Oikea pyöritystekniikka haastettu

[zenix]

http://kunnollahanna.blogspot.co.uk/2015/06/oikeaoppinen-pyoritystekniikka.html

Mitä mieltä vai onko noin jo täällä pyöritelty?

Sent from my H60-L04 using Tapatalk

[MacKonte]

Mielenkiintoista...todella.

Tätä samaa on mielessään miettinyt oikeaa (?) pyöritystekniikkaa harjoitellessa. Nuoruudessa ei ollut maantiepyörässä lukkoja ja koukut vain kengän paikallaan pitämistä varten (ei uskaltanut kiristää, että saa lenkkarin irti tarvittaessa nopeasti), mutta silti pyörä kulki ja matka taittui vauhdilla pelkällä alaspäin runttauksella.

Vaimolle tätä juttua ei pidä näyttää. On juuri keskusteltu tästä ja Phil Cavellin ajatukset on kuin suoraan vaimolta lainattuja....😎

[nure]

Kyllä aikoinaan kun ajokengissä oli klossit ja veti remmit kiinni niin sama pyöritystekniikka oli kuin nykyään, aukaiseminen sitten eri juttu...

[Hääppönen]

Omaksi käsitykseksi vuosien saatossa muotoutunut se, että ehdottomasti jalat "lukittuna" polkimiin kiinni. Heikkovoimaisena kierrokset avain jonkunkin watin tuottamiseen. Nostovaiheella ei merkitystä perusajamisessa. Pidemmillä lenkeillä voi antaa etureisien osittain huilata käyttämällä nostoa ajoittain. Nostoon keskittyminen on jopa tuovinaan tiukoissa ylämäissä parempaa jaksamista. Näillä mennään, kunnes joku muu näkemys kääntää pään. Ei vaan vaikuta todennäköiseltä. :)

[Marsusram]

Voimantuotto on niin eri asia kuin tehontuotto.
Ylöspäin noston vaiheessa on tarkoitus vaan olla tekemättä negatiivista työtä, ei siinä positiivista paljon saa aikaan.
Jos jalkaa ei nosta, niin toinen jalka joutuu sen painamaan ylös.
Maastossa sutii jos vääntö ei ole tasaista, menee tehot hukkaan.

[MacKonte]

Kävin juuri ajamassa ja kiinnitin tarkoituksella huomiota tuohon pyöritykseen ja sen seuraamiseen. Omassa polkemisessa pelkkä alasrunttaus ei toimi, sen kokeilin matkalla. Kuten Hääppönen totesi, tiukassa (ja myös pitkässä) nousussa nosto tuo tarvittavan kevennyksen, ne muutamat watit, ennen putkelle nousua. Jotenkin polkeminen tuntui tarkemmin seuraten jopa "vedessä juoksemiselta" (sellaistakin tullut kokeiltua, vain kokeiltua...).

Onko tällä nyt sitten niin olennaista merkitystä, jos ei kilpaa polje eikä vammauta itseään?

[Hääppönen]

Tehontuotto vaan kulkee omassa näkemyksessä pyörityksen kanssa samassa linjassa. Tietysti siinä jalkaa nostetaan, mutta ei varsinaisesti vedetä paineella ylös. Ja kyllä siinä kokonaiskuvassa on tekemistä silloin voimantuotonkin kanssa. Tämä on helppo testata vaikka mittarillisella kuntopyörällä salilla. Kadenssia 20 ylös ja teholukemat paranee huomattavasti rasituksen tuntumatta takareisissä. Hitailla kierroksilla, varsinkin maastossa, täyden kampikierroksen käyttäminen voimantuottoon auttaa usein selviämään pahoista paikoista.

[Mattia]

Wouuuu ! Olen evoluution seuraava kehitysaste juoksijasta pyöräilijään.

Minulla pyörä kulkee kovempaa tai kauemmin...tai kovemmin ja kauemmin, kun tietoisesti korostan "nostamista". Parhaiten huomaan asian pitkissä ylämäissä, ajaessani lähes maksimivauhtisesti. Pelkästään polkemalla etureisiä alkaa hapottamaan, mutta pyörittämällä kuormitusta saa selkeästi jaettua myös takareisille ja etureiskat pääsevät helpommalla.

Omien havaintojeni perusteella uskallan väittää "asiantuntijoiden" tutkimuksineen puhuvan kukkua :)

[Matti]

Olen pitkälti samaa mieltä Phil Cavellin kanssa, vaikka lukkopolkimilla ajan ja ylämäessä nostan kykyjeni mukaan. Kyllä se suurin voiman tuotanto on kuitenkin painamisvaiheessa. En enää edes yritä tuottaa jalalla mitään voimaa klo 9 ja 12 välillä, ei kyvyt riitä.

Aikanaan täälläkin käytiin keskustelua avopolkimista maastoajossa ja ohessa Vastarannan Jukan blogi-teksti asiasta.
http://yle.fi/urheilu/blogi_avopolkimet/5456402

[sledgehammer]

Mä olen myös tehnyt vähän samansuuntaisia havaintoja. Talvella ajelin tunnin treenejä staattisella sykkeellä ja testailin eri pyöritystekniikoita. Tosi juttu oli se, että syke nousi aina, kun otin takareidet mukaan. Taloudellisinta eteneminen oli, kun ajoi etureisipainotteisesti ja käytti takareisiä sen verran, että pyöritys pysyi siistinä. Voimantuoton lisääminen vetovaiheessa nosti sykettä ja teki ajosta raskaampaa, vaikka vauhti oli koko ajan sama. Ei se siis taloudellista ole ainakaan mun tapauksessa. Osaan kyllä pyörittää hyvin, olen harjoitellut sen maantiepyörällä, olen tehnyt yhden jalan renejä trainerilla, mutta nyt en ole enää ollenkaan varma, kannattaako se, kun on tarkoitus edetä tietty matka mahdollisimaan nopeasti taloudellisesti ja tehokkaasti.

Monessa muussakin tiettyä liikerataa noudattavassa urheilusuorituksessa on lepovaihe ja sen mokaaminen raskauttaa oleellisesti suoritusta. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi uinnissa tapahtuva käsien palautusvaihe. Jos pyöräilyssä otetaan lepovaihe pois (viimeinen vartti), niin tuskin sekään suoritusta parantaa. Tuon viimeisen vartin tekemällä jää lepovaihe pois ja se on taloudellisesti erittäin heikko vaihe siinä 360 asteen ympyrässä. Putkelta ajaessa tilanne on vähän eri, mutta satulasta sitä voimaa on kyllä tosi vaikea saada merkittävästi kampiin sen viimeisen neljänneksen aikana. Eikä se tarkoita sitä, että ajaminen muuttuisi junttaamiseksi, tuon liikeradan voi tehdä niinkin, että rullilla ei tule minkäänlaista nytkytystä.

Tietyissä tilanteissa pyöritykselle on kyllä tilausta. Kamala vastatuuli on yksi sellainen. Silloin ei vain voi antaa armoa tuulelle, vaan voimaa on saatava tasaisesti ja koko ajan kampiin. Toinen on tasaiset maat tyynellä kelillä, jos halutaan mennä kovaa. Ilmiö on varmaan sama kuin vastatuulessa, ilmanvastus nousee sen verran kovaksi, että lepovaihetta ei pysty enää pitämään, tai vauhti kärsii. Syke nousee auttamatta, mutta näissä tilanteissa sillä ei oo juuri välilä, jos se sen kympin kiipeää ylöspäin. Voi olla, että jossain kohtaa mullakin tulee seinä sillä tavalla vastaan, että tuo pyöritystekniikka täytyy vain pakon sanelemana otta kuvioon. Nyt kunto ei sitä kestä vielä. Ehkä ensi taven traineritreenien jälkeen. Tällä hetkellä tarvitsen sen 5-8 lyöntiä alemman sykkeen, jotta jaksan vielä juosta ajon jälkeen. Siinä on aika merkittävä ero, ajanko 180km 142 vai 150 keskisykkeellä.

Palasin juuri hiljattain Mallorcata ajelemasta mäkiä ja tuollakin tuli testailtua eri tekniikoita nousuissa. Lyhyin välitys oli 34-28 ja sillä jykemmät kohda ajeli oikein mielellään vain painamalla. En oikein usko, että polvet tykkäävät jatkuvasta vedosta kovemmissa nousuissa. Ajelin niin kuin luontevalta tuntui ja enimmäkseen lopetin aktiivisen vaiheen päkiän "kuopaisuun". Polvet eivät ainakaan ärsyyntyneet. Kadenssi taisi olla alimmillaan jotain 78 luokkaa. Tämä siis erityisesti satulasta ajamalla. Seisten ei polvea tarvitse vetää niin suuressa kulmassa, joten sihen se passaa varmaan paremmin. Nousuissakin aloin kyllä tulla siihen lopputulokseen, että jos mäki ei nouse satulasta, ei se nouse seistenkään. Mun taloudellisuus kärsii aika paljon putkelta ajettaessa, mutta on sitäkin tehtävä, että saa veren kiertämään takalistossa pidemmissä nousuissa.

[Hääppönen]

Pyöritystekniikkaa tämäkin sivuaa: https://www.youtube.com/watch?v=xspfkU4d5ME Usein miettinyt Clentadorin kadenssia putkelta ajaessaan. (Kuinka paljon yli 80 perustanssillaan?) Kyllä tekniikka on hienosti hallussa.

[SaamiBoy]

Tahko pilalla. *Yks uus selitys huonolle kululle varastoon*

[CamoN]

Jänniä tulkintoja tuossa avausviestin blogissa. Kuten esimerkiksi "pyöräily on ihmiselle täysin luonnotonta". Minä kun luulin, että polkupyörä on suunniteltu parhaaksi mahdolliseksi ihmisen lihasvoimalla eteenpäin liikkuvaksi ajoneuvoksi. Vaikkei niitä vielä kivikaudella näkynyt, ei polkupyörän ajaminen silti kovin luonnottomalta tunnu.

Sen sijaan blogin viimeisen kuvan kanssa olen täysin samaa mieltä. Ei kai kukaan harjoittele "pyöritystekniikkaa" jakamalla työtä työntö- ja vetovaiheeseen? Ainakin minulle pyörittäminen on ajatuksellisesti polkimien nopeuden pitämistä mahdollisimman tasaisena. Kun jalat on lukittu polkimiin ja tehoa (tai vääntöä) tarvitaan paljon, työvaihetta pyrkii pidentämään ihan luonnostaan. Kunnes sitten hapot alkaa jarruttaa menoa ja ainoastaan isoilla lihaksilla saa tuotettua jotain.

[Ulkorengas]

Puhutaanko nyt työntö- ja vetovaiheesta painamis- ja nostovaiheena? Itse en milloinkaan ole edes yrittänyt opetella pyöristystä, jossa jalkaa nostetaan ylös. Sen sijaan pyöritys tuntuu (siis tuntuu, voi olla eri asia kuin se oikeasti on) tehokkaimmalta ja muutenkin parhaalta silloin, kun se tuntuu lähinnä ylhäällä eteenpäin työntämiseltä ja alhaalla taaksepäin vetämisellä. Polkimen noustessa ylöspäin on lepovaihe, joka kuluu uuteen kierrokseen valmistautuessa. Vähän kuin hengitys, jossa sisään vedetään, mutta ulos ilma tulee itsestään keuhkojen rentoutuessa. Sikäli hiukan ihmettelen, mikä tuossa jutussa niin järisyttävää oli. Mutta ehkä minä olen nimimerkkini veroinen eli ulommalla kehällä näissä kuvioissa.

[Marsusram]

Vähän kuin hengitys, jossa sisään vedetään, mutta ulos ilma tulee itsestään keuhkojen rentoutuessa.

<ot>Hengitystekniikka tästä nyt vielä puutuukin. Huohotus, jolloin rintakehä laajenee ja supistuu, on eri kuin pallean suorittama läpituuletus. Jälkimmäistä pidetään taloudellisempana. Itse ainakin huohotan täysillä ajettaessa niin että kuuluu kauas, mutta muuten pyrin läpituuletukseen.</ot>

Pyöritystekniikassa edelleen pitää yhdistää lihasten voimantuotto, kampimekanismin avulla saatava vääntömomentti että pyöritysnopeus.
Vaikka kuinka kovaa seisoo polkimella silloin kun se on alakuolokohdassa, ei se tuota vääntömomenttia. Edullisinta on tuottaa voimaa silloin kun se kohdistuu kohtisuoraan kampea vastaan. Nilkka tuo ylimääräisen nivelen, jolla saa hieman muunnettua voiman suuntaa ja pidennettyä positiivista vääntöaluetta.

Moniulotteisesti ajatellen pitäisi vielä ottaa huomioon pyörän keikutus puolelta toiselle. Tällä voi saada tavallaan pyörähdystä ovalisoitua, eli pyörähdys ei olekaan tasaista ympyräliikettä koko kierroksella. Tämä vaatii koko vartalon mukanaoloa, eikä ole kovin taloudellista runttausta.

[Ulkorengas]

Edullisinta on tuottaa voimaa silloin kun se kohdistuu kohtisuoraan kampea vastaan. Nilkka tuo ylimääräisen nivelen, jolla saa hieman muunnettua voiman suuntaa ja pidennettyä positiivista vääntöaluetta.


Ainahan voima kohdistuu suunnilleen kohtisuoraan kampea vastaan. Nyt on kyse siitä, kannattaako nostovaiheessa tuottaa voimaa kohtisuoraan kampea vastaan. Minusta ei kannata.

[Jopoman]

Huvittavaa höpölöpöä. Pyörittäminen on yksi, jakamaton ja jatkuva liike, ei mitään runttaamista ja nostamista. Se on hienovireistä ja rullaavaa, vaikka olisikin tehot käytössä. Ne jotka osaa, tietää miten kevyttä silleen on ajaa.

[Ulkorengas]

Minusta pyöritys pitää jakaa opetteluvaiheessa osiin, jotta voi ymmärtää mitä siinä tapahtuu. Runttaamista ei tietenkään pidä tehdä, mutta ellei poljinta välillä nosta, ei pyöritys ole yksi jakamaton jatkuva liike.

[El-Carpaso]

Eikös se ole aikoinaan aika monta kertaa tutkittu, että polkemistekniikalla ei ole juuri mitään merkitystä keskiarvonopeuksiin tai tehoihin? Hetkellisesti lukoilla saa tietenkin enempi nopeutta koska saa koko jalan lihakset mukaan koko pyöritysmatkalla, mutta se on sit paljon epätaloudellisempaa, koska happea ja energiaa kuluu kaikkien noiden lihasten verran.

Loppupeleissä hyvin treenattu runttaaja ja hyvin treenattu pyörittäjä kulkee yhtä lujaa samalla tehosuhteella. Ammattilaispiireistäkin ilmeisesti löytyy runttaajia ja pyörittäjiä.

Vähän samaa settiä kuin että huippujuoksijoissa löytyy suunnilleen yhtä nopeita juoksijoita, mutta juoksutyylit saattavat vaihdella puolelta toiselle.

[tapna]

Loppupeleissä hyvin treenattu runttaaja ja hyvin treenattu pyörittäjä kulkee yhtä lujaa samalla tehosuhteella. Ammattilaispiireistäkin ilmeisesti löytyy runttaajia ja pyörittäjiä.

Bert Grabsch lienee puhtaista runttaajista tunnetuin, toisaalta myös Tony Martin painaa jonkin verran keskimääräistä pienemmällä kadenssilla. Bradley Wigans (sic) on puolestaan toista ääripäätä. Vuorikiipeilijöiden kohdalla yleinen trendi on kuitenkin mennyt jonkin aikaa nopeamman pyörityksen suuntaan.

[sledgehammer]

Vähän samaa settiä kuin että huippujuoksijoissa löytyy suunnilleen yhtä nopeita juoksijoita, mutta juoksutyylit saattavat vaihdella puolelta toiselle.

Siinä mielessä ei, että nopean kadenssin matalalla juoksutyylillä jossain kohtaa vauhti loppuu ja pitkää askelta juokseva menee ohi. Tästä tuli joskus katseltua dokumenttiakin tv:stä. Toki se vasta kysyy kuntoa painaa sitä pitkää askelta kovaa, mutta joku siihenkin pystyy. Harva olympialaisissa tai mm-kisoissa tikkailee lyhyttä ja nopeaa askelta ja tummilla miehilläkin ne askeleet on melkoisia harppauksia.

Tässäkin videossa sivutaan samaa asiaa.
https://youtu.be/tJWPwVF30yo

[orc biker]

Onko tässä sotkettu nyt kuitenkin kaksi asiaa: tehokkuus ja taloudellisuus? Onkohan tuo viitattu blogisti varmasti erottanut, kummasta mies puhui? Minähän olen aiemmin puhunut tästä asiasta, enemmän tai vähemmän epäileväisille. Eli lukoilla vetämällä tehokkuus kasvaa, mutta taloudellisuus laskee. Toisin sanottuna vetoliike kannattaa vain, kun tarvitaan hetkellistä suurempaa tehoa (se ei tule ilmaiseksi, vaan taloudellisuuden kustannuksella) ja esim. maastopyöräilyssä silloin, kun tarvitaan mahdollisimman tasaista voimantuottoa, jotta takarengas ei sutisi tyhjää. Mutta ihan turhaan taaaaas tästä saarnaan, koska suurin osa harrastajista haluaa uskoa tapoihinsa. Tosin tässä ketjussa ilahduttavan moni onkin jo ainakin osannut epäillä tuota "yleistä totuutta", mutta en muista, että tällä palstalla kukaan asiasta ennakkomielipidettä omistanut olisi ikinä ilmoittanut vaihtaneensa sitä. Että siinä mielessä vähän turhaa, mutta voihan olla, että asiat jäävät ainakin hautumaan.

"There was no significant difference for pedalling effectiveness, net mechanical efficiency (NE) and muscular activity between PED and CLIP. When compared to CLIP, CLIPFBACK resulted in a significant increase in pedalling effectiveness during upstroke (86 % for C and 57 % NC, respectively), as well as higher biceps femoris and tibialis anterior muscle activity (p < 0.001). However, NE was significantly reduced (p < 0.008) with 9 % and 3.3 % reduction for C and NC, respectively. Consequently, shoe-pedal interface (PED vs. CLIP) did not significantly influence cycling technique during submaximal exercise. However, an active pulling-up action on the pedal during upstroke increased the pedalling effectiveness, while reducing net mechanical efficiency."

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18418807

[orc biker]

Huvittavaa höpölöpöä. Pyörittäminen on yksi, jakamaton ja jatkuva liike, ei mitään runttaamista ja nostamista. Se on hienovireistä ja rullaavaa, vaikka olisikin tehot käytössä. Ne jotka osaa, tietää miten kevyttä silleen on ajaa.
Tuo ei tietenkään pidä paikkaansa. Ajattelehan nyt hieman, niin ehkä ymmärrät, että pyörittäminen koostuu erilaisista vetämisen ja painamisen vaiheista. Mieti voiman suuntavektoreita siinä "jatkuvassa yhdessä liikkeessäsi" eri kohdassa liikettä, niin et pääse ylitse tai ympäri siitä, että siihen kuuluu väkisinkin nostovaihe. Jos ei kuulu, niin ei voida puhua mistään tasaisena jatkuvasta yhdestä liikkeestä. Ja se vetovaihe laskee taloudellisuutta. Ei tämä ole mitään taikuutta, jota pitäisi luonnehtia joillain epämääräisillä kuvauksilla runttaamisesta tai hienovireisestä rullaavuudesta yms. Tämä on puhdasta mekaniikkaa.

[zenix]

Itse olen aloittelijana funtsinut / lukenut asian, että pyöritys on yhtenäinen liike. Tuollai saadaan kaikki lihakset tekemään töitä eikä turhaa hukata hyviä lihaksia velttoiluun. Kuten tuossa yksi kaveri puki sen hyvin mäkiajoon: Vedetään mäki ylös hieman rauhallisemmin ja poljetaan myös alasmennessä - ei kiskota turhaan hapoille. (tämä toki treenaus kysymys jne jne.)

[aaltju]

Pyörittäminen on ihan eri asia niille, joilla on teknillisen mekaniikan, dynamiikan ja kinematiikan perustaneet edes auttavasti hallinnassa... aivan kuten esim orc bikerin ja jopomanin kommenteista voi nähdä... varmaan puhutaan samasta asiasta, mutta toinen näkee asian insinöörimäisesti ja toinen taas syvästi kokee sen humanistisemmassa viitekehyksessä.

Niin se kuitenkin vaan on että pyöritykseenkin pätevät samat fysiikan lait kuin muihinkin maailman ilmiöihin.

Lähetetty minun MediaPad T1 8.0 Pro laitteesta Tapatalkilla

[Inline Biker]

Ilman tehontuottoa tarkasti mittaavaa ja analysoivaa tehomittausta jokainen voi arvioida pyöritystekniikkaansa tunnustelemalla missä kohtaa jalkaterässä kenkä tuntuu kampikierroksen aikana. Yksinkertaista ja ilmaista :-)
Kun tekee tavallista tehokkaammin polkimen työntämistä eteenpäin (kammen ollessa ylhäällä) ja vetämistä taaksepäin (kammen ollessa alhaalla), niin jalassa pitäisi tuntua lisääntyvää paineen tunnetta kengän etuosassa ja vastaavasti takaosassa. Nostovaiheen korostaminen niin, että tuntuisi selvästi kengän, siis jalkaterän, yläosassa tuntuu ainakin itsestä aika keinotekoiselta.
Tämä analyysi onnistuu itsellä parhaiten maastokengillä joissa SPD klossi. Varmaan sen takia, että kenkä on vähän löysä ja jalka pääsee pikkuisen liikkumaan sen sisällä. Voihan kengän kiristämisen jättää vähän vähemmälle, jos ei maantiekengillä muuten saa ilmiötä aikaiseksi.

[Jopoman]

Noh, teknisemmin orientoituneet voi piirrellä riittävän määrän vektoreita että alkaa pyöriä jouhevasti, ainakin paperilla. Mä lähden pyörittään niitä kampia.

[buhvalo]

http://kunnollahanna.blogspot.co.uk/2015/06/oikeaoppinen-pyoritystekniikka.html (http://kunnollahanna.blogspot.co.uk/2015/06/oikeaoppinen-pyoritystekniikka.html)

Mitä mieltä vai onko noin jo täällä pyöritelty?

Sent from my H60-L04 using Tapatalk

Asia on jokseenkin pureskeltu vuosien saatossa palstalla. Yksi jos toinenkin on laittanut linkkejä pyörittämisen hyödyttömyydestä, ja perään joukko pyörittäjiä kertoo hyödyistä.

orc-bikeri taisi tuoda asian ytimen esille. Muuttujat tuossa paletissa on teho, mekaaninen hyötysuhde ja kokonaishyötysuhde. Jälkimmäinen ei pyörittämällä parane, joten pitkällä matkalla siitä ei ole hyötyä. Lienee jonkun SKY:n taustavakuuttelijankin kommentti vast'ikään palstalle linkitettiin. Alla lisää päässä pyöriteltävää:

http://www.bikejames.com/strength/why-pedaling-efficiency-has-nothing-to-do-with-your-pedals/

[pätkä]

...Ainakin minulle pyörittäminen on ajatuksellisesti polkimien nopeuden pitämistä mahdollisimman tasaisena...

Jep, näillä eväillä täälläkin. Oman pääkopan prosessori ei kyllä mitenkään ehdi 90rpm kadenssilla keskittymään työntö-, painallus-,veto-nostosysteemiin ja vielä molemmille jaloille erikseen. Alle sekunti/kierros jaettuna neljään eri vaiheeseen:seko:.

[hannupulkkinen]

Tekeminen tapahtuu mielikuvien kautta ja opitaan myös mielikuvien avulla. Tekemisen osittaminen ei ole pedagogisesti ei myöskään itseoppimisen kannalta järkevää. Mielikuvan rakentaminen tapahtuu parhaiten visuaalisen havannoinnin avulla.

[sledgehammer]

Mulla toimi ihan lihasmuisti. Talvella ajelin yhden jalan pyöritystreenejä trainerilla. 5min/koipi ja 30min koko harjoitus. Mulle pyöritystä parhaiten kuvaa ehkä jatkuva kontrolli polkimeen. Missään vaiheessa ei parhaassa työvaiheessa oleva koipi saa tehdä lepovaiheessa olevan koiven nostamista. Kyse siis lähinnä jalan painon voittamisesta, eikä niinkään tehon tuottamisesta koko kierroksen ajan samalla jalalla.

[hannupulkkinen]

Täällä joku, jonka nimen usein unohdan, puhui tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Nekin termit ovat suhteessa tekemisen ja koko ajajan fysiologisiin sekä psykkisiin prosesseihin. Se että pyöritettäessä aktivoituu suurenpi osa lihaksista voisi tarkoittaa sitä, että lihasten kuormittuvuus lisääntyy ja samalla taloudellisuus heikkenee. Onko näin koko pyöräilysuorituksen aikana, miten eri lihasryhmät palautuvat ja miten eri ajajien lihassolujen rakenne vaikuttaa kokonaistaloudellisuuteen. Entäs sitten ajajan persoonallisuustyyppi. Sopiiko toisen pyöräilijän psyykelle paremmin runtaus kun taas toiselle pyöritys. Miten motivaatio tehdä ja harjoitella tietyllä tavalla vaikuttaa esimerkiksi hormonieritykseen ja sen kautta vaikkapa palautumiseen. Pelkkällä mekaniikalla ei pystytä ratkaisemaan mikä tapa on tehokasta ja mikä taloudellista. Insinööritieteilijät osaavat vain painaa yhtä nappia kerrallaan.

Siksi on parasta luottaa siihen, mitä aina on kokemuksen kautta tiedetty. Pyörittäminen on useimmille ajajille tehokkaampaa ja taloudellisempaa kuin runttaaminen.

[orc biker]

Täällä joku, jonka nimen usein unohdan, puhui tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Nekin termit ovat suhteessa tekemisen ja koko ajajan fysiologisiin sekä psykkisiin prosesseihin. Se että pyöritettäessä aktivoituu suurenpi osa lihaksista voisi tarkoittaa sitä, että lihasten kuormittuvuus lisääntyy ja samalla taloudellisuus heikkenee. Onko näin koko pyöräilysuorituksen aikana, miten eri lihasryhmät palautuvat ja miten eri ajajien lihassolujen rakenne vaikuttaa kokonaistaloudellisuuteen. Entäs sitten ajajan persoonallisuustyyppi. Sopiiko toisen pyöräilijän psyykelle paremmin runtaus kun taas toiselle pyöritys. Miten motivaatio tehdä ja harjoitella tietyllä tavalla vaikuttaa esimerkiksi hormonieritykseen ja sen kautta vaikkapa palautumiseen. Pelkkällä mekaniikalla ei pystytä ratkaisemaan mikä tapa on tehokasta ja mikä taloudellista. Insinööritieteilijät osaavat vain painaa yhtä nappia kerrallaan.
Tästä voi olla apua sinulle jatkossa: http://puppulausegeneraattori.fi/



Siksi on parasta luottaa siihen, mitä aina on kokemuksen kautta tiedetty. Pyörittäminen on useimmille ajajille tehokkaampaa ja taloudellisempaa kuin runttaaminen.
Luottaa kehen? Mutuile vain omasta puolestasi.

[kp63]

Tässä ei ole mutua: Pitkä tempo esim SM, niin aloittaa miten vaan niin lopussa kun on ihan sippi on vaihdettava iso limppu ja runtattava. Ei vaan pysty enää muuhuun.

[hannupulkkinen]

Tästä voi olla apua sinulle jatkossa: http://puppulausegeneraattori.fi/


Luottaa kehen? Mutuile vain omasta puolestasi.

Sinähän tunnut tietävän kaikki. Mikset argumentoi. Taitaa olla tuo generaattori sinun argumentointisi lähde. Niinhän se näyttää olevan, että kun neulanreiän lävitse katsoo niin näkee kaiken vähintään kapeasti ja useinminten vielä ylösalaisin.

[orc biker]

Sinähän tunnut tietävän kaikki. Mikset argumentoi. Taitaa olla tuo generaattori sinun argumentointisi lähde. Niinhän se näyttää olevan, että kun neulanreiän lävitse katsoo niin näkee kaiken vähintään kapeasti ja useinminten vielä ylösalaisin.
Laitoin jo tutkimukseen linkin, että miten on. Sinä sen sijaan väität vastakkaista puhuen ympäripyöreyksiä hormoneista ja vastaavasta ilman mitään konkretiaa. Sinun "perustelusihan" oli, että "koska kokemus", niin "insinööritiede" on sillä mitätöity. Eli siis "koska musta tuntuu". Mitä tuohon pitäisi tai voisi argumentoida, kun eihän tuossa ole edes mitään kosketeltavaa, saati perusteltua? Sinä olet jo aiemmissa ketjuissa osoittanut, että kun tuolle päälle satut, ja aika usein niin käy näissä asioissa, niin kaikki tieteellinen todistusaineisto on sinulle vain selvästikin halveksumaasi "insinööritiedettä".

[kp63]

Voisi kai kuvitella niin, että kannattaa käyttää haukkaamansa hapen mahdollisimman tehokkaasti. Ja on varmaan selvää, että joku poljin kulma on itse kunkin mitoille se tehokkain. Ja vastaavasti joku huonompi. Tämä ihan puhdasta mekaniikkaa. Lisäksi ihmisen tapa liikkua (kävely +juoksu) ovat muovanneet lihaksistoa (vahvat takareidet ja pakarat) tietynlaiseksi. Täysin tasaisen pyörityksen paremmuus on sinänsä jo mahdoton ajatus. Tarvitaan hiukan geeniteknologiaa ensin. Mitenhän muuten pyöritysoptimoidulla lihaksistolla ja välityksillä ihminen kävelisi?. Toinen aika merkittävä ja voi olla isompikin juttu on se, tuottaako polkija voiman optimisuuntaan eli tangentin suuntaan. Oman voimantuoton suunnan saa selville nykyaikaisessa testerissä, josta saa irti tuottamansa voiman suunnan. Mitä olen kuullut, niin yllättävän paljon poweria menee kammen venyttämiseen.

[orc biker]

Optimaalinen voimantuottoaluehan on hyvin pieni osa koko poljinliikkeen ympyrästä. Samoin etureidet ovat takareisiä paljon vahvempi lihasryhmä. Eihän siinä muuta tarvita.

[kuovipolku]

Mitä eroa tässä yhteydessä on muuten käsitteillä "mechanical effectiveness", "net mechanical efficiency", "pedalling effectiveness" ja "gross efficiency"?

[hannupulkkinen]

Laitoin jo tutkimukseen linkin, että miten on. Sinä sen sijaan väität vastakkaista puhuen ympäripyöreyksiä hormoneista ja vastaavasta ilman mitään konkretiaa. Sinun "perustelusihan" oli, että "koska kokemus", niin "insinööritiede" on sillä mitätöity. Eli siis "koska musta tuntuu". Mitä tuohon pitäisi tai voisi argumentoida, kun eihän tuossa ole edes mitään kosketeltavaa, saati perusteltua? Sinä olet jo aiemmissa ketjuissa osoittanut, että kun tuolle päälle satut, ja aika usein niin käy näissä asioissa, niin kaikki tieteellinen todistusaineisto on sinulle vain selvästikin halveksumaasi "insinööritiedettä".

Oletko koskaan perehtynyt sosiaaliseen konstruktionismiin. Jos tutkimustieto ja sosiaalisesti rankentunut tieto ovat ristiriidassa niin väittäisin että sosiaalinen ns. hiljainen tieto on oikeassa. Monimutkaisia prosesseja ei yksinkertaisilla koejärjestelyillä voi tutkia. Ihminen ei ole kone ja työtä tekevän tai urheilevan ihmisen toimintaan vaikuttavat muutkin kuin mekaaniset prosessit. Kyse ei ole insinööritieteiden halveksimisesta vaan siitä, että ne eivät riitä eivätkä sovellu ihmisen toiminnan tutkimiseen.

[buhvalo]

Oletko koskaan perehtynyt sosiaaliseen konstruktionismiin. Jos tutkimustieto ja sosiaalisesti rankentunut tieto ovat ristiriidassa niin väittäisin että sosiaalinen ns. hiljainen tieto on oikeassa. Monimutkaisia prosesseja ei yksinkertaisilla koejärjestelyillä voi tutkia. Ihminen ei ole kone ja työtä tekevän tai urheilevan ihmisen toimintaan vaikuttavat muutkin kuin mekaaniset prosessit. Kyse ei ole insinööritieteiden halveksimisesta vaan siitä, että ne eivät riitä eivätkä sovellu ihmisen toiminnan tutkimiseen.

Tämä on totta, typeränä ja arkana elukkana ihminen tarvitsee tukea toimilleen massahysteriaa lähentelvästä sosiaalisen tiedon toistamisesta, oli se sitten oikeassa tai väärässä. Mikä tahansa perseily tuottaa positiivista tulosta jos uskoo sen tuottavan tulosta. :) Toki oikein tehty työ ja siihen uskominen tuottaa paremmin tulosta.

[mpk]

Ihan vaan anekdoottina: polkimien pyörittämisliikkeeseen vaikuttavien voimien suuruudet, suunnat ja syntymekanismit ovat tuskin rinnastettavissa sellaisenaan sosiaalisesti rakentuneeseen tietoon. Kouluesimerkiksi sosiaalisesti rakenutuneesta tiedosta kelvannee vaikkapa pitään vallalla ollut käsitys planeettamme asemasta aurinkokunnan keskipisteenä.

EDIT: onko tietoteoria lainkaan tuttua?

[LUX]

Laitoin jo tutkimukseen linkin, että miten on. Sinä sen sijaan väität vastakkaista puhuen ympäripyöreyksiä hormoneista ja vastaavasta ilman mitään konkretiaa. Sinun "perustelusihan" oli, että "koska kokemus", niin "insinööritiede" on sillä mitätöity. Eli siis "koska musta tuntuu". Mitä tuohon pitäisi tai voisi argumentoida, kun eihän tuossa ole edes mitään kosketeltavaa, saati perusteltua? Sinä olet jo aiemmissa ketjuissa osoittanut, että kun tuolle päälle satut, ja aika usein niin käy näissä asioissa, niin kaikki tieteellinen todistusaineisto on sinulle vain selvästikin halveksumaasi "insinööritiedettä".

Insinööritieteillä vaan on se heikkous ettei huomioida ihmisyksilöiden erilaisuutta. Mennään todella harhaan kun yritetään niputtaa kaikin tavoin erilaiset ihmiset samoiksi. Pyörittämisessä on hyvinkin erilaisia oikeita tapoja riippuen ihmiste fyysisistä psyykkisistä ja lukemattomista muista eroavaisuuksista. Siksi ei voida sanoa mikä on oikea ja väärä tapa. Toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Jokaisen oma kokemus on yhtä arvokas.

Ajatus pyöritysliikkeen jakamisesta osiin yhtenäisen liikeen sijaan tuntuu mielettömältä. Kuten pätkä sanoi tuskin kukaan alkaa miettimään nopeasti tapahtuvan liikkeen osittamista vaan pyörittää tasaisella ja yhtenäisellä liikkeellä. Ei polkemisesta tule mitään jos murtosekunneissa käy miettimään tuollaista hiustenhalkomista. Parempi on luottaa yksilölliseen kokemukseen yhtenäisestä liikkeestä. Se on helpompaa.

[Jeppekoira]

Oletko koskaan perehtynyt sosiaaliseen konstruktionismiin. Jos tutkimustieto ja sosiaalisesti rankentunut tieto ovat ristiriidassa niin väittäisin että sosiaalinen ns. hiljainen tieto on oikeassa. Monimutkaisia prosesseja ei yksinkertaisilla koejärjestelyillä voi tutkia. Ihminen ei ole kone ja työtä tekevän tai urheilevan ihmisen toimintaan vaikuttavat muutkin kuin mekaaniset prosessit. Kyse ei ole insinööritieteiden halveksimisesta vaan siitä, että ne eivät riitä eivätkä sovellu ihmisen toiminnan tutkimiseen.

Ongelma syntyy siinä kohtaa, kun tieteen/tutkimuksen perimmäistä ideaa ymmärtämättömät ihmiset alkavat (yli)analysoimaan tutkimustuloksia. Tieteellisen julkaisun runkohan menee yleensä kutakuinkin niin, että ensin määritellään tutkittava asia ja esitellään menetelmä jolla asiaa tutkitaan, sitten kerrotaan tulokset ja lopuksi tehdään johtopäätökset ja mahdollisesti spekuloidaan tulkinnoilla. Yksittäinen tutkimus on käytännössä aina hyvin tarkasti kontrolloitu, mikä tarkoittaa yhtäältä sitä, että (pienetkin) vaikutukset tutkittavaan asiaan saadaan mahdollisimman selvästi esiin, mutta toisaalta sitä, ettei tutkimuksessa edes yritetä selvittää ilmiötä sen kokonaisvaltaisemmin.

Lukematta tätä kyseistä tutkimusta, ilmeisesti siinä on ensin määritelty tutkittava asia, eli jonkin sorttinen polkemisen tehokkuus/taloudellisuus. Sitten tutkittu muutama yksinkertaistettu malli polkutekniikasta ja katsottu, löytyykö eroja tehokkuudessa. Varmasti tutkimus tässä suppeassa kontekstissaan antaa jonkinlaisen tuloksen nimenomaan siitä (ja vain siitä) asiasta, mitä on tutkittu. Eli ilmeisesti tutkimuksessa määritellyn tehokkuuden kannalta jalan nostamisesta ei ole hyötyä, vaan saattaa olla jopa haittaa.

Varmaankin sinänsä totta, mutta mitään muuta johtopäätöstä tuosta ei voi tehdä. Esimerkiksi jollain toisella tehokkuuden tai taloudellisuuden määritelmällä tulos voisi olla juuri päinvastainen. Tällaisia tutkimuksia lukiessa monet ovat kovasti halukkaita tekemään (omasta päästään) niinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että millä tavalla juuri hänen, tai parhaassa tapauksessa kaikkien muidenkin, tulisi pyöräillä. Tämähän ei tietenkään ole yksittäisen tutkimuksen kannalta edes tavoiteltavaa. Toki on varmasti olemassa moraalittomia tutkijoita, jotka tekevät populistisesti liian raflaavia tai omiin tarkoitusperiin sopivia johtopäätöksiä ja toisaalta mediakin mielellään näitä tulkintoja julkaisee..

Mitä sitten tähän itse asiaan tulee, niin onhan se nyt ihan perus loogisen ajattelun perusteella selvää, että jos osaa sekä tehokkaasti painaa poljinta alaspäin, että tämän lisäksi myös sujuvasti pyörittää, niin tämä on tehokkaampi vaihtoehto, kuin vain ja ainoastaan painaa poljinta alaspäin. Jos pyörittämisestä seuraa jollain esimerkiksi, että ”lantio lähtee keikkumaan tai aivojen on vaikea omaksua”, ei se tee tekniikasta huonoa, vaan kyseinen henkilö ei vain osaa sitä.

[hannupulkkinen]

Ihan vaan anekdoottina: polkimien pyörittämisliikkeeseen vaikuttavien voimien suuruudet, suunnat ja syntymekanismit ovat tuskin rinnastettavissa sellaisenaan sosiaalisesti rakentuneeseen tietoon. Kouluesimerkiksi sosiaalisesti rakenutuneesta tiedosta kelvannee vaikkapa pitään vallalla ollut käsitys planeettamme asemasta aurinkokunnan keskipisteenä.

EDIT: onko tietoteoria lainkaan tuttua?
No onhan tuota tieteenfilosofiaa tullut opiskeltua ja silloin tietenkin myös tietoteoriaa. Konsrutktionismistahan on tieteenfilosofiassa viimeaikoiina taitettu peistä paljonkin.

Tässä (http://www.apowiki.fi/wiki/Konstruktivistinen_tietoteoria)kivaa pohdintaa mm. tietoteoriasta, konstruktionismista ja konstruktivismista.

[Jopoman]

Nyt sitten kehiin se kattava, relevantti ja tieteellisyydessään mieluiten peruskoulutason ylittävä esitys kampien pyörittämisestä niin voidaan miettiä kuinka paljon pidemmälle sillä pääsee kuin mutuilemalla!

[kuovipolku]

Janne Holmén pohti joskus sitä miksi ns. kokemuspohjaiseen tietoon ja sormenpäätuntumaan pohjaavat huippuvalmentajat ovat yleensä tuottaneet parempia tuloksia ja kehittäneet valmennustietoutta enemmän kuin tutkimustietoon ja fysiologiaan jne pohjaavat urheílutieteilijät. Karkeasti yksinkertaistettuna ja epätarkasti muistettuna hänen mukaansa syynä oli se että edellistä saattoi verrata nopeaan evoluutioon jossa vain menestyväksi osoittautuva on elinkelpoinen ja tuottaa seuraajia eli matkijoita ja soveltajia joista menestyvät saavat nopeasti uusia matkijoita ja seuraajia jne jne.

(Ei toki ole mahdotonta että jossain vaiheessa urheilufysiologia tuottaa tietoa tai oivallusta jota käytännön valmennuksessa ei ole tajuttu, huomattu tai ehditty jo käyttää menestyksellisesti.)

[mpk]

Tässä (http://www.apowiki.fi/wiki/Konstruktivistinen_tietoteoria)kivaa pohdintaa mm. tietoteoriasta, konstruktionismista ja konstruktivismista.

Luen ja perehdyn, kiitos linkistä.

[Nana]

Minun epätieteellinen näkemykseni ja mielipiteeni on, että lukkopolkimilla saa poljettua tasaisemmin ja kovempaa kuin fläteillä, eikä tarvitse pelätä tangolta polkiessakaan jalan lipsumista.

[orc biker]

Lukematta tätä kyseistä tutkimusta, ilmeisesti siinä on
Jepjep. Tuossahan tämä homma olikin niin hyvin pähkinänkuoressa, että ei selvästikään kannata edes yrittää aiheesta. Pulkkinen jatkakoon rauhassa kaikkien puolesta mutuilua, vaikka kaikki eivät jakaisikaan hänen tuntemuksiaan asiasta. Minä en ole jakanut koskaan, koska jo vuosikymmeniä sitten huomasin, kuinka rasittavaa vetäminen on, ja siksi käytänkin sitä vain erikoistilanteissa.

Jos nyt joku olisi vaivautunut edes lukemaan tuon tutkimuksen yhteenvedon, niin olisi huomannut, että siinä on ihan oikeasti pyöritelty kampia, eikä vain teorisoitu: "Eight elite cyclists (C) and seven non-cyclists (NC) performed three different bouts at 90 rev . min (-1) and 60 % of their maximal aerobic power. They pedalled with single pedals (PED), with clipless pedals (CLIP) and with a pedal force feedback (CLIPFBACK) where subjects were asked to pull up on the pedal during the upstroke."

Tuohan on sitä perkeleen kokemusta, mutta vain "vähän" tarkemmilla mittalaitteilla kuin oman pään fiilis. Mutta minulle riittää. Minua on pitkään ärsyttänyt tämän foorumin konservatiivinen "neliskanttiset pyörät kelpasivat luolamiehillekin, koska miljoona kärpästä ei voi olla väärässä" -henki, joten siinähän pyörittelette jokainen tavallanne. Katselkaa perävaloani, kun karkaan horisonttiin.

[Jeppekoira]

Jepjep. Tuossahan tämä homma olikin niin hyvin pähkinänkuoressa, että ei selvästikään kannata edes yrittää aiheesta. Pulkkinen jatkakoon rauhassa kaikkien puolesta mutuilua, vaikka kaikki eivät jakaisikaan hänen tuntemuksiaan asiasta. Minä en ole jakanut koskaan, koska jo vuosikymmeniä sitten huomasin, kuinka rasittavaa vetäminen on, ja siksi käytänkin sitä vain erikoistilanteissa.

Jos nyt joku olisi vaivautunut edes lukemaan tuon tutkimuksen yhteenvedon, niin olisi huomannut, että siinä on ihan oikeasti pyöritelty kampia, eikä vain teorisoitu: "Eight elite cyclists (C) and seven non-cyclists (NC) performed three different bouts at 90 rev . min (-1) and 60 % of their maximal aerobic power. They pedalled with single pedals (PED), with clipless pedals (CLIP) and with a pedal force feedback (CLIPFBACK) where subjects were asked to pull up on the pedal during the upstroke."

Tuohan on sitä perkeleen kokemusta, mutta vain "vähän" tarkemmilla mittalaitteilla kuin oman pään fiilis. Mutta minulle riittää. Minua on pitkään ärsyttänyt tämän foorumin konservatiivinen "neliskanttiset pyörät kelpasivat luolamiehillekin, koska miljoona kärpästä ei voi olla väärässä" -henki, joten siinähän pyörittelette jokainen tavallanne. Katselkaa perävaloani, kun karkaan horisonttiin.

Eihän tuo minun oletukseni nyt niin kovin kauas osunut, kun vertaa yo. boldattua ilmeisesti suoraa lainausta tutkimuksen yhteenvedosta ja siitä, mitä sanoin:

"Lukematta tätä kyseistä tutkimusta, ilmeisesti siinä on ensin määritelty tutkittava asia, eli jonkin sorttinen polkemisen tehokkuus/taloudellisuus (...at 90 rev . min (-1) and 60 % of their maximal aerobic power). Sitten tutkittu muutama yksinkertaistettu malli polkutekniikasta (They pedalled with single pedals (PED), with clipless pedals (CLIP) and with a pedal force feedback (CLIPFBACK) where subjects were asked to pull up on the pedal during the upstroke) ja katsottu, löytyykö eroja tehokkuudessa."

Sinänsä pointti edellisessä viestissäni oli lähinnä tehdä se huomio, että tutkimuksista sorrutaan usein tekemään liian pitkälle meneviä ja raflaavia tulkintoja. Toisin sanoen, tulkinta voi olla virheellinen, vaikka tutkimus itsessään olisi täysin validi. Sitä paitsi olen kyllä oikeastikin sitä mieltä, että tutkimus tämän tyyppisistä aiheista on sekä mielenkiintoista, että oikein ymmärrettynä myös hyödyllistä.

orc bikerin vastauksen närkästyneestä sävystä olen aidosti hämilläni.

[kuovipolku]

orc bikerin vastauksen närkästyneestä sävystä olen aidosti hämilläni.

Aivan suotta. Ei kannata yrittää ymmärtää tai etsiä vikaa omasta viestistäsi.

Muuten olen sitä mieltä että jos ja kun on vahvasti jotain mieltä ja siteeraa "tieteellistä todistusaineistoa", olisi hienoa että olisi tutustunut useampaan kuin yhteen tutkimukseen aiheesta, mielellään myös yhteen sellaiseen jonka tulokset näyttäisivät olevan jopa päinvastaisia kuin esitellyssä tutkimuksessa.

[orc biker]

orc bikerin vastauksen närkästyneestä sävystä olen aidosti hämilläni.
Ei se mikään närkästynyt ollut, vaan kyllästynyt. Valitse aihe, niin sama toistuu tällä palstalla. Aina löytyy "pulkkiset", jotka ihan puhtaalla mutulla tyrmäävät kaiken "uuden". Ei kiinnosta edes käsitellä aihetta kunnolla, kun se on lähtökohtaisesti jo tyrmätty mutuilemalla.

Ennen marttyyrin uran alkua voit miettiä omia sanavalintojasi.



Ongelma syntyy siinä kohtaa, kun tieteen/tutkimuksen perimmäistä ideaa ymmärtämättömät ihmiset alkavat (yli)analysoimaan tutkimustuloksia.

Tässä komppaat Pulkkisen viestiä ja sitä kautta epäsuorasti esität, että olen mitä yllä lukee. Vaihtoehtoisesti puhut asiasta, joka ei ole mitenkään sidoksissa tähän keskusteluun.



Varmasti tutkimus tässä suppeassa kontekstissaan antaa jonkinlaisen tuloksen nimenomaan siitä (ja vain siitä) asiasta, mitä on tutkittu.

No, mitä väärää joku (kukahan?) nyt siitä sanoi liiallisesti yleistäen?


Esimerkiksi jollain toisella tehokkuuden tai taloudellisuuden määritelmällä tulos voisi olla juuri päinvastainen.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Päinvastainen tulosko? No, jos määritellään tehokkuus tehottomuudeksi ja taloudellisuus ei-taloudellisuudeksi, mutta muuten ei. Luuletko, että tehokkuuskin arvottiin tarkoittamaan kuun juustopitoisuutta? Nämä ovat kyllä ihan vakiintuneita käsitteitä.



Tällaisia tutkimuksia lukiessa monet ovat kovasti halukkaita tekemään (omasta päästään) niinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että millä tavalla juuri hänen, tai parhaassa tapauksessa kaikkien muidenkin, tulisi pyöräillä.

Tuo on taas tuota epäsuoraa alentuvuutta, jossa kommentoit käytännössä minua, koska minähän tuosta tutkimuksesta oikeastaan ainoana olen esittänyt johtopäätöksiä. Homma vain sattuu olemaan sellainen, että samaa tekee moni valmentajakin, ja tuo tulos ei ole mikään ainutlaatuinen havainto.



Mitä sitten tähän itse asiaan tulee, niin onhan se nyt ihan perus loogisen ajattelun perusteella selvää, että jos osaa sekä tehokkaasti painaa poljinta alaspäin, että tämän lisäksi myös sujuvasti pyörittää, niin tämä on tehokkaampi vaihtoehto, kuin vain ja ainoastaan painaa poljinta alaspäin.

Se nyt ei vain liity itse asiaan, kun sekä viittaamani tutkimus että minä sanoimme, että se on tehokkaampaa. Että siitähän tässä ei ole erimielisyyttä, vaan taloudellisuudesta. Se kärsii, koska silloin tehdään työtä pienemmällä lihasryhmällä voimantuoton kannalta ei-optimaalisessa vaiheessa.

Siinä on toinen, jonka tulokset ovat ihan samansuuntaiset:

"When the participants were instructed to pull on the pedal during the upstroke, mechanical effectiveness was greater (index of force effectiveness=62.4+/-9.8%) and gross efficiency was lower (gross efficiency=19.0+/-0.7%) compared with the other pedaling conditions"

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17545890

[buhvalo]

https://www.youtube.com/watch?v=CNedIJBZpgM

Tuossa 1hlö otannalla; poljinta nostamatta(=flättipolkimella) samat tehot saatu pienemmällä hapenkulutuksella kuin ko henkilön normiajotekniikalla. Mutta jalkaan oli tullut enempi pipi. Ei ollut testattu mitenkä jalannosto pistää hormonit hyrräämään.

Tuohan on tietysti yhtä todistusvoimainen tulos kuin lankomiehen serkun voitto yöttömänyöntempossa M45 sarjassa. Pyöritti niin vinhasti ettei podiumille muita edes päässyt.

[Jeppekoira]

Tässä komppaat Pulkkisen viestiä ja sitä kautta epäsuorasti esität, että olen mitä yllä lukee. Vaihtoehtoisesti puhut asiasta, joka ei ole mitenkään sidoksissa tähän keskusteluun.

En esitä edes epäsuorasti sinusta mitään. Itse asiassa, en edes erityisesti komppaa Pulkkista, vaan luin ketjun nopeasti kännykällä (kännykän ruudulta ei edes zoomamatta näe, kuka on viestin kirjoittanut) läpi ja lainasin siinä vaiheessa viimeistä viestiä. Ilmeisesti kyse on siis jälkimmäisestä, mitä seuraavassa hieman avaan. Alun perin homma meni niin, että klikkasin avausviestissä olevan linkin auki ja siellä lukee mm. näin:

” Phil Cavell nimittäin järisytti varmasti ehkä suurinta osaa kuulijoista (ellei jopa kaikkia) sanomalla että tehokkain pyöritystekniikka on vain työntää alaspäin ei nostaa ylöspäin. Että kaikki me todennäköisesti poljettaisiin tehokkaimmin lenkkareissa. Ja että lukkopolkimet ovat olemassa vain tuomaan stabiiliutta polkemiseen, ei mitään muuta. Siis vielä kerran: työnnä sitä poljinta vain alas, alas ja alas!”

(Tosin, en oikein ymmärrä, miksi tutkimuksien tulkinnasta keskustelu ei olisi mitenkään sidoksissa keskusteluun, jossa on pohjana nimenomaan tutkimustulokset ja niiden johtopäätökset.)



No, mitä väärää joku (kukahan?) nyt siitä sanoi liiallisesti yleistäen?


Esimerkiksi tuo, että ”…kaikki polkisi tehokkaimmin lenkkareissa…” on mielestäni liiallinen yleistys.


Tuossa ei ole mitään järkeä. Päinvastainen tulosko? No, jos määritellään tehokkuus tehottomuudeksi ja taloudellisuus ei-taloudellisuudeksi, mutta muuten ei. Luuletko, että tehokkuuskin arvottiin tarkoittamaan kuun juustopitoisuutta? Nämä ovat kyllä ihan vakiintuneita käsitteitä.


Tässä olin epätarkka. Tarkoitin ylipäätään menetelmää, jolla asiaa tutkitaan. Tutkimuksessa, johon viittaat, oli käytetty 90 rpm kadenssia 60 % teholla ja kolmea ohjeistettua polkemistapaa. Jollain muulla teholla tai kadenssilla tulokset voisivat olla erilaisia. Tai sitten olisivat samanlaisia. Kyse on siitä, miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisestä tutkimuksesta voi tehdä (edelleen pitäen mielessä tuon ”…kaikki polkisi tehokkaimmin lenkkareissa…”).



Tuo on taas tuota epäsuoraa alentuvuutta, jossa kommentoit käytännössä minua, koska minähän tuosta tutkimuksesta oikeastaan ainoana olen esittänyt johtopäätöksiä. Homma vain sattuu olemaan sellainen, että samaa tekee moni valmentajakin, ja tuo tulos ei ole mikään ainutlaatuinen havainto.

Edelleen, en viittaa sinuun, vaan avausviestissä olevan linkin takana olevaan juttuun, sekä yleisemmin myös mediassa vallitsevaan tapaan, jolla tutkimustuloksia enemmän tai vähemmän tarkoituksella vääristellään tai ainakin liioitellaan (tyyliin: Järisyttävä tutkimustulos – syö suklaata niin laihdut!).



Se nyt ei vain liity itse asiaan, kun sekä viittaamani tutkimus että minä sanoimme, että se on tehokkaampaa. Että siitähän tässä ei ole erimielisyyttä, vaan taloudellisuudesta. Se kärsii, koska silloin tehdään työtä pienemmällä lihasryhmällä voimantuoton kannalta ei-optimaalisessa vaiheessa.



Sanoin: “Mitä sitten tähän itse asiaan tulee, niin onhan se nyt ihan perus loogisen ajattelun perusteella selvää, että jos osaa sekä tehokkaasti painaa poljinta alaspäin, että tämän lisäksi myös sujuvasti pyörittää, niin tämä on tehokkaampi vaihtoehto, kuin vain ja ainoastaan painaa poljinta alaspäin.” Ei liity asiaan? No joo.. tästä ei tosiaan saada erimielisyyttä aikaiseksi, enkä sanonut tätäkään asiaa sinulle tai sinun sanomisia vastaan. Avausviestin linkin takana oleva henkilö harrastaa triatlonia, missä on kuitenkin kyse siitä, että pitää polkea useimmiten 40, 90 tai 180 km mahdollisimman nopeasti (tosin ainakin sen verran taloudellisesti, että pystyy vielä juoksemaan hyvin). Kannattaisiko nyt kaikkien triatlonistien muuttaa polkemistekniikkaansa tai jopa ajaa lenkkareilla? Puhumattakaan vaikkapa puhtaasta pyöräilyn aika-ajosta, jossa taloudellisuudella ei juuri ole sitä vähääkään merkitystä.

En todellakaan tyrmää kaikkea tutkimusta ja pelkästään usko mutuilua, kuten orc biker ilmeisesti antaa ymmärtää. Mainitsinhan jo aiemmin, että oman näkemykseni mukaan tutkimuksesta on hyötyä, kunhan ensinnäkin osaa tehdä oikeat johtopäätökset ja lisäksi sopivasti yhdistää tutkimustieto kokemuksen kautta hankittuun ammattitaitoon (Insinööritieteiden tutkijana olen oppinut, että tutkimustulosten oikea tulkinta ja asettaminen järkevään kontekstiin ovat kutakuinkin yhtä tärkeitä/vaikeita asioita, kuin itse tutkimustulosten tuottaminen.). Ei nämä ole toisiaan poissulkevia asioita

[Jeppekoira]

Aivan suotta. Ei kannata yrittää ymmärtää tai etsiä vikaa omasta viestistäsi.

Muuten olen sitä mieltä että jos ja kun on vahvasti jotain mieltä ja siteeraa "tieteellistä todistusaineistoa", olisi hienoa että olisi tutustunut useampaan kuin yhteen tutkimukseen aiheesta, mielellään myös yhteen sellaiseen jonka tulokset näyttäisivät olevan jopa päinvastaisia kuin esitellyssä tutkimuksessa.

Vastasin jo orc bikerille, mutta olisi kiva kuulla lisää, mitä vikaa tai väärää viestissäni oli sinun mielestäsi.

[kuovipolku]

Vastasin jo orc bikerille, mutta olisi kiva kuulla lisää, mitä vikaa tai väärää viestissäni oli sinun mielestäsi.

Häh? Nyt ilmeisesti ollaan ja ymmärretään toisiamme 180 ellei peräti 540 astetta väärin.

Yritin vain sanoa sen minkä mielestäni sanoinkin: olit aivan suotta aidosti hämilläsi orc bikerin vastauksen sävystä (sillä orc bikerin vastauksen sävy nyt vain on usein juuri tuollainen närkästynyt, kyllästynyt, minä-ja-lukemani-tutkimustulos-itsestään-selvästi-vastaan-foorumin-kootut-typerykset-mutuilijat-ja-perityn-viisauden-nimeen-vannojat-joten-eihän-tästä-pitäisi-eikä-kannattaisi-edes-keskustella-henkinen) ja että sinun ei kannata yrittää etsiä syytä siihen omasta viestistäsi (koska viestissäsi ei asiallisesti ja ilman pohja-asennetta lukien ollut minkäänlaista vikaa eli syytä siihen).

PS Ylläoleva on tietenkin vain ikioma subjektiivinen mielipiteeni (jonka taustalta aivan varmasti löytyy aikaisempi ja yleisempi kyllästyminen ns. yhden tutkimuksen lukijoihin) eikä se ole esteenä sille että olen joskus jopa täysin samaa mieltä orc bikerin kanssa.

[Jeppekoira]

Häh? Nyt ilmeisesti ollaan ja ymmärretään toisiamme 180 ellei peräti 540 astetta väärin.

Yritin vain sanoa sen minkä mielestäni sanoinkin: olit aivan suotta aidosti hämilläsi orc bikerin vastauksen sävystä (sillä orc bikerin vastauksen sävy nyt vain on usein juuri tuollainen närkästynyt, kyllästynyt, minä-ja-lukemani-tutkimustulos-itsestään-selvästi-vastaan-foorumin-kootut-typerykset-mutuilijat-ja-perityn-viisauden-nimeen-vannojat-henkinen) ja että sinun ei kannata yrittää etsiä syytä siihen omasta viestistäsi (koska viestissäsi ei asiallisesti ja ilman pohja-asennetta lukien ollut minkäänlaista vikaa eli syytä siihen).

Tosiaan tulkitsin tuon siis sarkastiseksi heitoksi, että minun ei kannata etsiä omasta viestistä vikaa. :) Mutta siis tämä selvä ja homma ok.

[hannupulkkinen]

Orc bikerin tapa keskustella aluksi otti päähän, mutta nyt se naurattaa. Melko helposti siitä myös provosoituu ja alkaa vain heittää pökkyä pestään. Kiitoksia orcille siitä, että hän on nimennyt kriittisyyden pulkkiseksi. Tieteen perusta on kriittinen keskustelu. NS. maalaisjärjen perusta on myös krtiittisyys. Ei hötkyillä jonkin yksittäisen mielipiteen(tai tutkimuksen) perään vaan luotetaan siihen, että pitkään oikeaksi koettu tapa toimia on hyvä. Hyvin harvoin mitään radikaalia muutosta toimintatapoihin tulee ja lenkkaireihin ja flätteihin siirtymisen suosittelua pyöräilykenkien ja lukkisten sijaan pidän aika radikaalina ehdotuksena. Minä voisin nimentä sokean uskon ja hihojen polttamisen orccaamiseksi.

[kolistelija]

Mutta jos kerran hapenotto on pyörittäessä kovemmilla, mutta jalat kovemmilla juntatessa, niin eikö "oikea tapa" sitten riipu ajajan ominaisuuksista?

[Pasi Ahopelto]

lenkkaireihin

Nämä ovat oikeasti aika huonot pyöräilykengät. Esimerkiksi Five-Teniltä löytyy ihan asiallisia klossittomia kenkiä, jotka pysyvät hyvin polkimilla toisin kuin lenkkarit.

Ja lisätään vielä, että tänään oli jalassa maantiekengät, joissa kiinni klossit.

[T_2]

Onko tällä foorumilla vuoden topic -äänestystä? Äänestän tätä! tai ehkä maantie-sm -topikkia.
Kaikelle on aikansa ja paikkansa, pyörittämiselle ja runttaamiselle, lukoille ja avoille, luulisin. Oikeastaan omalta osaltani tiedänkin näin olevan ja muulla ei juurikaan ole väliä.
Mikä se alkuperäinen kysymys olikaan?

[何殷傑]

On kyllä melko tunnelatautunut keskustelu. Ihan yllätyin :)

Tuosta pyörittämisestä/runttaamisesta on itse asiassa olemassa jonkin verran tutkimusta, Google Scholar lienee ihan pätevä paikka etsiä tietoa. Ei travitse sitten ihmetellä yhden tutkimuksen puutteita kun on suurempi määrä aineistoa taustalla. Mielestäni tässä on kuitenkin muutama asia mennyt sekaisin, pääsyynä suomen kielen puutteet sanan tehokkuus-osalta.

Tutkimustieto ainakin lukemieni tieteellisten lähteiden osalta on sitä mieltä, että pyörittämällä saadaan lisää watteja, mutta samalla hapen kulutus lisääntyy. Jos haluat polkea mahdollisimman pitkälle mahdollisimman pienellä määrällä happea (efficiency) niin runttaaminen on oikea tapa. Toisaalta tilanteissa joissa tarvitaan mahdollisimman paljon watteja eikä hapenkulutuksella ole kriittistä merkitystä, kannattaa pyörittää (effectiveness). Suomen kielessä efficiency ja effectiveness menevät helposti sekaisin, sillä arkikielessä tehokkuudella voidaan viitata kumpaankin.

On sitten ihan asia erikseen, mikä tuntuu hyvältä.

[orc biker]

Orc bikerin tapa keskustella aluksi otti päähän, mutta nyt se naurattaa.

En usko.



Tieteen perusta on kriittinen keskustelu.

Jossa kielenä on tutkimukset, joiden kautta keskustellaan. Olen linkittänyt kaksi täysin samaan johtopäätökseen päätynyttä tutkimusta. Kumma juttu, ettei tuosta sinun muka niin yleisen totuutesi puolesta löydy vastaavia. Asianhan pitäisi tulla esiin juuri noissa, mutta nothing. Nada. Zero. Zip. Nil. Null. Zilch. Zippo. Eli näkyy yhtä paljon kuin sisältö itse asiasta sinun viesteissäsi.

[hannupulkkinen]

En usko.


Jossa kielenä on tutkimukset, joiden kautta keskustellaan. Olen linkittänyt kaksi täysin samaan johtopäätökseen päätynyttä tutkimusta. Kumma juttu, ettei tuosta sinun muka niin yleisen totuutesi puolesta löydy vastaavia. Asianhan pitäisi tulla esiin juuri noissa, mutta nothing. Nada. Zero. Zip. Nil. Null. Zilch. Zippo. Eli näkyy yhtä paljon kuin sisältö itse asiasta sinun viesteissäsi.
No perehdy nyt ensin tuohon sosiaaliseen konstruktionismiin ja konstruktivismiin.

[何殷傑]

Sokal Hoax :D

[orc biker]

No perehdy nyt ensin tuohon sosiaaliseen konstruktionismiin ja konstruktivismiin.
"Watti on vain sosiaalinen konstruktio!2!" :D Itse suosittelen sinulle lukemiseksi Aku Ankkaa.

[Ulkorengas]

Mielestäni tässä on kuitenkin muutama asia mennyt sekaisin, pääsyynä suomen kielen puutteet sanan tehokkuus-osalta.

Tutkimustieto ainakin lukemieni tieteellisten lähteiden osalta on sitä mieltä, että pyörittämällä saadaan lisää watteja, mutta samalla hapen kulutus lisääntyy. Jos haluat polkea mahdollisimman pitkälle mahdollisimman pienellä määrällä happea (efficiency) niin runttaaminen on oikea tapa. Toisaalta tilanteissa joissa tarvitaan mahdollisimman paljon watteja eikä hapenkulutuksella ole kriittistä merkitystä, kannattaa pyörittää (effectiveness). Suomen kielessä efficiency ja effectiveness menevät helposti sekaisin, sillä arkikielessä tehokkuudella voidaan viitata kumpaankin.


Oletan, että runttaamisella tarkoitat tekniikkaa, jossa poljinta ei nosteta ylös, mutta muuten pyöritetään mahdollisimman jouhevasti. Jos näin, sama käsitys minullakin on. Se on peräisin kirjallisuudesta ja jota omat kokemukset tukee. Näin siksi, että yksin ajaessani tärkeintä on säilyttää mahdollisimman hyvä suorituskyky koko 1-3 tunnin lenkin ajan, eikä mitään irtiottoja tai kirejä ole tarkoitus tehdä. Kilpailuissahan ajetaan muita vastaan ja siinä taktiikallakin on oma roolinsa, ei yksin pyörityksen merkityksellä.

[kuovipolku]

Mielestäni tässä on kuitenkin muutama asia mennyt sekaisin, pääsyynä suomen kielen puutteet sanan tehokkuus-osalta.(...)Suomen kielessä efficiency ja effectiveness menevät helposti sekaisin, sillä arkikielessä tehokkuudella voidaan viitata kumpaankin.

Eivätköhän ne puutteet sittenkin löydy muualta kuin suomen kielen puutteista - eli lähinnä ihmisten kielitaidon, niin suomen kuin englanninkin, puutteista?

[kp63]

Neuvo orc:lle ja muillekin. Antakaa Pulkkisen kommentoida omiaan ottamatta niihin kantaa. Yksinäisen miehen sosiaalinen elämä on täällä ja se tapahtuu aiheesta ja osaamisesta riippumatta. Ei kannata hyviä aiheita ja juttuja pilata hänen takiaan.

[hannupulkkinen]

"Watti on vain sosiaalinen konstruktio!2!" :D Itse suosittelen sinulle lukemiseksi Aku Ankkaa.
Jos olet sitä mieltä, että watti ei ole sosiaalisesti konstruoitu niin tietoteoriasta et tiedä yhtään mitään... no en halua enää kanssasi kinastella. En kuitenkaan saa sinua sivistettyä. Tuskin kyllä kukaan tai mikään muukaan... ( Sinä aloitit henkilökohtaisuudet)

[sledgehammer]

Tätä hommaa on jokaisen helppo testata vaikka rullilla. Ajaa ensin vaikka yhden treeni ihan sen kummemmin asiaa miettimättä ja tallentaa käppyrät talteen. Sitten kokeilemaan eri tekniikoita. Vakiopaine renkaisiin, sykemittari kiinni ja sama välitys tietty. Mä ainakin sain ihan merkittäviä eroja aikaiseksi. Testejä voi tehdä useita ja pyrkiä minimomaan muuttujia. Vaikka lepopäivän jälkeen hyvin levänneenä. Ei tällä mitään tieteellistä tulosta saada, mutta kyllä sillä pääsee jyvälle siitä, mikä toimii itselle. Testit ajelin selkeästi pk alueella. Lähinnä hain kombinaatiota matallimmasta mahdollisesta sykkeestä suhteessa parhaaseen nopeuteen. Talvella näitä on hyvin aikaa testailla ;) Samalla selvisi itselle hyötysuhteeltaan paras kadenssikin.

[hannupulkkinen]

Vielä yksi ja viimeinen postaus aiheesta. Tässä keskustelussa olen haastanut orc bikerin postaamien tutkimusten tieteellisen luotettavuuden. Kyse ei siis ole olut vähään aikaan enää pyörittämisestä ja runttaamisesta vaan siitä voidaanko niitä luotettavasti tutkia. Minun mielestäni ja eräiden muidenkin täällä tällaisten tutkimusten yleistettävyys on heikko. Minusta niin heikko, että niiden perusteilla ei voida tehdä oikein mitään johtopäätöksiä jotka voitaisiin siirtää toimintaohjeiksi pyöräilijöille ja valmentajille.

Jeppekoira on hienosti analysoinut sitä mikä ongelma tämäntyyppisissä tutkimuksissa on.

Miksi näiden tutkimusten yleistettävyys sitten on heikko on sitten tieteenfilosofinen( ja metodologinen) kysymys ja siitä on melko turha käydä keskustelua täällä. Jokainen voi itse googlailla vaikkapa ihan sanoilla "empiirisen tutkimuksen luotettavuus" tai vaikka "postitivismin kritiikki".

Konstruktionismista sen verran, että watti- termi on James Watin nimen saanut yhteisesti sovittu voiman mittayksikön nimi. Se ei ole tipahtanut mistään taivaasta.

Orc biker on kironnut hänen kanssaan erimieltä olleet melkein vaikka miksi.(Mutta minulle riittää. Minua on pitkään ärsyttänyt tämän foorumin konservatiivinen "neliskanttiset pyörät kelpasivat luolamiehillekin, koska miljoona kärpästä ei voi olla väärässä" -henki, joten siinähän pyörittelette jokainen tavallanne. Katselkaa perävaloani, kun karkaan horisonttiin.) Kuovipolku kuvaili orcin tapaa todella hienosti.

Kp63 sortuu lähes rikollisuuteen kun antaa ymmärtää tuntevansa minut( emme ole koskaan tavanneet, eivätkä hänen johtopäätöksensä minusta pidä missään kohtaa paikaansa) ja suosittelee sen perusteella toimenpiteitä - syrjayttämistä, joka on kiusaamisen yksi muoto. Se on parasta jättää omaan arvoonsa.

Yleensä tällainen keskustelutapa on täällä foorumilla yleistynyt. Ei oikein hyvä homma. Siksi monikaan "vanha parta" ei enää täällä viihdy.

Minun on turha tätä keskustelua jatkaa koska se ei johda mihinkään. Luulen että edelleenkin meneillään olevassa Tourissa kaikki pyöräilijät pyrkivät pyörittämään mahdollisimman hyvin ja kauniisti. Runttaamista puolustavat tutkimukset painuvat pian unholaan. Valitettavasti vain median tapa tuoda asia esille raflaavasti, voi pilata monia polviniveliä ja saa näin ehkä lupaavien pyöräilijöiden lopettamaan alkavan uransa.

Ugh! Ja poistun.

[orc biker]

Jos olet sitä mieltä, että watti ei ole sosiaalisesti konstruoitu niin tietoteoriasta et tiedä yhtään mitään... no en halua enää kanssasi kinastella.

Kyllä! Watti on vain sosiaalinen konstruktio!!1 Koska subjektiivinen objektivismi ja negatiivinen positionismi ja pre-postmodernistinen relativistinen subjektivismi ja ontologinen dualismi, niin kyseisten tutkimusten mittaukset ovat vääriä!"11!



En kuitenkaan saa sinua sivistettyä. Tuskin kyllä kukaan tai mikään muukaan... ( Sinä aloitit henkilökohtaisuudet)
En minä ole luonnehtinut sinua sanallakaan, vaan sinun juttujasi. Sinä käytät tavattoman paljon sanoja kääriäksesi pseudotieteellisyyden viittaan sen, että et vain halua hyväksyä tutkimusten tuloksia, mutta et kykene kuitenkaan sanomaan mitään konkreettista siitä, mikä niissä on muka pielessä. Sivistynythän minä en olekaan. Minä olen brutaali ja vulgaari luolamies, oikea örkkien örkki.



Luulen että edelleenkin meneillään olevassa Tourissa kaikki pyöräilijät pyrkivät pyörittämään mahdollisimman hyvin ja kauniisti. Runttaamista puolustavat tutkimukset painuvat pian unholaan.

Pyöriväthän ne polkimet ihan painelemallakin. Ei ole pakko, eikä kannatakaan kuin harvoissa tilanteissa, vetää poljinta ylös palautusvaiheessa. On ihan sinun oma olkiukkosi puhua runttaamisesta.



Ugh! Ja poistun.

Heihei! Älä vahingossa läpsäytä takamustasi Sqlabiin poistuessasi...

[noniinno]

Aika laadutonta on foorumikeskustelu nykyään. En viitsi enempää kirjoittaa tästä, etten joudu lainatuksi.

[kp63]

Samaa mieltä ja tulee siihen itsekin sorruttua. Positiivista on se, että saadaan näkyviin tutkimuksia. Ja niille kommentteja. Jostain syystä herne tunkee nenään ja hyvä debatti kärsii. Somen taitamisessa meillä kaikilla oppimista, kun uusi juttu kuitenkin. Joka tapauksessa hyvää suomalaiselle pyöräilylle on se, että porukka jaksaa linkittää uusia tai vanhoja tutkimuksia tänne, niin säästyy kaikilta aikaa. Joillekin uusi tieto uppoaa, toisille ei. Englannin kielen osaaminen on joskus se rajoite. Jos lukee vain results, niin oleellinen jää väliin.

[Jeppekoira]

Sinä käytät tavattoman paljon sanoja kääriäksesi pseudotieteellisyyden viittaan sen, että et vain halua hyväksyä tutkimusten tuloksia, mutta et kykene kuitenkaan sanomaan mitään konkreettista siitä, mikä niissä on muka pielessä.


Mielestäni tässä on aika konkreettinen ja selkeästi esitetty argumentti:


Minun mielestäni ja eräiden muidenkin täällä tällaisten tutkimusten yleistettävyys on heikko. Minusta niin heikko, että niiden perusteilla ei voida tehdä oikein mitään johtopäätöksiä jotka voitaisiin siirtää toimintaohjeiksi pyöräilijöille ja valmentajille.


Itse sanoin kutakuinkin saman asian hieman eri sanoilla:



Tutkimuksessa, johon viittaat, oli käytetty 90 rpm kadenssia 60 % teholla ja kolmea ohjeistettua polkemistapaa. Jollain muulla teholla tai kadenssilla tulokset voisivat olla erilaisia. Tai sitten olisivat samanlaisia. Kyse on siitä, miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisestä tutkimuksesta voi tehdä (edelleen pitäen mielessä tuon ”…kaikki polkisi tehokkaimmin lenkkareissa…”).


Muitakin vastaavia tästä ketjusta toki löytyy.

Tämän tyyppinen keskustelu ja haastaminen ovat täysin normaalia tutkimuksessa, eikä kyse ole ollenkaan siitä, ettei hyväksyisi tuloksia, tai väittäisi, että niissä on jotain pielessä. Jos esimerkiksi kuvitteellisesti tutkitaan, mikä on ”taloudellisin” tekniikka, kun poljetaan 150 W teholla, ei tulosta mitenkään voi yleistää niin, että sama tekniikka on paras myös esim. 300, 400 tai 500 W teholla (saati yleistää vielä pidemmälle kaikkiin tilanteisiin pyöräilyssä). Mutta: Ei tämä fakta tee alkuperäisestä tutkimuksesta huonoa. Mielestäni olennaista on ymmärtää, kuinka suunnattoman laaja kysymys tutkimusaiheena on ”Mikä on paras polkemistekniikka?” tai vaihtoehtoisesti ”Millä tekniikalla kannattaa polkea?”.

Mitä itse asiaan tulee, niin tällä hetkellä käsityksekseni on (tämänkin ketjun vahvistamana) muodostunut se, että tiettyyn teholukemaan asti ei välttämättä ole taloudellisin vaihtoehto tietoisesti korostaa nostovaihetta. Avoinna ovat ymmärtääkseni ainakin seuraavat asia:

- Tuleeko vastaan tietty teho, jonka yläpuolella myös muut vaiheet, kuin pelkkä alaspäin painaminen, tulevat välttämättömiksi tai ainakin hyödyllisiksi?
- Ovatko tulokset ja johtopäätökset tehoalueiden ja polkemistekniikan suhteen samankaltaisia riippumatta ajajan absoluuttisesta tasosta (esim. contador/froome/cancellara vs. orc biker/hannupulkkinen/jeppekoira)?
- Miten ajajien fyysiset erot esim. raajojen mittasuhteissa vaikuttavat tuloksiin?
- Miten harjoittelutausta vaikuttaa tuloksiin?
- Mitkä ovat eri tekijöiden suuruusluokat? Esimerkiksi, ovatko erot tehokkuudessa/taloudellisuudessa/tms niin pieniä, että käytännössä samaan lopputulokseen (eli yhtä koviksi kuskeiksi) on mahdollista päästä erilaisia menetelmiä käyttäen?
- jne.

Tämä viesti nyt taitaa olla aika lailla samojen asioiden toistoa, mutta parempi kai sekin, kuin melko väsyneet henkilökohtaisuudet, mitä tässä ketjussa on jo ihan riittävästi.

[kp63]

Yleisesti kai paras on se, millä itse kukin luontaisesti ajaa. Sitten kun haetaan ihan maxia niin jotain voi aina parantaa. Tässä kai kysymys siitä, että kun yritä saavuttaa max ventilaation (VO2max), niin hiihtämällä se on helpompaa kuin hauiskääntöä tekemällä. Jälkimmäisessä saattaa lihas sanoa itsensä irti aiemmin. Lisäksi fillaroinnissa tulee se, milloin ihmisen kyky tuottaa maksimi voima olisi balansissa kampien suhteen. Aikas monen muuttujan yhtälö ja tuskin sellaista tutkimusta voidaan tehdä, jossa kaikki muuttujat on huomioitu. Siksi ne kai on pilkottava. Sain Royalissa vinkkejä takamuksen käytöstä ja se taas vaikuttaa pyöritykseen.

[DeCadence]

GCN ja "How to pedal like a Pro"

http://youtu.be/hPcR6MQ5dJo

[何殷傑]

Pohdiskellessani noston "tehottomuutta" mieleeni juolahti kaksikin asiaa. Ilmiö voi osaltaan olla selitettävissä sillä, että käytetään vain enemmän lihaksia saman lopputuloksen aikaansaamiseksi, jolloin happea kuluu luonnollisesti enemmän. Toisaalta on myös mahdollista että takareidet (hamstrings) ja lonkankoukistajat jotka ovat päävastuussa nostosta eivät ole mekaanisesti yhtä optimoituja nostoon, kuin reidet ja pakarat ovat työntöön. Kyse on siis vain siitä ettei ihmistä ole tehty nostamaan poljinta vaan tallaamaan maata, jolloin myös mekaaniset hyötysuhteet vaikuttavat lopputulokseen.

[pulmark]

Kärpäsenä katossa on ollut mukava seurata keskustelua. Kuten Jeppekoira nostaa esille, kyseessä on pelkän mekaanisen fysiikan lisäksi monimutkainen aihe. Pari linkkiä artikkeleihin ohessa jotka ainakin itselle ovat hiukan avanneet pyöritystekniikkaan ja pyöritysnopeuteen liittyvää problematiikkaa:

http://wattagetraining.com/files/JMartinCrankLengthPedalingTechnique.pdf

Tutkimusyhteenveto, jossa selitetty mitä tarkoittaa tehokkuus, taloudellisuus ja momentti. Kp63 taisi viitata aikaisemmin tuohon taloudellisuuteen eli voimaa ei turhan paljon hukata kammen venyttämiseen tai lyhentämiseen eli kampeen kohdistuva voima optimaalisessa kulmassa suhteessa kammen asentoon.

Martinin tutkimuksessa on kammen pituuden merkityksen lisäksi vertailtu eri pyöritystekniikoita (luontainen, nostaminen, painaminen, ympyrä). Polkimen nostaminen taloudellisinta ja sillä myös saadaan tasaisin momentti kampikierroksen aikana. Poljinta painamalla saavutetaan kuitenkin paras lopputulos. Polkimen nostaminen vähemmän tehokasta kuin intuitiivinen, luontainen pyörittäminen.

Ammattipyöräilijät eivät nosta poljinta sen enempää kuin tavalliset kilpapyöräilijätkään, painavat poljinta alaspäin enemmän ja nostavat vähemmän ylöspäin.

Aineenvaihdunnan energiankulutuksen taloudellisuuden näkökulmasta maltillisilla tehoilla pienempi kadenssi parempi kuin suurempi.

David Henderson on sitten tarttunut tuohon pienempi kadenssiko parempi? asiaan ja selvittää siihen liittyviä ongelmia oheisessa blogiartikkelissa:

http://myworldfromabicycle.blogspot.fi/2012/02/ideal-cadence-for-competitive-bicycling.html

Hendersonin artikkeli on kirjoitettu mun mielestä hyvin olematta liian tieteellinen. Hän pohtii optimaalista kadenssia mm. eri pyöräilylajien luonteen, käytössä olevien välitysten, lihas- ja kestävyysominaisuuksien sekä tehotarpeiden näkökulmasta. Mukaan on linkitetty myös paljon muita tieteellisiä tutkimuksia. Kannattaa tutustua jos kiinnostaa.

[kp63]

Piirtelin tossa vkonloppuna keinoihmisen ja ks miten polkimeen tuotettava voiman (tangentin suunnassa) suunta ja polkijan vipuvarret ja liike nivelen ympäri kohtaavat. Tilanne on insinöörimielessä optimi kun nivelen tuottama liike on juuri saman suuntainen kuin polkimeen tuotettava tangentin suuntainen voima ja tämän voiman suunnan vipuvarsi tukipisteeseen on pieni. Reiden kiertyminen lonkkanivelen ympärillä (pakara+takareisi) tuottaa optimaalisen voimansuunnan + minimi vipuvarren juuri alaspäin runtatessa. Lisäksi säären kiertyminen pakaraan päin polvinivelen ympärillä jatkaa voimantuottoa tästä (polkimen voimantuotto suunnan ja tukipisteen eli satulan etäisyys kyllä kasvaa) . Etureiden käyttö (jalan oikaisu polvinivelestä) optimaalisesti osuu aikas pieneen väliin ehkä klo 10-12. Muutoin eivät suunnat oikein kohtaa. Oma epätieteellinen tutkimus puoltaa runttaamista.

[Jim717]

Vajaa pari vuotta sitten tuli aloitettua aktiivisempi maantiepyöräily. Alusta alkaen käsitin, että oikeassa pyöritystekniikassa kadenssi on n. 90 sekä polkimia on myös nostettava. Aloittaessani harrastusta, vahvistusta polkimien nostoon sain spinning tunnilla pyörillä, joissa oli tehomittari. Tunnilla tehtiin testi, jossa pyrittiin ajamaan 10 min mahdollisimman suurella teholla. Aloitin testin vain painamalla poljinta ja teho liikkui 180 W tienoilla. Siten muistin nostamisen ja teho nousi helposti n. 230 W:n
Tuon jälkeen pyrin maantielenkeillä nostamaan poljinta ja kadenssi pyöri +- 95:ssä.

Tuossa kuukausi sitten luin näitä artikkeileita, joissa poljinta ei saisi nostaa. Lakkasin lenkeillä voimakkaasti nostamasta poljinta ja pitkien lenkkien (+100 km) keskinopeus nousi hieman mutta ennen kaikkea lihakset eivät hapottaneet niin pahasti.

Luin noita yllä olevia pulmarkin linkkaamia artikkeleita ja päätin runsas viikko sitten tiputtaa 110 km lenkillä kandessin n. 95 -> 80. Ensimmäiset kilometrit olin hieman skeptinen, koska polkeminen tuntui raskaammalta, mutta syke pysyi matalampana nopeaan kadenssiin verrattuna. Yllättäen lenkin keskinopeus oli n. 1-2 km/h nopeampi kuin nopealla kadenssilla ja lihaksia ei hapottanut lopussa niin pahasti.
Viikon aikana on tullut tehtyä 110 km, 80 km ja pari 40 km lenkkiä ja jokaisella lenkillä nopeus on ollut aikaisempia (nopea kadenssi ja polkimen nosto) nopeampi keskisykkeen nousematta.

Yksin ajettu 40 km lenkki menee nyt pääosin yli 32 km/h ja 80 km pääosin vajaa 30 km/h. (Käytän kelviä aina jos se on turvallista eli nopeus hieman nousisi ajamalla vain tien reunaa). Aikaisemmat nopeudet olivat n. 2 km/h hitaammat (nopea kadenssi ja polkimen nosto)

[sledgehammer]

Mä oon tehnyt vielä sellaisen havainnon noista kadensseista, että pahin yhdistelmä on vähän liian matala kadenssi ja ylöspäin hiipivä syke. Mulla eron pitää olla selkeä. Selvästi nopeaa pyöritystä kevyemmin tai huomattavasti raskaampaa pyöritystä selvästi hitaammin. Jos suoritus tipahtaa tuonne välimaastoon, tulee huonoin mahdollinen lopputulos. Koivet hapoilla ja syke liian korkealla. Nopean pyörityksen mukana tuoma korkeampi syke ei ole niin vaarallista, jos rasitustaso muuten pysyy sopivana. Mun pelialue on n. 92-106. Hitaalla kadenssilla ei monesti meinaa edes uskoa sykemittarin lukemia, kun fiilis jaloissa ja numerot näytöllä tuntuvat epärealistisilta. On raskaan tuntuista, mutta silti syke on alhaalla. Nopealla kadenssilla syke on aina 140-150 haarukassa ja tuolla alapäässä se voi tippua jopa 132 lukemaan. Ero on melkoinen.

Sent from my SM-T315 using Tapatalk

[kp63]

lisään tuohon vielä ton oval crankset . siinähän itse asiassa kasvatetaan sitä aikaa, jolloin lonkkanivelen kiertymä natsaa kammen tangentin suuntaan eli voidaan runtata optimiasennossa pitempään.

[kuokka]

Täällähän on lämmin tunnelma! Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi.
Onhan se paha paikka, kun itse tietää miten asiat pitää tehdä ja miten ne ovat aina tehty
ja sitten tulee jotain uusia höpöhöpö-tutkimuksia, joissa kerrotaan asiat aivan väärin!

Tämä pienoinen provosointi varmaan kertonee millä puolella aitaa seison tässä asiassa. :)

Asiasta löytyy niin paljon sanottavaa, että en ala sitä tähän kirjoittamaan, kun se on jo
minun puolesta tehty. Liittyy enemmän maastopyöräilyyn, mutta tokihan maantiepyörälläkin
voi ajaa fläteillä (kuten minä olen nyt tehnyt).

Lue avoimin mielin ja ajan kanssa.
http://www.bikejames.com/wp-content/uploads/2015/01/Flat-Pedal-Revolution-Manifesto.pdf

[CamoN]

Lue avoimin mielin ja ajan kanssa.
http://www.bikejames.com/wp-content/uploads/2015/01/Flat-Pedal-Revolution-Manifesto.pdf

Hyvä näkökulma kuntosaliyrittäjältä joka haluaa saada kausikortteja kaupaksi. Mielestäni vertaus juoksemiseen osui naulan kantaan - kumpi on parempaa treeniä; juoksu paljain jaloin vai juoksu moderneilla juoksukengillä? Entä kummalla juoksee kovempaa pidempään; paljailla jaloilla vai moderneilla juoksukengillä?

En ole omassa harjoittelussani vielä ihan niin pitkällä, että kokisin pyörän tärkeimmän rajapinnan heikentämisen jotenkin perusteltuna vaikka harjoitusvaikutukset olisi aivan eri luokkaa. Saa sen kurjuuden maksimoitua muutenkin.

[sledgehammer]

Ei hitto, kaveri ei oo oppinut käyttämään klosseja ja sitten ne on huonot... BTW, mä juoksen ison osan lenkeistä barefoot tossuilla, mutta totista rypistämistä varten mulla on kyllä ihan oikeat vaimennetut lenkkarit... Voihan sitä sähköpyörääkin työntää, jos se tuntuu jotenkin erinomaisen hyvältä vaihtoehdolta. Mä en kyllä keksi mitään järkevää syytä ajaa maantiepyörää fläteillä...

Sent from my SM-T315 using Tapatalk

[Ketjureaktio]

Saarnamiehillä kuten Bike James on usein joitain hyviä pointteja, mutta yleistäminen ilman laajaa tieteellistä tutkimusta ei tee yksittäisen henkilön mielipiteistä kovin kovaa Factaa(tm). Kannattaa siis lukea, mutta lukea kriittisesti. Tässäkin asiassa, kuten siinä leveämmän renkaan paremmassa rullaavuudessa, kääntyisin käyttämään asiantuntijaa nimeltä "Ranskan ympäriajo".
- käytetäänkö Ranskan ympäriajossa laajalti flättipolkimia? Jos ei, miksei?

[orc biker]

Tässäkin asiassa, kuten siinä leveämmän renkaan paremmassa rullaavuudessa, kääntyisin käyttämään asiantuntijaa nimeltä "Ranskan ympäriajo".
- käytetäänkö Ranskan ympäriajossa laajalti flättipolkimia? Jos ei, miksei?

Ongelmana tuollaisessa tarkastelussa on se, että siinä ei kyetä erottelemaan eri muuttujia toisistaan. Sinähän itse tuossa osoitit sen hienosti epäilemällä faktaa paremmasta rullaavuudesta siksi, koska Ranskan ympäriajossa painotetaan rullaavuutta enemmän ilmanvastusta ja keveyttä. Nämä kummatkin tietysti vaikuttavat enemmän niissä nopeuksissa ja olosuhteissa kuin rullaavuuden erot, jotka ovat asvaltilla ylipäätään pienet kilpailukäyttöön tehdyillä ja vieläpä kivikoviksi pumpatuilla renkailla. Näin iloisesti asiat voivat mennä sekaisin, kun vedetään johtopäätöksiä isosta kokonaisuudesta mitenkään muuttujia erittelemättä turvautuen "koska huippukuskitkin tekevät näin" -perusteluihin.

Mitä polkimiin tulee, niin siinä on ihan vastaava asia. Totta kai niitä käytetään, kun niillä jalat jo pysyvät vaivatta polkimilla ja lisätehoja on tarvittaessa käytössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niillä vedettäisiin, saati että kannattaisi vetää, ylöspäin normaalissa etenemisessä.

[Jami2003]

Vaikkei vedäkkään niin kyllähän siinä usean tunnin aikana suuntautuu aika monta wattia hukkaan jos kenkä ei ole kiinni polkimessa, mielellään mahdollisimman kovalla pohjalla ja vähäisellä sivuliikkeellä sallivalla klossilla.

Ihan oma lukunsa on sitten maasto tai tiukat tilanteet maantiellä jossa turvallisuutta nimenomaan luo se että pyörä ja kuljettaja on kiinni toisissaan.

Jokainen saa ajaa millä huvittaa mutta itse ajan kyllä lukoilla kaikilla pyörillä kaikissa tilanteissa.

[Vertti83]

Vaikkei vedäkkään niin kyllähän siinä usean tunnin aikana suuntautuu aika monta wattia hukkaan jos kenkä ei ole kiinni polkimessa...

Millä mekanismilla? Tähän kysymykseen kait sitä ollaan vastausta oltu hakemassa..?

Kukaan ei varmaan ole ollut väittämässä että flättipolkimet olisi absoluuttisesti paremmat kuin lukot, lukoista on hyötyä, mutta ei niinkään siinä polkimen nostamisessa, vaan esim siinä että jalka on ja pysyy aina samassa kohtaa jne...

Tämä lause kiteyttää aika paljon: "Clipless pedals are NOT the problem, the lies told to sell them are…"

[Jami2003]

Eikä kukaan väitä sitäkään ainakaan tässä ketjussa että lukkojen hyödyt tulee jalan nostamisesta :)

[CamoN]

Millä mekanismilla? Tähän kysymykseen kait sitä ollaan vastausta oltu hakemassa..?

Kukaan ei varmaan ole ollut väittämässä että flättipolkimet olisi absoluuttisesti paremmat kuin lukot, lukoista on hyötyä, mutta ei niinkään siinä polkimen nostamisessa, vaan esim siinä että jalka on ja pysyy aina samassa kohtaa jne...


Juurikin niin, ainakin itse koen säästäväni energiaa (eli tehoa) kun tiedän jalkojen olevan kiinnitetty polkimiin. Siitä on melko paljon apua heti kun pitää käyttää korkeita tehoja, tai käyttää edes keskitason tehoja korkealla kadenssilla. Siihenhän se lukkojen tehokkuuden tunne pääasiassa kai perustuu, kun ajaessa voi keskittyä enemmän niihin keskeisiin asioihin ja ainakin periaatteen tasolla energiaa kuluu vähemmän jalkojen nopeuden vakaana pitämiseen ja enemmän polkimien nopeuden vakaana pitämiseen.

[kuokka]

Juurikin niin, ainakin itse koen säästäväni energiaa (eli tehoa) kun tiedän jalkojen olevan kiinnitetty polkimiin. Siitä on melko paljon apua heti kun pitää käyttää korkeita tehoja, tai käyttää edes keskitason tehoja korkealla kadenssilla. Siihenhän se lukkojen tehokkuuden tunne pääasiassa kai perustuu, kun ajaessa voi keskittyä enemmän niihin keskeisiin asioihin ja ainakin periaatteen tasolla energiaa kuluu vähemmän jalkojen nopeuden vakaana pitämiseen ja enemmän polkimien nopeuden vakaana pitämiseen.
Älä koskaan aliarvioi itsepetoksen voimaa. :D

Jos sinulla on mahdollisuus tehonmittaukseen itse pyörällä tai harjoitusvastuksella, niin kokeile testailla näitä asioita.
Itse en ole saanut vielä mitään mainittavia eroja suuntaan tai toiseen millään tehoilla. Vaaranahan tässä on tietysti
se, että jos harjoittelisi fläteillä saattaisi tekniikka jopa parantua jolloin myös lukkopolkimista saisi enemmän irti.

Edelleenkään lukkopolkimissa ei ole sinänsä mitään vikaa, kyllä niitä itsekin käytän. Ne eivät vain ole vastaus kaikkiin rukouksiin
tai millään muotoa välttämättömyys.

[CamoN]

Jos sinulla on mahdollisuus tehonmittaukseen itse pyörällä tai harjoitusvastuksella, niin kokeile testailla näitä asioita.

Tehomittari löytyy ja kävin tänään maantiepyörällä ajamassa 77km lenkin, johon sisältyi 28kpl lyhyttä mäkivetoa. Lyhin oli 13 sekuntia ja pisin 1min 35s. En ehtinyt katsoa vielä tarkkaan, mutta parhaat minuutin keskitehot oli 400-500W välissä ja parhaat puoliminuuttiset tai lyhyemmät yli 500W.

En tiedä olenko jotenkin motoriikkavammainen, mutta saman harjoituksen yrittäminen ilman lukkoja tuottaisi lähinnä vaan komeita leimoja sääriin. Ei toivoakaan että pystyisi hyökkäämään mäkiin samoilla tehoilla, ajodynamiikka kärsii niin paljon kun ei voi luottaa polkimen olevan jalkaterän alla aina samalla tavalla. Mutta kuvailemani tilannehan on täysin rajatapaus, kukapa tuollaista vapaaehtoisesti pyörällä tekisi.

[Vertti83]

Juurikin niin, ainakin itse koen säästäväni energiaa (eli tehoa) kun tiedän jalkojen olevan kiinnitetty polkimiin. Siitä on melko paljon apua heti kun pitää käyttää korkeita tehoja, tai käyttää edes keskitason tehoja korkealla kadenssilla. Siihenhän se lukkojen tehokkuuden tunne pääasiassa kai perustuu, kun ajaessa voi keskittyä enemmän niihin keskeisiin asioihin ja ainakin periaatteen tasolla energiaa kuluu vähemmän jalkojen nopeuden vakaana pitämiseen ja enemmän polkimien nopeuden vakaana pitämiseen.

Itse ajan säännöllisesti fläteillä ja lukoilla ja tasaisella pinnalla ajaessa siinä polkemisessa en kyllä huomaa käytännössä mitään eroa, eikä fläteillä sen kummemmin tarvitse erikseen ajatella että sen jalan saisi siinä polkimella pysymään. Tämä tietenkin vaatii sen että niillä flättipolkimilla polkee jonkinverran että siihen saa jonkinlaisen kokemuksen minkälaisessa tilanteessa jalka pysyy ja ei pysy polkimella, sekä toki hyvät polkimet ja kengät auttaa tilannetta(sama muuten pätee myös lukkopolkimiin). Jos on "ikänsä" lukoilla ajanut ja koittaa sitten polkea jollakin kusiluistimilla ja piikittömillä muovipolkimilla niin varmasti on vaikeaa... En toki tiedä, mutta voisin arvata että et hirveän saannöllisesti fläteillä polje, mikäli pelkäät että maantie(?) lenkillä fläteillä kolisisi polkimet sääriin jne..?


Ja kun nyt ruvettiin, niin olet(te)kos muuten koettaneet funtsia asiaa sellaiselta kantilta, että ehkäpä sitä tehoa hukkaantuukin nimenomaan niillä lukoilla ajaessa, kun luotat siihen että lukot pysyy polkimessa, jolloin liikeradat ei välttämättä ole optimaaliset jne...? (ei, ei ole tarjota mitään perustetta tälle väittämälle, enkä itsekkään usko tällaisella olevan merkittävää vaikutusta, mutta ihan vain ajatustason heittona "laatikon ulkopuolelta")

[Ishtor]

Vasta ensimmäisiä lukkopolkimia odottelen, joten tiedän fläteistä kaiken. :)

Ihan totta mitä Vertti83 kommentoi. Ei siinä fläteillä polkemisessa mitään ihmeellistä ole. Ikivanhassa edellisessä pyörässäni ei ollut ikinä mitään vaikeuksia pitää jalkoja polkimilla, oli talvi, sade, mikä keli hyvänsä. Ajoin siis ympärivuotisesti työmatkaa. Ironista, että uudessa pyörässäni oli muka hienot "antislip"-polkimet, mutta niillä olen märissä olosuhteissa lipsautellut niin paljon jalkaa polkimelta ja meinannut sen seurauksena jopa kaatua monta kertaa, että oman turvallisuuteni vuoksi päätin hommata lukkopolkimet. Ja ne vanhan pyörän polkimet oli sellaista mummopyörämallia, eikä silti luistaneet kuten nuo "antislipit". (No, homma meni lopulta siihen etten tyytynyt pelkkiin lukkopolkimiin, vaan hommasin koko pyörän uuden... mutta se on kokonaan toinen juttu se.)

Anyway, olen työmatkoilla sohjossa rämpiessäni kehittänyt mielenkiintoisen tavan ajaa tehokkaasti, kun pitää edetä vauhdilla muttei saa hengästyä tai hikeentyä kun on siis töihin menossa: Varsinkin ylämäet on mielestäni kevein ajaa ylös niin, että tekee myös nilkalla töitä, eli ojentaa sitä samalla kun poljinta painaa alas. Periaatteessa isot lihakset tekee vähemmän töitä koska liikkuvat pienempää liikerataa, mikä mahdollisesti säästää happea verenkierrossa... ja siksi hengästyttää vähemmän... en tiedä. Mutta ei hapota, eikä hengästytä läheskään niin paljon kuin normityyli.

Mutta lisäksi tuo tyyli johtaa siihen, että tavallaan sitä tulee kuopaistua poljinta vielä ala-asennossakin taaksepäin mikä on mahdollista ilman lukkoja nimenomaan siksi, että nilkka on ala-asennossa hiukan ojentuneena (ei missään balettitanssija-asennossa kuitenkaan). Ihan selkeästi huomaa että sama mäki, joka on nilkka jäykkänä rankka nousta, menee paljon helpommin tällä ojennustekniikalla.

Mitä tällä koitan sanoa, on että tavallaan lenkkari opettaa pyörittämään taloudellisesti ja tehokkaasti kun tekniset avut puuttuu. Nimenomaan pyörittämään, ei runttaamaan. Tulee ajaessa ihan mielikuvatasollakin keskityttyä nimenomaan siihen pyöritykseen.

[FillaRilla]

^
Anyway, olen työmatkoilla sohjossa rämpiessäni kehittänyt mielenkiintoisen tavan ajaa tehokkaasti, kun pitää edetä vauhdilla muttei saa hengästyä tai hikeentyä kun on siis töihin menossa: Varsinkin ylämäet on mielestäni kevein ajaa ylös niin, että tekee myös nilkalla töitä, eli ojentaa sitä samalla kun poljinta painaa alas. Periaatteessa isot lihakset tekee vähemmän töitä koska liikkuvat pienempää liikerataa, mikä mahdollisesti säästää happea verenkierrossa... ja siksi hengästyttää vähemmän... en tiedä. Mutta ei hapota, eikä hengästytä läheskään niin paljon kuin normityyli.
Jäljillä olet, mutta kun saat ne ekat lukkopolkimesi, löytyy vielä ihan uutta ulottuvuutta ja havaintoa asiaan.
Täällä on oikeaa tietoa:) aiheesta vaikka kuinka: http://keskustelu.suomi24.fi/t/8152328/quotoikeaoppinen-polkemistekniikkaquot
Niinkuin niin moneen muuhunkin asiaan jo aiemmin.

[Jeppekoira]

Ihan mielenkiintoista keskustelua lukkopolkimet vs. flätit. Hieman jopa huvittavaa, kun on perusteltu flättien paremmuutta sillä, että fläteillä ajaminen parantaa teknikkaa, mikä auttaa lukoilla ajamiseen. Pitääkö tämä siis ymmärtää niin, että kuitenkin lukkopolkimilla ajaminen on se lopullinen tavoite ja flättejä parempi vaihtoehto vai miten? :)

Tämä lause kertoo tosiaan aika paljon: "Clipless pedals are NOT the problem, the lies told to sell them are…" Itse tosin kääntäisin asian toisinpäin kuin kenties alkuperäinen tarkoitus oli. Eli ei "turhan raflaavat" myyntiargumentit sinänsä tee lukkopolkimista yhtään sen huonompia, eikä poista niitä oikeita hyötyjä, ja on siis mielestäni aika huono peruste vastustaa lukkoja. Tottakai kyse on paljolti bisneksestä ja uusia innovaatioita markkinoidaan juuri niin härskisti, kuin vain on mahdollista, mutta kyllä ne oikeasti hyödylliset asiat ajan myötä erottuvat ja vakiintuvat ja väittäisin lukkopolkimien kuuluvan tähän kategoriaan.

Itse ajattelen asian niin, että pyöräilyssä (kuten kaikissa muissakin lajeissa) on tietyt varusteet ja lukkopolkimet vain ovat osa varustusta. Samoin, kuin bibsit, kypärä, ajohanskat jne. Ovatko kaikki tällä tasolla, kun omaksi iloksi ajelee, välttämättömiä tai edes joka tilanteessa hyödyllisiä? Ehkä ei.. mutta ainakin lukkopolkimien osalta voi kiistatta sanoa, että pyöritystekniikan kannalta lukoilla pystyy tekemään kaiken sen, mitä fläteilläkin (toisin päin näin ei voi sanoa), joten ainakin jokin marginaalinen hyöty niistä potentiaalisesti on. Ei ainakaan mitään haittaa.

[hkultala]

Anyway, olen työmatkoilla sohjossa rämpiessäni kehittänyt mielenkiintoisen tavan ajaa tehokkaasti, kun pitää edetä vauhdilla muttei saa hengästyä tai hikeentyä kun on siis töihin menossa: Varsinkin ylämäet on mielestäni kevein ajaa ylös niin, että tekee myös nilkalla töitä, eli ojentaa sitä samalla kun poljinta painaa alas. Periaatteessa isot lihakset tekee vähemmän töitä koska liikkuvat pienempää liikerataa, mikä mahdollisesti säästää happea verenkierrossa... ja siksi hengästyttää vähemmän... en tiedä. Mutta ei hapota, eikä hengästytä läheskään niin paljon kuin normityyli.

Mutta lisäksi tuo tyyli johtaa siihen, että tavallaan sitä tulee kuopaistua poljinta vielä ala-asennossakin taaksepäin mikä on mahdollista ilman lukkoja nimenomaan siksi, että nilkka on ala-asennossa hiukan ojentuneena (ei missään balettitanssija-asennossa kuitenkaan). Ihan selkeästi huomaa että sama mäki, joka on nilkka jäykkänä rankka nousta, menee paljon helpommin tällä ojennustekniikalla.


Nimenomaan tämä onnistuu lukkopolkimilla paljon paremmin kuin fläteillä, koska kontaktipinta polkimeen voi olla edempänä, päkijän eikä kantapään alla, jolloin saa paljon enemmän vipuvartta siihen jalkaterään.
ja lisäksi se "kuopaiseminen" on muutenkin helpompaa kun ei tarvi luottaa siihen kengän kitkaan tai polkimen kallisteluun niissä eteen-taakse olevissa liikkeissä, kun sen lukon kautta voi välittää voimaa myös eteenpäin ja taaksepäin, eikä vain alaspäin.



Mitä tällä koitan sanoa, on että tavallaan lenkkari opettaa pyörittämään taloudellisesti ja tehokkaasti kun tekniset avut puuttuu. Nimenomaan pyörittämään, ei runttaamaan. Tulee ajaessa ihan mielikuvatasollakin keskityttyä nimenomaan siihen pyöritykseen.

Ei, vaan nimenomaan lukkopoljin mahdollistaa kunnolla sen, mihin nyt yrität vähän saada tuntumaan ilman.