PDA

Näytä tavallinen näkymä : Aloittelevan sykemittaajan kauhunhetkiä: liian korkea syke pk-lenkillä?



Sivut : [1] 2

Trollberga
07.07.2013, 18.31
Taustaa: Pyöräilyharrastukseni on viime vuosina ollut aivan liian epäsäännöllistä ja pahana tapanani on aloittaa aina "uudelleen alusta", kun vanha veri alkaa keväällä vetää maantielle. Ajotekniikkaa, tietotaitoa ja ilmeisesti sellainen fyysinen pohja, joka on suhteellisen helppo herättää henkiin aina uudelleen, tuli kuitenkin hankittua junnuna 1980-luvulla, neljän kilpailukauden aikana. Harrastus kuitenkin lopahti pitkäksi aikaa tuossa 18 vuoden korvilla; aikuisena en ole kuitenkaan saanut itseäni pidettyä paheiden parissa, vaan pyöräilykärpänen on alkanut herättää joka vuosi talviunesta, ennemmin tai myöhemmin (oli tuossa jonkin aikaa sellainenkin jakso, että lenkkiä tuli ajettua talvellakin, mutta aivan viime vuosina on ollut muka talvisin liikaa muuta tekemistä, eikä peruskuntoharjoittelua ole tullut hoidettua).

Tänä vuonna, vapusta lähtien ajokilometrejä on kertynyt noin 1100, mielestäni hyvin kohtuullisia pyörittelylenkkejä korkealla kadenssilla ja enimmäkseen pienillä tehoilla, mutta vähitellen myös vähän vauhdikkaampia vetoja. Tyypillinen lenkin pituus on ollut 50-60 km, lenkkejä kahdesta neljään viikossa. Pelkään kuitenkin, että entisenä kilpapyöräilijänä en oikein tahdo antaa itselleni lupaa ajaa niin hiljaa, kuin 45-vuotiaalle seniorille ja ikuiselle vasta-alkajalle sopisi. Lähtötilanne toukokuun vaihteessa oli täydellinen rapakunto, sillä viime vuoden syyskuun jälkeen en ollut liikkunut käytännöllisesti katsoen lainkaan.

Sain tässä taannoin vihdoinkin hankittua käyttööni sykemittarin ja se on ollut käytössäni tämän viikon lenkeillä, jotka ovat ikävä kyllä jääneet vain kahteen. Tiistaina testailin mittaria ja sykkeitäni, mittasin myös maksimisykkeeni vetämällä lenkin loppupuolella kolmisen kilometriä lähes maksimivauhtia ja vetämällä lopuksi Kuninkaanmäen "HC-nousun" (vitsi vitsi: vrt. Tour de Helsinki (http://www.tourdehelsinki.info/reitti)) ylös aivan täpöillä. Mäen päällä syke kävi arvossa 189, joka on todennäköisesti ainakin hyvin lähellä todellista maksimisykettäni, vaikka se saattaa olla ikääni nähden yllättävän korkea. Tämä tuntuisi selittävän myös lenkin alkupuolen korkeat lukemat: hämmästelin, kun mittari näytti Immersbyntien mäkiä "säästöliekillä" noustessakin yli 180 iskua minuutissa. Tuo maksimiarvo ja lenkin loppupuolen palautusvaiheiden kohtuulliset 130-140 iskua minuutissa huojensivat mieltäni.

Tänään kuitenkin tarkoitukseni oli ajaa rauhallinen peruskestävyyslenkki, jollaisen periaatteessa sitten ajoinkin, 86 km enimmäkseen pienillä välityksillä. Nyt olen kuitenkin hämmentynyt ja huolissani, tuijotettuani sykemittaria helteisen lenkin alusta loppuun asti. Vaikka vauhti oli mielestäni rauhallinen (ensimmäkseen välillä 27-31 km/h, keskinopeus 28 km/h), pulssi pysyi tavattoman korkeissa lukemissa, jatkuvasti alueella 160-170 eli noin 85-90% maksimisykkeestä. Eihän tuollaisella sykkeellä pitäisi tämmöisen turistin pystyä edes ajamaan kolmea tuntia...? Ja vauhti tuntui todellakin kohtuulliselta, noista sykelukemista huolimatta.

Nyt mietityttää, olenko onnistunut vahingossa rääkkäämään itseni ylikuntoon tämän kevään ja kesän aikana, edes tietoisesti rääkkäämättä. Voisiko tuollainen sykealue viitata ylikuntoon? Leposykettä en ole viime aikoina kunnolla mitannut, mutta aktiiviaikoinani (junnuna M18-luokassa) se oli luokkaa 48. Viime aikoina, silloin harvoin kun olen sen mitannut, se on ollut kuudenkymmenen hujakoilla.

P.S. Tiedän kyllä, etten ole toiminut viisaasti, sillä peruskuntoharjoittelua ja monipuolista liikuntaa ei saisi jättää väliin ja hypätä vain keväällä satulaan, mutta silti tilanne on nyt tämä...

sakuvaan
07.07.2013, 18.52
Niin ja tässä nyt on perusoletuksena se että sykemittari toimii oikein?

Trollberga
07.07.2013, 18.58
Hyvä kysymys, kävi mielessä. Mutta miten mittari voisi antaa jatkuvasti ja tasaisesti tuollaista 160-170 iskun arvoa ja kuitenkin reagoida välittömästi esimerkiksi ylämäkiin? Eikö todennäköisempää olisi, että se näyttäisi todellista matalampia arvoja, jättäessään rekisteröimättä osan lyönneistä?

ViliA
07.07.2013, 18.59
^samaa mieltä sakuvaan kanssa, olisiko asetuksissa jotain häikkää. Max. Syke kuullostaa myös aika korkealta jos se kunto ei tosiaan ole terävimmillään. Ei se silti mikään mahdoton/saavuttamaton lukema ole ikäisellesi.

Edit. Eikä noilla harjoitusmäärillä pitäisi kyllä ylikuntoon vielä päästä

Trollberga
07.07.2013, 19.06
Eikä noilla harjoitusmäärillä pitäisi kyllä ylikuntoon vielä päästä
Eipä tosiaan, mutta lähtötilanne huomioon ottaen liian kovavauhtiset treenit voinevat aiheuttaa ylikuntoa.

Tarkemmin ajatellen, eihän se mittarin mittaama hetkellinen syke tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus, vaan laskelmallinen arvo. Täytyypä koettaa mitata perinteisesti kellon kanssa, samalla kun mittari on käytössä.

Jani R.
07.07.2013, 19.07
Joskus löysä paita lepattaa sykemittarin sykevyöhön ja silloin saa lähes tuplasti korkeampia sykkeitä. Voit poissulkea tämän painamalla paitaa kädellä yli puolen minuutin ajan tai mittaamalla sykettä pysähdyksissä. Mitä tästä opimme: osta aina riittävän kireä paita ;)

Trollberga
07.07.2013, 19.09
Joskus löysä paita lepattaa sykemittarin sykevyöhön ja silloin saa lähes tuplasti korkeampia sykkeitä. Voit poissulkea tämän painamalla paitaa kädellä yli puolen minuutin ajan tai mittaamalla sykettä pysähdyksissä. Mitä tästä opimme: osta aina riittävän kireä paita ;)
No minähän en missään liehuvissa tekstiileissä pyöräile, prkl. Luulen siis, että tuo on poissuljettu.

Trollberga
07.07.2013, 19.10
Heureka: nyt tuli mieleen mahdollinen häiriölähde. Paidan alta takataskuun kulkeva kuulokejohto...

hannupulkkinen
07.07.2013, 19.14
Väsyneenä ainakin senioreilla kyllä taitaa käydä toisinpäin, syke ei tahdo nousta ainakaan ensimmäisen tunnin aikana ja lepopäivän jälkeen se ainakin minulla on yllättävän korkealla.
Sinulla on entisenä kilpapyöräilijänä vain kierroskone. Minulla kun on 20 vuotta enemmän ikää kuin Sinulla tämä vielä korostuu. Olen tänä kesänä koittanut ajaa melkein pelkkää peruskuntolenkkiä, jotta jaksaisin talvella hiihtää pitkiä lenkkejä. Jos koittaa pitää pulssin alle teoreettisen aerobisen kynnyksen niin kyllä vauhti on todella hidasta. Millään ei tahdo maltaa ajaa riittävän hiljaa ja siksi olenkin ajanut teoreettista vauhtia kovempaa ilman että siitä on ollut haittaa. Toinen juttu on, että helposti alkaa kerätä kilsoja ja nostaa liian nopeasti määriä. Se on suurempi vaara. Luulen kyllä, että omat kynnysarvoni ovat prosentuaalisesti korkeammat kuin teoreettiset prosentit näyttävät.

Ongelma on siinä, että seniorien treenausta ei ole tieteellisesti tutkittu. Minulla on sellainen käsitys, että kun maksimisyke laskee alas niin aerobinen ja anaerobinen kynnys ei vät laske samaa vauhtia. Itselä on maksimipulssi enää 165 ja pystyn halutessani ajamaan monta tuntia 150 pulssila. Vaikka teorian mukaan pulssini on anaerobisella alueella ja silla voisi ajaa korkeintaan tunnin. Luulen, että et ole ylikunnossa vaan kyse on samasta ilmiöstä kuin minullakin.

Sellaisen olen kyllä huomannut, että palautuminen on tosi hidasta ja kehittyminen myös, mutta sitä tapahtuu.

Trollberga
07.07.2013, 19.22
Kiitos, Hannu, tuo vastaa aika hyvin minun kokemuksiani. Tosin olen kokenut, että saan aika nopeasti kunnon nostettua kohtalaiseksi, mutta niinhän sitä sanotaan, että huono kunto kohentuu hyvää nopeammin. Palautuminen tuppaa olemaan hidasta minullakin.

Trollberga
07.07.2013, 19.34
Muutama vuosi sitten olin jo maaliskuussa aika kovassa iskussa, treenattuani talvellakin. Osuin lenkillä sattumalta yksiin mukavan, suunnilleen samanikäisen ja ennestään minulle tuntemattoman kaverin kanssa. Hiljakseen pyöriteltiin ja höpistiin, mutta lenkin lopuksi lupasin näyttää kaverille hyvän mäkitreenipaikan, jossa kävin monesti työmatkallakin rääkkäämässä itseäni maastosinkulalla: Herttoniemessä Hiihtomäentien kallion päälle rannasta nouseva jyrkähkö mäki, joka alkaa (tai ainakin silloin alkoi) soratienä ja jatkuu asfaltoituna pyörätienä. Kalliolle pääsee myös portaita, ja kaveri kertoi että vaikka hän ei tiennyt pyöräilyreitistä, Hiihtomäentien kallio tunnetaan juoksijoiden mäkiharjoittelupaikkana. Minullahan ei sykemittaria ollut, mutta kaveri kertoi pulssin nousseen mäen päällä 196:een. Luulenpa, että maksimisykkeessä on meillä ikämiehilläkin suuria henkilökohtaisia vaihteluita.

hannupulkkinen
07.07.2013, 19.34
Kiitos, Hannu, tuo vastaa aika hyvin minun kokemuksiani. Tosin olen kokenut, että saan aika nopeasti kunnon nostettua kohtalaiseksi, mutta niinhän sitä sanotaan, että huono kunto kohentuu hyvää nopeammin. Palautuminen tuppaa olemaan hidasta minullakin.
Niinhän se on, että kun on toukokuun alussa alkanut ajaa ja hiihtoa on ollut kohtuullisesti alla ja kunto ei aivan rapa, niin heinäkuun lopulla on voinut ajaa 60-70 kilsaa kolmenkympin keskarilla ja jos sitten on intoutunut ajamaan liian kovaa, niin elokuussa vauhti sitten putoaakin. Nyt yritän välttää liian nopeaa kunnon kohottamista juuri siksi, että tuota putoamista ei tulisi.

timoe
07.07.2013, 19.39
Epäloogisen korkeat sykkeet johtuvat usein käsittääkseni siitä että sykevyön kontaktipinnat kuivuvat ajoviimassa, ja paidan kireydellä tämän kanssa ei ole mitään tekemistä. Älä usko mittariin fundamentalisitsesti, vaan pysähdy ja mittaa syke kaulavaltomposta tai ranteesta, whatsoever niin näet todelliset lukemat. Ongelmaan auttanee sykevyön riittävä kosteutus, tarvittaessa ultraäänitutkimuksissa käytettävällä geelillä ja tai tuulta pitävä etumus niin sykevyö ei kuivu niin helposti. Sen pitää olla myös sopivan kireällä ja sen voi kostuttaa tarv uudestaan urheilujuomalla, syljellä tai muulla nesteellä...

Trollberga
07.07.2013, 19.43
Epäloogisen korkeat sykkeet johtuvat usein käsittääkseni siitä että sykevyön kontaktipinnat kuivuvat ajoviimassa, ja paidan kireydellä tämän kanssa ei ole mitään tekemistä. Älä usko mittariin fundamentalisitsesti, vaan pysähdy ja mittaa syke kaulavaltomposta tai ranteesta, whatsoever niin näet todelliset lukemat. Ongelmaan auttanee sykevyön riittävä kosteutus, tarvittaessa ultraäänitutkimuksissa käytettävällä geelillä ja tai tuulta pitävä etumus niin sykevyö ei kuivu niin helposti. Sen pitää olla myös sopivan kireällä ja sen voi kostuttaa tarv uudestaan urheilujuomalla, syljellä tai muulla nesteellä...
Hyviä pointseja. Tosin tämänpäiväisellä helteellä kontaktipinnat pysyivät takuuvarmasti kosteina.

timoe
07.07.2013, 19.48
Hyviä pointseja. Tosin tämänpäiväisellä helteellä kontaktipinnat pysyivät takuuvarmasti kosteina. Mulla huiteli pk lenkin (keskisyke 114) alussa 10min tänään 200 syke...mutta sen jälkeen alkoi näyttää oikein. Kerran vuosi sitten alkoi tulla täysin käsittämätöntä heittelyä sykkeisiin liian matalia ja liian korkeita, mutta silloin oli sykevyön kontaktipinnat hajalla kun olin liikaa taitellut sitä pestessä ja kuivaksi puristellessa...eli pestävä hellävaroen, ei taittelua!

Jani R.
07.07.2013, 20.06
Epäloogisen korkeat sykkeet johtuvat usein käsittääkseni siitä että sykevyön kontaktipinnat kuivuvat ajoviimassa, ja paidan kireydellä tämän kanssa ei ole mitään tekemistä.

Jos en kastele kontaktipintoja lähtiessä, niin sykemittari ei näytä mitään pitkiin aikoihin, mutta jos vedän sen netistä tilatun paidan päälle, joka on rinnanympäryksestä epätavallisen löysä, niin sopivassa alamäessä paidan lepatus saa aikaan sykkeitä jotka ovat suunnilleen tuplat eli aina yli 220.

Samaa sanoo Polarin sivusto:
http://www.polar.com/fi/tuki/Epatavallinen_sykelukema_harjoituksen_aikana

kolistelija
07.07.2013, 20.15
Kyllä sen erottaa jos mittari näyttää sekolukemaa kuivuuden tai lepattavan ajopaidan takia. Silloin saadaan yleensä korkeimmat lukemat alamäkeen... Sain sellaisen käsityksen ettei tässä välttämättä ole kyse siitä. Mutta voi se toki olla että sykevyö on muuten vaan huono tai ottaa jostain muusta häiriöitä.

Kannattaa huomioda sekin että vyön pitää olla kunnolla ihoa vasten. Minulla on tällaisena kukkakeppinä pakko pitää vyötä ihan pallealihaksen alallaidass, muuten itse vyö lepattaa jossain tuossa kylkiluiden välissä näyttäen mitä sattuu. :D

Trollberga
07.07.2013, 20.25
Minulla oli tänään tosiaan kuulokkeet korvilla (kyllä, se on turvallista, kuulen liikenteen äänet ja jopa linnunlaulun musiikin läpi) ja johto takataskussa olevaan puhelimeen kulki paidan ali rinnan puolelta. Johto on saattanut naputtaa sykevyöhön, ajoviiman ja liikkeiden vaikutuksesta. Sama juttu tosiaan kuin tuon löysän paidan kanssa.

Hassua vain, että minulla tänään sykealue pysyi mittarin mukaan koko lenkin ajan jokseenkin yhtä korkealla, siellä 160 ja 170 välillä. Pysähtyessäkin ja hetken huilattua se oli yli 130. Toisaalta kotiin päästyä ja rappusia kolmanteen kerrokseen noustessa se ei noussut kuin vähän yli tuon 130. Tuolloin olin kyllä poistanut kuulokejohdon paidan sisältä...

tempokisu
07.07.2013, 20.26
Heitä koko sykemittarilla vesilintua ja ajele vaan! Mitä ihmettä ihmiset tuijottaa jotain mittaria " ei voi ajaa kovempaa kun tää näyttää tällee"..no anti näyttää, jos jaksaa niin antaa mennä.
Kyllä nyt aikuinen ihminen tietää jaksaako ja pystyykö, vaiko eikö. Sykemittarista voi katsoa että mikä se maksimi oli, mutta ei sitä kannata rajoittimena pitää.

Trollberga
07.07.2013, 20.36
Heitä koko sykemittarilla vesilintua ja ajele vaan! Mitä ihmettä ihmiset tuijottaa jotain mittaria " ei voi ajaa kovempaa kun tää näyttää tällee"..no anti näyttää, jos jaksaa niin antaa mennä.
Kyllä nyt aikuinen ihminen tietää jaksaako ja pystyykö, vaiko eikö. Sykemittarista voi katsoa että mikä se maksimi oli, mutta ei sitä kannata rajoittimena pitää.
No onhan se näinkin. Tähän asti olen pärjännyt ilman, ja heti kuin sain mittarin, siitä tuli ongelma...

ViliA
07.07.2013, 20.39
^Itse hommasin tänä keväänä ensimmäisen sykemittarin ja kun alkukesän ajeli PK-lenkkejä sykkeiden mukaan niin kummasti kulkee pyörä tällä hetkellä lujempaa kuin aikaisempina vuosin, kun pohjat on kunnossa.
Ennen polkenut juuri tuolla mitä sen on väliä, raudan maku suussa taktiikalla ja vauhdit ruvennut syksyä kohden tippumaan.

Jollain saattaa tuo taktiikka toimia mutta itsellä sykkeiden seuraaminen tuonut huomattavasti lisää sisältöä polkemiseen(enkä polje naama kiinni mittarissa)😄

Trollberga
07.07.2013, 20.41
Sen verran kuitenkin vielä tuota henkilöhistoriallista puolta, että sydämen toiminta on aina vähän askarruttanut. Kävin 16- tai 17-vuotiaana lääkärissä rintakipujen takia ja sydäntä tutkittiin. Lääkäri totesi kuitenkin lopuksi, että kyseessä on "athlete's heart", eikä sen takia kannata olla huolissaan – se on vain niin vahva, että muistuttelee olemassaolostaan. Näin siis silloin nuorukaisena. Huoliini vaikutti silloin varmasti sekin, että yksi tuttu nuori kuski joutui niihin aikoihin lopettamaan kilpapyöräilyn sydänoireiden takia.

TuH
07.07.2013, 23.29
Parikymmentä viestä eikä kenellekään käynyt mielessä ehdottaa ketjun aloittajalle lääkärissä käyntiä...

Sykemittarikin voi joskus olla oikeassa, eikä maksimisyke 189 ole lähellekään normaalia 45-vuotiaalle. Ei vaikka olisi miten kova huippu-urheilijatausta(*. Ja jos lenkin keskiarvosykkeetkin pyörivät 160-170 tienoilla, niin sekin on erittäin poikkeavaa.

En voi sanoa kokeilleeni jokaista sykemittaria, mutta omat kokemukseni virhesignaaleista ovat sellaisia, että lukemat ovat silloin selkeästi "mahdottomia". Siis tyyliin jotain 45 lyöntiä sekunnissa perusrasituksessa tai 225 silloin, kun ei ole vielä päässyt edes pihalta radalle. Trollbergan lukemat ovat kuitenkin suunnilleen oikeassa pallopuistossa ja näyttäisivät vielä reagoivan rasitustasoon. En siis ihan suorilta käsin sivuuttaisi niitä pelkkänä sykemittarin oikutteluna.



(* Sykemaksimin laskemiseen on perinteisesti käytetty kaavaa 220 miinus ikä. Sillä saadaan 45-vuotiaalle maksimisyke 175. Saman ikäisellä huippu-urheilijalla maksimisyke voi olla hieman korkeampi, mutta ei edes teoriassa enempää kuin kymmenen yksikköä.

mutanaama
07.07.2013, 23.55
Älä nyt viitti, mulla tikuttaa vieläkin 185 mittariin, enkä silloinkaan ole rääkännyt itseäni mitenkään mahdottomasti. Ikää on 48, eikä kilpaurheilutaustasta tietoakaan.
Pari vuotta sitten mulla oli samanlaisia oireita, maastossa mäen päällä tuli turhankin helposti 180 lasiin, eikä se tahtonut laskea sieltä mihinkään. Pari lenkkiä piti heittää kesken ja himmailla kotiin hyyyyvin rauhalliseen tahtiin. Syypääksi sykkeisiin ja rytmihäiriöihin löytyi melkoinen ylävatsan tulehdus (närästys) ja jumissa olevat niskat, suhteellisen heikon kunnon ohella. Nämä kun hoidettiin kuntoon, niin alkoi sykkeetkin pysymään aisoissa.

plr
07.07.2013, 23.57
.. maksimisyke 189 ole lähellekään normaalia 45-vuotiaalle.

Maksimisykkeissä on paljon variaatiota. Mitä tuossa lenkeillä välillä vertaillaan sykkeitä, sanoisin että 189 on kyllä aivan normaali maksimisyke tuon ikäiselle. Tunnen yhden pari vuotta nuoremman, jolla kone kiertää yli 200.

TuH
08.07.2013, 00.26
Älä nyt viitti, mulla tikuttaa vieläkin 185 mittariin, enkä silloinkaan ole rääkännyt itseäni mitenkään mahdottomasti. Ikää on 48, eikä kilpaurheilutaustasta tietoakaan.
Pari vuotta sitten mulla oli samanlaisia oireita, maastossa mäen päällä tuli turhankin helposti 180 lasiin, eikä se tahtonut laskea sieltä mihinkään. Pari lenkkiä piti heittää kesken ja himmailla kotiin hyyyyvin rauhalliseen tahtiin. Syypääksi sykkeisiin ja rytmihäiriöihin löytyi melkoinen ylävatsan tulehdus (närästys) ja jumissa olevat niskat, suhteellisen heikon kunnon ohella. Nämä kun hoidettiin kuntoon, niin alkoi sykkeetkin pysymään aisoissa.

Suomessa puolet työikäisten kuolemista aiheutuu sydän- ja verisuonitaudeista. Todennäköisimpiä menehtyjiä ovat ne, jotka sivuuttavat ensimmäiset varoitusmerkit, kuten rytmihäiriöistä kielivät sykepoikkeamat. 45-vuotiaalla ei ole enää mikään teinisydän, eivätkä kestävyysurheilijat saisi muutenkaan luottaa liikaa siihen, että pelkät tuntikausien lenkit pitäisivät sydänsairaudet loitolla.


Maksimisykkeissä on paljon variaatiota. Mitä tuossa lenkeillä välillä vertaillaan sykkeitä, sanoisin että 189 on kyllä aivan normaali maksimisyke tuon ikäiselle.

No ei todellakaan ole normaali terveelle 45-vuotiaalle.

Sauli Lumikko
08.07.2013, 02.07
Onko nimimerkki TuH lääkäri? Jutuista päätellen et ole. Millä taustalla käyt neuvomaan toisille, mikä on normaali maksimisyke terveelle 45-vuotiaalle? Äläkä sano, että ton 220 miinus ikä -kaavan perusteella.

Jani R.
08.07.2013, 05.56
Enoni on vanhempi kuin 45v ja oli lääkäriltä kysynyt että pitäisikö varoa kun sykkeet nousee joskus hiihdossa hetkellisesti korkealle (ylämäki), niin lääkäri oli sanonut että ei tarvitse jos sitä tekee säännöllisesti vaikka kerran viikossa eikä se ole yksittäinen rykäisy kerran parissa vuodessa.

Saan pyöräilyssä sykkeet jopa 207 asti ja pystyn vielä polkemaan, kun taas juoksussa 185 tuntuu todella pahalle. Pyöräillessä voin polkea monta tuntia 180 sykkeillä. Ikää 34v. Ilmeisesti kierroskone täälläkin.

Meillä kierroskoneisillä sykkeitä pitää verrata omiin aiempiin, eikä ikätovereiden tai kavereiden sykkeisiin.

YT
08.07.2013, 06.12
Minulla on maksimisyke 192 ja pystyn vaivatta ajamaan neljän tunnin lenkkejä yli 160 keskisykkeellä. Ikää on 49. Ne, joilla on niitä kaavoja, menkää ompelemaan niistä hameet.

Niin. Ja piti vielä sanoman, että ei ole kilpaurheilijataustaa.

Iglumies
08.07.2013, 07.34
Suomessa puolet työikäisten kuolemista aiheutuu sydän- ja verisuonitaudeista. Todennäköisimpiä menehtyjiä ovat ne, jotka sivuuttavat ensimmäiset varoitusmerkit, kuten rytmihäiriöistä kielivät sykepoikkeamat. 45-vuotiaalla ei ole enää mikään teinisydän, eivätkä kestävyysurheilijat saisi muutenkaan luottaa liikaa siihen, että pelkät tuntikausien lenkit pitäisivät sydänsairaudet loitolla.



No ei todellakaan ole normaali terveelle 45-vuotiaalle.

Eli tämmöisen 47 vuotiaan lähemmäs 190-max. sykkeen omaavan plösön olisi parempi lopettaa liikunta, jottei sydän rasitu liikaa?

Trollberga
08.07.2013, 07.53
Lyhyesti, vastauksia pariin asiaan:

1. Lääkärissä käynti on tietysti hyvä idea. En kuitenkaan ole tällä puheella valmis uskomaan, että maksimisyke 189 on 45-vuotiaalle mitenkään oireellinen tai edes epänormaali, vaikka se ei keskiarvoja noudattaisikaan. Varailen joka tapauksessa aikaa vastaanotolle.

2. Sykemittarin (Suunto T1) jatkuvat virhelukemat ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Testailin mittaria kotioloissa, naputtelin sitä eri tavoin, hyvin kevyesti ja vähän tomerammin, eikä se reagoinut muuhun kuin siihen mihin pitääkin, eli sydämen sykkeeseen. Ainakin levossa lukemat vastaavat täsmälleen kellon kanssa mitattuja.

3. Erilaiset laskukaavat ovat vain suuntaa-antavia. Osoitteesta http://www.brianmac.co.uk/maxhr.htm löytyy esittely erilaisista laskukaavoista ja laskuri, johon voi syöttää oman ikänsä. Tulokset 45-vuotiaalle pyöräilevälle keskivertomiehelle ("average", ei "elite") ovat välillä 174-179 bpm – tosin tulokset olivat samat riippumatta eri muuttujista eli lajista (juoksu, soutu, pyöräily) ja tasosta (average, elite). Eilisen lenkin jälkeen sykemittarini ehdottaa maksimisykkeen päivittämistä 189:stä 190:een, joten olen ilmeisesti onnistunut testaamaan MHR:n lähelle todellista.

4. Nyt aamulla vaikuttaa siltä, että olen palautunut eilisestä kolmen tunnin lenkistä ihan kohtalaisesti, hurjannäköisistä treenisykkeistä huolimatta. Leposyke on OK, kuudenkymmenen kieppeillä.

Juha_H
08.07.2013, 07.53
Tääs näitä eri kaavoja ja niiden tuloksia:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/55/MaximumHeartRateByAgeVariousFormulae.png
Itsekin pyyhin reilusti noiden yläpuolella 35v - 194bpm ja maksimisykkeet ei ole muuttuneet mihinkään (tai nousseet ehkä 1-2bpm) sinä viitenä vuotena kun olen noita vähän aktiivisemmin seurannut

Mulla kävi onnettomuuden jälkeisen reilu puolen vuoden lepojakson jälkeen niin, että lenkkisykkeet huiteli ihan hurjissa lukemissa, 5-6h "pk"-lenkkejä yli 160 sykkeillä. Vuoden-parin vuoden jälkeen paikat vahvistu ja sykkeet putosi reilusti. Sen jälkeen en ole pystynyt pitämään pitkillä lenkeillä enää lähellekään noita 160 sykkeitä, mutta toisaalta pyörä kulkee reilusti kovempaa relusti matalemmilla lukemilla.

mutanaama
08.07.2013, 08.00
Kisulla luulisi lääkärinä olevan enemmän järkeä ja vastuuta kommenteistaan.

Heitä koko sykemittarilla vesilintua ja ajele vaan! Mitä ihmettä ihmiset tuijottaa jotain mittaria " ei voi ajaa kovempaa kun tää näyttää tällee"..no anti näyttää, jos jaksaa niin antaa mennä.
Kyllä nyt aikuinen ihminen tietää jaksaako ja pystyykö, vaiko eikö. Sykemittarista voi katsoa että mikä se maksimi oli, mutta ei sitä kannata rajoittimena pitää.

Se on Kisu hyvä sillä tavalla, että jos sydämen kanssa käy pelleilemään, voip käydä ohraisesti. Epänormaalit sykkeet ja niistä hyvin hidas palautuminen kielii jostain ongelmasta, ylikuntoa ei tuolla treenimäärällä saa aikaiseksi.

Mutta sitten vielä noihin syihin, mitkä itsellä on ollu:

- Huono kunto
- Sairaus tms (esim äkillinen treenin aloitus ja lihasten tulehdustila)
- Nesteytys vääränlainen
- Ravinto ei tue harjoittelua, suolaa kuluu kuumalla aika paljon
- Alkoholin käyttö
- Stressi
- Huono uni
- Jumissa olevat lihakset

Ja juu, en ole lääkäri, vaan sähkömies.

fiber
08.07.2013, 08.19
Sykemittari on huono isäntä, mutta hyvä renki. Ei siitä laitteesta tai statistiikasta löydy tietoa kuinka juuri ketjun aloittajan on hyvä ajaa.

Parasta on tietysti, että keski-ikäinen kuntoilun aloittaja käy maksimirasituskokeessa. Kun siitä tulee puhtaat paperit, voi sykemittarin jättää pois tai käyttää sitä halutunlaisen treenin tai kisasuorituksen tukemiseen. Paras apu siitä onkin siinä, että voi kerryttää tietoa omasta elimistöstä ja sitten pikku hiljaa käyttää sitä hyväksi.

TuH
08.07.2013, 08.34
Eli tämmöisen 47 vuotiaan lähemmäs 190-max. sykkeen omaavan plösön olisi parempi lopettaa liikunta, jottei sydän rasitu liikaa?

Neuvoni oli keskustella ylikorkeasta sykkeestä lääkärin kanssa, ei lopettaa liikuntaa.

TuH
08.07.2013, 08.50
Onko nimimerkki TuH lääkäri? Jutuista päätellen et ole. Millä taustalla käyt neuvomaan toisille, mikä on normaali maksimisyke terveelle 45-vuotiaalle? Äläkä sano, että ton 220 miinus ikä -kaavan perusteella.

Sori ihan kauheesti, en huomannutkaan, että lääkärin paperit olivat pääsyvaatimuksena tähän keskusteluun. Puskista huutelun sijaan voit itsekin käydä googlettamassa mitä erilaiset lähteet kertovat iän ja urheilutaustan suhteesta maksimisykkeisiin. Sieltä löytyy muutakin kuin se 220 miinus ikä -kaava. Vaikka joku aina mahtuu sykekeskiarvojen ulkopuolelle, niin se ei tee siitä normaalia. 45-50-vuotias on pikkuisen liian vanha teeskentelemään, että epänormaalin sykkeen taustalla ei voisi olla myös sydänvaivoja. Ja totta helvetissä sydänvaivojen mahdollisuus kannattaa sulkea lääkärin kanssa uloss.

kolistelija
08.07.2013, 09.03
Sori ihan kauheesti, en huomannutkaan, että lääkärin paperit olivat pääsyvaatimuksena tähän keskusteluun. Puskista huutelun sijaan voit itsekin käydä googlettamassa mitä erilaiset lähteet kertovat iän ja urheilutaustan suhteesta maksimisykkeisiin. Sieltä löytyy muutakin kuin se 220 miinus ikä -kaava. Vaikka joku aina mahtuu sykekeskiarvojen ulkopuolelle, niin se ei tee siitä normaalia. 45-50-vuotias on pikkuisen liian vanha teeskentelemään, että epänormaalin sykkeen taustalla ei voisi olla myös sydänvaivoja. Ja totta helvetissä sydänvaivojen mahdollisuus kannattaa sulkea lääkärin kanssa uloss.
Olet ihan oikeassa siinä että 45-50 on varsin sopiva ikä käydä lääkärissä tekemässä vähän laajempaa tsekkausta. Mutta että akttiiviliikkujan kohdalla olisi epänormaalia että syke nousee tuossa iässä 190:n paikkeille? Siinä tapauksessa en tunne yhtäkään 45-60 vuotiasta joka olisi terve, edes sellaista joka ei liiku aktiivisesti.

Ettei vaan tuo "normaali" lukema tulisi jostain ihme testistä jossa Pentti Ikäinen ja Jorma Keski on laitettu testiin. Iän mukainen maksimi olisi sitten kirjattu sen perusteella.

EDIT:
Otantani on siis kaikki joiden kanssa olen asiasta jutellut. En tietenkään laske niitä jotka eivät oikeasti ole koskaan kokeilleet mihin syke nousee, sillä heillä lukema todennäköisesti jäisi matalaksi jo pelkästään siksi ettei kondis riitä nostamaan sykettä maksimiin.

TuH
08.07.2013, 09.23
Olet ihan oikeassa siinä että 45-50 on varsin sopiva ikä käydä lääkärissä tekemässä vähän laajempaa tsekkausta. Mutta että akttiiviliikkujan kohdalla olisi epänormaalia että syke nousee tuossa iässä 190:n paikkeille? Siinä tapauksessa en tunne yhtäkään 45-60 vuotiasta joka olisi terve, edes sellaista joka ei liiku aktiivisesti.

Ottaen huomioon, että aktiiviurheilijoilla maksimisykkeen ei pitäisi nousta taulukkokeskiarvoista kuin vähäsen, niin 60-vuotiaalla 190 maxHR kuulostaa aika hurjalta. Vertailun vuoksi oman maksimisykkeeni kehitys on seurannut melkein pilkulleen taulukoita, enkä nyt pitäisi itseäni minään sohvaperunana .

Trollberga
08.07.2013, 09.28
Ei tässä ole tarpeen nokitella puolin eikä toisin. Olen kiitollinen kaikista saamistani vastauksista, keskustelu on ollut monitahoinen ja valaisevakin; en odottanutkaan saavani mitään ehdotonta diagnoosia, vaan pikemminkin muiden kokemuksia ja arvioita normaaleista treenisykkeistä ja mahdollisista syistä epätavallisiin arvoihin. Varsinaista diagnoosia menen tosiaan hakemaan lääkäriltä ja koetan siihen asti ottaa rauhallisesti.

JarzaS
08.07.2013, 10.03
Terve vaan, mä olen tällanen 50v
nuori poika jolla massaa vähän liikaa, tällä hetkellä 112kg. Lääkäriltäni (työterveys) kyselin noita sykerajoja ja hänen mielestään kaikki mikä nousee yli 120:n on liikaa (???).
Sykemittareita kuntoilussani (melko epäsäännöllistä ja kausittaista) olen käytellyt jo kohta kai 10 vuoden ajan. Joitakin vuosia sitten kun polvi hajosi ja liikkuminen loppui vähäksi aikaa ja paino pompsahti. Sittemmin taas aktivoiduin ja innostuin pyöräilyyn kun polvi ei enää juoksemista kestänyt. Nyt fillarointi enemmän tai vähemmän säännöllistä mutta tällä hetkellä tavoittellista painon pudotukseen. Siinä sykemittari on oiva apu kun se tehokkain treeni mennään siellä 120-140 alueella. Mittari hälyyttää jos ollaan menossa ylitse. Ilman mittaria alkaa helposti vauhtiahneus. Kadenssia en ole mittaillut mutta veikkaan että jossain 100:n keskiarvoilla menen. Ehdottomana maksimina olen pitänyt itselläni tuommoista 170 ja vain hetkellisesti, tehollisena maksimina olen antanut mennä 160:n tienoilla vaikka vähän pidempäänkin. En ole käynyt rasituskokeissa mutta on filmiä otettu muutamaankin kertaan ja niissä ei mitään ihmeitä. Silti haluan vähän varoivainen olla kun suvussa on erinäisiä perinnöllisiksikin luokiteltavia sydänongelmia, mutsilla ja faijalla molemmilla.
Yllättävää oli kun sykemittarin kertoman mukaan 7km rauhallinen kajakkireussu oli rankempi kuin 25km fillarointi 23km/h keskivauhdilla.

plr
08.07.2013, 10.11
Ottaen huomioon, että aktiiviurheilijoilla maksimisykkeen ei pitäisi nousta taulukkokeskiarvoista kuin vähäsen..

Oliko tähän joku lähdeviite? En muista, että olisin tällaiseen tietoon aikaisemmin törmännyt. Lenkkikaverit joiden kanssa olen sykkeistä keskustellut ovat enimmäkseen kuntoilijoita, toki osa varsin hyväkuntoisiakin. Varalan kuntotestin palautetilaisuudessa Matti Jääskeläinen kertoi, että kynnysarvoissa ja maksimisykkeissä on valtavia eroja. Hänellä oli käsittääkseni aika paljon mittausmateriaalia väitteensä tueksi.

Lisäys: Löysin kuntotestipalautteen. Sivu 14.
tesku.nettiavain.fi/@Bin/141412/Aerobinen+peruskuntotesti+palaute.pdf‎

Marsusram
08.07.2013, 10.46
Maksimisykkeen keskiarvokaavoilla voi kyllä pyyhkiä takapuolta. Vain jos ei muuta arviointitapaa (kuten sykemittari) ole, voi vetää hatusta kaavan mukaisen lukeman.
Sitten vasta jos ollaan siellä vaihteluvälin äärilaidoilla johon 1% kuuluu, kannattaa syy tarkistaa lääkärin kanssa.
Huolestuttavampaa on sykkeen poikkeava vaste kuormitukseen. Jos nousee liian helposti lähelle maksimia tai ei palaudu, on jotain pielessä. Vastaavasti myös jos syke ei nouse.
Sykemittarin toimivuus kannattaa testata toisella mittarilla, ne (varsinkin langattomat) ovat melko häiriöherkkiä laitteita. Kännykkä ja sähkölinjat voivat sekoittaa lukemat.

hannupulkkinen
08.07.2013, 10.50
Kiitos prl. Tuo teskun raportti kannattaa lukea tarkasti. Jääskeläistä olen kunnioittanut aina. Hän oli kouluttajana minun valmentajakoulutuksessani ja edustaa traditionaalista käsitystä kunnon kohentamisesta. Siis määräpainotteista.

JJ69
08.07.2013, 11.06
Kyllähän tuossa maksimisykkeessä on suuri henkilökohtainen variaatio, ei ole olemassa absoluuttista rajaa jolloin max syke muuttuu patologiseksi. Korkeampi syke viittaa yleensä huonompaan peruskuntoon ja hapenottokykyyn. Kestävyysurheilijalla vasen kammio laajenee ja seinämä paksuuntuu (ns urheilijansydän), tuolloin yhdellä pumppauksella lähtee isompi volyymi verta lihasten käytettäväksi. Itse 43-v ja aloitin pyöräilyn viime kesänä. Talvella tuli tehtyä lähinnä reippaita kävelylenkkejä. Ylipainoa runsaat 10 kg, eli vähän yli 90. Jyrkät ylämäet on myrkkyä. Yksin ajettuna 30-80 km lenkkejä 26-30 keskinopeuksilla. Keskisykkeet 125-145, maksimi pyöräillessä 170 ja salibandyssä 185. Näitä pidän normaaleina ja kardiologi antanut puhtaat paperit (tehty mm. sydämen uä, ekg ja rasitus ekg) Mielestäni jos miessukupuoli,ikää yli 40-45, liikapainoa , eikä aktiivista liikuntataustaa kannattaa ehdottomasti käydä lääkärin (mieluiten kardiologin) tutkittavana jos aikoo vähänkään kovempia lenkkejä ruveta tekemään, eikä halua koeponnistaa sepelvaltimoidensa kuntoa maantiellä.
Mitä tulee noihin sykemittarien näyttämiin lukemiin niin ilmeisesti mittarit mittaa taajuutta muutaman sekunnin pätkissä. Tuolloin esim 1-2 hyvänlaatuista lisälyöntiä voi nostaa maksimisykettä, toki vain hetkellisesti. Oma lukunsa on myös todelliset rytmihäiriöt (yleisin hyvänlaatuinen supraventrikulaarinen takykardia) jolloin syke voi esim alamäessä hypätä tasolta 120 tasolle 170-180 ja tätä voi kestää esim. 10-20 sek. minkä jälkeen syke palautuu normaaliksi. Nämäkin kannattaa jättää kardiologin arvioitavaksi. Oma erikoisala siis kaikkea muuta kuin kardiologiaa...

häggens
08.07.2013, 11.55
Itselläni ikää 40-45 ja maksimisyke on 210. Eilen viimeksi Messilän mäessä otti 200 ja torstaina Kaskelan tempo keskisykkeellä 187. Harrastuksen takia käyn säännöllisessä lääkärintarkastuksessa ja samaan liittyen vuosittain polkipyöräergossa. Kunto itsessään ei mikään kova sillä vertailuaineistossa olen alle keskiarvon ikäluokassa. (Joskin taidan pyöriä väärissä porukoissa, kun noita ka:ta parempia ei paljon ympärillä pyöri.)

Maksimisyke ei ole vuosikymmenien aikana laskenut yhtään; ennemminkin noussut parilla pinnalla. Kun maksisykkeistä tulee puhetta, niin yleensä aina joukosta löytyy niitä joilla maksimi on reilusti yli 200 ja niitä jotka hätäisesti saavat 160 rikki.

Sent from my RM-821_eu_finland_354 using Board Express

TuH
08.07.2013, 16.11
Oliko tähän joku lähdeviite? En muista, että olisin tällaiseen tietoon aikaisemmin törmännyt.

My bad, taisin lukea lähteeni vähän huolimattomasti:

Mirkin cites a John Moores University (Liverpool, U.K.) study published in the January 2008 edition of the International Journal of Sports Medicine that indicates that the MHR for male athletes was roughly 202, minus 0.55, times the athlete's age. Female athletes had a MHR of 216, minus 1.09, times the athlete's age. Overall results indicate that trained athletes have MHRs that are significantly lower than inactive people of the same age range.

http://www.livestrong.com/article/82658-athletes-vs.-nonathletes-heart-rate/

Urheilijoiden sykemaksimeissa on siis poikkeamaa, mutta ei ylös, vaan alas.

Samaa ideaa tukee urheilijoiden sykemaksimeita iän, lajin ja harjoittelutaustan mukaan listaava cptips.comin taulukko. Siinä eliittitasolla kilpailevien sykemaksimit ovat järjestään matalampia kuin perusurheilijoilla:

http://www.cptips.com/maxhrsc.htm

hannupulkkinen
08.07.2013, 16.21
Ehkä täällä ei monikaan eliittitason kisaaja ole ollut keskustelussa mukana.

nure
08.07.2013, 16.25
Tempokisun kanssa vahvasti samaa mieltä, mittari laatikossa täysin käyttämättömänä ja homma sujunut näille vuosille asti aivan mainiosti ilmankin. Kyllä keho tuntee kuskin!

plr
08.07.2013, 16.29
Tuossa on muuten se hauska yksityiskohta, että tutkijat haluavat jostakin syystä ennustaa maksimisykettä ensimmäisen asteen polynomilla, jossa muuttujina ovat sukupuoli ja ikä. Kumma, etteivät voi todeta, että maksimi kannattaa käydä mittaamassa eikä arvailla. Erityisesti kun tiedetään, että jakauman varianssi on iso, joten keskiarvoon vertaaminen on aivan roskaa.

JiiH
08.07.2013, 16.37
Varianssin suuruudesta saa vähän käsitystä täältä löytyvistä graafeista: http://fellrnr.com/wiki/Maximum_Heart_Rate

Yksilötasolla noilla kaavoilla ei tee yhtään mitään.

mutanaama
08.07.2013, 17.18
Tempokisun kanssa vahvasti samaa mieltä, mittari laatikossa täysin käyttämättömänä ja homma sujunut näille vuosille asti aivan mainiosti ilmankin. Kyllä keho tuntee kuskin!

Jotenkin ei hämmästytä yhtään:).

TuH
08.07.2013, 17.32
Varianssin suuruudesta saa vähän käsitystä täältä löytyvistä graafeista: http://fellrnr.com/wiki/Maximum_Heart_Rate

Yksilötasolla noilla kaavoilla ei tee yhtään mitään.

Paitsi että tuollaista lausumalla sivuutetaan iloisesti sydänsairauksien mahdollisuus. Eikä sykemittarilukemaan perustuva epäilys ole mitään haihattelua. Jopa Suomen Sydänliiton Sydän.fi -verkkolehden etusivulla kirjoitetaan, että "joskus on aihetta epäillä rytmihäiriötä sykemittarin antaman tiedon perusteella."

Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2009 tutkimus, jonka mukaan jopa joka neljäs 40 vuotta täyttänyt mies on altis sydämen rytmihäiriöille. Eikä se kaikki mene huonojen elintapojen piikkiin, alttius voi olla myös perinnöllistä. Suomessa THL luokittelee sydän- ja versisuonisairaudet kansantaudiksi.

JiiH
08.07.2013, 17.36
Paitsi että tuollaista lausumalla sivuutetaan iloisesti sydänsairauksien mahdollisuus. Eikä sykemittarilukemaan perustuva epäilys ole mitään haihattelua. Jopa Suomen Sydänliiton Sydän.fi -verkkolehden etusivulla kirjoitetaan, että "joskus on aihetta epäillä rytmihäiriötä sykemittarin antaman tiedon perusteella."

Mutta tarkoitetaanko tuolla "sykemittarin antamalla tiedolla" yksilökohtaista maksimia, joka poikkeaa paljon ikäryhmän keskiarvosta, vai jotain muuta?

edit: en siis tosiaankaan halua väheksyä sydänsairauksien riskiä, mutta se, että pelkkä keskiarvosta paljon poikkeava maksimi toimisi minkäänlaisena indikaattorina sydänsairaudesta, olisi minulle ihan uutta tietoa, ja kaipaisin tähän viitettä ennen kuin uskon.

kolistelija
08.07.2013, 17.54
Paitsi että tuollaista lausumalla sivuutetaan iloisesti sydänsairauksien mahdollisuus. Eikä sykemittarilukemaan perustuva epäilys ole mitään haihattelua. Jopa Suomen Sydänliiton Sydän.fi -verkkolehden etusivulla kirjoitetaan, että "joskus on aihetta epäillä rytmihäiriötä sykemittarin antaman tiedon perusteella."

Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2009 tutkimus, jonka mukaan jopa joka neljäs 40 vuotta täyttänyt mies on altis sydämen rytmihäiriöille. Eikä se kaikki mene huonojen elintapojen piikkiin, alttius voi olla myös perinnöllistä. Suomessa THL luokittelee sydän- ja versisuonisairaudet kansantaudiksi.
Siis tottakai voidaan epäillä jotain jos mittari näyttää yhtäkkiä kummallisia lukemia. Se ei kuitenkaan ole yhtään kummallista että maksimisyke on kaukana jostain hölmöstä kaavasta jolla ei todellisuudessa tee yhtään mitään.

Keski-ikäisen nyt on muutenkin hyvä käydä lääkärissä keskustelemassa jos yhtäkkiä aikoo aloittaa urheilun. Omat sykkeensä tuntevalle on aivan se ja sama kuinka kaukana "normista" mennään.

TuH
08.07.2013, 17.55
Mutta tarkoitetaanko tuolla "sykemittarin antamalla tiedolla" yksilökohtaista maksimia, joka poikkeaa paljon ikäryhmän keskiarvosta, vai jotain muuta?

Eiköhän sillä lähtökohtaisesti tarkoiteta sitä, että syke ei ole normaali niin kuin tekstikirjoissa. Ei sitä rytmihäiriödiagnoosia suoraan sykemittarista voi lukea, mutta juuri esimerkiksi korkealle karkaava syke todellakin täyttää rytmihäiriön tunnusmerkistöä, vaikka se ei kaikissa tapauksissa rytmihäiriöksi paljastuisikaan. Rytmihäiriöitä on joka tapauksessa monia eri tyyppejä ja vakavuusasteita, eivätkä ne suinkaan kaikki ole välittömästi hengenvaarallisia.

Kuten tämän ketjun edetessä on moneen kertaan tuotu julki, maksimisykkeissä on yksilökohtaisia eroja. En ole siltikään täysin vakuuttunut, että keski-ikäisen olisi terveellistä treenata kahtasataa hipovissa sykelukemissa. Sellaisen luulisi kuormittavan tervettäkin sydäntä.

TuH
08.07.2013, 18.03
Se ei kuitenkaan ole yhtään kummallista että maksimisyke on kaukana jostain hölmöstä kaavasta jolla ei todellisuudessa tee yhtään mitään. Omat sykkeensä tuntevalle on aivan se ja sama kuinka kaukana "normista" mennään.

Vaikka tavallaan ymmärrän mitä yrität sanoa, niin tällaisia tilastoja voi tulkita valikoiden vain omalla riskillä. Kuten moneen kertaan todettua, sydänsairaudet eivät ole mitenkään harvinaisia. Ne "hölmöt kaavat" ovat varsin kelvollinen perusta epäilyille, että jotain voi olla vialla.

Trollberga
08.07.2013, 18.24
Tässä keskustelussa vilahtanut sana "kilpaurheilutausta" tarkoittaa tosiaan minun tapauksessani vain muutaman vuoden harrastusta teini-iässä. Tämänhetkinen tilanne on sellainen, että jälleen kerran lämmitellessäni vanhaa harrastusta totean, etteivät laiskotellessa kertyneet liikakilot enää lähdekään vyötäröltä parissa viikossa, kuten vielä muutama vuosi sitten saattoi tapahtua – ja muutenkin on syytä olla tarkkana. Sykemittarin käyttöön ottaminen saattoi hyvinkin olla onnellinen asia, koska se pysäytti miettimään pumpun kuntoa. Menen lääkärintarkastukseen.

H. Moilanen
08.07.2013, 18.36
En ole siltikään täysin vakuuttunut, että keski-ikäisen olisi terveellistä treenata kahtasataa hipovissa sykelukemissa. Sellaisen luulisi kuormittavan tervettäkin sydäntä.
Eikös treenaamisessa nimenomaan olekkin tarkoitus kuormittaa kehoa, jolloin palautumisen seurauksena (=ylikompensaatio) keho kestää enemmän kuormaa, eli kunto paranee?

acer
08.07.2013, 19.12
Ikä 52v ja maksimisyke 199. Parempi lopettaa.

lansive
08.07.2013, 19.23
Tässä keskustelussa vilahtanut sana "kilpaurheilutausta" tarkoittaa tosiaan minun tapauksessani vain muutaman vuoden harrastusta teini-iässä.

Teini-ikäisenä harrastattu (kilpa)urheilu tekee aivan peruuttamatonta hyvää sydänlihakselle. Edes huonoilla elitavoilla ei pysty poistamaan nuoruudessa hankittua bonusta.


Sykemittarin käyttöön ottaminen saattoi hyvinkin olla onnellinen asia, koska se pysäytti miettimään pumpun kuntoa. Menen lääkärintarkastukseen.

Sykemittarien yleistyttyä ihmiset ovat tajunneet käydä tutkituttamassa itseään ja saaneet varmuutta siitä, että kaikki on kunnossa tai jotakin on syytä tehdä. Tämä on yleisesti lääkärien tuntema ilmiö, josta ovat hyvin tyytyväisiä. Sykemittari kun antaa hyvin harvoin aivan päättömiä tuloksia jos sitä on vähänkään käytetty oikein.

Itse olen sykemittarin kanssa oppinut kuuntelemaan omaa kehoa. Minulla epäurheilijana ei ollut mitään käsitystä miltä harjoituksen pitää tuntua missäkin vaiheessa, mutta sykemittarin myötä opin tuntemaan oman kropan rajoitukset paljon paremmin. Esim. sunnuntaina Royal Pyöräilyssä oli tavoitteena ajaa pitkä lenkki ilman että kertaakaan menee MK-alueelle. Yhdessä kohtaa lipsahti punaiselle, mutta ei siinä minuuttia kauempaa menty. Ilman mittarilta saatua palautetta vetäisin edelleenkin liian kovia harjoituksia. Oma osansa tässä on työnantajan kustantamilla kuntotesteillä (ei-maksimaalinen ja maksimaalinen) joista sai lisää tietoa omista rajoista ja kunnon kehityksestä.

lansive
08.07.2013, 19.38
Kuten tämän ketjun edetessä on moneen kertaan tuotu julki, maksimisykkeissä on yksilökohtaisia eroja. En ole siltikään täysin vakuuttunut, että keski-ikäisen olisi terveellistä treenata kahtasataa hipovissa sykelukemissa. Sellaisen luulisi kuormittavan tervettäkin sydäntä.

Kukaan ei ole käskenyt keski-ikäistä ostamaan sykemittaria. Jos noudattaa vain UKK-instituutin treeniohjeita eli PK-alueella Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta voivat sykkeet hyvinkin huidella korkealla ilman mitään käsitystä sydämen lyöntitiheydestä. Kunto nousee ja ollaan onnellisen tietämättömiä mistään "vaarasta".

Kyllä minäkin suosittelen lääkärissä käyntiä jos sykkeet ovat korkealla. Minulla "typerä kaava" pitää hyvin paikkansa, mutta siitä huolimatta pumppua on tutkittu useaan otteeseen - kertaalleen jopa päivystyksessä sairaalassa, kun tuli ylläviä ylikierroksia. Sen verran oli kuitenkin tuntumaa omaan kehoon, että ihan selvästi tunsi ettei kaikki ole kunnossa. Mitään ruuansulatusongelmaa vakavampaa ei ole todettu (vrt. jäsen mutamaama) ja kuntoilu on saanut jatkua.

IncBuff
08.07.2013, 19.48
Tempokisun kanssa vahvasti samaa mieltä, mittari laatikossa täysin käyttämättömänä ja homma sujunut näille vuosille asti aivan mainiosti ilmankin. Kyllä keho tuntee kuskin!
Niin mutta tunteeko kuski kehon :)

Ei kannata sykkeenmittausta humpuukiksi tyrmätä suoralta kädeltä. Varsinkin aloittelevilla liikkujilla voi olla helposti hakusessa se kehontuntemus. Itse treenasin aiemmin ihan liian kovaa kunnes hankin sykemittarin joka opetti kuuntelemaan sitä kehoa paremmin ja ottamaan välillä rauhallisemmin. Ilmankin pärjää, mutta jos haluaa tuloksia niin siitä on varmasti hyötyä aloittelijalle tai vähän kokeneemmallakin liikkujalle,

En minä nykyäänkään ota joka lenkille mittaria mukaan etenkään kun menen maastopyöräilemään. Juostessa ja krossarilla ajaessa se on useimmiten mukana kun se on enemmän tavoitteellista treenamista kuin hauskanpitoa. Mä olen kyllä varsinainen diesel. En ole pyörän päällä tänäkään kesänä saanut edes tuota iän mukaan laskettua maksimia tauluun vaikka aika tiukkaakin nousua on välillä ajettu.

arctic biker
08.07.2013, 20.10
60v ja maksimi yli 180. Kuin paljon yli niin häätyy piruuttaan viikolla testata. Leposykettä vuosien tauon jälkeen sain aikaseksi mittailla, 48 näyttäis olevan. Parraassa nuoruusiän iskussa kun olin niin 42 tahi jotain. Sen aikaisia maksimisykkeitä en tiijä kun ei ollut mittareita siihen aikaan. Vuosi sitten kävin semmosen pikkasen isomman leikkauksen läpi ja ennakkotutkimuksia kovasti hyö tekivät. Kardiologin mukaan ihan hyvä pumppu, kyllä tuo kestää kirurgien tupertamisenkin ihan hyvin.

arctic biker
08.07.2013, 20.22
Olen nyt aloittanut kaiketi kuudennen kerran rapiaan kymmeneen vuoteen (halpis)sykemittarin osa-aikaisen käytön. Motiivina etten kovasti vanhenevaa kehoani ylikuormittaisi. Leposyke-arvoja koitan kattella pikkasen tiheemmin. Ylihuomenna esikoisen ansiosta pääsen tutustumaan Polarin viimesimpään tekniikkaan. Tosin pyörän päällä ei Polari poikaa auta, iskä jättää hänet mennen tullen. Vaan pärjäänkö 26jäykkäperällä 29täysjoustolle??? Koitan parhaani! Ja siinä kisassa ei sykemittareita katota.

Il ciclista di Roine
09.07.2013, 21.37
Ciao tutti,

Työantajani laittoi koko puulaakin UKK-instituutin järjestämään kuntoselvitykseen viime syksynä 2012 ja omaksi maksimisykkeeksi määräytyi 185. Ikä 45. Paino 70 kg. Eikä ole ollut minkäänmoista omatoimista liikunta-aktiviteettiä ennen kesää 2009! Pelästytti tuolloin vasemman käden sormien puutuminen. Vaiva jatkuu yhä (toisinaan) - pyöräily ei sitä poistanut ja suomalainen lääkäriosaaminen ei osaa selittää ongelman syytä.

Tänään tuli taas tuijoteltua tiivisti mittaria pitäen sykkeen maksimissaan 75 % - jussiveikkasen treenivinkin mukaan. Näin 75 km lenkillä keskariksi tuli hieman 27,47 km/h kasikiloisella Bianchilla [Zone 1/2/3: 00:45:23 / 01:59:09 / 00:00:30; HR Avg/Max: 133/150].
Pitkällä Vanajan kierrolla (102 km) maanantaina PK-keskinopeus 27,71 km/h, tuulisuus vaikuttaa nopeusarvoon [Zone 1/2/3: 01:18:07 / 02:21:06 / 00:00:09; HR Avg/Max: 131/151].
Sunnuntaina Lahdessa huviretkipyöräilyä sillä aurinkokansipaikalla vapaalla nopeudella 32,24 km/h [Zone 1/2/3: 00:38:02 / 02:27:03 / 00:56:09; HR Avg/Max: 141/172].

miyata
11.07.2013, 15.41
Tuossa tuli vedettyä reipas kilometrin veto, jossa syke kiipesi taivaisiin. Vetoa edelsi lyhyempi rykäisy eli pumppu taisi olla hereillä..
Hieman hirvitti, kun mittaria vilkaisin, niin syke oli 208. Lopulta, kun purin lenkin, syke max oli 227!! Normaalisti olen sykkeet saanut 186-192, mikä lienee tavanomaista 45-ikäiselle miehelle. Sykekin laski kuitenkin suht pian vedon jälkeen.

Loppulenkki menikin normisti. Mahtoikohan garmin heittää vähän lisää maximi sykkeeseen? Itseä vähän epäilyttää lukema, vaikka kolmisen vuoden aikana garmin on näyttänyt ihan asiallisia lukemia ja lukemattomia kertoja olen tuossa ajanut.
http://farm6.staticflickr.com/5321/9262750272_9d5f813cba_z.jpg

sledgehammer
11.07.2013, 16.41
Mulla sykevyön täytyy olla tosi märkä tai ukon kunnolla hiessä, että toimii luotettavasti. Noita +200 sykkeitä tulee, kun vyö alkaa temppuilla. Voihan se pumppu toki tuollaisia lukemia lyödä, mutten pidä sitä todennäköisenä.

timoe
11.07.2013, 18.20
Uittu! Uskokaa jo että nuo ketjun aloittajan mainitsemat sykkeet ovat vain sykemittarin näyttämiä lukemia kunnes hän on mitannut reilun lämmittelyn + pitkän ylämäkivedon jälkeen hämärän rajamaille tiristettyään sekunttikellolla (kellolla joka näyttää sekuntit) maksimisykkeensä, jos se on reilusti päälle 200, vaikka 230, kannattaa käväistä tohtorilla. jos lenkin alussa ei edes ole hengästynyt ja on 130-140 syke en usko ennen kuin heppu pysähtyy ja mittaa ne taas sekuntikellolla. Olin nuorena miehenä teho-osastolla amanuenssina. Kokenut tehohoitolääkäri sanoi ensimmäisena aamuna: Sun ei tarvitse oppia täällä kuin 1 asia: Älä usko näitä kaikkia elektronisia vempaimia ja lukemia, vaan katso miten potilas voi....PS 53 v ja juosten max syke 179, pyörälllä en ole viitsinyt koittaa kun voimantuotto loppuu ennen hapenottokykyä. 47v 190 max sykkeisen TÄYTYY liikkua. Ihan niin kuin senkin jonka max on vaikka 160 :) Niin joo aikanaan on sydämet ultrattu ja joka päästä tähystetty ja kokokehon TT otettu ja silti saisin tn 180 jos oikein yrittäisin

Järvinen
11.07.2013, 19.38
Tuossa tuli vedettyä reipas kilometrin veto, jossa syke kiipesi taivaisiin. Vetoa edelsi lyhyempi rykäisy eli pumppu taisi olla hereillä..
Hieman hirvitti, kun mittaria vilkaisin, niin syke oli 208. Lopulta, kun purin lenkin, syke max oli 227!! Normaalisti olen sykkeet saanut 186-192, mikä lienee tavanomaista 45-ikäiselle miehelle. Sykekin laski kuitenkin suht pian vedon jälkeen.

Loppulenkki menikin normisti. Mahtoikohan garmin heittää vähän lisää maximi sykkeeseen? Itseä vähän epäilyttää lukema, vaikka kolmisen vuoden aikana garmin on näyttänyt ihan asiallisia lukemia ja lukemattomia kertoja olen tuossa ajanut.


Vaihda patteri lähettimeen, saattaa olla siitä kiinni? Ainakin itsellä alkaa sykemittari näyttämään välillä huikeita sykepiikkejä kun patteri alkaa hiipumaan. Ja topicin aloittajalle suosittelen kunnollista ergotestiä jollain testiasemalla, ja kaikille muillekin jotka aloittaa urheilun pitkähkön tauon jälkeen, sen jälkeen ei tarvitse arpoa sykkeiden kanssa. Ne "sykekaavat" esim 220-ikä on aivan saatanasta, saattaa osua ihan oikeaan, mutta aivan yhtä hyvin on ihan päin peetä. Juoksulenkkiporukassa on n. 50vee entinen arvokisajuoksija jolla edelleen maksimisyke n. 210...

msl
11.07.2013, 20.12
Tänään kuitenkin tarkoitukseni oli ajaa rauhallinen peruskestävyyslenkki, jollaisen periaatteessa sitten ajoinkin, 86 km enimmäkseen pienillä välityksillä. Nyt olen kuitenkin hämmentynyt ja huolissani, tuijotettuani sykemittaria helteisen lenkin alusta loppuun asti. Vaikka vauhti oli mielestäni rauhallinen (ensimmäkseen välillä 27-31 km/h, keskinopeus 28 km/h), pulssi pysyi tavattoman korkeissa lukemissa, jatkuvasti alueella 160-170 eli noin 85-90% maksimisykkeestä. Eihän tuollaisella sykkeellä pitäisi tämmöisen turistin pystyä edes ajamaan kolmea tuntia...? Ja vauhti tuntui todellakin kohtuulliselta, noista sykelukemista huolimatta.


Oliko vaan huono päivä? Mites tämän jälkeen lenkeillä on mennyt? Ja oikeastiko tuntui leppoisalta ajelulta? Mikäli lähtökohta pari kk sitten oli "täydellinen rapakunto" ja nyt ajelet leppoisan rauhallisesti yksin(?) abaut 28 keskarilla 86km niin luonnonlahjakkuudelta tämä mun korviin kuulostaa. Sykkeisiin en ota kantaa muuta kuin että kyllä näillä main omatkin lukemat liikkuu ja että se voi olla kovaa tunnustaa itselleen, että joutuu ajamaan vaikka 25kmh keskarilla, että saa sykkeet pidettyä kunnolla pk-tasolla (puhun omasta puolestani). Olen parisen vuotta nuorempi. Oma fiilispohjalta funtsittu (ja laskennallinen myös) aerobinen kynnys on noin 150 ja maksimit fillarilla tänä vuonna reilut 190.

malinuaa
11.07.2013, 20.18
Itselläni oli ennen sykevyö liian löysällä ja alaotteelta ajaessa asento muuttui niin, että kontaktipinnat eivät olleet enää ihoa vasten.
Siitä syntyi just noita 220 bpm piikkejä.

harmis
11.07.2013, 21.52
Kaksi asiaa mitkä pitää varmistaa ennen kuin kannattaa alkaa ihmettelemään luonnottoman kovia sykkeitä:
1) Varmista että sykepannan kontaktipinnat ovat märät
2) Varmista että sykepanta on riittävän kireällä

Varsinkin ihmisillä joiden rinnan kohdalla on vain luuta ja nahkaa niin panta pitää vetää ihan v...n kireälle jotta se ei matalassakaan ajoasennossa pääse liikkumaan tai irtoamaan iholta. Minulla panta helposti liikahtaa eri kohtaan pyöräillessä ja kun se uusi kohta on kuiva niin mittaa mitä sattuun lukemia.

T. muutamankin kerran yli 250 sykkeitä kellottanut fillaristi/juoksija.

CwA
16.07.2013, 21.10
Jos noudattaa vain UKK-instituutin treeniohjeita eli PK-alueella Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta voivat sykkeet hyvinkin huidella korkealla ilman mitään käsitystä sydämen lyöntitiheydestä. Kunto nousee ja ollaan onnellisen tietämättömiä mistään "vaarasta".


Entäs kun puhuminen pistää puuskuttamaan ja seudulla jossa asuu on vain isoja mäkiä ja isompia, pihasta ei juuri pääse pois niin että pystyisi puhumaan ilman että pitäisi vedellä syvään henkeä kesken lauseiden, edes kävellen?

140-150 sykkeellä loppuu jo happi, pakko pitää tuon alle sykkeet tai meno pysähtyy ilman repimiseen ja olo on kuin kalalla kuivalla maalla.

Kuitenkin jos malttaa pitää sykkeen pääosin 100 pinnassa ja mahdollisimman pitkälti alle 150, niin voi ajaa suht raskaita mäkiäkin 40km edestä.

Mitään vikaa ei ole löydetty, mutta tuntuisi kuin keuhkoista puolet olisi poissa pelistä. Keuhkokuumeen takia teholla joskus pari viikoa on tullut pötköteltyä, istumatyötä pari vuosikymmentä ilman kuntoilua, nykyään liki päivittäin vähintään tunti pienen hien liikuntaa, jossa väistämättä tulee välillä noita mäkiä ja syke 150 pintaan kun ajaa niin hitaasti kuin pystyy, taluttaminenkin raskaampaa.

Eikös tämä tarkoita vähän sitä, että turvallisissa rajoissa jos tahtoisi pysyä, niin olisi mahdotonta pyöräillä ja pitäisi muulla kevyellä harjoituksella mennä?

No, vähän itse mittaria käytän, menen sen mukaan että nautinto on mukana, eikä tee pahaa, nauttii raittiista ilmasta, maisemista ja se matka minkä pystyy kunnon puolesta ajamaan on moninkertaistunut, mutta yhä pelkkä puhuminen alkaa hengästyttämään, mutta kunhan kone lämpiää, niin merkittävästi parempiin suorituksiin pystyy kuin ennen päivittäisien lenkkien aloittamista.

Ohjenuora puheesta on varmastikkin hyvä ja toimiva enemmistölle, mutta mietin onko mussa vikaa jota tohtorit eivät tahdo myöntää, vai onko mahdollisesti tuo pitkä istumatyö ja huono kuntoilu epästandardeja tekijöitä jotka heikentävät sanonnan toimivuutta, toki tälläisiä läskimooseksia on tulevaisuudessa yhä vain enemmän johtuen it-maailman kiivaasta tahdista, ulkoilun katoamisesta nettien yms. johdosta, jolloin on enemmän yksilöitä, jotka vasta myöhemmin alkavat tekemään töitä korjatakseen tilannetta ja ehkä ei päde heihin tai ehkä oikeasti jo kävely on heille riski?

Se jos mulle tulee slaagi, niin saapa suurpedot uuden haaskan, ei se jatko-ajalla niin tärkeää enää ole elääkö päivän vai 40 vuotta, mutta oman kehon viestejä pyrin kuuntelemaan ja menemään varmuuden vuoksi vähän vielä hiljempaa, joten kuvittelen että hyvin sitä pärjää ja toisaalta keuhkot taitaa pitää huolen, ettei ainakaan kovin pitkäksi aikaa pääse kovin hurjiin sykkeisiin, toisin kuin joskus vielä pääsi, mutta enemmänkin mua kiinnostaa yleisellä tasolla kaikenlaiset syy-/seuraus-suhteet, jotka voivat ehkä tuoda jollekulle toiselle laajempaa kuvaa turvallisesta liikkumisesta, sekä siitä kuinka keho toimii, kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa jne.

CwA
16.07.2013, 21.15
Jos noudattaa vain UKK-instituutin treeniohjeita eli PK-alueella Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta voivat sykkeet hyvinkin huidella korkealla ilman mitään käsitystä sydämen lyöntitiheydestä. Kunto nousee ja ollaan onnellisen tietämättömiä mistään "vaarasta".


Entäs kun puhuminen pistää puuskuttamaan ja seudulla jossa asuu on vain isoja mäkiä ja isompia, pihasta ei juuri pääse pois niin että pystyisi puhumaan ilman että pitäisi vedellä syvään henkeä kesken lauseiden, edes kävellen?

140-150 sykkeellä loppuu jo happi, pakko pitää tuon alle sykkeet tai meno pysähtyy ilman repimiseen ja olo on kuin kalalla kuivalla maalla.

Kuitenkin jos malttaa pitää sykkeen pääosin 100 pinnassa ja mahdollisimman pitkälti alle 150, niin voi ajaa suht raskaita mäkiäkin 40km edestä.

Mitään vikaa ei ole löydetty, mutta tuntuisi kuin keuhkoista puolet olisi poissa pelistä. Keuhkokuumeen takia teholla joskus pari viikoa on tullut pötköteltyä, istumatyötä pari vuosikymmentä ilman kuntoilua, nykyään liki päivittäin vähintään tunti pienen hien liikuntaa, jossa väistämättä tulee välillä noita mäkiä ja syke 150 pintaan kun ajaa niin hitaasti kuin pystyy, taluttaminenkin raskaampaa.

Eikös tämä tarkoita vähän sitä, että turvallisissa rajoissa jos tahtoisi pysyä, niin olisi mahdotonta pyöräillä ja pitäisi muulla kevyellä harjoituksella mennä?

No, vähän itse mittaria käytän, menen sen mukaan että nautinto on mukana, eikä tee pahaa, nauttii raittiista ilmasta, maisemista ja se matka minkä pystyy kunnon puolesta ajamaan on moninkertaistunut, mutta yhä pelkkä puhuminen alkaa hengästyttämään, mutta kunhan kone lämpiää, niin merkittävästi parempiin suorituksiin pystyy kuin ennen päivittäisien lenkkien aloittamista.

Ohjenuora puheesta on varmastikkin hyvä ja toimiva enemmistölle, mutta mietin onko mussa vikaa jota tohtorit eivät tahdo myöntää, vai onko mahdollisesti tuo pitkä istumatyö ja huono kuntoilu epästandardeja tekijöitä jotka heikentävät sanonnan toimivuutta, toki tälläisiä läskimooseksia on tulevaisuudessa yhä vain enemmän johtuen it-maailman kiivaasta tahdista, ulkoilun katoamisesta nettien yms. johdosta, jolloin on enemmän yksilöitä, jotka vasta myöhemmin alkavat tekemään töitä korjatakseen tilannetta ja ehkä ei päde heihin tai ehkä oikeasti jo kävely on heille riski?

Se jos mulle tulee slaagi, niin saapa suurpedot uuden haaskan, ei se jatko-ajalla niin tärkeää enää ole elääkö päivän vai 40 vuotta, mutta oman kehon viestejä pyrin kuuntelemaan ja menemään varmuuden vuoksi vähän vielä hiljempaa, joten kuvittelen että hyvin sitä pärjää ja toisaalta keuhkot taitaa pitää huolen, ettei ainakaan kovin pitkäksi aikaa pääse kovin hurjiin sykkeisiin, toisin kuin joskus vielä pääsi, mutta enemmänkin mua kiinnostaa yleisellä tasolla kaikenlaiset syy-/seuraus-suhteet, jotka voivat ehkä tuoda jollekulle toiselle laajempaa kuvaa turvallisesta liikkumisesta, sekä siitä kuinka keho toimii, kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa jne.

El-Carpaso
16.07.2013, 22.33
Hapenottokyky voi olla aika kadoksissa jos ei ole pitkään aikaan kunnolla keuhkoja ja sydäntä treenannut. Veren maku tulee suuhun helposti ja sykkeet huitelee taivaissa.
Pikkuhiljaa kun kunto kehittyy niin kroppa tottuu korkeampiin sykkeisiin ja pitää ne myös matalempina.

Ennen ku rupeaa erityisemmin ns. Puskista treenamaan spesifiä sykealuetta olis hyvä vahvistaa vartaloa rauhallisesti lisäämällä jäätävästi perusliikuntaa ja sit lisäämällä lenkkimäärää pikkuhiljaa. Rauhallisia lenkkejä niin että tulee erilaisia rasitusasteita kuitenkin hyvällä fiiliksellä. Hyvän peruslenkin jälkeen pitäis olla freesi olo.

Sit parin kolmen kuukauden vahvistusjakson jälkeen voi ruveta miettimään sykealueita jos kiinnostaa. Vanhemmilla vahvistusjakso voi kestää myös pidempään.

Itse seuraan sykealueita nykysin kuin raamattua koska meikälle hiilarin kulutuksen seuraaminen ja vartalon rasvan käytön kehittäminen on ns. lifelineja ja tulevat pelaamaan aika merkittävää roolia tulevaisuuden pitkillä matkoilla

CwA
16.07.2013, 23.32
Hapenottokyky voi olla aika kadoksissa jos ei ole pitkään aikaan kunnolla keuhkoja ja sydäntä treenannut. Veren maku tulee suuhun helposti ja sykkeet huitelee taivaissa.
Pikkuhiljaa kun kunto kehittyy niin kroppa tottuu korkeampiin sykkeisiin ja pitää ne myös matalempina.

Ennen ku rupeaa erityisemmin ns. Puskista treenamaan spesifiä sykealuetta olis hyvä vahvistaa vartaloa rauhallisesti lisäämällä jäätävästi perusliikuntaa ja sit lisäämällä lenkkimäärää pikkuhiljaa. Rauhallisia lenkkejä niin että tulee erilaisia rasitusasteita kuitenkin hyvällä fiiliksellä. Hyvän peruslenkin jälkeen pitäis olla freesi olo.

Sit parin kolmen kuukauden vahvistusjakson jälkeen voi ruveta miettimään sykealueita jos kiinnostaa. Vanhemmilla vahvistusjakso voi kestää myös pidempään.

Itse seuraan sykealueita nykysin kuin raamattua koska meikälle hiilarin kulutuksen seuraaminen ja vartalon rasvan käytön kehittäminen on ns. lifelineja ja tulevat pelaamaan aika merkittävää roolia tulevaisuuden pitkillä matkoilla

Noilla periaatteilla aika pitkästi on nyt noin puoli vuotta menty, verenmaku tulee suuhun tosiaan aika helposti jos vähänkin kovemmin repii ja kovemminhan täytyy repiä jos meinaa johonkin ylipäätään päästä, kas ne mäet kun tekee sen, mutta monessa suhteessa alkaa olla jo sellainen kunto, että vain ne muutamat jyrkimmät paikat pistää enää niin mahdottoman koville.

Pyörällähän tasaisessa maastossa voi ajaa kevyemmällä rasituksella kuin mitä kävely on rasituksena, alussa se 6km kävelyä kevyempänä oli jo aika raskas, mutta siitä kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvasti, pikkuhiljaa tosiaan suorituksen kestoa lisäillyt ja sen olen huomannut, että yhä paras fiilis on kun syke noin 100 max 120, siitä yli menee vähän huonommaksi ja 120 yli menee tosi helposti. Ehkä kuntoilu on väärä termi, kuntoutumisesta pitäisi ehkä ennemminkin puhua.

Oma uskomus on, että vuoden päästä voin ehkä ajella ihan oikeita kuntolenkkejä, joissa olisi vauhtiakin enemmän kuin 7-15km/h ilman, että tuntuu pahalta, mutta aika näyttää kuinka käy, voin kuitenkin nostaa moninkertaisesti painavia esineitä, liikkua moninkertaisia matkoja, moninkertaisella nopeudella, mitä alussa.

20 vuotta toimistotuolissa ja liki 10 vuotta keskimäärin 1.5 sinistä suklaalevyä päivässä tekee sen, että aikaa tosiaan menee korjaukseen, mutta kaikille muille huonoissa lähtökohdissa oleville kannustuksena, kyllä se paranee, kun sitkeästi tekee.

Tuo vahvistumiskausi on mulle sinällään ihan uusi juttu, pelkkää peruskuntoahan pääosin on tullut harjoiteltua, tai pyritty siihen, mutta voima on lisääntynyt kestävyyttä enemmän, on suorastaan naurettavaa kuinka 100kg voi siirtää kohtuudella, 40kg ei tunnu oikein missään kun nostaa ja alussa ponnistelin 10kg kanssa, 20kg fillari oli todella vaikea nostaa, nyt sitä ei oikein edes huomaa kun nostaa kynnyksen yli.

Ehkä kestävyyttä pitäisi harjoittaa vieläkin rauhallisemmalla sykkeellä ja vielä pisemmällä lenkillä, 2-3h ollut enimmäkseen lenkkien mitat.

Pitkät matkat ja toisaalta maastoajo olisi itsellä joskus toiveissa.

Olisinko tässä samassa tasossa jos olisin treenannut pitää pystyä puhumaan periaattein, en tiedä, olisinko edes voinut lähteä liikkumaan, kun jo pelkkä puhuminen hengästytti, kuten se yhäkin tekee, vaikea sanoa, mutta alussa ajaa sen verran kun tuntuu hyvältä, sitten pysähtyy, ihmettelee vaikka luontoa ympärillä, harrastaa vaikka valokuvausta, sitten kun kroppa rauhoittunut, niin ajaa pisemmälle, noin pätkissä kun ajoin, niin sain suoritukselle vähin erin riittävästi mittaa ilman että verenmaku suussa ja että tuli paha fiilis, siitä sitten kehittyi paremmaksi päivittäisillä toistoilla, ehkei kaikkien oppien mukaan.

Aiempina vuosina sitä tuli vedettyä apinanraivolla ja ei siitä oikein mitään tapahtunut, siinä mielessä pitää pystyä puhumaan ohje on varmasti hyvä, jos edes jotenkuten pystyy puhumaan, niin parempi se on kuin pelkkää hengityksen korinaa :)

Sykkeetkin on varmasti toimivia ja tärkeitä, muttei nekään varmasti ole mitään kaikkivoipia absoluuttisia totuuksia, mutta jos kädet sätkii pumpun tahtiin, niin sitten on menty liian kovaa.

kolistelija
17.07.2013, 04.55
Isolla miehellä mäetkin ovat isompia...

Voisin kuvitella että keskivertokondis ja selvä ylipaino tarkoittaa automaattista maksimivetoa jokaisessa isommassa mäessä. Tällaisella kukkakepilläkin kääntyy kampi aika hitaasti jos jyrkän mäen ajaa PPPP alueella. Siksi ajattelen että isomman miehen tapauksessa siitä ehkä tulee maksimiveto...

Ei sen kummempaa. Eiköhän se oma syke tule tutummaksi ja kondis nousee kun vaan malttaa olla repimättä liikaa aluksi. :)

El-Carpaso
17.07.2013, 08.00
Juu ja on siinä sekin, että jos ylipainoa löytyy, niin sekin tietenkin laittaa lisää rasitusta sydämmelle (jokaisessa rasvakilossa kuitenkin myös kiertää veri) eli kun paino tippuu myös suorittamisen pitäis helpottua kokonaisvaltaisesti.

Ps. Kävely vahvistaa todella hyvin. Mun duuni on käytännössä 8h kävelyä päivässä hyvällä tahdilla ja aika moni ongelma on poistunut

Roko
17.07.2013, 09.17
Nuo "hullut" maksimisykkeet kannattaa ottaa kriittisesti ja tarkistaa ne. Esim. itsellä (polar rx5 tai jotain) pystyy purkamaan harjoitukset koneelle ja voi katsoa kartalta kahden sekunnin välein mitatut arvot. Jos maksimisykkeet on tulleet alamäessä, tai muuten edellisistä tai seuraavista arvoista suuresti poiketen, kyseessä on varmastikin mittausvirhe tai -häiriö. Itsellä häiriöitä tullut vain juuri lenkin alussa, jos vyön pinnat eivät ole kunnolla ihossa kiinni tai kuivina.

Itse olen mittaillut cooperin testissä 200 avg ja 206 max, joita pidän aivan luotettavina. Toki kamalia tuloksia, mutta vastaavaa tasaista kovatehoista reeniä ei ole tullut tehtyä (bmi 28. 8, tulos 2880). Korista olen pelaillut viitisen vuotta aktiivisesti edellisvuoden suomen ykkösjoukkoeessa, ikää 16.

Pyöräillessä vaikka 55 km 31 avg vauhdilla syke on ollut 155 luokkaa, eikä oikeastaan tunnu juurikaan missään ( Messukylä - luhalahti melko tyynellä kelillä). Mutta pyöräiltyä ei ole tullut aktiivisesti aikaisempina vuosina , niin varmaan oikeanlaisilla lenkeillä saa sykkeet laskemaan melko nopeasti vielä tässä iässä.

Sent from my GT-I9300 using Tapatalk 2

PatilZ
17.07.2013, 11.36
My bad, taisin lukea lähteeni vähän huolimattomasti:

Mirkin cites a John Moores University (Liverpool, U.K.) study published in the January 2008 edition of the International Journal of Sports Medicine that indicates that the MHR for male athletes was roughly 202, minus 0.55, times the athlete's age. Female athletes had a MHR of 216, minus 1.09, times the athlete's age. Overall results indicate that trained athletes have MHRs that are significantly lower than inactive people of the same age range.

http://www.livestrong.com/article/82658-athletes-vs.-nonathletes-heart-rate/

Urheilijoiden sykemaksimeissa on siis poikkeamaa, mutta ei ylös, vaan alas.

Samaa ideaa tukee urheilijoiden sykemaksimeita iän, lajin ja harjoittelutaustan mukaan listaava cptips.comin taulukko. Siinä eliittitasolla kilpailevien sykemaksimit ovat järjestään matalampia kuin perusurheilijoilla:

http://www.cptips.com/maxhrsc.htm

Suosittelisin lukemaan linkkaamasi lähteet huolellisemmin. Ja perehtymään Mooresin alkuperäisartikkeliin.

Olet tässä säikeessä mielestäni sotkenut kaksi asiaa. Olen samaa mieltä, että henkilön joka aloittaa liikuntaharrastuksen keski-iässä kannattaa tutkituttaa sydämensä kunnon. Sen sijaan päättely, että korkeamman maksimisykkeen omaavat olisivat enemmän riskissä tai se itsessään olisi oire koronaaritaudista, on virheellinen. Pelkästään keskiarvoon perustuva arvio vaikka meillä olisi tiedossakin myös hajontatiedot, eivät anna mahdollisuutta tehdä yksilöä koskevia kliinisiä arvioita. Minun tiedossani ei ole ensimmäistäkään tutkimusta, jossa olisi tutkittu, mikä on tuosta oletetetusta ikään perustuvasta keskiarvosta poikkeamisen ja koronaaritaudin välinen suhde. Eli ei olla tutkittu sitä, onko odotetun laskennallisen keskiarvon ylittävillä suurempi riski (RR= risk ratio) sairastaa piilevästi kuin niillä jotka ovat keskiarvossa tai alle. Voi olla siis toisaalta riskialtista sanoa, ettei sellaisen tarvitsisi tutkituttaa itseään, jonka maksimisyke on tuossa odotetussa keskiarvossa.

Lisäksi otan esille vielä yhden tutkimuksellis-teknisen ongelman tässä iän ja maksimisykkeen välisen suhteen ilmiössä. Ilmiötä koskevat tutkimukset ja niistä johdetut laskentakaavat pyrkivät kuvaamaan ja ennustamaan, mikä olisi tietyn ikäisen omaavan henkilön maksimisyke tietyssä lajissa. Sen sijaan oletusta maksimisykkeen muutoksesta iän myötä näistä ei voida tehdä. Ko. tutkimukset ja selvitykset on tehty poikittaistutkimusasetelmassa, jossa on eri ikäkohortteja tutkittu yhtenä ajankohtana. Iän mukanaan tuoman muutoksen selvittämiseen tarvittaisiin sen sijaan pitkittäistutkimuksellista asetelmaa tai kompromissia, jossa eri ikäkohortteja seurataan (hieman lyhyemmän) ajan yli. Monet empiiriset havainnot eivät tue päätelmää, että maksimisyke muuttuisi kuvatulla lailla yli ajan.

Harjoittelun vaikutus maksimisykkeeseen ei ole sellainen, mitä jossain aikaisemmin kirjoitit, että harjoittelun (kunnon parantumisen) myötä maksimisyke laskisi. En ainakaan löydä tästä evidenssiä. Useat henkiötapauksiin pohjautuvat havainnot tukisivat vastakkaista päätelmää. Useat harjoittelun aloittaneet eivät oikeasti pääse sykemaksimiinsa, koska hapottaa jo ennen sitä. Yksittäisellä kilpaurheilijallakin voi olla vaikeuksia peruskuntokaudella päästä maksimisykkeisiin ja vasta harjoittelun sisällytetyn tehoharjoittelun myötä päästään näihin sykemaksimeihin.

Itse olen nyt 49-vuotias. Minulla on 15 vuoden kilpaurheilutausta ja viimeiset 19 vuotta olen harrastanut eri lajeja kuntoilijana. 22-vuotiaana minulla oli juoksun puolella maksimisyke testissä 209 ja 35-vuotiaana 207. Pyöräilyssä minulla oli maksimisyke 28-vuotiaana 192 ja 48-vuotiaana 195. Nämä on siis kaikki testitilanteessa, yleensä suoran hapenottokyvyn testissä, tehtyjä arvoja. Myös ns. sykerajat ovat pysyneet ennallaan - tehot / nopeus sykerajoilla ovat kyllä muuttuneet.

Kuriositeettinä voin N=1 otannalla sanoa myös, että maksimaalisen hapenottokyvyn muutos iän myötä ei ole sekään ihan Mooseksen kivitauluihin hakattua. 28-vuotiaana (ja 10 kiloa kevyempänä) maksimihapenotto litroissa oli sama kuin 48-vuotiaana. Nyt toki suhteutettuna painoon enää 68,5 ml/kg/min. :D

TuH
17.07.2013, 19.07
tekstiseinä

Sori, TL;DR.

CwA
17.07.2013, 19.20
Isolla miehellä mäetkin ovat isompia...

Voisin kuvitella että keskivertokondis ja selvä ylipaino tarkoittaa automaattista maksimivetoa jokaisessa isommassa mäessä. Tällaisella kukkakepilläkin kääntyy kampi aika hitaasti jos jyrkän mäen ajaa PPPP alueella. Siksi ajattelen että isomman miehen tapauksessa siitä ehkä tulee maksimiveto...

Ei sen kummempaa. Eiköhän se oma syke tule tutummaksi ja kondis nousee kun vaan malttaa olla repimättä liikaa aluksi. :)

Tähän mun mielestä sykemittari sitten jo auttaakin hyvin, se niin huomaamatta livahtaa syke korkeaksi ja tulee ylisuoritettua.

Trollberga
24.07.2013, 23.12
Aivan muista syistä kuin terveyssyistä jouduin tässä pitämään harmillisen, yli kahden viikon lenkkitauon. Tänään sitten ajoin 47 km sykemittaria alati vilkuillen. Mittarin antamat arvot ovat niin johdonmukaisia, etten usko mittarivirheisiin. Kertaalleen pysähdyin laskemaan pulssia perinteiseen tapaan ranteesta kellottaen ja lukemat jokseenkin vastasivat mittarin lukemia. 47 lyöntiä 20 sekunnissa eli 141 bpm ja sepä oli tarkalleen myös Suunnon näytöllä mittauksen lopussa (alkulukemaa en muista – tietysti pulssi ehti laskea jonkin verran pysähdyttyäni eli tuon kahdenkymmenen sekunnin aikana).

Liikkeellä ollessa syke oli tälläkin kertaa varsin korkea. Koko lenkin keskisyke oli 162 (!) ja varsinkin alkupuolella mittari näytti enimmäkseen lukemia 160-170 iskun väliltä, mäkeä noustessa ainakin kertaalleen 187. Vasta yli tunnin jälkeen syke alkoi pudota välillä sadanviidenkympin korville. Tosin alkupuolen kohtalainen vastatuulikin saattoi vaikuttaa asiaan.

Ajoinko sitten kieli vyön alla? En todellakaan. Hiljaisilla maalaisteillä jopa kyselin itseltäni – ääneen, tosiaankin – testausmielessä: "Sykkeesi on nyt 164. Pystytkö juttelemaan? Pystyn kyllä. Oletko hengästynyt? En." Ja kohta, pienessä vastamäessä: "Sykkeesi on nyt 174. Pystytkö juttelemaan? Kuten kuulet, pystynpä hyvinkin. Hengästyttääkö? Hiukan, mutta vain hiukan." Ihme höpöttäjä... Ja lenkin päätyttyä on mukava ja virkeä olo, kaikkea muuta kuin rääkätty.

Keskivauhti lenkillä oli 27 km/h. Ajoin lähes poikkeuksetta välityksillä 42/17,19; kerran tai pari ylämäessä 42/21, kerran tai pari alamäessä 49/17,19. Kadenssin pyrin pitämään välillä 90-100, mikä on ehkä sanomattakin selvää.

Vaikka yritin tarkoituksella ajella rauhallista pk-vauhtia, näin tässä siis taas kävi. Jos aion yrittää ajaa alle 150:n sykkeillä eli alueella joka on alle 80% maksimisykkeestä, täytyy varmaankin vaihtaa tuohon vanhaan mankeliin taakse väljempää pakkaa – tai vihdoin hankkia se haaveissa siintävä uusi maantiepyörä – tiedä häntä sitten, auttaako "väkisin" hidastaminen pitämään pulssin matalampana. Tänäänkin jouduin "pidättelemään", koska välillä olisi ollut kiusaus lisätä vauhtia.

Terveyskeskuksesta varattu lääkäriaika on vasta elokuun lopussa.

CwA
25.07.2013, 00.06
Aivan muista syistä kuin terveyssyistä jouduin tässä pitämään harmillisen, yli kahden viikon lenkkitauon. Tänään sitten ajoin 47 km sykemittaria alati vilkuillen. Mittarin antamat arvot ovat niin johdonmukaisia, etten usko mittarivirheisiin. Kertaalleen pysähdyin laskemaan pulssia perinteiseen tapaan ranteesta kellottaen ja lukemat jokseenkin vastasivat mittarin lukemia. 47 lyöntiä 20 sekunnissa eli 141 bpm ja sepä oli tarkalleen myös Suunnon näytöllä mittauksen lopussa (alkulukemaa en muista – tietysti pulssi ehti laskea jonkin verran pysähdyttyäni eli tuon kahdenkymmenen sekunnin aikana).

Liikkeellä ollessa syke oli tälläkin kertaa varsin korkea. Koko lenkin keskisyke oli 162 (!) ja varsinkin alkupuolella mittari näytti enimmäkseen lukemia 160-170 iskun väliltä, mäkeä noustessa ainakin kertaalleen 187. Vasta yli tunnin jälkeen syke alkoi pudota välillä sadanviidenkympin korville. Tosin alkupuolen kohtalainen vastatuulikin saattoi vaikuttaa asiaan.

Ajoinko sitten kieli vyön alla? En todellakaan. Hiljaisilla maalaisteillä jopa kyselin itseltäni – ääneen, tosiaankin – testausmielessä: "Sykkeesi on nyt 164. Pystytkö juttelemaan? Pystyn kyllä. Oletko hengästynyt? En." Ja kohta, pienessä vastamäessä: "Sykkeesi on nyt 174. Pystytkö juttelemaan? Kuten kuulet, pystynpä hyvinkin. Hengästyttääkö? Hiukan, mutta vain hiukan." Ihme höpöttäjä... Ja lenkin päätyttyä on mukava ja virkeä olo, kaikkea muuta kuin rääkätty.

Keskivauhti lenkillä oli 27 km/h. Ajoin lähes poikkeuksetta välityksillä 42/17,19; kerran tai pari ylämäessä 42/21, kerran tai pari alamäessä 49/17,19. Kadenssin pyrin pitämään välillä 90-100, mikä on ehkä sanomattakin selvää.

Vaikka yritin tarkoituksella ajella rauhallista pk-vauhtia, näin tässä siis taas kävi. Jos aion yrittää ajaa alle 150:n sykkeillä eli alueella joka on alle 80% maksimisykkeestä, täytyy varmaankin vaihtaa tuohon vanhaan mankeliin taakse väljempää pakkaa – tai vihdoin hankkia se haaveissa siintävä uusi maantiepyörä – tiedä häntä sitten, auttaako "väkisin" hidastaminen pitämään pulssin matalampana. Tänäänkin jouduin "pidättelemään", koska välillä olisi ollut kiusaus lisätä vauhtia.

Terveyskeskuksesta varattu lääkäriaika on vasta elokuun lopussa.

Paljonko sulla oli se leposyke, eli kun köllöttelet pedissä etkä vielä ole oikein ylös päässyt? Mulla vähän vajaa 50 alimmillaan ollut, kun nyt enemmän seurannut.

Sulla on niin, että syke nousee korkeaksi vaikkei hengästy ja mulla taas ei tahdo millään nousta vaikka kuinka hikoilisi ja hengästyisi, tosin ennen mullakin nousi helposti tosi korkealle, muttei enää.

Verenpaine, verisuonien ahtaumat, yksilölliset erot, kaikkihan vaikuttaa kaikkeen, mua ainakin vähän pelottaisi noin kovilla sykeillä urheilla, mutta ei kai ne yks kaks ole noin korkeaksi tulleet ja homma toiminut aiemminkin. Oletko arkiaskareissa testannut mitä sykkeet näyttää? Jos pukemisessakin menee 140 tuntumaan, niin väistämättä on kai niin että sulla sykkeet syystä tai toisesta on vaan korkeammat, ilman varmuutta siitä miksi noin, ehkä turvallisinta on kuitenkin välttää niitä kovia sykkeitä, jos johtuu jostain piilevästä viasta joka voi pettää, ihmiskehoa kun ei tarkemmin tunne, niin mieluummin ottaisi varovaisen linjan.

Itsok
25.07.2013, 06.35
Sillon kuin minulla oli vielä sykemittarin paristo voimissaan, niin tein seuraavan havainnon. Jos normaalisti kun käy säännöllisesti lenkillä keskisykkeet pyörii jossain 130-140 heti lähdöstä, niin parin viikon liikuntatauon jälkeen ensimmäinen tunti on aika tukkoista. Sykkeet kokoajan ~150-160 eikä syke nouse kovin korkealle. Myös meno nihkeää ja takkuista. Tunnin ajamisen jälkeen helpottaa, sykkeet laskee ja meno helpottuu. Yleensä myös kierrosherkkyys paranee.

Vastaavaa olen huomannut myös nykyisin ilman mittaria, tosin nyt olen ollut jo pitempään aika vaatimattomassa kunnossa ja meno on usein nihkeää kaiken aikaa.
Olen aatellut että ajotauon aikana hiusverisuonisto tukkeentuu tjmv. Ja kunnon lämmittely vasta aukaisee paikat kunnolla ja syke normalisoituu.

kolistelija
25.07.2013, 08.24
Muutamia ajatuksia kun vertaa sykkeitä ajofiilikseen. Tässä on muutama vuosi tullut pyöräiltyä. Alussa syke karkasi todella helposti liian korkeaksi ilman että jaloissa oikein tuntui. Silti oli vaikeaa saavuttaa todella kovia lukemia. Olen tällainen kukkakeppi jolla ei ole rasvaa, muttei oikein lihasmassaakaan. Ns. kirikuntoni ei ole mikään kova oletan että kondiksen noustua maksimien tavoittaminen on tullut sitäkin vaikeammaksi kun aerobinen kunto ja pumppu on kehittynyt anaerobista nopeammin.

Nykyään fiilikset ovat muuttuneet niin että aerobisellä alueella (n. 145-167) mikään ei oikein tunnu missään ja sillä alueella syke seuraa oikein mukavasti tekemisiä. Alle aerobisen (n. <145) ajellessa syke ei reagoi oikein mihinkään ja pitää tehdä aika pitkä veto ennen kuin kroppa on sitä mieltä että kone tarvitsee kierroksia. Sitten se anarobinen alue (n. 170-193), vaatii jo ulkoisia motivaattoreita että saan sykkeen yli 180 vaikka olen monta kertaa saanut mittariin 192-193 lukemia tiettyjen superihmisten perässä ajellessa. Pari vuotta sitten ei ollut mikään ongelma saada sykettä yli 185, se meni kuin itsestään kun vähän repi. Vauhtia ei tosin silloin ollut kuin suunnilleen sen mitä nykyään ajan n. 160 sykkeellä.

Se mihin tässä olen viittaamassa on ruumisrakenne ja ns. kropan tyyppi. Minä olen kevytrakenteinen ja varmaan täynnä todella hidasta lihassolua ja siksi syke käyttäytyy tuolla tavalla. Isommalla ja kirityyppisellä ajajalla syke varmaan käyttäytyy sitten lähes päinvastoin, eli sykettä on vaikea pitää alhaalla ja se nousee helposti lähes maksimiin. En tietenkään ole urheilulääkäri tai muutenkaan asiantuntija ja saa (pitää) korjata jos olen ihan hakoteillä.

Ja samalla muistutan että nuo prosenttiluvut ovat vain ohjearvoja. Käsitääkseni nuo ns. kynnykset voivat olla niin että yhdellä 80% on aerobisen raja ja toisella se on yli anarobisen. Käyttäkää fiilistä kun arvioitte ja luottakaa siihen. Alle aerobisen ajellessa hengitys on todella iisiä eikä siihen kiinnitä huomiota. Jotkut sanovat että alle aerobisen voi hengittää nenän kautta, mutta se riippuu varmaan aika paljon nenästä. Jossain aerobisen kynnyksen paikkeilla hengitys alkaa kiihtyä, mutta puhuminen onnistuu hyvin. Anaerobisen kynnyksen kohdalla hengitys alkaa olla niin tiivistä että puhe aiheuttaa ikäviä katkoja hengitykseen eikä lauseita pysty puhumaan. Sekin kannattaa pitää mielessä että syke ja hengitys seuraa rasitysta aika pitkällä viiveellä. Sitäkin on tutkittu että heikommalla aerobisella kunnolla ns. cardiac drift (syke ei seuraa rasitusta) on voimmakkaampi kuin hyvällä kunnolla. Sykearviointi on siis vähän kuin lämpötilan arviointi fiiliksen perusteella: pitäisi tietää tuulenvoimakkuus ja ilmankosteus ja verrata sitä lämpötilaan jotta oppisi antamaan stetsoniarvioita. ;)

kuovipolku
25.07.2013, 10.22
(...) Sekin kannattaa pitää mielessä että syke ja hengitys seuraa rasitysta aika pitkällä viiveellä.

Viive voi PK-alueen yläpuolella olla hyvinkin 1-3 min (yksilöstä ja tilanteesta riippuen), mikä voi olla hyvä muistaa silloin kun peesipaikka vaihtuu omaan vetovuoroon ja luulee välttävänsä kiihdytyksen seuraamalla sykenäyttöä tai kun yrittää lähteä ajamaan ylämäkeä tasaisella rasituksella tai kun tekee vaikkapa 4-5 min vetotreeniä.



Sitäkin on tutkittu että heikommalla aerobisella kunnolla ns. cardiac drift (syke ei seuraa rasitusta) on voimmakkaampi kuin hyvällä kunnolla.

Niin tai syke samana pysyvällä rasitustasolla nousee kehon lämpötilan noususta aiheutuvien fysiologisten muutosten takia enemmän ja nopeammin kuin paremmalla aerobisella kunnolla. Tai toisinpäin ilmaistuna: samana pysyvällä syketasolla vauhti tai teho laskee enemmän.

Tätähän voidaan käyttää harjoituksen seurannassa: aerobinen kunto on parantunut kun "sykevaeltama" on pienentynyt. Tai PK-teholle voidaan laittaa yläraja: vauhti on ollut liian kovaa jos tietyn pituisessa harjoituksessa cardiac drift on ollut määrättyä suurempi. (Tosin käytännössä tämäkään ei ole aivan yksinkertaista, jos esim ulkoilman lämpötila ei pysy vakiona tai ei aina pidä yhtää hyvää huolta nestetasapainosta...)

Oatmeal Stout
25.07.2013, 10.32
Sykemittarin käytöstä urheillessa on hyvänä puolena vertailu syke/nopeus/kadenssi/maasto/oma tuntemus ja päätellä sitten mikä on järkevä rasitustaso.

En ole siltikään täysin vakuuttunut, että keski-ikäisen olisi terveellistä treenata kahtasataa hipovissa sykelukemissa. Sellaisen luulisi kuormittavan tervettäkin sydäntä.
Kun säännöllisesti rasittaa itseään maksimisykkeille, niin maksimisyke laskee hitaammin iän karttuessa ja siitä on hyvänä puolena suurempi sykereservi mahdollisia rytmihäiriöitä varten ja tarjoaa paremman mahdollisuuden selviytyä pienemmin vaurioin.

jukra
25.07.2013, 11.54
Ajoinko sitten kieli vyön alla? En todellakaan. Hiljaisilla maalaisteillä jopa kyselin itseltäni – ääneen, tosiaankin – testausmielessä: "Sykkeesi on nyt 164. Pystytkö juttelemaan? Pystyn kyllä. Oletko hengästynyt? En." Ja kohta, pienessä vastamäessä: "Sykkeesi on nyt 174. Pystytkö juttelemaan? Kuten kuulet, pystynpä hyvinkin. Hengästyttääkö? Hiukan, mutta vain hiukan." Ihme höpöttäjä... Ja lenkin päätyttyä on mukava ja virkeä olo, kaikkea muuta kuin rääkätty.


Omakohtaisella kokemuksella kyseenalaistan PPP sääntöä hiukan. Ajoimme pitkässä pirkassa kaverin kanssa nopeusryhmää kiinni kun rengasrikon seurauksena jäätiin siitä. Melkein 2h ja 70km vuorovedoilla, keskisyke ank kynnyksellä ja koko matka höpötettiin toisillemme ilman mainittavaa puuskutusta.

kolistelija
25.07.2013, 12.00
Omakohtaisella kokemuksella kyseenalaistan PPP sääntöä hiukan. Ajoimme pitkässä pirkassa kaverin kanssa nopeusryhmää kiinni kun rengasrikon seurauksena jäätiin siitä. Melkein 2h ja 70km vuorovedoilla, keskisyke ank kynnyksellä ja koko matka höpötettiin toisillemme ilman mainittavaa puuskutusta.
Ehkä et sitten ajanut kynnyksellä, vaikka sykkeen mukaan olisitkin niin tehnyt? Ank syke on käsittääkseni sellainen raja joka voi kauden edetessä muuttua aika paljonkin. Se on kuitenkin varmaa että 2 tuntia kynnyksellä, vaikka vetoja vaihtaen, on aivan äärisuoritus.

Trollberga
25.07.2013, 13.10
Paljonko sulla oli se leposyke, eli kun köllöttelet pedissä etkä vielä ole oikein ylös päässyt? Mulla vähän vajaa 50 alimmillaan ollut, kun nyt enemmän seurannut.
Leposyke oli aktiiviaikoina (15-18-vuotiaana) muistaakseni 48, tuossa yhtenä aamuna nyt 45-vuotiaana mittasin lukeman 54. Leposyke kuulemma normaalisti nousee iän myötä, enkä tosiaan ole aikuisiällä urheillut kuin satunnaisesti, tänä kesänä taas vähän viime vuosia säännöllisemmin.

Tiedä häntä, onko noista korkeista lenkkisykkeistä syytä olla huolissaan vai ei; sekä lenkin aikainen että sen jälkeinen palautuminen tuntuisi kuitenkin tapahtuvan aivan normaalisti. En taida kuitenkaan sijoittaa pariatonnia uuteen pyörään ennen kuin varmistan lääkärissä käymällä, etten ole ajamassa itseäni ennenaikaiseen hautaan...

plr
25.07.2013, 13.56
Melkein 2h ja 70km vuorovedoilla, keskisyke ank kynnyksellä ..

Lämpimällä kelillä minulla on ainakin syke huomattavasti korkeammalla kuin viileällä. 2h AnK-sykkeillä onnistuu helteessä pahemmin hengästymättä, mutta eivät silloin maitohapot ole AnK tasolla. Eilen kymppitempossa oli muutamalla ensimmäisellä kilometrillä vaikeuksia saada sykkeet AnK:lle, loppumatkasta meni jo AnK+10. Ja siis tuossa alkupätkällä jaloista ei kertakaikkiaan saanut enempää irti.

Muistelen joskus ajaneeni hellekelillä TahkoMTB 60 km matkan keskisykkeellä, joka oli hieman yli mitatun AnK:n. Aikaa taisi mennä 4-5h, joten ei siinä oikeasti menty kynnyksellä. Syke vain oli muiden tekijöiden vuoksi korkealla.

CwA
25.07.2013, 22.47
Leposyke oli aktiiviaikoina (15-18-vuotiaana) muistaakseni 48, tuossa yhtenä aamuna nyt 45-vuotiaana mittasin lukeman 54. Leposyke kuulemma normaalisti nousee iän myötä, enkä tosiaan ole aikuisiällä urheillut kuin satunnaisesti, tänä kesänä taas vähän viime vuosia säännöllisemmin.

Tiedä häntä, onko noista korkeista lenkkisykkeistä syytä olla huolissaan vai ei; sekä lenkin aikainen että sen jälkeinen palautuminen tuntuisi kuitenkin tapahtuvan aivan normaalisti. En taida kuitenkaan sijoittaa pariatonnia uuteen pyörään ennen kuin varmistan lääkärissä käymällä, etten ole ajamassa itseäni ennenaikaiseen hautaan...

Näissä asioissa varmistelu ei ole tosiaan pahasta :o

1 tunnin lämmittelyä 120-160 sykkeillä tein ja sitten loivaan pitkään mäkeen oikein railakkaasti ja 158 maksimit, voimalla runttaamalla saan sykettä nostettua helpommin, mutta sitä en ole treenannut ja mun jalat lähinnä toimii kun kadenssia on 70-120 väliltä, sen alle meno puutuu, joten mun pitää kai tuota runttaamistakin harjoitella, mutta se on jännä ettei nopeammin polkiessa syke juuri nouse yli 150, tosin silloin suht hyvin pystyy hengittelemään, voimalla runtaten 150 jälkeen alkaa aika paha hapenotto-ongelma.

Niin, mullahan syke voi nousta pitkän aikaa rasituksen jälkeen ja kestää pitkään korkeammalla tasolla vaikkei rasitusta olekkaan, kuntohan ei ole hyvä, vaan sellainen ehkä hädintuskin keskivertojannun kuntoa vastaava, jos vielä sitäkään, silti moninkertainen lähtöön nähden muutamia kuukausia takaperin, että ehkä se on kuun kurkottelua taivaalta, jos tässä vaiheessa haaveilee kovin hyvästä hapenkuljetuskyvystä.

100-130 enimmäkseen syke ajellessa, kokeilen nostaa tuota 140 luokkaan ja pitää rasitusta päällä niin ettei putoa kovin paljoa alle 130, ehkä siten saan jo vähän hapenkulkua tehostettua, kun muutoin lihaskuntoa alkaa olla siihen riittävästi.
Mulla voi olla 120 syke eikä tunnu missään, tai voi olla että aika reippaastikkin saa ajaa, että nousee 120, varsinkin sitten jos on kovempi syke ollut ja palautuu, niin 120 voi tuntua siltä kuin pumppu yrittäisi repiä itseään rinnasta ulos ja läähätys kova, kierrokset sinällään ei yksin paljoa kerro, se millä voimalla pumppu hakkaa niillä kierroksilla taitaa myös vaihdella mutta sitä taitaa olla vaikea mitata, kun ei ole virtausmittariakaan valtimoihin asennettu.

Kovin erilaisia sitä ihmisten kehot on vaikka samoista tarpeista noin periaatteessa tehdään, tietty tosi paljonhan siinä historiakin vaikuttaa, mielenkiintoista tämä kaikki kuitenkin on, kun ei ole niin tietoa millaisissa rajoissa ihmisten kehot samoissa tilanteissa toimivat.

Kun elimistö yrittää hukata enemmän lämpöä, niin verisuonet laajenevat ja syke nousee, muistaakseni jotenkin noin, verta liikutetaan enemmän, pintaa lämmitetään enemmän, että lämpöä haihtuisi enemmän, saunassa syke nousee selvästi, kuumalla suihkulla saa siten kehon hukkaamaan lämpöä enemmän, kylmällä taas lämpöä hukkuu vähemmän. Säärille kun roiskuttelee kylmää tai lämmintä niin taisi saada jotain vaikutusta aikaan, siitä sitten kokeilemaan sykemittarin ja vesiämpäreiden kera :P

jukra
26.07.2013, 09.20
Ehkä et sitten ajanut kynnyksellä, vaikka sykkeen mukaan olisitkin niin tehnyt? Ank syke on käsittääkseni sellainen raja joka voi kauden edetessä muuttua aika paljonkin. Se on kuitenkin varmaa että 2 tuntia kynnyksellä, vaikka vetoja vaihtaen, on aivan äärisuoritus.

Varmasti totta tämäkin. Mielestäni PPP sääntö ei ole kuitenkaan hyvä sääntö jos tavoite on ajaa PK tason lenkkiä vaan parempi on seurata sitä sykemittarin lukemaa ja omaa tuntemusta.
Pyöräilyssä tuo keskisyke on kyllä yksi vaaranpaikka myös. Ainakin omilla lenkeillä minimin ja maksimisykkeen erotus on todella huomattava vaikka keskisyke saattaakin olla (esimerkiksi) kynnyksellä. Maastomuodoista, tuulesta, yms tekijöistä johtuen välillä joutuu kiristää ja välillä saa rullailla.. tästä on muistaakseni hyvää juttua Veikkasen "Aja kovempaa!" kirjassa.

kolistelija
26.07.2013, 09.43
Varmasti totta tämäkin. Mielestäni PPP sääntö ei ole kuitenkaan hyvä sääntö jos tavoite on ajaa PK tason lenkkiä vaan parempi on seurata sitä sykemittarin lukemaa ja omaa tuntemusta.
Pyöräilyssä tuo keskisyke on kyllä yksi vaaranpaikka myös. Ainakin omilla lenkeillä minimin ja maksimisykkeen erotus on todella huomattava vaikka keskisyke saattaakin olla (esimerkiksi) kynnyksellä. Maastomuodoista, tuulesta, yms tekijöistä johtuen välillä joutuu kiristää ja välillä saa rullailla.. tästä on muistaakseni hyvää juttua Veikkasen "Aja kovempaa!" kirjassa.
Kyllä sen jaloilla tietää missä mennään, jos vain luottaa niihin. PPP+jalat riittää varsin hyvin PK ajeluun. Rullatahan ei tarvitse alamäkeenkään, ainakaan maantiellä. Tasaisessa rasituksessa se juju piilee. Saa sen sykkeen pysymään PK:n puolella vaikka tehon puolesta pomppisi palauttelevan ja anaerobisen välillä. Jyrkän ylämäen ajaminen PK:na tarkoittaa kovakuntoisella kisakuskillakin kävelyvauhtia (ja aloittelijalla taluttamista...). :)

Kevyellä PK-lenkillä voi ajaa ylämäen selvästi anaerobisen puolella ilman että syke ehtii siihen edes varsinaisesti reagoida. Eli ei se tasainenkaan syke mitään tarkoita, vaikka tallentavan sykemittarin softassa lukisi että on ajettu 3h aerobista ja 10 min anaerobista voi totuus olla jotain aivan muuta. Siitä keskustelu menisi tehomittarin puolelle, mutta se siitä.

PatilZ
26.07.2013, 12.45
Ehkä tästä seuraavasta on jotain apua tähän pohdintaan - ehkä ei.

1) Elimistössä ei ole oikeasti olemassa sellaisia rajoja kuin aerobinen kynnys tai anaerobinen kynnys vaan ne ovat sopimusvaraisia käsitteitä, joiden avulla keskustelu ja valmennus saavat tietyn struktuurin. Kynnykset ovat aina kuvailevia eivät määrääviä ilmiöitä valmennuksessa ja valmentautumisessa ja harjoittelun suunnittelussa.
2) Syke ei tässä käsitteellistämisessä ole se primaarilähde. Sykkeet näillä kynnyksillä eivät siis määräydy itse sykkeen perusteella vaan katsotaan, mikä syke assosioituu ko. urheilijan kohdalla tietyssä ja tietyllä testiprotokollalla määriteltyihin muihin fysiologisiin parametreihin (laktaatit tai hengityskaasut). Rasitusta säädellään puolestaan joko nopeuden (esim. juoksumatto) tai vastus/ teho avulla. Näin syke on oikeasti vain sekundaarinen ilmiö, sydämen reaktio esimerkiksi siihen, kun työskennellään aerobisella kynnyksellä. Syke laahaa aina perässä: kun testissä laitetaan pykälä kovempi nopeus tai vastus, ei syke välittömästi nouse vaan viiveellä.

Jos syke pidetään lenkin aikana tasaisena koko lenkin ajan esim. pk-tasolla, mutta teho vaihtelee jyrkästi, on mahdollista ettei juurikaan saada tavoiteltavaa harjoitusvaikutusta. Tasainen rasitus ei tässä pk-esimerkissä tarkoita sitä, että teho vaihtelee palautustehojen ja vk1-tehojen välillä, vaikka syke pysyisi pk-alueella. Fysiologisesti harjoitusvaikutus on oikeasti tällöin vauhtikestävyyden alarajan treeniä, johon on upotettu palauttavia osioita. Toinen esimerkki on, että jos vähänkään pitempi pk-lenkki on kyseessä, niin sykkeen pitäminen tasaisella edellyttää tehon vähittäistä pudottamista. Kun taas pitää oikeasti rasituksen tasaisena, esim. pk-tasolla, syke vähitellen nousee kehon lämpenemisen, kuivumisen, hiilarien vähenemisen yms. syiden vuoksi. Silti vaikka syke nousee, elimistö työskentelee pk-alueella. Omakohtaisena esimerkki tämän kesän Vätternrundanista. Suorituksen kokonaisaika taukoineen oli karvan yli 10 tuntia. Viimeiset kolme tuntia syke vähitellen nousi lähelle ns. anaerobista kynnystä vaikka wattimittari kertoikin käytetyn tehon hieman laskeneen edeltävästä seitsemästä tunnista ja pysyneen muutamaa ylämäkeä lukuunottamatta alle aerobisen kynnyksen. Edeltäneen seitsemän tunnin ajan tehon ja sykkeen suhde oli kutakuinkin vakio (siis laskettu näin jokaisen tunnin osalta näin teho-syke-suhde = tunnin keskiteho/tunnin keskisyke) ja sen jälkeen tämä suhdeluku pieneni jokaisen viimeisen kolmen tunnin osalta. Informaatio on valmennusta ajatellen tärkeä, mutta ei indikoi siis sitä, että olisin työskennellyt loppua kohdin vk-alueella. Tästä ilmiöstä lisää: http://home.trainingpeaks.com/articles/cycling/aerobic-endurance-and-decoupling,-by-joe-friel.aspx

Syke vaihtelee myös päivittäin edeltävän rasituksen, stressin, levon määrän, ruokavalion, nautitun kahvin yms. mukaan.

Siksi sykemittaria ei voi käyttää harjoittelunaikaisessa seurannassa sellaisena, että se ehdottomasti ohjaisi harjoittelua. Se on apuväline, monille parempi kuin ei mittään, ja henkilökohtaisena mielipiteenäni myös selvästi epätarkempi mittari kuin mutu-tuntuma eli Borgin asteikko. En dissaa sykemittaria vaan huomautan vain sen käytön rajoituksista. Käytän itse sykemittarin antamaa tietoa runsaastikin muun informaation ohella.

msl
27.07.2013, 10.40
Aivan muista syistä kuin terveyssyistä jouduin tässä pitämään harmillisen, yli kahden viikon lenkkitauon.

Joku varmaan jo sanoikin että ihmehän se olisi jos ei tuollaisen tauon jälkeen ole kondis laskenut. Tietävämmiltää kuullut että voi kestää 1-2kk saada kondis taukoa edeltävälle tasolle jos täydellinen tauko ollut yli 2vko. Ainakin itsellä tämä pitää jossain määrin paikkansa. Toisaalta jos ajaminen ja palautuminen tuntuu oikeasti kevyeltä/nopealta niin sitten se kai on sitä. Jos taas ei kulje niin ei kulje. Turha kai silloin mittareita katsoa?

Ja mitään mistään sitten oikeasti tiedä. Kunhan kiinnostaa.

tempokisu
28.07.2013, 18.12
No jos on hyvä kunto ja pitää pari viikkoa taukoa EI KIPEE niin ei se kunto mihinkään laske. Pari reeniä alle ja se on taas siinä. Ei siinä nyt missään tapauksessa kuukausikaupalla mene! - ja tämä on kyllä ite koettu, viime talvena. Lepo voi tehdä ihan hyvääkin?

Jos oot "oikeasti" kipeenä 3 viikkoa ( vaikka keuhkokuume) niin siinä saa tovin odotella että suorituskyky palautuu.

Tosin paraskin puhumaan, olin ite 4 päivää levossa kurkkukivun takia, niin ihan paniikissa että kesä meni piloille, enkä jaksa enää ajaa satasia ollenkaan.
- ei siinä menny kun päivä, niin jo taas sataset kulkee.

kolistelija
28.07.2013, 18.19
En tiedä miten Contadorilla ja kumppaneilla menee, mutta minulla parin viikon tauko tarkoittaa vaan sitä että sen jälkeen ensimmäisellä lenkillä on vähän vaikeaa. Sen jälkeen kulkee yleensä niin kuin ennen taukoa, paitsi että sykkeet ovat herkässä ja jalat ovat tuoreet.

Tuollaisella pari kuukautta per kahden viikon tauko olisin jo lähtökuopissa kunnon kannalta. :)

msl
28.07.2013, 21.01
Njoo nyt edelliset luki piruna raamattua, vaikka kuulostaapa tuo omaan korvaanikin pitkältä vaikka itse olen hidas toipumaan, mutta näin on ammattivalmentaja (ei pyöräily) mulle sanonut. Ei siis tarkoittanut että 2vko täyslevon jälkeen kaik on mänt, vaan että maksimissaan voi pitää noin pari viikkoa täyslepoa ennen kuin herkin kondis alkaa kadota suht vauhdilla. Saattaa pitää enemmän paikkaansa jos puhutaan ihan urheilusuorituksista eikä normijampan pöörälenkistä. Itselläni tollasen (kesäloma)tauon jälkeen menee jalat helposti juntturaan ja "toipuminen" kestää ehkä pari viikkoa jos malttaa aloittaa rauhassa. Jos taas fillaroin liikaa eli esim. vaikka heti lenkkiä työmatkojen päälle niin voi kestää pidempään. Sykkeet siis herkässä ja jalat menee varsin helposti tukkoon eikä meinaa palautua lenkistä normiajassa. Omalla kohdallani kuntokin voi olla niin ja näin. Työmatkojen päälle kun tulee ajettua se pari-kolme lenkkiä viikossa maastossa tai maantiellä. Eli en ole himokuntoilija saati -urheilija.

CwA
03.08.2013, 19.08
No 6 tuntia hikoilin, syke ei mitenkään nouse merkittävästi yli 160 ja siinä kohtaa alkaa jo oikein pyörryttämään, vaikka 1-5 tuntia pohjalla 120-140 sykkeillä liikkumista, 150 kohdalla alkaa happi loppumaan ja touhu menee kompuroinniksi, jos oikein vielä revittelee, niin 160 ja siitä ei kovin paljoa yli pääse, kun ukko ei pysy pystyssä ja ilmaa ei vaan saa riittävästi.

Kaikkien lihaksien rasitusta liikuntana, välillä pyöräilyä välissä.

Mun maksimisyke pitäisi olla yli 180 kumminkin, 146 yli kai ei mun pitäisikään kovin paljoa mennä, kun 80% maksimista kai joku ohje on, mutta siinäpä ne rajat tulee vastaan, että en oikeastaan edes pääsisi siitä yli siten, että toimintakyky säilyisi tai lenkin mielekkyys.

Kohtalaisen kuitti olo kyllä tälläisen päivän jälkeen, mutta ehkä se jotain kehittää.

Kevyet välitykset tosin auttavat paljon, pysyy syke maltillisena jyrkissäkin ylämäissä.

kolistelija
03.08.2013, 19.34
Maksimin pitäisi olla 180? Oletko saanut tuon mittariin tänä vuonna, vai onko se jonkinlainen arvaus?

CwA
03.08.2013, 19.44
Maksimin pitäisi olla 180? Oletko saanut tuon mittariin tänä vuonna, vai onko se jonkinlainen arvaus?

Siihenhän on olemassa laskukaavat, noin 6 vuotta sitten meni helposti yli 200 kunnes alkoi tökkimään hapenotto.

Ei sen ihan niin nopeasti pitäisi kai tipahtaa? Tosin jos pitäydyn 140 alle, niin voi ajaa erittäin pitkälle, joten ei kai se sinällään haittaa mitään, rajoittaa vaan vähän mäkien nousua. 22-34 välitykset tosin nyt auttaa paljon, voi minkä vaan mäen kiipeillä ja 140 korkeintaan sykkeet :P

mutanaama
03.08.2013, 19.46
Niillä laskukaavoilla ei tee mitään, ovat vain suuntaa antavia. Eiköhän tuo ole tullut täällä jo selväksi.

Väiski
03.08.2013, 20.29
Tää sykemittaus on vissiin lähteny vähän lapasesta, ite kun ajoin kilpaa (kauan aikaa sitten),
silloin ketään mitään mittaillu, keho osaa vissiin vähän viestiä vauhdista???
Toi mittarin tuijottelu alkaa ohjaamaan vähän liikaa sitä itse asiaa, eikö??

harmis
03.08.2013, 20.38
Pyöräillessä ei kai sitä todellista maksimisykettä saavutetakaan koska työtä tekevät lihakset on lähinnä jaloissa. Esim juostessa ja hiihtäessä saadaan korkeampi syke. Toisaalta jos on tehnyt kynnystestit juosten, ne ei sinällään suoraan toimi pyöräilyssä koska kynnykset on alempana.

kolistelija
03.08.2013, 20.46
Tää sykemittaus on vissiin lähteny vähän lapasesta, ite kun ajoin kilpaa (kauan aikaa sitten),
silloin ketään mitään mittaillu, keho osaa vissiin vähän viestiä vauhdista???
Toi mittarin tuijottelu alkaa ohjaamaan vähän liikaa sitä itse asiaa, eikö??
Kyllä se varmaan lähtee vähän lapasesta jos lenkillä ei muista missä on ajanut kun ajaa nenä kiinni mittarissa. Sitä vartenhan täällä jutellaan, että voi ymmärtää miksi mittari näyttää mitäkin numeroa, jotta voisi oppia tuntemaan itsensä niin hyvin ettei tarvitse tuijotella mittaria.

Keskustelut muuten käytiin lähikuppilassa kun minä olin junnu, ei netin keskustelupalstoilla... ;)

Väiski
03.08.2013, 20.49
No komments, silloin ei ollu juu nettiä, eikä sramia...:)

hannupulkkinen
03.08.2013, 20.54
Tää sykemittaus on vissiin lähteny vähän lapasesta, ite kun ajoin kilpaa (kauan aikaa sitten),
silloin ketään mitään mittaillu, keho osaa vissiin vähän viestiä vauhdista???
Toi mittarin tuijottelu alkaa ohjaamaan vähän liikaa sitä itse asiaa, eikö??
Kun minä sain ensimmäisen pyöräilyharjoitusohjelmani niin siinä luki millä väityksillä ja millä kadenssilla mikin lenkki ajettiin. Matkoja ei ollut, vain aikaa..
Itseasiassa taisi olla eräänaista tehomittausharjoittelua. Kadenssit piti katsoa kellosta.

Väiski
03.08.2013, 21.02
Kun minä sain ensimmäisen "ohjelman", olin n. 12v. vanha ja "Kosa" a.k.a Kosti Mondolin sanoi että täysillä sinne ja niin kovin takaisin kun pääsee.
Siis tämä oli suoritettuna vanhoilla venäläisillä pyörillä, kuten TUL:n seuroilla oli tapana.
Kulki se pyörä silloinkin ??

mutanaama
03.08.2013, 21.06
@ Väiski, me kaikki ei ajeta kilpaa, ja osa on aloittanu harrastuksen vasta myöhemmällä iällä. Aina ei tajua miksi kulkee tai ei. Sykemittari on ihan hyvä lisäturva meille, jotka tajuu vasta sitten olevansa väsyneitä, kun värit katoaa maisemista.
@Harmis, et ole varmaankaan ajellu maastossa.

Väiski
03.08.2013, 21.09
Joo, en viitannutkaan kilpa-ajoon, vaan siihen että nykykuskilla alkaa olla elektroniikkaa siihen malliin mukana, että itse polkeminen unohtuu kokonaan???

kolistelija
03.08.2013, 21.15
Joo, en viitannutkaan kilpa-ajoon, vaan siihen että nykykuskilla alkaa olla elektroniikkaa siihen malliin mukana, että itse polkeminen unohtuu kokonaan???
Ai että polkeminenkin unohtuu kokonaan? Sitä ei ole tapahtunut vaikka fillareissa on elektroniikkaa ja härpättimiä enemmän kuin keskivertosuomalaisen olkkarissa.

Oon kyllä huomannu että joillain on vähän liikaa antipatioita mittareita kohtaan. Mistähän se tulee? Hyviä apuvälineitä ja varsin kivoja juttuja ihan huvikseenkin ajavalle.

Jake_Kona
03.08.2013, 21.18
"Olet tullut päämäärään" ;)
Kieltämättä vempaimia ilman pyöräilykin onnistuu, mutta ajattelin itselle hommata sykemittarin et voi kuntoilla sydämmen kannalta turvallisella alueilla. Jossain uutisessa viitattiin, että suurin osa keski-ikäisten sydänongelmista tulee kuntoilijoille. Liika voi olla liikaa

kolistelija
03.08.2013, 21.22
Liika voi olla liikaa
Olet väärässä. Liika ei koskaan ole tarpeeksi.

Mutta tuota vartenhan esimerkiksi nimimerkki CwA kattelee sykemittaria. Siis miettien syitä ja seuraksia sille että fillari kulkee tietyllä tavalla.

Olen ehdottomasti sitä mieltä että mittari on hyvä jokaiselle joka sellaisen kokee tarpeelliseksi. Ilmankin saa ajaa, mutta onko se joltain pois että 2010-luvulla ajetaan mittarin kanssa, olkoonkin että 1960-luvulla ei ajettu?

mutanaama
03.08.2013, 21.24
Tänään oli syke/matka/tms mittari kiinni naaman edessä, ja missän vaiheessa ei tuo hyrräily unohtunut. Mut joo, monesti tulee hankittua jos jotakin hilavitkutinta, niitä käyttää aikansa ja sitten en jää pois. Puhtaasti maastossa ajaessa kattelen vain jälkeenpäin lenkin sykkeet, matkat ja nousut.

Väiski
03.08.2013, 21.33
Senkin, "1960-luvulla ei ajettu?", en mää nyt niin vanha oo...:)

hannupulkkinen
03.08.2013, 21.40
Huonoin mittari tahtoo himokuntoijalla olla korvien välissä, minä mukaanlukien. Pitää ajaa tietty kilometrimäärä tai tuntimäärä vuodessa, kuukaudessa tai viikossa.
Kun on ollut pakkolepoa, pitää päästä samoihin tuntimääriin kuin aikaisemmin ja nopeasti. Hitaat lenkit eivät onnistu, kun pitää ajaa vakireitti nopeammin kuin eilen.
JNE...

Mittarit ja kepsut ovat kivoja ja on mukava katsella miten lenkki sujui .... mikään väline ei Sinua määrää. Itse määräät.

harmis
03.08.2013, 21.43
@Harmis, et ole varmaankaan ajellu maastossa.
No enpä ole sitten lapsuuden. Joo, kyllä siellä varmaan käytetään muitakin lihasryhmiä reisien lisäksi :-)

Väiski
03.08.2013, 21.51
Voi sentään, voiko tota hienommin sanoa, näytti se karmini mitä vaan, niin luonne tulee ensin...
Siis Hannun viestiä kompaten

kolistelija
03.08.2013, 21.55
Huonoin mittari tahtoo himokuntoijalla olla korvien välissä, minä mukaanlukien. Pitää ajaa tietty kilometrimäärä tai tuntimäärä vuodessa, kuukaudessa tai viikossa.
Kun on ollut pakkolepoa, pitää päästä samoihin tuntimääriin kuin aikaisemmin ja nopeasti. Hitaat lenkit eivät onnistu, kun pitää ajaa vakireitti nopeammin kuin eilen.
JNE...

Mittarit ja kepsut ovat kivoja ja on mukava katsella miten lenkki sujui .... mikään väline ei Sinua määrää. Itse määräät.
Nyt täytyy kyllä kertoa sellainen pikku salaisuus: minun käytössäni mittari on ennen kaikkea sitä varten etten aja liian kovaa sinne minne oon menossa. Sitten kun pitää ajaa kovaa se kertoo minulle etten aja tarpeeksi kovaa... antaa vaan sen mittarin määrätä. ;)

En ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka sanovat että heittivät mittarit mäkeen sen takia että tuli aina kilpailtua aikaa vastaan sen takia. Mitvit?! En tajuu...


Mutta sykkeisiin palaten. CwA:lla taitaa olla oikeat sykemaksimit vain hakusessa. Mitähän tuon kuuden vuoden aikana on tapahtunut ja miten se 180:n maksimi tuli silloin mitattua? Kaavat ja muistot pitäisi ottaa pienen lisämausteen kera, mittari kertoo totuuden. :D

CwA
03.08.2013, 22.48
Nyt täytyy kyllä kertoa sellainen pikku salaisuus: minun käytössäni mittari on ennen kaikkea sitä varten etten aja liian kovaa sinne minne oon menossa. Sitten kun pitää ajaa kovaa se kertoo minulle etten aja tarpeeksi kovaa... antaa vaan sen mittarin määrätä. ;)

En ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka sanovat että heittivät mittarit mäkeen sen takia että tuli aina kilpailtua aikaa vastaan sen takia. Mitvit?! En tajuu...


Mutta sykkeisiin palaten. CwA:lla taitaa olla oikeat sykemaksimit vain hakusessa. Mitähän tuon kuuden vuoden aikana on tapahtunut ja miten se 180:n maksimi tuli silloin mitattua? Kaavat ja muistot pitäisi ottaa pienen lisämausteen kera, mittari kertoo totuuden. :D

No niin, sehän tässä onkin kummaa, kun pururadalla jolkotellen tiukkoja nousuja muutamia vuosia sitten meni helposti päälle 200 syke ja vasta siellä 180-190 alkoi elimistö sanoa, että alkaa olla tarpeeksi rääkkiä, sitä ennen ei oikeastaan mitään kuntoilua takana eikä kyllä sen rääkin jälkeenkään, vähäisiä pyörälenkkejä vain kauniilla kelillä kesäisin muutama kerta kesässä, sekä pyörä hyötyliikuntavälineenä, mutta eipä oikein muuta.

No ihan sitä samaa sitten oli tässä välilläkin, mutta nyt parin vuoden aikana on tullut lisättyä liikuntaa ja erityisesti tämän vuoden aikana, alkaen talvikaudesta, ensin päivittäin ja nyt 3 kertaa viikossa tai useammin, vähintään tunti ja aivan jatkuvasti ollut tuo, että kone piiputtaa kovin aikaisin suhteessa siihen miten oli ennen.

Sykemittari vaan antaa numeron missä kohtaa kone alkaa köhimään. Sitä miettii, että onko jokin terveydellinen vika, joka estää maksimin irti repimisen, vai mikä sitten on se syy, ehkä se vaan on niin, että maksimi on romahtanut muutamassa vuodessa sinne 140 maksimiin käyttökelpoiseen ja noin 160 äärimmäiseen maksimiin, mutta tuntuisi hassulta, että on noin.

Tänään 6 tunnin ajan hikoilin fyysisiä hommia ja pyöräilyä harrastaen ja aina tunneittain testailin mikä on maksimi, ei se mene yli tuosta. Ehkä aavistuksen on syke parantunut ennen kuin stoppaa meno, mutta ei kovin suuria muutoksia.

Ehkä sitä vain on yhä liian huono kunto.

Niin, sykemittarihan on yhä sama kuin silloin taannoin, kun sain niitä kovia sykkeitä, ei sillä ole kovin paljoa käyttöä tässä välissä ollut.

Mun ongelmahan on aina ollut, että osaan vetää vain täysii, harjoittelusta ei ole kovin paljoa hyötyä, jos riehun tajunnan rajamailla, jonkinlainen rajoitin pitää olla ja sykemittarihan voisi sellainen olla kun ymmärtäisi sen mistä alkaa ottamaan se 60% syke-alue, jolla voisi harjoitella.
Niin, tänään tein sellaista polttopuun viskelyä useamman tunnin, aika tiukkaa tahtia, reilu 10m heittomatka, ja jalat, vatsa/kylki, kädet, kaikki joutui töihin, suhteessa varmasti raskaammaksi tuli kuin pururadan juoksu aikoinaan, sitten kun lähdin punnertamaan samalla hiellä märkiä pöllejä, 15-90kg painoisia maasta hartiakorkeuteen ja yli laidan, niin siinä kyllä tuli maksimikuormitusta, joitain kymmeniä ja metsässä rämpimistä, niin alkoi olemaan ongelmia pystyssä pysymisen kanssa ja näköäkin haittasi, eikä happeakaan tuntunut saavan, etten usko, että mitenkään pääsisin kovempiin lukemiin, joten jos 160 otan sen 50-60% kunnonkohotuksen sykkeeksi, niin mun ei tarvitse kuin seisoskella ja kävellä vähän edestakaisin ja olen jo alueella, minkäänlainen pyöräily nostaa jo sykkeet yli, kun menee sellaista 95-120 enimmäkseen ja ylämäet 130-140 näillä nykyisillä välityksillä.

Eli eihän se ole mahdollista noin peruskuntoa nostaa.

Jokin tässä mättää ja pahasti, mutten tiedä että mikä.

Helppoahan se olisi, jos osaisi säädellä kuormitusta, mutta ihan samalta se tuntuu niin kauan kunnes sinne 150 luokkaan saa sykkeet, jolloin alkaa tulemaan jonkinlainen stoppi, mokoma tulee vielä pahasti viiveellä, että voi lyhyen mäen nousta tiukemmin kuin oli tarkoitus ja joskus 100m mäen jälkeen alkaa puuskuttamaan.

Kuitenkaan mun peruskunto ei ole riittävä ja sitä pitäisi saada nostettua ja sitä varten pitäisi saada selville mikä syke antaisi oikean kuormitustason, että olisi edes jotain rajoitusta siihen verenmakusuussa repimiseen...

Enimmäkseen olenkin pyrkinyt ajamaan siten etten käytä lainkaan voimaa, niin ei karkaa sykkeet lähelle maksimia, mutta ehkä se taas on ollut liian vähän, ehkä mun pitäisi ajaa lujempaa, tai ehkä pitäisi vain jatkaa kevyellä pyörittelyllä seuraavaan kesään.

Tai ehkä mulla on suonet tukossa ja pumppu vetää suonet luttuun, vaan tavaraa ei vaan tule tarpeeksi ja pian laukeaa koko kone, mistäs tuotakaan voi tietää, joku syyhän täytyy olla että muutamassa vuodessa maksimi käytettävä syke on tipahtanut useita kymmeniä. Paino on tippunut roimasti, mutta kovin paljoa ei ole tuo kunto kohonnut, siksi mietin taas, että ehkä liian kevyttä ollut vaikka on kovemmilla sykkeillä ajettu kuin mitä pitäisi peruskunnon kasvatusta ajatellen, jos 160 olisi se todellinen maksimi.

Kovin on paljon siis vaihtoehtoja, hinku olisi päästä hyväkuntoisten kategoriaan tai ehkä vähän paremmaksikin, että ei olisi puolikuollut näin vähäisistä fyysisistä töistä, sitkeyttä pitäisi saada lisää, hetkellinen voima on ihan riittävää tasoa, kun yli oman painon saa siirreltyä kohtuudella.

H. Moilanen
04.08.2013, 07.00
Pyöräillessä ei kai sitä todellista maksimisykettä saavutetakaan koska työtä tekevät lihakset on lähinnä jaloissa. Esim juostessa ja hiihtäessä saadaan korkeampi syke.
Lienee henkilökohtainen juttu ja riippuvainen mitä lajia tulee eniten vedettyä maksimilla. En minä ainakaan saa sauvarinteessä samanlaisia sykkeitä kuin fillarillla. Jollakin tilanne voi olla toisinpäin, sitä en kiistä.


Jossain uutisessa viitattiin, että suurin osa keski-ikäisten sydänongelmista tulee kuntoilijoille.
Löytäisitkö jostakin vielä sen uutisen? Johtuuko sydänongelmat oikeasti siitä, että kuntoillaan oikein vai liian harvoin ja liian lujaa?


En ole koskaan ymmärtänyt niitä jotka sanovat että heittivät mittarit mäkeen sen takia että tuli aina kilpailtua aikaa vastaan sen takia. Mitvit?! En tajuu...
Lienee tietynlainen ihmistyyppi, jonka pitää aina saavuttaa enemmän kuin aikaisemmin, myös kuntoilun ulkopuolella. Kaikki-mulle-heti tsjp...

Jake_Kona
04.08.2013, 07.07
Löytäisitkö jostakin vielä sen uutisen? Johtuuko sydänongelmat oikeasti siitä, että kuntoillaan oikein vai liian harvoin ja liian lujaa?


Lienee tietynlainen ihmistyyppi, jonka pitää aina saavuttaa enemmän kuin aikaisemmin, myös kuntoilun ulkopuolella. Kaikki-mulle-heti tsjp...

En usko että ihan heti löytyy kun luultavasti kuulin sen uutisen tutulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Siis muistaakseni.
Mutta uutinen ei ollut mutua. :luullalseni:

sledgehammer
04.08.2013, 09.24
Mitäs jos tekisit niin, että oikein keskittyisit seuraavaan lenkkiin ja tekisit sen niin, ettei tajunta sumene. Menisit semmosta tahtia, että tuntuu hyvältä. Sitten kotona lenkin jälkeen tutkisit, missä ne sykkeet meni. Siitä sitten pikkuhiljaa alat kartoittelemaan, niitä sulle sopivia rajoja. Mä taas en saa sykettä nousemaan millään yli 180. Viimeksi juuri koittelin, että mihin se menee, jos oikein rääkkää. Ensin alle 25km tosi reipasta ajoa, sitten parin kilsan mittainen nousu putkelta runnoen ja lopputuloksena 178 syke.

harmis
04.08.2013, 09.31
Lienee henkilökohtainen juttu ja riippuvainen mitä lajia tulee eniten vedettyä maksimilla. En minä ainakaan saa sauvarinteessä samanlaisia sykkeitä kuin fillarillla. Jollakin tilanne voi olla toisinpäin, sitä en kiistä.
Osittain varmasti näinkin mutta jos ajatellaan että lähtötilanne on kaikissa sama. Ja sohvalta noussut peruna saa sykkeet tappiin lajissa kuin lajissa helposti kun taas hyväkuntoinen joutuu tekemään maksimin saavuttamiseksi enemmän töitä.

sledgehammer
04.08.2013, 11.45
Joo, mulle riittää kilsa/pari vähän hölkkää reippaampaa juoksua ja johan on sykkeet tapissa. Nousee todella paljon nopeammin ja korkeammalle kuin fillaroidessa, vaikka kuinka koittais ajaa kovaa. Hiihdon sykkeitä täytyy tutkia mielenkiinnon vuoksi ensi talvena. Tuntuisi, että siinäkin sykkeet nousee aika herkästi kun ruvetaan sivakoimaan vähän rivakammin.

kolistelija
04.08.2013, 11.56
Osittain varmasti näinkin mutta jos ajatellaan että lähtötilanne on kaikissa sama. Ja sohvalta noussut peruna saa sykkeet tappiin lajissa kuin lajissa helposti kun taas hyväkuntoinen joutuu tekemään maksimin saavuttamiseksi enemmän töitä.
Minä taas olen käsittänyt sen niin että sohvalta nousseella ei riitä kondis maksimin saavuttamiseksi. Toki kovassa kunnossa olevalle maksimin saavuttaminen voi olla kovan kivun takana, mutta silti saavutettavissa.

Maksimeja ei toki saa esiin vetämällä täysiä kesken rauhallisen lenkin. Tuollaisella tempulla minulla jää sykkeet alle 170, maksimin ollessa 193. Hapot tai huohotus lopettaa vedon helposti kesken paljon ennen kuin kroppa ottaa kierroksia. Pumpun pitää olla kierrosherkkänä ja jalkojen tuoreet jos haluaa saada maksimit esille. Itse pääsen aika lähelle jos ajan pari pitkää kohtuukovaa vetoa muutaman minuutin palautuksella ja toisen vedon loppua kohden kiihdyttäen ja lopettaen sellaisella kirivedolla jota ei todellakaan haluaisi kivun takia tehdä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että ylipainoisella tai "puskista tulleella" kuntoilijalla tuo ei välttämättä ole täysin turvallista...

mutanaama
04.08.2013, 12.44
Mites sulla meni sykkeet bemaksiradalla, mun maksimit oli 178.
Eilen taas 4-5h kohdilla piti vähän kiihdytellä ja sain siinä sykkeet nousemaan 176:een.

kolistelija
04.08.2013, 12.47
Mites sulla meni sykkeet bemaksiradalla, mun maksimit oli 178.
Eilen taas 4-5h kohdilla piti vähän kiihdytellä ja sain siinä sykkeet nousemaan 176:een.
Muistaakseni sain 188 mittariin kun kisa HC:n kanssa oli verisinmillään.

harmis
04.08.2013, 13.01
Minä taas olen käsittänyt sen niin että sohvalta nousseella ei riitä kondis maksimin saavuttamiseksi. Toki kovassa kunnossa olevalle maksimin saavuttaminen voi olla kovan kivun takana, mutta silti saavutettavissa.

Maksimeja ei toki saa esiin vetämällä täysiä kesken rauhallisen lenkin. Tuollaisella tempulla minulla jää sykkeet alle 170, maksimin ollessa 193. Hapot tai huohotus lopettaa vedon helposti kesken paljon ennen kuin kroppa ottaa kierroksia. Pumpun pitää olla kierrosherkkänä ja jalkojen tuoreet jos haluaa saada maksimit esille. Itse pääsen aika lähelle jos ajan pari pitkää kohtuukovaa vetoa muutaman minuutin palautuksella ja toisen vedon loppua kohden kiihdyttäen ja lopettaen sellaisella kirivedolla jota ei todellakaan haluaisi kivun takia tehdä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että ylipainoisella tai "puskista tulleella" kuntoilijalla tuo ei välttämättä ole täysin turvallista...

Itse kun muutama vuosi sitten aloin kuntoilemaan, sain juoksemalla sykkeen helposti 200 lukemaan pienen ylämäen täysillä runttaamalla. Nyt kun juoksukilsoja on takana jo melkoinen määrä, pääsen kyllä lähelle samaa lukemaa mutta vaatii kyllä useamman täysvedon. Ja jossain kympin kisan lopussa lähennellään maksimia. Pyöräillessä en maksimia ole edes kokeillut, kyllä se mäissä helposti 180 yli nousee mutta interwebistä olen lukenut että mitä suurempi määrä lihaksia tekee töitä, sen helpommin maksimi on saavutettavissa, mikä tuntuu varsin loogiselta. Toki sitten yksilölliset erot ja lajispesifisyys vaikuttaa asiaan.

Jake_Kona
04.08.2013, 13.10
Alkujaan "omalla kohalla" sohvaperunana sykkeet oli maastoajossa tapissaan esimmäisessä 10m mäessä 100m jälkeen. Kun ei ole mittaria niin ei tarkempaa tietoa, mutta silloin harrastinkin 2kk välein verenluovutusta mikä saa tikitikin sykkimään ylikierroksilla. Nykyisin ei verenluovutuskäynnilläkään ole enää havaittavaa vaikutusta.?

Hääppönen
04.08.2013, 14.04
Tuohon Harmiksen kommenttiin/kantaan samansuuntaisia havaintoja. Omat maksimit saanut hiihdossa ja ylämäkiä juostessa, ovat +10 siitä, mihin pyörällä pääsen.
Lähes huvittavana pidän havaintoa siitä (kun salillakin käydessä tulee käytettyä sykemittaria), että esim. hauisvääntöjä tehdessä syke nousee "punaiselle" alueelle tuntemuksen ollessa kuitenki "normi treeniä" eli ei edes pahemmin puuskuta. Jalkakyykyssä tuntemus "tekee melkein pahaa" ja sykkeet kuitenkin maltillisella vk-alueella ja sarjan jälkeen happea vedettävä antaumuksella tovi. Liittyisikö jotenkin pumpun läheisyyteen työtätekevillä lihaksilla? Selittäisi myös hiihdon sykkeet ja juoksussakin kädet tekevät reipasta liikettä, jos tekniikka oikeansuuntainen.

kolistelija
04.08.2013, 14.38
Tässähän on kyse pyöräilyn maksimisykkeistä. Juoksun/fudiksen/sählyn/tmv maksimisykkeistä ei oikein voi tehdä mitään johtopäätöksiä pyöräilyn suhteen. Sykkeistä muutenkin sen verran että prosenttiluvut ja ikälaskurit ampuvat useammin koko taulusta ohi, kuin olisivat lähelläkään taulun keskellä. Sykemittarin käytön aloittaminen vaatii pitkäjänteistä sykkeiden seurantaa jotta oppii mitä mikäkin syke omalla kohdalla tarkoittaa.

Sykkeen hidas reagointi tekee raja-arvojen määrittämisestä aika vaikeaa. Maksimia hakiessa tulee helposti lähdettyä aivan liian kovalla teholla ja silloin hapotus viheltää pelin poikki jo paljon ennen kuin syke ehtii kunnolla kyytiin. Siksi tuollainen loppua kohden tehoa nostava veto toimii hyvin. Ensiksi aerobiset voimat kunnolla käyttöön ja sykkeen tasoituttua otetaan viimeiset anaerobiset mehut irti. En ole opiskellut asiaa, mutta mutulla sanoisin että ainakin viisi minuuttia lähellä anaerobista kynnystä ja sen jälkeen vielä hetki vähän kovempaa ennen putkelta ajettavaa loppurykäisyä. Jaloissa tuntuu pahalta vasta kun vauhtia nostetaan viiden minuutin kohdalla, sitä seuraava lyhyempi aika kohtuullisella kiputasolla ja loppurykäisyssä ihan kaikki mitä ukosta lähtee.

Lajivertailusta sen verran että minä taidan olla niin pyöräilyspecifinen tapaus että en saa sykettä muilla lajeilla mitenkään yhtä korkeaksi kuin fillaroidessa. Kai kroppa on ajan kanssa oppinut miten saadaan enemmän irti pyörällä ajaessa.

CwA
04.08.2013, 16.20
Mulle paras fiiliksen pohjalta on 120-130 väli, sellaista selvästi raskasta, mutta ei kaikkia mehuja irti tunnissa, sellaista jaksaisin ehkä 1.5 tuntia, ehkä kaksikin hyvänä päivänä, huonon päivänä on se tunti aika tiukka, 100-110 taas on sellainen että pikkulämmin, syvempään pitää hengitellä, mutta jaksaa vaikka kolmekin tuntia.

130-140 on sitten jo aika raskasta, tiukkaa tekee tunti, luulen, että usein puolikin tuntia tuota riittää, yli 140 alkaa sitten olemaan sellaista että ei pitkään mene kun pitää alkaa huilimaan, yli 150 minuutti-pari ja pitää stopata.

Mielenkiintoista on se, että kun alkaa väsymään, niin suhteellisen pienikin ponnistelu nostaa sykkeen 130 päälle ja 150-160 on saavutettavissa todella helposti, mutta 160 ei ylity.

Oli mulla vaan kuuma, kun sitä puuta heitteli, sormetkin ihan kurtussa, kun hikeä niin lujasti pukkasi, lämmin aurinko vielä helotti seinustalle ja hellelukemat, ei saunassakaan niin hiki tule, mutta varmasti elimistön lämmönsäätely teki kaiken mahdollisen, että lämpöä haihtuisi paljon, toki myös pumppu otti kierroksia lisää, että saa koko laajentuneen verisuoniston täytettyä ja kierrätettyä mahdollisimman paljon verta ihon pintakerroksiin, jotta lämpö laskisi. En usko, että on mitään keinoa millä saisin sykettä korkeammalle, mutta veikeää on, ettei se ole juurikaan korkeampi, kuin jos lähden tuohon viereiseen mäkeen ja kylmiltään vedän täysiä ylös, se on reilu 150 mäen päällä.

Helmikuussa hengästyin puhumisesta, sekä jo rauhallisesta kävelystä, hikeä pukkasi jo kun nousin istualtaan ylös ja kävelin ovelle, fillarilla ei tarvinnut ajaa kuin 50m niin jo hengästytti ja hikeä pukkasi, eli varsinainen sohvaperunakunto.

Nyt joutuu kyllä ajamaan useamman kilometrin sellaista samantapaista kevyttä ajoa, että alkaa kone lämpenemään, pari kilsaa saa pistellä menemään, että yli 100 sykkeet, mutta jos täysillä repäisee, niin kyllä syke nousee tosi äkkiä.

Eli pitäisikö mun nyt sitten lähteä sitä 130-140 väliä treenaamaan, jota vähemmän tullut tehtyä, vai 120-130 väliä, jota olen viimeaikoina ajanut, vai kenties pitäydyttävä 100-120 välillä, jota olen tehnyt Helmikuusta lähtien melkeinpä enimmäkseen? Millä noista vaihtoehdoista saisi sellaista kehitystä, että 8 tuntia hikiliikuntaa menisi suht tuskattomasti? Vai pitäisikö kokeilla jotain muuta taktiikkaa kokonaan?

On oikeastaan väistämätöntä se, että joka lenkillä useamman kerran tulee sellainen korkean rasituksen veto, kun mäet on täällä suhteellisen jyrkkiä, mutta siitä tuskin on haittaa, että 10min syke on aika korkealla siitä alueesta joka käytettävissä on.

Kolmesti viikossa vähintäänkin yritän ajaa sen 1-2 tuntia kerrallaan ja talvikaudella lumien kolaaminen siihen päälle extrana, halonhakkuuta, puusavottaa yms sitten ympäri vuoden, että sohvaperunaisuus karisee kyllä, mutta pitäisi päästä sellaiselle tasolle, että kunto ei rajoita toimintaa.

Ehkä odotan liikoja puolenvuoden jälkeen, mutta ei marjametsässä voi vielä kykkiä kokopäivää, kone hyytyy jo alle 4 tunnin, joten kai joku harjoittelussa on pielessä :(

sledgehammer
04.08.2013, 17.23
Mä ajelisin semmosella sykkeellä, että jää pelivaraa niihin mäkiin. Sitten ei tartte ressata siitä, jos ne vähän mäessä karkailee. Sitäpaitsi jotenkin ne mäet on ylös mentävä. Yksin ajellessa punnerran mäet usein aika nopeasti ja annan sitten pulssin tasaantua vähän aikaa sen jälkeen. Pitkällä matkalla se ei ole järkevää, mutta mä tykkään ottaa mäet kunnon reeninä.

CwA
04.08.2013, 17.50
Mä ajelisin semmosella sykkeellä, että jää pelivaraa niihin mäkiin. Sitten ei tartte ressata siitä, jos ne vähän mäessä karkailee. Sitäpaitsi jotenkin ne mäet on ylös mentävä. Yksin ajellessa punnerran mäet usein aika nopeasti ja annan sitten pulssin tasaantua vähän aikaa sen jälkeen. Pitkällä matkalla se ei ole järkevää, mutta mä tykkään ottaa mäet kunnon reeninä.

Hmm, hmm, tässä tulee vaan nyt pikkuinen ongelma, kas kun pitää pysähtyä ja rauhoittaa pulssia ennen mäkeä että sen pääsee ylös ilman, että syke menee tappiin, mahdollisimman kevyesti ajaen pahimman mäen alla syke yli 130, tämä maasto on vähän kovempaa kuin mihin mun kunto venyy, eli mulle mäet on sellaista kunnon treeniä jo siinä, että yritän edes jotenkin päästä ne ylös, kävellenkin joutuu noissa lepäilemään välillä, harjoitusrata on siis tarkoitettu kovemmalle kunnolle, mutta toisaalta ei jää liian löysäksi nuo mäkipaikkojen treenit.

Sinällään ei kovin suurta eroa kuinka ajelee noita mäkipaikkoja ennen, kunhan pitää huolen, että alle 100 sykkeellä lähtee pahimmat kiipeämään.

Reitinvalinta ei muuta oikein mitään, joka suuntaan samanlaista, joten tulee 'intervallia' pakostakin.

No, toki jos tyytyy tylsään asfalttiin, niin sitten on vähän helpompia, mutta pisempiä mäkiä, lisänä sitten usein vastatuulta sen verran, että tuntuu selvästi lisävastuksena. Mutta soveltaen vähän, sun vinkkiä, ajatus ilmeisesti niin kovaa, että jää virtaa kiipeillä mäet pienellä huililla mäen alla.

Mielenkiinnolla katselen toki muitakin ehdotuksia, ehkä sitä vielä oppii sykemittariakin hyödyntämään jotenkin paremmin, ettei se jää enää naulaan kuukaudeksi pariksi :)

harmis
04.08.2013, 19.11
Mielenkiinnolla katselen toki muitakin ehdotuksia, ehkä sitä vielä oppii sykemittariakin hyödyntämään jotenkin paremmin, ettei se jää enää naulaan kuukaudeksi pariksi :)
Jos niitä omia kynnyssykkeitä ei tiedä niin ei kannata liikaa tuijotella mittaria. Luota tunteeseen. Peruskuntolenkeillä turvallinen taso on PPPP-sääntö eli pitääpystyäpuhumaanpuuskuttamatta. Ylämäessä syke luonnollisesti nousee mutta se ei ole vaarallista. Lenkin jälkeen voit sitten katsella mitä se mittari näytti ja pidemmällä aikavälillä näet kehityksen.

CwA
04.08.2013, 19.40
Jos niitä omia kynnyssykkeitä ei tiedä niin ei kannata liikaa tuijotella mittaria. Luota tunteeseen. Peruskuntolenkeillä turvallinen taso on PPPP-sääntö eli pitääpystyäpuhumaanpuuskuttamatta. Ylämäessä syke luonnollisesti nousee mutta se ei ole vaarallista. Lenkin jälkeen voit sitten katsella mitä se mittari näytti ja pidemmällä aikavälillä näet kehityksen.

Jos olisin tuota pitää pystyä puhumaan sääntöä noudattanut, niin en olisi voinut puhua edes paikoillaan, kun se pisti jo puuskuttamaan. Ei se kaukana ole nytkään vaikka ajaisi vain satkun sykkeillä. Mulla on tunne, että mun keuhkot ei toimi, mutta lääketiede on toistamieltä :P

Lenkin jälkeen, hmm, mun mittarihan näyttä vain ja ainoastaan hetkellistä lukemaa, eli ajat varmaankin takaa sitä, että lenkin jälkeen syke jää alemmas, kun kunto kehittyy?

Varmaankin sitten tuo 100-120 väli, normilenkki lähempänä satkua ja tiukempi lenkki 120 pintaan, sellaisella ei homma ole läähättämistä ja voi tehdä pisempiäkin lenkkejä, jonka kuvittelen olevan hyvä kestävyyden kasvattamiseksi, tuntikin on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika, kuten taitaa olla 6kk. Mistä vaan löytyisi se kärsivällisyys, ettei paahda täysillä ja että malttaa antaa aikaa kunnon kasvamiselle :P

Taidankin alkaa ottaamaan ihan ylös sykkeitä lenkin jälkeen.

Joenranta
04.08.2013, 20.00
Kommentoisin tätä sykekeskustelua sen verran, että sykkeen aste riippuu mielestäni iästä ja kunnosta. Ihmettelin, kun yksi Golfin pelaaja kertoi saaneensa 980 kaloria Golf kierroksella, kun minulla tuli 50km:n pyörälenkillä kaloreita vähän yli 1000. Edelleen toinen kaveri oli saanut 22km:n pyörälenkillä lähes 1000 kaloria. Mielestäni kalorien määrä on hyvin yksilöllistä eikä siitä voi vetää mitään yleistä linjaa. Täällä oleva muutamat kommentoijat, jotka lienevät sohvaperunoita ja kertovat jopa 200 sykkeistä mielestäni ovat terveytensä rajoilla ja saattavat joutua ambulanssinkuljetukseen johonkin keskussairaalaan äkillisen sydänkohtauksen saaneena.

harmis
04.08.2013, 20.01
Lenkin jälkeen, hmm, mun mittarihan näyttä vain ja ainoastaan hetkellistä lukemaa, eli ajat varmaankin takaa sitä, että lenkin jälkeen syke jää alemmas, kun kunto kehittyy?
Minkälainen mittari olikaan kyseessä? Kai siitä voi katsoa jälkikäteen lenkin keskisykkeen? Jos esimerkiksi ajat jonkun vakiolenkin samaa nopeutta niin kunnon parantuessa keskisykkeen pitäisi madaltua. Päinvastoin taas samalla keskisykkeellä vauhdin pitäisi nousta. Pyöräilyssä pitää huomioida tosin olosuhteet (tuuli).

harmis
04.08.2013, 20.04
Täällä oleva muutamat kommentoijat, jotka lienevät sohvaperunoita ja kertovat jopa 200 sykkeistä mielestäni ovat terveytensä rajoilla ja saattavat joutua ambulanssinkuljetukseen johonkin keskussairaalaan äkillisen sydänkohtauksen saaneena.
Tähän olisi kiva saada jonkinlaisia perusteluja.

lansive
04.08.2013, 20.42
Olisi mukava tietää myös ruokailutottumuksista (siis näiltä joilla ei kierrokset nouse). Itse tässä sykemittarin kanssa havainnoinut yhdeksän päivän aikana liki 40 kilon kuormaa hinaten mitä vaikutusta ruokailulla on sykkeisiin pitkäkestoisessa suorituksessa (yli 5 tuntia).

Kyllähän pk-sykkeillä menee vaikka hamaan maailman tappiin näillä traanivarastoilla, mutta ilman kunnon hiilaripläjäystä ei sykkeen nostamisella ole elimistön kannalta mitään järkeä kun kerran ei ole polttoainetta lihaksiin toimitettavana. Ja tämä nyt ei ole mikään henkilökohtainen ominaisuus vaan ihan kaikille käy samoin kun energia on loppu.

Sykerajat toki ovat edelleen kovin yksilöllisiä, joten en turhaan laita omia lukujani tänne. Omalla kohdallani kaavat pitävät melko hyvin paikkansa.

CwA
04.08.2013, 22.43
Minkälainen mittari olikaan kyseessä? Kai siitä voi katsoa jälkikäteen lenkin keskisykkeen? Jos esimerkiksi ajat jonkun vakiolenkin samaa nopeutta niin kunnon parantuessa keskisykkeen pitäisi madaltua. Päinvastoin taas samalla keskisykkeellä vauhdin pitäisi nousta. Pyöräilyssä pitää huomioida tosin olosuhteet (tuuli).

Soneran lahjus laajakaistan hankkineille, todennäköisesti halvinta kuraa mitä on olemassa, tuo otti vähän siipeensä, kun löysin vain melkein sopivankokoisen pariston ja siinä ei näy kaikki numerot ihan kunnolla, mutta kyllä se muutoin toimii ihan hyvin, tosin en tiedä kuinka kauan.

PulsTech tuossa näkyy olevan printattu nimeksi. Mittarin luotettavuus toki voi olla kyseenalainen, mutta jos saman mittarin lukemia vertaa ennen ja jälkeen, niin ehkä siinä jotain tietoa saa.

Mode napista kun painaa niin sai toisen sykenäkymän kyllä, mutten muista enää mitä se tekee ja liian monta muuttoa, että olisi manuaali tallella. Ehkä mun pitää ostaa uusi 4€ kiinalainen, eiköhän tuo ole samaa tasoa.


Ruokavaliosta saan yli 117g hiilareita päivässä, noin 1900kcal energiaa, rasvaa varmaan ihan liikaa nykysuosituksiin nähden. Energia taitaa jäädä alle päiväkulutuksen ainakin lenkkipäivinä, sitä en tiedä miten hiilareita kuluu, mutta ihan samanlainen mun ruokavalio on kuin ennenkin, joten senkään ei pitäisi vaikuttaa tuohon miksei syke nouse kuten muutama vuosi takaperin. Toisaalta ei mua sekään niin haittaa jos vaan kulku paranee samaa tahtia tai parempaa tahtia kuin tähänmennessä.

mutanaama
04.08.2013, 23.02
Mikäs mahtaa olla bmi?, meikäläisellä se on siinä 29 korvilla, kunto ei mikään ihmeellinen ja ikää 48. Nuo sun sykelukemat kuulostaa ihan siltä, kuin mittari näyttäis omiaan. Alle satasen saa kunnollisen mittarin, johon saa kerättyä datan talteen lenkiltä.

@ Joenranta, 50 lenkille tuo kulutus on ok, 22km vastatuuleen maasturilla menee ihan ok, golfkierroksella 1000-2000kcal on ihan ok, vieläpä jopa samalle ihmiselle.
Ihmisen hyötysuhde on kutakuinkin kaikilla samaa luokkaa, energian kulutukseen liittyy taas niin monta osatekijää, kuin esim: taito, paino, kunto, lihasmassa, tehoalue jne.... Heikompikuntoisella nöösillä menee mm maastossa helposti tuplaten energiaa osaavaan kaveriin verrattuna.

CwA
05.08.2013, 00.20
Mikäs mahtaa olla bmi?, meikäläisellä se on siinä 29 korvilla, kunto ei mikään ihmeellinen ja ikää 48. Nuo sun sykelukemat kuulostaa ihan siltä, kuin mittari näyttäis omiaan. Alle satasen saa kunnollisen mittarin, johon saa kerättyä datan talteen lenkiltä.

@ Joenranta, 50 lenkille tuo kulutus on ok, 22km vastatuuleen maasturilla menee ihan ok, golfkierroksella 1000-2000kcal on ihan ok, vieläpä jopa samalle ihmiselle.
Ihmisen hyötysuhde on kutakuinkin kaikilla samaa luokkaa, energian kulutukseen liittyy taas niin monta osatekijää, kuin esim: taito, paino, kunto, lihasmassa, tehoalue jne.... Heikompikuntoisella nöösillä menee mm maastossa helposti tuplaten energiaa osaavaan kaveriin verrattuna.

Satanen on hyvin paljon rahaa, 3 viikon sapuskat, nälkä tulisi jos moisia alkaisi investoimaan nyt.

Laskeskelin vähän ravintolukuja, mulla näyttäisi olevan kaliumin osalta aika reilu puutos, saan vain 70% suosituksesta, samoin magnesiumin osalta saan vain 30% suosituksesta. Noillahan voisi olla jotain vaikutusta, kun Kalium on lihasten ja pumpun toimintaan vaikuttaa, Magnesium liittyi myös pumpun toimintaan ja ehkäisee lihaskramppeja yms.

El-Carpaso
05.08.2013, 06.03
100 grammaa hiilaria päivässä on kestävyysurheilijalle aika vähän. Siinä voi olla yksi syy miksi sykkeet pysyy matalalla kun glykogeni tasot ei nouse missään kohtaa

CwA
05.08.2013, 10.46
100 grammaa hiilaria päivässä on kestävyysurheilijalle aika vähän. Siinä voi olla yksi syy miksi sykkeet pysyy matalalla kun glykogeni tasot ei nouse missään kohtaa

Ahaa, eli sitten mun pitää ottaa tuokin huomioon, kun pistän vähän menua remonttiin. Jostain lueskelin, että tuo pk-treeni on sitten tosi kevyttä oltava, eli ilmeisesti jätetään suurin osa reservistä käyttämättä poislukien tiukat mäet, niin ettei se oikein kuntoilulta edes tunnukaan, jos se tosiaan on sellaista ettei se oikein edes tunnu missään jonkin tunnin liikkummisen jälkeen, niin sitten se mulla olisi siinä noin 100 max 110, 120 tuntuu jo liikunnalta, hyvin kevyeltä sellaiselta toki.

Kalium, Kalsium ja Magnesium tasoja sitten pitää lisätä, eli kuulostaa sellaiselta leivältä jonka päällä juustoa, kun vaan (kunnollinen) juusto ei olisi niin turkaisen arvokasta, eli käytännössä pitänee vaihtaa itse-tehtyyn pizzaan, siitä laskujeni mukaan tulee edullisimmin täysipainoinen aineksien saanti.

Jake_Kona
05.08.2013, 11.20
Sydämen terveyteen vaikuttaa paljon myös rasvakertymät sepelvaltimoissa. Siihen taas auttaa vähärasvainen ruokavalio ja liikunta. Kanasalaattilinjalla ilman sokereita ja kastikkeita sekä liikkuu mitä pystyy l. ei liikaa. ;)

kolistelija
05.08.2013, 11.22
Kyllä PK saa liikunnalta tuntua. Palauttelu on se mikä on lähinnä ulkoilua ilman että vahingossakaan tulee hiki. Kaikilla meillä on erilaiset refrenssit sen suhteen miltä mikäkin tuntuu. PK on kuitenkin sellainen tahti jota voi ylläpitää 3-4 tuntia putkeen ilman ongelmia ja se on selvästi mukavuusalueen puolella.

Testaile vähän itseäsi. Aja vähän pidempiä pätkiä erilaisilla syketasoilla, vaikka vartti kullakin jotta syke ehtii tasaantua. Opit varmasti paljon kun huomioit miltä jaloissa tuntuu ja miten hengitys reagoi. Tietyn rajan jälkeen tuon vartin ylläpitäminen alkaa tuntua vaikealta ja jopa kivuliaalta, silloin lähestyt anaerobista rajaa. Siitä voi olla vielä pitkä matka maksimisykkeisiin.

Itsok
05.08.2013, 11.25
Jos lähtee hyvin vaatimattomasta kunnosta parantamaan kuntoaan, niin suosittelen vahvasti myös voimaharjoittelua alkuun.
Auttaa todella nopeasti suurentamaan energiankulutusta ja auttaa myös aerobiseenkuntoon.

Muuten vaan monipuolista harjoittelua ja riittävästi myös lepoa ja ravintoa. Liian kovaa ei saa aloittaa ettei rasitusvammat iske. Hitaasti hyvä tulee.

CwA
05.08.2013, 12.21
Jos lähtee hyvin vaatimattomasta kunnosta parantamaan kuntoaan, niin suosittelen vahvasti myös voimaharjoittelua alkuun.
Auttaa todella nopeasti suurentamaan energiankulutusta ja auttaa myös aerobiseenkuntoon.

Muuten vaan monipuolista harjoittelua ja riittävästi myös lepoa ja ravintoa. Liian kovaa ei saa aloittaa ettei rasitusvammat iske. Hitaasti hyvä tulee.

Liki 30kg kun painoa sai poistettua, niin siinähän tulee ikäänkuin bonuksena suuremmat voimat, kas kun lihakset ovat tottuneet siirtelemään raskaampaa kroppaa ja kroppa kun on kevyempi, niin sitä on vanhempi kuin jos olisi koko ajan ollut köykäinen kaveri ;)

CwA
05.08.2013, 12.35
Kyllä PK saa liikunnalta tuntua. Palauttelu on se mikä on lähinnä ulkoilua ilman että vahingossakaan tulee hiki. Kaikilla meillä on erilaiset refrenssit sen suhteen miltä mikäkin tuntuu. PK on kuitenkin sellainen tahti jota voi ylläpitää 3-4 tuntia putkeen ilman ongelmia ja se on selvästi mukavuusalueen puolella.

Testaile vähän itseäsi. Aja vähän pidempiä pätkiä erilaisilla syketasoilla, vaikka vartti kullakin jotta syke ehtii tasaantua. Opit varmasti paljon kun huomioit miltä jaloissa tuntuu ja miten hengitys reagoi. Tietyn rajan jälkeen tuon vartin ylläpitäminen alkaa tuntua vaikealta ja jopa kivuliaalta, silloin lähestyt anaerobista rajaa. Siitä voi olla vielä pitkä matka maksimisykkeisiin.

Tämä oikeastaan vahvistaa käsitykseni siitä mikä on oikea taso, hikihän mulle tulee aina, ei pyörällä voi liikkua hikoilematta, eikä varsinkaan kävellen, ellei sitten lämpötila ole siellä lähellä +10 astetta ja vetele t-paidassa ja shortseissa. Ai että mun kunto onkin yhä surkea, vaikka on huimasti parempi kuin vuoden alussa, mutta sitkeästi eteenpäin täältä satavilla hyvillä neuvoilla.

Eli olen liian kovaa mennyt, vaikka olen kuvitellut meneväni suht hitaasti, niin kuitenkin pitää vielä vähän hidastaa, että enemmän tulee peruskuntoa. Anaerobinen raja on varmaankin siellä 140-150 tienoilla sitten tuon kuvauksesi mukaan, kun sellaisilla sykkeillä tulee tuollainen tuntuma, tosin nyt en ole siitä juurikaan yli päässyt, mutta ehkä ravinnolla osansa, ehkä enemmän ikää tekee ruokavalion tärkeämmäksi.

Edellisenä kesänä vetelin kyllä yli kaikkien rajojen ja ihmettelin että miksi saa verta yskiä keuhkoista eikä jaksa yhtään paremmin vaikka kuinka repii, sitten se jotenkin jäi, jostain syystä taas hetkeksi :D

Pitääpä nyt testailla kuukausi/pari, loggaan yleensä kaikki lenkit sports trackeriin, joten niitäkin on hyvä sitten vertailla ja saa niitä sykkeitä ylös tuonne, jos sellaisen oikein halvan sykemittarin hankkisi joka näyttäisi sen keskisykkeenkin, niin saisi senkin kirjattua ylös, toki kivahan se bluetooth sykemittari olisi, niin saisi trackeriin suoraan datan, mutta ei nyt näillä pelimerkeillä järjesty, ehkä se liikkuminen ja mielekäs sellainen on kuitenkin tärkein.

Hääppönen
05.08.2013, 16.13
Suurin apu sykemittarista ollut itselle pk-alueella pysymisessä. Helposti lähtee ilman mittaria liian lujaa ajamaan, vaikka kuvittelee olevansa alueella. Ja jotta homma ei menisi turhan simppeliksi, pähkäiltävää riittää siinäkin, miten suhtautua vähästä nukkumisesta/helteestä/edellispäivän lievästi karanneesta tissuttelusta kohonneisiin sykkeisiin. Itsellä kaikki em. kolme nostavat sykkeitä noin kymmenellä pumppauksella. Olen päätynyt siihen, että "häiriötilojen" jälkeisinä päivinä ei edes kannata yrittää pk-lenkkiä. Reilusti vaan vk:n puolelle silloin. Kovaa treeniäkään ei kannata tehdä silloin, kun foorumin hyvien ohjeistusten mukaan kovat pitää tehdä hyvin levänneenä, jotta jotain hyötyä saisi niistä.

Highlander
06.08.2013, 09.17
Täällä oleva muutamat kommentoijat, jotka lienevät sohvaperunoita ja kertovat jopa 200 sykkeistä mielestäni ovat terveytensä rajoilla ja saattavat joutua ambulanssinkuljetukseen johonkin keskussairaalaan äkillisen sydänkohtauksen saaneena.
Jotain tolkkua nyt näihin kirjoituksiin... :D kerros mulle muuten millä mittareilla noita mainitsemiasi kaloreita on mittailtu? ei kai vaan sykemittareilla? ;) t. pariisin peruna

CwA
07.08.2013, 14.17
Kävin pari tuntia konkeloimassa erilaisilla sykkeillä, 30km tuli kaikkiaan sellaista paikoin maasto-ajoa, enimmäkseen liki käyttämätöntä tukkitietä.

100 syke on sellainen ihan ok, 110 alkaa menemään jo vähän hengästymisen puolelle, 120 on selvästi hengästymistä, 130 rupeaa tuntumaan hieman jo jaloissa, 140 on aika tiukka ylläpidettävä vartin ajan, ei meinaa onnistua, kovempia en edes lähtenyt sitten testailemaan.

On aika vaikea pysyä siinä 100 sykkeessä, tahtoo karata jatkuvasti 110 luokkaan, kun ei jaloissa huomaa mitään eroa vielä 120 sykkeillä ajaessakaan. Käytännössä 100 sykkeet on sellaista, että voimaa ei voi käyttää ollenkaan, ihan vain jalan painolla, tai siltä se tuntuu.

Alamäissä helposti laskee alle 80 syke, kun ei mulla noita kivisiä ja pehmeällä hiekalla varustettuja mäkiä kestä pää laskea polkien lisää tahtia. Selkeästi 100 tai ehkä jopa alle pitää olla syke peruskuntolenkillä.

Ajelin sitten pitkästi sellaisella sykkeellä ja nyt se jopa onnistuu, kun välitykset on 22-34 pienin, joten alle 110 sykkeellä voi nousta loivemmat nousut. Ei se jaloissa kyllä tuntunut pari tuntia oikein missään, ainut oli tuo huono satula, joka aiheutti puutumista ja kaikkea muutakin, pitää vaihtaa se monta kertaa painavempi tilalle, niin pystyy ajamaan riittävän pitkiä lenkkejä.

Nyt sitten tietää millaisia tuntemuksia noista tuli ja ruokavaliota sitten pitää muuttaa ja alkaa katsomaan miten se vaikuttaa noihin, mutta on se hirmuisen hitaasti ajettava tuo peruskuntolenkki PPPP-sääntöä kun yrittää vielä noudattaa, pieni hiki tulee, mutta ei se oikein tunnu missään ensimmäiseen tuntiin, kahden tunnin jälkeen alkaa vasta jollain tavalla tuntumaan liikunnalta, mutta helpostihan tuota ylläpitäisi sen 4 tuntiakin, kävelykin huomattavasti raskaampaa.

kolistelija
07.08.2013, 14.30
Kuulostaan ihan normaalilta minun mielestäni, vaikka sykkeet ovat toki suht matalat niin niiden reagointi ärsykkeeseen on suht linjassa keskenään. Moni ei saa sykettä alle sadan pyöräillessä, mutta heillä 150 voi olla hyvä matkavauhti jota jaksaa pitkään.

Oliko niin että et ole kokeillut toista mittaria? Toki tuollakin voi ajaa vaikka se olisikin väärässä, nyt tiedät suunnilleen missä mennään. Minä varmistaisin kuitenkin asian jos mahdollista.

Sitä en osaa sanoa että miksi sykkeet nykyään olisivat matalemmat kuin ennen, siis lääketieteelliseltä kannalta. Pidän silti mahdollisena että halpismittari voi näyttää väärää lukemaa joko nyt tai ennen.

EDIT:
Kuinka matalaa leposykettä mittari näyttää? Onko se järkevä, siis ei luokkaa <40 ainakaan. Leposykehän seuraa kondista jonkinverran, sporteilla matala ja sohvaperunalla korkea. Mutta voi urheilijallakin olla yli 60 leposyke.

CwA
07.08.2013, 19.00
Kuulostaan ihan normaalilta minun mielestäni, vaikka sykkeet ovat toki suht matalat niin niiden reagointi ärsykkeeseen on suht linjassa keskenään. Moni ei saa sykettä alle sadan pyöräillessä, mutta heillä 150 voi olla hyvä matkavauhti jota jaksaa pitkään.

Oliko niin että et ole kokeillut toista mittaria? Toki tuollakin voi ajaa vaikka se olisikin väärässä, nyt tiedät suunnilleen missä mennään. Minä varmistaisin kuitenkin asian jos mahdollista.

Sitä en osaa sanoa että miksi sykkeet nykyään olisivat matalemmat kuin ennen, siis lääketieteelliseltä kannalta. Pidän silti mahdollisena että halpismittari voi näyttää väärää lukemaa joko nyt tai ennen.

EDIT:
Kuinka matalaa leposykettä mittari näyttää? Onko se järkevä, siis ei luokkaa <40 ainakaan. Leposykehän seuraa kondista jonkinverran, sporteilla matala ja sohvaperunalla korkea. Mutta voi urheilijallakin olla yli 60 leposyke.

Leposyke on noin 48, mutsilla se on vähän yli 30 ja mulla oli tammikuussa vielä 80. Voi olla niinkin, että mulla on putket tukossa, rasvaa suonissa tai jotain?

ViliA
07.08.2013, 22.37
Jos mahdollista niin kannattaa kokeilla jollain toisella mittarilla ja katsoa näyttääkö samoja lukemia. Itsellä oli ainakin ensimmäisessä sykemittarissa surkee vyö mikä ei pelittänyt millään tavalla luotetattavasti vaikka kuinka kasteli.

Velogi
09.08.2013, 12.32
Itse kuntoilin "herätyksen" koettuani toistakymmentä vuotta sykemittarin kanssa. Ties monesko mittari oli hajoamassa kun totesin että en enää hommaa uutta, koska tiedän jo tuntemuksieni perusteella sykkeeni varsin tarkkaan.

Muutaman vuoden kuluttua tästä pyöräilyn osuus liikunnassa kasvoi kun hommasin ensimmäisen kunnon maantiepyöräni. Kesän mittaan aloin saada ylirasitusoireita joita en edes niiksi tunnistanut ennen lääkärin diagnoosia. Olin yrittänyt kasvattaa nopeutta JA lenkin pituutta liian nopeasti. Aloin uudestaan liikkua sykemittarin kanssa.

CwA
10.08.2013, 19.26
Jos mahdollista niin kannattaa kokeilla jollain toisella mittarilla ja katsoa näyttääkö samoja lukemia. Itsellä oli ainakin ensimmäisessä sykemittarissa surkee vyö mikä ei pelittänyt millään tavalla luotetattavasti vaikka kuinka kasteli.

Omron verenpainemittari mittaili myös hieman, tuolilla istuen tosin, 3 mittauksen keskiarvo minuutin tauotuksella.

Yläpaine 153
Alapaine 95
Syke 56

Eli ihan sykemittarin luokkaa tuo syke, oikeasti levossa se on tietty alhaisempi.

Mara I
12.08.2013, 09.01
Jos mahdollista niin kannattaa kokeilla jollain toisella mittarilla ja katsoa näyttääkö samoja lukemia. Itsellä oli ainakin ensimmäisessä sykemittarissa surkee vyö mikä ei pelittänyt millään tavalla luotetattavasti vaikka kuinka kasteli.

Samoin jos/kun paita kastuu treenin kestäessä niin se saa sykkeet heittelemään villisti ja mittaus ei pidä enää paikkaansa. Itsellä puolitoista tuntia näyttäisi olevan jonkinlainen rajapyykki tässä suhteessa.

lansive
12.08.2013, 09.57
Omron verenpainemittari mittaili myös hieman, tuolilla istuen tosin, 3 mittauksen keskiarvo minuutin tauotuksella.

Yläpaine 153
Alapaine 95
Syke 56

Eli ihan sykemittarin luokkaa tuo syke, oikeasti levossa se on tietty alhaisempi.

Mahtaa sulla olla jo valtimoissa ahdasta kun tuollaiset painelukemat tulee noin alhaisilla sykkeillä.

ViliA
12.08.2013, 15.51
Ja jos syö korkeaan verenpaineeseen betasalpaajia niin nehän laskee myös mahdollisesti sykettä.

ViliA
12.08.2013, 16.16
Ja jos syö korkeaan verenpaineeseen betasalpaajia niin nehän laskee myös mahdollisesti sykettä.

Edit. Enkä tarkota että CwA niitä söisit, kunhan vaan heitin. Betasalpaajathan saattavat myös aiheuttaa keuhkoputkien supistumista minkä takia happi ei kulje. Ne myöskin estää sykkeen nousemista korkealle rasitustilanteessa.
Menipäs OT:ksi😄.

CwA
12.08.2013, 17.04
Mahtaa sulla olla jo valtimoissa ahdasta kun tuollaiset painelukemat tulee noin alhaisilla sykkeillä.

On se ihan mahdollista.

Betasalpaajia ei nykyään ole käytössä, joskus oli, kun oli korkeammat paineet ja henki sekä syke kulki.

supera
13.08.2013, 10.47
Mielenkiintoista tarinaa....Itsellä mittarissa 50v, huhtikuun alussa tehtiin kuntotesti. PK-raja 108, VK-raja 146 ja max syke testissä 163.
Ennen kuntotestiä vuosia 3x 1h max sykkeillä/per viikko harjoituksia (Spinning jne) kesäisin noin 2500 km fillarilla.

Tänä vuonna huhtikuun jälkeen ajokilometrejä vajaa 2000km ja kuntopyörää Pk-alueella noin 80h.

Vantaan kuntosatasen ajoin 3h:n aikaan, keskisyke oli 159 ja huiput 174.

Kaksi asiaa askarruutta;
- PK-harjoitukset tehtävä kuntopyörällä, niin tasaista maastoa en löydä ja niin hiljaista vauhtia en pysty ajamaan ettei PK-raja pauku yli harjoituksen aikana.
- On totta että jo aiemmin mainitut sykekaavat ei ole yksiselitteisiä. Kuitenkin hieman ihmetyttää että 3h pystyy vetämään 159-keskiarvon sykkeellä.
Mittalaitteena Garmin 800, statistiikasta näkee käytännössä koko reissu tehty VK-alueen yli.

jaska
13.08.2013, 11.43
Hieman epäilyttää tuo testitulos - pitkän rykäisyn keskisyke pitäisi olla ana-kynnyksen tietämillä.

harmis
13.08.2013, 12.02
Mielenkiintoista tarinaa....Itsellä mittarissa 50v, huhtikuun alussa tehtiin kuntotesti. PK-raja 108, VK-raja 146.
Ennen kuntotestiä vuosia 3x 1h max sykkeillä/per viikko harjoituksia (Spinning jne) kesäisin noin 2500 km fillarilla.

Tänä vuonna huhtikuun jälkeen ajokilometrejä vajaa 2000km ja kuntopyörää Pk-alueella noin 80h.

Vantaan kuntosatasen ajoin 3h:n aikaan, keskisyke oli 159 ja huiput 174.

Kaksi asiaa askarruutta;
- PK-harjoitukset tehtävä kuntopyörällä, niin tasaista maastoa en löydä ja niin hiljaista vauhtia en pysty ajamaan ettei PK-raja pauku yli harjoituksen aikana.
- On totta että jo aiemmin mainitut sykekaavat ei ole yksiselitteisiä. Kuitenkin hieman ihmetyttää että 3h pystyy vetämään 159-keskiarvon sykkeellä.
Mittalaitteena Garmin 800, statistiikasta näkee käytännössä koko reissu tehty VK-alueen yli.
Tässä ei nyt käy ilmi mikä on testissä saatu maksimisyke. Todennäköisesti se on aika lähelle kilpa- eiku kuntoilussa saamaasi maksimia, ehkä hiukan yli. Sen mukaan laskettuna avg 159 olisi ihan normaalitasoa eli n.90% maksimista.

Nyt jos olet rauhoittanut harjoittelua tuosta järjettömästä spinningtreenistä niin varmasti ihan hyvin pystyy silloin tällöin ottamaan pitkäkestoisesti tehoja enemmän irti. Ja ei siitä vaaraa ole jos pk-treenissä syke käy ylämäessä rajan yläpuolella kunhan keskisyke säilyy rajan alla.

supera
13.08.2013, 12.15
^ max syke testissä oli 163. Tehoja on yritetty ottaa treeneissä alas reilusti. Itseä hieman askarruttanut nuo raja-arvot, keskiarvonkin pysyminen alle 108 PK-alueella on haastavaa ulkopyöräilyssä.

timoe
13.08.2013, 12.21
Mahtaa sulla olla jo valtimoissa ahdasta kun tuollaiset painelukemat tulee noin alhaisilla sykkeillä.

Sydän on puppu jonka tehtävä on puskea hapen ja sokerin seosta lihaksiin. Nesteen paineen kohottaminen putkistossa on elimistön tapa tehostaa kuljetusta. Maksimaalisessa rasituskokeessa tervesydämisen ihmisen verenpaine voi nousta hetkellisesti luokkaan 230-240/120-130, eli ei nuo paineet ole korkeat jos ne on mitattu kohta rasituksen jälkeen.

Oatmeal Stout
13.08.2013, 12.21
Mielenkiintoista tarinaa....Itsellä mittarissa 50v, huhtikuun alussa tehtiin kuntotesti. PK-raja 108, VK-raja 146 ja max syke testissä 163.
Ennen kuntotestiä vuosia 3x 1h max sykkeillä/per viikko harjoituksia (Spinning jne) kesäisin noin 2500 km fillarilla.

Tänä vuonna huhtikuun jälkeen ajokilometrejä vajaa 2000km ja kuntopyörää Pk-alueella noin 80h.

Vantaan kuntosatasen ajoin 3h:n aikaan, keskisyke oli 159 ja huiput 174.

Kaksi asiaa askarruutta;
- PK-harjoitukset tehtävä kuntopyörällä, niin tasaista maastoa en löydä ja niin hiljaista vauhtia en pysty ajamaan ettei PK-raja pauku yli harjoituksen aikana.
- On totta että jo aiemmin mainitut sykekaavat ei ole yksiselitteisiä. Kuitenkin hieman ihmetyttää että 3h pystyy vetämään 159-keskiarvon sykkeellä.
Mittalaitteena Garmin 800, statistiikasta näkee käytännössä koko reissu tehty VK-alueen yli.
Uusi kuntotesti - Suora maksimaalisen hapenkulutuksen testaus - nyt, sillä kuntoajo osoittaa sen tarpeen ja saat uudet rajat ja harjoitteluohjeet.

supera
13.08.2013, 12.32
Tarkoitus olisi tehdä seuraava testi syyskuun lopussa. Mihin suuntaan noita raja-arvoja pitäisi mahdollisesti siirtää ja kuinka paljon. (Joo, ei tehdä kuntotestiä pelkän tekstin perusteella. Kuitenkin hieman kiinnostaa kuulla fixumpien mielipiteitä :) )

kolistelija
13.08.2013, 12.34
Tarkoitus olisi tehdä seuraava testi syyskuun lopussa. Mihin suuntaan noita raja-arvoja pitäisi mahdollisesti siirtää ja kuinka paljon. (Joo, ei tehdä kuntotestiä pelkän tekstin perusteella. Kuitenkin hieman kiinnostaa kuulla fixumpien mielipiteitä :) )
Aika paljon ylöspäin ainakin. Tuskin anakynnys ainakaan tuon 159 lyönnin alle on.

hannupulkkinen
13.08.2013, 12.40
Mielenkiintoista tarinaa....Itsellä mittarissa 50v, huhtikuun alussa tehtiin kuntotesti. PK-raja 108, VK-raja 146 ja max syke testissä 163.
Ennen kuntotestiä vuosia 3x 1h max sykkeillä/per viikko harjoituksia (Spinning jne) kesäisin noin 2500 km fillarilla.

Tänä vuonna huhtikuun jälkeen ajokilometrejä vajaa 2000km ja kuntopyörää Pk-alueella noin 80h.

Vantaan kuntosatasen ajoin 3h:n aikaan, keskisyke oli 159 ja huiput 174.

Kaksi asiaa askarruutta;
- PK-harjoitukset tehtävä kuntopyörällä, niin tasaista maastoa en löydä ja niin hiljaista vauhtia en pysty ajamaan ettei PK-raja pauku yli harjoituksen aikana.
- On totta että jo aiemmin mainitut sykekaavat ei ole yksiselitteisiä. Kuitenkin hieman ihmetyttää että 3h pystyy vetämään 159-keskiarvon sykkeellä.
Mittalaitteena Garmin 800, statistiikasta näkee käytännössä koko reissu tehty VK-alueen yli.

Valitettavasti nämä testit eivät toimi meillä ikääntyneillä oikein. Itselläni(64v) maksimisyke on n. 160 ja pystyn ajamaan 150 sykkeillä helposti kaksi tuntia vaikka vain tunnin pitäisi pystyä kun ergotestissä anakynnys oli keväällä 142.
Aerobinen kynnys testin mukaan on 118. Pyörällä pystyn menemään niin hiljaa jos ei ole ylämäkiä, hiihtäen ja juosten en. Niinpä teen pk-lenkit 120-130 pulssilla riippuen välineestä.

Eihän urheilulääketiede tai fysiologia tutki meitä könttyröitä vaan kilpaurheilijanuorukaisia, joten samat kynnysrajat eivät kolahda ja kun kynnykset määritellään maitohappotasoista, niin samat millimoolit eivät ehkä kuvaa oikeaa rasitusta ikääntyneillä kuin nuorilla. Mitenkään muuten ei ole mahdollista, että testin mukaista anakynnystä korkeammilla sykkeilläkin voisi ajaa yli tunnin uupumatta.

lansive
13.08.2013, 12.56
Sydän on puppu jonka tehtävä on puskea hapen ja sokerin seosta lihaksiin. Nesteen paineen kohottaminen putkistossa on elimistön tapa tehostaa kuljetusta. Maksimaalisessa rasituskokeessa tervesydämisen ihmisen verenpaine voi nousta hetkellisesti luokkaan 230-240/120-130, eli ei nuo paineet ole korkeat jos ne on mitattu kohta rasituksen jälkeen.

Tietysti verenpaine nousee rasituksessa, koska se on elimistön ainoa tapa tehostaa kuljetusta. Suonistohan ei laajene mihinkään, joten on fysikaalisestikin mahdotonta lisätä virtausmäärä ilman paineen nousua.

Oletan että jäsen CwA on tietoinen miten verenpaine kuuluu mitata. Muuten en olisi kommentoinut ollenkaan.

Oatmeal Stout
13.08.2013, 13.04
Mitenkään muuten ei ole mahdollista, että testin mukaista anakynnystä korkeammilla sykkeilläkin voisi ajaa yli tunnin uupumatta.
Vaikka testi olisi tehty pyöräergolla suorana maksimaalisen hapenkulutuksen testauksena, niin päivän lajikohtainen suorituskyky vaihtelee ikääntyneillä enemmän kuin nuorilla ja keväästä voi jopa kunto kehittyä. Itselläni suurta vaihtelua maksimisuorituksiin tulee niin siitepöly- kuin homeitiöpitoisuuksien mukaan, asiaa voi tasoittaa lääkityksellä.

kolistelija
13.08.2013, 13.08
Vaikka testi olisi tehty pyöräergolla suorana maksimaalisen hapenkulutuksen testauksena, niin päivän lajikohtainen suorituskyky vaihtelee ikääntyneillä enemmän kuin nuorilla ja keväästä voi jopa kunto kehittyä. Itselläni suurta vaihtelua maksimisuorituksiin tulee niin siitepöly- kuin homeitiöpitoisuuksien mukaan, asiaa voi tasoittaa lääkityksellä.
Kyllä se vaihtelu on nuorillakin aika suurta. Tavallisen kesäkuntoilijan on aika hölmöä käydä keväällä testissä ja seurata niitä lukemia kauden läpi. Eroa tulee kauden mittaan aivan varmasti, ja paljonkin.

Oatmeal Stout
13.08.2013, 13.39
Kyllä se vaihtelu on nuorillakin aika suurta. Tavallisen kesäkuntoilijan on aika hölmöä käydä keväällä testissä ja seurata niitä lukemia kauden läpi. Eroa tulee kauden mittaan aivan varmasti, ja paljonkin.
Tavoitteellisen kehittymisen kannalta olisi hyvä käydä 4 kertaa vuodessa muutaman vuoden ajan, jolloin testiarvot ja omat tuntemukset kohtaavat paremmin. Nuoren miehet palautuvat nopeammin kuin ikämiehet - naisista ei ole henkilökohtaista kokemusta tässä mielessä - samoin sopeutuminen erilaisiin rasituksiin on hitaampaa. Täysin levänneenä on hyvä lähteä testiin mitä se itse kullekin tarkoittaa.

jaska
13.08.2013, 13.44
Kolistelija - Eikös kunnon kehittyessä käy yleensä niin, että tehot (watteina) muuttuu, mutta kynnyssykkeet pysyy aika vakioina?

harmis
13.08.2013, 14.13
^ max syke testissä oli 163. Tehoja on yritetty ottaa treeneissä alas reilusti. Itseä hieman askarruttanut nuo raja-arvot, keskiarvonkin pysyminen alle 108 PK-alueella on haastavaa ulkopyöräilyssä.
Testi on tehty melko suurella varmuudella väärin tai sitten olet ollut väsynyt sitä tehdessä. Kuntoajon perusteella voit kuitenkin heittää testituloksilla vesilintua.

CwA
13.08.2013, 14.18
Sydän on puppu jonka tehtävä on puskea hapen ja sokerin seosta lihaksiin. Nesteen paineen kohottaminen putkistossa on elimistön tapa tehostaa kuljetusta. Maksimaalisessa rasituskokeessa tervesydämisen ihmisen verenpaine voi nousta hetkellisesti luokkaan 230-240/120-130, eli ei nuo paineet ole korkeat jos ne on mitattu kohta rasituksen jälkeen.

Levossa oli mitattu, mutta mutta, taisin tehdä mittauksen väärin, kun nojasin eteenpäin, se ohjeiden mukaan nostaa mitattua arvoa (Omron MT-12 mittari), pitää käydä kuitenkin jonkinlainen tohtorin arvio pyytämässä siitä saako kuormittaa kuinka paljon elimistöä nykyjamassa ja mikä ihmeen nykytilanne oikein onkaan.


Maastopyörän välityksillä voi suhteellisen helposti säätää sitä kuormitusta, mullakin on nyt 22 piikkinen edessä 34 piikkinen takana ja 50mm leveä 28" rengas, tuolla kevyimmällä välityksellä pääsee monet nousut sillä noin satkun sykkeellä, suurimmalla välityksellä pääsee kuitenkin noin 55km/h, joten se on riittävä alamäessä polkemiseenkin, kunhan joskus saan vaihdevivun vaihdettua, niin sitten nousee maksimi nopeus vielä hieman, kun 13 piikkisen sijaan on 11 piikkinen se alamäkivaihde.

Siinä pitää ajatella tuo pk-lenkkipyörän rakentaminen hieman erilaisesta lähtökohdasta kuin jos verrataan kovan ajon pyörään, jossa minimoidaan sitten paino ja maksimoidaan kulku, pk-pyörässä riittää, että siinä riittää välityksiä mielekkääseen pyörittelyyn pk-sykkeillä, tai näin itse olen erilaisten kokeilujen jälkeen havainnut parhaaksi.

supera
13.08.2013, 16.32
Onko preferenssejä pk-seudun kuntotestien tekijöistä? HULAa olen harkinnut, onko muita varteenotettavia vaihtoehtoja ?Mielellään sellainen paikka jossa hinta myös korreloi laatua.

kolistelija
13.08.2013, 16.37
Kolistelija - Eikös kunnon kehittyessä käy yleensä niin, että tehot (watteina) muuttuu, mutta kynnyssykkeet pysyy aika vakioina?
Juu ja ei. Testatut kynnyssykkeet voivat vaihdella todella paljon. Samalla tavalla kuin sykkeet voivat vaihdella päivästä toiseen. Kondiksen kehittyessä sykkeetkin voivat muuttua yllättävän paljon, siis sen lisäksi että päivittäinen vaihtelu on suurta.

OJ
14.08.2013, 04.47
Mikä on pk-raja?

Sykkeiden vaihtelu lienee kovin henkilökohtaista. Mulla on olleet kynnykset 150-155 ja 170-175 maksimin ollessa 190-195 pikkujunnuna tehdystä ensimmäisestä suorasta testistä lähtien. Saattaahan noi tosta muuttua kun 4-kymppiä, 5-kymppiä tai ainakin kun 6-kymppiä kilahtaa tauluun. Syke tosin vaihtelee päivästä toiseen melko paljonkin. Ensimmäisenä treenipäivänä saattaa 2x20' vedot mennä lähelle 170 sykettä ja toisena, kolmantena tai neljäntenä päivänä pysyy usein alle 160 tai jopa lähempänä 150 sykettä. Tosin, pitääkö sitten testata sykkeet eri rasitustiloissa, että tietää kunkin päivän kynnykset? Vakio-ohjelman mukaan tehdyn testin sykkeiden ei pitäisi paljon vaihdella tai jos vaihtelee, niin syytä hakisin ensin olosuhteiden ja testiä edeltävän treenin sekä levon suunnasta.

ja verenpaineesta. Mulla noi on ollu aina aika korkealla, mutta viimeisen 1-2 vuoden aikana, todennäköisesti työstressistä johtuen, paineet ovat olleet melko korkealla. Toi 150/90 on aika "normaali" mulle ja pahimmillaan on taulussa ollut 175/115. Leposykkeet 5-kympin molemmin puolin. Mitään lääkityksiä ei toistaiseksi ole kokeiltu.

Jukkis
14.08.2013, 08.44
Ja tällä välin keskustelun käydessä yhä kiivaana puolesta ja vastaan ja siltä väliltä, mä vaan ajan ja nautin joka kilometristä :)

mutanaama
01.09.2013, 15.22
Mä halusin ottaa vähän tarkempaa dataa talteen, ja RR-mittauksella mun maksimi on 190. Eipä se siellä kauaa pysynyt, mutta kuitenkin. Ikää 48, enkä mä nyt kauhean sairaaksi tai kovakuntoiseksi itseäni koe.

kolistelija
03.09.2013, 04.59
Mä halusin ottaa vähän tarkempaa dataa talteen, ja RR-mittauksella mun maksimi on 190. Eipä se siellä kauaa pysynyt, mutta kuitenkin. Ikää 48, enkä mä nyt kauhean sairaaksi tai kovakuntoiseksi itseäni koe.
Siinähän se, oot sairaan kovakuntoinen. Minä en ole päässyt lähellekään maksimia kevään jälkeen. Kovassakin rypistyksessä on jäänyt lukemaan 187/193. Kovissa vedoissa on kyllä aina ollut aika paljon ajoa alla, joten ihan tuoreena en ole maksimisykettä hakenut.

Maastossa saisin varmaan enemmän irti kun motivaatio tulee siitä ettei halua pysähtyä tai kaatua...

CwA
09.09.2013, 11.53
Omron verenpainemittari mittaili myös hieman, tuolilla istuen tosin, 3 mittauksen keskiarvo minuutin tauotuksella.

Yläpaine 153
Alapaine 95
Syke 56

Eli ihan sykemittarin luokkaa tuo syke, oikeasti levossa se on tietty alhaisempi.

Kävin 30km päässä virallisessa mittauksessa:
Yläpaine 186
Alapaine 113
Syke 65

Toinen mittaus sitten:
Yläpaine 153
Alapaine 113
Syke 58

Sitten hoitsu sanoi, että en saisi ajaa fillarilla enää takaisin, kun paineet ovat aivan hirveän korkeat.

Nyt sitten lokakuussa vasta on lääkäriin aikaa ja ei saisi rasittaa itseään, mitään järkevää kommenttia en saanut siihen, että maksimisyke jää niin alas ja jo 140 kohdalla alkaa happi loppumaan, kuitenkin astmatestiin pääsin heti.

Lääkkeen ottamisen jälkeen oli kuin olisi käsi otettu naamalta pois, pyöräilin takaisin, niin en niin lujaa pystynyt polkemaan, että olisi happi loppunut, sykkeistä ei mitään käsitystä, mutta varsin luja oli syke ilman mitään huonoja tuntemuksia.
Niin toki ohjeiden vastaisesti toimin.

Olo oli vähän erikoinen, kun jyrkin mäki mitä asfaltilta löytyy, sekä pisin mäki mitä asfaltilta löytyy meni täysillä polkien vaivatta ylös, tuntui ettei ole mitään rajaa löydettävissä, mutta 10km kun vedin mäkiä ylös sen minkä ikinä jaksoin, niin alkoi jaloissa tuntumaan pikkaisen poltetta ja ei ihan sitä terävyyttä enää löytynyt, mitä alussa, 15km täysillä vedon jälkeen jalat alkoi olla jo vähän makaronia, mutten siltikään pahasti vielä hengästynyt.

Normaalisti se on muutamia sekunteja ja happi loppuu kun täysillä lähtee vetämään.

Harmillisesti kestää kauan kunnes saan lisää tuota dopingia.

Ei ole ollut nyt motivaatiota lenkille, kun tämä ilman dopingia liikkuminen on sellaista kuin muovikassi olisi tiukasti teipattu päähän, paitsi satunnaisesti voi vähän parempi olla.

No, välttämättä se vika ei siis ole pumpussa tai verenkierrossa, jos ei homma vaikuta toimivan, se voi olla ihan sitä, että happi ei keuhkoissa vaihdu.

Oatmeal Stout
09.09.2013, 12.17
Harmillisesti kestää kauan kunnes saan lisää tuota dopingia.
Suuri astmalääkkeistä ei ole kiellettyjen aineiden listalla ja normikäytössä täysin sallittua. Vaikuttavialla aineilla on raja-arvot ja vasta sen jälkeen katsotaan käytön olevan dopingia eikä astman hoitoa, joten lääkäriin kiiruusti.

CwA
09.09.2013, 17.14
Suuri astmalääkkeistä ei ole kiellettyjen aineiden listalla ja normikäytössä täysin sallittua. Vaikuttavialla aineilla on raja-arvot ja vasta sen jälkeen katsotaan käytön olevan dopingia eikä astman hoitoa, joten lääkäriin kiiruusti.

Vaan on jonoa, tosin sain nyt ajan hieman lähemmäs, mutta silti menee viikkoja, mutta sentään vielä järjestyy ja ehkä pääsee kokemaan millainen kunto oikeasti on.

Tänään keskinopeus 8km/h, 2,5 tuntia ja 110-120 välillä sykkeet.

Testasin kyykystä nousta ylös sykemittaria tuijottaen, syke nousi alkuksi muutamalla lyönnillä, reilu 5 sekuntia ja syke pomppasi hetkessä 105 lukemaan, kova kohina korvissa, huimausta ja näkökin alkoi pimenemään, tiedä sitten kuinka normaalia tai ei, mutta mua kiusaa tuokin ilmiö ja se on ollut kakarasta lähtien sama, ei ole aiemmin tullut vaan sykemittaria valjastettua tuon ilmiön tutkimiseen. Niin lähtösyke 70.

Itsehän aloitin kuntoilun siksi, että ruumis ei rajoittaisi mieltä, ehkä joku päivä tilanne onkin se.

ketti
13.09.2013, 08.32
.. astmatestiin ...

Tuota meinasin jo kysyä näitä juttujasi lukiessani, ja meinasinkin suositella menemään ellet olisi käynyt.

Noin 15 v sitten minulle ilmoitettiin olevani rasitusastmainen. Bronkospiro ja juoksutesti virtauspuhalluksineen osoitti sen.

En uskonut.

Olin sopetunut tilanteeseen täysin. Ei ahdistanut normaalielämässä koskaan. Syytin huonoa kuntoani, kun alkulenkit juosten piti ottaa kevyesti, ennenkuin sai "lämmön päälle ja veren kiertämään."

Se siitä. Ruismoottorin vikalista -ketju on meitä tautien riivaamia varten.

CwA
24.09.2013, 16.23
Tuota meinasin jo kysyä näitä juttujasi lukiessani, ja meinasinkin suositella menemään ellet olisi käynyt.

Noin 15 v sitten minulle ilmoitettiin olevani rasitusastmainen. Bronkospiro ja juoksutesti virtauspuhalluksineen osoitti sen.

En uskonut.

Olin sopetunut tilanteeseen täysin. Ei ahdistanut normaalielämässä koskaan. Syytin huonoa kuntoani, kun alkulenkit juosten piti ottaa kevyesti, ennenkuin sai "lämmön päälle ja veren kiertämään."

Se siitä. Ruismoottorin vikalista -ketju on meitä tautien riivaamia varten.

Lääkitys päällä on aika toisenlaista mun pyöräily, esimerkiksi tänään ajoin 30km reiluilla sykkeillä 120-140, välillä 160, sitten otin 10km sprintin loppuun eli noin 40km revittelyä, sprintissä syke jatkuvasti yli 145, maksimit alamäessä 160, jaloissa ei tehot siitään tippuneet mihin ne oli tippuneet ekan 30km aikana. Lenkin jälkeen pientä poltetta jaloissa, ei isoa ja virtaa on vaikka kuinka, eikä jalat tunnu väsyneeltä.

Sitten välillä pk lenkkiä, 4 tuntia, ehkä enemmänkin, mutta tämä on nyt sellaista, että on ikäänkuin rajoitin otettu pois, lisäksi ei ole vielä lääkkeiden aikanan tullut sellaista huonoa päivää jolloin ei jaksaisi mitään, oikeastaan päivä päivältä sitä vaan pystyy enemmän, viikon sisään onkin tainnut tulla yli 20 tuntia treenausta, lisäksi noi sykkeet tutuissa paikoissa tutuilla tahdeilla on olleet 10-20 lyöntiä alhaisemmat lääkkeiden saamisen jälkeen.

Trekman
07.10.2013, 10.32
En lähde enää lenkille ilman sykemittaria.
Lähes vuosi meni toipuessa, kun elimistöön oli pesiytynyt tuo muotitauti
nimeltään mykoplasma.
Ajoin Giro d'Espoon, Botnia Cyklingenin ja TDH:n mykoplasmaisena.
Tästä syystä aiheutin itselleni erittäin tukalan ylirasitustilan, jossa elimistö kävi
kierroksilla koko ajan ja kävelykin aiheutti välillä sydämentykytystä.
Astman tyylisiäkin oireita oli ja mieli oli maassa.
Sykemittaria jos olisin käyttänyt, niin olisin varmasti aikaisemmin huomannut jonkin olevan pielessä.

Trollberga
24.05.2014, 22.03
Palaanpa tähän aloittamaani ketjuun, pitkästä aikaa. Tässä on ainakin omalta kannaltani aika kiinnostavaa infoa tämän illan lenkiltä (49 km, 1 t 54 min):

Syketiedot, Suunto T1:
keskisyke 148, lenkin huippusyke 179 (itse viime kesänä mittaamani maksimisykkeeni on 189),
03'28 yli z3 (yli 90 % eli > 170),
55'39 alueella z3 (80-90 % eli 150-170),
44'51 alueella z2 (70-80 % eli 132-150),
12'18 alueella z1 (60-70 % eli 113-132),
07'49 alle z1 (alle 60 % eli < 113, käytännössä pysähdyksissä).

Oli tosi nautittava lenkki, loistosää ja muutenkin kaikki kohdallaan. Kohtuullisen rauhallista vauhtia, en juuri hengästynyt paria mäkeä lukuunottamatta; nekin nousin kuitenkin aika kevyesti ja repimättä. Mutta aika jännä kuitenkin, että kahden tunnin lenkistä noin puolet meni tuolla 80-90 %:n sykealueella (150-170 bpm), eikä tuntunut pahalta lenkin aikana eikä jälkeen. Kaipa se vain täytyy hyväksyä, että tämän ikäiseksi mieheksi (46 vuotta) minulla on ns. kierroskone.

kauris
25.05.2014, 09.03
Minulla oli eilen sykkeet koko ajan normaalia korkeammalla. Epäilen että helteellä oli tähän vaikutusta.

Alijohtaja
25.05.2014, 09.54
Minä kiristin hieman sykevyötä,alkoi sykemittarin lukemissa olemaan järkeä.

Reflector
06.06.2014, 21.29
Tämäpä mielenkiintoinen ketju. Pyöräily harrastuksena alkoi 2010 ihan ilman mittaria, ikää nyt 50 ja neiti ihminen. Sykemittarin sain lapsilta joululahjaks reilu pari vuotta sitten ja het alkuunsa sain kuulla että paahdan ihan liian korkeilla sykkeillä jatkuvasti, taisi olla siinä 147-149 keskisyke. Aloitin sitten hidastelu lenkkien harrastamista tasaisesti paahtamisien väliin, alkuunsa oli todella haasteellista pysytellä alhaisemmilla sykkeillä ja antaa mummiskilla meniöiden suhahtaa ohi. Ensimmäisenä vuonna ei hyötyä juuri näkynyt, toisena vuonna alkoi näkyä tulosta, syke pysyi alhaisempana samoilla vauhdeilla. Tänä vuonna keskisykket laskenut vauhtiin nähden edelleen ja hissukseen menot välillä alle sykealueiden alkanut tuntua jo ihan mukavilta kun ei enää niin hitaasti tarvinnut pyöritellä. Tänä keväänä entistä helpompaa hallita sykerajoja lenkeillä ja nousta mäkiä ja ero keskisykkeen suhteessa keskinopeuteen on laskenut noin 20sykettä maksimisykkeen muuttumatta juurikaan ja tuntuma on että omat tehot vahvistuu. Varsinaista maksimisykettä ei ole mitattu mutta korkein lukema mittarilla mäessä tullut 177. Leposyke on laskenut tänä keväänä kesvolliseen 60:een johon osatekijänä voi olla yleistulehdustilan lasku johtuen ruokavaliomuutoksista IBS:n kanssa tapellessa.

Mara I
09.06.2014, 11.22
Ajatko kuin ammattilainen?

Törmäsin tällaisiin tutkimustuloksiin (http://europepmc.org/abstract/MED/11474339):

PURPOSE: The aim of this investigation was to evaluate the preferred cycling cadence of professional riders during competition.

METHODS: We measured the cadence of seven professional cyclists (28 +/- 1 yr) during 3-wk road races (Giro d'Italia, Tour de France, and Vuelta a España) involving three main competition requirements: uphill cycling (high mountain passes of approximately 15 km, or HM); individual time trials of approximately 50 km on level ground (TT); and flat, long ( approximately 190 km) group stages (F). Heart rate (HR) data were also recorded as an indicator of exercise intensity during HM, TT, and F.

RESULTS: Mean cadence was significantly lower (P < 0.01) during HM (71.0 +/- 1.4 rpm) than either F and TT (89.3 +/- 1.0 and 92.4 +/- 1.3 rpm, respectively). HR was similar during HM and TT (157 +/- 4 and 158 +/- 3 bpm) and in both cases higher (P < 0.01) than during F (124 +/- 2 bpm).

Hämmästyttää nuo alhaiset sykelukemat, mutta ehkä se selittyy sillä, että kyseessä on pitkäkestoiset kisat.

pulmark
09.06.2014, 11.42
Ajatko kuin ammattilainen?
Hämmästyttää nuo alhaiset sykelukemat, mutta ehkä se selittyy sillä, että kyseessä on pitkäkestoiset kisat.

Maksimisyke kovin yksilöllinen. Lisäksi tasaisilla etapeilla ns. coasting-aika (kadenssi 0, ryhmän imu) voi olla yllättävän suuri. Muistelen nähneeni erään pyöräilijän dataa, jossa tuo aika olisi ollut jotain 1/3 etappiin käytetystä ajasta.

TT matala syke kenties vähän ihmetyttää, etappikisoissa pitkä TT kestää yleensä noin tunnin. 158bpm kuulostaa vähän alhaiselta kynnyssykkeeksi. Ammattilaiset ajaa tuon tunnin TT n. 95% maksimisykkeestä eli tuossa tapauksessa maksimi olisi paljon alle 170bpm. Tutkimuksen otanta on kyllä pieni (7).

EDIT: Oheisen tutkimuksen mukaan pitkä TT ajettaisiin n. 75-85% maksimisykkeestä eli silloin 158bpm kuulostaisi järkevältä verrattuna maksimisykkeeseen (> 190bpm):

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10776906

Lisäksi pitkäkestoisissa kisoissa syke laskee kun väsymys lisääntyy. Oheisen artikkelin mukaan esim. Adam Hansenin syke TdF kahdessa eri TT laski huomattavasti (159->147) vaikka teho pysyi suurinpiirtein samana:

http://intern.srm.de/index.php/us/srm-blog/tour-de-france?start=90

kolistelija
09.06.2014, 16.12
Onko tuossa spekulaatiossa oikeastaan mitään järkeä?

Kisasyke riippuu ihan siitä mitä kisassa tekee. Ison ympäriajon jättimäsillä teillä oleva tasamaaetappi menee peesissä lähes palauttavana. Mäkietapilla joko ajetaan kilpaa tai tullaan bussissa maaliin. Aika-ajossa ei ole mitään järkeä ajaa täysilmä, ellei aja gc tai etapin voitosta.

Ison etappiajon sykkeet ovat siis aika turha tieto...

Mara I
09.06.2014, 16.42
Erityisesti hämmästytti tuo tt-syke, mutta Hansen selvensi sitä, kiitos.

pulmark
09.06.2014, 21.30
Onko tuossa spekulaatiossa oikeastaan mitään järkeä?

Kisasyke riippuu ihan siitä mitä kisassa tekee...

Tämä on tietenkin totta, kun tavoitteet eri etapeilla vaihtelevat kuskin päivän kunnon/taktiikan/sijoituksen yms. mukaan. Toisaalta kyllä noista sykkeiden kehittymisestä pitkän etappikisan aikana näkee kuinka väsymys kasaantuu myös sydänlihakseen.

Adam Hansenin tapauksessa voi TT lisäksi verrata esim. kahta n. 8min mittaista leadout-vetoa etappien lopussa eri vaiheessa kisaa TdF 2008. TdF alussa (2. etappi) 07:30/173bpm/429W/95rpm ja loppupuolella (19. etappi) 8:00/157bpm/429W/98rpm.

Laskeva syketrendi sekä TT että varsinkin leadout-vedossa, 16 napsua keskimääräisissä sykearvoissa n. 8min aikana on kuitenkin suhteellisesti aika merkittävä kun keskimääräinen teho pysyy samana ja huipputeho jopa nousi jälkimmäisessä vedossa 978W vs. 1178W. Kisan kulku, leadout tilanteet ja ympäristöolosuhteet toki vaihtelevat, mutta tuskin noin suurta eroa sykearvoissa voi pelkästään niillä selittää varsinkin noiden samankaltaisten tehoarvojen perusteella.

CwA
09.06.2014, 23.05
Mulla jää maksimisykkeet kyllä hyvinkin 20 alle sen mitä pitäisi olla ja kun huomioi, että 10 vuotta takaperin pääsin suht helposti jopa yli sen mitä silloin maksimin olisi pitänyt olla, niin se vähän ihmetyttää, mutta en tiedä onko tuosta niin paljoa kumminkaan haittaa. VO2max on 49 ml/kg/min nykyisellään ja leposyke siellä 50 tuntumassa.

Olen nyt siirtynyt ajelemaan siellä 110-120 keskisykkeillä, ensimmäistä useammin ja jälkimmäistä pari kolme kertaa viikossa, jos mun maksimisyke on siellä 165, joka on nyt korkein mihin olen yltänyt, niin tuskin mun kannattaa yli 180 maksimin mukaan lasketuilla sykerajoilla polkea menemään.

Itsellä kaliumin riittävä saanti tuntuu olevan tärkeää, päivän energiasaanti on noin sen 2800-2900kcal, eli noin 12 megajoulea ja 350mg per megajoule pitäisi olla kaliumin saanti, joka on noin karkeasti 4200mg kaliumia.

Tässä tulee nyt vastaan yksi ongelma näistä ravintosuosituksista, siinähän on määritelty enimmäismääräksi 2700mg kaliumia, mutta kun sekin on taas sille siistissä toimistotyössä vain vähän liikkuvalle laadittu suositus. Tässä eräs päivä nostelin kiviä pellosta, reilu 5 tuntia, 110-140 sykkeillä, sinä päivänä paloi 6500 kcal, en tosin syönyt likikään sitä, mutta jos olisi noita raskaita päiviä useampia putkeen, niin kulutus olisi sitä kolminkertaista siihen ravintosuosituksen arvoon nähden ja kun niissä puhutaan vain niistä toimistotyön arvoista, niin kansalaisen täytyy itse kaivaa tietoa mitkä arvot on oikeat jos tekeekin vähän perinteisempiä hommia ja/tai kuntoilee aktiivisesti päivittäin.

Siltikin epäselväksi jää tarkoitetaanko maksimeilla absoluuttista vai suhteellista, eli riippuuko energiankulutuksesta, hikoilusta, vedenlipityksen määrästä jne. Käytännössä sitten käy niin, että on pian aliravittu, kun liian pienellä budjetilla joutuu toimimaan.

Eli kun sykkeet ja urheilu herättää hämmästystä aiheuttavia reaktioita, niin onko ravitsemuspuolella kaikkea tullut riittävästi vai ainoastaan sen virallisen mallin mukaanko on tullut syötyä, sekin vaikuttaa paljon.

Tein tälläisen kaavan taulukkolaskentaan, jolla saan tietää kaliumin määrän, eli ensin laskee kilokalorit megajouleiksi ja sitten laskee kaliumin määrän milligrammoina, kun yhtä megajoulea kohden suositus on 350mg, mikä on wikin mukaan suositeltu määrä.
Syödyt kalorit *0,004184 * 350

Kun olen nyt sitten kaikki ravintoaineet saanut taulukkolaskentaan ja ainakin yrittänyt tehdä kaavat joilla saan todellisen kulutuksen mukaan laskettua mitä oikein tarvitsen, niin paljonhan sieltä on puutteita paljastunut, noiden korjaaminen rajoitetulla budjetilla on haastavaa, mutta vaikutus on se, että voin vetää aika tuhottoman monta kertaa sykkeet tappiin ja jalat eivät ole makaronia, yhdessä astmalääkityksen kanssa oma kunto ainakin on lähellä sitä mitä se pitäisikin olla, mutta silti maksimisykkeet on sen 20 vuotta vanhemman ukon tasoa, vaikka 10 vuotta takaperin sykkeet nousi suht helposti 10 vuotta nuorempien tasolle.

Tollanen muutos aina huolestuttaa, mutta jos pyörä kulkee, niin onko sillä nyt niin suurta merkitystä?

brilleaux
10.06.2014, 11.45
En jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Olenko siis menehtymässä, vai onko mulla vain kierroskone?
Kaivoin mielenkiinnosta Tahkon 2013 trackin esille.
Ikää tuolloin melkein 44v. Ja ajo ei tuntunut edes pahalta. Mentiin hyvällä fiiliksellä.

-Kesto 4h 26 min, keskisyke 162 ja maksimi 179. (182 on maksimi, mihin on päästy)

Mun mielestä noi suositukset voi heittää roskiin. Sykkeitä en lenkillä seuraa koskaan.
Ajetaan vaan niin että tuntuu hyvälle. Joskus pahalle :D

EDIT: Mitä nyt pikaiseen katselin, näyttää tämän kevään lenkeillä keskisykkeet olleet välillä 130-150. Lenkkejä tulee 2-4 krt/vko.

aaltju
25.06.2014, 22.43
En jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Olenko siis menehtymässä, vai onko mulla vain kierroskone?
Kaivoin mielenkiinnosta Tahkon 2013 trackin esille.
Ikää tuolloin melkein 44v. Ja ajo ei tuntunut edes pahalta. Mentiin hyvällä fiiliksellä.

-Kesto 4h 26 min, keskisyke 162 ja maksimi 179. (182 on maksimi, mihin on päästy)

Mun mielestä noi suositukset voi heittää roskiin. Sykkeitä en lenkillä seuraa koskaan.
Ajetaan vaan niin että tuntuu hyvälle. Joskus pahalle :D

EDIT: Mitä nyt pikaiseen katselin, näyttää tämän kevään lenkeillä keskisykkeet olleet välillä 130-150. Lenkkejä tulee 2-4 krt/vko.

Tollasilla sykkeillä mäkin menen nyt kypsälläkin iällä... ja olen kyllä mennyt niin kauan kun sykemittareita on tavallisten kuolevaisten ulottuvilla ollut. Leposyke huitelee 60 hujakoilla ja sekin on sama mikä se on ollut aina.

Näitä sykehohhoiluja kun lukee niin alkaa tosiaan miettimään että mikä mussa on vikana (toki monikin asia varsinkin jos vaimolta kysyy)...

CwA
27.06.2014, 01.54
Noissa sykkeitä käsittelevissä artikkeleissa ja muissa usein tuntuu jäävän aika pienelle huomiolle se yksilöllinen vaihtelu. Maksimisykkeissäkin taisi olla jotain 40 sykkeen luokkaa hajontaa, joten aika vähän voi yleistää, mutta mielestäni kun tietää oman maksiminsa, niin siitä voi kyllä laskea jotain suuntaa missä kohtaa aerobisesta mennään anaerobiselle alueelle.
Tuota kuormitustasoa tietty selventää se subjektiivinen kokemus ja noita subjektiivisia kokemuksiahan on paljonkin eri sivuilla avattu, että mihin kuormitustasoon mikäkin tuntemus kuuluisi.

Kun sitten oppii oman kropan tuntemaan, niin sykettä voi käyttää jonkinlaisena mittarina, etenkin pk-alueella on tosi vaikea pysyä, mulla ainakin tahtoo mennä helposti liian korkeille sykkeille.

Itselläni nuo pitkät hitaat lenkit ovat laskeneet leposykettä aika paljon. Ehkä teillä joilla on kovemmat sykkeet, on tuota harjoittelua kovilla sykkeillä sitten taas enemmän, voisiko tuossakin sitten kehitystä tapahtua jos hitaampia pitkiä lenkkejä tekee, niin että sykkeet laskevat?

Tietty se luonnollinen vaihtelu on määräävä, jonkin verran kai sykettäkin voi kehittää.

IncBuff
27.06.2014, 08.43
Pyörällä en ainakaan minä saa mitenkään maksimisykkeitä irti. Pyörällä en ole päässyt pitkään aikaan lähellekään laskennallista maksimia, mutta mäkeä juoksemalla tai kovaa pitkään ylämäkeen hiihtämällä kone kiertää helposti sen yli.

aaltju
27.06.2014, 09.01
Pyörällä en ainakaan minä saa mitenkään maksimisykkeitä irti. Pyörällä en ole päässyt pitkään aikaan lähellekään laskennallista maksimia, mutta mäkeä juoksemalla tai kovaa pitkään ylämäkeen hiihtämällä kone kiertää helposti sen yli.

Samma här...

Toki jos lähtee vaikkapa Pyynikille nimenomaan ajamaan jonkunlaista intervallia kunnollisiin mäkiin niin sykkeet käyvät aika korkealla, mutta normi lenkillä mennään välillä hieman turhanaikaisen lepsuttelun puolelle. Sitten taas kun kiskasee lenkkarit jalkaan ja lähtee juoksemaan laskettelurinnettä ylös-alas ovat sykkeet aivan eri tasolla.

Tod.näk kyse on vain siitä että pyöräilytekniikka ei ole niin hyvin hallussa että saisin täydet tehot itsestäni voimalinjaan asti...

CwA
27.06.2014, 22.31
Kyllä itse pyörällä olen ne maksimit saanut, ei onnistu oikein mitenkään muutoin. Eikä tarvita maksimeihin kuin yksi mäki tai ihan vain suht tasaista vähäne pisemmästi, mutta alle kilsa riittää ihan hyvin siihen maksimiin.

3-4 täysillä polkaisua riittää jo siihen, että on 90% maksimista, eikä tuollaisia kovin montaa pystykkään kun alkaa hyytymään aika tehokkaasti.

Nuo urheilijat on ihan toista maata sitten, kyllä tälläisellä harrastelijalla touhu on sitä, että hillitään menoa jatkuvasti, etenkin ylämäkiin ettei sykkeet karkaa liian korkealle.

Tuossa yksi päivä keväällä kävin yhdestä pellosta kiviä nostelemassa ja kilsan kun ajoin fillarilla olin saanut sykkeet maksimiin, todennäköisesti paljonkin ennen kuin kilsa tuli täyteen, sitten kun niitä kiviä nostelin niin touhuhan oli aika hektistä hillumista 5-40kg kiviä noin 2 metrin korkeuteen lavan laidan yli heitellen, mutta ei siinä sykkeet paljoa yli 150 nousseet, vaikka pyörällä aiemmin sen 165 kumminkin sai ihan helposti, ilman lämmittelyäkin, kun muka kiire oli ja piti polkea vähän kovempaa.

Toki siellä kovilla sykkeillä jo nykyään voi toimia huomattavasti pisempään kuin vielä vuosi sitten, jolloin 140 ylittäminen vei täysin veteläksi.

Se laskennallinen maksimi ei mun mielestä vaan päde kaikkiin, osalla maksimit jää paljonkin alle. Sitä en taas tiedä miksi omat sykkeet eivät nouse millään keinoin enää sinne laskennalliseen maksimiin, vaikka joskus pääsin suht helposti ylikin, mutta niin vaan on.

Eipä se sinällään haittaa, mua kiinnostaa lähinnä rakentaa kestävyyttä, niin että hyvin mäkisessäkin maastossa pääsisi niitä 100km päivämatkoja ajamaan, siinä käytän sykemittaria että pysyy sykkeet sopivan matalina, samoin siitä jotain tietoa saa tuosta kuinka sitä kehittyy.

Esimerkiksi kun taannoin ajoin 50km lenkin hiekkateitä pitkin, viimeiset 10km sykkeet oli aika liki maksimia, lopussa ajelin sitten muutaman sata metriä rauhallisesti ja syke noin 100, kun pyörän työnsin talliin, niin syke oli jo alle 80, kun aiemmin on ollut siten ettei tuo palautuminen ole tapahtunut kuin useiden kymmenien minuuttien aikana.

Sitäkin minä ihmettelen kyllä kuinka jotkut voi pitkänaikaa vetää lähellä maksimisykkeitä, ehkä sekin tulee harjoituksenmyötä, mutta kyllä mulle se on vähän kuin vieraan planeetan eliöistä olisi kyse.

Jani R.
28.06.2014, 07.31
Syke on tosiaan lajikohtainen, ihmettelin joskus kauan sitten juostessa että miksi tuntuu pahalta jo "alhaisilla" sykkeillä, mutta pyöräilyssä voin hyödyntää paljon korkeampiakin sykkeitä.

Esimerkkinä:
Nopea kävely 110
Laskennallinen maksimisyke 195
Juoksu 175-185
Pyöräily 207

harmis
28.06.2014, 09.00
Se laskennallinen maksimi ei mun mielestä vaan päde kaikkiin, osalla maksimit jää paljonkin alle. Sitä en taas tiedä miksi omat sykkeet eivät nouse millään keinoin enää sinne laskennalliseen maksimiin, vaikka joskus pääsin suht helposti ylikin, mutta niin vaan on.
Laskennallinen maksimi ei päde kaikkiin tietenkään sen takia koska kyseessä on keskiarvo. Joillain on enempi ja joillain vähempi mutta keskimäärin se on se mitä kaavoissa ilmoitetaan. Sen takia nuo laskennalliset sykekaavat pitäisi upottaa suohon koska ei niillä mitään tee. Jokaisen on vaan selvitettävä ne sykkeensä muilla keinoin jos haluaa sykeperusteisesti harjoitella.
Sanotaan nyt vielä että keskimäärin sykkeet vaihtelee 40 lyöntiä keskimääräisestä maksimista eli jos laskennallinen maksimisyke on 180 niin vaihteluväli on 160-200. Jä tähän vielä poikkeusyksilöt lisäksi joilla maksimi voi olla reilusti yli 200 ja jollain jää alle 160.

PPJ
28.06.2014, 11.01
Itsekin olen sitä ihmetellyt et mikä siinä on kun ei sykkeet nouse pyörän selässä maksimiin vaikka kuinka runttaa.

Ajoin pidemmän lenkin päätteeksi 10 minuuttia täysillä runtaten ja sykkeiden osalta mentiin korkeimmillaan karvan yli 180. Viime vuonna kuntosalilla sain kuitenkin sykemittarilla pumpusta irti sen 189 kovan maastavetosarjan aikana. Vai onko tekniikassa vikaa kun ei pyörällä kaikki irtoa?

Omalta osalta olen heittänyt romukoppaan kaikki laskennalliset sykeluvut. Keskisykkeet lenkeillä vauhdista riippuen pyörii siellä 140-165 välillä. Leposyke on vähän alle 60. Vielä kun pääsisi viime elokuussa terveydenhoitajan mittaamaan 50 lyötiin minuutissa.

arctic biker
28.06.2014, 18.03
Eikös se oo tärkeintä että sykkii? Itte voisin huolestua jos syke tykkänään lopppuu...

CwA
28.06.2014, 18.37
Syke on tosiaan lajikohtainen, ihmettelin joskus kauan sitten juostessa että miksi tuntuu pahalta jo "alhaisilla" sykkeillä, mutta pyöräilyssä voin hyödyntää paljon korkeampiakin sykkeitä.

Esimerkkinä:
Nopea kävely 110
Laskennallinen maksimisyke 195
Juoksu 175-185
Pyöräily 207

Tästä mulle tuli mieleen vielä se, että mitä tuo pyöräily itse kullekkin on, maastopyöräilyssä esimerkiksi tarvitaan aika paljon yläkroppaakin, yksi ajaa pehmeällä soralla ja toinen noituu muutamaa kivenmurua ja asfaltin karheutta, meillä on niin paljon erilaisia pyöräilyn muotoja, ettei ne välttämättä mahdu yhden pyöräilystä esitetyn väittämän alle.

Mulla on esimerkiksi useammin kädet loppuneet pyöräilessä kuin jalat, maastopyöräilyyn siirtymisen myötän on tullut myös käsiin useampi sentti lisää tavaraa, eli toi kun toisilla ei nouse sykkeet maksimiin pyöräillessä, ehkä se on pyöräilyn muodosta kiinni?

Jotain reilunkorkeaa juurakkoa ja kivikkoa kun yrittää loivaakin nousua päästä, niin siinä vatsalihaksiltakin kysytään jo aika paljon, melkoista repimistä jokaisella jäsenellä sen pystyssä pysymisenkin kanssa, aika nopeasti itse tuollaisessa sykkeet menee tappiin, asfaltilla ajossa alamäkiin olen kovimmat sykkeet saanut, ylämäkiin sykkeet nousee nopeammin, mutta ei saa maksimeita koska silloin jäisi mäki kesken ja ei musta ole taluttelemaan fillaria :D


Harmis on mielestäni ihan oikeassa tuossa kirjoituksessaan maksimeista, jotenkin tykkäisin että noiden keskiarvomaksimien yms. valistamisen sijaan keskityttäisiin kuormituksen osuuteen maksimista ja sitä maksimin selvitystä kerrottaisiin myös.

Mun käsittääkseni maksimi jää saavuttamatta, jos happi loppuu kesken, eli jos liian rajusti liian monella lihaksella lähtee repimään, niin happivaje iskee ja toihan on se mistä varoitellaankin, koska jos pumpulle ei happi riitä, niin se ei käy niin hyvin.

Hieman vähemmällä lihasmäärällä se maksimi kai sitten löytyy. Toisaalta jos ei ole kovin urheilijan tasoa niin voi lihakset väsähtää ennen kuin pääsee maksimiin, siinä taas useamman lihaksen käyttö voisi auttaa maksimin löytämisessä, kunhan happi ei lopu sitten taas kesken.

Jotenkin tuollaista optimin hakemista kai se maksimin löytäminenkin on, aivan kuten se sopiva kuormitustaso peruskunnolle ja voimakehitykselle.

Siksi pitäisikin ehkä enemmän valistaa sitä miten omista tuntemuksista löytää ne oikeat rajat ja sitten niiden löydyttyä voisi sitä sykemittaria seurata, että millaisilta sykkeiltä ne löytyy, jolloin taas sitä sykemittaria voi käyttää apuna helposti oikealla alueella pysymiseen sekä kunnon kehittymisen seurantaan.

Sitten aloittelijalle varsinkin nuo tuntemukset voivat olla hieman erilaisia kuin kokeneemmalle, ei mullakaan alussa onnistunut puhuminen edes rauhallisessa kävelyssä ja hiki virtasi melkein jatkuvasti. Tosin mulla olikin aika heikko lähtötaso, kun keuhkokuume vei kaiken sen vähäisenkin kunnon eikä siitä kuntoutuminen tapahtunut kovinkaan hyvin. Esimerkiksi mitään lihaksia ei oikeastaan voinut raajoista erottaa, siltä tasolta kun lähtee, niin tarvitseisi ehkä erilaiset skaalat kuin mitä yleensä annetaan harjoitteluun ja sohvaperunoitahan riittää, joista moni ei edes haluaisi olla sohvaperuna.

Tykkäsin, että Digifitin sivuilla oli yksi parhaista ohjeista noiden sykkeiden arpomiseen numeropohjalta:
http://www.digifit.com/heartratezones/training-zones.asp?MaxHR=165&Age=60&RHR=50

En nyt löytänyt sitä sivua, jolla kerrottiin mukavan selkeästi nuo zonet subjektiivisena kokemuksena, sitä hyödyntäen absoluuttisten numeroiden sijaan voisi löytyä se oma targetti paljon tarkemmin.

Tuota olisi tarkoitus joskus tutkailla:
http://www.med-health.net/Recovery-Heart-Rate.html

Noita kaavojakin on muuten monenlaisia, tuossa esimerkiksi läjä kaavoja maksimin arvioimiseen ja tuolla hyvin mainitaan myös siitä kuinka se on vain suuntaa-antava:
http://www.runningforfitness.org/faq/hrmax

Tuolla on sitten linkkejä monille muille mielenkiintoisille aihetta sivuaville sivuille, tykkään tuosta kun kunnolla kertovat tuolla tarkkuudesta sen jos on epätarkkuutta.

Itse tykkään, että sykemittauksestakin on apua, vaikkei nuo geneeriset kaavat usein pädekkään, niin kun tietää mikä on se oma maksimi, siitä voi arpoa sitten sopivia harjoitustasoja ja tietty helpommin pystyy muuttamaan tahtia, niin ettei huomaamatta aja liian kovaa.

Noi rankasti yleistävät kaavat pitää siis suhteuttaa siihen omaan kroppaan.

brilleaux
01.07.2014, 07.53
Tollasilla sykkeillä mäkin menen nyt kypsälläkin iällä... ja olen kyllä mennyt niin kauan kun sykemittareita on tavallisten kuolevaisten ulottuvilla ollut. Leposyke huitelee 60 hujakoilla ja sekin on sama mikä se on ollut aina.

Näitä sykehohhoiluja kun lukee niin alkaa tosiaan miettimään että mikä mussa on vikana (toki monikin asia varsinkin jos vaimolta kysyy)...
Mulla leposyke on 50 hujakoilla. Siis terveydenhoitajalla pikaisesti mitattu. Ja maksimi nyt on se, mikä on pyöräilemällä saatu irti.
Tarttis varmaan mennä ihan kuntotestiiin, niin sais suuntaa antavat "sinnepäin" tulokset. :P

CwA
05.07.2014, 16.08
Mun leposyke on ollut viimeaikoina 47.

Tänään tein tämän testin:
http://www.med-health.net/Recovery-Heart-Rate.html

Tulos oli 53 siitä sanotaan näin:

A recovery heart rate difference of 53–58 beats per minute indicates optimal health, healthier heart and a real age of less than calendar age.

Tossa on vaan aika reilu toi vaihteluväli annettu, johon se syke pitää kirittää, joten en tiedä kuinka tuo oikein toimii, 140-87 mulla tipahti 2 minuutissa kumminkin.

Tänään sain uudet maksimit tauluun, kun näin muutaman sadan metrin päässä edessä tutun traktorin ja ajoin sitten ohi siitä maasturilla, sain sykkeeksi 174 kun ennen stoppasi aina 165 tienoille. Muutenkin tuntui että kovemmilla sykkeillä pystyy nykyään ajelemaan siten että yhä pystyy puhumaan puuskuttamatta.

orc biker
05.07.2014, 20.14
Itsekin olen sitä ihmetellyt et mikä siinä on kun ei sykkeet nouse pyörän selässä maksimiin vaikka kuinka runttaa.

Ajoin pidemmän lenkin päätteeksi 10 minuuttia täysillä runtaten ja sykkeiden osalta mentiin korkeimmillaan karvan yli 180.
Tuo on aivan liian pitkä aika ja kaiken lisäksi pitkän lenkin lopuksi, kun jalat ovat jo väsyneet. Eihän tuollaista jaksa vetää täysillä. Vertailun vuoksi jo 100 metrin juoksussa vauhti hiipuu lopussa. Ensinnäkin tarvitaan levänneet ja herkät jalat, että saadaan kaikki irti. Jos on tukossa tai väsynyt, niin se ei onnistu. Sitten alkulämmitellään huolella, jonka jälkeen mennään mahdollisimman jyrkkään ja riittävän pitkään mäkeen, joka ei kuitenkaan ole teknisesti liian vaativa, ettei ajotekniikka ja siitä huolehtiminen tule suorituksen tielle. Sitä sitten lähdetään vetämään ylös reippaasti kiihdyttäen koko ajan suoritusta kohti maksimia. Jos mäki on riittävän pitkä, niin jossain vaiheessa saa ne (pyöräilyn) maksimit irti, minkä jälkeen syke ei enää nouse ja vauhti alkaa vain hiipua, kun jalat polttelevat maitohapoista ja keuhkot huutavat armoa.

Itse olen aina päässyt pyöräilemällä varsin lähelle todellista maksimiani jääden n. 5-8 lyöntiä siitä. Minusta paras tapa ottaa maksimit on juosta sauvojen kanssa laskettelurinnettä ylös, koska siinä saa niin monipuolisesti isot lihasryhmät käyttöön sekä ala- että yläkropasta. Tästähän se ero tuleekin. Kysehän on siitä, että sydän pumppaa lihaksille verta. Mitä enemmän ja isompia lihaksia saa käyttöön, niin hurjemmin sydämen pitää pumpata. Pyöräily ei aktivoi lihaksia niin paljon kuin jotkin muut lajit. Tämä on se ero.

Jenkka
05.07.2014, 21.55
Aika helppo ja miellyttävä tapa vetäistä sykkeet lähelle maksimia itsellä on wattbike. Sellainen, kun sattuu duunipaikalla olemaan ja ollaan poikien kanssa pidetty sellaista työporukan sisäistä "leikkimielistä" 10 kilsan nokkimajärjestystä. Sinänsä kympin veto on tylsä siinä, että jo puolivälissä viimeistään tietää, tuleeko lähellekään omaa "kauden parasta."

CwA
06.07.2014, 06.10
Tuo on aivan liian pitkä aika ja kaiken lisäksi pitkän lenkin lopuksi, kun jalat ovat jo väsyneet. Eihän tuollaista jaksa vetää täysillä. Vertailun vuoksi jo 100 metrin juoksussa vauhti hiipuu lopussa. Ensinnäkin tarvitaan levänneet ja herkät jalat, että saadaan kaikki irti. Jos on tukossa tai väsynyt, niin se ei onnistu. Sitten alkulämmitellään huolella, jonka jälkeen mennään mahdollisimman jyrkkään ja riittävän pitkään mäkeen, joka ei kuitenkaan ole teknisesti liian vaativa, ettei ajotekniikka ja siitä huolehtiminen tule suorituksen tielle. Sitä sitten lähdetään vetämään ylös reippaasti kiihdyttäen koko ajan suoritusta kohti maksimia. Jos mäki on riittävän pitkä, niin jossain vaiheessa saa ne (pyöräilyn) maksimit irti, minkä jälkeen syke ei enää nouse ja vauhti alkaa vain hiipua, kun jalat polttelevat maitohapoista ja keuhkot huutavat armoa.

Itse olen aina päässyt pyöräilemällä varsin lähelle todellista maksimiani jääden n. 5-8 lyöntiä siitä. Minusta paras tapa ottaa maksimit on juosta sauvojen kanssa laskettelurinnettä ylös, koska siinä saa niin monipuolisesti isot lihasryhmät käyttöön sekä ala- että yläkropasta. Tästähän se ero tuleekin. Kysehän on siitä, että sydän pumppaa lihaksille verta. Mitä enemmän ja isompia lihaksia saa käyttöön, niin hurjemmin sydämen pitää pumpata. Pyöräily ei aktivoi lihaksia niin paljon kuin jotkin muut lajit. Tämä on se ero.

Mjaa, kokeiles sopivassa maastossa ajaa, kyllä harvassa on ne lihakset jotka ei tee töitä siinä leikissä, pyöräilyä se sekin on ja sopivan pehmeässä maastossa töitä saa tehdä ihan tosissaan, oikein revittelemällä saa poltettua koko kropan makaroniksi hyvinkin nopeasit jos sitä yrittää, toki tekniikalla voi jonkin verran sitten mennä kevyemmin.

Jos yrittäisi uida siirapissa, niin siinähän tulee aika hyvä vastus jokaiselle jäsenelle ja jotain samaa on tuollaisessa maastossa pyöräilyssäkin, sauvojen kanssa pitäisi olla kumilenkit jaloissa rajoittamaan vielä sitä jalan eteenvientiä että sellaiseen tahmeuteen pääsisi, pyörä kun pysähtyy heti kun lopettaa polkemisen tuolla pehmeässä maastossa, mutta yläkroppa joutuu myös jatkuvasti tekemään töitä, wattbikeä ehkä jopa tehokkaampi tuossa mielessä?

Eikä maantiepyörälläkään tarvitse välttämättä pitkiä mäkiä etsiä, hirttää jarrua päälle, niin on kuormitusta, jopa alamäessä :)

orc biker
06.07.2014, 09.41
Mjaa, kokeiles sopivassa maastossa ajaa, kyllä harvassa on ne lihakset jotka ei tee töitä siinä leikissä

Saa siinä sykkeen ylös, mutta ei niin ylös. Kaikki juurakot, kivet ja töyssyt tuovat taukoja polkemiseen ainakin maksimitehoilla ja ei siitä ohjaamisesta edes tulee enää mitään, kun puhutaan hetkestä, jolloin on ihan kaikki pelissä jalat täysin hapoilla tönkköinä. En näe, miten siinä tulisi olennaisesti enemmän työtä yläkropalla kuin seisaaltaan todella jyrkkään ylämäkeen ajaessa. Jos tulee, niin se on sitten pois jaloista, koska ei pysty runttaamaan niin tasaisesti ja jatkuva-aikaisesti, kun maasto on liian teknistä.



Eikä maantiepyörälläkään tarvitse välttämättä pitkiä mäkiä etsiä, hirttää jarrua päälle, niin on kuormitusta, jopa alamäessä :)
Nämä sinun metodisi kuulostavat turhan hankalilta.

CwA
06.07.2014, 09.49
Saa siinä sykkeen ylös, mutta ei niin ylös. Kaikki juurakot, kivet ja töyssyt tuovat taukoja polkemiseen ainakin maksimitehoilla ja ei siitä ohjaamisesta edes tulee enää mitään, kun puhutaan hetkestä, jolloin on ihan kaikki pelissä jalat täysin hapoilla tönkköinä. En näe, miten siinä tulisi olennaisesti enemmän työtä yläkropalla kuin seisaaltaan todella jyrkkään ylämäkeen ajaessa. Jos tulee, niin se on sitten pois jaloista, koska ei pysty runttaamaan niin tasaisesti ja jatkuva-aikaisesti, kun maasto on liian teknistä.


Nämä sinun metodisi kuulostavat turhan hankalilta.


Oletko pehmeässä ajanut, siis savimudassa? Vastaa hyvinkin ylämäkeen polkemista, mutta lisänä on tasapainon haasteet. Samaa voi toki sopivan paksussa sohjossa harjoittaa, jos on tutumpi alusta.

Niin ja helpompaahan se on pohjanmaalaisillekkin ajella erinäisiä kilometriä sen pitkän mäen löytääkseen, vai? Nippusiteen kietaisee kumminkin aika äkkiä ;)

orc biker
06.07.2014, 10.03
Oletko pehmeässä ajanut, siis savimudassa? Vastaa hyvinkin ylämäkeen polkemista, mutta lisänä on tasapainon haasteet. Samaa voi toki sopivan paksussa sohjossa harjoittaa, jos on tutumpi alusta.

Ne tasapainon haasteet nimenomaan vievät sitä jatkuvan maksimaalisen tehon tuotttamista pois. (Sen sijaan kevyemmin mennessä syke nousee maastossa aika huomaamatta, koska tulee sitä ylimääräistä reutomista ja putkelta ajoa ja kiihdyttelyjä.) Ei siitä älytön ero synny, mutta muutama lyönti kuitenkin. Rengas lyö tyhjää, loppuu hetkeksi polkeminen. Ei siinä muuta tarvita. On ihan yleistä tietoutta urheilijoiden keskuudessa, että pyöräillessä ei yleensä saa maksimia ihan niin ylös kuin esim. juoksemalla.

LJL
06.07.2014, 10.17
Minkälaista vaihtelua porukoilla on sykkeissä pk-lenkillä? Tässä yksi näyte mun normi 130 keskisykkeillä tarkoitetusta pk-lenkistä maanteitä ja hiekkateitä (harjoituksen pitäisi olla julkinen): http://www.movescount.com/fi/moves/move33744197

Tuo reitti kyllä oli aika mäkinen, mutta jotenkin että heittää helposti harjoituksen minimistä 90bpm maksimiin 170bpm ja muutenkin hirveän epätasainen sykekäyrä.. En tiedä. Keskiarvo nyt kuitenkin pk-tasoa :D

orc biker
06.07.2014, 10.26
Minkälaista vaihtelua porukoilla on sykkeissä pk-lenkillä?
Riippuu ihan siitä, miten sen lenkin tekee. Jos tarkoitus on ajaa tasaisesti sykkeen mukaan, niin sitten syke on tasainen ja vauhtia säädellään sen mukaan, että se pysyy tasaisena: mennään ylämäet hiljempaa ja alamäet kovempaa. Jos taas on tarkoitus ajaa esim. tietyllä keskinopeudella tai fiiliksellä tai rytmillä, niin sitten syke vaihtelee lähinnä maaston mukaan: ylämäissä nousee selvästi ja alamäissä laskee.

LJL
06.07.2014, 10.32
Riippuu ihan siitä, miten sen lenkin tekee.

Se on kyllä ihan totta.. Sitä pitäisi varmaan koittaa kehittää, että keskittyy pitämään sykkeitä alhaalla. Tahkon 120km kisassa laitoin ylärajan 175bpm kohdalle, ja himmailin jos rupesi paljon tuplapiippaamaan. Toimi hyvin eikä tarvinnut koko ajan vilkuilla mittaria. Voisi yhtä hyvin laittaa piippausrajan paljon alemmaskin.

orc biker
06.07.2014, 10.34
Se on kyllä ihan totta.. Sitä pitäisi varmaan koittaa kehittää, että keskittyy pitämään sykkeitä alhaalla. Tahkon 120km kisassa laitoin ylärajan 175bpm kohdalle, ja himmailin jos rupesi paljon tuplapiippaamaan. Toimi hyvin eikä tarvinnut koko ajan vilkuilla mittaria. Voisi yhtä hyvin laittaa piippausrajan paljon alemmaskin.
Se on yllättävän vaikeaa. Joskus laitoin rajan 140 ja mittari piippaili koko ajan niin, että hermo meinasi mennä. Koko ajan sai pidätellä itseään, että malttaa, malttaa. Mäki on, hiljennetään, ihan rauhassa vain. Yleensä en laita tarkkaa rajaa, vaan pyrin pääosin pitämään sykkeen haarukassa ja pitämään erityisesti suurimmat huiput jyrkimmissä mäissä kurissa ja ettei mene ainakaan hapoille.

sledgehammer
06.07.2014, 11.14
Toisaalta jos lenkki kestää vaikka 2,5h ja siitä 10min vietetään mäissä, jossa syke vähän karkailee, niin mitä sillä on väliä? Kokonaisuus sen harjoituksen profiilin ratkaisee, eikä sillä mun mielestä oo mitään väliä, jos syke hetkittäin vähän karkaa. En mä ainakaan jaksa ajaa mäkiä kävelyvauhtia ylös. Äkkiä ja kepeästi mäet ylös ja sitten taas kevyttä pyörittelyä. Ainakin mulla syke laskee mäen jälkeen hyvinkin nopeasti siihen,missä se oli ennen mäkeä. Kun tuo kiipeemisen osuus on prosentuaalisesti niin pieni osa lenkkiä, en ole niistä jaksanut ressata.

orc biker
06.07.2014, 11.37
Toisaalta jos lenkki kestää vaikka 2,5h ja siitä 10min vietetään mäissä, jossa syke vähän karkailee, niin mitä sillä on väliä?

Ei yleensä mitään, mutta pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei harjoituksen kokonaisrasitus nouse aiotusta liian kovaksi, mikä tapahtuu helposti vetämällä parikin mäkeä kunnolla hapoille. Jos harjoittelu ei ole erityisen tavoitteellista, niin sitten silläkään ei ole juuri merkitystä, kunhan nyt jotenkin huomioi sen sitten harjoitusohjelmassaan (jos sellaista edes on). Tässä täytyy erottaa toisistaan urheilu (tavoitteellinen harjoittelu lajia varten) ja sitten muu kuntoilu ja omaksi ilokseen ajaminen.

LJL
06.07.2014, 11.45
Mulla oli tässä keväällä nyt pitkästä aikaa ensimmäinen tavoitteellisen harjoittelun jakso Tahko 120:stä varten. Tarkoitus on jatkaa tavoitteellista treeniä toistaiseksi. Oon kyllä urheillut koko ikäni, mutta en kestävyysurheillut, niin opeteltavaa on paljon. Eli aloittelijapohjalta, mutta uskon että menetelmätietous ja tuntuma noihin sykkeisiinkin paranee kokemuksen myötä.

CwA
06.07.2014, 12.29
Ne tasapainon haasteet nimenomaan vievät sitä jatkuvan maksimaalisen tehon tuotttamista pois. (Sen sijaan kevyemmin mennessä syke nousee maastossa aika huomaamatta, koska tulee sitä ylimääräistä reutomista ja putkelta ajoa ja kiihdyttelyjä.) Ei siitä älytön ero synny, mutta muutama lyönti kuitenkin. Rengas lyö tyhjää, loppuu hetkeksi polkeminen. Ei siinä muuta tarvita. On ihan yleistä tietoutta urheilijoiden keskuudessa, että pyöräillessä ei yleensä saa maksimia ihan niin ylös kuin esim. juoksemalla.

Ehkä urheilijoilla on tosin, tälläinen kuntoileva sohvaperuna saa sykkeet tappiin pyörällä, juoksemalla se on vaikeampaa, koska rasitus tulee liian suureksi liian aikaisin ja sitä ikäänkuin sippaa ennen kuin oikein sykkeet lähtee vauhtiinkaan, hapen puutetta kai se lähinnä on.

Voisko tuo johtua ehkä siitä, että hapenkuljetus lihaksiin ei ole urheilijan tasolla?


LJL, minä luin että pk-lenkeillä pitäisi yrittää pitää syke karkailematta, se liittyi jotenkin siihen kuinka keho ja lihakset käyttää energiaa ja kova rasitus + sykkeet sitten käynnistäisi erilaisen 'moodin' tai niin minä sen englanninkielisen jutun ymmärsin, se taas veisi hukkaan osan siitä pk-lenkistä eli pk-harjoitusta olisi lenkillä sitten vähemmän kuin kuvittelikaan.

Sinällään ei kai siitäkään hirveää haittaa ole, jos vähän kovempaakin harjoitusta on mukana lenkillä, itse ainakin teen lenkit yleensä niin, että osa on pk-lenkkiä ja sitten osa on kovempaa revittelyä, yritän malttaa sitten hidastaa loppuun, mutta usein ei malta.

Mulla pk-sykkeiden taso on epäselvä, koska maksimista ei ole ihan täyttä varmuutta, mutta 120 keskisykkeillä olen ajellut ja yleensä maksimit jäänyt 150-155, tosin viimeksi karkasi 174 lukemiin, joka on liki 10 korkeampi kuin pariin aiempaan vuoteen olen onnistunut saamaan aikaiseksi.
Minimisykkeetkin on siellä 90 pintaan, toki sitä voisi nostaa helpostikkin kun ajaisi vaan lujempaa niissä helpoissa paikoissa, ehkä maksimia voisi vähän vielä tinkiä alas ja minimiä vähän nostaa.

Pk-lenkeillä olen ajanut siten ettei jalkoja ala polttelemaan, kun sen pk-tasonhan pitäisi olla sellaista jota jaksaisi vaikka koko päivän.

Käytännössä se on karsinut osan reiteistä pois, koska on niin jyrkkiä mäkiä, ettei edes mun 22-36 (26") välityksillä niitä kiipeä sellaisilla järkevillä sykkeillä, rupeaa kylkeen pistämään ja huohotus on höyryveturin tasoa, kun taas näillä pk-reiteillä en oikein koskaan tarvitse edes tuota superykköstä, 3. lehti takaa on usein kevyin välitys mitä pk-reiteillä käytän, jää varaa niille märille keleillekkin :)

Mun mielestäni pk-lenkeillä tärkein on se ettet ota jaloista ulos sitä maksimia, eli ei saa polkea täysii, toi ei ole aina niin helppoa, pitää harjoitella sitä kevyesti polkemista, jos harjoittelee pyöritystekniikkaa siinä ajankuluksi, niin silloin se jotenkin menee, ainakin mulla tahtoo turhautuminen iskeä kevyesti polkiessa ja sitten tosi helposti karkaa tehot liian koviksi.

Sykkeet lähinnä sitten toimii mittarina sille, että on osannut hillitä niitä tehoja tai jos sykkeet karkaa niin on epäonnistunut hillitsemään tehoja, toki tämäkin on ihan mun omaa pähkäilyä jonka mukaan olen toiminut ihan ok menestyksellä.

Oikein muuta kuin pk-lenkkiä en edes aja, mulla on siinäkin vielä työsarkaa, välillä tosin maltti katoaa ja sitten mennään sen minkä jaloista saa irti, tänäänkin vähän reilut 70km/h tolla maasturilla, kun oli niin hyvä paikka, vaikka piti ajella eilisen fyysisen työn kipeyttämiä paikkoja vetreäksi, se hillitseminen on tosiaankin vaikeaa.

sledgehammer
06.07.2014, 13.37
Semmonen ongelma mulla on tällä hetkellä, että nopea kadenssi (mun tapauksessa 103-110) ei ole oikein perillä hermotuksessa ja tuolla kadenssilla sykettä ei saa millään alle 140 tason. Elokuun viimeinen päivä pitäisi olla viivalla käringsundissa ja nyt tarttis vähän päättää otanko taktiikaksi pyöräilyssä dieselöinnin vai nopeamman kadenssin. Jos kallistun nopeampaan, jää 120 sykkeen lenkit ajamatta. Toisaalta mun keskisyke route 300, vättern ja röret runt 300 tapahtumissa on ollut 138-143 välillä ja ihan hyvässä iskussa noista on tultu maaliin. Ei mun tarvii kuin nostaa fillari seinältä ja ajatella ajamista ja syke onkin jo 120 nurkilla. Maksimi jossain 195-200 välillä, en oikein tosissani ole sitä ikinä hakenut.

Vammautumisten takia nyt ei ole aikaa oikein lähestyä asiaa ammattimaisemmalla tavalla. Pohjat ei oo parhaat mahdolliset, mutta niillä mennään. Tavoitteena n 5h30min.

Nopeasti pyörittelemällä suoritus on vielä vähän semmosta väkisin ajamista, mutta toisaalta sillä ei jalat pamahda totaaliseen jumiin. Dieselöimällä taas jalat menevät salakavalasti jumiin ja kun se iskee, niin tukossa ovat. Onnistuneen dieselöinnin lopputuloksena syke pysyy kyllä alimmalla mahdollisella tasolla. 54pv aikaa tehdä jotain :) Tällä haavaa tuntuu siltä, että pitäis vetää fiilispohjalta. Ajaa raskaan ja kevyen tuntuisia reenejä ja katsella vaan jälkikäteen mitä mittari näytti.

Pikku tempokokeilu tuotti 40km 34,7km/h ja keskisyke 176. Tuosta aikaa jo jonkinverran ja nyt voisi rahkeet riittää hyvinkin 35km/h puhkaisuun. Testipäivänä keli oli aika tuulinen ja omaa fysiikkaa kyllä suosisi tyynempi keli, vaikkei myötätuulesta silloin pääsekään nauttimaan. Jalat eivät olleet testin jälkeen aivan tukossa, enemmänkin energiat vain loppuivat. Mitään erityistä tankkausta en tehnyt tuota varten, ehkä olisi pitänyt.

CwA
06.07.2014, 15.14
Semmonen ongelma mulla on tällä hetkellä, että nopea kadenssi (mun tapauksessa 103-110) ei ole oikein perillä hermotuksessa ja tuolla kadenssilla sykettä ei saa millään alle 140 tason. Elokuun viimeinen päivä pitäisi olla viivalla käringsundissa ja nyt tarttis vähän päättää otanko taktiikaksi pyöräilyssä dieselöinnin vai nopeamman kadenssin. Jos kallistun nopeampaan, jää 120 sykkeen lenkit ajamatta. Toisaalta mun keskisyke route 300, vättern ja röret runt 300 tapahtumissa on ollut 138-143 välillä ja ihan hyvässä iskussa noista on tultu maaliin. Ei mun tarvii kuin nostaa fillari seinältä ja ajatella ajamista ja syke onkin jo 120 nurkilla. Maksimi jossain 195-200 välillä, en oikein tosissani ole sitä ikinä hakenut.

Vammautumisten takia nyt ei ole aikaa oikein lähestyä asiaa ammattimaisemmalla tavalla. Pohjat ei oo parhaat mahdolliset, mutta niillä mennään. Tavoitteena n 5h30min.

Nopeasti pyörittelemällä suoritus on vielä vähän semmosta väkisin ajamista, mutta toisaalta sillä ei jalat pamahda totaaliseen jumiin. Dieselöimällä taas jalat menevät salakavalasti jumiin ja kun se iskee, niin tukossa ovat. Onnistuneen dieselöinnin lopputuloksena syke pysyy kyllä alimmalla mahdollisella tasolla. 54pv aikaa tehdä jotain :) Tällä haavaa tuntuu siltä, että pitäis vetää fiilispohjalta. Ajaa raskaan ja kevyen tuntuisia reenejä ja katsella vaan jälkikäteen mitä mittari näytti.

Pikku tempokokeilu tuotti 40km 34,7km/h ja keskisyke 176. Tuosta aikaa jo jonkinverran ja nyt voisi rahkeet riittää hyvinkin 35km/h puhkaisuun. Testipäivänä keli oli aika tuulinen ja omaa fysiikkaa kyllä suosisi tyynempi keli, vaikkei myötätuulesta silloin pääsekään nauttimaan. Jalat eivät olleet testin jälkeen aivan tukossa, enemmänkin energiat vain loppuivat. Mitään erityistä tankkausta en tehnyt tuota varten, ehkä olisi pitänyt.

Sitähän sanotaan, että hiilarit riittää 60-90minuutiksi kohtalaisessa rasituksessa, sullahan tuo energian loppuminen osuisi aika hyvin tohon?

Itse olen huomannut, että 2 tunnin kohdalla syke nousee paljon herkemmin, olen kuvitellut tuon tulevan siitä, että elimistö on siirtynyt hiilareista rasvaan ja sen polttaminen on ehkä työläämpää. Itse en 2 tunnin kohdilla enää pysty kunnolla käyttämään isompaa tehoa, kun sykkeet karkaa niin korkeaksi, mutta rasvaa kun on yli omiksi tarpeiksi niin jotenkin sitten vielä mennään.

Tossakin oli sitten vielä lihaksen luona olevat rasvat ja kehon muut rasvat erilaisessa asemassa, kovemmalla teholla taisi olla niin, että kehossa muualla olevia rasvoja ei käytettäisi ja olikohan siinä sitten se tilanne milloin käytiin lihaksen kimppuun, en muista kovinkaan luotettavasti tuota, mutta kaiken tuon pohjalta olen pohtinut, että alussa voisi ottaa reippaampaa tahtia ja lopussa sitten pitäisi hillitä tehoja eli sykkeitä, kun siinä äkkiä söisi hyödyn, sitä en tiedä vaan kuinka todenperäistä tuokin saamani mielikuva lukemastani on, joku viisaampi osaa varmaankin valistaa tai vahvistaa.

Niin tokihan sitä voisi kiskoa hiilaria kesken suorituksen, jolla saisi niitä varastoja täydennettyä, joku varmaan osaa laskea tarvittavat määrätkin, jolla meno pysyisi hyvänä, tuolloin ei tarvitseisi hidastella, mutta pitäisi osata ottaa oikea määrä oikeaan aikaan, että vielä oikeanlaista hiilaria, että se päätyisi lihaksiin sen suorituksen aikana, eikä vasta seuraavana päivänä?

Markku Silvenius
07.07.2014, 08.21
Jos yrittäisi uida siirapissa, niin siinähän tulee aika hyvä vastus jokaiselle jäsenelle

Tuoreessa betonissa kanssa tulee aika hyvät sykkeet, siinäkin saa koko kroppa aika hyvää vastusta ja sitä voi tehdä valmiista säkkitavarastakin.

:D

LJL
07.07.2014, 08.43
Neliskanttiset kiekot nostanevat sykettä myös ainakin pitkällä lenkillä

CwA
07.07.2014, 11.36
Tuoreessa betonissa kanssa tulee aika hyvät sykkeet, siinäkin saa koko kroppa aika hyvää vastusta ja sitä voi tehdä valmiista säkkitavarastakin.

:D

Se ei ole vaan kovin makiaa nuoleskella poikkeen ;)

fob
07.07.2014, 22.02
Ihan tavallisen keski-ikäisen harrastelija kokemuksia.

2012 touko-kesäkuussa kokeilin polarpersonaltrainer.com palvelun ohjattua kunnonkohotusta. Mittarina oli ja on edelleen rcx5. Ajo-ohjelmaksi historiaa tietojen perusteella tuli 6 päivää pyöräilyä ja 1 lepopäivä. Homma perustuu sykeohjaukseen. Oli lyhyitä matalan sykkeen lenkkejä, pitkiä matalan sykkeen lenkkejä, intervalliajoa, tempoajoa. Haastavaa mm. ajaa 3 h sykevälillä 107-127. Ylämäet mummoja hitaammin ja alamäet reikäpäänä.

Tulos: tylsää, mutta tehokasta. Kuurin jälkeen vauhtia oli tullut lisää ja syketaso kuormituksessa laski. Mutta ei se hauskaa ole pidemmän päälle. Kimppalenkit sai unohtaa ohjelman aikana.

Pitänee ottaa taas kuukauden annos.

marmar
08.07.2014, 12.00
4 ei siitä ohjaamisesta edes tulee enää mitään, kun puhutaan hetkestä, jolloin on ihan kaikki pelissä jalat täysin hapoilla tönkköinä.

Juurikin näin, eli jos oikaa maksimia haetaan, niin maastossa sitä ei saa fillarilla, koska tekniikka alkaa pettämään. Heikkokuntoisella ja miksei kovempikuntoisellakin sauvoilla mäkeen lienee yksi parhaista tavoista saada maksimi irti. Hiihtäen ja luistimilla olen myös saanut aika hyvin maksimit, mutta tasaisella juosten ei onnistu ei sen korkeammalle, kuin fillarillakaan.

Korkeimman sykelukeman olen saanut valkkaamalla mahdollisimman mäkisen pururadan, jossa esim 3 mäen sarja. Ensin lämmittelyä ja sitten noissa mäissä sykettä ylös siten, että viimeiseen lähtiessä syke on tarpeeksi korkealla jo aloittaessa. Sauvat mukana tottakai. Täälläpäin on nousumetrejä niin heikosti, että sopiva alkunosto sykkeille tarvitaan. Ja lopussakin niistä sauvoista on hyötyä, että yleensä pysyy pystyssä :o

CwA
08.07.2014, 16.27
Olen varmaan taas erikoinen, mutta eikö teillä käy sauvojen kanssa mäessä niin, että happi loppuu kesken ennen kuin sykkeet nousee tappiin ja pitää pysähtyä?

Eikä kantapäät ole rakoilla ja polvet jopa viikkoja juoksun jälkeen niin kipeät, että kävely vaikeaa?

Kun mulle käy noin, cooperissakin jalat kyllä veisi, mutta happivaje iskee, näkökenttä mustuu ja pakko pysähtyä huohottamaan, jo yksin juoksu vie niin paljon happea ettei riitä kyvyt, pitää stopata eikä sykkeet kerkeä lähellekkään maksimia kun tuo tapahtuu.

Kuormituksen pitää olla tasaista, jatkuvaa ja raskasta, muttei liian raskasta, ainakin mulla. Ilman astmalääkkeitä en pystyisi täyttä voimaa käyttämään oikein lainkaan, kun happi loppuu kesken ja ne sykkeet jää vieläkin alemmas.

marmar
10.07.2014, 10.52
Olen varmaan taas erikoinen, mutta eikö teillä käy sauvojen kanssa mäessä niin, että happi loppuu kesken ennen kuin sykkeet nousee tappiin ja pitää pysähtyä?

Eikä kantapäät ole rakoilla ja polvet jopa viikkoja juoksun jälkeen niin kipeät, että kävely vaikeaa?

Kun mulle käy noin, cooperissakin jalat kyllä veisi, mutta happivaje iskee, näkökenttä mustuu ja pakko pysähtyä huohottamaan,

Eikös juurinkin tuo ilmiö tarkoita sitä, että hapenkulutus on maksimoitu ja silloin myös pumppu joutuu tekemään töitä kovin.
Silmissäkin säilyy kuva, kun huillaa välillä ja vetää sopivan sarjan. Kyllä viimeisellä vedolla sykkeet ehtii varmasti jo tappiin. Huilit ajoissa ja niin lyhkäsiä, että pahimman happivajeen saa korjattua, mutta syke ei ehdi laskemaan. Jos maksimia hakee, niin viimeisellä vedolla saakin mustua ja hoiperrella sauvojen turvin istumaan.

Vaikka mulla on ylipainoa ja synnynnäisesti asentovialliset jalat ja helposti kipeytyvät polvet, niin ei ylämäkijuoksu aihuta mitän ongelmia. Cooperikin menee vielä lyhyenä aikana ongelmitta, joten maksimisyketestejä voi kyllä tehdä, jos vaan omaa kunnon kengät. Oon juossu sekä lenkkareilla, että hyvillä turvakengillä :) ja kummallakaan ei ongelmia. Vaimennukset riittää ja ei hierrä.

Kantapäät hoituu oikeanlaisilla kengillä ja sukilla, polvet ei rasitu ylämäessä. Sauvat auttaa myös keventämään polvien taakkaa. Jos juoksun aikanana alkaa tuntumaan polvissa, niin peli heti seis ja miettimään missä vika. Kyllä polvikainenkin voi juoksemalla hakea maksimisykkeet. Ei siihen niin pitkää matkaa tarvita.

sledgehammer
10.07.2014, 11.40
Kantapäät hoituu oikeanlaisilla kengillä ja sukilla, polvet ei rasitu ylämäessä. Sauvat auttaa myös keventämään polvien taakkaa. Jos juoksun aikanana alkaa tuntumaan polvissa, niin peli heti seis ja miettimään missä vika. Kyllä polvikainenkin voi juoksemalla hakea maksimisykkeet. Ei siihen niin pitkää matkaa tarvita.

Toien juttu on opetella juoksemaan nätisti askeltaen. Katse horisonttiin johonkin kiintopisteeseen ja sitten askellus sellaiseksi, ettei pää mene ylös-alas. Säästää kummasti polvia kun ei ryskyttele kantapäillä.

CwA
10.07.2014, 17.00
Eikös juurinkin tuo ilmiö tarkoita sitä, että hapenkulutus on maksimoitu ja silloin myös pumppu joutuu tekemään töitä kovin.
Silmissäkin säilyy kuva, kun huillaa välillä ja vetää sopivan sarjan. Kyllä viimeisellä vedolla sykkeet ehtii varmasti jo tappiin. Huilit ajoissa ja niin lyhkäsiä, että pahimman happivajeen saa korjattua, mutta syke ei ehdi laskemaan. Jos maksimia hakee, niin viimeisellä vedolla saakin mustua ja hoiperrella sauvojen turvin istumaan.

Vaikka mulla on ylipainoa ja synnynnäisesti asentovialliset jalat ja helposti kipeytyvät polvet, niin ei ylämäkijuoksu aihuta mitän ongelmia. Cooperikin menee vielä lyhyenä aikana ongelmitta, joten maksimisyketestejä voi kyllä tehdä, jos vaan omaa kunnon kengät. Oon juossu sekä lenkkareilla, että hyvillä turvakengillä :) ja kummallakaan ei ongelmia. Vaimennukset riittää ja ei hierrä.

Kantapäät hoituu oikeanlaisilla kengillä ja sukilla, polvet ei rasitu ylämäessä. Sauvat auttaa myös keventämään polvien taakkaa. Jos juoksun aikanana alkaa tuntumaan polvissa, niin peli heti seis ja miettimään missä vika. Kyllä polvikainenkin voi juoksemalla hakea maksimisykkeet. Ei siihen niin pitkää matkaa tarvita.

Eihän se ylämäkijuoksu yksin, mutta matka sopivaan ylämäkeen, asfaltilla kun en juokse.

Minähän kävelen ja juoksen kuin kissa, jalan etuosan varassa, en kuulu kanta-astujien heimoon.

Eilenkin ajoin taas alamäkeen kovimmat sykkeet, ei päässyt yli 165, polvien ympäristön lihakset tuntui puutuneelta ja jäi maksimitehosta taas. luulen kuitenkin että mun maksimi on alkanut pikkuhiljaa nousemaan takaisin ylöspäin.

Jos oikein laskin, niin en pääse edes 2W/kg tehoihin, huolimatta siitä että olen paljon harjoitellut, en tiedä mitä tuokin sitten vaikuttaa.

Luulen, että niitä maksimisykkeitä lähden kuitenkin hakemaan vain valvotuissa olosuhteissa, täällä menee se tunti, että lanssi tulee, ikävä se olisi odotella jos jokin pettäisi, kun ei tässä ihan nuoria enää olla ja koneessa on vikaa enemmän kuin laki sallii

Sininen Aasi
15.07.2014, 11.16
Törmäsin tähän triidiin kun haeskelin kokemuksia korkeista sykkeistä. Olen erittäin noviisi, mutta sitäkin innostuneempi tästä (parempi myöhään kuin ei silloinkaan alkaneesta) harrastuksestani ja käyttäjän TuH kommentit huolestuttivat.

Ikää 42, maksimia en ole kokeillut mutta ensimmäisillä juoksulenkeillä heitti 190. Vaikea sanoa menisikö paljonkin vielä ylemmäksi kun ei viitsi kokeilla. Leposyke on/oli myös korkealla, luokkaa 80! mutta olen saanut laskettua jo lähemmäs 60:tä. (Tätä kirjoittaessa pieni tauko ja 66).

Pumppu myös sykkii niin voimakkaasti että välillä sen tuntee selvästikin. Pelkkä suoritukseen valmistautuminenkin nostaa kierrokset jo lähelle sataa...

Eniten kuitenkin oloa helpotti ja samalla sykkeitä laski kun luki tämän artikkelin:

http://i.imgur.com/Fie0cI7.jpg

Viimeisintä tutkimustietoa, niin ei tarvitse säikkyä vaikka joku toista mieltä olisikin. Eli varoa tietysti saa ja kuuluu, mutta ei siinä korkeatehoisessa harjoittelussa mitään ihmeellisempiä vaaroja piile.

Anteeksipyyntö KP-lehdelle että näin räikeästi artikkelin kopioin, mutta aihe on IMO niin tärkeä että tässä tapauksessa yhteisön etu on tärkeämpi...

Tämmöinen ekapostaus!

P.S.
Pikaisella selauksella en löytänyt foorumin sääntöjä, joten moderointi ja käyttäjät kertokaa ihmeessä jos kuva on liian suuri ja linkki olisi parempi?!

jarit
15.07.2014, 12.08
Pyöräilyyn ei taida olla sellaisia hyviä näppisääntöjä syke alueiksi kuten juoksuun on olemassa. Juoksuvalmentaja Kari Ahonen neuvoi muutama vuosi sitten että käyttämään juoksun syke alueita (Karvosen kaava, jne ) mutta siten että ero juoksun ja pyöräilun välillä on hyväkuntoisella kaverilla noin 15lyöntiä. Esimerkiksi jos siis juoksussa pk2 sykkeet on 150 niin pyörälle ne pitäisi olla noin135.
Itselläni menee juuri tuolla tavalla, ehkä tuo luku on aavistuksen yli eli 16.

kolistelija
15.07.2014, 12.53
Pyöräilyyn ei taida olla sellaisia hyviä näppisääntöjä syke alueiksi kuten juoksuun on olemassa. Juoksuvalmentaja Kari Ahonen neuvoi muutama vuosi sitten että käyttämään juoksun syke alueita (Karvosen kaava, jne ) mutta siten että ero juoksun ja pyöräilun välillä on hyväkuntoisella kaverilla noin 15lyöntiä. Esimerkiksi jos siis juoksussa pk2 sykkeet on 150 niin pyörälle ne pitäisi olla noin135.
Itselläni menee juuri tuolla tavalla, ehkä tuo luku on aavistuksen yli eli 16.
Kuten varmana lähes jokaisessa sykettä käsittelevässä aiheessa on todettu, ovat sykettä koskevat nappisäännöt vain arvauksia joissa on niin paljon heittoa että niitä voi pitää lähinnä keskiarvoina kun vertaillaan ikäluokkia. Henkilökohtaista käyttöä varten niihin ei ole luottamista.

CwA
15.07.2014, 15.22
Pyöräilyyn ei taida olla sellaisia hyviä näppisääntöjä syke alueiksi kuten juoksuun on olemassa. Juoksuvalmentaja Kari Ahonen neuvoi muutama vuosi sitten että käyttämään juoksun syke alueita (Karvosen kaava, jne ) mutta siten että ero juoksun ja pyöräilun välillä on hyväkuntoisella kaverilla noin 15lyöntiä. Esimerkiksi jos siis juoksussa pk2 sykkeet on 150 niin pyörälle ne pitäisi olla noin135.
Itselläni menee juuri tuolla tavalla, ehkä tuo luku on aavistuksen yli eli 16.

Voithan käyttää vaikka tuota, mutta tosiaan ne yksilökohtaiset erot vaikuttaa sen verran että ei kai noista saa kuin sellaisen viitteellisen suunnan josta pääsee alkuun ja sitten siitä vaan on haettava sitä mikä syke itselle olisi mitäkin tasoa vastaava.
https://www.beginnertriathlete.com/discussion/training/cycling-zone-calc.asp

orc biker
16.07.2014, 02.58
Ikää 42, maksimia en ole kokeillut mutta ensimmäisillä juoksulenkeillä heitti 190.

Sama ikäluokka. Maksimi yli 200. Tämä ei ole ikinä minua huolestuttanut, koska asiassa ei ole tapahtunut mitään äkillistä muutosta. Jotkut sykemittarin vasta hommanneethan ovat joskus huolissaan normaalia korkeammista sykkeistään. Tuossa viime viikolla vedin pyörällä vähän pidemmän ja jyrkemmän mäen ylös, niin 194 oli huipulla. Ei edes jaloissa vielä kunnolla hapottanut. Perussettiä minulle. Ei tuollainen edes tunnu vielä pahalta. Vasta jossain 197 yli alkaa tuntua, että joutuu ihan vakavissaan puuskuttamaan.

CwA
17.07.2014, 17.43
Jos pystyn vetämään 20min 160 sykkeillä, ilman että tuntuu olo puolikuolleelta, mutta 165 yleensä on maksimi mihin pääsen, niin kai sen täytyy olla niin, että siellä on jemmassa vielä reserviä todelliseen maksimiin?
Oikeastaan jalat lähinnä tuossa väsyy nopeasti mutta henki tuntui kulkevan tänään erinomaisesti, harvinaisenkin hyvin, yleensä henki loppuu ja meno tyssää ennen jalkojen minkäänlaista väsymistä kun oikein kovasti ajaa.

Onhan tuo merkillistä, kun toisilla sykkeet on roimasti yli rajojen ja mulla tuntuu aina vaan jäävän alle, kai sitä pitää alkaa etsimään sitä laitosta missä sen maksimin saisi selville.

Sininen Aasi
17.07.2014, 18.20
Jos pystyn vetämään 20min 160 sykkeillä, ilman että tuntuu olo puolikuolleelta, mutta 165 yleensä on maksimi mihin pääsen, niin kai sen täytyy olla niin, että siellä on jemmassa vielä reserviä todelliseen maksimiin?
Oikeastaan jalat lähinnä tuossa väsyy nopeasti mutta henki tuntui kulkevan tänään erinomaisesti, harvinaisenkin hyvin, yleensä henki loppuu ja meno tyssää ennen jalkojen minkäänlaista väsymistä kun oikein kovasti ajaa.

Onhan tuo merkillistä, kun toisilla sykkeet on roimasti yli rajojen ja mulla tuntuu aina vaan jäävän alle, kai sitä pitää alkaa etsimään sitä laitosta missä sen maksimin saisi selville.
Isommilla kavereilla on yleensä isommat sydämmet ja luulisi että kierroksia ei tarvita isommassa koneessa niin paljon? (Tämä siis tilanteessa jossa se isompi massa ei johdu rasvasta..)

Olen ymmärtänyt että maksimisykkeet eivät sinänsä (ilman viitettä todellisesta rasituksesta) kerro kunnosta mitään, vaan tärkeämpää on se miten nopeasti pumppu pystyy rasituksen jälkeen pudottamaan sykkeen alas. Ts. jos sytkytin seurailee herkästi rasituksen kuormittavuutta niin laitos on kunnossa.

CwA
17.07.2014, 18.40
Isommilla kavereilla on yleensä isommat sydämmet ja luulisi että kierroksia ei tarvita isommassa koneessa niin paljon? (Tämä siis tilanteessa jossa se isompi massa ei johdu rasvasta..)

Olen ymmärtänyt että maksimisykkeet eivät sinänsä (ilman viitettä todellisesta rasituksesta) kerro kunnosta mitään, vaan tärkeämpää on se miten nopeasti pumppu pystyy rasituksen jälkeen pudottamaan sykkeen alas. Ts. jos sytkytin seurailee herkästi rasituksen kuormittavuutta niin laitos on kunnossa.

Laitoinkin aiemmin tämän linkin, joka on yksi monista, jossa kerrotaan miten testata tuota seikkaa:
http://www.med-health.net/Recovery-Heart-Rate.html

Mun tulos osui siihen optimal health kohtaan juuri ja juuri, eli töitä on vielä tehtävä.

Mutta ilman varmaa maksimia on hieman hankala saada niitä eri sykealueita tietoon, sitten taas ainakin mun on tosi helppoa vetää aivan liian kovaa jos yrittää fiilisten mukaan kasvattaa kuntoaan, toimivien sykerajojen löytyminen on jotenkin haastavaa.

Sitten osalla taas sykkeet menee pilviin hyvinkin herkästi, sellainen sitä olisikin hankalaa jos pk-lenkkiä yrittäisi ja aina olisi sykkeet liki maksimia.

Mua kiinnostaa kehittyä lähinnä siinä, että mäkiä ylös pääsisi mahdollisiman pitkän aikaa väsähtämättä, joten olen mieltänyt että matalan syketason harjoittelu olisi se paras, mutta mikä taas on liian matala ja mikä liian korkea on vaikea tietää.