PDA

Näytä tavallinen näkymä : Mistä vauhtikestävyyttä pyöräilyyn



kristian
08.03.2012, 21.34
Olisiko hyviä treenivinkkejä vauhtikestävyyden kehittämiseksi maantiepyöräilyn parissa?

Jussi
09.03.2012, 08.47
Muistankohan mä tän nyt oikein... eli "specifity, SPECIFITY, SPECIFITY". Tai suomeksi, treenaa sitä missä haluat parantua. Loppu on vaan ajanhallintaa ja rasituksen säännöstelyä. Kovemmista treeneistä olen ajatellut, että sitten on sopivan kova kun ei haittaa seuraavaa kovaa treeniä. Ja todella kova on sopivan kova silloin kun haluaa luovuttaa.

kh74
09.03.2012, 10.33
"Joona Laukan treenikoulu".
http://www.fillari-lehti.fi/Fillarilehti/Jutut.aspx

Siinä olis entisen ammattipyöräilijän näkemystä aiheesta . On siellä vauhtikestävyysikin huomioitu.

Jos ei jaksa lukea ja opiskella mitään niin ajaa aina vähän itteään kovempikuntoisten kanssa niin kyllä se siitä.

eeppi
09.03.2012, 11.56
Treenivinkit löydät varmaan muualta ja moni varmaan vielä vastaakin, mutta yhdestä asiasta en malta olla muistuttamatta. Älä aja pelkkää VK:ta! Ei vaikka kuinka pitäisi juuri sitä kehittää. 10 tuntia kevyttä VK:ta (monen kuntoilijan ainoa treenivauhti) viikossa ja kehittyminen tapahtuu tiettyyn pisteeseen nopsasti, mutta sen jälkeen tyssää siihen. Forever.

rantanr
09.03.2012, 14.03
Juoksu- ja hiihtovalmennuksesta tiedän jotain, että siltä pohjalta arvailen/vastaan.

Tunnin lenkki täysillä on hyvä vk-harjoitus. Tunnin kun vetää täysillä, syke on hyvin lähellä anakynnystä. Tietysti pyöräilykunnon pitää olla hyvä, että tähän pystyy. Helpompi ja lähes yhtä tehokas tapa on pilkkoa harjoitus 5-10 minuutin pätkiin.

Luonnollisesti muunkin harjoittelun pitää olla suunnitelmallista.

PatilZ
09.03.2012, 14.14
Vauhtikestävyysalue (seuraava pienin varauksin, koska näistä käsitteistä ei ole olemassa konsensusta) sijaitsee suurinpiirtein aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä. Näiden määrittely jollakin tavalla antaa tarkkuutta kuormituksen säätelyyn, mutta ei se harjoittelu siitä kiinni ole. Parasta olisi tietenkin, että käytössä on tehoa mittaava härveli, jolloin kuormitus on tarkkaan arvioitavissa. Sykemittarikin käy, mutta pitää muistaa, että se mittaa sydämen reaktiota kuormitukseen, mikä tapahtuu aina viiveellä. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla se, että vauhtikestävyysalueella ollaan, kun alkaa jo vähän hengästyttämään eikä keskustelu suorituksen aikana ole enää erityisen mukavaa (enkä tarkoita psykologisena ilmiönä). Anaerobinen kynnys on suurinpiirtein sellaisessa tehossa, jota pystyy maksimissaan ylläpitämään noin tunnin (juu ja ihan tietoisesti nämä epämääräistävät ilmaisut laitoin).

VK-alueen alapäässä suorituksen pituus on pitempi ja yläpäässä siis lyhyempi. Itse suosin (ja ymmärtääkseni myös kenialaiset kestävyysjuoksijat) vk-alueen yläpäätä eli 85-105% anaerobisesta kynnyksestä.

Pääasiallisin harjoitusmuotona intervallit. Vauhtikestävyysintervalleissa edetään kunnon kehittyessä progressiivisesti: ensin lisätään vetojen lukumäärää ja sitten kestoa ja sitten taas lukumäärää jne.

85-95% veto/vedot voivat yltää yli tuntiin, turvallinen lähtökohta on esim. 2x20min
95-100% vedoissa voisi lähteä liikkeelle 2x10min sitten 3x10 -> 4x10min -> 2x15 -> 3x15 -> 2x20, joka on vähän kuin "golden standard" ja oikein tehtynä jo aika napakka harjoitus

VK-treenien oikea tekeminen edellyttää jatkuvaa testaamista, jos käyttää tehomittaria, sykerajat pysyvät samoina.

Annosteluna max 3/ vko

Yllä oleva on vain yksi näkemys asiaan.

OJ
09.03.2012, 14.41
10-60 minuutin vetoja yhteensä 1-3 tuntia viikossa 6-12 viikon ajan riittävällä levolla, niin pitäisi huomata jotain kehitystä varsinkin jos ei ole aikaisemmin treenannut VK:ta.

rantanr
09.03.2012, 15.12
Vauhtikestävyysalue sijaitsee suurinpiirtein aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä.
Näinhän se on. Monet sanovat vk-alueen alareunalla tapahtuvaa harjoittelua roskakilometreiksi. Näin minäkin ajattelen. Harjoituksella pitää aina olla jokin tavoite. En tiedä, mitä harjoitusvaikutusta tavoitellaan "kevyellä vk":lla.

Lasol
09.03.2012, 15.32
Vauhtikestävyysalue (seuraava pienin varauksin, koska näistä käsitteistä ei ole olemassa konsensusta) sijaitsee suurinpiirtein aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä. Näiden määrittely jollakin tavalla antaa tarkkuutta kuormituksen säätelyyn, mutta ei se harjoittelu siitä kiinni ole. Parasta olisi tietenkin, että käytössä on tehoa mittaava härveli, jolloin kuormitus on tarkkaan arvioitavissa. Sykemittarikin käy, mutta pitää muistaa, että se mittaa sydämen reaktiota kuormitukseen, mikä tapahtuu aina viiveellä. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla se, että vauhtikestävyysalueella ollaan, kun alkaa jo vähän hengästyttämään eikä keskustelu suorituksen aikana ole enää erityisen mukavaa (enkä tarkoita psykologisena ilmiönä). Anaerobinen kynnys on suurinpiirtein sellaisessa tehossa, jota pystyy maksimissaan ylläpitämään noin tunnin (juu ja ihan tietoisesti nämä epämääräistävät ilmaisut laitoin).

VK-alueen alapäässä suorituksen pituus on pitempi ja yläpäässä siis lyhyempi. Itse suosin (ja ymmärtääkseni myös kenialaiset kestävyysjuoksijat) vk-alueen yläpäätä eli 85-105% anaerobisesta kynnyksestä.

Pääasiallisin harjoitusmuotona intervallit. Vauhtikestävyysintervalleissa edetään kunnon kehittyessä progressiivisesti: ensin lisätään vetojen lukumäärää ja sitten kestoa ja sitten taas lukumäärää jne.

85-95% veto/vedot voivat yltää yli tuntiin, turvallinen lähtökohta on esim. 2x20min
95-100% vedoissa voisi lähteä liikkeelle 2x10min sitten 3x10 -> 4x10min -> 2x15 -> 3x15 -> 2x20, joka on vähän kuin "golden standard" ja oikein tehtynä jo aika napakka harjoitus

VK-treenien oikea tekeminen edellyttää jatkuvaa testaamista, jos käyttää tehomittaria, sykerajat pysyvät samoina.

Annosteluna max 3/ vko

Yllä oleva on vain yksi näkemys asiaan.

Hyvä ohje.

Ite tein viime kesänä 3x10min. 50km lenkki. alussa lämpöö reilu 10km ja lopussa jäähdyttelyy. Tosin kerran viikossa vaan ajoin näin. 3x/vko on aika paljon koska vk/maukka reenit pitäs tehdä levänneeseen lihakseen suuremman hyödyn saadakseen. Peekoota voi junnaa väsyneeseen lihakseenkin.

kristian
11.03.2012, 10.12
Hyvä ohje.

Ite tein viime kesänä 3x10min. 50km lenkki. alussa lämpöö reilu 10km ja lopussa jäähdyttelyy. Tosin kerran viikossa vaan ajoin näin. 3x/vko on aika paljon koska vk/maukka reenit pitäs tehdä levänneeseen lihakseen suuremman hyödyn saadakseen. Peekoota voi junnaa väsyneeseen lihakseenkin.

Itsekin juoksusta enemmän ymmärtävänä pitäisin tätä riittävän simppelinä "nyrkkisääntönä". Tosiaan 3 VK-treeniä viikossa vaikuttaa melko kuluttavalta. Tuollaisilla treenimäärillä olen kertaalleen saanut itseni ylikunnon partaalle joitakin vuosia sitten ... juoksemalla siis. Voisin kuvitella, että 30 - 50 min:a siellä keskustelu-ei-enää-kiinnosta -alueella ajaisi hyvin asiansa. 3x10 min:n vedot saattaisin ehkä ajaa hieman kovempaakin.

rhiisto
11.03.2012, 10.25
Monet juoksijat tykkäävät tehdä lyhyempiäkin vetoja, esim 5*1000m ja 10*400m ovat luullakseni suosittuja. Tältä pohjalta tuntuu kummalliselta tehdä 10min vetoja siellä 95-100% alueella. Eikö lyhyempi veto ja enemmän toistoja olisi parempi? Itse olen vetoja tehnyt myös esim. 5*3min pyörällä. Tai sinnepäin, kun yleensä olen tehnyt nämä nousemalla Malminkartanon nyppylää ylös. Myös pk-lenkin lopuksi voisi ottaa kirin, ymmärtääkseni tämä ei pilaisi harjoituksen tarkoitusta, mutta ainakin juoksupuolella sen hyötyyn tunnutaan uskovan.

Tunti täysiä on minunkin mielestäni hyvä harjoitus. Laskennallisesti voi olla että vedoilla saadaan enemmän tuloksia, mutta tunnin ajossa on jotain miellyttävää yksinkertaisuutta, joka ainakin mua viehättää.

PatilZ
11.03.2012, 10.43
Riippuu mitä ajatellaan sanalla "täysillä" tai lukuarvovälillä 90-100%.

Jos 100% tarkoittaa teholtaan 100% anaerobisesta kynnyksestä, niin 10 min veto on hyvä aloitus, mutta loppujen lopuksi erittäin lyhyt veto.

3 min vedot ei sitten (sanan ahtaimmassa merkityksessä) kehitä vauhtikestävyyttä tai vain osittain. Nyt ollaan jo maksimikestävyyden alueella (tai pitäisi olla). Jos vetää vk-alueella 3 min vetoja, voi jättää nekin vetämättä. Tuo aika ei vain ole riittävä saamaan aikaan adaptiivisia muutoksia.

Josta päästään viikkoannosteluun: 3x vko vk:ta ei sinänsä voi johtaa ylikuntoon vaan riippuu aina muusta harjoittelusta ja kuormituksesta. Samoin tuota annosteltuna voi vetää halutessaan vaikka vuoden ympäri.

3x vko maksimikestävyysharjoituksia saa nopeasti esille kuntohuipun, jota ei voi pitää yllä määrää sä pitempää. En suosittele pitkäaikaiseen käyttöön.

Mikäli harjoittelun/valmennuksen perustiedot ovat käsitteiden, fysiologian ja jaksotuksen osalta hatarat, suosittelen joko a) valmentajaa tai b) alan kirjallisuuteen perehtymistä (useampaan kuin yhteen) varsinkin, jos harjoittelee tavoitteellisesti.

Yllä oleva on edelleen vain yksi tulkinta harjoittelusta, valmennuksesta ja ihmisen fysiologiasta.


Sent from my iPhone using Tapatalk

kristian
11.03.2012, 10.46
Tonnin vedot juoksen yleensä siellä anaerobisen ja maksimin rajoilla tai vähän alle. 10 min vedot anaerobisen puolella, mutta ei sentään 95-100 alueella, koska se on jo maksimissa. Samat periaatteet pätee varmaan juoksuun ja pyöräilyyn, mutta lähinnä minua kiinnostaa ihan esimerkkien valossa, että minkälaisilla treeneillä ja kuinka usein kokeneemmat pyöräilijät vauhtiaan kehittää.

rhiisto
11.03.2012, 10.59
Joo, suunnilleen samaan tyyliin skinandbonesin kanssa olen noita vetoja juoksussa tehnyt. Ja kolme kertaa viikossa vk:ta en ole tehnyt, mutta voihan se toimiakin. Esim. Janne Holmenin tekemissä harjoitusohjelmissa on huomattavan paljon nimenomaan kovavauhtista treeniä. Tosin niissä ei pahemmin sykerajoihin tai aerobisiin/anaerobisiin/mk alueisiin puututa.

Oletko lukenut esim. Olli Miettisen blogia? (http://ollimiettinen.blogspot.com/) Sieltä reunasta harjoitusfilosofiani, hyvin kirjoitettua ja perusteltua tekstiä. Ja ilmeisen hyvin toimii, kun suhteellisen pienillä vuosituntimäärillä voi olla Suomen huipulla.

OJ
11.03.2012, 18.05
Pyörällä pystyy kyllä tekemään kolme VK-treeniä viikossa ilman isompia ongelmia vaikka joutuisi käymään töissä itsensä elättääkseen. Mun nyrkkisääntönä on, että vähintään kaksi lepopäivää per viikko pitää olla, niin ei ihan heti mene touhu överiksi...varsinkin kun määrät ovat pieniä. Väittävät, että vähintään 12 minuuttia pitäisi olla VK-vetojen pituus ja omalla kohdalla olen kuvitellut huomanneeni, että 2 x 20' olisi aikalailla minimi.

Mun "peruskuntokausi" koostuu pääosin 2-3 x 20' VK-vedoista ja 45-60 minuutin kevyistä VK-vedoista. Keväällä sitten 5x 4-5' vetoja 1-2 kertaa viikossa. Kerran viikkoon yritän tehdä PK:ta tai ainakin yli 2 h treenin vaikka sitten vähän kovempaa...tosin talven synkimpinä päivinä tämä on vähän tiukassa. Kovaahan mä en tälläkään treenillä mene.

Lasol
12.03.2012, 15.19
Pyörällä pystyy kyllä tekemään kolme VK-treeniä viikossa ilman isompia ongelmia vaikka joutuisi käymään töissä itsensä elättääkseen. Mun nyrkkisääntönä on, että vähintään kaksi lepopäivää per viikko pitää olla, niin ei ihan heti mene touhu överiksi...varsinkin kun määrät ovat pieniä. Väittävät, että vähintään 12 minuuttia pitäisi olla VK-vetojen pituus ja omalla kohdalla olen kuvitellut huomanneeni, että 2 x 20' olisi aikalailla minimi.

Mun "peruskuntokausi" koostuu pääosin 2-3 x 20' VK-vedoista ja 45-60 minuutin kevyistä VK-vedoista. Keväällä sitten 5x 4-5' vetoja 1-2 kertaa viikossa. Kerran viikkoon yritän tehdä PK:ta tai ainakin yli 2 h treenin vaikka sitten vähän kovempaa...tosin talven synkimpinä päivinä tämä on vähän tiukassa. Kovaahan mä en tälläkään treenillä mene.

Kukin tyylillään, kuulostaa kovin tehopainotteiselta. Toki kuntoilijan harjottelu saa ollakin paljon tehopainotteisempaa ku ammattilaisen. Silti liikaa tehoja omaan makuun.

Ens keskiviikkona lähen pyörän kanssa espanjaan reiluks kolmeks viikoks ja valtaosa lenkeistä lepposaa peekoota. Tosin siellä ajetaan joka päivä joten levätä ei kerkeä ja täten tehoreeni ei uppoo jalkoihin vaikka sitä takois. Voi olla että sadepäivän sattuessa (lepo) seuraavana päivänä ajaiskin jotain mäkivetoja, mutta valtaosa peekoota. Sitten kun suomeen palaan ni alan ajaa vk:ta ja maukkaakin (harvoin). Eli ajan pohjat kuntoon ja siihen päälle tehoa sitten. En tiedä onko oikee tapa. Sen olen kuullut että (pre season) harjotusleirillä ollessaan kestävyysurheilijat ei tee tehoja juuri ollenkaan just sen takia että lihas on väsymystilassa jatkuvasti. valmistavat leirit (esim mm kisoihin) on erilaisia tottakai.

OJ
13.03.2012, 13.39
Kukin tyylillään, kuulostaa kovin tehopainotteiselta. Toki kuntoilijan harjottelu saa ollakin paljon tehopainotteisempaa ku ammattilaisen. Silti liikaa tehoja omaan makuun.
Nimenomaan. Kun aika on kortilla, tai mun tapauksessa touhuan kaikkea turhaa ajallani, niin ei välttämättä ole aikaa tehdä sellaisia määriä, että PK-purisi mitenkään erityisesti jos on harjoitellut pikkuisen aikaisemminkin. Asiaa olen kuullut selitettävän niin, että jos ei ehdi tekemään määrää, niin tehoista ei kannata aloittaa treeniajan karsimista. Jos ei ehdi tekemään 18 tuntia viikossa, joista 2 tuntia on jonkinlaatuista VK:ta, niin ei välttämättä kannata pudottaa kokonaistunteja 10 tuntiin ja VK:ta 0,5 tuntiin. On parempi pitää VK 2 tunnissa ja puolittaa PK tunnit.

Väittäisin, että 10 tunnilla mennään aika kovaa kunhan on edes jonkinlainen lahjakkuus kyseessä ja ehtii käymään töissä ja elelemään perhe-elämääkin.

jaska
22.03.2012, 10.11
Joo, tuota ala-VKta on perinteisesti pidetty aika turhana alueena. Toisaalta osa valmentajista, mm. Joe Friel, uskoo, että ko alueen hinkkaaminen kehittää PKta ja erityisesti kokeneemmilla, joilla PK-kynnyksellä treenaaminen ei enää juuri kehitä.

Pyörä imaami
27.04.2012, 17.31
Näinhän se on. Monet sanovat vk-alueen alareunalla tapahtuvaa harjoittelua roskakilometreiksi. Näin minäkin ajattelen. Harjoituksella pitää aina olla jokin tavoite. En tiedä, mitä harjoitusvaikutusta tavoitellaan "kevyellä vk":lla.

Mihin perustuu fysiologisesti juuri nuo "roskakilometrit"??? Itselle ei avaudu, miten voisi vk-alareunan käyttö olla kehittämättä. Juuri tuota osa-aluetta mitä joskus tarvitaan, esim. vetovuorolla ryhmäajossa...

rantanr
27.04.2012, 18.26
Mihin perustuu fysiologisesti juuri nuo "roskakilometrit"??? Itselle ei avaudu, miten voisi vk-alareunan käyttö olla kehittämättä. Juuri tuota osa-aluetta mitä joskus tarvitaan, esim. vetovuorolla ryhmäajossa...
Valmentaminen ei ole eksaktia tiedettä. Tapoja ja tyylejä on (onneksi) monia. Mutta tärkeintä on, että on suunnitelma jota noudattaa. Minä suosin, että pk-lenkit tehdään pk-lenkkeinä syke pääasiassa aerobisen kynnyksen alapuolella. Muuten harjoittelu menee helposti tasapaksuksi eli harjoitellaan kapealla sykealueella.

JTG
27.04.2012, 18.43
Itselle myönnetyn treeniajan puitteissa vedetään niin kovaa kuin pystyy, mutta kevyen ja kovan treenin vauhtieroa tulisi kasvattaa kun kisakausi lähenee. 1-3 avaintreeniä viikossa vedetään suunnitelluilla tehoilla, loput niin kovaa ettei avaintreenit kärsi. Mikäli muut treenit kiihtyvät liikaa, niin on syytä lisätä avain treenien tehoja/määrää. Näin kai treenataan oikein yli laji rajojen? Eli jos välipäivinä jaksaa vetää VK:ta viikosta toiseen, niin kannattanee valpastua varomaan keskivauhtistumisen suota. Toki kisojen lähellä avaintreenit hakeutuu (pyöräilyssäkin, esim. tempo ajo) lähemmäksi kisavauhtia, mutta silloin tilanteeseen sopiva keventäminen tapahtuu pitämällä muut treenit palauttavina, jonkin verran määrää vähentämällä.

osuikohan edes lähelle, tuumailee hän?

JTG
27.04.2012, 18.50
Käsittääkseni pk-lenkki määrittyy kynnyksien mukaan (alle aerK). Ei sen perusteella mitä kerrotaan kavereille/vaimolle, tai mille ollaan lähtevinään.

erkkk
27.04.2012, 19.07
Suuri osa kilpailukilometreista on siis roskaa :) Joku pidempi etappiajo tekee kyllä pohjakunnon omaavalle aika ihmeitä verrattuna omatoimisesti tapahtuvaan vk-kynnyshinkkailuun. Tämä kysymys oli muuten kuntoilun puolella, toi tehokkaampi harjoittelu on aika lussua verrattuna kilpailukauteen jossa kisoja on paljon. Ei tehokas harjoittelu ole mitenkään automaattisesti väärin, pitää vaan tietää suunnilleen missä mennään ja mistä ärsykkeestä kroppa vielä palautuu.

lynxlynx
27.04.2012, 19.16
Joo, tuota ala-VKta on perinteisesti pidetty aika turhana alueena. Toisaalta osa valmentajista, mm. Joe Friel, uskoo, että ko alueen hinkkaaminen kehittää PKta ja erityisesti kokeneemmilla, joilla PK-kynnyksellä treenaaminen ei enää juuri kehitä.

Itse näkisin että jos pitkän työpäivän jälkeen on aikaa ajaa reilu tunti tai olla ajamatta ollenkaan on tuo kevyt Vk se mikä kannattaa tehdä, energiaa ei ole kunnon vetoihin, ja tunnin himmailu on korkeintaan korvienvälin tuuletusta. Mulla tuo kevyt vk-tunti on tollainen 32km 152-keskisykkeellä.

MäkiHiiri
28.04.2012, 17.55
Juoksu- ja hiihtovalmennuksesta tiedän jotain, että siltä pohjalta arvailen/vastaan.

Tunnin lenkki täysillä on hyvä vk-harjoitus. Tunnin kun vetää täysillä, syke on hyvin lähellä anakynnystä. Tietysti pyöräilykunnon pitää olla hyvä, että tähän pystyy. Helpompi ja lähes yhtä tehokas tapa on pilkkoa harjoitus 5-10 minuutin pätkiin.

Luonnollisesti muunkin harjoittelun pitää olla suunnitelmallista.

Oho! meneeks ihmisten ajatus yleensä noin.
Hiiri tietää Pyöräilyvalmennuksestakin ja on sitä mieltä, että kyllä aina yks pyöräilijä 5 juoksijaa voittaa.

Tulkkaus niille jotka eivät lue Hiirtä sujuvasti: Kunnolle laatua pohjaan tuo kevyt pitkäkestoinen, mitä juoksemalla ikinä ei saavuteta.

OJ
28.04.2012, 19.18
Tulkkaus niille jotka eivät lue Hiirtä sujuvasti: Kunnolle laatua pohjaan tuo kevyt pitkäkestoinen, mitä juoksemalla ikinä ei saavuteta.
Olisi kiva kuulla tai lukea lisää tästä teoriasta. VK-treeniä ei PK:lla kaiketi kuitenkaan korvata?

EDIT: minä en tiedä harjoittelusta juuri mitään.

MäkiHiiri
28.04.2012, 19.27
Pähkinän kuoressa:
Aktiivi elämäntyyli on a ja o. Pitkä kevyt tekee ainoastaan loistavaa pohjaa, jolloin verisuonien rakennusinsinöörit eivät suotta hikoile ja saavat aikaan laadukkaita linjastoja. Toinen ääripää reenistä on, että ne pitää laittaa toimintaan kovalla täsmälihasvoimalla ja kaikki pyöritetään ruotuun vk- ja kiriharjoituksilla.

Jake_Kona
28.04.2012, 19.38
Jos vauhtikestävyyttä halutaan maantiepyöräilyyn? Eikö silloin tule ajella kilpailutilanne tyyppistä ajoa?
Pitkää matkaa ja tempoja siinä mukana. Maalaisjärjellä tulis sellainen harjoittelu mieleen.
Anteeks jo etukäteen

Jussi
29.04.2012, 13.53
Pitkä kevyt tekee ainoastaan loistavaa pohjaa, jolloin verisuonien rakennusinsinöörit eivät suotta hikoile ja saavat aikaan laadukkaita linjastoja. Toinen ääripää reenistä on, että ne pitää laittaa toimintaan kovalla täsmälihasvoimalla ja kaikki pyöritetään ruotuun vk- ja kiriharjoituksilla.

Tai sitten voi ajatella että suoraan anaerobisen kynnyksen tietämillä treenaamalla nostaa kynnystä/kynnystehoa ylemmäs, niin koko vk-alue kasvaa.

Minäkin vain tiedän luulevani. Hienointahan näissä jutuissa on se, että silläkin voi kehittyä kun on ahkera.

leecher
29.04.2012, 15.12
Kuka jaksaa ajaa jokaisen treenin kynnyksellä? Loppuisi mielenkiinto, ainakin minulla, kohtuu nopeasti.

Jussi
29.04.2012, 18.01
Ehkä kerta pari viikossa tavanomaisempi tapa noin 40-60 minuuttia per sessio. Jatkoin vaan tuota edellisen ajattelua.

Pyörä imaami
29.04.2012, 21.55
Palautuminenkin on yksi melkoisen oleellinen osa kehittymistä.. Ihmisen hermosto (sympaattinen ja parasympaattinen) joka vaikuttaa mm. sykevaihteluihin ei vain ole niin viisas että ymmärtäisi mikä stressi reaktio johtuu urheilusuorituksesta ja mikä esim. työ stressistä.. Näin henkisesti kuormittavan työpäivän jälkeen kun painaa vielä kunnon vk-treenin niin roppahan on silloin saanut tuplat siitä rasituksesta (vaikka se ei fyysisesti siltä tunnu)...
Edes tuo ihana endorfiini ei käsittääkseni kumoa tuota vaikutusta..

No taisi mennä hieman off topic, kuitenkin mielenkiintoinen keskustelu ja syytä muistaa oikeasti seurata omaa roppaa jotta saa kehitystä aikaiseksi ja sen vk:n nousemaan

OJ
30.04.2012, 04.05
Palautuminenkin on yksi melkoisen oleellinen osa kehittymistä.. Ihmisen hermosto (sympaattinen ja parasympaattinen) joka vaikuttaa mm. sykevaihteluihin ei vain ole niin viisas että ymmärtäisi mikä stressi reaktio johtuu urheilusuorituksesta ja mikä esim. työ stressistä.. Näin henkisesti kuormittavan työpäivän jälkeen kun painaa vielä kunnon vk-treenin niin roppahan on silloin saanut tuplat siitä rasituksesta (vaikka se ei fyysisesti siltä tunnu).
Palautumisesta tärkeydestä ihan samaa mieltä. Jos jättäisin VK-treenit väliin stressaavan duunipäivän jälkeen, niin jäisi käytännössä kaikki arkipäivien VK-treenit väliin. Välillä pitää ottaa rauhallisemmin, mutta kyllä ne VK-vedot ovat arki-iltojen juttu ja viikonloppuna ajetaan vähän pidempiä lenkkejä jos ei ole kisoja ohjelmassa. En ole ihan varma, että mitä muutakaan sitä voisi tehdä 60-120 minuutin treeniajalla kuin mennä vähän reippaammin.

Pekka L
30.04.2012, 07.40
Jos jättäisin VK-treenit väliin stressaavan duunipäivän jälkeen, niin jäisi käytännössä kaikki arkipäivien VK-treenit väliin. Välillä pitää ottaa rauhallisemmin...

Töissä vai treeneissä?