Yleisurheilu

[tempokisu]

..öö.. sano vaan rehellisesti "yhtä arvoton". En minäkään ole itseäni mitenkään arvokkaana pitänyt, päinvastoin lähinnä "roskaihmisenä" - täysin turha olento täällä. Eikä tämä ole mitään itsesääliä, vaan ihan rehellinen totuus.
Tähän ei oteta huomioon omien vanhempien mielipidettä, vaan lähinnä miten koen itseni tässä yhteiskunnassa ja miten ole tullut kohdelluksi esim. työpaikalla. Pakollinen paha ja lattiarätti, parempi kun ei olisi. Kaikilla olisi helpompaa ilman mua.'

Kieltämättä, näin 50v kynnyksellä sitä miettiin elämäänsä ja kun joutuu toteamaan että....pska reissu, niin kyllähän se tietysti itkettääkin. Että on epäonnistunut tässä elämässä niin perusteellisesti.

Ja jos tässä aletaan vielä ulkonäön perusteella arvostella, sekin vielä. Eikö toi ole...Billy Idol. "White Wedding" on just nyt yksi suosikkikappaleistani, euroviisu "Heroes"in ohella.
Sekä Seppo että Billy miellyttää enempi kun Tero, vaikka olen tosi jäävi ulkonäöstä sanoon mitään. Lähinnä persoona tässä on se juttu ollut.

[tempokisu]

Alla on sitten jo ihan ok kuva keihäänheitosta, siinä näkyy itse laji ja lajinomaiset eleet erinomaisen hyvin.

Ja mun mielestä on todella väärin, jos Tero saa palkinnoksi upean timantin "Timanttiliigasta" - mutta sen arvon takia, tai siis verojen, ei voi ehkä vastaanottaa. Ihan älytöntä. Kyllä se pitäisi olla palkinto ja timangi taskuun vaan. Tai jatkossa vaimon koruun?

http://static.iltalehti.fi/yleisurheilu/teroetu140915HH_503_yl.jpg


(http://static.iltalehti.fi/yleisurheilu/teroetu140915HH_yl.jpg)

[LJL]

Voihan sen timangin muuttaa rahaksi, maksella myyntihinnasta verot ja jää varmaan ihan kivasti nettoakin

[tempokisu]

^ ehkä ei kannata, ellei sitten joku osta "Teron pokaalia" - selkeesti huijausta! Se on kyllä sitten rahapalkinto, eikä timantti, jos kyseisen timantin myisi. Terolla ei liene rahapula sellainen että palkintoja pitää myymään ruveta, 4karaatin timangi sinänsä olisi ollut muuten hieno, esimerkiksi korussa.


Mutta huijausta:
Tero Pitkämäki (http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Tero%20Pitk%C3%A4m%C3%A4ki)ja hänen managerinsa Tero Heiska (http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Tero%20Heiska)luulivat vielä maanantaina joutuvansa erikoisiin ongelmiin, sillä kaksikko arveli Pitkämäen saaneen Timanttiliigan kokonaisvoitosta pääpalkinnoksi sekä käteistä rahaa että neljän karaatin erittäin arvokkaan timantin. Se olisi taas johtanut mittaviin veroseuraamuksiin, joissa Pitkämäki olisi joutunut maksumieheksi, jos olisi halunnut pitää palkinnon.

Tiistaina duolle kuitenkin paljastui, ettei timantti ollutkaan tällä kertaa ikuinen, vaan todennäköisesti lasinen tai kristallinen.

Olihan aikoinaan se "kultainen liiga" josta tuli kultaharkko palkinnoksi. Oliko nekin kullanvärisiä tiiliskiviä?
Ei kyllä saa mainostaa että "voittaa timantin" jos on joku lasinpala. Mutta parempi varmaan niin.


Olen ollut aina samaa mieltä ( Terojen kanssa, jutun lopussa) että tavarapalkinnot on ongelmallisia. Ihmisillä on jo kaikkea tavaraa. Jos otetaan pienemmät piirit, niin vaikka meidän pyöräkisat.
Palkintona kypärä? no ehkä sillä voittajalla on paljon hianompi kypärä(t). Sain yhdestä kisasta 1. palkinnoksi sellaiset 2 metrin pituus, 15cm leveys, jotkut umpihankivaellussukset ( ilman siteitä). No ensinnä millä mä ne kotia kuskaan. Annoin Päivisen Eskolle riesaksi...
Paras on joku pieni muistopokaali, ja sitten rahaa. Juoksukisoista sai mitaleja, ja sitten jotain lasikippoja. Joita myin kirpputorilla sitten vitosella...

[arctic biker]

Minulla myös reilun kolme vuotiaat kaksoset. Poika ja tyttö. Tähän yhtälöön, kun lisätään hoitoalalla, arjet ja pyhät vuorotöitä tekevä vaimo, niin ns. vapaa- aika on kortilla. Itsekkin, kun tulee töissä käytyä ma- pe.

Otan osaa ja offarina noissa kaksosissa on se hyvä puoli kun pahimmasta vaippatalkoista pääsee eroon niin ne värkkää keskenään omia juttujaan. Siinä missä ainoa siis ykkönen tinkaa niin kaksosilla on oma maailmansa.

Toisaalta siinä saa olla hereillä jotta missä nuo menee, varsin aikaansaapia olivat omani. Ja yhtälöön lisätään kysely jotta ovatko nuo identtisiä... Erinomaisen usein sain kertoa ettei oo, tyttö jää poika!

[Juha Lehtinen]

Näyttää olevan Terolla kainalot kuivat. Koskahan kuullaan selityksenä epäonnistuneesta kisasta että deodorantti petti kesken kisan.

[tempokisu]

^ mikä keihäänheiton aikana muka ehtii hikoiluttaa? Ne istuskelee siinä heittojen välillä ja sitten käy heittämässä; siinä ei hikoile eikä juuri hengästy. Varmaan paita on vaihdettu verryttelyn jälkeen.
Meitsiskin hikoilee lenkillä ainoastaan jos tuli liikaa vaatettä ylle, tai jos on todella lämmin. En mä sen lenkin takia hikoile yleensä. Ylämäissä hengästyttää.
Ja sitten nykysin on näitä "teknisiä" urheiluasuja.

ps. arcticin kommenttia en käsittänyt ollenkaan??

[LJL]

Mä luulen että Seppo Rädyllä nyt vaan on aina tuossa kuosissa kainalot, oli kisa tai ei :D

[LJL]

Alisa Vainio on käynyt maratonilla

http://yle.fi/urheilu/etusuora_elamansa_ensimmaisen_maratonin_juossut_17-vuotias_suomalainen_rikkoi_rion_olympiarajan/8317721

[Concorde]

^ hieno saavutus. :D

[LJL]

Rion olympiaraja alittui mutta paikkaa ei voi saada, koska ikäraja (??)

http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/11069-alisa-vainio-ei-saa-juosta-riossa-olympiamaratonia

[YT]

Siirretään olumpialaisia vuodella. Menen perustamaan verkkoadressin. Vai olisiko facebook ryhmä parempi vaikutuskeino?

[LJL]

Jos soittaisi teksti-tv:seen että ne laittaa atomikellon käymään hitaammin... Paitsi ymmärsinkö väärin vai pitääkö se aika juosta kun juoksija on täyttänyt 18

[rhubarb]

Jos soittaisi teksti-tv:seen että ne laittaa atomikellon käymään hitaammin... Paitsi ymmärsinkö väärin vai pitääkö se aika juosta kun juoksija on täyttänyt 18

Molemmille maratoneille sekä miesten 50 km tuomareidenkusetukselle on korkeampi ikäraja.

Eikö se ole parempi mennä vasta 5 vuoden päästä suoraan voittamaan?

[LJL]

Eikö se ole parempi mennä vasta 5 vuoden päästä suoraan voittamaan?

Ehkä näin. Joka tapauksessa Alisa on kyllä lupaava, voinee jopa itse Kisu myöntää että näin on (en nyt muista oliko kisu sitä mieltä että ei ole mihinkään vai ei)

[tempokisu]

^ kannattaisi sinunkin ensin lukea mitä olen kirjoittanut, kommenttisi perusteella voisi kuvitella ettet ole lukenu kommenttejani ollenkaan ja lainasitkin jonkun toisen tylytystä.

Muistaakseni sanoin että tarttee tässä 32 vuoden jälkeen myöntää nykynuorten juoksevan paremmin, en ( omilla 17v ikäisenä juostuilla ajoillani) pärjäisi. Tosin olisin halunnut pystyä juoksemaan edes yhden kympin ( kivuttomana juoksin yhden kisan 1982) terveillä kivuttomilla jaloilla, kaikki tulokseni oli vähän kun käsijarru päällä ajettu. En usko että kukaan pystyy ihan huipputulokseen kympillä jos joka ainualla askeleella tuntuu puukonisku jalassa. Mutta ei se selitys ole, harmitti kuitenkin ja jäi harmittamaan.
Alisan SM-kymppi meni hyvin, maaottelussa juoksumatka sensijaan ei mennyt niin hyvin. ( tosin vaikee sanoo esteistä mitään, ite en pääsisi mitään esteitä yli)
"Ei ole mihinkään"- ilmaus sopisi kyllä jos minusta puhutaan.
Kyllä mä sanon sitten jos tulee "kova" tulos, mutta kriteerit on myös kovat.

Mutta inhoon tota "lupaava". Ilmaus jota toimittajat minustakin käyttivät. Mitään en luvannu. Eikä Alisakaan ole luvannut.
Siitä tulee myös tunne että "ihan hyvä mutta parempaa odotellessa..." ja urheilija rutisti kaikkensa, eikä kelpaa piruvie.

Ai niin, koska yleisurheilijat lukee tätä palstaa, niin neuvoni Alisalle on hankkia elämään myös muuta harrastusta. Viitaten "haluan vain juosta, syödä ja nukkua, kaikki muu tuntuu vastemieliseltä" - kommenttiin lehdessä.

[LJL]

Jepjep. Tässä haastattelua..

http://yle.fi/urheilu/huippuajan_maratonilla_juossut_vainio_tuntui_helpo lta_luulin_etta_mennaan_hiljaa/8317986

[tempokisu]

No voihan...tosin arvasin ettei "oikea" Seppo mitään twitteroi :D
Seppo Raty-twiittipalsta oli huijausta ja joku vaan seppona seppo-tyylisiä juttuja sinne laittoi. Oli ne ihan hauskaa luettavaa kuitenkin.


Ja kas, ihan tuoretta uutisointia Alisasta. Alitti maratonilla Rion rajan ( aika ei ole tässä nyt tiedossa, mutta ilmeisen hyvin se sitten meni :D onko se tuossa ed. linkissä, mä en tunnetusti niitä kovasti linkkaa ), mutta ikä ei riitä. Onpa höhlää, kun joissain uintikisoissakin on ollu kymmenvuotiaita. Ja taitoluistelussa ja voimistelussa ihan pikkulikkoja.
Entä jos toista tilaisuutta o-kisoihin ei enää tule? kun sekin on aina mahdollista. Maratonharjoittelu selittää kyllä pitkälti ei-niin-hyvän ajan pikamatkalla.

Paitsi että onhan ne o-kisat tosi kaukana ja raskas matkustaminen, että oikeasti mieluummin seuraavan kerran kun kisat on ( oletettavasti) Euroopassa.

[LJL]

Aika oli 2:33.24

[tempokisu]

2.33. On tosi hyvä aika. :cool:
Tuntui vaan NIIN TUTULTA kun Alisalla on tässä samaan aikaan ylioppilaskirjoitukset ja "niitä paineita purki..". Nämä asiat, pitkänmatkanjuoksu ja yo-kirjoitukset nimittäin sopii ja auttaa toisiaan tosi paljon. Eikä niinkun Timo Vuorimaa aikoinaan sanoi, "ylioppilaskirjoitukset haittaa harjoittelua".

Nyt heti joku erikoissääntö tai presidentin lupa o-kisoihin.

[Munarello]

"Kohtalaisen kova" Noh, kaikki ei ole kuin Tempotäti. :) Ehdottaisin Tempotätiä olympiajoukkueen henkiseksi valmentajaksi.

E: Niin kirjoittihan hän, että tosi kova aika. Ei tarvitse avautua, arvostan edelleen.

[pulmark]

Afrikan ennätys naisilla tällä hetkellä 2.18, Suomen 2.28. Suomessa paremmin juosseet vain Lemettinen, Tikkanen, Toivonen, Mattila ja Keskitalo. Aivan huikea debyyttimaraton ja suoritus Vainiolta, varsinkin jos puolihuolimaton veto niin että edes edellisina iltana ei ollut varmuutta siitä että osallistuuko.

Toivottavasti malttia riittää sekä taustajoukoilla että urheilijalla itsellään, huikea lahjakkuus.

[tempokisu]

"Kohtalaisen kova" Noh, kaikki ei ole kuin Tempotäti. :) Ehdottaisin Tempotätiä olympiajoukkueen henkiseksi valmentajaksi.

E: Niin kirjoittihan hän, että tosi kova aika. Ei tarvitse avautua, arvostan edelleen.

Suosittelen lukea ensin mitä kirjoitin, ennenkun kommentoi. En kirjoittanut että "tosi kova". Sitä se ei ole. Tosi kova on 2.20.
Mutta kohtalaisen kova, tosi hyvä. Sitä kyllä, nuoren tytön ensimmäinen maraton.
Älä edes piloillasi meinaa mua valmentaan ketään...no, sanon mä asiat rehellisesti mutta valmentajan tarvii osata myös olla positiivinen.

Äitee heti totesi että kunhan ei nyt tyttö juoksisi liikaa... ja että on se maraton kyllä liian pitkä matka näin nuorelle. No niin on munkin mielestä NYT mutta ei se 17v iässä ollut. Ehkä maratonin voi juosta pari kertaa vuodessa sen ikäisenä.
Mutta ( eikä millään pahalla päinvastoin) on Alisakin ihan pikkutytön näköinen, näytin itsekin siinä iässä lähinnä 13-vuotiaalta. Kun vertaa että missikisoissa ovat samanikäisiä.

Oikeastaan ainoa juttu on nyt pysyä jalkaterveenä. Tosin epäilen että jalkavammoja tulee kuitenkin jossain vaiheessa.
Eikä tämä nyt mitään "avautumista" ole; aihe, nuori kestävyysjuoksijatyttö voittaa, on mulle varmana läheisempi kun teille. Ja kaiken lisäksi mieluisa aihe, kun nyt reilu 30 vuoden jälkeen asiaan osaa jo suhtautua. 20 vuotta sitten olin vielä katkera.

[Pekka L]

Suosittelen lukea ensin mitä kirjoitin, ennenkun kommentoi. En kirjoittanut että "tosi kova". Sitä se ei ole. Tosi kova on 2.20.

2:20 olisi kyllä tosi kova. Semminkin kun N17 kovin ikinä juostu aika on 2:23:37 http://forums.llli.org/images/smilies/wall.gif

[kolistelija]

On tempomirrillä tossa ihan järkevä pointti. Kyllä tuolla ajalla pääsee olympialaisiin ja paljon muutakin, mutta on tuossa vielä todella pitkä matka palkintokorokkeelle maailman kovimmissa kisoissa. Vähän vaikea kuvailla kahdella sanalla jos tarkoituksena on sanoa "Yksi kovimpia suomalaisia suorituksia kautta aikain, mutta silti valitettavan kaukana maailman kärjestä".

Kuitenkin aika mahtava juttu ja huomaa että moni kaveri joka ei yleisurheilusta ymmärrä mitään, on yhtäkkiä innostunut perehtymään asioihin.

[LJL]

Noista lupaavuudesta vielä sen verran, että maallikkokielellä/penkkiurheilussa (en tiedä yleisurheilusta mitään) lupaava tarkoittaa sitä että varmaan juoksee vielä paremminkin kuin nyt juostu hyvä aika, noin niinkuin ensimmäiseksi maraton-kisaksi ikinä. Se ei ota yhtään pois niistä suorituksista mitä on jo tehty, mutta uskoa ja kannustusta on että menee varmasti lujempaakin. Ja täytyy mennäkin koska kuten kolistelija totesi niin taso on isommissa kisoissa korkea

[Pekka L]

On tempomirrillä tossa ihan järkevä pointti. Kyllä tuolla ajalla pääsee olympialaisiin ja paljon muutakin, mutta on tuossa vielä todella pitkä matka palkintokorokkeelle maailman kovimmissa kisoissa. Vähän vaikea kuvailla kahdella sanalla jos tarkoituksena on sanoa "Yksi kovimpia suomalaisia suorituksia kautta aikain, mutta silti valitettavan kaukana maailman kärjestä".


Niin, se likka on edelleenkin 17-vuotias. Olisiko mielestäsi parempi lähteä keltanokkana isoihin kisoihin vasta silloin kun on realistisempaa pärjätä, vai kannattaisiko sitä kokemusta hakea jo ennen odotettua huippukautta? Toisille se ei toki merkitse mitään ollaanko sadan tv-kameran ja tuhannen kameran edessä vai Pihtiputaalla, mutta moniin vaikuttaa.
Tää on aika syvässä tämä mentaliteetti, että kisoihin ei ole oikeutettua mennä jos odotuksia kympin sakkiin ei ole. Ja tässä tapauksessa näköjään puhutaan palkintokorokkeesta... tolla ajalla olisi oltu MM-kisoissa sijalla 17 alle 6 minuuttia voittajasta ja vaikka kärki ehkä taktikoi, niin sijoilla 10+ juostiin just niin kovaa kuin päästiin.

Edit: ja ihan vaan olen seuraillut yleisurheilua tämän vuosituhannen alusta kun Juoksija-lehteä aloin tilaamaan, juuri mitään siitä en ymmärrä.

[kolistelija]

Niin, se likka on edelleenkin 17-vuotias. Olisiko mielestäsi parempi lähteä keltanokkana isoihin kisoihin vasta silloin kun on realistisempaa pärjätä, vai kannattaisiko sitä kokemusta hakea jo ennen odotettua huippukautta? Toisille se ei toki merkitse mitään ollaanko sadan tv-kameran ja tuhannen kameran edessä vai Pihtiputaalla, mutta moniin vaikuttaa.
Tää on aika syvässä tämä mentaliteetti, että kisoihin ei ole oikeutettua mennä jos odotuksia kympin sakkiin ei ole. Ja tässä tapauksessa näköjään puhutaan palkintokorokkeesta... tolla ajalla olisi oltu MM-kisoissa sijalla 17.
Aika paljon sait kerättyä asiaa viestistäni, vaikken kyseisiin asioihin mitenkään ottanut kantaa.

[Pekka L]

...mutta on tuossa vielä todella pitkä matka palkintokorokkeelle maailman kovimmissa kisoissa.


Aika paljon sait kerättyä asiaa viestistäni, vaikken kyseisiin asioihin mitenkään ottanut kantaa.

Ok.

[BONK]

Martoniahan on pidetty "kokeneiden" lajina, mutta olisko lie jotain muutosta ilmassa kun MM-voittajakin oli vain 19-vuotias (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ghirmay_Ghebreslassie) vai ainaostaan se, että poikkeus vahvistaa säännön? Joka tapauksessa, hieno veto nuorelta likalta - kerta kaikkiaan! Kyllä minä kaivelen jo esiin vanhojat Lasse Viren -pätkiä ja virittelen porilaisten marssia sillä Tokion olympialaisissa Suomi saa kultaa naisten maratonilta! Pitäkää tämä mielessänne :D

[Concorde]

^ yleisesti puhutaan pitkänmatkan juoksuista ja hiihdoista, että ne ovat kokeneempien urheilijoiden heiniä, mutta yhä useampi pärjäävä on yhä nuorempi. Joku Northug / Cologna saavutti huipputason parikymppisinä ja BONKin esimerkissä 19-vuotias voitti MM-kultaa.

Näitä lahjakkuuksia pitäisi saada oikeanlaiseen valmennukseen ajoissa (toivottavasti Vainio on), eikä niitä voi "käsitellä" kuten kaikkia muita.

Huippulikka. Toivottavasti intoa ja ehjänä pysymistä riittää nuorella lahjakkuudella.

[tempokisu]

"Yksi kovimpia suomalaisia suorituksia kautta aikain, mutta silti valitettavan kaukana maailman kärjestä".

Kuitenkin aika mahtava juttu ja huomaa että moni kaveri joka ei yleisurheilusta ymmärrä mitään, on yhtäkkiä innostunut perehtymään asioihin.


No jos nyt ei sentään ihan! viitaten vahvennettuun. Toi ei ole hyvä asia, jos heti alussa ylistetään liikaa - ja puhun kyllä kokemuksesta. Samoin kun sen "lupaava"- ilmauksen kanssa, inhosin sitä yli kaiken....semminkin kun itsellä oli jotenkin sellainen tunne, että ei välttämättä mene ikinä enää näin hyvin, kun oli niitä jalkavammoja.
Tämä kyllä vain oma henkilökohtainen mielipiteeni.

Se on muuten ihan mahdoton kenenkään tietää, mitä se nuori urheilijatyttö ajattelee ja erityisesti miten hän asiat mieltää. Valmentaminen on todella vaikea juttu, että toivotan onnea valmentajalle. Siinä voi olla monta kertaa tossunnyörit vastakkain kun tyttö haluaisi juosta enempi, mutta valmentaja varmaankin toppuuttelee.
Itse en siinä iässä ymmärtänyt ollenkaan lepopäivien merkitystä, mutta nyt on käynyt oikein selväksi. :o

[tempokisu]

Voi voi. Näyttää menevän asia aika tarpeettoman turhille urille, koskien Alisa Vainiota.
Annemari Sandell myös toppuuttelee, ja ihan samoin hänkin tunnustaa että nuorena sitä kuvitteli mitä enempi reenaa, sitä kovemmin kulkee. Kas, kun yritin sitä ihan samaa itse sanoa Annemarille ( tavattiin, kerroin noista tuntemuksistani ja varoitin liiasta intoilusta..) mutta näköjään se asia vaan pitää ite kantapään kautta kokea :rolleyes:
Alisa itse pitää maratonikärajoja "hölmöinä" ja miksei sitä voisi 18-vuotiaana muutaman maratonin vuodessa juosta.

Elämä on tällaista. Nuorena nauretaan vanhoille ja pidetään niitä ohjeita ja varoituksia ihan typerinä. Tiedetään ite paremmin mitä jaksaa ja miltä tuntuu.
Sitten myöhemmin honataan että ...ihan oikeessa ne vanhat oli.
Tämä menee monen muunkin asian suhteen just näin.

Nyt mä sanon jotta ei Alisa Rion olympiamaratonille. Ei se paikka ole muutenkaan niin nuoren tytön paikka; pitkä kisamatka, rauhaton ympäristö (mun mielestä) ja vaativammat olosuhteet kun Joutsenon lenkillä.

[LJL]

Vainion ensimmäinen maraton oli alle 20 vuotiaiden Euroopan ennätys. Ei se huonosti ole.

http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1442811115709.html

[tempokisu]

Mä ostin Iltalehden. Mietin vaan, että jos Alisa jo nyt harjoittelee "kuin aikuinen nainen, viikossa jopa 140km" niin mitäs sitten kun on aikuinen?

Ja rehellisyyden nimissä on tunnustettava; Juuri kun olin oppinu pitämään omia tuloksiani ihan hyvinä, niin nyt meni siltäkin ajatukselta pohja. Nyt oikeesti hävettää, jos joku kysyy mitäs ne mun tulokset oli. Keskinkertaista tai surkeaa kituhölkkää.

Samanlaista hehkutusta, A-tyttöjen maailmantilaston kolmas....ja sitä luuli olevansa ihan oikeesti supertyttö joka pystyy mihin vaan. Oliko se hyväksi? ei ollut. Tuntui hetken hienolta, mutta tuli aivan liikaa paineita ja myöskin paineita pysyä senkokoisena, sirona ja gasellimaisena.
Niin osiksi siksikään liiallinen ylistys ei ole välttämättä hyväksi.

[pulmark]

Vainion ja hänen ystävänsä blogissa kesän kuulumisia. Hyvien tulosten lisäksi vastoinkäymisiäkin ollut, kun juoksu ei ole keväällä ja alkukesänä kulkenut. Järin mukavalta ei kuulosta että joutuu kisoja juoksemaan jalkaterät puudutettuina.

http://tirilantytot.blogspot.fi/

Tänään esitetyssä Sport Magasinet- ohjelmassa myös Vainiosta juttua:

http://areena.yle.fi/1-2416845

[LJL]

Ei nyt liity varsinaisesti yleisurheiluun, mutta kun oli puhetta Vainion monipuolisesta taustasta.. :) Itsehän entisenä kiekkoilijana arvostan valtavasti.

http://4.bp.blogspot.com/-kmZmblMqbLM/VZQx1aeDaPI/AAAAAAAAAww/L1DLY7diuOM/s1600/alisala%25CC%2588tka%25CC%2588.JPG

[bici74]

Nyt mä sanon jotta ei Alisa Rion olympiamaratonille. Ei se paikka ole muutenkaan niin nuoren tytön paikka; pitkä kisamatka, rauhaton ympäristö (mun mielestä) ja vaativammat olosuhteet kun Joutsenon lenkillä.

En mä jäisi odottelemaan sitä että Joutsenossa olympialaiset järjestetään :p Kyllä sitä vaan joutuu reissaamaan jos kisoihin haluaa ja toisaalta ne olosuhteet siellä on kaikille samat.

[Farina]

^Suomalaisten nuorten urheilijoiden pitäisi nimenomaan matkustaa enemmän kisoihin ulkomaille, että olisi kokemusta myös hälinästä ja epäjärjestyksestä. Ja erityisesti miten se vaikuttaa keskittymiseen ja suoritukseen. Liian monta kertaa on nähty, että Perähikiän stadionilla tehty ennätystulos kutistuu karsinnassa vuoden huonoimmaksi suoritukseksi. Just Mertarantakin sitä ihmetteli jossain kolumnissa, että miksei Nikkanen ja Neziri pyri kilpailemaan ulkomaille koviin kisoihin. Nikkanenkin oli kymmenen Pekingin finaalissa. Hyvä manageri puhuisi tuolla suorituksella paikan timanttiliigan kisaan.

[tempokisu]

Minä en tykkää.

"Onko maratonille yläikärajaa? Vanhoille juoksijoille maraton on varmasti riski ja vaarallisempi kuin nuorille."
Lapsukaiseni, ei ole.

Jos viiskymppinen juoksee maratonin 2.30 niin se mikään riski ole, ja 80-vuotias ei sitä varmaan siihen aikaan enää juoksekaan. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Ja senioreilla on juuri enempi kestävyyttä. Oletusarvona tietysti että on yleisesti terve, ei nyt mitään sydänsairaita maratonille lähetetäkään.

Pyydän anteeksi, minulle on tullut tästä nyt huono fiilinki - ja olen ihan reilusti eri mieltä. Kukaan ei varmasti ole apsoluuttisen oikeassa, mutta mielipiteitä asiasta saa olla. Oma mielipiteeni perustuu omakohtaiseen kokemukseeni kestävyysurheilusta.

[LJL]

Kuulostaa nyt vähän siltä että sitä malttia ja lepoa tarvittaisiin ettei polteta itseä loppuun ennen kuin ura edes kunnolla alkaakaan.

Juuri näin. Mitään en huippu-urheilusta ymmärrä, mutta silti sanoisin omien harrastajatunarointien perusteella, että tie ylirasitukseen/alipalautumiseen on reunustettu a) urheilijan omasta mielestä b) ulkopuolelta nousevalla hyvänolontunteella, joka voi johtaa maltin pettämiseen harjoittelun määrässä ja kovuudessa.

[tempokisu]

^^ jos harjoitellaan17-vuotiaana ( ja ilmeisesti alle) 140km viikossa ja maraton 2.33. niin kyllä siinä on aika riittävästi perustetta sille palautumiselle ja maltille. Varsinkin tuossa 140km viikossa.
Jos 17-vuotias on juossut yhden kotimaisen maratonin, niin pitääkö heti rynnätä olympiakisoihin? Ihan oikeasti kokemusta isommassa ryhmässä juoksemisesta ja vaativimmissa olosuhteissa, ettei tule o-maratonilla kaamee pettymys.

"Ikärajat on höhliä"- on taas tosi lapsellinen ja "höhlä" kommentti ja se osoittaa vaan sen, että ne ikärajat on ihan hyvä olla.
On niitä ikärajoja ihan aiheellisesti muuallakin ( autolla ajo, viinan osto, pahojen elokuvien katselu) ja perinteisesti nuoriso pitää itseään jo 12-vuotiaana että kaikkea voisi ihan hyvin tehdä.

[buhvalo]

Minä en tykkää.

"Onko maratonille yläikärajaa? Vanhoille juoksijoille maraton on varmasti riski ja vaarallisempi kuin nuorille."
Lapsukaiseni, ei ole.

Jos viiskymppinen juoksee maratonin 2.30 niin se mikään riski ole, ja 80-vuotias ei sitä varmaan siihen aikaan enää juoksekaan. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Ja senioreilla on juuri enempi kestävyyttä. Oletusarvona tietysti että on yleisesti terve, ei nyt mitään sydänsairaita maratonille lähetetäkään.


Onko hitaus kestävyyttä vai mitä se iän tuoma kestävyys on?

[tempokisu]

Onko hitaus kestävyyttä vai mitä se iän tuoma kestävyys on?

No lue nyt ensin mistä tässä on kyse, kyse ei ole nyt ollenkaan tuosta vauhdista.
Kyse siitä, mitä 17 -vuotiaan tytön elimistö kestää, ja mitä kestää aikuisen elimistö. Kun siinä on eroja. On myös ilmeisesti tuossa henkisessä puolessa, mitä olen tytön lausuntoja lukenut.
No, entä jos joku jää 5sekuntia olympia-tulosrajasta ; onko silloin tulosrajat ihan höhliä?

Mietipä mitä kestää vaikka alkoholia 17-vuotiaan elimistö, ja mitä 50-vuotiaan elimistö. Siinä ON eroja. Kärjistäen näin.

Ja ajalla 2.30 ei olympiakisoissa tule kun paha mieli ja kehno sijoitus.
kv. arvokisat on aina ihan eri juttu kun Suomen arvokisat, kuten todistaa vaikkapa pyöräilyn MM-kisat.

[arctic biker]

^Suomalaisten nuorten urheilijoiden pitäisi nimenomaan matkustaa enemmän kisoihin ulkomaille, että olisi kokemusta myös hälinästä ja epäjärjestyksestä. Ja erityisesti miten se vaikuttaa keskittymiseen ja suoritukseen. Liian monta kertaa on nähty, että Perähikiän stadionilla tehty ennätystulos kutistuu karsinnassa vuoden huonoimmaksi suoritukseksi. Just Mertarantakin sitä ihmetteli jossain kolumnissa, että miksei Nikkanen ja Neziri pyri kilpailemaan ulkomaille koviin kisoihin. Nikkanenkin oli kymmenen Pekingin finaalissa. Hyvä manageri puhuisi tuolla suorituksella paikan timanttiliigan kisaan.

+1

[buhvalo]

No lue nyt ensin mistä tässä on kyse, kyse ei ole nyt ollenkaan tuosta vauhdista.
Kyse siitä, mitä 17 -vuotiaan tytön elimistö kestää, ja mitä kestää aikuisen elimistö. Kun siinä on eroja. On myös ilmeisesti tuossa henkisessä puolessa, mitä olen tytön lausuntoja lukenut.
No, entä jos joku jää 5sekuntia olympia-tulosrajasta ; onko silloin tulosrajat ihan höhliä?

Mietipä mitä kestää vaikka alkoholia 17-vuotiaan elimistö, ja mitä 50-vuotiaan elimistö. Siinä ON eroja. Kärjistäen näin.

Ja ajalla 2.30 ei olympiakisoissa tule kun paha mieli ja kehno sijoitus.
kv. arvokisat on aina ihan eri juttu kun Suomen arvokisat, kuten todistaa vaikkapa pyöräilyn MM-kisat.

Jaa, kaippa ylisuorittaminen vaarallista sydämmelle, eikä lienee mitään syytä että se 50v iän myötä paremmaksi tulee. Siihen on lienee jokin syy ettei 50 vuotiaat enää hätyyttele 2:30 aikoja maratoonilla.

[haedon]

Jaa, kaippa ylisuorittaminen vaarallista sydämmelle, eikä lienee mitään syytä että se 50v iän myötä paremmaksi tulee...
No ei varmaan 50 vuotiaana enää maratoneja voiteta, mutta ihmiset kehittyvät eri tavalla. Esim. Stefano Baldini voitti olympiamaratonin 33 vuotiaana ja teki ennätyksensä 2:07:22 35 vuotiaana ja Haile Gebrselassie saman ikäisenä 2:03:59. Sitten joku toinen saattaa tehdä parhaan juoksunsa vaikka 19 vuotiaana. Ja pikamatkoilla Pekingissä "ikämies" Gatlin 33v kaksi hopeaa. Että kyllä nykyisin ikähaitari menestymiselle voi olla hyvinkin laaja.

[Jouko_T]

Siihen on lienee jokin syy ettei 50 vuotiaat enää hätyyttele 2:30 aikoja maratoonilla.

Montakin!
Yksi on aineenvaihdunta, tärkeinpänä energiatalous. Vanhempana ei "prosessit" kropassa toimi sillä vilkkaudella, kuin nuorena.
Jo nuoresta tuntuvalla kevyellä hölkkävauhdilla vanhus joutuu maitohapoille. Sitä vain huomaa, että eri tekijöiden summana oleva hapenottokyky on - ei nyt huono, vaan surkea.

Ja se toipuminen - eli palautuminen. Ei tapahdu yhden, eikä kahdenkaan yöunen aikana.
Asian havainnollisti minulle muinoin baaritiskillä keski-ikäinen mies, kun armeija-aikana junaa odotellessa käväisin asemaravintolassa paukuilla.
Hän totesi: "Juo nyt kun vielä olet nuori. Jos aamulla on krapula, niin se on hävinnyt iltapäivään mennessä.
Minun iässäni krapula kestää päiviä."

[Jouko_T]

Taitaa olla vain uskon puutetta josta seuraa pullamössö -syndrooma, eli periksi antaminen.

Jep! Aika helposti tulee näillä ikävuosilla noita periksi antamisia (itsensä säälimistä).

Mutta kun tuo kroppa ei aina ole samaa mieltä kuin tahto. Minäkin uskoin (eli ei ollut sen puutetta), että ennen rautakanki katkeaa kuin minulta akillesjänne.
Mutta niin vaan viime keväänä sulkapallopelissä siitä repeili säikeitä (onneksi ei katkennut kokonaan). Kun kuukkelilla ryhdyin etsimään selitystä moiselle mahdottomuudelle, niin siellä kehdattiin väittää, että vanhemmiten kudokset (mm. jänteet) haurastuvat.

Siinäpä sitten meni kesän kuntoilut, joten saatoin hyvällä omallatunnolla siirtyä pulla-mössö linjalle. Ja sillä ollaan vieläkin.

[Cyclooppi]

Oma vaatimaton taaperrus viisikymppisissä Joutsenossa sai kuitenkin ylimääräistä hohtoa siitä, että tulipa oltua samassa kisassa todistamassa Alisan hienoa suoritusta. Enkä tullut edes ihan kierroksella (13 km) ohitetuksi...:cool: Useamman kerran tultiin vastakkain ja kevyeltä näytti meno.

Lähdössä Alisa lähti heti paukusta kärkeen ja urheilukenttää kierrettäessä kuuluttaja vielä muistutti naisten reittiennätyksen olevan Sari Juntusen hyvä 2.43. Ei varmaan kukaan siinä vaiheessa uskonut, että 10 min. lähtisi siitä pois.

[arctic biker]

Kun kuukkelilla ryhdyin etsimään selitystä moiselle mahdottomuudelle, niin siellä kehdattiin väittää, että vanhemmiten kudokset (mm. jänteet) haurastuvat.Jouko]

Kaikkea potaskaa sitä kuukkelilla löytääkin, ei yhtään piä paikkaansa. Toisaalta tuossa krapulahommassa voi olla vissi perä, aikoinaan kohtuullisen baari-illan jälkeen, Tullinpuomissa muuten, niin juoksin parhaaksi jääneen aikani Impivaarassa. Nykyään en pääse ees baariin.

[Jouko_T]

]

Kaikkea potaskaa sitä kuukkelilla löytääkin, ei yhtään piä paikkaansa. Toisaalta tuossa krapulahommassa voi olla vissi perä, aikoinaan kohtuullisen baari-illan jälkeen, Tullinpuomissa muuten, niin juoksin parhaaksi jääneen aikani Impivaarassa. Nykyään en pääse ees baariin.

Meillähän on paljon yhteistä!
Olen vuoden työskennellyt Tullin puomissa, ja juoksennellut myös Impivaarassa. Parasta aikaa ei tullut, kun oli vain puolisen tusinaa kakkossijoituksia.
Baariin kylläkin edelleen pääsisin, vaan kun en viitsi - raitistuneena siellä hillua.
Ja krapuloita, niistäkin on kokemuksia ...

[tempokisu]

Ärsyttää muuten Sanni Utriaisen joka haastattelussa valitus, että tarvii käydä töissä että voi harjoitella ja elää.
Nytkin Aamulehdessä kertoo tekevänsä kahta työtä että voi maksaa kisakautta varten ottamaansa lainaa ja elääkseen. Ja tämä on hivenen ristiriidassa aiemman haastattelun kanssa, jossa Sanni kertoi ottaneensa 4000e lainan, ja jonkun kisapalkkion 6000e ansioista pystyi maksaan sen pois.
Eikö muuten vanhemmat voi auttaa? Minä ainakin sain tukea vanhemmiltani, urheiluun ja elämiseen, siihen asti kun pääsin oikeisiin töihin. Vaikka vanhempani olivat pienituloisia ( vain isä kävi töissä).
Mutta jos ei nyt ihan maailman huippu ole, niin normaalisti urheilua harrastavan aikuisen tarvii käydä töissä että voi harrastaa ja elää. Ja käsittääkseni aika monet vanhemmat tukevat lastensa urheiluharjoittelua, ja voi ne olla vähän vanhempiakin lapsia.

Sitten huvitti se oma hölkkäharjoitteluni...kun telkkarista näytettiin Alisa Vainion harjoittelua. :o:D oli erilaisia tekniikkaharjoituksia, ja valmentaja koko ajan mukana seuraamassa. Jostain luin että sitä harjoittelua tulee yli 200km viikossa ( ehkä osa on rullaluistelua). On se silti paljon.
Mä vähän hölkkäilin pururadalla yksikseni keskimääräinen lenkki oli noin 9km, ns. valmentaja kävi mun luonani kaksi kertaa kaffeella samalla kun oli muuta asiaa Hesinkiin, mutta ei oikeastaan jutellut mun kanssa erikseen mitään. Saattoi ehkä nähdä mun juoksevan pari kertaa radalla kun oli katsomossa?

[YT]

Kun viskaa keppiä tarpeeksi pitkälle, ei tarvitse käydä töissä. Rahaa saa sponsoreilta kun pystyy antamaan uskottavat vakuudet myönteisestä medianäkyvyydestä. Julkinen itkustaminen antaa negatiivisen mielikuvan ja sitä pitää välttää. Minun neuvoni Sanni Utriaiselle on, että katkaisee kaiken yhteydenpidon mediaan ja keskittyy kepin heittoon. Sitten, kun on jotain positiivista kerrottavaa, niin tulee julkisuuteen.

[Munarello]

Jos se nyt tätiä lainkaan kiinnostaa, niin mielestäni kansallisen mestaruustason urheilijan pitäisi voida olla vähintäänkin puoliammattilainen. Tokihan tässä nykyisessä maailmassa se ei läheskään kaikissa lajeissa toteudu. Itseäni ei silti ärsytä se, että urheilija kertoo toimeentulon hankkimisen haittaavan urheilussaan kehittymistä. Jos haetaan parasta mahdollista tulosta niin ajan ja energian haaskaaminen jossain työhommissa tuskin auttaa. Missä muuten menee tädin mielestä urheilutason raja, että yksilö voi lopettaa päivätyöt ja siirtyä täysipäiväiseksi urheilijaksi? Vähän mutuilisin, että Suomesta on aika hankalaa varastojantterin tai kassaneidin nousta olympiavoittajaksi esimerkiksi kolmentonnin esteissä kun vastassa on kilpailijoita, jotka ovat ammatikseen juosseet kolmentonnin esteitä.

[r.a.i]

Jaa, kaippa ylisuorittaminen vaarallista sydämmelle, eikä lienee mitään syytä että se 50v iän myötä paremmaksi tulee. Siihen on lienee jokin syy ettei 50 vuotiaat enää hätyyttele 2:30 aikoja maratoonilla.

Hö?

Titus Mamabolo 50v 2.19.29

[LJL]

Julkinen itkustaminen antaa negatiivisen mielikuvan ja sitä pitää välttää.

Näin se vaan menee. Kukas se eräs vissiinkin nykyisin entinen naispuoleinen yleisurheilija (lyhyet juoksumatkat?) oli, joka oireili huonon itsetuntonsa kanssa iltapäivälehtien palstoilla, kun Bryggare oli sanonut ikävästi... Akkaimainen valittaja on tosi houkutteleva mainoskasvo mille tahansa tuotteelle/palvelulle :D Ehkä joku sitruunatukku voisi mainostaa, että "tästä ei enää happane"

[tempokisu]

Jos se nyt tätiä lainkaan kiinnostaa, niin mielestäni kansallisen mestaruustason urheilijan pitäisi voida olla vähintäänkin puoliammattilainen. Tokihan tässä nykyisessä maailmassa se ei läheskään kaikissa lajeissa toteudu. Itseäni ei silti ärsytä se, että urheilija kertoo toimeentulon hankkimisen haittaavan urheilussaan kehittymistä. Jos haetaan parasta mahdollista tulosta niin ajan ja energian haaskaaminen jossain työhommissa tuskin auttaa. Missä muuten menee tädin mielestä urheilutason raja, että yksilö voi lopettaa päivätyöt ja siirtyä täysipäiväiseksi urheilijaksi? Vähän mutuilisin, että Suomesta on aika hankalaa varastojantterin tai kassaneidin nousta olympiavoittajaksi esimerkiksi kolmentonnin esteissä kun vastassa on kilpailijoita, jotka ovat ammatikseen juosseet kolmentonnin esteitä.

Ensinnä. Minulla on nimi, Tempokisu tai ihan reilusti Kristiina, kun olen täällä ihan omalla nimellänikin. Ei tarvitse "eikö tädin mieleen tule.." vs. "eikö mieleesi tule".
Kyseinen 3. persoonassa puhuttelu on tosi loukkaavaa. ( ai mutta sehän se oli tarkoituskin..)

Mä olin kansallisen mestaruustason urheilija. Kävin lukiota, ja se vastaa kyllä ihan työtä koska päivät oli 8-15 yleensä + matkat fillarilla. Ei haitannut ollenkaan, päinvastoin. Kesäisin olin Valkella töissä, "lähettinä" ja "sihteerinä". Menin aamulla isän mukana autolla seitsemäksi, ja lenkin tein kotimatkan yhteydessä. Koko päiväkö olisi pitänyt "levätä" kun urheiluun ei montaa tuntia kulunut?
Kun pyöräilin, ja voitin kyllä Suomen Mestaruuksia, niin eniten haittasi se että EI ollut töitä. Koko ajan epävarmuutta pystyykö harrastaan ja käymään kisoissa. Liian pitkiä päiviä kun oli vaan urheilu.
No, mun mielestä elämässä pitää olla muutakin kun urheilu. Tarkennetaan kuitenkin että joku tosi fyysinen työ ehkä ei sitten sovi...mutta voi tietysti opiskella urheilun kanssa sopivan ammatin? Jos ei ole esim. varakkaita vanhempia jotka kustantavat urheiluharrastuksen ja ehkä lapsi saa myöhemmin töitä isän firmassa

Se on ensin tulos, ja sitten voi miettiä sitä ammattilaisuutta. Minulla ei ole kokemusta maailmanluokan tuloksista, tai miten sponsoreita saa, olin pelkkä harrastelija. En usko että olisin saanu sponsoreita vaikka mitä olisin juossut, olin niin ruma. Ei Annemari Sandellistakaan ammattilaista tullut, aktiiviaikoina tukea tuli hyvin paljon vanhemmiltaan ja sitä kautta jatkoi maatilan pitoa. Ei sitä yleisurheilussa voi etukäteen tietää miten se ura kääntyy, erittäin järkevää opiskella joku ammatti ellei toimeentulo tule muuta kautta ( kts. ed.). Ettei tarvi tehdä portsarin töitä ja välillä käydä siivoomassa ja aamulla jakaa postia.


ps. Se oli Noora Toivo, joka valitti että pitääkö käydä töissä, miehet tulee katsoon kisoihin tyttöjen peppuja eikä tulosten tekoa, ulkonäköpaineita on liikaa. Ja kun hän on uhrannut urheilun eteen koko elämänsä, ja "tavallinen" elämä jäänyt aivan elämättä. Tästä "uhrauksesta" aiemmin olenkin muistaakseni maininnut, kun mun mielestä kilpaurheilu on etuoikeus, urheilu on pääsääntöisesti "kivaa" ja Suomessa se on kuitenkin nuoren oma valinta. Ei "tavallinen" elämä tarkoita välttämättä epäterveellistä ja hulttiomaista, kyllä urheiljat pystyy tekeen ihan kaikkea "tavallista".

Munarellon esimerkki "K-kaupan kassalta ei tule olympiavoittajia" on lähinnä teoreettinen. Jos meinaat olympiavoittajaksi, pitää se urheilu aloittaa jo nuorena. Jos on urheilullisesti niin lahjakas....ehkä suunnittelee sen elämänsä toisin eikä hae töisiin kaupan kassalle. Kyse on myös omista valinnoista.
Ja paljon muustakin! Tuskin mun elinaikanani suomalainen voittaa juoksulajeissa olympiakultaa.

[tempokisu]

Alisa on nyt telkkarissa. Arto Nybergin haastateltavana.
Paljon on vielä opittavaa, monessakin suhteessa....
Ja vaikka Alisa ei välitä vanhojen partojen neuvoista, niin kyllä tuon haastattelun annin perusteella loppuunpalamisen vaara on ihan todellinen, ja todella lähellä.
150km viikossa, ja keveillä viikoilla vähän vähemmän. Kaksi harjoitusta päivässä, paitsi sunnuntaina pitkä lenkki. Haastattelupäivänä jo 30km. Telkkari-ja lehtihaastatteluja pukkaa. Ylioppilaskirjoitukset....ei ilmeisesti menneet niin hyvin.
Kysyn vaan että miten harjoittelua voi tuosta vielä kiristää? ei mitenkään.

Juuri juttelin erittäin kokeeneen valmentajan kanssa, ja kyllä me tätä samaa mietittiin. Älä nyt hyvä tyttö lähde minnekään Rioon vielä.
Mutta eihän nuoret ikinä vanhoja kuuntele, se pitää ite kokea ja oppia.

Tuntuuhan toi ihan järkyttävän paljolta; kun muistelen omaa harjoitteluani niin viikossa ehkä 50km, kerran tuli yli 100km viikko ja kerran juoksin helmikuussa 1984 yhden 30km testilenkin kahteen tuntiin...mutta mulla ei ollut mitään taustatiimiä, kuten Alisalla on.
Silti.

[CamoN]

Mä olin kansallisen mestaruustason urheilija. Kävin lukiota, ja se vastaa kyllä ihan työtä koska päivät oli 8-15 yleensä + matkat fillarilla. Ei haitannut ollenkaan, päinvastoin. Kesäisin olin Valkella töissä, "lähettinä" ja "sihteerinä".


Se on ensin tulos, ja sitten voi miettiä sitä ammattilaisuutta. Minulla ei ole kokemusta maailmanluokan tuloksista, tai miten sponsoreita saa, olin pelkkä harrastelija. En usko että olisin saanu sponsoreita vaikka mitä olisin juossut, olin niin ruma.


Eli olit kansallisen mestaruustason harrastelija? Kertoo varmaan kansallisten kilpailujen tasosta tuohon aikaan, jos jostain.



Ja vaikka Alisa ei välitä vanhojen partojen neuvoista, niin kyllä tuon haastattelun annin perusteella loppuunpalamisen vaara on ihan todellinen, ja todella lähellä.
150km viikossa, ja keveillä viikoilla vähän vähemmän. Kaksi harjoitusta päivässä, paitsi sunnuntaina pitkä lenkki. Haastattelupäivänä jo 30km. Telkkari-ja lehtihaastatteluja pukkaa. Ylioppilaskirjoitukset....ei ilmeisesti menneet niin hyvin.
Kysyn vaan että miten harjoittelua voi tuosta vielä kiristää? ei mitenkään.

...

Tuntuuhan toi ihan järkyttävän paljolta; kun muistelen omaa harjoitteluani niin viikossa ehkä 50km, kerran tuli yli 100km viikko ja kerran juoksin helmikuussa 1984 yhden 30km testilenkin kahteen tuntiin...mutta mulla ei ollut mitään taustatiimiä, kuten Alisalla on.
Silti.

Ja varmaan oma harjoittelusi oli käytännössä kisavauhtiin suhteutettuna 90-110% haarukassa revittämistä, kun saavutit tuollaisilla määrillä muka jotain tuloksiakin? Täysin typerää tehdä johtopäätöksiä jonkun toisen harjoittelun kuormittavuudesta pelkkien kilometrien perusteella, kun vauhti ja intensiteetti on aivan yhtä merkittäviä, elleivät jopa merkittävämpiä tekijöitä harjoisvaikutuksen luomisessa. PK:t riittävän rauhassa, tehotreenit tarpeeksi kovaa ja aktiiviset palautumiset pitää tietysti myös laskea harjoitusmäärään.

En ole koskaan ollut edes urheilijan varjokuva, mutta aktiivinen kuntoilija silloin tällöin. Kun elämässä oli edellisen parin vuoden ajan töiden osalta kevyempää ja arkikuormitus huomattavan paljon vähäisempää kuin "normaalisti", päätin viime talvena tehdä ohjelmoitua harjoittelua. Se kantoi hedelmää aika hyvin mutta nyt normaali työrytmi on palannut ja oikeasti kilpaurheiluun vaadittava ohjelmoitu kehittävä harjoittelu on liki mahdotonta. Työ rikkoo säännöllisen epäsäännöllisesti vuorokausirytmin ja vie silloin tällöin kokonaisilta viikoilta harjoittelumahdollisuudet ainakin siinä mittakaavassa, jota kestävyyslajit vaativat. Sanoisin että aikalailla rauhallista duunia saa tehdä (tai olla se lahjakkain miljoonasta) jos aikoo harjoitella työn ohessa ja silti pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

[puffe]

...mutta mulla ei ollut mitään taustatiimiä.


Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, olisitko edes taustatiimiä ottanut, jos olisi ollut tarjolla?
Vaikutat sepusteiden perusteella suo, kuokka ja Jussi tyypiltä.

[tempokisu]

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, olisitko edes taustatiimiä ottanut, jos olisi ollut tarjolla?
Vaikutat sepusteiden perusteella suo, kuokka ja Jussi tyypiltä.

Voih! Jos vain tietäisitte!


Olisin kovasti halunnut jutella valmentajan kanssa, ja että hän olisi tullu mun kanssa lenkille! Aina odotin, turhaan.
Kerran tuli kutsu Vierumäen viikonloppuleirille, ja ajattelin että NYT pääsen valmentajan kanssa samalle lenkille, ja hän varmaan nyt juttelee.
Joten menin miesten lenkille; mut jätettiin keskelle outoa tietä, ja valmentaja ei todellakaan juossut mun kanssa. ( alkoi sataa räntää, ja en tiennyt missä olin...sitten joku ukko tuli vastaan ja hölkkäsi mun kanssa perille, itkua mä väänsin) Eikä valmentaja mun kanssa jutellut, hänen kihlattunsa oli mun huonetoveri, ja mulle ei ollut aikaa. Olin määrättömän pettynyt.
Ja tunne siitä, että joku välittää ja jollekin voi soittaa jos on kysyttävää. Ei ollut.
No, Peltokallion Pekka otti mun "potilaakseen" ja aina kannusti jatkamaan opintoja kun kerroin aina että en jaksa eikä kiinnosta..Siittä kiitos!

Yksi ihan oleellinen asia oli mun paino. Mietin sitä itsekin, mutta ajattelin jos valmentaja sanoo että pitää saada painoa lisää, niin se on sitten niin. Mutta valmentaja ei sanonut, ja kun kaikki lehtijutut ylisti "kevytrakenteinen, gasellimainen.." oletin että tällainen hieman alle 40kg pitääkin olla.
No, toki tietämys esimerkiksi ravinnosta on nykyisin erilaista, mutta mulle olisi auttanut jos valmentaja vain olisi sanonu että pitää syödä enempi. Meillä oli vaan perusruokaa, ja kovan lenkin jälkeen sai juoda legendaarista "Hart Sporttia". Joskus oli mukana fruktoosi-pastilleja taskussa :D

Olin ja olen "vaikea luonne" ( itsepäinen ja introvertti) koska sanon omat mielipiteeni ja toisenlaiset neuvot pitää perustella. Mutta jos arvostan jotain ihmistä, teen kyllä niin kun neuvotaan. Äidin ja isän neuvot ei mene, mutta esimerkiksi aloitin juoksunkin ihan sen jälkeen kun suuresti ihailemani serkkuni sanoi "ala hei juokseen, olet siinä hyvä". No sehän lähti siittä. Kun sitävastoin äiti oli vihjaissut että "voisit vaikka käydä lenkillä", siinä lensi lautanen seinään.
Myöhemmin valmentaja kertoi äidilleni, että hän ei uskaltanut sanoa painostani mitään! Siis valmentajan pitää uskaltaaa sanoa jos joku on pielessä kun valmennettava ei sitä huomaa! Mikä se sellainen valmentaja on jos ei ota mitään kantaa, ei seuraa harjoittelua, ei ole yhteydessä eikä tunne valmennettavaansa? Ainut että valmentaja sai "sm-kultamitalistin valmentaja"-nimikkeellä SUL:n tukea. yök.

Pyöräilyssä oli Esko ja Kari, ja myöhemmin Upa sellaisia ihmisiä joita olisi juoksu-uralla todella tarvinu! Heidän apu, neuvot ja tuki sekä pyöräilyssä että muunkin elämän suhtee oli ihan korvaamatonta, mutta siinä tietysti tavoitteena ei ollut enää kun Suomen Mestaruus.
Enhän mä yksin olisi osannu kun ajaa peruslenkkiä! Esko antoi hienot ohjelmat, niistä juteltiin, Esko seurasi harjoituksia ja kisoja, kuskasi ja Kari myös. Upan kanssa sitten ajettiin yhdessä lenkkiä ja harjoitustempoja, ja kisamatkoja. Ikinä olisi yksin mitään pystyny.
Erittäin tärkeä asia on myös se, että on sellainen valmentaja / kaveri jolle voi puhua myös muista elämän asioista. Että sulla on joku johon voi luottaa ja joka välittää.


Nyt mä vaan enää lenkkeilen ja tunnen itekin mitä jaksan...mutta jos olisi tavoitteellista, olisi tosi tärkeää saada jutella tuntemuksistaan yms. jonkun kanssa. Itse asiassa olisi muuten tosi kiva jos voisi jonkun kanssa (nukke)valokuvauksestakin jutella että mitä mä teen? Nythän mä vaan äiteelle pohdin että vitsit on vaikeeta...:D

[tempokisu]

Onhan tämä nyt menny liiallisuuksiin tämä julkisuus. Se ei voi olla vaikuttamatta.
Olen kuitenkin tasan samaa mieltä Jarmo Mäkelän kanssa. Alisa on ihan oikeasti vielä "tyttö". Olin itsekin sen ikäisenä, ja kun kirjoitettiin "ihmetyttö" niin se oli aivan totta, miksi olisi pitänyt jotain muuta sanoa?


Mäkelä kertoi eilen Ilta-Sanomien (http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1444012541947.html) haastattelussa syitä sille, että 17-vuotiaalle maratonsensaatiolle ei haeta poikkeuslupaa osallistua Rion olympiamaratonille. Grahn-Laasonen ei ollut Mäkelän sanavalinnoista mielissään.

- Toivon, että Suomen urheiluliiton toimitusjohtaja harkitsee uudelleen sanavalintojaan. Nuorta, lahjakasta urheilijaa tulee kannustaa ja tukea eteenpäin, Grahn-Laasonen kirjoitti.
Mäkelän IS:lle antamista kommenteista yksi herätti sosiaalisessa mediassa suurta paheksuntaa.
- Nuorella tytöllä on omat illuusionsa. Se on ihan ymmärrettävää, sillä kaikki on hänen urallaan nyt tapahtunut kovin nopeasti.
Kommentin tiimoilta Mäkelää parjattiin laajalti "tytöttelystä" ja Vainion väheksymisestä.


Iltalehti tavoitti palaveriin kiiruhtavan Mäkelän, joka ei vielä ollut ehtinyt tutustua ministerin julkaisemaan kannanottoon. Hän pahoitteli sanavalintaansa vilpittömästi.
- Ilman muuta pyydän anteeksi omaa sanavalintaani. Pahoittelen, että en osannut ajatella asiaa tuolta kantilta.
Vainiolle ei tällä erää olla anomassa poikkeuslupaa osallistua Rion olympiamaratonille. Hän täyttää 18 vuotta marraskuussa, mutta olympiamaratonin ikäraja on 20 vuotta.


Olen kyllä ihan samaa mieltä ( allaolevan ekan osan jutun osalta) Alisankin kanssa siittä, että ei kansii niitä lehtiä ja nettijuttuja lukea!! ja kaikenmaailman lehtihaastatteluihin ei pidä edes suostua. Nettikommenteissa on väistämättä myös todella ikäviä sanomisia, ja niitä kuuluisia "toimittajan omia näkemyksiä". Yleensä kun ittestänsä kirjoitettuja juttuja lukee, tulee aina tunne "en mä noin sanonut!! ei se noin ole!!" Mutta eikö täysi-ikäisyys ole 21 vuotta? Siis sama kun saa väkeviä Alkosta. Ei sinne Rioon ole yhtään mikään pakko päästä, ei siellä menesty 2.33 main olevalla ajalla! Kympillä pitää mennä 31maille. Hyviä tuloksia voi juosta aivan hyvin muuallakin.


Saman viestin 17-vuotias Lappeenrannan Urheilu-Miesten edustaja välittää nyt Iltalehdelle. Hän haluaa selvästi ottaa etäisyyttä kuumana käyvään julkiseen keskusteluun hänen mahdollisuuksistaan olympiaedustukseen.

- En oikein haluaisi enää puhua lehdille. Sitä on ollut vähän liikaa.
Eilen SUL:n toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kommentoi Ilta-Sanomille (http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1444012541947.html), ettei Vainiolle haeta poikkeuslupaa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) otti Mäkelän kommentteihin tiukasti kantaa Facebook-päivityksessään ja asettui voimakkaasti nuoren urheilijan puolelle.




Vainio itse ei ollut vielä ehtinyt tutustua ministerin puolustukseen, saati halunnut sitä kommentoida. Edustusoikeuteen hänen oma kantansa on edelleen selkeä.
- Olen vain sitä mieltä, että täysi-ikäisyyden pitäisi riittää maratonille. Jos se ei riitä, sitten on pakko yrittää rajojen rikkomista ratamatkoilla, Vainio linjasi.


Varmaan kaikki ovat yhtä mieltä siittä, että nyt rauhaa nuorelle...no, oikeasti tytölle yhtään että olisi loukkaavasti sanottu. Näin sen vanha ihminen vaan näkee.
Otetaan vaikka paljonkertova esimerkki. Kuvassa on 17-vuotias....onko nainen vai tyttö? Melkein voisi sanoa että poika, mutta ehdottomasti ei mikään nuori nainen. Ite sanon että pikkutyttö, hämmentynyt ujo tyttö. Kas jos miettii että missikisoihin osallistuu samanikäisiä, niin ne on nuoria naisia...ja mitä seurasin Alisaa Arto Nybergin ohjelmassa, niin hyvin tytöltä vaikutti.

http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/kisakuvia%20ja%20lenkkimaisemia/juoksu%20(%20ja%20hiihto)/Juoksu83%20Kalevan%20Kisat6.jpg?img=smaller

[CamoN]

Joo, rajua on tämä julkisuuspyöritys. Ilmeisesti en seuraa aikaani, kun en ole nähnyt seuraamissani tiedotusvälineissä sanaakaan Alisa Vainiosta.

[bici74]

Kyllä 18 vuotta on ollut täysi-ikäisyyden raja Suomessa iät ja ajat. Se ettei pitkäripaisesta saa väkeviä ennen 20 ikävuotta on toinen asia.

[tempokisu]

^ aha, olen mieltänyt että se on 21. Ehkä elän wanhassa ajassa...
No joka tapauksessa, jos ikäraja on 20 vuotta ja urheilija on 18, asiahan on aivan selvä.

CamoN, jos et seuraa urheilusivuja, tai lue Lappeenrannan paikallis-sanomia.
Oliko Arto Nybergin haastattelussa maininta, että "kun nimi on kaikkien lehtien etusivulla" , ja se ei kyllä pidä paikkaansa. Mutta tuli jo siittä Arto Nybergin haastattelusta sellainen kuva, että tätä mediahössötystä on hivenen liikaa. Tytön olisi tarkoitus mennä myös BBC haastatteluun..
On ihan totta mitä Jarmo Mäkelä sanoi - mutta ehkä "on omat illuusionsa" oli hieman huonosti lehtihaastatteluun sanottu vaikka se paikkansa pitääkin -, kun tätä mediahössötystä ja ylistystä tulee niin paljon yhtäkkiä, siinä tulee sellainen tunne että on jotain "hieman suurempaa" kuin mitä sitten oikeasti onkaan . Koettu on nimittäin se, ja se media 80-luvulla oli pientä nykyiseen nettiaikaan verrattuna.

[Itsok]

Kyllä 18 vuotta on ollut täysi-ikäisyyden raja Suomessa iät ja ajat. Se ettei pitkäripaisesta saa väkeviä ennen 20 ikävuotta on toinen asia.

No pitkään, muttei nyt sentään iät ja ajat kai. 1969 täysikäisyyden raja muuttui 21-vuotiaasta 18-vuoteen.
Tai onhan se tietysti minunkin ikäiselle jo iät ja ajat sitten :D

[LJL]

Ot, mutt tuli sellainen juridinen huumori mieleen, että jos Vainio ei voi alle 18-vuotiaana eli vajaavaltaisena henkilökohtaisesti urheilla jossakin sarjassa, voisivatko hänen huoltajansa urheilla yhdessä hänen puolestaan.

[tempokisu]

^ anteeksi, mutta aika huonoa huumoria.
Jos äitee alittaa Naisten Maratonin olympiarajan 2.36 niin se on silloin kisarajan alitus. Se, ketä Olympiakomitea kisajoukkueeseen valitsee, on eri asia.
Miesten maratonille on varmasti kovemmat rajat, ja nämä maratonithan juostaan erikseen.
Tampereen maratonilla kaikki voisivatkin juosta vaikka käsi kädessä jos sikseen tulee.

Tuo ikäraja maratonille ei varmastikaan ole kyse juridisesta täysi-ikäisyydestä, vaan kilpailurasituksesta.
Suomessa nyt on yksi tällainen kisarajan alittanut nuori. Mutta Keniasta, Etiopiasta ja Kiinasta jne. näitä voisi tulla sitten hieman enemmän, ja maraton ei ole lasten matka.
Ihan laajemmiltikin, aikuisten arvokisoihin ( EM; MM, O) pitäisi olla ikärajat, ei ole kenellekään hyväksi kun esim. taitoluistelussa oli jokin aikaa sitten 25vuotias mies ja 14 vuotias "nainen", tai siis tällaisia pareja oli enemmänkin.

[Kampinalle]

Eiköhän tässä viimeisimmässä Vainio-asiassa ole kyse siitä, että SUL:n Jarmo Mäkelä syyllistyi melkoisen pöljään ja vastenmielisen setämaiseen sananvalintaan, mistä on ihan syystäkin saanut lunta tupaan.

[tempokisu]

No, Jarmohan ON setä, ja Alisa ON tyttö. Miksi pitäisi selkeitä tosiasioita muuksi muuttaa?
Olisiko noussut kohu jos Jarmo-setä olisi todennut: On siinä kova tyttö.
Itse en todellakaan loukkaantuntu kun samassa iässä puhuttiin tytöstä. Minä olin tyttö. Kyllä joku pojaksiki luuli, ja siittä mä vähän loukkaannuin ( vaikka olin ihan pojan näkönen joten oma vika).
Eri asia jos henkilölle itselleen sanoo ( kuten yksi palstalainen, eri nimike tosin) "mitäs tyttö ihmettelee" - jolloin voi sanoa "mitäs sinä ihmettelet".

No. Minä ihmettelen miksei Alisa osallistunut SM-maratonille. Miksi Joutsenon nurkkakisa? Oliko Joutsenon maraton varmana täysmittainen ( joku iltiksen kolumnisti esitti tämän epäilyn häiveen..) Miksei osallistunut Lidingöloppetiin?
Miksei muuten Lidingöloppetista ollut missään ( siis Aamulehti lähinnä) tuloksia, MORO-liitteessä oli jotain N10-sarjan tuloksia kun TYTÖT olivat juosseet siellä hyvin.

[kuovipolku]

FWIW Kullervo-maraton on melkoisen perinteikäs maraton joka on kelvannut SM-maratonin pitopaikaksi. Reitti tunnetaan nopeana joten ei ole ihme että se houkuttelee ennätystä yrittäviä. Matka on virallisesti mitattu eikä liene syytä epäillä sitä lyhyeksi ellei siihen viime hetkellä tehty muutoksia. Vainiolle se oli kotikisa ja SM-maratoniin verrattuna paineeton. Maratonin SM:n arvostus on tosin eri syistä varsin ollut varsin alhainen.

Lidingöloppet ei ole kai aikoihin ollut suomalaisjuoksijoiden kisakalentereissa. Ennen oli toisin, se on totta. Ja jos ei ole suomalaisia kärkijuoksijoita, ei ole uutisarvoa. BTW Malin Ewerlöf oli kolmas ja pisteli päälle nelikymppisenä jonkun sekunnin päälle kahden tunnin.

[tempokisu]

Kerrankin olin oikeessa paikassa oikeeseen aikaan!

Lidingöloppet oli 80-luvulla tosi arvostettu. Mun houkuteltiin sinne, ja jäätävällä jännityksellä lähdin yhden pariskunnan mukaan....näin unta, että sain palkinnoksi SUUREN pokaalin....ja näin oikeasti kävikin! Hirmuista mediahössötystä Ruåtsissa ja Suomessa. Ikinä kokenu vastaavaa, niin paljon tyttöjä juoksemassa ja kuitenkin sain juosta ihan yksin että oonko mä oikeella reitillä? ja reitin varrella tuntemattomat ruåtsalaiset kannusti niin että sitä tunsi lentävänsä.
Maalissa seppele kaulaan ja palkintojenjako korkeella ylikulkusillalla, 2 isoa pokaalia ja lahjakortti 1000kruunua (joka toimi myös Suomessa) toinen pokaali just sellainen jonka kannen päällä oli kotka-figuuri.
Kotiinviemisinä oli tosin myös molempien nilkkojen narisevat jännetulehdukset ja itkua.

Silti mielettömän hienot kokemukset. Ja mikä hienointa, yksi ruåtsalainen nukke-keräilijä muisti mun juuri Lidingöloppetista ja on suosinut mua jos olen jotain nukkea ollut ostamassa ja hänellä on ollu..

Eka kuva, kilsa juostu ja muilla on vielä toi ylämäki tekemistä...
Sitten tulloo se reittiennätys, ja sitten yhteis-selffieen Greten ( r. i. p.) kanssa :D ja mulle oli erittäin tärkeetä että oli sinivalkoiset vermeet!


http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/kisakuvia%20ja%20lenkkimaisemia/juoksu%20(%20ja%20hiihto)/Juoksu82Liding%C3%B6%20kisa2.jpg?img=smaller

http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/kisakuvia%20ja%20lenkkimaisemia/Juoksu82%20Liding%C3%B61.jpg?img=smaller http://tempokisu.kuvat.fi/kuvat/kisakuvia%20ja%20lenkkimaisemia/Juoksu82%20Liding%C3%B62.jpg?img=smaller

[Fjälle]

Grete Waitz ?

[Arskav]

Onko tempokisu joku menneen talven huippuurheilija?

Lähetetty minun GT-I9195 laitteesta Tapatalkilla

[Fjälle]

Onkos se Koiviston Arto hiihdellyt tai jotain ?

[tempokisu]

^^ oottekko te jotain nuoria kun ette tiedä?
Joka viikko tulee "oletteko te se juoksija..." kysymys töissä. Mutta en mikään huippujuoksija. 1980-luvulla kylläkin "inasen parempi" kun muut.
Valtavia otsikoita ja lehtijuttuja kyllä oli, Iltasanomissa aukeeman juttuja yms. aikoinaan. Väitän että tiedän aiheesta "jonkii verran".
Grete oli mun mielestä äärimmäisen kova nainen, ja ihailemani juoksijatar - samoihin aikoihin juoksi muuan Mary Decker, poikkeuksellisesti myös tosi kaunis pitkänmatkanjuoksijatar ( lähinnä 3000m) josta -83 kirjoittaa Urho Salo: " ...15-vuotiaana Mary herätti suurta kohua 800m voitollaan 2.02,4, hänen kohdallaan tehtiin kuitenkin alkeellisin, mutta valitettavasit yleisin virhe; hänestä yritettiin tehdä tähti liian nopeasti....".
Maryn haastajaksi nousi nuori "paljasjalkajuoksija Etelä-Afrikasta" - (miettii..) Zola Budd - mutta jälleen kävi "vanhanaikaisesti" ( vrt ed.^), kun kyseinen nuori muutti Englantiin ja alkoi juosta ammattimaisesti, se tähti hiipui aika hätäseen.

Mitään ei olla opittu.
Mutta wanhalla on nämä tarinat aika hyvässä muistissa, toivoisi että olisi nykyajan nuorillakin. Maailman muuttuu, mutta ihmisen elimistö ei muutu ihan yhtä nopeaan...

[OJ]

Mistä sitä tietää, että onko Vainion tyttö yksi miljoonasta, joka voi vinguttaa ylikierroksilla kuin japanilaisella autolla siitä vain vahvistuen. Minä olen törmännyt muutamaan lahjakkaaseen urheilijaan ja yhteistä heille on kyky piiskata itseään kovaa siitä kärsimättä, päinvastoin. Jollain voi olla asenne kohdillaan ja mennä kovaa, mutta esimerkiksi loukkaantumiset haittaa.

[tempokisu]

lahjakkaaseen urheilijaan ja yhteistä heille on kyky piiskata itseään kovaa siitä kärsimättä, päinvastoin. Jollain voi olla asenne kohdillaan ja mennä kovaa, mutta esimerkiksi loukkaantumiset haittaa.

Niin että arvaa onko tuttua....:( nuorempana kärsimys on ihanaa vähän kun "kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän - jos edes sitäkään "( Apulanta) sitä kuvittelee että kärsimys jalostaa ja oot sitä kovempi mitä enempi pystyt kärsiin. Monessa muussakin asiassa...
Vanhana sitä ei enää jaksa, ja se on luonnon laki. On Vireenikin tuumannu "ennen katsottiin ulos että mitä vermettä lenkille, ja nyt katsotaan ulos että lähteekö vai ei.., jaa sataa, että ei..."


Mutta tämä aiemmin mainittu "nuoruutensa urheilulle uhrannut" Noora Toivo oli "Inhimillinen tekijä" -ohjelmassa aamulla. Eih...tämä meni nyt siihen että on ollu masennusta, ja en vaan ymmärrä, miten tämän näköisellä nätillä nuorella naisella on "ulkonäköpaineita". Siis eihän ne missikisat ole! Tuntuu että ne joilla näitä ulkonäköpaineita on, ei sitten pärjääkään - johtuuko että jotkut muut asiat on tärkeempiä kun harjoittelu ja tulokset? Kiitti pirusti.
Mutta totuushan on, että ruman urheilijan tarttee tehdä ultimate-huipputulos, kun taas kaunis urheilija huomataan huomattavasti heikoimmillakin meriiteillä.
Ja mun huomio on kyllä se, että 80-luvulla me mitään kaunottaria kukaan ollut, paitsi Päivi Tikkanen ja Ringa Ropo olivat huomattavasti muita nätimpiä erityisesti Ringa. Nyt lähes kaikki ovat äärettömän kauniita, munnäköisiä mitättömyyksiä ei ole kyllä ollenkaan. Ja oli Elli Hallikainen, Sinikka Keskitalo ja Sirkku Kumpulainenkin ihan tavallisia, ja Annemarikin. ( kestävyysjuoksijoita jos nuoremmat ei tunnista).
Ja sitten se koko haastattelu menikin pakolaismyönteis-jutusteluksi, eli ilmeisesti pohjustettiin Nooran tulevaa kaupunginvaltuutettu ja poliitikko-uraa? Mä en jaksanu enää siinä vaiheessa kun tämä kääntyi siihen "olen väärän näköinen urheilija" ja kun mukaan tuli jokapaikan Nazima Razmyar ( tjsp) Suomen kaunein maahanmuuttaja. Jos näillä ihmisillä on itsetunto-ulkonäköongelmia, niin mitens me rumat ihmiset!?!?

[tempokisu]

No olipa yllättävä, ja ei yhtään positiivisia tuntemuksia herättänyt uutinen. Ajatelleen ei-urheilun kannalta. Muutenhan on tietysti tosi mielenkiintoista aine "suomalainen kestävyysjuoksija Rion olympialaisiin" ja keskinäiset kisailut muutenkin, mutta sympatiat ei ole nyt Annemarin puolella. Vai oltiinko aviomiehen kanssa eri mieltä urheilusta? Nössö koti-isä sai mennä ja nyt ollaan yhdessä valmentajarakkaan kanssa.
Lapset on varmana iloisia. Juuri aika herkässä iässä olevia lapsia jotka tarttee äitiä ja isää.

Koko juttu: http://www.iltalehti.fi/viihde/2015101220510402_vi.shtml

(http://www.iltalehti.fi/viihde/2015101220510402_vi.shtml)Maastojuoksun Euroopan mestari, MM-mitalisti ja junioreiden MM-kultamitalisti Annemari Sandell, 38, haluaa vielä kerran huipulle ja Rio De Janeiron olympiamaratonille.

Hän aloitti totaalisen elämänmuutoksen viikko sitten jättämällä 5. lokakuuta yhdessä tulevan ex-miehensä Arto Hyvärisen kanssa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen avioerohakemuksen.
Avioparilla on liitosta kolme yhteistä lasta, 11- ,8- ja 5-vuotiaat. Annemari ja Arto tapasivat vuonna 2003.
- Halusin silloin tulla kovasti äidiksi ja toivoin omaa perhettä, koko nuoruutensa urheillut Annemari kertoo.


Hän ei halua syyttää suoraan lastensa isää mistään, mutta sanoo voineensa huonosti liitossaan jo kolmisen vuotta.

- Minulla ei ollut tilaa hengittää, en pystynyt treenaamaan sellaisessa ilmapiirissä, haluan vielä huipulle, kun kuntoa on, Annemari sanoo.


Nyt Mika muuttaa Annemarin kotitaloon Kalantiin marraskuussa ja pari aloittaa kovan valmennuksen kohti näyttöjä Rioon.
-- Mikassa yhdistyvät määrätietoinen valmennustieto, kova kunto, toveruus, joka on nyt kehittynyt rakkaudeksi. Luotan, että yhdessä onnistumme paluussa huipulle, Annemari sanoo ja katsoo uutta miestään.

Kuvassa näyttäisi olevan Tampereen Hämeenkadun itäpää, ja ollaan oltu Stokkan Hulluilla Päivillä ostoksilla.


http://static.iltalehti.fi/viihde/ilonaetuannemari121015_503_vi.jpg

(http://static.iltalehti.fi/viihde/ilonaetuannemari121015_vi.jpg)





(http://www.iltalehti.fi/viihde/2015101220510402_vi.shtml)

[tempokisu]

..jatkan. Juteltiin äiteen kanssa aiheesta. Ihmeteltiin. ( ..tosin äiteen eka kommentti oli jotain sensuuntaista että varsinainen "miestennielijä"...)
Siis jos tämä entinen mies on ollu mukana maatilan toiminnassa, ja tila on Annemarin nimissä ja näköjään avioehto, niin ukko jää nyt tyhjän päälle ja joutuu lähteen, vai?
Aika epäreilua. Ja mikä tän kuvion takana nyt on.
Mietin että jospa nyt kuitenkin Annemari on kateellinen ja katkera kun hän onkin nyt enää entinen huippujuoksija, ja joku nuori tytönhuitukka tulee ja lyö hänen ennätyksensä ja on suurempi tähti ja puheenaihe. Mun ennätyksiä ja statusta kaikkien aikojen parhaana suomalaisena kympin/kestävyys- juoksijana ei viedä. Vastaiskuun.
Ja sen eteen tehdään ihan kaikki. Valmentaja asuu samassa taloudessa ja lapset on joka toinen viikko (+ kisojen ajan) isän luona, niin on hyvää aikaa tehotreenata ja palautua.
Näin on käyny, ihan varma oon. Kestävyysjuoksijat on itsekästä porukkaa ;)

[harmis]

No tuskimpa tuollaisia päätöksiä hetken mielijohteesta tehdään joten Alisa Vainion tulokset ei varmaankaan ole olleet laukaisevana tekijänä. Eipä ole minun eikä kenenkään muunkaan asia ruotia toisten yksityisasioita fillarifoorumilla. Hienoahan se olisi jos saataisiin toinenkin edustaja naisten olympiamaratonille, jos ja kun Hyryläinen sinne lähtee.

[Farina]

Hienoahan se olisi jos saataisiin toinenkin edustaja naisten olympiamaratonille, jos ja kun Hyryläinen sinne lähtee. Kyllä. Tässä taisi olla "Yleisurheilu"-ketjun sivun 12. lähes ainoa yleisurheiluun liittyvä lausahdus. Muuten sivu uhkaa täyttyä ulkopuolisen tekemistä epärelevanteista suhdekiemurapohdinnoista.

Hyryläisen kuulumisia voi muuten seurata oheisesta blogista: http://annemarihyrylainen.blogspot.com/ Vaikka tietyissä piireissä Hyryläisen saavutukselle (29. sija) Pekingin MM-maratonille on naureskeltu, niin itse mietin, että hän on kuitenkin maailman 29. paras naismaratoonari. Kuinka monta kymmentä, sataa tuhatta maratoonaria maailmasta löytyy? Miljoonia?

[kuovipolku]

Hyryläisen saavutuksia mitenkään väheksymättä näkisin kuitenkin että maailmassa on pikemminkin 268 (http://www.iaaf.org/records/toplists/road-running/marathon/outdoor/women/senior/2015) kuin 28 häntä parempaa naismaratoonaria.

[tempokisu]

Älkääs muuten aliarvioiko wanhaa, sillä ilman mun reippaita kommenttejani tämä sivu olisi aika näivettyny. Olisi vaan joo joo hienoo on- juttua.
Vai ootteko muka eri mieltä.
Urheilijoilla on - Noora Toivo ole kuulolla - ilmeisesti kuitenkin sitä kuuluisaa "omaa elämää", ja kyllähän se tänne kuuluu. Yleisurheilussa se muu elämä vaikuttaa kyllä urheilutuloksiin.
Niin sitä vaan tässä pohjustaen jo hyvissä ajoin. vrt. jos urheilija jalkavammautuu ja tulee iso leikkaus, sekin asia kuuluu tänne. Urheilijan elämää.
Erittäin mielenkiinnolla jään oottamaan ensi kevään SM-maastoja, ja kymppejä. Ja millaisen maratonajan Annemari juoksee.
:D

[BONK]

En ole Sandellia tai edesottamuksiaan seuraillut vuosikausiin. Sattui vain silmään, että Pirkan hölkän naisten sarjan hän voitti tänä vuonna ilmeisen helposti. Sitä ei tietenkään voi pitää minkäänlaisena mittarina Rion kisoja ajatellen, mutta kyllähän siellä taustalla on niin kovat pohjat, että kyllä hänestä vielä varmaan kuullaan. Onko kv-huipulle sitten asiaa, en usko, mutta varmaan kamppailee Suomen edustuspaikoista.

[Dude]

Kyllä. Tässä taisi olla "Yleisurheilu"-ketjun sivun 12. lähes ainoa yleisurheiluun liittyvä lausahdus. Muuten sivu uhkaa täyttyä ulkopuolisen tekemistä epärelevanteista suhdekiemurapohdinnoista.

Hyryläisen kuulumisia voi muuten seurata oheisesta blogista: http://annemarihyrylainen.blogspot.com/ Vaikka tietyissä piireissä Hyryläisen saavutukselle (29. sija) Pekingin MM-maratonille on naureskeltu, niin itse mietin, että hän on kuitenkin maailman 29. paras naismaratoonari. Kuinka monta kymmentä, sataa tuhatta maratoonaria maailmasta löytyy? Miljoonia?

No ei MM-kisoissa sija 29 tarkoita, että ois maailman 29. paras/nopein. Varmaan jo Keniasta löytyy kymmeniä parempia... MM-kisoissa vaan on maakohtaiset kiintiöt.

[Farina]

No ei MM-kisoissa sija 29 tarkoita, että ois maailman 29. paras/nopein. Varmaan jo Keniasta löytyy kymmeniä parempia... MM-kisoissa vaan on maakohtaiset kiintiöt. Kyllä. Mutta kun MM-kisojen säännöt määräävät maakohtaiset kiintiöt, niin silloin viivalle pääsee X määrä rajan alittaneita juoksijoita per maa. Ja kyseisessä yksittäisessä kisassa ratkaistaan maailmanmestaruus ja muut sijoitukset. Valitettavasti kaikki eivät pääse viivalle oman maan kovan tason takia, mutta sitten pitäisi vaan juosta kovempaa, että saisi osallistumisoikeuden. Jos MM-kisoja ei järjestettäisi tietyin säännöin, niin sittenhän mitalit voisi jakaa maailmanlistan sijoitusten perusteella. Mutta eikös juuri maratonin aikaan vaikuta reitti, vuodenaika, keli, jänikset, doping-testaus/-testaamattomuus jne. ja jne.? Ovatko maailmanlistan sijoitukset mielestäsi täysin vertailukelposia? Ja vaikka olisivatkin, niin eikös maailmanmestaruus (+sijoitukset) ratkaista päivän kunnon mukaan? Ei välttämättä reilua, mutta säännöt ovat kaikille tiedossa.

[Dude]

Kyllä. Mutta kun MM-kisojen säännöt määräävät maakohtaiset kiintiöt, niin silloin viivalle pääsee X määrä rajan alittaneita juoksijoita per maa. Ja kyseisessä yksittäisessä kisassa ratkaistaan maailmanmestaruus ja muut sijoitukset. Valitettavasti kaikki eivät pääse viivalle oman maan kovan tason takia, mutta sitten pitäisi vaan juosta kovempaa, että saisi osallistumisoikeuden. Jos MM-kisoja ei järjestettäisi tietyin säännöin, niin sittenhän mitalit voisi jakaa maailmanlistan sijoitusten perusteella. Mutta eikös juuri maratonin aikaan vaikuta reitti, vuodenaika, keli, jänikset, doping-testaus/-testaamattomuus jne. ja jne.? Ovatko maailmanlistan sijoitukset mielestäsi täysin vertailukelposia? Ja vaikka olisivatkin, niin eikös maailmanmestaruus (+sijoitukset) ratkaista päivän kunnon mukaan? Ei välttämättä reilua, mutta säännöt ovat kaikille tiedossa.

Toki näin. Mutta ei jollain 29. sijalla voi paljoa rehvastella. Joku top-10 on saavutus MM-kisoissa. Ja oikeasti vain top-4 on "oikea järjestys" (eikös tonne pääse max. 4 per maa? + edellinen mestari?) Sija 29. on ynnä muut -osastoa ja maailmasta löytynee vähintään parisen sataa tohon aikaan pystyviä.

[YT]

Ison rahan maratooneilla juoksee parhaat juoksijat. Arvokisoissa maratooni on pelkkä näytöslaji.

[Farina]

Toki näin. Mutta ei jollain 29. sijalla voi paljoa rehvastella. Joku top-10 on saavutus MM-kisoissa. Ja oikeasti vain top-4 on "oikea järjestys" (eikös tonne pääse max. 4 per maa? + edellinen mestari?) Sija 29. on ynnä muut -osastoa ja maailmasta löytynee vähintään parisen sataa tohon aikaan pystyviä. Eli ei kannata treenata tavoitteena MM-kisojen maratoni/alkueräjuoksu/karsinnat yms.? Aivan turhaan kenenkään muun kuin 10. maailman parhaan nähdä vaivaa sen eteen, että saa sijoituksen MM-/EM-/Olympiakisoissa? Joskus kyllä ihmetyttää tämä suomalainen dissaamis- ja väheksymismentaliteetti.

[Markku Silvenius]

Dudelle: Kilpailijoita tuossa lajissa on aika paljon ja niinkuin tuossa aiemmin karsintajärjestelmästä puhuttiin, niin siitä vaan kaikki hakemaan paikkaa MM-starttiin tai olympiastarttiin olemalla nopeampi kuin muut karsintakisoissa.. :)

Tomescu voitti Pekingin oly-maratonin 38-vuotiaana 2.26 ja osat. Mun mielestä Hyryläistä ei kannata verrata esim Vainioon millään tavalla. Ovat molemmat omia keissejään. Toinen nouseva lahjakkuus josta ei tiedä vielä mitään muuta kuin lahjakkuuden. Toinen on vanha kettu; vanha kokenut kettu. Tsemppiä itse ainakin Hyryläiselle toivon.

[Hääppönen]

Tässä kohtaa voisi olla hyvä muistella esim. Janne Holmenin sijoitusta Euroopanlistalla mestaruusvuonnaan... Siis ennen EM-kisoja. :)

[Dude]

Eli ei kannata treenata tavoitteena MM-kisojen maratoni/alkueräjuoksu/karsinnat yms.? Aivan turhaan kenenkään muun kuin 10. maailman parhaan nähdä vaivaa sen eteen, että saa sijoituksen MM-/EM-/Olympiakisoissa? Joskus kyllä ihmetyttää tämä suomalainen dissaamis- ja väheksymismentaliteetti.

En todellakaan dissaa, kyllä jokainen karsintarajan alittanut on paikkansa kisoissa ansainnut. Pointti oli vaan, että
No ei MM-kisoissa sija 29 tarkoita, että ois maailman 29. paras/nopein.


Tämä siis vain omana mielipiteenä. Vai meinaatko, että jos suomalainen mieskeihäänheittäjä on karsinnan 29., niin sitä pitäisi jotenkin hehkuttaa?

Joo, maratonilla suomalaiselle 29. on varmaan ihan hyvä sijoitus. Mutta tuskin esim. Keniassa paljoa hehkutetaan, jos heidän edustajansa on sijalla 29.?

[harmis]

Minusta tuon naisten karsintarajan (2.36.00) alle juokseminen on jo kova aika ja voi kehua kuuluvansa maailman kovimpiin juoksijoihin. Liekkö yksikään foorumin mieskään siihen pääsee. En ymmärrä tuota ajatusmallia että turha lähteä arvokisoihin häviämään. Kyllä se minusta on jo voitto että edes pääsee sinne. Terävimpään kärkeen kuuluminen vaatii jo sitten kaikkien osasten kohdilleen osumista ja vähän hyvää tuuriakin.

[Dude]

Dudelle: Kilpailijoita tuossa lajissa on aika paljon ja niinkuin tuossa aiemmin karsintajärjestelmästä puhuttiin, niin siitä vaan kaikki hakemaan paikkaa MM-starttiin tai olympiastarttiin olemalla nopeampi kuin muut karsintakisoissa.. :)



Toisissa maissa on jo verinen kilpailu, ketkä pääsee kisoihin, kun rajan alittajia on niin paljon. Suomessa taitaa keihäänheitto olla ainoa laji, jossa lähtijöistä joudutaan karsimaan?

Esim. Etiopialaisia on 2015 naisten Maratonin top-25 listalla 16...
Suomen ennätyasajalla tolla listalla pääsee sijalle 77.

[Markku Silvenius]

Toisissa maissa on jo verinen kilpailu, ketkä pääsee kisoihin, kun rajan alittajia on niin paljon. Suomessa taitaa keihäänheitto olla ainoa laji, jossa lähtijöistä joudutaan karsimaan?

Esim. Etiopialaisia on 2015 naisten Maratonin top-25 listalla 16...
Suomen ennätyasajalla tolla listalla pääsee sijalle 77.

Joo tottahan tuo on. Vähän sellainen muna kana asetelma kuin Nokiakin: Maailman parhaita kännyköitä, mutta kun ei oo enää kilpailussa mukana (ei selvinnyt karsinnoista). :D

[BONK]

Hyvä Alisa!

http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/2015101820531148_yl.shtml

[Hääppönen]

Täältäkin iso sylillinen menestystä ja onnistumisen iloa Alisalle! Poikkeuksellisesti satuin osumaan televisioruudun ääreen Kalevan kisojen naisten kympin seurantaan ja Alisan fanitus lähti käyntiin helposti. Vielä, kun uutisointi kertoi hänen monipuolisuudestaan urheilun parissa, nousi Alisa fanituslistan kärkeen... :)

[LJL]

Joo hienoa Alisa. Täälläkin peukut ylhäällä, eikä sillä perisuomalaisella menestyshullulla tavalla, vaan lahjakkaalle nuorelle hänelle parasta mahdollista kehitystä 100% positiivisessa hengessä toivoen. Koukeroinen lause mutta semmoista se voi joskus illalla olla

[tempokisu]

No siinähän sitä kivaa keskustelua, kivaa ja ihanaa tsemiä ja ...pakkohan sitä on sanottavansa sanoa, jos ei muuten niin virkistykseksi.

Annemarilla on kuitenkin vielä pitkä matka o-maratonille. Puolimaraton 1.16.
Se on huonosti, jos tavoitteet on olympiamaratonin mitaleilla. ( vertaan omaan maaliskuiseen talvipuolikkaalle, 1.15,08 ja se oli vuonna 1984 "ihan hyvin"...äh, eikä ollut hyvin. Kaaduin liukkaalla kaksi kertaa ja itkua vääntäen mä kotimatkan istuin).

- mutta toki, piristystä yleisurheiluun, ja erityisesti nyt pitkänmatkannaisiin on tullut. Kuka Janne ja Jukka? Tosin, ihan kaikki eivät seuraa yleisurheilua, vrt. jääkiekko josta sitten toiset ei tiedä muuta kun Teemu ja Jari. ( minä ainakaan).

[Munamankeli]

Alisa on yleisurheiluvuoden valopilkku. Milloin viimeksi kaikki lounaspöydässä istuneet ovat puhuneet kestävyysjuoksusta ja tienneet suomalaisen juoksijan? Jukka ja Janne ovat miehiä paikallaan, mutta eivät he varsinaisesti suuren yleisön nimiä olleet.

[LJL]

Sandellin aatoksia

http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/11294-annemari-sandell-uskon-rion-maratonrajan-alitukseen-aivan-taysin

[tempokisu]

Vuoden 2015 kestävyysjuoksijaksi valittiin Sandra Eriksson.

Olisin itse valinnut toisin, kyllä 2.33 maratonaika on niin kova 17-vuotiaalta.

No, ehkä ensi vuonna on kuitenkin ihan kisailuakin kestävyysjuoksussa. Juoksijan on kivaa saada juosta yksikseen, mutta katsojasta tuntuu tylsältä.
Olen kyllä valinnut kenelle pidän peukkuja :D

[tempokisu]

pm-maastojuoksussa suomalaisnaisille tuli menestystä:
Naisten 7.5km matkalla Johanna Peiponen voitti seuraavaa minuutilla ( 25.06) ja Annemari Sandell oli viides, noin puolitoista minuuttia Peiposesta.
Nuorten naisten 4.5km matkalla Alisa Vaino voitti seuraavaa vain kymmenellä sekunnilla ( 15.19)

Aika myöhäinen ajankohta maastojuoksun mestaruuskisoille, kun vastaavat Suomen mestaruudet juostaan ihan keväällä.

[LJL]

Peukkuja Alisan valmistautumismetodeille :)

http://yle.fi/urheilu/alisa_vainio_herkisteli_pm-mestaruuskuntonsa_saipan_latkaharjoituksissa_-_aika_helppo_kilpailu/8439701

[tempokisu]

^ joo, mutta mun mielestä toi ei ajan perusteella näyttäny "helpolta kisalta" ( naisissa 59s ero, se oli reilu). Tiukillehan se meni. No, sijoitushan oli tärkein.
Edelleen olen sitä mieltä, että noita haastatteluja pitäisi karsia 99% ne vie liikaa aikaa ja erityisesti energiaa.

[rjr]

^ joo, mutta mun mielestä toi ei ajan perusteella näyttäny "helpolta kisalta" ( naisissa 59s ero, se oli reilu). Tiukillehan se meni.
Näiden kahden juoksijan taktiikka on aika lailla erilainen. Peiponen vetää alusta asti niin paljon kuin kehosta irti lähtee, Vainio vain sen verran kuin tarvitsee. Jos kakkonen olisi pystynyt uhkaamaan Vainiota, niin hän olisi varmasti pystynyt kiristämään vauhtia. Mutta sehän ei tietysti kiinnosta, jos on päättänyt, että Vainiossa on jotain vikaa.

[tempokisu]

^ Luetko yhtään viestiäni muuten kun yksisilmäisten silmälasien läpi? Monihan on periaatteesta aina eri mieltä kun minä ja kaikki mun sanomiset ja tekemiset on "ei elämää".
Mutta mainitsin pari viestiä ylempänä "olen valinnut kelle peukkuja pidän".

Eli päätetty on :D kenessäkään varmaan ei ole mitään vikaa, mutta omia mielipiteitä vanhasta omasta lajista ja harjoittelusta voin varmasti sanoa ihan kuten ajattelen, ketään erityisesti suosimatta tai ei-suosimatta. Mulla on tästä ( nuori tyttö kestävyysjuoksijana ja media ylisanailee) kuitenkin palstalaisista, ja Annemarin lisäksi ihan yleisesti, eniten omakohtaista kokemusta. ( erona tietysti se että olin aika surkimus, kun nyt ajattelen, ja ainakin tein kaikki mahdolliset ja mahdottomat virheet mitä ihminen tehdä voi).

Niin mun taktiikkanihan on aina ollut alusta asti täysillä, ja jos saa hyvän turvallisen etumatkan, sitten vauhtia tulee vielä lisää kun ei tarvitse enää jännittää sijoitusta ja kukaan ei häiritse.
Ei kukaan tiedä mitä juoksijat ovat aatelleet, Alisa sijoittui S-R maaottelussa esteissä neljänneksi. Tosin se maraton tuli heti jälkeen, niin ehkä siinä on selitys, mutta ei me tiedetä varmuudella. Mitä itse olen kuunnellut Alisan haasttatteluja, niin olen saanut kyllä käsityksen että mahdollisimman hyvää aikaa ja alusta kovaa, erityisesti pikamatkoilla.

[Jouko_T]

Niin mun taktiikkanihan on aina ollut alusta asti täysillä, ja jos saa hyvän turvallisen etumatkan, sitten vauhtia tulee vielä lisää kun ei tarvitse enää jännittää sijoitusta ja kukaan ei häiritse.

Tässä nyt täytyy vaarin muistella ...
Oli joskus kaaauan sitten, kun satuin seisoskelemaan (Längelmäellä, Pälkäneellä?) piirin maastojen reitin varrella. Lähtöpaikka oli metsäsaarekkeen takana, ja kuulutuksista kuuli, koska ja mikä porukka starttasi. Lähdöstä kului muutama minuutti, kunnes porukkaa alkoi lappaa metsästä esiin.

Ilmoitettiin tyttöjen (jotain 10-14v?) lähtö, ja laukaus pamahti. Vähän ajan kuluttua metsästä kirmaisikin yksinäinen hontelo tyttönen.
Odottelin muita tulevaksi, vaan eipä näkynyt. Arvelin, että olipa vähän osallistujia tuossa sarjassa.

Olin jo lähdössä muualla, kun viimein sitten pääporukka "löntysteli" esiin. Ällistelin johtaneen juoksijan moista etumatkaa, ja arvelin, että oli porukan ainoa treenannut.
Pistin nimen mieleen, joten "kehitystä" tuli sitten seurailtua vuosien mittaan. Nyt olen viimein saanut lukea selityksetkin uralennon katkeamiselle.
(Tyhmä pää, liikaa intoa?)

[tempokisu]

^ en usko että "tyhmä pää", tuohan on jo loukkaus. Ihminen, ja varsinkin nuori ihminen, - ja kuka ei? - tekee päätöksiä senhetkisen tilantee mukaan, mikä tuntuu parhaalta ratkaisulta.
Olet nuori juoksija, jota media hehkuttaa ja ite tuntuu että jaksat - joten miksi ei sitten juoksisi. Ei ne vammat tule kello kaulassa. Kuka tietää mikä on optimaalista ja mikä liikaa? Ei kukaan.
Ihminen on 17-vuotiaana aika eri kun 47-vuotiaana ( tai yleisesti ikäero). Ratkaisu, jota pidät nuorena hienona, ei ehkä ole yhtään hieno enää 30 vuoden kuluttua.
Ala, jolle olit täysin sopimaton ylioppilaana---- sopii sulle just hyvin 30v myöhemmin, tai päinvastoin.

Ei näitä voi jälkiviisastella. Harva meistä osaa tehdä aina oikeita ja järkeviä kauaskantoisia päätöksiä 17-vuoden iässä.
Ja typeryyksistä joutuu maksamaan joskus todella kalliisti, tai ei ole varaa maksaa ollenkaan vaan joutuu elämään nuoruuden hömpötyksiensä kanssa.
"Kokemuksen koulu on kova - mutta tyhmät ei muuten opi".

( lainauksesta saattaisi päätellä että viittaat minuun, mutta näin ei siis ole, mutta kiinnostaisi että kuka? Olen aina tiennyt että mulla ei ole kirikykyä, joten ainut mahdollisuus - juoksu, tempo, maantie - on yrittää jättää mahdollisimman paljon kilpasiskoja pois pelistä jo matkan alkuvaiheilla - ja usein se onnistuikin).

[Jouko_T]

^ en usko että "tyhmä pää", tuohan on jo loukkaus.
lainauksesta saattaisi päätellä että viittaat minuun, mutta näin ei siis ole, mutta kiinnostaisi että kuka?


Kyllä vain sinuun.
Minä kärsin kanssa muinoin rasitusvammoista, mutta kivuista huolimatta jatkoin vaan. Kunnes meni liian pahaksi.
Kyllä minä tällaista jääräpäisyyttä pidin, ja nyt vielä enemmänkin pidän, itseni kohdalla tyhmyytenä.
Muuten, taidettiin joskus olla samoissa piirin maastoissa kisailemassa - eri sarjoissa tosin.

[tempokisu]

Voiei. Nyt tarvii tarkentaa ( sori jos joku ei jaksa..) Joukolle lähinnä:

Jouko hyvä, minä leikin vielä barbie-nukeilla 12-vuotiaana.
12-vuotiaana muistan kun eräs naapurin täti, oltiin koko suku ja tuttavat koolla, sanoi "onpas siinä lihava likka" - ja se oli tervemenoa terveys iäksi.
Kun koulussa oli Cooperin testi, joka vaikutti liikunta-arvosanaan, niin harjoittelin siihen ( että miten niin Cooperi ja muut testit tappaa urheiluinnostuksen??) ja koska serkkuni kannusti minua juoksemaan, se lähti siittä. Ihailin serkkuani ja aika paljon tykkäsin, niin se oli sillä selvä. Äiteen sama ehdotus lenkkeilystä, se aiheutti raivo-reaktion.

Ensimmäinen kilpailuni oli 1982 Raukon Hölkkä, jonka voitin ylivoimaisesti. Ja senjälkeen juoksin 3000m alle 10min lenkkareilla, ja siittä Ligindöloppetin voittoon.
Juoksin yhden ainuan kerran piirinmestaruusmaastoissa, ja sarja oli joko 18v tytöt tai naiset, ei suinkaan 10-14 v tytöt.
Ainoat kerrat kun juoksin, tai hölkkäsin, terveillä jaloilla oli juurikin tuo Raukon Hölkkä, ja tuo ensimmäinen ratajuoksuni.
Koskaan en saanut tietää miten olisi juoksu kulkenut jos olisin saanut juosta kisan kivuttomin jaloin. On ihan selvä että kymppi sillee että joka askel on puukonisku, vaikuttaa loppuaikaan. Heti tuli jalkavammoja, kaikkia muita mutta ei akillesjänteen vaivoja. Revähdyksiä, jännetulehduksia, rasitusmurtumia. ..
Juoksu-uran loppu oli kahden asian summa; kun tuli jalkavamma, päättelin että kun ei voi juosta, ei voi syödä. Kun media hehkutti "siro, gasellimainen" niin tottakai ajattelin että sellainen minun pitää olla, noin 40 kiloinen. Kierre lähti siitä, kun vamma-aikaa oli aina paljon enempi kun tervettä aikaa, paino laski koko ajan.
Siinä vaiheessa kun kantaluun murtuma oli vienyt parantuakseen 6kk, ja toiseenkin kantapäähän tuli....niin annoin periksi 1987. Olin pitänyt juoksun takia 2 välivuotta opinnoista ( ensin ajattelin keskittyväni juoksuun, sitten vammojen paranteluun kun en voinut osallistua käytännön harjoitteluun..) ja järkevästi ajattelin että kyllä mun tutkinto tarttee saada.
Anoreksia on sairaus jota kukaan ei valitse. Minulla se alkoi tuosta "on siinä lihava..." kun olin siinä iässä ikäisiäni nopeammin kehittynyt.
Ensin laihdutus oli "kisa"; miten laihaksi itsensä saa, miten monta päivää voi olla syömättä ( 25kg, 4 päivää..)Mutta lopussa, vaikka olisin halunnut syödä ja saada painoa, elimistö ei halunnut ottaa vastaan ja syöminen teki fyysisesti kipeää. Asiaa ei yhtään auttanut TAYS hoitohenkilökunnan kohtelu; kiusaaminen, uhkailu, kiristys. Tunsin olevani lähinnä rikollinen.
Vaikka 1993 parannuin hoksattuani että hei! olen normaalipainoisena paljon kivemman näköine ja jaksan enempi, sitä ei Tays koskaan ole uskonut. Vielä 2007 kun olin Taysissa migreenin takia, jouduin kuulusteluun ja testeihin anoreksiasta ( painoin 60kg, 160cm).

Anoreksian jälkeen ( 1995-96) tuli vielä paksusuolen tulehdus, kuolio, sepsis ja keuhkopöhö yms. Joista selvisin kun lähdin Taysista yksityiselle puolelle. Paksusuolisto pois, ja paraneminen alkoi. Vaikeimman kautta, oli kauhistuttavaa todeta että entinen kestävyysjuoksun Suomen Mestari ei meinaa roskia ulos jaksaa viedä, ja nousta portaita.
Mutta muistin vanhan lempilajini pyöräilyn, tapasin pyöräilyihmisiä ja löysin tämä lajin.
Vaikka en voi 15 jalkaleikkuun jälkeen enää kävellä kun lyhyitä matkoja, voin pyöräillä. Ja tempossa pystyin kokemaan sen tunteen mitä juoksussa en; pystyin meneen niin lujaa kun jalat ja kunto antoi myöden.
Pyöräilystä sain myös hyviä ystäviä, ja siis pysyvän harrastuksen.

Joku kysyy miksen aloittanut heti pyöräilyä. Meillä ei ollut ensin varaa edes kunnon lenkkitossuihin, kilpapyöräilyyn ei olisi ollut mitenkään varaa.
Mutta tosi hieno että löysin itselleni oman lajin vaikka sitten vähän myöhemmin. Pyöräilyssä on kuitenkin ollut paljon, paljon mukavampaa ja kisamuistotkin ovat ( viimeistään ajan saatossa) todella kivoja. Juoksumuistot ovat lähinnä itkua ja kipua.


Mutta joka tapauksessa, toimittajien ja median hehkutus jo heti alkuvaiheessa "Supertyttö" "Kristiina matkalla Losin Olympialaisiin"...olivat toki itsetuntoa kohottavia, ja juuri siksi olin osaksi aloittanut urheilun - että ei aina kiusattaisi ja olisin jossain asiassa hyväksytty ja kehuttu. Tai rehellisesti, mun suuri unelmani oli että pääsisin lehtiin ja telkkariin! ( en tiennyt....) tuli sellainen epätodellinen tunne että olen Supertyttö, ja mun pitää aina voittaa ja petän yleisön jos epäonnistun, ja jos en pärjää niin kaikki nauraa ja on pettyneitä...Ja sitten kun oli pakko lopettaa, tunsin että olen täysin epäonnistunut ihminen.
Että olisiko vähän vähempi hehkutus ollut parempi? Missään nimessä en harjoitellut liikaa, harjoittelin tosi vähän kun vammoja oli niin paljon. Joskus 20km lenkki, mutta yleensä 5-8km pururadalla. Mitään vetoharjoitteluja ei ollut, tai muutakaan ihmeellistä.

terveisin,
kristiina iisakkila

[Jouko_T]

Juoksin yhden ainuan kerran piirinmestaruusmaastoissa, ja sarja oli joko 18v tytöt tai naiset, ei suinkaan 10-14 v tytöt.

Minä olen kehittyvä yksilö!
Olen kehittymässä Mentiassani A:sta D:hen (A -> D). Nyt lienen menossa C:ssä (siis C-mentiassa).
Muistikuvissani tuossa kisassa juoksi "tyttöset", sarjaa en tietenkään muista. Ja sekin muistikuva jäi, että se olit sinä. Vaan en vänkää.
Olen minä aikaisemminkin luullut olleeni väärässä - vaan sitten huomasin erehtyneeni.

Muuten, teille muille kehittyville tiedoksi. Miten seurata etenemistä A:sta D:hen?
Ensin menee nimimuisti. Sitten napit jää auki. Sitten menee kasvomuisti. Sitten napit jää kiinni.
(Tarkistakaa!)

[tempokisu]

Nou hätä, sinällään Jouko olet ihan oikeassa.
Itsekin olisin arvioinut että tuossa menee 12 vuotias tyttö, tai poika hiustenleikkuun jälkeen, vaikka olin 17 vuotta. No, Alisa Vainio näyttää myös ikäisekseen melkoisen nuorelta.
Piirin- ja Suomen, samoin kun Lidingössä lähdin heti omille teilleni ja muut tuli "jossain perässä". Se sopi mulle hyvin. Lidingössä jouduin vähän kyseleen että minnepäin ?? mutta ruåtsalaisyleisö yllätti mun ystävällisyydellään, tuli neuvoo ja kannustusta, loppusuoralla semmoista hurrausta että sitä tunsi lentävänsä kohti voittoseppelettä ( kyllä, juuri sellainen iso kaulan ympäri) . Jalkakivut ei tuntunu, kun vasta jälkeenpäin.

Oltiin...1985 menossa juokseen MM-maantiejuoksua Englantiin Gatesheadiin. Silloin vielä lennoilla sai ilmaset viinakset, ja sellaisia pieniä pulloja - joita ajattelin ottaa matkamuistoksi. No mitä vielä :D Sinikka sai, mutta mulle lentoemäntä antoi vain paperinukkeja. Vähänkö harmitti.
MM-juoksun jälkeen oli "yhteisillallinen" ja sain sitten ekaa kertaa elämässäni maistaa puna- ja valkoviiniä. Onneksi oli kisan jälkeen se..
MM-katujuoksu meni huonosti, sain kutsun ihan yllättäin ja (kuinkas muuten) olin jalkakipuinen. Ikinä ollut juossut katujuoksua 100 naisen mukana, olin about 40. toiseksi paras suomalaisista.
Ja kylmät hotellihuoneet, eikä lämmintä vettä! aamupalaksi oli vain jotain teetä/kahvia ja kuivaa paahtoleipää.

Kuitenkin joka kisareissulla kun oltiin, olin Keskitalon Sinikan ( r.i.p.) kanssa hotellihuoneessa, ja Sinikka yritti kovasti olla kannustava ja huolehtiva, ihan syystäkin. Itse olin ujo ja arka, ja koin kaikki muut kilpailijoina ja vastustajina, mutta uskon että Sinikka ymmärsi tämän. Mielestäni Päivi Tikkanen oli "ylpeä", mutta taisi mun laillani olla arka ja halusi olla yksikseen rauhassa. Tajusin tämän kun molemmat haluttiin S-R maaottelun iltajuhlasta lähtee ekalla bussilla raatihuoneelta hotelliin. Muut jäi juhlimaan..
Näin vanhempana sitä ymmärtää, olisin varmastikin yhtälailla huolehtiva "vanhempi täti" nuorempaa kollegaa kohtaan. Että ihan hyvällä tässä, ja miettii niitä omia virheitä joita ei toivoisi kenekään toistavan.

[Jouko_T]

Noista Kristiinan muisteluksista selviää yksi kilpaurheilun etu, jota ei juurikaan tuoda esiin. Muistot!
Toisinaan tuntuu, että keräytyneiden muistojen vuoksi kannatti rääkätä itseään kaikki nuo vuodet. Ainakin minä olen pirun tyytyväinen, ja tekisin näillä kokemuksilla, saman uudestaan.

Toinen tärkeä "palkinto" on itsekunnioituksen ja itsevarmuuden lisääntyminen. Siis vähän sellainen hehkutus, että: "Jee - minä olen hyvä!"
Sen kokee, jos tietää olleensa suorituskykynsä äärirajoilla - niin valmistautumisessa kuin itse suorituksessakin.

Eikä näihin "palkintoihin" tarvita edes kilpailua. Normaalia kovempi rypistys joskus jossain.
Kun olen lueskellut tämän foorumin pyöräilykuvauksia, niin toisinaan on tullut mieleen, että toivottavasti kaveri on suorituksensa jälkeen tajunnut taputtaa itseään olalle.

Kilpailussa sijoituksen määräävät muut. Sinä vastaat vain omien kykyjesi käytöstä. Siitä voi olla aidosti ylpeä, ei sijoituksista.
Jos jossain EM, MM - tai muussa mummum kisoissa esimerkiksi heittää keihäällä itselleen sijan 10, niin plöö - sanovat katsojat, vaikka täsmälleen samalla tuloksella edellisissä, tai seuraavissa kisoissa sillä voitettaisiin!

[LJL]

Ei vissiin Isimbajeva hyppää keihäällä Riossa.. Melkoista

http://yle.fi/urheilu/wada_esittaa_venajan_sulkemista_kansainvalisesta_k ilpailusta/8442550

[tempokisu]

Noista Kristiinan muisteluksista selviää yksi kilpaurheilun etu, jota ei juurikaan tuoda esiin. Muistot!
Toisinaan tuntuu, että keräytyneiden muistojen vuoksi kannatti rääkätä itseään kaikki nuo vuodet. Ainakin minä olen pirun tyytyväinen, ja tekisin näillä kokemuksilla, saman uudestaan.

Toinen tärkeä "palkinto" on itsekunnioituksen ja itsevarmuuden lisääntyminen. Siis vähän sellainen hehkutus, että: "Jee - minä olen hyvä!"
Sen kokee, jos tietää olleensa suorituskykynsä äärirajoilla - niin valmistautumisessa kuin itse suorituksessakin.

Eikä näihin "palkintoihin" tarvita edes kilpailua. Normaalia kovempi rypistys joskus jossain.
Kun olen lueskellut tämän foorumin pyöräilykuvauksia, niin toisinaan on tullut mieleen, että toivottavasti kaveri on suorituksensa jälkeen tajunnut taputtaa itseään olalle.

Kilpailussa sijoituksen määräävät muut. Sinä vastaat vain omien kykyjesi käytöstä. Siitä voi olla aidosti ylpeä, ei sijoituksista.
Jos jossain EM, MM - tai muussa mummum kisoissa esimerkiksi heittää keihäällä itselleen sijan 10, niin plöö - sanovat katsojat, vaikka täsmälleen samalla tuloksella edellisissä, tai seuraavissa kisoissa sillä voitettaisiin!

Jouko, ikävä kyllä, juoksusta jäi ikävät muistot - kukaan ei välittänyt silloin kun olisin tarvinnu apua, kukaan ei halunnutkaan esim. valmentaa. Jäi myös pysyvät jalkavammat eli en voi esimerkiksi lähteä pidemmälle kävelylle. Ainut että vanhemmat ihmiset muistaa "ai , sinä olet se juoksija".
Ei kannattanut laihduttaa eikä kitua, ei todellakaan. Opinnotkin pitkittyivät. Ja jalkavammojen takia anoreksiakin paheni.
En saanut yhtään mitää itsekunnioitusta ja itsevarmuutta - päinvastoin, ne väheni entisestäänkiin. Minä en ole mitään.
Ja kyllä mä lähdin aina voittamaan kisan, eli sijoituksesta vastasin MINÄ. Minä itte. Muut sai juosta siittä kakkossijasta. Sama tempossa. ( ei tosin aina onnistunut, mutta yleensä).

Pyöräilystä jäi sitten taas oikeastaan vain hyviä ja hauskoja muistoja, ja silloin ne ikävätkin kisakokemukset ovat muuttuneet hauskoiksi. Paras ehkä vappuna, sateessa ja +2 astetta ei pukukoppia, ei mitään suojaa, auton lämmityslaite ei toimi, Teuvan "mäkitempo".
Pyöräilystä sain myös hyviä ystäviä, elinikäisiä luotettavia ystäviä. Hiihtoajoilta sain myös kaverin, mutta juoksu oli yhtä tuskaa. Olisi vaan hiihtänyt eikä laihduttanut.
Mutta kun ei osattu voidella, eikä ollut varaa hankkia uusia hiili...eikun lasikuitusuksia ja erilaisia välineitä eri keleille. Sitten väheni käsivoimatkin niin hiihto oli pakko jättää.
Olen huono jos lajissa on jotain teknistä temppuilua, niin juoksu oli mulle ainut vaihtoehto. Pyöräilyynkään ei olisi ollut varaa.

Mutta onneksi olen aina liikkunut, joten siitä toki tuli riittävä peruskunto kestää nämä sairaudet ja monet leikkaukset ( suolisto). Pyöräilystä jäi sitten myös pysyvä hyvä harrastus, että hyvä näin.
Silti olisi kiva joskus vaikka vaellella metsässä, mutta onhan nämä pitkät rauhalliset lenkit.

[Pekka L]

Jouko hyvä, minä leikin vielä barbie-nukeilla 12-vuotiaana.

Tuota, yritätkö tällä kertoa että jokin olisi muuttunut noista ajoista?

[tempokisu]

Tuota, yritätkö tällä kertoa että jokin olisi muuttunut noista ajoista?

...minä en. Että en todellakaan :D, mihin se ihmisen perusluonne muuttuisi. Ensimmäinen puruleluni oli pupu ( tallella), ja leikkilelu punainen auto ( opel, ei ole enää tallella). Samat on kiinnostuksen kohteet..

Mutta on tässä jotain muuttunu, ja nämä ovat Isoja Asioita:
Ei ole tarvetta olla muuta kun oma itsensä - kadun suuresti, että joskus yritin olla muuta.
En myöskään halua laihduttaa, syön sitä mitä haluttaa ja silloin kun haluttaa. Mutta ei sitä painoa lisääkään tartteta..

Mutta siis nukkeitten laittaminen ja kuvaaminen on mun mielestä enempi taidetta...kun nukke on saatu omaan asuunsa ja kuvattua = projekti. Sen jälkeen nukke päätyy vitriiniin ihailtavaksi, enkä yleensä vaihda nukelle vaatetta tms. ( kuten aika moni muu). Siksi nukkeja kertyy keskimääräistä enemmän.
Keräilykin on parempi sana kun leikki. Sen verta on nukeilla hintaakin..

[Hääppönen]

Hienoa, ettei Alisa kuulu surullisen kuuluisaan suomalaisten vain kotimaan kisoissa pärjänneisiin. Voitto kotiin Hollannista: http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1448159496515.html

[Reenaaja]

Tulee juoksuu seurattua ! kun nyt on tullu vedettyy osa lenkeistä fillarilla ! vaikka kenian juoksijat rypee myös douping ongelmian kanssa ... tuskin ne muutkaan afrikkalaiset sen puhtosempia on ?? kovaa menee eurooppalaisiin verrattuna ,tiedä sitte mistä johtuu..

[tempokisu]

Onnittelut.

Aika pitkä on kisakausi...pakko tietysti mainita, että kyseessä oli kuitenkin nuorten kisat...mutta lyhyt oli matkakin, uskoisin että Alisa on parempi pitkillä matkoilla.
Kovasti tuolla iltiksen nettikeskustelussa on näitä "ettei vaan rääkätä liikaa" - mä tiedän, että kukaan ei rääkkää, vaan sitä haluaa ja jaksaa itse. 18-vuotiaana jaksaa vaikka mitä, lepo tuntuu turhauttavalta. Ainut on, tärkeintä olisi, että pysyy terveenä eli jalkavammattomana.

Taso nähdään vasta ensin vuoden EM-kympillä.
Sitä ennen on SM-maastot, ja se on pitkästä aikaa tosi mielenkiintoinen kisa :cool:

Arto Nyberg haastatteli vaatimatonta ujoa Alisaa, ja nyt bikinifitness-MM-mitalistia Sofia Ruusilaa. Kyllä minä arvostan kestävyysjuoksua urheiluna aivan eri tasolla ( bikinifitness on missikisa mun mielestä) ja siinä pärjätäkseen pitää myös olla lahjakas, ei vaan muokata kehoa ja olla "hyvännäköinen".

[tempokisu]

Voi voi, minun mielestäni - vaikka juokseminen ja kilpaileminen olisi miten kivaa tahansa ja nyt näyttää tosi hyvältä - kannattaisi se nuorena kuitenkin hankkia opiskelupaikka ja/tai ammattisuunnitelmia. Aika harvassa ovat ne suomalaiset yleisurheilijat jotka elättävät itsensä urheilulla, ja vielä uran jälkeenkin.

Alisa Vainio haluaa vain ja ainoastaan juosta.

Vainio ei mieti tulevia opiskelupaikkoja, sillä hänellä ei ole haaveammattia - paitsi tietenkin juoksija.

- Jos on tarpeeksi on hyvä, ei ole mitään estettä ammattilaisuudelle, Vainio ilmoittaa.
- Haluaisin vain juosta, nukkua ja syödä. Mitään varasuunnitelmia ei ole, ainakaan vielä.

Tämä nyt vain minun mielipiteeni, kun pidin ja pidän erityisen järkevänä asiana myös opiskella ja ajatella tulevaisuutta.

[LJL]

Alisan ja Suomen yleisurheilun välille voi alkaa kohta vetää yhtäsuuruusmerkkiä... Kyllähän monet opiskelee vasta urheilu-uran jälkeen

[noniinno]

Kyllä se on taottava kun rauta on kuuma, ja sitäpaitsi nuorena se on vitsa väännettävä. Aika moni meistä hankkii elämänsä aikana useamman ammatin vielä kypsemmällä iällä.

[tempokisu]

Siis opiskelu ja juoksu eivät ole millään muotoa toisaan poissulkevia asioita. Monet huippu-urheilijat ovat kuitenkin vähän opiskelleet, tai pohjustaneet urheilu-uran jälkeistä aikaa.
Aika harva suomalaisurheilija kuitenkaan jättää kaiken urheilun varaan.

Mielestäni on erittäin tärkeää ( ja myös järkevää) jos on muutakin ajateltavaa kuin juoksu. Urheilu palvelee myös opiskelua, eli nämä täydentävät toisiaan.
Kun muistelen omaa nuoruuttani, oli tosi tärkeää että juoksemisen lisäksi oli opiskelua ( lukio). Ammattiin opiskeluakin olisi auttanut todella paljon jos olisin vielä voinut juosta, tai edes ulkoilla. Kyse on kyllä nyt ihan ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.


Tuohon "pitää takoa kun rauta on kuumaa"....se rauta ei nyt vielä niin kuumaa ole.
Ja kyllä se vanhaa huolestuttaa, jos nuoren mielestä "mikään muu ei kiinnosta" kun joku yksi juttu. - tämä on mun kommentoinnin ydin.



ps. hassua että aina kun kommentoin tätä aihetta, ollaan vastakarvaan. Mulla on kuitenkin jonkinverran kokemusta asiasta.
Ja elämäni järkevin ( ehkä ainut järkevä..) valinta oli lähteä opiskelemaan itselle ammatti, vaikka tarkoituksena oli vielä jatkaa juoksu-uraa.

[harmis]

No mutta jos sen jutun olisi lukenut niin siitä olisi selvinnyt että tottahan toki Alisa on lukiossa ja koittaa tehdä kirjoituksia samaan aikaan harjoittelun ohessa. Ymmärrän kyllä että 18 vuotiaalla ei sen kummempia urasuunnitelmia ole. Ei minullakaan ollut enkä tiedä vieläkään mitä haluan isona tehdä vaikka ikää on jo 40v :-)

[CamoN]

ps. hassua että aina kun kommentoin tätä aihetta, ollaan vastakarvaan. Mulla on kuitenkin jonkinverran kokemusta asiasta.

Ja minun kokemukseni mukaan luet näitä erityisesti naisurheilijoista tehtyjä juttuja aivan omalla tavallasi rivien välistä ja nostelet niistä mitä erikoisempia johtopäätöksiä, joita sitten jeesustelet parhaasi mukaan. Provosoinnin osaat varsin hyvin, kun on suorastaan hankala olla samaa mieltä mistään asiasta.

Ihan kaikkiin ammatteihin opiskelu ei luonnistu huippu-urheilun ohessa. Minun vuosikurssillani keskeytti Harjamäki (joitain vuosia Keskisaloa nuorempi), joka oli muistaakseni ollut nuorten maajoukkueessa ja halusi kokeilla miten keskipitkien matkojen juoksu kulkisi jos siihen panostaisi 110%. En ole tietoinen miten on sen jälkeen mennyt, tietääkseni ei ole jatkanut saman alan opintoja.

[tempokisu]

:D no enpä ole koskaan kuullut menestyneestä yleisurheilijasta Harjamäki...toivottavasti se oma ala löytyi kuitenkin.

Minun mielestäni taas te suhtaudutte minun postauksiini poikkeuksetta negatiivisesti ( ihan muutenkin: kun minä ajan yölenkkiä - idioottimaista, mutta kun ukot sen tekee - se on mahtavaa...).
Ihan ovat omia mielipiteitäni, ja todellakin omaan kokemukseen perustuen eikä mitenkään erikoisesti johtopäätelleen.
Tosin väitän että osaan erittäin hyvin lukea rivien välistä ja tehdä johtopäätöksiä, mistä on kyllä hyötyä...

Nyt tietysti on todettava, että te palstalaiset katsotte asiaa ehkä hivenen eri kulmasta kun minä. Minä taas otan heti huomioon asioita, joita nuoren huippujuoksijuudesta haaveilevan elämässä sillä hetkellä on. Muistan hyvin oman nuoruuteni ja miten silloin asioista ajattelin, ja mitä haaveilin. Alisa ei nähdäkseni kuitenkaan ole sellainen "opiskeluissa kympin tyttö", mutta silti elämässä olisi hyvä olla muutakin, ja kyllä sitä tulevaisuutta kannattaa ajatella.
Nuorena juuri yo-kisojen jälkeen on paljon helpompi päästä opiskelemaan - kuin että ensin urheillaan 10 vuotta ja sitten ....olisi hankittava ammatti.

Ihmettelen suuresti jos joku on tässä nyt jotain toista mieltä; kommenttini kyllä olivat ihan urheilijan omaksi parhaaksi. Ja toki, olen tästä aiheesta keskustellu useiden ihmisten kanssa kun on tullut puheeksi - olemme aivan samaa mieltä; ei liikaa mediahehkuttelua ( joka johtaa minäolenjotainerityistä - syndroomaan) ja liikaa harjoittelua. Ja wanhat juoksuharrastajat kyllä varmaan tietää...

[harmis]

Se nyt tuskin on Alisan "vika" että media on hänestä kiinnostunut. Pitäisi olla varmaan paskempi urheilija että saisi olla rauhassa. Eiköhän tuo hehkutus johdu pääasiassa siitä että hän juoksi alle Rion olympiarajan maratonilla, mutta ei voi sääntöjen mukaan osallistua. Mikäli olisi ollut riittävästi ikää niin tuskin olisi paljon kirjoiteltu. Ja kuten tiedämme, suomen menestys yleisurheilun kestävyyslajeissa on ollut viime aikoina heikkoa. Niinpä on luonnollista että media kiinnostuu nuoresta lupaavasta juoksijasta. Toisaalta suuri medianäkyvyys houkuttelee myös sponsoreita. Jos kansainvälisesti aikoo tänäpäivänä menestyä, se vaatii täysipäiväistä urheilijana olemista ja on erittäin tärkeää että taloudelliset huolet vähenee sponsoreiden myötä, voi keskittyä 100% harjoitteluun. Toki harjoittelun ohessa voi ja kannattaa mahdollisuuksien mukaan opiskella mutta sen täytyy olla vasta kakkosena tärkeysjärjestyksessä.

[rjr]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joonas_Harjam%C3%A4ki

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Joonas_Harjam%C3%A4ki)Ja ihan noin vertailun vuoksi, Harjamäellä on 3 Suomen mestaruutta.

[LJL]

Voe voe. Alisalla jalkavaivoja

http://yle.fi/urheilu/superlupaus_alisa_vainio_jaa_pois_em-kisoista__syyna_jalkavaivat/8520657

[Hääppönen]

Onneksi ei mitään vakavaa. Voi olla huolimattomasti jalkaan vedetyn sukan aiheuttama. Hiertymästä kun puhutaan vaivan aiheuttajana. Pikaisia paranemisia Alisan suunnalle. Uusia kisoja riittää.

[LJL]

Voi olla huolimattomasti jalkaan vedetyn sukan aiheuttama.

Kyllä tuossa on varmaan muutakin ollut kuin sukka vähän huonosti :D

http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/11785-vainio-jaa-pois-em-maastoista-jalkapohjavaivan-takia

[Hääppönen]

Huh-huh, pahan näköiseksi on mennyt. Pieneen hankaumaan pesiytynyt tulehdus voi saada aikaan pahaa jälkeä. Muutenkin näyttää siltä, että pistäisin nuoren naisen jalkahoitoon, tässä tapauksessa voisi puhua "välinehuollosta".

[tempokisu]

Näin jutun ja kuvan vasta nyt.
Ei tuon syntymiseen tarvita kun yksinkertaisesti liikaa rasitusta, ehkäpä lenkillä kastunu monot ja sukat. Luonto laittoi lepokuurille kun ei muuten honata.
Kunto nyt ei minnekään laske vaikka pari viikkoa lepoa nyt tulisikin, tekee vain hyvää ( vaikka juoksija ei itse näin varmaankaan ajattele...)

Sensijaan kysymys, onko "tyhmyyttä vai viisautta jättää hyvä kisa väliin...mikään ei saa pilata kesää." on kohtalaisen tyhmä.
Anteeksi ankea kommentointini, mutta vaikka miten parhaansa tekee, niin koskaan ei tiedä miten käy..se on Korkeimman kädessä.

[harmis]

Märillä kengillä ja sukillakaan ei tule hiertymiä/rakkoja jos sukat ja kengät on oikeanlaiset. Itse päättelen kuvasta että on juossut kengillä missä on liian korkea holvikaaren tuki. Suosittelisin vaihtamaan kenkämallia. Toisaalta onpa nuo Alisan kilometritkin ihan toista luokkaa kuin meikäläisellä.

[mutanaama]

Vastaavia oli intissä itse kullakin, ainakin 80-luvulla. Pari viikkoa ilman hankausta ja hyvin noi parani

[Pekka L]

Sensijaan kysymys, onko "tyhmyyttä vai viisautta jättää hyvä kisa väliin...mikään ei saa pilata kesää." on kohtalaisen tyhmä.

Miksi jätit lainauksesta pois sanat "tämän takia"?
Tyttö tarkoittanee, että tyhmyyttä on ollut päästää jalka tuohon kuntoon ja se "viisaus" on pakon sanelemaa.
Eli lähinnä soimaa itseään tuossa.

[OJ]

Ei varmaan ihan yön yli huomaamatta kehittynyt pikku ongelma. Toisaalta, eikö juokseminen rikkinäisillä paikoilla ole vähän niinkuin oikean juoksijan merkki?

[tempokisu]

Ei varmaan ihan yön yli huomaamatta kehittynyt pikku ongelma. Toisaalta, eikö juokseminen rikkinäisillä paikoilla ole vähän niinkuin oikean juoksijan merkki?

:o juurikin näin. Jos tossu hiertää, voi aina juosta sukkasillaankin ( kesällä). Ja pienet vaivat ei haittaa. Sitten vasta lepoilee kun on ihan pakko, ja silloin vaiva ei ole enää ihan pieni.
Se vaan että ei sitä usko vasta kun on ite kokee ja honaa, ja niinhän se on että "Kokemuksen koulu on kova, mutta tyhmä ei muuten opi" - ja sitä koulua olen käynyt pitkään, mutta ehkä jotain oppinu.

^^ minä koin tuon "onko tyhmyyttä..." että jos kuitenkin olisi jotenkin voinu yhden kisan....että sitä jäi sitten miettimään, kun tuo vaiva mikään rasitusmurtuma ole ja olisihan sen yhden kisan varmaan voinut... Kun muistelee omia kisa-aikoja ( kaikki lajit) niin noin sitä ajatteli ja pähkäili viimeseen asti. Tai siis juoksin kahta kisaa lukuunottamatta kipeillä jaloilla.
Ja nyt ei edes kävelylenkkejä tehdä...

[tempokisu]

Mun mielestä maastojuoksu on ...esimerkiksi Pirkan Hölkkä, Lukkohölkkä on maastojuoksua. Nämä nykyiset "maastojuoksut" on mun mielestä hiekkaratahjuoksuja tai jotain puistojuoksuja, kuten tuo EM- "maasto", juostaan hiekkarataa - pari puupölkkyä laitettu siihen poikittain...

Ihmettelen myös millä ansioilla Annemari on nyt sekä pm- että em-maastoihin valittu, kun ei ole juossut juurikaan mitään paitsi Pirkan Hölkän, eikä sekään voitto mitenkään ylivoimaisesti tullut. Em-maastoissa tuli sija "ynnä muut" joten paljon on töitä tuohon olympiamitaliin ( joka on tavoitteena, oli jossain jutussa).
Johanna Peiponen juoksi ihan hyvin? ( kun vaan saisi sen käsien heiluttamisen pois kuvioista) ...nukahdin kesken ohjelman ja loppu jäi näkemättä

Jaha. Johanna oli kymmenes - minuutin voittajalle hävinneenä, 8km matkalla eli ei se mennyt ihan hyvin ( alkuvaiheessa juoksi kärkipaikalla). Annemarin sijoitus oli 56. joten siittä ei tarvinne enempää kommentoida..

[BONK]

Peiposelle täytyy nostaa hattua kelvollisesta sijoituksesta, vaikka tuo minuutin ero onkin aikalailla paljon! Isoista voitoista haaveiltaessa toki täytyy muistaa, että EM vs. MM/olympiakisojen välillä on jonkinmoinen ero joten kyllä tuo Sandellin olympiamitali (vai mitä se nyt onkaan tavoittelemassa?) kuulostaa todella utopistiselle. Jos ei sitten aleta annostelemaan D-vitamiinia oikein isolla kauhalla.

[tempokisu]

^ Olympiamaratonin mitali on tavoitteena, näin oli jossakin jutussa...mutta sinne kisoihin pitäisi antaa näyttöjä ja tulla valituksi. Vaikka Annemari on pitkänmatkanjuoksija, niin tämä matka o-mitalille on kyllä liian pitkä. Vanhasta muistista voi mennä joku kotimaan hölkkäkisa, mutta ei olympiakisat.
Johanna Peiponen on jäänyt ihan näiden kahden AA:n varjoon, mutta kevään maastokisat ja kympit tulevat olemaan mielenkiintoisia. Eikä mikään ole varmaa.

[tempokisu]

Alisa Vainion valinta Vuoden Nuoreksi Urheiljaksi oli ihan oikea valinta.

Mutta kun katselin ja kuuntelin nuoren tytön ( kyllä) haastattelua, niin nimenomaan tuli tunne että paljon on kasvamista.
Harjoitusmäärät - joissa on kuulemma kepeempiäkin päiviä mukana...ja piruvie toimittaja kyselee "paljonko tulee kirmailtua" - 150km juoksua viikossa. Talvella.
Samoin se että harjoitellaan "niin paljon kun kroppa kestää".
Pahoin pelkään että kohta ei kestä, tällainen tunne nyt on.

Mielestäni myös tarpeetonta vieläkin nyrpistellä olympiamaratonin ikärajasta - jos ikäraja on 20v ja juoksija on 18v niin eihän se ole edes rajatapaus.
Hyvä näin - muutenhan sitä treeniä tulisi sitten varmaan vieläkin enempi..

[juseh]

Ihan näin maallikkotasolla taas on sellainen tunne, että pitäisikin harjoitella "niin paljon kun kroppa kestää", jos meinaa tuossa hommassa menestystä niittää??

[tempokisu]

Ihan näin maallikkotasolla taas on sellainen tunne, että pitäisikin harjoitella "niin paljon kun kroppa kestää", jos meinaa tuossa hommassa menestystä niittää??

Jonkin verran nuoria juoksijoita on näin tehnyt. Kenestäkään mitään tullut. Ei Annemaristakaan aikuisten arvokisoissa. Syy on ollut juurikin joko henkinen kantti ( liian suuria odotuksia ja epäonnistuminen jos ei toteuta "lupauksia"), jalat ei kestä, elimistö ei kestä. Näitä erikseen tai kaikki yhdessä. ( 80-luvulla parikin nuorta poikaa joista toinen Mika Maaskola, sitten yksi minua nuorempi tyttö kun voitti mun kerran kolmella tonnilla mutten muista nimeä...kaikista meistä odotettiin supertähtiä. Ei tullut.)
18-vuotiaana ei kroppa eikä fysiologia kestä kaikkea.
Mun mielestä 150km juoksua säännöllisesti viikossa, sitä ei kovin kauaa nuori kestä.

..no tässä mietin että 150km viikossa yhdellä välipäivällä on 25km päivässä. Kaikkineen oheis-juttuineen kolme tuntia. Sitten jos sitä aikuisena pitäisi vielä lisätä.
Ja sitten toisaalta miettii kun maajoukkuehiihtäjät ja yksi hurjasti harjoitteleva triathlonisti ( juttu Aamulehdessä) noin 700-800tuntia vuodessa. Ja muka paljon.
Juoksu vaan on eri asia kun hiihto, tai pyöräily.

[tempokisu]

Lisäksi protestoin - noin sadannen kerran- että Vuoden Parhaat - palkitsemiskategorioissa on vaikka mitä pikkulajeja; on hockey ja jääkiekko ( mikä se hockey sitten on?) ja jääpallo, on darts ja tikkaurheilu, on vaikka mitä eri pallolajeja, alamäkiluistelu-pikaluistelu-taitoluistelu - ja sitten yhteen niputettuna "yleisurheilu".
Kyllä pitäisi ehdottomasti palkita aina myös vuoden paras heittäjä, hyppääjä, pika- ja kestävyysjuoksija. Ja kymmenottelija. Lajit ovat niin kaukana toisistaan kun olla voi - vaikka pituushyppy, moukarinheitto ja maraton. Ihan hirvee vääryys että nämä lajit niputetaan yhteen.

:mad:

[tempokisu]

..no ei pitänyt, mutta sanon nyt sitten kuitenkin. Tulee varmasti sanomista, mutta tulkoon. Ei ole eka kerta...

Olen aika pettynyt Alisa Vainioon. Tai minulla oli hänestä erilainen käsitys, yleisesti. Että olisi juuri sellainen "kympin tyttö" kaikessa hyvä ja paras. Siis myös koulussa hyvä.
Ei ole.
Juuri lueskelin että edessä olisi vielä ylioppilaskokeita...kun kuulemma "ei ehtinyt valmistautua" ..viime syksynä. Ja kun näitä ylioppilaskokeita saa nykyisin kirjoittaa erissä, niin ei pitäisi olla iso haaste. Urheilulle erittäin hyvää vastapainoa, koska kumpaakaan ( lukeminen-urheilu) ei jaksa koko päivää.
Moni nuorten jääkiekon MM-mitalisteista kirjoitti nyt ylioppilaaksi. Hyvin ehti valmistautua kirjoituksiin. Marjo Matikainen ( + se toinen nuori hiihtäjätär mutta en muista nimeä, ei menestynyt sen jälkeen..) kirjoitti jotain aineita kesken olympiakisojen ( Sarajevossa?) ja hyvin oli ehtiny valmistautua.
Jätän nyt jotain sanomatta, mutta - ei hyvä, jos elämässä ei ole kun juoksu.

[LJL]

Olin urheilulukiossa ja erittäin monet suorittivat lukion neljässä vuodessa eli maksimiajassa. Ei se ainakaan harvinaista ole ja sitä paitsi mitäs se suoritusaikataulu sinänsä kertoo siitä, miten kirjoitukset itsessään menevät..?

Ja lisähuomiona - tämähän ei liity mitenkään yleisurheiluun!! Huh hah hei, alapääni tulessa on, Alivaltiosihteeriä siteeratakseni.

[tempokisu]

^ no kertoo se jos reputtaa.
Kyllä yo-kisat pitää suorittaa kerralla kahdessa viikossa. Muu on ... vähän kun osamaksulla maksaisit kun muuten et pysty.

Ajat ovat muuttuneet, mutta väitän silti että keskittyminen kaikkiin aineisiin, ja kieliaineisiin, samalla kertaa on haastavampaa kun tämä osamaksu-systeemi. Ja uusintana aineet, silloinhan se piti uusia koko juttu kokonaan. Että kannatti lukea kerralla.

Mutta. Ettei jäisi nyt epäselväksi ( mikä on todennäköistä...) niin pointtini oli että käsitykseni Alisasta ihmisenä oli erilainen. Ja myös se, että urheilu ei saa olla koko elämän ainoa asia niin että ne aika tärkeät asiat jäävät tekemättä.

[CamoN]

Kyllä yo-kisat pitää suorittaa kerralla kahdessa viikossa.

Jaa, silloin ennen vanhaan ne(kin) oli kisat. Nykyään niitä sanotaan oppimistilanteiksi.

[Steni]

Vasta 17-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto teki uuden alle 20-vuotiaiden
maailmanennätyksen 471cm hallikisoissa Saksan Zweibrückenissä.

[LJL]

Vasta 17-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto teki uuden alle 20-vuotiaiden
maailmanennätyksen 471cm hallikisoissa Saksan Zweibrückenissä.

Loistavaa! Täytyy katsoa josko löytyisi pätkä suorituksesta

[Hääppönen]

Vasta 17-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto teki uuden alle 20-vuotiaiden
maailmanennätyksen 471cm hallikisoissa Saksan Zweibrückenissä.
Isoa peukkua!!!

[LJL]

Ei löytynyt mutta tässä hieno 455 ylitys 17.1.16

https://www.facebook.com/wilmamurtopv/videos/588907451262351/

[TemMeke]

Loistavaa! Täytyy katsoa josko löytyisi pätkä suorituksesta

Tuossa ainakin yksi:
https://twitter.com/lazzweibruecken/status/693805084203966464

[LJL]

Tuossa ainakin yksi:
https://twitter.com/lazzweibruecken/status/693805084203966464

Tåck. Kerrassaan hieno leiskautus

[Concorde]

Go Wilma! :D

[tempokisu]

:cool: ja erittäin järkevää kieltäytyä halli-MM-kisoista USA:ssa, liian kaukana ja tarpeetonta matkustelua.

Näyttääpi monessa lajissa olevan asetelma nuoret 16-18-vuotiaat vastaan veteraanit lähempi nelikymppiset.
Aihetta sivuten mutta urheilua kumminkin, taitoluistelussa näyttäisi olevan teinityttöjen kisat ja toimittajan lailla "missä pohkeet, missä aikuiset naiset". Lisäisin missä ilmaisu?

[LJL]

Murron valmentajan kommenttia

http://yle.fi/urheilu/seivaskomeetta_murron_valmentaja_ennatyshyppykaan_ ei_ollut_taydellinen/8638471

[Pekka L]

Eipä nyt ladata liikaa tytölle odotuksia, mutta olympiamitali Riossa on jopa mahdollinen jos pysyy terveenä ja kaikki menee hyvin. Niin sitä vaan mietin, että mikä on viimeinen olympiamitali yleisurheilussa joka on tullut Suomeen muussa kuin keihäänheitossa? Arsi Harju Sydney 2000? Ei muita tule mieleen.

[LJL]

Kyllä olympiamitali on varmasti mahdollisuuksien rajoissa jos kaikki menee putkeen ja menestys ruokkii menestystä. Onkos muuten Isimbajeva ja muut heimoveljensä ulkona kisoista? Siitä ei ainakaan ole haittaa tavoitteelle.

[buhvalo]

Eipä nyt ladata liikaa tytölle odotuksia, mutta olympiamitali Riossa on jopa mahdollinen jos pysyy terveenä ja kaikki menee hyvin. Niin sitä vaan mietin, että mikä on viimeinen olympiamitali yleisurheilussa joka on tullut Suomeen muussa kuin keihäänheitossa? Arsi Harju Sydney 2000? Ei muita tule mieleen.

Ja ennen Arsia suomi on ottanut o.yleisurheilusta mitaleja, pl keihäänheitto, vuonna 84.

[tempokisu]

Olisiko EM-kisoissa se tavoite nyt ensin? Viiteen metriinkin on matkaa.
Eikä kehitys valitettavasti mene exponentiaalisesti, seuraavaan tavoitteeseen pitää aina tehdä enempi töitä. Ja pysyä terveenä, mikä on yleensä se tärkein osio.
^ tämä kaikille nuorille "sensaatiolupauksille" terveisenä.

[Pekka L]

Olisiko EM-kisoissa se tavoite nyt ensin? Viiteen metriinkin on matkaa.
Eikä kehitys valitettavasti mene exponentiaalisesti, seuraavaan tavoitteeseen pitää aina tehdä enempi töitä. Ja pysyä terveenä, mikä on yleensä se tärkein osio.
^ tämä kaikille nuorille "sensaatiolupauksille" terveisenä.

Eiköhän Wilma ja valmentaja ole asettaneet tavoitteet, ei meidän tarvi niillä spekuloida.
Tosiasia kuitenkin on, että naisten seipäässä otettiin kulta Lontoossa tuloksella 475 ja pronssia tuloksella 470, joka oli Isinbajeva btw.
Ja toisaalta em. Arsi voitti Sydneyssa "huonolla" tuloksella 21,39 pesten kaikki tilastoissa edellään olleet.
Tulos ratkaisee, tempokisu voi sitten väheksyä niitä kun mitalit on jaettu.

[LJL]

Parhaillaan kakkoselta halliyleisurheilua Jyväskylästä!

[tempokisu]

Minulla on aina ollut periaatteena että "ensin teot ja sitten puheet". Itelle, ja myös muilta.

Ihan turha jaaritella parisuhteesta ja miten kaikki on niin hyvin ja nyt tavoite on siellä ja täällä - ensin saavutetaan se joku tavoite tai raja, ja sitten puhutaan.
Samoin kaikki "testien perusteella olen maailman parhaimmassa kunnossani" - tulosta kehiin ja sitten vasta katsotaan kunto.
Kaikkein pahinta on juuri tämä "superlupaus" ja spekuloinnit jos tuloskehitys jatkuu näin niin....vain taivas on rajana.

Ihan sama mitä on tavoitteena, katson kisat ja sitten voi sanoa onko huippua vai ei. Eli ensi kevään SM-maastoja, ja sitten EM-kisoja odotellessa.

[Hääppönen]

Jyväskylän kisoista parasta antia oli korkeushypyn tulostaso. Kun Suomessa jäädään naisten korkeudessa neloseksi tuloksella 180cm, alkaa asiat olemaan oikeassa suunnassa.

[LJL]

Naisten korkeus oli paras kisa, ihan jännittäväkin.

[tempokisu]

No tämähän oli "yllättävä" uutinen. Muistanette varmaan kiinalaisten kestävyysjuoksijoitten "Ma:n armeijan", ja väittivät että heidän menestyksensä salaisuus on joku perhostoukkakeitto ( tjsp):



Yleisurheilu Wang Junxia paransi 10 000 metrin maailmanennätystä 42 sekunnilla. Nyt tiedetään, millä keinoilla.

Kiistelty valmentaja Ma Junren (http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Ma%20Junren)pakotti valmennettavansa käyttämään kiellettyjä aineita, paljastaa Kiinassa julkisuuteen tullut kirje.

Kirjeen allekirjoittajiin kuuluu muun muassa Wang Junxia (http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Wang%20Junxia) jolla oli nimissään naisten 3 000 ja 10 000 metrin maailmanennätykset.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF vahvisti perjantaina, että se pyytää Kiinan yleisurheiluliittoa tutkimaan väitteet Man armeijaksi kuvattujen juoksijoiden systemaattisesta dopingista.

[tempokisu]

Nyt kyllä ihmettelen kestävyysjuoksijoitten harjoitusmääriä. Ei se ole ainakaan määrästä kiinni...
Siis Alisa Vainio 18v juokseen talvella(kin) 150km viikossa. Joku nuori mies ( sori en muista nimeä mutta jutun mukaan kestävyysjuoksu on koko elämä) 200km viikossa.
Äskön luin Valkeakosken Sanomista, Mira Tuominen ( kymppi ehkä alle 35minuutin, käsittääkseni saman ikäinen) tähtää EM-puolimaratonille ja harjoittelee; kovina viikkoina 150-160km ja muuten 120-140km. Mira Tuominen on vuosikausia yrittänyt huipulle, mutta mitä olen seurannut, tulostaso on tasaseen laskenut.

Ensinnä ihmetyttää "kovan" ja "tavallisen" viikon ero. Eikö löysä viikko pitäisi olla selkeesti löysä. Ja semminkin kun Miran tulostaso on koko ajan laskenut, onkohan tuossa kuitenkin liikaa määrää?
En minäkään aikoinani mikään huono juoksija ollut, ja minulla viikossa tuli noiin 50km :o. Melkein puolet vuodesta tuli nollakilometriviikkoja jalkavammojen takia.
Vai lahjattomatko vaan harjoittelee.
Kisavuosina pyöräilyssäkin huomasin, että hivenen pienemmillä harjoittelumäärillä kisat sujuivat paremmin ( 25t km oli liikaa)

Toisekseen jos miettii juoksijoitten harjoittelumäärää - ja sitten hiihtäjien 750tuntia vuodessa. Tuntuu että ( jotain poikkeusta lukuunottamatta) kummatkaan eivät ihan maailmanhuippuja ole, että onko harjoittelumäärät viturallaan.

[harmis]

Eihän pelkät kilometrit vielä kerro muuta kuin sen että kuinka pitkästi on juostu. Emme tiedä kuinka paljon on pk:ta, vk:ta, mk:ta jne. Jos 150km on pääosin pk:ta, niinkuin kuuluisi, niin en minä sitä hyväkuntoiselle ihmiselle mitenkään erikoisen kovana määränä pitäisi. Mutta jos yli 20% on vk ja mk treeniä niin sitten aletaan olemaan vaarallisilla vesillä. Eiköhän näillä urheilijoilla ja heidän valmentajillaan ole konstit rasitustason seuraamiseen, että ei mene överiksi.
Itse kokeilin loppuvuodesta juosta määrää ja 10 päivän aikana juoksin 174km (sis. yhden lepopäivän välissä eli 9 lenkkipäivää). Kyllähän se tällaiselle huonokuntoisella alkoi jo tuntumaan raskaalta. Toinen samanlainen jakso perään olisi varmaan vienyt telakalle. Kuitenkin tasaisella määrän nostolla uskoisin että pystyisin näin "vanhoilla" päivillä juoksemaan helposti satasen viikkoja varsinkin jos olisi mahdollista tehdä aamu ja iltatreeni yhden pitkän sijasta.

[tempokisu]

:p sitten tarttee vain ihmetellä että niinkin hyvin pärjäsin. Kuitenkin talvipuolimaraton 1.15 ( 17-vuotiaana) on monelle tytölle kesäoloissakin liikaa. Oli tässä monta vuotta ja vuosikymmentä kun sm-kymppi voitettiin 34+ ajalla.
Ja kaikki mun harjoittelu oli tasasta lenkkiä, kovat lenkit kisoissa. Ei mitään valmennusta, tai sykemittareita ( sykemittareita ei edes ollut silloin). Ja vain kaksi kisaa sain juosta terveillä jaloilla.

Puhun kyllä nyt naisista, ja nuorehkoista sellaisista.
Toisaalta mietityttää " harjoittelumäärä on jo ammattimaista = 750 tuntia" niin minusta se on kyllä harrastelua.

[buhvalo]

Nyt kyllä ihmettelen kestävyysjuoksijoitten harjoitusmääriä. Ei se ole ainakaan määrästä kiinni...
Siis Alisa Vainio 18v juokseen talvella(kin) 150km viikossa. Joku nuori mies ( sori en muista nimeä mutta jutun mukaan kestävyysjuoksu on koko elämä) 200km viikossa.
Äskön luin Valkeakosken Sanomista, Mira Tuominen ( kymppi ehkä alle 35minuutin, käsittääkseni saman ikäinen) tähtää EM-puolimaratonille ja harjoittelee; kovina viikkoina 150-160km ja muuten 120-140km. Mira Tuominen on vuosikausia yrittänyt huipulle, mutta mitä olen seurannut, tulostaso on tasaseen laskenut.

Ensinnä ihmetyttää "kovan" ja "tavallisen" viikon ero. Eikö löysä viikko pitäisi olla selkeesti löysä. Ja semminkin kun Miran tulostaso on koko ajan laskenut, onkohan tuossa kuitenkin liikaa määrää?
En minäkään aikoinani mikään huono juoksija ollut, ja minulla viikossa tuli noiin 50km :o. Melkein puolet vuodesta tuli nollakilometriviikkoja jalkavammojen takia.
Vai lahjattomatko vaan harjoittelee.
Kisavuosina pyöräilyssäkin huomasin, että hivenen pienemmillä harjoittelumäärillä kisat sujuivat paremmin ( 25t km oli liikaa)

Toisekseen jos miettii juoksijoitten harjoittelumäärää - ja sitten hiihtäjien 750tuntia vuodessa. Tuntuu että ( jotain poikkeusta lukuunottamatta) kummatkaan eivät ihan maailmanhuippuja ole, että onko harjoittelumäärät viturallaan.

Eiköhän tuo ole ihan yksiöllistä mitä pystyy ja pitää tehdä määrää.
Mitä tässä oon selaillu kirjallisuutta niin Waitzin kilometrimäärät olisi ollut huipussaan, kun tähtäin meni maratonille ennemmän kuin Virenin. :) Jotain löytyy myös netistä.

http://www.mariusbakken.com/training-corner/norwegian-training-grete-waitz.html

http://www.letsrun.com/forum/flat_read.php?thread=3094666

[tempokisu]

No, joka tapauksessa keskimäärin 140km viikossa tuottaa hallissa kolmosella 10.24.
Se on huono tulos.

ps. en kyllä ymmärtänyt mitään mitä noissa taulukoissa yritettiin sanoa. Myös sanasto on hivenen vierasta..mulle on aika turhista laittaa vieraskielistä asiatekstiä, ymmärrän lähinnä jotain tavanomaista juttelua.

[harmis]

:p sitten tarttee vain ihmetellä että niinkin hyvin pärjäsin. Kuitenkin talvipuolimaraton 1.15 ( 17-vuotiaana) on monelle tytölle kesäoloissakin liikaa. Oli tässä monta vuotta ja vuosikymmentä kun sm-kymppi voitettiin 34+ ajalla.
Ja kaikki mun harjoittelu oli tasasta lenkkiä, kovat lenkit kisoissa. Ei mitään valmennusta, tai sykemittareita ( sykemittareita ei edes ollut silloin). Ja vain kaksi kisaa sain juosta terveillä jaloilla.
Se mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toiselle. Jotku joutuu kovilla tehoilla juostessa heti telakalle, toiset kestää tehotreeniä runsaastikin. Sen minkä Alisan tavoitteista olen ymmärtänyt niin ne on nimenomaan pitkillä matkoilla tulevaisuudessa joten mielestäni nyt pitää juurikin runsaalla määräharjoittelulla rakentaa sitä kestävyyspohjaa, vaikkakin vauhtiominaisuudet ehkä vähän kärsii. Työn hedelmät poimitaan sitten muutamien vuosien päästä, toivottavasti.

[tempokisu]

Silti ihmettelen harjoituskilometrejä, sillä itsellänikin tavoite oli maratonilla ja voin sanoa että kestävyyttä oli.
Olisi pitänyt olla vaan terveet jalat.
Mietin myös sitä, miten harjoittelua voi sitten aikuisena lisätä? Annemari Sandell on tästä ihan samasta kokemuksesta kertonut, intoa oli ja harjoiteltiin 30km päivässä, ja siitä ei sitten hyvää seurannut.

Ehkä meillä on eri käsitykset asiasta, juurikin kun mietin asiaa omien kokemuksieni ja virheiteni kautta. Ei ihmiset kuitenkaan niin erilaisia ole.
Joka ainut urheilua seuraava - tosin ollaan kaikki hieman vanhempia - kun ollaan aiheesta juteltu, on ollut kanssani ihan samaa mieltä. Eli juoksijoitten liikaa ja hiihtäjien liian vähän harjoittelusta. Yllättävän moni muistaa mun juoksijana, ja aina siitä sitten jutustelua tulee..

Mutta nähtäväksi jää.

[harmis]

En minä tiedä mikä on oikein, mikä väärin. Jokaisen fyysinen kestävyyskin on yksilökohtaista. Jos ei ole ongelmia, miksi ei juoksisi isoja määriä? Trendinä näyttää kuitenkin olevan että yhä nuorempana juostaan jo maratoneja ja jätetään nämä ratajuoksut välistä. Ehkä mallia on otettu afrikkalaisista jotka juoksee hurjia määriä jo tosi nuorena ja maailmän kärkeä ollaan jo parikymppisinä. Ok, ura voi jäädä lyhyeksi mutta onpahan jotain kuitenkin saavuttanut. Perinteisesti on niin että tahkotaan ratajuoksuja kolmekymppiseksi ja kun ei enää siellä pärjätä siirrytään maantielle, kun paikat on jo valmiiksi paskana ja määriä pitäisi vielä entisestään lisätä. Kyllä se vaan niin on että on hyvä kokeilla jotain uutta.
Juoksija-lehdessä on usein henkilökuva jostain menestyneestä taikka nousevasta tähdestä. Siellä on myös esimerkkejä heidän viikkotreeneistä. 800-1500m juoksijoillakin viikkokilometrit on 200-250km joten en sen valossa pidä maratonille tähtäävän nuoren 150km viikkoja erityisen kovina.

[tempokisu]

:rolleyes: no, ei kuitenkaan ole suomalaisnaisia MM- tai O-kisojen podiumilla näkyny. Juoksussa. Ja nykyisin myös hiihdossa harvinaisempaa. Pyöräilystä puhumatikaan.

Samat lait kaiketi pätee kaikessa kestävyysurheilussa. "jokunen" vuosi sitten kun tempot ei millään sujunu, tein sitten urakalla karmeita tehomäärätreenejä.
Lainasin ukkojen reenejä. Ainakin oon harjoitellu, mietin.
Kisat ei sujunu ollenkaan. Olisi pitäny huilata, ja kuvittelin että pitää reenata enempi vaan.

Tuntuu että lahjakas pärjää vähemmälläkin reenillä, mutta jos lahjoja ei ole mikää reeni ei auta.
Ja mikä sitten on oikein harjoitelu, sitä ei varmaan kukaan tiedä loppujen lopuksi.
Mutta ainakin se on väärä tie, että kopioi toisen harjoitteluja. Aikoinaan nimittäin Timo Vuorimaa lähetti paperilla mulle harjoitusohjelmia kuukaudeksi. En ymmärtänyt mitä kaikki merkinnät tarkoitti, ja huomasin kyllä itsekin että nämä ei sovi mulle. Ei oltu edes keskusteltu keskenämme, otaksuin että oli jostain vain keksitty.
Sensijaan pyöräilyssä Esko Päivisen kanssa juteltiin joka viikko useamman kerran, ja harjoitusohjelma eli koko ajan, ja laadittiin juuri minulle.
Miten tämä nyt aiheeseen liittyy, mutta siinä olen samaa mieltä, ihmiset on yksilöitä ja harjoittelu suunniteltava yksilöllisesti.

Mutta on noi kamalia reenimääriä silti. 18-vuotias tyttö 150km juoksua viikossa talvella. En mä tätä mielipidettäni nyt muuta miksikään. Jos haluaa pärjätä maratonilla tai puolikkaall, ei puolikasta voi juosta joka päivä ( melkein). Kyllä se kestävyys siellä on, jos on ollakseen. Sitä pitää jalostaa, ei kuluttaa.

[harmis]

Niin mutta kun sillä teholla on niin suuri merkitys. 20km pk on kehittävä mutta 20km vk on kuluttava.
edit. esimerkiksi Alisan vauhdeilla 20km pk on ajassa reilusti alle kaksi tuntia. Jos tämä on jaettu kahteen treeniin niin ei pitäisi olla mikään ongelma.
edit2. sitä paitsi kun olen Alisan haastatteluja katsonut telkkarista, hän on sanonut että kovat viikot 140-150km. Sen sijaan kukaan ei ole kysynyt eikä mediaa kiinnosta mikä on tavallinen harjoitusviikko.

[Munamankeli]

Ehkä meillä on eri käsitykset asiasta, juurikin kun mietin asiaa omien kokemuksieni ja virheiteni kautta. Ei ihmiset kuitenkaan niin erilaisia ole.




Miten tämä nyt aiheeseen liittyy, mutta siinä olen samaa mieltä, ihmiset on yksilöitä ja harjoittelu suunniteltava yksilöllisesti.


Ihmiset on yksilöllisesti samanlaisia? Ehkä jopa urheiljatkin.

Mjoo, annetaan nuorten (kilpa)urheilla, eiköhän niillä ole siihen paremmat rahkeet kuin meillä palstakääkillä.

[tempokisu]

Anne-Mari Hyryläinen teki juuri puolimaratonilla oikein hyvän ajan 1.12. ja paikka EM-puolimaratonille tuli.
? sitä vaan, että jos ja kun Alisa mielii maratonille, eikö tuo puolimaraton sitten olisi hyvä tavoite?

ja "munamankeli", en näe kommentoinnissa ja kritiikissä mitään pahaa, päinvastoin. Olisi ollut hyvä jos aikanaan olisi minullekin joku sanonut suoraan , eikä vaan selän takana päivitelty ja lehtijutuissa ylistelty, kun ite olin "sokee" karulle totuudelle.

[Farina]

^No tota... Luuletko että Alisa, Vilma ja muut lupaukset lukevat tätä palstaa? Eikös palstakirjoittelu ole juuri selän takana päivittelyä :seko: Jos on näkemystä esim. pitkän matkan juoksuharjoittelusta, niin urheiluseuroissa on huutava pula osaavista valmentajista. Ei muuta ku mukaan toimintaan.

[tempokisu]

Kenenkään ei ole hyvä lukea lehtijuttuja itestään, ja nykyisin internet-kirjoitteluja.
--minä nyt jalkavammoineni varmaankaan tiennyt mistään mitään, mutta harjoitusmääristä uskaltaisin sanoa tietäväni.

No mutta kumminkin, kun kuuntelin Wilma Murron haastattelua, ja Alisa Vainion.
Siinä ensinmainittu on nuori nainen ja jälkimmäinen ihan lapsi vasta. Ja tähän mainittakoon että itekin oli juoksu-aikoinani ihan lapsi, mutta ymmärsin silti että muutakin elämää on kuin urheilu.

[LJL]

Alisalla on ollut hieman vaikeuksia...

http://www.xn--kestvyysurheilu-3kb.fi/kestavyysjuoksu/12969-vainio-rajussa-vammakierteessa

[harmis]

Kohta tempokisu kirjoittaa tänne että "mitäs mitä sanoin" :-)

[tempokisu]

Kohta tempokisu kirjoittaa tänne että "mitäs mitä sanoin" :-)

Näemmä ei tarttte, honaatte itekin. Tosin totean että tiesin näin käyvän jossain vaiheessa ihan varmasti.
Vastaanotolla melkein joka päivä joku ( yleensä ajokortin uudistaja iän mukaan) joka muistaa mut juuri kestävyysjuoksusta. Yleensä tulee myös puhetta aiheesta, ja monen kanssa ollaan tästä Alistan juoksumäärästä päivitelty ja olen aina todennut että "jalkavammoja tulee takuuvarmasti". Ei kukaan kestä puolimaratonia joka päivä. Eikä se edistä maratonia yhtään juosta puolikas päivittäin.

Tosin en pidä rakkoa rasitusvammana, ja en usko ollenkaan että Alisalla olisi "huonot lenkkarit". Liian paljo juostu on yksinkertainen selitys, ja väitän että ainoa oikea selitys.
No, monet juoksijat Lasse Vireniä myöten kyllä tästä julkisestikin varoittelivat, mutta ei nuori ihminen usko ennenkun ite kokee. Tietyt asiat ei vuosikymmenten saatossakaan muutu.

Lisäys: luin jutun loppupuolenkin. No huh, reisiluun rasitusmurtuma. On senverta iso luu että ei ihavvähästä rasitusmurru. Kantapään rasitusmurtuma oli itellä - ja paraneminen kesti 6kk.
Eli todellakin kannattaisi toi harjoittelu miettiä uusiksi sitten kun kaikki vammat on kunnolla parantunu. Voisi täyslepokin tehdä hyvää.

[tempokisu]

Vitsit, meni toi Jukka Keskisalon esi-haastattelu ohitte, jotain mainitsi miksei Alisa Vainio ole mukana. Oona Kettunen ilmeisesti ollut kipeä ja päässy juokseen vasta maaliskuussa, että oliko syy sama. Vammat, tosin en yhtään ihmettelelisi! Tuommoisten isojen rasitusmurtumien pitäisi antaa parantua todella kunnolla. Meinaan mainita tämän myös haastattelussa, jos ( varmaan tulee) asia tulee puheeksi. Tulkoot sanomisia, tästä asiasta tiedän.
Miksei Annemari Sandell ole mukana? Jos mielii ( haaveillahan aina saa..) olympiakisojen maratonille, kotimaan kisoissa maastot ja kymppi ja muutkin pitemmät matkat, pitäisi tehdä tosikovaa tulosta. Ja se maratonnäyttökin puuttuu.

Johanna Peiponen voittaa maastot ylivoimaisesti. Hänellä on kyllä tosi hyvin, on saanu harjoitella ilman median hössötykstä, kun kiinnostus on kohdistunu Alisaan, ja Annemarilla on semmoisia kuvioita että en usko että sieltä nousee huipulle enää. Ikävä kyllä. Kun etukäteen aattelin että tulee mielenkiintoinen juoksukevät.

Tarkennuksena, en siis yritä mitenkään mollata tai mitään, ihan tosiasioiden valossa vaan.
Mutta mun mielestä maastojuoksuksi matka on naisille liian lyhyet, ja sitten maaston pitäisi olla oikeesti maastoa - se mitä nykyisin sanotaan polkujuoksuksi - Tämä nykyinen "maasto" on paremminkin hiekkarata-juoksua ( siis me juostiin Cooperia ihan hiekkaisella radalla, vasta lukion vikana vuotena oikealla urheilukentällä punaisella alustalla).

Lisäys: Anteeksi väärää tietoa, Alisa on mukana 19-vuotiaitten sarjassa. Takana jalkavammoja. Ilmeisesti epävarma kunnostaan, onko ne jalat kunnossa vai ei.
Aha, ei ole. Saija Seppä voitti.
Alisan kansisi nyt levätä ihan kunnolla ja parannella ne vammat! Tämä oli ihan tarpeeton kisa ja henkisesti tosi järkyttävä kisa ,kotona tulee itku, ei tästä mitään tule. Eikä tulekaan jos ei uskota nyt ihan selvää, ainoaa oikeaa neuvoa.

Lisäys2. Johanna Peiponen on selostajan mukaan harjoitellut omien mieltymyksiensä mukaan eikä minnekään vuoristoon tai etelään, ja se nyt todellakin on viisas valinta jos oma juttu sujuu, tuntuu paremmpalta ja selkeesti tuottaa parempaa tulostakin niin HYVÄ. Nimittäin toisena juossut Camilla Richardson selkeesti on rusketuksensa perusteella harjoitellu ulkomailla, Johanna oli aika "kalpee".
Annemari Sandell joutui keskeyttään jonkun kisan, oliko just se Rotterdamin maraton? Että jää mun käsittääkseni koko olympiamaraton haaveeksi. Ja tavoitteena oli mitali, mitä nyt alunperinkin pidin vähän utopistisena ajatuksena.
Koko ajan ollu oikeessa ajatuksineni.

[sepeteus]

Laitetaas tännekin linkki yhteen tämän kevään kovimmista suomalaisista yleisurheilusuorituksista. Kympin olympiaraja meni rikki reilusti ja Suomen ennätyskin oli lähellä: http://yle.fi/urheilu/3-8898774

[OKS]

Laitetaas tännekin linkki yhteen tämän kevään kovimmista suomalaisista yleisurheilusuorituksista. Kympin olympiaraja meni rikki reilusti ja Suomen ennätyskin oli lähellä: http://yle.fi/urheilu/3-8898774

Hieno juoksu. Silloin tällöin Johannan näkee lenkillä täällä kotikaupunkinsa väylillä, saapa nähdä miten lie tämän kesän aikana.

[harmis]

Veikkaan että kun Peiponen pääsee johonkin kovatasoisempaan kilpailuun niin suomen ennätykset paukkuu kympillä ja vitosella. Nyt jäi soolojuoksuna kahden sekunnin päähän kympillä. Toivottavasti pysyy terveenä koko kesän.

[LJL]

Damn, Alisalla suuria vaikeuksia. Lepoa vaan ja jos on tullut töppäilyjä harjoittelussa niin niistä varmasti otetaan opiksi.

http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/13214-alisa-vainio-ei-juokse-yleisurheilun-em-kilpailuissa

[tempokisu]

Ei Alisan jalkavammat tullu yllätyksenä, oli vaan ajan kysymys - jos nuori 18-v tyttö juokseen 150km/vko, lopputulosta ei tarvitse paljoa ennustaa. Pakkohan se on todeta "mitäs mä sanoin...." ja varmaan aika moni muukin sanoi.
No toivottavasti on malttia jatkossa, mutta kun tietää miten nuori juoksija ajattelee... nähtäväksi jää.
Annemari Sandellin maraton-näyttö päättyi keskeytykseen. Ei taida tulla paikkaa olympiamaratonille.
Juurikin näistä asioista toimittajan kanssa juteltiin, itse asiassa koko juttua inspiroi ^ nämä asiat. Vaikka näitä samoja virheitä on tehty yli 30 vuotta sitten, niin - mitään ei ole opittu. Samat virheet pitää juoksijan ite tehdä että oppii. Tai toivottavasti oppii.

Johanna Peiponen on saanu reenata ja juosta ilman tarpeetonta turhaa mediahössötystä, ja erityisen hienoa on että hän ei perusta ulkomaanleireille - Suomessa todellakin on maailman paras harjoitella, ja ympäri vuoden onnistuu. Siinäpä se kestävyys ja muu voimataso karaistuu, kun harjoittelee hivenen karummissa oloissa.

Mutta harmillisuus, kun odotin sm-maastojuoksussa kolmen kovaa kisaa, ja Kalevan kisojen kympilläkin...

[rhubarb]

> Samat virheet pitää juoksijan ite tehdä että oppii.

Voisikohan tällaista estää jonkinlaisella huippu-urheilun valmennusohjelmalla?

[harmis]

Pohjoisesta tuulee http://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/13224-johanna-peiponen-juoksi-uuden-suomen-ennatyksen-maantiekympilla
Mitähän kaikkea kesä tuo tullessaan Peiposen kohdalla? Ikävä että Alisan kausi on piloilla.

[tempokisu]

> Samat virheet pitää juoksijan ite tehdä että oppii.

Voisikohan tällaista estää jonkinlaisella huippu-urheilun valmennusohjelmalla?

Ei voi.

Puhun kokemuksesta. Kun on nuori ja tuntee että jaksaa ja pystyy - ja jos joku siinä yrittää toppuutella, sen kokee kiusaamisena. Ihan tyhmää.
Näin se vaan on. - ja ihan yleisestikin monissa asioissa nuoren ihmisen kohdalla -
Mietin vaan jos nuori aina noudattaa vanhemmilta ja kokeneemmilta saatuja ohjeita, ja tekee ...jossain vaiheessa tulee katkeruus; tein aina kun te neuvoitte, ja jos olisin saanu tehdä sillee kun ite halusin niin....

Se vaan menee näin, elämän koulu on käytävä itse ja opittava itse. Ja harmillisuus , että aika usein sitten kun on oppinut, on jo myöhäistä.
Mutta ei ole koskaan myöhäistä elää omaa elämää ja toteuttaa niitä intressejä joita haluaa ilman ulkopuolista painetta, se opetus on ehkä juuri se.
- Itse olen ajatellu näin, että sain mahdollisuuden toisessa lajissa, ja sitten hyvän harrastuksen. Nuoruuden urheilun ja peruskunnon ansioista selviydyin joistan isommista sairauksista... Kaikella on ollut tarkoitus, mutta sen huomaa sitten vasta myöhemmin.

[rjr]

Eiköhän se ole myös vähän niin, että jos tähtää huipulle, niin pitää uskaltaa mennä vähän "yli". Muuten jää piirisarjaan.

[tempokisu]

Eiköhän se ole myös vähän niin, että jos tähtää huipulle, niin pitää uskaltaa mennä vähän "yli". Muuten jää piirisarjaan.

No mä sanoisin että ei. Sinne piirisarjaan jää kyllä ne kun ei ole lahjoja eikä harjoittele. Väitän kokemuksen syvällä rintaäänellä, että nuorena riittää järkevä perusharjoittelu.
Siis juurihan tässä nähtiin, että tämä "yli" johti nuorten sarjassa sm- hopeaan. Käytännössä siis juuri sinne mainitsemaasi "piirisarjaan".
Ne ylilyönnit kostautuu, koski se ylilyönti sitten harjoittelumäärää kuin painonhallintaakin. Sitten kun on ikää ja kokemusta kuunnella myös kehoaan, voi tehdä "yli"- juttuja.
Mika Maaskola, Ari Paunonen, Annemari Sandell, minä ja --- nyt ehkä Alisa Vainio. Suurlupauksia ja Ihmejuoksijoita joista ei tullut kun korkeintaan suomenmestareita.


Toi on vaikee yhtälö, suomalaisen päästä maailman huipulle kestävyysjuoksussa. No kyllähän Lasse Viren ( joka sen yhtälön ratkaisi) yritti median välityksellä neuvoa Alisaa, mutta ei menny nekään neuvot perille...Mitä haastatteluja olen kuunnellut, on myös henkisen kasvun paikka. Tai jäävi mä olen sanoon, olin samassa iässä ihan yhtä lapsellinen ja "tyhmä".

ps. pieni lisäys, lasken mukaan yleisen sarjan kisat. Nuorten ja veteraanien kisat on asia erikseen.

[rjr]

Siis juurihan tässä nähtiin, että tämä "yli" johti nuorten sarjassa sm- hopeaan. Käytännössä siis juuri sinne mainitsemaasi "piirisarjaan".
Ne ylilyönnit kostautuu, koski se ylilyönti sitten harjoittelumäärää kuin painonhallintaakin. Sitten kun on ikää ja kokemusta kuunnella myös kehoaan, voi tehdä "yli"- juttuja.
Mika Maaskola, Ari Paunonen, Annemari Sandell, minä ja --- nyt ehkä Alisa Vainio. Suurlupauksia ja Ihmejuoksijoita joista ei tullut kun korkeintaan suomenmestareita.
Tuon yhden kisan Alisa taisi juosta keskenkuntoisena ja sen jälkeen päätti, että ei lähde EM-kisoihin. Joten tuo yksi kisa 18 v -ikäisenä ei vielä tuomitse ketään piirisarjaan.

Kaikki nuo esimerkkisi ovat yksittäisiä tapauksia, jotka eivät sitten kestäneet riittävän kovaa harjoittelua.

[tempokisu]

Vastavuoroisesti hivenen myötää..

Suuresti hämmästytti noi Lapinlahden Eliittikisat, naiset.

1500metrillä tämä australialainen voittaja Zoe - siis enhän minä juoksuaikanani mitenkään erityisen laiha ollut näköjään, tällä Zoella oli jopa ohuemmat reidet. Joka tapauksessa, vaikka voitti, niin nyt katsottuna mun silmiin noin hoikat tekee pahaa katsella.

Mutta jos joku katsoi, niin kiinnittikö huomiota Johanna Peiposen vitosen maaliintulossa mikään? Oli niin perusteellisen pettynyt ja silminnähden lievästi sanottuna ketutti, pääsi siinä pari voimasanaa ja käsi kävi siihen malliin että perskules. En yhtään ihmettele, o-raja vitoselle jäi vajaa 4 sekunnin päähän. Ja reilusti toinen, kun saattoi olla muita tavoitteita?
Odotin mielenkiinnolla haastattelua, varmaan harmitti..
!?! Mitä vielä; joo tota öö, ihan kivastihan tämä kuitenkin meni, ja tuli kuitenkin oma ennätys. Höpöhöpö ei menny kivasti, näkihän sen jo naamasta maaliintullessa.
Lisäksi Johanna ei katsonut haastattelussa kertaakaan toimittajaan tai tänne kotikatsomoon päin! vaan pälyili koko ajan oikealle yläviistoon, ikäänkuin siellä olisi ollu joku taulu jossa lukee mitä pitää ny sanoa. ( josta tuli heti mieleen kun mua haastatellut toimittaja kertoi että Johanna on koko ajan äiti-valmentajansa "tossun alla" ja vähän kun pelkää koko ajan, sopisi tuohon haastatteluun).
Tosi pettyny, siihen että mitä ilmeisimmin urheilijat koulutetaan teropitkämäki-tyyliin ( vastakohtana siis sepporäty-tyyli) kaikki on kivasti ja hyvin menee. Olisin odottanu jotain että oon pettyny, mutta tästä parannetaan varmana.

Enkä yleensä seuraa pikamatkoja, mutta Nooralotta Nezirin huikean ennätyksen ja o-paikkajuoksun innoittamana nousin seisaalteen taputtaan. Ja jos seurasitte, Nooralotalla oli kokovartalotrikoot. Näytti erittäin virtaviivaiselta ja tyylikkäältä. Kun ne toisten juoksijoitten pienet bikinit näyttää ...eh ajoittain rivolta kun lantionluut näkyy. Miehilläkään mitään speedoja ole, miksi ihmeessä naiset käyttää hankalannäköisiä bikinejä tai alusasuja? Luulisi että on ei-mukavat, kokovartaloasussa on varmana paljon rennompi olo.
Ja ne on nopeemmat.

rjr:lle toteaisin, että mietin näitä asioita oman kokemuksen perusteella. Nuorena menestyneistä kestävyysmatkalaisista ei ole kenestäkään kehittynyt siis sillee mainittavaa suurta. Toisin kun esimerkiksi aikuisena aloittaneet kestää sitä kovaa harjoittelua eikä vammoja tule ( aikoinaan Sinikka Keskitalo, Tuija Toivonen, Päivi Tikkanen) - vaikka nuorena sitä maratonia jaksaisi vaikka joka päivä, niin elimistö ja jalat ei vaan kestä.

[Gaastra]

Nyt täytyy tätä ketjua nostaa, kun teki Röhlerin poika äsken Turussa sellaisen sarjan, että oksat pois. Siinä oli suomalaiset täysin vastaantulijoita.

[tempokisu]

^ Mä unohdin kokonaan koko kisat, tuli tv2 klo 19 ja ihan olin suunnitellut katsovani..

Mutta puhetta keihäsvalmennuksesta: ( otteita Santtu Silvennoisen - joten lukemaansa pitää suhtautua varauksella :rolleyes: - jutusta IltaLehdestä )

Tuli pääsi irti, kun Urheiluliitto hyllytti arvostetun ja pidetyn keihäsvalmentajan Kari Ihalaisen hörppyhomman takia.

- Karihan on mies, jonka kanssa ei voi saada riitaa aikaan. Jos saa, on syytä katsoa peiliin. Karin lähtö aiheuttaa napinaa keihäspiireissä, ja työilmapiiristä tulee rauhaton, sanoo Tero Pitkämäki.
Se on kovaa puhetta mieheltä, jonka henkilökohtainen valmentaja Hannu Kangas korvaa Ihalaisen Urheiluliiton lajivalmentajana tämän suven arvokisamatkoilla Amsterdamissa ja Riossa.


Kun Ihalainen palasi Amerikan ja Aasian kiertueiltaan Urheiluliittoon vuonna 2011, keihäs oli lamassa ja väki riidoissa. Lajivalmentajana oli toiminut Pitkämäen kanssa loistavaa työtä tehnyt Kangas. Pokkarikamerallaan ja hellehatullaan huvittanut mies ei nauttinut enemmistön luottamusta.

Jos Kangas korvaisi tämän kauden jälkeen pysyvästi Ihalaisen, mellakka olisi varma.


- Karilla alkaa into loppumaan. Tarvitsemme uutta verta. Sellaisen valmentajan, jonka myötä nuoret pystyvät ottamaan seuraavan askeleen. Nythän käy liian usein niin, ettei lahjakas kaveri pysty nousemaan huipulle, Pitkämäki vastaa.

Julius Yegon ja Ihab Abdelrahmanin maailman huipulle jalostanut Petteri Piironen toisi Pitkämäen kaipaamaa uutta verta. Häneltä löytyy yli 5 000 euron arvoinen järjestelmäkamerapaketti.



Kysymys: Miten valmentajan kamerat tähän nyt liittyy?Kisat alkaa ...no alkaa vasta 6.7. Tuleeko mitaleja?
Seiväshyppääjä Wilma Murto on harmissaan ja malttamaton, kun kehitys ei ole edennyt exponentiaalisesti. No ei näin yleensä käy, tulee harppaus, ja seuraavaan on aikaa.

Odotin niin Annemari Sandellin, Alisa Vainion ja Johanna Peiposen kolminkamppailua, ja nyt on sitten ensinmainitut poissa pelistä. Tosin luettuani niitä uutisia ( Avioerohössötys, 150km viikossa..), ei mitään yllätys. Haukattiin liian iso pala (tavoitteet ja harjoittelu) ja nyt sitten kapsahdettiin katajaan. Anne -Mari Hyryläinen on puolimaratonilla, mutta en usko että pärjää. Johanna voi erinomaisella juoksulla pärjätä kympillä.
Keihäästä hössötetään läpi vuoden niin paljon että ...toivottavasti joku muu voittaa kun suomalainen :D

[tempokisu]

Annemari Sandell kertoo Turun Sanomissa ( ja netti-iltalehdessä) lopettavansa huippu-urheilun, vammojen ja (henkisen)kiusaamisen takia. Avioerojutut ja uudet mieskuviot oli kotipaikkakunnalla närää aiheuttanut asia.
Toki se niin on, jos yksityiselämässä on murheita/ongelmia, se vaikuttaa urheilusuorituksiin ainakin jos ihan huipulle tähtää. Toki minuakin vähän arvelutti kun näitä ihmissuhde-asioita alkoi olla iltalehdissä; ei kai haastatteluja ole pakko antaa tai kertoa yksityiselämästään lehdille? Ihmisten ilkeitä puheita riittää luultavasti jokaiselle vähänkin julkisuudessa jostain syystä olleelle.

http://www.ts.fi/urheilu/2707258/Sandell+lopettaa+huippuuransa

(http://www.ts.fi/urheilu/2707258/Sandell+lopettaa+huippuuransa)

[tempokisu]

^ lisäys edelliseen, kun muokata ei näköjään voi.

Tuntuu vähän liioittelulta, että Annemarin asioita on iltasanomien nettilehdessä. Nyt oli näkökulmaa että kiusaamisen syy olisi kateus. Ystävän mukaan Annemari on kaunis menestyvä nainen jolla on ollut rohkeutta treenata.
No, mä sanoisin että höpöhöpö, se kiusaamisen syy on juurikin avioerossa ja miksei se perhe sitten ollutkaan tärkeintä, piti saada reenata? Kumminkaan tämmöisiä asioita ei auta lehtien palstoilla miettiä, menee vääjäämättä pieleen.
Minä nyt olen tietysti kiinnostunut, ja mietin asiaa varmasti toisesta näkökulmasta kun moni muu.

[tempokisu]

Tuon Annemarin yksityiselämä-kyräilyn vielä ymmärrän, mutta miksi Johanna Peiposta kiusataan? Tuntuu todella oudolta ja ikävältä :(.
Muistelen että itellenikin naureskeltiin juoksutyylistä, mutta koko kaupunki oli vahvasti kannustamassa ja nimenomaan urheilumenestys sulatti koulukiusaajatkin.
Kateellisuutta? Jos joku on kateellinen Annemarille tai Johannalle ( joskus oli minullekin) niin on tosi köyhä ja ankee elämä.

Allaolevassa jutussa yksi lause hymyilytti....nimittäin itsellä oli ihan sama tilanne, ne oli ne Adidaksen monot ainoot hyvät, ja Nikellä piti....

EM-kisoihin valmistautumista on häirinnyt reisivamma. Se tuli vääränlaisista Niken juoksutossuista.

http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/2016070521850493_yl.shtml

[tempokisu]

Seuraako kukaan kisoja? parhaillaan menossa karsintoja. Itse odotan naisten kymppiä, ainut laji jota voin kommentoidakaan.

Mutta miesten keihäässä Tero heitti 80,52m jolla....voi olla ettei pääse finaaliinkaan. Selostajien mukaan Tero on erinomaisesti kuntoutunut ja kaikki on tähdätty Rion olympiakisoja varten. Taviskatsojasta ei siltä tunnu. Tosin ite en ole pahoillani, terositä terotätä on jatkunut liian kauan, olisi muitten vuoro.

Mutta kestävyysjuoksijoista (muka)kateelliset. Ei todellakaan kannata olla.
Ovat tosi laihoja. Ja aina jalkavammoja. Jos nyt miettii suomalaisia kestävyysjuoksijattaria - kenenkään ura ei kantanut.
Oman aikani huiput Sinikka Keskitalo ( r.i.p. ), Tuija Toivonen, Päivi Tikkanen, Sirkku Kumpulainen - juoksivat vielä o-vuonna 1984 aika hyvin mutta kaikkien ura sittemmin hiipui. Kenestäkään ei tullut suurkisavoittajaa. Luultavasti joka ikinen sai lajista tasan tarpeeksi.
Kaikilla uusilla nuorilla yrittäjilläkin on näemmä ollut jalkavammoja aika riittävästi. Yksi on varma; kestävyysjuoksijan kannattaa hankkia itselleen myös oikea ammatti.

[LJL]

En tiedä onko se syy vai seuraus, mutta seuraus on päällä.

Peipponen parhaillaan kympillä! Hat hat hat

[LJL]

Pitkämäen ja Mannion heitot on olleet varsin ns. reidestä olevia

[Hääppönen]

Enpä noista Ongelmatempurin edelläolevista viesteistä ole perillä, kun ovat pysyvästi minulle suljettujen joukossa, mutta tapaus Peiponen kuulostaa/vaikuttaa siltä, että fillarin tempokisat tulevat jatkossa saamaan yhden epäonnistuneen juoksijan lähtölistalle. Todennäköisesti ei työelämässäkään parannettavia riitä, kun työkaveri vie ne kaikki... :cool:

[tempokisu]

No, kipeellä jalalla ei Isommissa kisoissa pärjätä. Sanoisin että kokemustakin pitää olla vähän enemmän - se on valtava ero juosta Kalevan Kisojen kymppiä, ja mitä tahansa kv-kymppiä.
Valitettavasti Johanna Peiponen on jäänyt jälkijoukkoihin jo alkukilometreillä. Loppu on tuskaa fyysisesti, ja erityisesti henkisesti.
Se vaan, että jos jalka ei ole kunnossa, kannattaako Johannan matkustaa Rio deJaneiroon asti kympin alkueriin? Yhtään jalkavammaisena sinne ei kansi lähteä.

Tero Pitkämäki EI selviytynyt finaaliin.

Hääppöselle, kommetoi vain omia asioitasi. OT: omasta mielestäni olen selviytynyt aika monista hieman isommista "ongelmista" ( kuin joku juoksukisa..) aika hienosti kun olen tässä elävänä, ja juuri tänään ajaessani mietin että aika hyvin olen kuitenkin selviytynyt ja tullut toimeen. Kaikki mitä on ollut "toivelistalla" - ne on toteutuneet. Se vaan, että taito se on asettaa tavoitteet realistiseksi - ja siihen kuitenkin kuuluu mm. Ferrarilla ajo. Mietipä tätä.

LJL juuri yritti kaikkensa nujertaakseen ja nöyryyttääkseen mun. Mutta eipä onnistunut.
Tiedän omat vahvuuteni, ja heikkouteni. Oon sinut itteni kanssa. Silloin siinä ei parin tai muutamankaan huru-ukon säälittävät yritykset enää mitään tee.
Toki, voitte tietysti ensin miettiä mitä vaikkapa urheilullisia ansioita teillä on, pohjaksi sille "epäonnistuminen" -keskustelulle.

Niinpä.

[LJL]

LJL juuri yritti kaikkensa nujertaakseen ja nöyryyttääkseen mun. Mutta eipä onnistunut.

Hyvä ettei käynyt pahasti, olisi ollut perin harmillista nujertaa joku ilman että edes tietää siitä :D

Nyt ei kyllä näin reidestä olevaa keihäskarsintaa muistu mieleen... Mannio ja Pitkämäki ulkona. Peiposen meno myös heikkoa.

[arctic biker]

Jaa, Seppo Räty vallan mainiosti muistaa yhet Saksanmaan kisat.

[LJL]

Jaa, Seppo Räty vallan mainiosti muistaa yhet Saksanmaan kisat.

Eikös nämä kisat oo puunkenkä- vaan ei nahkahousumaalla..? Toki Hollantikin on paska maa, varsinkin näiden keihäskarsintojen perusteella. Aivan hanurista

[tempokisu]

Toki toivoisi tähän(kin ) viestiketjuun ihan asiallista kommentointia yleisurheilun EM_kisoista.

Johanna Peiposen aika 34.41 oli todellakin pettymys, sitä ei voi kieltää enää haastattelussakaan. Olympiakisat on kuukauden kuluttua. Kannattaa todella miettiä sinne matkustamista.
Ja voin hyvin kuvitella Johannan tuntemukset, että kovasti tsemiä. Tämä on vain urheilua, ja siihen kuuluu ilot ja pettymykset.


nyt on pakko muistuttaa ukkoja, yhden epäonnistuneen juoksijatytön, nykysen tempokisun, huonoin tulos kympillä oli 34.04. Sekin tulos kipeillä jaloilla. Itkin tätä tulosta katkerasti ja merkkasin kyseisen kisan kohdalle ristin.

Ja höpö höpö LJL ( sun pitäisi sulkea täältä palstalta masentamasta), tsemiä vaan, ja uutta kisaa pukkaa.

[LJL]

Koska menee näinkin huonosti, rangaistukseksi keksin huonon vitsin. Se menee näin: yleisurheiluliitto totesi venäläisille että hei, työhän vedätte douppinkia. Me suljetaan teidät kisoista. Nyt on olemassa sellainen riski, että yleisurheiluliitto toteaa seuraavaksi suomalaisille, että hei, työhän ootte aivan paskoja. Me suljetaan teidän kisoista.

[tempokisu]

Ensinnä, Johanna on ollut mun suosikkini näistä suomalaiskestävyysjuoksijoista, joten kyllä harmittaa hänen puolestaan.
Oli toisaalta ihan oikein ajateltu, että kun kerta kisoihin ulkomaille on tultu niin se juoksu juostaan loppuun asti. Se, kannattiko kisoihin lähteä--- sillä monasti käy niin että jalkavamma ei tunnu kisassa. Mutta nyt näköjään tuntui.

Haastattelussa Johanna itse mietti olisiko rasitusmurtuma ( tosin se ei ole lihaksessa kuten hän nimesi..) mutta onko sitten vaikka lantioluissa tai reisiluussa. Jos näin on, tämän kesän juoksut on juostu.
Joten kaikilla etukäteis-suosikeilla; Annemarilla, Alisalla ja Johannalla isoja rasitusvammoja.
Liikaa rasitusta, väärää harjoittelua tai yksinkertaisesti keho ei kestä? Siinä on semmoine kysymys että halleluja.

Toivon kuitenkin että nuoret naiset parantelevat vammansa kunnolla, ja jos niin on niin lajin vaihto. Ettei käy siten että vanhempana ei pysty enää käveleen.

[harmis]

Myönsihän tuo Peiponen itsekin että vähän meni treenit överiksi kun isoissa kisoissa haluaisi menestystä. No, tämä on hyvää oppia tuleville vuosille. Jos se on rasitusmurtuma niin ei ole Rioon asiaa. Lihasvamma voi vielä parantua.
Naisjuoksijoista hyviä sijoja voi vielä juosta Neziri ja Eriksson. Molemmilla mitalisaumat hyvänä päivänä mielestäni. Ruuskasen harteille jäi keihäsmenestys mutta luotan että mitalin nappaa.

[rhubarb]

Kuka ihme vaihtaa välineitä viikkoa ennen isoja kisoja?

[rjr]

Kengillä yritettiin vain keksiä syy omille hölmöilyille.

[tempokisu]

^ vähän samaa tuumasin. Ihmettelin myös tummien aurinkolasien käyttöä, kun näytti olevan pilvistä ja melko myöhäinen ajankohta päivästä.

Mutta olen tasan samaa mieltä Tommi Evilän kanssa:

Evilä hämmästelee kuitenkin sitä, miksi Johanna Peiponen otti riskin tällaisena arvokisakesänä.

– Kun Peiposen tapauksessa toinen jalka on kipeänä, on todella epätodennäköistä pärjätä. Vaikka arvokisat ovat monelle ainutkertainen kokemus, hänellä on juostuna jo olympiaraja. Se asettaa tämän kilpailupäätöksen pikkuisen ihmeelliseen valoon. Miksi rikkoa itseään ennen suurinta mahdollista kisaa? Toki EM-kisoissa hänellä oli neljänneksi paras tilastotulos ja mahdollisuus menestyä, Evilä pohtii.

Evilä kertoo olevansa erittäin huolestunut suomalaisten nuorten naisjuoksijoiden rasitusvammoista.

– Meillä on entuudestaan jo Oona Kettunen ja Alisa Vainio. Vainiolla oli rasitusmurtuma, Peiposella epäillään rasitusmurtumaa ja Kettusella vihlaisi kantapäästä. Ei kai vaan sielläkin ole rasitusmurtumaa? Nämä kolme nuorta naista ovat erittäin lahjakkaita, sen he ovat osoittaneet. Jos kaikilla todetaan rasitusmurtuma, voi kysyä, onko harjoituksen, levon ja ravinnon suhteen kaikki balanssissa? Evilä kysyy.

Harmillista on tietysti sekin, että tehdään vuosikymmenestä toiseen samat virheet, ja uudet juoksijatarsukupolvet ei vaan ota opikseen.

[tempokisu]

:( no voi harmillisuus, odottelin että katson naisten 100m aidat - paitsi että nyt ei tarvitsekaan katsoa.
..eh, ja juuri Nooralotta itse hieman ivallisesti oli todennut että vai ei suomaisten pää kestä arvokisoissa. Karsiutui välierissä ajalla 13.05.
Ja toki, tosi monella on flunssaa, mahatautia, rasitusvammaa...

Naisten keihäässä Sanni Utriaisen sinivalkoinen hiuslook ei auttanut, vain Jenni Kangas finaaliin.
Seiväshyppääjättäret Minna ja Wilma molemmat finaaliin.
Oskari Mörön juoksu 400m aitojen väli( tms) erissä oli hieno suoritus - finaaliin. Hivenen huvitti toimittajan kysymys valmentajalle: Kumpi tässä nyt on se hienompi juttu, Oskari EM-finaaliin vai Rion kisamatka.

Se on tänään ainut mahdollisuus Antti Ruuskasen heittää mitali. Valitettavasti en usko että muita mitaleita sitten tuleekaan.

[LJL]

Ruuskanen voittoon, huh hah hei

[sepeteus]

Jos nyt miettii suomalaisia kestävyysjuoksijattaria - kenenkään ura ei kantanut.
Oman aikani huiput Sinikka Keskitalo ( r.i.p. ), Tuija Toivonen, Päivi Tikkanen, Sirkku Kumpulainen - juoksivat vielä o-vuonna 1984 aika hyvin mutta kaikkien ura sittemmin hiipui. Kenestäkään ei tullut suurkisavoittajaa. Luultavasti joka ikinen sai lajista tasan tarpeeksi.

Tähän on pakko kommentoida sen verran, että niin Tuija Toivosen kuin varsinkaan Päivi Tikkasen kohdalla tuo ei pidä paikkaansa. Toivonen juoksi myöhempinä vuosina vielä ennätyksiään radalla ja maratonilla. Päivi Tikkanen puolestaan oli parhaimmillaan vasta 1980-luvun lopulta alkaen (mm. Berliinin maratonin voitto 1989, Suomen ennätys 3000 metrillä joka yhä voimassa, EM-kisojen kuudes sija 1990, MM-kisojen neljäs sija 1991, lisäksi valtava määrä SM-mitaleita). Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ivi_Tikkanen

Lisäys: myös Sinikka Keskitalon parhaat arvokisasaavutukset tulivat vasta tuon vuoden 1984 jälkeen: neljäs sija EM-kisoissa vuonna 1986 ja kahdeksas sija MM-kisoissa 1987.

[LJL]

Ruuskanen voittoon, huh hah hei

Noh, ei se ronssikaan ollut huono kun oli vaikea kisa! Hienoa että oli malttia jättää heittoja väliin, eikä menty väkisin rikkomaan lisää paikkoja. Rioon ehtii varmasti vielä kuntoutua jos ei käynyt pahempaa.

[tempokisu]

Sepeteus, jos et tiedä niin tehdään selväksi nyt tämä asia. Mulle Saavutukset on Voittoja. Neljäs sija - ei ole mikään saavutus, valitettavasti. Juurikin mainitsin muistaakseni ...kyllä, suurkisavoittajat. Suurkisoja on MM- ja Olympiakisat. Tai saavutuksia joista ihminen tullaan muistamaan myöhemminkin.
Että siinä mielesssä tätä ajattelin. Kyseiset naisjuoksijat juoksi mun kanssani, ja oli aika että voitin heidät kaikki. Siksi myös hieman vaikea asennoitua että olisivat jotain tavallista suurempaa ja ihmeellisempää. Enkä näin ajattelekaan, olimme tasavertaisia ja niitä taisi olla yksi kisa per mainittu juoksijatar että voitti mun jossain kisassa. Ikäeroahan oli aika paljon.
Kaikki tietää Lasse Virenin ja Mika Myllylän. Kaikki ei varmaankaan muista että kuka kumma Päivi Tikkanen. ( anteeksi, mutta näin se on).

En ymmärrä miksi Antti Ruuskanen laitettiin kuohuviinipulloa suihkuttelemaan EM-pronssin "ansioista".

Ja jos nyt ei ole ihan ehdottomasti terve ja vammaton, niin kannattaisiko miettiä Rio DeJaneiron o-matkaa?

ps. olisihan se kiva tietää miten elämä sitten meni kisakumppaneillani ( Sinikan kohtalo tiedetäänkin, r.i.p.) ja jatkuiko urheiluharrastus?

[LJL]

Mörö kauden parhaallaan 400m aitojen neljäs. Ei huonosti

[Pekka L]

http://www.hs.fi/m/urheilu/a1455336425056
1 vs 22 Suomenmestaruutta radalla, kovaa puhetta siihen nähden.

[tempokisu]

^ :D ai mää vai. No kovaa puhetta tottakai, mitään löysäilyä ikinä. Kriittinen olen myös itseni suhteen. Naurattaa aina kun ihmiset - ja tätä tapahtuu jos ei päivittäin niin viikottain - että oonko SE huippujuoksija. Joo olen, mutta hölkkääjä nyt lähinnä. Ja se sama pätee mulle, kamalia otsikoita "lupaava..ihmetyttö" - mitään tullu kun jalkavammane vanhus.

No joka tapauksessa tämä vähän ihmetyttää:
Ennen keihäänheiton karsintakilpailua pahoinvoinnin vuoksi oksennellut Tero Pitkämäki aloitti antibioottikuurin.

- Se otetaan varmuuden vuoksi. Siitä ei pitäisi olla ainakaan mitään haittaa, valmentaja Hannu Kangas sanoo.

Tuossa kun on lukenu em-joukkueen urheilijoiden selityksiä, niin melkein on päivän potilaslistan käyntisyy-selitykset: flunssa, masutauti, jalkakipuja, selkäkipua, allergia oireita.
Urheilijahan ei tunnetusti tervettä päivää näe.

**

Kaikesta kritiikistäni huolimatta pisteet nykyurheilijoille mediahössötyksen sietämisestä. Suomessa nykyisin kaikki pienemmätkin kisat televisioidaan, ja urheilijat joutuu lähikuviin kisafiilikset välittyy kaikkien näkyville. Tosin ovat tähän varmaan jo kasvaneet ja asennoituneet; itelle olisi ollut kauhistus jos vaikkapa kisamatkan aikana olisi tullu jotain lähikuvaa, tai juurikin kisan jälkeisiä ilmeitä telkkaroitu.

[rhubarb]

Antibioottikuureistahan tietenkin on vaikka minkälaista haittaa. Erikoinen perustelu.

[Farina]

ps. olisihan se kiva tietää miten elämä sitten meni kisakumppaneillani ( Sinikan kohtalo tiedetäänkin, r.i.p.) ja jatkuiko urheiluharrastus? Ota puhelin kouraan ja soittamalla tarkastat kuulumiset tutuilta kisasiskoilta. Varmasti ihminen yllättyy positiivisesti, jos vanha tuttu on kiinnostunut kuulumisista.

Itsekin soitin kerran Mietaalle, kun tuli porukassa kinastelua Miedon Lake Placidin kisanumerosta. Mietaa ei ollut moksiskaan, vaikka ei nyt varsinaisesti vanhoja tuttuja oltukaan, vaan kovasti yritti muistella numeroa. Aika lähelle se muisti, mutta ei aivan täysin oikein. Jälkeenpäin kaveri löysi jostain kuvan, missä numero näkyi.

[tempokisu]

^ jos nyt ei sentäs. Olin Sinikan kanssa hieman enempi tuttua, mutta kyllä nuo muut naiset jäivät etäiseksi, Päivi Tikkanen oli ilmeisesti samantyyppinen ujo ja ei kovasti jutellut kenenkään kanssa. Myönnän toki, olin juoksu...tai hölkkävuosina nuorena tyttönä vieläkin arempi kuin nyt, ja halusin olla omissa oloissani, ja koin muut kisailijat .."vihollisiksi". :o
Lähinnä tässä ajattelin että eipä ole kisakumppaneistani lehtijuttua pukannut...:rolleyes:
Mutta kun Sinikka asui tässä lähistöllä, niin nyt tietysti harmittaa että olisihan sitä vaikka voinut yhteyttä pitää, muistella menneitä ( mikään ei ole mukavampaa kuin wanhojen hywien aikojen muistelu) sun muuta. Toki, itselläni kesti melko kauan että pystyin edes katsomaan naisten juoksukisoja, oma sairastelu ja vammat teki pitkään kipeää, myös psyykkisesti.

Mutta taannoin kävi sinänsä mukava sattuma; soittelin tulliin ja sieltä vastasi Sirpa. - juurikin mun aikanaan pahin tempovastukseni Sirpa Ahlroos ( jos oikein muistan tyttönimi Sirpa Kouko). Toki vähän pyöräilykuulumisia vaihdeltiin, Sirpa kertoi että pari vuotta pitänyt ihan totaalitaukoa koko pyöräilystä.

[LJL]

Hieno yleisurheiluilta meneillään Amsterdamissa. Erikssonin juoksu meni käsille, mutta vielä on mm. vasaranheitossa Söderberg ja kolmipompussa Mäkelä

[sepeteus]

Sepeteus, jos et tiedä niin tehdään selväksi nyt tämä asia. Mulle Saavutukset on Voittoja. Neljäs sija - ei ole mikään saavutus, valitettavasti. Juurikin mainitsin muistaakseni ...kyllä, suurkisavoittajat. Suurkisoja on MM- ja Olympiakisat. Tai saavutuksia joista ihminen tullaan muistamaan myöhemminkin.
Että siinä mielesssä tätä ajattelin. Kyseiset naisjuoksijat juoksi mun kanssani, ja oli aika että voitin heidät kaikki. Siksi myös hieman vaikea asennoitua että olisivat jotain tavallista suurempaa ja ihmeellisempää. Enkä näin ajattelekaan, olimme tasavertaisia ja niitä taisi olla yksi kisa per mainittu juoksijatar että voitti mun jossain kisassa. Ikäeroahan oli aika paljon.
Kaikki tietää Lasse Virenin ja Mika Myllylän. Kaikki ei varmaankaan muista että kuka kumma Päivi Tikkanen. ( anteeksi, mutta näin se on).

No arvokisavoittoja ei esim. Tikkaselle tullut, se on totta, mutta urheilu-ura ei tosiaankaan "hiipunut" vuoteen 1984 kuten aiemmassa viestissäsi kerroit. Päin vastoin, parhaat vuodet olivat vasta edessä.

Ja kyllä ainakin minun mielestäni (ja varmaan monen muunkin mielestä) neljäs sija MM-kisojen 3000 metrillä ajalla 8:41.30 on erittäin kova saavutus... Itse asiassa voisi jälkikäteen ajatella että "moraalisesti" Tikkaselle olisi kuulunut pronssimitali, koska kyseisen kisan voittaja (https://en.wikipedia.org/wiki/Tetyana_Dorovskikh) sittemmin kärysi kielletyistä aineista. Näinhän tuossa Pekka L:n linkkaamassa Hesarin jutussakin kerrotaan.

[tempokisu]

:D ok, kovia naisia en ole kyllä toisin sanonutkaan, mutta en itekään mikään huono ollut, 33vuotta sitten 17-vuotiaana. Olisi ollut vain kiva juosta enemmän kuin yksi kisa ( mun eka hölkkä 1982) terveillä jaloilla, ja - mun urahan katkesi sairastumiseen ja jalkavammoihin. Nämä mainitut naiset saivat kuitenkin juosta terveenä ( nähtävästi pitkänmatkanjuoksu ei sovi ihan nuorille, olivat kuitenkin jo aikuisia ja näköjään kaikki "ihmetytöt" jalkavammautuu). Ja ilmeisesti valmennusapuakin oli. Kuitenkin mainittut naiset myös jonkun kerran jäivät mun taakseni.

No, joka tapauksessa, ihan hivenen ihmetyttää, jos ei pärjää EM-kisoissa, miten on niin kova halu olympialaisiin "sinne jonnekin", siellä sitten tulee parempaa tulosta ja menestystä?
Ehkä tähän on joku hyvä selitys, mutta ite en ymmärrä.

[LJL]

Ehkä tähän on joku hyvä selitys, mutta ite en ymmärrä.

Varmaan se, että urheilijat ovat yksityisyrittäjiä joiden on tienattava leipänsä. Naama telkkariin (vaikka jäisikin alkueriin), sponsori kiittää ja raha kirstuun kilahtaa. Korjatkaa jos olen väärässä!

[Farina]

No, joka tapauksessa, ihan hivenen ihmetyttää, jos ei pärjää EM-kisoissa, miten on niin kova halu olympialaisiin "sinne jonnekin", siellä sitten tulee parempaa tulosta ja menestystä?
Ehkä tähän on joku hyvä selitys, mutta ite en ymmärrä. Mä en taas ymmärrä, että jos treenaa ja kilpailee tavoitteellisesti ympäri vuoden ja tulee mahdollisuus päästä olympialaisiin, niin miksi sinne ei lähtisi? Onhan se huima kokemus ja ainutkertainen reissu elämässä. Kyllä näitä palstakeskusteluja kerkiää postaamaan myöhemminkin tai kiertää Perähikiän aluemestaruuskisoja. Ja sitten jos joku alkaa nillittämään "kisaturisteista" tms. niin olympialaisiin on selvät tulosrajat monissa lajeissa, niin ei muuta kun treenaamaan ja ylittämään/alittamaan rajoja. Sillä sinne normaalisti pääsee.

[Pekka L]

Mä lähtisin olympialaisiin pelkästään kisakylän ruokalan vuoksi.
Eräs valmentaja kertoi lihoneensa 6kg parin viikon reissussa, sen verran maittavaa mättöä oli eri puolilta maailmaa tarjolla. 24/7.

Ai prkl. Jalka paskana, ei voi startata. No, mennään syömään...

[harmis]

Juu, kyllä lähtisin itsekin olympialaisiin, mm-kisoihin taikka vaikka em-kisoihin vaikka tietäisin etukäteen että jää alkueriin tai on tuloslistan viimeinen. Siitä huolimatta 99,9%, ellei enemmänkin ihmisistä on huonompia. Kivahan se olis tietenkin voittaa kun sinne lähtee mutta vain yksi voi olla paras sinä päivänä. Seuraavana päivänä se paras voi olla ihan joku muu. Voittoon tarvitaan tietysti rautainen kunto mutta myös kunnon ajoitus pitää osua kohdalleen, sekä pikkaisen hyvää tuuria myös mukaan.
Peiposen kohdalla voisin ajatella (tämä on siis omaa hypoteettista ajatuksenjuoksua) että vaikka tiedettiin riskit mitä on kun lähdetään loukkaantuneena juoksemaan, on kuitenkin tiedostettu että em-kisoissa on paremmat saumat hyvään sijoitukseen kuin olympialaisissa joten isolla riskillä lähdettiin kokeilemaan, mutta se ei nyt kannattanut. Se ei pelaa joka pelkää.

[tempokisu]

Mä en taas ymmärrä, että jos treenaa ja kilpailee tavoitteellisesti ympäri vuoden ja tulee mahdollisuus päästä olympialaisiin, niin miksi sinne ei lähtisi? Onhan se huima kokemus ja ainutkertainen reissu elämässä. Kyllä näitä palstakeskusteluja kerkiää postaamaan myöhemminkin tai kiertää Perähikiän aluemestaruuskisoja. Ja sitten jos joku alkaa nillittämään "kisaturisteista" tms. niin olympialaisiin on selvät tulosrajat monissa lajeissa, niin ei muuta kun treenaamaan ja ylittämään/alittamaan rajoja. Sillä sinne normaalisti pääsee.

No, 1984 oli Los Angelesin olympialaiset.
Olin (muka) aina haaveillut että pääsen joskus Ameriikkaan kisailemaan. Tavoite, maratonraja 2.45 oli täysin realistinen, sillä juoksin testijuoksun 30km talvella vähän alle kahteen tuntiin hölkkäillen. Huhtikuussa liput Rottedamin katsastusmaratonille oli jo olemassa.
Mutta tuli istuinluun murtuma.

Jälkeenpäin olen miettiny ihan oikeita tuntojani. Sinne olympialaisiin olisi pitänyt matkustaa KOLME VIIKKOA ennen omaa kisasuoritusta. Asua jossain kisakylässä jonkun toisen kanssa hotellihuoneessa, jossa aamukaffen - ja saako edes kaffea - saa ehkä kahdeksalta. Kun olen tottunu aamupalaan neljän aikaan aamulla. Pitää taatusti liian isoja kisavaatteita. Kun jo rippileiri 2 viikkoa oli mun ( siihen mennessä) ahdistavin kokemukseni ikinä. - ei ollut kännyköitä, ei ollut sähköposteja, mä olisin kuollut koti-ikävään ja siittä kisasta mitää olisi tullut. Pitää saada valmistautua tutulla tavalla.
Totuus on, että jos ja kun en nyt mikään mitalistikandidaatti olisi ollut, en olisi lähteny.
Minnekään kisaan muutenkaan lähteny jos ei ole mitalimahkuja. Ainut se Belgian MM-tempo 2002, kun se oli siinä lähellä ja olisin sen yhden ainoan kerran halunnut nähdä mihin mun huippukuntoni - terveillä jaloilla - riittää. Niin ja Puiston Kari olisi tullut huoltoon, niin olisi ollu myös turvallinen tunne. Jos se kisa olisi ollut ..no vaikkapa Kanadassa, en olisi lähteny vaikka olisi valittukin.

Jos sitten minulta puuttuu se "matkustusgeeni", näinollen en ihan oikeasti ymmärrä mitä iloa on karmean pitkistä kisamatkoista, jos realistinen asia on joku karsinta tai alkuerä.
Tai sijoitus 20.
Oon sitten vaatimaton, mutta mun mielestä realisti. Olen laittanut tavoitteeni sillä tavalla että olen ne myös saavuttanut. Hienoja asioita voi kokea vaikka ihan lähiluonnossa.
Tai Hämeenlinnan Leijona-tempossa. Mun onneni että osaan iloita teidän mielestä ehkä pienistä asioista, mutta minulle ne oli mun tavoitteet. - ja muuten ihan juoksu-urani alussa mun suuri haaveeni ja tavoitteeni oli saada oma nimi ISOLLA LEHTEEN ansioitten takia, eli juoksun.
Moniko teistä on saanu Ilta-Sanomiin tai Uusi-Suomi lehteen koko aukeaman jutun. Tai vielä 30 vuotta sen "uran" jälkeenkin aikakauslehteen reilut pari sivua juttua :D olen mä siis jotain kuitenkin tehnyt, ja ehkäpä mielenkiintoinen persoona.

[LJL]

En tiedä, mutta tässä on karmaisevin keihäskaari kuunaan. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että keihäs oli väärin päin :D

https://www.facebook.com/Ylikerroin/videos/1372661292760776/

[r.a.i]

No arvokisavoittoja ei esim. Tikkaselle tullut, se on totta, mutta urheilu-ura ei tosiaankaan "hiipunut" vuoteen 1984 kuten aiemmassa viestissäsi kerroit. Päin vastoin, parhaat vuodet olivat vasta edessä.

Ja kyllä ainakin minun mielestäni (ja varmaan monen muunkin mielestä) neljäs sija MM-kisojen 3000 metrillä ajalla 8:41.30 on erittäin kova saavutus... Itse asiassa voisi jälkikäteen ajatella että "moraalisesti" Tikkaselle olisi kuulunut pronssimitali, koska kyseisen kisan voittaja (https://en.wikipedia.org/wiki/Tetyana_Dorovskikh) sittemmin kärysi kielletyistä aineista. Näinhän tuossa Pekka L:n linkkaamassa Hesarin jutussakin kerrotaan.

Niin ja jos vielä saivarrellaan, niin ko. kisan kakkonen oli Romaniasta ja kolmonen Itä-Saksasta....

[sepeteus]

Niin ja jos vielä saivarrellaan, niin ko. kisan kakkonen oli Romaniasta ja kolmonen Itä-Saksasta....

Hetkonen, tarkoitin siis tätä kisaa: https://en.wikipedia.org/wiki/1991_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Wo men%27s_3000_metres

Itä-Saksaa ei enää tuolloin vuonna 1991 ollut mutta Neuvostoliitto kylläkin vielä hetken aikaa. Sinne meni kaksoisvoitto ja Keniaan pronssi ennen Tikkasta. Hopeamitalistinkin tarina on sikäli surullinen että hän kuoli vain 43-vuotiaana.

[puppy]

Onkohan kukaan tehnyt listoja ns. moraalisista voittajista eri vuosina, eli kuka kärsi eniten esimeriksi GDR--piikkajien touhuista tai nyt EM-kisoissa maadouppaajien touhuista.... Sissus mitä touhua......

[Pekka L]

Tilastoista puheen ollen. Suomen kestävyysjuoksun taso kun on mitä on, niin varmaan aika harva tulee tänä päivänä ajatelleeksi että miesten kymppitonnilla olympiamitaleiden tilastoykkönen on, tadaa, Suomi!
6 kultaa, 4 hopeaa, 3 pronssia. Etiopialla on myös 13 mitalia, mutta 5 kultaa, 3 hopeaa ja 5 pronssia.
Aloitus on ollut murskaava. 6:t ekat olympialaiset joissa kymppi juostu 1912-1936, 10/18 mitalia Suomeen!

[TemMeke]

Hienoja hetkiä, kun kymppitonnin finaalissa oli kolme suomalaista. Harmi, että yhdelle kävi myöhemmin vahinko talonmiehen kanssa..


https://www.youtube.com/watch?v=C6eHUXDCKmQ

[Pekka L]

Puhumattakaan kolmoisvoitosta Salminen - Askola - Iso-Hollo. Martti Jukolan kommentti yleisön kohahdukseen viimeisen kierroksen alkaessa on aika priceless...:rolleyes:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/kymppitonnin-kolmoisvoitto-1936
Rullaa sivua alemmas, siellä linkki juoksun loppuratkaisuun.

[TemMeke]

Puhumattakaan kolmoisvoitosta Salminen - Askola - Iso-Hollo.

Joo, toi ja muutenkin alkupään kultaputki on varmasti ollu astetta kovempi juttu sen ajan nuorelle valtiolle. :)



Martti Jukolan kommentti yleisön kohahdukseen viimeisen kierroksen alkaessa on aika priceless...:rolleyes:

:D ...hienoa, ettei näitä aikansa tapoja oo sensuroitu. :)

[Farina]

Jos sitten minulta puuttuu se "matkustusgeeni", näinollen en ihan oikeasti ymmärrä mitä iloa on karmean pitkistä kisamatkoista, jos realistinen asia on joku karsinta tai alkuerä.
Tai sijoitus 20.
Jos mennään kysymään vaikka Kalevan kisoihin osallistuvilta urheilijoilta, että huolisivatko he kisamatkan olympialaisiin, vaikka sijoitus jäisi sijaan 20. tai alkueriin, niin väitän, että 99,9999% vastaisi lähtevänsä niiltä sijoilta. Vaikka se vaatisi vähän pitemmän reissun ja "kärsimystä" matkailusta. Ihmiset (myös urheilijat) hakevat elämästä kokemuksia/saavutuksia jne. ja ainakin omasta mielestä olympiaurheilijan status on suurin mitä esimerkiksi yleisurheilija voi saavuttaa. Olympialaisissa menestyminen vaatii taas sitten muutakin, mutta yksi tärkeä asia on hyvän suorituksen tekeminen olympialaisissa. Ja silloin on pystyttävä tekemään se suoritus niissä olosuhteissa mitä olympiakylä tarjoaa (kuumuus/kylmyys, yhteismajoitus, ruokarytmi, harjoitteluolosuhteet jne.). Jos näistä on kokemusta aiemmista kisoista, niin tuskin siitä ainakaan haittaa on.