Näytä tavallinen näkymä : FTP:si
Eikö sinulla ole siis tehomittaria ollenkaan?
Niin, tässä hassutellaan kahdella arvauksella joista toinen on vähän valistuneempi kuin toinen.
Jos Edge antaa Stravalle nopeus-, syke- ja matkatiedon ilman tehoa tai nousumetrejä tms., voi olla että vakioveikattu teho ei ole ainakaan yläkanttiin jos keskinopeus on vaikka 18km/h. Vaikka keskisyke olisi 180bpm.
^nimenomaan näin, molemmat ovat arvauksia. Eikä se nyt tässä suurtakaan haittaa tee, kun tulee pitkittäisaineistoa. Sitä on tarkoitus Zwiftissä verrata vain itsensä kanssa. Se on sitten eri juttu, jos ja kun joskus hankin tehomittarin.
Se mikä hilpeytti allekirjoittanutta, on miten erilaisia laskelmia systeemit antavat. Tosin Strava rupesi laskemaan selvästi alemmaksi nyt, kun olen syöttänyt sen asetuksiin Zwiftin arpoman ftp:n ja sen perusteella Cogganilta lunttaamani sykealueet. Sitä ennen (jos oikein muistan), Strava ilmoitti tuon saman 20-minuuttisen keskitehoksi 203 W mikä voisikin olla aika lähellä "totuutta".
Garmin/Stravan mukaan keskinopeus oli noin 28 km/h, Zwiftin mukaan 32 km/h. Tuntemusten perusteella tasaisella ja tuulettomalla olisi varmasti vähintäänkin ollut tuo 32 km/h, jos olisin maantietä polkenut.
^Niin tragikoomista tässä hassuttelussa on se, ettei minkäänlaista kehityksen seurantaa voi oikeasti tehdä. Näissä eri softien "tehoissa" on virhemargiinaali niin suuri, että normaalilla kaverilla vuoden suorituskyvyn kehitys hukkuu helposti kohinaan.
Jami2003
05.11.2017, 22.01
Ajaa vastuksen arvolla X vaikkapa 20 min ja ottaa matkan ylös (takakiekossa oleva matkamittari) sekä ajon aikaisen keskisykkeen. Toistaa tämän talvikauden aikana y-kertaa niin siitäpä saa ihan hyvän käyrän omasta kehityksestä.
Lopullinen kunto testataan kisoissa :)
Huoleton
05.11.2017, 23.05
Tossa zwiftillä oli tieto että ollaan trainerilla ja varmaan vielä trainerin merkki ja malli. Zwift tietää trainerin tehokäyrän joten sen arvaus voi hyvinkin olla jossain +-30W kieppeillä. Strava joutui arvaamaan ihan puhtaasti nopeuden perusteella olettaen että ajat mäettömällä tiellä ilmanvastusta vastaan.
Strava laski matkan ihan siitä kuinka monta kierrosta takarenkaalle tuli mutta zwift laski trainerin tehokäyrän perusteella tehon, siitä sitten virtuaalimäkien, alustan, peesin, painon ja pituuden kautta hetkellisen nopeuden ja siitä matkan.
Ei suuri ihme että tulos oli eri.
Jos joka kerta pitää rengaspaineen huonelämpötilan samana niin kyllä tuolla pystyy kehitystä seuraamaan. Siis joko zwiftin keskiteho tai stravan kuljettu matka 20min aikana.
Uusi digital-traineri arvioi tehon samalla menetelmällä kun zwift nyt eli takarenkaan nopeuden ja tehokäyrän mukaan. Varmaan antaa vähän eri lukuja mutta ehkä samoilla suunnilla kun zwift nyt.
Siinäkin tulosten toistettavuus riippuu rengaspaineesta ja takarenkaan rullaavuudesta muutenkin. Jos siinä on joku hyvä kalibrointi niin rullaavuuseron merkitys voi vähentyä.
Noi on puutteistaan huolimatta kuitenkin ihan hyviä systeemejä kunhan ei odota saavansa siitä jotain mihin niitä ei ole tarkotettu eli tarkkaa teholukemaa.
Ite pääsin trainerihommiin kunnola kiinni tuollassella ja ostin tehomittarin sitten kun en kestänyt olla tietämättä mikä se teho "oikeesti" on. Vertailin sitten lukuja tehomittarin kanssa niin virtual power näytti noin 25-30W enemmän kun tehomittari. Mutta siis saman verran liikaa joka päivä eli seurantaan olisi toiminut kyllä.
Mutta siis saman verran liikaa joka päivä eli seurantaan olisi toiminut kyllä.
Tämä se olisi hyvä, niin toimisi seurannassa. Mikään ei tietenkään estä ajamasta 20 min ja ottamasta ylös matka/syke - mutta ei oikein tule saatua itsestä kaikkea irti ilman Zwiftiä / Pajulahden testaajaa / muuta käskyttäjää.
Anteeksi ot ja tyhmyyteni, mutta luin juttuja enkä silti ymmärtänyt joten pakko kysyä. Jos ostaisin jonkun suoravetotrainerin, tai miksi sellaista hyvää traineria nyt sanotaan, niin eikö ne watit siinä ole "aitoja"? Niissä teknisissä tiedoissa ja esittelyvideoissa näkyy komeasti watit. Eli pitääkö silti olla pyörässä wattimittari tai wattbike että saa dataa?
Anteeksi ot ja tyhmyyteni, mutta luin juttuja enkä silti ymmärtänyt joten pakko kysyä. Jos ostaisin jonkun suoravetotrainerin, tai miksi sellaista hyvää traineria nyt sanotaan, niin eikö ne watit siinä ole "aitoja"? Niissä teknisissä tiedoissa ja esittelyvideoissa näkyy komeasti watit. Eli pitääkö silti olla pyörässä wattimittari tai wattbike että saa dataa?
Ihan sieltä aitoja watteja reisistä tulee.
Mittaustarkkuus, tai siis laskentatarkkus on vaan yleensä trainereissa niin heikko, ettei ftp testin tuloksesta kannata näiden yhteydessä puhua mitään. Minusta ftpn seuraaminenkin vaatii tarkkuutta. Ei ole kiva, jos 20w kehityskin saattaa olla mittausvirhettä.
Maastopyöräilyssä kun ei wattimittari ole niin välttämätön, niin saattaisin ostaa edullisimman wattimittarilla varustetun trainerin. Osassa Eliten trainereista oli ainakin mittari.
Itellä elite direto ja watit on aika lähellä stagesin lukemia , ilmeisesti stagesissa enemmän heittoa kun mittaa vaan toiselta puolelta.
Antti Kuitto
06.11.2017, 10.55
Anteeksi ot ja tyhmyyteni, mutta luin juttuja enkä silti ymmärtänyt joten pakko kysyä. Jos ostaisin jonkun suoravetotrainerin, tai miksi sellaista hyvää traineria nyt sanotaan, niin eikö ne watit siinä ole "aitoja"? Niissä teknisissä tiedoissa ja esittelyvideoissa näkyy komeasti watit. Eli pitääkö silti olla pyörässä wattimittari tai wattbike että saa dataa?
Teet kuule näin: 1. Ostat HYVÄN tehomittarin, esim. SRM vähän käytettynä. 2. Siihen kylkeen fillaritorilta tms. Kurtin road machine 3. Amazonista Gogganin tehomittariraamattu iltalukemikseksi 4. sit vielä jostain halpahallista iso tuuletin. 5. Nokan eteen läppäri tai telkkari 6. Sit alat pyörittää kampia
Tolla setillä ei tarvi sekoilla näiden yllä mainittujen arvailuwattien kanssa, ei säätää softia, firmiksiä, paristokotelon kansia tai millon mitäkin...tai ihmetellä onko joku säätäny painonsa ylös tai alas...riittää et treenaat vaan ja kyllä kesällä kulkee. Ite tein näin vuonna 2009 ja en oo katunu hetkeäkään...mitä nyt SRM:t on vaihtunu uudempaan vuosien varrella. :)
Joo. Antin ohje on sinällään hyvä, että talven traineriajojen jälkeen tulet kaipaamaan watteja tielläkin ja ostat sen wattimittarin kuitenkin.
Sain viimein ruuvattua maahantuojan lainaan antamat BePro:t pyörään. Omat on vielä korjauksessa. Ajelin Trainerroad:n ftp-testin. FTP: 234 W / 3.04 W/kg.
Itse sinnittelin yhden talven Eliten Qubo-trainerilla+Ant-pulikka+nopeusanturi+trainerroad. Tehomittaus oli tällä mallilla ihan /c:stä kun Eliten tehot elivät lämpötilan mukaan ihan hillittömästi. (Johtui varmaan siitä että ajoin trainerillä kylmällä parvekkeella). Ekan kymmenen minuutin jälkeen vastus hyppäsi taivaisiin ja sitten se pikkuhiljaa keveni.
Hinnat alkaa olemaan sitä luokkaa että jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa hommata se tehomittausvekotin niin pystyy sitten kesälläkin tuijjottamaan digi-lukemia.
Teet kuule näin: 1. Ostat HYVÄN tehomittarin, esim. SRM vähän käytettynä. 2. Siihen kylkeen fillaritorilta tms. Kurtin road machine 3. Amazonista Gogganin tehomittariraamattu iltalukemikseksi 4. sit vielä jostain halpahallista iso tuuletin. 5. Nokan eteen läppäri tai telkkari 6. Sit alat pyörittää kampia
:D No tämä oli kyllä varsin kattava analyysi aiheesta, kiitos anza
Teet kuule näin: 1. Ostat HYVÄN tehomittarin, esim. SRM vähän käytettynä. 2. Siihen kylkeen fillaritorilta tms. Kurtin road machine 3. Amazonista Gogganin tehomittariraamattu iltalukemikseksi 4. sit vielä jostain halpahallista iso tuuletin. 5. Nokan eteen läppäri tai telkkari 6. Sit alat pyörittää kampia
Tolla setillä ei tarvi sekoilla näiden yllä mainittujen arvailuwattien kanssa, ei säätää softia, firmiksiä, paristokotelon kansia tai millon mitäkin...tai ihmetellä onko joku säätäny painonsa ylös tai alas...riittää et treenaat vaan ja kyllä kesällä kulkee. Ite tein näin vuonna 2009 ja en oo katunu hetkeäkään...mitä nyt SRM:t on vaihtunu uudempaan vuosien varrella. :)
Pointti tuntuu olevankin nuo softat ja hirvee määrä dataa, käppyröitä ja tietysti se ftp usealla tavalla arvioituna. Osaako sitten dataa hyödyntää, onkin toinen juttu. Tehomittauksesta uutispläjäys : http://www.cyclingweekly.com/news/latest-news/huge-scientific-study-shows-inaccuracies-popular-power-meters-330322.
Tossa on kansantantajuisesti avattu mittareiden tarkkuutta ja hajontaa. https://roadcyclinguk.com/how-to/fitness-nutrition/power-meter-really-telling-think.html#CpxOV2SqZbIGqAAr.97
Tossa on kansantantajuisesti avattu mittareiden tarkkuutta ja hajontaa. https://roadcyclinguk.com/how-to/fitness-nutrition/power-meter-really-telling-think.html#CpxOV2SqZbIGqAAr.97
Lopussa todettiin se minustakin tärkein juttu, eli se 300w ei vaan saa olla toisena päivänä 280 tai 320w. Tuon vuoksi ajan mieluummin traineri vedot jatkossa neon wateilla. 4iiii:n kammen kanssa on pieni luottamuspula.
Mulla ei varmaankaan ole mitään mahkuja saada konsistentteja lukemia millään systeemillä kalibroimatta joka ikinen kerta, kun fillari on treenin aikana avoimen ulko-oven vieressä. Takarenkaan kohdalla saattaa olla mitä tahansa 15 asteesta pakkaselle. Ehkä edelleen selkein lähtökohta on ajaa sykkeiden mukaan: valtaosa peekoota ja ne kovat anakynnyksellä tai yli.
Tossa on kansantantajuisesti avattu mittareiden tarkkuutta ja hajontaa. https://roadcyclinguk.com/how-to/fitness-nutrition/power-meter-really-telling-think.html#CpxOV2SqZbIGqAAr.97
Tästä kirjoittelin aikaisemmin trainerien puolella, kun useampi pähkäili, mittaako mikäkin laite tarkemmin watteja. Noissa sun kp63 linkkaamissa sivuilla on referoitu samaa tutkimusta, mutta hievenen horjuvasti. Aikä tikkatauluanalogia ihan mene tässä putkeen, kun kyse on mittalaitteen poikkeamaa referenssiin nähden, kun referenssi (oikea kulloinenkin teho) muuttuu koko ajan. Miten siis eri tikat osauvat tauluun, kun taulu liikkuu koko ajan - tai jotakin sen suuntaisesti. Alkuperäinen tutkimus siis löytyy täältä: https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/abstract/10.1055/s-0043-102945 . Toivottavasti jotakin kautta pääsette lukemaan koko artikkelin.
No miten tämä liittyy FTP:hen ? Testin tuloksen oikeellisuuden / käytettävyyden kannalta olisi hyvä, että sen perusteella saatu luku wateissa, olisi kutakuinkin vailla mittavirhettä (FTP wateissa oman wattilaitteen antamana = oikea arvo + mittavirhe, jossa mittavirhe on mahdollisimman pieni) ja toisekseen olisi kiva, ettei tuo mittavirhe hirveästi vaihtele päivittäin tai sen perusteella kuinka suuresta työstä puhutaan. Mutta mittavirhettä syntyy monesta lähteestä ja kaikki sellaiset mittavirheet, jotka ovat systemaattisia, alentavat testin validiutta. Jos wattikampi tai muu tuottaa systemaattista virhettä, heikkenee sen avulla saadun FTP -arvon validiteetti esim. 20 min testissä aika rankasti. Vähän kärjistäen, silloin testi kuvaa enemmän mittalaitetta kuin mitattavaa ilmiötä. Joissain tapauksissa tämä on korjattavissa, etenkin silloin, kun tiedetään systemaattisen virhelähteen ominaisuudet, jolloin mittausta voidaan vastaavasti korjata. Esim. Trainerroadissa on omat työkalunsa tähän.
Lopussa todettiin se minustakin tärkein juttu, eli se 300w ei vaan saa olla toisena päivänä 280 tai 320w. Tuon vuoksi ajan mieluummin traineri vedot jatkossa neon wateilla. 4iiii:n kammen kanssa on pieni luottamuspula.
Jos sulla on vasemmasta jalasta mittaava malli, niin luottamuspula on oikeutettu, koska sulla saattaa jalkojen erojen takia olla sellaista mittavirhettä, joka on hankala ottaa huomioon ja korjata. Jos taas tää uusin malli, joka mittaa molemmilta puolilta, niin on ihan mahdotonta sanoa, kumpi näistä kahdesta yksilöstä on enemmän oikeassa.
Vanhempi malli, yksipuolinen, jossa ei tosiaan ole edes lämpötilakorjausta.
Ei noilla wattien heitoilla minusta ole kamalaa merkitystä, kunhan vain toistotarkkuus olisi hyvä. Neon mittaustapa vs 4iiii pieni vääntöliuska toisessa kammessa on vaan teknisesti ajateltuna paljon luotettavampi toistotarkkuudeltaan. Miten SRM muuten mittaa? Oliko niissä sakaroissa useampi vääntöliuska?
Mulla ei varmaankaan ole mitään mahkuja saada konsistentteja lukemia millään systeemillä kalibroimatta joka ikinen kerta, kun fillari on treenin aikana avoimen ulko-oven vieressä. Takarenkaan kohdalla saattaa olla mitä tahansa 15 asteesta pakkaselle. Ehkä edelleen selkein lähtökohta on ajaa sykkeiden mukaan: valtaosa peekoota ja ne kovat anakynnyksellä tai yli.
Kyllä laadukkaammat wattimittarit osaavat ottaa huomioon lämpötilaerot. Ftp testin tuloksista on taas ihan turhaa puhua trainereiden kanssa, jotka arvioivat watteja. Trainerroadissa on tosiaan olemassa korjaimia nestetrainereille, mutta siltikin ne ovat vaan karkeita arvioita.
Teet kuule näin: 1. Ostat HYVÄN tehomittarin, esim. SRM vähän käytettynä. 2. Siihen kylkeen fillaritorilta tms. Kurtin road machine 3. Amazonista Gogganin tehomittariraamattu iltalukemikseksi 4. sit vielä jostain halpahallista iso tuuletin. 5. Nokan eteen läppäri tai telkkari 6. Sit alat pyörittää kampia
Tolla setillä ei tarvi sekoilla näiden yllä mainittujen arvailuwattien kanssa, ei säätää softia, firmiksiä, paristokotelon kansia tai millon mitäkin...tai ihmetellä onko joku säätäny painonsa ylös tai alas...riittää et treenaat vaan ja kyllä kesällä kulkee. Ite tein näin vuonna 2009 ja en oo katunu hetkeäkään...mitä nyt SRM:t on vaihtunu uudempaan vuosien varrella. :)
Vähän tähän tapaan kuin Antti tuli itsekkin aloiteltua hattiwattipyöräilyt 2007 (vai 2008?). Kurtti korvasi jossain vaiheessa vanhan trainerin ja tänä vuonna tuli Tacx Neo, Gogganin raamatun ensi painos vaihtui toiseen painokseen 2010, isot tuulettimet on menneet vaihtoon sitä mukaa kun ne on joutuneet kissojen raatelemaksi tai antautuneet muuten vaan. Nokan edessä ei aluksi ollut mitään sitten oli ensin telkkari, sitten oli telkkari + tallentava digiboxi, sitten tuli läppäri siihen lisäksi, sitten iPad. Nyt on läppäri, iPad, iPhone, telkkari kombo. Ohjelmat joilla treenata (TR, Kurtin oma, Sufferfest ja viimeiseksi Zwift) tuli jossain välissä mukaan. Ensin analysoin datan itse Excelissä, johon olin rakentanut kaikki Gogganismit ja niiden graafit + jonkinlaisen päiväkirjan joka otti huomioon myös periodisaation (joka sekin on muuttunut blokki-tyyppiseksi. Sitten jossain vaiheessa rakensin Exceliin critical power -mallin vielä kylkeen. Nyt koko vuosien data on ollut pitkään Golden Cheetahissa. Olisko 2010 tai 2011 lähtien? Sekin on mennyt ohjelmana huisasti eteenpäin ja odotan innolla seuraavaa ehkä joulukuussa ilmestyvää versiota (versio 3.5).
Ainoa mikä on jäänyt on "sit alat polkea". Mutta kaikki mikä menee Antin listan ulkopuolelle, on vähän kuin ylimääräistä kuorrutetta, jota ilman pärjää. Tosin mukavampaa kuorrutteella.
Ai niin. FTP on laskenut keskimäärin 5W vuodessa tuon 10 vuoden aikana (ikä nyt 53). Myös harjoittelussa tehopäiviä on nyt vähemmän, koska palautuminen tuntuu hitaammalta. Eli voi olla osa muutoksesta tuon harjoittelun muutoksenkin aiheuttamaa. Siis, jos polkee vähemmän tai hennommalla jalalla, saa mitä tilaa.
Tuosta yksi laite niin ei muuta tarvitse https://wattbike.com/fi/product/atom
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tuosta yksi laite niin ei muuta tarvitse https://wattbike.com/fi/product/atom
Saakohan kohta halvalla wanhanmallisia..?
Huoleton
07.11.2017, 21.27
Mitehköhän toi atom eroaa normaalista trainerista? Siinä ei ole wattbiken parasta ja kauheinta ominaisuutta eli ilmavastusta.
Tietty jos sisäpyöräilyyn olis ostamassa myös itse pyörän niin toi olis varmaan hyvä paketti jos se vastus on samaa luokkaa kun tän päivän huipputrainerit.
^ en laittaisi rahojani tähän uuteen, enkä varsinkaan vanhaan wattibikeen. Eivät pärjää parhaille trainereille. Ainoa peruste voisi olla jos treenaisi pelkästään neuromuskulaarisilla tehoilla tai toinen jos ei omista pyörää.
Antti Kuitto
08.11.2017, 09.05
Tuosta yksi laite niin ei muuta tarvitse https://wattbike.com/fi/product/atom
Sent from my iPhone using Tapatalk
Onko kammet vielä yhtä levällään kuin vanhassa ja miten toi laitetaan tehdaskalibroitavaksi? Somessa nähny et porukka ajaa joskus kuntosalien wattbikeillä hurjia tehoja mihin ei ite oo päässy ikinä ja sit kisoissa ähtöviivan jälkeen ukkoja niitä ei näy yhtikäs missään...epäilen että et noissa jossain wattbikeissä vois olla kalibroinnin tarvetta käytön myötä.
Antti Kuitto
08.11.2017, 09.08
Mulla ei varmaankaan ole mitään mahkuja saada konsistentteja lukemia millään systeemillä kalibroimatta joka ikinen kerta, kun fillari on treenin aikana avoimen ulko-oven vieressä. Takarenkaan kohdalla saattaa olla mitä tahansa 15 asteesta pakkaselle. Ehkä edelleen selkein lähtökohta on ajaa sykkeiden mukaan: valtaosa peekoota ja ne kovat anakynnyksellä tai yli.
Oisko mahdoton ajatus sulkee se ulko-ovi? :)
Jami2003
08.11.2017, 09.25
Onko kammet vielä yhtä levällään kuin vanhassa ja miten toi laitetaan tehdaskalibroitavaksi? Somessa nähny et porukka ajaa joskus kuntosalien wattbikeillä hurjia tehoja mihin ei ite oo päässy ikinä ja sit kisoissa ähtöviivan jälkeen ukkoja niitä ei näy yhtikäs missään...epäilen että et noissa jossain wattbikeissä vois olla kalibroinnin tarvetta käytön myötä.
Kaiken kaikkiaan musta nykyään on vähän lähtenyt lapasesta testailu kisojen ulkopuolella, ja varsinkin tuloksien vertailu. Pahimpana tää näkyy tri puolella mikä vetää porukkaa häkänä. Paljon testataan ja vertaillaan toisiinsa vaikkei välttämättä ole yhtään kisaa takana.
Testit (mikäli ovat toistotarkkoja) ovat hyvä mittari omaan kehittymiseen mutta niitä ei pitäisi ikinä vertailla muihin. Testi missä verrataan omaa kuntoa muihin on nimeltään kilpailu ja niitäkin kannattaisi käydä että tulee rutiinia. Kilpailu nimisessä testissä kun vaikuttaa jo muutkin asiat kuin wattimittarin tarkkuus :)
Onko kammet vielä yhtä levällään kuin vanhassa ja miten toi laitetaan tehdaskalibroitavaksi? Somessa nähny et porukka ajaa joskus kuntosalien wattbikeillä hurjia tehoja mihin ei ite oo päässy ikinä ja sit kisoissa ähtöviivan jälkeen ukkoja niitä ei näy yhtikäs missään...epäilen että et noissa jossain wattbikeissä vois olla kalibroinnin tarvetta käytön myötä.
”Wattbike on tehtaalla kalibroitu ja sitä ei tarvitse kalibroida uudelleen. Wattbiken tarkkuus on huippuluokkaa, keskimääräinen tarkkuus on 2 % (-0,42 % +/- 1,21 %) ja uusintatestin varianssi tyypillisesti parempi kuin 1 %. (0,42 % +/- 0,46 %) (South Australian Institute of Sports 31.3.2010)”
Tuo Wattbiken manuaalista. Itse olen ajellut Wattbike prolla töissä wattipolkimien kanssa ja avg watit on aina lähes yksi yhteen treenin päätteeksi.
Q - factor näyttäisi olevan pienempi tuossa uudessa mikä on pelkästää hyvä asia.
Sent from my iPhone using Tapatalk
^ en laittaisi rahojani tähän uuteen, enkä varsinkaan vanhaan wattibikeen. Eivät pärjää parhaille trainereille. Ainoa peruste voisi olla jos treenaisi pelkästään neuromuskulaarisilla tehoilla tai toinen jos ei omista pyörää.
Offtopiikan puolella ollaan tukevasti mutta wattbikellä voisi wifvekin ajaa, säädettävä kun on
Kaiken kaikkiaan musta nykyään on vähän lähtenyt lapasesta testailu kisojen ulkopuolella, ja varsinkin tuloksien vertailu. Pahimpana tää näkyy tri puolella mikä vetää porukkaa häkänä. Paljon testataan ja vertaillaan toisiinsa vaikkei välttämättä ole yhtään kisaa takana.
Testit (mikäli ovat toistotarkkoja) ovat hyvä mittari omaan kehittymiseen mutta niitä ei pitäisi ikinä vertailla muihin. Testi missä verrataan omaa kuntoa muihin on nimeltään kilpailu ja niitäkin kannattaisi käydä että tulee rutiinia. Kilpailu nimisessä testissä kun vaikuttaa jo muutkin asiat kuin wattimittarin tarkkuus :)
Hjuvin sanottu. Minusta ainoa syy testille on saada treenit oikealle teholle.
Keväällä wattimittaria voi sitten käyttää kavereiden peloitteluun, eli se kannattaa virittää näyttämään mahdollisimman suuria tehoja :)
Offtopiikan puolella ollaan tukevasti mutta wattbikellä voisi wifvekin ajaa, säädettävä kun on
Ja muutkin. Vihdoinkin kuntopyörä, jonka voi pultata taloyhtiön lattiaan kiinni. Käsittääkseni tacx on tekemässä vastaavaa, joka kaiketi pohjautuu neohon.
Kaiken kaikkiaan musta nykyään on vähän lähtenyt lapasesta testailu kisojen ulkopuolella, ja varsinkin tuloksien vertailu. Pahimpana tää näkyy tri puolella mikä vetää porukkaa häkänä. Paljon testataan ja vertaillaan toisiinsa vaikkei välttämättä ole yhtään kisaa takana.
Testit (mikäli ovat toistotarkkoja) ovat hyvä mittari omaan kehittymiseen mutta niitä ei pitäisi ikinä vertailla muihin. Testi missä verrataan omaa kuntoa muihin on nimeltään kilpailu ja niitäkin kannattaisi käydä että tulee rutiinia. Kilpailu nimisessä testissä kun vaikuttaa jo muutkin asiat kuin wattimittarin tarkkuus :)
Tää on niin totta. Kun teknologia antaa mahdollisuuden vertailuun, niin sitten sitä vaan jostain syystä tehdään (FTP, w/kg, VO2max, W@VO2max jne.). Oma kisaura päättyi lähes neljännesvuosisata sitten, jolloin loppui muihin vertaamisen tarve. Jatkuva testaamisen ja seuraamisen rutiini on jäänyt, mutta vain omaksi iloksi ja kehityksen / kehityksen hidastumisen seuraamiseksi. Tässä "the best predictor of performance is performance itself" eli kisa on se, missä kilpailullinen suorituskyky punnitaan.
Kilpailu on siitä mukava testi, että siinä enemmän vaikuttaa kokonaissuorituskyky, joka on enemmän kuin pelkät fysiologiset ominaisuudet. En sinänsä usko, että kukaan pystyisi suoriutumaan paremmin fyysisestä suorituksesta kuin mitä henkilön omainaisuudet antavat myöden, mutta kyse onkin siitä, miten hyvin ominaisuudet ja vahvuudet on voinut viedä itse suoritukseen optimaalisella tavalla. Ihan kisataktiikan lisäksi monet psykologiset ominaisuudet pääsevät tässä isoon roolin + joukkueurheilussa (mitä pyöräilykin on) myös sosiaalipsykologiset tekijät vaikuttavat.
OT: Tää lainaus "the best predictor of performance is performance itself" muuten taitaa olla vanhempaa perua, kuin Coggan & Allen kaksikon raamattu? Tuli sellainen takauma, että tuli vastaan jo opiskeluaikoina (80-luvun jälkipuoliskolla, jolloin kestävyysjuoksu maassamme kuoli). Toki ei välttämättä fysiologian puolella???
Kyllä seurojen viikottaiset kymppitempot vakioradalla kertovat keväästä lähtien aika armottomasti, miten se talvikauden harjoittelu on onnistunut - ei siinä kisakaudella paljon se FTP-seuraaminen enää auta. Tietysti harjoittelukauden aikana treenit on hyvä rakentaa tehojen mittaamisen ympärille, jos haluaa optimaalisesti toimia.
Itsellä on kyllä tehomittarit olleet käytössä monissa eri pyörissä jo vuosikaudet, mutta jotenkin niiden antamat luvut FTP:t, Normalized Powerit yms. ovat olleet lähinnä "nice-to-know"-materiaalia ja talvitreenit on tullut ajettua läpi vuoden ulkona fiiliksen mukaan. Silti näin 55-vuotiaanakin kymppitempo tänä kesänä vielä alle 14 minuutin. Voisihan se varmaan mennä vielä jonkun sekunnin kovemminkin, kuten treeninsä hyvin tarkasti optimoinut lähes samanikäinen kp63 esimerkillään hienosti osoittaa.
Oisko mahdoton ajatus sulkee se ulko-ovi? :)
Mjaa, jos ostaisi pari tuuletinta lisää ja pinon froteepyyhkeitä niin mikä ettei. Ja kyllähän minä sen suljenkin, treenin jälkeen :D
Illalla pääsen varmaan kommentoimaan myös ketjuun Oletko vastaanottanut paketin.
Onko kammet vielä yhtä levällään kuin vanhassa ja miten toi laitetaan tehdaskalibroitavaksi? Somessa nähny et porukka ajaa joskus kuntosalien wattbikeillä hurjia tehoja mihin ei ite oo päässy ikinä ja sit kisoissa ähtöviivan jälkeen ukkoja niitä ei näy yhtikäs missään...epäilen että et noissa jossain wattbikeissä vois olla kalibroinnin tarvetta käytön myötä.
Tätä mietiskelin äsken lenkillä.
Sinähän olet aiemminkin epäillyt FTP testin tuloksia ja nyt epäilet wattbiken näyttämiä. Minusta kannattaisi ajatella niinpäin, että muiden tulokset ovat kyllä ihan oikein, mutta siltikin olet vaan niin kova, etteivät toiset pärjää. Minusta tuohon on ihan selvä syykin.
Esimerkiksi minulla ei ole ollut ikinä pienintäkään harhaluuloa, että pärjäisin parhaille cyclokuskeille, vaikka joskus ihmettelit ftp tulostani.
Sillä tunnin, tai 20min tasawattituloksella ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä cyclokisan kanssa. Eli vaikka voinkin ajaa tasaisella teholla kohtuullisen kovaa, niin jo muutama kovempi mäkiveto riittää tappamaan ne loput watit ja sitten vain kärsitään, eikä pyörä kulje mihinkään.
Ja sitten tuo wattbike. Ilmeisesti tarkoitit näitä 200m vetoja, joissa isot äijät vetävät yhden alle 10s vedon kauheilla wateilla. Noillakaan ei tee cyclokisassa mitään, tai no, ehkä sillä voisi asfalttikiihdytyksen voittaa ja jäädä sen jälkeen pötköttelemään reitin varteen. Liukkaissa ylämäissä ei taida yli 500w tehoilla tehdä yhtään mitään ja nekin on väännettävä satulasta istuen.
Cyclocrossiin pitäisikin kehittää oma tehotesti. Ehkäpä 20x10s intervalli ja palautuksina vaikkapa punneruksia sekä vatasalihaksia :)
Kyllä mun mielestä wattbiken näyttämiä tehoja saa epäillä siinä, kun muidenkin. Voi olla katettakin epäilyille.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20665423
Toisaalta sitten löytyy tutkimus (http://shapeamerica.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640414.2016.1215495?src=recsys&journalCode=rjsp20#.WgN1kf_kuhA), jossa on verrattu kymmentä eri WattBikea ja ero pysyy 2 %:n sisällä. Tää on vähän kuin tuntemattomasta sotilaasta, että miten sitten, kun tulee se yhdestoista. Joka tapauksessa aika yleisiä on havainnot, että löytyy poikkeavia yksilöitä wattipyörien joukosta. Mulla on sellainen epäilys, että olisin joskus vuosia sitten kokenut Kisahallissa väärin tehoja näyttäneen wattbiken. Tai sitten vaan oli kuntohuippu ajoitettu siihen rakoon. Siinä kun sitten vielä rupeisi uskomaan näihin tuloksiin, niin tosipaikan tullen voi olla aika noloa.
Ihan samoilla perusteilla Tacx Neoissa voi olla pieleen kalibroituja yksilöitä. On niitäkin tehtaalle palautettu.
Sent from my iPad using Tapatalk
Oli siitä virtuaalisestakin ftp-testistä sen verran hyötyä, että osasin asettaa teholukemat oikeille haminoille, kun halusin Zwiftissä kavuta puolituntisen mäen kovaa mutta menemättä punaiselle (Z4). Aloitin 200:lla ja kiristin pikkuhiljaa 300:aan. Tällä kertaa Strava näyttää ihan samoja lukemia kuin Zwift, keskiteho 250 yksikköä. Ehkei tässä kehtaa käyttää sitä W-sanaa, kun nämä mun numeroni ovat vain yhdenlaisia bitcoineja.
Olisiko sillä jotain vaikutusta, että nyt tosiaan oli ovi kiinni, ja koko fillari suhteellisen tasalämpöinen, mene tiedä.
Kyllä mun mielestä wattbiken näyttämiä tehoja saa epäillä siinä, kun muidenkin. Voi olla katettakin epäilyille.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20665423
Toisaalta sitten löytyy tutkimus (http://shapeamerica.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640414.2016.1215495?src=recsys&journalCode=rjsp20#.WgN1kf_kuhA), jossa on verrattu kymmentä eri WattBikea ja ero pysyy 2 %:n sisällä. Tää on vähän kuin tuntemattomasta sotilaasta, että miten sitten, kun tulee se yhdestoista. Joka tapauksessa aika yleisiä on havainnot, että löytyy poikkeavia yksilöitä wattipyörien joukosta. Mulla on sellainen epäilys, että olisin joskus vuosia sitten kokenut Kisahallissa väärin tehoja näyttäneen wattbiken. Tai sitten vaan oli kuntohuippu ajoitettu siihen rakoon. Siinä kun sitten vielä rupeisi uskomaan näihin tuloksiin, niin tosipaikan tullen voi olla aika noloa.
Ihan samoilla perusteilla Tacx Neoissa voi olla pieleen kalibroituja yksilöitä. On niitäkin tehtaalle palautettu.
Sent from my iPad using Tapatalk
Tottakai niissä on oikeastikkin heittoja, mutta vaikka ne watit pitäisi paikkaansakkin, niin ftp testi tai 200m maksimi eivät välttämättä merkkaa paljoakaan cyclokisan tuloslistassa. Sitä tässä tarkoitin.
WB-kisaajat ovat puhuneet 5-10% yliwateista. Oma näkemys sama. WB:n tuulivastuksen vastus on ihan luonnoton kun siinä ei ole kiihtyvyys vastusta. Itse en tee ftp:llä mitään, kun en ftp:tä aja. On mulla 2xpowtappi ja1xquark eli watteja kuitenkin käytän tehotreenissä.
Vaikka ftp:llä ei tällähetkellä mitään tekisikään, niin wattimittarin puuttuminen cyclosta on alkanut kyllä ahdistamaan näillä keleillä. Syke tuntuu seilaavan kropan lämmön mukaan. Ei kyllä osaa arvioida loppulenkkien tehoja, kun tulee hivenen vilu ja väsy.
Tottakai niissä on oikeastikkin heittoja, mutta vaikka ne watit pitäisi paikkaansakkin, niin ftp testi tai 200m maksimi eivät välttämättä merkkaa paljoakaan cyclokisan tuloslistassa. Sitä tässä tarkoitin.
Tottapa tuokin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Coasting
09.11.2017, 08.13
Eli jos nyt Wateista puhutaan käytön eikä essonbaarin kannalta niin hyvä olisi ajaa kaikki treenit ja kisat samalla mittarilla. Silloin ei ole väliä vaikka absoluutinen arvo olisikin 10% pielessä.
Eli jos nyt Wateista puhutaan käytön eikä essonbaarin kannalta niin hyvä olisi ajaa kaikki treenit ja kisat samalla mittarilla. Silloin ei ole väliä vaikka absoluutinen arvo olisikin 10% pielessä.
Olettaen, että mittari heittäisi aina sen saman 10%
Coasting
09.11.2017, 11.39
Luonnollisesti.
Mun Tacx flow on esimerkki mitä EI pidä käyttää treenien tai muunkaan arviointiin.
Olisipa vakiovirhe mutta kun se vaihtelee rengaspaineen, kadenssin voiman ja rullan säädön mukaan noin +/- 20% myös saman ajon sisään.
Tuon vuoksi trainerroadissa on onneksi myös mahdollisuus käyttää kiinteää korjausta jatkuvan powermatchin sijasta. Omasta mielestäni tämä tuntuu fiksummalta tavalta korjata ero voimamittarin ja neon välillä.
Antti Kuitto
09.11.2017, 12.24
Tätä mietiskelin äsken lenkillä.
Sinähän olet aiemminkin epäillyt FTP testin tuloksia ja nyt epäilet wattbiken näyttämiä. Minusta kannattaisi ajatella niinpäin, että muiden tulokset ovat kyllä ihan oikein, mutta siltikin olet vaan niin kova, etteivät toiset pärjää. Minusta tuohon on ihan selvä syykin.
Esimerkiksi minulla ei ole ollut ikinä pienintäkään harhaluuloa, että pärjäisin parhaille cyclokuskeille, vaikka joskus ihmettelit ftp tulostani.
Sillä tunnin, tai 20min tasawattituloksella ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä cyclokisan kanssa. Eli vaikka voinkin ajaa tasaisella teholla kohtuullisen kovaa, niin jo muutama kovempi mäkiveto riittää tappamaan ne loput watit ja sitten vain kärsitään, eikä pyörä kulje mihinkään.
Ja sitten tuo wattbike. Ilmeisesti tarkoitit näitä 200m vetoja, joissa isot äijät vetävät yhden alle 10s vedon kauheilla wateilla. Noillakaan ei tee cyclokisassa mitään, tai no, ehkä sillä voisi asfalttikiihdytyksen voittaa ja jäädä sen jälkeen pötköttelemään reitin varteen. Liukkaissa ylämäissä ei taida yli 500w tehoilla tehdä yhtään mitään ja nekin on väännettävä satulasta istuen.
Cyclocrossiin pitäisikin kehittää oma tehotesti. Ehkäpä 20x10s intervalli ja palautuksina vaikkapa punneruksia sekä vatasalihaksia :)
Meinasin siis tuota että joskus nähny porukalla 20min teholukemia mitkä ovat todella kovia...niillä pitäs kyllä pysyä ainakin hetken aikaa suht hyvin kärjen mukana, oli kisa sit crossia, maastoa tai maantietä. En siis oikein jaksa uskoa että toi parin tonnin wattbike sisältää sellaisen tehomittarin mitä ei tarvii ikinä sen eliniän aikana kalibroida. Meinaan on hieman kalliimpia SRM:n kampiakin hyvä kalibroida aina joskus, pientä driftiä niissäkin ajan mittaan saattaa esiintyä.
Mutta noin muuten oon edelleenkin hemmetin tyytyväinen luotettavaan tehomittariin (SRM) mikä on maksanut aikanaan jonkun verran, mutta on toiminut erittäin luotettavasti...ja sitten tohon Kurtin treineriin. Ei tarvi yhtään mitään kikkailuja ja homma toimii. Toki en käytä näitä trainerroadeja tms. softia, mut kaipa niissäkin joku oma viehätyksensä sitten on säätämisiseen..kovin työläältä toi vaan nyt vaikuttaa. :D
Mutkun siinä cyclocrossissa ei kamalasti ajeta sillä tasaisella 300w teholla, ei edes startissa. Pitäisi kestää niitä hetkellisiä spurtteja jatkuvasti ilman palauttavaa jaksoa. Aivan eri laji, mitä ftp testi. Eikä tässä edes oteta huomioon kädettömyyttä, käsittääkseni crossissa tarvitsee tehdä muutakin kuin polkea silmät kiinni traineria.
Ei se FTP kerro koko totuutta, mutta 300 watin FTP kuski ei mitä todennäkoisemmin jaksa yhtä montaa 1' @ 400w vetoa kuin 350 FTP kuski. Toki poikkeuksia on, mutta poikkeustapaukset eivät luullakseni oli keskivertokeissejä. Jos puhutaan crossista, niin sitten kohdalle voi sattua vaikkapa rata missä on paljon pätkää missä ei voi polkea ja silloin ei riitä vaikka olisi Lancen jalat jos kädet ovat kuitenkin ihan omat.
Cx-kuski treenaa varmasti paljon enemmän anaerobisia toistoja ja niistä toipumista ihan eri tavalla kuin maantiekuski. Trainerroadin podcastissa oli puhetta siitä että hyvät (ts. ~ pro-tason) kuskit erottaa muista se että pystyvät tekemään noita kovia spurtteja ja "lepäämään" jossain 90%:ssa FTP:stä kun me muut rullaillaan. Vitattiin anekdoottina erääseen 400W+ FTP -kuskiin joka pystyy vetämään 120 kpl 800W vetoja tunnin aikana.
Niin ja oma FTP huimat 242W nyt. Astmadiagnoosin jälkeen kiivetty kesän pohjien 165 watista pitkä matka jo, mutta vielä on viime vuoden 267:n saavuttamiseen tekemistä.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Kommuutteri
09.11.2017, 21.33
Loppukaudesta lähtien on tullut käytettyä harjoittelun tukena Xert-palvelua, joka on avannut uusia näkymiä tähän onko-ftp:llä-väliä-vai-ei-keskusteluun. Siinähän suorituskykyä seurataan wattimittarin tiedon pohjalta kolmella suurella: ftp:n kaltaisella treshold powerilla (TP), high intensity energyllä (HIE) ja maximum available powerilla (MPA). Nuo kaikki ovat kunnon osa-alueita, jotka kehittyvät osin toisistaan riippumattomasti ja joihin harjoitus voidaan kiinnittää.
Tuo HIE on noista se kiinnostava juttu esim cyclocrossissa, sillä se kertoo sen energian määrän mikä on käytössä TP:n yläpuoliseen tekemiseen eli juuri niihin anaerobisiin kiskaisuihin.
Mulla esim HIE on pudonnut kesän huippukunnosta noin 30 %, TP:n valahdettua alle 5 %. Siirtymä pk-painotteiseen ja ei-maksimitehoiseen harjoitteluun näkyy näin.
Erilainen harjoittelu kehittää ja pitää yllä siis erilaisia ominaisuuksia ja erilaisia ominaisuuksia pitää mitata eri suureilla. Cogganilainen ajattelu, jossa harjoittelu ohjelmoidaan aina suhteessa ftp:hen, ei siis tässä mielessä ole täysin perusteltu. Tuo Xert edustaa mielenkiintoista uutta ajattelua, jota tässä vielä kyllä sulatellaan ja opiskellaan.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Cx-kuski treenaa varmasti paljon enemmän anaerobisia toistoja ja niistä toipumista ihan eri tavalla kuin maantiekuski. Trainerroadin podcastissa oli puhetta siitä että hyvät (ts. ~ pro-tason) kuskit erottaa muista se että pystyvät tekemään noita kovia spurtteja ja "lepäämään" jossain 90%:ssa FTP:stä kun me muut rullaillaan. Vitattiin anekdoottina erääseen 400W+ FTP -kuskiin joka pystyy vetämään 120 kpl 800W vetoja tunnin aikana.
Tätä juurikin tarkoitin. Esimerkiksi minä pystyn kyllä vetäisemään sen yhden jyrkän mäen, tai kaksikin kovaa ylös, mutta niiden mäkien välissä täytyy palautua ja jos tuossa kohtaa pystyy palauttelmaan jollain 90% teholla, niin katoaa kyllä horisonttiin. Muutaman kisan ajoin viime vuonna ja lopussa syke ei laskenut enää alle 170, vaikka tehoja ei ollut takuulla enää tasaisella edes lähelle 200wattia. Eipä paljon FTP:stä ollut hyötyä.
Antti Kuitto
10.11.2017, 09.47
Ei se FTP kerro koko totuutta, mutta 300 watin FTP kuski ei mitä todennäkoisemmin jaksa yhtä montaa 1' @ 400w vetoa kuin 350 FTP kuski. .
Jep, se on justiinsa noin minustakin...
Kyllä ne ovat hei ne proffat ihan miettineet näitä asioita. Eihän kukaan edes koskaan aja just tasan tuntia, paitsi tunnin ajon ennätysyrityksissä.
Minunkin keväistä ftp-tulostani tässä ketjussa kyseenalaistettiin, vaikka ei mistään hirmu wateista kyse ollutkaan.
Lähdin joka tapauksessa suunnitelmieni mukaan koittamaan kilpasarjassa ajamista ja pärjäsin mielestäni ihan ok siihen nähden, että aikaisempana kokemuksena oli vain kourallinen kuntoajoja. Heti ensimmäisessa kisassa, Kauhajoki ajoissa, oli elite ja 2. kategoria yhdistetty pienen osallistujamäärän vuoksi. Samassa lähdössä ajoi mm. hallitseva suomen mestari. Tämä kisa jäikin ainoaksi, jossa tipuin pääjoukosta ennen maalia.
Toukokuusta syyskuun loppun asti tuli treenattua keskimäärin yli 10 tuntia viikossa (n. 500 TSS per/vk). Myös tehoharjoituksia tuli tehtyä joka viikko, yleensä kahdesti viikossa. Syyskuussa ajoin uuden ftp-testin ja parannusta keväästä oli selvästi.
Lokakuun alusta asti treenimotivaatio on ollut täysin kateissa ja varsinkin sisäharjoittelu on tuntunut todelliselta pakkopullalla. Lokakuu meni todella vähällä treenillä ja nyt marraskuussa kampea ei ole tullut pyöritettyä yhtään. Ei huvita edes ajatella paljonko ftp on tippunut, ja painoakin on tullut pari kiloa : p
Ensi vuodeksi pitää ehkä keksiä jotain uutta suuntaa harrastukselle, vaikkapa maastopyöräilyä tai kymppitonnin ajamista vuoden aikana.
Noniin, tulihan tehtyä testi eilen, vähän erilaisia lukuja kisakuskien rinnalle; 195W
P.s. mitä tossa aiemmin on Wattbikejen tehoista puhuttu, niin kannattaa joskus kokeilla jossain missä on useampi pitkään käytössä ollutta Wattbikeä rinnakkain, että kuin tarkkoja laitteita ne on. Voi yllättäen heittääkin kymmenillä wateilla naapuripyörään verrattuna.
Noniin, tulihan tehtyä testi eilen, vähän erilaisia lukuja kisakuskien rinnalle; 195W
P.s. mitä tossa aiemmin on Wattbikejen tehoista puhuttu, niin kannattaa joskus kokeilla jossain missä on useampi pitkään käytössä ollutta Wattbikeä rinnakkain, että kuin tarkkoja laitteita ne on. Voi yllättäen heittääkin kymmenillä wateilla naapuripyörään verrattuna.
Oliko sulla joku kalibrointi mittari mukana?
Oliko sulla joku kalibrointi mittari mukana?
Noissa tulee kyllä niin selkeitä eroja, että huomaa ihan omalla kropallakin. Valmistajan mukaan tuon kalibraation voi myös suurinpiirtein tarkistaa tietyllä kadenssilla ja asettamalla ilmanvastuksen tiettyyn lukemaan ja vertaamalla heidän taulukkonsa arvoihin. Itselläni on käyttökokemuksia oman seuran Wattbikesta sekä Helsingin kisahallin Wattbikeista. Seuran Wattbike ollaan jouduttu kalibroimaan useasti uudelleen maahantuojan toimesta (näillä kerroilla en ollut paikalla, joten en tiedä/muista millä kalibroitiin tuolloin), mutta hetken kuluttua on laite taas alkanut näyttämään alentuneita tehoja. Kisiksellä noilla on myös ollut aika paljon vaihtelua.
Laktaattitestejä kun olen tehnyt valmennettaville noilla, niin ollaan kyllä jouduttu painimaan sen kanssa miten siirretään toiselle laitteelle (tehty tuolla tod. näk. alakanttiin näyttävällä sen takia, koska se on ollut heillä treenikäytössä). Tulokset (treenitulokset toisella laitteella vs. laktaattitestin tulokset) ovat olleet kyllä niin selvästi eriäviä, että näyttävät eri lukuja.
Käsitykseni on, että erityisesti jatkuvassa käytössä useiden käyttäjien kesken sekä huonolla ylläpidolla ja laitteilla, joissa käytetään paljon tuota magneettivastusta muuttuvat noi teholukemat aika nopeasti.
Ok. Ajattelinkin jo, että on kehitetty semmonen "kalibrointi" kapine, millä voi tarkista laitteen ennen omaa treeniä.
Pyörittelin eilen perusmagneettiharjoitusvastuksella vakiokadenssilla, vakiovaihteella ja vakiovastuksella eli periaatteessa vakioteholla. Tällä setupilla tehot valuivat alaspäin noin 20W 15 minuutin session aikana. Tehotiedot tulivat Stagesin vasemman kammen anturilta. Epäilen, että efekti johtuu magneettivastuksen lämpiämisestä eli taustalla voisi olla tunnettu ilmiö, jossa kestomagneetin magneettikenttä heikkenee magneetin lämpötilan noustessa.
Pyörittelin eilen perusmagneettiharjoitusvastuksella vakiokadenssilla, vakiovaihteella ja vakiovastuksella eli periaatteessa vakioteholla. Tällä setupilla tehot valuivat alaspäin noin 20W 15 minuutin session aikana. Tehotiedot tulivat Stagesin vasemman kammen anturilta. Epäilen, että efekti johtuu magneettivastuksen lämpiämisestä eli taustalla voisi olla tunnettu ilmiö, jossa kestomagneetin magneettikenttä heikkenee magneetin lämpötilan noustessa.
Magneettivastus perustuuu pyörrevirtoihin jotka syntyvät johtavan kappaleen liikkuessa magneettikentässä.
Minä taas epäilen että pyörrevirtoja keräävä alumiinikiekon lämpenemisestä johtuva ominaisresistanssin kasvu heikentää pyörrevirtojen syntymistä.
Pystyisiköhän tuon syyn selvittämään jotenkin näppärästi kotikonstein? Ei sillä, että se nyt olisi mitenkään oleellista, mutta olisihan se hauska ymmärtää mitä tapahtuu. Avasin joskus tuon magneettivastuksen, kun siitä alkoi kuulua kitinää ja vehje on hyvin yksinkertainen toiminnaltaan.
Coasting
13.11.2017, 23.18
Jos puhutaan perinteisistä "rengastrainereistä" ei suoravetoisista, niin sähkö- tai nestevastusta paljon suurempi ongelma on ettei renkaan rullauskitka ole vakio. Siihen vaikuttaa ainakin paine, lämpötila, nopeus ja teho.
Kickr on ainakin selkeästi jäykempi aluksi ennen hihnojen lämpenemistä. Mutta lämpeneminen kestää vain 3 minuuttia ja sitten tasaantuu Kickr antama wattiluku Stagesin kanssa. Vaikka vastus olisi millainen niiin siellä voi matkalla olla noita hihnoja.
FTP-ideologia osoitti tehonsa, kun poljin Zwiftissä Epic KOMia. Suunnittelin ajavani sen vajaan puolituntisen noin 90% intensiteetillä. Pelkällä tuntumalla tai sykkeillä olisi tullut löysäiltyä ihan liikaa, mutta "watteja" tuijottamalla sai kaivettua lisää tehoja ja pidettyä suunnitellun tason. Tässä mielessä ihan sama mitä hattiwatteja nämä ovat verrattuna muihin :)
(juu, oma kysymyksenä on ovatko nämä verrannolliset aiempiin omiin watteihini, kun rengaspaine taisi olla nyt puolikkaan vähemmän kuin mitatessa ja huonelämpö trainerin rullan kohdalla viisi astetta enemmän... toisaalta myös sykkeet näyttivät noudattavan oletettua taso, niin ei tuossa varmasti pahasti pielessä oltu)
No ni. 20min FTP testi meni ihmeekseni läpi, vaikka olin jo keskeyttämässä 10min kohdalla. Trainerroadin ohjeessa kerrottiin mahdollisuudesta ajaa testi hieman heikolla palautumisella, koska tulevassa sweetspot jakosssakin ajetaan yleensä rasittuneena. Trainingpeaks näytti aamulla -16TSB, jonka katsoin olevan aika tarkkaan sama, mikä viime vuonna keskimäärin sweetspoteissa.
Neon wateilla (https://www.strava.com/activities/1278039773) tuloksena 277FTP ja 4iiii wateilla (https://www.strava.com/activities/1278065256) yli 300, mutta jälkimmäiset otetaan käyttöön vasta kesällä ja huudellaan noita isoon ääneen lenkeillä pelottelu tarkoituksessa :)
Paino edelleen 72kg.
Vielä tästä itse testistä.
Neolla on kyllä pirullisen hankalaa yrittää ajaa testi kunnolla tyhmässä moodissa.
Ei meinaa millään löytyä sopivaaa välitystä ja tehoja on pakko yrittää säätää kadenssilla. Tiellä on paljon helpompi ajaa näillä wateilla. Taas kyllä harmittaa, etten ajanut erg moodissa. Tehon säätö olisi helppoa ja portaatonta näppäimistöstä.
Nyt yhden rattaan muutos oli 20w tehossa.
Vastusta kevyemmäksi säätämällä, myös lennosta, pitäisi onnistua pienemmät hyppäykset vaihteiden välillä?
Vastusta kevyemmäksi säätämällä, myös lennosta, pitäisi onnistua pienemmät hyppäykset vaihteiden välillä?
No näin minäkin luulin, mutta se trainerroadin prosentti säätö muutti ainoastaan näytössä näkyvää viivaa, eikä vaikuttanut vastukseen lainkaan testiä ajaessa. Myöskään pienemmästä eturattaasta ei ollutkaan apua, kuten oletin.
Minähän olen ajanut testin aina erg moodissa, mutta tr tiputtaa automaattisesti ergin pois, kun 5min ja 20min vedot alkavat. Tiedä sitten, toimisiko säätö jos ajaisi koko testin ilma erg:tä.
Hitsi, noin se taitaa ollakkin, jos käsitän tästä oikein, niin erg pitää kytkeä kokonaan pois
https://support.trainerroad.com/hc/en-us/articles/201869584-Testing-on-an-ERG-Trainer
Vai tuota... Tämän mukaan trainerroadissa on slope/resictance säätö erikseen, joka olisikin toiminut nuolista sivuille päin. Ylös, alas nuolet säätävät workouttia.
https://support.trainerroad.com/hc/en-us/articles/202806120-TrainerRoad-Keyboard-Shortcuts
Joo tiedän tunteen. Minä ajan kanssa ERGillä testitkin. Kun TrainerRoad vaihtaa sen pois niin laitan sen manuaalisesti takaisin päälle.
Joo tiedän tunteen. Minä ajan kanssa ERGillä testitkin. Kun TrainerRoad vaihtaa sen pois niin laitan sen manuaalisesti takaisin päälle.
Oho, eli sen saa pikanäppäimestä päälle? Oletin, ettei erg toimi lainkaan testin aikana. Taidanpa ajaa tuon viikonloppuna uudelleen, kun on niin kivaa :) Uusi 5min max sykekkin tuli eilen.
Oho, eli sen saa pikanäppäimestä päälle? Oletin, ettei erg toimi lainkaan testin aikana. Taidanpa ajaa tuon viikonloppuna uudelleen, kun on niin kivaa :) Uusi 5min max sykekkin tuli eilen.
Hullu saa olla jos kaksi kertaa viikkoon tuon haluaa ajaa :) Itse suosittelisin ehkä tuota 2*20’ testiä viikonloppunna verrokiksi jos jonkun testin haluaa lähiaikana ajaa uusiksi. Sillä saa mielestäni hyvää kuvaa siitä onko toi ekan testin ftp-arvio osunut suunnilleen kohdalleen. Itse oon sitä mieltä, että toi 20’ testi toimii hyvänä toistuvana kontrollitreeninä ja kehityksen arvioinnissa, mutta jos haluaa tarkemmin arvioida ftp:tä treenialueita varten niin kannattaa säestää sitä eri mittaisilla testeillä. Toi 95%:n pudotus on kuitenkin vain suuntaa antava arvio ftp:stä, samaan tapaan kuin iän perusteella arvioitu maksimisyke. Varsinkin mikäli treenifilosofia pohjautuu siihen, että treenit menevät tarkasti ftp:n ja sen perusteella ennustettujen energiantuottoreittien mukaan voi yli-/aliarvioitu ftp poistaa pohjan ohjelmalta.
2x20min kuulostaisi kyllä kivalta, mutta taitaa jäädä sisällä ajamatta.
Ulkona näiden pidempien vetojen ajaminen on paljon helpompaa. Kesällä syke pysyi hieman yli 170/30min, nyt trainerillla syke karkasi lapasesta.
Nyt kun tuo ftp on aika kohtuullisella tasolla, niin taidan pyrkiä pitämään sweetspoteissa kadenssin 85-90 tuntumassa, eli aika matalalla minulle. Tiedä vaikka jalkoihinkin tarttuisi vähän voimaa, kun ei tuonne salille taida tänäkään talvena päästä.
Vaihtelun vuoksi postataan taas vanha mutta oikein hyvä. Kannattaa käyttää useampaa metodia yhden ja ainoan sijaan.
"the seven deadly sins....
...er, ways of determining your functional threshold power (roughly in order of increasing certainty):
1) from inspection of a ride file.
2) from power distribution profile from multiple rides.
3) from blood lactate measurements (better or worse, depending on how it is done).
4) based on normalized power from a hard ~1 h race.
5) using critical power testing and analysis.
6) from the power that you can routinely generate during long intervals done in training.
7) from the average power during a ~1 h TT (the best predictor of performance is performance itself).
Note the key words "hard", "routinely", and "average" in methods 4, 6 and 7..."
http://alex-cycle.blogspot.com/2008/05/the-seven-deadly-sins.html
Itse en ole huomannut ongelmaa kunhan ajaa aina saman testin samalla protokollalla. Varmaan Trainerroadin workoutitkin tehty sen kokemuksen perusteella mitä heidän 2x8 tai 20 minuutin testin perusteella saavuttaa.
Kun kunto kasvaa kesken treeniohjelman, saatan säätää FTP:tä ylös viikottainkin eikä koskaan ole ainakaan jäänyt 20 minuutin testi vajaaksi sen perusteella - eli toisin sanoen intervallen perusteella hihasta itse arvioitu FTP ei ole ainakaan ollut yli viikkoa myöhemmin ayortettavan testin luvun.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
No näin minäkin luulin, mutta se trainerroadin prosentti säätö muutti ainoastaan näytössä näkyvää viivaa, eikä vaikuttanut vastukseen lainkaan testiä ajaessa. Myöskään pienemmästä eturattaasta ei ollutkaan apua, kuten oletin.
Minähän olen ajanut testin aina erg moodissa, mutta tr tiputtaa automaattisesti ergin pois, kun 5min ja 20min vedot alkavat. Tiedä sitten, toimisiko säätö jos ajaisi koko testin ilma erg:tä.
Sama vika Rahikaisella. Tässä ohje Trainerroadilta mailista, kun asiaa kysyin (btg. On muuten pirun nopee asiakastuki)
KICKR switches into Standard mode when ftp test interval begins, level 3 resistance. When it switches, you'll be able to control the power output by altering your cadence and gearing. If that was too difficult, you can pause the ride and go to the Devices tab in TrainerRoad, select the KICKR, and bump the Standard mode resistance down to 2. When you adjust the intensity, it just changes the target power of the ride. In order to actually make it easier, you'll need to drop the resistance level down. And during those testing intervals, you'll want to completely ignore the target power and give your all-out effort.
Sama vika Rahikaisella. Tässä ohje Trainerroadilta mailista, kun asiaa kysyin (btg. On muuten pirun nopee asiakastuki)
KICKR switches into Standard mode when ftp test interval begins, level 3 resistance. When it switches, you'll be able to control the power output by altering your cadence and gearing. If that was too difficult, you can pause the ride and go to the Devices tab in TrainerRoad, select the KICKR, and bump the Standard mode resistance down to 2. When you adjust the intensity, it just changes the target power of the ride. In order to actually make it easier, you'll need to drop the resistance level down. And during those testing intervals, you'll want to completely ignore the target power and give your all-out effort.
Jep, mutta testin keskeytys kuulostaa aivottomalta. Luulen, että nuolet vasemmalle ja oikealle säätävät tuota vastusta lennosta.
Jep, mutta testin keskeytys kuulostaa aivottomalta. Luulen, että nuolet vasemmalle ja oikealle säätävät tuota vastusta lennosta.
Ei ainakaan iPadilla.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ei ainakaan iPadilla.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Eikä puhelimella, mutta tietokoneella tuo ehkä toimii shortcuttien mukaan.
Ei ainakaan iPadilla.
Sent from my iPhone using TapatalkOmalla iPadilla 20 minuutin testin intervallit tuntuu olevan Kickrillä siinä resistance tai standard-moodissa ja -vastuksella jolla viimeksi niitä käytin. Tässä testi tai kaksi takaperin jouduin säätämään vastusta kovemmalle kun oli jäänyt Kickr 20% resistancelle.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Onkos tuo PC softa kuinka stabiili nykyään? Mulla oli keväällä häikkää sen kanssa ja siirryin pädin käyttöön. Tosin katsoin PCstä samalla cyclocross kisoja, ne kun tunnin kestona sopii moneen reeniin hyvin [emoji41]
Sent from my iPhone using Tapatalk
Minusta se pc-softa on ollut kyllä koko ajan vakaa. Kaikki häiriöt johtuvat ainakin minulla ant+ signaalista.
Minusta se pc-softa on ollut kyllä koko ajan vakaa. Kaikki häiriöt johtuvat ainakin minulla ant+ signaalista.
Mulla kevään FTP 2x8min testi piti tehdä useaan otteeseen, kun eka oli vastus hukassa, tokalla keralla eka 8min meni ok, mut sit tokaan pitikin ladata 600w että kampi pyöri... Välissä en tehny mitään ohjelmalle..
Kuulostaa ant+ ongelmalta...
217. Keväällä 234. Mitattu Trainerroadin 20min testillä, Kurtin Road Machine inride palikalla.
Pitkä tauko treeneissä välissä solisluun katkeamisen takia. Otetaan ekaksi tavoitteeksi saada tuo 234 takaisin kevääksi.
217. Keväällä 234. Mitattu Trainerroadin 20min testillä, Kurtin Road Machine inride palikalla.
Pitkä tauko treeneissä välissä solisluun katkeamisen takia. Otetaan ekaksi tavoitteeksi saada tuo 234 takaisin kevääksi.
Osuipa tismalleen samat luvut kuin minulle, mutta ajallisesti päin vastoin. Kesällä ajoin kympin tempon tuolla 217 watilla 14.35 maantiepyörällä. Kesän lopussa tein Vierumäellä kynnystestit ja siitä tuli arvio 218 w. Samalla viikolla tein sitten Zwiftillä testin ja tulos heitti tuosta arviosta yhden watin, ollen 217. Sen jälkeen aloitin tavoitteellisen ja vahvaan polarisaatioon perustuvan pk-kauden ja vajaan kahden kuukauden pk-harjoittelun jälkeen ftp on noussut 234 wattiin. Kyllä mies muuttui kun lopetti tuon jatkuvan kovan ajon joka lenkillä ja pudotti harjottelun alakynnyksen alapuolelle ja sitten pari harjoitusta viikossa sitten kunnon tehoilla. Kesällä oli yhtä tuskaa päästä ylä sykkeille ja kaikki lenkit päätyivät suurin piirtein samaan keskisykkeeseen ollen lähellä anakynnystä. Kun ajoi mielestään kovan lenkin, niin keskisyke pari pykälää kovempi, kuin normi lenkillä. Nyt sykealue vaihtelu on muuttunut helpoksi. Tuossa punnersin yhden Zwift kisan mukana 40 minuuttia ja keskisyke oli 97% maksimista, joka oli viime kesänä ihan utopiaa.
Olen kertaviikkoon tehnyt 5x4min/2 min.palautuksella 115% ftp ja tuo tuntuu vahvasti virkistävän suorituskykyä. Nuo ovat kyllä minulle pirun kovia harjoituksia ja ajattelin tässä vaiheessa kautta vähentää viiden sijasta kolmeen vetoon. Toinen harjoitus on ollut 2x15 min 95-100% ftp. Loput harjoitukset sitten löysäilty alle 129 sykkeillä. Silloin tällöin joku mieltä piristävä sprintti sekaan, mutta ihan muutama vain. Nyt oikein odottelee niitä tehoharjoituksia, kun on päässyt siitä tukkoisuudesta eroon. Suorituskyvyn nousun takia osaa asennoitua niihin pidempiin hissutteluihinkin ihan eritavoin, koska on huomannut niiden harjoitusvaikutuksen olevan hyvä.
Painoa ei taida olla kovin paljoa,jos 10 km:n tempo maantiepyörällä menee noilla wateilla yli 40:n keskarilla.
Painoa ei taida olla kovin paljoa,jos 10 km:n tempo maantiepyörällä menee noilla wateilla yli 40:n keskarilla.
Pakko tuossa on kai jonkin heittää. Tämän öljytien pätkän ajoin karmeaan myötätuuleen.
Keskari 42 ja todelliset watit jossain 290 kohdilla. Jos samaan kyytiin pääsee ilman tuulta 220w tehoilla, niin lopetan heti trainerilla hinkkaamisen.
https://www.strava.com/activities/1047335242/analysis/2887/3943
Pakko tuossa on kai jonkin heittää. Tämän öljytien pätkän ajoin karmeaan myötätuuleen.
Keskari 42 ja todelliset watit jossain 290 kohdilla. Jos samaan kyytiin pääsee ilman tuulta 220w tehoilla, niin lopetan heti trainerilla hinkkaamisen.
https://www.strava.com/activities/1047335242/analysis/2887/3943
Ehkäpä tuossa yhtälössä heittää monikin asia. Ensinnäkin testeissä en tunnu saavan kaikkea irti kuten maantiellä. Tuo 14.35 ajettiin yhteen suuntaan mielestäni suht tyynellä kelillä, mutta saattanut olla takatuuppari kuitenkin vaikuttamassa. Kisassa vedetty virallinen aika edestakaisella reitillä 15.10. Eli kokonaiset kaksi kympin tempoa tuli tehtyä viime kesänä ja samalla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Paino 80 kg. Eli, vahvasti näyttää, että nuo tempot ovat watitettu kovempaa kuin testien arvot näyttävät suorituskyvyksi.
Tuo 40 minuutin kisa rypistys Zwiftissä myös vahvasti viittaa siihen, että en ole edes maksimisykettäni saanut testissä todelliseen, vaan ainoastaan sen hetkiseen maksimiin, koska tuo diesel jyskytys vienyt kaiken terän huipuista. Meinaan sitä, että 40 minuuttia 97% maksimisykkeestä kertoisi, että olisin kova karpaasi, mutta kun en ole. Eli, harjoitusmuutokseni on aiheuttanut nopeita muutoksia suorituskykyyni ja testin maksimisyke laahaa pahasti perässä. Se saattaa nyt olla jonkun pykälän korkeampi. Käyn tammikuussa taas testeissä, jotta osaan arvioida kehitystäni paremmin.
Katsotaan sitten mihin päästään tuolla uutukaisella aika-ajopyörällä ja talven hinkkaamisella, sekä painon pudottamisella. Toivottavasti kympin tempossakin kaksi ensimmäistä numeroa olisivat 1 ja 3.
…Joo, elikkä 80-kiloiselle 15 minsaa kymppitempossa tarkoittaisi noin 280 W aika-ajopyörällä.
^Tuosta voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että olen maantiepyörällä tuossa tempo kisassa taikonut jostain hieman enemmänkin watteja.
^Tuosta voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että olen maantiepyörällä tuossa tempo kisassa taikonut jostain hieman enemmänkin watteja.
Yhteen suuntaan ajamalla wateista on aika turhaa puhua. Esimerkiksi lahden tiellä pääsee kivasti neljääkymppiä 220w tehoilla. Vaikka tuntuu, ettei myötä tuulta ole, niin sitä voi olla takana paljonkin.
Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että suuri osa ftp testeistä ajetaan alakanttiin. Ei riitä mielenlujuus rääkätä itseä tarpeeksi. Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.
Coasting
19.11.2017, 18.01
Ajoin maantiepyörällä tasaisella menopaluu reitillä ja aivan pläkässä 36.1 km/h @ 240 W (VI 1.02). Sama vauhti molempiin suuntiin.
Sama pätkä (50 km) TRI pyörällä 35.9 km/h @ 211 W (myös 1.02 VI). Tällöin kevyt tuuli ja mennessä 34.2 @ 214 ja paluu 38.0 @ 210.
Ei tarvitse olla kummoista tuulta suuntaan jos toiseen niin sen vaikutus on todella suuri.
Kannattaa myös muistaa ja sisäistää että tuuli hidastaa menopaluu reittiä. Se mitä vastaisessa häviää ei tule kokonaan myötäisessä takaisin. Ja sivutuuli haittaa molempiin suuntiin.
Se mitä vastaisessa häviää ei tule kokonaan myötäisessä takaisin.
Ainoana poikkeuksena tilanne, jossa meno-osuus on alamäkeen viettävä, paluuosuudella tulee pääosa nousumetreistä ja vastatuuli osuu menomatkalle. Sellaisella reitillä siinä olosuhteessa voi päästä lähes samaan aikaan kuin täysin tyynessä, jos ajaa meno-osuuden tehollisesti ylikovaa ja pinnistelee palatessa myötätuulessa sen mitä on jäljellä. Mutta turha jeesustella sen enempää, sivutuuli on juuri se raskain elementti aika-ajossa. Aika harvoin tuulisena päivänä kohdalla ei osu sivutuulta kaiken muun tuulen joukossa.
Yhteen suuntaan ajamalla wateista on aika turhaa puhua. Esimerkiksi lahden tiellä pääsee kivasti neljääkymppiä 220w tehoilla. Vaikka tuntuu, ettei myötä tuulta ole, niin sitä voi olla takana paljonkin.
Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että suuri osa ftp testeistä ajetaan alakanttiin. Ei riitä mielenlujuus rääkätä itseä tarpeeksi. Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.
Olen samaa mieltä yksisuuntaisista tempoista. Tuo 15.10 aika oli kuitenkin edestakaisella reitillä ja pyöräilyliiton kalenteriin merkitty kilpailu, joten voin sitä pitää kohtuu luotettavana tuloksena. Kyllä tuo ftp testi on aika puuduttava henkisesti, eikä siinä saa ainakaan meikäläinen sellaista taistelutahtoa esiin.
Olen samaa mieltä yksisuuntaisista tempoista. Tuo 15.10 aika oli kuitenkin edestakaisella reitillä ja pyöräilyliiton kalenteriin merkitty kilpailu, joten voin sitä pitää kohtuu luotettavana tuloksena. Kyllä tuo ftp testi on aika puuduttava henkisesti, eikä siinä saa ainakaan meikäläinen sellaista taistelutahtoa esiin.
No mitkä oli tuon 15.10 keskiwatit? Sama 210? Millä mittarilla mitattu?
Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.
Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.
No mitkä oli tuon 15.10 keskiwatit? Sama 210? Millä mittarilla mitattu?
En minä mitään watteja maantiellä seuraa, kun ei ole siihen vehjettä. Niillähän ei ole merkitystä, vaan sillä kuka on ensimmäisenä maalissa tai kuka on kovimpaa ajanut matkan. Nämä watin seuraamiset ovat tulleet minulle tuolta trainerin puolelta ja Vierumäen testistä. Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.
En minä mitään watteja maantiellä seuraa, kun ei ole siihen vehjettä. Niillähän ei ole merkitystä, vaan sillä kuka on ensimmäisenä maalissa tai kuka on kovimpaa ajanut matkan. Nämä watin seuraamiset ovat tulleet minulle tuolta trainerin puolelta ja Vierumäen testistä. Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.
Mutta sittenhän sinulla on ne treenaamisen pohjana käytettävät watit pahasti pielessä. Älä tuijota niitä trainerillakaan, mikäli et saa niitä testissä kohdilleen.
^Juu, en olekaan wattien varassa arvioimassa harjoitteluani, vaan käytän vahvasti sykkeitä ja saamiani kynnysarvoja homman perustana. Tarkastelen watteja siten, että omalla trainerilla, vakiopaineilla ja lämpimäksi ajettuna voisin verrata, josko jollain määrätyllä sykemäärällä pystyn harjoittelun tuloksena ajamaan kowempia watteja. Jos tuota kehitystä ei tapahdu, niin on syytä kyseenalaistaa harjoitteluani ja tehdä muutoksia. Tarkastelen esimerkiksi aerobisen kynnykseni kohdalla 129 sykeellä, että mitkä ovat wattimäärät. Nyt ne ovat siinä 155 Zwift watin kieppeillä. Eli, mukawia nuo watit ovat trainerin ja sykevyön kanssa yhdessä kehityksen tarkkailuun.
Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.
Eddy ei käyttänyt edes sykemittaria. Ei harjoittelun tueksi tarvitse tehoja, sykkeitä, kelloa tai muutakaan tukea.
Ja jos ei testissä saa viimeistä kymmentä wattia ulos, niin ei se treenejä pilaa. Ja sitä harjoitustasoa kannattaa haarukoida jatkuvasti, jokaisessa treenissä. Jos 290 watin intervallit tuntuvat helpolta, niin kokeile seuraavaksi 310 watilla.
Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.
Totta kai, mutta silloin pitää unehtaa tuo väärin mitattu FTP. Laroutte puhui tuossa yllä 5x4min@115%FTP seteistä ja jos se ftp heittää 70w, niin ne vedot ovat kyllä silloin jotain ihan muuta.
^Juu, en olekaan wattien varassa arvioimassa harjoitteluani, vaan käytän vahvasti sykkeitä ja saamiani kynnysarvoja homman perustana. Tarkastelen watteja siten, että omalla trainerilla, vakiopaineilla ja lämpimäksi ajettuna voisin verrata, josko jollain määrätyllä sykemäärällä pystyn harjoittelun tuloksena ajamaan kowempia watteja. Jos tuota kehitystä ei tapahdu, niin on syytä kyseenalaistaa harjoitteluani ja tehdä muutoksia. Tarkastelen esimerkiksi aerobisen kynnykseni kohdalla 129 sykeellä, että mitkä ovat wattimäärät. Nyt ne ovat siinä 155 Zwift watin kieppeillä. Eli, mukawia nuo watit ovat trainerin ja sykevyön kanssa yhdessä kehityksen tarkkailuun.
Jos sinulla on joku arviopohjainen nestetraineri, niin minusta niiden wattien seuraaminen kannattaa kyllä melkein unehtaa tuon kautta.
Jatkaa vain sykkeiden mukaan treenaamista ja katsoo sen kunnon siellä kymppi temmossa.
Kun puhuit FTP tuloksesta, niin oletin sinun mitanneen ne mittarilla.
Toisin kuin Karilla ja muilla urheilijoilla, minun kaltaisilla jää ne kovat vedot sekä pk-lenkit helposti tekemättä. Watit ja FTP ovat tällaisia erityisen oppijan apuvälineitä, niin että ymmärtää käskyttää itseään näihin ääripäihin.
^^Näin olen itsekin ajatellut ja ymmärtänyt, että nuo trainerin watit ovat suuntaa antavia. Ne ovat kuitenkin mukavaa viihdettä siinä. Pitää kuitenkin muistaa, että ihan kunto-ukkona ja puolileikillään tätä meikäläinen tekee. Terveys edellä tässä mennään ja pieni kisailu on vain pientä boosteria, niiden pyöräilyn tuomien terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Sijoitukset ovat sivuseikka, enkä siksi panosta harjoitteluni tieteellisyyteen. Suurin piirtein kun mennään oikeaan suuntaan, niin se kyllä piisaa minulle.
Toisin kuin Karilla ja muilla urheilijoilla, minun kaltaisilla jää ne kovat vedot sekä pk-lenkit helposti tekemättä. Watit ja FTP ovat tällaisia erityisen oppijan apuvälineitä, niin että ymmärtää käskyttää itseään näihin ääripäihin.
jep. aerk on tärkeää tietää, ettei aja liian kovaa. kovat vedot ajetaan sitten x% Maximista. kovien vetojen ajat valitaan sen mukaan mihin vaikutusta tarvitaan. kovia vetoja viedään ihan loppuun vasta ihan A-kisojen lähellä. näilla treenattu monta vuotta ja ainakin itelle toimii. mutuna loka-maaliskuu treinerillä arvio, että koviin vetoihin käytetty aika max 20min/viikko. nyt just päätty malagan leiri, jossa 54h pitkää siivua ja 8.5 ajopäivää. tiedän kokemuksesta, että jos tekisin minkä tahansa ftp testin, niin leirin jälkeen arvot olisivat hyvät, vaikkei yhtään ftptreeniä tullut tehtyä.
jep. aerk on tärkeää tietää, ettei aja liian kovaa. kovat vedot ajetaan sitten x% Maximista. kovien vetojen ajat valitaan sen mukaan mihin vaikutusta tarvitaan. kovia vetoja viedään ihan loppuun vasta ihan A-kisojen lähellä. näilla treenattu monta vuotta ja ainakin itelle toimii. mutuna loka-maaliskuu treinerillä arvio, että koviin vetoihin käytetty aika max 20min/viikko. nyt just päätty malagan leiri, jossa 54h pitkää siivua ja 8.5 ajopäivää. tiedän kokemuksesta, että jos tekisin minkä tahansa ftp testin, niin leirin jälkeen arvot olisivat hyvät, vaikkei yhtään ftptreeniä tullut tehtyä.
Samaa mieltä. Tehomittari on kyllä ihan loistava apuväline, mutta siitä on kyllä lieveilmiönä tullut pyöräilyyn ja triathloniin se, että treenaamisesta on tehty ihan turhan vaikeaa. Keskimäärin harjoitteleville olisi paljon hyödyllisempää tietää oma aerobinen kynnys tarkasti kuin oma FTP tai anaerobinen kynnys. Aerobisesta kynnyksestä puolestaan tekee hankalan sen, ettei sillä ole oikeastaan mitään yleispätevää kenttätestiä. Viikonloppuna tein taas useamman laktaattitestin ja jokaiselle olisin kyllä treenitulosten perusteella osannut kohtalaisen hyvin ennustaa anaerobisen kynnyksen, mutta aerobisen kynnyksen osalta kaikilla käyttäytyi kroppa eri tavalla.
Slowtwitch-foorumilta lueskelin huvittuneena ketjua kun monen sivun verran yritettiin analysoida, että millä FTP-prosentilla treeni pitäisi oikein ajaa, kun tutkimuksessakin luki suoraan, että mitään hapenoton, tehon tai sykkeen suhteen määrättyä prosenttia ei annettu, vaan ohje oli yksinkertaisesti ajaa niin kovalla teholla kuin kykeni ylläpitämään kaikissa pätkissä. Kun treenit on suunniteltu järkevästi ne käytännössä pakoittavat oikeanlaisen toteutuksen kovissa treeneissä. Samaa ei voi sanoa kevyistä treeneistä.
Samalla palaan siihen, että ei ole kyllä mitään yhtä autuaaksi tekevää testiä, jolla tuo anaerobinen kynnys tai sitä suunnilleen vastaava FTP määrittyisi tarkasti kaikille yksilöille. Aineenvaihdunnallisesti lähimmäksi pääsee laktaattien ja hengityskaasujen kombolla, mutta yksilöllisesti sitten vaihtelee se, että kyetäänkö tuolla kynnyksellä työskentelemään 30 minuuttia vai 90 minuuttia. Kuten täälläkin tuli ilmi niin tuo 95% pois Cogganin protokollan testistä on vain hyvin karkea arvio.
Kun nyt vielä vuodatan, niin Cogganilla ja Allenilla on paljon hyviä ajatuksia, mutta yllättävän paljon myös tuubaa. Esimerkiksi aika tarkoituksen hakuisesti haettu tuo heidän kirjassaan ja muualla mainittu "laktaattikynnys", joka heidän mukaansa on 1mmol/l nousu perustasosta. Tuota kriteeriä kyllä harvoin käytetään testausasemilla tai laadukkaassa tutkimuksessa. Samalla he jotenkin unohtavat, että noita kynnyksiä voidaan määrittää kaksi, ja tuo heidän määritelmänsä osuu jokseenkin kynnysten puoliväliin, joten ymmärrettävästi ei oikein vastaa kummankaan kynnyksen suoritustasoa. Kannattaa muuten jos testeissä käy niin kysäistä testaajalta, että mitä kriteereitä käyttää kynnysten määrittämisessä, noissakin kun on kyllä selkeätä vaihtelua Suomessakin eri testiasemien välillä.
ovat kuulemma vaihtaneet aerk kriteereitä, nykyiset antanevat pienemmät arvot
ovat kuulemma vaihtaneet aerk kriteereitä, nykyiset antanevat pienemmät arvot
Helsingin Urheilulääkäriasema, Paavo Nurmi -keskus ja KIHU ovat ainakin käyttäneet toisistaan hieman eroavia kriteereitä noissa testeissä. Kyllähän noiden määritykseen on Suomessa olemassa yleinen ohje, ja siihen nyt juuri KIHU on vähän tuonut päivitystä, mutta käytännössä jokainen testaaja/testiasema tuntuu käyttävän itse hyväksi toteamiaan tapoja. Eipä sillä sinänsä suurta merkitystä muuten ole kuin, että mitään yhtä ja absoluuttista lukemaa ei kummankaan kynnyksen osalta ole esittää, vaan ovat sekä testitavasta että tulkinnasta riippuvaisia. Sen takia esim. eri henkilöiden välillä vertailu ei välttämättä ole mielekästä, ja tämä tulisi myös tiedostaa mikäli testaaja/testipaikka vaihtuu. Käytännön treeniohjeissa myös hyvä olla tietoinen näistä eroista esim. sen suhteen kuinka lähellä kynnystä kannattaa harjoitella.
Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.
Tosielämän lukuja viime kauden viikkotempoista edestakaisella jonkin verran mäkisellä edestakaisella 10km-reitilla. Kuski kutakuinkin samanikäinen (55v.) ja kokoinen 78 kg/180 cm kuin sinä. Näistä luvuista voit ehkä indikoida jotain lukuja omien suoritustesi osalta.
11.5.2017 aurinkoinen ilma +8C kevyt tuuli - maantiepyörä aerokiekot ja pitkät trikoot ajotakki: ajoaika 15.40 keskiwatit 306W
15.6.2017 aurinkoinen ilma +22C reipas tuuli - aika-ajopyörä ja muut aika-ajovarusteet: ajoaika 14.10 keskiwatit 303W
Oisko 340W ja Liedon 10 tempo alle 13min käännöllä. Veikkaisin, että asento aikas kohillaan.
Mulla Liedon 10 tempo (nopea rata) noilla yllämainituilla kuskin spekseillä 13.53 ja noin 300W.
ohje oli yksinkertaisesti ajaa niin kovalla teholla kuin kykeni ylläpitämään kaikissa pätkissä.
Tarkoittaako treenin järkevä suunnittelu siis sitä, että siihen on laskettu maksimisuoritusten laskujohteisen tehon harjoitusvaikutus sisään? Tai siis en ainakaan itse tuolla ohjeistuksella ajaisi 5x5' ensimmäistä ja viimeistä samalla teholla.
anttipietila
20.11.2017, 15.28
Samaa mieltä. Tehomittari on kyllä ihan loistava apuväline, mutta siitä on kyllä lieveilmiönä tullut pyöräilyyn ja triathloniin se, että treenaamisesta on tehty ihan turhan vaikeaa. Keskimäärin harjoitteleville olisi paljon hyödyllisempää tietää oma aerobinen kynnys tarkasti kuin oma FTP tai anaerobinen kynnys. Aerobisesta kynnyksestä puolestaan tekee hankalan sen, ettei sillä ole oikeastaan mitään yleispätevää kenttätestiä. Viikonloppuna tein taas useamman laktaattitestin ja jokaiselle olisin kyllä treenitulosten perusteella osannut kohtalaisen hyvin ennustaa anaerobisen kynnyksen, mutta aerobisen kynnyksen osalta kaikilla käyttäytyi kroppa eri tavalla.
----
Hetkinen, mihin esimerkiksi minä tarvitsen omaa aerobista kynnystäni? Lähtökohtaisesti, omat 'treenini' on 2*20 min tai 5*5 min vetoja, taikka yhdistelmiä tai muunnelmia näistä. Oman käsitykseni mukaan, tehoilla millä ajan nämä treenit ei ole mitään tekemistä aerobisen kynnyksen kanssa.
Tarkoittaako treenin järkevä suunnittelu siis sitä, että siihen on laskettu maksimisuoritusten laskujohteisen tehon harjoitusvaikutus sisään? Tai siis en ainakaan itse tuolla ohjeistuksella ajaisi 5x5' ensimmäistä ja viimeistä samalla teholla.
Kirjoitin epäselvästi, pahoitteluni. Ohje siis ajaa niin kovaa, että kykeni pitämään samaa tehoa yllä kaikissa pätkissä, eli ei jokaista pätkää niin kovaa kuin pystyy, jolloin teho tosiaan oletettavasti laskisi pätkästä toiseen.
Hetkinen, mihin esimerkiksi minä tarvitsen omaa aerobista kynnystäni? Lähtökohtaisesti, omat 'treenini' on 2*20 min tai 5*5 min vetoja, taikka yhdistelmiä tai muunnelmia näistä. Oman käsitykseni mukaan, tehoilla millä ajan nämä treenit ei ole mitään tekemistä aerobisen kynnyksen kanssa.
Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).
Tosielämän lukuja viime kauden viikkotempoista edestakaisella jonkin verran mäkisellä edestakaisella 10km-reitilla. Kuski kutakuinkin samanikäinen (55v.) ja kokoinen 78 kg/180 cm kuin sinä. Näistä luvuista voit ehkä indikoida jotain lukuja omien suoritustesi osalta.
11.5.2017 aurinkoinen ilma +8C kevyt tuuli - maantiepyörä aerokiekot ja pitkät trikoot ajotakki: ajoaika 15.40 keskiwatit 306W
15.6.2017 aurinkoinen ilma +22C reipas tuuli - aika-ajopyörä ja muut aika-ajovarusteet: ajoaika 14.10 keskiwatit 303W
Olisipa kiva kun olisi ollut samanlainen pyörä molemmilla kerroilla. Itseäni askarruttaa, että kuinka suuri on lämpötilan vaikutus nopeuteen/tehon tarpeeseen.
Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).
Minäkin alan kyllä jästipäänä pikkuhiljaa uskomaan matalilla tehoilla ajamiseen. Sweetspottia nyt kuitenkin aloin hinkkaamaan. Tuo on vaan niin helppoa ja nopeaa ajaa trainerilla ja uskon saavani siitä itselleni tarpeellista voimaa jalkoihin. Tai ainakin toivon niin :) Ehdin kuitenkin ajamaan aika reippaasti peekoota ennen trainerille siirtymistä. Katselin juuri tunteja ja zone1,2 alueilla on oltu syyskuun jälkeen noin 10h per viikko. Iso osa tuosta tasaista 170w pyöritystä.
Tämä talvi yritetään nyt vielä sohlata yksin trainerroadin kanssa ja katsotaan missä keväällä mennään. Kesälle sain jo luvan kiertää kaikki alkukesän maantiekisat, eli nyt on tavoitettakin touhussa. Ensi syksynä sitten tarkistetaan tulokset ja otetaan treeniin jotain järkeäkin mukaan, mieluummin toisen pään muodossa.
Todennäköisesti sitä yksinään hakkaa päätänsä seinään ja tekee kaikki mahdolliset virheet. Jostain syystä vain haluaisi oppia omasta kropastaan mahdollisimman paljon, ennenkuin ulkoistaa homman muille.
Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).
Aika moni taitaa ainakin jollain tasolla ymmärtää minkälaista se optimaalinen harjoittelu on, mutta syystä tai toisesta poikkeaa siitä optimista. Lisäksi...ei sweet spot treenaavan testitulokset välttämättä ole kuten tossa kuvailet.
Kiitos lajitovereille noista hyvistä kympin tempon aika- ja wattiesimerkeistä. Ne auttavat hieman hahmottamaan wattejani mitä mahdollisesti pystyisin oikealla harjoittelulla saavuttamaan. Tämähän on tällaista some jossittelua, mutta jos harjoitteluni tuottaa kehitystä viime kesän nuhapumppu menosta ja jos sen seitsemän kiloa saisin pudotettua, sekä aika-ajo pyörän tuoma hyöty mukaan, niin kyllä tuon kympin ajan pitäisi vahvasti alkaa 14 minuutilla tai kaiken nappiin mennessä jopa 13 numeroilla. No, pitää tässä haaveilun lisäksi jonkun kerran tuota kampeakin vääntää talven aikana.
Tuossa ylempänä noista kynnyksistä ja niiden tarpeellisuudesta taitettiin peistä. Itselleni niiden selvittäminen oli erittäin tärkeää. 129/148/174. Viimeiset kolme vuotta olen ajanut sillä vauhdilla mikä tuntuu mukavimmalta. No, kun tykkää tuntea ajavansa reippaasti, niin kaikki, siis kaikki lenkit ovat menneet n.145-155 sykkeillä. Kun nyt määritelty anakynnys oli 148 sykettä minuutissa, niin kaikki ajo ollut lähellä anakynnystä. Juu, hyvä diisseli olen, mutta jos joku erehtyy muutaman kerran repimään, niin katselen loittonevia takavaloja.
Kisavuosista 30 vuotta ja nyt viimevuosina ei ollut hajuakaan kynnyksistä, koska ajaminen oli aina mukavaa, kun luuli ajavansa kovaa, siis luuli. Alakynnys löytyi sieltä 129 kohdalta ja nyt olen orjallisesti ajanut pk-lenkit sen alapuolella. Eli, lenkkien keskisykkeet, poislukien tehoharjoitukset, ovat laskeneet siis 15-25 pykälää.
Nyt se ero kesään tosiaan on kuin yöllä ja päivällä. Vaikka harjoitusmääräni lisääntyivät 25%, kun lisäsin harjoituspäivät viikossa neljään, kolmen sijasta, niin olen paljon virkeämpi ja levänneemmän oloinen. Ja kuten olen jo maininnutkin, niin nyt on yläsykkeet alkaneet maistumaan ja niihin päästään hienosti.
Yhteenvetona se, että tällaiselle kuntopullerolle kynnykset selkeyttivät omaa harjoittelua huomattavasti ja kaltaiseni saattavat saada niistä jopa enemmän hyötyä, kuin kokeneet joilla valmennustietous on jokapäivästä leipää ja jo lähtökohtaisestikin harjoittelevat oikeammin.
Olisipa kiva kun olisi ollut samanlainen pyörä molemmilla kerroilla. Itseäni askarruttaa, että kuinka suuri on lämpötilan vaikutus nopeuteen/tehon tarpeeseen.
On mulla niitäkin tuloksia viime kesän viikkotempoista aika-ajopyörällä ajettuna. Laitan huomenna jotain lisätietoja, kun olen pöytäkoneen äärellä.
Hetkinen, mihin esimerkiksi minä tarvitsen omaa aerobista kynnystäni? Lähtökohtaisesti, omat 'treenini' on 2*20 min tai 5*5 min vetoja, taikka yhdistelmiä tai muunnelmia näistä. Oman käsitykseni mukaan, tehoilla millä ajan nämä treenit ei ole mitään tekemistä aerobisen kynnyksen kanssa.
Ei olekkaan. Pointti on siinä, että ajat 5 tai 20 min vedot sellaisella teholla, että jaksat ne vetää. 2-n kpl, xmin tauoilla ja päivän olotila vaikuttaa sekin. Nyt vähän säästellen ja kisakaudella kovempaa. Aerkilla varmistat ettet aja liian kovaa tehojen välissä. Minun filosofian mukaan se kuitenkin on tärkeämpää kuin wattien liian tarkka tuijottelu.
Ei olekkaan. Pointti on siinä, että ajat 5 tai 20 min vedot sellaisella teholla, että jaksat ne vetää. 2-n kpl, xmin tauoilla ja päivän olotila vaikuttaa sekin. Nyt vähän säästellen ja kisakaudella kovempaa. Aerkilla varmistat ettet aja liian kovaa tehojen välissä. Minun filosofian mukaan se kuitenkin on tärkeämpää kuin wattien liian tarkka tuijottelu.
Ja aerkilla tarkoitat tässä sykettä? Eli ne lyhyissä mäissää karkaavat watit eivät niin haittaa, kunhan syke pysyy aisoissa?
^Juuri näin. Se ei haittaa vaikka käydäänkin aerkin yläpuolella satunnaisesti. Se ei pilaa harjoitustavoitetta ja tekee ajamisesta luonnollisempaa, kun voi heittomäen vetäistä muutamaa polkaisulla putkelta ja sitten taas palaillaan pienempiin tehoihin. Itselleni olisi hyvin vierasta pienissä kinkamissa laskea vauhtia sen takia, kun watit hetkellisesti nousevat.
Ja aerkilla tarkoitat tässä sykettä? Eli ne lyhyissä mäissää karkaavat watit eivät niin haittaa, kunhan syke pysyy aisoissa? jep, mutta toki karkaavat watit on suht. käsite. oman tietotaidon mukaan hiilarikonetta ei kannattaisi käynnistää turhaan. Sille löytyy sitten parempia treenejä. yksi treenifilosofiahan on yleisesti käytetyn aerk aenk jutun ohella energiaan sidottu harjoittelun ohjelmointi. Mielestäni jälkimmäinen oikeampi, mutta vaikeampi eikä elättäisi wattimittariteollisuutta.
Tuohon larouten aiemmin ajamaan sweetspottiin on vielä pakko palata. Jos tosiaan todellinen ftp:si on luokkaa 280 ja olet ajanut aiemmin sweetspotin huomattavasti matalamman testin mukaan, niin ne ajetut setit ovat sitten olleet sitä matalaa tempo tehoa, eikä lähellekkään suunniteltua aluetta.
anttipietila
21.11.2017, 10.11
Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).
Niin, minun näkemykseni mukaan optimaalinen harjoittelu on sellainen harjoittelu mikä nostaa suorituskykyä.
Ja FTP-sweet spot alueen harjoittelu nostaa myös alempia tehoalueita; ts jos toisen kaverin FTP on 300 W, ja toisen 250 W, 300 watin kaveri pystyy ajamaan oleellisesti pidempään kaikilla <300 watin tehoilla kuin 250 watin kuski.
Ei sillä etteikö pitkiä matalan tehojen lenkkejä voi ajaa, mutta ei niillä samanlaista vaikutusta FTP ja sitä alempiin tehoihin ole kuin FTP - sweet spot treeneillä. Mikäs sen mukavampaa olisikaan kuin ajella hengästymättä ja hikoilematta ja kunto sen kun nousisi mutta kun ei se vaan toimi niin.
Tässä lisää näitä tosielämän lukuja viime kauden viikkotempoista edestakaisella jonkin verran mäkisellä 10km-reitilla säätiedoilla täydennettynä. Kuski 55v ja 78 kg/180 cm. Pyöränä kaikissa ajoissa sama aika-ajopyörä - välillä takana levykiekko välillä Ligthweight-aerokiekko - edessä aina korkealaippainen aerokiekko. Ajovaatetus vaihdellut sään mukaan.
4.5.2017 aurinkoista +13C tuuli 11 km/h pohjoinen: ajoaika 14.30 keskiwatit 299W
25.5.2017 aurinkoista +13C tuuli 21 km/h luode: ajoaika 14.22 keskiwatit 298W
1.6.2017 pilvistä +10C tuuli 27 km/h luode: ajoaika 14.34 keskiwatit 300W
15.6.2017 aurinkoista +23C tuuli 19 km/h länsi: ajoaika 14.10 keskiwatit 303W
29.6.2017 aurinkoista +22C tuuli 16 km/h itä: ajoaika 14.12 keskiwatit 291W
6.7.2017 pilvistä +15C tuuli 21 km/h länsiluode: ajoaika 14.50 keskiwatit 289W
24.8.2017 aurinkoista +16C tuuli 16 km/h pohjoisluode: ajoaika 14.19 keskiwatit 301W
31.8.2017 sadetta +17C tuuli 8 km/h kaakko: ajoaika 14.35 keskiwatit 280W
28.9.2017 aurinkoista +12C tuuli 8 km/h koilinen: ajoaika 14.55 keskiwatit 303W
Kuriositeettina haluan mainita eilen papereitani järjestellessä silmiini osuneet 24 vuotta sitten tehdyn ergokuntotestin tulokset. Oli aika masentavaa verrata noita edellä mainittuja täysillä rimpuillen 10-tempossa ajettuja watteja noihin melko nuorelta mieheltä (31 v) mitattuihin arvoihin. Kuskin mitat olivat säilyneet samoina, mutta vuosia on välissä kulunut melkein neljännesvuosisata. Pyörällä ajaminen on ollut aktiivista ja sisältänyt myös kisaamista kaikki nämä vuodet, mutta aika tosiaan tekee tehtävänsä...
Aerobinen kynnys: 265W, 3.4 W/kg, syke 144
Anaerobinen kynnys: 340W, 4.35W/kg, syke 163
Maksimi: 430W, 5.5W/kg, syke 184, VO2 70 ml/kg/min
Niin, minun näkemykseni mukaan optimaalinen harjoittelu on sellainen harjoittelu mikä nostaa suorituskykyä.
Ja FTP-sweet spot alueen harjoittelu nostaa myös alempia tehoalueita; ts jos toisen kaverin FTP on 300 W, ja toisen 250 W, 300 watin kaveri pystyy ajamaan oleellisesti pidempään kaikilla <300 watin tehoilla kuin 250 watin kuski.
Ei sillä etteikö pitkiä matalan tehojen lenkkejä voi ajaa, mutta ei niillä samanlaista vaikutusta FTP ja sitä alempiin tehoihin ole kuin FTP - sweet spot treeneillä. Mikäs sen mukavampaa olisikaan kuin ajella hengästymättä ja hikoilematta ja kunto sen kun nousisi mutta kun ei se vaan toimi niin.
Kyllähän sweet spot harjoittelu nostaa FTP:tä tiettyyn pisteeseen saakka, ja sitä on sopiva annostella harjoitusohjelmaan yksilöstä riippuen tietyin ajanvälein. Mutta kyllä sitä FTP:tä saa nostettua muillakin tavoin, jotka ovat usein myös tehokkaampia sen nostamiseen. Ja kyllä se vaan vaikuttaa aika hyvin toimivan niin, että kokonaisvaltaisesti kestävyyssuorituskyky ja sen myötä FTP nousee tehokkaammin yhdistelmällä kovemman intensiteetin harjoittelua sekä runsasta matalan intensiteetin harjoittelua. Tuon osalta tutkimusnäyttö on niin yksiselitteistä, ettei sitä oikein voi kiistää (paitsi toteamalla, että kaikki asiaan perehtyneet tutkimukset ovat perseestä eivätkä anna oikeaa kokonaiskuvaa).
Itse ennemmin toteisin, että helppohan se on ajaa määrällisesti keskinkertaisesti sekä keskikovia nopeuksia, mutta harjoittelu muuttuu haastavammaksi siinä vaiheessa kun pitäisi oikeasti olla kanttia ajaa määrällisesti paljon kevyttä ja sitten piiskata itsestään kaikki irti kovissa harjoituksissa.
Minulla on myös kymmenien valmennettavien kohdalta tapausesimerkkejä siitä miten vk/sweet spot -painotteisella harjoittelulla ollaan saatu ne helpot kehitykset tuotua esiin, mutta sen jälkeen ollaan jämähdetty paikalle. Näissä tapauksissa on myös sataprosenttisesti onnistunut esim. tunnin testin (jota itse käytän aika paljon kontrollina) merkittävä kehitys nimenomaan keventämällä valtaosaa harjoittelusta huomattavasti. 1-2 kuukauden ajan jo pelkkä kevennys on tyypillisesti tuonut n. 10%:n kehityksen tulokseen. Kehitystä on tullut enemmän ja se on jatkunut pidemmän aikaa kun tätä ollaan sitten sävytetty sopivalla määrällä kovatehoista harjoittelua (jonkin verran siinä FTP:n tienoilla, mutta pääasiallisesti sen yli).
Sitten toisaalta (ellei ole kyse tunnin temmosta) yleensä pitäisi pystyä koneesta repimään myös tehoja tuon FTP:n yläpuolella ja siinä auttaa kyllä huomattavasti hyvä hapenottokyky sekä kyky puskuroida happamuutta, siirtää laktaatit ulos nopeista lihassoluista ja käyttää ne uudestaan energiaksi hitaissa lihassoluissa sekä hyvä hermolihasjärjestelmän toiminta. Näitä ominaisuuksia, kuten myös suorituskykyä, saadaan vain rajallisesti kehitettyä pelkällä sweet spotin jauhamisella. Maksimihapenottokyky (ja sitä vastaava teho) asettaa myös rajat sille mihin kynnykset voivat nousta (tuskin kovin montaa Touria voitettu alle 80ml/kg/min hapenotolla viimeisen viiden vuosikymmenen aikana), ja se kyllä kehittyy selvästi enemmän korkeamman intensiteetin treenillä kuin sweet spot. Juju on siinä, ettei tuota korkeaa intensiteettiä voi pitkällä aikavälillä jauhaa tehokkaasti ellei mukana ole riittävää määrää matalatehoista harjoittelua.
Vielä tuohon optimaaliseen harjoitteluun, että täsmennän omalta osaltani määritteeksi sen, että optimaalinen harjoittelu nostaa suorituskykyä mahdollisimman paljon niillä suorituskyvyn osa-alueilla, jotka määrittävät lajissa menestymisen. Tuolloin sweet spot on minulla yksi työkalu, joka toimii loistavasti esimerkiksi aikarajotteisilla tiettyyn pisteeseen asti, samoin se toimii lyhyellä aikajaksolla hyvänä anaerobisen kynnyksen/FTP:n buustaajana, sekä se on erinomainen työkalu esimerkiksi silloin kun ollaan tahkottu polarisoidumpaa harjoittelua ja pitää parin kuukauden aikajänteellä vähän typistää teho-alueen yläpäätä ja nostaa kykyä ylläpitää korkeaa keskitehoa pitkiä ajanjaksoja. Samalla se on kuitenkin vain yksi osa optimaalista harjoittelua ja mikäli mielii kehittää suorituskykyä pitkällä aikavälillä mahdollisimman paljon, kannattaa myös muita harjoittelumuotoja sisällyttää harjoitteluun.
Itse ennemmin toteisin, että helppohan se on ajaa määrällisesti keskinkertaisesti sekä keskikovia nopeuksia, mutta harjoittelu muuttuu haastavammaksi siinä vaiheessa kun pitäisi oikeasti olla kanttia ajaa määrällisesti paljon kevyttä ja sitten piiskata itsestään kaikki irti kovissa harjoituksissa.
Näin sen itsekkin nään. Määrällisesti paljon ajaminen on vaan töiden, tenavan ja suomen talven kanssa ainakin minulle pirun hankalaa. Syksyllä vielä pystyi napsimaan aikaa työmatkalta, ajamalla pari tuntia suuntaansa, mutta nyt tuonne loskan sekaan lähteminen ei oikeastaan kiinnosta yhtään.
Edit: Ja nyt luin tuon tekstin loppuun. Täytyy tosiaan pitää järki päässä näiden ss:n kanssa ja tehdä kunnolla se tuleva build kausi. Ei varmastikkaan ole myöskään huono idea ajaa väliin muutama pidempi pk, kelien niin salliessa ja sisällyttää tuohon loppuun muutamat lyhemmät intervallit.
Ja noin vähän mietinkin, eli otetaan ss:lla löysät pois ja aletaan miettimään ensi kaudella pidemmällä aikavälillä järkevämpää ohjelmaa. Tärkeintä minulle nyt on nyt tajuta, ettei oikeasti vielä tajua kestävyysurheilusta yhtään mitään :)
Kyllähän sweet spot harjoittelu nostaa FTP:tä tiettyyn pisteeseen saakka, ja sitä on sopiva annostella harjoitusohjelmaan yksilöstä riippuen tietyin ajanvälein. Mutta kyllä sitä FTP:tä saa nostettua muillakin tavoin, jotka ovat usein myös tehokkaampia sen nostamiseen. Ja kyllä se vaan vaikuttaa aika hyvin toimivan niin, että kokonaisvaltaisesti kestävyyssuorituskyky ja sen myötä FTP nousee tehokkaammin yhdistelmällä kovemman intensiteetin harjoittelua sekä runsasta matalan intensiteetin harjoittelua. Tuon osalta tutkimusnäyttö on niin yksiselitteistä, ettei sitä oikein voi kiistää (paitsi toteamalla, että kaikki asiaan perehtyneet tutkimukset ovat perseestä eivätkä anna oikeaa kokonaiskuvaa). .....
Totean, että vertaisarvioidut tutkimukset asiasta ovat korkeatasoisia, mutta eivät välttämättä anna oikeaa kokonaiskuvaa. Jos ajatellaan noin interventiona on polarisoitu harjoittelu selvästi "sweet spottia" vaikuttavampaa. Mutta edelleen tarvitaan lisätutkimusta. Valmennusopin osalta tutkimusten yhtenä ongelmana on suhteellisen pienet otoskoot, jolloin jo se itsestään vaikeuttaa monien väliintulevien muuttujien kontrollointia. Tässä kohtaa esim. harjoitushistorian kontrollointi on vaikeaa. Miten se, oletko edelliset 8 viikkoa harjoitellut polarisoidusti tai kynnysten välille painottuen vaikuttaa siihen, miten polarisoitu vs. kynnysten välille painottuva haroittelu "puree", olisi esim. mielenkiintoista selvittää. Käytännössä tämä asetelma tuo uuden näkökulman "lisää samaa" vs. "erilaista" erottelun muodossa. On aivan mahdollista, että 8 viikkoa polarisoitua on "sweet spottia" vaikuttavampaa, kun urheilijalla on taustalla jo entuudestaan 8 viikkoa "sweet spottia". Vastaavasti polarisoitu ei välttämättä ole niin vaikuttavaa, kun taustalla on jo alla polarisoitua.
Tutkimukset, joissa on puolestaan jaettu menestyneiden urheilijoiden urheilu-uran harjoitteet puolestaan eri harjoitusalueisiin, antavat vain tämän jakauman, mutta jättävät ajalliset vaihtelut tarkastelun ulkopuolelle. Ja edelleen näissä on hieman horjuvuutta sen suhteen, miten tämä harjoitusaluejakauma lasketaan. Esim. 20 tuntia viikossa wattimittarin kanssa harjoittelevan kohdalla voi 4 tuntia (20 %) yläkynnyksen yläpuolista harjoittelua viikossa olla tekemätön paikka. Eihän se ole esim. kuin 48 kappaletta 5 minuutin VO2max-vetoa viikossa. :p
Pahoittelen harhautumista varsinaisesta aiheesta.
Polarized tai VK2 mallien soveltuvuus pitää itse kokeilla. Non-responder on avainsana engl mailmaan. 80/20 ei tarkoita että 20% ajasta mennään täpöillä
Polarized tai VK2 mallien soveltuvuus pitää itse kokeilla. Non-responder on avainsana engl mailmaan. 80/20 ei tarkoita että 20% ajasta mennään täpöillä
Mutta ei tämä välttämättä ole edes niin yksinkertaista, että joku on non-responder vaan, että hänen tilanteensa voi juuri sillä hetkellä olla sellainen, että vastetta ei tule. Kommentoin lähinnä sitä, että evidenssi on tällä hetkellä polarisoidun harjoittelun puolella, mutta paljon on aukkopaikkoja tietämyksessämme. Kun nyt viitattiin tutkimuksien tuottamaan tietoon.
Voi olla, että noiden kahden mallin parempi soveltuvuus on yksilöön liittyvä tai tilanteeseen (harjoitushistoria yms) liittyvä ominaisuus. Tai näiden yhdysvaikutus. Kokeilemalla saa silloin tietää, miten valittu harjoitusmetodi vaikutti, mutta ei sitä mitä olisi tapahtunut, jos olisi valinnut toisin. Ja jos taas tekee blokkeina nämä peräjälkeen, ei voi saada tietää, mitä olisi tapahtunut päinvastaisessa järjestyksessä. Vielä on tilaa siis tutkimukselle, joka syventää tätä koskevaa tietoa.
Jos kyse ei ole 80/20 liittyen aikaa, niin miten tämä jako määrittyy?
Ja jos käytetään jaon perusteena aikaa eri intensiteettialueilla ja sen mittarina sykettä, niin miten tämä on siirrettävissä tehopohjaiseen harjoitteluun? Johon säikeemme FTP:stä liittyy.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0838.2004.00418.x/full
http://fftri.com/files/pdf/Esteve-Lanao%20et%20al%20JSCR,%202007.pdf
Mun pointtini on, että polarisoidussa voi 20 olla aivan helvetillisesti liikaa tehoharjoittelua.
Sent from my iPad using Tapatalk
244W FTP mitattu tänään 20 minuutin testin perusteella ja samainen ss-pohjainen peruskuntoproggis alkamassa kuin PastilZillakin. Varsinaisia tavoitteita ei ole muuten kuin saada volyymit ja tehot korkeammiksi kuin menneellä kaudella.
Jos Sweet spotit ei toimi, voin aina aloittaa pohjan rakentamisen perinteisemmin menetelmin myöhemmin talvella. Pieleenmeno kuitenkin tarkoittaisi todennäköisesti että kynnysteho on noussut vaikka peruskunto ei olisi hyvässä hapessa myöhempää kautta ajatellen.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Olen varmaankin lukenut samoja kirjoituksia kuin Scade ja PatilZ, ja pidän niitä ihan vakuuttavina, tosin noilla varauksilla mitkä PatilZ toi esiin.
Itse olen saanut aikaan ihan hyvää kehitystä polarisoimalla, karkeasti 85-15 aika tehoalueilla -jakaumalla (toteutunut lähempänä 87-13). Kevyt reilusti alle alakynnyksen ja kovat vetoina yli yläkynnyksen. Käytän critical poweria, koska testaaminen on helpompaa niin: ei tarvitse luukuttaa tuntia eikä käyttää korjauskertoimia. Keskialueilla tulee toki tehon osalta käytyä joissain mäissä, sykkeen kanssa ei niinkään, mutta harvoin tarkoituksella. Osa kehityksestä tuli varmasti ilmaiseksi, kun palasin tauon jälkeen ajamaan enemmän. Kuitenkaan en ole varma, olisiko tehoharjoittelun määrän kasvattaminen tuonut parempaa tulosta. Tuskin. Kehittääkö kevyt PK-määrä minua? Aivan varmasti kehittää, vaikkei määrät ole eläimellisiä. Lisäksi 80/20 jakauma olisi voinut tällä sapluunalla olla tekemätön paikka. Kolmen kuukauden harjoittelulla CP oli syyskuussa 275W, FTP inan vähemmän.
Mutta, mutta. Koska monella tavalla voi aivan ilmeisesti kehittyä, niin ehkä POL vs SS -filosofioiden vertailua oleellisempaa olisi puhua ihan vaan perusteista, kutenmiten rakentaa progressiota kokonaisharjoitteluun ja sit erikseen esim vetoihin kun kehittyy. Lisätäänkö volyymia vai tehoja? Lisätäänkö ärsykettä nostamalla vedon tehoa, lisätäänkö vedon pituutta, lisätäänkö toisto(ja), leikitäänkö palautumisjaksoilla, jne?
Käytän itse vedoissa sellaista metodia, että perusvetoseteissä (4x6-10min ja 4x15min) palautumisaika on vakio (2min) ja tähtään tasatehoiseen sarjaan, mutta aloitan silloin tällöin sarjan päälle yhden lisätoiston jos tuntemus on ollut hyvä. Jos lisätoisto menee sarjan tavoiteteholla maaliin, olen kovempien vetojen kanssa nostanut tehoa. Pidemmissä olen pidentänyt vetojen mittaa. Voisi ehkä kokeilla myös sitä, että pitäisi kovemmissa tehon ennallaan mutta lisäisi yhden toiston.
Totean, että vertaisarvioidut tutkimukset asiasta ovat korkeatasoisia, mutta eivät välttämättä anna oikeaa kokonaiskuvaa...
Pahoittelen harhautumista varsinaisesta aiheesta.
Pysytellään nyt vielä hetki harhautuneella polulla. Ilman muuta totta, että tutkimus ei ole täydellistä ja kaipaisi vielä paljon täydennystä. Otoskoot, erityyppiset tutkimukset, yms. aiheuttavat varmasti paljon päänvaivaa, mutta toisaalta voisi olettaa, että niiden vaikutukset osuvat jokseenkin tasaisesti molemmille puolille. Itse ehkä puollan tuota polarisoitua harjoittelua lähtökohtana sen takia, että vastakkaisia tuloksia on vaikea löytää. Kuitenkin kun sitten tullaan tutkimuksista käytännön valmennukseen, niin jokainen henkilö on silmissäni yksittäistapaus. Silloin on ihan sama millä mallilla mennään kunhan toivottuja tuloksia tulee. Kuitenkin perusprosessina määritetään ensin yksilön tavoitteet, ominaisuudet ja tausta. Sen suunnittelen harjoitusohjelman sen mukaan millä ohjelmalla todennäköisimmin saadaan tulosta. Tätä seuraa toteutusjakso, jota puolestaan seuraa uusi testi- ja analyysivaihe, jolloin tarkastetaan ovatko tulokset odotusten mukaisia vai niistä poikkeavia, jolloin puolestaan lähdetään taas pyörittämään samaa ruljanssia uudelleen.
Jos kyse ei ole 80/20 liittyen aikaa, niin miten tämä jako määrittyy?
Ja jos käytetään jaon perusteena aikaa eri intensiteettialueilla ja sen mittarina sykettä, niin miten tämä on siirrettävissä tehopohjaiseen harjoitteluun? Johon säikeemme FTP:stä liittyy.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0838.2004.00418.x/full
http://fftri.com/files/pdf/Esteve-Lanao%20et%20al%20JSCR,%202007.pdf
Mun pointtini on, että polarisoidussa voi 20 olla aivan helvetillisesti liikaa tehoharjoittelua.
Sent from my iPad using Tapatalk
Sykkeen ja tehon eroavaisuuksia jakoon olisikin mielenkiintoista tutkia ja ainestokin siihen on valmiina olemassa jos se vaan saadaan käyttöön. Tuo 80/20 jakauma on mielestäni vain tuollainen helpotettu nyrkkisääntö sehän voi vaihdella 80-95% välillä riippuen ennen kaikkea kevyen harjoittelun kokonaisvolyymista. Oma tulkintani ja ymmärrykseni aiheesta on, että ennemminkin naulataan keskiarvoisesti se n. 2 kovaa treeniä per viikko ja loput sitten pääosin pk:ta (ja voimaa). Hieman kokonaisprosenteista voi tarkkailla kovan treenin annostelua, jolloin vähemmän harjoitelleella ja huonokuntoisemmalla riittävä vaste saadaan jo 4x5'/2' treenillä (näin esimerkkinä) kun pidemmälle kehittynyt yksilö tarvitsee suuremman ärsykkeen (esim. 8x5'/2') samalla suhteellisella intensiteetillä. Samalla myös se absoluuttinen intensiteetti vaikuttaa prosentuaaliseen jakaumaan kun kovemmilla intensiteeteillä ei pysty niin kovia kokonaismääriä kerryttämään.
...Mutta, mutta. Koska monella tavalla voi aivan ilmeisesti kehittyä, niin ehkä POL vs SS -filosofioiden vertailua oleellisempaa olisi puhua ihan vaan perusteista, kutenmiten rakentaa progressiota kokonaisharjoitteluun ja sit erikseen esim vetoihin kun kehittyy. Lisätäänkö volyymia vai tehoja? Lisätäänkö ärsykettä nostamalla vedon tehoa, lisätäänkö vedon pituutta, lisätäänkö toisto(ja), leikitäänkö palautumisjaksoilla, jne?...
Erittäin hyvä huomio. Mikäli tuijottelee vain eri alueilla kertynyttä aikaa jää yksi merkittävimmistä palasista pois harjoittelusta. Nousujohteisuus/ärsykkeen kasvattaminen tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua on ihan perus kulmakiviä harjoittelussa. Valmennettavien kehitystä tarkkaillessa tuo nousujohteisuus harjoituksissa on kyllä parhaimpia selittäjiä kehityksen suunnalle, jos (kovissa) harjoituksissa ei ole nousujohteisuutta havaittavissa, niin harvoin sitä on myöskään suorituksessa tai testituloksissa. Polarisaatio/SS on sitten vain erilaisia tapoja muodostaa sellainen harjoitusohjelma, joka tukee nousujohteisuutta.
Palataan taas lähemmäksi ketjun aihetta. Riittävän tiheään testattu FTP on kyllä ihan erinomainen työkalu tuon nousujohteisuuden tarkasteluun (painottuen toki yhteen kunnon osa-alueeseen), ja sillä saa myös hyvin harjoitukseen määritettyä yksilön kehityksen vauhtia vastaavan nousujohteisuuden kun jaksojen sisällä harjoitukset ovat sen hetkisen FTP:n mukaan nousujohteisia ja jaksojen väliset korotukset sidotaan muutokseen FTP:ssä. Tällöin ei mielestäni ole niin suurta merkitystä sillä onko FTP täsmälleen oikein arvioitu, kunhan se on arvioitu samalla testillä ja menetelmällä. Toki esimerkiksi anaerobisen puolen nousujohteisuus kannattaa sitten mallata jollain muulla testillä ja pk-treenien nousujohteisuuden erottaisin tuosta FTP:stä.
Antti Kuitto
22.11.2017, 14.41
En jaksa lukee kaikkia tarinoita, mut en tajua miksi se FTP-testi pitää ajaa trainerroadilla? Eikö siis muuten pysty ajaa 5+20min täysiä? Eihän ulkonakaan se trainerroad oo mukana?
En jaksa lukee kaikkia tarinoita, mut en tajua miksi se FTP-testi pitää ajaa trainerroadilla? Eikö siis muuten pysty ajaa 5+20min täysiä? Eihän ulkonakaan se trainerroad oo mukana?
Ei pysty. Eikä ulkonakaan voi ajaa ilman stravaa.
En jaksa lukee kaikkia tarinoita, mut en tajua miksi se FTP-testi pitää ajaa trainerroadilla? Eikö siis muuten pysty ajaa 5+20min täysiä? Eihän ulkonakaan se trainerroad oo mukana?
Samahan se on millä ajaa. Yhtä lailla se padi/PC/matkapuhelin jossa se Trainerroad pyörii ottaa dataa vastaan tehomittarilta kun Garmin ottaisi. Ei tuo sitä dataa mitenkään muuta. Trainnerroadissa nyt on vaan nätimpi käyttöliittymä ja valmiit treenit joissa ne intervallit määritetty. Ei tarvi Garminista painaa "lappia" vetojen alussa ja lopussa.
Tämä siis ainakin tyhmän trainerin kanssa (Turbo Muin) Trainerroad ei tee käytöstä yhtään sen monimutkasempaa kun Garmin. Päinvastoin, ei tarvi muistella monesko VO2 veto on menossa kun ei enää päässä muutenkaan järki siinä vaiheessa kulje.
Joo, ja ainakin minä ajan nuo testit vain sen vuoksi, jotta trainerroadin treenit sattuvat paremmin kohdilleen. En siis oikeasti aja niitä pelkästään foorumille postattavaksi. Vähän sama kuin se, että ulkonakin ajetaan vain sen vuoksi, jotta saadaan jälki stravaan :)
Antin mielestä on edelleen väärin ajettu, jos siinä 5min vedossa ei aja uusia maksimiwatteja. Omasta mielestäni se toistettavuus on vaan parempi, kun TR antaa siihen 5min vetoonkin jonkin viivan johon tähdätä. Itselläni näyttää jääneen tuo 5min veto noin 30w päähän maksimeista.
En jaksa lukee kaikkia tarinoita, mut en tajua miksi se FTP-testi pitää ajaa trainerroadilla? Eikö siis muuten pysty ajaa 5+20min täysiä? Eihän ulkonakaan se trainerroad oo mukana?
Ulkowatit ≠ sisäwatit (edes samalla tehomittarilla). Eli parempi ajaa testi sillä laitteella ja niissä olosuhteissa joissa treeni tehdään.
Antti Kuitto
23.11.2017, 08.30
Päinvastoin, ei tarvi muistella monesko VO2 veto on menossa kun ei enää päässä muutenkaan järki siinä vaiheessa kulje.
Okei, no tää selvensi kyllä, useampien vetojen kanssa meinaa kieltämättä joskus laskut mennä sekaisin :)
Ja tosiaan siinä erg moodissa älytrainerilla trainerroad on törkeän helppo. Softa päälle ja polkemaan. Näppiksen kun unehtaa liian kauas, niin et saa edes tiputettua intervallien tehoa millään.
Ja tosiaan siinä erg moodissa älytrainerilla trainerroad on törkeän helppo. Softa päälle ja polkemaan. Näppiksen kun unehtaa liian kauas, niin et saa edes tiputettua intervallien tehoa millään.
Vaikka erg-moodia käytänkin, tekisi mieli väittää, että paaton tuossa juurikin perusteli, miksi ei kannattaisi käyttää ergiä kovemmissa intervalleissa. Silloin nuoruudessa, kun oikeasti urheili, niin kehittävimmät treenit taisi olla ne, joissa joutui kaivamaan syvältä tahdonvoima viedä viimeinenkin veto loppuun. Kun ei ne kisatkaan aina helppoja olleet, niin jotenkin mä ainakin itse hyödyin siitä, että treeneissä tuli myös harjoitettua henkistä kovuutta. Keskeyttäminen on oikeasti helppoa, kun aivot väittää, että nyt ollaan lopussa.
Kommuutteri
23.11.2017, 09.45
Kun kaikki wattimitatut ajot menee Xertiin, se laskee ajokohtaisesti Treshold Powerin (about sama kuin FTP). Ei periaatteessa tarvitse ajaa erillisiä testejä ikinä. No, olen nyt uskon vahvistamiseksi sekä ajanut FTP -testiä että käynyt Teskussa viime vuosien tapaan laktaatti-testissä, ja kyllä tuo systeemi näyttäisi toimivan. Tulokset ja kehitys ovat linjassa.
Teknologia Xert-verkkopalvelussa on ilmeisesti sama kuin ajonaikaista FTP-mittausta tekevässä Garmin-appissa. Pakko se on uskoa, että hyvillä algoritmeilla wattidatasta saa paljon enemmän irti kuin hetkelliset, keskimäääriset tai normalisoidut watit. Lopetan FTP:n erillistestailun tällä tietoa tähän.
Sent from my iPad using Tapatalk
Vaikka erg-moodia käytänkin, tekisi mieli väittää, että paaton tuossa juurikin perusteli, miksi ei kannattaisi käyttää ergiä kovemmissa intervalleissa. Silloin nuoruudessa, kun oikeasti urheili, niin kehittävimmät treenit taisi olla ne, joissa joutui kaivamaan syvältä tahdonvoima viedä viimeinenkin veto loppuun. Kun ei ne kisatkaan aina helppoja olleet, niin jotenkin mä ainakin itse hyödyin siitä, että treeneissä tuli myös harjoitettua henkistä kovuutta. Keskeyttäminen on oikeasti helppoa, kun aivot väittää, että nyt ollaan lopussa.
Juu, se tehosäädin on kyllä pidettävä lähellä, kun noita lyhyitä ja kovia settejä alkaa ajamaan. Erg ei anna yhtään anteeksi. Jos mielenlujuutta löytyy, niin vedot eivät kyllä hiivu loppua kohden.
Tällä tosiaan tarkoitin sitä, ettei ergn kanssa ole mahdollisuutta höllätä vetoa nin helposti. Jos setti on ollut liian kova, niin se vaan jää kesken.
Samoja havaintoja kuin Kommuutterilla tuosta Xert palvelusta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Juha Lehtinen
23.11.2017, 10.36
Henkisestä kovuudesta puheen ollen myös erittäin hiljaa ajettava palauttava treeni/lenkki harjoittaa myös yläpäätä ettei ratkea ajamaan kuitenkaan nopeammin kuin mitä on ajatellut. Itselläni on kynnys ottaa enemmän irti sisätreenissä kuin ulkona ja varmaan muillakin kun on houkutus lopettaa treeni koska vain vaikka luonto ei antaisikaan periksi.
Kun kaikki wattimitatut ajot menee Xertiin, se laskee ajokohtaisesti Treshold Powerin (about sama kuin FTP). Ei periaatteessa tarvitse ajaa erillisiä testejä ikinä. No, olen nyt uskon vahvistamiseksi sekä ajanut FTP -testiä että käynyt Teskussa viime vuosien tapaan laktaatti-testissä, ja kyllä tuo systeemi näyttäisi toimivan. Tulokset ja kehitys ovat linjassa.
Teknologia Xert-verkkopalvelussa on ilmeisesti sama kuin ajonaikaista FTP-mittausta tekevässä Garmin-appissa. Pakko se on uskoa, että hyvillä algoritmeilla wattidatasta saa paljon enemmän irti kuin hetkelliset, keskimäääriset tai normalisoidut watit. Lopetan FTP:n erillistestailun tällä tietoa tähän.
Sent from my iPad using Tapatalk
Minäkin uskon kyllä xertin tarkkuuteen. Tuossa vaan pitäisi olla wattimittari kaikissa pyörissä ja niitä kovia settiä pitäisi aina silloin tällöin ajaa. Minulla ei cyclossa mittaria ole. Sitäpaitsi ftp testi on kiva ajaa säännöllisesti trainerilla :)
Kommuutteri
23.11.2017, 10.58
Minäkin uskon kyllä xertin tarkkuuteen. Tuossa vaan pitäisi olla wattimittari kaikissa pyörissä ja niitä kovia settiä pitäisi aina silloin tällöin ajaa. Minulla ei cyclossa mittaria ole. Sitäpaitsi ftp testi on kiva ajaa säännöllisesti trainerilla :)
No huvinsa kullakin... mulle 20 minsaa anakynnyksellä maistuu jotenkuten ulkona, sisällä on turhan tunkkasta. Eikä tarttee nyt harjoituspläniäkään säätää testien ajoittamiseksi.
Joo, jouduin hieman remppaamaan tallin sisältöä, että wattilukemat tulee mahdollisimman tarkkaan talteen. Käytännössä cycloon vaihtui kammmet (jotta voi käyttää samaa stages-kampea).
Nykyisin mittatiedottomat ajotkin saa kyllä Xertin muistiin, fitness plännerin kautta. Pitää vaan luoda suoritus kalenteriin manuaalisesti ja tietää tai arvioida suorituksen kuormitus. Tämä ei tietysti tuota suorituskohtaista TP-tietoa, mutta pitää muun tietokannan riittävän oikeana. Merkittävä parannus aiempaan, jolloin vain wattiajot olivat Xertille olemassa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Minullakin oli kyllä tarkoitus vaihtaa wattikammet cycloon. Ottaa vaan potikka kiinni takahaarukkaan, eli ei onnistunut.
Ite ajoin lähes täysillä yhdessä reenissä 20min. vedon ulkona ja xertti näytti koko reenin lopussa (noin. 1h. 30min.) 323w stagesilla. Tuntuu jos ton lyön arvoksi Eliten Diretoon ja alan tuntia sotkemaan niin ei tuu mitään.
Pystyttekö sisällä ajamaan samat tehot kuin ulkona? Tallissa toi ilmanvaihto ei tuulettimista huolimatta ole ulkoilman veroinen ja roppa tuntuu kuumuvan aika helposti pidemmissä vedoissa ja siitä seuraa sykkeiden karkaaminen.
Mulla tallissa noin 19 astetta , jos ovi on vähän raollaan niin ajon lopussa noin 18astetta lämmintä.
Edit. mikä on se aika joka xertissä pitää ajaa jotta se saa tuloksen?
Minä saan kyllä ihan saman tuloksen ulkona ja sisällä, mutta se varmasti riippuu tosiaan ilmanvaihdosta ja omasta typeryydestä. Eihän tuo ftp testi nyt oikeasti ole mitään järjenjättiläisen touhua sisällä ajaa.
Joo , harvemmin se hiki ulkona valuu käsiä pitkin kouriin.
Joo , harvemmin se hiki ulkona valuu käsiä pitkin kouriin.
Minä en tarvitse edes pyyhettä alle. Välillä vähän otsaa pyyhkäisen, kun ei ole kypärää ja sen hikinauhaa päässä.
Mulla on ulkona helpompi lyödä kovempaa tehoa. FTP ehkä noin 20-30w matalampi sisällä.
https://zwiftblog.com/indoor-vs-outdoor-wattage/
Sent from my iPad using Tapatalk
Mulla on ulkona helpompi lyödä kovempaa tehoa. FTP ehkä noin 20-30w matalampi sisällä.
https://zwiftblog.com/indoor-vs-outdoor-wattage/
Sent from my iPad using Tapatalk
Tämä kuulostaa oudolta. Meneekö juttu tosiaan noin ulkona ajaessa? Taitaa tosiaan mennä tasamaalla. Ja tämäkö oli just se, minkä neo älyää erona tasaisen ja ylämäen välillä...
There are a number of factors contributing to this, but one major factor Hunter mentions is that many trainers give you consistent resistance across the entire pedal stroke, whereas outdoors you don’t get that resistance across the top and bottom.
Ai niin, toi mun ero on syksyllä tota luokkaa ja keväällä ulos siirryttäessä pienempi.
Sent from my iPad using Tapatalk
Minä en tarvitse edes pyyhettä alle. Välillä vähän otsaa pyyhkäisen, kun ei ole kypärää ja sen hikinauhaa päässä.
Liian hiljaa ajettu ;-)
Edit. Missä lämpötilassa ajat sisällä ja onko kunnon föönit puhaltamassa?
Liian hiljaa ajettu ;-)
Yhtään jos kovempaa ajaa, niin joutuu virittelemään trainerin molemmille puolille patjat :)
Vähän yli 20, eli normaali huonelämpö. 60cm puhallin kahvoissa kiinni. Luulen, että suurimman helpotuksen tuo ylös auki oleva olohuone. Ilma kiertää aika hyvin.
Jos sykkeet on sisällä korkeammalla niin silloin on todennäköisesti myös laktaatit korkeammalla, nuo korreloi aika hyvin. Vastaavasti FTP sitten matalammalla. Onko teillä sykkeissä eroa sisällä ja ulkona ajetun FTP-testin välillä?
Mulla tuntuu että ulkona en saa sykkeitä niin helposti tai ollenkaan karkaamaan, tuntuu että jalat menee tukkoon ekana ulkona. Jos haluan niin max sykkeisin pääsen sisällä reilusti helpommin, johtuu varmaan tossa edellä olleen videon syystä ja ilmanvaihdosta.
12.01.2015: 285W
11.01.2016: 295W
15.01.2017: 280W
21.02.2017: 301W
Edellisen jälkeen lähes kaikki testijärjestelyt vaihtuneet. Vastus Kinetic Road Machinesta Tacx Neoon, tehomittari Stagesista Quarqiin ja testiprotokolla Trainerroadin 20min testistä Zwiftin normaalimittaiseen testiin. Pyörä ja ukkeli oli sentään samat. Lisäksi taktikoin itseni Zwiftissä Watopian pitkän mäen alkuun testi-intervallin alkaessa, joka riitti juuri ja juuri 20 minuutille. Noin yksinkertainen motivaattori helpottaa yllättävän paljon, vaikkei vastus seurannutkaan mäen jyrkkyyttä.
30.11.2017: 304W
Ihan suunnittelematta huvikseen lähdin kokeilemaan Zwiftin testiharjoituksen, siihen nähden aika hyvä veto. Sellainen ongelma tuntuu nykyään olevan, ettei vastuksella satulasta ajaminen onnistu korkealla teholla muutamaa minuuttia kauempaa kerrallaan. Sitten kun nousee hetkeksi putkelle "lepuuttamaan", homma palautuu hallintaan.
Kuukauden päästä uudestaan, sitten taas perinteitä kunnioittaen Trainerroadin 20min testillä.
244W FTP mitattu tänään 20 minuutin testin perusteella ja samainen ss-pohjainen peruskuntoproggis alkamassa kuin PastilZillakin. Varsinaisia tavoitteita ei ole muuten kuin saada volyymit ja tehot korkeammiksi kuin menneellä kaudella.
Jos Sweet spotit ei toimi, voin aina aloittaa pohjan rakentamisen perinteisemmin menetelmin myöhemmin talvella. Pieleenmeno kuitenkin tarkoittaisi todennäköisesti että kynnysteho on noussut vaikka peruskunto ei olisi hyvässä hapessa myöhempää kautta ajatellen.
Sent from my SM-G900F using TapatalkJa se Sweet spot base jäi omalta osalta 20 minuuttiin kunnes totesin että tuun olemaan ihan jumissa tammikuuhun mennessä jos edes yritän. Nyt reilu viikko takana perinteisemmällä tyylillä 100% ajasta välillä 60-70% FTP:stä (plus alku ja loppuveryttely) ja sekä mieli että keho lepää. Ainakin jalat kertoo että juuri tätä ne ovat kaivanneet. Jää tehojen nousut myöhemmäksi, mutta volyymit tullee olemaan kovemmat kesään mennessä kuin ne olisivat olleet tuolla SS-menolla onnistuessaan. Ehkä jollekin Sweet spot voi toimia, mulle ei.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
12.01.2015: 285W
11.01.2016: 295W
15.01.2017: 280W
21.02.2017: 301W
30.11.2017: 304W
05.12.2017: 307W
Ei testistä, vaan Zwift-kisasta ensimmäinen 20min tuotti oman ennätyksen. Xertin liveanalyysi veikkasi FTP:ksi 303W, mutta Zwift ja Garmin Edge 1000 nyökyttelivät yhteisymmärryksessä 307W.
Vasta jälkikäteen ymmärsin tuon kilpailun sarjajaon idean. Ilmeisesti ajajat luokitellaan FTP W/kg perusteisesti luokkiin, mutta kaikki lähtee samaan kisaan samasta karsinasta. Vähän ihmettelin kuinka olin osunut "A-sarjaan" ja kyyti oli melko kylmää, mutta ilmeisesti ei mennyt ihan metsään kun sinnittelin pääjoukossa sen ensimmäisen 20min.
Zwiftissä nuo A-kisat on kovia. Tasamaalla pärjää mukana wateilla, mutta nousuissa tipahtaa armotta kun en ole mäkihiiri painoluokassa.
En tiedä sitten onko nuo kaikkien watit ihan jiirissä noissa kisoissa?
Sent from my iPhone using Tapatalk
TurboKoo
06.12.2017, 15.22
Mielestäni siellä on vähän turhan kovia watteja monella kun noita kisoja on ajanut
Zwiftissä nuo A-kisat on kovia. Tasamaalla pärjää mukana wateilla, mutta nousuissa tipahtaa armotta kun en ole mäkihiiri painoluokassa.
En tiedä sitten onko nuo kaikkien watit ihan jiirissä noissa kisoissa?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Eihän ne ole. Jos mittari/traineri heittää parikymmentä wattia ja painoa valehdellaan 5kg, niin kulku on ihan toista. Ei niitä kannata kovin tosissaan ottaa.
Ei niitä kannata kovin tosissaan ottaa.
Saa nähdä miten paljon virtuaalimaailmojen kilpailuissa doupataan eri keinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Protiimi Dimension Data on käyttänyt Zwiftiä valikoimaan pyöräilijöistä joukon, josta sitten rekrytoitiin protiimiin yksi ajaja. Toki ennen valintaa tehtiin jo tosimaailmankin testejä, joten painovilpeistä ja trainerin kalibroinnista olisi kyllä narahtanut. Epäilen, että virtuaalimaailmoissa kisaaminen kasvaa valtavasti, kun saadaan tästä tekniikkaa vähän vielä eteenpäin.
Team Dimension data Swift Academy
https://academy.zwift.com/zam2017/
Video loppuvalinnasta
https://www.youtube.com/watch?v=khDbN1Ehv-I
En ihmettelisi yhtään, että virtuaalimaailmaan alkaisi tulemaan maksullisia, palkintorahallisia kisojakin. Helppo järjestää, paljon kisaajia ja näkyvyyttä.
Tuossa on vain isona esteenä nämä tehomittarit. Vaikka nyt ei säätäisikään mittaria metsään, niin jo pelkästään sen isomman tehon näyttävän mittarin valitseminen saa aikaan parhaillaan isoja eroja. Ja tietenkin doping alkaa kiinnostamaan, mikäli kisan voittaja saisi rahaakin.
Tacx neo taitaa olla ainoa jollain tapaa toistotarkka härveli, jota ei pysty itse säätämään. Eli ensin vaadittaisiin jokin suljettu ja tarkasti kalibroitu traineri, joka olisi se ainoa laite, jolla kisaan saa osallistua. Ulkoisilla tehomittareilla rehelliset kisat ovat oikeastaan mahdottomia. Niin juu, ja tuon lisäksi täytyisi saada vielä jotenkin selvitettyä kuskin tarkka paino. Eipä taida onnistua.
En tiedä sitten onko nuo kaikkien watit ihan jiirissä noissa kisoissa?
Tässä kyseisessä kisassa voittaja tuli maaliin kymmenien sekuntien erolla seuraavaan ja keskiteho oli hivenen naurettava 5,7W/kg tms. sille noin 35 minuutin kisa-ajalle. Sitten oli muutama vähän yli 5W/kg ja loput 4.xW/kg. Heti alkuvaiheessa huomasi, että tällä yhdellä näytti olevan tärkeää ylläpitää sellaista 10s kaulaa ja hassutella niiden kustannuksella, jotka yritti ajaa pääjoukon kärjessä eroa kiinni.
Käsittääkseni Zwift-kilpailutoiminta on jo sen verran järjestäytynyttä, että esim. Zwiftpower.comissa ylläpidetään jonkinlaista osakilpailuseurantaa ja jaetaan sarjapisteitä sijoitusten perusteella. Suorituksia seurataan siten että TOP3-sijoitusten pisteisiin vaaditaan sykekäyrää ja "epänormaaleja" arvioidaan yksittäistapauksina.
Mutta eipä sillä sinänsä ole väliä mitä kenelläkin on tankissa, kun sijoittumisella ei ole varsinaisesti väliä. Äärimmäisen hyvää kisatreeniähän tuo on silloin, kun se porukka on keskiarvoisesti juuri vähän liian vauhdikas.
Kiinnostava testiformaatti eli 2x 6s + 30s + 4min. Mahtaako joku seura käyttää tätä? Voisi olla hyvä tehdä ihan omallakin trainerilla, jos vertaa aina vain samaan set-upiin.
https://youtu.be/O66gHkI-ESs
Itsekin tuli ajettua Zwift kisa C-luokassa. Keskiwatit 233 W ja aika 47 min. Kisassa laski minulle uuden FTP ennätykseni 243 W. Parisen kuukautta sitten FTP oli 218 W, joten polarisoituun harjoitteluun siirtyminen ja harjoituskertojen nostaminen neljään per viikko (ennen 3 kertaa viikossa) on tuonut nopeasti kehitystä.
Kun katsoi tuota tuloslistaa, niin kolmea lukuun ottamatta edelläni olleiden W/kg arvot olivat A tai B sarjan arvoja. Eli, joko vahvaa manipulointia painolla tai sitten olivat totaalisesti väärässä sarjassa. No, nämähän ovat ainoastaan harjoituksia, eikä muiden tuloksilla ole merkitystä. Katsoin kuitenkin D-sarjankin tulokset, niin sielläkin huikeita W/kg tuottoja.
Itselläni keskikuotto oli 2.92 W/kg, joten vaikuttaa, että C-sarja on minulle oikea, koska yläraja siinä on 3.1 W/kg. Eritoten siksi, että siinä joutuu oikeasti revittämään pysyäkseen edes hetken noiden Wattihirmujen kyydissä.
Juha Lehtinen
10.12.2017, 20.56
Täytyy ottaa osaa johonkin Zwift-kisaan joku päivä. D-luokasta varmaan järkevin aloittaa, tosin E-luokkakin on olemassa.
Huoleton
11.12.2017, 10.22
Ehkä kannattaa mennä alkuun yhteislähtökisaan ja kattoo minkä kategorian kuskeja oli maalissa eniten omassa porukassa. Seuraavaksi ottaa sitten sen kategorian.
Eniten tuosta varmaan saa irti niin että pääsee ajaan sellasessa porukassa jossa just pysyy niinkun CamoN totesi.
Ehkä tärkein on tietää millä teholla pystyy ajaan ekat 5 min niin että jaksaa vielä taistella loppukisan. Noin pääsee siihen itselle parhaimpaan porukkaan.
^Tuo kiinnostaisi itseäkin, mutta jostain syystä kynnys lähteä viivalle on liian korkea. Ehkä se johtuu siitä, että en oikein hahmota miten homma virtuaalimaailmassa hoituu. Ilmoittauduin kerran jo yhteen skabaa, jonka luulin olevan kaikille kategorioille. Kun sitten vähän ennen starttia siinä lukikin pelkästään "A", jätin väliin. Tästä voisi ehkä jatkaa keskustelua Zwift-ketjussa.
12.01.2015: 285W
11.01.2016: 295W
15.01.2017: 280W
21.02.2017: 301W
30.11.2017: 304W
05.12.2017: 307W
06.01.2018: 313W
Ehkä neljän edellisen talven parhaiten onnistuneen peruskuntokauden jälkimainingeissa jälleen laadusta tinkimättä & lihaa säästämättä Trainerroadin 20min FTP-testin parissa, intervallikauden alussa. Ehkä myös kaikista edellisistä parhaiten onnistunut testiveto, osuin juurikin asettamaani tavoitteeseen ja vaikutti maksimaaliselta. Heti alkuun huomasi sykkeistä että on vähän jännitystä ilmassa ja kone kiersi muutenkin juhlavasti - testivedossa sykkeet meni maksimialueelle 3min jälkeen ja pysyivät siellä.
Minulle taitaa tulla tavaksi ajaa osa FTP-testistä putkelta. En tiedä mikä siinä on, mutta nykyisellä satulalla ei vaan saa ajettua useita minuutteja putkeen kovaa. Ei tule selkeää puutumista eikä selkeitä kipeitä paikkoja, tuntuu vaan että voimat hiipuu. Kun sitten käy jonkun aikaa putkella tanssimassa, saman tehotason ylläpito ei muodostu ongelmaksi. Mutta onko sillä asennon vaihtelulla mitään väliä, kolmen kuukauden päästä Mallorcalla pitää pyörän kulkea putkeltakin omia mäkiennätyksiä rikkoessa.
Hyvä testisuoritus on vaan opeteltava juttu. Tällä kertaa oli pitkä Kuolemanlaakso noin 06:00-15:00 välillä, mutta kun uskoi asetetun tavoitteen järkevyyteen, sieltä tultiin onnellisesti läpi. Valo alkoi näkyä tunnelin päässä suunnilleen 16:30 jälkeen, vaikka oli senkin jälkeen rimpuiltavaa jäljellä ihan riittävästi. Oksettava olo loppui jo kymmenessä minuutissa testin jälkeen.
Trainerroad pyöristi tuloksen 313 wattiin, Garmin Edge 1000 pyöristi 314 wattiin ja Xertin liveanalyysi veikkasi 315W. 313W lienee järkevä perusta intervalliharjoittelulle, sillä saa aikaiseksi ihan riittävän jäykkiä tolppia.
Jännä juttu tämä suorituskyvyn kehittyminen. 51 viikkoa sitten olin melko varma, ettei FTP:ni ole ikinä yli 300W. Tuntui vaan tulevan katto vastaan. 51:n viikon aikana on menty useampi pieni askel eteepäin ja nyt 300W tuntuu helpolta saavuttaa testissä. Ja taas toisaalta, kehityshän seuraa juurikin "tyypillistä" 3% käyrää / vuosi, eli ei mitään sen kummempaa.
^ Hieno johdonmukainen kehityskulku sinulla. Voiko vielä kysyä, että paljonkos kiloa kohden tulee nyt watteja ja minkä ikäisenä vetelet noita arvoja?
Paino vaihtelee 78-80 kilon haarukassa, en vilkaissut mikä oli tämän päivän luku. Eli toisin sanoen olen juuri 4,0W/kg paikkeilla, päivästä riippuen joko alla tai vähän yli.
Ikää muistaakseni 31. Sen takia olin jo valmis luopumaan mitattavasta kehityksestä vuosi sitten, kun eihän voima- ja nopeusominaisuudet enää kehity yli 27 vuotiailla. Mutta näköjään piilevää potentiaalia on jäljellä edelleen. 40:n kriisiä odotellessa.
^Nuori mies vielä, joten älä ihmettele, jos määrätietoisella harjoittelulla tuo 350 wattia ilmestyy mittareihin kolmevitosena.
^Nuori mies vielä, joten älä ihmettele, jos määrätietoisella harjoittelulla tuo 350 wattia ilmestyy mittareihin kolmevitosena.
Minä pystyin ajamaan tuolla +300w teholla jo viime kesänä aika pitkään, sitten huomasin wattimittarin näyttävän liikaa. Nyt joutuu vähän taas treenaamaan välillä :) noissa mittareiden näyttämissä voi olla isojakin eroja. Mutta kyllä se tästä kevääseen mennessä kohenee. Jo nyt huomaa parantuneen peruskunnon ja lihaskestävyyskin on mennyt kivasti eteenpäin. 6h peekoota menee kivuttomasti, eivätkä 4x20min sweetspotit tunnu ollenkaan pahoilta kohtuu matalallakaan kadenssilla.
Ja siis ajattelin kyllä saavuttaa 4.5-5w/kg tehon vielä yli 40 vuotiaanakin. Ei sen 70kg painolla pitäisi olla mahdotonta.
Kommuutteri
06.01.2018, 22.00
[QUOTE=
Ja siis ajattelin kyllä saavuttaa 4.5-5w/kg tehon vielä yli 40 vuotiaanakin. Ei sen 70kg painolla pitäisi olla mahdotonta.[/QUOTE]
^On se mahdollista myös yli 75 kiloiselle ja 50+ vuosilla. Kävin loppukesästä hetken aikaa 4,5 W/kg paremmalla puolella, parin vuoden strukturoidulla harjoittelulla. Se lämmitti ja motivoi kyllä kummasti.
Sent from my iPad using Tapatalk
travelleroftime
07.01.2018, 00.21
Ehkä pahin este kehitykselle on se mieli, joka sanoo ettei voi kehittyä vaikka kropasta irtoisi vielä.
Juha Lehtinen
07.01.2018, 11.04
Jokunen reippaampi treeni on tullut sisällä tehtyä ja ihan ok w/kg lukemiakin on tullut. Kroppa on alkanut siinä määrin antamaan merkkiä että olisi syytä tehdä rauhallisempia treenejä ja jättää urheileminen muille. Voisin sanoa että olen ottanut useaan otteeseen kropasta irti sen minkä sillä hetkellä saa, ei ole välttämättä ihan järkevää hommaa aina ollut.
Vomax asettaa sen ylärajan ja sitäkin voi vähän nostaa. Loput on sitten itestä kiinni. Ftp ei vaan nouse, jos ei hilaa aerokynnystä samalla ylös. Itellä ikää kesällä 55v ja 4.7-4.8w/kg on tavoite.
Alan kyllä pikkuhiljaa uskomaan pitkien lenkkien tehoon. Noilla saa varmasti hilattua kuormitusta ylös, ilman että kroppaan kertyy liikaa väsymystä. Lopputuloksena jaksaa sitten ajaa kovempia vomax treenejä viikolla. Tänä aamuna oli eilisen +6h lenkin jälkeen tosi skarppi olo. Pitää kyllä yrittää ajaa pidempi lenkki joka vknloppu, jos vaan pysyisi kovat pakkaset poissa. Nyt alan muuttaman noita viikon peräkkäisiä sweetspot treenejä vähän kerrassaan kovemmiksi. Aivan kokonaan en kyllä noista sweetspoteista luovu, koska en näytä pääsevän koskaan sinne salille. Pitkä pk, vomax ja puntti olisivat varmasti se oikea vaihtoehto.
Jami2003
07.01.2018, 14.22
Ajoit sen siis pihalla. Aattelin jo hetken että kuuden tunnin lenkki trainerilla [emoji16]
Ajoit sen siis pihalla. Aattelin jo hetken että kuuden tunnin lenkki trainerilla [emoji16]
Joo :) Nyt yllättäen sain jostain motivaatiota lähteä ulos ajamaan. Pari pitkää ajanut peräkkäisinä lauantaina. Ei kyllä uskoisi, että ulkona ajaminen voisi olla kivaa nollan molemmin puolin olevissa keleissä, veden ja rännän seassa. Mutta kyllä se vaan on.
Laittakaas gurut nyt järkevä laitteisto kompinaatio näytille millä treeneistä saisi tarvittavaa dataa ulos.
Tehoreenit pitäisi saada käyntiin ja tulokset hurjaan nousuun ensi kesäksi.
Tarkoituksena olisi ajaa maastossa XCM:ää ja tietty mahdollisimman kovaa ;)
Tuossahan taitaa tuo wattimittarin käyttö nousta isoon arvoon ja syke perusteisen mittaamisen saa heittää romukoppaan.
Ja olisihan tuolla "helppo" seurata kehittymistäkin, jos sitä sattuisi tulemaan.
tehojen mittaaminen tuntuu olevan vain sairaan kallista.
Onko tähän olemassa mitään budjetti ratkaisua mikä ei nouse kokonaisen fillarin hintoihin :)
traineri 300+€ tai
kammet 500+€ tai
keskiö 500+€ + kammet :(
Lisäksi järkevä mittari, nykyinen ambit2:nen taitaa tukea ant+:aa, joten jotain tuosta näkisi.
+softa trainerille.... jokin motivaatiota lisäävä olisi tarpeen jos sisällä joutuu pyörittämään.
Mielekkäintä olisi saada rakennettua tuo kompinaatio maasturiin, jotta siitä olisi myös ulkona iloa.
Maantiefillari voisi tulla kysymykseen jos hinta on selkeästi halvempi, ajaa sitten talvella jollain halvalla trainerilla nuo reenit?
Kesällä reenit haluaisi ajaa kuitenkin ulkona.
Ideoita, helppia, lahjoituksia?
Kare_Eskola
09.01.2018, 12.49
Elite Turbo Muin Smart B+ on nykyään alle 500 e. Sen tehomittaus ei ole absoluuttisen tarkka, mutta koherentti se on, ja riittää sisätreenaukseen. Ampuu bluetoothilla tehon suoraan älypuhelimeen. Puhelimeen aplikaatioksi Trainerroad.
Turbomuiniin kiinni sopiva pakka ja pyörä. Jos on fillarissa läpipulttiakseli, kannattaa tsekkailla yhteensopivuus huolella.
Ambit2:lla voit seurata sykkeitä, mutta kätevämpi ehkä käyttää pelkkää sykepantaa ja yhdistää sekin luuriin ja Trainerroadiin, koska Suunnon pannat ampuu bluetoothia eikös.
Ulkona ajelet sitten tekniikkatreenit ja pitkät peekoot, niissä ei tarvitse watteja.
Tällä reseptillä itse sain selvän tasonnoston aikaiseksi. Oli yksinkertainen ja edullinen reitti tehoperusteiseen, tavoitteelliseen ja kontrolloituun treeniin.
Laittakaas gurut nyt järkevä laitteisto kompinaatio näytille millä treeneistä saisi tarvittavaa dataa ulos.
Tehoreenit pitäisi saada käyntiin ja tulokset hurjaan nousuun ensi kesäksi.
Tarkoituksena olisi ajaa maastossa XCM:ää ja tietty mahdollisimman kovaa ;)
Tuossahan taitaa tuo wattimittarin käyttö nousta isoon arvoon ja syke perusteisen mittaamisen saa heittää romukoppaan.
Ja olisihan tuolla "helppo" seurata kehittymistäkin, jos sitä sattuisi tulemaan.
tehojen mittaaminen tuntuu olevan vain sairaan kallista.
Onko tähän olemassa mitään budjetti ratkaisua mikä ei nouse kokonaisen fillarin hintoihin :)
traineri 300+€ tai
kammet 500+€ tai
keskiö 500+€ + kammet :(
Lisäksi järkevä mittari, nykyinen ambit2:nen taitaa tukea ant+:aa, joten jotain tuosta näkisi.
+softa trainerille.... jokin motivaatiota lisäävä olisi tarpeen jos sisällä joutuu pyörittämään.
Mielekkäintä olisi saada rakennettua tuo kompinaatio maasturiin, jotta siitä olisi myös ulkona iloa.
Maantiefillari voisi tulla kysymykseen jos hinta on selkeästi halvempi, ajaa sitten talvella jollain halvalla trainerilla nuo reenit?
Kesällä reenit haluaisi ajaa kuitenkin ulkona.
Ideoita, helppia, lahjoituksia?
En tunne MTB puolta juuri ollenkaan, mutta Power2max:lla on ainakin tarjolla useita vaihtoehtoja MTB-mallin pyöriin, jos sattuu löytymään omiin kampiin yhteensopiva malli niin siinä voisi säästää (https://www.power2max.de/europe/en/).
Jos tulee hommattua tehomittari niin silloin vastaavasti trainerissa voi halvemmallakin (esim. CycleOpsin Jet Fluid). Vaihtoehtoja toki riittää hintaskaalan molempiin päihin, jolloin pitää laittaa puntariin smart-ominaisuuksien arvo, vastusskaala, suoraveto, yms. Jos taas tehomittaria ei hommaa, niin silloin kannattaa mielestäni satsata siihen, että traineri mittaa tehoa ainakin jokseensa luotettavasti (Kurt Kineticin Road Machine varmaan halvimpia vaihtoehtoja, jolla vielä aika hyvä toistettavuus ja luotettavuus).
Itsellä Dudessa nämä (akseli vaihdettuna läskin keskiölle sopivaksi), eikä moitittavaa. On Ant+ sekä BT Smart.
Taitaa olla tuohon hintaan kustannustehokkain malli, jos suoraan (maasto)pyörään tulevia vaihtoehtoja miettii.
https://en.hollandbikeshop.com/sram/sram-road-parts/sram-quarq/quarq-crankset/sram-xx1-eagle-quarq-crankset-170mm-bb30-168q-factor-bl-462018/
Elite Turbo Muin Smart B+ on nykyään alle 500 e. Sen tehomittaus ei ole absoluuttisen tarkka, mutta koherentti se on, ja riittää sisätreenaukseen. Ampuu bluetoothilla tehon suoraan älypuhelimeen. Puhelimeen aplikaatioksi Trainerroad.
Turbomuiniin kiinni sopiva pakka ja pyörä. Jos on fillarissa läpipulttiakseli, kannattaa tsekkailla yhteensopivuus huolella.
Ambit2:lla voit seurata sykkeitä, mutta kätevämpi ehkä käyttää pelkkää sykepantaa ja yhdistää sekin luuriin ja Trainerroadiin, koska Suunnon pannat ampuu bluetoothia eikös.
Ulkona ajelet sitten tekniikkatreenit ja pitkät peekoot, niissä ei tarvitse watteja.
Tällä reseptillä itse sain selvän tasonnoston aikaiseksi. Oli yksinkertainen ja edullinen reitti tehoperusteiseen, tavoitteelliseen ja kontrolloituun treeniin.
Tämä kuulostaa varmaan helpoimmalta tavalta.
ajelee RR:llä sitten nuo traineriajot.
Oma Ambitti ei puhu vielä bluetoothia :(
kammissa vähän pelottaa, että paskoo ne jonnekin kivikkoon.
Ohan tää haastavaa, kun ei sykkeellä pärjää tässä pyöräilymaailmassa :)
Ohan tää haastavaa, kun ei sykkeellä pärjää tässä pyöräilymaailmassa :)
Taitaa suurin osa suomessa ajaa/treenata sykepohjaisesti, varsinkin maastossa. Ja pärjäävät hyvin.
Itse aloitin pyöräilyn vasta pari vuotta sitten ja siitä noin vuosi takana tavoitteellisempaa harjoittelua. Laitoin tuon tehomittarin, kun yritän paikata menetettyä nuoruutta ja aikarajoitteisuuskin kiusaa nelikymppistä setämiestä:) Ja vakavasti puhuen, olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen siirtyessäni tehoperustaiseen harjoitteluun ja sen tuomiin tuloksiin.
Ei se wattikampi taida maastopyörässä olla tarpeellinen, jos ajat tehoperusteiset treenit trainerilla ja nautiskelet kesällä vaan kasvaneesta kunnosta ja ajat maastossa, etkä hiekka/asfaltti teillä. Kivahan se tietenkin olisi, mutta ei siitä saa niin paljoa irti, mitä kadulla ajaessa.
Traineria vaan sillä rahalla minkä siihen haluaa sijoittaa
et tarvi wattimittausta päästäksesi kuntoon. Suomen fillaristit oli 70-80l paljon kovempia kuin nyt ja olikohan edes sykemittaria. Tehotreenit voi treinerillä tehdä ihan hyvin ilman wattien mittausta ja kehitystähän voi mitata siinäkin kun nopeus tms muuttuu. Sitten kun ei tarvitse pohtia mitä mittarit maksaa, niitä voi hankkia vaik joka fillariin, ei niistä haittaakaan ole.
Antti Salonen
09.01.2018, 16.20
Ja siis ajattelin kyllä saavuttaa 4.5-5w/kg tehon vielä yli 40 vuotiaanakin. Ei sen 70kg painolla pitäisi olla mahdotonta.
Ei se välttämättä ole edes kovan työn takana. Mä olen melko myöhäisherännäisenä ryhtynyt tehopohjaiseen treeniin pari vuotta sitten, ja oon siinä samalla saanut motivoitua itseni treenaamaan ylipäänsä ympäri vuoden. Kuluneena kesänä kynnysteho oli noin 4,5 W/kg, ja vyötäröllä oli kyllä helposti se 10 %-yksikköä, joka erottaa maagisesta 5 W/kg -tasosta. Se on mullakin ollut jonkinlainen leikkimielinen tavoite.
En siis ole ikinä hirveästi yli 300 tuntia ajanut vuoteen, ja 40 vuoden rajapyykki lähestyy uhkaavasti. Mutta sikäli kun tässä vain harrastellaan en tiedä kannattaako iästä ruveta puhumaan mitään ainakaan ennen 50 ikävuotta. Muut kondista rajoittavat tekijät ovat paljon merkittävämpiä.
et tarvi wattimittausta päästäksesi kuntoon. Suomen fillaristit oli 70-80l paljon kovempia kuin nyt ja olikohan edes sykemittaria. Tehotreenit voi treinerillä tehdä ihan hyvin ilman wattien mittausta ja kehitystähän voi mitata siinäkin kun nopeus tms muuttuu. Sitten kun ei tarvitse pohtia mitä mittarit maksaa, niitä voi hankkia vaik joka fillariin, ei niistä haittaakaan ole.
Tämä on aika terävä kaksiteräinen miekka. Olin itse ennen tehomittarin hankintaa varmaan aika hukassa sen suhteen, miten pitäisi harjoitella jos haluaa kehittyä. Eikä sitä oppinut tehomittarin hankkimalla. Nyt kun sitä on käyttänyt neljä vuotta, tallentanut kaiken sen tuottaman datan ja samalla ohessa opiskellut tehoperusteisen harjoittelun perusteita osakokonaisuuksineen, voisin nyt luopua mittareista ja ajella halutessani täysin luomuna. Tuntuu siltä, kuin olisi tankannut neljässä vuodessa tietopääoman joka olisi saattanut vaatia 20 vuotta ilman apuvälineitä.
Jos haluaisi edelleen kehittyä, pitäisi vaan huolehtia että viikossa kertyy 8-10 tuntia ja kaiken muun pitäisi olla erittäin kevyttä, mutta yhtenä päivänä viikossa pitäisi ajaa täysiä ja maksimissaan tunti. Jäisi siinä edelleen kaipaamaan pettämätöntä suorituskyvyn seurantaa, mutta voisi periaatteessa ajaa ilmankin ja kehittyä. Ja tällaiselle analyyttiselle ihmiselle harrastaminen sekä tavoitteiden asettelu muuttuisi hieman tylsemmäksi.
Itsellä Dudessa nämä (akseli vaihdettuna läskin keskiölle sopivaksi), eikä moitittavaa. On Ant+ sekä BT Smart.
Taitaa olla tuohon hintaan kustannustehokkain malli, jos suoraan (maasto)pyörään tulevia vaihtoehtoja miettii.
https://en.hollandbikeshop.com/sram/sram-road-parts/sram-quarq/quarq-crankset/sram-xx1-eagle-quarq-crankset-170mm-bb30-168q-factor-bl-462018/
Onko sinulla kauan ollut toi käytössä?
Maantiepyörässä mulla on Quarqin mittaus, ja usein funtsinut että ihan vaan mielenkiinnosta se olis mukava maastopyörässäkin.
Mitenköhän toi kestää pidemmän päälle jatkuvaa kampien kiviin kolahteluja tarkkuuden kärsimättä?
Mitenköhän toi kestää pidemmän päälle jatkuvaa kampien kiviin kolahteluja tarkkuuden kärsimättä?
Koska venymäliuskat on rataskeskiössä ja rataskeskiö on kiinni kampiakselin päässä, kuten kampikin, en oikein usko iskujen vaikuttavan mittaustarkkuuteen. Mutta maastossa on tietysti aina helpompi tuhota kammet kokonaan, jos vaikka polkimen vastakierre korkkaa hiilikuidusta kunnon iskun seurauksena tms. Toinen juttu on tietysti iskut rattaaseen, josta voima välittyy näppärästi rataskeskiöön.
Tämä on aika terävä kaksiteräinen miekka. Olin itse ennen tehomittarin hankintaa varmaan aika hukassa sen suhteen, miten pitäisi harjoitella jos haluaa kehittyä. Eikä sitä oppinut tehomittarin hankkimalla. Nyt kun sitä on käyttänyt neljä vuotta, tallentanut kaiken sen tuottaman datan ja samalla ohessa opiskellut tehoperusteisen harjoittelun perusteita osakokonaisuuksineen, voisin nyt luopua mittareista ja ajella halutessani täysin luomuna. Tuntuu siltä, kuin olisi tankannut neljässä vuodessa tietopääoman joka olisi saattanut vaatia 20 vuotta ilman apuvälineitä.
Jos haluaisi edelleen kehittyä, pitäisi vaan huolehtia että viikossa kertyy 8-10 tuntia ja kaiken muun pitäisi olla erittäin kevyttä, mutta yhtenä päivänä viikossa pitäisi ajaa täysiä ja maksimissaan tunti. Jäisi siinä edelleen kaipaamaan pettämätöntä suorituskyvyn seurantaa, mutta voisi periaatteessa ajaa ilmankin ja kehittyä. Ja tällaiselle analyyttiselle ihmiselle harrastaminen sekä tavoitteiden asettelu muuttuisi hieman tylsemmäksi.Komppaan. Treenasin semitavoitteellisesti pari vuotta sykemittarilla ja nyt kun toiset pari vuotta on tullut kokemusta lisää tehomittarilla, se sykemittari tuntuu lähinnä turhakkeelta. Tehomittarin kanssa oppinut miltä tietyn tehoinen treeni tuntuu. Sykemittarin kanssa ei tuollaista tapahtunut. Päinvastoin se saattaa peittää lyhyet tehopiikit kokonaan ja sitä tuudittautuu luulemaan että tässä vedetään tasatehoista harjoitusta. Vasta wattimittari paljasti että tulee vedettyä helposti 150%+ FTP:stä jokaisessa pienessä ylämäessä täällä Uudellamaalla. Oma syke myös riippuu paljon lämpötilasta ja muista ympäristötekijöistä. Nykyään sykemittari jää ulkona pyöräillessä kotiin. Sisällä sillä on arvoa pitkän aikavälin serantaan kun trainerilla olosuhteet ovat stabiilimmat.
Paljon harjoitteleva ja kokenut (kuten vaikka ne 80-luvun oletettavasti jumalattomassa kunnossa olevat) oppii tuntemaan miltä tietty teho tuntuu. Meille uudemmille harrastelijoille omien kokemusten mukaan tehomittari on niitä ehdottomasti hyödyllisimpiä apuvälineitä johon rahansa voi laittaa.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Mitäs sillä on väliä jos tulee tehopiikkejä eikä ole tasatehoinen? Ihan puhtaan rasvahommelin allekirjoitan, mutta noin muuten missä se sanotaan, että tasatehoinen on tie onneen? Tietyn tehoisen treenin tuntuma on paljon myös kiinni mitä tehty aiemmin, ei päivän tehosta. Mielummin 500e kunnon talviajokamppeisiin niin, että tulis ajeltua kunnon treenejä ulkona. Mutta ei esim 5 min vo vedossa mitään salatiedettä ole: Ajetaan 5min lähes täpöillä. Kyllä sen nopeasti oppii, jos väärällä teholla lähtee. ai niin mullahan on 3 tehomittaria :)
Sir Bradley ainakin on sitä mieltä, että mittareina tärkeimmät ovat, syke, tuntemus ja teho ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Tehon hän mainitsi ainoastaan numeroksi, kun syke ja tuntemus ovat todellisia mittareita sille mitä tehdään. Tehomittauksella saadaan ainoastaan talteen se data mitä edellä mainituilla tuotetaan.
Heh, tuo kp63:sen luonnehdinta 70-80-kuvun kisakuskeista oli imartelevaa.
Onko sinulla kauan ollut toi käytössä?
Maantiepyörässä mulla on Quarqin mittaus, ja usein funtsinut että ihan vaan mielenkiinnosta se olis mukava maastopyörässäkin.
Mitenköhän toi kestää pidemmän päälle jatkuvaa kampien kiviin kolahteluja tarkkuuden kärsimättä?
Loppukesästä -17 asti. Hyvin on kestänyt ja kuten edellä jo mainittiinkin, tuo mittausyksikkö on tuossa spiderissä. Eli muuten käyttäytyy kuin ”normi” hiilikuitukammet. Painoa tuo spideri tuo 95g lisää verrattuna samoihin kampiin, jossa tuota mittausta ei ole.
Tarpeellisuus jakaa varmasti mielipiteitä, mutta ite tykkään ja saan tuosta hyötyä, joten pois en antaisi.
Minäkin olen itseasiassa alkanut funtsimaan, ettei se jatkuva tasateho ole oikotie onneen, eli en pidä enää ollenkaan pahana tehomittarin puutetta cyclosta, jolla ajan talvella lenkkejä. Se sykehhän kuitenkin näyttää sen kropan reagoinnin, eli ehkäpä sitäkin kannattaa pk-lenkeillä seurata ja luoda niitä ärsykkeitä lyhyillä vedoilla.
Tietenkin tasawatti pk-lenkeillekkin on paikkansa.
Nyt kun olen ajanut aika pitkään pelkästään sweetspottia ja kohtuullsen paljon, niin jo muutama vomax+pitkä pk tuntuu purevan yllätävän hyvin. Sehän tässä on kivaa, että alkaa pikkuhiljaa oppimaan mikä saattaisi toimia itselle. Jos vielä joskus oppisi tuntemaan, milloin pitää lyhyttä tai hivenen pidempää pk-jaksoa ennen kun tulee oikeasti väsy. Kai sen noiden vomax treenien sujuvuudesta voi jatkossa päätellä...
Mitäs ukossa pitäis kehittää kun 20min FTP testissä jalat menee hapoille, mutta sykkeet eivät ole vielä lähellä maksimia? Kampikierroksia noin 90rpm testissä. Itseasiassa sykkeet tippu pari pykälää 12 minuutin jälkeen kunnes nousivat taas loppukirissä.
Pitäiskö ajaa vain enempi sweetspottia matalalla kadenssilla vai mitä?
Mitäs ukossa pitäis kehittää kun 20min FTP testissä jalat menee hapoille, mutta sykkeet eivät ole vielä lähellä maksimia? Kampikierroksia noin 90rpm testissä. Itseasiassa sykkeet tippu pari pykälää 12 minuutin jälkeen kunnes nousivat taas loppukirissä.
Pitäiskö ajaa vain enempi sweetspottia matalalla kadenssilla vai mitä?
Pitää kehittää niitä heikkouksia. Jos jalat on hapoilla ennen kuin happi loppuu tai syke ei ole maksimialueella, pitää kehittää hapon sietokykyä, haponpoistoa tai mikä se akilleen kantapää onkaan. Siihen varmaan se sweetspotti on yksi lääke, toinen on over-under -tyyppinen intervallisarja jossa ajetaan vaikka 9min intervallia, jossa 2min vähän FTP:n alla, sitten 1min vähän päällä, sitten 2min alla jne. Siinä ideana kuormittaa jalat hapoilla ”liian kovan” minuutin aikana, ja sitten antaa niiden palautua erittäin hitaasti kuorma päällä ennen seuraavaa hapokasta minuuttia.
Mutta jäikö syke siis merkittävän alas? Pyöräilyhän on lajina sellainen ja 20min maksimivetokin on tyyliltään sellainen, ettei siinä ole helppo saavuttaa ihan maksimisykettä ellei siihen ole vahvaa taipumusta. Maksimialueelle pitäisi kuitenkin päästä, jos testihetkellä on hyvin levännyt jne. Esimerkiksi itselläni Cooper-testissä viimeisellä minuutilla pääsen yleensä 190-193bpm haarukkaan, mutta pyöräillessä on todella harvinaista päästä yli 183bpm:n.
Pitää kehittää niitä heikkouksia. Jos jalat on hapoilla ennen kuin happi loppuu tai syke ei ole maksimialueella, pitää kehittää hapon sietokykyä, haponpoistoa tai mikä se akilleen kantapää onkaan.
Voipi olla että se suurin kehittämisen kohde löytyy korvien välistä :D. Tuo on kuitenkin sellainen testi joka kysyy jo vähän kivun sietoakin ja sitähän voi tunnetusti kehittää.
Siihen varmaan se sweetspotti on yksi lääke, toinen on over-under -tyyppinen intervallisarja jossa ajetaan vaikka 9min intervallia, jossa 2min vähän FTP:n alla, sitten 1min vähän päällä, sitten 2min alla jne. Siinä ideana kuormittaa jalat hapoilla ”liian kovan” minuutin aikana, ja sitten antaa niiden palautua erittäin hitaasti kuorma päällä ennen seuraavaa hapokasta minuuttia.
Tuo over-under harjoitus vois olla ihan hyvä. Sitä ei oo pahemmin ollut treeniohjelmassa vielä.
Mutta jäikö syke siis merkittävän alas? Pyöräilyhän on lajina sellainen ja 20min maksimivetokin on tyyliltään sellainen, ettei siinä ole helppo saavuttaa ihan maksimisykettä ellei siihen ole vahvaa taipumusta. Maksimialueelle pitäisi kuitenkin päästä, jos testihetkellä on hyvin levännyt jne. Esimerkiksi itselläni Cooper-testissä viimeisellä minuutilla pääsen yleensä 190-193bpm haarukkaan, mutta pyöräillessä on todella harvinaista päästä yli 183bpm:n.
Joo en mäkään pääse pyöräillessä ihan niin ylös mitä juostessa tai hiihdossa. Noissa maksimit n. 183-185. VO2max 3 minuutin testissä oli viimeks 178 lopussa ja nyt tuossa viimeissä FTP testissä tuli seinä vastaan 171 kohdalla. Testin aikana oli tosiaan sellainen olo et kierroksia ja paukkuja olis koneessa kyllä ollut, mutta jalat ei vaan taipunut.
Mitäs ukossa pitäis kehittää kun 20min FTP testissä jalat menee hapoille, mutta sykkeet eivät ole vielä lähellä maksimia? Kampikierroksia noin 90rpm testissä. Itseasiassa sykkeet tippu pari pykälää 12 minuutin jälkeen kunnes nousivat taas loppukirissä.
Pitäiskö ajaa vain enempi sweetspottia matalalla kadenssilla vai mitä?
Monta aukkoa tarinassa, pitäisi tietää lisää.
- trainerroadin FTP testi, eli haen mikä on lämmittelyn osuus ennen 20min testin alkua
- harjoittelutausta
- mikä jakso menossa (pelkkää pkta?)
- miten energiatasapaino ennen testiä?
Nyt antamasi tiedon perusteella mä en tekisi reeneihin vielä mitään radikaaleja muutoksia muuta kuin lähtisin kadenssia nostattamaan sinne 100 hujakoille testissä ja miksei kautta linjan tehotreeneissäkin, niin alkaa varmaan sykkeetkin nousta sinne minne pitääkin. vääntömomentti keventyy jaloilta eikä ala ”hapottua” tahi krampata ja kardiovaskulaarinen koneisto pääsee tekemään kunnolla työtä, se koneisto kun ei hapotu.
Monta aukkoa tarinassa, pitäisi tietää lisää.
- trainerroadin FTP testi, eli harn mikä on lämmittelyn osuus ennen 20min testin alkua
- harjoittelutausta
- mikä jakso menossa (pelkkää pkta?)
- miten energiatasapaino ennen testiä?
Nyt antamasi tiedon perusteella mä lähtisin kadenssia nostattamaan sinne 100 hujakoille, niin alkaa varmaan sykkeetkin nousta sinne minne pitääkin. vääntömomentti keventyy jaloilta eikä ala ”hapottua” tahi krampata ja kardiovaskulaarinen koneisto pääsee tekemään kunnolla työtä, se koneisto kun ei hapotu.
Tuossa vähän aukkojen tilkintää:
- Tää mun tekemä testi ei oo trainerroadista. Mulla on lämmittelynä 15min nouseva teho kierroksien kautta, sitten muutama maksimi spurtti ja testi alkaa 20min kohdalla.
- Harjoiteltua (liikuttua) on tullut viimeiset 10 vuotta ihan säännöllisesti. Pyöräily, hiihto, juoksu. Muutama viime vuosi oli vähän vähäisempää kiireiden takia, mutta nyt viimeiset 6kk on saanut taas liikkua ihan kivasti noin 3 kertaa viikossa.
- Intervallia on viikossa pari kertaa ja pk:ta päälle kerran yleensä.
- Ei mitään hajua energiatasopainosta. Ehkä oli palautuminen hieman vajaa, kun oli edellisenä päivänä tullut vedettyä työmatkatkin kovaa.
Pitää tosiaan koittaa nostaa kierroksia pikkaisen ensi kerralla kun testaa.
Tuossa vähän aukkojen tilkintää:
- Tää mun tekemä testi ei oo trainerroadista. Mulla on lämmittelynä 15min nouseva teho kierroksien kautta, sitten muutama maksimi spurtti ja testi alkaa 20min kohdalla.
- Harjoiteltua (liikuttua) on tullut viimeiset 10 vuotta ihan säännöllisesti. Pyöräily, hiihto, juoksu. Muutama viime vuosi oli vähän vähäisempää kiireiden takia, mutta nyt viimeiset 6kk on saanut taas liikkua ihan kivasti noin 3 kertaa viikossa.
- Intervallia on viikossa pari kertaa ja pk:ta päälle kerran yleensä.
- Ei mitään hajua energiatasopainosta. Ehkä oli palautuminen hieman vajaa, kun oli edellisenä päivänä tullut vedettyä työmatkatkin kovaa.
Pitää tosiaan koittaa nostaa kierroksia pikkaisen ensi kerralla kun testaa.
Testiä ennen suositellaan paria kevyttä päivää. Siinä voi piillä tämänkertainen syyllinen tai osasyyllinen, mutta eiku lisää kierroksia kehiin ja pari lepopäivää eteen niin uskon, että menee paremmin.
Sandardisoimalla testiprotokollan (lämmittelyjakso eteenkin) ja mitä tekee pari päivää ennen testiä, antaa vertailukelpoisia testituloksia
Tacx Bushido näytti FTP:ksi 266. Elite Turbo Muin Fluid II taas 356. Molemmissa käytetty samaa Trainerroadin 20 minuutin testiä. Koska Elite oli kalliimpi, niin totta kai uskon sen näyttävän vähemmän vääriä lukemia ;)
Tacx Bushido näytti FTP:ksi 266. Elite Turbo Muin Fluid II taas 356. Molemmissa käytetty samaa Trainerroadin 20 minuutin testiä. Koska Elite oli kalliimpi, niin totta kai uskon sen näyttävän vähemmän vääriä lukemia ;)
Ehkä varmimman tuloksen saat kymmenen testin keskiarvosta. Ja jotta lämpötilavaihtelut eivät vaikuttaisi tulokseen, niin testit tulee ajaa saman päivän aikana :)
Mitäs ukossa pitäis kehittää kun 20min FTP testissä jalat menee hapoille, mutta sykkeet eivät ole vielä lähellä maksimia? Kampikierroksia noin 90rpm testissä. Itseasiassa sykkeet tippu pari pykälää 12 minuutin jälkeen kunnes nousivat taas loppukirissä.
Pitäiskö ajaa vain enempi sweetspottia matalalla kadenssilla vai mitä?
Edellä tuli jo useita hyviä täsmennysehdotuksia. Todennäköisesti tuo jalkojen kehitys tulee mukaan ihan vaan ajamalla enemmän. Pari kertaa kun testin toistaa ja tekee muita kovia treenejä niin voi oppia myös, että jalat voi tuntumallisesti olla aika juntturassa jo aikaisessa vaiheessa, mutta sen läpi pystyy kyllä puskemaan yllättävän hyvin. Kannattaa myös kokeilla eri pituisten pätkien maksimeja, jolloin niiden suhteita tarkastelemalla voi tehdä jotain päätelmiä eri ominaisuuksien suhteellisesta tasapainosta. Ainakin 5 min. maksimitestiä suosittelisin myös. Mahdollisesti myös 5 sekunnin sekä minuutin. Jos 5 min testi on matalahko suhteessa 20 min testiin, niin lähtisin kehittämään maksimipään puolelta, jolloin kovempien tehojen kautta hermolihasjärjestelmän toiminta kehittyy yhdessä lihasten aineenvaihdunnan kanssa. Jos tuo on taas suhteellisesti korkea, et välttämättä saa sieltä niin paljon hyötyä vaan kannattaa jauhaa vähän pidempää kovatehoista siivua.
Edellä tuli jo useita hyviä täsmennysehdotuksia. Todennäköisesti tuo jalkojen kehitys tulee mukaan ihan vaan ajamalla enemmän. Pari kertaa kun testin toistaa ja tekee muita kovia treenejä niin voi oppia myös, että jalat voi tuntumallisesti olla aika juntturassa jo aikaisessa vaiheessa, mutta sen läpi pystyy kyllä puskemaan yllättävän hyvin. Kannattaa myös kokeilla eri pituisten pätkien maksimeja, jolloin niiden suhteita tarkastelemalla voi tehdä jotain päätelmiä eri ominaisuuksien suhteellisesta tasapainosta. Ainakin 5 min. maksimitestiä suosittelisin myös. Mahdollisesti myös 5 sekunnin sekä minuutin. Jos 5 min testi on matalahko suhteessa 20 min testiin, niin lähtisin kehittämään maksimipään puolelta, jolloin kovempien tehojen kautta hermolihasjärjestelmän toiminta kehittyy yhdessä lihasten aineenvaihdunnan kanssa. Jos tuo on taas suhteellisesti korkea, et välttämättä saa sieltä niin paljon hyötyä vaan kannattaa jauhaa vähän pidempää kovatehoista siivua.
Itseasiassa mulla on pikemminkin päinvastoin, 3min VO2max testi on aika hyvin kehittynyt, mutta tää 20min testi ei oo seurannu perässä ihan samassa suhteessa. 20min arvo on vain 69% tuosta 3min testistä. Mä olen ymmärtänyt että sen pitäisi olla ennemminkin luokkaa 75-80%. Eli hapenotto tuntuu olevan ok, happojen sieto ei.
Aerobinen teho ja lihaskestävyys liian alhaalla suhteessa VO2 maxiin. 20tkm vuosi tähän väliin niin avot.
Kare_Eskola
10.01.2018, 11.03
Jos ei ole aikaa 20tkm vuoteen (mallia käpy ja lehmä), niin sweetspot-treeni olisi ihan validi ratkaisu. Kehittää tehokkaasti yhtä aikaa sekä aerobista kestävyyttä että lihaskestävyyttä. Eikä kannata sitä kadenssia laskea, ei se siitä kiinni ole.
Antti Kuitto
10.01.2018, 11.29
Tuossa vähän aukkojen tilkintää:
- Tää mun tekemä testi ei oo trainerroadista. Mulla on lämmittelynä 15min nouseva teho kierroksien kautta, sitten muutama maksimi spurtti ja testi alkaa 20min kohdalla.
.
FTP-testiin kuuluu olennaisesti 5min max veto ennen tuota 20min vetoa. Toki jos testaa vaan 20min, niin sitten tuota 5min ei tarvii, mut FTP-arvosta tulee liian korkea jos jätät tuon 5min vedon pois.
Itseasiassa mulla on pikemminkin päinvastoin, 3min VO2max testi on aika hyvin kehittynyt, mutta tää 20min testi ei oo seurannu perässä ihan samassa suhteessa. 20min arvo on vain 69% tuosta 3min testistä. Mä olen ymmärtänyt että sen pitäisi olla ennemminkin luokkaa 75-80%. Eli hapenotto tuntuu olevan ok, happojen sieto ei.
Sitten tosiaan aika lailla noin kuin kp63 totesi. Määrän nosto toki kannattaa suhteuttaa siihen aikaisempaan keskiarvoon (sekä siihen kuinka paljon määrää pystyy realistisesti mättämään). Onhan tuo 3 min. korkeahko jos ns. ammattitason pyöräilijöihin, joilla kestävyysominaisuudet korostuneet. Mutta kuitenkin ihan odotettavissa oleva luku kun puhutaan kuntoilutasolla liikkumisesta. Itse suosittelisin jauhamaan tehotreenit siinä FTP:n molemmin puolin, eli pidempää siivua vähän alla ja päällä, over-undereita, sekä semmoisia n. 5 minuutin siivuja n. 105% FTP:sta.
Ja sen verran pitää tarttua, että toi 3 min. kuvastaa kyllä aika hyvin happojen sietoa ja sen pitäisi nimenomaan olla verrattaen hyvällä tasolla. Aerobista aineenvaihduntaa kehittämällä edellä mainituilla vedoilla kertyy jatkossa happoja vähän hitaammin tuolla FTP:n tuntumassa, jolloin pystyt siellä kovempaa/pidempään työskentelemään.
Kerran sulla on muutama eri mittainen maksimiveto, niin FTP/Critical Power kannattanee arvioida esim. tällä laskurilla https://www.cyclingpowerlab.com/MonodCriticalPower.aspx.
Markku Silvenius
10.01.2018, 15.47
3 min testi on liian lyhyt vo2max testiksi, siinä on niin paljon anaerobista komponenttia mukana. Pitäisi olla 5-8 min taso. Tai vähintään jonkun lyhyen porrastestin lopusta haettu (joku MAP tmv) jolloin menty tyyliin puolenkymmentä porrasta jo todellisella maksimipuolella.
Coasting
10.01.2018, 16.05
Minähän raportoin jotain kuukausia sitten vastaavasta ongelmasta että jalat hyytyy ennen kardiopuolta.
Silloin ei ollut puhetta mutta nyt kaivoin esiin myös lyhyemmät testit W/kg ja mihin asettuu Cogganin asteikolla.
5 s - 13.5 (cat 5)
1 min - 6.4 (untrained)
5 min - 4.2 (cat 4)
FTP - 3.4 (cat 4)
Silloin suositeltiin punttia. Nyt laitteet hommattu ja tila rakenteilla. Josko keväällä kulkisi.
Markku Silvenius
10.01.2018, 19.36
Minähän raportoin jotain kuukausia sitten vastaavasta ongelmasta että jalat hyytyy ennen kardiopuolta.
Silloin ei ollut puhetta mutta nyt kaivoin esiin myös lyhyemmät testit W/kg ja mihin asettuu Cogganin asteikolla.
5 s - 13.5 (cat 5)
1 min - 6.4 (untrained)
5 min - 4.2 (cat 4)
FTP - 3.4 (cat 4)
Silloin suositeltiin punttia. Nyt laitteet hommattu ja tila rakenteilla. Josko keväällä kulkisi.
Ei nyt tietysti näe ajajaa livenä mutta jos kyseessä normaaliterve aikuinen niin noihin saa nousua kyllä ja enimmäkseen ilman erityisempää punttireeniä.
Toki yleinen liikkuvuus- ja lihastasapainoharjoittelu kuuluu aktiivipyöräilyyn.
Jos voimatasot ovat jaloissa jotain normaalia tasoa niin kyse ei ole perusvoiman puutteesta (se viihteellinen sanonta ettei jaksanut painaa) vaan siitä että lihas happamoituu ja sen myötä lihaksen voimantuotto sakkaa. Tällöin energia-aineenvaihdunta ei ole kehittynyt niin pitkälle harjoittelun myötä kuin tavoitellaan.
Kommuutteri
10.01.2018, 20.38
Tässä on edellä kyselty ja arvioitu erilaisten kynnysten tehojen suhteita toisiinsa. Onkos jossain joku taulukko mikä kertoo milloin suhteet on ns kohillaan? Eikös se ole aina vähän ajajan profiilistakin kiinni, mikä on esim anakynnystehon ja Vomax tehon välinen suhde?
Sent from my iPad using Tapatalk
Coasting
10.01.2018, 21.58
Tässä se on:
http://www.cyclingsupportz.com/en/2016/05/27/074-en/
Olen Markun kanssa samaa mieltä että kyllä kehittyy ilman punttiakin. Mutta sitä suositeltiin ja kokeileminen tuskin haittaa. Nuo arvot kyllä paranisivat jo kun saisi painon siihem mitä pitäisi olla eli 10% alas.
Mutta ei ne tulokset nopeasti parane. Ikää puolivälin paremmalla puolella.
Mutta tuo mun 1 min teho on selvästi kolmea muuta jäljessä. Onko asialle syytä tehdä jotain vai antaako vain olla? Minuutin veto ei ole mitään mitä kisoissa tarvitsisin. Ei oikeastaan mikään noista ja itselle kyllä selvää että mitä pitempi matka sen parempi tulos.
Tässä se on:
http://www.cyclingsupportz.com/en/2016/05/27/074-en/
Mutta tuo mun 1 min teho on selvästi kolmea muuta jäljessä. Onko asialle syytä tehdä jotain vai antaako vain olla? Minuutin veto ei ole mitään mitä kisoissa tarvitsisin. Ei oikeastaan mikään noista ja itselle kyllä selvää että mitä pitempi matka sen parempi tulos.
Vaikka et tarvitse minuutin maksimia, luultavasti tarvitset ne hermostolliset ja aineenvaihdunnalliset ominaisuudet mistä minuutin maksimi rakentuu.
217. Keväällä 234. Mitattu Trainerroadin 20min testillä, Kurtin Road Machine inride palikalla.
Pitkä tauko treeneissä välissä solisluun katkeamisen takia. Otetaan ekaksi tavoitteeksi saada tuo 234 takaisin kevääksi.
231 W.
4 W yli mitä tavoittelin tässä kohden vuotta. Motivaatio tullut hyvin takaisin.
Lähetetty minun Lenovo TB-X704L laitteesta Tapatalkilla
Kun tuota sweetspotia on kehuttu... niin kokeilin ajaa Zwiftin SS-ohjelman. Siinä on lämppärin jälkeen 3xOU, lyhyt 1 min max keskellä ja uudelleen 3xOU. Sain jotenkin rimpuiltua marraskuussa Zwiftin FTP-testissä 20 minuuttia 303 Watin keskiteholla. Näin softa määritteli minulle FTP:ksi 288W.
En sen koommin ole ajanut kahtakymmentä minuuttia tuommoisilla tehoilla edes yrittäessäni. Nyt tuo SS-ohjelma tarjoilee minulle OU-tehot 288 Watin pohjalta. Ne eivät tässä SS-treenissä ole kuin 275/245W, mutta en mitenkään pysty noihin tehoihin ohjelman toistomäärillä. Tänään ajo (https://www.strava.com/activities/1361746442/overview) oli poikkeuksellisen tahmeaa, mitä voi hiukan selittää huonosti nukutuilla öillä.
Tästä voisi päätellä ehkä kaksi asiaa. Toisaalta, että tuo 288W ei ole minun FTP:ni, vaan satunnainen piikki. Toisaalta, että on ajettava reilusti pidempi treenejä aerobisella alueella. Tuleeko jotain muita vaihtoehtoja mieleen?
EDIT: Stravan Power Curve näyttää arvioiduksi FTP:ksi viime syksyltä 284 W. Tänä vuonna ei ole tullut ajettua pitkää ja kovaa, kuten kuvasta näkyy.
https://i.imgur.com/09szEsT.png
Sweetspot kehittyy vaan ajamalla. Sehän kehittää lihaskestävyyttä. Alkuun jo 4x5min tuntuu pahalta, mutta myöhemmin menee jo 4x20min yhtä helposti.
Monessa paikassa neuvotaankin seuraamaan ss minuutteja, eli alkuun mieluummin useita lyhyitä vetoja, kunnes se 20min alkaa menemään.
Edit: Ei kannata olla muuten yhtään huolissaan. Se zwiftin treeni on ilmeisesti tämä?
https://whatsonzwift.com/workouts/60-90-minutes-to-burn/sst-med
Tuo on kova. Ei tuo rest osuss ole mitään lepoa, vaan lähes sweetspottia sekin, eli käytännössä tuossa on 2x30min sweetspottia ja välissä vielä kovempi veto :) Sweetspottihan määritellään usein 88-95% alueelle, eli tuo kovempikin alue on aivan ss ylärajalla.
Joo, tuo treeni. Lohduttavaa, ettei tämmöinen luuserihetki ole minun yksinoikeuteni.
Loppuviikko pidempää ja rauhallisempaa. Ensi viikolla seuraava reippaampi ajo.
Huoleton
17.01.2018, 23.45
Aika kova ensikosketus SST-maailmaan tuo treeni joo.
Kuten paaton tuossa jo mainitsi niin kokonaisminuuttejen seuraaminen on oleellista.
Joissain SST-metodeissa kun pääsee 60min niin on aika nostaa tehoja eli tuo oli samalla ensiesittely ja loppututkinto :)
Eli koita ensin vaikka se 4x5. Jos se menee niin varmaan menee 2x10, jos se menee niin miksei 4x6. jos se menee niin miksei 2x12 -> 3x10 -> 2x15 -> 4x10 -> 2x20 jne. tai jotain vastaavaa.
Jos treenin alussa tuntuu että ei varmaan jaksa niin on OK mutta jos treenin loppupuolella ei oikeesti meinaa jaksaa niin menee liian kovaa tai liian pitkään että olisi siinä sweet spotissa.
Ideanahan tuossa löytää sellanen treeni joka haastava muttei liian kuluttava ja nousujohteisuuttaa saa kätevästi ohjattua noilla kokonaisminuuteilla.
Sir Bradleyn ohjeista saattaa olla apua sweetpot vedoissa. Hän kehottaa vetämään ne laskevina sarjoina esim. 15 min. 12 min. ja 8 min., jotta harjoitukset eivät olisi henkisesti yhtä rasittavia ja kaikki tarvittava saadaan harjoituksesta irti paremman virkeystilan takia. Niin, ja hän kehottaa tekemään harjoituksen sykeseuranalla, jotta oikeasti tiedetään harjoituksen rasittavuus. Tehot on vain numero, kuten loppuaika aika-ajossa.
Tuo sykeseuranta saattaa toimiakkin, jos ajaa tosiaan nuo löysinä. Itse olen kylmästi nostanut aina tehoa, kun 20min setit ovat alkaneet tuntua liian helpoilta. Sykkeen kanssahan teho laskisi loppua kohden ja alku olisi selvästi kovempi.
Oman sykekäyttäytymiseni sweetspoteissa näkee vaikkapa tästä setistä. Taisin ajaa tämän hivenen matalammalla kadenssilla.
https://www.strava.com/activities/1339177802
^Komea viiva. Ja TrainerRoadissa kaksi tuntia... ei mulla pää ehkä kestäisi... eikä peruskestävyys riittäisi ainakaan vielä. kp63 sanoisi varmasti (ja minä komppaisin), että pohjaksi paljon pidempää aerobista.
Yksi idea tässä Zwiftin SS-treenissä minulla on, että oppisin paremmin mikä on se sykealue, jolla jaksan katkeamatta myös ulkona. Kun ei ole wattimittaria kuin trainerissa ja senkin kalibraatio on mitä on, pitää tunnistaa miltä kropassa tuntuu ja mitä sydän sanoo. Jos kerran olen ajanut 20 minuuttia 303 Watilla, pitäisihän tällaisen 88-95% treenin sujua.
Eihän tästä toki saa kuin suuntaa-antavaa. Kaikesta "smartista" ja ajoasennon vaihteluista huolimatta tuntuma trainerilla on aika erilainen kuin ulkona.
^Komea viiva. Ja TrainerRoadissa kaksi tuntia... ei mulla pää ehkä kestäisi... eikä peruskestävyys riittäisi ainakaan vielä. kp63 sanoisi varmasti (ja minä komppaisin), että pohjaksi paljon pidempää aerobista.
Yksi idea tässä Zwiftin SS-treenissä minulla on, että oppisin paremmin mikä on se sykealue, jolla jaksan katkeamatta myös ulkona. Kun ei ole wattimittaria kuin trainerissa ja senkin kalibraatio on mitä on, pitää tunnistaa miltä kropassa tuntuu ja mitä sydän sanoo. Jos kerran olen ajanut 20 minuuttia 303 Watilla, pitäisihän tällaisen 88-95% treenin sujua.
Eihän tästä toki saa kuin suuntaa-antavaa. Kaikesta "smartista" ja ajoasennon vaihteluista huolimatta tuntuma trainerilla on aika erilainen kuin ulkona.
Ei se syke ihan mahdoton juttu näissä ole - samalle hehtaarille päästään. Mutta että löytäisi sykealueen, jolla varmuudella ei katkeaisi, onkin sitten enemmän lottoamista. Esim. joskus huonoa päivää voi ennakoida se, että syke ei meinaa lähteä nousemaan. Tuntumaa saa ja kannattaa hakea sykkeen ja suorituksen suhteesta.
Ja huonoja uutisia. Arpovien wattimittarien ongelma on se, että ne luvut ovat mitä sattuu. Nyt voi olla, että se 88-95% onkin oikeasti 100% mittarin vaan näyttäessä tällä kertaa tuollaisia lukuja.
Sent from my iPad using Tapatalk
Tuo sykeseuranta saattaa toimiakkin, jos ajaa tosiaan nuo löysinä. Itse olen kylmästi nostanut aina tehoa, kun 20min setit ovat alkaneet tuntua liian helpoilta. Sykkeen kanssahan teho laskisi loppua kohden ja alku olisi selvästi kovempi.
Niin, tuntumaanhan sen rasittavuuden tason pitää perustua harjoittelun aikana jos ei ole tehomittaria, mutta haluaa ajaa esimerkiksi 20min sweetspotin tasavauhtisesti. Sykekeskiarvosta näkee jälkikäteen, osuiko se.
Sinänsä sir Bradley oikoo lausunnossaan pari keskeistä mutkaa jos vaan oletetaan, että kaikilla on oletuksena se maaginen kosketus omaan harjoitteluunsa. Osalla toki niin on ja osa saattaa olla tottuneita pitämään oikeanlaisen tuntuman tietyillä tasoilla, mutta toiset ei osu juuri mihinkään ilman ulkoista apuvälinettä. Tunnistan itsestäni tuon, että olen sisäsyntyisesti aika hyvä ajamaan 70-90% FTP:stä ilman tehomittariakin, mutta PK:t on lähtökohtaisesti liian kovia ja kovat vedot uskaltaa vain harvoin ajaa tarpeeksi kovaa.
Niin, tuntumaanhan sen rasittavuuden tason pitää perustua harjoittelun aikana jos ei ole tehomittaria, mutta haluaa ajaa esimerkiksi 20min sweetspotin tasavauhtisesti. Sykekeskiarvosta näkee jälkikäteen, osuiko se.
Sinänsä sir Bradley oikoo lausunnossaan pari keskeistä mutkaa jos vaan oletetaan, että kaikilla on oletuksena se maaginen kosketus omaan harjoitteluunsa. Osalla toki niin on ja osa saattaa olla tottuneita pitämään oikeanlaisen tuntuman tietyillä tasoilla, mutta toiset ei osu juuri mihinkään ilman ulkoista apuvälinettä. Tunnistan itsestäni tuon, että olen sisäsyntyisesti aika hyvä ajamaan 70-90% FTP:stä ilman tehomittariakin, mutta PK:t on lähtökohtaisesti liian kovia ja kovat vedot uskaltaa vain harvoin ajaa tarpeeksi kovaa.
Päänuppi on se "pääongelma" sekä peekoon että kovien harjoitusten osalta. Vaikka tunnistan, että pitäisi ajaa hiljempaa/kovempaa, tarvitaan ulkoista apua sen sisäistämiseen, että vielä on varaa laskea/nostaa.
Se mitä en edes osaa tunnistaa (mm. koska harjoituskauden vaihe ja erilaiset kaudet vaikuttavat), on rahkeet pitkien kovien kuntoajojen tasapainoiseen läpivientiin. Tämä kulminoitui lokakuun Taiwan KOM Challengessa, jossa en olisi päässyt ajamalla maaliin, jollei 100m ennen loppua olisi ystävällinen katsoja tuupannut vauhtiin.
PatilZ, on totta että halpis-trainerissa voi tulla isojakin heittoja prosentuaalisesti. Ne tietysti ovat erityisen merkittäviä, kun prosentit ovat siellä limitin tuntumassa. Tein nyt tuosta Zwiftin SST-med treenistä oman version, jossa OU-intervallit ovat 5 % alempana ja alussa 5 minuuttia pidempi lämmittely (sitä vanha tarvitsee) sekä keskellä minuutin verran pidemmät palautumiset. Toinen vaihtoehto olisi tietysti pitää tehot alkuperäisinä ja vähentää toistoja/pituutta.
Pitkissä ja kovemmissa sweetspoteissa se 5w ero on minusta jo tuntuva. On aika hankalaa yrittää tunnistaa päivittäisiä eroja kropastaan, tai kehitystä, jos traineri/mittari heittelee tuonkin verran.
Edit: Itse kyllä ajaisin ihan perinteistä sweetspottia, eli tuo tempo reilusti palauttavaksi ja ne 5min vedot pidemmiksi, jos siltä tuntuu.
Ymmärrän sykkeen käytön rasittavuuden mittarina periaatteessa. Kertoohan se, mikä on kullakin hetkellä rasitus hapenkuljetussysteemille. Trainerikopissa lämpö tulee ymmärtääkseni ongelmaksi. Sweet spot vedoissa syke nousee kropan puutteellisen jäähdytyksen takia loppua kohti enemmän, kuin käytetyn voiman ja rasituksen perusteella pitäisi. Enemmän kuin vastaavalla rasituksella ulkoilmassa. Siksi Sir Bradleystä huolimatta nojaan watteihin ja seuraan sykkeestä, onko jotain erityisiä poikkeavuuksia, ylirasitusta tai uhkaavaa lentsua.
Trainerikopissa ikkuna rakosellaan, tuulettimet ja lämpötila noin 13 astetta, joten siltä osin vastaa kyllä suomalaista ”kesää”. Pitäisi askarrella rocker-alusta, niin kroppa olisi kokonaisvaltaisemmin mukana. Tosin siihen hommaan lämmittelen usein avorullilla.
Pitkissä ja kovemmissa sweetspoteissa se 5w ero on minusta jo tuntuva. On aika hankalaa yrittää tunnistaa päivittäisiä eroja kropastaan, tai kehitystä, jos traineri/mittari heittelee tuonkin verran.
Edit: Itse kyllä ajaisin ihan perinteistä sweetspottia, eli tuo tempo reilusti palauttavaksi ja ne 5min vedot pidemmiksi, jos siltä tuntuu.
5W päiväkohtaiset, treenikohtaiset tai intervallikohtaiset heitot ovat aika olemattomia. 5% on jo fiberin tehoilla kolminkertainen heitto.
Fiber: mitään ongelmaa halpis-tehomittauksessa ei ole, jos ero on sama eri päivinä, trainerin rullan lämpötilaan tms reagoimaton ja loogisesti sama eri tehoalueilla (sama ero wateissa; sama %-ero) ”todelliseen” verrattuna. Mutta sitten, jos näin ei ole tai ei tiedä, pitää tunnustella ja seurata sykettä. Toi treenin helpottaminen on yksi tapa saada tässä tuntumaa traineriin. Eikös Zwiftissä muuten ole namiska säätää %:ja? Tehonmittauksen funktiohan sulla ei ole tuoda oikeita lukuja vaan tuottaa tietoa esim Zwiftille, että se voi ohjata sun traineria. %-namiskaa ja hyvällä tuntumalla korjaa harjoituksellisessa mielessä riittävän hyvin trainerin mittavirheet.
Sent from my iPad using Tapatalk
Niinhän se onkin aika olematon, mutta tuonkin jo huomaa 95% vedoisssa. 15w ero olisi jo iso.
Kun tuota sweetspotia on kehuttu... niin kokeilin ajaa Zwiftin SS-ohjelman. Siinä on lämppärin jälkeen 3xOU, lyhyt 1 min max keskellä ja uudelleen 3xOU. Sain jotenkin rimpuiltua marraskuussa Zwiftin FTP-testissä 20 minuuttia 303 Watin keskiteholla. Näin softa määritteli minulle FTP:ksi 288W.
En sen koommin ole ajanut kahtakymmentä minuuttia tuommoisilla tehoilla edes yrittäessäni. Nyt tuo SS-ohjelma tarjoilee minulle OU-tehot 288 Watin pohjalta. Ne eivät tässä SS-treenissä ole kuin 275/245W, mutta en mitenkään pysty noihin tehoihin ohjelman toistomäärillä. Tänään ajo (https://www.strava.com/activities/1361746442/overview) oli poikkeuksellisen tahmeaa, mitä voi hiukan selittää huonosti nukutuilla öillä.
Tästä voisi päätellä ehkä kaksi asiaa. Toisaalta, että tuo 288W ei ole minun FTP:ni, vaan satunnainen piikki. Toisaalta, että on ajettava reilusti pidempi treenejä aerobisella alueella. Tuleeko jotain muita vaihtoehtoja mieleen?
Trainerroadissa, Zwiftissä jne. on harjoitusohjelmissa ja erikseen tarjolla paljon tosi kovia treenejä. Jos harjoituksen intensiteetti (IF) lähestyy 0,9 ja kesto 1h+, on kyseessä jo aikamoinen rääkki. Ei noita pysty ajamaan läpi ilman hyvää motivaatiota tai huonona päivänä.
Varmasti useimmille sisäpyöräilyn harrarstajille esim. Trainerroadin harjoitusohejelmissa jossain vaiheessa on tullut vastaan harjoitus, jota ei ole pystynyt ajamaan läpi tavoitetehoilla. Siinä sitä sitten ihmetellään, onko ftp väärä, näyttääkö mittari väärin vai ollaanko kenties tulossa kipeäksi jne.
Toisinaan, kun luvassa on kova treeni eikä oikein huvittaisi, jalat ovat hyytelöä jo pyörän päälle noustessa : p
Hyvin kirjoitettu. Mitä, enkö muka olekaan samanlainen kone kuin kaikki muut somessa sanoo olevansa.
Jos ei ole aikaa 20tkm vuoteen (mallia käpy ja lehmä), niin sweetspot-treeni olisi ihan validi ratkaisu. Kehittää tehokkaasti yhtä aikaa sekä aerobista kestävyyttä että lihaskestävyyttä. Eikä kannata sitä kadenssia laskea, ei se siitä kiinni ole.
Joo mulla on pikkukävyt ja lehmä sekä pari muuta ajankäyttöä haittaavaa ongelmaa :D Mutta kyllä välillä pystyy tekemään 6-9 tuntia treeniä viikossa ja varmaankin silloin olisi hyvä nimenomaan panostaa tuohon ss-treeniin.
Tuossa aiemmin joku kommentoi että 3min VO2max-testi antaa liian korkean lukeman, niin tuosta arvosta otetaan 95% joka on arvio VO2max tehosta. 5min testi on aika brutaali ja 3 min testi on helpompi toistaa useammin jotta pysyy kärryillä missä mennään.
Joo mulla on pikkukävyt ja lehmä sekä pari muuta ajankäyttöä haittaavaa ongelmaa :D Mutta kyllä välillä pystyy tekemään 6-9 tuntia treeniä viikossa ja varmaankin silloin olisi hyvä nimenomaan panostaa tuohon ss-treeniin.
Tuossa aiemmin joku kommentoi että 3min VO2max-testi antaa liian korkean lukeman, niin tuosta arvosta otetaan 95% joka on arvio VO2max tehosta. 5min testi on aika brutaali ja 3 min testi on helpompi toistaa useammin jotta pysyy kärryillä missä mennään.
Mä heittäsin lusikkana soppan sen, että viime vuonna näihin aikoihin sairastelin kummasti, kun Trainerroadin SS settiä yritin ajaa kovan duunistressin aikana. EI onnistunut ohjelman kovemmat vedot sitten millään, vaikka oli tuore FTP testi alla... Piti laskea 5% jokaiseen threshold ja Vo2Max intervalliin tehoja, viikkokuormituksen pyöriessä vain n. 350TSS hujakoilla.
Ei sovi kaikille eri elämän olosuhteisiin, kokonaiskuormitus otettava huomioon. Jos elämä muuten leppoista, niin sitten uskoisin, että SS on hyvä proggis.
Nyttemmin mennään polarisoidulla mallilla, missä kuormitus paremmin hallussa. Työmatka PKta ja pidempää viikonloppuna ja Vo2Max intervalleja 1-2 krt viikossa, viikon kokonaistunnit sinne lähemmäs 10 yrityksenä saavuttaa...
Polarisoidulla on minustakin helppoa pitää kuormitus korkealla. Saa ajella liikaa miettimättä tuntemuksen mukaan kovia vetoja ja pitkää peekoota sitten niin paljon kuin vaan mittarit antaa myöten.
Sweetspottien kanssa joutuu tosiaan seuraamaan palautumista ja nostamaan kestoa/tehoa tasaisesti. Minulla kun on tämä työ leppoisaa, niin tykkään kyllä ss treeneistä. Huomenna jääkin pitkä pk väliin, joten tänä iltana voisi ajaa nautinnollisen 5x20min setin.
Trainerroadissa, Zwiftissä jne. on harjoitusohjelmissa ja erikseen tarjolla paljon tosi kovia treenejä. Jos harjoituksen intensiteetti (IF) lähestyy 0,9 ja kesto 1h+, on kyseessä jo aikamoinen rääkki. Ei noita pysty ajamaan läpi ilman hyvää motivaatiota tai huonona päivänä.
Tänään tuli tuo todettua, kun vedin vain 30 minuutin if 0,95 treenin aikatauluongelmien takia. Viimeisen 5 min vedon lopussa tuntui, etten kestä sekuntiakaan pidempään. Parin minuutin palautuksen jälkeen ei varmaankaan ois enää menny puhtaasti läpi sama 5 min. setti. Eikä tarvinnutkaan ja kiva oli palutella päälle kevyesti 10 minuuttia ja sitten Hiit kuntopiiriä 15 minuuttia päälle ja venyttelyt ja se oli siinä. Sykkeet nousi vedoissa myös hyvin melko tappiin. Mutta kuntoilijahan tässä vaan ollaan eikä niin tosissaan:p.
Ja jos olisit oolut vetämässä 35min 0.95IF:llä viimeinen 5 olisi ollut tiukka, mutta 25-30min ei olisi ollut. :) Itellä on aina kolmas neljännes aina vaikein, ja sehän ei ole fyysinen ominaisuus. Ja varsinaiseen topicciin. Juoksutreenillä, pyöräilyyn 10-40min tehoja/vko, FTP jossain 1-3% alle PB, siis 270W pintaan. Juoksuun hienoin/typerin viikko 1h23min/0.98IF+2.5H/0.93IF. Milenkiintoinen vertailu omalta osalta että teho- ja vauhtikäyrä ajansuhteen on sama pyöräilyn ja juoksun suhteen, pl alta 8min suoritukset missä juoksuun ei riitä vauhti.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.