Kuntopyörä ja matala syke

[TuulaEJ]

Hei, löytyisikö täältä ketään, joka osaisi neuvoa.Hommasin kuntopyörän keväällä ja olen polkenut sitä toisinaan. Sen sijaan koko kesän juoksin juoksuohjelmaa (vuosi sitten kuntoni lähtötaso oli nolla, aktiivinen liikunta alkoi vuoden alussa ja juoksu huhtikuussa) ja syksyllä olen juossut kaksi puolimaratonia. Juostessa hyvät sykkeet pitkälle lenkille ovat minulla alle 140 - silloin pystyn vielä puhumaan puuskuttamatta ja matkaa voi tehdä liki loputtomiin. Vauhtikestävyyttä treenaan sykealueella 150-160. Olen pian 48 vuotias nainen. Nyt syksyn ja huonompien säiden tullessa olen palannut taas välillä kuntopyörän pariin, enkä mitenkään käsitä, miksi en saa sillä sykettä nousemaan. Tyypillinen esimerkki eiliseltä. Poljin kuntopyörää reilun tunnin ajan, hiki virtasi ja olin siinä määrin hengästynyt, kuin juostessani 140-150 sykkeellä. Syke oli kuitenkin tyypillisetsi 105!!! Kun oikein yritin, sain sykkeen ylimmillään nousemaan lukemaan 132 ja silloin jalat tuntui jo lähtevän maitohapoille (vastaava fiilis kuin juostessa sykkeen lähennellessä 170). Keskisykkeeksi tuli tuon tunnin ajalta 107. Mittasin sykkeen ihan samalla sykevyöllä, kuin juostessanikin. Pyörän sykemittari näyttää ihan samaa sykettä. Sykevyö laksee energiankulutuksen sykkeen, painon, iän jne. perusteella, kun taas pyörä antaa kulutuksen muuten samojen seikkojen pohjalta, mutta ilman sykettä. Tunnin polkemisessa sykevyön ja pyörän antaman energiankulutuksen ero oli 150 - eli pyörä oletti sykkeideni olevan selvästi korkeammat. Mikä ihme tässä mättää?

[TuulaEJ]

Ja olen pahoillani kappalejakojen puutteesta - selaimeni ei anna jostain syystä tehdä kappalejakoja tekstiin lainkaan.

[spaceman]

Tuntuu epäloogiselta että oma tuntemus sykkeestä olisi kymmeniä pykäliä pielessä. Oletko varma että sykemittari ei ota häiriötä esim.pyörän sähköistä, puhelimesta, tv:stä tms. Sykemittari on itse asiassa todella herkkä kapistus häiriöille.

[TuulaEJ]

Minä en usko virhelukemaan. Olen ihmetellyt tätä koko kesän ja välillä olen polkenut ulkona terassilla jne. eli pyörä on eri paikoissa. Kesällä päättelin kuitenkin, että todennäköisesti tuon (halvan) kuntopyörän sykemittari ei vaan tiedä mistään mitään, ja lukema johtuu siitä. Nyt kuitenkin asia alkoi vaivat aenemmän ja siksi olen nyt muutaman kerran laittanut myös normisykemittarin polkiessani. Ja yllätyin kyllä aikalailla, kun pyörä näyttää edelleen niitä lukemia joita aiemminkin, mutta normi sykemittari myös ihan sitä samaa. Ainoa asia mitä en vielä ole testannut on se, että jos tipauttaisi patterit pois pyörän mittarista ja katsoisin muuttuuko mikään tavallisessa mittarissa. Mutta en usko. Yksi ystäväni arveli, että tilannetta voisi selittää se, että mun jalkalihakset on aika ohkooset, koska harrastan nimen omaan kestävyysjuoksua. InBody -mittauksen perusteella jalkalihakseni ovat keskivertoa paremmassa kunnossa, mutta lihasmassa jaloiss aon kyllä kesän aikana vähentynyt melkolailla.

[FillaRilla]

Minkälaisella kadenssilla poljet? Jos menet vääntäen esim. jopa alle 70rpm, lihakset ovat tosi kovilla, jos/kun eivät ole tottuneet "pyöräilytyöhön". Lihakset uupuu, syke nousee vähän, mutta hengästyttää, eikä samalla tavalla, kuin juostessa, hapenkulutuksen lisääntymisen kautta, vaan lihastyön erilainen tapa, maitohappo ja muut kuona-aineet antavat elimistölle käskyn nostaa hengitystiheyttä ilman että syke nousee. Nosta kadenssi ainakin 80:een, mieluummin 90:een ja kevennä kuormaa. Koita myös vielä isompia kierroksia, jopa yli 100:aa. Jos alkaa hapottaa kamalasti kevennä kuormaa. Hae sopiva suhde kadenssille (min 80) ja kuormalle, niin ettei hapota ja syke on sopiva. Ja olisiko pumppusi melko hyvässä kunnossa, mutta nuo fillarointiin tottumattomat lihakset tökkii.
Itsellä juoksemattomana, silloin kun sitä joskus koittaa, sykkeet karkaa tappiin saman tien, vaikka fillarilla saa paahtaa aika tavalla samoihin pääsemiseksi. Samoin hiihtoon siirtyminen alkutalvesta saa sykkeet tappiin, vaikka kuinka hiljaa yrittää.
P.s. Itse lasken kadenssin laskemalla 10 sek. ajan kierroksia (esim. vasen poljin ala-asennossa) ja kerron 6:lla. Siis 15kierr./10s.= 90rpm. Kun tottuu ja oppii, on helppo, nopea ja melko tarkka päässälasku myös lenkillä olessa. Jos mittaria kuntopyörässä ei siis ole.

[JarmoP]

Voisit kokeilla vähentämällä kuntopyörän vastuksen määrää ja vastaavasti lisäämällä kierroksia kampiin eli nopeutta ylös. Jalkasi ovat hyvässä juoksukunnossa, mutta pyöräily voi kuormittaa niitä eritavoilla joista johtuu huomaamasi hapotuksen tunne. Juoksua pitäisin muutenkin hapenotolle ja sydämelle raskaampana suorituksena. Pyörällä täytyy tehdä kovemmin töitä saman sykkeen saavuttamiseksi.

[TuulaEJ]

Olen kokeillut erilaisilla vastuksilla, mutta aika kevyellä on pakko mennä, tai reidet huutaa hallelujaa tosi nopeaan. Sydän on loistokunnossa, sitä on tutkittu aika tarkkaan nyt syksyn aikana, koska siellä on yksi pikkuruinen vika, pieni ohivirtaus rasituksessa. Sillä ei kuitenkaan ole sanottavaa merkitystä kuin aivan äärimmäisessä rasituksessa. Se on taatusti totta, että mun reidet ei ole pyöräilyyn tottuneet, muina lajina juoksun rinnalla on ollut uinti ja vesijumppa (raskaan sorttinen). Tykkään kuitenkin polkea kuntopyörää esim. telkkaria katsellessa, mutta fiilis on vähän sekava sen "hyödyistä" tämän sykehomman takia. Tosin kestävyysjuoksua ajatellen toki tarvitsen näitä matalasykkeisiä harjoituksia, eli sikäli tuskin hukkaan menee Mä ilmeisesti nyt jatkan vain noilla kevyillä vastuksilla polkemista, välillä vähän vastusta vaihdellen ja seuraan, alkaako tilanne missään vaiheessa muuttua mihinkään päin... ja lopetan turhista asioista murhtimisen ...juostessa mu sykkeet kyllä nousee helpolla, mutta laskevat myös aika nopsaan kun hidastan vauhtia.

[Markku Silvenius]

Hei, löytyisikö täältä ketään, joka osaisi neuvoa.Hommasin kuntopyörän keväällä ja olen polkenut sitä toisinaan. Sen sijaan koko kesän juoksin juoksuohjelmaa (vuosi sitten kuntoni lähtötaso oli nolla, aktiivinen liikunta alkoi vuoden alussa ja juoksu huhtikuussa) ja syksyllä olen juossut kaksi puolimaratonia. Juostessa hyvät sykkeet pitkälle lenkille ovat minulla alle 140 - silloin pystyn vielä puhumaan puuskuttamatta ja matkaa voi tehdä liki loputtomiin. Vauhtikestävyyttä treenaan sykealueella 150-160. Olen pian 48 vuotias nainen. Nyt syksyn ja huonompien säiden tullessa olen palannut taas välillä kuntopyörän pariin, enkä mitenkään käsitä, miksi en saa sillä sykettä nousemaan. Tyypillinen esimerkki eiliseltä. Poljin kuntopyörää reilun tunnin ajan, hiki virtasi ja olin siinä määrin hengästynyt, kuin juostessani 140-150 sykkeellä. Syke oli kuitenkin tyypillisetsi 105!!! Kun oikein yritin, sain sykkeen ylimmillään nousemaan lukemaan 132 ja silloin jalat tuntui jo lähtevän maitohapoille (vastaava fiilis kuin juostessa sykkeen lähennellessä 170). Keskisykkeeksi tuli tuon tunnin ajalta 107. Mittasin sykkeen ihan samalla sykevyöllä, kuin juostessanikin. Pyörän sykemittari näyttää ihan samaa sykettä. Sykevyö laksee energiankulutuksen sykkeen, painon, iän jne. perusteella, kun taas pyörä antaa kulutuksen muuten samojen seikkojen pohjalta, mutta ilman sykettä. Tunnin polkemisessa sykevyön ja pyörän antaman energiankulutuksen ero oli 150 - eli pyörä oletti sykkeideni olevan selvästi korkeammat. Mikä ihme tässä mättää?

Lähtökuntotasosi ei ole ollut nolla, siihen pätee sama tilanne kuin nollan rasvaprosenttiin, silloin ollaan puupenaalissa eli arkussa.. Mutta se siitä.

Hyvät sykkeet ovat abstarkti käsite, oletko käynyt kuntotestissä? Olisi tärkeää homman jatkuvuuden kannalta löytää suht vakio olosuhteissa tehty testimenettely, jolla sitten voit skaalata ollaanko matkalla ylöspäin vai alaspäin. Kunto ei koskaan ole paikallaan, se on menossa jompaankumpaan suuntaan. Voit testata kynnyssykkeitäsi suhteessa nopeuteen/tehoon tai nopeutta/tehoa tietyllä syketasolla. Koska eri lajeissa aktivoidaan eri määrä lihaksia (pyörätesti koko ajan istuen vs. sauvakävely/-juoksu nousuun, uimisen testit) ovat kynnysarvotkin lajikohtaisia. Juoksun alakynnys (pk/vk) on 5-10 lyöntiä korkeampi ja yläkynnys (vk/mk) 0-5 lyöntiä korkeampi kuin pyöräilyssä. Juoksun rajoja voi käyttää hiihtoonkin vaikka hiuksia voisi halkoa siitä miten kukin kykenee käyttämään kroppaansa lajiin, ylä/alakropan voimatasapainosta etc. Mutta noin harrastajatasolla siis: (pyöräilysykkeet < juoksusykkeet = hiihtosykkeet).

Pyöräilyyn siis voisi arvata sykkeidesi olevan vauhdikkaampiin lenkkeihin 140-155 ja pidempiin helppoihin pyörälenkkeihin alle 130. Sisäajossa sykkeitä voi laskea se, että kroppa ei kuntopyörällä ohjaa/tasapainota fillaria yhtään = pieni lihasaktivaatio, pienempi happivelka. Voi johtua myös matalista kierroksista. Koita pyörittää 90-100 kierrosta minuutissa pidempiä aikoja = kuormittaa enemmän hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuin lihaksistoa (joskus saatat tarkoituksellisesti ajaa voimaa jalkoihin jolloin matalat kierrokset ovat tarkoituksellista ja näet että sykkeet pyörivät alhaalla). Syke voi olla alhaalla myös kertyneestä harjoitus- ja tai kokonaisväsymyksestä.

Nämä aluksi.

[Mcross]

Itselläni oli muutama vuosi sitten kuntopyörä kotona. Sykkeet jäi sillä polkiessa matalaksi. Vaikka ulkona sain helposti nostettua hetkellisesti yli 190 lyönnin, niin kuntopyörällä oli vaikeeta saada hetkellisesti edes 150. Ajoasennon yritin saada samanlaiseksi kuin ulkona ajaessa, mutta ei onnistunut täydellisesti. Nykyään töissä on mahdollisuus ajaa wattbike:lla ja sen kanssa ei ole mitään ongelmia nostaa sykettä. En vain saanut "normi" kuntopyörällä jaloista tehoja irti. Pyörissä on eroja.

[hannupulkkinen]

Melkein kakkihan tässä on jo tullut esiin, mutta tuli mieleeni vielä yksi asia. Juostessa aktivoituvat jalkojen kaikki lihakset ja niiden täytyy kantaa kehon paino. Pyöräillessä vain osa jalkojen lihaksista aktivoituu ja varsinkin jos jalat eivät ole kiinni polkimissa.
Siispä pyörälikengät ja klossipolkimet auttavat asiassa. Häkkipolkkimet, eli polkimet, joihin kengät saa kiinni remmeillä ajavat melkein saaman asian.

Kun jalat tottuvat pyöritykseen niin pulssia voi nostaa helposti myös kuntopyörällä.

[fyah]

Itselläni oli muutama vuosi sitten kuntopyörä kotona. Sykkeet jäi sillä polkiessa matalaksi. Vaikka ulkona sain helposti nostettua hetkellisesti yli 190 lyönnin, niin kuntopyörällä oli vaikeeta saada hetkellisesti edes 150. Ajoasennon yritin saada samanlaiseksi kuin ulkona ajaessa, mutta ei onnistunut täydellisesti. Nykyään töissä on mahdollisuus ajaa wattbike:lla ja sen kanssa ei ole mitään ongelmia nostaa sykettä. En vain saanut "normi" kuntopyörällä jaloista tehoja irti. Pyörissä on eroja.

Saman huomion olen tehnyt minäkin. Toisilla kuntopyörillä sykkeet nousevat normaalisti ja toisilla ei meinaa nousta 90% maksimista tai sen yli ennen kuin jalat tyyliin kramppaa. Käytän aina omaa sykemittaria kuntopyörällä (silloin harvoin kun salilla käyn sitä polkemassa) mutta ihan linjassa tuntuu menevän kuntopyörien mittareiden kanssa. Epäilen itse että ajoasento, se minkälainen vastusmalli on kyseessä jne vaikuttaisi sykkeeseen koska mitään muuta syytä en asialle keksi. Kyntopyörällä olen kuitenkin päässyt samaan maksimisykkeeseen pyöräillessä kuin ulkonakin mutta kaikilla kuntopyörillä se tuskin onnistuisi.

[TuulaEJ]

Ja niinkuin mä lulin, että saisin kuntopyörällä sotkemisesta yhden mukavan tavan kuntoilla silloin, kun ei huvita lähteä juoksemaan tai uimaan.... Blääh.

[Mihail]

Käy kokeileen spinninkiä..

[hannupulkkinen]

Ja niinkuin mä lulin, että saisin kuntopyörällä sotkemisesta yhden mukavan tavan kuntoilla silloin, kun ei huvita lähteä juoksemaan tai uimaan.... Blääh.

Ihan hyvää treeniä sillä saat kunhan vain maltat totutella..

[FillaRilla]

Ja niinkuin mä lulin, että saisin kuntopyörällä sotkemisesta yhden mukavan tavan kuntoilla silloin, kun ei huvita lähteä juoksemaan tai uimaan.... Blääh.

Ei kaa siitä mukavaa saa millään, mutta paremman puutteessa menee...
Et muuten ole kauheasti kommentoinut noita neuvoja, esim. tämä minun ja JarmoP:n kadenssiohje. Oliko näin kuin oletimme, että poljet hitaasti? Siis oletko polkenut hitaammin, kuin on neuvottu? Olisi kiva tietää osuuko oma arvaus oikeaan...

"Mutta fiilis on vähän sekava sen "hyödyistä" tämän sykehomman takia"

Varmasti on hyötyä. Jos olet polkenut hitaalla, voimahyöty tulee kuitenkin. Siitä saat juoksuun ylämäkiin varmasti hyödyn ja muutenkin kestovoiman kehittäminen kannattaa. Innostuppa veilä hiihtämään, niin saata olla keväällä vallan mainiossa juoksukunnossa. Lajit tukee toisiaan ja vaihtelu kehittää.