Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Millaisilla rengaspaineilla porukka ajelee? Mulla on pyörässä alla WTB Riddler 700x37c. Muutteletteko paineita paljon sen mukaan, missä ajatte?
Laitoin 38mm Gravelking Extremeihin 40psi eteen ja 50 taakse eli samat kuin 38mm GK Slickeihin, ja totesin viime lenkillä Sipoonkorven rämeessä että liian kovat. Päästin sitten ~5psi pois, mutta ei se paljon vaikuttanut, ehkä rullaavuus asfaltilla vähän heikkeni.
Kuskin painostahan tuo riippuu. 2.6 ja 2.8bar on ollut aika toimiva 72kg painolla, eli nosto ei minusta tuon jälkeen paljoakaan rullausta paranna.
Tuollaisessa sipoonkorven maastoseikkailussa kannattaisi tosiaan laskea paineet niin alas kuin vaan uskaltaa, eli käytännössä just pohjaanlyönnin rajalle. Tielle tullessa lisää painetta. Mutta yleensähän ne agenttipolut ovat lyhyitä, ettei siinä kukaan jaksa paineita muutella.
cyclomiha
05.05.2020, 17.01
Jos budjetti on 2500€ niin saako sillä kelvollisen gravelpyörän? Jos budjettia nostaa +500€ niin saako silloin merkittävästi paremman, missä hintaluokassa on ns. sweet spot?
Trekin Checkpoint SL 7 ei ikävästi mahdu budjettiin..
Löytyisikö ehdotuksia vertikaalisesti rajoittuneelle pyöräilijälle. Nyt on alla tämänvuotinen GT grade carbon elite pienimmällä rungolla.
Itse vaihdoin tähän 0mm offsetilla olevan satulatolpan. Tuntui kaikin puolin toimivalta muutokselta omalla kohdalla.
Hiski Läpsteri
05.05.2020, 20.17
Ihan rauhassa kannattaa tuota mutustella, mutta periaatteessa säätämisen pitäisi lähteä siitä, että satulan paikka laitetaan kohdilleen suhteessa polkimiin. Sen jälkeen aletaan miettiä ohjaustankoa.
Tarve siirtää satulaa voi johtua sen etäisyyden lisäksi myös sen kulmasta tai satulan muotoilusta.
Huppista juuh elikkäs. Ehdin jo siirtää satulaa takaisin eteenpäin, sillä polkemisen raskaus ei tuntunut pelkästään reitteni voitaikinaisuuden syyltä. Otin asioista selvää, luin neuvosi ja säädin yhtä sun toista. Nyt on parempi, hakeminen jatkuu hyvillä mielin.
En äkkiseltään löytänyt geometria- tai asentosäätöketjua täältä, joten jeesusteippaan tän pähkäilyn topikin mukaiseksi sanomalla, että kyllä Kona Rove DL 54 cm sopii 174 cm pitkälle keskivertojalkaiselle henkilölle.
Lentonen
05.05.2020, 20.23
Kuskin painostahan tuo riippuu. 2.6 ja 2.8bar on ollut aika toimiva 72kg painolla, eli nosto ei minusta tuon jälkeen paljoakaan rullausta paranna.
Tuollaisessa sipoonkorven maastoseikkailussa kannattaisi tosiaan laskea paineet niin alas kuin vaan uskaltaa, eli käytännössä just pohjaanlyönnin rajalle. Tielle tullessa lisää painetta. Mutta yleensähän ne agenttipolut ovat lyhyitä, ettei siinä kukaan jaksa paineita muutella.
No joo eihän sitä varmaan juuri koskaan jaksa paineita muutella kesken lenkin. Itsellä on painoa joku 83kg, joten hieman tuota kovemmilla paineilla pitäisi ilmeisesti lähtä kokeilemaan ja etsimään hyviä paineita. Veikkaisin, että aika harvoin tuollaisia yllä mainittuja sipoonkorven maastoseikkailuja tulee tuolla omalla gravelilla pyöräiltyä. LJL:ltä kova suoritus :D
No joo eihän sitä varmaan juuri koskaan jaksa paineita muutella kesken lenkin. Itsellä on painoa joku 83kg, joten hieman tuota kovemmilla paineilla pitäisi ilmeisesti lähtä kokeilemaan ja etsimään hyviä paineita. Veikkaisin, että aika harvoin tuollaisia yllä mainittuja sipoonkorven maastoseikkailuja tulee tuolla omalla gravelilla pyöräiltyä. LJL:ltä kova suoritus :D
Painan about saman verran kuin sinä ja paineet on melko samat kuin Paatonilla, ehkä jopa hitusen alemmat. Kiekkojen sisäleveys mulla on 25mm joten tukee rengasta varsin hyvin eikä muljua alla kovassakaan sorapommituksessa :)
Jaahas. Tilaamani Free Rangerin toimitusaika muuttui huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun. Tarkoituksena oli kuitenkin ajaa pyörällä vielä tänä kesänä, niin rupesin tutkimaan muita vaihtoehtoja.
Näihin kahteen päädyin, mielipiteitä?
https://www.orbea.com/fi-en/bicycles/road/terra/cat/terra-h30-d-1x
vs.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maantiepy%C3%B6r%C3%A4t/gravel-py%C3%B6r%C3%A4t/checkpoint/checkpoint-alr/checkpoint-alr-5/p/24385/
Toki muutakin voi ehdottaa, kriteereinä n. 2000€, hydrauliset levyjarrut ja vähintään 105 osasarja. Maantiepyörä löytyy jo tallista, joten ei oikeastaan preferenssiä onko 1x vai 2x.
Jaahas. Tilaamani Free Rangerin toimitusaika muuttui huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun. Tarkoituksena oli kuitenkin ajaa pyörällä vielä tänä kesänä, niin rupesin tutkimaan muita vaihtoehtoja.
Näihin kahteen päädyin, mielipiteitä?
https://www.orbea.com/fi-en/bicycles/road/terra/cat/terra-h30-d-1x
vs.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maantiepy%C3%B6r%C3%A4t/gravel-py%C3%B6r%C3%A4t/checkpoint/checkpoint-alr/checkpoint-alr-5/p/24385/
Toki muutakin voi ehdottaa, kriteereinä n. 2000€, hydrauliset levyjarrut ja vähintään 105 osasarja. Maantiepyörä löytyy jo tallista, joten ei oikeastaan preferenssiä onko 1x vai 2x.
Jos koko sopii niin tässä on sulle hyvä.
Ei ole siis kaverin pyörä, eikä oma.
https://www.fillaritori.com/topic/176420-orbea-terra-h-30-d-gravel-py%C3%B6r%C3%A4-maantie-geolla-m-turku/
Jaahas. Tilaamani Free Rangerin toimitusaika muuttui huhtikuun lopusta kesäkuun loppuun. Tarkoituksena oli kuitenkin ajaa pyörällä vielä tänä kesänä, niin rupesin tutkimaan muita vaihtoehtoja.
Laitoitko jotain custom osaa / configuroitko joitakin vaihtoehtoja. Jos ei varasto kamaa niin saattaa tilaus siirtyä. Mulla tulossa free rangeri, 20.5 pitäisi jotain tapahtua pyörän suhteen. Customoin stemmin. Alkoi heti mietityttää, olisinko saanut nopeammin perus spekseillä.
Jos koko sopii niin tässä on sulle hyvä.
Ei ole siis kaverin pyörä, eikä oma.
https://www.fillaritori.com/topic/176420-orbea-terra-h-30-d-gravel-py%C3%B6r%C3%A4-maantie-geolla-m-turku/
Kiitos vinkistä, harmittavasti runko on liian iso itselleni. (173/81)
Laitoitko jotain custom osaa / configuroitko joitakin vaihtoehtoja. Jos ei varasto kamaa niin saattaa tilaus siirtyä. Mulla tulossa free rangeri, 20.5 pitäisi jotain tapahtua pyörän suhteen. Customoin stemmin. Alkoi heti mietityttää, olisinko saanut nopeammin perus spekseillä.
Tilasin tuolla 52cm rungolla pääsiäisenä, kun oli -10% alennuksessa. Silloin rungon piti tulla varastoon 20.4, mutta nyt näyttää out of stockia. Kyselin eilen chatistä, niin sanoivat että runkoa on tulossa 30.6 varastoon. Eli tuohon päälle vielä kasaus ja postitus, niin johonkin heinäkuun loppuun olisi mennyt.. Ei ollut mitään isompaa customointia, lyhyempi stemmi, eri renkaat ja jarrujen kääntäminen oikein päin, mutta tuosta aspan vastauksesta päättelin että nimeenomaan runkoa odotellaan.
Hipsulinviiksi
06.05.2020, 12.24
Pitkä on vaakaputki tuohon runkokokoon mutta se johtuu osakseen laiskasta satulaputken kulmasta, lisäksi pyörä on todennäköisesti tarkoitettu ajettavan aika lyhyellä stemmillä.
Ennemmin katsoisin ajoasennon kuntoon nykyisellä pyörällä, äkkiseltään heittäisin, että satula on pari senttiä liian takana.
Ilmoittamillasi mitoilla "pitäisi" pyörän olla sopivan kokoinen, ellet omista jotenkin ällistyttävän lyhyitä käsiä tai omaa omaa huonoa liikkuvuutta.
Tarkistaisin satulan korkeuden ja setbackin.
Itse vaihdoin tähän 0mm offsetilla olevan satulatolpan. Tuntui kaikin puolin toimivalta muutokselta omalla kohdalla.
Tuo tolppa ei edes käynyt mielessä. Korkeutta ja satulan asentoa on kyllä mulkkailtu. Seuraavaksi investoidaan siis siihen.
Runko on muuten varsin mieluinen, niin mielelläni ajan tällä, kunhan sen saa istumaan paremmin käteen.
Tuo tolppa ei edes käynyt mielessä. Korkeutta ja satulan asentoa on kyllä mulkkailtu. Seuraavaksi investoidaan siis siihen.
Runko on muuten varsin mieluinen, niin mielelläni ajan tällä, kunhan sen saa istumaan paremmin käteen.
Tolppa itsessään ei varsinaisesti vaikuta tilanteeseen, se vain mahdollistaa satulan asettamisen enemmän eteenpäin kuin reilummalla setbackilla varustettu tolppa antaa periksi.
Nykyisessäkin tolpassakin satulaa varmaankin saa laitettua eteenpäin ja pääsee edes kokeilemaan miltä muutos vaikuttaa.
Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että kammen ollessa vaakasuoraan eteenpäin olisi polvilumpion etuosa suoraan polkimen akselin yläpuolella.
Kannattaa huomioida, että tämä on vain karkea arvio jolla päästään "in the ballpark" -tyyppiseen tilanteeseen.
"Oikea" satulan pitkittäinen asennuskohta, korkeus ja kallistus ovat toisistaan riippuvaisia ja ovat funktiota melko monesta muustakin asiasta, eivätkä pelkästään fysiologisista tekijöistä.
Ei kuitenkaan pidä lannistua, itse rohkeasti kokeilemalla ja omaa liikettä ja kroppaansa miettimällä yleensä pääsee jossain järkevässä ajassa ihan hyvään lopputulokseen.
Voi olla myös hyvä idea vaikkapa pyytää kaveria katsomaan lenkillä vierestä että miltä näyttää ja miksei ottamaan jotain videokuvaakin.
Tarkoitus ostaa uudet kiekot pyörään. Onko kellään täällä kokemusta Mcfkn:n Gravel kiekoista?
Tämä 35mm korkea (sisä leveys 24) kiinnostaa. Jos lähtisi rakentamaan näistä DT Swissin 240 navoilla.
https://www.mcfk.de/en/rim/rim-gravel/123/rim-gravel-28-35mm-height-24-mm-inside-wide-24-hole
Ja eihän siinä ole järkeä valita se korkeampi 45mm malli kuin nopeudet pysyvät kuitenkin alle 35km/h.. :-)
Mielipiteitä? Vaihtoehtoja?
Jos mulla olis levyjarrut ja jos mä olisin kuitukiekkojen perään, niin en kelpuuttaisi gravelpyörään mitään muuta kuin mahdollisimman kevyttä ja mahdollisimman matalaa, niin kuin vaikka Enve G23, mutta mä olenkin vanha ja mukavuudenhaluinen ja onneksi mulla ei ole levyjarruja, niin voin sorvailla hyvillä mielin alumiinivanteita.
https://www.bikeradar.com/reviews/components/wheels/wheel-sets/206-miles-of-dirty-kanza-enve-g23-first-ride-review/
Just tänään päätin vähän rouheammalla alustalla ajetun satasen gg-lenkin jälkeen, että mun gravelpyörissä ei ole, eikä niihin tule, mitään muuta kuin vannejarrunotkeita teräshaarukoita niin pitkään, kun hyvälaatuisia vannejarruvanteita joku edes valmistaa. Piste.
Mutta siis ihmisten mieltymykset ja mielikuvat siitä, että miten tehdään hyvä gravelpyörä näyttää vaihtelevan niin paljon, että oikeasti sun kannattaa ostaa ne vanteet, jotka on sun mielestä kivat :)
Ainiin. Sepäs olikin juuri eilen, kun some mainosti mulle, että Zippiltä on tullut uusi kiekkosetti. Sopii siis niille, jotka preferoi airoa gravelissakin. Ja saattaa muuten sopia tavallisenkin pyöräilijän gravelpyörään.
https://zipp.com/wheels/303-s-tubeless-disc-brake/
Joo, noi Zipit ovat myös listalla. Luin vain jostain että nuo navat ei ole parhaimmasta päästä. Onko p-puhetta? Hinnaltaan houkuttavat ainakin vaikka ei ole ihan kevyemmästä päästä.
Just tänään päätin vähän rouheammalla alustalla ajetun satasen gg-lenkin jälkeen, että mun gravelpyörissä ei ole, eikä niihin tule, mitään muuta kuin vannejarrunotkeita teräshaarukoita niin pitkään, kun hyvälaatuisia vannejarruvanteita joku edes valmistaa. Piste.
Mutta siis ihmisten mieltymykset ja mielikuvat siitä, että miten tehdään hyvä gravelpyörä näyttää vaihtelevan niin paljon, :)
Tässä hengessä mua puhuttelee aika syvältä tämmönen buildi, tota sais runkosettinä rapiat tonnin hintaan - onko sitten liika Taiwanin teräksestä?
https://www.cxmagazine.com/bike-profile-ultraromance-crust-bikes-lightning-bolt-custom-steel
Mielenkiintoista dataa eri rungoista ja muista ajomukavuuteen vaikuttavista elementeistä.
https://www.cyclingabout.com/why-impossible-steel-frames-more-comfortable-than-aluminium/
Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.
JohannesP
06.05.2020, 23.05
Joo, noi Zipit ovat myös listalla. Luin vain jostain että nuo navat ei ole parhaimmasta päästä. Onko p-puhetta? Hinnaltaan houkuttavat ainakin vaikka ei ole ihan kevyemmästä päästä.
Ensimmäinen fiilis näistä oli ylimalkanen hehkuttaminen ja Zippin muihin tuotteisiin verrattuna halpaan hintaan pakko olla jokin muukin merkitys kuin kova kilpailu. Max 5 bar ei sit paljoo maantietä kokeilla, hookless kehä ideaalinen tuotantokustannusten leikkaamiseen ja mitä gcn videolta skippailin muutaman kuvan niin näytti vanteen reuna olevan vähän sinne päin tehty. Zippin tonnin suositushinnalla en odottaisi hubin olevan kiinalaatua kummallisempaa. Ja muka 10w säästä 40kph vauhdissa vastaavaan 303 firecrestiin, en usko vaikka golfpallokuvio onkin markkinointikikka. :)
Envellä julkas myös omat edullisemmat kiekkonsa vähän aikaa sitten, jotka ovat saattavat olla yksi vaihtoehto gravel hommiinkin 28/21 mm leveydellä vaikka maantielle noi olivat kategorisoitu. Jenkeissä ainakin hehkuttavat tuota Enven lifetime incident protectionia (esim kaatumisen vahingot korjataan postikulujen hinnalla) ja jos tuo toimii Suomen kauppiaan kautta jollakin tavalla ilman Jenkkeihin lähettämistä niin kuulostaisi hyvältä, vähän epäilen kuitenkin. Brändinä Enve vähän enemmän luottamusta herättävä eikä maksa kaikkia pyörämedioita hehkuttamaan niinkuin Zipp.
https://www.enve.com/en/products/enve-45/
Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.
Voi kanssa miettiä, onko ne 40mm renkaat parhaat pehmeyttä tavoitellessa. Itse en ole ollenkaan varma, ettå tykkäänkö noista 43mm resoluteista. 2.5bar paineilla meno on kuin hetekassa. Eli se jousto voi oikeastikkim toimia paremmin jossain muualla kuin renkaissa...
Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.
Erityisesti haarukan suhteen eron huomaa niin selvästi, että esimerkiksi mun kuluneet kyynärpäät ei oikein enää kestä kuituhaarukan kanssa gravelointia, mutta teräshaarukan kanssa ei ole mitään ongelmia. Kyse siis vannejarruhaarukoista, joista voi tehdä joustavampia kuin levarihaarukoista, kun ei tarvitse välittää haarukan kiertymisestä jarruttaessa toispuoleisten voimien takia. Mulla on myös kaksi kuituhaarukaa, toinen on ajalta ennen Eu-direktiivejä (Reynolds Ouzo Pro Cross), toinen uuden uutukainen (Whisky No.7 CX) ja niidenkin välilläkin olevan eron huomaa siten, että sen uudemman kanssa tangon tärinä aiheuttaa enemmän ongelmia.
Haarukoiden välillä ero on niin selvä, että sen huomaa myös pyörän käyttäytymisessä vaikka röykkyisissa alamaissa. Teräshaarukkaan verrattuna sen Whiskyn kanssa joudun jarruttelemaan enemmän, koska pyörä poukkoilee enemmän minne sattuu.
Rungon jousto ei ole mitään "havaittavaa joustoa" muuta kuin sellaisissa pyörissä, joissa on joku jousitus. Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon. Esim. Steamrollerin kanssa tuntee hyvinkin selvästi, miten vaikkapa vaakapukti elää tai resonoi koko ajan epätasaisella pinnalla ajaessa ja mitä epätasaisempi alusta, sitä enemmän se sitä tekee.
Steamrollerissa on niin ohuet putket (kaikki etukolmion putket 28,6 mm), että sellaisia ei enää nykyään "oikeissa" polkupyörissä käytetä ja siksi se on hyvä erimerkki. Eron mun "oikeisiin" teräsfillareihin, joissa on 31,9 mm vaakaputket ja 34,9 mm viistoputket huomaa aivan selvästi, kun pitää ajaessa kättä kevyesti viistoputkella. Niissä resonointia tapahtuu havaittavasti vähemmän. Nyt ei ole yhtään paksuputkista täysjäykkää alumiinirunkosta pyörää verrokiksi tähän hätään, mutta olisi kiva verrata. Steamroller tuntuu "joustavammalta" 60tpi sisurirenkailla ja alutolpalla kuin vaikkapa mun Cyclo Grava 120 tpi tubeleksilla ja kuitutolpalla, mikä sotii videon väittämiä vastaan. Sen takia olen alkanut miettimään myös sitä, että jos mulle tulee joku uusi runko, tulee siinä olemaan noita nykyisiä runkoja ohuemmat putket. Ei kuitenkaan 28,6 mm kaikki, koska Steamrolleria joku voisi haukkua ihan oikeasti "löysäksi".
Totta on, että on asioista, jotka joustaa enemmän kuin runko, mutta jousittamattomassa pyörässä mukavuus on pienten purojen summa, johon jokaisella jonkinlaista joustoa lisäävällä komponentilla on oma vaikutuksensa. Tuon videolla esitetyn teorian mukaan kuitu-Topstonen runkoon rakennetulla muutaman millin joustollakaan ei ole merkitystä, koska joku muu osa joustaa enemmän. Väittäisin, että jokainen Topstonea kokeillut on eri mieltä. Ja kyllä useimmat huomaa eron vaikkapa alumiinisen ja hiilikuituisen ohjaustangon välillä myös graveloidessa. Mun kokemuksen mukaan sen huomaa erityisesti silloin, kun joutuu vaihtamaan kuitutangosta alumiiniseen niin kun itselleni kävi, kun en saanut kuitutankoja pysymään kiertymättä paikoillaan.
Se on sitten eri keskustelu, että kuinka paljon mukavuutta kukin pyöräänsä tarvitsee, että kokee sen olevan riittävän mukava. Joillekin varmasti riittää joustavat renkaat ja joustava tolppa rautakankirungossa. Joillekin toisille ei. Noin ihan yleisellä tasolla olen miettinyt sitä, että saa nähdä millaisia ranne- ja kyynärpäävaivoja gravelbuumista eskaloituu joskus kymmenen vuoden kuluttua. Itse olen kuluttanut kyynärpääni vähän huonoon kuntoon useiden vuosien täysjäykkämaasturoinnilla.
Huoleton
07.05.2020, 11.53
Toi artikkeli kyllä vetelee hyvinkin monimutkasia asioita suoraviivasesti yhteen pakettiin. Comfort -> vertical compliance -> seatpost flex. Sitten yllättäen tuleekin tulos että satulatolpan joustoon vaikuttaa eniten satulatolpan jousto. Jos nyt "comfort" kerran on pelkästään satulaan liittyvä asia niin kuka antoi luvan jättää itse satulan pois mittauksesta?
Itse jos yhden mukavuusominaisuuden rungolta saisin niin valitsisin keulan jouston. Semmonen olis mukava rajusti lanatuissa alamäissä tai muussa isossa täryssä. Muuten mukavuus hoituu rengaspainella ja sopivalla geometrialla.
Just a pic...
https://live.staticflickr.com/65535/49863113533_a062168e4d_h.jpg
Hipsulinviiksi
07.05.2020, 20.03
Tolppa itsessään ei varsinaisesti vaikuta tilanteeseen, se vain mahdollistaa satulan asettamisen enemmän eteenpäin kuin reilummalla setbackilla varustettu tolppa antaa periksi.
Nykyisessäkin tolpassakin satulaa varmaankin saa laitettua eteenpäin ja pääsee edes kokeilemaan miltä muutos vaikuttaa.
Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että kammen ollessa vaakasuoraan eteenpäin olisi polvilumpion etuosa suoraan polkimen akselin yläpuolella.
Kannattaa huomioida, että tämä on vain karkea arvio jolla päästään "in the ballpark" -tyyppiseen tilanteeseen.
"Oikea" satulan pitkittäinen asennuskohta, korkeus ja kallistus ovat toisistaan riippuvaisia ja ovat funktiota melko monesta muustakin asiasta, eivätkä pelkästään fysiologisista tekijöistä.
Ei kuitenkaan pidä lannistua, itse rohkeasti kokeilemalla ja omaa liikettä ja kroppaansa miettimällä yleensä pääsee jossain järkevässä ajassa ihan hyvään lopputulokseen.
Voi olla myös hyvä idea vaikkapa pyytää kaveria katsomaan lenkillä vierestä että miltä näyttää ja miksei ottamaan jotain videokuvaakin.
Aivan totta. Luotilangan avulla tuota satulan pituutta on tullutkin jo haettua kohdilleen. Melkoista milleillä hinkkaamista kun vertaa mitä täpärille joutui tekemään, että siitä sai sopivan tuntuisen. Ei se auta kuin jatkaa kokeiluja.
Erityisesti haarukan suhteen eron huomaa niin selvästi, että esimerkiksi mun kuluneet kyynärpäät ei oikein enää kestä kuituhaarukan kanssa gravelointia, mutta teräshaarukan kanssa ei ole mitään ongelmia. Kyse siis vannejarruhaarukoista, joista voi tehdä joustavampia kuin levarihaarukoista, kun ei tarvitse välittää haarukan kiertymisestä jarruttaessa toispuoleisten voimien takia. Mulla on myös kaksi kuituhaarukaa, toinen on ajalta ennen Eu-direktiivejä (Reynolds Ouzo Pro Cross), toinen uuden uutukainen (Whisky No.7 CX) ja niidenkin välilläkin olevan eron huomaa siten, että sen uudemman kanssa tangon tärinä aiheuttaa enemmän ongelmia.
Haarukoiden välillä ero on niin selvä, että sen huomaa myös pyörän käyttäytymisessä vaikka röykkyisissa alamaissa. Teräshaarukkaan verrattuna sen Whiskyn kanssa joudun jarruttelemaan enemmän, koska pyörä poukkoilee enemmän minne sattuu.
Rungon jousto ei ole mitään "havaittavaa joustoa" muuta kuin sellaisissa pyörissä, joissa on joku jousitus. Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon.
Totta on, että on asioista, jotka joustaa enemmän kuin runko, mutta jousittamattomassa pyörässä mukavuus on pienten purojen summa, johon jokaisella jonkinlaista joustoa lisäävällä komponentilla on oma vaikutuksensa. Tuon videolla esitetyn teorian mukaan kuitu-Topstonen runkoon rakennetulla muutaman millin joustollakaan ei ole merkitystä, koska joku muu osa joustaa enemmän. Väittäisin, että jokainen Topstonea kokeillut on eri mieltä. Ja kyllä useimmat huomaa eron vaikkapa alumiinisen ja hiilikuituisen ohjaustangon välillä myös graveloidessa. Mun kokemuksen mukaan sen huomaa erityisesti silloin, kun joutuu vaihtamaan kuitutangosta alumiiniseen niin kun itselleni kävi, kun en saanut kuitutankoja pysymään kiertymättä paikoillaan.
En sitten osaa sanoa, paljonko teräshaarukka ajossa joustaa kuskin alla (5mm?), ja kuinka nopeasti jousto toimii kun vaimennustakaan ei ole. Pointtina oli se, että jos paksut renkaat joustaa samassa tilanteessa vaikka 20-25mm, niin kuinka oleelliseksi tuota voi sanoa? Mutta jos ero sinulle on selkeä, niin eipä sitä kokemusta pysty jollain random netistä löytyvällä testillä sivuuttamaan.
Topstonen rakenne on suunniteltu joustavaksi, mutta tuskinpa sekään joustaa ennen kuin renkaista ns. jousto loppuu, jos renkaiden painumiseen pienempi voima tarvitaan? Cannarin jousto on 30mm, eli kyse ei ole "muutamasta millistä".
Toi artikkeli kyllä vetelee hyvinkin monimutkasia asioita suoraviivasesti yhteen pakettiin. Comfort -> vertical compliance -> seatpost flex. Sitten yllättäen tuleekin tulos että satulatolpan joustoon vaikuttaa eniten satulatolpan jousto. Jos nyt "comfort" kerran on pelkästään satulaan liittyvä asia niin kuka antoi luvan jättää itse satulan pois mittauksesta?
Itse jos yhden mukavuusominaisuuden rungolta saisin niin valitsisin keulan jouston. Semmonen olis mukava rajusti lanatuissa alamäissä tai muussa isossa täryssä. Muuten mukavuus hoituu rengaspainella ja sopivalla geometrialla.
Varmaankin lähestymistapa on tuo sen takia, koska satulassa istuvan pyöräilijän rungon kautta kokema tärinä välittyy satulaputken ja -tolpan kautta. Johtopäätös taisi kuitenkin olla, että satulaan välittyvään tärinän suodatukseen suurin vaikutus on satulatolpalla, rungolla ei ole niinkään väliä. Spessun Future Shock on vissiin ihan pätevä tuohon keulan tärinään.
Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon.
Voisitko avata tätä selitystä vähän paremmin? Itse luen tuota tuollaisena ihan puhtaana kehäpäätelmänä: värinää vaiventava vaikutus perustuu värinää vaimentavaan vaikutukseen.
yksinteoin
07.05.2020, 23.32
Spessulta ilmestyi juuri päivitetty Diverge. Vaikuttaa todella hyvältä, maastopuolelta lainattu geometriavaikutteiden lisäksi tuo rungon SWAT-boksi, joka on kyllä ainakin paperilla aivan erinomainen keksintö.
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2020/05/P1060034.jpg
https://cyclingtips.com/2020/05/specialized-2021-diverge-gravel-bike-first-ride-review/ (https://cyclingtips.com/2020/05/specialized-2021-diverge-gravel-bike-first-ride-review/)
Comp-malli menee kyllä vakavasti harkintaan kunhan gravelin suhteen saadaan ne ostohousut jalkaan.
JohannesP
07.05.2020, 23.43
^^ Pexxin ihmettelyyn jatkoa.
Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon. Esim. Steamrollerin kanssa tuntee hyvinkin selvästi, miten vaikkapa vaakapukti elää tai resonoi koko ajan epätasaisella pinnalla ajaessa ja mitä epätasaisempi alusta, sitä enemmän se sitä tekee.
En kyllä itsekkään ymmärtänyt tuota ensimmäistä lausetta, mutta tuo Steamroller esimerkistä voisi päätellä mahdollisesti olevan puhe vastaavasta vastaheiluri ilmiöstä mitä esim siltoihin ja pilvenpiirtäjiinkin rakennetaan? TIME käyttää tuota menetelmää haarukoissa ja oman ei-tieteellisen tutkailun mukaan se toimii karkealla asfaltilla vaimentaen pientä tärinää käsiltä tai sit keula on huomattavasti pehmeämpi mitä muissa pyörissä ollut (3T/Enve), luonnollisesti isot tällit vaatii jousitusta. Eli jos tuo sopivasti ohennettu vaakaputki resonoi eri tahtiin niin se itsessään vaimentaa pientä tärinää samalla menetelmällä mitä tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=WzL7KRs3CB8
Vink vink: käykää ajamassa grävellyspyörällä keskellä yli 100km lenkkiä about 25km märkää juurakkoa, kivikkoa ja mutaa niin, että käsistä lähtee tunto, alaselkää viiltää ja perse on niin tulessa että joutuu ajamaan putkelta jos erehtyy istumaan yli viideksi sekunniksi satulaan. Sen jälkeen mikä tahansa muu alusta tuntuu todella mukavalta. Yrjötä ei kehtaa edes yksin metsässä, vaan yrjö niellään ja ajellaan päättäväisesti kotiin päin, mukavasti.
^En tiedä onko väärinymmärrys minulla vai muilla, mutta olen mieltänyt grävelöinnin gravel road/all road -ajeluksi, jossa olennainen osa on hiekkatie. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi gravelpyörällä pitäisi edes pystyä ajelemaan jotain juurakkopolkuja? Sitä varten on olemassa paremmin soveltuvia välineitä, esim. maastopyörät. Tämän vuoksi en näe 2.25" renkaita tai hissitolppaa kovinkaan tarpeellisina varusteina tämän muodikkaan lajigenren fillareissa.
Firlefanz
08.05.2020, 07.57
Cyclingtipsin viimevuotinen juttu
(https://cyclingtips.com/2019/08/grading-gravel-how-do-you-define-off-road-surfaces/)
Grading gravel: How do you define off-road surfaces?
alkoi mielestäni fiksulla johdannolla:
"There is no such thing as gravel.
Or, rather, there’s no such thing as a single conception of what ‘gravel’ is. It exists on a kind of shifting scale, defined by where you live, what your appetite for adventure is, and the capabilities of your bike and the tyres it runs. What you call ‘gravel’ might be another person’s ‘singletrack’. Another person’s ‘gravel’ might be your ‘road cycling’. We each know what gravel is when we see it – but the problem is that we also each see it through a different lens."
Taisin silloin ehdottaa tai ainakin ajatella että pitäisi ehdottaa että laadittaisiin suomalaisia oloja vastaavat kuvaukset niille hyvinkin erilaisille teille, poluille ja muille urille, joita gravel-pyörillämme ajamme, eli kaikelle sille mitä kutsumme graveliksi.
Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta - ja itseään sopii pitää gravel-fillaristina vaikka jättäisi mutajuurakkopolkuja sisällään pitävät reitit ajamatta tai vaikka siirtyisi satunnaiset muutamankymmenen metrin pätkät jalan - mutta ei olisi haittaa jos tietäisimme mistä itse puhumme ja ennen kaikkea mitä muut tarkoittavat silloin kun puhuvat samasta asiasta.
PS Jos perustaisin gravelpyöräilyryhmän johonkin sosiaaliseen mediaan, sen johtoajatuksena olisi:
https://pic.useful.fi/TrjUNmzv1.png
"This is not gravel!!!"
Voisitko avata tätä selitystä vähän paremmin? Itse luen tuota tuollaisena ihan puhtaana kehäpäätelmänä: värinää vaiventava vaikutus perustuu värinää vaimentavaan vaikutukseen.
En ole fyysikko, joten en valitettavasti osaa. "Kehäpäätelmäni" perustuu pelkästään subjektiiviseen havainnointiin, kun nyt satun omistamaan erilaisilla putkirakenteilla olevevia teräspyöriä (ja erilaisia etuhaarukoita niihin). Mutta tarkoitan siis sitä, että epätasaisen alustan aiheuttama yläalasuuntainen tärinä (siis se minkä renkaat päästää läpi, koska ne eivät poista kaikkea tärinää) vaimenee, kun sen energia saa rungon "elämään" tai resonoimaan tai miksi sitä haluaakaan kutsua. Mun subjektiivisen havainnoinnin perusteella runko elää ainakin sitä enemmän, mitä ohuemmat (ulkohalkaisija) putket rungossa on ja mitä enemmän runko elää, sitä enemmän se tuntuu vaimentavan sitä tärinää. Jos jotain oikeasti kiinnostaa, niin noita saa tulla kyllä ihan vapaasti testailemaan.
Titaani ja varsinkin hiilikuitu kaiketi omaavat sellaisen fysikaalisen ominaisuuden, että niitä käytetään esimerkiksi kaiuttimissa tärinänvaimentimina, joten titaani- ja hiilikuiturunkojen pitäisi ainakin teoriassa kaiken lisäksi vielä vaimentaakin jotain korkeataajuuksista tärinää. En osaa sanoa, onko sillä käytännön merkitystä fillarin rungoissa. Teräs vaimentaa vähemmän, mutta jonkin verran ja alumiini puolestaan on enemmin johde kuin vaimennin tässä mielessä. Näistä oli joskus joku ei fillareihin liittyvä vertailu jossain.
Mitä tohon gravelpyöräilyn syvimpään olemukseen tulee, niin mun mielestä sitä voi harjoittaa kahdella tapaa (tai niitä yhdistelemällä). Kun koko hommassa on käytännössä kyse hiekkatiepätkien linkittämisestä toisiinsa, voi sitä tehdä a) joko niin, että ajelee hiekkatieltä toiselle asfalttitiesiirtymin. Tai sitten b) niin, että yrittää linkittää hiekkatiepätkistä mahdollisimman pitkiä asfaltittomia ketjuja. Jälkimmäiseen tapaan liittyy se, että monasti kahden ns. päättyvän metsä- tai peltotien yhdistää jonkinnäköinen röllipolku. Joskus sellainen polku voi olla vain parisataa metriä, joskus ne voi olla useita kilometreja. Joskus polkua ei ole ollenkaan, mutta silloinkin usein ainakin metsän läpi pääsee pyörän kantamalla tai tunkkaamalla (pelloille ja pihoille ei pidä mennä tunkkaamaan). Voisin oletusarvoisesti kuvitella maantiepyörästä gravelpyöräilyyn siirtyvälle tavan a) olevan luontaisempi lähestymistapa gravelpyöräilyyn ja maastopyöräilystä siirtyvälle B):n. Toki poikkeuksia varmasti on. Se, että miten a):ta ja b):tä painottaa suhteessa toisiinsa, vaikuttaa aika paljonkin siihen, millaisia ominaisuuksia pyörässään arvostaa.
Vaikka itsekin aika ajoin käyn ajelemassa erilaisia maastopolkuja krossarilla tai gravelilla tai mitä noi pyörät nyt onkaan, ihan vaan siksi, että se kivaa, niin silloin, kun sitä tehdään itsetarkoituksellisesti ei ehkä varsinaisesti ole enää kyse gravel grindingista. Aikoinaan esim. VPCX:ssä oli kyse juuri tästä.
E: Sitä pitää vielä korostaa, että b)-tyypin gravelpyöräily on melkolailla Suomi- tai Pohjoismaa-spesifiä gravelointia, koska muualla Euroopassa ja maailmallakaan ei tunneta jokamiehenoikeutta, jää siellä ainoaksi mahdollisuudeksi tapa a) ja joissain maissa sekin hyvin asfalttipainotteisesti, koska suurin osa sorateistä on yksityisteitä. Tästä esim. Cyclo Bicyclesin Bernat, joka siis tällä hetkellä vetää työkseen pyöräretkiä Girona-Pyreneet-akselilla maksukykyisille (pääasiassa) jenkkituristeille, muistaa mainita olevansa syvästi kateellinen joka toisessa sähköpostissa, jonka hänen kanssaan olen vaihtanut vuosien mittaan.. :)
Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi gravelpyörällä pitäisi edes pystyä ajelemaan jotain juurakkopolkuja?
Ei sillä pidä pystyä, mutta jos sinne kaikesta huolimatta joutuu esim. reittisuunnitelman kustessa, kuten itselleni kävi viime viikolla, niin nyanssit mukavuusasioissa saavat hieman erilaiset mittasuhteet. Sehän on iloinen asia, että loppujen lopuksi lähes mikä tahansa grävelpyörä on oikeastaan todella mukava grävelillä.
Spessulta ilmestyi juuri päivitetty Diverge. Vaikuttaa todella hyvältä, maastopuolelta lainattu geometriavaikutteiden lisäksi tuo rungon SWAT-boksi, joka on kyllä ainakin paperilla aivan erinomainen keksintö. SWAT-boksi on myös käytännössä aivan erinomainen keksintö. Sisuri, pumppu, geelejä yms. mahtuu helposti boxiin, eikä tarvi viritellä rumaa satulalaukkua tai tunkea takataskuihin ylimääräisiä nyssäköitä. Lieneeköhän tossa Divergessä vielä headsettiin integroitu multitool kuten Stumpeissa jne.
Näin se kehitys kehittyy; graveli suoralla stongalla. Seuraavaksi sitten etuhaarukkaan jousto.... mitä meillä onkaan?
https://bikepacking.com/news/2021-specialized-diverge/ (https://bikepacking.com/news/2021-specialized-diverge/)
Firlefanz
08.05.2020, 09.33
Mitä tohon gravelpyöräilyn syvimpään olemukseen tulee, niin mun mielestä sitä voi harjoittaa kahdella tapaa (tai niitä yhdistelemällä). Kun koko hommassa on käytännössä kyse hiekkatiepätkien linkittämisestä toisiinsa, voi sitä tehdä a) joko niin, että ajelee hiekkatieltä toiselle asfalttitiesiirtymin. Tai sitten b) niin, että yrittää linkittää hiekkatiepätkistä mahdollisimman pitkiä asfaltittomia ketjuja. Jälkimmäiseen tapaan liittyy se, että monasti kahden ns. päättyvän metsä- tai peltotien yhdistää jonkinnäköinen röllipolku. Joskus sellainen polku voi olla vain parisataa metriä, joskus ne voi olla useita kilometreja. Joskus polkua ei ole ollenkaan, mutta silloinkin usein metsän läpi pääsee pyörän kantamalla tai tunkkaamalla. Voisin oletusarvoisesti kuvitella maantiepyörästä gravelpyöräilyyn siirtyvälle tavan a) olevan luontaisempi lähestymistapa gravelpyöräilyyn ja maastopyöräilystä siirtyvälle B):n. Toki poikkeuksia varmasti on. Se, että miten a):ta ja b):tä painottaa suhteessa toisiinsa, vaikuttaa aika paljonkin siihen, millaisia ominaisuuksia pyörässään arvostaa.
Aivan erinomainen tiivistys - eikä pelkästään sen vuoksi että oma näkemykseni näihin juttuihin on täysin sama!
Jokseenkin samanlainen jakohan meillä oli jo silloin kun ajoimme onnellisina cyclocross-pyörillämme emmekä tienneet gravel-fillareista mitään. (Jotkut tosin tiesivät sellaisiakin kuin monster cross -pyöriä olevan olemassa ja jotkut jopa rakensivat ja ajoivat niitä.) Gravel-buumi on lähinnä kai merkinnyt sitä että nyt mukaan on tullut lisää niin aiemmin yksinomaan maantiefillarilla ajaneita kuin pääasiassa maastopyöräilyä harrastaneita - eli mielipidekirjo on laajentunut ja käsitesekaannuksille ja erimielisyyksille on entistä paremmat edellytykset.
Olen itsekin sitä mieltä että tietty "underbiking" kuuluu gravelpyöräilyn olemukseen eli että täydelliseen gravel-nautintoon tähtäävällä lenkillä tulisi olla pätkiä joilla ei ole ihan mukavinta ja aivan lyhyitä pätkiä joita ei lähtisi ajamaankaan elleivät ne kuuluisi reittiin tai ellei niiden ajaminen olisi tarpeen kuvaamastasi syystä. Mutta pitemmätkään asfalttipätkät eivät saa olla gravelpyöräilijälle vieraita tai niin vastenmielisiä että muuten mainiot hiekkatiet jäävät sen vuoksi kokonaan ajamatta. Jos niin on, alla ei ehkä olekaan aito gravel-fillari:p:rolleyes:
PS
eikä tarvi viritellä rumaa satulalaukkua tai tunkea takataskuihin ylimääräisiä nyssäköitä. Kun hihityskohtauksestani tokenin, aloin pohtia tätäkin ihan vakavasti. Gravel-fillari on aivan varmasti eri asia kuin bike packing -fillari - vaikka samalla pyörällä voi useinkin vallan hyvin ajaa sekä sporttisia hiekkatielenkkejä että useamman päivän omavaraisia reissuja - mutta aivan yhtä lailla se on eri asia kuin maantiepyörä! Tyylikysymyksiä ei koskaan pidä väheksyä ja siksi onkin aluksi tärkeää tehdä selväksi mitkä kulloinkin ovat ne tyylisäännöt joita tulisi noudattaa.
Lentonen
08.05.2020, 09.44
Painan about saman verran kuin sinä ja paineet on melko samat kuin Paatonilla, ehkä jopa hitusen alemmat. Kiekkojen sisäleveys mulla on 25mm joten tukee rengasta varsin hyvin eikä muljua alla kovassakaan sorapommituksessa :)
Kiitos vinkeistä. Laitoin eilen paineet suunnilleen 2,8/3,0 ja homma alkoi tuntua kyllä huomattavasti paremmalta kuin aiemmilla kovemmilla paineilla. Pitää kokeilla vielä laskea seuraavalla kerralla tuohon 2,6/2,8. Mulla on kiekkojen sisäleveys 23mm. Ajelen tällä hetkellä vielä myös sisureilla. Täytynee jossain vaiheessa heittää litkut renkaisiin, mutta ei ole vielä jaksanut säätää.
Kätevä tuo Spessun takakontti, tai ehkä paremminkin hanskalokero. Varmasti sinne voi moottorinkin näppärästi piilottaa :)
Nopealla vilkaisulla vaikuttaa erittäin lupaavalta tuo Spessun uudelleen nimetty hybridi eli suoratankoinen graveli.
Kun alettiin määritellä ja monella on ajoalustojen skaala varsin laaja, totean itsekin olevani tässä samoilla linjoilla. Pyörävalinnassa se tarkoittaa yhtälöä N=all, jolloin maantiepyörän näköisen laitteen pitäisi omata piirteitä maastopyörän geometriasta olematta kuitenkaan maantiellä ajettavuudeltaan tylsä maastopyörä. Kieltämättä poluilla hauskuuden ja typeryyden välinen raja tulee varsin nopeasti vastaan, mutta mitä pidemmälle typeryyden suuntaan sitä voi siirtää, sitä parempi. Muuten yhtälö ei toimi.
Määrittelyssä täytyy olla myös tarkkana sen suhteen, mikä on gravelpyörä ja mikä gravelia eli ajamista ja muuta vastaavaa tekemistä. Jälkimmäiselle on oma viestiketjunsa yleisen jorinoiden puolella. Oma juttunsa on bikepacking ja muu pyöräretkeily, jota voi tehdä myös gravelissa joko gravelpyörällä tai sitten jollain toisen tyyppisellä pyörällä.
Tässä tilanteessa ei enää voi muuta kuin todeta, että on markkinamiehet asettaneet meille haastetta pitää jalat maassa. Veikkaan, että kotlerin halveksumien partajengiläisten ja muiden hipsterien seuraava siirto on ottaa tietoista etäisyyttä markkinavoimiin ja tehdä gravel-pohjalta kaiken päinvastoin kuin meille yritetään myydä.
Terve, gravelihommat alkaneet kiinnostaa ja nyt tietty tekisi mieli sellainen fillari hommata. Onko kellään kokemuksia kuituisesta Cannondalen Topstonesta? Lähinnä mietityttää onko alkanut nitinää ja natinaa kuulumaan tosta vaimennus systeemistä.
Toinen vaihtoehto olisi gt grade. Aika samanlaiset geot taitaa olla. Osasarjaksi ajattelin joko 105 tai Ultegra. Onko mitään mielipiteitä / kokemuksia kumpaan kannattaisi kallistua?
Ohiampuja
08.05.2020, 14.51
SWAT-boksi on myös käytännössä aivan erinomainen keksintö. Sisuri, pumppu, geelejä yms. mahtuu helposti boxiin, eikä tarvi viritellä rumaa satulalaukkua tai tunkea takataskuihin ylimääräisiä nyssäköitä.
Anteeksi maalaisuuteni, mutta mikä on SWAT-boksi?
Ps. Siis onko siellä viistoputken sisällä joku työkalurasia?
F. Kotlerburg
08.05.2020, 15.01
Ps. Siis onko siellä viistoputken sisällä joku työkalurasia?On.
tjantunen
08.05.2020, 15.04
Hoi!
Itsellä olisi haussa ensimmäinen oikea pyörä noin tonnin budjetilla ja uskon, että gravel-pyörä sopisi tarpeisiini. Valtaosa ajoista on asfaltilla mutta muutkin reitit kiinnostavat kunhan saa niille sopivan pelin alle. Olen käynyt muutamalla lyhyellä koeajolla ja tällä hetkellä olisi vaihtoehdoiksi rajattu Marin Nicasio (850e), Kona Rove DL (999e) ja Felt Broam 60 (889e). Vaihtoehtoja löytyisi toki netistä lisää mutta taitaa olla aika riski näin ensimmäisen droppitankoisen pyörän kohdalla lähteä tilailemaan ilman koeajoa? Geometriakuvatkin näin aloittelijalle täyttä hepreaa. Pituutta löytyy se 193cm, mikä sekin rajoittaa hieman valikoimaa.
Mahtaakohan täällä olla kenelläkään mitään viisaita vinkkejä tämän vaikean valinnan suhteen :) ?
edit: Löytyykö kellään kokemusta noista XXL:n White-pyöristä? Näyttää olevan suhteellisen usein aleja ilmeisesti ihan ok-pyöristä. Tuolla vaan tuo koko huolettaa kun taitaa XL olla 58 cm ja jäädä pieneksi itselle?
Mulla on nyt toista kesää ajossa White gx ltd 58 kokoinen pyörä, itse olen 191 cm. Mielestäni pyörä on tuntunut hyvältä eikä ainakaan liian pieneltä. Täälläkin on paljon kirjoituksia että whiten pyörissä on jotain geometriassa pielessä, mutta mulle ei ole se ihan vielä selkiintynyt että mitä siellä pielessä pitäisi olla. Reach on tuossa pyörässä aika pitkä 406mm, mutta mielestäni tuon kokoisissä pyörissä se tuossa haarukassa muutenkin pyörii. Olen ajanut periaatteessa vallan maantieajoa tuolla ja jotain sorapätkiä, mutta pääsia mulla on maantie.
https://geometrygeeks.bike/compare/white-gx-ltd-2018-58-cm,marin-nicasio-2018-60,kona-rove-dl-2019-58,felt-broam-30-2020-61/
Tuolla on aika hyvä vertailla geometrioita paperilla. Tuosta feltistä tuolla ei ollut kuin broam 30. Puhtaasti noiden lukujen valossa tuo White gx ltd 58-kokoisena pitäsi sopia jos esim Marin Nicasio 60 kokoisenakin on hyvä ollut. Mutta en ole mikään expertti näiden geometrioiden kanssa.
Firlefanz
08.05.2020, 15.07
Kahden klikkauksen päässä kerrotaan "piilotetusta" SWAT-boksista:
"/.../ the extra storage option is now integrated into the downtube beneath the bottle cage – yet another carryover from Specialized’s mountain bike range. It again tidies up the look of the frame and realistically has room for what you’d usually stuff in a small saddle bag: a tube, CO2 canister and a small multi-tool. All of that can be slotted into a slim bag that slides into the opening of the frame. Access is via a clip-off cover that the bottle cage is attached to. It’s a neat addition, but realistically it’s not a storage area you’d want to be delving into on every ride."
Kuva (https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2020/05/P1060081.jpg) kertoo sijainnin.
Tuli tohon uuteen Divergeen liittyen mieleen, kuinka tossa joku aika sitten täällä esitettiin varsin hyökkääviä mielipiteitä siitä, että millaisia geometriaeroja voi tuntea ajossa ja millaisia ei ja että mitä väliä ylipäätään joillain milleillä ja asteen puolikkailla on. Lukekaapa tuolta (https://www.specialized.com/us/en/innovate-or-die), kuinka paljon Spessulla ovat laittaneet efforttia Divergen geometrian säätämiseen. Ja sitten, kun sen geometriataulukkoa katsoo, niin ei siinä mitään mullistavaa ole, vaan ne effortit on laitettu siihen, että on säädettyä joitain millejä tuolta ja asteen puolikasta toisaalta. Reachia on vähän pidennetty, stemmiä lyhennetty, keulaa loivennettu, rakea kasvatettu ja keskiötä nostettu (edellisen Divergen bb-droppi oli yli-iso). Sillä on kuitenkin saatu aikaiseksi Spessun omien sanojen mukaan "geometry so progressive it's a revelation in the saddle". Mutta ehkäpä ne siis Spessullakin vaan kuorruttavat kermalla kakkua elitistipyöräilijöitä varten...
Cannondale voisi kaivaa headshockinsa naftaliinista ja tehdä siitä hiilikuituisen gravelversion parin-kolmen sentin joustolla. Se olisi vielä parempi ratkaisu kuin toi Spessun future-vastaava. Spessun versio on väärässä paikassa, kun se lisää vaan tangon joustoa. Jos se olisi siellä emäputken ja kruunun välissä vaikuttaisi se koko pyörän joustoon ja stackia se ei kuitenkaan kasvattaisi yhtään sen enempää.
Täytyy muistaa, että kaikki pyörävalmistajan nettiin laittama informaatio on markkinointia. Toki silti suurella valmistajalla on enemmän resursseja satsata tuotekehitykseen kuin pienellä tai kenties muiden kopiointiin toimintansa perustavalla halpatuottajalla. Eli tuskin kaikki Spessun tiedot merkityksettömiä ovat ja ehkä tällaiset asiat selittää hintaerojakin, vaikka takavaihtaja voi olla jopa halvempi kuin jossain halvemmassa pyörämerkissä. Ja kun hienosäätöä tehdään, mitään mullistavaa eroa tuskin edelliseen (vuosi)malliin verrattuna saadaan aikaan, mutta vuosi vuodelta ominaisuudet vähitellen kehittyy.
Makuasioista ei kannata kiistellä, mutta onkohan runkojen muotoilussa jokin muukin pointti kuin minua miellyttämätön ulkonäkö noissa vaakaputkissa, joiden takaosa porrastaa takakolmion yläputken kanssa? Kuten esim. noissa Spessun kuvissa. Ainakin Felt on joissain maastureissaan käyttänyt samaa ratkaisua ja on noita muissakin pyörissä näkynyt.
SamiMerilohi
09.05.2020, 09.45
Makuasioista ei kannata kiistellä, mutta onkohan runkojen muotoilussa jokin muukin pointti kuin minua miellyttämätön ulkonäkö noissa vaakaputkissa, joiden takaosa porrastaa takakolmion yläputken kanssa? Kuten esim. noissa Spessun kuvissa. Ainakin Felt on joissain maastureissaan käyttänyt samaa ratkaisua ja on noita muissakin pyörissä näkynyt.
Mun käsittääkseni sillä haetaan mukavuutta ja mahdollistaa satulaputken suuremman jouston. Tuo trendi yleistyy nopeasti maantiepyörissäkin.
Cannondale voisi kaivaa headshockinsa naftaliinista ja tehdä siitä hiilikuituisen gravelversion parin-kolmen sentin joustolla.
Jos muuten jostain sattuu löytymään vintage XS800 koossa 54 tai 52, niin ostohousujeni prässit on jo teroitettu. "25mm of travel"
En tajua miksi täällä ollaan jotain pomppukeppiä suunnittelemassa gravelöintiin. Future Shockin ideahan ei pitänyt olla edes, että koko pyörä hytkyisi mukana. En ole itse kokeillut, joten en tiedä miten se polkiessa käyttäytyy mutta epäilen vahvasti, ettei tässä muutkaan ole. Kokeilematta paskaa siis niin kuin kaikki yleensäkin täällä.
Future Shock vähentää käsiin kohdistuvaa tärinää, ei muuta. Omakohtaista kokemusta löytyy yhdestä pyörästä kolmen vuoden ajalta. Kesällä saan uuden pyörän josta myös kyseinen kapistus löytyy.
Polkupyörien suunnittelijoiden näkemykset tuotteidensa geometrioista ja millien ja asteiden aiheuttamista eroista on tarpeellista ja relevanttia tietoa pyörän ostajalle. Sitä en ymmärrä, että joku herkkänahkaisuuttaan(?) jaksaa inttää "pseudotieteensä" puolesta; keskiön muutaman millin korkeuseron huomaamisesta selittäminen voi mennä herkälle kuulijalle läpi. Oikeassa elämässä tuollainen vaatii sen, että a) pyörällä ajetaan keraamisella, äärimmäisen sileällä pinnalla täysin samanlaisilla renkailla ja rengaspaineilla vakiolämpö- ja tuuliolosuhteissa ja b) kuski+varusteet painavat joka kerta täysin saman verran. Ja tietysti ajohousut samanpaksuiset ja sijoittuminen satulalla täsmälleen sama etc.
(Ei jaksa enempää tätä p*skaa).
^Yritähän pärjäillä!
Samoin! Fiksut pärjää aina.
Southpaw
09.05.2020, 20.20
Terve, gravelihommat alkaneet kiinnostaa ja nyt tietty tekisi mieli sellainen fillari hommata. Onko kellään kokemuksia kuituisesta Cannondalen Topstonesta? Lähinnä mietityttää onko alkanut nitinää ja natinaa kuulumaan tosta vaimennus systeemistä.
Toinen vaihtoehto olisi gt grade. Aika samanlaiset geot taitaa olla. Osasarjaksi ajattelin joko 105 tai Ultegra. Onko mitään mielipiteitä / kokemuksia kumpaan kannattaisi kallistua?
Minulla on ollut Cannarin Topstone Ultergra ajossa lokakuusta alkaen. Sveitsin armeijan linkkari viritettynä fillarimaailmaan. Kuituisena kevyt ja olemukseltaan maantiepyörämäinen. Hommasin 650B vanteet ja todella erilainen pyörä ajaa 47 mm Ramblereilla kuin orkkis 700C WTB Riddler 37 mm:llä. Suurin ongelma on vähän turhan lyhyeksi tehty perä, jos lokareita haluaa käyttää. GT Grade on saman firman tuote, mutta ilmeisesti vähän erilainen ajaa ainakin jos uskoo BikeRadarin testejä.
Vaimennussysteemi on kultaa eikä mitäään valittamista ainakaan minulla. Ramblerit 47 mm 650B-kehillä yhdistettynä tuohon vaimennukseen tekevät viboista todella supple. Talvella minulla oli 40 mm Ramblerit käytössä ja siirtyminen 47:aan muutti fiilistä merkittävästi. Molemmat litkutettuina ja 47:ssa paineet n. 2,5 bar. Kuskilla painoa 90 kg.
Moi. Te keillä on cannarin topstone niin minkä kokoisia ootte ja minkä kokoinen pyörä teil on? Ite oon 184cm ja jalan sisämitta 84cm ni mietin oiskohan 56 vai 58 parempi koko mulle?
Southpaw
09.05.2020, 22.25
Moi. Te keillä on cannarin topstone niin minkä kokoisia ootte ja minkä kokoinen pyörä teil on? Ite oon 184cm ja jalan sisämitta 84cm ni mietin oiskohan 56 vai 58 parempi koko mulle?
189 cm, inseam 92 cm. topstone on kokoa L eli 58 cm. Eli sinulle varmaankin 56 on oikea koko.
Topstonelle on omakin lanka. Annan oman vastaukseni sinne. Harvempi näistä kokoasioista hyötyy tai jaksaa kiinnostua täällä.
189 cm, inseam 92 cm. topstone on kokoa L eli 58 cm. Eli sinulle varmaankin 56 on oikea koko.
Hmm. Joo, vois olla sit
Okei, tnx. Meen sinne lukemaan
Vaihdoin Steilacoomit noille ykköskiekoille ja eiköhän toi nyt tuohon setuppiin (https://live.staticflickr.com/65535/49870524691_8e1d12f7d8_o.jpg) saa jäädä toistaiseksi. Keulaa olen vaihdellut eestaas. Teräskeula häviää painossa noin 400 g, mutta voittaa mukavuudessa selkeästi. Karvan päälle yhdeksän kilon menee polkimien kera noin. Steilacoomit ei rullaa ihan niin hyvin kuin luulin (siitä lisää gg-rengaslagassa), mutta on kyllä smoothit ajaa. Teräskeulalla ja Steilacoomit alla perusnimismiehenkiharatkin menee mukavasti satulasta polkien kovemmassakin vauhdissa. Tolle tolpalle tosin pitää tehdä jotain, kun satula tahtoo notkahdella, jos ajaa penkistä isompiin töyssyihin. Vanha alumiini-Zipp oli sen suhteen parempi.
Melko paljon ton käyttäytymistä muuttaa sentin pitempi keula. Keskiö nousee noin neljä milliä ja kulmat loivenee puolisen astetta. Whiskyn kanssa on sellainen olo kuin olisi cx-pyörä alla. Molempi parempi ja kuumpaankin tottuu, kun vähän aikaa ajaa. Syksyn krosseihin sitten ehkä kuitukeula takaisin. (Ellen sitten innostu hankkimaan runkoa sille keulalle. Voisi laittaa myös 1x-vaihteiston ja ehkä jopa cantileverit, niin olisi mutaradoilla parempi kuin Campa ja MiniMoto -yhdistelmä.)
Ylikokokuitukelat ilman jousitusta mä joudun valitettavasti unohtamaan, mutta joku Crust Lightning Bolt -tyyppinen ohutputkinen ja teräshaarukkainen setämieslevaripyöräratkaisu voisi vaihtoehtoisesti varovasti kiinnostaa. Jos siis unohtaisi krossikäytön sen osalta kokonaan. Tosin ehkä vähän vähemmän radikaalina eli 1 1/8-tuumaisella keulalla, ilman low trail -ideologiaa (vaikkakaan en ole sellasta koskaan testannut) ja ehkä kuitenkin 700c. Jossain määrin keulan kampeamista jarruttaessa tommosen kanssa joutuisi varmaan sietämään, mutta ehkä siihen tottuisi. Ei ainakaan tarvitsisi tinkiä mukavuudesta niin paljon, kun veikkaan, että vauhdit hiipuu ja mukavuudenhalu vaan kasvaa tässä sitä mukaa, kun ikää ja kilometrejä tulee vielä lisää. Crusti tommoisenaan ei tietty olisi ihan mahdottoman kallis, mutta vähän epäilyttää, että olisko jo turhankin joustava. Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?
https://i.pinimg.com/originals/3c/88/42/3c884220fb5fe26fb092b8a1be8638b1.jpg
Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset.
Riippuu paljon rungosta ja vaijerinvienneistä, SwissCrossissa ei ollut ongelmia mekaanisilla, Expolorossa oli. Parhaiten jarrukaapeleina toimivat kokopitkät Nokonit, jotenkin eivät ime yhtä paljon passiivia/kosteutta sisuksiinsa.
Ei oo järkee kyllä laittaa mekaanisia enää, jos nyt ei satu olemaan varastossa dura-acen tasoisia maantiekahvoja.
Onhan se sähkö+hydro aika penteleen huoltovapaa setti, jota alkaa arvostamaan, kun kilometrejä tulee enemmän. Minulla siis ei ole di2 missään fillarissa, mutta jos pelimerkit piisaisi, niin ostaisin kyllä.
Itellä sinkulassa käytössä xtr kahvat + avid road levarit ja jarruteho riittää ihan omiin tarpeisiin. Ei tuo tietenkään ole yhtä tehokas kuin hydrauliset mutta kyllä tuolla kombolla kevyesti etujarrun saa lukkoon.
K.Kuronen
12.05.2020, 08.56
...o jo turhankin joustava. Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?
...
Kummassakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Oman kokemukseni perusteella hydrauliset ovat huolellisesti asennettuna ja puhtaana pidettyinä huolettomat. Omalle kohdalle sattuneet ongelmat ovat liittyneet puutteelliseen ilmaukseen, jarrunesteen ylitäyttöön, jarrunesteen hyvin hitaaseen vuotoon ja mäntien jumiutumiseen likaisuuttaan. Lisäksi työkalupakista on löydyttävä setti ilmaukseen ja mahdollisesti joitakin asennuksessa tarvittavia nippeleitä.
Vanhassa, jo hävitystä tai täyttä uudelleen rakentamista odottavassa, lähinnä työmatka-ajossa olleessa hybridissä ainoa täysin toimiva kokonaisuus on hydrauliset jarrut. Voimansiirto on uusittu kokonaan vähintään kertaalleen.
Itse pidän hydraulisten kevyestä toiminnasta, johon ikääntyminen ei juuri vaikuta.
Mekaaniset ovat aiheuttaneet ainakin itselle enemmän ongelmia: jumiutumista kurasta ja liejusta, sekä jäätymistä talvella. Nämä jumiutumiset ovat olleet sikäli ikäviä, että ovat vaatineet täyden huollon.
Noin 17000 kilometriä nähnyt Stevens mekaanisine Spyreineen alkaa olla jarrujen (ja kahvojen) osalta vaihtokunnossa. Harmillisesti Spyret eivät ole varsinaisesti huoltopurettavissa, vaikka ohjeita kyseiseen puuhaan löytyykin.
Omassa käytössä olleet mekaaniset ovat olleet parhaimmillaan uusina, mutta heikentyneet käytön myötä.
Mietityttää myös se, että jos levarit, niin olisko niiden pakko olla hydrauliset. Olisko mekaaniset levarit downgreidaus vai upgreidaus nykyisestä?
Yokozuna- päivitys teki omassa höpöpyörässä mekaanisille hidastimille ihmeitä. Suosittelen vahvasti.
https://www.velobia.fi/yokozuna-compressioless-jarrukuori
Noin 17000 kilometriä nähnyt Stevens mekaanisine Spyreineen alkaa olla jarrujen (ja kahvojen) osalta vaihtokunnossa. Harmillisesti Spyret eivät ole varsinaisesti huoltopurettavissa, vaikka ohjeita kyseiseen puuhaan löytyykin.
Mä tein käytetyille Spyreille huollon netistä löytyvien ohjeiden mukaan, homma on suoraviivainen ja varsin simppeli, en tosin ole kasannut pyörää vielä, etten osaa sanoa miten hyödytti. Mut hyvät ohjeet löytyy ja satulat saa ihan kotityökaluin purettua ihan alkutekijöihin, kaikki välit saa putsattua ja rasvattua.
Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla
hansibal
12.05.2020, 15.37
Ajaisin. Mielenkiintoisia päivityksiä näyttää olevan 19-vuosimalliin verrattuna. Laitahan raporttia, kun olet saanut mankelin käyttöösi!
pitkissä kantimissa on XXL:n toimitus :( ois pitänny hakea suoraan liikkeestä nii ois päässy jo testaan!!
..mäntien jumiutumiseen likaisuuttaan.
Tämäkö siis nimenomaan maantie-hydroissa? Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.
Nimikkotienpätkä. Soraa tottakai... :)
Graveloin eilen sadekuuroja väistellen tonne ja takas (https://www.strava.com/activities/3440337026) 145 km. Vähän ehkä sääntökirjan vastaisesti ja voi olla, että puristit ei tykkää, koska oli cyclocross-renkaat alla. Oli hyvä päivä.
Joka kerta, kun ton sinkula-ggcx:n kanssa on pidemmällä lenkillä, ei voi olla ihmettelemättä sitä, että sen kanssa jaksaa oikeestaan paremmin kuin vaihdepyörän kanssa. En tiedä onko se pyörän keveys yhdistettynä yksivaihteisen kevyemmin pyörivään voimansiirtoon vai onko se se, että ton kanssa ajaminen on enemmän "tasavauhtiajoa" kun vaihdepyörän kanssa ajaminen on "tasarasitusajoa".
https://live.staticflickr.com/65535/49889424311_120049a224_o_d.jpg
K.Kuronen
13.05.2020, 09.34
Tämäkö siis nimenomaan maantie-hydroissa? Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.
Maastopuolen, jokin Shimanon useamman vuoden takainen edullisemman pään malli. Päivittäiskäytössä asiointipyöränä.
Itse ajoin kymmenen vuotta maantielenkit sinkulalla, ja nyt vuoden vaihde cc:llä ajaneena voi vain todeta, että alle 100 km lenkeillä sinkula oli vauhdikkaampi. Mutta sen jälkeen vaihteet rulettaa. Nyt vaihteet ja leveemmät kumit houkuttavat suuntaamaan huonommillekin urille.
K.Kuronen
13.05.2020, 11.10
Mä tein käytetyille Spyreille huollon netistä löytyvien ohjeiden mukaan, homma on suoraviivainen ja varsin simppeli, en tosin ole kasannut pyörää vielä, etten osaa sanoa miten hyödytti. Mut hyvät ohjeet löytyy ja satulat saa ihan kotityökaluin purettua ihan alkutekijöihin, kaikki välit saa putsattua ja rasvattua.
Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla
Jäädään odottamaan kokemuksia. Itse harkitsin vaihtavani kaiken: kahvat, vaijerit kuorineen ja jarrut. Sitten edessä olisi runsaasti huolettomia kilometrejä.
Ohiampuja
13.05.2020, 14.21
Mitkä jarrut? Meillä maastureissa olevia (tai olleita) jarruja ei ole ikinä sen kummemmin putsailtu ja en ole törmännyt vastaavaan.
Minulla temppuili 666 sarjan SLX jarrut. :) Syy oli levyjen ja palojen hiukan väärä kosketus, koska tykkäsin pitää vanhoja Avidin kuppi-prikkoja siellä satuloiden alla. Ja ne nosti jarrusatulaa hiukan liikaa ja palat puristuivat aavistuksen vinossa levyä vasten. Vika tai syy oli kyllä vaikea löytää, koska kyse oli vain muutamasta millistä. Otin prikat pois ja satulat siirtyivät aavistuksen lähemmäs napaa ja ongelma poistui. ( Syyn huomasin kun vanhat jarrupalat olivat kuluneet hiukan kiilamaisesti.)
666 sarjan SLX jarrut
Veikkaan että ne olivat ns. saatanasta
Ohiampuja
13.05.2020, 16.31
Jenkkimarkkinoille ehkä vähän huono mallisarjanumero. :)
^ ja ^^ mutta ainoat kelpuutettavat jarrut tonne: https://www.666gravel.bike
hansibal
15.05.2020, 15.44
Eka parinkympin pika-ajelu nyt Whitellä GX Pro 20 tehty. Hyvä maku jäi pyörästä...jos jotain mikä nousi esiin niin "lyhyet" vaihteet. Edessä ei tarvinnut pudotta pienemmälle rattaalle normi soratieajossa vaikka pientä vastamäkeäkin löytyi reitiltä. 46/30 etupakka ja takana 11/34. Senverran lystiä oli että pelkään maantiefillarin jäävän paitsioon :0
Satula ei passannut kylläkään mun persukselle...
Nautiskelija
15.05.2020, 22.01
Eka parinkympin pika-ajelu nyt Whitellä GX Pro 20 tehty. Hyvä maku jäi pyörästä...jos jotain mikä nousi esiin niin "lyhyet" vaihteet. Edessä ei tarvinnut pudotta pienemmälle rattaalle normi soratieajossa vaikka pientä vastamäkeäkin löytyi reitiltä. 46/30 etupakka ja takana 11/34. Senverran lystiä oli että pelkään maantiefillarin jäävän paitsioon :0
Satula ei passannut kylläkään mun persukselle...
19-vuosimallissa 50/34 ja 11-28, mun makuun liian pitkät ja vaihdoinkin takasen tilalle 11-34.
Mulla 50/34 ja 11-30 vaihtuu voimansiirron kuluvien osien vaihdon yhteydessä 11-32 pakkaan. Näin siksi että Di2 heittäisi automodessa pienemmälle etulimpulle vasta napsun verran tiukemmassa mäessä. Juuei ole BT-palikkaa, mutta tuohon ei edes ohjelmointi auttaisi, kun nyt siis asetukset niin että toiseksi suurimmalla takalimpulla antaa vielä ajaa mutta täysin ristiin ei (muutenhan ei vaihtaisi ollenkaan mummurieskalle).
Vähän samaa budjetti-ideaa mullakin, ja varmasti rikkoo kaikkia GG sääntöjä, mutta siihen nähden ihan soiva peli tuosta tuli. Paremman rungon puutteessa liki 20 vuotias 26" MTB runko ja siihen varastosta ajan saatossa kertynyttä osaa kiinni. Maantiellä toimi ainakin hyvin ekan testilenkin. Geometria on 700c kiekoilla korkea ja keskiö ylhäällä, mutta yllättävän vähän sitä ajossa huomaa. Ehkä vaihdan myös jossain välissä ne 26" alle ja vähän lyhyempää keulaa voisi myös kokeilla, jos sellainen tulee vastaan...
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200427/8ba0c45ed7312efb8dbe4ccc650379f7.jpg
Vaihdoinpa keulan ja renkaiden sijasta sittenkin rungon vähän tuorempaan. Yläputki oli tässä 2011 Nakamurassa 2cm pidempi, joka sai valitsemaan testiyksilöksi aluksi Radonin, mutta muuten ehkä soveliaampi geometria houkutti kuitenkin kokeilemaan. Käytännössä jyrkempi satulakulma ja enemmän BB droppia tuovat ohjaamon ihan samoihin mittoihin. Toimii. Mudallekin on nyt ehkä 5mm tilaa aiemman 3mm sijasta [emoji16]. Ajossa huomaa ehkä matalammasta ajofiiliksestä ja ehkä tasapaino on vähän parempi, mutta molemmilla kyllä pääsi etenemään hyvinkin.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200516/7b79b22071a624c90408d180ea57fa27.jpg
Trek Checkpoint ALR4:ssä etuset 50-34, ja takana 11-34 (Tiagra FC-4700). Harmittaa maasturimiestä vähän lenkillä kun joutuu pelaamaan tuon etuvaihtajan kanssa yhtenään, tuntuu että olen jatkuvasti kummalla tahansa etulimpulla semmoisella alueella että ketju on ristissä. Pienessä päässä tuo 34-34 on kohdallaan kaikkein pahimmissa paikoissa mutta 50-11 ei tule mun ajolla tarpeeseen koskaan. Tuumin lenkillä että kolmanneksi suurimman vaihteen eli 50-15 välitys on semmoinen että isompaa kaipaisi vian asvaltilla isossa alamäessä jolloin voi kyllä jollotella jo muutenkin vapaalla, siinä ei tarvi enää enempää vauhtia kammeta.
50-15 tekee isoon päähän 3.33 välityksen30-34 pienessä päässä on tietysti 1.00
Tuolla 11-34 pakalla 38t eturatas tarjoaisi 3.45-1.12
Pakkaa kuitenkin on tarjolla myös 11-42 konfiguraatiolla jolloin 44t tarjoaisi 4.00-1.05. Nykyisellä pakalla ajaudutaan 4.00-1.29 joka ei ehkä ihan riitä lihavalle pojalle kaikkiin ylämäkiin.
Näppäsin sitten tilaukseen 44t narrow-widen. Meneeköhän pahasti ojasta allikkoon? Nykyisellään ainakin tuntuu että vaihdevälit on liiankin suuria, tulee monesti vaihdettua heti kaksi napsua suuntaan tai toiseen kun vaihtamaan alkaa. Arvelin kokeilla ensin nykyisellä 11-34 pakalla enkä heti tilannut isompaa.
Kugelschreiber
17.05.2020, 00.29
^Vanha kunnon 46-36 on harmittavaisen harvinainen kombo nykypyörissä.
Kyllä. Jälleen kerran totean, että tuo yhdistettynä oman pyöräni 12/36-pakkaan (10) toimii hienosti. Vielä parempi voisi olla, jos edessä olisi sekä isossa, että pienessä rattaassa pari hammasta vähemmän. Pärjäisi vähän maltillisemmalla ratastuksella takana. Hämmästyttää myös, miten 36/46 on nykygraveleissa korvautunut jollain 30-46 ratastuksella. Jokin 32/42... 34/44 olisi aivan passeli.
Kugelschreiber
17.05.2020, 08.49
Kyllä. Jälleen kerran totean, että tuo yhdistettynä oman pyöräni 12/36-pakkaan (10) toimii hienosti. Vielä parempi voisi olla, jos edessä olisi sekä isossa, että pienessä rattaassa pari hammasta vähemmän. Pärjäisi vähän maltillisemmalla ratastuksella takana. Hämmästyttää myös, miten 36/46 on nykygraveleissa korvautunut jollain 30-46 ratastuksella. Jokin 32/42... 34/44 olisi aivan passeli.
Asiat taisivat mennä pieleen siinä vaiheessa kun lähdettiin hakemaan laajaa välitysaluetta käytettävyyden kustannuksella. Omassa maantiepyörässähän on 52/36 edessä ja 11-34 takana, ja kiusallisen usein vastaan tulee nimim. Divin tuossa yllä kuvailema tilanne (en siis aja kovavauhtisia ryhmälenkkejä ja eksyn usein myös hiekkateille). Ja muutenkin 16 hampaan kokoero eturattaissa ärsyttää koska kun vaihtaa isommalle/pienemmälle edestä niin samalla täytyy vaihtaa useempi naksu myös takaa jos haluaa kadenssin ja pysyvän suunnilleen kohillaan.
Olisin onnellisempi 46-36:stakin vanhemman kunnon 52-42:sen kanssa, koska silloin pikkurattaasta edessä sais enemmän irti varsinkin jos vaihtaisi taakse 11-32 -pakan.
Ja wielä jos wanhoja asioita muistellaan niin jotenkin harmi että 3x -systeemit tapettiin moderneista voimansiirroista. Jos olis vaikka 48-38-28 edessä niin takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.
Trek Checkpoint ALR4:ssä etuset 50-34, ja takana 11-34 (Tiagra FC-4700). Harmittaa maasturimiestä vähän lenkillä kun joutuu pelaamaan tuon etuvaihtajan kanssa yhtenään, tuntuu että olen jatkuvasti kummalla tahansa etulimpulla semmoisella alueella että ketju on ristissä. Pienessä päässä tuo 34-34 on kohdallaan kaikkein pahimmissa paikoissa mutta 50-11 ei tule mun ajolla tarpeeseen koskaan. Tuumin lenkillä että kolmanneksi suurimman vaihteen eli 50-15 välitys on semmoinen että isompaa kaipaisi vian asvaltilla isossa alamäessä jolloin voi kyllä jollotella jo muutenkin vapaalla, siinä ei tarvi enää enempää vauhtia kammeta.
50-15 tekee isoon päähän 3.33 välityksen30-34 pienessä päässä on tietysti 1.00
Tuolla 11-34 pakalla 38t eturatas tarjoaisi 3.45-1.12
Pakkaa kuitenkin on tarjolla myös 11-42 konfiguraatiolla jolloin 44t tarjoaisi 4.00-1.05. Nykyisellä pakalla ajaudutaan 4.00-1.29 joka ei ehkä ihan riitä lihavalle pojalle kaikkiin ylämäkiin.
Näppäsin sitten tilaukseen 44t narrow-widen. Meneeköhän pahasti ojasta allikkoon? Nykyisellään ainakin tuntuu että vaihdevälit on liiankin suuria, tulee monesti vaihdettua heti kaksi napsua suuntaan tai toiseen kun vaihtamaan alkaa. Arvelin kokeilla ensin nykyisellä 11-34 pakalla enkä heti tilannut isompaa.
Jos 50-15 välitys riitti niin NV 44 asennuksella käytössä on 1 * 8 koska 11/12 rattailla välitys on liian pitkä. 38 olisi ollut parempi (36:lla 3,28 eli vielä lähempänä). Lisäksi 44/34 tekee ylämäet reilusti raskaammaksi. Ketjulinja tuolla on mahdollista saada paremmaksi.
11-42 kasetin kohdalla riittääkö takavaihtajan kapasiteetti?
Ja wielä jos wanhoja asioita muistellaan niin jotenkin harmi että 3x -systeemit tapettiin moderneista voimansiirroista. Jos olis vaikka 48-38-28 edessä niin takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.
Eturattaiden vähentämismuoti alkoi ennen kuin gravelista tuli buumi, joten eiköhän pian keksitä 3x:n olevan erinomaisen sopiva graveliin. Kun ei kisata, en ymmärrä etuvaihtajaan liittyvää hankaluutta. Varsinkin maastopyöräilyhän on niin monipuolista, että etuvaihtajan käyttö ei siinä paljon tunnu. Gravelissa siihen on vielä enemmän aikaa, kun yleensä pysytään tiellä.
Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.
1x-järjestelmän yksinkertaisuus on minusta hiukan keinotekoinen peruste, kun ajatellaan tarvetta muuttaa akselistandardeja, pinnojen puolausjärjestelmiä tai runkoputkien ohentamistekniikoita, geometrian mahdollisuuksista puumattakaan. Etuvaihtajan ymmärtämiseen minun kapasiteettini riittää, ei noiden muiden asioiden.
takana vois pitää sen verran tiukkaa pakkaa että AINA olis sopiva vaihde.
Minulla on sekä maan- että hiekkatie lenkkipyörässä 12-25 takapakka ja eturattaat valittu niin että lyhyin vaihde riittää etelä suomen ylämäkiin. Alamäessä välitykset joskus loppuu kesken eli ajassa pari prosenttia. Vastaavasti taas vähintään 98 % välitykset ovat optimaaliset.
Kugelschreiber
17.05.2020, 10.25
Eturattaiden vähentämismuoti alkoi ennen kuin gravelista tuli buumi, joten eiköhän pian keksitä 3x:n olevan erinomaisen sopiva graveliin.
[...]
Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.
Shimanollahan on 3x11 maastopuolella ja flatbar gravelkin kuplii jo pinnan alla - joten kenties ei tarvitse odottaa kauaa jotain "uutta" innovaatiota...:rolleyes:
Jos 50-15 välitys riitti niin NV 44 asennuksella käytössä on 1 * 8 koska 11/12 rattailla välitys on liian pitkä. 38 olisi ollut parempi (36:lla 3,28 eli vielä lähempänä). Lisäksi 44/34 tekee ylämäet reilusti raskaammaksi. Ketjulinja tuolla on mahdollista saada paremmaksi.
11-42 kasetin kohdalla riittääkö takavaihtajan kapasiteetti?
Kapasiteetti pitäisi 10sp tiagrassa olla 41, ja 11-42 kasetti vaatii 31 joten pitäisi 1x etusella kyllä toimia jos vaan kiipeää tuonne isoimmalle ilman hangerin jatkoa.
38 olisi parempi kyllä nykyisen 11-34 kasetin kanssa, mutta isommalla kasetilla jäisi pieni pää sitten jo vähän turhaksi. 40 tai 42 ois ollu mielekkäämpiä 11-42 kaveriksi mutta niitä ei ollut saldoilla. No pitää kokeilla miltä tuo 44 tuntuu ja vaihtelee pienempään tarvittaessa kunhan niitä saa. Rattaaksi valitsin superstar componentsin pyöreän koska hinta kohdallaan ja löytyy muutakin kuin mustia.
Itsellä tämä parjattu 46/30 käytössä 12-27 takapakan kanssa 9-vaihteistossa. Mielestäni hyvän skaalan tarjoaakin. Aiemmin oli 11-34 takapakka. Fitness-pyörässä oli ollut aiemmin 50/34 11-30 takapakan kanssa niin siinä oli turhan paljon arpomista kummalla eturattaalla pitäisi ajaa ja ketjut oli ristissä koko ajan. Eipä se tässäkään ketjulinja mikään paras ole omassa käytössä, kun 12,13,14-rattaat on lähinnä alamäessä käytössä 46-rattaalla. Kuitenkin tämä 12-27 pakka tarjoaa yllättävän miellyttävät pykälät vaihteiden välillä ollakseen 9-vaihteinen. Aikalailla vastaa sitä, jos 11-pakasta pudottaisi 11- ja 30-hampaiset pois.
Samalla tavalla tässäkin 46/30 on tuo kuudentoista hampaan pudotus edessä, joka yleensä tarkottaa että pudotat sen ja nostat sitte 2 pykälää isommalle takaa, jotta kadenssi pysyy johdonmukaisena. Tosin olen huomannut, jos putkelta runttaa ylämäkeen aikansa ja sitten pudottaa etuvaihtajalla pienempään samalla siirtyessä satulalle, sattuukin tämä vaihde olemaan juuri sopiva.
Onko täällä kenelläkään kokemuksia GRX 810:n 48/31 kammista? Lisäksi Sramin Force eTapeissa on mielenkiintoisia nämä 43/30, 46/33, 48/35 ja 50/37 ratastukset. Pitää vain muistaa, että 10-hampainen on sitten takana se pienin, joten itselle kelpaisi tuo 43/30 ja taakse 10-28 (10-11-12-13-14-15-16-17-19-21-24-28). Tulis vaan halvempaa groupsettiä sieltä mekaanisilla vaihtajilla niin vois speksailla enemmänkin.,
^ Noitten Sramin 10-piikkisestä alkavien pakkojen kanssa kannattaa muistaa se, että ketju alkaa "sakkaamaan" 16-piikkisillä ja sitä pienemmillä takarattailla, koska linkin pituuden takia rattaan säde menee ketjulle liian pieneksi. Se aiheuttaa tehohäviötä, nopeuttaa kulumista ja varsinkin 10-rattaalla yleensä tahtoo aiheuttaa rutinaa. Ainoa hyöty noista on siinä, että kun rattaiden määrä takana alkaa olla niin hurja, niin saadaan pakkojen paino pidettyä kurissa rattaiden kokoa pienentämällä
Siinä olis jollekkin insinöörille näytön paikka luoda koko ketjun standardi uusiksi muuttamalla tuota linkin pituutta... Pitkään tuota kaventamista onkin jatkunut. En ole kovin huolissaan tehohäviöstä, kun en muutenkaan jaksa kuin myötätuulen ja alamäen avustamina polkea noilla pienillä rattailla :D Sinkuloissa ja napavaihteisissa tietty ymmärrettävää tehohäviön ja kulumisen kannalta. Kuluminen on myös selvää maastopuolella, kun asfaltilla nuo pienet takarattaat on kovassa käytössä vaan saapa noita ainakin shimanon pakoissa erikseen ostettua.
tchegge_
17.05.2020, 16.29
Jotain uutta 3x-systeemiin pitää tosin tuoda, jotta markkinointi saisi uskottavuutta. Ehkä isoimpien rattaiden pienentäminen edessä ja pakan tihentäminen takana voisi olla ratkaisu tähän.
Ratkaisuhan on selvä, siirrytään 7-lehtisiin takapakkoihin, markkinoidaan ne vaan silleen että ne kolme eturatasta ei ole mitään säälittäviä vaihteen välityksiä vaan keksitään Road, gravel ja trail-modet. ...
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Siinä olis jollekkin insinöörille näytön paikka luoda koko ketjun standardi uusiksi muuttamalla tuota linkin pituutta...
Eiköhän tolla idealla voisi jo päästä vaihdefirman tuotekehitysosastolle töihin. Super Short Chain Link Standard. Hulppeat 6 watin tehosäästöt pikkurattailla ja taas menisi kaikilta voimansiirrot uusiksi. On toi puolen tuuman standardi muutenkin aika luddiitilta kuulostava ja varmaan vanhin edelleen käytössä oleva standardi, joten jo olisi aikakin uusia sekin.... :D
(Taas opin jotain uuttakin. Wikipedia nimittäin kertoi, että idea ei sittenkään ollut edes ihan uusi: Shimanolla oli Dura-Ace-rataosissa 1976-80 käytössä lyhytlinkkinen ketju, jonka valmistus lopetettiin, kun Japanin Keirin-yhdistys kielsi niiden käytön.)
jii.haanpaa
17.05.2020, 19.14
Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.
Kugelschreiber
18.05.2020, 08.54
Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.
Shimanollahan on myös ns. junioripakka eli 14-28, mutta se taitaa olla liian tiukka.
Shimanon 14-28:sta ja 11-32:sta saa ilmeisesti yhdistettyä aivan hienon 14-32 -pakan, mut hinta toki pompsahtaa ja käteen jaa turhii lehtii.
Itsehän oon joskus tehnyt 11-25:sta ja 11-32:sta toimivan 12-32 -pakan jossa pakan alkupää vaihtui 11-12-13-14-16:sta vaihtui 12-13-14-15-16:ksi mutta aika marginaalinenhan se hyöty oli. Tai noh, 15-piikkinen toki oli omaan ajoon huomattavasti hyödyllisempi kuin 11, jota ei tullut käytettyä oikeastaan: koskaan.
Campagnololla on suoraan 12-32 11 spd -pakka (Centaur), josta tykkään. Edessä perinteinen 36/46. Mun yleensä maksimi 25 km/h setämiessorakeskareille tänne melko mäettömään Etelä-Suomeen juuri passeli yhdistelmä. Molempia eturattaita tulee käytettyä suunnilleen yhtä paljon ja pikkuylämäkitöytäreet menee usein niin, että riittää edestä pienemmälle pudottaminen eikä takavaihtajaan tarvitse koskea ollenkaan. Jos ajelisin enemmän vuorilla, kaipaisin eteen pienempää ratasta. Siinä mielessä ymmärään kyllä uudet, isommalla erolla erolla varustetut eturatasyhdistelmät.
Jokos "kolmansien osapuolien" pakkavaihtoehdot käsiteltiin? Himppusen kiinnostaisi laittaa taakse Michen 14-32 tai joku vastaava. Onkohan noista mihinkään? Täälläkin sorapyörässä 50/34 edessä ja se viiskymppinen on vähän turha näille reisille, entinen 46/36 paaaaljon parempi.
Yhden Miche setin kokemuksella ei mitään totuuksia voi laukoa, mutta maantiellä ketju kesti suht puhdasta ajelua alle 2000km ja pakka vajaa 4000 km.
Eli surkeasti.
Firlefanz
18.05.2020, 10.09
^ Noitten Sramin 10-piikkisestä alkavien pakkojen kanssa kannattaa muistaa se, että ketju alkaa "sakkaamaan" 16-piikkisillä ja sitä pienemmillä takarattailla, koska linkin pituuden takia rattaan säde menee ketjulle liian pieneksi. Se aiheuttaa tehohäviötä, nopeuttaa kulumista ja varsinkin 10-rattaalla yleensä tahtoo aiheuttaa rutinaa. Ainoa hyöty noista on siinä, että kun rattaiden määrä takana alkaa olla niin hurja, niin saadaan pakkojen paino pidettyä kurissa rattaiden kokoa pienentämällä
Se on jännä, että ketju sakkaa vaikka 15-piikkisellä vain siksi, että pienin ratas on 10t eikä 11t :rolleyes:
Ei-postaajan voinee arvata, mutta minunkin on tunnustettava etten ihan seurannut perässä.
Puhummeko muuten Sramin 10-** 1x11 pakoista - vai joistain muista tai joistain erityisesti?
Säteen pienentyessä hyötysuhde huononee, eikä lineaarisesti. Äärimmäisenä esimerkkinä toimikoon solmu (tai ihan vaan muutamapiikkinen ratas)
Firlefanz
18.05.2020, 11.13
opadude kertonee meille seuraavaksi mistä se 15- tai 16-piikkinen ratas tietää onko pienin ratas 10- vai 11-piikkinen.
Tai vaihtoehtoisesti sen miten 16-piikkisen rattaan säde on pienempi silloin kun pakan pienin ratas on 10-piikkinen kuin silloin kun pienin ratas on 11-piikkinen.
PS En nälvi, ivaa, pilkkaa enkä halua myrkyttää koko foorumia omalla pahanolontunteellani, mutta en vaan bonjaa. Enkä rehellisesti sanoen tykkää kun selvää asiaa ruvetaan selittämään sen sijaan että yritettäisin ymmärtää mikä oikeastaan oli asia jolle kaivattiin selitystä.
JohannesP
18.05.2020, 11.57
Jos 16t ja sitä pienemmät alkaa sakkaamaan niin ei sillä tietenkään ole mitään väliä alkaako pakka 10t vai 11t rattaalla vaan yleisesti kaikki alle 16t rattaat alkavat tuota tekemään Stenun mukaan. Eli varsinkin 10t on jo äärimmäisen huono valinta takapakkaan säteen pienentyessä erittäin pieneksi. Nykyinen trendi painottaa enemmän painoa, joten 10t alkavassa tapakassa on tietenkin enemmän alle 16t koon rattaita kuin 14t alkavassa pakassa. Käytännöllisesti nuo kookkaammat pakat olisi järkevämpiä.
Samalla periaatteella nuo Ceramicspeedin ja muiden valmistajien "oversized pulley wheels" takavaihtajan häkit toimivat suurentaen rissan sädettä.
Firlefanz
18.05.2020, 12.20
Mulla oli pieni aavistus että stenu tarkoitti jotain muuta kuin mitä hänen saattoi ymmärtää tarkoittaneen. Fiksuimmille ja perehtyneimmille asia oli varmaankin selvä, mutta en ehkä ollut ainoa jonka ajatus lähti heti alussa kulkemaan väärään suuntaan.
PS Eihän sillä ole tässä mielessä merkitystä montako alle 16t ratasta pakassa on! Joka tapauksessa sitä ajaa oikealla eli sopivalla välityksellä ja sen minkäkokoinen takaratas on käytössä riippuu täysin siitä minkäkokoinen eturatas on:rolleyes: Mutta, joo, ymmärrän pointin: kyseessä on kokonaisuus ja eteen voi laittaa isomman jolloin takana ei tarvita niin pieniä. Paitsi että 1x systeemissä eteen ei voi ehkä laittaa tarpeeksi isoa, jolloin taakse joutuu laittamaan pieniä... :cool:
Ohiampuja
18.05.2020, 13.08
Muutamia vuosia sitten puhuttiin paljonkin siitä, kuinka ne pikkurattaat huonontaa ketjuvälityksen hyötysuhdetta. Ja nyt on sitten pari vuotta puhuttu siitä kuinka 11 piikkinen ei ole hyvä, vaan pitää saada se 10 sinne napaan mahtumaan. :)
Asiat voi tietenkin aina ymmärtää väärin ja varsinkin, jos niin haluaa välttämättä tehdä.
Mitä isompien rattaiden ympäri ketju kulkee, sitä parempi on hyötysuhde. Sramin kympistä alkavien takapakkojen idea on, että pystytään käyttämään pienempiä rattaita sekä takana että edessä. Sillä pyritään säästämään painoa, mutta samalla huononee hyötysyhde. Eli: on ihan sama, millaiset rattaat siellä 15-piikkisen alapuolella on silloin, kun 15-piikkinen on käytössä. Mutta Sramin 10-ratasideologian mukaan silloin, kun "standardivoimansiirrolla" on käytössä 15-piikkinen, Sramilaisella ajetaankin 14-piikisellä jne. Pienimmillä rattailla ketjun sakkaamisen huomaa siinä, että ketju tuntuu täristävän polkiessa. Joskus ja joillain voimansiirroilla sen huomaa jo 12-11-piikkisilläkin, mutta 10-piikkisillä vielä herkemmin. Olikohan riittävän ymmärrettävästi selitetty nyt?
Ja joo varmasti on totta, että ei niillä muutamilla wateilla varmaan isosti ole merkitystä, mutta yhtä suurien tehosäästöjen takia jotkut tavallisetkin pyöräilijät on valmiita laittamaan vaikkapa tuhat euroa kevyempiin tai aerompiin kiekkohin. Eikä sen huomaamiseen, että 2x-vaihteiston kanssa kannattaisi polkea isolla eturattaalla niin pitkään kuin kykenee, tarvita edes Juhan af Grannia tai muita salatieteitä. Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa googlata vaikka "cordal effect" tai "cordal action".
https://cyclingtips.com/2020/01/bigger-chainrings-for-trek-segafredo-but-not-for-the-usual-reasons/
Jep. Gravellistit hierovat renkaista watteja ja uhraavat pistosuojauksen. Sitten niitä tuhlataan 1x ihanuuteen. Watit näyttävät komealta mittarissa, mutta kovaa ajettaessa ne ei siirry tiehen asti.
takapakkaan
AnteeX offtopic mutta tästä termistä tulee elävästi mieleen legendaarinen "takapakkaan vaihto" -topic. Liekö enää hengissä.
Jeppekoira
18.05.2020, 17.13
Mikäs tuossa 1X:ssä muuten on se ihanuus? Kahdella kun saa ainakin teoriassa sopivammat vaihteet, niin tuon melko ison miinuksen kompensoimiseksi siinä on varmaan joku hyväkin puoli ?
Mikäs tuossa 1X:ssä muuten on se ihanuus? Kahdella kun saa ainakin teoriassa sopivammat vaihteet, niin tuon melko ison miinuksen kompensoimiseksi siinä on varmaan joku hyväkin puoli ?
Vähemmän liikkuvia osia mistä seurauksena A) keveys B) huoltovapaus C) luotettavuus
SotkuPekka
18.05.2020, 18.08
Vähemmän liikkuvia osia mistä seurauksena A) keveys B) huoltovapaus C) luotettavuus
Vähemmän osia tarkoittaa valmistajalle parempaa katetta kun myyvät pyörän samaan hintaan vähemmillä osilla.
Vähemmän liikkuvia osia mistä seurauksena B) huoltovapaus
1x syö 2-3 ketjua samassa ajassa kuin 2x haukkaa yhden :)
D) se on myös tottumiskysymys. Kun on ajanut koko lyhyen aktiiviharrastus aikansa maasturilla 1x voimansiirrolla niin se etuvaihtaja vaan vituttaa. Olkoon välitykset ja cordaaliefektit miten päin vaan niin se vituttaa. Pitänee laittaa ne oversized pulleyt vaihtajaan niin ehkä niillä kompensoi sitten sen 11-piikkisen aiheuttaman häviön. Jos laittaa oilslick värissä niin eikö siitäkin pari wattia irtoa?
Itselle ei noilla wateilla juuri ole merkitystä, gravelilla veivailun ainoa pointti on olla leppoisaa ja rentoa aivojen tyhjäys touhua. Etuvaihtaja ja crosschaining ei mulla vaan sovi mukaan kuvioon.
Peace and love! 😘😇
Jep. Siinä kohtaa kun ketjujumeja alkaa paukkua, niin etuvaihtajan irroitus tulee aina mieleen. Mutta hyvinhän nuo vastaavasti tuntuu 1x gravellit rouskuttavan kuralenkeillä, eli vittuilun määrä puolin ja toisin pysyy vakiona :)
tunkkari
18.05.2020, 18.30
1x syö 2-3 ketjua samassa ajassa kuin 2x haukkaa yhden :)
Mistä tämä johtuu?
1x syö 2-3 ketjua samassa ajassa kuin 2x haukkaa yhden :)
Näin on mutta harvemmin olen säätänyt luistavaa etuvaihtajan vaijeria tai vaihtanut paskaksi mennyttä etuvaihtajaa maasturiin, jossa etuvaihtajaa ei ole.
Di2-etuvaihtaja automaagiasennossa on grävellykseen ihan saamarin hyvä, ei paljon mitään huonoja puolia paitsi ehkä hinta.
Vähemmän osia tarkoittaa valmistajalle parempaa katetta kun myyvät pyörän samaan hintaan vähemmillä osilla.
Toisaalta 1x-järjestelmää ei saa kuin paremman pään osana, joten 2-3x voi toteuttaa halvemmilla osilla ja siten saattaa olla halvempi kuin 1x.
Oman kokemukseni mukaan huoltovapaus on aika keinotekoinen kriteeri. Sen verran vähän huoltoa omien pyörieni etuvaihtajat ovat vaatineet. Luotettavuuttakaan ei tarvitse pelätä. Jos etuvaihtaja laukeaa kesken matkan, sitten ajetaan loppumatka paremmalla rattaalla 1x-mukaisesti. Vaihtaja sinänsä maksaa muutaman kympin ja kun riski särkymiseen on pieni, korjauskustannus on olematon. Vipu tietysti on jo kalliimpi, mutta siinäkin riski hajoamiseen on niin pieni, etten sellaisia edes ajattele.
Mielikuvat yksinkertaisuudesta yms. asioista on sitten asia erikseen, mielikuvilla saadaan ihmeellisiä asioita aikaan.
Mistä tämä johtuu?
Toki moni asia vaikuttaa mutta huono ketjulinja on suht suuressa osassa, varsinkin sitten kun runtataan isolla takarattaalla ylämäkeen.
Lisäksi ainakin Sramin NW-eturatas on hammasprofiililtaan aika armoton ketjun levyjen sisäpuolille, tätä ovat väitetysti parantaneet nyt uusimpaan X-Sync 2 -iteraatioon.
Tottakai myös tyypilliset käyttöolosuhteet vaikuttavat suuresti :)
Mä vihaan lähtökohtaisesti kaikkia vaihteita. Siksi mun pyöristä 3/4:ssa niitä ei ole :D
Mutta varsinaisesti Sramin 10-piikkiset ei liity 1x- vs. 2x-ikuisuustaisteluun, koska Sram speksaa yhtälailla 12-pykäläiset 2x:nsä 10-piikkisistä alkavilla pakoilla. Toki sen voi ajatella, että se on käytännössä sama asia kuin 11-pykäläinen ja 11-piikkisestä alkava vaihteisto ja se yksi pikkuratas tulee ikäänkuin kaupanpäälle. Samaan hengenvetoon voi kyllä sitten jatkaa, että kuinka paljon siitä kahdennestatoista pykälästä on sitten todellista hyötyä, jos se on 10-piikkinen.
Ehkä se 11-10 ero tehohäviössä on vaan niin marginaalinen? Noiden ero välityksessä on kuitenkin aika hurja!
No se on tuossa ylempänä linkkaamassani artikkelissa mainittu 6 wattia 250 watin tehoilla. Mitä isommat tehot, sitä isompi ero.
Sramille henkinen kynnys on siinä, että 11-28 Red-kymppi painoi 150 g. Nyt pitäisi päästä samaan 12 rattaan kanssa, mutta ei onnistu. 12-pykäläinen 10-26 painaa 175 g. Jos se olisi 11-28, painaisi se 200 g. Ja sitten, kun puhutaan tavallisten pyöräilijöiden osista, niin voi vaan jännittää, mitä perustasoisten osasarjojen isomman välitysalueen pakat tulee painamaan siinä vaiheessa, kun nekin on 12-pykäläisiä. Häviää 1x:n mainostettu keveysetu aika nopsaan.
Tolkun mies
18.05.2020, 19.36
Toki moni asia vaikuttaa mutta huono ketjulinja on suht suuressa osassa, varsinkin sitten kun runtataan isolla takarattaalla ylämäkeen.
Miten Cannarin epäsymmetriset takahaarukat suhtautuvat tähän ?
Mutta Sramin 10-ratasideologian mukaan silloin, kun "standardivoimansiirrolla" on käytössä 15-piikkinen, Sramilaisella ajetaankin 14-piikisellä jne.
Ja taas saan tilaisuuden ylistää 12-36/10 Sram-pakkaani! Huono homma tuossa on se, etten voi selittää surkeita keskinopeuksiani edes voimansiirron heikolla hyötysuhteella.
Miten Cannarin epäsymmetriset takahaarukat suhtautuvat tähän ?
Eikös Ai:ssä siirry koko voimansiirto 6mm ulospäin, eli ei vaikuttaisi ketjun kulmaan?
Tuohon taas kerran (huoh) alkaneeseen 1x-kinasteluun mulla on vastineeksi sellaista, että miksi laittaa 2 jos 1 riittää.
Helpottava analogia vaikka pannukakkutaikinasta: tarvitaan yksi litra maitoa, en siis suotta osta kahta kun sille ei muuta käyttöä ole.
Tuohon taas kerran (huoh) alkaneeseen 1x-kinasteluun mulla on vastineeksi sellaista, että miksi laittaa 2 jos 1 riittää.
Pahoittelut alotuksesta :D
K.Kuronen
18.05.2020, 20.24
Tuohon taas kerran (huoh) alkaneeseen 1x-kinasteluun mulla on vastineeksi sellaista, että miksi laittaa 2 jos 1 riittää.
Helpottava analogia vaikka pannukakkutaikinasta: tarvitaan yksi litra maitoa, en siis suotta osta kahta kun sille ei muuta käyttöä ole.
Jos kuitenkin pannukakun lisäksi leivotaan pullaa, niin litra ei välttämättä riitä. Itse teen sekä pannukakkua (36 edessä ja takana 11-34), että pullaa (44 edessä ja takana 11-34).
Jos kuitenkin pannukakun lisäksi leivotaan pullaa, niin litra ei välttämättä riitä. Itse teen sekä pannukakkua (36 edessä ja takana 11-34), että pullaa (44 edessä ja takana 11-34).
Juuri niin. Jos tarvitset sekä pannukakkua että pullaa ostat kaksi maitoa. Jokainen valitsee itselleen sopivasti, varsin yksinkertaista eikä kinan aihe.
Tolkun mies
18.05.2020, 20.48
Eikös Ai:ssä siirry koko voimansiirto 6mm ulospäin, eli ei vaikuttaisi ketjun kulmaan?
Juu, niin se näyttää olevan.
https://xlr8wheels.com.au/blogs/technical-stuff/cannondale-ai-asymmetric-system-a-detailed-explanation-of-an-elegant-solution-to-a-complex-problem
Jeppekoira
18.05.2020, 20.57
Ei kai näistä kinata tarvitse, mutta kun aina silloin tällöin suositellaan kahdesta vaihtoehdosta ostamaan ehdottomasti se pyörä missä on 1x niin onhan se mielenkiintoista kuulla mikä siitä tekee ylivertaisen. Omissa pyörissäni on aina ollut 2x ja aivan eritoten gravelissa tuntuu että käyttö on sen verran moninaista että nimenomaan siinä pyörässä 2x on erittäin tarpeellinen.
Samat ajatukset Jeppekoiran kanssa. Jopa kolmas eturatas voisi olla varsin soiva ratkaisu valikoimaan polku-soratie-asfaltti. Ja ennenkaikkea sopivaan ja miellyttävään kadenssin ylläpitoon.
Ei kai näistä kinata tarvitse, mutta kun aina silloin tällöin suositellaan kahdesta vaihtoehdosta ostamaan ehdottomasti se pyörä missä on 1x niin onhan se mielenkiintoista kuulla mikä siitä tekee ylivertaisen. Omissa pyörissäni on aina ollut 2x ja aivan eritoten gravelissa tuntuu että käyttö on sen verran moninaista että nimenomaan siinä pyörässä 2x on erittäin tarpeellinen.
Ylivertaisen tekee yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Talvella ensimmäinen mikä yleensä jäätyy, on etuvaihtaja.
Jos pyörä on johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, niin yhdellä eturattaalla saa kyllä riittävät välitykset.
Itsellä on esimerkiksi TT-pyörässä 54T edessä ja 11-25T takana. Cyclossa 38T edessä ja 11-32T takana. Noilla cyclon välityksilläkin pääsee tasaisella yli 50km/h ja 38/32 kiipee vaikka puuhun.
Jeppekoira
18.05.2020, 22.38
Taisi edellinen viestini kadota jonnekin bittiavaruuteen, mutta samapa tuo. Joka tapauksessa itse en ole törmännyt etuvaihtajan ongelmiin. Ajoa tulee kuitenkin joku 5000-10000 km ympäri vuoden, mutta ainakaan siis omassa käytössä en muista että olisi jäätynyt tms. Mitään haittaa en siis etuvaihtajasta nyt onnistu oman kokemuksen perusteella löytämään. Toisaalta talvella työmatkaa hinkatessa voi olla vaikka koko matkan pienellä rattaalla ja kunnon hangessa tarvita vaikka ihan pienintäkin välitystä, sitten taas kesällä maantiellä sliksit alla on ihan jees kun välityksiä löytyy riittävän tiheästi. Jos käyttö olisi vain työmatkaa hangessa tai vain maantietä, niin mikä jottei 1X voisi riittää.
Ehkä tässä on sittenkin enemmän kyse omista preferensseistä kuin kummankaan vaihtoehdon absoluuttisesta ylivertaisuudesta..
Oma lista toimintaongelmista erilainen kuin sf12:n. Takavaihtaja, rataspakka, vaijerillinen takajarru on ollut jäätymisjärjestys. Kuski seuraavana. Etuvaihtajan toimiminen on mahdollistanut jonkinlaisen välitysten käytön. Ja, ahh, niin trendikäs ja upea sinkulointi on jäänyt vähemmälle.
Ps. Oltiinkin Jeppekoiran kanssa samaan aikaan näppäimistöllä.
roudastarospuuttoon
18.05.2020, 23.15
Ostohousut jalassa ja koeajolla käyty Orbea Terra M20-D 1x sekä Devinci Hatchet Carbon Rival.
Koitin kahlata ketjun läpi mutten löytänyt mainintaa oikein kummastakaan pyörästä tai ylipäätään merkistä. Onko näistä kellään kokemuksia?
Kumpikin merkki tuntuu tarjoavan elinikäisen takuun rungoilleen.
Hakusessa fillari jolla tarkoitus ajaa rentoa lenkkiä hiekkapoluilla ja miksei maantielläkin.
http://teemu.dy.fi/pyora/ExploroBrooks1000.jpg
Exploron keväthuolto suoritettu, vaihdoin satulatolpan uuteen puhtaaseen :rolleyes:
Asensin vahingossa myös Brooksin satulan, kun sattui olemaan ylimääräinen hyllyssä. Joskus luin arvostelun Exploron liiallisesta kovuudesta. Olisi arvostelija myös laittanut Brooksin ja renkaisiin alle 2 baria painetta, kuten minulla tänään. Tuntuma meni aivan liian löllykäksi, mutta juurakkopolulla oli hyvä päästellä, taidan siis tykätä :D
Meinaan muuten palauttaa alkuperäisen notkuvan tolpan paikalleen, se on nerokas vahinkokeksintö 3T:n insinööriosastolta! Alaotteelta ajaessa voi nitkauttaa satulan nokkaa sentin pari alaspäin, ja pystymmässä asennossa voi palauttaa takaisin vaateriin. Eikö tällaista pikasäätöä muka ole markkinoilla oikeasti olemassa? :D
Meinaan muuten palauttaa alkuperäisen notkuvan tolpan paikalleen, se on nerokas vahinkokeksintö 3T:n insinööriosastolta!
Hui saamari
Alaotteelta ajaessa voi nitkauttaa satulan nokkaa sentin pari alaspäin, ja pystymmässä asennossa voi palauttaa takaisin vaateriin.
Mulla meni about 1500km notkuvalla tolpalla ihan jees, koska se vika on niin looginen että siihen melkein tottuu. Ja se on aina jommassa kummassa ääriasennossa, eli sallii tavallaan ergonomisemman alaotteen. Kyllä ehjä on silti parempi.
38/32 kiipee vaikka puuhun.
Tässä se näkyy hyvin, miten eri asioita kukin arvostaa. Vaihdoin omassani vakiona olleen ykkösvaihteen 36/32 välitykseen 36/36. En minä edes tuolla puuhun pääse, mutta minulla se toimii arjessa hyvin. 38/32 olisi liian raskas.
Sotanorsu666
19.05.2020, 07.22
Ostohousut jalassa ja koeajolla käyty Orbea Terra M20-D 1x sekä Devinci Hatchet Carbon Rival.
Koitin kahlata ketjun läpi mutten löytänyt mainintaa oikein kummastakaan pyörästä tai ylipäätään merkistä. Onko näistä kellään kokemuksia?
Kumpikin merkki tuntuu tarjoavan elinikäisen takuun rungoilleen.
Hakusessa fillari jolla tarkoitus ajaa rentoa lenkkiä hiekkapoluilla ja miksei maantielläkin.
Itse olen ajellut Orbea Terra M-21 mallilla reilun vuoden aikana vajaat 8000km työmatkaa/gravelia/polkuja/maantietä. Hyvin toimii ja hauskaa on ollut. Kesäksi on 650b kiekot vähän leveämmillä kumeilla ja talveksi 700c kiekot, kun pienemmille on aika heikko nastarengastarjonta. Työmatka-ajoon rungosta löytyy myös paikat kiinteille lokasuojille.
https://i.ibb.co/Nsy70B1/IMG-20200517-084653.jpg
Huoleton
19.05.2020, 08.27
No se on tuossa ylempänä linkkaamassani artikkelissa mainittu 6 wattia 250 watin tehoilla. Mitä isommat tehot, sitä isompi ero.
Tostahan saattaa jollekkin tulla mieleen että kun kaikki on muuten samaa niin 10 piikkinen ratas hukkaa 6w tehoa suhteessa 11 piikkiseen.
Linkatun artikkelin sisällä linkki toiseen artikkeliin joka vertailee 1x ja 2x tehohäviöitä https://www.velonews.com/gear/gear-issue-friction-differences-between-1x-and-2x-drivetrains/
Siellä 2x 53x11 voittaa 1x 48x10 tuolla 6 watilla. Siellä ei ehdoteta että ero tulisi "ketjun sakkaamisesta" vaan syitä on monia ja yksi vaikuttava tekijä on rattaiden koko. Muita on esim ketjulinja, takavaihtajan jousen kireys ja ketjun merkkikohtainen laatuero. Vertailussa ei siis ollut suoraan rattaiden koko vaan Shimano 2x vs SRAM 1x kokonaisuutena.
roudastarospuuttoon
19.05.2020, 08.34
Itse olen ajellut Orbea Terra M-21 mallilla reilun vuoden aikana vajaat 8000km työmatkaa/gravelia/polkuja/maantietä. Hyvin toimii ja hauskaa on ollut. Kesäksi on 650b kiekot vähän leveämmillä kumeilla ja talveksi 700c kiekot, kun pienemmille on aika heikko nastarengastarjonta. Työmatka-ajoon rungosta löytyy myös paikat kiinteille lokasuojille.
Mukava kuulla! Tuo Orbea Terra M20-D 1x tuntui tosi hauskalta fillarilta ainakin pikaisen koeajon jälkeen.
Harmi, että on myyty loppuun pitkälti koko Suomesta eli postimyynniksi menisi.
Minkä pituinen kuski olet ja minkä kokoinen runko? Olen itse 186cm pitkä ja koko L ainakin vaikutti oikean kokoiselta.
F. Kotlerburg
19.05.2020, 08.44
38/32 kiipee vaikka puuhun.Joillakin sitä on reittä.
Sotanorsu666
19.05.2020, 09.01
Mukava kuulla! Tuo Orbea Terra M20-D 1x tuntui tosi hauskalta fillarilta ainakin pikaisen koeajon jälkeen.
Harmi, että on myyty loppuun pitkälti koko Suomesta eli postimyynniksi menisi.
Minkä pituinen kuski olet ja minkä kokoinen runko? Olen itse 186cm pitkä ja koko L ainakin vaikutti oikean kokoiselta.
Olen 171cm ja tuo on S-kokoinen runko.
Tässä se näkyy hyvin, miten eri asioita kukin arvostaa. Vaihdoin omassani vakiona olleen ykkösvaihteen 36/32 välitykseen 36/36. En minä edes tuolla puuhun pääse, mutta minulla se toimii arjessa hyvin. 38/32 olisi liian raskas.
Niin kuin kirjoitin, että jos pyörä on johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Esim työmatkat voisin hyvinkin ajella 36T eteen ja 11-36T taakse.
Ketjun otsikko on Gravel pyörät, niin oma valinta olisi eteen 42T ja taakse 10-42T, vaikkakin sillä 10T ajaessa tulee se 6w turpaan :)
Joillakin sitä on reittä.
Kovan harjoittelun tulos ;)
Joillakin sitä on reittä.
Ilmeisesti.. Itsellä kevein välitys tällä hetkellä 34/30 ja se on oman läskivuoren liikuttamiseen pikkuisen tiukka kaikkein jyrkimmissä töppyröissä. Tai kyllähän se riittää mutta jollain +7h Sipoonkorven rämeiden pehmittämänä voisi napsun helpottaa. Siksipä laatikossa kököttää 11-32 pakka.
Nykyiset välitykset hiekkatiepyörissä:
36-46 11-28 (10-vauhtinen)
34-50 11-32 (11-vauhtinen)
Pidemmän pään välitykset useimmiten riittävät. Suurinta välitystä tarvitaan lähinnä porukkalenkillä alamäkeen vetäessä. 11-32 -pakan ongelma on, että siitä puuttuu 15-piikkinen ratas, jota tarvitsisi maantiellä säännöllisesti suunnilleen 30-40 km/h välillä.
Suurin ongelma kuitenkin on, että varsinaisia pieniä välityksiä ei ole lainkaan. Kun noilla pyörillä haluaa myös ajaa kevyet lenkit, niin tarvitsisi paljon lyhyempiä välityksiä. Esimerkki: Kotoa lähtiessä on ajettava Wikipedian mukaan maailman korkeimman pitkittäisharjun yli, kun ajaa itään. Siinä on noin 14% jyrkin kohta ja jos tuosta pyörittelee 34-32 -välityksellä 70 kadenssilla, niin tehoja tarvitsee palttiarallaa vähän alle 400W tällä painolla. Samoin hiekkatiepyörällä tulee useinkin ajettua paikoissa, joissa on jyrkkiä kohtia. Niitä olisi kevyinä ajopäivinä kivaa ajaa mateluvauhdilla kevyesti.
Ideaaliratkaisu olisi 3x, mutta näitä ei enää taida saada maantieosasarjoihin. Deore-kymppikampisetissä olisi 40-30-22, mutta siinä ei taas ole riittävän pitkiä välityksiä. 22 edessä olisi hyvä. Haluaisin siis kaiken: pitkät välitykset, lyhyet välitykset ja pienet erot vaihteiden välillä.
Ylivertaisen tekee yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Talvella ensimmäinen mikä yleensä jäätyy, on etuvaihtaja.
Jos pyörä on johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, niin yhdellä eturattaalla saa kyllä riittävät välitykset.
Itsellä on esimerkiksi TT-pyörässä 54T edessä ja 11-25T takana. Cyclossa 38T edessä ja 11-32T takana. Noilla cyclon välityksilläkin pääsee tasaisella yli 50km/h ja 38/32 kiipee vaikka puuhun.
Tämä. Viimeksi kun ajoin voimansiirron loppuun päivitin krossariin 2x -> 1x ja en ole katunut. Välityksiksi tuli siis 40x11-36 ja sillä menee kivasti ajelut kaupunkisuhailusta soratielenkin kautta poluille. Ajonautinto nousi, painoa lähti kivasti, pyörän ulkonäkö parani 200%, ja säätö/huoltotarve väheni. Toki itsellä on taustaa sinkuloista ja fikseistä että sikäli ylipäätään vaihteet tekee elämästä helppoa, optimaalisia kadensseja yms en ole koskaan kytännyt.
Haluaisin siis kaiken: pitkät välitykset, lyhyet välitykset ja pienet erot vaihteiden välillä.
https://youtu.be/fC8kbY9UYDc
...optimaalisia kadensseja yms en ole koskaan kytännyt.
Luultavasti ihmisissä on sekin ero, että joillain vain on kadenssinirsommat jalat? Itse sopeudun ajamaan monelaisella kadenssilla ja koen vaihtelun suorastaan virkistävänä. Tosin silloin kun fillarissa vielä oli kadenssimittari keskiarvo oli lähes aina 94 (muistaakseni, vois toki tarkistaa). Siksi nykyäänkään en seuraa asiaa koska mitä väliä (mulle)?
Tämä. Viimeksi kun ajoin voimansiirron loppuun päivitin krossariin 2x -> 1x ja en ole katunut. Välityksiksi tuli siis 40x11-36 ja sillä menee kivasti ajelut kaupunkisuhailusta soratielenkin kautta poluille. Ajonautinto nousi, painoa lähti kivasti, pyörän ulkonäkö parani 200%, ja säätö/huoltotarve väheni. Toki itsellä on taustaa sinkuloista ja fikseistä että sikäli ylipäätään vaihteet tekee elämästä helppoa, optimaalisia kadensseja yms en ole koskaan kytännyt.
Montako grammaa painoa säästyi? 11-36 pakka on melkein 100g painavampi kuin 11-30 joka vastaa etuvaihtajan painoa, eli tuleeko painonsäästö pienemmän eturattaan painosta (30g)?
Iso-Syötteen päälle nouseminen vitutti ohuesti
Se kyllä kvituttaa nousi kummalta puolelta tahansa :D Olin alustavasti helpottunut kun siirtyi kahden kierroksen keikka vuodella. Mutta joo, välityksiä ei kannata valita kun ajaa virkeänä ympyrää parkkipaikalla, vaan ottaa pieni katkeamisen ja/tai erilaisen maaston vara.
Jep. Gravellistit hierovat renkaista watteja ja uhraavat pistosuojauksen. Sitten niitä tuhlataan 1x ihanuuteen. Watit näyttävät komealta mittarissa, mutta kovaa ajettaessa ne ei siirry tiehen asti.
Jep. Mukava on heittää loikkari päälle tieajossa näyttipä viisari kahta- tai neljääkymppiä, eikä takana tarvi mennä ihan pikkurilloille. Voimia, ketjua ja rattaitakin säästyy.
Montako grammaa painoa säästyi? 11-36 pakka on melkein 100g painavampi kuin 11-30 joka vastaa etuvaihtajan painoa, eli tuleeko painonsäästö pienemmän eturattaan painosta (30g)?
Muistelisin että etuvaihtaja (Rival22) oli aikalailla saman painoinen kuin pakkojen erotus, eli käytännössä etuvaihtajan poistamisen ja pakan laajentamisen nettosäästö painossa on +-0g. Tästä eteenpäin kaikki on siis painoa alas eli etuleivistä lähti reilusti kun 50/34 road compact vaihtui tosi kevyeen DM rattaaseen, päälle myös etuvaihtajan kaapelit ja kuoret, ja jotain grammoja liipaisiton "brake only"-kahva vasemmalle. En millää muista enää tarkkoja lukuja mutta muistan että 8.x kg pyörä muuttui 7.9 kiloiseksi.
Pelkästään painon säästämiseksi en todellakaan lähtisi konversioon, eikä nuo listaamani hyvät puolet olleet tärkeysjärjestyksessä. Kuitenkin jos olisin tällä hetkellä ostamassa jotain muuta kuin puhdasta maantiepyörää, kelpuuttaisin vain 1x vaihteisen. Ymmärrän toki myös 2x hyödyt ja miksi jotkut tykkää siitä. Onneksi tarjolla on kumpiakin niin saa valita.
2x on hyvä.
1x on hyvä.
0x on hyvä (1-3 vuotiaalle).
3x on p*ska kaikille.
Onko gravelpyöristä mitään asiaa kenelläkään? :D
F. Kotlerburg
19.05.2020, 13.03
Kaikki on paskaa paitsi kusi tai kaikki mikä ei ole kustavissa on paskaa.
Jokainen speksaa sellaiset välit kun katsoo itse hyväksi ja tarpeelliseksi. Typerää miekkailla onko joku parempi kuin toinen. Voi olla just sulle, mutta jollain muulla on eri preferenssit.
1x epäilytti, mutta nyt kun sellainen on niin ajellaan. Ajoin viikonloppuna 120km tuolla assua ja en kyllä kaivannut lisää vaihteita missään vaiheessa, mutta väärin ajettu.
Pitää jonku puolustaa alumiinia ja 2x systeemiä etteivät he tuolla tallissa närkästyisi.
Jeppekoira
19.05.2020, 16.22
2x on hyvä.
1x on hyvä.
0x on hyvä (1-3 vuotiaalle).
3x on p*ska kaikille.
Onko gravelpyöristä mitään asiaa kenelläkään? :D
Kyllä tämä 1x vs 2x keskustelu sopii gravel osastolle ihan hyvin. Siitä kai tässä ainakin osittain on kyse, että miksi juuri graveleissä 1x olisi erityisen hyvä, se kun nyt tuntuu iso trendi olevan. Miksi vastaavaa ei nähdä maantiepyörissä ainakaan samassa mittakaavassa?
Itselläni ei siis ole mitään *mielipidettä* asiasta suuntaan tai toiseen. Omat pyörät nyt vain sattuvat olemaan 2x eikä mitään etuvaihtajaan liittyviä ongelmia ole ollut. Tuskin 1x pyöräkään ajamatta jäisi, ainakaan etuvaihtajan puuttumisen takia.
Vaihdoin graveliin taas takaisin 1x11, kun en osaa päättää kumpi on (itselle) parempi. Nyt siis edessä 46t ovaali ja takana 11-40t XTR-pakka. Välitykset riittää näissä olosuhteissa kaikkeen. Ja ketjulinja pysyy yleisimmin käytössä olevilla rattailla suht suorana. Aiemmin keväällä oli siis pyörässä kiinni 46/30t ovaalit ja 11-30t pakka. Pidän kyllä jotenkin tuosta simppelimmästä otteesta mitä 1x11 tarjoaa, vaikka käytössä on Di2 ja sitä myöden 2x pelaa kuin ajatus. Pyörä kevenee n. 140g 1x11 moodissa, että mitään julmia painonsäästöjä 1x ei tuo.
Ideaaliratkaisu olisi 3x, mutta näitä ei enää taida saada maantieosasarjoihin. Deore-kymppikampisetissä olisi 40-30-22, mutta siinä ei taas ole riittävän pitkiä välityksiä. 22 edessä olisi hyvä. Haluaisin siis kaiken: pitkät välitykset, lyhyet välitykset ja pienet erot vaihteiden välillä.
3x9 on mahdollinen, Sora-vivut ja Alivio-vaihtajat ja -kammet sopivat yhteen. Tällainen yhdistelmä on esim. Trek 520 (https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/retkipy%C3%B6r%C3%A4t/520/520-disc/p/24000/?colorCode=red):ssa. Siihen voisi vielä vaihtaa 44-32-22 eturattaat, niin saisi oikein pienen välityksen ja välitysalaa tulisi 655%. Kovin pitkiä mäkiä ei täällä Espoossa ole, mutta kun ajaa Pirttimäestä Solvallaan hiekkateitä pitkin on matkalla todella jyrkkiä seinämiä ja 22-piikkinen edessä on ainakin itselle oikein tarpeellinen ja paluumatkalla asfalttitietä on isolle välityksellekin käyttöä.
2x, 46lla yleensä, ainoa missä on käytössä pienempi näiillä kanankoivilla on mökille mennessä Nuuksion mäet, niissä olen vaihtanut pienemmän (ei hajuakaan mikä on), ei muuten Etelä-Suomessa ole ollut tarvetta.....
Voisi olla parempi kyllä vaihtaa takapakkaa hieman, menee 46lla välillä vähän huonoksi kulmat ja tulisi ajettua pienemmälläkin enemmän
Haluaisin siis kaiken: pitkät välitykset, lyhyet välitykset ja pienet erot vaihteiden välillä.
Mä haluisin grainderiin eteen 34/44 ja 11-34-pakan (tai 32/44 ja 11-32) sekä 11 tai 12 vaihdetta. 1:1-välitys olisi hyvä olla juurikin vaikkapa väsyneillä jaloilla Nuuksiossa ajellessa ja nykyinen 36/32 on niissä tilanteissa vähän taaki. Nykyisen systeemin 46/11-välitystä ei tule käytettyä niin paljoa, että sen mukana roikottaminen olisi perusteltua ja jos isompi eturatas olisi 44-piikkinen 46:n sijaan pystyisi pysymään isolla edessä pykälää nykyistä hiljaisemmissa vauhdeissa. Ikä tekee sen, että muutaman vuoden päästä vauhdit ei ole ainakaan nykyistä kovempia. :D
Cyclocrossariin ottaisin enemmin 1x:n. Lähinnä putsaamisen helpottamisen vuoksi. Krossikisojen jälkityöt on joskus "melko" ärsyttäviä ja kun viime syksy oli poikkeuksellisen mutainen, ajoinkin kaikki kisat 1x1 (38/18).
Ne jotka ovat jääneet vaille elämänkokemusta ja elämyksiä mielenkiintoisesta etuvaihtajasta, hankkikaa Sramin AXS. Tänäänkin lenkillä ensin kieltäytyi nostamasta isolle eturattaalle, sitten heitti ketjun yli kammen päälle. Viisi kertaa peräkkäin. Ja sitten toimi ihan hyvin. Ja kaikki samoilla säädöillä. Mietin sateessa polkiessa, onko minulla enemmän ikävä di2:ta, Campan mekaanista vai 1xää.
Tänäänkin lenkillä ensin kieltäytyi nostamasta isolle eturattaalle, sitten heitti ketjun yli kammen päälle. Viisi kertaa peräkkäin. Ja sitten toimi ihan hyvin. Ja kaikki samoilla säädöillä.
Kuulostaisi olevan suht revasta
3x9 on mahdollinen, Sora-vivut ja Alivio-vaihtajat ja -kammet sopivat yhteen. Tällainen yhdistelmä on esim. Trek 520 (https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/retkipy%C3%B6r%C3%A4t/520/520-disc/p/24000/?colorCode=red):ssa. Siihen voisi vielä vaihtaa 44-32-22 eturattaat, niin saisi oikein pienen välityksen ja välitysalaa tulisi 655%. Kovin pitkiä mäkiä ei täällä Espoossa ole, mutta kun ajaa Pirttimäestä Solvallaan hiekkateitä pitkin on matkalla todella jyrkkiä seinämiä ja 22-piikkinen edessä on ainakin itselle oikein tarpeellinen ja paluumatkalla asfalttitietä on isolle välityksellekin käyttöä.
Tuo alkaa ihan oikeasti kiinnostaa, kun mielessä pyörii droppitankomaasturiprojekti. Vaikka sitten Aceran 3x9 ratastuksella, 42-32-22. Ketjusuojakin tuossa paketissa vakiona herättämässä ihmetystä muun vastavirtaan soutamisen lisäksi!
ONEFORALL25
20.05.2020, 00.15
Ne jotka ovat jääneet vaille elämänkokemusta ja elämyksiä mielenkiintoisesta etuvaihtajasta, hankkikaa Sramin AXS. Tänäänkin lenkillä ensin kieltäytyi nostamasta isolle eturattaalle, sitten heitti ketjun yli kammen päälle. Viisi kertaa peräkkäin. Ja sitten toimi ihan hyvin. Ja kaikki samoilla säädöillä. Mietin sateessa polkiessa, onko minulla enemmän ikävä di2:ta, Campan mekaanista vai 1xää.
https://www.youtube.com/watch?v=26uIPA7IWFs :D
Ne jotka ovat jääneet vaille elämänkokemusta ja elämyksiä mielenkiintoisesta etuvaihtajasta, hankkikaa Sramin AXS. Tänäänkin lenkillä ensin kieltäytyi nostamasta isolle eturattaalle, sitten heitti ketjun yli kammen päälle. Viisi kertaa peräkkäin. Ja sitten toimi ihan hyvin. Ja kaikki samoilla säädöillä. Mietin sateessa polkiessa, onko minulla enemmän ikävä di2:ta, Campan mekaanista vai 1xää.
Tsekkaa rattaanpultit. En lupaa että ratkaisee ongelman mutta sinuna tsekkaisin. Nimim. AXS-mies jolla on kokemuksia
pturunen
20.05.2020, 08.02
Toistaiseksi on 10-42/42T 1x11 riittänyt ja saahan sitä 1x12, jos haluaa. Markkinamiesten mukaan tällä saa täydet 500% (mitä lienee tarkoittaakaan). Vähemmän vipuja ja liikkuvia osia, helpompi putsaus ja kevyempi. No brainer, jos minulta kysytään.
Vähän mä ehkä salaa odottelen, että Campagnolo saisi clutchillisen takavaihtajan aikaiseksi. Nyt kun Chorus-12 toimii jo 11-34-piikkisellä takapakalla, niin puitteet alkaisi periaatteessa olla otolliset ja kun gravel-buumi näyttää jatkuvan, niin luulis, että niillä ei olis varaa jäädä 1x-kelkasta pois kokonaan. Voisin jopa elää vähän vähemmän laajan välitysskaalan kanssa siinä tapauksessa.
Itseä lähinnä 1x11:ssä mietityttää se, että joutuu valitsemaan kaksi kolmesta; tarpeeksi kevyt kevyin vaihde (narureisille), tarpeeksi raskas raskain vaihde (alamäessä myötätuulessa vähän lisävauhtia, eihän reidet muulloin riitä raskaimmalle vaihteelle), tarpeeksi tiheät välitysvaihtoehdot (löytyy itselle sopiva vaihde joka nopeuteen). Nykyiseen pyörään vaihdoin rataspakan tiheämpään (onkohan oikea termi), kun tuntui, että tietyissä nopeuksissa oli aina tarjolla vain liian kevyt tai liian raskas vaihde. Haluaisin kolme kolmesta, niin olenko väärässä, että noita ei voi saada 1x systeemissä jos on kovinkin ronkeli viimeisen kohdan suhteen, omaa heikot reidet, mutta haluaisi edes myötätuulessa päästä kovaa? :)
Edit: jaano, ehkä tuo olisi mahdollista, mutta ainakin Kona Rove ST:n eturatas 40 piikkisenä on itselleni ehkä vähän iso, jos lähden tiheämmän pakan laittamaan taakse. Pitää vähän leikkiä laskurin kanssa lisää. Periaatteessa toivoin, että olisin saanut rajattua vaihtoehtoja pois tällä, kun niitä on liikaa, muttei se sit kuitenkaan tarkemmin asiaa tarkasteltuna tainnut onnistua.
Joo, kyllä se harmittaa, kun myötätuulessa loppuu vauhti kesken.
Minulla kävi eilen juuri näin, kun edessä on talven jäljiltä pienehkö 40 ja takana 11-42. Aikaisemmin oli 44 eturatas, mutta sillä olin maastossa ongelmissa talven lumisissa ylämäissä. Myös renkaan ulkomitta vaikuttaa asioihin, 650b:n pienempi kehä lyhentää välitystä entisestään 700c talvirenkaaseen verrattuna.
Minulle kelpaisi graveliin laajempikin pakka, 10-50 vaikkapa. Sellainen on läskipyörässäkin 12 vaihteisena, ja ihan hyvin toimii :)
Haarukka kiinnostaa kyllä. Ja aftermaketissa mustana. Harmi kun senkin juuri vaihtoi.
Pitihän toi Ritsin haarukka mountseilla tilata. Eipä kauaa ehtinyt vanheta tuo alla oleva Ritsi :( No kaipa sen saa myytyä kunhan tuo uusi saapuu.
Yksi mahdollisuus on lähteä JackOjan tielle ja unohtaa optimikadenssinsa. Esim. 34/14 antaa 80 kadenssilla nopeudeksi 24,48 km/h ja 150 kadenssilla 45,9 km/h. :) Jotenkin kyllä kolmen eturattaan systeemi junnupakalla tuntuu houkuttelevalta...
Yksi mahdollisuus on lähteä JackOjan tielle ja unohtaa optimikadenssinsa.
Olenko minä unohtanut optimikadenssini? Enpä tiennytkään.
Esim. 34/14 antaa 80 kadenssilla nopeudeksi 24,48 km/h ja 150 kadenssilla 45,9 km/h. :) ...
Oletpa veikeä, käytä ihmeessä sitä takavaihtajaa, eihän tuossa ole järkeä.
Vaihdoin mph:n laskurista kmh:ksi ja huomasin, että olin päätynyt "hieman" yläkanttiin nopeuksiin konvertoidessa mph -> kmh. Jaa'a. Houkuttaisi päästä etuvaihtajasta ihan vain selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi eroon, mutta mietityttää miten vanha jäärä taipuu. Puuhasteltuani laskurin kanssa lisää olen sillä kannalla, että kahteen kolmesta on tyytyminen 1x kanssa.
Nyt pitää vaan päättää, että onko houkutus kovempi kuin epäilys ja toisaalta henkisesti varautua keventämään lompakkoa aiottua enemmän, jos joutuu pyörää vaihtamaan "heti saman tien", jos en sitten taivukaan tuohon.
Luultavasti ihmisissä on sekin ero, että joillain vain on kadenssinirsommat jalat? Itse sopeudun ajamaan monelaisella kadenssilla ja koen vaihtelun suorastaan virkistävänä. Tosin silloin kun fillarissa vielä oli kadenssimittari keskiarvo oli lähes aina 94 (muistaakseni, vois toki tarkistaa). Siksi nykyäänkään en seuraa asiaa koska mitä väliä (mulle)?
Tätä lausumaa muistelin.
Huumori on välillä vaikea laji.
Haluaisin kolme kolmesta, niin olenko väärässä, että noita ei voi saada 1x systeemissä--.Et toki vaan ihan oikeassa. Sehän tuossa juuri on pointti että vaihteita on valittavana esim 10-pakalla se 10 kappaletta, entisen 20 tai jopa 30 sijasta. Ihan itse voi valita ne 10 kappaletta välityksiä omaan makuun, mutta jos haluaa 20 tai 30 eri vaihtoehtoa niin 1x ei ole silloin vaihtoehto.
Se, montako välitystä tarvitaan, riippuu aivan täysin mielihaluista ja ajomaastosta. Kovimmat tietysti pärjää yhdellä välityksellä. Painot, kulutuskestävyydet, huollon helppoudet ja muut vastaavat ominaisuudet on täysin sivuseikkoja. Välitykset ja niiden tarve on vaihteiston valinnassa se mistä lähdetään liikkeelle jos pyörällä halutaan myös ajaa eikä vaan ihastella tallissa ja foorumilla.
pturunen
20.05.2020, 20.58
Nyt pitää vaan päättää, että onko houkutus kovempi kuin epäilys ja toisaalta henkisesti varautua keventämään lompakkoa aiottua enemmän, jos joutuu pyörää vaihtamaan "heti saman tien", jos en sitten taivukaan tuohon.
Osa valmistajista tarjoaa 1x kokoonpanon 2x optiolla. Ei tarvitse pyörää vaihtaa, hommaa vaan etuvaihtajan vipuineen.
Nostetaas tää takas etusivulle.
Testasin eilen pikaisesti eTapia. Vakuutti.
Mutta ei kuulemma toimi ihan ideaalisti ilman Sramin omaa flat top -ketjua. Nyt siis oli joku muu ketju Absolute Blackin eturattaan takia, joka taas ei kuulemma toimi flat top -ketjun kanssa. Tyrmääköhän toi nyt sitten Srampagnolo-idean? Toinen asia, mitä vähän jäin miettimään on se, että sähkökahvoissa ne vaihdevipujen melat voisi ehkä olla vähän pienemmät, kun vaihtamiseen ei tarvitse voimaa ollenkaan. Nyt ne vivut on niin isot ja herkkätoimiset, että niihin ehkä epätasaisella ajaessa osuu sormi epähuomiossa ja tulee vahinkovaihtoja sen takia.
Forcen nestelevarit ei sen sijaan aiheuttaneet wau-efektiä. Jarrutehoa ei ollut havaittavasti enempää kuin MiniMotoissa, ei ehkä vähempääkään, eikä tuntumassakaan musta ollut mitään ihmeellistä eroa. Varsinkin etujarrun suhteen ero oli varsin minimaalinen ja tehon suhteen saattaisi kääntyä jopa MiniMoton voitoksi. Takajarrun suhteen kääntynee toisin päin, koska ohutputkisessa rungossa cantitappeihin kiinnittyvä takajarru vähän kärsii siitä, että seatstayt flexaa jarruttaessa.
Kokeilin myöskin Sramin flat top -ketjua Absolute Blackin eturattaan kanssa 1x-kokoonpanossa. Ketju on tosiaan hieman liian kapea asettuakseen kunnolla rattaalle, ja rullatkin on ilmeisesti isommat. Nyt toistaiseksi käytössä on Wolf Toothin eturatas, johon sopii myös flat top -ketju. Yksi kuutioimani vaihtoehto oli käyttää Eagle AXS takavaihtajaa, joka toimii eTap AXS kahvojen kanssa, ja tavallinen 12-spd -ketju ja rattaat käy. Toisaalta Eagle-vaihtaja on turhan kallis, kun tarvetta ei ollut laajemmille välityksille.
JohannesP
24.05.2020, 14.12
Jos Stenu oot vain harkitsemassa vain osasarjan vaihtoa niin kannattaa yrittää hankkia tuollainen Force AXS pyörä pariksi päivää testiin ja ottaa kunnolla tuntumaa. Ehkä pidän liian paljon mekaanisen vaihdetuntumasta, mutta ainakin omat innostuneet fiilikset lähti nopeasti haihtumaan viikon aikana, eikä tuo nyt niin paljoa tuo lisää kuin paremman pään mekaaninen. Lisäksi kallis ja painava. Tosin jos pyörä on kovinkin integroiduilla sisäisillä vienneillä niin tilanne olisi eri.
Vieläkö noissa AXS etuvaihtajissa on muuten toimintaongelmia? Omassa vuokrapyörässä toimi hyvin, mutta vanhemman Redin etapin hylkäsin sen jälkeen, kun näin livenä aivan kieroon väännetyn eturattaan.
...
Mutta ei kuulemma toimi ihan ideaalisti ilman Sramin omaa flat top -ketjua...
Mikä komponentti sen ketjun vaatii? Takavaihtaja?
...aivan kieroon väännetyn eturattaan.
Kyselykerhosta huomenta, onko etuvaihtajassa niin paljon voimaa että vääntää rattaan kieroon vai mistä tämä voi johtua? Shimanon etuvaihtaja on säpäkkä mutta tuskin jaksaisi ainakaan Shimanon omia eturieskoja väännellä mihinkään.
^^ osaatko eritellä tarkemmin, mikä ominaisuus tai mitkä ominaisuudet fiilisten haihtumisen aiheutti? Mulla mahdollisen päivittämisen syy olisi lähinnä vaijereista eroon pääseminen ilman johtojen lisääntymistä.
^ en osaa sanoa tarkemmin, mutta ei kuulemma vaihda ihan niin nätisti kuin pitäisi. Jos johtuu pakasta, niin sitten ongelmaa ei ehkä olisi, koska Srampagnolo-setupissa olisi Chorus-pakka. Mutta on sen verran arvokas kokeilu, että en haluaisi olla ensimmäinen koekaniini, jos ei sitten toimikaan kunnolla. Netistä en ole löytänyt varmaa faktaa siitä, että toimii ja vaikka mekaanisille jarruille tarkoitettua 1x eTap Forcea saakin ihan ok hintaan jo, ei sen luukuttaminen eteenpäin ole varmaankaan ihan helppoa, jos ei sitten toimikaan.
(LJL ehti väliin, ylänuolia liian vähän :))
Kyselykerhosta huomenta, onko etuvaihtajassa niin paljon voimaa että vääntää rattaan kieroon vai mistä tämä voi johtua? Shimanon etuvaihtaja on säpäkkä mutta tuskin jaksaisi ainakaan Shimanon omia eturieskoja väännellä mihinkään.
Tohon tapaukseen en tiedä vastausta, mutta chainsuckin seurauksena eturattaan saattaa huonolla tsägällä saada kieroksi ja mulla on sellainen näppituntuma, että mitä enemmän vaihteita ja kapeampi ketju, sitä herkemmin chainsuckeja syntyy siinä vaiheessa, kun eturattaissa alkaa olla kuraa ja muuta moskaa.
Mulla Chainsuckeja alkoi ajoittain esiintyä, kun vaihdoin 10-Campasta 11-pykäläiseen. Veikkaisin, että osaasyynä on ainakin se, että kun ketjut kapenee, ne myös kevenee ja silloin ketjun paino ei auta irroittamaan sitä eturattaan alapuolelta vaihtaessa ja ketju jää jumittamaan rattaan piikkeihin helpommin. Teoriaa tukee kokemus siitä, että kun Campan 11-vaihteisia ketjuja saa sekä umpinaisina että sellaisina, missä on linkkien sivulevyissä aukko, niin umpinaisilla ja painavammilla chainsuckeja tulee vähemmän. Campan 10-ketju oli melkein yhtä leveä kuin Shimpan 9-ketjut ja 10-vaihteisella Campalla ei mulle tainnut tulla chainsuckia ikinä edes pahimmissa mutakrosseissa.
12-vaihteiset ketjut on vielä kevyempiä, joten jos mun teoria pitää paikkansa, luulisi chainsuckien olevan vielä isompi ongelma 2X12-systeemeissä.
JohannesP
25.05.2020, 09.31
Kieltämättä se Forcenkin etapin vaihteidenvaihto toimi tuon viikon testauksen ajan kuin junan vessa eikä aiheuttanut harmia. En osaa tarkemmin sanoa mikä tuossa alkoi mekaaniselle uskolliselle tökkimään, mutta ainakin vaihtotuntuman tunnottomuus oli yksi iso tekijä. Pienenä miinuksena viive vaihtamisessa. Ajamisesta tuli ehkä liian suorittamista, kun vaihteiden vaihdon suoritti moottori eikä varsinaisesti itse. Mekaanisilla vaihtaessa tulee luonnostaan enemmän esiin sormen liikkeen ja kadenssin yhteensovittamista, jotta vaihtaminen sujuu mahdollisimman kevyesti ja nätisti.
Tilannetta voisi verrata myös manuaali ja automaattivaihteisiin autoihin. Pidän manuaalivaihteisista autoista jos voi keskittyä täysin vain itse ajamiseen, koska tällöin ajamisessa on mukana myös muutakin pientä tekemistä kuin ratin kääntämistä.
Jarrutuntumassa soin ongelma itselleni oli runsas välimatka jarrupalan ja levyn välillä tai joku muu ongelma. Kahvaa sai puristaa puoleen väliin ennen kuin alkoi mitään tapahtumaan. En tutkinut tarkemmin mikä tuohon vaikutti, mutta vuokrafirman mukaan tuohon ei voinut vaikuttaa niin annoin asian olla. Omassa Shimanon ultegrassa tämä tuntuma oli huomattavasti parempi.
Kyselykerhosta huomenta, onko etuvaihtajassa niin paljon voimaa että vääntää rattaan kieroon vai mistä tämä voi johtua? Shimanon etuvaihtaja on säpäkkä mutta tuskin jaksaisi ainakaan Shimanon omia eturieskoja väännellä mihinkään.
Joku chainsuck tämän oli kai aiheuttanut. En olisi itsekkään uskonut etuvaihtan moottorista löytyvän niin paljon vääntöä, mutta eturatas (taisi olla orkkis Sram) oli joku 2-3 cm ulkoneva siitä kohtaa mihin vaihtaja oli puristanut väkisin. Vääntynyt samalla tavalla, kuin pyöreetä kiekkoa alkaa tietystä kohtaa ulkokehää vääntämään kasaan. Luulisi rungon keskiönseudunkin olevan kovilla tuossa kohtaa.
Ymmärrän ehkä pointin. Mä taas ajelen mieluiten yksivaihteisilla juuri siksi, että niiden kanssa ei tarvitse vaihteita tai vaihtamista miettiä lainkaan ja voi vaan keskittyä ajamiseen :) Autoillessa sensijaan myös tykkään manuaalilla ajamisesta enemmän.
Siksi sähkävaihteet hieman houkuttelee.
Vähän ärsyttävää protektionismia ja uusien komponenttien pakkomyyntiä on kyllä se, että sähkövaihdesysteemejä ei ole tehty niin, että ne voisi ohjelmoida toimimaan millä tahansa ratasmäärällä ja minkä tahansa levyisellä pakalla, kun ei sellaisen palikan ohjemointi olisi juuri mitään vaatinut.
JohannesP
25.05.2020, 10.09
Varsinaiseen itse ajamiseen keskittymiseen sähkövaihteet on ihan kiva vaihtoehto. Tuskin kauhean kallis kokeilu on varsinaisten vaihdeosien puolesta jos tuleekin toisiin aatoksiin.
Tosin edelleen hieman kiinnostaa sähkövaihteet niiden helppouden ja vaijerittomuuden takia. En nauti säätämisestä, joten asennuksen jälkeinen unohtaminen houkuttelee, ainakin ensimmäiseen mysteeriseen ohjelmointi tai sähkövikaan.
Raha on ainoa syy olla ilman sähköjä.
Etuvaihtaja toimii paremmin sähköillä.
Chainsuck on kyllä yhtä helvettiä. Tuossa kohtaa jos runttaa, niin hajoaa tasan kaikki voimansiirrosta, tai no ehkä kahva jää ehjäksi.
Ajattelin ostaa kuitukiekot graveliin, niin onkohan nuo tosi leveät kehät, tyyliin 32 mm (25 mm sisältä), fiksu valinta vai kannattaako pysytellä perinteisemmissä 27-28 mm (21-22 mm) leveissä? Tällä hetkellä pyörässä on alla 37c WTB Riddlerit, rungossa on varaa 42mm asti?
^ En tiedä muista, mutta ite olen tykännyt noista leveämmistä kehistä. Täällä siis juurikin tuo 32mm ulk. 25mm sis. En ehkä gravelikäytössä laittaisi 38mm kapeampaa kumia noille. Joku +40mm kumi alkaa olla jo hyvä.
Ja kehän profiilikin kannattaa kenties pitää suht hillittynä. Omissa kehissä 38mm profiili ja 42mm kumin korkeus tekee yhteensä jo 80mm, mikä alkaa kovassa sivutuulessa jo hiukan tuntumaan. Vastaa 55-60mm kehäprofiilia ja 23-25mm maantiekumin yhdistelmää kokonaiskorkeudelta.
^ En tiedä muista, mutta ite olen tykännyt noista leveämmistä kehistä. Täällä siis juurikin tuo 32mm ulk. 25mm sis. En ehkä gravelikäytössä laittaisi 38mm kapeampaa kumia noille. Joku +40mm kumi alkaa olla jo hyvä.
Ja kehän profiilikin kannattaa kenties pitää suht hillittynä. Omissa kehissä 38mm profiili ja 42mm kumin korkeus tekee yhteensä jo 80mm, mikä alkaa kovassa sivutuulessa jo hiukan tuntumaan. Vastaa 55-60mm kehäprofiilia ja 23-25mm maantiekumin yhdistelmää kokonaiskorkeudelta.
Mitkä kehät/kiekot sulla on? Weightweeniesin foorumilla porukka on laittanut +28mm maantiekumejakin noille 32mm kehille ilmeisen hyvällä menestyksellä.
Tuo 22mm sisäleveydellä voisi olla ihan hyvä välimalli itselle, jos tuosta ulkokehän "kapeudesta" (27mm) ei ole merkittävää haittaa esim. tuolla 37mm renkaalla.
Hyvä pointti muuten tuo kehän ja gravelnakin yhteiskorkeus. En tosin tiedä pystynkö silti alle 45mm kehiä ostamaan :p
Täältä löytyy oletettavasti samanlaiset kiekot kuin käyttäjällä misopa (LightBicycle WR38), mulla rengastuksena juurikin Riddler 37c ja toimii hyvin.
Yhdistelmä on mielestäni rauhallinen ja vakaa ajaa tuulesta riippumatta.
Paljon enemmän mä lentelen maantiepyörällä 47mm ja 56mm syvillä kiekoilla kuin nyt mainitulla yhdistelmällä.
Joo, nuo WR38:t on mullakin. Ei noihin nyt paljon vielä tuuli ota. Jotku rajut sivutuulenpuuskat heittelee, mutta se johtuu varmasti paljon muustakin kuin kiekoista.
On varmasti kumikohtaista, miten tuo kehän sisäleveys vaikuttaa kumin ominaisuuksiin. Esim. GK 38/40 sliksin profiili muuttui jo mielestäni liikaa U:n malliseksi, joka teki ajokäytöksestä aavistuksen kantikasta kovilla paineilla ja assulla. Maantiekumit voi olla eri asia tai sitten ei. Sielläkin kehät ovat kovasti levenemään päin. Esimerkkinä Enven ja Zippin uudet kiekot. Aeron kannaltahan tuo leveä kehä on hyvä, vaikka maksimaalista hyötyä ei noilla leveillä kumeilla saakaan, mutta ihan kaikkea ei menetetäkään.
Vaihtui renkaat 43mm Gravelking SK -> 35mm Gravelking SS
Eron kyllä huomaa, kevyempi, rullaavampi, mutta kovempi. Kuvio tuntuu mukavalta näihin teihin ja keleihin, mutta ehkä 38mm olisi mukavampi itselle.
https://live.staticflickr.com/65535/49941476952_d9c7a4740f_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/49896629171_e03e113af7_b.jpg
Yllättävää, ehdinkö ekana..? Tän jälkeen aikalailla kaikki muut onkin setämiespyöriä.
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2020/05/Cannondale-Topstone-Carbon-Lefty-1-1.jpg
https://s14761.pcdn.co/wp-content/uploads/sites/3/2020/05/Cannondale-Topstone-Carbon-Lefty-2021-Gravel-Bike-Review-Test-031.jpg
Hölmön näköinen tuo satulaputken lovi, kun rengas jää noin kauas siitä. Vai onkohan 28 rengastusta varten?
Parran perusteella siinä puolalainen setämies hui-kürvailee.
En tiedä mutta pelastus-stemmi on sen verran yrjis ettei kyllä pystyisi
https://singletrackworld.com/wp-content/blogs.dir/18/files/2020/05/282d4d42-cannondale-my21-topstone-carbon-lefty_tech_photog_cockpit_1-1620x1080.jpg
Tuo sama(?) partatyyppi esiintyy aika monen pyörän promokuvissa. Mikäs tässä oikein on homman juju? Gravel-hommissa pitää olla harrikkaparta?
Tuo sama(?) partatyyppi esiintyy aika monen pyörän promokuvissa. Mikäs tässä oikein on homman juju? Gravel-hommissa pitää olla harrikkaparta?
Sääristä ajellut karvat liimataan superepoksiliimalla leukaan ja laskelmat osoittavat, että watteja säästyy, koska hiekkaa ei mene niin paljon suuhun
Alkaa Trekin päältä ajoasento ehkä pikkuhiljaa löytymään... Vähintään mielenkiintoisen näköinen tuo pyörä alkaa kyllä olemaan, eikä ihan hyvässä mielessä. :eek:
Jalat kun on melko pitkät niin 58 runko ja jakkara taivaaseen. Sitten kun ei ylety jarruihin ja käsivarret kipeytyi, niska kipeytyi jne, niin ohjaamoa on hivutettu pikkuhiljaa lähemmäs ja ylemmäs. Kaikki spacerit steammin alla, 60mm stemmi ylöspäin, tankoakin käänsin viimeisenä vielä hieman takaviistoon joka nyt vei viimeisenkin vähän ulkonäön mitä noilla kahvoilla voi saavuttaa.
Kovasti menee kyllä customi hommiksi sitten kun joskus tuosta alkaa runkoa päivittämään. Saisi BB droppia olla vielä vähän enemmän ja pidempi emäputki, vähän lyhyempi reach isommalla stackilla, mahdollisesti aavistuksen jyrkempi seat tuben kulma tai ainakin inline satulatolppa.
http://imgur.com/MMQI3aT.jpg
^ Huh huh. Olettaen että runko olisi sopiva ja satula oikealla paikallaan, en pystyisi kyllä ajamaan tuolla satulan ja kahvojen kulmalla edes viittä kilometriä. Tuossa ajoasennossa on koko ajan jännityksessä niska, kädet, selkä ja lantio. Satula valuttaa eteen, kahvat kaataa taakse, plussakulmastemmillä ja spacereilla painopiste on niin ylhäällä että ihmettelen jos meno ei tunnu huteralta erityisesti vähänkin mutkikkaammilla hiekkateillä. Mutta kukin omalla tavallaan ja siinä sen sitten huomaa kun ajaa koko päivän, että tuntuuko hyvältä vai pahalta ja tuleeko mistään verta.
^^Vähän hassulta näyttää joo. Mitkä sulla on mitat? Satulasta paha sanoa mitään valuttaako vai ei, koska sen runko voi joustaa tuosta keskeltä.
Jos sen satulan paikka on hyvä, niin sitten suoraa tolppaa tilalle.
Pari juttua, mitä olen itse huomannut: 1) Vaikka ajoasento tuntuu välillä pitkältä eikä alhaalla huvita kahvoilla olla, niin hyvä alaselän ja takareisien venyttely ennen lenkkiä tekee ihmeitä. 2) Reppu selässä pilaa itsellä ajoasennon. Johtuu ehkä... repusta :D
brilleaux
28.05.2020, 07.04
Tuo sama(?) partatyyppi esiintyy aika monen pyörän promokuvissa. Mikäs tässä oikein on homman juju? Gravel-hommissa pitää olla harrikkaparta?
Pienempi paha se parta on kuin ajellut sääret...
Edit:
https://media.giphy.com/media/l0ErFgOht0LZMHjRm/giphy.gif
Alkaa Trekin päältä ajoasento ehkä pikkuhiljaa löytymään...
Tuommoinenhan siitä fillarista tulee, kun yrittää rakentaa roadista maasturia.
Ehkä olisi kannattanut valita niitä maasturimallisia gravelleita jo lähtökohdaksi.
Pienempi paha se parta on kuin ajellut sääret...
Tajusin just, että tuolla jätkällä on ajellut säärikarvat. Varmaan ajellut muna- ja kaikki muutkin karvansa, mutta silti puolimetrinen parta (?) Teoria päättyy.
Joo toi taitaa olla kyllä sen verran räädi, että tällainen karvajalkainen setämieskin kehtais sillä ajella ihan kaikkine karvoineen ;)
https://theradavist.com/2020/05/rebounding-with-the-2020-cannondale-topstone-and-its-all-carbon-lefty-oliver-folk (https://theradavist.com/2020/05/rebounding-with-the-2020-cannondale-topstone-and-its-all-carbon-lefty-oliver-folk)
Käväsinpä ajamassa muutamaa fillaria ja täytyy sanoa, että ainakaan lyhyellä kokeilulla 2x vs 1x ei tuntunut olevan merkityksellinen asia sopivan välityksen löytymisen kannalta. Tietty pidemmällä ajolla asia saattaisi olla toinen, mutta... pidin henkilökohtaisesti Shimanon systeemistä ja vaihtamistuntumasta paljon enemmän ja neste- vs mekaanisissa levyissä oli yllättävän iso tuntuma-ero ja tykkäsin myös nestejarrujen isommista hupuista, vaikka ulkonäkö-puolella en niinkään. Ajamani pyörät olivat Kona Rove ST, Kona Sutra LTD ja Trek Checkpoint ALR 5. Noista 2 ekaa tuntui ajoasennolta omaan makuun selvästi paremmalta, mutta ne vaihteet, tai siis pikemminkin kahvat ja Rove ST:n osalta jarrut päälle. Ja henkilökohtaisesti vierastan terästä. Noooh, Kona Rovestahan löytyy NRB DL malli, jossa alumiinirunko ja kuituhaarukka edessä, Shimanon vaihteet ja nestejarrut, mutten löydä tuollaista kokeiltavaksi omaa kokoani mistään.
Joten katselin Rove ST:n ja NRB DL geometrioiden yhteneväisyyttä ja eroja. Muuten kaikki samoja, paitsi NRB:ssä on pidempi emäputki, lyhyempi haarukka ja matalampi standover height. Jos tulkitsin taulukoita oikein, niin stack, reach jne jne on kaikki samat, eli ajoasento olisi... sama? Vaikuttaako nuo muut erot ajotuntumaan? Muut kuin rungon ja haarukan eri materiaali siis.
Käväsinpä ajamassa muutamaa fillaria ja täytyy sanoa, että ainakaan lyhyellä kokeilulla 2x vs 1x ei tuntunut olevan merkityksellinen asia sopivan välityksen löytymisen kannalta. Tietty pidemmällä ajolla asia saattaisi olla toinen, mutta... pidin henkilökohtaisesti Shimanon systeemistä ja vaihtamistuntumasta paljon enemmän ja neste- vs mekaanisissa levyissä oli yllättävän iso tuntuma-ero ja tykkäsin myös nestejarrujen isommista hupuista, vaikka ulkonäkö-puolella en niinkään. Ajamani pyörät olivat Kona Rove ST, Kona Sutra LTD ja Trek Checkpoint ALR 5. Noista 2 ekaa tuntui ajoasennolta omaan makuun selvästi paremmalta, mutta ne vaihteet, tai siis pikemminkin kahvat ja Rove ST:n osalta jarrut päälle. Ja henkilökohtaisesti vierastan terästä. Noooh, Kona Rovestahan löytyy NRB DL malli, jossa alumiinirunko ja kuituhaarukka edessä, Shimanon vaihteet ja nestejarrut, mutten löydä tuollaista kokeiltavaksi omaa kokoani mistään.
Joten katselin Rove ST:n ja NRB DL geometrioiden yhteneväisyyttä ja eroja. Muuten kaikki samoja, paitsi NRB:ssä on pidempi emäputki, lyhyempi haarukka ja matalampi standover height. Jos tulkitsin taulukoita oikein, niin stack, reach jne jne on kaikki samat, eli ajoasento olisi... sama? Vaikuttaako nuo muut erot ajotuntumaan? Muut kuin rungon ja haarukan eri materiaali siis.
Ihan mielenkiinnosta, mikä tuossa Trekissä tökki eniten? Kävin itsekin koeajamassa sen muutama viikko sitten ja ei oikein herättänyt minkäänlaisia tuntemuksia. Tuntuu kuin olisi laivaa ajanut. Ohjaustuntumaa saisi varmaan muutettua renkaita ja taka-akselin paikkaa muuttamalla, mutta eipä ollut nyt siihen mahdollisuutta ;)
Ei toki ollut mikään paras testipätkäkään, kun 200m asfalttipätkää suhailin eestaas..
Joo toi taitaa olla kyllä sen verran räädi, että tällainen karvajalkainen setämieskin kehtais sillä ajella ihan kaikkine karvoineen ;)
https://theradavist.com/2020/05/rebounding-with-the-2020-cannondale-topstone-and-its-all-carbon-lefty-oliver-folk (https://theradavist.com/2020/05/rebounding-with-the-2020-cannondale-topstone-and-its-all-carbon-lefty-oliver-folk)
Jotenkin kyllä vaan näyttääkin niin väärältä tuo pyörä, että vaikea kuvitella tuollaisella ajavansa :D Ehkä en oo riittävän syvällä tässä gravelissa, että käyräsarvinen maastopyörä tuntuis jotenkin parhaalta vaihtoehdolta.
pturunen
28.05.2020, 20.09
Coloradolaisen "latovalmistaja" Reeb'n anti Graveliin. Tuo käänteinen olut pyörämerkkinä herättää jotain lapsellista omistamishalua, eikä tekelekään ihan rumimmasta päästä ole...
https://reebcycles.com/wp-content/uploads/2020/03/Lickskillet_030220_0001-1.jpg
Ihan mielenkiinnosta, mikä tuossa Trekissä tökki eniten? Kävin itsekin koeajamassa sen muutama viikko sitten ja ei oikein herättänyt minkäänlaisia tuntemuksia. Tuntuu kuin olisi laivaa ajanut. Ohjaustuntumaa saisi varmaan muutettua renkaita ja taka-akselin paikkaa muuttamalla, mutta eipä ollut nyt siihen mahdollisuutta ;)
Ei toki ollut mikään paras testipätkäkään, kun 200m asfalttipätkää suhailin eestaas..
Jaa'a, en tarkemmin silloin miettinyt, mutta joku siinä ei itsellä natsannut yhtään niin hyvin kuin noissa kahdessa Konassa. Siinä asennossa oli jotain, mistä en oikein saa kiinni ja ajokokemus kokonaisuutena oli vähän... epäketterä tms. Liian junamainen. Vaikea kuvailla, mutta jotain ketteryyden tjsp tapaista olisin kaivannut siihen roiman annoksen lisää. Vaikea keksiä termiä, kun ei ihan saa kiinni siitä, millainen ominaisuus sen vahvasti epäkotoisan fiiliksen sai aikaan.
tchegge_
28.05.2020, 20.53
Toi cannari olisi huisi jos olisi tehty käyttäen pohjana vanhaa Super V:tä
http://stonemasoncarver.com/sitebuilder/images/against_signwriting2-450x352.jpg
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Käytiin rouvan kanssa tänään ottamassa vähän tuntumaa täältä pääkaupunnin länsilaidalta katsottuna Itä-Suomen eli Sipoon graveleihin. Knutersintie on just nyt aika hyvillä nimismiehenkiharoilla, joten jos joku haluaa testailla renkaittensa/runkonsa/jousituksensa/jne tärinänvaimennusominaisuuksia, niin siellä on hyvät apajat.
Äkkiä sitten mennyt huonoon kuntoon kun pari viikkoa sitten oli vielä kolme puhdasta uraa. Hyvä pätkä myötätuulessa etelästä pohjoiseen. Ensin kolme kamelinkyttyrää ja sitten vauhdilla kohti Hindsbytä.
Ne jotka ovat jääneet vaille elämänkokemusta ja elämyksiä mielenkiintoisesta etuvaihtajasta, hankkikaa Sramin AXS. Tänäänkin lenkillä ensin kieltäytyi nostamasta isolle eturattaalle, sitten heitti ketjun yli kammen päälle. Viisi kertaa peräkkäin. Ja sitten toimi ihan hyvin. Ja kaikki samoilla säädöillä. Mietin sateessa polkiessa, onko minulla enemmän ikävä di2:ta, Campan mekaanista vai 1xää.
Itsellä teki uutena samaa. Syynä pyörän kasaajan tekemät väärät säädöt. Vaihtaja ei ollut oikeassa linjassa ja rako eturattaaseen oli aivan liian suuri, melkein sentin. Näin sen pitää olla, sanottiin. Joopa joo. Katsoin juutuutista ohjeet miten tuo pitää säätää ja säädin itse ja sen jälkeen on pelittänyt täydellisesti.
Sotanorsu666
30.05.2020, 20.58
Vaihteet: 2x12
Eturattaat: SRAM Force AXS 48/35T
Kasetti: SRAM Force 10-33T 12speed
Ketju: SRAM Force 12 speed
Etuvaihtaja: SRAM Force eTap AXS
Takavaihtaja: SRAM Force eTap AXS
Vivut: SRAM Force eTap AXS HRD
Jarrut: SRAM Force AXS, Centerline (140/160)
Tanko: 3T SuperErgo Team Stealth
Kannatin: 3T Apto Team Stealth
Satulatolppa: 3T Zero Team Stealth
Satula: Fizik Antares
Kiekot: DT Swiss GR 1600 27,5"
Renkaat: Schwalbe Thunder Burt
Niin se vaan menee.. Kävin torstaina kivijalassa Orbea Terra M21 ketjun vaihdossa ja pienen natinan paikantamisessa. Natinaa ei löytynyt, joten se todennäköisesti tuli polkimista/klosseista, minkä seuduilta se ajon aikana kuuluikin.
Tuli aika kallis ketjun vaihto, kun Orbea on nyt jo myyty uudelle omistajalle ja tuollaisella speksillä on uusi pyörä tulossa ensi viikolla. Runko ja haarukka jätetty pois tuosta tarkoituksella. Laitetaan sitten kuvaa vaikka kun pyörä on virallisesti minun omistuksessa.
^tankovalinta on hyvä :)
Laitoin omaan Assperoon 44cm leveän ja rokkaa hienosti.
Niin se vaan menee.. Kävin torstaina kivijalassa Orbea Terra M21 ketjun vaihdossa ja pienen natinan paikantamisessa. Natinaa ei löytynyt, joten se todennäköisesti tuli polkimista/klosseista, minkä seuduilta se ajon aikana kuuluikin.
Tuli aika kallis ketjun vaihto, kun Orbea on nyt jo myyty uudelle omistajalle ja tuollaisella speksillä on uusi pyörä tulossa ensi viikolla. Runko ja haarukka jätetty pois tuosta tarkoituksella. Laitetaan sitten kuvaa vaikka kun pyörä on virallisesti minun omistuksessa.
Openilla sipoonkorpeen rypemään. Tuohon varmaan menee ne ISPitkin talvella. Just hyvä rospuutto ajan työmatkafillari :)
Saadaanko Exploro-kerhoon vahvistusta?
Saadaanko Exploro-kerhoon vahvistusta?
Olinkin juuri kirjottamassa, että kun LJL hokaa tuohon openiin menevän ihka oikeat maasturin renkaat...
#kassakonekiliseetonitoni
Sotanorsu666
30.05.2020, 22.11
^ Ei mahdu ISP:t joten talvet mennään vielä BMC:n crossarilla ja taittuvakylkisillä gravdaleilla ja kun ne on loppu, niin sitten alle vaihdetaan kellarista qriswoldit.
Olis ollut kannattavaa vaihtaa ketju vaan ite :cool:
#kassakonekiliseetonitoni
Aijaijai. Koomista, ellei jopa kosmista, on joka tapauksessa se, että sanottu vaihtoehto tulee kuitenkin halvemmaksi kuin rakentaa pyörä itse alelaarirunkoon.
Saadaanko Exploro-kerhoon vahvistusta?
Eikun Kermit-kerhoon :)
Kyllä tolla Nuuksiossa rypisi. Ihmetyttää kyllä vähän, että miksiköhän alkuperäinen omistaja on pistänyt kiertoon.
https://www.tonitoni.fi/assets/shop/images/items/d0/d0b62a21b3623bb945376522a9112ff5.jpg
^ Wau! Kun Exploron satulatolppa antautuu viidennen kerran niin voisin kokeilla seuraavaksi OpenOfficea :)
Sotanorsu666
31.05.2020, 08.59
Eikun Kermit-kerhoon :)
Kyllä tolla Nuuksiossa rypisi. Ihmetyttää kyllä vähän, että miksiköhän alkuperäinen omistaja on pistänyt kiertoon.
https://www.tonitoni.fi/assets/shop/images/items/d0/d0b62a21b3623bb945376522a9112ff5.jpg
Vaihtoi puolet kalliimpaan Upperiin :D
^Juuh, melkoista erotiikkaa!
Vaihtoi puolet kalliimpaan Upperiin :D
Kovemman luokan harrastaja, tai ei pulaa pikkurahasta :D
Oliko tuossa 27,2mm tolppa? Mulla on tuossa ylimääräisenä yksi Mcfk:n tolppa ja mietin myyntiä, mutta oikeastaan voisinkin sen pitää pahan päivän varalle :rolleyes:
^Hieno fillari. Kertoilepa sitten täällä fiiliksiä. Miten paljon jää tilaa Thunder Burtin ja etuvaihtajan välille?
Kun Exploron satulatolppa antautuu viidennen kerran niin voisin kokeilla seuraavaksi OpenOfficea :)
Saikos ne jotenkin kehitettyä tuota paremmaksi vai onko uusissa edelleen samaa antautumisongelmaa? Ei sillä, että tässä nyt olis ihan äkkiä mitään pyörää ostamassa, mutta sanonpahan vaan, että tuo sini-harmaa Exploro Pro on aikalailla silmäämiellyttävän näköinen. Ainakin kuvissa. Liikkeeseen ei varmaan kannata lähteä katselemaankaan, ettei käy kuten Sotanorsu666:lle.
^^^^^Kuvassa 650b kiekot / renkaat?
pturunen
31.05.2020, 10.14
Uskon tähän ketjuun ja siksi kysynkin täällä, että moniko on hankkinut 650b-kiekkosettiä mankeliin ja jos olette niin onko näkemystä lisäarvosta talvikäytössä tai muusta rapeammasta ajosta?
Saikos ne jotenkin kehitettyä tuota paremmaksi vai onko uusissa edelleen samaa antautumisongelmaa?
Mä sain uudenmallisen tolpan antautuneen tilalle, eikä se ole vielä antautunut. Muuta en osaa sanoa. Italiaanojen kanssa on opittava elämään hetkessä.
Dieselman
31.05.2020, 12.39
Tuo Garminin takatutka on osoittautunut jokaisen euron arvoiseksi. Uskaltaa soratiellä ajaa keskemmällä, paremmalla ajouralla, ilman pelkoa että auto yllättää takaa. Ainut huonopuoli on se, että kun satulatolppaa on näkyvissä vain tuon verran, ei tuohon oikein saa isompaa satulalaukkua. Pieni runkokoko vielä blokkaa käytännössä runkolaukutkin jos aikoo juomapulloja operoida ajaessa.
Ei taida juuri muuta vaihtoehtoa jäädä kuin tankolaukku tai reppu jos enemmän aikoo tavaraa ottaa mukaan.
https://flic.kr/p/2j7oheChttps://live.staticflickr.com/65535/49955360422_9e2a9a0694_c.jpg (https://flic.kr/p/2j7oheC)
Uskon tähän ketjuun ja siksi kysynkin täällä, että moniko on hankkinut 650b-kiekkosettiä mankeliin ja jos olette niin onko näkemystä lisäarvosta talvikäytössä tai muusta rapeammasta ajosta?
Mulla ollut alusta asti 650b ja sopivia nastarenkaita ei ole vielä löytynyt. Eli liukkailla keleillä fillari pysyy tallissa. Mutta sitten taas alle mahtuu myös WTB 2.1" Nanot, jotka on ollut mutaisilla keleillä oikein mukavat.
https://bikerumor.com/2020/05/28/all-new-sr-suntour-vrx-gravel-suspension-forks-40-60mm-smooths-any-adventure/
Näistä ei ollut vielä puhetta mutta kohta niitä saa, nimittäin 500€ Gravel-pyöriä Suntourin pomppukepeillä ja suoratankoisina :D Toki ei varmaan kyseisellä keulalla mutta äkkiäkös jonkun niistä 60mm keulista rebrandaa gravel-käyttöön. Niitähän voisi vaikka nimittää Gravel-hybrideiksi...
Tuo Garminin takatutka on osoittautunut jokaisen euron arvoiseksi. Uskaltaa soratiellä ajaa keskemmällä, paremmalla ajouralla, ilman pelkoa että auto yllättää takaa.
Aivan ehdoton varuste myös minulle. Aina käytössä pl. 100% kelvilenkit (niitä tosin ei ole kuin rospuuttoaikana muutama).
Revoltissa jää satulatolppaa näkyviin sen verran, että menee helposti tuollaisen medium-kokoisen satulalaukun kanssa. Voihan tuon kiinnittää tarvittaessa vaikka satulalaukkun perään, jos siinä on sellaiselle klipsille paikka mihin saa vaikka valon tms. Minä kokeilin tuota patenttia Topeakin ison satulalaukun kanssa ja toimi hyvin. Kiinnikkeenä toimi Wahoon stemmikiinnitykseen tarkoitettu pidike, jonka kiinnitin nippusiteillä tuohon satulalaukun lenkkiin.
Itsellä teki uutena samaa. Syynä pyörän kasaajan tekemät väärät säädöt. Vaihtaja ei ollut oikeassa linjassa ja rako eturattaaseen oli aivan liian suuri, melkein sentin. Näin sen pitää olla, sanottiin. Joopa joo. Katsoin juutuutista ohjeet miten tuo pitää säätää ja säädin itse ja sen jälkeen on pelittänyt täydellisesti.
Kiitos vinkistä, pitää säätää - tai itse asiassa asentaa - etuvaihtaja uudelleen.
Mä kokeilin hetken noita 650b kiekkoja 47mm vittorian terreno zerojen kanssa. Maantiellä hitaat, ylämäissä runtatessa tuntuu että rengas uppoo sentin maan sisälle. Löllöt olivat ja todella mukavat ajaa, mutta en vaan keksinyt missä ne toimisi 700c & ~40mm kumia paremmin. Gravelillä varmaan suoraan ajaessa voi olla jonkun mielestä mukavampi. Mutta tämän saman ajaa myös 700c kiekko. Ja täytyy sanoa että ite kyllä pidän siitä, että tunnen vanteella/ohjauksella mitä siellä renkaan alla on. 650b teki tästä myös hieman tunnotonta. Möin siis pois tän kiekkosetin ja palasin 700c luokkaan 40mm kumeilla.
Vaihtoi puolet kalliimpaan Upperiin :D
Onneks olen setämies, niin ei pääse tulemaan tommosia tarpeita.. :)
Kävin tänään rusentamassa 104km väärinpyöräilyt Kirkkonummella (löytyi kyllä oikein kivoja oikeinpyöräilyosuuksiakin) ja täytyy sanoa että en uskaltaisi ajaa millään kalliimmilla/heppoisemmilla aerokehillä kuin Mcarbonin atominkestävillä. Tänäänkin Meikossa hieroin siihen malliin kiviin niitä että olisi tarvinnut olla ruskeat housut jos 2500€ Zipit olisivat kokeneet saman kohtalon. Positiivista oli se etten ajanut yhtään rengasrikkoa eikä tikkoja tarvittu. Tilasin just lisää tikkoja.
Tuo ylempänä mainittu Orbea Terra kotiutui tänne perjantaina ��
Lupaan parkkeerata sen LJL:n Exploron viereen, kunhan toimistolle taas kannattaa tulla. (Ainakin siellä kellarissa on aina yksi epäilyttävän samannäköinen Exploro Shimanon sähkövaihteilla ��)
Ainakin siellä kellarissa on aina yksi epäilyttävän samannäköinen Exploro Shimanon sähkövaihteilla
It wasn't me, it was the other guy ;) Korona julistetaan firmassa päättyneeksi ehkä jouluna, joten silloin siis :D
Onnea uudelle pyörälle!!
Sotanorsu666
01.06.2020, 08.07
Oliko tuossa 27,2mm tolppa? Mulla on tuossa ylimääräisenä yksi Mcfk:n tolppa ja mietin myyntiä, mutta oikeastaan voisinkin sen pitää pahan päivän varalle :rolleyes:
Taitaa olla joo ihan normaali pyöreä 27,2mm tolppa. Perse ei kyllä kestä vaihdella yhtään osia hetkeen, joten pidä vaan varatolppana :)
^Hieno fillari. Kertoilepa sitten täällä fiiliksiä. Miten paljon jää tilaa Thunder Burtin ja etuvaihtajan välille?
Sen verran vähän, että tuo alkaa olemaan maksimileveys taakse.
^^^^^Kuvassa 650b kiekot / renkaat?
On juu.
Uskon tähän ketjuun ja siksi kysynkin täällä, että moniko on hankkinut 650b-kiekkosettiä mankeliin ja jos olette niin onko näkemystä lisäarvosta talvikäytössä tai muusta rapeammasta ajosta?
Minä olen hankkinut ja nyt tuo uusi Open Up tulee valmiiksi 650b kiekoilla. Itse tykkään ajella leveämmällä isolla ilmatilalla olevalla kumilla, koska mukavuus on ihanaa ja ei mulla gravelilla ole ikinä kiire mihinkään. Talvikäytöstä ei ole kokemusta ja vielä toistaiseksi vähän heikko tuohon kiekkokokoon on nastarengastarjonta, mutta tähänkin on käsittääkseni tulossa muutos.
Taitaa olla joo ihan normaali pyöreä 27,2mm tolppa. Perse ei kyllä kestä vaihdella yhtään osia hetkeen, joten pidä vaan varatolppana :)
Open huutaa kyllä kuitukiekkoja, mutta hetki on tunnetusti lyhyt aika :)
Sotanorsu666
01.06.2020, 08.37
Open huutaa kyllä kuitukiekkoja, mutta hetki on tunnetusti lyhyt aika :)
On ne mielikuvissa käynyt jo allakin :D Tämän kuun palkkaan tulisi kyllä kesälomarahat ja elokuun alkuun veronpalautukset..
Kuinka leveä Thunder Burt on vanteella?
Huomasinpa muuten, että 650b GravelKing SK 48mm on 3T:n vanteella (sisäleveys 24 mm) reiluhkot 52 milliä. Eipä kannatakaan paljoa paksumpia kumeja enää etsiä, vaikka vähän olin meinannut. Puolisen senttiä on Exploron alahaarukan ja kumin välissä rakoa tällä hetkellä, per puoli.
Sotanorsu666
01.06.2020, 08.54
Kuinka leveä Thunder Burt on vanteella?
Huomasinpa muuten, että 650b GravelKing SK 48mm on 3T:n vanteella (sisäleveys 24 mm) reiluhkot 52 milliä. Eipä kannatakaan paljoa paksumpia kumeja enää etsiä, vaikka vähän olin meinannut. Puolisen senttiä on Exploron alahaarukan ja kumin välissä rakoa tällä hetkellä, per puoli.
Pyörä on vielä kaupassa ja kaupan omistuksessa, joten ei pääse mittailemaan.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.