PDA

Näytä tavallinen näkymä : Normaalit sykelukemat?



savorau
17.03.2011, 19.35
Lähtökohta tällainen:
38V, 178cm mittaa ja tasan 90kg elopainoa eli indeksit heilahtaa lievän ylipainon puolelle.
Sports trackeria olen käyttänyt nyt pari kuukautta (polar sykevyö ja nokia 5800), ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.
Matalilta tuntuvat huippusykkeet omasta mielestä, jyrkissä ylämäissä saa repiä keuhkoihin happea oikeen tosissaan pää punaisena.Onko normaalit lukemat vai mitä noitten pitäis olla kun rääkkäämällä sitkuttaa menemään?Millaisa lukemia itse olette saaneet?

teehoovee
17.03.2011, 19.51
Viime kesänä kun oikein tosissaan aloitin pyöräilyn krossarilla niin huomasin, että Polarini mukaan perussyke itsellä on siinä 150-160. Joissain järjettömimmissä ylämäissä ja kireissä etc. syke saattoi nousta jopa 190 lyöntiin minuutissa.

Tuon perusteella sanoisin, että käyttämäsi laitekombinaatio näyttää aika paljon alakanttiin.

savorau
17.03.2011, 19.56
Viime kesänä kun oikein tosissaan aloitin pyöräilyn krossarilla niin huomasin, että Polarini mukaan perussyke itsellä on siinä 150-160. Joissain järjettömimmissä ylämäissä ja kireissä etc. syke saattoi nousta jopa 190 lyöntiin minuutissa.

Tuon perusteella sanoisin, että käyttämäsi laitekombinaatio näyttää aika paljon alakanttiin.

Samaa tässä miettiny.Täytyypä katella jos sais jostain mittarit lainaan niin pääsee vertaamaan.

syklopaatti
17.03.2011, 20.04
No jaa. Myös 38v. enkä saa sykettä kun jonnekin 175:teen vaikka tempoisin puijoo ylös. 160 hapotta jo niin pahasti ,ettei kauaa jaksa. Ihmiset on niin erilaisia. Sulla ei vaan oo kierroskone.
edit:Peruslenkin keskisykkeet jotain 125-130. silloin ei tosin täysillä mennä.

Mr. Kape
17.03.2011, 20.09
Yleisesti normaalia sykettä ei ole olemassakaan. Jokainen on yksilö. Myös ikä vaikuttaa.

Paha näin junnuna sanoa miten n.40v miehen/naisen sydän lyö. Mutta ei sydän enään silloin taida olla yhtä innokas, kuin 20 vuotta nuorempana. Ja miten on liikkunut elämässään.

Itse olen 18 ja kilpaurheillut pienestä saakka. Nykyään maksimi mitä viime aikoina olen saanut on 193 ja lepo n. 40 (ehkä hiukan alle). Ja keskisykkeet lajista/tavoite tehosta riippuen 90-175.

3-4 vuotta sitten Cooper-testissä maksimi sykkeeksi tuli 212 ja muutenkin maksimi sykkeet olivat sillon yli 200. Mutta ei enään. Paitsi mitä FRWD on välillä seonnut - keskisyke 201 :cool:.

Iglumies
17.03.2011, 20.10
Yksin ajaessa on hankala saada "kaikkea irti" itsestään, joskus porukassa syke taas nousee melkein huomaamatta tappiin.

kolistelija
17.03.2011, 20.14
Mulla on noussu maksimit 18kk aikana 172 -> 190 kunnon mukana. Kyse on tosin nousu rapakuntoisesta eteenpäin. Ehkä kunto vaan ei riitä jos treeniä on vasta vähä takana?

Syke nousee aika hitaasti joten liian kova repiminenkin hapottaa ennen kuin maksimit tulee vastaan.

Muoks:
Ikää siis 26 ja takana monta vuotta ilman liikuntaa.

tero76
17.03.2011, 20.46
Mulla oli junnuna, joskus 14v, ylämäkeen testattuna 228 maksimit.

Vielä joskus 27-vuotiaana vähän yli 200. Nyt ei kolmenelosena saa kuin vajaa 190.

Pk-lenkit koitan mennä pyörällä 130 keskarilla ja hiihdellen alle 140. Vk:t 160-165.

Leposyke noin 40.

Kaikillahan tuo maksimi ei nouse, mutta eipä se suorituskykyä huononna.

ellmeri
17.03.2011, 20.48
Mä olen joskus joitakin kertoja kokeillut max-sykettä,parhaiten sain selville pitkässä ylämäessä vetäen useamman nousun kiihtyvällä vauhdilla,jos ekalla vetäsyllä sai 170 irti niin kolmannella 186 olin silloin noin 40v nyt en ole enään viitsinyt rassata viimiseen asti.
Ennen työsyke oli maratoneilla 165 sillä pääsi 3h30 aikaan hölkäten...

syklopaatti
17.03.2011, 20.57
Kaikillahan tuo maksimi ei nouse, mutta eipä se suorituskykyä huononna.
Minä oon luullu ,ettei maksimi nouse kunnon mukana vaan kynnykset ,aerobinen ja anaerobinen nousee ,mut ei maksimi. Niin ja lepo laskee.

Tassu
17.03.2011, 21.33
ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.
Matalilta tuntuvat huippusykkeet omasta mielestä, jyrkissä ylämäissä saa repiä keuhkoihin happea oikeen tosissaan pää punaisena.Onko normaalit lukemat vai mitä noitten pitäis olla kun rääkkäämällä sitkuttaa menemään?Millaisa lukemia itse olette saaneet?
En ole asiantuntija, mutta alhaiselta tuntuu. Nyt kokeilemaan toisella mittarilla, jos mahdollista. Eikös se maksimi laske sitä mukaa kun ikää tulee lisää.

Itse 45v. Kaavojen mukaan maksimi pyörii 175-182. Itse olen saanut aikaiseksi maksimiksi 177 (jollakin urheilutavalla). Jalat tuntuu loppuvan ennen kuin pumppu. Ehkä hyvä näin.:D Leposyke on tällä hetkellä 45.

DrJones
17.03.2011, 21.53
Sykkeissä on kyllä suuret yksillölliset erot ja maksimisykkeeseen ei juurikaan voi vaikuttaa treenauksella, leposykkeeseen ja sykerajoihin tietenkin voi vaikuttaa ja siihen miten kauhan jaksaa pitää tiettyä sykettä yllä.

Itse olen 35v ja maksimisyke on siellä ~183 jonka olen saanut vain laktaatti testeissä (6x1000m vedot juosten). Cooperin loppukirissäkin taitaa aika lähelle maksimia mennä, mutta fillarilla erittäin harvoin yli 170 sykkeitä, varmaan yli 175 en ole koskaan saanut.

Viime vuoden TahkoMTB 60km keskisyke oli 148 ja aikaa sain tuhlattua 3:50 (renkaan vaihto ja renkaan paikkaus pudottaa sekä sykettä että aikaa). Puolimaraton viime keväänä keskisyke 160 ja aikaa paloi 1:33. Koko maratonilla keskisyke 146.

Alkuperäisenä kysyjänä en kyllä ensimmäisenä hakisi vikoja laitteistosta, aivan täysin mahdollista ja normaalia että fillarilla et saa yli 160 sykkeitä. Oma kunto ja lajitausta vaikuttavat suuresti miten kehosta saa maksimi tehot irti. Jos ei ole pyöräillyt erityisen paljon, luultavasti maksimeja ei saa pyörällä irti. Kuopiossa esim. kunnonpaikassa Jylhän Antti tekee laktaatti testejä sekä juoksuttamalla että pyörällä (muistaakseni myös pyörällä), jos omat rajat ja maksimit kiinnostaa niin voi käydä testauttamassa itsensä, ihan mielenkiintoista tietoa saa siitä itselleen. Tai sitten tosiaan niitä maksimeita voi koitta testata omin neuvoin, varmasti löytyy ohjeita, tässäkin topicissa on jo muutamia vinkkejä tullut.

Tuo juosten tehtävä testi meni siis siten, että ensin tein omaehtoiset lämmittelyt, vajaan puoli tuntia, oisko 20m tms tullut lämmiteltyä, ja varsinainen testi meni siten, että juostiin 1000m ensin hidasta lönkyttely vauhtia, tämän jälkeen mitattiin verestä laktaati, sitten pienen (pari min?) tauon jälkeen nostettiin hieman vauhtia ja taas mittaus ja tauko. Vauhtia nostettiin siis portaittaan niin kauan kunnes vauhtia tonnille ei löydy enää lisää. Kaikkiaan vetoja tuli 6.

Jos itse koittaisin omatoimisesti selvittää oman maksimini sykkeeni, niin mukailisin varmaankin tuota testiä siten, että tekisin noin 20-30m kevyet lämmittelyt, ja loivaan ylämäkeen tai tasaiselle tekisin jotain 500m vetoja, ensinä vähän kevyemmin ja nostaisin vauhtia, ehkä kolmannen vedon vois jo vetää aivan täysiä (?). Kuopiossa esim. Puijon stadionille sieltä hautausmaankulmalta tuleva pyörätie vois olla ok paikka, en ole kyllä kokeillut, voi olla liian jyrkkäkin. Tai sitten Radalla, jossa ehkä 400m kierros vois olla vähän liian lyhyt, tai sitten ei vaikea sanoa pitäisikö juosta vaikka kaksi kierrosta että ehtii kone kunnolla lämpiämään että ehtii nousta sykkeet tappiin sitten.

DrJones
17.03.2011, 21.57
Mulla on noussu maksimit 18kk aikana 172 -> 190 kunnon mukana. Kyse on tosin nousu rapakuntoisesta eteenpäin.

Tarkennuksena ja pilkuunviilauksena todettakoon, että todennäköisesti maksimisykkeesi ei ole muuttunut mihinkään, mutta saat koneesta paremmin irti kohonneen kunnon johdosta.

mutanaama
17.03.2011, 22.16
Mä en saa maanteillä sykettä oikeen millään nousemaan yli 175:n, mutta maastossa oli viime kesänä huiput 186. Ikää 45.

Ski
17.03.2011, 22.23
Lähtökohta tällainen:
38V, 178cm mittaa ja tasan 90kg elopainoa eli indeksit heilahtaa lievän ylipainon puolelle.
Sports trackeria olen käyttänyt nyt pari kuukautta (polar sykevyö ja nokia 5800), ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.
Matalilta tuntuvat huippusykkeet omasta mielestä, jyrkissä ylämäissä saa repiä keuhkoihin happea oikeen tosissaan pää punaisena.Onko normaalit lukemat vai mitä noitten pitäis olla kun rääkkäämällä sitkuttaa menemään?Millaisa lukemia itse olette saaneet?

Tarkista vaan toisellakin mittarilla. Luulen tosin että näyttämät ovat aika lailla samat. Tuo 124-130 on hyvä rasvanpolttotaso, ajat vaan 1,5 h ja pitempiä lenkkejä. Pumppu ja keuhkot joskus tuntuu hakkaavan, mutta se ei ole suora vertaus sykkeeseen. Jos nostat rasitustason 120 -> 159 varmasti tuntuu pää punertavan. Näitä lyhyempiä lenkkejä joissa sykkeet saat tuonne 160 alueelle voi tehdä pari viikossa, vähintään kerran. Toukokuussa jo vauhti on noussu kovastikin, veikkaisin.

rhubarb
17.03.2011, 22.23
DrJones tuossa jo kävikin hommia läpi mutta tarkennetaan vielä:

1. Syke on täysin yksilöllinen. Miehille 220 - ikä on suuntaa-antava, mutta siinä on silti huomattavia yksilöeroja;

2. Korkea maksimisyke ei tarkoita hyvää kuntoa, ja se laskee luonnollisesti ikääntyessä;

3. Maksimisyke ei nouse harjoittelemalla (joskin, kuten mainittu, voi olla että omaa maksimisykettä ei ole vielä “löytynyt” kuntotason tai yksinkertaisesti henkisen kantin vuoksi - molemmat kehittyvät ajaessa).

Oletettavasti sinulla ei ole mitään kroonisia sairauksia, viimeaikaista flunssaa tms.? Et antanut erityisempiä tietoja aiemmasta liikuntataustasta joten mahdollisesti lihaskunto jne. rajoittavat suoritusta mutta nuokin asiat huomioonottaen <160 maksimi tuntuu aika alhaiselta. Yleisesti voisi sanoa että punainen pää ei riitä, pitää olla sinisen kalpea :) Ylläolevan kaltainen testiprotokolla voisi auttaa selvittämään asiaa, tai sitten jopa ihan “oikea” laboratoriorasitustesti.

Kaiken kaikkiaan en näkisi olevan syytä huoleen, jatka vain fillarointia!

teggeli
17.03.2011, 22.24
Sykelukemat ovat tosiaan hyvin yksilöllisiä. Käytössä olevat kaavat (esim. 220-ikä) pitävät keskimäärin kohtuu hyvin paikkaansa, mutta yksilöllinen vaihtelu on todella suurta. Kahdella samanikäisellä henkilöllä saattaa maksimisykkeessä olla eroa jopa yli 50 lyöntiä (varsinkin jos toisella henkilöllä on lääkitystä joka vaikuttaa sykettä laskevasti, esim. verenpainelääkitys). Eli sykkeet vaikuttaa minun mielestäni ihan normaaleilta.

Yksilön kohdalla maksimisykkeet vaihtelevat hieman myös eri lajien välillä. Itse saan hiihdossa noin 5 pykälää korkeamman sykkeen kuin pyöräillen.

Kolistelijan kohdalla maksimisykkeen nousu johtuu tosiaan irtiottokyvyn / lihaskestävyyden kasvusta.

Mr. Kape
17.03.2011, 22.47
Mahtaisiko jopa olla niin, että kun treenaa tarpeeksi (vuosia kestävä projekti) niin maksimi syke laskisi - siis ei pelkän vanhentumisen myötä.

Onhan sydänkin lihas, niin kai sekin kehittyy - tilavuudeltaankin.


Ja mitä tulee maksimin tavoittelemiseen, niin:
Nousevalla teholla vetoja tai yhtäjatkoista niin kyllä nousee.
Eilen oli juoksutreeni pellolla hangessa. Juosten 6x3min vetoja ja palautus taisi olla 2min. FRWD:n sykekäyrästä näkee, että joka vedolla maksimi hiukan nousi. Viimeisellä vedolla kirein lopussa ja maksimiksi tuli 190.
Olisi varmaan saanut enemmänkin irti jos jalat olisi ollut paremmin palautuneet. Sillä se hankijuoksu oli jaloille RASKASTA. Edellisenä päivänäkin oli tullut juostua hiukan hangessa.

savorau
17.03.2011, 22.49
Kunnon tasosta ei tosiaan tullut mainittua. Pyöräilyä jos katsoo niin viime kesänä tuli vasta innostuttua ja 750km tuli työväliä höylätty..(17km suuntaansa). Ei siis todellakaan mikään huippukunto mutta alkuun sentään pääsi,syksyn viimeisillä lenkeillä ei tullut enää tunnetta jotta itteensä olis tappamassa. :)
Tässä justiin talven aikana tarkoitus ollut pohjakuntoa hakea,jotta alkaisi päivittäin lumien lähdettyä tuota väliä tahkoamaan.

J T K
17.03.2011, 23.00
Ikä 40v, leposyke 43.

Viimekesänä rukan mäkitreeneissä (serpentiinipyörätietä sillan kupeesta taksitolpan nurkalle) viidennellä nousukerralla löytyi 203 maksimisyke, kuudes ja seitsemäs kerta jäivät alle, kun alkoi hyytymään sen verta pahasti. Spinningissä maksimit käyneet 196:ssa. Noin kuukausi sitten Nallicrossissa 193 (keskisyke 177).

Pk-alueen lenkit n. 125-150 keskisykkeellä, anaerobinen kynnys lienee jossain 175-180 haarukassa, en ole käynyt koskaan virallisissa testeissä, mutta nämä tuntemusten mukaan.

Marsusram
17.03.2011, 23.01
Yksilöllisiähän ne sykkeet ovat.

Iän mukana oma maksimisyke on laskenut.
30v/175
40v/170 (maratonilla 2.40 vauhdissa keskisyke oli tuolloin 158, tunnin suunnistuksissa 162)
50v/165
-leposyke on pysynyt samoissa lukemissa (n.35).

Sykkeen laskukaavat ovat vain keskiarvoja väestöstä (josta suurin osa ei liiku).

Pyörällä en pääse yhtä korkeisiin lukemiin kuin mihin juosten.

Hengästyneisyys ei vielä ole oire maksimin saavuttamisesta.
Hengityksen aiheuttaman rajoitteen syy voi olla huono hengitystekniikka. Liian pinnallinen hengitys, ilma ei virtaa läpi keuhkojen pohjalle asti.

Jos mäen päällä tuntuu helpoimmalta kaatua maahan ja pyytää armoa, ollaan jo lähellä maksimisykkeitä.:D Kova rääkki huonokuntoiselle!

Rapakuntoisena ei saa koneesta kaikkea irti, kun liian helposti tuntee tekevänsä kuolemaa. Huonokuntoiset lihasryhmät menevät hapoille jo ennen kuin kokonaishappitase alkaa tehdä vajetta.
Vaatii siis ensin peruslajikunnon rakentamista pohjalle.

Mikael52
17.03.2011, 23.21
Alkuperäiselle kysyjälle on tullut paljon asiantuntevia vastauksia, DrJones,rhubarb esim., joten älä ole huolissasi sykelukemista. Mutta jos mittarisi toiminta epäilyttää, on siihen lenkin aikana yksinkertainen konsti. Mittaa esim. kaulan valtimolta 10 sek:n sykelukema ja kerro se kuudella, saat minuuttisykearvon, jota voit verrata mittarin näyttämään lukemaan. Jos nyt toteat lukemissa suuriakin eroja, voi mittarissa olla jotakin häikkää.

OJ
18.03.2011, 02.30
Jos ei tosiaan ole juurikaan liikuntaa takana, niin kroppa välttämättä edes kykene vaatimaan sydämeltä kierroksia, varsinkaan jos pelkillä jaloilla tekee töitä. Kroppa on kokonainen systeemi.

Teemu
18.03.2011, 09.31
Kuten todettua, sykearvojen vertailu on turhaa ja mahdotontakin ihmisten välillä. Tästä tuli hyvä esimerkki viime kesänä, kun oltiin kaverin kanssa maantielenkillä. Oltiin ajettu about 70km, noin 30km/h keskarilla ja minä olin vetänyt tästä matkasta noin 90%. Päätettiin tehdä sitten "sykevertailu" sopivalla suoralla. Edelleen olin vetomiehenä ja kaveri peesissä, nopeus 30-35km/h, meikäläisen syke 136bpm ja kaverilla ~160bpm (ja kaveri on pari vuotta vanhempi).

Meikällä on ainakin sellainen dieselkone, että kierrokset ei nouse millään. Velolla olen tykittänyt lentävää kierrosta ajaessa 183bpm maksimit ja ikää on 34v. Ihan hyvin on pyörä kulkenut, vaikka kierrokset ovatkin matalat, joten enpä ole juurikaan asiasta murehtinut.

Highlander
18.03.2011, 10.21
Toivottavasti 38 v ensi viikolla, n.180/75, alkoholisoitunut lihansyöjä+kausittainen tupakoitsija -> 3 kk savuton taas tällä hetkellä. "Vakavampaa" pyöräilyä 5 vuotta. Liikuntaa on ollut tasaisen tappavaan tahtiin aina.

Max. syke 190, en ole tosin koskaan kokeillut edes "ihan piippuun" asti, melko varmasti maksimit on vähän ylempänä. Keskisykkeet lenkeillä 125-150+ on jo suht rivakkaa menoa, raskas sulkis tai sähly 150-160. Jalat ovat heikko kohta...

Liraren
18.03.2011, 11.07
Omalta kohdaltani olen saanut viime aikoina huomata, että harjoittelun laatu muokkaa sykelukemia aika rajusti. Tänä talvena olen treenannut koirahiihtoon kahta koiraa, joten joulukuusta asti vetotreenejä on tullut 2-3 krt viikossa. Koirien kanssa mennään "aina täysiä". Tämä tarkoitti 30-40 minuuttia maksimeja 7-15 min. pätkissä/reeni. Eli aivan liikaa, mutta minkäs teet, kun koirat pitää saada huippukuntoon, jos menestyä meinaa. Kaikki muut lenkit hiihdin pk:ta.

Helmikuun puolessa välissä eräs erittäin paljon reenaamisesta tietävä uusi tuttavuus näki mulla sykemittarin maaliintulos jälkeen ja kysyi mielenkiinnosta sykkeistä. Kaivoin mitarista faktat esille ja äijä puisteli vähän päätään. Maksimit oli jotain 167 ja keskisyke 161. Kyseli myös miltä suoritus oli tuntunut. Kaikkeni olin antanut. Äijä sanoi, että sulta upuu yläpäästä ainaki 20 pykälää ja kuinka paljon enemmän voisin saada itsestäni irti ja auttaa sitä myöten pareemin koiraa koko kisan ja varsinkin loppua kohden. Äijä kysyi, että haluanko parannusta asiaan, ja nyt n. 3 viikon tiiviin yhteistyön avulla viime kisassa maksimit oli 183 ja keskisyke ~170. Kyllä sen on huomannut hiihdossakin, että nyt irtoaa paljon paremmin. Tänän kaiken lisäksi leposyke on tippunut 10 pykälää. Jos jotakuta kiinnostaa, mitä on tehty, niin voin siitäkin kirjoittaa. Mutta käytännössä kolmessa viikossa "kone" on jo ihan eri kuosissa.

Olen myös sitä mieltä, että "huonokuntoinen" ei välttämättä saa sykkeitä ylös, koska lihaksisto "ottaa vastaan" eli jos voimaa ja kestävyttä ei vielä ole, niin ei saa itsestään irtikään. Päinvastaistakin on tullut todistettua, että aloittelijalla on sykkeet tapissa, kun ite menee vielä pk-alueella ja melkeen allekin. Tämä siis maastopyöräilyssä.

kolistelija
18.03.2011, 11.13
Näin tietenkin,luulin krjoittaneeni että jalat tuota rajoittaa minun kohdallani...
Tarkennuksena ja pilkuunviilauksena todettakoon, että todennäköisesti maksimisykkeesi ei ole muuttunut mihinkään, mutta saat koneesta paremmin irti kohonneen kunnon johdosta.

Oatmeal Stout
18.03.2011, 11.24
Mahtaisiko jopa olla niin, että kun treenaa tarpeeksi (vuosia kestävä projekti) niin maksimi syke laskisi - siis ei pelkän vanhentumisen myötä.
Joo, kun harjoittelee maksimisykealueella, niin maksimi iän myötä laskee vähemmän kuin harjoittelematta maksimia.

Schöne Scheisse
18.03.2011, 11.39
Jos jotakuta kiinnostaa, mitä on tehty, niin voin siitäkin kirjoittaa.

Olisiko tuo nyt "understatement of the year" vai vain helkutin turhaa vaatimattomuutta?

Jos kukaan muu ei kehtaa, minä sanon: "Ehdottomasti kiinnostaa!"

PS veikkaan, että kyseessä ei ollut mikään yksittäinen "ihmetreeni".

timppa_234
18.03.2011, 12.47
Sports trackeria olen käyttänyt nyt pari kuukautta (polar sykevyö ja nokia 5800), ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.

Mulla oli aika samanlaiset sykkeet kun aloitin viime keväänä, monen, monen vuoden tauon jälkeen kuntoilun. Jo 140 syke sai miehen haukkomaan henkeä ja tehot oli naurettavan alhaalla. Jos ajoi pitempää matkaa niin 20 km/h keskivauhti vaati jo yritystä.

Kun ulkoilutti muutaman kuukauden pyörää niin anaerobinen kynnys nousi reippaasti ja vauhti kasvoi. Kynnys nousi about 135 -> 155, lukemat mäen päällä 145 -> 165 ja mukava ajovauhti (hybridillä) 19 -> 28 km/h.

timppa_234
18.03.2011, 13.23
Jos jotakuta kiinnostaa, mitä on tehty, niin voin siitäkin kirjoittaa. Mutta käytännössä kolmessa viikossa "kone" on jo ihan eri kuosissa.

Kiinnostaa kovasti. Esim. leposyke kun on jonkunnäköinen indikaattori kunnosta.

Markku Silvenius
18.03.2011, 13.46
Ei se kyllä kovin kummoinen ole. Kyllä ne työsykkeet on jonkunlainen mittari ja niitäkin tulkitessa voi moni asia mennä reippaasti harhaan.

Liraren
18.03.2011, 14.14
Ei se kyllä kovin kummoinen ole.

Mun käskettiin pitää kirjaa aamu- ja iltasykkeistä. Mittautavalle sinänsä ihan sama, mutta sen pitää olla aina samanlainen.


Kyllä ne työsykkeet on jonkunlainen mittari ja niitäkin tulkitessa voi moni asia mennä reippaasti harhaan.

Niinpä. Itse en oisi asioille osannut tehdä mitään. Saatika en tajunnut, että jotainon "vialla". Onneksi ammattilainen osasi tulkita kisasuoritusten sykekäyrät ja eri alueiden prosentiaaliset osuudet, nousevien osuus, laskevien osuus jne. Ohjelmaa myös korjattiin pariin otteeseen matkan varrella, kun päästiin ensin selville, miten meikäläisen kone vastaa siihen. Ohjattu reenaaminen toki jatkuu vielä, mutta nyt on ollu pakkotaukoa kantapäävamman vuoksi.

Kirjoitan illemmalla tai huomenna, mitä tehtiin.

savorau
18.03.2011, 14.45
Mulla oli aika samanlaiset sykkeet kun aloitin viime keväänä, monen, monen vuoden tauon jälkeen kuntoilun. Jo 140 syke sai miehen haukkomaan henkeä ja tehot oli naurettavan alhaalla. Jos ajoi pitempää matkaa niin 20 km/h keskivauhti vaati jo yritystä.

Kun ulkoilutti muutaman kuukauden pyörää niin anaerobinen kynnys nousi reippaasti ja vauhti kasvoi. Kynnys nousi about 135 -> 155, lukemat mäen päällä 145 -> 165 ja mukava ajovauhti (hybridillä) 19 -> 28 km/h

Luulenpa että tuo pätee meikäläiseenkin. Viime kesän lenkkejä katselin sports trackerista,ja esimerkiksi 16.5 kilsan keskinopeus 23.1kmh kohtuu mäkisellä tiepätkällä,keskisyke 132, ja max syke 155, tais olla kohtuu kova lenkki meikäläisen ruholle. Tosin fillarikin oli muutamaa pykälää liian iso runkoinen helkaman rauta hybridi.

tero76
18.03.2011, 16.36
Minä oon luullu ,ettei maksimi nouse kunnon mukana vaan kynnykset ,aerobinen ja anaerobinen nousee ,mut ei maksimi. Niin ja lepo laskee.

Joo, ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Eli rasituksen noustessa ei kaikilla syke nouse yhtä korkealle.

VPR
18.03.2011, 17.00
Mulla vähän vaihtelee sykkeet mutta yleensä lenkkien keskiarvot ovat 140-160 väliltä ja maksimi 180-195 väliltä. Ikä 22 ja leposyke jotai mid-50s.

znood
18.03.2011, 20.56
Kun on kunnossa niin normaali reipas vauhti syke 120-140. Ylämäet 150-160 ja sit vasta jos rupee kurmoottaan niin tulee kovempaa sykettä.

rhubarb
18.03.2011, 22.12
Mulla vähän vaihtelee sykkeet mutta yleensä lenkkien keskiarvot ovat 140-160 väliltä ja maksimi 180-195 väliltä. Ikä 22 ja leposyke jotai mid-50s.


Kun on kunnossa niin normaali reipas vauhti syke 120-140. Ylämäet 150-160 ja sit vasta jos rupee kurmoottaan niin tulee kovempaa sykettä.

…Joita ei siis voi suoralta kädeltä verrata kenenkään muun vastaaviin, todetaan nyt vielä varmuuden vuoksi :p

ellmeri
19.03.2011, 07.55
Toi syke jutska on hauska kun kaverin kanssa ajeltiin töihin maastureilla,mun mielestä ajeltiin normaalia vauhtia,kaverin vaimokin tuli osanmatkaa mukana eikä mitään ongelmaa,työkaveri oli kova hiihtomies jne..Elli kun jätettiin matkasta ja jatkettin matkaa niin kaveri toppuuttelee että mennään nyt vaan hiljempaa,mulla syke 120 kaverilla 150-160 seilas duunimatka oli 18 km:ä suuntaansa.

:eek: vähän ihmetytti vaikka toinen oli mua paljon nuorempi..

No nyt kyllä on selvinnyt että sairauksia oli sillä taustalla.

Liraren
19.03.2011, 17.26
Omalta kohdaltani olen saanut viime aikoina huomata, että harjoittelun laatu muokkaa sykelukemia aika rajusti. Tänä talvena olen treenannut koirahiihtoon kahta koiraa, joten joulukuusta asti vetotreenejä on tullut 2-3 krt viikossa. Koirien kanssa mennään "aina täysiä". Tämä tarkoitti 30-40 minuuttia maksimeja 7-15 min. pätkissä/reeni. Eli aivan liikaa, mutta minkäs teet, kun koirat pitää saada huippukuntoon, jos menestyä meinaa. Kaikki muut lenkit hiihdin pk:ta.

Helmikuun puolessa välissä eräs erittäin paljon reenaamisesta tietävä uusi tuttavuus näki mulla sykemittarin maaliintulos jälkeen ja kysyi mielenkiinnosta sykkeistä. Kaivoin mitarista faktat esille ja äijä puisteli vähän päätään. Maksimit oli jotain 167 ja keskisyke 161. Kyseli myös miltä suoritus oli tuntunut. Kaikkeni olin antanut. Äijä sanoi, että sulta upuu yläpäästä ainaki 20 pykälää ja kuinka paljon enemmän voisin saada itsestäni irti ja auttaa sitä myöten pareemin koiraa koko kisan ja varsinkin loppua kohden. Äijä kysyi, että haluanko parannusta asiaan, ja nyt n. 3 viikon tiiviin yhteistyön avulla viime kisassa maksimit oli 183 ja keskisyke ~170. Kyllä sen on huomannut hiihdossakin, että nyt irtoaa paljon paremmin. Tänän kaiken lisäksi leposyke on tippunut 10 pykälää. Jos jotakuta kiinnostaa, mitä on tehty, niin voin siitäkin kirjoittaa. Mutta käytännössä kolmessa viikossa "kone" on jo ihan eri kuosissa.

Tässä nyt jotain tähän ylläolevaan. Eli ensinnäkin tuossa/tässä vaiheessa kautta nuo koirien kanssa maksimireenit jätettiin minimiin. Myöskin pitkät lenkit kokonaan pois, koska "pohjat" on kunnossa. Tarkoituksena oli ruveta kiusaan sykkeitä, niiden vaihteluita sekä lihasten hermotusta. Myöskin lepopäivien määrä lisättiin.

Tehtiin esim. tällaisia harjoituksia.

Loikat - pudotushyppyjä, nousuhyppyjä ja vaihtohyppyjä (lisäpainoilla). Kaikki mahdollisimman räjähtävästi. Toinen harjoitus esim. vaihtoloikat, tasaloikat ja kolmas variaatio vaikka viivajuoksu.

Sykkenvaihteluharjoitus pyörällä/suksilla - 10 osuutta a 5-10 yht. n. 75 min. Sykkeet näin 115 - 130 - 120 - 130 - 120 - 140 - 130 - 140 - 130 - 140. Kolmannen, viidennen, seitsemännen ja kahdeksannen osuuden alkuun TÄYS spurtti 15-20 sekuntia ja siitä mahd. nopea lasku tavoitesykkeeseen. On erityisen tärkeä pitää huolta, että pysyy oikeassa sykkeessä osuuksilla.

Nouseva harjoitus suksilla - Viisi osuutta, sykkeet 115 - 130 - 140 - 150 - 160, kukin osuus 15-20 minuuttia, viimeisellä saa mennä lujempaakin.

Intervallihajroituksia pyramidisysteemillä - 2 min vetoja 160 - 165 - 170 - 175 - 170 - 165 - 160 sykkeillä. Palautukset välissä vk-sykkeillä 1-3 min. Alkuun ja loppuun 10 min. vk-vauhtia.

Punttitreeni - tyhjentävä harjoitus, jossa oli hiihdossa käytettäville lihaksille 3 X 15-20 toistoja räjähtävyyteen keskittyen eli painot suht pieniä, sen verraan, että viimeiset liikkeet sarjoissa on jo vähän vaikeita. N. 10 eri liikettä.

Alamäkijuoksu - muutama päivä ennen kisoja tehtävä harjoitus, jossa juostaan jyrkähköön alamäkeen 3-4 vetoa. Mäen pitää olla tarpeeksi pitkä myöskin, sellanen 80-100 m. Pyrkimys päästä rentoon ylivauhtiseen juoksuun eli ei läpsyttämällä vaan rullaamaalla. Lihakset pakotetaan toimimaan nopeasti.

Näitä sopivissa määrin sekotellen levon kanssa, niin siinä se oikeastaan oli. Ei kahta samaa harjoitusta samalle viikolle. Viikonloppusin mulla on ollut kisoja, niin ne on pyhitetty niille. Lisäksi vielä palauttava aamuliikunta joko pyörällä töihin tai hölkkä 15-20 min. mahd. monena päivänä.

Edit: nuo sykelukemat on suoraan otettu mun ohjelmasta mun senhetkisten maksimeiden mukaan mutta nyt kun maksimi on noussut, niin noiden reenienkin sukeraja/alueet on menny uusiksi. Mutta silti esim. sykkeenvaihteluharjoitus tehdään edelleen samalla tavalla.

Ski
19.03.2011, 20.45
Kuulostaa kovaa hiihtävän kaverin neuvoilta. Ihan vaan mielenkiinnosta onko nimikirjaimet JH ? Tuossa on todella mielenkiintoista neuvoa, ja monelle himohiihtäjälle on tuossa opettelemista.

Samuli
19.03.2011, 20.57
Viikonloppusin mulla on ollut kisoja, niin ne on pyhitetty niille.

Kuis paljon koira nopeuttaa menoa? Saa varmaan tehdä aikaa nopeasti hiihtoliikkeitä että pysyy mukana eikä jarruta matkan tekoa?

Liraren
20.03.2011, 00.44
Kuulostaa kovaa hiihtävän kaverin neuvoilta. Ihan vaan mielenkiinnosta onko nimikirjaimet JH ? Tuossa on todella mielenkiintoista neuvoa, ja monelle himohiihtäjälle on tuossa opettelemista.

Ei oo hiihtäjä tämä kaveri vaan eteläsuomalainen hieroja/mobilisoiija/valmentaja. Kyllä itelle oli melko nöyrää hommaa, ku päätin noudattaa kaverin neuvoja kirjaimellisesti ja tulokset näky noin nopeaa noin rajusti.


Kuis paljon koira nopeuttaa menoa? Saa varmaan tehdä aikaa nopeasti hiihtoliikkeitä että pysyy mukana eikä jarruta matkan tekoa?

Nopeuttaahan se ihan pirusti. Kilpahiihtäjätkin sanoo, että kerrankin saa hiihdossa vauhdinhurmaa. Kuokkamäet muuttuu wassumäiksi jne. Itse asiassa koirahiihdossa tärkeitä on vakaat pitkä liu'ut, ettei jarruta koiraa. Turha hötkyily vaan jarruttaa. Tasasilla voimakas harvatahtinen mogren, ylämäissä wassulla mitä ikinä lähtee ja alamäissä joko sauvoitta luistelu tai muna-asento. Olis kiva, ku jokainen enemmän hiihtoa harrastava pääsis kokeileen hyvän koiran kanssa koirahiihtoa, niin ymmärtäisivät, mistä on kyse. Muutama kaveri on täällä Oulun seudulla kokeillut meidän koirilla ja ilmeet on ollu lähinnä :eek:.

syklopaatti
20.03.2011, 06.02
Tehtiin esim. tällaisia harjoituksia.
.
Tsiisus. Herrregud. eipä tuommosta normi apina kestäs.

ussaf
04.05.2011, 10.21
En tiedä kuuluisko tää tonne miten harjoitella -topikkiin, mutta laitanpa tänne kun ollaan enempi sykevetoisesti liikkeellä.

Eli tuntuis olevan vähän samanlaista jumia päällä kuin mitä Liraren tuossa yllä kuvaa, ei oikein saa irti tehoja. Tosin erona on kai ainakin se, etten ole vielä tehnyt juurikaan maksimitreeniä. Kynnyksiä metodilla 2x20min / 1 x 40min pari kertaa / kehtitävä viikko + 1 yksi vauhtileikki per viikko. Lepoviikot rauhassa PK-vauhteja ja vähemmällä määrällä.

Nyt alkaa tuntua siltä, että kynnys"tehoille" (kontrolloin vetoja keskareilla, tuntemuksella ja sykemittarilla ja tiedän oikein hyvin, ettei noita vetoja voi täysin vakioida jne :)) pääseminen kanittaa ja sykelukemat on pudonneet aika paljon kuukaudessa.

Mm. kynnysvetojen keskisykkeet on nyt pudonneet 10-15 lyöntiä vauhtien pysyessä about samana tai itse asiassa kasvaessa vähän. Testattu kynnys on 171-175bm ja sillä tulikin ajeltua kevättalvesta. Maksimit hiihtämällä 201 ja pyörällä 198, ikää 27. Eilen ajoin vedot keskisykkeillä 157 ja 163, mäkisemmässä maastossa sai enemmän irti mutta kuitenkin jäätiin kauas siitä mitä noiden pitäis olla. Nousuissa sai täysiä putkelta runttaamalla just ja just sykken tonne 170 paikkeille.

Pitäisi kai olla hyvä merkki, mutta... Tuntemuksin arvioiden ei ole ollut mitään asiaa sellaisiin outputteihin, kun mitä kotona trainerilla sai vielä kuukaus sitten irti - ilmeisesti huonommassa kunnossa. En usko, että asiaa voi kuitata pelkästään sanomalla "oot paremmassa kunnossa, deal with it". Mutta onko tässä kuitenkin kaivettu kuoppaa kasautuvalla rasituksella?

Ensimmäinen tarve ja automaattivinkki lienee varmaankin levätä enemmän. En kuitenkaan ole tuntenut oloani kovin väsyneeksi ja aamun lepo/seisomissykkeiden seuranta on tuottanut viimeisen puolentoista kuukauden ajan tuloksen 45-50 -- 65-70, riippuen vähän edellisen päivän lenkistä. Vuoden ajan noita on tullut seurattua, ja itse asiassa viime aikoina noiden sykevaihteluiden ero on ollut pienempi kuin koskaan aiemmin. Mutta lepoa on silti luvassa.

Lisäksi ajattelin kokeilla jotenkin soveltaen tuota Lirarenin postaamaa palettia, koska nimenomaan yläpäätä pitäisi nyt alkaa saada käyttöön. Ihan jo siksi, että pystyy tekemään noi kehittävät harjoitukset riittävän kovina.

Missä vaiheessa aloitit Liraren kiusaamaan yläpäätä kuvaamillasi tavoilla, ts. kuinka kauan ennen noita kisoja joita varten teit duunia? Omalta kohdalta siis mietin sitä, että joko mennään vai vieläkö pitäis jaksaa venata? :D Mietin siis sitä, että vielä ei ole tarkoitus tavoitella huippuja (mitä ne sitten liekään...) vaan lähinnä tosiaan saada tota yläpäätä käyttöön.

Ilmeisesti ideana ois myös totuttaa kehoa suoritusvauhtiin (alamäkijuoksu). Pyörällä noi ois varmaan ideaalista hoitaa myötäseen tai loivaan alamäkeen, right?

Kynnysvetojen kaveriksi olen ajatellut tehdä jatkossa ainakin about 4 minsan maksimivetoja sekä sprinttisessioita, joissa ekana lyödään 10-15 sekkaa täysiä ja sitten 15-20 sekaksi jalkaa suoraksi. Tota sitten toistetaan 5-10 minsaa tai, kaiketi realistisemmin, niin kauan kun yrjö tulee ja olo muuttuu liian hapokkaaksi.

Pidempään/tavoitteellisemmin ajaneet: onko jumien purkaminen tätä kautta mielekästä vai kaivetaanko kuoppaa vaan lisää? Miten sitten kantsis toimia?

Evästeeksi vielä: En ole mikään aktiivikisaaja vaan harrastelija, mutta kuitenkin elokuulle on tarkoitus rakennella "huiput" ja nyt olenkin nostanut pikkuhiljaa tehoja. En kuitenkaan ole juurikaan vähentänyt määrää, PKta on edelleen ajeltu kyllä. Omat tehot on toki aika maltillisia, mutta päätavoite ois ajaa suht mäkinen Peurunkatempo (38km) tunnin tietämiin. Katsotaan miten käy.

Jos kellään tulee jotain mietteitä aiheesta tai sen vierestä, niin otan mieluusti vastaan!

Polla
04.05.2011, 10.49
Mä nyt huhuilen tänne kun sykkeistä on puhe.

Olis kiva kuulla mitä muilla sydänlihaksen tulehduksesta parantuneilla sykemittari näytti kun ajelut aloititte. En tiedä tulikohan tässä nyt liian aikaisin alotettua mutta keskisykkeet lenkeillä on 150-164 ja keskarina n. 17-20 km/h. Alimmillaan keskisyke on ollut 147 mutta ei tunnu tuosta rauhoittuvan alaspäin. neljäs viikko tässä menossa ajamista.

Joo, rasitustestit on tämän kuun lopussa, pitää varmaan ottaa rauhakseen.

Jasi
04.05.2011, 11.48
Lirarenille kommenttina että minusta tuntuu että nuo räjähtävyyteen painottuvat treenit (sali, loikat) olivat tuossa tärkeä tekijä että sait kropasta enemmän irti. Lihakset vaan pitää saada herkkään tilaan että niistä saa kaiken tehon irti. Miettikää nyt vaikka painonnostajaa tai kiipeilijää joilla on melko pienet lihakset mutta pirusti voimaa.

tipsu
04.05.2011, 11.50
Minulla on sykkeet yleensä pyöräillessä (lenkillä tai työmatka-ajoa) maksimissaan jossain 165-175 ja keskisyke pyörii aina 140-155 välillä. Nuo samat lukemat ovat olleet mittarissa aina, eli viime keväästä lähtien, jolloin mittarin hankin. Ajelen maantiepyörällä tai cc:llä. Spinningissä tulee samat lukemat. Ikää 26, ja mielestäni olen ihan hyvässä kunnossa, voimaa jaloista saisi löytyä kyllä enemmän. Ajelen 22-26 keskarilla yleensä, enkä ole tiettävästi sairastellut mitään lieviä flunssia kummempia juttuja.

jartsuli
04.05.2011, 11.58
Sykkeistä kun puhutaan niin ois omasta mielestä selkeintä puhua esim 80% maksimista.. rosenttiarvojen vertailu olis hetiseltään helpompaa.

ussaf
04.05.2011, 12.02
Polla:

Itsellänihän jäi tosiaan lopulta epäselväksi se, oliko tulehdusta vai ei. Mutta ulkona en elokuun jälkeen ajanut lenkkiä metriäkään vuonna 2010.

Trainerille palailin noin 1½ kuukauden jälkeen sairaalakeikasta, ja sykekattona oli 145 noin kuukauden ajan. Sykekeskarit tietty paljon vähemmän. Neuroottisesti en tuosta pitänyt kiinni, mutta aika tarkasti kuitenkin. Ja kyllä, ihan alas (100-120 -ish) syke ei aluksi mennyt kevyestikään polkiessa lainkaan, joten sikäli vähän samaa suuntaa omissa kokemuksissa voi olla noihin siun kirjoittamiin.

Kuukauden jälkeen rentouduin vähän kun fiilikset oli jatkuvasti hyviä, mutta kun lähinnä peekoota junttailin läpi syksyn, niin sykekeskaritavoitteet oli oikeastaan luistelu/hiihtokauteen asti alle 140 ja mieluummin alle 130. Paljon tuli myös tehtyä viikonloppuisin pitkiä (3-5h) kävelyitä. Aika lailla itsekuria se vaati, mutta nyt jälkeenpäin tuntuu olleen oikea päätös.

Helppo sanoa näin sivusta ja vielä kevään korvalla... mutta en tiedä ajaisinko tilanteessasi kovinkaan paljoa ja/tai ainakaan noin kovilla sykkeillä. Nuo saamasi syke/nopeus-lukemat tuskin vastaavat kovinkaan hyvin terveenä tulevaa dataa, eikö vaan? Mites olot, miltä ajaminen tuntuu ja tuleeko mitään ns ylimääräisiä tuntemuksia sydämen suunnalta?

Voi toki olla, että olen itse ylivarovainen asian suhteen. Yhtä kaikki toivottelen tsemppiä taaskin.

xtrainer80
04.05.2011, 12.13
En tiedä kuuluisko tää tonne miten harjoitella -topikkiin, mutta laitanpa tänne kun ollaan enempi sykevetoisesti liikkeellä.

Eli tuntuis olevan vähän samanlaista jumia päällä kuin mitä Liraren tuossa yllä kuvaa, ei oikein saa irti tehoja.

Kyllä tuo minusta kuulostaa ihan puhtaasti harjoitusjumilta, jos oireena on vain se että syke ei nouse, ja olo on muuten energinen. Muutaman päivän lepo/erittäin kevyet pyörittelyt voi auttaa, mutta en usko että se yksinään auttaa viemään harjoitusjumia pois. Itse panostaisin ensimmäisenä kunnon lihashuoltoon, ainakin omalla kohdallani jo pari kertaa kunnon urheiluhierojalla teki jaloista selvästi vetreämmät ja ajo muuttui irtonaisemmaksi. Myös oikein huolelliset venyttelyt voi auttaa.

Näin jälkiviisaana voisi todeta, että tuollaisiin 2x20/1x40 VK-vetoihin voisi olla hyvä sisällyttää lyhyitä ja teräviä kirejä. Esim. 10 s max aina tietyin väliajoin. Sillä saa hiukan jalkoja herkistettyä ja katkaistua tasaista vetoa. Maksimialueen saanee parhaiten esiin 1-3 min maksimivedoilla, jotka voi tehdä kiihtyen jotta ei ole heti alussa kovilla hapoilla. Tekisin tuollaiset vedot hyvällä pyörityksellä, koska runttaaminen edesauttaa sitten taas lihasten jumiin menoa. TUo mainitsemasi 10-15s max/jalka suoraksi on aika raaka treeni jos sen tosissaan pyrkii ajamaan täysillä, eikä varmaankaan auta lihasjumiin. Keskisyke tuollaisissa vedoissa asettunee yläkynnyksen tuntumaan. Muuten kyllä todella asiallinen harjoitus, jos vain pää kestää tehdä. :)

Kokeneemmat osaa varmaan antaa oikeitakin vinkkejä, kuinka herkistely tehdään oikeaoppisesti. Tässä nyt oli vain lyhyesti jotain, mitä tuli mieleen.

Polla
04.05.2011, 12.16
Helppo sanoa näin sivusta ja vielä kevään korvalla... mutta en tiedä ajaisinko tilanteessasi kovinkaan paljoa ja/tai ainakaan noin kovilla sykkeillä. Nuo saamasi syke/nopeus-lukemat tuskin vastaavat kovinkaan hyvin terveenä tulevaa dataa, eikö vaan? Mites olot, miltä ajaminen tuntuu ja tuleeko mitään ns ylimääräisiä tuntemuksia sydämen suunnalta?

Voi toki olla, että olen itse ylivarovainen asian suhteen. Yhtä kaikki toivottelen tsemppiä taaskin.

Joo, "pk-lenkkejä" mitä on tullut parin kisakuskin kanssa heitellyä matalalla keskarilla niin heillä on oikeesti ollut sykkeet pk:n puolella, mulla on taas kierrokset olleet jotain aivan muuta. Voisin tietysti muuttaa ajamista niin että sisällä pk:ta, trainerissa kun on helppo pitää sykkeet kurissa ja käy ulkona sitten kerran tai kaksi viikossa. Mulla on niin hirveä hinku ajaa :/

hauskaa tässä on se että ajaessa ei missään vaiheessa tunnu pahalta, ainoastaan sydän ottaa kierroksia. Jos ajan loivaa pitkää mäkeä tai lyhyttä ja jyrkkään niin tulos on aina sama ajotyylistä riippumatta (ajanko putkelta vai satulasta, nopeuskaan ei vaikuta), syke nousee 180-197 välille. laskee kyllä alas (130-140) eikä kummoisia tuntemuksia ole mutta ei toi kauheen terveellistä voi olla. Jos on hyvä päivä niin valoissa seistessä syke tippuu 112:sta, jos taas huono niin on sitten jotain aivan muuta.

kun alashan toi syke pitäisi saada ja jotain täytyy muuttaa kun tämä reseptit ei nyt auta.

HXX1100H
04.05.2011, 12.54
Terve!

Kannattasi kyllä olla fillaroimatta ainakin siihen aikaisemmin mainitsemaasi rasitustestiin asti.

BONK
04.05.2011, 16.04
Terve!

Kannattasi kyllä olla fillaroimatta ainakin siihen aikaisemmin mainitsemaasi rasitustestiin asti.

Ainakin TAYS:ssa rasitustestissä (ergon poljennassa) on aina kardiologi paikalla, joten siinä voi sitten tykittää sen mitä lähtee - apu ei sen lähemmäksi koskaan tule :D

kivitatti
04.05.2011, 16.29
Mä oon taas miettinyt että miten sitä sykettä sais laskettua.

Mun lenkeillä keskisyke on 160-168 ja maksimit 185-195.
Keskisyke on tuo, menin minä miten hitaasti tahansa. Tiedän että muihin ei voi verrata, mutta en pysty käsittämään miten jollakin voi olla keskisyke alle 140 esim juostessa! Ensimmäiset polkaisut ja mun syke on jo siellä 140ssä. Sen alle se ei mene varmaan kertaakaan lenkin aikana.
Ja aina nousee isossa mäessä syke yli 180. Vaikka kuinka pienellä välityksellä menis niin silti nousee.

Oon miettiny että missä ois semmonen ihminen joka tietäis näistä reenijutuista ja sykejutuista että miten kannattaa reenata kunnon ja sykkeen kannalta, joku joka vois testata jotaki testejä (emminä tiedä edes mitä kaikkia niitä on) jotaki kuntotestejä jotka kertois missä mennään ja mitä pitäis tehdä. Kun tuntuu että sitä on niin hukassa yksin kun ei tiedä millasia lenkkejä pitäis tehä ja millasilla sykkeillä. Ei se riitä että ajamalla se kunto kasvaa, kun senkin voi tehä väärin. Haluan ohjeet miten tehdä kun en ite tajua.
Ja kun tää ruismoottorikin on vähän viallinen, niin haluaisin vähän apuja senkin tähden...

Polla
04.05.2011, 16.43
Mun lenkeillä keskisyke on 160-168 ja maksimit 185-195.
Keskisyke on tuo, menin minä miten hitaasti tahansa. Tiedän että muihin ei voi verrata, mutta en pysty käsittämään miten jollakin voi olla keskisyke alle 140 esim juostessa! Ensimmäiset polkaisut ja mun syke on jo siellä 140ssä. Sen alle se ei mene varmaan kertaakaan lenkin aikana.
Ja aina nousee isossa mäessä syke yli 180. Vaikka kuinka pienellä välityksellä menis niin silti nousee.


tervetuloa kerhoon. Millä keskarilla olet lenkkisi heittänyt? kuinka monta kertaa viikossa ajat? ajatko tasaisella kuormituksella vai intervalleja?

HXX1100H: Siihen rasitustestiin on aikaa vielä 23 päivää. En tiedä palveleeko se oikein jos istun tuon ajan perseelläni niin aivan varmana on sykkeet tapissa kun pitäisi sitä egroa polkaista.

Fiilis on ollut hyvä, ei tykytyksiä, pyörä vaan ei kulje ja syke korkeella ja eiköhän se sydäri olisi jo tullut nyt kolmen viikon sisään kun on tullut 4 tunnin lenkkejäkin heitettyä. Jos mulla olisikin sydämmessa joku vaurio niin se on jo siellä ja eikä se varmaan ajamattomuudella pois lähde (tosin ultra oli puhdas helmikuussa, edellä olevaa toimintaa en kyllä suosittele kenellekkään :D)

pitää kokeilla vaikka huomenna pikaisesti traineriä josko pk:ta sillä sais aikaiseksi.

rhubarb
04.05.2011, 17.16
Mä oon taas miettinyt että miten sitä sykettä sais laskettua.

Mun lenkeillä keskisyke on 160-168 ja maksimit 185-195.
Keskisyke on tuo, menin minä miten hitaasti tahansa. Tiedän että muihin ei voi verrata, mutta en pysty käsittämään miten jollakin voi olla keskisyke alle 140 esim juostessa! Ensimmäiset polkaisut ja mun syke on jo siellä 140ssä. Sen alle se ei mene varmaan kertaakaan lenkin aikana.
Ja aina nousee isossa mäessä syke yli 180. Vaikka kuinka pienellä välityksellä menis niin silti nousee.

1. Absoluuttiset sykenumerot ovat tosiaan vertailukelvottomia. Prosentuaaliset ovat paremmin suuntaa-antavia mutta niissäkin on eroja.

2. Jos maksimi on 195, PK-alue on yleensä jossain 135-155 välissä; sitä alempana mennään ihan palautteluteholla.

3. Jos normaali seisoskelusyke on <100 on hieman erikoista että seuraava sykealue olisi 140+. Liioitteletko hieman vai onko tosiaan niin että vaikka ajaisit 10km/h, ei syke pysy sen alla? Laskeeko syke myös nopeasti, vai pysyykö se ylhäällä >5 min rasituksen loppumisen jälkeen?

4. Jos sykearvot ovat aina olleet samanlaisia eikä kyseessä ole äkillinen tasojen nousu, ei liene syytä huoleen mutta lääkäriltä (mielummin urheilu-) voi tietysti kysellä varmuuden vuoksi.


Oon miettiny että missä ois semmonen ihminen joka tietäis näistä reenijutuista ja sykejutuista että miten kannattaa reenata kunnon ja sykkeen kannalta, joku joka vois testata jotaki testejä (emminä tiedä edes mitä kaikkia niitä on) jotaki kuntotestejä jotka kertois missä mennään ja mitä pitäis tehdä. Kun tuntuu että sitä on niin hukassa yksin kun ei tiedä millasia lenkkejä pitäis tehä ja millasilla sykkeillä. Ei se riitä että ajamalla se kunto kasvaa, kun senkin voi tehä väärin. Haluan ohjeet miten tehdä kun en ite tajua.
Ja kun tää ruismoottorikin on vähän viallinen, niin haluaisin vähän apuja senkin tähden...

Kunto kasvaa ajamalla. Jos kuntoa tarvitsee kasvattaa jotenkin tarkemmin, silloin on yleensä joku tavoite mielessä. Mikä se on?

Joe Frielin kirja lienee hyvä sykeperusteiseen itsevalmennukseen. Paikallisista seuroistakin voi löytyä valmennustietoa.

Rasitustestiin voi päästä terkkarinkin kautta, ja erilaisia kuntotestejä järjestetään kaupungin/liikuntaviraston tms. toimesta. Hyvä (kestävyys)urheilulääkäri olisi tietysti mukava olla lähistöllä, paikalliset tietänevät paremmin.

Voisikin perustaa ketjun urheilulääkärisuosituksille…

Myntti
04.05.2011, 19.55
Mä oon taas miettinyt että miten sitä sykettä sais laskettua.

Mun lenkeillä keskisyke on 160-168 ja maksimit 185-195.
Keskisyke on tuo, menin minä miten hitaasti tahansa.

Eka ajatus mikä mulle tuli mieleen: oletko harjotellut tosi löysää pk-harjoittelua?

Itse olen tosi aloittelija sekä pyöräilijänä että harjoittelemisessa yleisemminkin - joten kannattaa ottaa tämäkin kommentti sillä varauksella :) Tän vuoden aikana olen kuitenkin opetellut itse _harjoittelua_ vähän enemmän. Tähän on ihan käytännöllinen syy: mun kuntoilu tätä ennen on ollut yleensä ensinnäkin liian kovatehoista ja toiseksi - ekasta syystä johtuen - katkonaista. Kun sitten alkaakin tehdä pitkiä ja kovia (pyörä-)lenkkejä, niin hoitaa itsensä aika nopeasti surkeilla tehoilla ylirasitukseen. Näin jälkikäteen ajattelen, että olin varmaankin kehittänyt ajatuksen, että arkiliikunta pitää yllä peruskuntoa (toki, mutta ei ihan riittävästi), enkä siksi halunnut ikään kuin kuluttaa omia lenkkikertojani löysästi menemiseen. Mutta nyt sitä on sitten pakosti opeteltu, vaikka se onkin joskus oikeasti vaikeaa.

Henuz
04.05.2011, 20.01
Mä nyt huhuilen tänne kun sykkeistä on puhe.

Olis kiva kuulla mitä muilla sydänlihaksen tulehduksesta parantuneilla sykemittari näytti kun ajelut aloititte. En tiedä tulikohan tässä nyt liian aikaisin alotettua mutta keskisykkeet lenkeillä on 150-164 ja keskarina n. 17-20 km/h. Alimmillaan keskisyke on ollut 147 mutta ei tunnu tuosta rauhoittuvan alaspäin. neljäs viikko tässä menossa ajamista.

Joo, rasitustestit on tämän kuun lopussa, pitää varmaan ottaa rauhakseen.

Kyllä mullakin sykkeet oli jotain aivan käsittämätöntä. Meni reilusti yli kuukausi, että pystyin hiihtämään kävelyvauhtia alle 165 sykkeillä. Keskisykkeet oli väkisin ladulla jotain 168-172, vaikka vauhtia ei ollu. Saman ihmisen kanssa hiihtäessä mulla keskisyke +20, reilun kuukauden päästä -10. Eli kyllä se siitä paranee.
Vinguin tuosta sykkeen korkeudesta kardiologille, joka totes kaiken olevan ok ja mun olevan vaan huonossa kunnossa :D Sen jälkeen alkoi treenitehojen nostaminen pikkuhiljaa ja nyt mennään enää 10-20% viime vuotta jäljessä. Suunnilleen kaikki oireet on hävinny (tulehdus loka-marraskuu) ja nyt uskaltaa antaa kierroksia niin paljon kuin vaan lähtee.

Eikös sullakin oo tehty kaikki kuvaukset yms. tutkimukset, eli pumppu on suht kunnossa ja aikaa tosta lievästä tulehduksesta alkaa jo olemaan? Jos kardiologi on antanu luvan lenkkeillä, niin pikkuhiljaa vaan tehoja ylös. Vedot yms. voi tehdä sitten rasitustestien jälkeen hyvillä mielin.

Henuz
04.05.2011, 20.05
Fiilis on ollut hyvä, ei tykytyksiä, pyörä vaan ei kulje ja syke korkeella ja eiköhän se sydäri olisi jo tullut nyt kolmen viikon sisään kun on tullut 4 tunnin lenkkejäkin heitettyä. Jos mulla olisikin sydämmessa joku vaurio niin se on jo siellä ja eikä se varmaan ajamattomuudella pois lähde (tosin ultra oli puhdas helmikuussa, edellä olevaa toimintaa en kyllä suosittele kenellekkään :D)

pitää kokeilla vaikka huomenna pikaisesti traineriä josko pk:ta sillä sais aikaiseksi.

Enpäs huomannukaan tätä kun kirjoittelin jo vastausta tuossa. Jos pystyt 4h lenkkiä tekemään ilman, että 3h jälkeen on seisoskellessa 140+, niin ei mitään ongelmaa :D
Trainerilla sain ittekin pidettyä sykkeet kurissa, oli tylyä ajaa alle 100W teholla ja 135 keskisykkeellä...

kivitatti
04.05.2011, 21.16
Oi, onpa kiva kun on vastauksia tullut. Kaikki apu on tervetullutta. :)


Tervetuloa kerhoon. Millä keskarilla olet lenkkisi heittänyt? Kuinka monta kertaa viikossa ajat? Ajatko tasaisella kuormituksella vai intervalleja?
Keskari yleensä 25km/h. Porukassa 27km/h.
Ajan 3-5 kertaa viikossa (yleensä 1-2h)säistä riippuen. Märän kelin lenkit ei oo mua varten. :o
Intervallimeiningiksi tuo meinaa väkisinkin mennä kun on lähitienoon kaikki ja ainoat mäet siunaantunu mun reitille(onneksi). Tasaisella menen aika tasavauhtia, mutta tosiaan ylämäki-alamäkijutut tuo sitä vaihtelua.



1. Absoluuttiset sykenumerot ovat tosiaan vertailukelvottomia. Prosentuaaliset ovat paremmin suuntaa-antavia mutta niissäkin on eroja.

2. Jos maksimi on 195, PK-alue on yleensä jossain 135-155 välissä; sitä alempana mennään ihan palautteluteholla.

3. Jos normaali seisoskelusyke on <100 on hieman erikoista että seuraava sykealue olisi 140+. Liioitteletko hieman vai onko tosiaan niin että vaikka ajaisit 10km/h, ei syke pysy sen alla? Laskeeko syke myös nopeasti, vai pysyykö se ylhäällä >5 min rasituksen loppumisen jälkeen?

4. Jos sykearvot ovat aina olleet samanlaisia eikä kyseessä ole äkillinen tasojen nousu, ei liene syytä huoleen mutta lääkäriltä (mielummin urheilu-) voi tietysti kysellä varmuuden vuoksi.

Kunto kasvaa ajamalla. Jos kuntoa tarvitsee kasvattaa jotenkin tarkemmin, silloin on yleensä joku tavoite mielessä. Mikä se on?
1. Mun maksimisyke minkä oon mittarilla kiinni saanu, on 205.
2. Jolloin 165 olisi 80% ja sehän on pikkusen liikaa PK-lenkeille.
3. Kun seisoskelusyke on ~100 niin kävelysyke on ~115, pihatyösyke on <125 ja sauvakävelysyke ~135.
Että sen verran ehkä liioittelin että tuskin 10km/h vauhdissa syke 140 on. Ei oo kyllä tullu ajeltua nuilla nopeuksilla.
Kun pysähtyy niin syke laskee kyllä tosi nopsaan sinne 100pintaan. Jos istahtaa se laskee vielä nopeampaa ja vielä alemmas. Ja se taas puoltaa mun ajatusta siitä että ei tuo korkea syke voi ihan rapakunnosta kertoa. :)
4. Mulla on ollu sykemittari vasta puolivuotta ja koko sen ajan on samalla kaavalla mennyt.

Joku tavoite. Lähinnä nyt ensiksi haluaisin tulla hyväksi pyöräilijäksi. Haluaisin tulla niin hyväksi että kehtaisin edes johonkin ihan pieneen kilpailuun osallistua... Pyöräileviä naisia kun on aika vähän, ainakin täällä pohojosessa. Ja haluaisin kimppalenkeillekin osallistua, mutta niiden isojen pro-harrastajamiesten perässä mun on vielä aika hankala pysyä.. :o

Kiitos kirja- ja urheilulääkärivinkeistä. Käynkin heti huomenna kirjastossa kysymässä. :) Siis kirjaa. Urheilulääkäriä tuskin meidän tk:sta löytyy, mutta täytyy tiedustella oisko Oulun kaupungilla mokomaa. Yksityiselle ei ole opiskelijalla asiaa. :(


Eka ajatus mikä mulle tuli mieleen: oletko harjotellut tosi löysää pk-harjoittelua?

Tuota minäkin oon miettinyt että pitäis(kö) opetella sitä vielä hitaammin ajamista. Pyörällä ei ole sitä hirveästi tullut harrastettua, sillä kun ei vaan Voi ajaa kovin hiljaa, mutta pitkiä kävelylenkkejä matalilla sykkeillä on kyllä tehty. Ajaneeko samaa asiaa lähellekään?

Polla
04.05.2011, 22.47
Kyllä mullakin sykkeet oli jotain aivan käsittämätöntä. Meni reilusti yli kuukausi, että pystyin hiihtämään kävelyvauhtia alle 165 sykkeillä.

Hei cheers!!!!! hienoo kuulla miten sulla toi homma meni ja oletettavissa on kuntoutuminen :D Joo, pitää yrittää tota traineriä ottaa mukaan kuvioihin ja nythän alkaa girokin sopivasti niin on laatu viihdettä mitä katsella. Pyörä kun ei tossa olkkarissa etene niin ei oo mitään tarvetta "kaahottaa" kuten ulkona :rolleyes: ja pitkien lenkkien jälkeen seistessä syke on ollu jotain 120-130 :D kyl tää tästä siis :)

Polla
04.05.2011, 22.56
Tuota minäkin oon miettinyt että pitäis(kö) opetella sitä vielä hitaammin ajamista.

Pitäisi ehdottomasti. Jos et kykene ajamaan 25 lenkkejä pk-sykkeellä niin on todella vaikea ajaa kisaa kovaa, siellä kun vauhdit ovat 35-40 km/h. Eli nyt alat ajamaan osan lenkeistä hissunkissun sykkeiden mukaan, tasaisella yritä pitää sykkeet mahdollisimman alhaalla, ja se voi vaatia sitten hiljaa ajamista pitkään. Mäessä syke nousee, sille ei voi mitään, mutta rullaa alamäki alas ja jatka tasaisella taas hiljaista vauhtia sykettä kytäten. Jos jatkat pelkkien kovien lenkkien ajamista niin tuloksena voi olla rasitustila tai muuta sairastelua. Mikä leposykkeesi on? Js leposyke on liian korkea aamulla niin ei mitään asiaa satulaan koko päivänä, sillon pitää ottaa chillisti ja katsoa syke seuraavana päivänä. Itselläni se on hyvänä päivänä 60, jos menee tuon yli en tosiaan aja koska siinä kohtaa keho on rasittuneessa tilassa.

ja tätähän sä et varmasti halua:

http://img819.imageshack.us/img819/1531/dfgdgdhfsgh.jpg

Myntti
05.05.2011, 07.14
Tuota minäkin oon miettinyt että pitäis(kö) opetella sitä vielä hitaammin ajamista. Pyörällä ei ole sitä hirveästi tullut harrastettua, sillä kun ei vaan Voi ajaa kovin hiljaa, mutta pitkiä kävelylenkkejä matalilla sykkeillä on kyllä tehty. Ajaneeko samaa asiaa lähellekään?

Joku, jolla on jotain tuloksia jo harjottelun onnistumisesta osaa varmaan arvioida sitä, minkälaista hyötyä kävelemisestä on. Itse sanoisin, että ei varmasti loppuun asti (aja samaa asiaa), mutta minä olen pitänyt sitä yhtenä harjoittelun aloittelupalikkana. Harrastin syksyllä pitkiä kävelyitä pk-kunnon kehittämiseksi ja kyllä siitä jonkinlaista hyötyä on ollut. Arvioinnin tosin tekee vaikeaksi se, että ei ole oikein vertailukelpoista tietoa viime vuodelta, enkä ole tänäkään vuonna ehkä aivan täysin onnistunut kuuntelemaan kehon viestejä.

Mutta samaa mieltä Pollan kanssa myös siitä, että kannattaa silti yrittää opetella sitä hitaasti ajamista. Luotan siihen, että kärsivällisyys johtaa lopulta tuloksiin!

Vielä lisää avautumista oman harjoittelun näkökulmasta: mulle on kahden vuoden aikana tullut aika isona yllätyksenä se, miten mukamas huonossa kunnossa sitä on ollut - vaikka kuntotestien mittaustulosten perusteella tilastollisesti (!) ihan näin ei ollutkaan. Mut sanonta, että "pitää harjoitella että voi harjoitella" on omalla kohdalla pitänyt ärsyttävän paljon paikkaansa. Niinpä ne kävelyt on olleet tarpeen.

Koska ajelen usein itseäni huomattavasti kovemman kuskin kanssa, haasteena on edelleen pk:n pitäminen edes jossain määrin kurissa. Nyt koetan kuitenkin pyörällä sitä jo harrastaa. Tänäänkin on tiedossa nöyrää pyörittelyä yksinäni jossakin metikössä :D

zeizei
05.05.2011, 07.42
Mut sanonta, että "pitää harjoitella että voi harjoitella" on omalla kohdalla pitänyt ärsyttävän paljon paikkaansa.

Tämä kyllä pitää omalla kohdallakin erittäin hyvin paikkansa. Käytännössä nuoruusvuosina ei juurikaan tullut urheiltua, joten niitä pohjia ei oikein ole. Nyt on pyörällä ajeltu noin 3.5 vuotta (ikää 30v) ja kunto kestää kisailuakin jo jossain määrin, mutta heti kun ottaa ohjelmaan kovempia reenejä niin palautuminen vie aikaa ja ylirasituksen saa tosi helposti päälle. Samoin kisoista toipuminen vaatii lähes viikon. Ei vaan pohja vieläkään kestä riittävästi kovaa ajamista. Eli kyllä sen kunnon pohjan rakentaminen vaan vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä ja niitä rauhallisia lenkkejä. Tämä siis kun lähtee liikkeelle ilman urheilutaustaa.

Tohon kävelemiseen vielä. PK-harjoitukset voi aika hyvin tehdä ihan missä lajissa tahansa, koska tarkoituksena on kehittää sydäntä, hiusverisuonistoa ja energiataloudellisuutta ja nuo kehittyvät aika samalla tavalla lajista riippumatta. Olettaen siis, että pysytään PK-alueella (kävellessä sykkeet saattaa jäädä liian alas) ja tehdään riittävän pitkiä harjoituksia. Ammattilaiset ja muut huiput tekee myös PK-harjoituksia ennen varsinaisen kauden alkua vaihtoehtoisilla lajeilla kuten juosten, hiihtäen, uiden jne.

Tuossa mun allekirjoituksessa on oma nykyinen filosofia :) Kun maastossa se sykkeen pitäminen kurissa meinaa olla hankalaa niin tuo maantieharjoittelu on tuonut ohjelmaan ihan puhtaita PK-lenkkejä ja niitä on jopa mukava ajaa hyvällä ilmalla.

kivitatti
05.05.2011, 08.14
Leposyke mulla on 47. Palautumisen näkee vaihtelusta hyvin.

Nyt kesällä oon töissä ulkona. 8h päivässä millon mitäkin ulkotöitä kitkemisestä kivien kanniskeluun. Tänään istutetaan puita. Jospa tälläkin olis jotain pk-vaikutusta...

ussaf
05.05.2011, 15.48
Kyllä tuo minusta kuulostaa ihan puhtaasti harjoitusjumilta...

Tänks, oikein hyvää juttua oli mieleesi tullut. Tässä on tosiaan ollut aika hektinen jakso kaikin puolin, kun on ollut duunia ja yllättäviä opintoja päällekkäin, ja venyttely ja lihashuolto on tosiaan päässyt jäämään. Ei vaan oikein jaksa venytellä, kun ensin on 11 tuntia päivähommia, sitten lenkki ja vielä pitäis vähän jaksaa olla sosiaalinenkin. Ekana on mielessä syöminen ja nukkuminen.

Aika jumissahan ne paikat tosiaan oli kun eilen pidemmän kaavan mukaan venyttelin, oli päivällä aikaa. Ei mikään ihme tuo jumi kun ottaa kaiken huomioon. Ehkä kuitenkin lihasten sijaan oisin olettanut rasituksen näkyvän ensin just kohonneissa leposykkeissä ja vetämättömässä olossa jne. kuten aina aiemmin. Hyvä vaan että oppii tunnistamaan muitakin merkkejä.

Kävin vielä kuitenkin illalla porukkapeekolla. Ja kun mäkikireiltä ei noissa koskaan vältytä, niin pari kertaa piti kokeilla. Tahmeat oli jalat edelleen, mutta syke sentään nousi vähän paremmin. Onneksi join varmuuden vuoksi kahvia alle :D, koska tuli se pian sitten alaskin. Tänään jo kiltisi lepoa.

Henuz
05.05.2011, 22.07
Hei cheers!!!!! hienoo kuulla miten sulla toi homma meni ja oletettavissa on kuntoutuminen :D Joo, pitää yrittää tota traineriä ottaa mukaan kuvioihin ja nythän alkaa girokin sopivasti niin on laatu viihdettä mitä katsella. Pyörä kun ei tossa olkkarissa etene niin ei oo mitään tarvetta "kaahottaa" kuten ulkona :rolleyes: ja pitkien lenkkien jälkeen seistessä syke on ollu jotain 120-130 :D kyl tää tästä siis :)

Jeh, kyllä tässä ollaan hyvään suuntaan jo menossa, eka 2x20min treeni on jo vedetty :D Ei niin yllättäen, tehot on kateissa, mutta sen on kyllä huomannu jo porukkalenkeilläkin. Ainoo lääke taitaa olla vaan treenata, oireista jälellä ei oo kuin ajoittainen hengenahdistus, joka taitaa sekin olla vaan korvien välistä kiinni :D Vauhdinpuutetta aattelin selitellä tuolla sydänhommalla ainakin tän kauden, ens kaudelle pitää keksiä uudet tarinat...

kivitatti
08.05.2011, 18.03
Nonni.
60km, 2:45h, 22km/h, 1716kcal
Sykkeet: keski 154, max 184.
22 minuuttia syke oli "rasvanpolttoalueella" eli alle 140.
Ei tuo keskisyke 154 paljon poikkea tuosta mun normaalista 165 keskisykkeestä, vaikka vauhti olikin aivan säälittävä. Kai se aikaa myöten laskee kun jatkaa tollasia lenkkejä?

Kävin niin hitaalla lenkillä kuin vain kykenin. Meno oli niin hidasta että ihan hävetti! :o Yks iso alamäki oli pakko vetää kovaa, en vaan voinut vastustaa. :p Mutta muuten menin melko hitaata. Ei edes tullut hiki ennen kuin viimisessä mäessä, vauhti ei hyytynyt kertaakaan, enkä tuntenut järin hängästyvänikään. Tuntui että oisin jaksanut polkea hamaan ikuisuuteen. Melkein voisin väittää että hitaampaa ei voi mennä. Tietysti voi laittaa kevyemmän välityksen, mutta kun se rullaa pyörittämättäkin kovempaa. Hitaampaa mennessä joutuu pyörittämään tyhjää.

Yritin tasaisella pitää sykkeet alle 150, mutta aina välillä ne nousi vähän sen yli. Varsinkin jos oli pikkusen ylöspäin viettävää tms. Ylämäissä nousi jonnekin 170 pintaan. Vasta viimeinen iso mäki teki nuo huiput 184. Kun antoi rullata alamäessä, syke laski nopeasti 130 lukemiin, jopa alle.

Oliko tämä nyt oikeaoppinen lenkki tarkoitukseensa? Paljonko näitä pitäis tehdä(esim prosentteina harjoitusmääristä) että sitten vähän kovemmallakin lenkillä syke pysyis kohtuulukemissa?

Polla
08.05.2011, 18.23
Nonni.
60km, 2:45h, 22km/h, 1716kcal
Sykkeet: keski 154, max 184.


Mulla esimerkiksi eilen 58 km keskisyke 145, keskituntinopeus 19,9 (en kyllä pysäyttele mittaria liikennevaloissa joita täällä riittää) ja tänään 58 km keskisyke 153, sama keskari. Ja tuosta sykkeen nousemisesta voin tulkita että nyt olisi lepopäivän paikka.


Tommoinen lenkki pitäisi mennä jollain 112-120 keskisykkeellä jos on alusta loppuun ajettu rauhallisesti ja tasaisesti ilman mitään intervalleja. Itse nitkutan noita hitaita niin kauan kunnes tuossa tavoitteessa olen. voi mennä kuukaus tai kaks mutta no can do.

kivitatti
08.05.2011, 19.14
Ei kai se itelläkään auta sitten kun nitkuttaa menemään. :rolleyes:
130 kieppeillä ois mun mielestä jo ihan hyvä lukema. Sitten vois kokeilla mitä se sanoo vähän kovemmasta treenistä, jos pomppaa taas tonne taivaisiin, niin jatkaa nitkuttamista...

Mun lenkillä on tasan yhdet liikennevalot. Yli puolet matkasta mennään autotiellä kun ei kelviä ole. Ihanaa asua korvessa. :p

di luca
08.05.2011, 21.07
Ihmettelen noin korkeita keskarisykkeitänne. Olen ihan pohjalla kunnollisesti ja pyristelin tänään 72 km 23,7 keskarilla ja ks oli 127 eli melko korkea normaaliin tähänkin aikaan vuodesta. Noilla minun lukemilla tiällä Ylä-Savossa supi jo hävetä:rolleyes: Juu jaa kynnykseni ovat 135/157/180 max.

Polla
08.05.2011, 21.11
Ihmettelen noin korkeita keskarisykkeitänne.

Mää katsos parantelen itseäni sydänlihaksen tulehduksesta. Siitä korkeat sykkeet, mutta pikkuhiljaa alaspäin viikko kerrallaan.

di luca
08.05.2011, 21.14
Toipumisia!:)

maantienässä
09.05.2011, 09.07
lajissa kuin lajissa pätee se nyrkkisääntö (sovellus pyöräilyyn), että kun malttaa ajaa ensin hiljaa ja luoda pohjia (tarpeeksi kauan) niin sitten jaksaa harjoitella ja kilpaillakin kovaa.

Mara I
09.05.2011, 09.11
lajissa kuin lajissa pätee se nyrkkisääntö (sovellus pyöräilyyn), että kun malttaa ajaa ensin hiljaa ja luoda pohjia (tarpeeksi kauan) niin sitten jaksaa harjoitella ja kilpaillakin kovaa.

Länsiväylä, Lauttasaaren ja Keilaniemen väli, eilen äitienpäivänä noin puolilta päivin. En tiedä oliko pyöräilijä joku foorumin aktiiveista mutta ajossa ainakin oli meininkiä! Olin itse juoksulenkillä, joten en osaa vauhdista sanoa, mutta nopeasti kaveri häipyi horisonttiin...

Velogi
09.05.2011, 10.01
Täytyy myös avautua tänne vaikka "vika" alkaa paikallistua omaan päänuppiin ja aihe alkaa kaatua harjoittelumetodeihin.

Eli tausta: ikä 44, painoindeksi normaalin ylärajoilla, liikuntaa harrastettu 2-3 kertaa viikossa 15 vuotta, lähinnä pyöräilyä ja hiihtoa.

Viime kesänä innostuin ajamaan pyörällä pidempiä lenkkejä ja loppukesää kohden alkoi tuntua rasitusoireita ensin lenkin jälkeen ja myöhemmin lähes jatkuvasti. Oireina huonovointisuutta, päänsärkyä ja puristusta rinnassa - saman sorttinen tunne kuin kovalla pakkasella haukkoisi täysillä kylmää ilmaa keuhkoihin.

Kävin pyöräilijöihin erikoistuneella lääkärillä joka taustoihini tutustuttuaan totesi että mun keskinopeuksilla (yksin n. 28 km/h) ja suorituksen kestolla (keskilenkki hieman yli 70 km) arvioimani keskisyke (päälle 150) on liikaa. Ajan siis kuntooni lähden liian kovaa ja pitkää lenkkiä, pitäisi olla joko pitkä lenkki tai korkean sykkeen harjoitus. Rasitustestissäkin kävin ja kone kiersi ja palautui kuten pitikin.

Olen käynyt pari vuotta sitten maitohappomittauksiin perustuvassa kuntotestissä jossa todettiin kaikki osa-alueet hyviksi (4-5 asteikolla 1-5) mutta harjoitustarve on pk alueella. Maksimiksi saatiin tuolloin 183, aerobisen rajaksi 137 ja anaerobisen 166.

Ajelin siis vielä viime kesänä ilman sykemittaria ja nyt mittarin kanssa. Mutta eihän se mittarin osto ajotottumusta miskikään muuttanut - edelleen yksin ajaessa tuppaan ajamaan liian kovaa. Keskisyke asuu 150:n hujakoilla lenkistä toiseen ja viime kesän oireet alkavat nostaa päätään vaikka ollaan vasta toukokuussa!

Millä helkutilla saisi ajettua joskus kevyttä lenkkiä - sen kerran kun ehtii pyörän päälle niin tuntuu että pitäisi saada mahdollisimman paljon kilometrejä mittariin. Miten oppisin ajamaan syke- eikä matka/nopeusmittarin mukaan?

Green
09.05.2011, 10.48
Millä helkutilla saisi ajettua joskus kevyttä lenkkiä - sen kerran kun ehtii pyörän päälle niin tuntuu että pitäisi saada mahdollisimman paljon kilometrejä mittariin. Miten oppisin ajamaan syke- eikä matka/nopeusmittarin mukaan?

Helpommin sanottu kuin tehty mutta vois kokeilla jotain seuraavanlaista:
- Polkeminen loppuu, kun vauhti menee yli X nopeuden (esim 25 km/h)
- Polkeminen loppuu, kun syke menee yli X / min. (pois lukien ylämäki ja pienin vaihde päällä)
- Nauti maisemista ja ilmaisesta kyydistä alamäessä/tasaisella, kuuntele ja havainnoi ympäristöä, nauti kevyestä tunteesta

Itselle toimii tuo sykeraja, että sillon kevennetään kun syke nousee yli 135 tms. Tätähän voi vielä korostaa piipityksellä mittarista jos mahdollista / tarvetta.

J T K
09.05.2011, 10.57
Pyydä joku tuttu vaikkapa rullaluistelulenkille yhtäaikaa kun ajat pyörällä perässä. Vauhti pysyy varmasti riittävän alhaisena. Tai joku porukka kasaan, jossa tietoisesti ajatte ns. alinopeuslenkin.

maantienässä
09.05.2011, 11.05
just meinasin ihan samaa kirjoittaa, laita mittariin äänet päälle ja sykerajat kohdalleen.

Kun äänet kuuluu, niin malttia..malttia..malttia. Itse käytän tätä myös juostessa ja kun rapakunnosta muutaman vuoden taon jälkeen aloitin, niin mummot meinasi rollaattorilla mennä ohi.:D

Peruskunto ei kasva kuin omaa tasoa seuraamalla ja malttia pitämällä. Mutta siinä näkee myös kehityksen eli ajanmyötä sykkeet eivätkään nouse niin helposti ja pk-lenkki maantiellä on yhtä juhlaa, kun vain jaksaa..jaksaa;) ...jaksaa pyöritellä ja kilometrimäärät kasvavat

di luca
09.05.2011, 11.38
Millä helkutilla saisi ajettua joskus kevyttä lenkkiä - sen kerran kun ehtii pyörän päälle niin tuntuu että pitäisi saada mahdollisimman paljon kilometrejä mittariin. Miten oppisin ajamaan syke- eikä matka/nopeusmittarin mukaan?

Ajattele lenkit aikana ja unohda km:it. Keskisyke on tärkeä, ei keskinopeus. Ja opettele sietämään ajatusta ajaa niin hiljaa, että hävettää. Alamäet kovaa ja ylämäissä tapat vauhdin. Seuraa sykettä ja pysy tavoitealueella=peekoo.

Green
09.05.2011, 11.45
Alamäet kovaa ja ylämäissä tapat vauhdin. Seuraa sykettä ja pysy tavoitealueella=peekoo.


Oisko tästä muuten etua ajaa alamäissäkin pienellä rasituksella. Itse olen lähinnä nauttinut kyydistä, kuten edellä kirjoitin? Varmaan enemmän saisi reissusta irti pitämällä koko matkan kevyttä rasitusta, verrattuna kevyen ja olemattoman rasituksen yhdistelmään.

Itsellä taitaa tuollaisella 2h kevyellä lenkillä tulla olemattomia sykkeitä (70-100) 10-20 minuuttia, loput 1h40 min menevät välille 100-140, ja ehkä jokunen minuutti yli tuosta..

Muuttuuko lenkki junnaavaksi, jos on koko ajan samat tehot päällä, esim 2 h lenkillä? Ja miten mahtaa olla hyötynäkökulma? Kumpi on järkevämpi esim palauttelun kannalta?

VPR
09.05.2011, 12.07
Länsiväylä, Lauttasaaren ja Keilaniemen väli, eilen äitienpäivänä noin puolilta päivin. En tiedä oliko pyöräilijä joku foorumin aktiiveista mutta ajossa ainakin oli meininkiä! Olin itse juoksulenkillä, joten en osaa vauhdista sanoa, mutta nopeasti kaveri häipyi horisonttiin...
Tämähän on yksi parhaista työmatkatempobaanoista. :D

rhubarb
09.05.2011, 12.17
Millä helkutilla saisi ajettua joskus kevyttä lenkkiä - sen kerran kun ehtii pyörän päälle niin tuntuu että pitäisi saada mahdollisimman paljon kilometrejä mittariin. Miten oppisin ajamaan syke- eikä matka/nopeusmittarin mukaan?

Ei siinä muu auta kuin oppia. Tai sitten älä aja yksin jos lähiseudulta löytyy sopivan hidasta lenkkiseuraa.

Velogi
09.05.2011, 12.39
Ei siinä muu auta kuin oppia. Tai sitten älä aja yksin jos lähiseudulta löytyy sopivan hidasta lenkkiseuraa.

Näin se tietty on - pakko yrittää takoa järkeä päähän :seko: ja panna mittariin äänet päälle. Kiitos kaikille uskon vahvistuksesta.

Ja sitä osavan vauhtista seuraa kyllä teoriassa löytyy mutta liian harvoin saadaan aikataulut sopimaan yhteen. Niiden harvojen sopivan vauhtisten lenkkien jälkeen on ollut voittajafiilis kun ei ole kieli vyön alla.

Leopejo
09.05.2011, 12.51
Tai tee niinkuin minä eilen: en päättänyt ajaa tiettyä matkaa, vaan ylittää tietyn keston (4 h). Kun kolmen tunnin jälkeen olin jo lähellä kotia, piti alkaa ajaa niin hitaasti kuin mahdollista, ettei tarvitse lisätä liikaa lisäkierroksia lähettyviltä ;-)

m e r k s
09.05.2011, 14.31
Millä helkutilla saisi ajettua joskus kevyttä lenkkiä - sen kerran kun ehtii pyörän päälle niin tuntuu että pitäisi saada mahdollisimman paljon kilometrejä mittariin. Miten oppisin ajamaan syke- eikä matka/nopeusmittarin mukaan?

Muutama käytännön vinkki palauttavaan/kevyeen lenkkiin:

1) Vaihda mittarin osoittama nopeus pois näkyvistä, esim. kadenssi on hyvä.
2) Aloita lenkki to-del-la hitaasti, ei siten pääse kierroskone innostumaan.
3) Musiikki saattaa toimia maltin säilyttäjänä (ei auta liikenteen havainnontiin).
4) Älä lenkkeile ihmisasutuksen vilskeessä, missä on paljon muitakin 'kuntoon nähden liian kovaa ajavia'.
5) Maastossa on vaikea ajaa tykittämättä, loivapiirteisellä maantiellä sen sijaan onnistuu.

Nämä toimivat itsellä.

Myntti
09.05.2011, 17.22
Muutama käytännön vinkki palauttavaan/kevyeen lenkkiin:

1) Vaihda mittarin osoittama nopeus pois näkyvistä, esim. kadenssi on hyvä.
2) Aloita lenkki to-del-la hitaasti, ei siten pääse kierroskone innostumaan.
3) Musiikki saattaa toimia maltin säilyttäjänä (ei auta liikenteen havainnontiin).
4) Älä lenkkeile ihmisasutuksen vilskeessä, missä on paljon muitakin 'kuntoon nähden liian kovaa ajavia'.
5) Maastossa on vaikea ajaa tykittämättä, loivapiirteisellä maantiellä sen sijaan onnistuu.

Nämä toimivat itsellä.

2 ja 4 on jatkuvasti omassa käytössä, toimivat myös täällä.

Lisäks ite teen ajattelutyötä jolla motivoin itseäni. Ajelen ite aika naurettavilla vauhdeilla ja hyväksyn sen kun muistutan itseäni, että peruskuntoa on pakko kasvattaa. Motivaattori hitaasti menemiseen on se, että olen viime aikoina huomannut käytännössä sen, että en pysty pyöräilemään kovin paljoa jos teen usein liian kovia treenejä. En vaan palaudu. Sit joudun makaan kotona illat puolitokkurassa saamatta mitään aikaiseksi. Tosi jees!

Ihmisvilskeessä ajaminen on myös haastavaa. Erityisesti muiden pyöräilijöiden keskellä iskee helposti paine ajaa vähän kovempaa kun mitä on ajatellut. Mut sillonkin voi hokea mielessään tällasia terapeuttisia ohjeita, että "moi mä oon just tällä hetkellä tekemässä lämmittellyä ja toi pappa voi sotkee mun ohi ihan rauhassa mmmm tuntuupas mukavalta tää rauhallinen lämppäily".

Risto Koivunen
09.05.2011, 18.08
5) Maastossa on vaikea ajaa tykittämättä, loivapiirteisellä maantiellä sen sijaan onnistuu.


Tämä voi olla vähän henkilöstä riippuvaa, itselläni meinaa asfalttitiellä mennä turhan puolesta vauhti päälle, vaikka yrittäisikin ajaa maltillisesti.

Sen sijaan esimerkiksi metsäisellä hiekkatiellä tai helpolla pellon laitaa kulkevalla polulla pysyy vauhti omalla kohdalla helpommin maltillisena.


Itse yritän rauhallisesti ajellessa kiinnittää myös hiukan huomiota siihen, että en käytä turhan raskaita välityksiä, eli ainakin isoin eturatas on boikotissa.

hannupulkkinen
09.05.2011, 18.40
Lähtökohta tällainen:
38V, 178cm mittaa ja tasan 90kg elopainoa eli indeksit heilahtaa lievän ylipainon puolelle.
Sports trackeria olen käyttänyt nyt pari kuukautta (polar sykevyö ja nokia 5800), ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.
Matalilta tuntuvat huippusykkeet omasta mielestä, jyrkissä ylämäissä saa repiä keuhkoihin happea oikeen tosissaan pää punaisena.Onko normaalit lukemat vai mitä noitten pitäis olla kun rääkkäämällä sitkuttaa menemään?Millaisa lukemia itse olette saaneet?

Tämä oli alkuperäinen kysymys. Syke miehillä on keskimäärin tuo 220-ikä, mutta yksilökohtaisia vaihteluita on runsaasti. Painavana Sinun vo2max ei voi olla kovin hyvä, joten painon pudottaminen parantaa nopeasti suorituskykyä maksimaalisella alueella. Maksimisyke ei siitä ehkä paljoa nouse, mutta voi kyllä muutaman lyönnin kohota kun irtiottokyky paranee.
Maksimisyke pitäisi mitata niin, että ensin lämmittelee hyvin ja tekee sitten 3 minuutin vetoja 5 minuutin palautuksella eka veto himmaten niin, että viimeinen puoli minuuttia täysillä. Sitten toinen veto loppua kohden kiihdyttäen samoin viimeinen minsa täysillä ja kolmas veto puolet täysillä.
Yleensä maksimisyke tulee toisessa tai kolmannessa vedossa.

Kun näyttää, että harjoitusvuosia ei paljon ole takana niin hidasta lenkkiä tulisi tehdä paljon ja vain vähän noita hapenhaukkausvetoja.

Talisker
09.05.2011, 19.38
Mielenkiintoista pohdintaa.
Omat taustat:
ikä 65a, paino 70kg, pituus 182, aktiivista kuntoilua 35 vuotta, ei kilpailua.
Aerobinen kynnys 117 (68%), anaerobinen 147 (85%), max sýke 172.
Kynnykset pysyneet suht ennallaan, tehot kynnyksillä luonnollisesti pudonneet.

Olen seurannut Jääskeläisen oppeja pitkään, yli 10 vuotta: paljon PK-treeniä,
vaihtelevasti kovia väliin (lähinnä spinning) ja lihashuoltoa joogalla ja venyttelyllä.

Kevyet lenkit on minulla pysyneet parhaiten kevyinä, kun vedän niitä muille.

Tässä yksi tämänkeväisistä, vedin lähes koko lenkin:
http://connect.garmin.com/activity/83424495
ja tässä eilinen kevyt kanuunalenkki, jonka myös vedin suurimaksi osaksi:
http://connect.garmin.com/activity/84241505

gobbif
09.05.2011, 19.43
Jos haluaa pitää sykkeen matalana, yksi haaste on viive. Kun se mittari alkaa piipata, että raja meni yli, tarkoittaa se minulla että noin 20s aiemmin ajettiin liiallisella teholla.

Tasainen on varmasti aloittelijallekin helppoa (jos tehoa nostaa vähitellen), mutta mäkipaikkoja pitää oppia ennakoimaan. Ajoissa pientä vaihdetta sisään sen sijasta, että nostaa tehoja. Jos tehoja nostaa liian monta kertaa (etenkin ihan alkumatkasta), tuntuu että sykkeitä on vaikeampi saada palautumaan ja kroppakin on tottunut siihen korkeampaan sykkeeseen/tehoon.

Leopejo
09.05.2011, 19.48
1) Vaihda mittarin osoittama nopeus pois näkyvistä, esim. kadenssi on hyvä.
Tämä taas itselleni on paha, jos yritän pitää sykettä matalana. Jostain syystä jos yritän pitää jotain vakiokadenssia, se minun kohdalla tarkoittaa polkea kovempaa samalla välityksellä, eikä välityksen pienentämistä. ;)

JOULU
09.05.2011, 21.26
Moro

Kyllä se on niin, että meidän normaalikuolevaisten kuntoharjoituksista valtaosa pitää olla PK-sykkeillä tapahtuvaa harjoittelua. Itse harrastan liikuntaa (mm. pyöräily ja hiihto) omaksi ilokseni osallistuen muutamaan massatapahtumaan vuosittain. Sen verran panostan harrastukseeni, että haluan tehdä harjoitukseni kunnon kehittymisen kannalta ns. oikeilla sykealueilla.

Sykerajojen (PK ja VK) määrittämisen olen itse jättänyt ammattilaisten huoleksi (olen käynyt kuntotesteissä, joissa sykerajat määritellaan). Rajasykkeiden mittaamista suosittelen lämpimästi kaikille oman kunnon kehittämiseen aikaansa käyttäville. Mittauksen jälkeen ei tarvitse "arpoa" sykkeitä => osaa harjoitella oikeilla tehoilla. Tärkeintä mielestäni on se, että harjoittelun tehot eivät ole liian korkeat.
Omalla kohdallani maksimisykkeen laskentakaava 220 - ikä, ei pidä lähellekkään paikkaansa, sama toistuu luonnollisesti myös vakioprosenteilla laskettavissa sykerajoissa.

Tietoni:sukupuoli m, ikä 48 v, pituus 173 cm, paino 69 kg, max syke 191, min syke 38, aerobinen syke 145 ja anaerobinen 162.

Valtaosan treeneistäni teen keskisykkeillä avg 125-145, keskimäärin kerran viikossa treenaan kovemmalla sykkeellä avg 150-160. Tärkeää kunnon kehittämisen kannalta on myös se, ettei keskisyke ole kaikissa harjoituksissa tasaisesti sama, vaan kehoa kuormitetaan pienillä ja suurilla sykkeillä.

Alkava kesä on kolmas kesäni maantiepyöräilyn merkeissä. Pyöräilyssä sykkeen pitäminen järkevissä lukemissa (=matalalla) on helpompaa kuin hiihdossa. Eilen kävin kahden kaverin kanssa pyöräilemässä mäkisessä maastossa ihannesäällä 60 km matkan keskinopeudella 28,8 km/h. Sykemittari näytti keskisyykkeeksi 126, josta (kuten myös muista alkukesän fillarilenkeistä) voin päätellä pyöräilykuntoni olevan todennäköisesti parempi kuin viime kesän alusssa. Talven hiihtotreenit (valtaosa pitkiä matalasykkeisiä) ovat onnistuneet hyvin ja kuntoni on parempi kuin vuosi sitten. Kyllä tämä HITAASTI KIIRUHTAMISEN taktiikka toimii, kumpa olisin ymmärtänyt asian jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Toivotan kaikille treeni intoa, pitäkää SYKE MATALALLA ja mieli korkealla.

hannupulkkinen
09.05.2011, 21.46
Onko muilla 50-70 vuotiailla sellaista ilmiötä havaittavissa, että jos on pitänyt pari lepopäivää niin ekalla lenkillä niiden jälkeen sykkeet ovat korkeammat samalla rasituksella kuin sitten seuraavina päivinä kun ajaa päiviä putkeen? Nuorempana ei ollut näin, mutta nykyisin on ja ollut jo muutaman vuoden. Eka lenkki tauon jälkeen on myös vähän vaikeampi kuin seuraavat. Ero eka ja seuraavien päivien välillä minulla on n. 10 lyöntiä.
Ikää siis 61 ja 185/92

OJ
10.05.2011, 03.39
Onko muilla 50-70 vuotiailla sellaista ilmiötä havaittavissa, että jos on pitänyt pari lepopäivää niin ekalla lenkillä niiden jälkeen sykkeet ovat korkeammat samalla rasituksella kuin sitten seuraavina päivinä kun ajaa päiviä putkeen?
Mulla on ollut enemmän tai vähemmän noin muistaakseni aina vaikka 5-kymppiinkin on vielä aika paljon matkaa.

leecher
10.05.2011, 07.23
Moro

Tietoni:sukupuoli m, ikä 48 v, pituus 173 cm, paino 69 kg, max syke 191, min syke 38, aerobinen syke 145 ja anaerobinen 162.

Alkava kesä on kolmas kesäni maantiepyöräilyn merkeissä. Pyöräilyssä sykkeen pitäminen järkevissä lukemissa (=matalalla) on helpompaa kuin hiihdossa. Eilen kävin kahden kaverin kanssa pyöräilemässä mäkisessä maastossa ihannesäällä 60 km matkan keskinopeudella 28,8 km/h. Sykemittari näytti keskisyykkeeksi 126, josta (kuten myös muista alkukesän fillarilenkeistä) voin päätellä pyöräilykuntoni olevan todennäköisesti parempi kuin viime kesän alusssa. Talven hiihtotreenit (valtaosa pitkiä matalasykkeisiä) ovat onnistuneet hyvin ja kuntoni on parempi kuin vuosi sitten. Kyllä tämä HITAASTI KIIRUHTAMISEN taktiikka toimii, kumpa olisin ymmärtänyt asian jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Toivotan kaikille treeni intoa, pitäkää SYKE MATALALLA ja mieli korkealla.

60 km mäkisessä maastoissa tuolla keskarilla noilla sykkeillä kertoo kyllä kohtuu hyvästä kunnosta. Tuo on se ongelma omalla kohdallakin, että malttaisi ajaa sitä PK vauhtia. Vastatuuleen valtatien laitaa se on vaan monesti tekemätön paikka.

JOULU
10.05.2011, 08.27
60 km mäkisessä maastoissa tuolla keskarilla noilla sykkeillä kertoo kyllä kohtuu hyvästä kunnosta. Tuo on se ongelma omalla kohdallakin, että malttaisi ajaa sitä PK vauhtia. Vastatuuleen valtatien laitaa se on vaan monesti tekemätön paikka.

Totta, ettei matalalla sykkeellä treenaaminen ole aivan helppoa, mutta kun harjoittelee niin kyllä sen oppii. Lenkillähän ei ole kiire minnekään ja kun sykemittarista voi koko ajan seurata sykettä niin homman pitäisi suht helposti pysyä kontrollissa. Ei tietenkään tunnu kivalta jos juoksijat menevät ylämäessä edelle, mutta mitä se haittaa:):D.

Muutama vuosi sitten kaverini (entinen kovan tason maratoonari ja urheiluvalmentaja) teki minulle ohjelman ja sanoi että: tuolla ohjelmalla mennään 2 kuukautta. Ohjelmassa harjoittelun määrä ei lisääntynyt laisinkaan, suurin muutos aiempaan oli matalatehoisten lenkkien määrän huomattava nousu. Kahden kuukauden treenin jälkeen juoksin testilenkeillä selkeästi aiempaa kovempaa vauhtia. Minun kohdallani kehitys puolen vuoden matalasykkeisen harjoittelun aikana oli odottamattoman suuri. Toki harjoituksia täytyy tehdä myös kovemmillakin sykkeillä, mutta niiden osuus harjoituksista ei näin harrastelijalla tarvitse olla kovinkaan suuri.

Poikani aloitti viime talvena hiihto- ja tänä keväänä pyöräilyharrastuksen. Olen mielenkiinnolla seurannut hänen toimiaan (ohjeistanutkin välillä). Viime kuukausien aikana (monien sauna- ja lenkkikeskustelujen jälkeen) treenejä koneelta katsoessaan hän puhuu sykkeen mataluudesta ja tavoittelee pitkillä PK lenkeillä matalaa sykettä => oppi on alkanut näin kotioloissa levitä myös jälkikasvulle.

Highlander
10.05.2011, 09.06
Kyllä se on niin, että meidän normaalikuolevaisten kuntoharjoituksista valtaosa pitää olla PK-sykkeillä tapahtuvaa harjoittelua.
Riippuu varmasti myös mihin tähtää tai mitä lajeja harrastaa.

Omalla kohdallani olen mennyt perse edellä puuhun pyöräilyssä mikäli asiaa ajattelee siltä kannalta että pitäisi jaksaa ajella todella pitkiä matkoja matalilla sykkeillä. Ajan aika saman kaavan mukaan kuin Romeo tuossa yllä kirjoitteli. Lenkit yksinään 30-100 km. 38 v, Sykkeet -140-150. Max. 190, luultavasti ylikin.

Viime vuonna ajelin ehkä 2 oikeaa pk-lenkkiä yksinään. Loppukesästä osallistuin rauhallisille sunnuntailenkeille joista Talisker mainitsi. Nämä lenkit menivätkin pääosin pk-puolella mikäli en ollut aivan rasittuneessa tilassa ja ovat tosiaan oivia tasaiseen ajoon, kuten mainittiin. Kilometrejä tuli viime vuonna yli 10 000 mikä mulle oli aikamoinen saavutus kun se tuli kaiken muun ohella.

Nyt varsinainen pointti; parin viime vuoden aikana olen huomannut että pyöräilyn myötä olen saanut runsaasti lisää rähjähtävyyttä/lajivoimaa sulkapalloon sekä sählyyn. Jaksan pelata kovaa sählyä 1,5 tuntia ilman vaihtoja yli 160 keskisykkeillä, pk lienee kuitenkin jollain tapaa kunnossa. Joten jotain ihan repimälläkin sekä intervalli-tyyppisesti saavuttaa. Mun tavoitteena oli joskus että pystyisin yksin ajamaan 100 km reilusti yli 30 km/h keskinopeudella. Se tosin tuskin tulee toteutumaan tällä harjoittelukaavalla koskaan, 90 km on mennyt 29 km/h risat.

Palautuminen alkaa olemaan myös ongelma. Nytkin kuutena päivänä peräkkäin liikuntaa. Lepopäivät olisivat varmaan yhtä tärkeitä kuin ne pk-lenkit, mutta minkäs teet kun kaikkea haluaisi ehtiä tehdä. Jalat ovatkin sitten enemmän tai vähemmän "tööt" koko ajan.

MAS
10.05.2011, 10.36
...Kyllä se on niin, että meidän normaalikuolevaisten kuntoharjoituksista valtaosa pitää olla PK-sykkeillä tapahtuvaa harjoittelua. Itse harrastan liikuntaa (mm. pyöräily ja hiihto) omaksi ilokseni osallistuen muutamaan massatapahtumaan vuosittain. Sen verran panostan harrastukseeni, että haluan tehdä harjoitukseni kunnon kehittymisen kannalta ns. oikeilla sykealueilla.

Sykerajojen (PK ja VK) määrittämisen olen itse jättänyt ammattilaisten huoleksi (olen käynyt kuntotesteissä, joissa sykerajat määritellaan). Rajasykkeiden mittaamista suosittelen lämpimästi kaikille oman kunnon kehittämiseen aikaansa käyttäville. Mittauksen jälkeen ei tarvitse "arpoa" sykkeitä => osaa harjoitella oikeilla tehoilla. Tärkeintä mielestäni on se, että harjoittelun tehot eivät ole liian korkeat....


Nämä käsitykset PK-treenin merkityksestä ja vaikutuksista tuntuvat olevan melko ristiriitaisia eri asiantuntijoillakin. Usein väitetään, että "peruskunto" (mitä sen sitten käsitetäänkin kulloinkin tarkoittavan!) kasvaa vain PK-lenkillä, toiset sanovat että se kasvaa ihan samalla lailla tai itseasiassa paremminkin vaikkapa VK-lenkeillä.

Itse olen toistaiseksi suostunut nielemään vain teoreeman, että syy tehdä PK-lenkkiä on lähinnä palautuminen eli jos aikaa on lenkkeilyyn paljon, niin on pakko tehdä valtaosa PK:nä ml. palauttavia lenkkejä jotta ylipäätään jaksaa ja etenkin jotta jaksaa tehdä (kunnolla) 1-2 kertaa viikossa sitten sen räväkämmän treenin.

Jos taas on aikarajoitteinen (eli vaikkapa noin 4-7 tuntia viikossa aikaa liikunnalle, mikä juoksuun vielä riittäisikin mutta pyöräilyyn haastavaa) niin sitten menee vähän vaikeammaksi. Itselläni ei ainakaan noilla tuntimäärillä liian PK-painotteinen (ja etenkin PK-sykealueen alapäässä) lenkkeily tuottanut alun jälkeen enää juurikaan kehitystä. Vasta kun nosti intensiteettiä (muutenkin kuin sillä yhdellä VK-lenkillä) niin alkoi tapahtua taas, kunhan sen teki sen verran varovaisesti, että palautuminen onnistui. Ja todella matalasykkeisen PK-lenkin sijaan tulee vain pidettyä täysiä lepopäiviä kun kerran harrastukseen allokoitava aika on rajallinen.

Mielellään kuulisin perusteltuja näkemyksiä / kokemuksia / tutkimuksia siitä, miksi aikarajoitteisen pitäisi tehdä paljon helppoa matalasykkeistä sen sijaan, että vuorottelee kovempia - keskikovia (aerobisen kynnyksen huitteilla) - lepopäiviä? Ja mitä tuntimääriä per viikko pyöräilevät ne jotka ovat hyvää kehitystä saaneet aikaiseksi vahvasti matalasykepainotteisella lenkkeilyllä?

maantienässä
10.05.2011, 11.38
siis minun mielestäni, peruskuntoharjoitukset aivan missä lajissa vaan ovat ehdoton, muuten ei tule mitään se on se kivijalka. paljonko sitä missäkin lajissa tarvitaan onkin sitten eri juttu ja MONTAKO VUOTTa. Kestolajeissa ei tuloksia tule vuodessa, eikä kahdessa vaan viidessä ja siitä eteenpäin.
Eihän tämä tietenkään tarkoita sitä etteikö kunto nousisi kun tarpeeksi matalalta tasolta aloittaa.
Ja kun on tehtynä tarpeeksi sitä pohjaa, niin sen päälle voi alkaa sitten tekemään teho/vetoharjoituksia. Nehän eivät huonokuntoista kehitä, itseasiassa syövät heikkoa.

Ja kaikkihan on kiinni loppupeleissä siitä paljonko on itsellä aikaa käyttää mihinkin harrastukseen, perheelle, työhön..yms..yms.. sen mukaan pitää "harjoittelu" suhteuttaa ja miettiä.:seko::rolleyes:

zeizei
10.05.2011, 12.23
Viimeisimmässä Polku-lehdessä (vauhtilajien jaoston lehti) DH-maajoukkueen valmentaja Kari Ormo (mm. entinen uimavalmentaja) sanoi, että DH-huipulle pääseminen vaatii vähintään 6-7 vuotta harjoittelua. Ja tässä oli siis nimenomaan kyse kuntopuolesta. Eli aika kovaa kuntopohjaa ja pitkäjänteistä rakennustyötä vaaditaan vaikka ei kyse ole edes kestävyyslajista. Ormo on tuonut nimenomaan tuota PK-harjoittelua aika paljon mukaan maajoukkueen harjoitteluun kun oli kavereiden kuntopohja ilmeisesti aika heikolla tolalla.

Matti Lehikoinen perusteli kovat kuntovaatimukset sillä, että kisaviikonloppu on todella pitkä kaikkine harjoituksineen ja se nopein lasku on tehtävä viimeisenä. Heikolla maksimikunnolla ajotekniikka hajoaa laskun aikana ja eroa tulee sitä kautta, mutta nimenomaan tuo kisaviikonlopun kokonaisrasitus oli se mihin sitä hyvää peruskuntoa tarvitaan.

Kestävyyslajeissa tuo kuntopohjan rakentaminen vaatii varmasti vielä enemmän vuosia, mikä näkyy mm. siinä että taitaa maantiepyöräilijänkin kulta-ajat yleensä olla siinä 30 ikävuoden tietämillä eli ei ihan poikasena.

Ei nyt ihan suoraan liittynyt aiheeseen, kun kyseessä kisakuskit, mutta mielenkiintoinen näkokulma kuitenkin PK-harjoittelun tärkeydestä.

JOULU
10.05.2011, 13.10
Yes

Jokainen taaplaa tyylillään ja pääasia on, että muistaa LIIKKUA sopivasti HYVILLÄ mielin.

Muistan muutaman vuoden takaa kun Magnar Dalen laittoi Suomen maajoukkuehiihtäjät pitkille (matka ja aika) matalasykkeisille sauvalenkeille metsään. Osa hiihtäjistä kommentoi hommaa, mutta kyllä sinne metsään taisi valtaosa hiihtäjistä mennä, sauvat iloisesti kolisten. Kuten arvata saattaa harjoittelevat maajoukkuetason hiihtäjät myös erittäin kovaa, mutta kivijalka se on heidänkin rakennettava (ja joka kaudelle sitä uudistettava).

On selvä, ettei kaikki lenkit saa olla matalasykkeisiä ja PK aluekin on aika laaja esim. minulla 145 saakka. Oikeilla urheilijoilla PK raja on vielä selkeästi korkeampi.

Tietenkin, mitä korkeammat on tavoitteet, sitä kovemmat treenit ja sitä suurempi tietoisuus oman kropan tilasta ja oikeista harjoitustasoista täytyy olla.

Karin http://karimartens.se/bloggen/category/suomen/ kanssa joskus juttelimme PK harjoittelun tärkeydestä ja hän korosti sen merkitystä omassa harjoittelussaan. Kuten linkistä voitte lukea hän ei tarvitse omassa lajissaan räjähtävää nopeutta vaan tasaisen kovaa vauhtia todella pitkäksi aikaa.

Mitenkähän tosi kovat pyöräilyn ammattilaiset treenaavat? Pitääpä asiaa ensi viikolla kysäistä kun menen entisen maajoukkuepyöräilijän luokse kuntotestiin.

MAS
10.05.2011, 16.00
...Jos taas on aikarajoitteinen (eli vaikkapa noin 4-7 tuntia viikossa aikaa liikunnalle, mikä juoksuun vielä riittäisikin mutta pyöräilyyn haastavaa) niin sitten menee vähän vaikeammaksi...

...Mielellään kuulisin perusteltuja näkemyksiä / kokemuksia / tutkimuksia siitä, miksi aikarajoitteisen pitäisi tehdä paljon helppoa matalasykkeistä sen sijaan, että vuorottelee kovempia - keskikovia (aerobisen kynnyksen huitteilla) - lepopäiviä? Ja mitä tuntimääriä per viikko pyöräilevät ne jotka ovat hyvää kehitystä saaneet aikaiseksi vahvasti matalasykepainotteisella lenkkeilyllä?...

Olettaen että yllä olevat replyt pyrkivät ainakin osittain vastaamaan tuohon kysymykseeni niin quotaan tässä itseäni ja yritän vähän selventää kysymystä.

Eli en kyseenalaistanut PK-treenin merkitystä ja jopa ylivoimaisuutta harjoittelussa silloin kun on aikaa käytettävissä reilusti (ja tuossa yllä yritän ihmetellä missä se raja menee "tuntia / vko" pyöräilyssä) ja siten esim. PK-treenin merkitystä kilpaurheilijoille, kilpakuntoilijoille jne. En kuitenkaan siis usko / ymmärrä, että PK:ssa olisi jotain maagista miksi juuri se kehittäisi peruskuntoa tai olisi siinä tehokkaampi kuin PK2 tai VK lenkit vaikkapa, vaan se jippo tulee siitä että PK:ta voi tehdä paljon ilman palautumisongelmia. Jos on siis sitä aikaa siihen käyttää.

Mutta jos nyt oletetaan, että on käytettävissä se keskimäärin 5h / vko niin miten se olisi järkevin käyttää kunnon nousun kannalta: Kevyttä PK:ta 4,5h ja yksi 2x20min VK-vetoharjoitus VAI nostamalla intensiteettiä selvemmin kaikkiin lenkkeihin JA prosentuaalisesti siten VK/MK määrä suurempi viikon tunneista kuin 15h / vko ajavalla.

YT
10.05.2011, 16.06
Mutta jos nyt oletetaan, että on käytettävissä se keskimäärin 5h / vko niin miten se olisi järkevin käyttää kunnon nousun kannalta:
5h = kaksi lenkkiä. Aja toinen PK ja toinen VK lenkkinä.

ruoho.
10.05.2011, 21.19
Pistetääs tänne, kun sykkeeseen kuitenkin olennaisesti liittyy.

Pari viikkoa sitten sairastuin todennäköisesti jonkinnäköiseen nielutulehdukseen. Ensimmäiset päivät kuumetta, sitten pelkästään nielukipua jota jatkui reilun viikon verran. Pidin siis kaksi viikkoa taukoa liikunnasta (yhtä kokeilulenkkiä joka pahensi oireita ja satunnaisia kevyitä parin kilsan hyötypyöräilyitä lukuunottamatta). Nyt oireet ovat täysin lakanneet.

Olen pari lyhyttä PK-lenkkiä käynyt maantiellä ajamassa, ja vauhti sekä sykkeet ovat olleet normaalit, ajaminen tuntunut hyvältä. Keskisykkeet noin 130, 140-150 mäissä. Maksimisykkeeksi olen saanut 192, ikää 19 vuotta.

Leposyke kuitenkin on kohonnut selkeästi. Ennen sairastumista se pyöri n. 50 paikkeilla, kun taas nyt on hankala saada sitä laskemaan edes alle 60 lukemiin. Leposykkeen mittaaminen tuntuu nostavan sykettä välittömästi, aivan kuin alitajuisesti jännittäisin mittausta sairastelun takia - tätä pidempään kun ei oikein huvittaisi olla ajamatta.

Myös siitepölyallergian oireet ovat nyt todella pahat, voisiko tuosta löytyä syy leposykkeen nousuun? Oireita ei ole ajaessa, kun saa kunnon huuhtelun ilmaa keuhkoihin. Vai voisiko leposykkeen nousu olla vain jälkikaikuja parin viikon treenaamattomuudesta ja tulehduksesta?

Polla
10.05.2011, 22.11
Leposyke kuitenkin on kohonnut selkeästi. Ennen sairastumista se pyöri n. 50 paikkeilla, kun taas nyt on hankala saada sitä laskemaan edes alle 60 lukemiin. Leposykkeen mittaaminen tuntuu nostavan sykettä välittömästi, aivan kuin alitajuisesti jännittäisin mittausta sairastelun takia - tätä pidempään kun ei oikein huvittaisi olla ajamatta.


kokeile mitata niin että laitat mittarin päälle ja suffaat netissä/luet kirjaa yms. vaikka vartin/puoli tuntia ja sitten alat vilkuilla mittaria kun olo on rento.

Mä oon aikamoinen jännitäjä ja tolla reseptillä oon mittaillut leposykettä. Kun lähden lenkille niin jännitys on joka kerta ihan käsittämätön, syke saattaa olla 160 kun laitan mittarin päälle. menee välillä jopa 15 minuuttia ajon aloittamisesta ennen kun rauhoitun ja rentoudun niin että syke tippuu alas. Eli jännitys kierre on päällä. Muutenkin oon vähän helposti kuumenevaa sorttia :D

10 lyöntiä nousua ei ole vielä hälyyttävä, aja hiljaa ja kuulostele vointia ja vahtaa mitä syke on ajaessa jos tuntuu että olet jo tarpeeksi levännyt.

JOULU
11.05.2011, 06.47
Olettaen että yllä olevat replyt pyrkivät ainakin osittain vastaamaan tuohon kysymykseeni niin quotaan tässä itseäni ja yritän vähän selventää kysymystä.

Eli en kyseenalaistanut PK-treenin merkitystä ja jopa ylivoimaisuutta harjoittelussa silloin kun on aikaa käytettävissä reilusti (ja tuossa yllä yritän ihmetellä missä se raja menee "tuntia / vko" pyöräilyssä) ja siten esim. PK-treenin merkitystä kilpaurheilijoille, kilpakuntoilijoille jne. En kuitenkaan siis usko / ymmärrä, että PK:ssa olisi jotain maagista miksi juuri se kehittäisi peruskuntoa tai olisi siinä tehokkaampi kuin PK2 tai VK lenkit vaikkapa, vaan se jippo tulee siitä että PK:ta voi tehdä paljon ilman palautumisongelmia. Jos on siis sitä aikaa siihen käyttää.

Mutta jos nyt oletetaan, että on käytettävissä se keskimäärin 5h / vko niin miten se olisi järkevin käyttää kunnon nousun kannalta: Kevyttä PK:ta 4,5h ja yksi 2x20min VK-vetoharjoitus VAI nostamalla intensiteettiä selvemmin kaikkiin lenkkeihin JA prosentuaalisesti siten VK/MK määrä suurempi viikon tunneista kuin 15h / vko ajavalla.

Pahan heitit 5 h/vko ei ole pyöräilyssä kovin suuri tuntimäärä. Jos käyttäisin tuon tuntimäärän harrastukseen niin voisin jakaa sen seuraavasti:
1. lenkki 2 h: syke PK, matala PK syke
2. lenkki 2 h: syke PK, korkeampi PK syke
3. lenkki 1 h: 10 min PK - 40 min VK - 10 min PK

Ylläkuvattu viikorytmi olisi minulle ok ja talvella (työkiireiden aikaan) saan välillä mennäkin hiihtäen ylläkuvatun mukaisesti. Tuo käy hyvin harrastelijalle, todellisista kilpaurheilijoista en tiedä (eipä menestyväksi kilpaurhelijaksi kuntoa vaativissa lajeissa 5 h / vko harjoitusmäärällä taida edes lahjakkaimmat päästä).

Leopejo
11.05.2011, 08.32
MAS:n kysymys on kiinnostava.

Itse tuossa 5 tunnin tapauksessa tekisin kaksi 1-2 tunnin harjoitusta jossa eri vauhteja, ja yhden vapaan/PK-harjoituksen täydentämään. Nuo kahdet ensimmäiset harjoitukset olisivat eri VK-alueella 5-20 minuutin toistoja plus PK-palautusta.

Tässä esim. Pantanin entisen lääkärin laatima ohjelma seurakaverilleni, joka on kuntoajotasoa. Ohjelma laadittiin joulukuulle ja tammikuulle, eli perinteisestä PK-kautta.

tiistai ja torstai
15' lämmittely
A. 10' tasaisella, syke 90 % - 100 % anaerobisesta kynnyksestä
5' palautus
B. 12' 6-7 % ylämäkeen, seuraavalla kaavalla:
3 x (2' 47-48 rpm + 2' korkeampaa kadenssia)
5' lasku + 5' palautusta tasaisella
A. uudestaan
5' palautus
B. uudestaan
5' alamäki + 5' palautus
A. kolmas kerta
15' palautus.

Sunnuntai: vapaa ajo

maantienässä
11.05.2011, 08.59
jos yrittäisi tiivistää lyhyesti, niin eiköhän kaava ole lajissa kuin lajissa.

Pk harjoitukset kehittävät kuntoa ja pohjaa.Vauhti, vedot tai intervallit kehittävät hyvän pohjan päälle kovempaa rasituksensietokykyä.

Mutta kun vauhtiharjoitukset ovat myös kuluttavia, niin jos niillä yrittää nostaa "kuntoaan" ilman tarpeeksi hyvää peruskuntoa, niin harjoitus ei kehitä vaan kuluttaa.

Eli taiteiluahan tämä harjoittelu on. Itse tekisin vähäisen harjoitusajan iskiessä esim. että kova vauhtiharjoitus vain joka toinen viikko. Ja sitten vaikka ensi kaudella kun pohjia on enemmän, niin tihentäisin tahtia.

Koska tuo 5 h/vko on kyllä niin vähän aikaa pyöräilyssä, että taiteilua tulee ole.:D

Asiaahan auttaisi esim. se jos voi työmatkat pyöräillä, jolloin pk:ta tulisi siinä, kun vain malttaa ajaa ne rauhassa.

BONK
11.05.2011, 09.09
... Tässä esim. Pantanin entisen lääkärin laatima ohjelma...

Pantanillahan on tunnetusti ollut lääkekaappi kunnossa.

pekkajaa
11.05.2011, 09.19
Omia keinojani kevyiden lenkkien ajamiseen:

Mittarit/datankeräysvälineet kokonaan katseen ulottumattomiin, vaikka ratakisatyyliin satulan alle. Itelläni ei edes ole minkään sortin elektroniikkaa pyörän eikä kuskin kyydissä tällä hetkellä. Ei stressaa keskari ei. Ajoajan näkee kännykän kellosta (kröhöm, sittenkin elektroniikkaa :o) kun tietää milloin lähti liikenteeseen.

Etenkin vastatuulipätkillä ja ylämäissä "naurettavan" kevyt välitys päälle, yrittäen sipsuttaa pintakaasulla. Samalla keskittyy pitämään pyörityksen ja ajoasennon mahdollisimman jiirissä, kädet ja yläkroppa liikkumattomana, vatsalihakset pikkasen jännitettynä ja lantio oikeassa asennossa eli ei eteenpäin kääntyneenä. OREC (http://www.facebook.com/group.php?gid=2258201150)in säännöt numero 1 ja 2 aina kirkkaana mielessä ;)

Ajaa yksin ja välttää VOMPpien tai työmatkatempoilijoiden suosimia reittejä, ettei tulisi niin suurella todennäköisyydellä kiusausta tykittää.

OJ
12.05.2011, 06.26
Mulla tulee "puhdasta" PK:ta varmaan alle 10 lenkkiä vuodessa. Talvella menee suunnilleen 50/50 PK-VK-jaolla ja kesällä tulee vähän enemmän PK:ta. Lepoa vähintään kaksi päivää per viikko. Tunnit ovat selkeästi useammin alle kuin yli 10 tuntia/viikko. Neljä vuotta on tullut tehtyä tätä koetta.

Näistä on taitettu peistä monta kertaa tällä ja monilla muillakin foorumeilla.

anttipietila
12.05.2011, 08.26
Fillari-lehdessä oli pari vuotta sitten joku "Mylly 200x" vai mikä projekti missä harrasteluokan maastokisakuski treenasi melkein vuoden verran Joona Laukan ohjeitten ja ohjelmien mukaan PK:ta pitkään ja hartaasti, eikä VK treenitkään missään nimessä liian kovia olleet. Vuoden treenin jälkeen kynnystehot oli sitten laskeneet. Onhan aina näissä n=1 studeissa paljon epävarmuuksia, mutta ei tuo mitenkään vakuuttanut PK:n tarpeellisuudesta tai hyödyllisyydestä.

MAS
12.05.2011, 08.53
Fillari-lehdessä oli pari vuotta sitten joku "Mylly 200x" vai mikä projekti missä harrasteluokan maastokisakuski treenasi melkein vuoden verran Joona Laukan ohjeitten ja ohjelmien mukaan PK:ta pitkään ja hartaasti, eikä VK treenitkään missään nimessä liian kovia olleet. Vuoden treenin jälkeen kynnystehot oli sitten laskeneet. Onhan aina näissä n=1 studeissa paljon epävarmuuksia, mutta ei tuo mitenkään vakuuttanut PK:n tarpeellisuudesta tai hyödyllisyydestä.

Paljonko mahtoi viikkotunteja keskimäärin tulla tuolla kaverilla eli jäikö liian vähäiseksi?

Täällä on aika monta jotka puhuvat vahvasti PK:n sopivuudesta tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta ei ole juurikaan mainintoja millä tuntimäärillä per vko on tuollainen matalasykepainotteinen treeni tehonnut. Jos unohdetaan sohvalta juuri nousseet (eli että kestävyysurheilu taustaa on edes jonkin verran) niin olisi mielenkiintoista kuulla miten hyvin kukakin on saanut 5-7h / vko tahdilla kunnon nousemaan pitemmällä jaksolla (eli yli 2-3kk jakson). Pyöräilyyn tuon sanotaan olevan hyvin vähäinen aikapanostus, mutta hölkkäharrastuksessa tuo tarkoittaisi jo 60-80km / vko millä on moni päässyt jo varsin kovaan kuntoon (harrastajatasolla!). Ne esimerkit pyöräilyn puolelta mitä olen kuullut (eli vähillä tunneilla kulkee pyörä edes kohtuullisesti) ovat kaikki nojanneet enemmän Leopejon ja OJ:n kaltaisiin ohjelmiin (JOULUnkin "kolmijakoinen" kuulosti kyllä käyvältä).

Tässä muuten Joe Frieliltä osuva kommentti: http://www.joefrielsblog.com/2011/04/qa-easy-workouts-too-easy.html Eli kai sen kevyenkin lenkin pitäisi kuitenkin selvää rasitusta aiheuttaa jotta kehitystä tapahtuisi?

Leopejo
12.05.2011, 09.12
Pyöräilyyn tuon sanotaan olevan hyvin vähäinen aikapanostus, mutta hölkkäharrastuksessa tuo tarkoittaisi jo 60-80km / vko millä on moni päässyt jo varsin kovaan kuntoon (harrastajatasolla!). Ne esimerkit pyöräilyn puolelta mitä olen kuullut (eli vähillä tunneilla kulkee pyörä edes kohtuullisesti) ovat kaikki nojanneet enemmän Leopejon ja OJ:n kaltaisiin ohjelmiin (JOULUnkin "kolmijakoinen" kuulosti kyllä käyvältä).
Mitä vähän tunnen maantie- ja maratonjuoksua, ainakin italialaista valmennustapaa, intensiteettejä ei voi edes verrata. Juoksussa ammattilais- tai kova amatööri-tasolla suurin osa harjoituksista on anaerobisen kynnyksen lähettyvillä, ja "helppo" myös on lähellä tuota kynnystä. Puolimaratooniin saakka ei hitaammin mennä, maratoonareilla taas on PK:ta "spesiaali"-harjoituksena, rasvanpolton edistämiseksi, mutta suhteellisen vähän ja suuremmalla intensiteetillä kuin pyöräilyssä.

Tietysti juoksua ja pyöräilyä ei voi suoraan verrata, sillä a) juoksu rasittaa/haittaa lihaksia paljon enemmän, ja b) eri juoksunopeuksia vastaa eri jalkojen liikeradat, nopeudet ja voimat, kun taas pyöräilyssä liikerata on suunnilleen vakio ja nopeutta ja voimaa voi säätää helposti vaihteilla.

zeizei
12.05.2011, 09.14
Fillari-lehdessä oli pari vuotta sitten joku "Mylly 200x" vai mikä projekti missä harrasteluokan maastokisakuski treenasi melkein vuoden verran Joona Laukan ohjeitten ja ohjelmien mukaan PK:ta pitkään ja hartaasti, eikä VK treenitkään missään nimessä liian kovia olleet. Vuoden treenin jälkeen kynnystehot oli sitten laskeneet. Onhan aina näissä n=1 studeissa paljon epävarmuuksia, mutta ei tuo mitenkään vakuuttanut PK:n tarpeellisuudesta tai hyödyllisyydestä.

Onkos tuossa jotain ihmeellistä? Odotettiinko projektissa oikeasti, että kynnystehot nousisivat PK-harjoittelulla? Ei kai tällaista ainakaan kovin moni PK-uskovainenkaan (ml. itseni) väitä. Kuten tässäkin ketjussa on monesti jo kirjoitettu niin ne PK-harjoittelun hyödyt ja tarpeellisuus on muualla kuin vauhdin kasvamisessa. PK-harjoittelua tarvitaan, että kroppa kestää ja jaksaa sitä kovempaa harjoittelua, millä sitten nostetaan kynnystehoja ja sitä myöten vauhtia. Jos käytettäviä tunteja on vähän ja liikuntataustaa esim. yli 5v niin varmasti suurimmat hyödyt saadaan kovatehoisemmalla harjoittelulla.

Itseäni vähän häiritsee yleisesti, että pitkään urheilleet suosittelevat aloitteleville kuntoilijoille samoja reseptejä, joita itse käyttävät. Itseni olisin ainakin saanut aika nopeasti ylirasittuneeksi, jos olisin muutama vuosi sitten sohvalta nousseena alkanut vetää pelkkiä tehoharjoituksia. Vielä kolmen vuoden harrastamisen jälkeenkin pitää kovia harjoituksia tehdä aika maltillisesti tai tulee stoppi.

hannupulkkinen
12.05.2011, 09.18
Kehitys vaatii rasitusta. Samaa määrää samoilla wateilla treenaava ei kehity.
Lisäksi täytyy välillä palautua kunnolla eli harjoittelua on jaksotettava.

Määräpainotteinen tarkoittaa sitä, että ajetaan 80 prosenttia aerobisen kynnyksen tuntumassa. Tosin pyöräilyssä on vaikeata pysyä koko ajan noin alhaisilla sykkeillä, vastaan kun tulee ylämäkiä ja pitkiä alamäkiä, joissa sykevaihtelut voivat olla suuria.
Pyöräily, erityisesti maastossa, on melko intervallityyppistä, kuten hiihtokin.
Maantiellä on helpompaa pysytellä sykerajoissa.

Sanoisin, että junnaaminen on pahinta mitä kestävyysurheilija voi tehdä: aina samat määrät samalla vauhdilla. Kyllähän se 3+1 jaksotus sekä viikko,että kuukausijaksotuksessa taitaa olla yleisin ja kun harjoittelun laadusta puhutaan niin se tarkoittaa sitä, että pk-lenkit ovat todella pk-ta, vk-lenkit todellaa vauhtikestävyyttä anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja mk-lenkit todella maksimaalista kestävyyttä kehittäviä.
3+1 tarkoittaa kolmea kehittävää päivää tai viikkoa ja yhtä keveää palauttavaa päivää tai viikkoa. Tästä keveästä päivästä tai viikosta ei sitten osata pitää kiinni. Jaksotukseen kuuluu vielä kausijaksotuskin: pk-kausi,kilpailukauteen valmistava, kilpailukausi ja ylimenokausi.

Lisäksi voi olla kova-kevyt jaksotus, niin että ajetaan kehittävästi viikko ja sitten kolme päivää hyvin palauttavasti. Tämä sopii monelle ja kehittää erityisesti monipäiväisiin kilpailuihin valmistautumista.

Nyt kun olen lueskellut noita pyöräilyn valmennuskirjoja niin olen tullut siihen tulokseen, että useammalla tavalla voi päästä kuntoon. Tehopainotteisella tai määräpainotteisella. Tai välimuodolla. Tehopainotteisessa voi vain helposti pilata itsensä kun se vaatii pidempiä lepojaksoja kuin määräpainotteinen.

Ainiin, kadenssin ja välitysten merkitystä ei voi olla taas korostamatta. Kun vetää isoilla välityksillä eli wateilla, niin pk:lla sykkeen mukaan treenatessa voivat jalat hapottaa ja treeni onkin ihan joitain muuta kuin peruskestävyyttä. Täällä on monta kertaa väitetty, että compactikampia ei Suomessa tarvita. Harva ei elitekuski pystyy ajamaan pk-lenkkiä maantiellä 39/23 välityksellä niin, että jalat eivät hapotu jos vähänkään on ylämäkiä ja silloinhan ei harjoittelu ole peruskestävyyttä.
.
JAKSOTUS - on kuitenkin kehittymisen avain riippumatta siitä mikä on treenausmoodi

htunkelo
12.05.2011, 11.38
Täällä on aika monta jotka puhuvat vahvasti PK:n sopivuudesta tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta ei ole juurikaan mainintoja millä tuntimäärillä per vko on tuollainen matalasykepainotteinen treeni tehonnut.


Mikäli muistini toimii oikein, niin Chris Carmichaelin kirjassa "Time Crunched Cyclist" pitää rajana 8:a tuntia, sitä pienemmillä määrillä kannattaa pitää panostaa tehoharjoituksiin. (On muuten ihan suositeltava kirja)

Itse pitäisin viikon kokonaistuntimäärää olennaisempana sitä, että onko mahdollista ajankäytön puitteissa ajaa vähintään sitä yhtä pitkää (3++ tuntia) viikkolenkkiä.

Muutamia linkkejä:
The new definition of base:
http://biketechreview.com/performance/supply/47-base-a-new-definition (=> Olennaista on harjoittelulla nostaa 20 minuutin tehoa)

20MP is primarily a product of two things: mitochondrial density or activity and oxygen delivery.
20 minuutin maksimiteho on lähes lineaarinen ehkä tutumman FTP:n kanssa.

Tehopainoitteinen tapa nostaa tehoja:
http://biketechreview.com/performance/supply/54-strippped-down-raise-the-left

Miksi pitkät harjoitukset vaikuttavat myös 20 minuutin maksimitehoon:
Sitä ei oikeasti tiedätä, mutta tässä on asiaa tutkittu:
http://www.teamdanmark.dk/CMS/cmsresources.nsf/filenames/Pr%C3%A6sentation%20Paul%20Laursen%20-%20Intensity%20vs%20volume%20training_r2.pdf/$file/Pr%C3%A6sentation%20Paul%20Laursen%20-%20Intensity%20vs%20volume%20training_r2.pdf

Marsusram
13.05.2011, 20.01
Edellä kerrotuissa on paljon hyviä ohjeita.

Pitää vaan muistaa, että kunto kohoaa vain levossa. Kun toistuvasti annetaan ärsykettä, niin palautumisen aikana treenien välissä tapahtuu ylikompensaatiota, jolla ärsykkeen sieto paranee. Liian pitkään samaa junnaamalla ei treeniärsykkeellä enää ole vaikutusta. Liian tiheään treenaamalla ei ylikompensaatiota tapahdu, vaan syödään pohjakuntoa.
Jaksotus ja vaihtelu!
Pitää olla varovainen kunnes tuntee oman palautumisensa ja huomaa häiriöt siinä. Allergioiden tai flunssien vaikutuksen huomaa leposykkeen seurannalla. Jos ei leposyke vastaa palautunutta tilaa, kannattaa tehdä vain palauttavaa treeniä.

Lähtökohdat ovat erilaiset, palautumiskyky ja harjoitustarve muuttuu iän myötä. Vanhemman paljon treenanneen ihmisen ei enää tarvitse kehittää nuoren lailla verenkierron kapasiteettia aineenvaihdunnan parantamiseksi, vaan tärkeämpää on ylläpitää voima- ja nopeustasoa.
Peruskuntolenkkien tärkeys kasvaa muista syistä eikä vk-lenkeistä enää palaudu samalla lailla.

Tavoitteet määräävät sen miten kannattaa treenata. "Kunnon" kehittäminen on liian epämääräinen käsite, niin kauan kun ei määritellä mitä "kunto" on. Se on mielestäni sitä että jaksaa selviytyä tavoitteistaan.
Jos aikoo juosta maratonin, ei pyöräily voi olla kuin tukiharjoitus jolla säästellään jalkoja koviin juoksuharjoituksiin ja saadaan tehtyä tarpeeksi pitkiä lenkkejä, jotta rasvanpolttoa saa parannettua.
Jos tavoite on treenata 5 tuntia viikossa, niin elimistö sopeutuu ja kunto kehittyy sellaiseksi että jaksaa hyvin treenata 5 tuntia viikossa. Sitten kehitys jää paikalleen, kunnes muuttaa harjoittelua.

Jos yrittää suurempaa muutosta kuntoonsa, niin on otettava huomioon aikataulu ja riskit. Mitä nopeampaa muutosta yrittää, sen rankempi muutos on ja sitä suuremmat riskit epäonnistua. Äkillinen muutos 5 tunnin harjoittelusta 10 tuntiin voi aiheuttaa sen että pohja romahtaa kokonaan.

kivitatti
13.05.2011, 20.38
Onko vinkkejä kirjoista tai nettisivuista mistä löytäis perustietoa sykepohjaisesta treenaamisesta?
- Hakusessa on kaikki tieto alusta alkaen. Olen omistanut sykemittarin vasta hetken, joten en sen hyödyistä ja sykepohjaisesta harjoittelusta tiedä juuri mitään. Jopa perus termistö on hieman hukassa..
- Netistä en löydä mitään jos ei ole selvää osoitetta tarjota. Yritin googlettaa mutta enhän minä sieltä muuta löytänyt, kuin jotain keskustelupalstojen höpötyksiä vain.

Lainasin kirjastosta kirjan "Pyöräilijän kunto-opas" by Ilkka Järvimäki. En ehtinyt vielä lukemaan asti, mutta melko pintapuolisesti näyttäis pyöräilyn perusjuttuja olevan ja usealta osa-alueelta. Eli kyseessä ei näköjään ole sykkeeseen perustuva kirja, eikä muutenkaan kovin iso ja syvätietoinen opus, mutta jospa siellä jotain sykkeistä olisi, ja muutakin hyödyllistä..

Markku Silvenius
14.05.2011, 14.07
Yksi parhaista kotimaisista perusteoksista omasta mielestäni:

Nykyaikainen urheiluvalmennus (Mero-Nummela_Keskinen, 1997)


Kirjoittajat ovat tasokkaita ja teos on johdonmukainen.

kivitatti
14.05.2011, 21.11
Kiitos vinkistä. Käynkin siis taas maanantaina kirjastossa kyselemässä. :)

thethent
15.05.2011, 19.34
On hieman ohi aiheen mutta kummasti vetää lukioita ja kommentteja.
Itse juoksen cooperin 3000m jolla mittaan peruskunnon tasoa, muuten en juuri juokse.
Pyörän selässä vietän viikossa 3-4h maastossa ja lisäksi työmatkoja 4h.
Työmatka on 22km suuntaan ja ajan sen 42 min eli 30keskarilla ja sykkeet 144-156.
Maastossa lenkeillä sykkeet vaihtelee 140 ja 165 välillä ja matka yleisimmin 28-35km.
Tuossa rajamäen xcm kisassa kyykkäsin todella pahasti toisella kierroksella eli 32 km jälkeen, eka kiekka meni 3 tunnin syrjässä kiinni.
Kestävyyteen siis pitää panostaa mutta perhe asioiden ja pyöräilyn yhteen sovittaminen on hankalaa, onko mitään mahdollisuutta parantaa kestävyyttä näillä ajomäärillä?
Viime vuonna 3000km yht pyöräilleenä.

Onceagain
15.05.2011, 20.46
Sanoisin, että intervalli-treenien sovittaminen harjoitteluun tuo kaivattua tulosta. Jos sinulla on tiedossa aerobinen ja anaerobinen sykekynnys niin teeppä reippaampia vetoja tuohon anaK-rajalle, vaikka 5x1min 1min palautuksilla tai 5x3min 2min palautuksilla. Itselläni tuo tarkoittaa lähinnä 175-180 sykealueella käyntiä, siinä hengästyminen muuttuu hapotukseksi.

Näitä kannattaa tehdä kuitenkin maltilla vain pikku lisämausteena muuhun perusharjoitteluun

Kare_Eskola
16.05.2011, 12.36
Kestävyyteen siis pitää panostaa mutta perhe asioiden ja pyöräilyn yhteen sovittaminen on hankalaa, onko mitään mahdollisuutta parantaa kestävyyttä näillä ajomäärillä?
Viime vuonna 3000km yht pyöräilleenä.

Aja 2/3 ajoistasi hitaammin, 1/6 nopeammin ja 1/6 vielä nopeammin, esim. edellä kuvattuja tiukkoja intervalleja.

Tauno
16.05.2011, 13.27
Tuossa rajamäen xcm kisassa kyykkäsin todella pahasti toisella kierroksella eli 32 km jälkeen, eka kiekka meni 3 tunnin syrjässä kiinni.Sanoisin kuitenkin, ettei peruskestävyydessä voi mitään hirvittävää ongelmaa olla, jos jaksat 1,5 tuntia painaa tuolla vauhdilla. Kannattaisi paneutua etukäteistankkaukseen ja sitten tankkaukseen (neste yms.) kisan aikana. Tuollainen sammuminen viittaisi kyllä hiukan nestehukan puolelle.

timoe
16.05.2011, 13.29
Kunnon tasosta ei tosiaan tullut mainittua. Pyöräilyä jos katsoo niin viime kesänä tuli vasta innostuttua ja 750km tuli työväliä höylätty..(17km suuntaansa). Ei siis todellakaan mikään huippukunto mutta alkuun sentään pääsi,syksyn viimeisillä lenkeillä ei tullut enää tunnetta jotta itteensä olis tappamassa. :)
Tässä justiin talven aikana tarkoitus ollut pohjakuntoa hakea,jotta alkaisi päivittäin lumien lähdettyä tuota väliä tahkoamaan.

alkuperäisessä viestissäsi et maininnut leposykettäsi. Jos nyt sattuisit olemaan luonnostasi kestävyysurheiluun käypäisellä "V8- koneella" eli ison iskutilavuuden omaavalla sydämellä varustettu, olisi silloin leposyke matala, jopa alle 40 treenenneena, jokatapauksessa alle 50, siis hyvin levätyn yön jälkeen sängyssä mitattuna esim...

Sykkeet ja oikeastaan kuntokin on kai vähän lajikohtaista. Itse en saa pyörällä sykkeitä yhtä ylös kuin juosten, koska ripakintuista loppuu voimantuotto ennenkuin sydämen verenkierrätyskapasiteetti?

Ja lisäksi pitäisi tiettä minkälaisia wattimääriä, eli tehoja mennään silloin kun syke alkaa olla maksimissaan, jos ne ovat ikäisekseen kovin matalat matalan sykkeen syynä voi olla kunto, jossa on vielä kehittymisen varaa?

Saatko missään muussa lajissa, esim ylämäkijuoksussa, hiihdossa, soudussa sykkeitä yhtään ylemmä? Lopultakin ne on kovin yksilöllisiä.

Jani R.
16.05.2011, 14.20
Sykkeet ja oikeastaan kuntokin on kai vähän lajikohtaista. Itse en saa pyörällä sykkeitä yhtä ylös kuin juosten, koska ripakintuista loppuu voimantuotto ennenkuin sydämen verenkierrätyskapasiteetti?

Tämä on huomattu. Juostessa yli 160 sykkeet tuntuu pahalta, mutta pyöräillessä saan nousemaan 200 (max) saakka. Ikää 32v.

Risto Koivunen
16.05.2011, 15.05
Nyt alkaa hiljalleen löytyä ymmärrystä kaikille sykeongelmaisille. Itselläni on nyt ollut toista viikkoa jokin lievä flunssa tms. yhdistettynä keväiseen siitepölyallergiaan. Oireet ovat olleet muutoin melko lievät, mutta sykkeet ovat olleet niin kovasti koholla että mitään lenkille lähtöä ei ole voinut vakavissaan miettiä. Arkiajojakin pitäisi yrittää ajaa rauhallisemmin kuin mihin on tullut totuttua, siinäkin meinaavat normaalivauhdeilla nousta sykkeet ihan jonnekin muualle kuin mihin on arkiajossa tottunut.

Polla
16.05.2011, 19.20
Haa, sain ekaa kertaa keskisykkeen tippumaan 134:ään lenkillä :) hyvä fiilis, lisää vaan alaspäin!

Henuz
16.05.2011, 21.56
Haa, sain ekaa kertaa keskisykkeen tippumaan 134:ään lenkillä :) hyvä fiilis, lisää vaan alaspäin!

Siitä se lähtee taas!
...ja kohta ajetaankin jo hulluja vetotreenejä :D
Ajokausi ei oo vielä menetetty ja syksyllä mennään kovaa, eikös vaan :)

Myntti
17.05.2011, 06.54
Haa, sain ekaa kertaa keskisykkeen tippumaan 134:ään lenkillä :) hyvä fiilis, lisää vaan alaspäin!

_bb :)

Flunssasta ja siitepölyallergiasta; olen nyt tänä keväänä vasta alkanut seurata aamusykkeitä, mut siitä huolimatta aika pöyristyttäviä lukemia tässä viikon ajan oon saanut. Leposyke on ollut jonkin verran koholla, mut noususyke on parhaimmillaan noussu yli 120:een. :D Ja siis pysynyt siellä main myös. Olo ei ole mitenkään katastrofaalisen kauhea, lähinnä tosi vetämätön, mutta epäuskoisen naurun kanssa oon kattellut noita lukemia.

Samu Ilonen
17.05.2011, 08.56
Mulla on ollut kanssa ihan riittävästi ongelmia hönkimisen kanssa tänäkeväänä. Mun normaali TT-syke keskiarvo on 180-182, "enkka" kympillä on 193. Max juosten tai hiihtäen on 201. Yleisenä havaintona mulla on että kun kone kiertää, fillari kulkee paremmin. Ny Olan tempossa oli keskisyke 168. Porissa se oli jo 175. Rosendahlissa meni muuten aika helposti mutta kun happi ei kulje, ei ole paljon varaa mullitella mäkiin. Eli on pakko ajaa tosi tarkasti että teho pysyy alueella jolla ei hengästy liiemmin, samoin tempossa. Kun toi hengitysongelma helpottuu ja pääsee reenaan lyhyempää settiä niin varmaan sykkeet taas normalisoituu ja rukki alkaa kulkemaan. Ny on ollut kyllä sellanen fiilis että pillissä ei ole keskellä reikää juurikaan eikä tee mieli hönkiä kiivaammin.

JOULU
17.05.2011, 10.03
_bb :)

Flunssasta ja siitepölyallergiasta; olen nyt tänä keväänä vasta alkanut seurata aamusykkeitä, mut siitä huolimatta aika pöyristyttäviä lukemia tässä viikon ajan oon saanut. Leposyke on ollut jonkin verran koholla, mut noususyke on parhaimmillaan noussu yli 120:een. :D Ja siis pysynyt siellä main myös. Olo ei ole mitenkään katastrofaalisen kauhea, lähinnä tosi vetämätön, mutta epäuskoisen naurun kanssa oon kattellut noita lukemia.

Sun kannattaa seurata tuota noususykettä, 120 on niin kova, että siinä piilee kohtuullisen suuri vaara ylikunnosta. Kuten ketjussa aiemmin on kirjoiteltu sykkeet ovat yksilöllisiä, mutta 120 on kova noususyykkeeksi.

Myntti
17.05.2011, 12.33
Sun kannattaa seurata tuota noususykettä, 120 on niin kova, että siinä piilee kohtuullisen suuri vaara ylikunnosta. Kuten ketjussa aiemmin on kirjoiteltu sykkeet ovat yksilöllisiä, mutta 120 on kova noususyykkeeksi.

Tällä kertaa onneksi syynä taitaa olla ihan allergiaoireilu ja flunssa. Mulla on myös matalahko verenpaine - mutta en tiedä onko sillä niinkään merkitystä. Ehkä ei. Mutta joka tapauksessa näissä viime viikon aamumittauksissa tyypillisesti noustessa on vetänyt nupin pimeäksi huimauksesta. Hetki kuluu ja sitten vasta tulee selkeästi paineaalto. Oon ajatellut, että ehkä on vähän päässä kamaa. That is, smegmaa.

Ylirasitusoireita mun pitää kyllä ite yrittää jatkuvasti seurata, koska ei oo kunto sellaisella tasolla, millaisella aina välillä toivois. Tällä hetkellä muita ylikunnon oireita ei kuitenkaan ole, ja nukun kuin pieni porsas. :) Edellisestä lenkistä on puoltoista viikkoa.

Edit. Niin siis en missään nimessä lähtis tässä kunnossa lenkille! Noi lukemat on järkyttäviä, jopa flunssassa. Nymmää kattelen vaan komediasarjoja kotona.

Jani R.
17.05.2011, 12.56
Oon ajatellut, että ehkä on vähän päässä kamaa. That is, smegmaa.

Hieman ehkä offtopic, mutta hengitystie-ongelmiin kannattaa kokeilla nenäkannua ja saattaa samalla ylimääräinen tavarakin vähetä nenästä.

kolistelija
17.05.2011, 16.34
Miten tuo noususyke katsotaan? Aamulla herätään sykemittari rinnalla ja katsotaan mihin nousee kun nousen sängystä suoraan seisomaan? Vai käykö leposyke -> seisomaan metodi?

jaska
17.05.2011, 18.13
Tällaiset ohjeet mm. löysin (lääkäri Vasankari):
Heräämisen jälkeen käydään aamutoimilla vessassa ja palataan sänkyyn sykemittari rinnassa. Hetken rauhoittumisen jälkeen mitataan viiden minuutin keskisyke makuulla. Viiden minuutin makuulla olon jälkeen noustaan rauhallisesti seisomaan jälleen noin viideksi minuutiksi ja katsotaan kuinka korkealla syke käy.

Itse olen tehnyt lyhennetyn version, kun ei riitä kärsivällisyys noin pitkään protokollaan:
parin minuutin loikoilun jälkeen mittaan minuutin mittaisen pätkä makuulla, isken Polariin väliajan, nousen ylös ja näppäilen väliajan 30 sek kuluttua noususta ja mittaan sykettä minuutin. Puran koneelle ja katson makuukeskisykkeen ja seisontakeskisykkeen. Yleensä eroavat 10-20 pykälää. Nousun aikana syke voi käydä korkeallakin, mutta olennaisempaa on seurata, että mihin syke näyttää nousun jälkeen tasoittuvan.

Yleensä testi tulkitaan siten, että erotus ei saisi olla toistuvasti yli 20 lyöntiä. Kisojen ja kovien treenien jälkeen sykkeet voivat olla koholla, mutta palautumisen myötä pitäisi tilanne normalisoitua.

ussaf
10.06.2011, 12.16
Tulikin pidempi tauko. Sairastuin ja päälle jäi useammaksi viikoksi kuumeeton sitkeä flunssa. Lopulta lääkärit epäilivät mykoplasmaa mutta testeillä ei saatu todennettua sen päällä olemista nyt. Pitkän aikavälin avsta-aineet toki löytyi, mutta ne nyt varmaan löytyy kaikilta. Veto oli aika pois jne.

Palailin neljän viikon totaalilevon jälkeen pyörän päälle viikko sitten ja itsepintaisesti sykkeet ajaessa on olleet 15-20 lyöntiä korkeammalla kuin normaalisti vastaavalla työnteolla. Leposyke aika normaali, noususyke korkeampi kuin yleensä. Jaloissa ajaminen ei sen kummemmin tunnu hapotuksena, mutta voimatasot on selkeästi alhaalla ja palautuminen on aika hidasta. Liekö taudin hännän syytä, varmaankin. Ja osa varmaan menee tauon piikkiin, kai se kondis laskee kun ei tee mitään liki kuukauteen ja sairastaa samalla. No joka tapauksessa, nyt sykkeet ei ns. vastaa tuntemuksia.

Taiteen sääntöjen mukaanhan tuo lepo/orto kai sanoisi, että ajaa ei saisi. Mutta toisaalta lepäsin jo neljä viikkoa, enkä usko että tuo palautuisi sallituille lukemille edes toisen mokoman lepäämällä. Sydänvaivat suljettiin varotoimena pois veritestillä ja EKGllä.

En siis usko, että tilanteessa on mitään kovin tavatonta. Mut vastaavista flunssakierteistä parantuneilta kysyisin, että jos fiilikset ajaessa on ok, niin kai se on sykereaktioista huolimatta kuitenkin on parempi ajella vähän kuin maata sohvalla? Kaikki intervallitouhut on tietenkin pannassa jonkin aikaa ja eipä se taida pyörä tänä vuonna kulkea. Mut tätä tää on kun on ahtaan nenänielun takia taipumusta flunssailuun.

Korhonen
10.06.2011, 17.16
Minulla on verenpainelääkityscocktailissa mukana betasalpaaja ja sillä kyllä pysyvät sykkeet alhaalla. Normisetissä SportsTracker näyttää pyörälenkin keskisykkeen olevan välillä 115-125 ja maksimi ei ole tainnut mennä kertaakaan yli 140:n. Aiemmalta ajalta en tiedä, kun olen aloittanut lääkityksen aiemmin kuin pyöräilyn.

Vaikka ko. lääke positiivisen doping-testituloksen antaakin, niin valitettavasti ei suinkaan ole niin, että "kovat tehot alhaisemmalla sykkeellä", vaan enemmänkin niin, että "tehot täytyy laskea sille tasolle, mitä syke antaa myöten". Jos kovempaa yrittää vääntää, niin syke ei vain nouse, jolloin lihakset eivät saa happea ja jalat painuvat hapoille alta aikayksikön.

Rankempia intervalleja on siis turha kuvitella vetävänsä ja ylämäissä on pakko himmailla todella rauhallisesti. Onneksi Oulun seudulla maastot ovat suht' tasaisia, niin voi kuitenkin nautiskella pk-lenkeistä.:)

Schöne Scheisse
10.06.2011, 19.02
En ole lääkäri, mutta ilmeisesti ei ole mahdotonta säätää coctailia siten, että urheiluharrastusta haittaavat betasalpaajat korvataan toisentyyppisillä verenpainelääkkeillä. Eli jos lääkäri ei ole ollut tietoinen siitä, että potilaan ykkösprioriteetteihin kuuluu mäennousukyky, siitä voi kannattaa mainita seuraavalla visiitillä.

PS sauvakävelevä 88-vuotias äitinikin sai lääkitystään korjattua e.m. perusteella...

OJ
10.06.2011, 19.27
Diureetit ja betasalpaajat taitavat olla aika yleinen verenpainelääkitys. Molemmat taitavat nihkeyttää kuntoliikuntaa.

Korhonen
11.06.2011, 01.28
En ole lääkäri, mutta ilmeisesti ei ole mahdotonta säätää coctailia siten, että urheiluharrastusta haittaavat betasalpaajat korvataan toisentyyppisillä verenpainelääkkeillä.

Betasalpaajilla on joku tilastollisesti osoitettu, mutta mekanismiltaan selittämätön, infarktia estävä vaikutus ja minun perintötekijäni huomioiden lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä, että betasalpaajat ovat hyvä juttu ja lisäksi ne pitävät verenpaineen kohdallaan.

Hyväksyn hänen näkemyksensä ja kun vaihtoehtoina ovat henki ja mäennousukyky, niin laitan panokseni hengelle. Eli ykkösenä tulee optimaalinen cocktail ja vasta kakkosena se, kuinka se vaikuttaa harrastuksiin - varsinkin täällä, missä nousuja ei ole pakko suorittaa, jos ei erityisesti tahdo niitä tehdä. Toki se entistä kilpaurheilijaa harmittaa, että vaikka muuten kunto riittää ihan kohtuuvauhtisiin lenkkeihin, niin sykettä nostavat osuudet (ylämäet, vastatuuli) on pakko ajaa hiljaa ja saattaa niissä joku mennä jopa ohi.:)

Schöne Scheisse
11.06.2011, 07.25
No, jos meille jokaiselle on syntymälahjana annettu repullinen sitä sun tätä(1), niin ehkä sinä käytit omasi jo nuorempana ja nyt on aika nauttia PK-repun antimista.

(1) Kulttuurihistoriallinen anekdootti: Mannerheim oli tunnetusti aamupuuron ystävä, luultavasti Pietarin peruja, joten se kuului ehdottomasti aamiaistarjoiluun Mikkelin päämajassa. Tykistön kenraali Nenonen ei kuitenkaan koskenut puuroon. Kun Mannerheim kerran ihmetteli tätä, Nenonen vastasi että hänellä on sellainen käsitys että jokaiselle ihmiselle on ikään kuin annettu elämänsä ajaksi reppuun tietty annos puuroa ja hän söi omansa jo lapsena. Mannerheim hymähti ja totesi sitten: "Tuolle Airolle on sitten kyllä annettu harvinaisen suuri viinaleili."

rullailija
11.06.2011, 07.55
Lähtökohta tällainen:
38V, 178cm mittaa ja tasan 90kg elopainoa eli indeksit heilahtaa lievän ylipainon puolelle.
Sports trackeria olen käyttänyt nyt pari kuukautta (polar sykevyö ja nokia 5800), ja aika tasaiset on sykkeet olleet fillarilenkeillä : keskisyke 124-129 , huippusyke 151-159.
Matalilta tuntuvat huippusykkeet omasta mielestä, jyrkissä ylämäissä saa repiä keuhkoihin happea oikeen tosissaan pää punaisena.Onko normaalit lukemat vai mitä noitten pitäis olla kun rääkkäämällä sitkuttaa menemään?Millaisa lukemia itse olette saaneet?

Itsellä on iän myötä tuo huippusyke myös laskenut, luonnollisesti. Olen 45 v ja 176 cm pitkä ja painan n. 80 kg. Eipä tahdo yli 175 saada huippuja. Aiemmin ,alle 40 v. sai sykkeet tuonne 185 jopa ylikin. Mutta on vain hyväksyttävä iän tuomat realiteetit.

Pregasina
15.06.2011, 19.44
Mittailin leposykkeen juurikin... oli 43 max. on 189
Olen 33v 176cm/78kg

Kaippa nuo ihan ok on

Mankka
17.06.2011, 11.22
Itsellä on iän myötä tuo huippusyke myös laskenut, luonnollisesti. Olen 45 v ja 176 cm pitkä ja painan n. 80 kg. Eipä tahdo yli 175 saada huippuja. Aiemmin ,alle 40 v. sai sykkeet tuonne 185 jopa ylikin. Mutta on vain hyväksyttävä iän tuomat realiteetit.

Mä olen vaan ihan pikkusen vanhempi ja pienempi;-)

Katsoin juuri Garmin connectista ja se kertoi tämän kevään lenkkien yhteenvedosta seuraavaa:

Keskisyke 159
Maksimi 182

Aaamun duunimatkan (30km) lukemat oli 161 & 182. Mua on aina vähän arvelluttanut toi korkea keskisyke, mutta mulla on aina syke noussut yli 150 kun vähänkin kovempaa liikkuu. Multa löyty sieltä yksi 5:n juoksulenkkikin ja sen lukemat oli 167 & 189.

Schöne Scheisse
17.06.2011, 15.42
Itsellä on iän myötä tuo huippusyke myös laskenut, luonnollisesti. Olen 45 v ja 176 cm pitkä ja painan n. 80 kg. Eipä tahdo yli 175 saada huippuja. Aiemmin ,alle 40 v. sai sykkeet tuonne 185 jopa ylikin. Mutta on vain hyväksyttävä iän tuomat realiteetit.

Realiteetti on, että HRmax laskee iän mukana, harjoitteli tai ei. Laskuvauhdiksi mainitaan usein 0.5-1 lyöntiä vuodessa ja 1-2 lyöntiä vuodessa 50 ikävuoden jälkeen. Olemme kuitenkin kaikki yksilöitä.

Rohkenen ehdottaa myös sitä mahdollisuutta, että jalkasi ovat voineet olla paremmassa lihasvoimakunnossa alle nelikymppisenä eli nyt voi löytyä rajoittava tekijä ennen kuin pääset "oikeaan" maksimisykkeeseesi.

Sanonta, että sen menettää mitä ei treenaa, voi myös pitää paikkansa. Eli jos ei silloin tällöin mutta säännöllisesti tee levänneessä tilassa MK- tai "Pohjaan asti!"-harjoituksia, ei maksimisykkeitä tahdo saada ulos. (Tai saa, jos ensin heittäytyy uuninpankolle makoilemaan talveksi ja sitten keväänkorvalle lähtee tekemään tositreeniä...)

Jonkinlainen ylikuntotilakin voi estää maksimisykkeeseen pääsyn. Jos ajaa paljon kilometrejä ja lähes kaiken mukavuusalueella, HRmax jää testissä alhaiseksi.

Leopejo
18.06.2011, 09.28
Realiteetti on, että HRmax laskee iän mukana, harjoitteli tai ei. Laskuvauhdiksi mainitaan usein 0.5-1 lyöntiä vuodessa ja 1-2 lyöntiä vuodessa 50 ikävuoden jälkeen.
Vaikka se laskee paljon vähemmän jos harjoittelee, näin väittävät.

kolistelija
04.07.2011, 10.28
Leposyke ollut nyt kaksi päivää 88-92, siinä jo vähän epänormaalia lukemaa. :o Ei siinä mitään mutta reipas kävely menee silti alle 100:n sykkeellä.

Jani R.
04.07.2011, 10.40
Kävin eilen illalla rauhallisella juoksulenkillä ja ihmettelin kun ei sykkeet normaaliin tapaan nouseet melko ylös. Luulin jo että sykemittarissa on vikaa. Siinä kohdassa kun normaalisti oli 160 sykkeet, niin nyt oli 140. Onko kunto noussut vai jotain muuta? Edellisenä päivänä eli lauantaina ajoin sopivavauhtisen 100 km porukkalenkin 28 keskarilla, mutta siitä palautuminen piti 1,5 vuorokautta myöhemmin olla jo hyvällä mallilla.

PatilZ
04.07.2011, 10.54
Realiteetti on, että HRmax laskee iän mukana, harjoitteli tai ei. Laskuvauhdiksi mainitaan usein 0.5-1 lyöntiä vuodessa ja 1-2 lyöntiä vuodessa 50 ikävuoden jälkeen. Olemme kuitenkin kaikki yksilöitä.


Vaikka se laskee paljon vähemmän jos harjoittelee, näin väittävät.

Mulla oli 20-vuotiaana maksimisyke pyöräilyssä 195 ja nyt 27 vuotta myöhemmin edelleen sama 195.

Iän vaikutus maksimisykkeeseen ei liene niin yksinkertainen mitä luullaan. Kunnon tutkimuksia ei ole ja virhelähteitä runsaasti. Myöskään harjoittelun ja ennen kaikkea harjoittelutyylin vaikutusta maksimisykkeeseen ei täysin tunneta.

Jenkkakahva
04.07.2011, 10.57
Kävin eilen illalla rauhallisella juoksulenkillä ja ihmettelin kun ei sykkeet normaaliin tapaan nouseet melko ylös. Luulin jo että sykemittarissa on vikaa. Siinä kohdassa kun normaalisti oli 160 sykkeet, niin nyt oli 140. Onko kunto noussut vai jotain muuta? Edellisenä päivänä eli lauantaina ajoin sopivavauhtisen 100 km porukkalenkin 28 keskarilla, mutta siitä palautuminen piti 1,5 vuorokautta myöhemmin olla jo hyvällä mallilla.
Tossa saattaa olla selityksenä se, että se rauhallinen satasen lenkki olikin elimistölle suht. rankka kun keli oli kuuma.

El-Carpaso
29.07.2011, 19.38
niin siis onko nyt ymmärrettävä niin, että vauhti nousee mutta sykkeen pitäisi pysyä aerobisen kynnyksen alapuolella?

koska oma tilanteeni lähinnä masentaa. Pystyn kiskomaan tunnin lenkkejä 32-34km/h mutta tuossa vähän aikaa sitten kokeilin sykemittarin avustuksella sykkeen pitämistä alle 140 ja vauhti oli mummomaiset 25km/h... ei siinä, hauskaa oli kun ei sattunut vaihteeksi. 90 kadenssi myös nostaa sykettä oli vauhti kuinka hiljainen tahansa...

reenillähän tuo paranee, mutta onko se cad90 tai yli tarkoituksenmukaista alle 30km/h vauhdeissa?

Markku Silvenius
30.07.2011, 14.40
Jos tuulee 10 m/s vastaan niin saattaa olla aiheellista pitää hyvä kadenssi vaikka vauhti olisi vain 30 km/h.. ;) Kato nää on niiiin simppeleitä asioita loppupelissä. Tai sitten pitää 60-kadenssin jos reenaa lajinomaista voimakestävyyttä.

Hanna
02.08.2011, 09.35
Siinä kohdassa kun normaalisti oli 160 sykkeet, niin nyt oli 140. Onko kunto noussut vai jotain muuta? Edellisenä päivänä eli lauantaina ajoin sopivavauhtisen 100 km porukkalenkin 28 keskarilla, mutta siitä palautuminen piti 1,5 vuorokautta myöhemmin olla jo hyvällä mallilla.

Sykkeitä kannattaa seurailla pidemmällä aikavälillä. Mulla sykkeet saattaa heitellä (väliaikaisesti) reilustikin, jos takana on esim. huonosti nukuttu yö.

kolistelija
02.08.2011, 09.59
Hurjaa on kyllä vaihtelu kuun asennon, pikku flunssan, univelan, palautumisen, stressin ja monen muunkin asian takia. Leposykekin heittelee minulla 52-85 välillä, harvemmin on kahta päivää peräkkäin että tuohon 52 putoaisi.

Samalla tavalla lenkkisykkeet ottaa itteensä. Hitaassa vauhdissa väsynyt kroppa nostaa sykkeen korkealle ja kovassa vauhdissa pumppu ei vaan ota kierroksia samalla tavalla kuin hyvin levännyt. Palautuminenkin on varmaan henkilökohtaista mutta itselleni olen joutunut myöntämään että 100km lenkki jossa on jonkinverran VK-sykettä mukana vaatii useimmiten kaksi tai jopa kolme palauttelupäivää. :o

pyorittaja
24.08.2011, 12.48
...ja vielä laiskempi niitä analysoimaan. Sykemittaria olen käyttänyt varmaan jo parikymmentä vuotta aina siitä asti ne ensimmäiset tuli markkinoille. En vain ole oppinut tehostamaan harjoittelua apuvälineellä vaikka niin pitäisi tehdä. Lukemat kyllä merkkaan mittarista päiväkirjaan mutta siinä kaikki. Harras pyrkimys on nyt varttuneemmalla iällä (44v) ruveta niitä jo analysoimaan ja kuuntelemaan sydäntä tarkemmin. Välttyisi varmaan noilta ylikunnon oireilta ja pakollisilta harjoitustauoilta. Ergo testin tulen tekemään syksymmällä jotta saa oikeat kynnysarvot ja ne myös watteihin sidotut. Kunhan vain tulisi tuo polar-look yhdistelmä markkinoille. Cooperissa sain kuukausi sitten maksimit vain johonkin 165 pintaan ja keskari oli 158. Nomaalit työmatkat ja lenkit keskari pyörii 126-134 paikkeilla maksimin ollessa alle 160. Vauhdin keskari on noussut vuodentakaisesta vajaalla 2 km/h ollen nyt lähes vakiona lenkin pituudesta ja profiilista huolimatta 29-30 km/h. Eilen vedin vauhdikkaamman lenkin, joita kaiketi pitäisi tehdä ainakin kerran viikkoon vauhtikestävyyden ja anaerobisen kynnyksen lisäämiseksi. 38 km pituinen lenkki meni 32,7 km/h keskarilla keskisykkeen oltua 140 ja maksimin 160. Aivan täpöllä ei voinut mennä kun lopussa jo pikku nyppylöissä alkoi reisissä hapottaa. Kadenssi oli 80 keskarilla ja välityksellä 50/13-15 mentiin koko matkan. Palautuminen oli nopeaa ja lenkistä jäi tosi hyvä maku suuhun kun varsinkin kulki niin hyvin. Pohjalla oli 12 vuorokautta ajoa ilman lepopäiviä yhteensä n. 700 kilsaa. Pitää ottaa niskasta kiinni itteä ja ruveta tehostamaan ja monipuolistamaan omaa harjoittelua ettei mene tasaiseksi junnaamiseksi. Sillä se kunto ja vauhti kaiketi kasvavat. Sykkeitä seuraamalla ei myöskää tuo riskejä terveydelle. Vertailukelpoisiahan sykkeet ja keskarivauhdit eivät ole kenenkään kanssa. Yksilöt ovat yksilöitä.

OJ
24.08.2011, 15.34
...Välttyisi varmaan noilta ylikunnon oireilta ja pakollisilta harjoitustauoilta...Pohjalla oli 12 vuorokautta ajoa ilman lepopäiviä yhteensä n. 700 kilsaa...
Taustoja ja yksityiskohtia tuntematta kommentoin, että lepopäivät kannattaa varmaan miettiä uusiksi ennen mittareiden ja numeroiden kanssa säätämistä. Joka neljäs päivä lepoa (vähintään) ja laita ne lepopäivän tunnit ja kilometrit niille treenipäiville.

Vecculiko
27.08.2011, 22.11
Minun pitää varmaan hommata kohta tahdistin kun leposyke on luokkaa 36-38 ja maksimit huitelee 165 huippeilla kun ajetaan kaikki mitä koneesta lähtee. Aika yksilöllisiä tuntuu sykeluvut olevan. Olen kyllä koko ikäni liikuntaa harrastanut vaikka välillä on kyllä pitkiäkin taukoja ollut. En ole ainakaan vielä huomannut, että olisi sykkeet iän mukana kauheasti laskenut vaikka ikää alkaa lähennellä viittäkymppiä.