Tapsa84
02.06.2014, 21.08
Elämäni toinen pyöräreissu on nyt takana ja ajattelin hieman jakaa kokemuksia tienpäältä. Ensimmäisestä reissusta voi lukea täältä. (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?49584-Ensimm%E4inen-reissu-%28Kokkola-Pori-Helsinki%29)
Olin jo pitkään suunnitellut uutta reissua ja tarkoituksena oli tällä kertaa päästä Jäämerelle. Edelliseen vuoteen verrattuna, minulla oli paljon parempi kunto ja olevinaan olin myös varustautunut paremmin. Ikäväkseni reissu tyssäsi Rovaniemelle akillesjänteen tulehduksen takia, josta kituutin Kemiin ja sieltä motoroidusti takaisin Kokkolaan.
Koska suuntana oli Jäämeri ja pohjoisessa olisi odotettavissa isompia nousuja, vaihdoin pyörääni välityksiä ennakoivasti. Vaihdoin taakse suuremman takapakan 12-36 rattailla ja edestä kammista löytyy 50-34. Luulin näiden välitysten riittävän, mutta luuloni osoittautui vääräksi. Lavia-Puolanka-Pudasjärvi reitillä vastatuulessa isoissa nousuissa olisin kaivannut eteen yhden rattaan lisää. Voidaan tietysti myös spekuloida oliko kuntoni riittävä, sillä en käynyt useasti kärryn kanssa ajamassa ennen reissua.
Ensimmäisellä reissulla minulla oli pelkästään takalaukut ja siinä päällä reppu, joka osottautui huonoksi jo epätasapainoiseksi ratkaisuksi. Koska pyörääni on vaikeampi saada etulaukkuja kiinni, ratkaisin ongelman hankkimalla Weber Monoporter peräkärryn ja tankolaukun tasapainottamaan keulaa. Lisäksi minulla oli vielä takalaukut paikallaan. Tämä ratkaisu tosin ei tehnyt autuaaksi. Huomasin että kärryyn ei voi laittaa painavampia tavaroita, koska se aiheutti huomattavaa heijaamista ja ohjautumisen vaikeutumista. Alunperin kärryssä oli kaikki painavampi tavara (kokkaus/polttoaine, vesi, teltta, ruoka, varaosat yms.) ja sivulaukuissa vain vaatteita ja tavaroita joita tarvitsee päivän aikana. Tämä ei toiminut, vaan jouduin suosiolla keräämään sivulaukkuihin painavaa tavaraa ja rajoittaa kärryn lastattavan painoin noin 15kg. Tässä painossa se ei heijannut kovin pahasti, eikä yrittänyt liiaksi ohjata pyörää. Pyörä oli edelleen liian takapainoinen, jota oli epämiellyttävä työntää ja keulan keveys aiheutti ongelmia hitaissa vauhdeissa hiekalla ja irtokivien päällä. Kärry myös itsessään lisää painoa n. 6kg, mutta mahdollistaa pidempien tavaroiden, kuten teltan kuljetuksen. Tankolaukku oli kyllä ehdoton, johon sai mukavasti laitettua älypuhelimen, lompakon ja muuta käyttötavaraa. Kärry-pyörä yhdistelmän kanssa pitää myös vähän tarkemmin katsoa parkkeeraus kauppareissuilla.
Varustin pyörään myös SP PD-8 napadynamon, jonka nopeasta pinnoituksesta menee kiitos Kälviälle Maunumäelle. Tämän lisäksi hankin pyörään myös B+M Lumotec IQ2 Luxos U senso plus etuvalon, jossa on myös usb laturi. Tällä yhdistelmällä pysyi älypuhelimen akku täynnä koko reissun ajan. Tässä lampussa on myös plussana sisään rakennettu akku, joten se ei keskeytä heti laataamista jos vauhti käy liian matalana ja muutenkin puskuroi virtaa hienosti. Suosittelen vastaavaa ratkaisua ehdottomasti!
Vaihdoin myös edellisellä reissulla käyttämäni Marmot Limelight FC 2P teltan suurempaan Marabut K2 Expedition telttaan, jossa kaaret tulevat ulkotelttaan. Tällä ratkaisulla teltan sai suht kuivana pystyyn myös sateella, mutta suurin etu oli teltan suuri koko. Absidiin mahtui sivulaukut ja teltan sisälle luonnollisesti kaikki mahdollinen tavara. Siellä oli hyvä vaihtaa vaatteita, kokkailla ruokaa sateella ja muuten vain lepäillä. Rangaistuksena tulee tietysti 4,6kg paino, jota pitää jaksaa liikuttaa mukana.
Vaatetuksen suhteen tein myös paljon hankintoja. Kaikki vaatteeni oli pyöräilyyn tarkoitettuja sekä väriltään neon oranssi tai keltainen. Hommasin myös Alturan tuulenpitävät säämiskä bibsit, mutta ikäväkseni huomasin, että niistä puuttui tuulipaneeli juuri haaruksista. Siinä tuli vehkeille kyllä todella kylmä ja jouduin tunkemaan haaruksiin sukkia ettei paikat jäädy. Minulla oli myös merinovilla aluspaita ja täytyy mainostaa että nämä toimivat äärettömän hyvin. Ne hengittävät ja niihin ei tartu haju helposti. Ostin myös dhb kenkäsuojat, jotka todella pitivät jalat kuivana riippumatta sateen kovuudesta, mutta toinen niistä hajosi jo reilun viikon aikana. Huomasin myös, että vetoketju alkoi painaa ikävästi nilkkaan, kun se menee rutulle. Jouduin siis pitämään niitä auki, mutta sadehousujen pitempi lahje esti jalkojen kastumisen tästä huolimatta. Kallein yksittäinen panostus oli Kask Commuter kypärä jossa on visiiri. Tämä lukeutuu ehdottomasti onnistuneimpiin hankintoihin, sillä useampi suurempi korri pysähtyi kypärän visiiriin eikä jäänyt pörräämään silmään. Sateella eivät myöskään kastuneet omat silmälasit ja muutenkin jäi puolinaamaa kuivaksi. Suosittelen kaikille! Kannattaa myös ehdottomasti laittaa peili sarveen, jotta on helpompi tiirailla taatepäin. Autoilijat kun tekevät välillä uhkarohkeita ohituksia mäessä ja tiestä ei aina löydy piennarta tarpeeksi.
Pyöräni ei siis omasta mielestäni soveltunut välitysten suhteen reissulle. Alunperin olin jo kahden vaiheilla, että ostanko uuden pyörän vai päivitänkö vain tätä vanhempaa. Olisi pitänyt uskoa intuitiota ja laittaa suosiolla retkeilyyn tarkoitettu pyörä, mutta nuukana miehenä luulin välitysten päivityksen riittävän. Myöskään peräkärry ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Nopeat ohjausliikkeet saivat yhdistelmän heijaamaan jota oli vaikea hallita. Nopeuden noustessa tämä sama oli havaittavissa ja usein joutui jarruttamaan ettei lähde lapasesta homma. Keula jäi edelleen liian keveäksi ja omalta osaltaan vaikeutti ajamista. Seuraavalle reissulle ostan retkeilyyn tarkoitetun pyörän ja varusten sen etu- ja takalaukuilla. Niin mukava kuin se iso teltta olikin, seuraavalle reissulle valitsen pienimmän mahdollisen joka sopii hyvin tarakkalaukkuun. Vaatteiden osalta huomasin, että on täysin turhaa pitää useita säämiskä housuja mukana. Itselläni oli siis shortismalli ja "tuulenpitävät" täyspitkät. Olisi ollut paljon järkevämpää ottaa pelkät säämiskäbokserit ja vaihtaa niiden päälle tarpeen mukaan housuja. Rupean myös suosimaan tästä eteenpäin merinovilla vaatteita. Ne ovat miellyttäviä päällä, hengittävät hyvin ja niihin ei tartu hajut kovin helposti. Pocket Rocket mallin vaatteet ovat hyviä, ja muutenkin kompressiopusseihin pakattuna vaatteet vievät vähän tilaa.
Eniten kuitenkin harmittaa tuo akillesjänteen tulehtuminen. Ensimmäisellä reissulla tulivat polvet kipeäksi, mutta nyt niiden kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Ihmetyttää kyllä miten tuo akillesjänne päätti nyt tulehtua. Ehkä olisi pitänyt käydä parina päivänä ennen reissua heittämässä 50km lenkit, jotta olisi nähnyt vähän miten kroppa siihen vastaa. Nyt sitten tyssäsi matka täysin, eikä auttanut kuin keskeyttää. Noh, ensivuonna! Tämän taisin itselleni luvata viimekin vuonna.
Lisää kuvia ja tekstejä löytyy google+:ta hakemalla hashtagillä #retkipyöräily.
https://lh6.googleusercontent.com/-wHk_RACDgwQ/U4JRw_43NGI/AAAAAAAABfA/a0U_-GgwX3I/w756-h567-no/2014+-+1
Olin jo pitkään suunnitellut uutta reissua ja tarkoituksena oli tällä kertaa päästä Jäämerelle. Edelliseen vuoteen verrattuna, minulla oli paljon parempi kunto ja olevinaan olin myös varustautunut paremmin. Ikäväkseni reissu tyssäsi Rovaniemelle akillesjänteen tulehduksen takia, josta kituutin Kemiin ja sieltä motoroidusti takaisin Kokkolaan.
Koska suuntana oli Jäämeri ja pohjoisessa olisi odotettavissa isompia nousuja, vaihdoin pyörääni välityksiä ennakoivasti. Vaihdoin taakse suuremman takapakan 12-36 rattailla ja edestä kammista löytyy 50-34. Luulin näiden välitysten riittävän, mutta luuloni osoittautui vääräksi. Lavia-Puolanka-Pudasjärvi reitillä vastatuulessa isoissa nousuissa olisin kaivannut eteen yhden rattaan lisää. Voidaan tietysti myös spekuloida oliko kuntoni riittävä, sillä en käynyt useasti kärryn kanssa ajamassa ennen reissua.
Ensimmäisellä reissulla minulla oli pelkästään takalaukut ja siinä päällä reppu, joka osottautui huonoksi jo epätasapainoiseksi ratkaisuksi. Koska pyörääni on vaikeampi saada etulaukkuja kiinni, ratkaisin ongelman hankkimalla Weber Monoporter peräkärryn ja tankolaukun tasapainottamaan keulaa. Lisäksi minulla oli vielä takalaukut paikallaan. Tämä ratkaisu tosin ei tehnyt autuaaksi. Huomasin että kärryyn ei voi laittaa painavampia tavaroita, koska se aiheutti huomattavaa heijaamista ja ohjautumisen vaikeutumista. Alunperin kärryssä oli kaikki painavampi tavara (kokkaus/polttoaine, vesi, teltta, ruoka, varaosat yms.) ja sivulaukuissa vain vaatteita ja tavaroita joita tarvitsee päivän aikana. Tämä ei toiminut, vaan jouduin suosiolla keräämään sivulaukkuihin painavaa tavaraa ja rajoittaa kärryn lastattavan painoin noin 15kg. Tässä painossa se ei heijannut kovin pahasti, eikä yrittänyt liiaksi ohjata pyörää. Pyörä oli edelleen liian takapainoinen, jota oli epämiellyttävä työntää ja keulan keveys aiheutti ongelmia hitaissa vauhdeissa hiekalla ja irtokivien päällä. Kärry myös itsessään lisää painoa n. 6kg, mutta mahdollistaa pidempien tavaroiden, kuten teltan kuljetuksen. Tankolaukku oli kyllä ehdoton, johon sai mukavasti laitettua älypuhelimen, lompakon ja muuta käyttötavaraa. Kärry-pyörä yhdistelmän kanssa pitää myös vähän tarkemmin katsoa parkkeeraus kauppareissuilla.
Varustin pyörään myös SP PD-8 napadynamon, jonka nopeasta pinnoituksesta menee kiitos Kälviälle Maunumäelle. Tämän lisäksi hankin pyörään myös B+M Lumotec IQ2 Luxos U senso plus etuvalon, jossa on myös usb laturi. Tällä yhdistelmällä pysyi älypuhelimen akku täynnä koko reissun ajan. Tässä lampussa on myös plussana sisään rakennettu akku, joten se ei keskeytä heti laataamista jos vauhti käy liian matalana ja muutenkin puskuroi virtaa hienosti. Suosittelen vastaavaa ratkaisua ehdottomasti!
Vaihdoin myös edellisellä reissulla käyttämäni Marmot Limelight FC 2P teltan suurempaan Marabut K2 Expedition telttaan, jossa kaaret tulevat ulkotelttaan. Tällä ratkaisulla teltan sai suht kuivana pystyyn myös sateella, mutta suurin etu oli teltan suuri koko. Absidiin mahtui sivulaukut ja teltan sisälle luonnollisesti kaikki mahdollinen tavara. Siellä oli hyvä vaihtaa vaatteita, kokkailla ruokaa sateella ja muuten vain lepäillä. Rangaistuksena tulee tietysti 4,6kg paino, jota pitää jaksaa liikuttaa mukana.
Vaatetuksen suhteen tein myös paljon hankintoja. Kaikki vaatteeni oli pyöräilyyn tarkoitettuja sekä väriltään neon oranssi tai keltainen. Hommasin myös Alturan tuulenpitävät säämiskä bibsit, mutta ikäväkseni huomasin, että niistä puuttui tuulipaneeli juuri haaruksista. Siinä tuli vehkeille kyllä todella kylmä ja jouduin tunkemaan haaruksiin sukkia ettei paikat jäädy. Minulla oli myös merinovilla aluspaita ja täytyy mainostaa että nämä toimivat äärettömän hyvin. Ne hengittävät ja niihin ei tartu haju helposti. Ostin myös dhb kenkäsuojat, jotka todella pitivät jalat kuivana riippumatta sateen kovuudesta, mutta toinen niistä hajosi jo reilun viikon aikana. Huomasin myös, että vetoketju alkoi painaa ikävästi nilkkaan, kun se menee rutulle. Jouduin siis pitämään niitä auki, mutta sadehousujen pitempi lahje esti jalkojen kastumisen tästä huolimatta. Kallein yksittäinen panostus oli Kask Commuter kypärä jossa on visiiri. Tämä lukeutuu ehdottomasti onnistuneimpiin hankintoihin, sillä useampi suurempi korri pysähtyi kypärän visiiriin eikä jäänyt pörräämään silmään. Sateella eivät myöskään kastuneet omat silmälasit ja muutenkin jäi puolinaamaa kuivaksi. Suosittelen kaikille! Kannattaa myös ehdottomasti laittaa peili sarveen, jotta on helpompi tiirailla taatepäin. Autoilijat kun tekevät välillä uhkarohkeita ohituksia mäessä ja tiestä ei aina löydy piennarta tarpeeksi.
Pyöräni ei siis omasta mielestäni soveltunut välitysten suhteen reissulle. Alunperin olin jo kahden vaiheilla, että ostanko uuden pyörän vai päivitänkö vain tätä vanhempaa. Olisi pitänyt uskoa intuitiota ja laittaa suosiolla retkeilyyn tarkoitettu pyörä, mutta nuukana miehenä luulin välitysten päivityksen riittävän. Myöskään peräkärry ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Nopeat ohjausliikkeet saivat yhdistelmän heijaamaan jota oli vaikea hallita. Nopeuden noustessa tämä sama oli havaittavissa ja usein joutui jarruttamaan ettei lähde lapasesta homma. Keula jäi edelleen liian keveäksi ja omalta osaltaan vaikeutti ajamista. Seuraavalle reissulle ostan retkeilyyn tarkoitetun pyörän ja varusten sen etu- ja takalaukuilla. Niin mukava kuin se iso teltta olikin, seuraavalle reissulle valitsen pienimmän mahdollisen joka sopii hyvin tarakkalaukkuun. Vaatteiden osalta huomasin, että on täysin turhaa pitää useita säämiskä housuja mukana. Itselläni oli siis shortismalli ja "tuulenpitävät" täyspitkät. Olisi ollut paljon järkevämpää ottaa pelkät säämiskäbokserit ja vaihtaa niiden päälle tarpeen mukaan housuja. Rupean myös suosimaan tästä eteenpäin merinovilla vaatteita. Ne ovat miellyttäviä päällä, hengittävät hyvin ja niihin ei tartu hajut kovin helposti. Pocket Rocket mallin vaatteet ovat hyviä, ja muutenkin kompressiopusseihin pakattuna vaatteet vievät vähän tilaa.
Eniten kuitenkin harmittaa tuo akillesjänteen tulehtuminen. Ensimmäisellä reissulla tulivat polvet kipeäksi, mutta nyt niiden kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Ihmetyttää kyllä miten tuo akillesjänne päätti nyt tulehtua. Ehkä olisi pitänyt käydä parina päivänä ennen reissua heittämässä 50km lenkit, jotta olisi nähnyt vähän miten kroppa siihen vastaa. Nyt sitten tyssäsi matka täysin, eikä auttanut kuin keskeyttää. Noh, ensivuonna! Tämän taisin itselleni luvata viimekin vuonna.
Lisää kuvia ja tekstejä löytyy google+:ta hakemalla hashtagillä #retkipyöräily.
https://lh6.googleusercontent.com/-wHk_RACDgwQ/U4JRw_43NGI/AAAAAAAABfA/a0U_-GgwX3I/w756-h567-no/2014+-+1