Runko samaa materiaalia, painoero 5kg, tingitäänkö kestävyydestä? Ja muuta osista.

[Sosiaalinen erakko]

En tiedä polkupyöristä, niiden osista ja ominaisuuksista paljoakaan. Olen yrittänyt katsella retkipyöriä ja niiden ominaisuuksia. Välillä 1500€ pyörä on saman painoinen kuin 500€ pyörä, tietenkin osat ovat paremmat, mutta ajavatko rungot saman asian? Sitten on niitä tuplakevennettyjä ja triplakevennettyjä versioita, joiden kestävyyttä epäilen retkipyöräkäytössä.

Myös osien vertailu tuottaa tuskaa, koska esim shimanolla mm. vaihteista tosi paljon eri malleja aivan kuin nokialla aikoinaan puhelimissa. Jarrutkin mietityttää ...mekaaniset vai hydrauliset levyjarrut ja mihin merkkeihin löytyy helposti varaosia, esimerkiksi pidemmällä matkalla vai pitääkö kantaa varaosia mukana.

Laittakaa retkipyöräilyn aloittavalle ohjeita pyörän ja sen osien valintaan.

[twentyniner]

Sopivan kokoinen runko on lähtökohta :) ehkä tärkein on miettiä paljonko meinaa lastata pyörän päälle kuormaa , kevyemmät rungot ehkä soveltuvat kevyille kuormille jne. peruskiekot peruspinnoilla 32/36, mekaaniset jarrut. Tarpeeksi kiinnityspaikkoja tavaratelineillä , lokareille, pulloille. Shimanoista 105 ja Deore tason osat toimivat kyllä kaikessa käytössä .

[Esuli]

Osta valmis retkipyörä, esim.Kona sutra. Lähde sillä paanalle äläkä mieti joutavia.

[Sosiaalinen erakko]

Kona Sutra vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta. Siinä olisi mekaankset levyjarrut ja deore vaihteet. Ja runko varmasti kestää.

[twentyniner]

No enks mä just tuota suositellut :)

[Juha Jokila]

Kannattaa ostaa titaanirunko ni se varastetaan heti ja sit voi jäädä paikalleen nauttii lomast.

[Sosiaalinen erakko]

On mul hyvä ja kattava matkavakuutus :)

[Pullapoika]

Hydrauliset jarrut ovat kyllä huoltovapaammat(ellei ala vuotamaan), mutta mekaanisetkin ovat hyvät. Se huoltaminen on lähinnä noissa vaijereissa. Ja itse pidän hyvää takuuta tärkeänä pyörän ostossa. Toi kona vois olla aika mahtava, kun katsoi noita osasarjojakin.

[orc biker]

Onko se retkeily niin kummallisen vaativaa pyörän rungolle, kun jo ihmisillä voi olla massassa eroa helposti 40 kg ja pyörät kestävät huoletta? Toki jos on isoluinen ja sitten vielä lastaa paljon tavaraa, mutta enpä silti huolehtisi juuri rungosta. Jos ei osta jotain ihan no-name-tavaraa, niin rungon hajoaminen on erittäin harvinaista. Lähinnä maastorytyyttäjillähän niitä joskus menee. Hydrauliset jarrut ovat retkipyöräänkin paremmat, jos ei lähde jonnekin kehitysmaahan viikoiksi ajelemaan ja siksi täytyisi valmistautua korjaamaan kaikki mahdollinen itse jollain tienvarresta löytämällään rautalangan pätkällä. Suomessa pärjää vaikka jarru matkalla hajoaisikin. Löytyy pyörähuoltoja tai sitten ajaa yhdellä jarrulla, kun ei ole kummoisia mäkiä.

[via]

vannejarru ei käytännössä hajoa

[maalinni]

Retkikäytössä ei jarruilla ole juurikaan merkitystä. Kaikki pysäyttää.

[Esuli]

Jep. Näin se on. Retkikäytössä yleensä pyörän pysäyttää, ylämäki, vastatuuli tai energian puute.

[Jami2003]

Tärkeintä retkipyörässä on renkaiden hyvä pistosuojaus ja siitä huolimatta kohtuullinen rullaavuus.

[Sosiaalinen erakko]

Olen lukenut monien kirjoittavan, että hydraulilevyt olisi paremmat/huoltovapaammat. Mutta jos tulee jokin vuoto, niin tien päällä korjaaminen onkin hankalempaa. Muutenkin, kun venäjälle olen lähdössä polkemaan, niin olisi mukava olla helposti itse korjattava pyörä tien päällä, mutta kai sielläkin varaosia löytyy tarvittaessa, varsinkin pietarista.

Mietityttää enään tuo ensihuolto. Olen lukenut, että ensihuolto pitäisi suorittaa 300km kohdalla, mutta jos päätän tulla pietarista vielä takaisin pyörällä, niin matkaa kertyisi 700km. Pitäisikö ajaa se 300km ja huoltaa ennen reissua?

[maalinni]

Suosittelen v-jarruja v-enäjälle. Levy voi olla v-mäinen, jos se v-ääntyy.

[Juha Jokila]

^Siinä ensihuollossa, jos se oikeasti tehdään, niin tarkistetaan, ettei mitään ole alkanut löystyä ajossa. Erityisesti yksittäisten pinnojen kiertyminen auki on mahdollista. Ei siinä yleensä tehdä mitään, mitä omavaraisuuteen pyrkivän retkipyöräilijän pitäisi osata muutenkin tehdä. Muita juttuja on esim. kun vaijerien kuoret asettuvat koloihinsa ja antavat löysää vaijerille -> korjaantuu kiristämällä vähän vaijereita pikasäädöstä. Oikein huonolla tuurilla voi joutua säätämään napojen laakereiden välyksiä, joka on tarkkaa hommaa ja vaatii pari litteää säätöavainta. Konelaakerinavoissa ei ole tätäkään ongelmaa. Eli ensihuollon tarve riippu pyörästä ja käyttäjän halusta ja osaamisesta pitää pyörä säädöissä.

[stumpe]

Suosittelen v-jarruja v-enäjälle. Levy voi olla v-mäinen, jos se v-ääntyy.

Onko juhannuksen laitamyötäiset vielä päällänsä?

Mulla on Avid bb7 mekaaniset levarit, ovat todella hyvät ja tehokkaat ollakseen mekaaniset.

[orc biker]

Mietityttää enään tuo ensihuolto. Olen lukenut, että ensihuolto pitäisi suorittaa 300km kohdalla, mutta jos päätän tulla pietarista vielä takaisin pyörällä, niin matkaa kertyisi 700km. Pitäisikö ajaa se 300km ja huoltaa ennen reissua?
Ensi huolto on täysin turha, jos pyörä on oikein kasattu. Jos ei ole, niin sen voi hoitaa heti kättelyssä. En kuitenkaan lähtisi ihan uudella testaamattomalla pyörällä matkaan, koska ei tiedä, ovatko osat kunnossa. Jos ne ovat hajotakseen ennen aikaisesti, niin ne yleensä hajoavat aika lailla kättelyssä. Itse varmaan ajaisin vähintään sata tai pari sataa kilsaa ennen kuin alkaisin luottaa pyörään.

[nure]

Eikä 700km edes sellainen matka että huolletun pyörän pitäisi hajota, jos tuolla linjalla lähteen niin pitäisi varata kaikki mahdollinen mitä pyörässä on kiinni. Paljon todennäköisempää on että esim. takavaihtaja hajoaa esim. kaatuessa kuin jarrut.
Perustarvikkeilla pitäisi mainiosti selvitä vaikka Venäjälläkin jos yleensä sinne haluaa mennä...

[CamoN]

Mietityttää enään tuo ensihuolto. Olen lukenut, että ensihuolto pitäisi suorittaa 300km kohdalla, mutta jos päätän tulla pietarista vielä takaisin pyörällä, niin matkaa kertyisi 700km. Pitäisikö ajaa se 300km ja huoltaa ennen reissua?

Komppaan edellisiä tuon ensihuollon turhuuden suhteen, mutta siitä huolimatta en lähtisi tuollaiselle reissulle juuri kaupasta ulos rullatulla pyörällä. Pitäähän sillä tehdä lyhyempiä lenkkejä että saa hierottua ajoasennon kohdalleen ja ne mahdolliset lastentaudit & säätötarpeet löytyy ennen H-hetkeä. Väittäisin että pyörän sopivuudella ja toimivuudella on melko ratkaiseva merkitys tuon tyylisen retken onnistumiselle.

[Harryupp]

Jopa Vätternrundan kuntoajon ohjeissa on pitkään ollut sellainen suositus että jos uudella kalustolla mielii lähteä 300 km lenkille olisi syytä varata ainakin kuukausi aikaa totuuttamiseen. Sama pätee pyöräilykenkien ja pyöräilyhousujen kanssa vähintäin muutama satasen lenkki uusilla vehkeillä ensin että tiedetään miten toimivat.

Jopa kalliit ranskalaiset matkapyörät ovat hintaansa nähden aika peruspelejä osien suhteen. Ei mitään erikoisen kevyitä osia ja usein vanhahtavia mutta matkalla toimivia ratkaisuja. Valitaan usein sellaisia ratkaisuja että pyörää on helppo korjata jopa syrjäisen kylän korjaamolla jos tarvii. Harvapinnaiset kevyet tehdaskiekot erikoispinnoilla ei pysty korjaamaan tien päällä yhtä helposti kuin 36 - 40 pinnainen vakiokiekko johon aina löytää jonkin näköistä sopivaa pinnaa korvaamaan katkenneita tai vioittuneita pinnoja, Ja uusi kiekko vannejarrulle löytyy ehkä helpommin kuin oikea levyjarrukiekko. Aika huolettomia ovat olleet sekä mekaaniset että hydrauliset levyjarrut mulla mutta valitsisin kuitenkin mekaanisia koska niihin on helppo ottaa varavaijerit ja jarrupalat matkalle mukaan.