla?
Sähköavustettu maastopyörä?
Itellä ei ole kokemusta.
En todellakaan usko, että tässä tapauksessa olisi jaloista kiinni. ja minun mielestäni, vaikka pyörässä ei olisi mitään muuta vikaa, kuin, ettei se vaan miellytä sen hankkinutta, joko ulkomuodoltaan tai ajoltaan ja se vaikuttaa harrastamisen mielekkyyteen niin tottakai se kannattaa vaihtaa. Ei kaikki valinnat mene aina nappiin ja se, mikä on yhdelle loistava, voi olla toiselle täysin määrä ja tappaa kaikki menohalut. Ei muuta kun katselemaan erilaisia fillareita ja jos vaan mahdollista niin koeajamaan erityyppisiä, kyllä se The One sieltä löytyy. Älä etukäteen liikaa mieti, vaan kokeile sekä jäykkäperiä, että kevyitä täpäreitä jos mahdollista niin saat enemmän vertailupohjaa.
Jos olet hommannut osia siihen, joita et uudessa tule tarvitsemaan, myy ne nyt suht uutena, ettet häviä niin paljon. Äläkä ainakaan syyttele itseäsi sinulle huonon pyörän valinnasta, sillä et taatusti ole ensimmäinen etkä viimeinen jolle niin käy. Se asia on onneksi suht helposti korjattavissa ja tiedät jatkossa taas hieman paremmin minkä tyyppistä pyörää ei kannata hommata.
Voisit kokeilla lisätä nykyisen pyörän joustoihin progressiota eli keulan ja takaiskarin ilmatilat sopivilla säätöpalikoilla pienemmiksi. Näin pyörä ei notku niin helposti eikä ajo tunnu niin raskaalta. Toki osa joustomatkasta voi polkuajossa jäädä käyttämättä, mutta toisaalta taas isoihin röykkyihin on edelleen joustomatkaa varastossa. Tämä kokeilu on ainakin halvempi kuin uuden pyörän ostaminen.
Itsellä on samantyyppinen ongelma. Pyörässä on liikaa joustoa tasamaan polkuajoon ja ajo tuntuu tylsältä. Polkuajon lisäksi tykkään välillä käydä ajamassa alamäkiä. Lisäsin sitten joustojen progressiota ja nyt vain lisään hieman pumpulla paineita polkuajeluihin ja taas alamäkipäiviksi hieman lasken.
Voisit kokeilla lisätä nykyisen pyörän joustoihin progressiota eli keulan ja takaiskarin ilmatilat sopivilla säätöpalikoilla pienemmiksi. Näin pyörä ei notku niin helposti eikä ajo tunnu niin raskaalta. Toki osa joustomatkasta voi polkuajossa jäädä käyttämättä, mutta toisaalta taas isoihin röykkyihin on edelleen joustomatkaa varastossa.
Itsellä on täysin samanlainen ongelma, kun pyörässä on liikaa joustoa tasamaan polkuajoon, mutta välillä tykkään käydä ajamassa alamäkiä. Lisäsin sitten joustojen progressiota ja nyt vain lisään hieman pumpulla paineita polkuajeluihin ja taas alamäkipäiviksi hieman lasken.
Tämä oli hyvä tipsi! Eikä kallistakaan.
Nanalta tulee hyviä neuvoja ja ajatelmia. :) Täytyy myöntää että ärsyttää kyl kun tän piti olla the pyörä mulle, osia vaihdeltu, kiekkoja jne ja säädetty mieleiseksi. Mut silti tökkii vaan..
Sähköavustettu maastopyörä?
Itellä ei ole kokemusta.
Ehkä joskus kun niistä saadaan kevyitä. :p
tommi2: tämäkin voi olla syy. Lähimaastot aikast koluttu. Temppuilusta voisi saada kiksejä, toisaalta motivaatio kateissa niihinkin..
Ärsyttäähän se toki, varsinkin jos sen piti olla just eikä melkeen passeli, mutta vaikkei se olisikaan sitä, se on askel sitä kohti. Toi säätöhomma kannattaa ehdottomasti koittaa, tosi hyvä vinkki.
Itsehän ostin tänä keväänä Escapen vanhan hybridini tilalle ja lähes samantien selvisi, että minulla ei enää ollut hybridille tarvetta kun tuli se cyclokin hommattua ja omat muut ajot taas niin voimakkaasti maastopainotteisia, että maasturiinhan se Escape piti vaihtaa, vaikka se on city hybridiksi aivan erinomainen varustelultaan ja muutenkin. Ostin sen vain hetkenä, jolloin minulla ei sille enää ollut käyttöä. Nyt se on uudessa kodissa ja uusi omistaja on ymmärtääkseni erittäin tyytyväinen siihen ja minulla taas on paremmin omiin ajoihini sopivat maasturi ja cyclo.
Varsinkin kun omat ajot muuttuvat ja siirrytään toisentyyppisiin pyöriin tai esim maastureiden sisällä jäykkäperistä täpäreihin niin paljon helpommin tulee vähän hutiin valittua kun on hieman erilainen pyörä kyseessä ja tietysti vielä uudenlaiset säädöt päälle.
^ sitten kun Nana on kirjoittanut puolessa vuodessa enemmän viestejä kun mä 16 vuodessa, lopetan kirjottamisen tänne :P
Haha, älä lopeta. Olen vaan kova höpisemään, varsinkin kun uusien pyörien myötä tullut niin paljon kaikkea uutta opittavaa. En mä usko, että minä tässä määrin kirjoittelen säännöllisesti esim muutaman vuoden päästä. Ehkä olen siihen mennessä jo kysellyt suurimman osan mieltä askarruttavista asioista :cool:
^En ottanutkaan kritiikkinä. Toiset vaan tykkää höpistä enemmän, ei siitä kannata stressata, höpisee sen mikä hyvältä tuntuu. sori Off topik
arctic biker
25.07.2015, 21.16
Ihan kivahan on Nanan innostusta seurata, vaikkei siltä näytä niin jo mennä vuosituhannella tein täällä tyhmyyttäni tiettäväksi. Jotta jotain ajallista perspektiiviä!
Joku oikeesti kevyt ja eläväinen jäykkäperä alle. Mut mites ne alamäet. Nyt ollaan syvissä vesissä. :D
Emmä usko, että se ilo sillä löytyy. Mulla oli kisakireä hiilikuitu 29er. Olihan se kevyt kantaa tunkattavat nousut, mutta ei siitä niin paljon muuta iloa ollut. Paljon hauskempaa mulla on ollut tuon nykyisen 120mm joustavan täpärin kanssa. Sillä palautu taas ajamisen ilo viime kauden jälkeen tuon XC-tykin jäljiltä. Ihan yhtä hyvin tuo täpäri nousee ajettavat mäet kuin jäykkäperä jos ei paremminkin paikoitellen. Alaspäin sitten on monin verroin hauskempaa. Niin ja on mulla vaihtelun vuoksi läskikin.
^^
Tottakai se pätee myös parisuhteisiin/elämänkumppanin löytämiseen, ei ne ole yhtään sen yksinkertaisempia, kun fillarinkaan valinta, päinvastoin, mutta ei sinun silti tarvitse toisten kirjoituksia alkaa muokkailemaan.
Polun tukko
25.07.2015, 21.33
Mulle tuli aivan samat fiilikset kuin topicin aloittaneelle alku kesästä.
Pyörää ollut jos jonkilaista mutta viimeisimmät remedy->transition covert->process 153Dl. Covert oli yli voimaisesti hauskin peli noista paikkaan kuin paikkaan. Remedy polettavin ja kona taas alamäkeen nopein. Mutta itselle tuli samat fiilikset että pyörä ei mene mihinkään. Tuli kyllästyminen, aivan totaali kyllästyminen. Vaikka kävi tahkolla ajamassa hissi enskaa jne niin ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Ainoa joka oli varmaa, oli se että maastossa tulen ajamaan. Niimpä tuli kokeiltua läskiä. Polkemisen keveys yllätti suuresti ja enska lähti myyntiin.
Kona meni kaupaksi ja fätti tuli hommattua. Koskaan, ei koskaan ajohistorian aikana ole maastopyöräily tuntunut näin hauskalta kuin läskillä ajaessa. Pyörää voi ajaa alamäkeen samoilla baanoilla kuin enskaa kunhan muistaa että suoristuskyky vrt enska ei ole sama. Mutta hauskaa sillä on hyppiä jne.
Tähän kun lisätään hyvä(trekissä imo erittäin hyvä) polettavuus,nopeus,aja mistä vaan ominaisuus, pito jne niin on paketti mielestäni valmis. Jos siis maastoilla haluat ja läpi vuoden niin hommaa läski.
Ja se vielä: jos läskeily ei nappaa niin on varmasti kysyntää myydessä. Näyttää lähes kaikki läskit olevan heti kohta f-torilla myyty mitä sinne myyntiin laitetaan.
Tsemppiä. Läski ratkaisee asiasi!
Shimaani
25.07.2015, 21.49
^Word.
35 vuoden hinkkaamisen jälkeen allekirjuuttaneelle tuli se pentumainen virne naamalle kun pääsi läskillä mehtään.
Tamperelainen kivijalka kauppias sano joskus jousituksen säätö lenkillä, ei pyörää kannata vaihtaa vaan olemassa oleva laitetaan mieleiseksi. Kallistuisin tässä tapauksessa jousituksen simmaukseen ja ajotauko voi tehdä hyvää kans. Ite oon taas intoo piukassa kun Tahkon jälkeen olin 3 viikkoa ajamatta, olin lomalla myös ajamisesta.
Itseä kiinnostaa kovasti täpärit ja kokemuksena myös läskit. Varsinaista täpärikuumetta ei ole, ihastelen niitä kateellisena täällä ja muualla, mutta Marlin on pelittänyt hyvin ja se on hyvä pyörä opetella tekniikkaa ja riittää siksi minulle toistaiseksi. Täpäri lähtisi alta aikayksikön pyörävarastosta jonkun mukaan.
Kyllä noi läskit on kans varmasti hauskoja pelejä maastossa, mutta kaipa niilläkin rajansa on silleen, että esim jonkintyyppisessä maastossa kevyt täpäri on vaan parempi. Jos molemmista tykkää niin sittenhän voi hommata vaikka molemmat :D
Kyllä noi läskit on kans varmasti hauskoja pelejä maastossa, mutta kaipa niilläkin rajansa on silleen, että esim jonkintyyppisessä maastossa kevyt täpäri on vaan parempi. Jos molemmista tykkää niin sittenhän voi hommata vaikka molemmat :D
On molemmat...Läskillä ajo kiinnostaa, täpärillä ajo ei :(
janne kuivakangas
25.07.2015, 23.35
Välillä joo pidän itsekkin taukoa maastopyöräily stä Nyt pakostakin kun kelit ollu surkeita muuten ajan ..ja tykkään paljon vaihtelen polkuja ajan toki vanhoja mistä pidän..👍😊 Pyöriä ei ole vara ostaa tykätävä mitä on 🚵😉😊
Lähetetty minun SM-T335 laitteesta Tapatalkilla
Kyl tossa täpärissä on se mahtava puoli että kivikkoon ja juurakkoon voi mennä vauhdilla, laittaa vain painon taakse. Tavallisessa polkuajossa overkill.
Smuggler tai process 111 kiehtoo kovasti. Slack ja short travel.
Simmaus vois olla hyvä. Laitoin takapampun trail asentoon niin jopa sekin auttoi vähän. Entäs nykyisen geometria? Lyhyet chainstayt ja 67asteen keulakulma. Alamäkeen hyvä ainakin. Mut niihin ei voi vaikuttaa..
Liikuva shikaani
25.07.2015, 23.43
Itseä kiinnostaa kovasti täpärit ja kokemuksena myös läskit. Varsinaista täpärikuumetta ei ole, ihastelen niitä kateellisena täällä ja muualla, mutta Marlin on pelittänyt hyvin ja se on hyvä pyörä opetella tekniikkaa ja riittää siksi minulle toistaiseksi. Täpäri lähtisi alta aikayksikön pyörävarastosta jonkun mukaan.
Kyllä noi läskit on kans varmasti hauskoja pelejä maastossa, mutta kaipa niilläkin rajansa on silleen, että esim jonkintyyppisessä maastossa kevyt täpäri on vaan parempi. Jos molemmista tykkää niin sittenhän voi hommata vaikka molemmat :D
Jos Nana ajelee keskuspuistossa ja haluu tyypätä S kokoista Dudea niin järjestyy.
Jep, mun pointti oli, että mikään maastopyörä ei ole paras kaikenlaisessa maastoajossa, ei sitten mikään. Kevyt xc on paljon nopeampi monessa paikassa kuin läskit tai muut painavemmat, eikä alamäissä täpäriä voita mikään, läskillä taas pääsee sinne, minne muilla ei pääse. Jos tykkää monenlaisesta maastoajosta voi siksi olla järkevää omata jopa 2 erityyppistä maastopyörää. Onhan minullakin tavallaan 2 maastoajopyörää kun on tuo XC-tyyppinen maastopyörä ja cyclo, molemmilla voi ajaa maastossa ja muualla, mutta kummallakin omat vahvat alueensa.
Läskimasa
26.07.2015, 00.31
no joo, itse hommasin kanssa läskin (läskilahkolaiset rauhottukaa, budjettiläski.. voitte syyttää sitä) ja se oli kyllä kiva ajaa, mutta kuten arvasinkin, ylihypetetty. aika samanlaista sillä on ajaa kun millä vaan pyörällä.
Syytetään sitä budjettibulevardiläskiä, sulla ei oo maastoon sopivia välityksiä siinä. Tiheetä välitystä ja renkaista paineet nollan likelle niin alkaa erot normipyörään löytymään.
Syytetään sitä budjettibulevardiläskiä, sulla ei oo maastoon sopivia välityksiä siinä. Tiheetä välitystä ja renkaista paineet nollan likelle niin alkaa erot normipyörään löytymään.
Niin pyörä alkaa ohjailemaan itsestään ja viimeinenkin rullaavuus on kadonnut. Silloin niitä tiheitä välityksiä tosiaan tarvitaan.
Liikuva shikaani
26.07.2015, 00.49
Offtopicia tämä jo on mutta edellisessä Fillari-lehdessä oli mielenkiintoinen testi, siinä oli cyclo, 29 jäykkäperä, yli 4000€ 29 täysjousto ja halvin Dude. Cyclo oli arvatenkin maastossa selvästi hitain ja epämukavin mutta paksu pisti hyvin kampoihin jopa täpärille. Itse en pidä kyllä cycloa maastopyöränä lainkaan, olen kyllä nähnyt kuinka ajomies silläkin etenee mutta musta vähän sama kun lähtis lenkille korkkareissa, en ole kyllä jälkimmäistä kokeillu...
Cyclosta saa taas helposti renkaanvaihdolla maantiepyörää vastaavan jolla mukava tehdä maantielenkit ja kyllä sillä cyclorenkailla ajelee maastossa, mutta ei toki samalla tavalla kuin maasturilla, jossa esim joustoa, se on hyvin erityyppinen pyörä, mutta omia tarpeita palvelee oikein kivasti tällä hetkellä.
En minä sen kanssa lähde kallioilta hyppelemään tms. mutta pääsen sillä hiekkatietäkin kyllä kovempaa kuin maasturilla. Ja taidollahan noillakin tekee yhtä jos toista. Olen minä katsellut videoita, joissa cyclolla hypitään ilmaan ja vaikka jos mitä. Minun taidoillani maasturin ajoasento on tällaiseen temppuiluun istuvampi, kun taas cyclon ajoasento suosii pitkää matkaa.
Pyöräily ei nappaa varmasti, jos kulkine ei täsmää omiin mieltymyksiin oli se sitten mistä genrestä hyvään.
Itse aloitin Xc kovaperä 29" ja sillä tuli opittua sarvien yli lentely tehokkaasti, koska Solo RL Reba ei vaan kanna, vaan pohjaa herkästi-> tuli läski-> tuli AM 29" kovaperä sama RL keulana lojuu lähes uutena nurkassa vailla mielenkiintoa->tuli toinen läski-> tuli kolmas läski syinä aina rikkoutumiset. Läskin helppous ajaa viehättää. Välillä tuntus, että vois rullaa paremmin, mutta testi omalla AM kovaperällä kevyt RR/ RoRon renkastus ei anna pusikossa mitään ahaa elämystä.
Välillä mielii täpäriä, mutta niitä, täytys ajaa, että siitä tulis herkempi/mieleinen, kuin läski oikeesti ja vois huonoina päivinä laiskotella satulassa. Enska täpärit tuntuu kyllä minusta tahmeammilta polkea, kuin plösö. Jyrkkä keulasta 100mm XC täpäriä en osta, kyl, mut joku peräkova täpäri 429 pivot tyyppinen vois olla 120mm keulalla kaveri läskille mikä tulee toistaiseksi aina olemaan minulla. Tosi Pivotin lyhyehköt Reach mitat ja hinta ei houkuta.
No ei se läski mitään nopeutta tuo mutta on siinä vaan jotain kummaa edelleen mikä jaksaa innostaa vaikka on silläkin synkkiä päiviä välillä, kun ei vaankulje:seko:, mutta miehessälie vika eikä kulkineessa.
Cyclosta saa taas helposti renkaanvaihdolla maantiepyörää vastaavan jolla mukava tehdä maantielenkit ja kyllä sillä cyclorenkailla ajelee maastossa, mutta ei toki samalla tavalla kuin maasturilla, jossa esim joustoa, se on hyvin erityyppinen pyörä, mutta omia tarpeita palvelee oikein kivasti tällä hetkellä.
Maastoja on kovin erilaisia, ja jonkun mielestä maastoajo on puiden keskellä tapahtuvaa neulaspolkua sekä hiekkatietä, ja toisen mielestä kivikkoa, juurakkoa ja kuraa.
Cyclolla pärjää varmasti helpolla polulla, mutta oikeassa maastoajossa se lienee aika onneton. Ellei kuskina sitten ole se ajomies :D
Ja alkuperäiseen kysymykseen liittyen cyclo ei liene ole oikea ratkaisu.
Suosittelen taukoa, ja sitten kevyttä läskitestiä. Ja sen jälkeen ap. kirjoittajan mielipide pyörävalinnan suhteen saattaa kääntyä jonnekin hiilari 27.5+ tai 29+ suuntaan täysjoustolla. Kun selkeästi kuitenkin metsässä tykätään ajella mutta kevyillä laitteilla ja joustolla :D
Maastoja on kovin erilaisia, ja jonkun mielestä maastoajo on puiden keskellä tapahtuvaa neulaspolkua sekä hiekkatietä, ja toisen mielestä kivikkoa, juurakkoa ja kuraa.
Cyclolla pärjää varmasti helpolla polulla, mutta oikeassa maastoajossa se lienee aika onneton. Ellei kuskina sitten ole se ajomies :D
Ja alkuperäiseen kysymykseen liittyen cyclo ei liene ole oikea ratkaisu.
Suosittelen taukoa, ja sitten kevyttä läskitestiä. Ja sen jälkeen ap. kirjoittajan mielipide pyörävalinnan suhteen saattaa kääntyä jonnekin hiilari 27.5+ tai 29+ suuntaan täysjoustolla. Kun selkeästi kuitenkin metsässä tykätään ajella mutta kevyillä laitteilla ja joustolla :D
Juu tolla cyclolla en kyl maastoon lähtis. :D
Taitaa tollaset 27,5plussat hiilarina olla uutuuttaan aika hinnoissa. :)
Nyt kun tarkemmin mietin niin se radonin 130 29er slide oli ketterämpi peli ja kiipesi paremmin. Ja myin sen pilkkahintaan uuden täpärin alta. Kyl ihminen on pölhö. :) jotain 13kg painoi hissitolpan kans ilman polkimia.
Maastoja on kovin erilaisia, ja jonkun mielestä maastoajo on puiden keskellä tapahtuvaa neulaspolkua sekä hiekkatietä, ja toisen mielestä kivikkoa, juurakkoa ja kuraa.
Cyclolla pärjää varmasti helpolla polulla, mutta oikeassa maastoajossa se lienee aika onneton. Ellei kuskina sitten ole se ajomies :D
Ja alkuperäiseen kysymykseen liittyen cyclo ei liene ole oikea ratkaisu.
Suosittelen taukoa, ja sitten kevyttä läskitestiä. Ja sen jälkeen ap. kirjoittajan mielipide pyörävalinnan suhteen saattaa kääntyä jonnekin hiilari 27.5+ tai 29+ suuntaan täysjoustolla. Kun selkeästi kuitenkin metsässä tykätään ajella mutta kevyillä laitteilla ja joustolla :D
Komppaan täysin, myöskin sen osalta mihin aloittajan pyörävalinta tulee suuntautumaan, en minäkään usko, että Stumpelle cyclo riittäisi maastossa. Noin yleisemmin (ei ehkä niinkään pyöräilyfoorumilla) tuntuu aika monellakin maastossa ajelu käsitteenä tarkoittavan metsäteitä ja välillä polkuja jne. jollaiseen cyclo taipuu kyllä ihan jees, mutta onhan se maastopyörällä ajelun jälkeen vaikea samoille poluille mennä cyclolla, etenkin jos siinä maasturissa on joustoa edes keulassa. Maastopyörä on ajoasennoltaan, geometrialtaan, renkailtaan, no kaikessa mielessä optimoitu juuri maastoon ja sen kyllä tuntee.
Jep mun maastoajo käsittää juurakkokivikkokallio-settiä :) Mut lets face it. Onhan tää speksailu kivaa ja vaihtelu virkistää. Ja olis se kiva että niistä kivikkoisista nousuista vois nauttiakin. Nyt se on sellaista verenmaku suussa puurtamista. Ennen ei ollut..
orc biker
26.07.2015, 02.41
Ei se ajamisen raskaus mistään pyörän keveydestä ole kiinni. Hiilikuitua tai ei, se on ihan yksi lysti. Sillä ei varmasti ongelma häviä. Kukaan ei huomaa tuollaista eroa, mikä on sama kuin että onko juomapullo täynnä vai tyhjä. Eikä tuo muutenkaan ole pyörästä kiinni, ihan sama mitä joustoa siinä on. Ei vain selvästi miestä huvita. Tarvitaan joko lepoa tai sitten mies on muuttunut siten, että enää ei kiinnosta homma. Miksi sitä pitäisi väkisin tehdä?
Ja olis se kiva että niistä kivikkoisista nousuista vois nauttiakin. Nyt se on sellaista verenmaku suussa puurtamista. Ennen ei ollut..
Tuon takia olen itse katsellut Fuel EX 29 ja Nerve 29 malleja Remedyn ja Spectralin sijaan. Totuus on kuitenkin se, että semmoisia alamäkiosuuksia missä jälkimmäiset ovat omiaan on niin vähän että suurin osa ajasta menee ajellessa jossain muualla. Itseäni kun muutenkin kiinnostaa enemmän maastossa ns kiertely paikasta toiseen kuin yhden tai kahden lyhyen mäen laskeminen ja nouseminen mitä se täällä suomessa olisi.
Käyppä kokeilemassa kuitusta bronsonia, jokainen omaa fillaria kokeillut on vain kehunut, että miten kevyt, ketterä, vakaa ja helppo tuo fillari on ajaa. Kiipeää muuten paremmin, kuin se 29 fuel ex, joka tuntuu kankeeelta panssarivaunulta vs bronson. On niissä tietysti hinnassa aika isot erot.
noniinno
26.07.2015, 09.32
Oma reseptin motivaation puutteeseen: Kunnon tauko ja sitten maantielle. Maantiepyöräily on niin erilaista maastoon verrattuna. Voi vaikka jahdata Stravassa alueen KOMMeja.. Jos on surkeat kelit, voi myös jäädä kotiin. Läskipyöräily ei sulan maan aikana ainakaan itselleni toimi. Talvipoluilta nastarenkailla se motivaatio viimeistään yleensä löytyy. Ei se pyörä pilaannu, vaikka sillä ei ajaisikaan. Eikä niillä, vastakkaisia mielipiteistä huolimatta, ole tunteita.
Takavuosina palautin itseni poluille kriisin jälkeen kevyellä 29er täysjäykällä sinkulalla. Ne olivat hienoja lenkkejä ne, kannattaa kokeilla. Hmm...pitäisiköhän sinkuloida kuitujäykkis..
Itsellä on pitkä joustoinen täpäri, läski ja jäykkäperäinen xc-pyörä. Läskillä olen ajanut kesällä ehkä 4 kertaa maastossa ja niistäkin taisi olla 2 silloin kun täpärin iskarit oli huollossa. Jäykkäperällä ajan nykyään vaan talvella ja jotain cyclolenkin tapaista lenkkiä silloin tällöin, maastoon sillä ei tee mieli mennä.
Pitkäjoustoisesta täpäristäkin saa aika pienellä vaivalla vähän nopeamman lenkki pelin. Itse pidän yleensä takana lenkki käytössä X-kingiä tai jotain vastaavaa suht hyvin rullaavaa kumia ja edessä sitten joko samanlainen tai jos on vähän vaativampaa maastoa niin sitten joku ardentti tai vastaava. Täpärillä voi käyttää jopa kevyempää kumia kuin xc-pyörällä koska jousitus vähän "auttaa" rengasta pahoissa paikoissa. Tietenkin se on vastoin muotipoliisin ohjeistusta käyttää jotain kevyitä xc-kumeja enduro vehkeessä mutta ihan sama :D
Toinen mikä vaikuttaa on se iskarien shimmitys/säätö. Itsellä on sisäänmenovaimennuksellekkin säädöt suoraan nupista ja pidän lenkillä melkein yhtä paljon vaimennusta kuin bikeparkissa ajaessa. Tällöin pyörä ei ole ehkä mukavin mahdollinen ihan kävelyvauhdeissa juurakossa mutta on tehokkaampi polkea ja alamäen eteen sattuessa jousitus kantaa hyvin kovemmassakin menossa eikä sukeltele turhia.
perttime
26.07.2015, 10.21
Kyl tossa täpärissä on se mahtava puoli että kivikkoon ja juurakkoon voi mennä vauhdilla, laittaa vain painon taakse. Tavallisessa polkuajossa overkill.
...
Entäs nykyisen geometria? Lyhyet chainstayt ja 67asteen keulakulma. Alamäkeen hyvä ainakin. Mut niihin ei voi vaikuttaa..
Mulla on myös pyörä, jolla on hyvä mennä alamäessä vauhdilla kivikkoon ja juurakkoon... Se on nyt muutaman vuoden pölyttynyt varastossa odottamassa inspiraatiota, kun olen ajanut enempi tai vähempi jäykillä yksivaihteisilla.
Jotkut pyörämerkit on säätäneet alamäessä hauskojen pyörien geometriaa ylämäkiystävälliseksi sillä, että satula tulee aika eteen. Mielenkiintoisissa alamäissähän ajetaan joka tapauksessa seisten.
Mulla on myös pyörä, jolla on hyvä mennä alamäessä vauhdilla kivikkoon ja juurakkoon... Se on nyt muutaman vuoden pölyttynyt varastossa odottamassa inspiraatiota, kun olen ajanut enempi tai vähempi jäykillä yksivaihteisilla.
Jotkut pyörämerkit on säätäneet alamäessä hauskojen pyörien geometriaa ylämäkiystävälliseksi sillä, että satula tulee aika eteen. Mielenkiintoisissa alamäissähän ajetaan joka tapauksessa seisten.
Nykyisen täpärin seattube angle 74,6 astetta. En sitten osaa sanoa onko paljon vai vähän?
perttime
26.07.2015, 13.45
Nykyisen täpärin seattube angle 74,6 astetta. En sitten osaa sanoa onko paljon vai vähän?
On se jo aika jyrkkä, mutta ei pelkästään ratkaise satulan sijaintia.
Jooseppi
26.07.2015, 14.38
Pyörän valinta kyllä menee vähän maaston mukaan. Jos on kovinkin helppoa maastoa, niin onhan pitkäjoustoinen enskapyörä väärä valinta pyöräksi. Se on helpolla polulla raskas eikä vältsimättä kovin leikkisä ja se siloittaa sen polun muutenkin turhan tehokkaasti. Saattaisi olla parempi sellaiseen maastoon olla jäykkäperä/lyhytjoustoinen kevyt kampe joka reagoi vikkelästi ja on erittäin tehokas polkea. Omaan käyttöön pitkäjyystöinen enska on juuri passeli: täällä on paljon hankalia polkuja jossa se on kuin kotonaan sekä tykkään ajaa hissienskaa. Hulvatonta menoa siinä vaiheessa kun pääsee alamäkeen ajamaan. Mutta jos asuisin tasamaalla (tai alamäkitouhut kiinnostaisi) niin pyörä olisi aivan erilainen.
Nimim. 5v maastoa ajanut eikä ole kyllästymisen merkkejä!
Tamperelainen kivijalka kauppias sano joskus jousituksen säätö lenkillä, ei pyörää kannata vaihtaa vaan olemassa oleva laitetaan mieleiseksi. Kallistuisin tässä tapauksessa jousituksen simmaukseen ja ajotauko voi tehdä hyvää kans. .
Fillariosa.fi tuunas mun takaiskarin kun se oli sellanen wimpotin,kyllä rupes ajo maittamaan ja joskus sitä vaan on väsynyt ja kaipaalepoa ja hemmottelua niin ei pukevaan eikä stokmannille vaan kunnon fillari-kauppaan ja uusii pyöräilyvaatteet tälle vuosituhannelle,siitä se lähtee.
Naisia pitää matkia kun ne menee kauppaan Luis Wittonin laukkuja ihailemaan ja hankkimaan,isännät vaan kauppaan ja tuohta mukaan ja loput änkyttämällä.
Kyllä näillä ohjeilla piristyy,kawerit töissä kysyi multa ennen synttäreitä miten sut saa hyvälle tuulelle niin vinkkasin THOMSONIN-tolpalla.
Ei se ajamisen raskaus mistään pyörän keveydestä ole kiinni. Hiilikuitua tai ei, se on ihan yksi lysti. Sillä ei varmasti ongelma häviä. Kukaan ei huomaa tuollaista eroa, mikä on sama kuin että onko juomapullo täynnä vai tyhjä. Eikä tuo muutenkaan ole pyörästä kiinni, ihan sama mitä joustoa siinä on. Ei vain selvästi miestä huvita. Tarvitaan joko lepoa tai sitten mies on muuttunut siten, että enää ei kiinnosta homma. Miksi sitä pitäisi väkisin tehdä?
Juuri näin..
Ensimmäinen vakavasti otettava maasturi (scottin täpäri) ilmaantui mulle 2002, tuo pyörä on varastossa vieläkin, vain keula ja jarrut on päivitetty. Nykyisin ajoa on vähän, kesällä rouvan kanssa tulee ajettua tuolla ja talviajot, teräsjousilla kun homma pelaa aika luotettavasti. Tuon kaverina on ollu monenmoista kulkinetta, alkuun hieman vapaampaan ajeluun soveltuvaa. Hauskoja laitteita, mutta olihan norco aika raskas sohva jos teki mieli poluilla ajaa. jossain vaiheessa ei vaan huvittanut, myin muut fillarit pois, scott jäi pölyttymään. Ostin paikalliselta seuralta edullisen maantiepyörän, josko sillä olisi kiva ajaa. Sivuhuomautuksena, että aiempien aikojen polvivamman takia pyöräily on mulle suht tärkeää jotta pysyy koipi kunnossa.
Maantie ei koskaan ihmeemmin napannut, parhaimmillaankin vajaa 700km/kesä, huonoimmillaa ei metriäkään. Tosin pyörä on yhä jos vahingossa tekee mieli asfaltille. Noin meni jokunen vuosi. Eräänä päivänä ajattelin lähteä pikkuisen ajelulle vanhalla scotilla ja tuli ajeltua polkujakin. Siitä se taas innostus lähti. Pian jäi 80mm joustot lyhyeksi, joten pidempää tilalle. Ja kelkkafoorumilta löytyi käytetty giant, jolla on tullut ajettua jo muutama vuosi, alkuun tuntui nahkealta, mutta sitten se vaan alkoi kulkea, ehkä siksi että painoa lähtio reilut 10kg, niin alkoi tasamaan poluillakin tulla vauhtia ja alamäissä pääsee jo kunnon fiilikseen. Eli kuten orkki se sanoi, ei vain miestä huvita.. Miksi pitäisi väkisin tehdä..
Nykyisin itseänikin kiinnostaa himpun pistää viimein scott kiertoon ja hommata läski, joka voisi talvikäytössä palvella paremmin. Mutta muutoin tykkään edelleen ajaa tuolla 26" giantilla siinä määrin, ettei kesäksi ole vaihto edes käyny mielessä.
Marsusram
26.07.2015, 18.31
Itselle on ihan sama millä lähtee polkemaan, kunhan se on maastokelpoinen laite. Jokaisella piirteensä, mutta kaikilla pyörillä on hauskaa polkea. Paras pyörä on aina se mikä on alla.
Muuten on ihan korvien välistä kiinni, sairastelujen ja loukkaantumisten jälkeen osaa arvostaa jo pelkkää liikkeelle pääsyä.
Jos kotimaastot kyllästyttää, niin ulkomailta löytyy erilaista settiä.
Tottakai voi jollakin innostus vaan lopahtaa ja lopettaa pyöräilyn kokonaan, mutta minun mielestäni silloin, kun pyöräily ei vaan kertakaikkiaan nappaa ei todellakaan nähdä tuollaista vaivaa pyörän etsimisen jälkeen vielä hommailla siihen uusia osia ja muokkailla sitä, jotta se olisi itselle hyvä. Ei, silloin kun ei nappaa niin ei todellakaan nappaa. Eikä silloin osapäivitysten jälkeen, kun pyörä ei vieläkään ole itselle hyvä tulla pyöräilyfoorumilta hakemaan neuvoa. Jos ei kerran kiinnostaisi pyöräillä niin miksi kysellä?
Näistä syistä minun mielestäni aloittajan kohdalla ei ole kyse pyöräilyyn tai maastopyöräilyyn kyllästymisestä vaan yksinkertaisesti hieman vikaan menneestä pyörävalinnasta. ja kyllä minä olen, omalla vähälläkin kokemuksella, huomannut selviä eroja pyörien välillä siinä, miten kevyitä ne ovat polkea ja yleensä ne kevyimmät ovat olleet kevyimpiä polkea, painon ohella vaikuttaa tottakai moni muukin asia, kuten geometria, rengastus, joustojen säädöt jne. mutta kyllä näiden optimoinnilla saadaan polkemiseen selvästi keveyttä.
Jos ei maastoilu yhtään kiinnostaisi, niin en olis tätä topiccia aloittanut. Ja totta, väkisin ei kannata mitään tehdä. Voihan olla että pyörän vaihto köykäsempään enempi xc tyyliin ei siltikään tuo maastoajeluun kaivattua mielenkiintoa.
Sen olen huomannut selkeästi, ettei nykyisellä pyörällä oikeen mtn hinkua mennä tasaisella saatika ylämäessä kovaa, vaan isolla kadenssilla tasaisesti pyöritellen hiljaksiin. Heti kun tulee alamäki, niin silloin iso pykälä silmään ja lujaa.
edit. Mitkäs kaikki seikat vaikuttaa pyörän kiipeämiseen?
Ootko koittanu vaihtaa tuohon sun olemassa olevaan jotain XC-tyyppisempää kumia? Jos se alkais vähän paremmin kulkea.
Ootko koittanu vaihtaa tuohon sun olemassa olevaan jotain XC-tyyppisempää kumia? Jos se alkais vähän paremmin kulkea.
Hanssi 2'35 ollu edessä, ardent 2'4 ollu takana.. Edessä 1,8 ja takana 2,2. Kauheesti köykäsempää ei viittis laittaa kun tolla mennää välil vauhdil kivikkoon/juurakkoon. Mutta olen avoin ehdotuksille. :)
Polun tukko
26.07.2015, 22.28
No tuo hanssi ei kyllä häävisti rullaa.
Minähän en juuri mistään mitään tiedä mutta kuvailemasi maastot kyllä kuulostavat sille että voisivat mennä melkoisesti köykäisemmilläkin fillareilla. Niin mites jos kokeilisit valita tuosta http://www.schwalbe.com/en/offroad.html speed osastolle vähintään neljänteen pallukkaan ja siit valkata jotain testiin? Kaikki suomalaiset tuntuvat suosittelevan tuota 2015 Nobby Niciä ja lontoota vääntävät taas puhuvat 2.2" trail kingin puolesta. Muista myös se että missä tahansa kumipyörillä liikkuvassa kulkineessa renkaiden vaikutus suorituskykyyn on vähintään 80%.
Ground Control kokeilemisen arvoinen myös, pitoa on yllättävän hyvin mielestäni suhteessa kuvioon, ainoastaan märemmässä pito heikkenee, rullaa ihan mukavasti.
Hanssi 2'35 ollu edessä, ardent 2'4 ollu takana.. Edessä 1,8 ja takana 2,2. Kauheesti köykäsempää ei viittis laittaa kun tolla mennää välil vauhdil kivikkoon/juurakkoon. Mutta olen avoin ehdotuksille. :)
Ääni täältä kevyemmille renkaille! Vaikka Ardentit molempiin päihin.
Musta ainakin kun esimerkiksi HighRoller/Minion kombinaation vaihtaa Ikoneihin, niin pyörä tuntuu lähtevän lentoon!
Ja kyllä myös kevyempi pyorä liikkuu vaihtelevassa maastossa nopeammin eli kevyemmin. Lähes järkytyin ajamisen keveyttä, kun 130mm joustava 29er täpäri oli rikki, ja jouduin ajamaan lenkkiä 29er jäykkäperällä. Luulen että isoin vaikutus tuli tässäkin renkaista. Jäykkiksessä on alla nuo Ikonit.
Myös ennen pyörän vaihtoa kannattaa takaiskari tuunauttaa vaikka huollon yhteydessä.
Ite oon ajanut tänä kesänä ehkä 1/3 siitä mitä viime kesänä vaikka alla ensimmäinen uusi pyörä 20 vuoteen. Syynä on tosin olleet suurimmalta osin huonot kelit. Sateella ja kurakelillä kun en lähde koskaan pyöräilemään.
Ketjureaktio
27.07.2015, 11.41
Kuulostaa tavallaan tutulta - enduron paradoksi. Täysjoustolla on hauska paahtaa vauhdikkaasti kivikkoa, ongelma on siinä että täysjoustolla ei saa sitä vauhtia kivikkoihin täällä tasamailla. Maastopyöräily on alunperin mountainbiking, ja siinä painovoima huolehtii nousutyönjälkeisestä hauskasta.
Oma mielikuva asiasta on tällä hetkellä se että joko voi hankkia kevyen ja laadukkaan 5000+ eur täysjouston kevyillä kiekoilla ja renkailla, tai sitten kaksi pyörää vähän halvemmalla.
Kannattaa kokeilla jotain peräjäykkää AM-henkistä peliä riittävän isolla takanakilla, sillä sitä vauhtia pystyy ylläpitämään ja ajo sujuu. Toki ns. "hirveässä röykytyksessä" eli taajassa juurakko-kivikko-helvetissä peräjäykkä ei ole nautinnollisimmillaan. XC:tä loivempi keulakulma jne. takaa hauskuuden ja paremman ajettavuuden maastossa.
Rinnalle sitten selkeä pitkäjoustoinen jolla hoitaa alamäkihommat vaikka bike-parkeissa. Ja ajeleehan näillä nykyisillä melko kivasti polkuakin jos takaiskaria laittaa nousuasentoon.
Hanssi 2'35 ollu edessä, ardent 2'4 ollu takana.. Edessä 1,8 ja takana 2,2. Kauheesti köykäsempää ei viittis laittaa kun tolla mennää välil vauhdil kivikkoon/juurakkoon. Mutta olen avoin ehdotuksille. :)
Enemmän noi rengasvalinnat syövät vauhtia kuin pyörän vaihto johonkin xc-peliin. Itse olen ajanut jopa bikeparkkia pari päivää edessä ardentti ja takana x-kingi, kun ei ole jaksanut vaihtaa kumeja edes takaisin, ja ihan hyvin noillakin pärjäsi. Varsinkin loivakulmaisella pyörällä takarenkaalla on niin suuri osa painosta, että sen vaihtaminen hyvin rullaavaan kumiin tekee ihmeitä. Ja toisaalta taas kivikossakin pärjää edelleen paljon paremmin kuin jäykkäperäisellä kun takajousitus ottaa pahimmat iskut takarenkaalta pois.
Aapo Jäykkäperä
27.07.2015, 13.00
Ei maastopyöräilyyn oikeasti voi kyllästyä !
Itse ajelen kunto/maantielenkit raskaalla kahdeksantoista(18kg)kiloisella Helkama S2:lla. Ajatus on saada sillä voimaa mäkien nousuun ja peruskestävyyttä. En edes ymmärrä miksi harjoituspyörän pitäisi olla erityisen kevyt. Kisakalustoon voi sitten keveyttä hakea.
Raskaasta "kuntopyörästä" siirtyminen kaksitoista(12kg)kiloisen maasturin puikkoihin tuo kasvoilleni aurinkoisen ilmeen, satoi tai paistoi. Ai sitä kepeyttä ja ajamisen lapsenomaista riemua, kun maastoon mennään.
Kauas on menty ajamisen riemusta silloin, kun ajatukset synkeinä mietitään miten renkaiden kuviot, säärikarvat, eri osasarjat, kahdeksan(8g)gramman painonpudotus ja pyörän väri vaikuttavat pyörän vauhtiin ja rullaavuuteen.
Nauttikaa pyöräilystä niin kauan kun järki pelaa ja liikuntakyky on tallella. Jos huomaa itsessään teknologiahihhuli-intoilijan oireita, kannattaa hieman jarruttaa ja kysyä itseltää:"Mitä pyöräily minulle merkitsee ?"
AAPOlle pyöräily on vapautta ja liikunnan riemua. Aikuisen miehen kykyä heittäytyä lapsellisen leikkisäksi ottamatta itseään liian vakavasti myös foorumilla.
Hanssi 2'35 ollu edessä, ardent 2'4 ollu takana.. Edessä 1,8 ja takana 2,2. Kauheesti köykäsempää ei viittis laittaa kun tolla mennää välil vauhdil kivikkoon/juurakkoon. Mutta olen avoin ehdotuksille. :)
Niin en osaa sanoa mikä on sopivampi kumi, mutta kuten sanoit niin niitä vauhdikkaita kivikko/juurakkopätkiä on ilmeisesti aika harvassa niin eikö niihin voisi aavistuksen himmata, jos rengastus tekisi muuten lenkistä miellyttävämmän?
Kaatuilija
27.07.2015, 13.12
Itselläni maastopyörien evoluutio mennyt seuraavalla tavalla: 17kg 26" jäykkäperä -> 11,5kg 29er jäykkäperä -> 29er hiilikuituinen 100mm täpäri -> 9kg hiilikuituinen 29er jäykkäperä.
Nykyinen kuitujäykkis on omasta mielestäni varsin hauska ja monipuolinen pyörä sekalaiseen maastoajoon. Mahtava fiilis, kun vaikka jollakin nopealla polulla tai latupohjalla lyö kunnolla voimaa polkimiin, niin se kyllä kiihtyy ja kovaa. Tubeless -renkaat, kuiturunko, hyvä keula ja hiilikuituinen satulatolppa tekevät pyörästä myös yllättävän mukavan. Vanhalla alumiinijäykkiksellä kun ajaa, niin tuntuu, että hampaat tippuvat tärinässä suusta, kun epätasaista polkua paukuttaa. Kuitujäykkiksellä voi tuon tärinän suodattumisen vuoksi myös ajaa huomattavasti kovempaa alamäkiin, kun pyörä ei pompi joka suuntaan. Teknisessä maastossa keveydestä on myös selvää etua, kun pyörällä on helppo kikkailla kivien ja juurien yli ja ylämäkiin saa helposti polkaistua vauhtia.
Tuo oma täpäri oli myös hauska peli. Ei tuo 100mm takajousto paljoa notkunut ja syönyt tehoa ja hyvin meni hiekkatielenkitkin sillä iskari auki ja muutenkin jotenkin aggressiivisen oloinen pyörä, joka tuntui kaipaavan vauhtia. Ainut vaan, että koko pyörä oli maanantaikappale ja kaikki tuntui hajoavan muutaman lenkin jälkeen.... :)
Pidempijoustoisillakin täpäreillä olen joskus mennyt metsään rymyämään. Olihan se ihan hauskaa, kun jousto napsi kiviä ja juuria, mutta ei niillä kummemmin revitelty nopeilla reiteillä. Toki renkaat ei näissä ihan rullaavimmasta päästä olleet.
Toki tuolla alumiinisellakin 29er jäykkäperällä oli kyllä hauskaa ajaa. Ei tullut mieleenkään, että lajiin voisi kyllästyä. 17kg markettitasoisella pyörällä oli jo vähän ongelmia, kun osat olivat halvinta kuraa ja pyörä painoi kuin synti. Ajamista innosti kuitenkin se, että odotti laadukasta pyörää.
Jami2003
27.07.2015, 13.57
Itsellä kans 26 jäykkäperä, 26 all mountain täpäri, 26 hiilikuitu jäykkäperä ja nyt 29 alumiini jäykkiperä. Viimeinen ehdottomasti hauskin ja nopein ajaa. Liikaa ei myöskään pidä hiilikuidusta kuvitella. 26 hiilikuidussa kaikki mahdollinen oli hiilikuitua (paitsi satula) ja silti toi alumiini 29 jäykkäperä hakkaa sen miellyttävyydessä.
Seuraavaksi on kiikarissa kasata tuolle jäykkäperälle kaveriksi ensi talvena 29 xc täpäri. Jäykkäperän suurin ongelma mulla on että sen parin tunnin jälkeen ei jaksa enää kevennellä persettä penkistä ja teknisemmällä polulla se kostautuu nopeudessa heti...
Tässä videossa on vähän vertailua cross-country biken ja trailbiken välillä ja sieltä löytyy muitakin videoita aiheesta. https://www.youtube.com/watch?v=pnz7mEE7MtQ
ja tässä vertailua täpärin ja jäykkäperän välillä. https://www.youtube.com/watch?v=6ZjG4WphTw0
Mites, onko sulla tapana ajaa yleensä yksin lenkkejä?
Itse olen ainakin huomannut että välillä kovin vaikea löytyy motivaatiota lähteä yksin ajamaan. Mutta jos löytyy ajokaveri niin paljon helpommin tulee lähdettyä ja muutenkin hauskempaahan sitä on porukassa ajella kun yksin. Porukassa voi sitten aina jokainen valittaa vuorollaan mikä omassa pyörässä vikana ja minkä takia ajo ei tälläkään kerralla suju. :)
Jos ajoseuraa oot vailla niin voin ainakin itse lähteä seuraksi joku kerta. Tai vaikka useamminkin jos sillä saadaan pidettyä yksi maastopyöräilyn harrastaja lajin parissa. [emoji2]
Mites, onko sulla tapana ajaa yleensä yksin lenkkejä?
Itse olen ainakin huomannut että välillä kovin vaikea löytyy motivaatiota lähteä yksin ajamaan. Mutta jos löytyy ajokaveri niin paljon helpommin tulee lähdettyä ja muutenkin hauskempaahan sitä on porukassa ajella kun yksin. Porukassa voi sitten aina jokainen valittaa vuorollaan mikä omassa pyörässä vikana ja minkä takia ajo ei tälläkään kerralla suju. :)
Jos ajoseuraa oot vailla niin voin ainakin itse lähteä seuraksi joku kerta. Tai vaikka useamminkin jos sillä saadaan pidettyä yksi maastopyöräilyn harrastaja lajin parissa. [emoji2]
Joo, aikalailla yksin tulee ajeltua. Laitan viestiä, niin sovitaan joku motivaatiolenkki. :)
Samuli-1
28.07.2015, 12.13
Itel ei oikee kyllästyminen kerkee iskeä. Kolmena peräkkäisena kesänä tullu loukkaantuminen, joka pitää muutaman viikon pois pyörän selästä ja sen jälkeen taas kotipolutki maistuu aivan törkeen hyviltä! :D No joo, ei ehkä suositeltava motivointikeino.
Mulla on 140/130 joustava 29. Ajoin läpi talven ja tänä vuonna sillä on ajettu Korson mara, Laajiksen dh-kisa harrasteessa ja kaikkea siltä väliltä. Välillä tuntuu, että jäykkäperällä sais mukavaa vaihtelua, mut onhan toi kyllä hyvä ja monipuolinen pyörä.
Toi renkaiden keventäminen on mun mielestä kans tosi hyvä keino saada vaihtelua. Ja siis oikeesti keventely. Kunnon xc-rengastusta alle ja ajelee sitte renkaiden mukaan. Itellä on ainaki rullaavammilla renkaille nopeempi ja ketterämpi olo. Sit ku vaihtaa myöhemmin taas järeempään settiin, on kiva ku pystyy ajaa vauhdilla läpi kaikesta. Toki mulla on kahet eri kiekotki. Sit yks mistä ite tykkään tosi paljo, on märällä ajaminen. Aika vammasta se saattaa olla, mut tulee taas ajettua ihan eri tavalla.
Sit viimeisenä, et jos maastopyöräily tympii, niin tekee sit jotain muuta. Jos on toinen pyörä, niin ajaa maantietä tai lenkkipolkuja tai sit käy vaikka juoksemassa. Itellä ku oli ranne paketissa tänä vuonna, kävin juoksentelemassa paikallisia enskapolkuja ja yllättäin seki oli aivan hemmetin hauskaa ja kerkeshän siin samalla katella ajolinjojakin vähä eri suunnasta.
Jos ajaminen ei huvita, ni ei sitä kannata väkisin tehä, ei se siitä hauskemmaks ainakaan muutu.
Nii ja ässänä vielä kisaaminen esim. enskassa tai marassa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Paljon hyviä neuvoja tullut :) Täytyy yhtyä Samuli-1:seen, märässä varsinkin syksyn väreissä oleva metsä on omiaan luomaan tunnelmaa ja sitä kautta motivoi.
Koitan nyt hinkata tolla pyörällä vielä, mutta kovasti ketterämpää tekis mieli, geometrian suhteen varsinkin. :) Vielä ei olla kuitenkaan totaalikyllästymisessä, että pitäisin taukoa maastoilusta.
Ohiampuja
30.07.2015, 16.23
Joo voihan tää olla sellanen back to basics juttu. Joku oikeesti kevyt ja eläväinen jäykkäperä alle... :D
Välillä tulee samanlaisia ajatuksia omaankin päähän, mutta jostain se ajamisen ilo on kuitenkin aina löytynyt.
Mutta minusta kannattaisi miettiä ensin sitä pyöräilyä. Millaisessa maastossa haluaa ajaa ja millä asenteella. Ja sitten sen jälkeen miettii että mikä pyörä siihen parhaiten sopii.
Itse olen käynyt läpi nämä C-C vaiheet ja XC täpärit, mutta kaikki ne on myyty. Rivistä löytyy enää 29" jäykkäperä ja perinteinen maantiepyörä. Minun mieltymyksiin tuo 29" on hyvä, sillä on ajettu Tahkot ja muutamat mara-cupit ja sitten renkaat vaihtamalla siitä tulee mukava ajettava tuonne pyöräteille ja maaseudun hiekkateille.
Jotenkin tuo meikeläisen maastopyöräily ja maantiepyöräily alkavat lähestyä toisiaan. Maastossa tulee etsittyä rennompia reittejä ja maantiellä rekkojen seassa ajelu ei enää kiinnosta. Pienet hiljaiset maaseututiet alkavat kiinnostaa enemmän.
Huh, onko se sitä Gravel Grinding -ajelua. :)
syklopaatti
31.07.2015, 16.03
Isellä tänä kesänä totaalinen kyllästyminen pyöräilyyn. Tossa olis yetin täpäri ja trek madone ,mut kun ei kiinnosta lähtee ajamaan sitten yhtään.
Jotain 7-8 vuotta tullut harrastettua eikä koskaan näin totaalista ajohalun puutetta.
Oon miettinyt etten väkisin lähde ajamaan. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Odottelen tässä vaan sitä ajokipinää....kyllä se sieltä vielä tulee.
Pyöräily on kuitenkin ollut minulle elämäntapa jo niin pitkään. Jospa tämä on vaan välikesä.:eek:
orc biker
31.07.2015, 16.21
Minä en kyllästynyt pyöräilyyn, mutta kyllästyin ilmoihin. Kun tajusin, että kesä jäi tulematta, niin ajot vähenivät. Ei huvita, kun henkisesti mieltää, että on t-paitakeli, mutta eipä sitten olekaan.
Jotenkin tuo meikeläisen maastopyöräily ja maantiepyöräily alkavat lähestyä toisiaan. Maastossa tulee etsittyä rennompia reittejä ja maantiellä rekkojen seassa ajelu ei enää kiinnosta. Pienet hiljaiset maaseututiet alkavat kiinnostaa enemmän.
Minulla tapahtui tuollaista jo vuosikymmeniä sitten. Tykkää polkea, siis veivata kampia, enkä tärryyttää ja tuskailla esteiden kanssa. Jos menee kikkailuksi juurakossa, niin ei kiinnosta oikein enää. Sen sijaan parasta on vauhdikas männynneulasten kivasti pehmustama polku ja seuraavaksi parasta kuntoradat ja hiekkatiet. Maantiepyörästä luovuin jo viime vuosituhannen puolella juuri siksi, että koko ajan saa olla silmät selässä ja koko ajan äänekästä liikennettä vetää ohitse. Siitä puuttuu oma ja luonnon rauha ja muu stressivapaus.
Jami2003
31.07.2015, 16.24
Kannattaa juuri ottaa asenne että pakko ei ole ajaa mihinkään. Mulla on ollut pyöräilyn ja muidenkin harrastuksien kanssa sitä ongelmaa että haluaa tehdä enemmän tunteja, enemmän kilometrejä, enemmän ja pitempiä reissuja, oli sitten kyseessä pyöräily, hiihto tai puntti yms. Jossain vaiheessa tuo menee sitten jo väkisin vääntämisen puolelle. Nyt oon yrittänyt ottaa asennetta että tarkoituksellakin vähän rytmitän touhua. Nyt oli kaks viikkoa maastoa joka huipentuu Jämiin. Ens viikolla en meinaa ajaa metriäkään. Sitten alkaa maantiepyöräily jossa tekaisen jonku pitkän lenkin pariviikkoisen lopuksi. Kohta siirrytään syksyyn ja puntti tulee vahvemmin mukaan ja cc. Sitten taas kaivetaan se maastopyöräkin esiin. Ja niin edelleen.
Tuolla rytmityksellä ei kyllästy niin helposti ja tällainen tavan talliainen kun on niin ei nyt paljon ole väliä vaikka joku huippukunto piikki jäisi puuttumaan...
syklopaatti
31.07.2015, 16.42
Taidan ruveta ajelemaan silleen kun alkuvuosina. Helppoja polkuja mihinkään kiirehtimättä.
Makkarat ja pari olutta repussa ajelee jonnekkin laavulle nauttimaan.
Yleensä lenkit viimevuosina ollut sitä ,että etsitään pahimmat/hauskimmat kivikkorännit mitä löytyy. Hauskaahan sekin on ja syksyllä parasta mitä tiedän ,
mutta ensin pitäisi kaivaa jostain kuntoa ,koska huono kunto sotkee tekniikan ja sit ne kivikko juurakkorännit puijolla ja nepalissa ei olekkaan niin kivoja.
Noh...onhan tässä aikaa. Pitänee ruveta ajamaan vaikka sinne makkaranpaistoon ,et kunto löytyy.
Pakko....en halua missata syksyn lenkkejä......
Moikka, mä olin myös pisteessä missä meinasi maasto ajelu loppua. Väärä kalusto oli aika paljon syyllinen. Jäykkäperällä rymistely kivikossa oli se rasittavin ominaisuus, mutta tarkemmin ajateltuani se oli oikeastaan kontrollin menetys. Hommasin krossarin ja ajelin pitkään pois maastoista, kunnes myin jäykkäperän pois ja hommasin täysjouston. Täysjousto muutti ajotyylin ihan toiseksi ja paljon hauskempia tuli lenkeistä. No täysjoustoa ei kuitenkaan talviajossa viitsinyt "hajottaa" ja oli pakko hommata jotain talven synkkyyteen. No täysjäykkä läski eksyi talliin. En ole katunut viimeisintä ja paluu jäykkään runkoon oli mahtavaa. Enpä olisi uskonut kaipaavani jäykkää runkoa ikinä! Nyt on pyörävalikoima aika balanssissa ja aina löytyy uusi näkökulma ajamiseen - ottaa vaan ja lähtee lenkille. Kyllä läski matalilla imanpaineilla on se kunkku, mutta täpäri tarvitaan yhä agression purkamiseen. Krossari on fiilistelypyöränä, kun maasto alkaa taas tympiin :-) Onhan se vaikeaa, jos ei kisaile kuin itsensä kanssa...
Kysyjälle vinkiksi, että kannattaa käydä välillä ajamassa jossain muualla. Jossain kivassa paikassa. Vaikka Utsjoen poluilla.
Olen kyllä ollut kyllästynyt omaan kuntoon, toipilaana oloon, keleihin, lähipolkuihin ja paskoihin vehkeisiin mutta muuta kyllästymistä ei ole ollut havaittavissa n. 25v aikana.
Aika harvoin on ollut mahdollisuus ajaa kyllästymiseen asti, tämän vuoden kesälomalla melkein tarpeeksi.
Iski itselläkin aika paha motivaation katoaminen tuossa viime kesän aikana, tosin minulla syy oli sairastuminen - iski nivelpsoriasiksen päälle ja vaikka se ei sinänsä ole ajamista mitenkään estänytkään se veti varsinkin ennen diagnoosia mielen niin matalaksi ettei ole tosikaan kun pahimmassa vaiheessa ei tiennyt onko seuraavana kesänä edes hengissä tai jos on niin millaisessa kunnossa. Siinä sitten se ajaminenkin vähän jäi kun elämä oli lähinnä seuraavaan päivään selviytymistä.
Sinä päivänä viime alkutalvesta kun lääkäri sitten kertoi mikä minua vaivaa, selvisi etten ainakaan kuole ja asia on hoidettavissa, päätin sairaalasta ulos kävellessäni että kevääksi kalusto vaihtoon. Alunperin oli ollut tarkoitus ostaa uusi kun täytän 30 kesällä 2016 mutta tuo oli sellainen toinen syntymäpäivä, sain loppuelämäni takaisin, että suunnitelmat meni saman tien uusiksi ja tammikuussa kävin hakemassa kaupasta epäilemättä elämäni tähän asti parhaan pyörän. Se sama into vain ei ole enää löytynyt mutta ehkä hetki koittaa vielä. Aiemmin minulla oli kyllä sama vika kuin mitä Jami2003 tuossa ylempänä kuvaili että piti vaan ajaa lisää ja lisää vaikkei se enää ollut edes kivaa, en tiedä mitä todistin ja kenelle mutta ehkä ihan hyvä että sille tuli loppu vaikkakin tuollaisessa aika pysäyttävässä muodossa. Tänä vuonna olen ajanut koko kesänä vain vähän enemmän kuin mitä riehuin menemään viime keväänä kuukaudessa mutta nyt minun ei ole enää pakko. Ei enää kilometrien tuijottamista, ei keskinopeuden pakonomaista pitämistä mahdollisimman ylhäällä, ei enää sitä mieletöntä suorittamisen tarvetta. Eipä silti, lähti kunnostakin paras terä tuon taudin mukana eli en enää pystyisikään samoihin kuin ennen. Jotenkin on kyllä vapauttavaa kun tietää että se nopeusmittari ei enää tule näyttämään yhtä kovia lukuja yrityksestä huolimatta niin ei tarvitse enää rypistää ja voi mennä vaikkapa sitä maisemareittiä töihin joka ennen tuli aina jätettyä välistä koska toista kautta sai kovemman keskinopeuden ja muutaman sata metriä enemmän mittariin.
Nyt tavallaan harmittaa että minulla on kalusto joka kulkee kovempaa kuin mikään aiemmin omistamani mutten pysty hyödyntämään sitä kuten ehkä pitäisi. Ennen ostoa mietin puolivakavissani jopa että olenko "oikeutettu" tuollaiseen värkkiin kun se olisi paremmassa käytössä jonkun kykenevämmän käsissä mutta sitten taas totesin että itse olen rahat siihen ansainnut joten kuka voi sanoa etten saisi sillä ajaa. Ja täytyy sanoa että onneksi minulla ei ollut tuollaista rakettia alla viime keväänä - olisin ajanut sillä todennäköisesti itseni rikki tavalla tai toisella. Nyt mennään aika puhtaasti fiilispohjalta, ehkä se kipinä syttyy vielä jonain päivänä. Nämä tämän kesän kelit ei kyllä ole yhtään auttaneet asiaa, tuulisessa vesisateessa on hankala saada roihua aikaan vaikka mitä tekisi.
Konamies
02.08.2015, 23.02
Helposti näissä harrastushommissa käy niin, että kaikenlaisesta mittaamisesta, speksaamisesta, vertaamisesta ja säätämisestä tulee tärkeämpää kuin itse varsinaisesta tekemisestä. Ehkä se on näiden palstojen ja markkinamiesten syytä. Ennen vaan ajettiin, eikä mietitty rullaako joku nappula metrin pidemmälle kuin joku toinen. Sellainen on aivan turhaa niin kauan kun ei ajeta ammatiksi.
Itsellä kävi joskus lintuharrastuksen kanssa niin, että piti ruveta kantamaan kaikkia mahdollisia putkia ja kameroita ja releitä mukana. Jossain vaiheessa huomasin, että homma oli lähtenyt aivan käpälästä, eikä homma ollut enää kivaa. Kamojen roudaamisesta oli tullut pääasia ja linnuista sivuseikka. Niinpä hävitin kaikki kameravehkeet ja palasin takaisin lähtöruutuun. Ja kappas, rakkaaseen harrastukseen palasi taas ilo.
Samoin kävi tän pyöräilyn kanssa. Piti joka V**un ilta speksata jotain uutta ja mitata kaikkia ajoja. Toissa vuonna hävitin kaikki mittarit ja ylimääräiset releet ja pyörät. Nyt on yks hyvä täpäri maastoon ja cc kaikkeen muuhun. En vaihda niihin mitään osia, enkä suunnittele niiden vaihtoa parin vuoden välein vaan ajelen tyytyväisenä noilla. Nyt ajelen tyytyväisenä ilman paineita mistään ja välillä lueskelen viihdytykseksi täällä speksauslankoja. Suosittelen.
Kyllä vika on nyt kuskin kunnossa. Tänään ajelin parempikuntoisen ajokaverin kanssa suht rauhaksiin, mutta nousua oli paljolti ja oli sellasta teknistä kalliojuurakkosettiä. Sykkeet tapissa, pahoinvointi, ja sitten iski taas se, että miks tätä pyörää nyt täällä mettäs vääntää.
Enkä oikee tiiä onko pyöräni liian järeä sittenkään. Kyl ne kaikki 140mm edes ja takana tuli käytettyä kun tykitti alas kallioita.
Hyvää pohdiskelua Greycapilta.
Oisko silti mahdollisuus, että nykyinen fillari on liian raskas ja huono polkemistehokkuudeltaan. Jolloin etenkin ylämäet on varmasti vaikeita, hyvällä pyörällä voi vähän paikata huonoa kuntoa...
Joku kevyt kuitunen saattaisi tuoda uutta iloa.
Ei nää kelit ketään innosta, omat lenkit on tippuneet 1.5-2h kahvitauolla. Mut ajelen fiiliksen mukaan, nyt kesälomalla noin 4-lenkkiä viikossa.
Oisko silti mahdollisuus, että nykyinen fillari on liian raskas ja huono polkemistehokkuudeltaan. Jolloin etenkin ylämäet on varmasti vaikeita, hyvällä pyörällä voi vähän paikata huonoa kuntoa...
Joku kevyt kuitunen saattaisi tuoda uutta iloa.
Ei nää kelit ketään innosta, omat lenkit on tippuneet 1.5-2h kahvitauolla. Mut ajelen fiiliksen mukaan, nyt kesälomalla noin 4-lenkkiä viikossa.
Jep, voihan tossa olla perää. Mutta aika kallista kokeilua olisi, kai tollaseen kuituseen täytyy ainaki 4 tonttua laittaa? En pysty perustelemaan järkevästi itselleni. :)
Ja totta, ilmat on mitä on..
^
Varmasti kaikessa urheilussa on omat välineensä ja tilpehöörinsä, joista itselle sopivimmat löytämällä voi huomattavastikin mukavoittaa, tehostaa ja virkistää harrastamistaan. Kaikessa urheilussa, missä kilpaillaan tai edes harrastetaan jotenkin tavoitteellisesti on myös speksausta ja se on parhaimmillaan erittäin hyödyllistä harjoittelulle ja auttaa parempiin tuloksiin.
Se, että joillakin menee speksaus "yli" ja siitä tulee itsetarkoitus ei vähennä speksauksen hyötyä oikein käytettynä. Kyllä tässä materialistisessa maailmassa varmasti yksi jos toinenkin joutuu joskus miettimään onko joku hyödyllistä vai vain pakollista tilpehööriä tai hyödynkö speksaamisesta vai speksaanko vain speksaamisen vuoksi?
Se kuuluisa maalaisjärki on tässä asiassa kultaakin kalliimpi ja jos sitä ei enää tavoita, kannattanee pakittaa hieman. Eikä ole kyse vain välineiden speksauksesta, vaan tämä koskee myös ajoa. Kyllä tavoitteellisesti treenaavalla on aina riski alkaa liikaa tuijottamaan mittarin lukemia ja ajointo voi hiipua liian kovissa kilometreissä liian rankassa maastossa kun on _pakko_ suorittaa. Etenkin maastoajo vaatii sydäntä. Ei kukaan jaksa kiipeillä 25cm juurakoissa, upota mutalammikoihin jne. jos se tekemisen meininki, onnistumisen ilo, sydämentykytykset dropeilla ja muut maaston ihanuudet hirtetään suorittamalla pakonomaisesti.
Olen itse yrittänyt ja ainakin toistaiseksi onnistunutkin, ylläpitämään hyvää treenifiilistä sillä, että ajelen tosi monipuolisesti, välillä jotain urban assaultin tapaista kaupunkihäröilyä, välillä pidempiä maastoja, joista iso osa tosi teknistä, välillä taas sekoitusta kalliolaskua, juurakoita yms ja tietysti myös koiran kanssa maastossa ajoa.
Toistaiseksi myös speksailuni ovat olleet ainoastaan erittäin hyödyllisiä.
Minun mielestäni asiat ei koskaan ole niin mustavalkoisia joko-tai, että kaikki treenivälineet pitäisi olla minimissään, jotta treenistä voi nauttia/hyötyä, eikä liioin tarvitse olla kaikkia mahdollisia pyöriä, renkaita ja muita tarvikkeita mitä ostaa voi. Se sweet spotti on yleensä jossain näiden välimaastossa, kun riittävällä speksauksella löytää itselleen oikean pyörän(t), oikean treenimäärän, joka auttaa kehittymään vaatimatta liikoja, tällöin on helpompi pitää se sydän intoa sykkivänä maastoajolle.
Asut liian kaukana, oisit voinu kokeilla kuitusta bronsonia. Onhan tuohon rahaa menny aikapaljon enemmän, kuin 4k. Kukaan ei kuitenkaan ole sanonut mitään negatiivista, jotka tuota on kokeillut.
Jep, kyllä speksaus on mulle osa harrastusta, kun olen sellainen jota kiehtoo tekniset laitteet ja niiden toteutus ja erot käytännössä jne. Mutta pääasia harrastuksessa on tietenkin ajamisen ilo, joka on hieman kateissa..
Joo, eipä noista cruzeista oo juuri huonoa kuullut. Missään.
Ohiampuja
03.08.2015, 12.47
Helposti näissä harrastushommissa käy niin, että kaikenlaisesta mittaamisesta, speksaamisesta, vertaamisesta ja säätämisestä tulee tärkeämpää kuin itse varsinaisesta tekemisestä. Ehkä se on näiden palstojen ja markkinamiesten syytä...
Olen samaa mieltä. Lisäksi tämä foorumilla pyöriminen hiukan vääristää tilannetta, täällä mukana olevat ovat keskimääräistä innokkaampia netin käyttäjiä, joten kaikenlaisista uutuuksista tulee paljon vinkkejä ja linkkejä. Kuitenkin tuolla metsissä ja maantiellä pyöräilee paljon porukkaa jotka eivät seuraa tällaista "teknistä kehitystä" yhtään. Ovat aikanaan ostaneet hyvän pyörän, kypärän, kengät etc ja ajavat niillä onnellisena niin kauan kuin ne vaan toimivat.
Sitten tuo mittaaminen, itsekin kyllästyin liialliseen mittaamiseen ja jätin kaikki mittarit pois käytöstä. Nyt Tampereelle muuton jälkeen olen alkanut reittijälkiä tallentamaan, kun kiinnostaa oppia uusia polkuja täällä uudessa kotikaupungissa.
Sitten Nanalle, minusta pointti voisi olla tuo löytää sopivimmat. Se uusimman ja parhaimman perässä juokseminen voi käydä raskaaksi.
"Varmasti kaikessa urheilussa on omat välineensä ja tilpehöörinsä, joista itselle sopivimmat löytämällä voi huomattavastikin mukavoittaa, tehostaa ja virkistää harrastamistaan"
Ps. Talvinen hiihto/luistelukausi on minulle aina jotenkin havahduttava kokemus. Siis kuinka pienellä sähläämisellä voi liikuntaa harrastaa. Minulla yhdet vapaan tyylin sukset, yhdet luistimet, yhdet monot ja yhdet sauvat. Lenkille lähtö on todella yksinkertainen toimenpide, kunhan muutaman kerran talvessa voitelee sukset ja teroittaa luistimet.
Ja sama myös kuntosali / spinning-harrastuksessa. Ei mene treeni-energiaa muuhuun räpeltämiseen. :)
Viikon paussi, parit uudet polut sekä yks pätkä mitä en ole ajanu vuoteen riitti mulle. Taas polttelee mettään, ettei töissä jaksais olla.
brilleaux
17.08.2015, 13.42
Haluisinkin kuulla kokemuksia, millä on saatu ilo takaisin maastopyöräilyyn.
Jos joku ei kiinnosta, ei sitä pakolla kannata jyystää. Ihmiselle on suotavaa harrastaa vain sitä mistä nauttii. IMO.
Omalla kohdalla maastopyöräily ei onneksi ole koskaan tökkinyt. Jos tai kun se päivä tulee, pidän tauon tai lopetan.
Tehdään sitten jotain muuta mistä saa kipinää. :)
mehukatti
17.08.2015, 14.28
Haluisinkin kuulla kokemuksia, millä on saatu ilo takaisin maastopyöräilyyn.
Lähde bike parkkeihin ajamaan hissiavusteisesti. Huomattavasti hauskempaa touhua kuin metsässä ajaminen. Lisäksi ajotaidot, uskallus ja vauhti kasvavat ihan eri tahtia.
noniinno
17.08.2015, 15.39
Lähde bike parkkeihin ajamaan hissiavusteisesti. Huomattavasti hauskempaa touhua kuin metsässä ajaminen. Lisäksi ajotaidot, uskallus ja vauhti kasvavat ihan eri tahtia.
Tuo on hyvä vinkki. Tosin tuohon hauskuus -sanan tilalle laittaisin piristävän erilaista, ainakaan mulla ei ole mennyt alamäet vielä normaalin polkuajon edelle hauskuudessa. Mutta taidot ja varsinkin uskallus kehittyy nopeasti ja niistä on hyötyä kyllä polullakin.
groovyholmes
17.08.2015, 16.17
Mä näkisin et unohtaa pyöräilyn täysin, ja tekee jotain ihan muuta. Ei se pyörää vaihtamalla parane. Brilleaux taisi olla suht samoilla linjoilla... Kyllä se maasto varmasti alkaa taas kutsumaan kun se aika koittaa[emoji3]!!!
Kimppalenkit! Ja että löytää oikeanlaista ajoseuraa itsensä kanssa!
Kun joku toinen sählää samoilla poluilla niin karttuu perässäseuratessa joko omat taidot (jos kaverit on parempia) tai sitten kasvaa ego kun huomaa että voi näyttää muille miten ajetaan.
Yksinajellessa ei yleensä uskalla ottaa riskejä, ei näe miten jostain vaikeasta kohdasta pääsee tai muuten vaan alkaa loivakin ylämäki tympiä kun ei ole kirittäjää.
Mutta uudet polut, uudet ajokaverit, uusi kalusto. Noilla se motivaatio löytyy! Ja välillä se taukokin tekee oikeesti ihan gutaa!!
Kaikille noita jaksoja tulee, ettei nappaa mikään. Ainakin omalla kohdalla auttaa, että pitää välillä jonkun viikon taukoa ja vaikka hyppii trampoliinilla tai kävelee jos liikuntaa kaipaa. Ei pyöräily saisi olla mitään pakkopullaa vaan sen pitäisi olla hauskaa. Minä vaihtelen maantiepyörän ja 29 täpärin välillä ja yritän keksiä uusia lenkkejä mitä voisi ajaa. Yksikseen ei välttämättä tule lähdettyä etsimään uusia reittejä, mutta kun ottaa kaverin mukaan, niin sitä uskaltautuu vaikka ja minne.
Pyörän vaihdosta ei välttämättä ole apua, mutta jos nykyinen ei vain istu sinulle (läski ei istunut minulle), niin vaihto voi kannattaa.
Tsemppiä ja iloa elämään! :)
Jooseppi
18.08.2015, 11.07
Lähde bike parkkeihin ajamaan hissiavusteisesti. Huomattavasti hauskempaa touhua kuin metsässä ajaminen. Lisäksi ajotaidot, uskallus ja vauhti kasvavat ihan eri tahtia.
No tämäkin. Tuollainen pyörä on kuitenkin hissiajeluihin tehty. Se on oikeasti hauskaa puuhaa!
Samaan hengenvetoon täytyy kyllä todeta, että ei se oikeestaan edes pyörästä ole kiinni. Eilen kävin pitkästä aikaa 1,5h tunnin hitaan xc-lenkin ajamassa, aurinko paistoi ja oli törkeän siistiä. Alla siis enskapyörä raskailla nakeilla. Keli ja fiilis oli aivan mahtava! Eli varmasti tämän kesän keleillä on ollut iso vaikutus siihen, että joskus tuo mtb jurppii.
Itselläni on kyllä viime aikoina alkanut nuo tutut lähipolut kyllästyttämään. Sen sijaan kun saa pyöränsä ja itsensä raahattua johonkin muualle niin intoa kyllä löytyy. Harmi vaan ettei iltalenkille ehdi oikein mihinkään muualle kuin noille lähipoluille.
J.Kottenberg
18.08.2015, 11.15
^Toi sama asia pätee monen muunkin kohdalla. Ruoho on vihreämpää kauempana.
Että voisi käydä ajelemassa uusissa maisemissa niin parempi ja nopeesti autoon kiinnitettävä fillariteline on hankintalistalla.
Ohiampuja
18.08.2015, 13.49
Tuo uusien polkujen etsiminen on toisille rasite ja toisille oikeinkin mukavaa.
Minulle se jonkinmoinen rasite, kun olen luonteeltani potentiaalinen eksyjä vailla suuntavaistoa, niin se polkujen etsiminen on törkeän hidasta.
Mutta mukavaa on päästä ajelemaan uusille poluille, kun joku reitit tunteva lähtee oppaaksi ja itse voi keskittyä pelkkään ajamiseen. :)
Maantiepyörän kanssa joskus haavelin että pitäisi vaan laittaa fillari auton kyytiin ja ajaa joku 50-100 km uusille huudeille ajelemaan. Maantiellä se onnistuu helpommin kun sopivat maantielenkurat voi suunnitella aika luotettavasti kartta-softilla kotisohvalta. :rolleyes:
Retkikartta.fi ja paikkatietoikkuna.fi on molemmat melko hyviä karttasivuja. Molemmista löytyy myös törkeän tarkat ja pääsääntöisesti ajantasaiset ilmakuvat. Valitettavasti parhaat polut on niin pieniä, ettei niitä tahdo noistakaan löytyä.:(
Oppenstreetmapissa on pieniäkin polkuja.
^Toi sama asia pätee monen muunkin kohdalla. Ruoho on vihreämpää kauempana.
Että voisi käydä ajelemassa uusissa maisemissa niin parempi ja nopeesti autoon kiinnitettävä fillariteline on hankintalistalla.
On mulla tellinki, jonka nostaa parissa minuutissa auton perään, jos siinä on koukku paikoillaan, mutta ongelma on sama eli ei siinä 2-3h ikkunassa autollakaan kovin kauas lähdetä ja varsinkaan tuntemattomille baanoille.
J.Kottenberg
19.08.2015, 09.27
Joo. Tuossa ajassa ei tosiaan kauas kannata lähteä eikä aikaa ole löytöretkeilyyn. Hyvän etukäteisvalmistelun toi vaatii että tietää reitit. Tai ajelun jonkun paremmin paikat tuntevan kanssa.
brilleaux
19.08.2015, 09.34
kun olen luonteeltani potentiaalinen eksyjä vailla suuntavaistoa, niin se polkujen etsiminen on törkeän hidasta.
Sama täällä. Mutta eksymistä en koe rasitteena, sehän on fiilistelyn suola!
Pienessä mittakaavassa siis, tietäen että poispääsy ON mahdollista ennen yötä.
Sekä ennen karhujen tahi lampaiden saapumista.
Maastokartta luurissa on lyömätön apu mulle. Käytän sitä toki yleensä vasta kun tarttee päästä kotia päin. ;)
Tuo esim. maksaa kyNpin ja on joka sentin arvoinen. IMO.
https://itunes.apple.com/fi/app/maastokartta-suomi/id727466441?l=fi&mt=8
Bansku81
19.08.2015, 09.37
Itsellä ainakin pitää olla useampi harrastus, kuten valokuvaus, mönkijä, pyöräily, RC-lennokit, metallin etsin, pari koiraa jne. ne kun yhdistää työhön, omakotitaloon, vaimoon ja kahteen pieneen lapseen niin ei varmasti ehdi kyllästyä mihinkään :D
Edit. Ja kannattaa asennella koneelle kartat.hylly.org maastokartat ja vaikka Garminin BaseCamp ohjelma niin pystyy suunnittelemaan hyvin reittejä mitä lähteä sitten ajamaan. Nuo kannattaa piirtää jälkenä ja siirtää sitten vaikka puhelimen maastokartta sovellukseen tai Garminin gepsiin. Tuohon karttaan on lisätty myös openstreetmapin polut niin ei tarvitse erikseen niitäkään ihmetellä. Itselle ainakin saa ihan eri tavalla intoa lähtemään polkemaan kun on valmiiksi piirrelty reitti mitä ajaa. Voi keskittyä ajamiseen eikä siihen että "Mihis sit ajetaan?" ihmettelyyn.
markkinn
19.08.2015, 10.29
Tuo esim. maksaa kyNpin ja on joka sentin arvoinen. IMO.
https://itunes.apple.com/fi/app/maastokartta-suomi/id727466441?l=fi&mt=8
Tässä parempi hintalaatusuhde
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.swampsend.maastokartat&hl=fi
imo imo imo IMOOOO
(y) (y) (y) (y)
Bansku81
19.08.2015, 10.57
^Joo toi maastokartat apsi lisäominaisuuksilla on erittäin hyvä. Ainoa miinus on että OSM polkuja ei saa näkymään maastokartan päällä.
Nyt kävi niin, että läski tuli taloon ja täpärin myin tänään pois. Ajaminen maistuu, vaikka droppeja en uskalla läskillä vetää mitä täpärillä. Kai tommoset 26 kiekot aika paljon kestää? Aika hyvin läskin renkaat vaimentaa. Kiva selättää ylämäkiä, pyörä ei notku. Ei ole kyllä täpärillä tehnyt mieli ajaa.
Ajelen tod. Näköisesti syksyn/talven läskillä, ja alan speksaamaan lyhytjoustoista am-täpäriä kevääksi. Mutta mullahan mieli kerkee muuttua monta kertaa, joten saa nähdä. Nyt on ainaki kivaa ajaa. :)
Polun tukko
25.08.2015, 22.07
No niin ;)
Kohta huomaat että pelkkä läski riittää. Kovaa silläkin pääsee.
Kerro sitten keväällä tuliko Pivot, Evil, Kona, Trek vai joku muu.
Ja tarina jatkuu.
Läskillä oli aluksi hauskaa, joka kuitenkin kaikkosi melko nopeasti. Tahmea kiihtyvyys ja raskas peli maastopaineilla. Isommilla paineilla pompotti. Enkä sitä aatellut talvipyöräksi, vaan kaikkiin maastoajoihin. Vaikea jopa keksiä mikä puoltaa fätin omistamista. Kosteat mutavellisetit meni helposti, mutta eipä niitä usein ollut. Renkaiden pitoa en pidä kummallisena, jos vertaan vaikka 2,4 tuuman pehmeän seoksen 29er renkaisiin. Lenkillä tuli vastaan 5500e kuitusalsa, oliskohan mieli muuttunut jos olis pyytäny koeajoa? :)
Sitten... En päässyt selvyyteen mitä tekisi. AM jäykkäperää joskus pohtinut, no lähikaupassa oli 2015 Kona Honzo alennuksessa 1500e, ja oikeaa kokoa. Sokkona ostin, aattelin että perhana katotaan mitä tästä tulee. Yllätys oli suuri, tästä jäykkäperästä on xc kaukana, kiihtyy ja on leikkisä. Voi tosin olla että läskin jälkeen kaikki tuntuu ketterältä? Varsinkin kiihtyvyys teki vaikutuksen, vähemmän pyörivää massaa ja tod. Lyhyet chainstayt selittävät tämän.
Nyt on hyvä fiilis, enemmän ajointoa kuin läskillä alussa. Tai sitten uuden pyörän into vaan sumentaa muistikuvat. Kuitenkin tuntui paluu kapearenkaiseen vähän siltä kuin olisi kotiin palannut.
Nauttikaamme aurinkoisista syyspäivistä ajamalla paljon!
http://i59.tinypic.com/30m70v9.jpg
Pääasia, että nyt on kiva ajaa :) Hauskan näköinen filo. Joskus vaan vaatii vähän enemmän kokeiluja.
seppo_taalasmaa
05.10.2015, 22.13
Eikö jäykkäperä tunnu kovalta ja epämiellyttävältä täpärin jälkeen? Mites sellainen kisakireä XC jäykkäperä tai XC täpäri, eikö ne ole sitten leikkisiä ja kiihtyviä ?
Kiihtyviä kyllä, leikkisiä ehkä ei.
Eikö jäykkäperä tunnu kovalta ja epämiellyttävältä täpärin jälkeen? Mites sellainen kisakireä XC jäykkäperä tai XC täpäri, eikö ne ole sitten leikkisiä ja kiihtyviä ?
Joo, johkiin pahaan juurakkoon kivikkoon täpäri mukavempi, ei sitä voi kieltää. Ehkäpä musta tulee parempi kuski. En kyllä kauheesti välitä ees ajaa mitää juurakkohelvettejä. Turussa on paljon kallioita joissa hyvä flow ja mukava neppailla.
Rento keulakulma ja lyhyt chainstay, pitkä toptube, leveä tanko ja lyhyt stemmi tekee leikkisyyden mun kokemuksien mukaan. :) Hämmästyin kyllä kuinka paljon eroa xc jäykkäperään varsinkin alaspäin mentäessä.
Läskimasa
05.10.2015, 22.34
Rento keulakulma ja lyhyt chainstay, pitkä toptube, leveä tanko ja lyhyt stemmi tekee leikkisyyden mun kokemuksien mukaan. :)
Juurikin näin. 👍 Toimii myös läskikumisella.
Oliko stumpelle läskin hitaus/ ketteryys verrattune kapearenkaiseen päälimmäinen syy luopumiseen?
Mulla on nyt tahtonut mennä siihen, että kummallakin pyörällä tulee aika tasaisesti ajoa. Läskillä on hauska lähteä retkeilemään tai muuten lenkille, kun tietää että edessä on pehmeää hiekkaa tai kosteaa. Läskin kanssa ei huvita pitää kiirettä, mutta uskaltaa kyllä huonoonkin paikkaan ajaa, kikkailla kivikossa jne. Pojan kanssa ajellessa läskin vauhti on juuri sopiva ja voi kuskata eväät ym tarpeet mukana.
Toisaalta taas on myös yhtä lailla hauskaa lähteä 27,5 jäykkäperän kanssa poluille. Nopeampi ja ketterämpi meno tuo aina hauskuuden tunteen läskin jälkeen, on tosi kotoisa ja menevä fiilis lähteä lenkille. Kulkee kivasti, on mukava ajaa aktiivisesti (kunnon rajoissa) hankalaakin maastoa ja rymistellä alamäkeä. Kivikossa ja juurakossa menee vähän tökkivämmin, kuin läski, jos kuski ei jaksa koko ajan aktiivisesti liikkua pyörän päällä. Kapeakumisella ei huvita yhtään ajella kosteita tai upottavia paikkoja, kun on vaihtoehto olemassa.
Molempi parempi ja kolmas sitten vielä kadulle ja kovapohjaisille sorateille. :D
Oliko stumpelle läskin hitaus/ ketteryys verrattune kapearenkaiseen päälimmäinen syy luopumiseen?
Juurikin näin. Uskoin läskifanaatikkoja ettei näin olisi. Jotain oikeesti kevyttä läski olisi kiva kuitenkin koittaa, 11-12kg.
Läskin ainut hyvä puoli itelle oli renkaiden kantavuus, eikä täällä kallioisessa turussa paljon pehmeetä ole.
Itse myin myös kyseisiin asioihin vedoten..toki joku kunnon kuituläski olis asia erikseen..mutta ei ole niihin taloudellisia resursseja.
Lähetetty minun GT-I9195 laitteesta Tapatalkilla
Kyllähän näissä eroja on. Minusta tässä nykyisessä X-Cal9:ssäkin on ihan erilainen tuntuma kuin siinä aiemmassa jäykkäperässäni. Olen lyhentänyt stemmiä jonkinverran heti alkuun ja kun pyörä on muutenkin aika lyhytrunkoinen se on varmaan jonkun mielestä jo liiankin pomppivaista sorttia. Kaveri ajeli tuolla kesällä kokeilumielessä vähän ja meinasi vetäistä ympäri ylämäessä juurta ylittäessään kun tuo keula nousee aika herkkään varsinkin tollaisessa asennossa.
Itse tykkään tosta tosi paljon. Minusta se on just hauska kun se on tommonen ja kun menee paljon portaita ja muuta sellaista niin on mukava kun keula on suht helppo saada ylös ja pyörä muutenkin näppärä käsitellä, vaikka sitten oliskin joskus turhankin herkkään nousemassa.
seppo_taalasmaa
06.10.2015, 22.56
Kyllähän näissä eroja on. Minusta tässä nykyisessä X-Cal9:ssäkin on ihan erilainen tuntuma kuin siinä aiemmassa jäykkäperässäni. Olen lyhentänyt stemmiä jonkinverran heti alkuun ja kun pyörä on muutenkin aika lyhytrunkoinen se on varmaan jonkun mielestä jo liiankin pomppivaista sorttia. Kaveri ajeli tuolla kesällä kokeilumielessä vähän ja meinasi vetäistä ympäri ylämäessä juurta ylittäessään kun tuo keula nousee aika herkkään varsinkin tollaisessa asennossa.
Itse tykkään tosta tosi paljon. Minusta se on just hauska kun se on tommonen ja kun menee paljon portaita ja muuta sellaista niin on mukava kun keula on suht helppo saada ylös ja pyörä muutenkin näppärä käsitellä, vaikka sitten oliskin joskus turhankin herkkään nousemassa.
Sehän on pääasia että itse tykkää!
usko juntunen
27.10.2015, 22.28
Onpa tullut joskus mietittyä milloin se kyllästyminen iskee? Toistaiseksi ei kyllä mitään sen suuntaisia merkkejä ole ilmennyt. Kyllästymisen ehkäisyreseptini tulee tässä.
Viikonloput milloin on maracuppeja&mtb-tapahtumia, ajetaan täysii. (täysillä ajaminen ei tarkota kovaa ajamista=voorumin wanha ja erittäin pätevä totuus;))
Ne vkl. milloin ei kisata, otetaan rennosti. Ollaan kuin siat vatukossa. Suomeksi sanottuna tarkottaa sitä, et viimestään pe. iltapäivällä lastataan pyörä ynnä leirivarusteet tatsuniin ja
ajetaan perusleiriin jonnekkin 100-300km säteelle. Useimmiten se ketunhäntä tatsunin putkesta purkautuu etelän suuntaan...leiri pystyyn ja ajetaan prologi.
Muuten viikonlopun ohjelmarunko on hyvin vappaa. Minkäänlaisia harjoitusohjelmia ei oo. Ainut ohjelma on mettemannosen sääkartakeppiohjelma (LJL osannee sanoa onko yhdyssana:)) Pyörän mittarin vaijeri mäni katki jo ainaski 15v sitten, eikä uutta ole tullut hommattua. Sama pätee kelloon, kepsiin ja siihen pantaan mikä hirtetään ruhon ympäri.
Ressipannaksi oon sen ristinä. Miettikääpä vaikka pannoitettuja susia tahi karhuja. Niistä(kin) tulee aikaa myöten äreitä häirikköeläimiä.
Aamulla lähetään "leimikolle" kunhan herätään ja saahaan nokipannukahvit tykötarpeineen naamariin. Leiriin palataan sitten kun siltä tuntuu. Päivällä ei oo kiirus mihinkään, voijaan
kötistyä vaikka kesken lenkin pitkälleen kts. kuva:)
Sen oon huomannut, et maanläheinen teltassa yöpyminen tehostaa "harjoitusta" Maasto ikäänkuin imeytyy kehoon yön aikana:D Lieneekö maantiehemmot kokeillu yöpyä asfaltilla?
Se nainen, joka ei ole edes sukua, mutta asuu meillä- on varsinkin tänä kesä kysellyt, jotta näkeeköhän sitä isäntää koskaan kunhan hää jääpi eläkkeelle?
Mä sille sanoin jottei tässä ole vara sormi suussa jäähä kuolemaa vartoon, vaan seon mentävä nyt kun vielä polovet edes hieman taipuu...nimimerkillä 30vrk teltassa tänä kesänä:D
Lumi kun tulee, silloin maasturit pistetään naftaliiniin. Ajetaan vain 2km työmatkaa- ja akasta kärpäsiä. Kevällä on sitten intoa taas niin, et päiväseltään voi pistäytyä vaikka Nurmijärvellä marakuppia polokemassa.
Joo, tämmösillä eväillä motivaatio on pysynyt 100%
e: tämä kun oli fillarisuositus-topic, mainitaan se ajopeli. 100-120mm täpäreillä menty ja mennään edelleen
https://lh3.googleusercontent.com/-qfce89CtNbk/ThmyAYHeTGI/AAAAAAAAM3Q/gft7_sEURBw/s640-Ic42/Hossa%252520Triahtlon%2525202011%252520057.jpg?gl= FI
Ehkä tämän ketjun paikka olis alunperin pitänyt olla yleisissä jorinoissa :)
Uusi kalusto piristää, mutta ei se kauaa kestä. Oon ottanut sellasen asenteen, että metsään meen sitten kun tekee oikeesti mieli. :) Motivaatiokin parantunut. Viileät kelitkin sopii paremmin meikälle, ja pyörä tuntuu kulkevan.
Työmatkaa ajattelin edelleen polkea ympäri vuoden, ei musta oo seisomaan ruuhkissa aamuisin ja iltapäivisin.
Minä oon tuota Uskon menetelmää yrittäny noudattaa paitsi että kilpaa en aja ja oon niin mukavuuden haluinen paskiainen, että yöksi pitää päästä sänkyyn, mutta jotain pitkää jotosta yleensä tuolla idässä päin, joka viikonloppu kuin vaan ehtii.
seppo_taalasmaa
27.10.2015, 23.22
Ehkä tämän ketjun paikka olis alunperin pitänyt olla yleisissä jorinoissa :)
Uusi kalusto piristää, mutta ei se kauaa kestä. Oon ottanut sellasen asenteen, että metsään meen sitten kun tekee oikeesti mieli. :) Motivaatiokin parantunut. Viileät kelitkin sopii paremmin meikälle, ja pyörä tuntuu kulkevan.
Työmatkaa ajattelin edelleen polkea ympäri vuoden, ei musta oo seisomaan ruuhkissa aamuisin ja iltapäivisin.
Tuohon työmatkoihin ja hyötyliikuntaan on helppo samaistua. Jo muutamalla liikenneruuhkajonotuksella tai julkisten takkuamisella saa pyöräilyyn uutta motivaatiota. Mielummin poljen kaatosateessa oman mielen mukaan kun odotan 30min ruuhkassa tai bussipysäkillä. Kukin tietenkin tallaa tyylillään.
Itsellä kun "työmatka" on joko makkarista keittiön kautta olkkarin nurkkaan päätteelle tai makkarista suihkun kautta auton rattiin, on motivaatio liikuntaan haettava toisella tavalla. Arkiliikuntakin tahtoo jäädä olohuoneen ja keittiön välillä kävelyksi tai autossa ratin rummuttamiseksi, joten senkin osalta annetaan isosti etumatkaa. Siksi kalustokin on muokkautunut sellaiseksi, kuin on. Tasaista ja tylsää vältellään viimeiseen saakka ja silloin kun pääsee polkemaan nautitaan jokainen metri luonnosta ja fiilistellään elämää. Vuodessa on jo paljon hyviä asioita tapahtunut ja mennyt eteenpäin, mutta kyllähän tässä tajuaa missaavansa päivittäin suuren määrän mahdollisuuksia. Jaksan pysyä silti toiveekkaana, että vielä löydän sen oman tien ja tavan tehdä. Usko juntusen tekstissä on minulle paljon opittavaa, alkaen asenteesta ja päättyen toteutukseen!
Tuohon työmatkoihin ja hyötyliikuntaan on helppo samaistua. Jo muutamalla liikenneruuhkajonotuksella tai julkisten takkuamisella saa pyöräilyyn uutta motivaatiota. Mielummin poljen kaatosateessa oman mielen mukaan kun odotan 30min ruuhkassa tai bussipysäkillä. Kukin tietenkin tallaa tyylillään.
Mikään ei ketuta enempää kuin myöhästyä se minuutti vaihtobussista ja tajuta, että polkemalla olisit jo melkein perillä, etkä palelisi täällä vesisateessa.
Reippailija
28.10.2015, 00.48
Mikään ei ketuta enempää kuin myöhästyä se minuutti vaihtobussista ja tajuta, että polkemalla olisit jo melkein perillä, etkä palelisi täällä vesisateessa.
Nyt on näkemykset kohdallaan!
Prestige
28.10.2015, 11.54
Hyvin tutun kuuloisia pohdintoja Stumpella. Itsellä on historiaa eri lajeihin kyllästymisestä ja olen tykännyt (maasto)pyöräilystä niin paljon, että olen yrittänyt pitää huolta että en siihen kyllästy ja se on nyt 9 vuotta onnistunut aika hyvällä menestyksellä. Oma resepti:
Kisapyörä enskaan, 160mm joustava 27.5 täpäri. Sillä on kiva käydä hissipyöräilemässä ja kiva ajaa kotiovelta semmoisia droppailu/stuntti/hyppimis/enskapätkä lenkkejä lähimaastoissa. Normaalissa tasamaata painottavassa polkuajelussa alkaa pidemmän päälle tuntumaan vähän tylsältä ja raskaalta. Minulla on toisen kevyemmät kiekot ja niille kevyet renkaat trailiajoon ja painavammat kiekot hissipyöräilyyn. Pyöränä Kona Process 153
29" AM-jäykkäperä polkuajeluun. Oli 3 vuotta Kona Taro, nyt on uusi Honzo tulossa. Tarosta rakensin myös mahdollisimman kevyen jotta olisi riittävän erilainen täpäriin verrattuna, sama suunnitelma Honzon kanssa, lähinnä siis kevyiden kiekkojen hommaaminen. Tosi hauska vehje ajaa polkurälläystä, ylämäet menee ilolla ja tasaisella saa helpommin riittävästi vauhtia hauskanpitoon.
Näiden lisäksi on siten vielä cruiser kokoinen racing BMX. Sillä on kiva käydä välillä ajamssa BMX radalla. Enimmäkseen sitä tulee tehtyä keväällä kun metsässä on vielä lunta paikkapaikoin ja syksyllä kun metsässä on märkää ja väsyy siihen kamojen pesuun joka lenkin jälkeen. BMX on tosi kiva, pyörää tarvitsee huoltaa tosi vähän ja radalla ajaminen tosi raskasta, kovia vetoja kun ajaa niin tunnissa mies on ihan valmis.
Tuntuu siis että mikään yksi pyörä ei minulla mahdollista kaikkea ajoa niin että se ei alkaisi tylsistyttämään. BMX olisi varmaan se mistä olisi helpointa luopua, mutta tuo 29"Am ja sitten rymistely täpäri yhdistelmä on sellainen että niiden vaihtelulla iloa riittää.
Juttuja mitä olen päättänyt että minun ei ole järkevää tehdä:
- Alkaa treenaamaan suhteessa joihinkin tavoitteisiin, niin että pitäisi mennä lenkille kun ei hyvita. Koitin tätä kesällä 2009, elokuussa ei enää paljon pyöräily kiinnostanut.
- Alkaa hissipyöräilemään jossain yksittäisessä keskuksessa pääosana harrastusta. Ei niitä reittejä näissä suomen kokoisissa mäissä kovin loputtomasti ole. Jos viikoittain alkaa käymään samassa hissikeskuksessa, niin ei mene montaa viikkoa että reitteihin tylsistyy.
Ohiampuja
28.10.2015, 13.17
Minulla on takana nyt 20 vuotta maastopyöräilyä, ja pakko on todeta että välillä on tullut yli 6 kuukauden taukoja koko hommaan. Riippuen talven hiihtokeleistä. :rolleyes:
Yhdessä vaiheessa tuli kerättyä melkein kaikki pyörätyypit ja rengaskoot mitä markkinoilla liikkui. Oli jäykkis, täpäri, maantiepyörä ja silloin pakollinen C-C. Ilman sitä ei voinut sanoa olevansa pyöräilyn harrastaja. :cool:
Mutta sitten tuli ahdistus siitä kauhesta kaman määrästä, ja alkoi erinäisten rönsyjen karsinta. Ja sen seurauksena käytössä on vain yhtä rengaskokoa, (28/29") ja pelkkiä jäykkäperiä. No, varastossa roikkuu yksi uniikki täpärirunko jota ei raaski hävittää ja maantiepyöräkin on tallessa lähinnä siksi kun siinä on "mittojen" mukaan hitsattu titaanirunko. Ajettua sillä tulee 1-2 kertaa kesässä. :)
Eli minulla motivaatiota paransi kun vähensi sähläystä ja speksausta pyörien kanssa, ja keskittyi niillä ajamiseen.
Yksi hyvä motivaatiokeino on myös hyvät ajovalot. Arkiset kotipolut muuttuvat ihan toiseksi kun sinne lähtee ilta pimeällä. :)
Onpa tullut joskus mietittyä milloin se kyllästyminen iskee? Toistaiseksi ei kyllä mitään sen suuntaisia merkkejä ole ilmennyt. Kyllästymisen ehkäisyreseptini tulee tässä.
Viikonloput milloin on maracuppeja&mtb-tapahtumia, ajetaan täysii. (täysillä ajaminen ei tarkota kovaa ajamista=voorumin
https://lh3.googleusercontent.com/-qfce89CtNbk/ThmyAYHeTGI/AAAAAAAAM3Q/gft7_sEURBw/s640-Ic42/Hossa%252520Triahtlon%2525202011%252520057.jpg?gl= FI
Saakeli viisaita sanoja, oon katteellinen ja sulle velekaa!
[emoji1][emoji1][emoji1]
usko juntunen
28.10.2015, 21.03
Tuohon työmatkoihin ja hyötyliikuntaan on helppo samaistua. Jo muutamalla liikenneruuhkajonotuksella tai julkisten takkuamisella saa pyöräilyyn uutta motivaatiota. Mielummin poljen kaatosateessa oman mielen mukaan kun odotan 30min ruuhkassa tai bussipysäkillä. Kukin tietenkin tallaa tyylillään.
(Menee jo osaksi työmatkapyöräily-ketjun puolelle.)
Lisätään vielä tähän se talvinen aamuin illoin tapahtuva auton ikkunoiden skrapaaminen, tahi sisälämmpärillä sulattelu. Muutama työkaveri, joiden työmatka on 1-3km tekee tätä vuodesta toiseen!! Ei kyllä meikäläinen sitä käsitä. Siihen aikaan kun saat auton jotakuinkin liikennekelpoiseksi, pyörällä olet jo työpaikalla. Siinäpä luulisi olevan jo motivaatiota ihan riittävästi. Noilla työmatkoista säästyneillä polttoaineilla&auton käyttömenoilla tekee monta "motivaation hankitaretkeä" lähiympäristöön.
Ski: senverran katellu noita sun talvisia Syötteen kuveja, jotta kyllä se kateellinen on näiden näppäinten äärellä...
Kävin tänään ajamassa Taivassalon uudistetulla xco-reitillä ja ekat 10km perseestä, seuraavat 5km kivaa flow-baanaa kallioilla. Mietin aluksi miksi tännekin piti raahautua. :)
Ajelen edelleen maastossa jäykkäperällä, mutta sujuvia paljon käytettyjä baanoja. Juurakkokivikkohelvetit jätän muille.
Gravel ja kinttupolut on se juttu, työmatkaa assulla ympäri vuoden.
Ja se tärkein: edelleen nautin pyöräilystä. :) Teen sitä kun mieli tekee, ja jätin kaiken tavoitteellisen pois harrastamisesta.
Sillä ei ole niinkään merkitystä onko pyörän tonnin vai viiden, kunhan pyörä palvelee käyttötarkoitustaan ja kuski nauttii (pieni cringe tuli kun luin noita mun vanhoja sekavia speksailuja)..
Villetre
18.10.2020, 10.01
Juuri näin. Tavoitteellisuus itsellä taka-alalla, ei ole tullut seurattua lenkkejä ollenkaan. Ajan omaksi iloksi,yleensä yksikseni ,välillä porukalla. Hurttia huumoria porukassa ja kovempia vauhteja. Pääasia että hommasta nauttii, välillä tulee viikon tauko ja ajo maistuu paremmalle. Pyöräspeksaus tai uuden suunnittelu lisämausteena. Tosin Taival ollut sen verran mieluisa että myynti ollut vain ajatuksissa.. Talvi painaa päälle ja tuo oman lisämausteen hommalle mikä ihan kiva jos tulee lunta. Ehkä katselee läskipyörää vaihteeksi? Kireitä ketjuja kaikille ja antoisia lenkkejä toivottelen minä.
tktukiai
18.10.2020, 14.44
Lämmittelin maastoajoharrastusta uudelleen viime tammikuussa, kun hankin pitkällisen harkinnan seurauksena läskipyörän. Tuohon aikaan tuli katsottua paljon maastopyöräilyaiheisia videoita youtubesta ja siitä seurasi turhautumista ja pettymyksiä. Oma ajaminen ei tuntunut millään tasolla yhtä hienolta kuin videoilla. Oma kalusto tuki muutenkin enemmän hidastemposempaa etenemistä. Tein tosiasiat selviksi itseni kanssa, kuten esim. en ole koskaan ollut alamäkien perään ja tykkään ihan vilpittömästi pk-seudun vaihtelevan profiilin juurakkopoluista ja kallioista. Bike parkit ovat ok, mutta eivät suoranaisesti minua varten. Omassa maastopyöräilyssä pääpaino on ennen kaikkea ulkoilusta luonnon helmassa. Ajan fiiliksen mukaan. Totta kai välillä on mukava haastaa itseään, mutta en ota paineita.
Realiteettien kanssa sinuiksi pääsemisen jälkeen kiinnostus maastopyöräilyä kohtaan on vain kasvanut. Sen sijaan, huolta aiheuttaa maaperän kuluminen ja se, kuinka kauan maastopyöräily on esim. pk-seudulla mahdollista tässä muodossa bike parkkien ulkopuolella? Polut vetää kosteillakin keleillä puoleensa, mutta vastuullinen minä kehoittaa pysymään ulkoiluteillä ja poimimaan korkeintaan lenkin varrelle osuvia kuivempia polkuja.
Omassa maastopyöräilyssä pääpaino on ennen kaikkea ulkoilusta luonnon helmassa. Ajan fiiliksen mukaan. Totta kai välillä on mukava haastaa itseään, mutta en ota paineita.
Realiteettien kanssa sinuiksi pääsemisen jälkeen kiinnostus maastopyöräilyä kohtaan on vain kasvanut. Sen sijaan, huolta aiheuttaa maaperän kuluminen ja se, kuinka kauan maastopyöräily on esim. pk-seudulla mahdollista tässä muodossa bike parkkien ulkopuolella? Polut vetää kosteillakin keleillä puoleensa, mutta vastuullinen minä kehoittaa pysymään ulkoiluteillä ja poimimaan korkeintaan lenkin varrelle osuvia kuivempia polkuja.
Jep, sama täällä.
usko juntunen
18.10.2020, 21.15
Onpa tullut joskus mietittyä milloin se kyllästyminen iskee? Toistaiseksi ei kyllä mitään sen suuntaisia merkkejä ole ilmennyt. Kyllästymisen ehkäisyreseptini tulee tässä.
Viikonloput milloin on maracuppeja&mtb-tapahtumia, ajetaan täysii. (täysillä ajaminen ei tarkota kovaa ajamista=voorumin wanha ja erittäin pätevä totuus;))
Ne vkl. milloin ei kisata, otetaan rennosti. Ollaan kuin siat vatukossa. Suomeksi sanottuna tarkottaa sitä, et viimestään pe. iltapäivällä lastataan pyörä ynnä leirivarusteet tatsuniin ja
ajetaan perusleiriin jonnekkin 100-300km säteelle. Useimmiten se ketunhäntä tatsunin putkesta purkautuu etelän suuntaan...leiri pystyyn ja ajetaan prologi.
Muuten viikonlopun ohjelmarunko on hyvin vappaa. Minkäänlaisia harjoitusohjelmia ei oo. Ainut ohjelma on mettemannosen sääkartakeppiohjelma (LJL osannee sanoa onko yhdyssana:)) Pyörän mittarin vaijeri mäni katki jo ainaski 15v sitten, eikä uutta ole tullut hommattua. Sama pätee kelloon, kepsiin ja siihen pantaan mikä hirtetään ruhon ympäri.
Ressipannaksi oon sen ristinä. Miettikääpä vaikka pannoitettuja susia tahi karhuja. Niistä(kin) tulee aikaa myöten äreitä häirikköeläimiä.
Aamulla lähetään "leimikolle" kunhan herätään ja saahaan nokipannukahvit tykötarpeineen naamariin. Leiriin palataan sitten kun siltä tuntuu. Päivällä ei oo kiirus mihinkään, voijaan
kötistyä vaikka kesken lenkin pitkälleen kts. kuva:)
Sen oon huomannut, et maanläheinen teltassa yöpyminen tehostaa "harjoitusta" Maasto ikäänkuin imeytyy kehoon yön aikana:D Lieneekö maantiehemmot kokeillu yöpyä asfaltilla?
Se nainen, joka ei ole edes sukua, mutta asuu meillä- on varsinkin tänä kesä kysellyt, jotta näkeeköhän sitä isäntää koskaan kunhan hää jääpi eläkkeelle?
Mä sille sanoin jottei tässä ole vara sormi suussa jäähä kuolemaa vartoon, vaan seon mentävä nyt kun vielä polovet edes hieman taipuu...nimimerkillä 30vrk teltassa tänä kesänä:D
Lumi kun tulee, silloin maasturit pistetään naftaliiniin. Ajetaan vain 2km työmatkaa- ja akasta kärpäsiä. Kevällä on sitten intoa taas niin, et päiväseltään voi pistäytyä vaikka Nurmijärvellä marakuppia polokemassa.
Joo, tämmösillä eväillä motivaatio on pysynyt 100%
e: tämä kun oli fillarisuositus-topic, mainitaan se ajopeli. 100-120mm täpäreillä menty ja mennään edelleen
https://lh3.googleusercontent.com/-qfce89CtNbk/ThmyAYHeTGI/AAAAAAAAM3Q/gft7_sEURBw/s640-Ic42/Hossa%252520Triahtlon%2525202011%252520057.jpg?gl= FI
Tällä vormaatilla mennään edelleenkin, paitisi numerolapun tilalle on tullut marjapoimuri sekä kajakki. Tosin viimeksimainittu ei mahu stongaan.
Juu motivaatio tallella ja ulkoruokinnassa ollessa puhdetöinä voi meloskella & poimia vaikka puolukoita.
Kilometrit ja niihin käytetty aika ovat täysin sivuseikka. Tai no, mitä hitaammin etenet, sen pidempään saat olla ulkona.
https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3d44Q-x9Yv8YXcpwO9uKZbBTV29d28e5RyLD6GMTZrwALdh6GpfZJInj ajnKmFKZat2PrhhbGuV07pP-VuEYAHF3LRw_vTFTvOq8IY7pf1R19vG1rTympgToCx_k2j34LE j79Ga1evNu_8lPILDuZM3Kw=w1348-h758-no?authuser=0
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.