Keltanokan pyöräilykesä!

[VillaRoiva]

Moro vaan kaikille!

Olen 21-vuotias jannu Rovaniemeltä, ja ekologinen (taloudellinen) matkailu kiinnostaa kovasti, ja ensi kesänä tätä olisi tarkoitus toteuttaa pyöräilyn keinoin. Alustavasti on sovittu Tähtipyörän kanssa testaussopimuksesta. Onko ihmisillä kokemusta Tähtipyörän/muiden valmistuttajien testaajina? Entä Tähtipyörän pyöristä mitä mieltä? http://www.tahtipyora.fi/pages/bakery/moxie-l400-miesten-21-v-81.php toi on aika todennäköinen vaihtoehto.
http://www.tahtipyora.fi/pages/bakery/wega-337-38.php samaten ku tämä. Vastineeksi pidän http://jouniheinikoski.blogspot.com (http://jouniheinikoski.blogspot.com/) pyöräilyblogia (joka on aivan lähtökuopissaan) sekä julkaisen joitan kuvallisia kirjoituksia lehdissä, ja joidenkin paikallislehtien on tarkoitus tehdä jonkinlainen juttu reissuistani ja pyörästäni.

Alavukselta ajattelin pyörän käydä noutamassa, ja ensimmäisen reissun ajattelin aloittaa heti siitä. Näillä näkymin ois tarkotus pyöräillä melko lailla pitkin länsi-rannikkoa takas pohjoseen, onko kokemuksia noilta reiteiltä? Voisihan sitä myös pyytää pyörän rahtilähetyksenä, tai sitten lähteä Alavukselta bussilla johonki mielekkäämpään paikkaan. Tuolla lännessä, eikä kyllä koko Suomessa ole paljon tullut porhalleltua. Se mitä reissuilta hakee, on kuitenkin hienot kokemukset uusien paikkojen näkemisestä ja niihin tutustumisesta, sekä pärjäämisen tunne, kun liikkuu omien lihaksien voimalla ja yöpyy teltassa ja valmistaa ruoat melko askeettisesti. Retkeillessä elämä on yksinkertaista ja iloista, vaikka vitutustahan sinne aina mahtuu myös. Vitutuskaan ei ole niin paha tunne, silloin kun vituttaa, eivät asiat ole oikeasti kovin huonosti, ehkä pitää kävellä 50 km kun meni rengas puhki tai polkea vastatuuleen sateessa, mutta suuressa pulassa tai vaarassa ei kovan vitutuksen hetkellä ole, huolestuminen, suru, pelko ja kauhu ovat oikean pulan merkkejä.

Tarkoitus olisi myös kaverini kanssa käydä heittämässä pohjoinen pieni lenkki Nordkapissa asti. Se jää varmasti enemmän loppukesään, kun kokemusta täytyy saada pohjalle ennen sitä ja reissu suunnitella huolella, Pohjois-Norjassa olosuhteet ovat kuitenkin melko erilaiset. Suomen reissua pitää vielä hioa, haaveena on nähdä mahdollisimman paljon komeita luonnonmaisemia, ainakin aavasaksalla vierailu on ihan definite must must. Vinkkejä hienoista reiteistä ja paikoista saa antaa! Seuratkaahan blogiani ja neuvokaa jaksamisenne mukaan, tää on hyvä foorumi!

[AK-87]

Kovia kilometrejä tiedossa, jos kulkineet ovat noita linkittämiäsi. Toki jollei kiire ole mihinkään, niin eteneehän se matka mummiksellakin :) Melkeinpä suosittelisin varustukseen paria vaihtosisuskumia ja jämäkkää pumppua, ettei tarvitse tosiaan sitä 50 km kävellä...

Tsemppiä reissuille ja tervetuloa Vaasaan, Suomen aurinkoisimpaan (ja ehkä myös tuulisimpaan) kaupunkiin! Raippaluodon sillalta voisi täällä saada hyviä fotoja tuollaiseen projektiin ;)

[nure]

Jos ei muuta niin ainakin järkyttävän painavia, 18 kiloa, kahden pyörän paino! Ja sitten tuo pomppukeppi taas tarjolla toisessa...

[Jani R.]

Tähtipyörä - never heard :D Maantiepyörä, käyräsarvinen retkipyörä tai cyclocross voisi olla pidemmille lenkeille parempi valinta.

[snowfake]

Matka olisi tietenkin mukavampi mennä kevyemmällä pyörällä, ja sellaisella jolla on tarkoitus ajella kilsoja eikä kauppaan :) Mutta mikään (paitsi foorumilaisten mielipiteet;) eivät estä vaikka maapallon ympäri polkemista tuolla. Vauhti ei ehkä huimaa päätä kuten "oikealla" retkipyörällä, mtuta eteenpäin pääsee.

Kannattaa opetella miten ensihuolto tehdään, eli kaikkien eri osien kiristelyt. Renkaan vaihtamista ja paikkaamista on kanssa syytä opetella ettei tarvitse sitten ensimmäistä kertaa tehdä kädet kohmeessa vesisateessa :)

Luonnetta ainakin kasvattaa tuollaiselal pyörällä ajelu säässä kuin säässä. Paljon enemmän kuin foorumilla huutelu ja vain kauniina tuulettomina kesäpäivinä lenkin ajelu (ja vaimokin vielä puhelimen päässä hakemaan kotiin jos ei huvitakaan vaihdella rengasta tien päällä;)

[Matti Heikkinen]

ihan mukava reitti Alavudelta rannikolle on kohta lentokentän jälkeen vasemmalle pienemmälle tielle,en mista mitä viitassa lukee,sitä pitkin ja Kuortaneejärven länsipuolelta Lapuanjoen varteen,Kauhavalle,Kortesjärvelle ja siitä Pännäisiin niin Kokkola on jo lähellä.Satulan suosittelen vaihtamaan parempaan ja tarkistamaan pyörän laakerit,yleensä ovat liian kireällä koneellisen puolauksen takia.Kyllä sitä painavammallakin pyörällä pärjää noin tasaisella reitillä kun varaa aikaa

[VillaRoiva]

Hyviä pointteja ja vinkkejä, eipä tota painoa oikein osaa ottaa kokemattomana huomioon, lähinnä oon kattellu vain että retkipöyriä, hyvä homma :D. Viime kesänä pyöräilin sen 200 kilsaa rinkka selässä ja tollasella tavallisella kolmivaihteisella naistenpyörällä...ei ollu mitään herkkua mutta silti tekee mieli harrastaa lisää, oon kyllä varma että noi tähtipyörän, joskin painavat, retkipyörät on paljon miellyttävämpiä ku se viimekesäinen lousku. Ongelma on myöskin rahan puute, ei ole varaa ostaa tollasta kallista yybertrekkaus tai cyclocrossia, niin joutuu menee sen mukaan että mitä saa:) Mutta tää nyt saa miettimään, josko pitäis yrittää hankkia tota testijuttua esimerkiksi rossanolle. Eikö ole hyvä että retkipyörä on jämäkkä eli painavampi sikäli, että se kestää paremmin painoa, kun niitä varusteita nyt kulkee mukana aika tavalla?

[jaska]

Eniten mua tuossa pyörässä huolettaa sen kestävyys. Itseltäni löytyy hipo-pyöriä, mutta työmatkat taitan hieman vastaavanlaisella peruspyörällä. Uutena ostetulla pyörällä on tullut ajettua 1,5 aikana noin 70-100 km per viikko eli varmaan tullaiset 3500-4500 km per vuosi, ja ihan huolettomia kilometrit eivät ole olleet, vaikka ajo on kevyttä. Polkimet taisivat hajota ensin, voimansiirto on vaihdettu kerran, pinnoja on mennyt poikki, jne. Kannatta siis opetella huoltamaan ja korjaamaan pyörää, renkaanvaihto nyt ihan ensimmäiseksi.

[nure]

Jämäkkyys ja paino eivät ole synonyymejä. Yleensä jämäkkyys saavutetaan pyörän geometrialla ja tarpeeksi jäykillä runkorakenteilla joka ei kyllä tarkoita painavia putkia! Painava pyörä myös joutuu kuljettamaan oman painonsa kaiken muun lisäksi ja yleensä halpaa ja hyvää ei saa samassa paketissa, harvoin edes keskinkertaista!
Hyvää on että kyllä tuolla survoessa taakan kanssa kunto nousee!

[Jani R.]

Ongelma on myöskin rahan puute, ei ole varaa ostaa tollasta kallista yybertrekkaus tai cyclocrossia, niin joutuu menee sen mukaan että mitä saa:)

Vähän aikaa sitten oli 900 euron Cyclocross-pyörä myytävänä käytettynä 450 eurolla www.fillaritori.com (http://www.fillaritori.com) -sivustolla, joten ei se aina ole rahastakaan kiinni.
Lähinnä mietin sitä kun tuollaisella painavalla pyörällä ajaa vastatuuleen ja kun ajoasento vielä on pysty, vauhtia on hädintuskin 15 km/h, kun Cyclocrosspyörällä voisi alaotteella pienentää ilmanvastusta ja kyytiin mahtuisi silti sama määrä tavaraa. Maantiellä pieni vauhdintunne tuo mielekkyyttä ajamiseen.

Kiinnitin vielä huomiota siihen että noita pyöriä on vain yhtä kokoa, 56 cm runko lienee keskimittaiselle sopiva?

[ArtK]

Lue Rämön matkakirjat, varsinkin ensimmäinen.

[kenaattori]

Hieman epäilyttäisi lähteä tekemään pitkää retkeä pyörällä jolla ei ole metriäkään ajanut. Kilsojen karttuessa toki selviää että mitkä säädöt ei ole kohdillaan, kroppa (polvet,selkä yms), alkaa yleensä valittamaan vasta kun on taivaltanut vähintäin 50km, ehkäpä jo aikaisemminkin...

[Zackke]

Kyllä tuollaisella Tähtipyörällä retkeilee varmasti ihan sujuvasti, ainakin aluksi. Itse olen neljänä kesänä heittänyt viikon mittaisia pyöräreissua HobbyHallin Sarda-merkkisellä pyörällä ja Bilteman laukuilla. Pyörän ostin opiskeluaikoina viidelläkympillä tuttavaltani, opiskelijana kun ei tosiaan ollut varaa satsata tonnin retkipyörään ja satojen eurojen laukkuihin. Pyörä on kestänyt reissut hyvin ja laukutkaan eivät ole menneet vielä vaihtoon. Parhaimmillaan tavaraa on ollut matkassa yli 20 kiloa. Tietenkin pyörä täytyy aina ennen reissua huoltaa perusteellisesti ja tarkistella kuntoa retken aikana. Välineiden kestävyyteen vaikuttaa minun mielestäni paljon myös se miten niitä käyttää, eli ajaa sievästi ja katsoo ettei ajele joka montun ja lasinsirujen yli.

Länsirannikon reitistä vinkkinä "Länsirannikonreitti"- kirja, jonka reittiohjeita ei kannata seurata turhan tarkkaan. Monessa kohtaa reitti on tehty menemään surkeakuntoista tietä pitkin vain sen vuoksi että saadaan reitti kulkemaan jonkun kyläkioskin tai majoituspaikan ohi.

[VillaRoiva]

Jeah, tarkoitus ois ihan näinä päivinä lähteä Vaasaan, ja polkea sieltä Länsirannikonreittiä pitkin Ouluun ja siitä Rovaniemelle. Tähtipyörän pyörällä meinaan ajaa, eiköhän sillä pärjätä. Lukekaas blogia http://www.jouniheinikoski.blogspot.com/ ja diggailkaas. Tarkoitus ois päivittää mahdollisimman usein matkan varrella. Teltassa yövytään ja purkkiruokaa syyään. Adios ja kiitos vinkeistä ja haukuista!

[VillaRoiva]

Joo, reissuhan on tehty, 650 km, 7 ajopäivää, yöpymiset teltassa, autiotuvassa, ladossa ja sukulaisissa, komeeta maisemaa, etenki maalaista, kivoja ihmisiäki mitä nyt pääs koklaamaan jossai. Ja pyörähän toimi ihan älyttömän hyvin reilun repun, tarakkalaukkujen ja matkalta ostetun etukorin kanssa, fyysisinä oireina ainoastaan reisissä pientä peruskipua huonon venyttelyn takia. Pyörä oli tähtipyörän Moxie L 500 http://www.tahtipyora.fi/pages/bakery/moxie-l500-miesten-24-v-45.php , 24-v ja 18kg, sen painoinen mistä varoteltiin. Paras pyörähän toi oli millä ikinä reissuja tehny, että tietenki se vaikuttaa paljon, mutta ainakin näin ekalla reissulla kun pyörä on vielä kunnossa ton kans meneminen oli tosi miellyttävää. Eteminen oli laiskaa, mutta vauhti oli parhaimpina tyyninä iltoina yli 20 km/h, keskimäärin 16-17 km/h. Kyllä tällä pelillä lähdetään varmasti nordkapinkin reissulle, pikkusen paremmin pitää vain varustautua.

[rhubarb]

Hienoa! Sitten uusiin seikkailuihin.

[juhe]

Pyöräretkellä ja kohtuullisen tasaisella maalla pyörän omalla kokonaispainolla ei ole niin ratkaisevaa merkitystä (osansa kyllä). Olennaisempaa on ajoasento ja muu ergonomia + polkijan kunto. Peruskulkijan pyörässä se kestävyys ja toimintavarmuus nousee melko olennaiseksi.

Aika vaatimattomallakin varustuksella pääsee pitkälle. Oma Nord Capin reissun fillari on tämän hetken luokituksessa sieltä raskaasta päästä, esim. vanteet oli terästä -- raskasta pyörivää massaa. Lisänä oli muu retkeilyvarustus. Painosta huolimatta se pyörä ei rasituksesta kulunut loppuun ennemmin vähäisestä huollosta. Ehkä nopeammassa ja kovemmassa ajossa vanhan Cresentin tekniikka olisi pettänytkin jossain.