Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Tuo maaliduuni on kyl yksi karseimmista mitä nähnyt pitkiin aikoihin. Voi luoja sentään.
Makuasia, kyllä minä voisin tuon ottaa jos olisi tarvetta.
Onko niin, että jos tommosissa kuiturungoissa on jotain ei-pyöreitä aerotolppia, niin ne ei oo yleensä mitään standardia, vaan jokaisella valmistajalla on omansa? Eli Rosen sivuilta löytyy tasan yks d-tolppa, joka on yhteensopiva tasan kahteen pyörämalliin? Sitten jos tolppa sanoo viiden vuoden päästä kräks, niin tommosta ei ehkä saa mistään ja koko pyörän voi heittää sillalta? Ei tietenkään haittaa tai kiinnosta porukkaa, jotka ostaa uuden pyörän kahden vuoden välein.
Toi valo ja akkusysteemi on tavallaan hieno, mut noita stemmejä ei esim. oo tarjolla muussa koossa ollenkaan.
Värityksessä kauheinta on musta osuus valkoisilla roiskeilla.
Just noin se on.
Mutta kuitutolppaa voi onneksi korjata, tuo voi olla jopa ratkaisu mitä uuden ostaminen.
Paksupolkija
09.09.2025, 21.36
Uusi Spec Divergegin julkastiin virallisesti. Nyt kun "kaikilla" muilla letkut piilossa, niin Spessu valinnut vanhan tavan. Voi johtua tuosta future shockista...
85mm bb droppia ja geo muutenkin ihan ok. 2.2kin menee kun Ben Delaneyn mukaan 50mm kumilla jää 8mm per puoli vielä tilaa taakse. Harkitsisin...
GRX600 malli eli ha kuitu 3700e...aika pitkät hinnat muutenkin.
^Eikä pelkkää runkosettiä saatavilla. Ainakaan vielä.
pturunen
13.09.2025, 15.34
Onko tuo joku uusi myyntivillitys, että pitää olla M/L. Eikö isot ihmiset enää kehtaa ostaa XXL-tuotteita?
85mm bb droppia ja geo muutenkin ihan ok.
Tekisi mieli testata tuollaista oikeasti paksummille renkaille riittävän isolla dropilla varustettua pyörää. Jotenkin toi V3 Stigmata vaan tökkii 45 mm Ultradynamicoilla.
Lisäksi vaikka ensin luulin, että se ei yliohjaisi noilla, niin kyllä se vaan alkaa tekemään sitä, kun tiputtaa paineet sen verran alas, että saa 45 mm renkaan mukavuuspotentiaalin käyttöön. Jollain vähän alta 2 barin paineilla ei yliohjaa, mutta on sitten jo aika kivireki.
En oikein edes tiedä, että millainen etupään geon pitäisi olla, jotta keskeltä rullaavampi leveä rengas matalilla paineilla ei alkaisi yliohjaamaan. 44 mm Hersen nappula toimi niin pitkään kunnes kului keskeltä matalammaksi. Sen jälkeen sekin teki sitä.
Huonot piirteet oikein korostuu vielä, kun olen nyt cx-kauden kynnyksellä ajanut sitä myös kapeammilla vanteilla ja 33 mm krossikumeilla. Jos nyt ei ajele mitään röllijuurakoita, niin ne on melkein mukavammatkin kuin 45 mm:n UD:t.
Tekisi mieli testata tuollaista oikeasti paksummille renkaille riittävän isolla dropilla varustettua pyörää. Jotenkin toi V3 Stigmata vaan tökkii 45 mm Ultradynamicoilla.
Lisäksi vaikka ensin luulin, että se ei yliohjaisi noilla, niin kyllä se vaan alkaa tekemään sitä, kun tiputtaa paineet sen verran alas, että saa 45 mm renkaan mukavuuspotentiaalin käyttöön. Jollain vähän alta 2 barin paineilla ei yliohjaa, mutta on sitten jo aika kivireki.
En oikein edes tiedä, että millainen etupään geon pitäisi olla, jotta keskeltä rullaavampi leveä rengas matalilla paineilla ei alkaisi yliohjaamaan. 44 mm Hersen nappula toimi niin pitkään kunnes kului keskeltä matalammaksi. Sen jälkeen sekin teki sitä.
Huonot piirteet oikein korostuu vielä, kun olen nyt cx-kauden kynnyksellä ajanut sitä myös kapeammilla vanteilla ja 33 mm krossikumeilla. Jos nyt ei ajele mitään röllijuurakoita, niin ne on melkein mukavammatkin kuin 45 mm:n UD:t.
Jopas. Pistin tuon aiemmin pelkästään renkaiden piikkiin (Pathfinder Pro 38mm) mutta että pyörälläkin on vaikutusta (samanlainen V3 Stiggy). Keväällä alle vaihtui Pathfinder S-Works 42mm ja painopiste siirtyi taaemmaksi lyhyemmän stemmin ja setback-tolpan myötä, enkä muista milloin viimeksi yliohjautuvuutta olisi tullut edes ajateltua.
Tekisi mieli testata tuollaista oikeasti paksummille renkaille riittävän isolla dropilla varustettua pyörää. Jotenkin toi V3 Stigmata vaan tökkii 45 mm Ultradynamicoilla.
Lisäksi vaikka ensin luulin, että se ei yliohjaisi noilla, niin kyllä se vaan alkaa tekemään sitä, kun tiputtaa paineet sen verran alas, että saa 45 mm renkaan mukavuuspotentiaalin käyttöön. Jollain vähän alta 2 barin paineilla ei yliohjaa, mutta on sitten jo aika kivireki.
En oikein edes tiedä, että millainen etupään geon pitäisi olla, jotta keskeltä rullaavampi leveä rengas matalilla paineilla ei alkaisi yliohjaamaan. 44 mm Hersen nappula toimi niin pitkään kunnes kului keskeltä matalammaksi. Sen jälkeen sekin teki sitä.
Huonot piirteet oikein korostuu vielä, kun olen nyt cx-kauden kynnyksellä ajanut sitä myös kapeammilla vanteilla ja 33 mm krossikumeilla. Jos nyt ei ajele mitään röllijuurakoita, niin ne on melkein mukavammatkin kuin 45 mm:n UD:t.
Sama. Mun Asperossa esiintyi yliohjautuvuutta 40mm Caracal Racen kanssa, mikä esti rengaspaineiden laskun mukavuuden kannalta riittävän alas. Erittäin nopea rengas, mutta em. syystä en tavoittanut niillä muiden käyttäjien kokemaa mukavuutta.
Vaihdoin CR:t 45mm Terra Speedeihin, joilla pystyy laskemaan rengaspaineet alemmaksi ilman mitään negatiivisia vaikutuksia ohjaukseen. Sen minkä rullauksessa häviää niin voittaa mukavuudessa ja ohjauksessa (ja pidossa).
Sivumennen sanoen, 40mm CR ja 45mm TR ovat 43,5 ja 44,5 milliä leveät 24mm leveillä vanteilla (2,2 ja 2,0 bar paineilla).
Onko kellään vielä kokemusta Yoeleo Altera G21 gravel rungosta tai aiemmasta G21? Mietin jos black fridayna päivittäisi gravelin rungon. Bb droppi 79, rengastila 53mm ja muutenkin mitat olisi aika hyvät.
Ilman black friday aleja saisi n. 1200e toimitettuna. Muitakin saman hintaluokan runkoja saa suositella.
Trek Checkout (https://www.trekbikes.com/us/en_US/bikes/road-bikes/gravel-bikes/checkout/f/F226/checkout-sl-7-axs/57828/5339754). 55/60 mm joustoa. Nivelletty pakkari on piste i:n päälle.
https://media.trekbikes.com/image/upload/w_1920,h_1440,c_pad,f_auto,fl_progressive:semi,q_a uto/CheckoutSL7AXS-26-57828-B-Primary
Mitattua dataa kuskin tärinään hukkuvista wateista (ja epäilijöille tiedoksi, Heine tosiaan oli oikeassa): https://www.trekbikes.com/us/en_US/checkout-full-suspension-science/
Melkolailla paras laite pitkille reissuille.
https://bikepacking.com/news/justinas-leveika-wins-2025-trans-balkan-race/
Nyt kyllä trekillä sattui munkki julkaisun kanssa. Tämä täysjousto/dropbar villityshän alkoi vasta tänä kesänä jenkkien kisoissa. Tätä on ollut pakko suunnitella jo kauan. Tehty uusi haarukkakin.
Checkmate oli taas vanha jo julkaisun aikana.
Ja tuosta tarakasta iso plussa. Ei ole täpäriin helppo suunnitella jälkikäteen tukevaa ja kevyttä ratkaisua.
Aika vekkuli vekotin, Foxin keula kuitenkin näyttäisi paremmalta tuossa. Reilu 8tonnia ja pikkuisen yli 11kg, ei paha!
Sivustakatsoja
26.09.2025, 08.09
Täysjoustogravelin ja kehon tärinän vaikutuksen ovat havainneet jotkut ennakkoluulottomat ja edistyneet gravelistit kotimaassakin jo muutama vuosi sitten.
Etu- ja takajousitettua pyörää kevyempi ja edullisempi ratkaisu on jousitetut satulatolppa ja stemmi. Toki jousituksen suunnittelu runkoon ja keulaan takaa varmasti hallitumman lopputuloksen.
Entä iskari edessä ja jousitettu satulatolppa -vähän hinnakkaampi, mutta silti huomattavasti täysjoustoa edullisempi. Tätä olen aika-ajoin pohtinut -jos Salsa saa joskus vaihteet, niin siinä olisi runko valmiiksi sopiva iskarille.
Niin turkulaiset katsovat vaan haarukan väriä. Trekk/rockshox ovat olleet nyt aikaansa edellä ja tuo uusi haarukka on suunniteltu 2.25" renkaille.
https://bikepacking.com/news/rockshox-rudy-xl-intro/
Oikeastihhan tuollaisella pyörällä ei tee mitään turkulaisten peräkammarin seinillä, eikä eteläsuomen teillä. Noilla pitäisi oikeasti ajaa. Luultavasi suunniteltu suoraan esim leadvilleä tai tuota leveikan voittamaa balkania varten.
Erehdyin haarukan merkistä https://www.bike24.fi/tuotteet/828641?sku=2839455&gad_source=1&gad_campaignid=22382487520&gbraid=0AAAAA-9MJd4qHGjdf8BL2is_0vphl_W7A&gclid=Cj0KCQjw0NPGBhCDARIsAGAzpp0Qfyy3RiMXhvXJSuhJ BKmMnYFiF_CXTA7CGzGqVA1JMyV86P1XL3gaAshdEALw_wcB Kyse oli tuosta Cane Creekistä ja oikeastaan en kyllä pitänyt tuon pyörän "lastenhuone" värimaailmasta mutta pyöränä silti kiintoisa.
Päätön, sun höpinöiden perusteella mun huoneen seinät jo aikoja sitten peittynyt pyöristä ;-)))
Sivustakatsoja
26.09.2025, 08.52
...
Oikeastihhan tuollaisella pyörällä ei tee mitään turkulaisten peräkammarin seinillä, eikä eteläsuomen teillä. Noilla pitäisi oikeasti ajaa. Luultavasi suunniteltu suoraan esim leadvilleä tai tuota leveikan voittamaa balkania varten.
Yhtä vähän tai paljon on maastossa tarvetta täysjoustolle. Ja tätä aasinsiltaa pitkin pääsemme satuun ketusta ja pihlajanmarjoista.
----------------
Musta tuollainen vähän joustava on ihan täydellinen kuopille ajetulle soratielle: antaa soittaa minkä turkulaisista jaloista ikinä irtoaa, jousitus huolehtii lopusta.
Ei kyllä nappaa tuollaiset täysjoustogravelit yhtään, mutta eihän niitä ole pakko ostaa, jos ei kiinnosta.
Jotenkin tämä pyöräilykalustoskene vaan jatkaa pirstaloitumistaan. Samaan aikaan kun valmistajia lakoaa kuin viljaa myrskyssä.
Ei jatkoon, painava rumilus :yrjömio:
Sivustakatsoja
26.09.2025, 09.36
Ei kyllä nappaa tuollaiset täysjoustogravelit yhtään, mutta eihän niitä ole pakko ostaa, jos ei kiinnosta.
Jotenkin tämä pyöräilykalustoskene vaan jatkaa pirstaloitumistaan. Samaan aikaan kun valmistajia lakoaa kuin viljaa myrskyssä.
Onneksi näin: ei ole pakko, vaan ilmankin pärjää mainiosti.
Keskustella ja pohtia voi kuitenkin. Vaikka itse ajan maastossa täysjäykällä ja sorateilla aika-ajoin vaihteettomalla, en kiistä tai aliarvioi jousituksen tai vaihteiden merkitystä. Maastossa jousitus tasoittaa menoa kummasti ja vaihteet teillä mahdollistavat sopivan pyörityksen kaikkiin tilanteisiin.
Vaihteeton teillä on kaikkea muuta kuin optimi, eikä täysjäykkä maastossa todellakaan ole paras valinta etenemisen kannalta. Näiden valintojen taustalla onkin muita tekijöitä.
Sivustakatsoja
26.09.2025, 09.37
Ei jatkoon, painava rumilus :yrjömio:
Enemmän kuin totta: miten ovat onnistuneet tuollaisen pökäleen punnertamaan.
Ihmettelin myös tuota painoa, lippulaivamalli yli 12 kg. Rungon painoksi kerrotaan 2,4 kg, eli 1-1,5 kg enemmän kuin jäykkä gravel-runko. Dropperi tuo toki myös painoa lisää, mutta ilman sitä ja jäykällä rungolla tuo olisi yhä yli 10 kg. Voikohan painossa olla tarakka mukana?
Muuten mielestäni tuollaisessa pyörässä on järkeä, mutta painoa saisi olla vähemmän. Nyt kun asensin graveliin joustokeulan, alkaa perä tuntua aika kovalta, pieni jousto siellä ei haittaisi. Paras käyttökohdehan tuolle on pitkät bikepacking-kisat, mutta on Trekillä jokin muukin markkina ollut mielessä. Siihen käyttöön noita ei suurta määrää myydä. Minulla tuo tosin korvaisi ennemmin jäykkäperämaasturin kuin gravelin. Toisaalta se maasturi painaa n. 10 kg ja joustaa satulasta muutaman sentin, joten Checkout ei olisi parempi muuten kuin aeromman ajoasennon kannalta.
Toisaaltaan jos vaihtaa tangon suoraan niin tuosta saa mainion XC fillari kevyeeseen maasto/polkuajeluun, vois olla harkittava jos ostaa runkosetin ja hankkii MIELEISEN haarukan ja siirtää loput Sardiinistä... Harkinnan arvoinen ajatus...
... Harkinnan arvoinen ajatus...
Ei ole.
Toisaaltaan jos vaihtaa tangon suoraan niin tuosta saa mainion XC fillari kevyeeseen maasto/polkuajeluun, vois olla harkittava jos ostaa runkosetin ja hankkii MIELEISEN haarukan ja siirtää loput Sardiinistä... Harkinnan arvoinen ajatus...
Miksi ihmeessä? Eikö tuolloin kannattaisi suoraan ostaa Supercaliber?
^Jos ei halua moisia jousto määriä ja miksi tyytyä valmiiseen?
Kuraläpällä hyvä juttu. Saa vähän käsityksen käyttötarkoituksesta.
https://www.kuralappa.fi/uutiset/trekilta-uusi-taysjoustoinen-gravel-pyora-checkout/
Ei kyllä nappaa tuollaiset täysjoustogravelit yhtään, mutta eihän niitä ole pakko ostaa, jos ei kiinnosta.
Jotenkin tämä pyöräilykalustoskene vaan jatkaa pirstaloitumistaan. Samaan aikaan kun valmistajia lakoaa kuin viljaa myrskyssä.
Jotain on pakko yrittää, että kuluttajat jatkaa kuluttamistaan. Viiden vuoden päästä alle 32 tuuman kiekoilla ja täysjäykillä pyörillä graveloivia haukutaan luddiiteiksi :)
Miksi ihmeessä? Eikö tuolloin kannattaisi suoraan ostaa Supercaliber?
Trollia ei kannata ruokkia. Mitään järkevää tuolta suunnalta ei koskaan tule enää tulemaan.
Miksiköhän muuten NYT on tää pöhinä täysjuustogräveli, jee! Olihan toi Niner MCR ollut tarjolla jo 10+(?) vuotta sitten.
Ruma sekin on kuin mikä.
Trekin tarakka on kyllä siisti, saispa samankaltaisen normaaleihinkin fillareihin (Tailfin on ruma).
No näitä vastaavia rakennelmiahan on nähty pitkin kesää jenkkien kisoissa. Trekkiin on otettu nyt mukaan bikepacking, mutta varmasti tulee vielä kevyempääkin versiota ilman mountteja tarjolle.
Jos ei trekiltä, niin muilta merkeiltä.
xc täysjoustosta rakentamalla joutuu kuitenkin tekemään kompromisseja.
Tuo tarakka on kyllä päheä ja tosiaan toimii jouston kanssa.
Trek Checkout (https://www.trekbikes.com/us/en_US/bikes/road-bikes/gravel-bikes/checkout/f/F226/checkout-sl-7-axs/57828/5339754). 55/60 mm joustoa. Nivelletty pakkari on piste i:n päälle.
Eturattaan maksimikoko 38T rajaa tämän minun tyyppisille hitaille hupikuskeille ja retkeilijöille?
No näitä vastaavia rakennelmiahan on nähty pitkin kesää jenkkien kisoissa.
Kohta sitten gravel-kisat ajetaan xc-radoilla.
Mihin katosi se gravelin alkuperäinen ajatus rauhallisesta ajamisesta hiekkateillä vasten auringonlaskua? Vai onko se niin, että ihmisluonto pakottaa kilpailemaan lajissa kuin lajissa. Vaikka se olisi sitten /c:nsuristimien kiihdytyskisat… kohta niitäkin saa bensakoneella.
Kuraläpällä hyvä juttu. Saa vähän käsityksen käyttötarkoituksesta.
https://www.kuralappa.fi/uutiset/trekilta-uusi-taysjoustoinen-gravel-pyora-checkout/
Luin tuon kuraläpän jutun ja se vain vahvisti mun näkemystä siitä, että suoratankoinen olisi ajanut saman asian. Järkyttävä flare tossa stongassa ja mä kun luulin, että mun lehmäsilppurissa on rankka flare. Sehän on tuohon verrattuna mieto.
MRe, evoluutio palaa taaksepäin, XC pyörissä aikoinaan Max. 80mm joustoa ja radat helpohkoja ja nyt gravel muistuttaa kyseisen ajan XC kisoja.
Päätön, kuinkas sinulla sujuu ongelmasi kanssa:-))?
Eturattaan maksimikoko 38T rajaa tämän minun tyyppisille hitaille hupikuskeille ja retkeilijöille?
50mm renkailla jo 52km/h-100cad. Mutta joo, tourungiin ja huonolle alustalle.
Kohta sitten gravel-kisat ajetaan xc-radoilla.
Hauskaa että gravelia ajetaan nyt välillä xc-renkailla ja toisaalta xc:tä (ainakin short trackia) on tällä kaudella jotkut prot ajaneet gravel-renkailla.
Sivustakatsoja
26.09.2025, 13.30
Kohta sitten gravel-kisat ajetaan xc-radoilla.
Mihin katosi se gravelin alkuperäinen ajatus rauhallisesta ajamisesta hiekkateillä vasten auringonlaskua? Vai onko se niin, että ihmisluonto pakottaa kilpailemaan lajissa kuin lajissa. Vaikka se olisi sitten /c:nsuristimien kiihdytyskisat… kohta niitäkin saa bensakoneella.
Kisat on erikseen, mutta oma kokemukseni on, että ajaminen kohti auringonlaskua kysyy kuntoa -mä olen patikoinut ja ajanut auringonlaskuun ja sykähdyttävimmät hetket ovat tulleet varkain ja pyytämättä, silloin kun jalat eivät enää oikein kantaisi.
Jotta voi ajaa kohti uusia seikkailuja, kohti unelmien täyttymystä, on treenattava -tai ainakin siksi mä pidän kuntoa yllä.
Huonokuntoisena ei voi ajaa tilaan, jossa mieli on herkimmillään näkemään ja kokemaan.
Siksi musta tarvitaan fillareita, joilla haastetaan kroppa, jotta sitten on mistä ottaa.
Sivustakatsoja
26.09.2025, 13.43
Luin tuon kuraläpän jutun ja se vain vahvisti mun näkemystä siitä, että suoratankoinen olisi ajanut saman asian. Järkyttävä flare tossa stongassa ja mä kun luulin, että mun lehmäsilppurissa on rankka flare. Sehän on tuohon verrattuna mieto.
Hankkii pelkän rungon ja kalustaa mieleisillään osilla -ei hissitolppaa ja vähän konservatiisempi tanko.
Niin ainakin itseäni alkaisi kiinnostelemaan se kropan haastaminen juurikin noin mihin tuo trekki on suunniteltu. Ei sitä ole tehty Porvoontien kelvejä varten.
^^hissitolppahan on ihan jeba. Harmi kun Pinarelloon ei sellaista saa. Usein metsässä riittää parin sentin pudotus satulan optimikorkeudesta ja meno on heti varmempaa. Kävin rellolla kepussa parilla polulla, niin koko ajan oli pieni epävarmuuden värinä. Toki rellon pieni bb-droppi vielä vahvisti tunnelmaa.
—-
Mitä ihmeellistä kropan haastamista nyt juuri nimenomaan tämä trekki mahdollistaa, mitä ei saa vaikka xc-pyörällä? Kuten vaikka sillä mun (myynnissä olevalla) Ibiksellä? Tai eikö normi gravelilla saa haastettua kroppaa? Siellä Porvoontien kelvillä? Tai maantiepyörällä? Tai…
Vähän nyt tuntuu, että keksitään tarve, niin saadaan perusteltua hankinta. Eikä siinä mitään, ei mun yhdeksän fillarin omistajana pitäisi lähteä ketään arvostelemaan.
No, ehkä tuolle täysjousto trekille on enemmän käyttöä trans Balkanilla mitä pinarellolla Porvoontien kelvillä?
Meinaan siis että käyttötarkoituksia on monia. Ei heti kannata mollata kaikkea.
tchegge_
26.09.2025, 14.41
Mistäköhän sitä saisi motivaation oikeasti kasata Stachesta tuollainen huonon tien graveli? Tai sitten vaan pyörä myyntiin. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20250926/d5cc76aab359683f33032d0671f0f2e6.jpg
Sent from my Takapalk
Ei heti kannata mollata kaikkea.
Ei. Mutta kyllä näihin myyjien hypetyksiin on hyvä suhtautua pienellä skeptisyydellä. En jaksa uskoa, että tuosta tulee vallitsevaa trendiä. Mun rello on esimerkiksi huoltotarpeeltaan sadasosa tuosta vehkeestä. Samoin Marin, vaikka siinä hissitolppa onkin.
Jotain on pakko yrittää, että kuluttajat jatkaa kuluttamistaan. Viiden vuoden päästä alle 32 tuuman kiekoilla ja täysjäykillä pyörillä graveloivia haukutaan luddiiteiksi
Unohdit 12s takapakat, modernin maastopyörägeometrian, stemmin sisäiset kaapelivedot, jousitetun stemmin ja ties mitä ne nykyään tunkee kuin käärmettä pyssyyn.
Valmistajat luovat ratkaisuja tarpeisiin joita ei ole olemassakaan. Näistä sitten tulee must have muotijuttuja ja on todella noloa jos ostaa pyörän omien tarpeiden mukaan eikä muodin mukaan.
Oikeasti tuo Trek ei enää eroa mitenkän XC pyörästä muutenkuin kippurasarvien osalta.
Seuraavaksi varmaan luovat jopon tangolla olevan maantiepyörän jossa on 40,01" takakiekko ja 14,54" etukiekko. Menee kuin kuumille kiville ja lampaat jonottavat must have uutuutta määkien kovaäänisesti.
Tein edellisen sukupolven Orbea Almasta kippurasarvisen. Keulana on SID SL ja dropperikin löytyy. Valtavasti ei ole vielä ajoa, mutta puolustaa minusta paikkaansa tallissa ainakin seikkailupyöränä. 2,25” renkaat ja joustokeula tekee etenemisen monenlaisessa maastossa tehokasta ja tuolla voi ajaa lähtökohtaisesti missä vaan vaikka ei teknisillä poluilla elementissään olekaan.
Suomessa toki graveli pääsääntöisesti aika helppoa ajaa. Olen ollut jäykkäperällä bikepacking reissulla Andaluciassa ja Rosen Backroad FF:llä Gironan seudulla ajamassa. Molemmissa Alma olisi varmaan ollut itselleni parempi, joten ei tuota Trekkiä varmasti ole tehty Suomen markkinoita ajatellen ja käyttöä varmaan maailmalta löytyy.
En silti itsekään Almaa tuohon vaihtaisi ja paino myös ihmetyttää. Alma on 10,6kg perus alumiinisilla osilla ja painon saisi parilla tonnilla alle 10kg ja olisi edelleen selkeästi halvempi kuin tuo kaikkein kallein Trek.
Ei. Mutta kyllä näihin myyjien hypetyksiin on hyvä suhtautua pienellä skeptisyydellä. En jaksa uskoa, että tuosta tulee vallitsevaa trendiä. Mun rello on esimerkiksi huoltotarpeeltaan sadasosa tuosta vehkeestä. Samoin Marin, vaikka siinä hissitolppa onkin.
Trekin hintalappu takaa sen, ettei tuosta tule hittiä Suomessa, ei edes Porvoossa. Muun maailman markkinoista ja kuluttajien ostovoimasta en sano mitään.
Voihan olla, että muutaman vuoden kuluttua huomataan tuon olleen täysosuma gravelin sisimpään olemukseen. Mukavaa ajelua vaihtelevilla alustoilla vailla tärinää. Jotain samaa mitä näkee Lapissa nykyään kansallispuistoissa. Kukaan ei aja ilman sähköä, olisi liian epämukavaa.
Tekisi mieli testata tuollaista oikeasti paksummille renkaille riittävän isolla dropilla varustettua pyörää. Jotenkin toi V3 Stigmata vaan tökkii 45 mm Ultradynamicoilla.
Lisäksi vaikka ensin luulin, että se ei yliohjaisi noilla, niin kyllä se vaan alkaa tekemään sitä, kun tiputtaa paineet sen verran alas, että saa 45 mm renkaan mukavuuspotentiaalin käyttöön. Jollain vähän alta 2 barin paineilla ei yliohjaa, mutta on sitten jo aika kivireki.
En oikein edes tiedä, että millainen etupään geon pitäisi olla, jotta keskeltä rullaavampi leveä rengas matalilla paineilla ei alkaisi yliohjaamaan. 44 mm Hersen nappula toimi niin pitkään kunnes kului keskeltä matalammaksi. Sen jälkeen sekin teki sitä.
Huonot piirteet oikein korostuu vielä, kun olen nyt cx-kauden kynnyksellä ajanut sitä myös kapeammilla vanteilla ja 33 mm krossikumeilla. Jos nyt ei ajele mitään röllijuurakoita, niin ne on melkein mukavammatkin kuin 45 mm:n UD:t.
Tarkoitatko yliohjautuvuudella, että takapää luistaa enemmän kuin etupää, jolloin pyörä kääntyy turhan herkästi? Vai sitä, että etupää ikäänkuin haukkaa käännöksissä? Tuon jälkimmäisen ilmiön olen joissain pyörissä havainnut ja ihmetellyt syytä siihen. Yhdessä pyörässä se väheni, kun vaihdoin 32 mm Supremen tilalle 40 mm Almotionit. En tiedä, johtuiko leveydestä, profiilista vai mistä.
Jälkimmäistä eli wheel floppia, floppy steeringiä tai ”kaatuvaa” ohjausta. Kun pyörän kallistaa mutkaan, etupyörä pyrkii kääntämään pyörää enemmän kuin mitä on tarpeen. Todella ärsyttävä ominaisuus.
Mitä loivempi ohjauskulma, mitä suurempi trail, mitä leveämpi rengas, mitä D:n mallisempi renkaan profiili (=leveämpi vanne) ainakin vaikuttaa ja tosiaan sitä ilmenee helpoiten renkailla, joissa on sileä, rullaava keskiosa ja hitaammin rullaavat, kuvioidummat reunat. Korostuu sitä herkemmin, mitä matalammilla paineilla ajaa, koska silloin renkaan kontaktipinta levenee. Sekin kannattaa huomioida, että yleensä renkaan leveneminen kasvattaa myös sen korkeutta ja sekin kasvattaa trailia.
Viimeksi keskiviikkona Stiggyllä lenkillä ollessani onnistuin kyllä löytämään eturenkaaseen (45 mm UD Rose) sellaisen paineen, jolla se käyttäytyi ihan kelvollisen sivistyneesti. Silti olisi ollut vielä kivempi, jos paineen olisi voinut laskea vähän alemmas.
^tuollainen yliohjautuvuus johtuu siitä, kun renkaan kehä muuttuu kallistuksen mukaan. Tuttu ilmiö läskipyörissä määrätyillä renkailla. Ja lähes kaikilla renkailla riittävän alhaisilla paineilla. Viime lenkille lähtiessäni en tarkistanut läskin paineita ja etunen yliohjautui. Siihenkin tottuu, mutta ärsyttäväähän se on, kun pitää ohjata vastaan.
Voihan olla, että muutaman vuoden kuluttua huomataan tuon olleen täysosuma gravelin sisimpään olemukseen. Mukavaa ajelua vaihtelevilla alustoilla vailla tärinää.
Voi toki olla. Tai että tuo jää yhdeksi gravelin alalajeista. Enemmän minua ihmetyttää se tarve tuolle kippurasarvelle. Onko tosiaan niin, että se on kaikkein ergonomisin ja mukavin tapa ajaa verrattuna suoraan tankoon ja sen eri variaatioihin? Mun mielestä suoratankoinen xc-pyörä, joka on jo olemassa, tarjoaa samat kuin tuo nyt esitelty Trek.
Nykyisten xc-pyörien keulakulmilla ja pienillä bb-dropilla on mahdotonta ajaa soralla. Samaa epäilen tuota Trekistä, vaikka siinä sentään bb drop on 68-70 mm.
Kehitys kehittyy, varmaan xc-pyörien muuttuminen "enemmän xc" suuntaan, on tavallaan avannut tilaa vaativamman gravelin- 10 vuotta vanhojen xc-pyörien hoodeille.
Itse uskon että nämä jää pieneksi alalajiksi, joka saa ja on saanut suurta julkisuutta mm Leadvillen kisoista ja sen pyörspeksauksista.
Malamuutti
27.09.2025, 09.50
Trekin tarakka on kyllä siisti, saispa samankaltaisen normaaleihinkin fillareihin (Tailfin on ruma).
Ortliebin Quick-Rack on varsin oiva kapistus (ja nopea asentaa ja irrottaa kun kiinnityspalikat on asentanut).
JKO, mikään ei ole mahdotonta, taitaa olla kyse lähinnä kuskista.
Nykyisten xc-pyörien keulakulmilla ja pienillä bb-dropilla on mahdotonta ajaa soralla. Samaa epäilen tuota Trekistä, vaikka siinä sentään bb drop on 68-70 mm.
Kehitys kehittyy, varmaan xc-pyörien muuttuminen "enemmän xc" suuntaan, on tavallaan avannut tilaa vaativamman gravelin- 10 vuotta vanhojen xc-pyörien hoodeille.
Itse uskon että nämä jää pieneksi alalajiksi, joka saa ja on saanut suurta julkisuutta mm Leadvillen kisoista ja sen pyörspeksauksista.
Olisi kiva kokeilla minkä verran droppitanko ja pidempi reach otteelle jeesaisi mäkien ajoon hiekkateillä.
F-Podiumissa on minulla sama matka tangon suoraan osaan, eli stemmin päähän, mitä maantiepyörässäkin. Samoin stackin saa aika samaksi. Tehtävissä olisi.
Tulee vaan aika kalliiksi ja luulen että käyttö jäisi olemattomaksi.
Minulla on 2014 Scalpel. Siinä on sama juttu, eli kippuratanko suoran tangon sijaan niin pituus olisi sama kuin maantiepyörässä, droppia olisi vähän vähemmän mutta kuitenkin ajoasento olisi hyvä.
Uudemmissa xc-pyörissä reach on pääsääntöisesti niin pitkä, että stemmin pituutta täytyy monesti lyhentää aika rajusti. Ja toki noilla Lifetimen kisakuskeilla on aika jyrkkiä stemmikulmiakin.
Tänään kävin lenkillä Scalpelin kanssa, mukava se on sorateillä ajaa, mutta onhan se sellainen lullukka po. ympäristössä, ja ihan hyvässä mielessä
Mondrakerissa on reach tosi pitkä kyllä, mutta siltikin tuo menee yksiin kun nyt on 70mm stemmi siinä ja roadissa 140mm. Eli juurikin tuon 70mm taisi olla reach pidempi. 390 vs 460.
Mondrakerissa myös tosi lyhyt emäputki, eli jyrkällä stemmillä saisi kyllä saman asennon ja satulan mukavan eteen. Tuo loiva keulakulma, bb-droppi ja 38t eturatas kuitenkin vähän arveluttaa. En usko että kannattaa kokeilla.
Nykyisten xc-pyörien keulakulmilla ja pienillä bb-dropilla on mahdotonta ajaa soralla. Samaa epäilen tuota Trekistä, vaikka siinä sentään bb drop on 68-70 mm.
Nii… tuskin nyt kuitenkaan mahdotonta. Tai samalla tavalla voisi tästä täpäristä todeta, että sillä on mahdoton ajaa teknisessä maastossa, kun painonsiirtojen tekeminen on aika rajoitettua ja jyrkkä keulakulma ei asiassa juuri auta. Mikähän on se maasto, johon tämä on sweet spotissa?
Lisäksi mihin katosi ajatus siitä, että jousitus syö tehot?
Itse uskon että nämä jää pieneksi alalajiksi, joka saa ja on saanut suurta julkisuutta mm Leadvillen kisoista ja sen pyörspeksauksista.
Näin varmasti. Saas nähdä seuraako jotkut perässä. Ja ylipäätään miten nuo kisoissa pärjäämiset kääntyvät myynniksi.
Muakin lähinnä nauratti tuo Checkout kun sen näin, koska en itselleni keksi sille mitään käyttöä. Sen sijaan vaimo kun ajaa yhden pyörän taktiikalla niin tuossa voisi olla jotain ideaakin. Tällä hetkellä käytössä täysjäykkä gravel, mutta haluaisi myös ajella enempi maastossa välillä. Suora tanko ei käy leikatun ranteen takia, joten tuollainen hirvitys voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Muuten kasaisin jonkun monsterigravelin jäykkäperäisen maastopyörän rungosta, mutta kehon mittasuhteet pitkien jalkojen ja lyhyen selän takia ei kyllä millään puolla tuota vaihtoehtoa geometrian suhteen. Checkoutin geometriaa en sen tarkemmin tutkinut, mutta oletan tuon olevan parempi sen suhteen kun on suunniteltu droppitangolle. Paino hieman kyllä ihmetyttää tuossa.
Ok. Tämä oli lause/lauseet johon olisi pitänyt laittaa hymiö. sarkasmimerkki tai jotain vastaavaa.
Leadvillen kisa on on käsittääkseni poikkeus noista normaalimatkojen kisoista, kun siinä on pari pitkää ja selkeää nousua ja laskua, jotka yleisesti ottaen mtb maastoa ja sitten mennään soratie tt:tä aika paljon, varsinkin lopussa. Vähän sellaista käsitystä mm. Dylan Johnsonilta että omituinen pyörä ajaa, mutta nopein po. kisassa ja jossain muussa. Muutoin ei koskekaan kyseiseen vekottimeen kuin vähän ennen kisaa. Kyseessä siis modernin maastopyörän kippurasarvikonversiosta
Voi toki olla. Tai että tuo jää yhdeksi gravelin alalajeista. Enemmän minua ihmetyttää se tarve tuolle kippurasarvelle. Onko tosiaan niin, että se on kaikkein ergonomisin ja mukavin tapa ajaa verrattuna suoraan tankoon ja sen eri variaatioihin? Mun mielestä suoratankoinen xc-pyörä, joka on jo olemassa, tarjoaa samat kuin tuo nyt esitelty Trek.
Kun en ole tuolla ajanut, pitää kommentoida aika varovasti.
Minusta kippurasarvinen on paljon mukavampi kuin suoratankoinen. En toki itse näe kippurasarvisen toimivuutta jousitettuna. Mutta markkinat on ihmeelliset ja muoti ohjaa niitä vielä ihmeellisemmäksi. Sekin vielä, että aina yksittäisen mallin tehtävänä ei ole tulla myyntimenestykseksi, vaan auttaa merkin muiden mallien myyntiä. Toki voi olla harkittuja kokeilujakin ja sellainen voi vähän ajan kuluttua kaikessa hiljaisuudessa poistua markkinoilta. Siinä tapauksessa tuon pyörän kiinnostavuus voi olla kovaa luokkaa 10 vuotta myöhemmin, jos sellainen tallista löytyy.
Onneksi itselle jää vapaus valita millä ajaa, eikä tuon uutuuden tarvitse vaikuttaa omiin ratkaisuihin millään tavalla. Tosin onhan jo uutinen tuosta laitteesta vaikuttanut meihin kaikkiin eli Trekin ensimmäinen tavoite on täyttynyt.
Paksupolkija
28.09.2025, 08.11
Suomalaiset hiekkatiet on niin tasaisia pääosin, että täällä pärjää kapealla renkaalla ja jäykällä pyörällä. Jos siis ei ajomukavuus juuri kiinnosta...
Mun mielipide on erilaisia renkaita hiekalla ajaneena, että jos ajelet tuota edellä kuvattua auringonlaskua kohti ja sykemittari jää aina kotiin, niin paksua kumia alle (mukavuus). 45mm nopea gravelkumi on sekä joustomatkan, että nopeuden sweet-spot meidän shamppanja-gravelissa. 50-60mm on myös siitä hyvä, että pinnan heiketessä meno ei hyydy tai mukavuus heikenny niin paljon. Kaikkein tärkein on, että et aja liian kovilla paineilla. Esim. 2,5bar on jo 100kg aikamiehelle liikaa 45mm kumilla. Kun käytät noita eri laskureita paineille, niin aina se karkein pinta sinne laskuriin, niin alkaa olla alueella. Muutaman kerran törmännyt siihen, että renkaat on huonoja kun ei kestä ja pyörä ei kulje. Sitten alla on 70kg tai alle kuskilla lähes 4bar paineet. Tai ainakin 3bar. Lisäksi jos taloudelliset puitteet antaa periksi, niin tubelessin lisäksi leveät kehät kiekkoihin. Mieluummin 30mm kuin 20mm. Täten rengas sietää paremmin matalia paineita ja ajomukavuus paranee entisestään.
Sivustakatsoja
28.09.2025, 08.59
Jousitusta haetaan kuitenkin kaikissa pyörissä, myös niissä jousittamattomissa: leveää rengasta, alhaisia paineita, kuitua tai terästä. Jo pyörää arvioidessa jotakin toteutusta saatetaan moittia kovaksi.
Mikäli pehmeyttä, eli joustoa ei haettaisi, niin kukaan ei moittisi kankikovaa alumiinihaarukkaa, eikä kellään olisi kuituista tankoa tai satulatolppaa pyörässään.
Kysymys on vain jouston määrästä ja tässä erityisessä tapauksessa sen toteutustavasta: silmiin sattuva jousitus on epäpyhä, jopa niin epäpyhä että on julistettava suomalaisen soratien olevan niin tasainen.
Itse omissa ajoissa en tarvi jousitusta, sen tarve otettu jo huomioon rakentaessa pyörää. Tuossa Trekissä oli vaan sellainen näkökulma joka hieman kiehtoi yleispyöräksi .
^^mennään aika kauas jos niputetaan 200-millisellä joustolla varustettu alamäkipyörä ja 28-millisillä renkailla varustettu maantiepyörä samaan kategoriaan, koska molemmat joustaa.
Jos jousto, tai elastisuus, toteutetaan materiaaleilla ja passiivisilla teknisillä ratkaisuilla, ollaan kuitenkin eri asiassa, kuin jos jousto tehdään iskunvaimentimilla ja jousilla. Jo pelkästään huollettavuudessa on iso ero. Jäykällä gravelilla ajaa useamman tuhat kilometriä ilman muita kuin ketjujen ja renkaiden vaihtoja. Noissa joustokeuloissa on huoltovälit luokkaa 50h ja isompi huolto 200h. Takaiskareissa kai vähän isommat välit.
Ja edelleen: mihin katosi se vanha viisaus, että jousto syö tehot?
Mutta siis tosiaan, kuten nurekin tuossa toteaa, niin voisihan tuo olla xc-pyörän korvike sellaiselle, joka ajaa pääosin sorateitä ja sitten välillä vähän vaativampia neulaspolkuja. Voisin kuvitella, että Hankoniemellä tuo olisi varsin maukas laite.
Sivustakatsoja
28.09.2025, 10.14
^^mennään aika kauas jos niputetaan 200-millisellä joustolla varustettu alamäkipyörä ja 28-millisillä renkailla varustettu maantiepyörä samaan kategoriaan, koska molemmat joustaa.
Jos jousto, tai elastisuus, toteutetaan materiaaleilla ja passiivisilla teknisillä ratkaisuilla, ollaan kuitenkin eri asiassa, kuin jos jousto tehdään iskunvaimentimilla ja jousilla. Jo pelkästään huollettavuudessa on iso ero. Jäykällä gravelilla ajaa useamman tuhat kilometriä ilman muita kuin ketjujen ja renkaiden vaihtoja. Noissa joustokeuloissa on huoltovälit luokkaa 50h ja isompi huolto 200h. Takaiskareissa kai vähän isommat välit.
Ja edelleen: mihin katosi se vanha viisaus, että jousto syö tehot?
Mutta siis tosiaan, kuten nurekin tuossa toteaa, niin voisihan tuo olla xc-pyörän korvike sellaiselle, joka ajaa pääosin sorateitä ja sitten välillä vähän vaativampia neulaspolkuja. Voisin kuvitella, että Hankoniemellä tuo olisi varsin maukas laite.
Joustot rakennetaan tarvetta vastaaviksi: alamäkipyörässä jouston tarve on paljon maantiepyörää suurempi, mutta kummassakin tarvitaan joustoa.
Se on totta että iskarit tarvitsevat huoltoa toimiakseen tarkoitetulla tavalla. Jokainen joutuu punnitsemaan onko huollon tarve este hankinnalle.
Olettaisin että lähtiessämme täysin tasaisesta ajoalustasta vähemmän joustava on nopeampi, lisätessämme alustaan epätasaisuutta saavutamme jossakin vaiheessa tilanteen että jousitettu on yhtä nopea kuin jousittamaton, mutta epätasaisuuden kasvaessa saavutamme lopulta tilanteen jossa jousitettu on nopeampi.
Tästä syystä täysin jousitettuja maastossa on.
Itse olen testannut tätä gravelissa ja tullut siihen tulokseen, että kuoppaisella soratiellä minä voin ajaa kovempaa jousitetulla.
Suomalaiset hiekkatiet on niin tasaisia pääosin, että täällä pärjää kapealla renkaalla ja jäykällä pyörällä. Jos siis ei ajomukavuus juuri kiinnosta...
Mistä ajomukavuus muodostuu?
Itselleni se muodostuu siitä, että pyörän hallittavuus on täsmällistä. Soratiellä en aja täristävän irtosoran päällä, vaan autojen renkaiden tiivistämissä kohdissa. En myöskään aja kuoppiin, vaan kierrän ne. Hallittavuus mahdollistaa tarvittaessa pienipiirteisenkin puikkaamisen kuopan ohi. Jos en voi kiertää, nousen satulasta, annan pyörän elää allani ja kuopan jälkeen taas istun satulaan. Jos tiellä on liikaa kuoppia tai se on pelkkää karkeapintaista soraa, en pidä tällaisella tiellä ajamisesta, enkä ala sopeuttaa kalustoa sellaisella tiellä ajamisen mahdollistajaksi. Suuri osa ajomatkoistani on asfalttia, jossa vaatimukset pyörälle asettaa tien pinnan halkeilu yms. vauriot. Ne hoituu 25-28 mm renkaan sijaan 40 mm renkaalla.
Pyörän hallittavuus on hyvä, kun ajoasento on sopiva, eikä pyörässä ole "aktiivisia" joustokomponentteja. Rengas joustaa joitain millejä tai sentin luokkaa, muut osat ehkä millimetrisuuruusluokassa. Kun ajoasento on hyvä, koko kroppa osallistuu pyörän ohjaamiseen ja liikuttamiseen. Siitä se mukavuus tulee. Tunne siitä, että minä hallitsen pyörää. En myöskään mittaa sekuntikellolla aikaa, fiilis ratkaisee. Jos fiilis sanoo, että jousitus vie tehoja tai heikentää täsmällisyyttä, silloin jousitetulla pyörällä ajetaan väärissä olosuhteissa.
Maastopyöriä ei kannata tähän tarkasteluun ottaa. Minusta jäykkäperäinen maasturi täysjoustosta puhumattakaan on äärettömän tylsä, kun ajetaan normaalia tietä pitkin eli gravelille tyypillisissä olosuhteissa. Toki gravelilla voi hyväkuntoista polkuakin ajaa, mutta 99% kilometreistä ainakin minulla tulee tieltä ja se ratkaisee painotuksen. Täysjoustograveli on sitten ihan toiseen tarkoitukseen tehty laite, eikä sitä pidä verrata tällaiseen huolettomaan yleispyöräilyyn, jolle joku on markkinoilla hienon nimen gravel keksinyt. Jos ajaisin pitkiä lenkkejä vaihtelevia polkuja pitkin, jotka eivät ole liian teknisiä kippurasarviselle, sitten voisin pitää täysjoustogravelia hyvänä ajatuksena.
Jälkimmäistä eli wheel floppia, floppy steeringiä tai ”kaatuvaa” ohjausta. Kun pyörän kallistaa mutkaan, etupyörä pyrkii kääntämään pyörää enemmän kuin mitä on tarpeen. Todella ärsyttävä ominaisuus.
Mitä loivempi ohjauskulma, mitä suurempi trail, mitä leveämpi rengas, mitä D:n mallisempi renkaan profiili (=leveämpi vanne) ainakin vaikuttaa ja tosiaan sitä ilmenee helpoiten renkailla, joissa on sileä, rullaava keskiosa ja hitaammin rullaavat, kuvioidummat reunat. Korostuu sitä herkemmin, mitä matalammilla paineilla ajaa, koska silloin renkaan kontaktipinta levenee. Sekin kannattaa huomioida, että yleensä renkaan leveneminen kasvattaa myös sen korkeutta ja sekin kasvattaa trailia.
Viimeksi keskiviikkona Stiggyllä lenkillä ollessani onnistuin kyllä löytämään eturenkaaseen (45 mm UD Rose) sellaisen paineen, jolla se käyttäytyi ihan kelvollisen sivistyneesti. Silti olisi ollut vielä kivempi, jos paineen olisi voinut laskea vähän alemmas.
Samaa mieltä ominaisuuden ärsyttävyydestä, vaikka syyt ilmiöön taitaa olla monisyisemmät kuin mainitset. Ainakin kun vertaan taloudessani olevien pyörien geometrioita ja ilmiön esiintymistä.
Rengasvalinta ja paineet taitaa olla ainoa mahdollisuus vaikuttaa siihen kohtuukustannuksilla. Haarukan vaihtoakin voisi kokeilla, mutta kovin paljon en halua tähän tiedeprojektiin rahaa uhrata. Täytyykin pitää silmällä sopivia raatoja, jotka voisivat tarjota testimateriaalia.
Täysjoustograveliin tulee seuraavaksi 40mm stemmi ja raiseri 90mm flarella, koska liian etupainoisena keulan jousitus ei toimi optimaalisesti.
Voidaan myös ehkä miettiä, että missä vaiheessa pyörää ei voi enää kutsua gravel-pyöräksi. En tiedä UCIn määritelmää gravelille, kai sellainenkin on, mutta jos määräävänä tekijänä on droppitanko, niin onko läskipyörä droppitangolla itse asiassa graveli? Ja toisessa päässä missä vaiheessa graveli muuttuu maantiepyöräksi? Nythän maantiepyörien rengasleveydet alkavat hätyyttelemään alkuperäisten graveleiden lukemia.
^Kyllä markkinamiehet keksii taas jonkin uuden tuotteen johonkin väliin.
Checkoutia pitäisi päästä testaamaan haastavammassa maastossa, että saisi käsityksen konseptin järkevyydestä omaan käyttöön. Jos jousitusta tarvitsee vaativan maaston takia, niin kippurasarvisen geometria tuntunut vähän huteralta. Toki painoa on yli 100kg ja pituutta sen 187cm, joten painopiste on aina vähän ylhäällä. Toki hissitolppa on keksitty lievittämään tätä ongelmaa, mutta ei siltikään vastaa xc-maasturin geometriaa.
Hatun nosto kaikille valmistajille, jotka jaksavat & uskaltavat innovoida ja kokeilla jotakin merkittävästi uutta. Jos ei näitä olisi, niin ajaisimme vielä puisilla vanteilla. Turha sitä on murehtia, että (iso) osa näistä ei sovi jokaisen käyttäjän tarpeisiin tahi pahimmillaan juuri kenenkään käyttäjän tarpeisiin - ne kuolevat pois ja tämä on innovaation hinta, jokaista onnistunutta askelta eteenpäin kohti otetaan aika monta ei-niin-onnistunutta.
Kun valmistajien energia vain menisikin näihin isompiin kokeiluihin, niin tarmoa ei riittäisi enää siihen, että lisätään napoihin tai muihin osiin mitoitukseen milli tai kaksi fragmentoimaan komponenttien rajapintoja ;=)
Kävin juuri ajelemassa polkuja etujousitetulla gravelilla. Ei siitä joustokeulalla kyllä maastopyörää tullut, vaikka geometria ei ole hirveän kaukana omasta jäykkäperästä. Yksi polku oli sellainen, että täpärillä siinä olevia juuria ei tarvitse edes mietittiä, ja jäykkäperällä (xc) ne menee vähän keventämällä. Gravelilla joutui katsomaan aika tarkkaan miten ne ajaa.
Nyt kun olen ajanut puolisen tuhatta kilometria joustokeulalla, en oikein keksi siitä muuta huonoa kuin lisääntyneen painon, jota ei tosin ajaessa huomaa. Okei, huoltotarve on toki toinen miinuspuoli. Tietenkin jos ajaa vain asfalttia ja tasaista latupohjaa ja sampanjagravelia, ei joustokeulaa tarvitse, mutta metsäautoteillä ja muuten kuoppaisilla sorateillä poluista puhumattakaan se lisää mukavuutta ja hauskuutta.
Omasta mielestäni tuolle Checkoutille paras käyttökohde on bikepacking-kisat ja muut pitkät ajot. Kyllähän vielä parisataa kilsaa menee millä vaan mutta kun ajetaan 500km tai pidempään niin mukavuus on vauhtia.
Voihan tuota Trekkiä pitää "mukavuus" gravelina ilman sen kummempia Extreme kisoja. Iso osa pyöräilijöistä joustokeulallisillakin ajelee ilman sen todellista tarvetta.
Hatun nosto kaikille valmistajille, jotka jaksavat & uskaltavat innovoida ja kokeilla jotakin merkittävästi uutta. Jos ei näitä olisi, niin ajaisimme vielä puisilla vanteilla. Turha sitä on murehtia, että (iso) osa näistä ei sovi jokaisen käyttäjän tarpeisiin tahi pahimmillaan juuri kenenkään käyttäjän tarpeisiin - ne kuolevat pois ja tämä on innovaation hinta, jokaista onnistunutta askelta eteenpäin kohti otetaan aika monta ei-niin-onnistunutta.
Kun valmistajien energia vain menisikin näihin isompiin kokeiluihin, niin tarmoa ei riittäisi enää siihen, että lisätään napoihin tai muihin osiin mitoitukseen milli tai kaksi fragmentoimaan komponenttien rajapintoja ;=)
Aamen!
Kun satoja ~identtisiä grävel-julkaisuja on haukotellen seurannut (eikä mikään ole oikeasti muuttunu moneen vuoteen), niin aina piristää nähdä innovointia!
Vaikka täpäri-grävel ei olisikaan oma juttu, niin raivannee kuitenkin tietä muille pelle-pelottomille.
Jousitusta haetaan kuitenkin kaikissa pyörissä, myös niissä jousittamattomissa: leveää rengasta, alhaisia paineita, kuitua tai terästä. Jo pyörää arvioidessa jotakin toteutusta saatetaan moittia kovaksi.
Mikäli pehmeyttä, eli joustoa ei haettaisi, niin kukaan ei moittisi kankikovaa alumiinihaarukkaa, eikä kellään olisi kuituista tankoa tai satulatolppaa pyörässään.
Kysymys on vain jouston määrästä ja tässä erityisessä tapauksessa sen toteutustavasta: silmiin sattuva jousitus on epäpyhä, jopa niin epäpyhä että on julistettava suomalaisen soratien olevan niin tasainen.
Ehdottomasti samaa mieltä - jousitus on kaiken a ja o. Tiestä ja pyörästä riippumatta. Parantaa nopeutta, mukavuutta ja pitoa, sekä asfaltilla että juurakossa.
Ja se miten riittävän jouston saa mahdollisimman pienillä kompromisseilla ratkaisee. Parhaat renkaat oikeilla paineilla ja joustostemmi & joustotolppa ovat valintani gravelissä - kunnes parempaa innovoidaan tilalle.
Sivustakatsoja
29.09.2025, 08.51
Voidaan myös ehkä miettiä, että missä vaiheessa pyörää ei voi enää kutsua gravel-pyöräksi. En tiedä UCIn määritelmää gravelille, kai sellainenkin on, mutta jos määräävänä tekijänä on droppitanko, niin onko läskipyörä droppitangolla itse asiassa graveli? Ja toisessa päässä missä vaiheessa graveli muuttuu maantiepyöräksi? Nythän maantiepyörien rengasleveydet alkavat hätyyttelemään alkuperäisten graveleiden lukemia.
Voiveitseksi kutsutaan välinettä, joka on kehitetty voin levityksen apuvälineeksi. Kataja on hyvä voiveitsen materiaali. Malli sitten hieman eroaa valmistajasta riippuen: toinen malli on toista parempi ja lisäksi eri henkilöillä on eri mieltymyksiä muodon suhteen.
Kotoa löytyy muitakin erikoistuneita veitsiä: fileerausveitsi, kokkiveitsi, kuorimaveitsi jne. Fileerausveitsen on syytä olla hyvä: sopivan notkea ja terävä. Kuorimaveitsissä on vaihtelua.
Jonkun veitsivalikoimasta saattaa löytyä kääntöveitsiä ja jopa taisteluveitsiä. Kukin käyttöönsä suunniteltuja: toiset parempia ja toiset huonompia. Mulla on vuosia sitten hankittu Leatherman (varmaan e304x) joka taisi jäädä lukitsematta ja aukesi osittain housujen taskussa -ei ole sen jälkeen ollut mukana.
-----
Eli sopivuus käyttöönsä on mulla arvioinnin taustalla. Epäilen että läskipyörä droppitangolla olisi kovin hyvä tai edes hauska sorateillä. Jos taas asuisin maassa, jossa graveli tarkoittaisi usein pehmeää hiekkaa, niin sitten ehkä.
Palataan ajassa cyclojen kultakauteen, jolloin gravelit vasta olivat tulossa isommassa määrin markkinoille. Cyclot perustuivat hassun lajin kilpailusääntöihin, eivätkä pyörät oikein vastanneet tavallisen ihmisen arjen vaatimuksiin. Tai ainakin säännöt rajoittivat toimivien ratkaisujen tuloa markkinoille, vaikka pyörän aihio oli erinomainen. Gravelit saivat markkinaa, koska haluttiin eräänlainen vastavoima kurinalaiselle cyclocrossille. Gravelissa suunnilleen kaikki oli sallittua, tärkeintä oli hyvä fiilis. Ymmärrän, että kaupan ostoskärryistä alkaen kaikella pitää voida kilpailla, mutta gravelissa kilpailemisen ei pidä antaa hallita alaa liikaa. Kilpailkoot kuka kilpailee, muut tekee mitä haluaa. Jos joku haluaa pyöräillä Saharassa ja pehmeässä hiekassa 40 mm renkaan tilalle kaipaa leveämpää, ajakoot sitten kippurasarvisella läskillä. Tai jos haluaa jopoilla soratietä, olkoon sekin gravelia.
Markkinamiehet kaipaa luokituksia. Minä kaipaan kivoja hetkiä pyöräni kanssa.
Kävin juuri ajelemassa polkuja etujousitetulla gravelilla....
Nyt kun olen ajanut puolisen tuhatta kilometria joustokeulalla, en oikein keksi siitä muuta huonoa kuin lisääntyneen painon, jota ei tosin ajaessa huomaa. Okei, huoltotarve on toki toinen miinuspuoli. Tietenkin jos ajaa vain asfalttia ja tasaista latupohjaa ja sampanjagravelia, ei joustokeulaa tarvitse, mutta metsäautoteillä ja muuten kuoppaisilla sorateillä poluista puhumattakaan se lisää mukavuutta ja hauskuutta.
"Tietenkin jos ajaa vain...ei joustokeulaa tarvitse..." --> tuossa on aika paljon oletuksia siitä mitä itse kukin graveliltaan hakee. Jos ei kisaa, niin gravelin rooli voi olla moninainen. Itse ajelen kaikenlaista assusta röpöisiin metsäajoteihin ja välillä myös pitkiä pätkiä polkuja. Jäykkä keula ja 44mm gummit, välillä liikaa painettakin sileälle optimoinnin takia, toki syö röykyissä mukavuutta, mutta ei hauskuutta - sopivasti annosteltu underbiking on yksi syy ajaa gravelia ja en kaipaa myöskään jousituksen tuomaa notkumista, säätämistä ja huoltamista graveliini. Välillä kun kaipaan pehmeämpää kyytiä alle vaihtuu 140mm joustava täpäri - polku silottuu kyllä, mutta myös lompakko tyhjenee aina kun sen käyttää iskarihuollossa.
Palataan ajassa cyclojen kultakauteen, jolloin gravelit vasta olivat tulossa isommassa määrin markkinoille. Cyclot perustuivat hassun lajin kilpailusääntöihin, eivätkä pyörät oikein vastanneet tavallisen ihmisen arjen vaatimuksiin. Tai ainakin säännöt rajoittivat toimivien ratkaisujen tuloa markkinoille, vaikka pyörän aihio oli erinomainen. Gravelit saivat markkinaa, koska haluttiin eräänlainen vastavoima kurinalaiselle cyclocrossille. Gravelissa suunnilleen kaikki oli sallittua, tärkeintä oli hyvä fiilis. Ymmärrän, että kaupan ostoskärryistä alkaen kaikella pitää voida kilpailla, mutta gravelissa kilpailemisen ei pidä antaa hallita alaa liikaa. Kilpailkoot kuka kilpailee, muut tekee mitä haluaa. Jos joku haluaa pyöräillä Saharassa ja pehmeässä hiekassa 40 mm renkaan tilalle kaipaa leveämpää, ajakoot sitten kippurasarvisella läskillä. Tai jos haluaa jopoilla soratietä, olkoon sekin gravelia.
Markkinamiehet kaipaa luokituksia. Minä kaipaan kivoja hetkiä pyöräni kanssa.
Samaa mieltä CX:stä, sellaisia tuli aikanaan useampi omistettua. Ei ole tullut ikävä. Gravelin osalta en kyllä osaa nähdä vastaavia huolia näköpiirissä, tarjontaa on niin laidasta laitaan. Markkinamiesten pitää toki kategorisoida, mutta ei itselleen, vaan ostajille jotka eivät muuten tiedä mitä pitäisi ostaa. Ne ketkä sitten kokee ymmärtävänsä ostaa itselleen sitä mitä haluavat. Tilannehan siis lienee aika hyvä meille harrastajille.
"Tietenkin jos ajaa vain...ei joustokeulaa tarvitse..." --> tuossa on aika paljon oletuksia siitä mitä itse kukin graveliltaan hakee. Jos ei kisaa, niin gravelin rooli voi olla moninainen. Itse ajelen kaikenlaista assusta röpöisiin metsäajoteihin ja välillä myös pitkiä pätkiä polkuja. Jäykkä keula ja 44mm gummit, välillä liikaa painettakin sileälle optimoinnin takia, toki syö röykyissä mukavuutta, mutta ei hauskuutta - sopivasti annosteltu underbiking on yksi syy ajaa gravelia ja en kaipaa myöskään jousituksen tuomaa notkumista, säätämistä ja huoltamista graveliini. Välillä kun kaipaan pehmeämpää kyytiä alle vaihtuu 140mm joustava täpäri - polku silottuu kyllä, mutta myös lompakko tyhjenee aina kun sen käyttää iskarihuollossa.
Samat ajatukset minullakin. Ja samasta syystä mulla on maantiepyörässä 28-milliset renkaat, eikä haluja leventää niitä yhtään. Täristäähän se käsille, mutta sitten kun joskus sattuu se ainoa sileä pätkä Suomessa, niin ajamisen nautinto on korkealla. Multa löytyy sitten täpäriä ja läskiä ja läskitäpäriä vähän joka lähtöön, jos haluaa pehmeämpää menoa. Mutta en mä täpärillä jaksa maantietä ajaa.
En ole joustokeulaisella gravelilla ajellut, mutta olen kyllä miettinyt minkälaisia maastovalmiuksia tuo pyörään 40mm joustokeula? Mitä tuosta on käytännössä käytössä, joku 20mm? Varmaan jollain epätasaisella tiellä voi jotain hyötyä olla, mutta poluilla tuskin mitään. Eikö nyt perus maastureissakin ole 120mm keulat vähintään?
^Alkuaikoina 60-80millinkin joustolla tultiin toimeen ja pitkälti riippuu maastosta. Tuollaiseen lyhyeen joustoon lisättynä 50millin renkaat niin helpossa maastossa luulisi pärjäävän...
Kyllä se yllättävän paljon tuo. Ero on suurempi kuin että siirtyisi maastopyörässä 100mm -> 140mm joustoon. Ei se gravelista tietenkään maastopyörää tee, mutta helpottaa huomattavasti poluilla ajamista. Huonopintaisilla teillä taas se tuo mukavuutta ja pystyy ajamaan pidempään. Lisäksi varsinkin kovassa vauhdissa jousto tuo pitoa kun rengas pysyy maassa eikä pompi niin paljoa. Eri asia on että kenelle sillä on merkitystä.
Mua tossa grävelissä ehkä eniten kiehtoo se vaivattomuus, ajaa vaan. Lisäksi muistaa vaihtaa jarrupaloja, voidella ketjuja 400 kilsan välein ja pitää sähkövaihteiden akku latingissa. Ei mitään ylimääräisiä niveliä, huollettavia iskareita tai maastossa riittämätöntä joustoa.
Mulla ei jäykässä läskissä ole edes hissitolppaa eikä sähkövaihteita. Siitä kun vaihtaa vaan renkaita ja uusii ketjut ja rattaat parin vuoden välein, niin ei juuri muuta tarvii tehdä.
Kuminauha
30.09.2025, 07.07
Joustoahan ei ole sen takia että ois mukavaa vaan sen takia että ois pitoa. Toki se pitokin tekee menosta mukavaa.
Malamuutti
30.09.2025, 08.39
Huonopintaisilla teillä taas se tuo mukavuutta ja pystyy ajamaan pidempään. Lisäksi varsinkin kovassa vauhdissa jousto tuo pitoa kun rengas pysyy maassa eikä pompi niin paljoa. Eri asia on että kenelle sillä on merkitystä.
Kyllä loppukesästä sorateiden nimismiehenkiharoilla ajaessa on tullut muutakin kuin renkaan joustoa ikävä. Välillä semmosta röykytystä että usko asian oikeutukseen on kovilla ja pelottaa että verkkokalvot irtoavat.
Ei kai jousitus tuota ongelmaa poista.
Vaimennettu ilmakeula auttaa vähän, mutta siihen käyttöön Laufin keula tai vastaava olisi parempi.
Joskus tulee kyllä kaivattua 2, 25" rengasta parempaa joustoa. Ja toppapenkkiä. Lenkkikaverin etujousitettu graveli osasi kyllä suodattaa eräänkin reissun siirtymäpätkän kiuaskivet varsin mallikkaasti.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.