PDA

Näytä tavallinen näkymä : Kynnystehojen arviointi "kotikonstein"



Juha_H
16.11.2010, 20.12
Hei,

Kovasti tullu sateisina iltoina luettua noita Joel Frielin oppaita ja peruspolkemisen lisäksi on heränny kiinnostus vähän tavoitteellisempaan harjoitteluun jossa kynnystehot näyttelevät ratkaisevaa osaa. Testejä toki järjestetään rahaakin vastaan, mutta suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi on näin harrastelijalle vähän suolasen hintainen, etenkin jos tarkoitus on vielä määrätyin ajoin seurata kehitystä, ja epäsuora submaksimaalinen polkupyöräergometritesti taas vaikuttaa sellaiselta jonka voisi omatoimisestikin tehdä sopivalla välineistöllä.

Käytössä on Tacx:n Bushido traineri PC-liitännällä ja tuohon pystyy ohjelmoimaan ohjelman nousevin vastuksin ja traineri piirtää tietokoneen ruudulle nättiä käppyrää wateista ja sykkeestä. Pystyisikö tuota käppyrää hyödyntämään jotenkin kynnystehojen mittaukseen. Netistä löytyi ainakin VO2Max laskuri http://ffp.uku.fi/clinic/pyora.htm mutta ei nuo ml/kg/min arvotkaan mulle harjoittelun kannalta mitään kovin fiksua taida sanoa. Eli olisiko tuo testaus mahdollista ja millä tarkkuudella näin omatoimisesti. Ilmainen kotona tehtävä testi olisi siitä mukava että sitä voisi toistaa kuinka usein huvittaa.

mc7263
16.11.2010, 20.33
Yksi hyvä laskukaava on ns. Karvosen kaava:
maksimisyke-leposyke *haluttu% + leposyke=>
esimerkiksi 70% harjoitussyke
181-60 = 121
121 *0,7=84,7
84,7+60= 144,7
Eli tässä esimerkissä maksimisykkeeksi on laskettu 181 ja leposyke on 60.

Juha_H
16.11.2010, 20.54
Tuo maksimisykkeen määritteleminenkin kun on vähän ongelmallista. Noilla kolmella tiedossani olevalla "ikäkaavalla" maksimisykkeeni on 184-188 ja tiedän että saan nostettua maksimit ainakin 192:n ilman että laatta lentää. Sen perinteisen 220-ikä laskentakaavan virhemarginaali on näiden opusten mukaan plusmiinus 21 lyöntiä minuutissa joka on jo itsessään suht älyttömästi. Lisäksi kynnystehot riippunee paljon lajista joten tuohon kampienpyörittelyyn perustuva tekniikka olisi nyt haussa.

rhubarb
16.11.2010, 21.13
Kynnysteho fillarilla on keskiarvo 60min maksimaalisesta suorituksesta (tunnin TT) eli siitä vain polkemaan. Tai sitten ottaa 95% 20min suorituksesta.

suok
16.11.2010, 21.48
Aerobinen kynnys löytyy siitä kun alat hengästymään.
Anaerobinen kynnys siitä kun läähätyksen lisäys ei enää auta.

PHI
16.11.2010, 22.05
Aerobinen kynnys löytyy siitä kun alat hengästymään.
Anaerobinen kynnys siitä kun läähätyksen lisäys ei enää auta.

Ikävä kyllä ei pidä paikkaansa, sillä päivät ovat hyvin erilaisia. Toisinaan sama syketaso laittaa puuskuttamaan, joskus taas hengitys pysyy rauhallisena.

PHI
16.11.2010, 22.09
Kynnysteho fillarilla on keskiarvo 60min maksimaalisesta suorituksesta (tunnin TT) eli siitä vain polkemaan. Tai sitten ottaa 95% 20min suorituksesta.

Tuo tunnin tulos vastaa ainakin meikäläisellä aika hyvin ajamaani max.testitulosta Pajulahdessa. Aika rankka kyllä vetää tunti tempoa täysillä. Pitäisi olla numero rinnassa, jotta saisi kaiken tehon irti ja siten totuudenmukaisen kynnysarvon.
Noilla traineritesteillä voi kyllä hyvin seurata omaa kehittymistä, mutta varsinkin aerobisen kynnyksen arvioimiseen niistä ei ole paljon apua.

tunkkireisi
16.11.2010, 22.23
Täältä voi tarkistaa asioita läkähdyksiin asti. Virtuaaliurheilun Mekka, yksi niistä:D

Stephen Seilerin kuolleita linkkejä ja muutama elävä (http://members.tripod.com/jpe_sportscience/textbook.htm)

Tässä toinen, nyt jo kohta heikottaa Ammattilaisten seurustelusaitti (http://www.sportsci.org/)

Täällä guruni lopullinen totuus kestävyysharjoittelusta Norjalaista huttua (http://www.sportsci.org/2009/ss.pdf)

Sääntö harjoittelussa on se että älä junnaa. Purista kun siltä tuntuu ja aja leppoisasti muuten. Aja intervallia teholla jolla tuntuu muttei polttele. Muuten nautiskele. Raja-arvot ovat ammattilaisia varten. Kotitestit eivät ketään varten. Ergometritesti kunnon testipaikassa maksanee satasen tai korkeintaan kaksi. Ei kallis, varsinkaan mutuun verratuna.

xtrainer80
16.11.2010, 22.37
Ajetaan tunti täysillä niin saadaan anaerobisen kynnyksen teho selville? Silloinhan tuon tunnin ajon keskisykekin pitäisi olla anaerobinen kynnys tai ainakin lähellä.

Mietin vaan, kun olen suorassa hapenottotestissä käynyt (ergo) ja sen perusteella määritetyllä anaerobisella kynnyssykkeellä en kyllä pysty tuntia ajamaan. Jää 5 - 10 pykälää alemmas vähän päivästä riippuen. Toisaalta pystyn ajamaan n. 2 tuntia vähän ylikin noin samalla sykkeellä kuin tunninkin.

Esimerkkinä pari kisaa, Kuusankoski maraton kesto n. 2 h 30 min, k-syke 172, Lamminpää XCO kesto 1 h 10 min, k-syke 174. Molemmissa kisoissa oli kyllä aika lailla kaikki pelissä (vai oliko sittenkään, ehkä henkinen kantti ei kestä rääkätä tarpeeksi).

Testissä määritetty anaerobinen kynnykseni on 180 (max. 192) jolla pystyn ajamaan ehkä max. 20 min maastosta riippuen.

Ehkä jos jostain löytyisi ylämäki jota ajaa tunnin, voisi keskisyke olla aika lähelle 180. Muuten tuo testin kynnyssyke tuntuu jotenkin korkealta (tehoja en pääse vertailemaan kun ei ole mittaria).

Mikael52
16.11.2010, 22.38
Yksi hyvä laskukaava on ns. Karvosen kaava:
maksimisyke-leposyke *haluttu% + leposyke=>
esimerkiksi 70% harjoitussyke
181-60 = 121
121 *0,7=84,7
84,7+60= 144,7
Eli tässä esimerkissä maksimisykkeeksi on laskettu 181 ja leposyke on 60.

Varmasti on hyvä laskukaava, mutta mistähän tuo 70 %:n harjoitussyke on?
Jos henkilön maksimaalinen suoritus on antanut sykelukemaksi 181 niin tästä laskettuna 70 %:n harjoitussyke EI suinkaan ole tuo 144,7 vaan 126,7, joka on lähellä aerK:n arvoa keskivertoharrastajalla. Oikealla testaamisella saadaan tietenkin oikeat arvot, mutta kotikonsteilla päästään kyllä tarpeellisiin tarkkuuksiin, jos pystytään selvittämään suht. luotettavasti maksimisyke.

OJ
17.11.2010, 05.23
Täältä voi tarkistaa asioita läkähdyksiin asti. Virtuaaliurheilun Mekka, yksi niistä:D

Stephen Seilerin kuolleita linkkejä ja muutama elävä (http://members.tripod.com/jpe_sportscience/textbook.htm)

Tässä toinen, nyt jo kohta heikottaa Ammattilaisten seurustelusaitti (http://www.sportsci.org/)

Täällä guruni lopullinen totuus kestävyysharjoittelusta Norjalaista huttua (http://www.sportsci.org/2009/ss.pdf)

Sääntö harjoittelussa on se että älä junnaa. Purista kun siltä tuntuu ja aja leppoisasti muuten. Aja intervallia teholla jolla tuntuu muttei polttele. Muuten nautiskele. Raja-arvot ovat ammattilaisia varten. Kotitestit eivät ketään varten. Ergometritesti kunnon testipaikassa maksanee satasen tai korkeintaan kaksi. Ei kallis, varsinkaan mutuun verratuna.
Toi norskipaperi on tainnut olla tälläkin foorumilla jo ainakin kertaalleen. On tainnut olla ton saman paperin pitkä versiokin tai tohon perustuva missä oli jotain case-tutkimuksiakin.

Miksi raja-arvot ovat ammattilaisia varten? Miksi ergotesti on hyödyllisempi kuin kenttätesti kun harva harjoittelee sillä samalla testiergolla?

Mutta ns. FTP tehoa voit arpoa ajamalla tunnin hana-auki tai kertomalla 20 min maksimitehon 0.95 arvolla tai muutamalla muullakin konstilla. Laktaattikynnystä pitää hakea happojen kanssa. Mä tykkään tosta FTP:stä kun sitä voi veikkailla omin päin omissa harjoitusoloissa vaikka kerran kuukaudessa jos siltä tuntuu. Jos käy labratesteissä säännöllisesti, vaikkapa 2kk välein, niin varmasti oppii nopeasti miten niitä tuloksia voi soveltaa harjoitteluunsa, mutta mun mielestä toi alkaa olemaan aika pro-meininkiä.

A.A
17.11.2010, 07.22
Ajetaan tunti täysillä niin saadaan anaerobisen kynnyksen teho selville? Silloinhan tuon tunnin ajon keskisykekin pitäisi olla anaerobinen kynnys tai ainakin lähellä.

Mietin vaan, kun olen suorassa hapenottotestissä käynyt (ergo) ja sen perusteella määritetyllä anaerobisella kynnyssykkeellä en kyllä pysty tuntia ajamaan. Jää 5 - 10 pykälää alemmas vähän päivästä riippuen.

Mulla kyllä pitänyt vähän liiankin hyvin paikkansa. Kaikki Pajulahteen kannetut rahat menneet hukkaan.

Muutaman (5-6x) kerran ajettuani LUP Tempon, eli Mustion tempon, (48,8km) aina päässyt avhbm +-1hbm kuin anaK Pajulahdessa.

Eli itse saan kyllä riitävän luotettavasti kynnyssykkeen selville kun juoksee Cooperin, vikalla 100m on maxsyke. Sittä pois 20 on anaK. Siitä pois 20 on aerK.

Se mikä eroaa Pajulahden testistä, menee päivittäiseen vaihteluun.

http://vimeo.com/16727975

Mustio menee kuitenkin helpommin kuin tämä...:D

xtrainer80
17.11.2010, 08.01
Mulla kyllä pitänyt vähän liiankin hyvin paikkansa. Kaikki Pajulahteen kannetut rahat menneet hukkaan.

Muutaman (5-6x) kerran ajettuani LUP Tempon, eli Mustion tempon, (48,8km) aina päässyt avhbm +-1hbm kuin anaK Pajulahdessa.

Eli itse saan kyllä riitävän luotettavasti kynnyssykkeen selville kun juoksee Cooperin, vikalla 100m on maxsyke. Sittä pois 20 on anaK. Siitä pois 20 on aerK.

Se mikä eroaa Pajulahden testistä, menee päivittäiseen vaihteluun.

http://vimeo.com/16727975

Mustio menee kuitenkin helpommin kuin tämä...:D

Hah, on toi vaan edelleen yhtä hirveetä katsoa. Olin jo uutta testiaikaa tilaamassa, mutta taas tämän nähtyäni pistin puhelimen takaisin pöydälle. :D

Tuntuu toi mulle testissä määritetty anaerobinen kynnys soveltuvan pikemmin juoksuun, jos juoksen tunnin täysillä niin aika lähellä ollaan. Sinänsä ihme kun testi on tehty ergolla eikä juosten.

Varmaan testitilanne jännittää sitten niin kovasti, että se näkyy sykkeissä. Tosin niin ne jännittää kisatkin.

järppä
17.11.2010, 08.05
Tuo maksimisykkeen määritteleminenkin kun on vähän ongelmallista. Noilla kolmella tiedossani olevalla "ikäkaavalla" maksimisykkeeni on 184-188 ja tiedän että saan nostettua maksimit ainakin 192:n ilman että laatta lentää.

No, eikös tuossa nyt ole paras arvaus sinun maksimisykkeestäsi? Ei noihin laskentakaavoihin kannata tuijottaa. Sitten kun saat jonakin sumuisena päivänä mittaritauluun vaikkapa 194 ja laatta lentää, on uusi maksimi löytynyt :p Tuo maksimisyke kuitenkin riippuu päivästä ja sen löytäminen ei tapahdu yhtenä päivänä.

Tuo mainittu cooperin-testi on myös melko hyvin kaivanut vuoden maksimisykkeet esiin ainakin itseltäni. Tosin fillarilla ei ihan niihin lukemiin sitten taas pääse, mutta muutamat yhteilenkkien mäkikirit kesän aikana yleensä kertoo missä se fillaroinnin maksimisyke huitelee...

kervelo
17.11.2010, 08.09
Varmasti on hyvä laskukaava, mutta mistähän tuo 70 %:n harjoitussyke on?
Jos henkilön maksimaalinen suoritus on antanut sykelukemaksi 181 niin tästä laskettuna 70 %:n harjoitussyke EI suinkaan ole tuo 144,7 vaan 126,7, joka on lähellä aerK:n arvoa keskivertoharrastajalla. Oikealla testaamisella saadaan tietenkin oikeat arvot, mutta kotikonsteilla päästään kyllä tarpeellisiin tarkkuuksiin, jos pystytään selvittämään suht. luotettavasti maksimisyke.

Tuohan on se kysymys, josta on vuosikausia keskusteltu tuon karvosen kaavan eli sykereservikaavan yhteydessä. Kaavan ideahan on juuri tuon sykereservin eli leposykkeen ja maksimisykkeen välisen alueen käyttäminen noiden harjoitusrajojen laskennassa. Perinteinen pelkkään maksimisykkeeseen perustuva laskentakaava antaa yleensä selkeästi matalampia sykearvoja: jos 180 maksimisykkeen omaava henkilö istuu sohvalla ja syke on 60, perinteisen kaavan mukaan henkilö harjoittelee tuolloin hiukan yli 30% teholla.

Markku Silvenius
17.11.2010, 08.22
A.A

Huikean hyvä pyöritys tuossa testissä, täytyy myöntää. Mitä katselin 100-120. Oletko testaillut koskaan watit vs kierrokset vs syke? Toisin sanoen hyötyisitkö matalammista kierroksista? En nyt tarkoita mitää 60-70 vaan miten esim 90-100 alue?

Juha_H
17.11.2010, 08.36
No, eikös tuossa nyt ole paras arvaus sinun maksimisykkeestäsi? Ei noihin laskentakaavoihin kannata tuijottaa. Sitten kun saat jonakin sumuisena päivänä mittaritauluun vaikkapa 194 ja laatta lentää, on uusi maksimi löytynyt :p Tuo maksimisyke kuitenkin riippuu päivästä ja sen löytäminen ei tapahdu yhtenä päivänä.
Juu veikkaan että maksimisyke on hyvinkin tarkasti tuolla 192-194 hujakoilla mutta kun noissa Frielin oppaissa kyseenalaistetaan aika tehokkaasti koko maksimisykkeeseen perustuva rajojen määrittelyt ja avainasemassa on tuon (lajikohtaisen) maitohappokynnyksen määrittäminen.

JuPu80
17.11.2010, 08.45
Maksimisyke on tosiaan sellainen juttu, joka kannattaa kokeilla. Kauhee kiukku vaan päälle kuntopyörän (tai turvallisessa paikassa oikean fillarin...) kanssa :p Voihan tuota jollain ylämäkijuoksullakin hakea, mutta maksimisyke on jonkin verran lajikohtaista, joten periaatteessa kaikki testaaminen kannattaisi suorittaa "oman lajin" avulla. Maksimisykkeessä on kuitenkin käytännössä ihan sama, onko se maksimi vaikka 193 vai 196 (menee jo päivittäisen vaihtelu piikkiin muutenkin), joten ei tuosta liian vaikeaa kannata tehdä :)

Laskentakaavat antavat vain suuntaa. Käsittääkseni perinteinen 220 -ikä antaa varsinkin vanhemmille ihmisille aika matalia maksimisykkeitä. Joka tapauksessa yksilöllinen vaihtelu on sen verran iso, että laskentakaavat antavat vain sen hehtaarin, missä useimpien maksimit ovat.

Itse tein joskus duunin puolesta parin kolmen vuoden aikana jokuselle sadalle eri ihmiselle erilaisia kuntotestejä, ja tulin siinä samalla vähän skeptiseksi koko testaamista kohtaan ;) Tai tarkemmin sanottuna en ole ihan vakuuttunut testaamisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta tavallisella kuntoilijalla tai kuntourheilijalla... Useimmille esim. ergometritestin tulos on "kiva tietää" -tyyppistä matskua. Mikä sinänsä on ihan ok.

Juha_H
17.11.2010, 08.52
Tuo testaaminen on mielessä lähinnä sen takia että saisi talvikauden harjoitteluun vähän lisää mielekkyyttä. Työmatkat poljen varmastikin läpi talven ja noista tulee se 5-8h viikottaista pk-treeniä, mutta kun lenkit jää käytännössä kokonaan pois niin voisi keskittyä sisäharjoittelussa intervalleihin ja muuhun "tieteellisempään" treeniin. Vielä kun käytössä on tuo traineri joka pitää automaattisesti tehot tai sykkeet juuri halutulla tasolla vastusta automaattisesti säätämällä niin erilaisten treeniohjelmien teko on helppoa kunhan perusteet on ensin kunnossa. Kesällä homma on sitten enemmän fiilisperusteista kun maantienposkessa en jaksa sitä sykemittaria niin tarkkaan seurata.

anttipietila
17.11.2010, 09.02
Muutaman treenin kun trainerilla ajat niin eikös ne tehot säädy kohdilleen. Jos vaikka ohjelmassa on 2*20 min kynnysteholla, ja jaksat ajella arvioimallasi kynnysteholla esim 20 + 30 min, vähän lisää tehoja seuraavalla kerralla. tai jos pystyt ajamaan vain 20 + 10 min, vähän pienemmillä tehoilla seuraava treeni. Sykkeitä ei kannata katsella trainerillakaan.

PatilZ
17.11.2010, 09.14
Menee keskustelussa kynnystehot ja -sykkeet sekaisin. Alkuperäinen kysyjä tiedusteli kotikonsteja kynnystehojen arviointiin.

OJ jo tähän vastasikin ja minä täydennän kirjavinkkauksella: http://www.bookplus.fi/kirjat/allen,_hunter/training_and_racing_with_a_power_meter-7122733

Siellä on tarkemmin tuo 20min TT -testiprotokolla.

Jos alkuperäinen kyselijä on lueskellut Joel Frielin teoksia (ainakin pyöräilijän harjoitusraamatun uusimpia versioita), niin niissä taitaa olla esitettynä toisenlainen testiprotokolla, joka perustuu 30 min tempoon. Verrattuna 10 min lyhyempään se, eroaa muistaakseni ainakin siinä, ettei siinä vedetä ennen testiä 5 min max suoritusta. Testi perustuu critical power -konseptointiin ja sen avulla voi saada likiarvon cp60 arvosta, mikä vastaa functional treshold power (FTP) arvoa ja näin on ainakin hyvin lähellä laktaattikynnystä (anaerobinen kynnys).

Kolmas menetelmä, johon olen törmännyt on ns. maximal aerobic power output (MAP) pohjainen testaus, jossa harjoitusalueet kytketään kotikonstein testattuun ja aproksimoituun maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max). Lisätietoja: http://www.cyclecoach.com/index.php?option=com_content&view=article&id=70&Itemid=112

A.A
17.11.2010, 11.45
A.A

Huikean hyvä pyöritys tuossa testissä, täytyy myöntää. Mitä katselin 100-120. Oletko testaillut koskaan watit vs kierrokset vs syke? Toisin sanoen hyötyisitkö matalammista kierroksista? En nyt tarkoita mitää 60-70 vaan miten esim 90-100 alue?

Loppupäässä vasta kun mennään jo viimeisiä minuutteja, tuo kadenssi tosiaan on noin 118 (Tuntuu helpommalta...). Sitä ennen pysyy tossa 103 korvilla.

Ja kyllä se korkea kadenssi tosiaan nostaa sykettä, mutta tuossa on jo silloin melkein maksimisyke, maksimikin pysyy sen pari minuuttia...:D

Markku Silvenius
17.11.2010, 15.22
Joo ymmärrän, mutta onko tavoitteena nostaa sykettä vai saada mahdollisimman monta kuormitusporrasta loppuun? Esim. kaverien tsemppaamisen johdosta kierrosten selkeä nostaminen saattaa johtaa nopeampaan sippaamiseen heikommalle taloudellisuusalueelle mentäessä vaikka ergo pitääkin kuorman vakiona.

Tarkoitan että tulisiko parempi tulos, jos ajaisitkin testin 90-100 kierroksilla. En ole seurannut ajojasi..en tiedä ovatko nuo tyypilliset kierroksesi vai oliko ylimääräistä 'videostar' jännitystä.

OJ
17.11.2010, 16.56
30 minuutin maksimi ei ainakaan mulla poikkea 60 minuutin maksimista kovin paljon. 0.95 x 30 min maksimiteho antaa sen verran matalan arvion, että treenit ovat tämän pohjalta tosi helppoja. 0.95 x 20 min max ilman 5 min "lämmittelyä" tuntuisi olevan aika lähellä FTP:tä. Jos se arvio on 5 wattia pielessä, niin en mä jaksa siitä hirveetä stressiä ottaa.

A.A
17.11.2010, 19.58
Joo ymmärrän, mutta onko tavoitteena nostaa sykettä vai saada mahdollisimman monta kuormitusporrasta loppuun? Esim. kaverien tsemppaamisen johdosta kierrosten selkeä nostaminen saattaa johtaa nopeampaan sippaamiseen heikommalle taloudellisuusalueelle mentäessä vaikka ergo pitääkin kuorman vakiona.

Tarkoitan että tulisiko parempi tulos, jos ajaisitkin testin 90-100 kierroksilla. En ole seurannut ajojasi..en tiedä ovatko nuo tyypilliset kierroksesi vai oliko ylimääräistä 'videostar' jännitystä.

Tavoitteena ei ole nostaa sykettä, 7x testaa testin tehneenä, ja "joitakin" tunteja watti/magneetti trainerilla ajaneena tiedän että loppu tulee alle 100 vääntämisellä nopeammin. (Alle sadan kun putoo, viimeisellä 3min jaksolla, niin 80 tulee nopeasti, ja sen jälkeen on kyse sekunneista kun jalat ei enää pyöri ollenkaan...) Viimeisillään saa vielä vähän painetta "pois" nostamalla kadenssia. Ja yllättävää kyllä, jos treenissä joutuu koville, ja hakeutuu helpoimmalle kadenssialueelle "sokkona" ja katsoo kadenssia, niin se on aina, 108!

Ja erilaisia on ajotkin.

Radalla 1-2km 108kad.

Trainerilla kovilla 108kad.

Rullilla kovilla 120kad. Max 199kad. Polar ei kuulemma näytä enempää... Ei kyllä jaksa uskoa.

Radalla 200m 140kad.

Tempo maantiellä 90kad.

Ja toi video ei ollut uusi juttu, ja nettiin laittoon ajatukseen meni, mitä 8kk... Ja testin mukaanhan en ole ikinä ollut niin huonossa kunnossa...

Markku Silvenius
18.11.2010, 09.19
Kuten sanoin, hyvin pyörii :)

Marcus
10.12.2010, 21.12
minulla on yleensä ollut sykkeet 10 pykälää alhaisemmat ulkona polkiessa kuin pajulahden testipyörällä. taitaa a)ajoasento b)sisätilojen lämpötila vaikuttaa.
nuo laktaattipitoisuuksiin perustuvat testit ovat hieman epätarkkoja. voi hyvinkin saada kynnysarvon joka on matalampi tai korkeampi kuin todellinen tunnin suoritustaso.mielestäni henkilökohtainen kenttäkoe teho- ja sykelukemineen sekä kisoista saadut syke-/tehoarvot ovat luotettavampia indikaattoreita kun määrittelee sopivat treenitasot kuin jotkut ergopyörältä saadut 3 minuutin laktaattitasot.
aerobinen kynnys on sitten hieman vaikeampi arvioida. mutta onko se tarpeen? jokainen joka on harjoitellut vähänkään enemmän tietää mikä on rauhallinen pk, ja mikä on reipas pk.

Markku Silvenius
13.12.2010, 17.59
Testi on vertailukelpoinen vain toiseen (mahdollisimman) samanlaiseen testiin. Kyllä suoralla kynnystestillä on monet kelvot kauden nettotulokset tehty, mutta on toki muitakin vaihtoehtoja. On myöskin paljon muuttujia jotka on hyvä tiedostaa. Vaikka kuinka olisi SRM Science-kammet tai PT SLC tai mitävaan, niin kumuloitunut väsymys ja pieni univelka yhtenä kenttätestikertana, perusvoimaharjoittelusta ahdistavat lihakset toisena kertana ja notkeat lihakset lämpimissä etelänleirioloissa kolmantena kertana voivat antaa aivan keskenään vertailukelvottomat tasotulokset. Tai sitten yhden pysäytyskuvan yhdestä tilanteesta, jota peilataan päättyneeseen jaksoon ja päätetään miten sitä voidaan tulkita.

xtrainer80
13.12.2010, 18.44
kuin pajulahden testipyörällä...

Sen enempää ottamatta kantaa itse kynnystehojen arviointiin, tuli tästä testipyörästä mieleen kysymys. Itse olen polkenut testit Kuortaneella, ja veikkaan että siellä on samanlainen ergo käytössä kuin Pajulahdessa.

Testissähän nostetaan tehoja esim. 25 w välein, niin tuottaako pyörä vaikkapa 200 w vastuksen vain tietyllä kadenssilla, vai säätyykö vastus kadenssin mukaan? Eli jos kadenssi putoaa niin vastus kasvaa? Niinhän sen on kait pakko olla.

Muistaakseni testaaja käski vain yrittää pitää kammet liikkeessä niin pitkään kuin mahdollista, testi loppuu vasta kun jalat pysähtyy.

Marcus
13.12.2010, 20.48
Sen enempää ottamatta kantaa itse kynnystehojen arviointiin, tuli tästä testipyörästä mieleen kysymys. Itse olen polkenut testit Kuortaneella, ja veikkaan että siellä on samanlainen ergo käytössä kuin Pajulahdessa.

Testissähän nostetaan tehoja esim. 25 w välein, niin tuottaako pyörä vaikkapa 200 w vastuksen vain tietyllä kadenssilla, vai säätyykö vastus kadenssin mukaan? Eli jos kadenssi putoaa niin vastus kasvaa? Niinhän sen on kait pakko olla.

Muistaakseni testaaja käski vain yrittää pitää kammet liikkeessä niin pitkään kuin mahdollista, testi loppuu vasta kun jalat pysähtyy.

vastus määräytyy kadenssin mukaan, siten että tehomäärä on vakio..sen takia ei todellakaan kannata hidastaa poljinrytmiä kun alkaa hapottaa, koska silloin hyytyy varmasti kun vastus muuttuu kertaheitolla raskaammaksi. pikemminkin kannattaa aina pyrkiä nostamaan kadenssia jos alkaa hapottaa. ja sen takia yleensä pysähtyy aika nopeasti sitten kuin kerran alkaa hyytyä, jos kadenssi kerran tippuu johonkin 70:een ei millään enää saa sitä takaisin 90-100:aan

Marcus
13.12.2010, 20.59
Testi on vertailukelpoinen vain toiseen (mahdollisimman) samanlaiseen testiin. Kyllä suoralla kynnystestillä on monet kelvot kauden nettotulokset tehty, mutta on toki muitakin vaihtoehtoja. On myöskin paljon muuttujia jotka on hyvä tiedostaa. Vaikka kuinka olisi SRM Science-kammet tai PT SLC tai mitävaan, niin kumuloitunut väsymys ja pieni univelka yhtenä kenttätestikertana, perusvoimaharjoittelusta ahdistavat lihakset toisena kertana ja notkeat lihakset lämpimissä etelänleirioloissa kolmantena kertana voivat antaa aivan keskenään vertailukelvottomat tasotulokset. Tai sitten yhden pysäytyskuvan yhdestä tilanteesta, jota peilataan päättyneeseen jaksoon ja päätetään miten sitä voidaan tulkita.

niinpä. ei ehkä kannata rakentaa koko talven ja kevään harjoittelu yhden syksyllä saadun testituloksen perusteella. mutta koko käsitemaailma laktaatti, aerobiset ja anaerobiset kynnykset ovat hieman elähtäneitä.sen takia suoritustesti lajinomaisissa olosuhteissa on arvokkaampi kuin testipyörällä ajo ja labra-arvoihin tuijottaminen.

Markku Silvenius
13.12.2010, 22.18
Joo jos tarkkoja ollaan niin muutoksen näkee vasta toisesta testistä.. :D

Itse en näe noita mainitsemiasi käsitteitä mitenkään elähtäneinä; nehän on tieteellisiä faktoja, eikä mitään sesonkituotteita. Testipattereita on monenlaisia, oleellista on hakea toistettavia testiolosuhteita. Kenttätesteissä toistettavuus ei aina onnistu. Tasotestipäivä saattaa olla yksi päivä täydessä kalenterissa; kun teet sen sisällä, pystyy vakioimaan paremmin kuin helvetillisen helteen, kaatosateen, myrskytuulikelin, keväisen kylmän paksuissa kamppeissa etc. Testitilanteessa on toistettavuus kaikki kaikessa ja se, mihin suuntaan trendi osoittaa. Kunto ei ole ikinä paikallaan; se on menossa alas tai ylös.

Happisaturaatio ainakin on aika hyvä mittari siitä, millaisia isompia elimistöllisiä muutoksia reeni on saanut aikaan, sitä ei voi nähdä tehomittarilla. Tietty näet sykkeen suhteessa tehoon 'noin' aerobisella kynnyksellä, mutta kropan status voi heittää tätä aika paljonkin. Hirveä jumi päällä..200 w ja syke 105 wooot nyt on tikissä :D

OJ
14.12.2010, 07.21
Eikö se vaikkapa trainerilla tehty testi ole myös kenttätesti? Ja jos labrassa käy itseään kiusaamassa, niin sitten kai pitäisi tehdä testi suunnilleen treenioloissakin, että saisi jotain ohjenuoraa treenien suunnitteluun eikä käyttää testejä pääosin kehityksen seurantaan?

Niin kauan kuin tehot vakio ajalla kipuavat ylöspäin, vaikka vain 5% per vuosi, niin voi olla aika tyytyväinen ja treenissä on ainakin vahingossa osunut muutama juttu kohdilleen. Jos sykkeet pysyvät samoissa, niin se on varmaankin myös hyvä asia. Mitä mä olen näitä kotitestejä tehnyt pari vuotta, niin ne "huonot" tai huonon tuntuiset päivät vaikuttavat aika vähän noihin 20 min testeihin. Ehkä vähän ahdistaa enemmän, mutta se ahdistus ei läheskään aina näy sykkeissä tai tehoissa.

Säännöllinen testaaminen (6-8 viikon välein) on paras vaihtoehto ja sitä kynnystehoa kannattaa arvioida jatkuvasti eikä vain niiden testien jälkeen.

Aerkank
14.12.2010, 08.33
Happisaturaatio ainakin on aika hyvä mittari siitä, millaisia isompia elimistöllisiä muutoksia reeni on saanut aikaan, sitä ei voi nähdä tehomittarilla.

Enpä ole kovinkaan monessa suomalaisessa testipaikassa törmännyt kuntotestin yhteydessä happisaturaation mittaukseen, kliinisissä testeissä kyllä. Valottaisitko hieman, miten tuo happisaturaatio käyttäytyy reenauksen seurauksena?

Marcus
14.12.2010, 11.07
ainoat kerrat kuin minulta on mitattu happisaturaatio oli kun minulta leikattiin jalka, ensiksi hyksilta lainatulla n.s. nirs-laitteella ja toinen kerta kun helsingin urheilulääkäriasema oli hankkinut oman.
hapenkäytöstä olen hieman epävarma tulkinnasta.ainoa kiistaton asia on maksimaalinen hapenkäyttö,mutta en ole varma miten pitäisi tulkita hapenkäyttö tietyssä submaksimaalisessa nopeudessa.jos on madaltunut hapenkäyttö aerobisella kynnyksellä,niin onko se merkki suorituksen parantuneesta taloudellisuudesta vai huonontuneesta kunnosta?kerran kun minun happikulutukseni aerobisella kynnyksellä oli suurentunut edellisestä, testaaja tulkitsi sen siten että rasvan käyttö energiaksi oli tehostunut.
mistä tulikin mieleen että mainittujen seikkojen lisäksi pitäisi ravitsemustilanne testihetkellä oli vakio.muuten glykogeenivarastot sekä verensokerin taso luultavasti vaikittavat aineenvaihdunnallisiin tekijöihin.

PatilZ
14.12.2010, 12.26
Enpä ole kovinkaan monessa suomalaisessa testipaikassa törmännyt kuntotestin yhteydessä happisaturaation mittaukseen, kliinisissä testeissä kyllä. Valottaisitko hieman, miten tuo happisaturaatio käyttäytyy reenauksen seurauksena?

Juu, en minäkään ole törmännyt testipaikoissa veren happisaturaation mittauksiin.

Teenpä tässä takaperoista päättelyä:

Happisaturaation parantumisen tulisi näkyä parantuneena hapen sitoutumisena keuhkoverenkierron tasolla ja tätä kautta parempana hapen toimituksesena työskenteleviin kudoksiin.

Harjoittelu lisää veriplasman volyymia, mutta myös punasolujen ja hemoglobiinin kokonaismäärää ja näin veren hapenkuljetusominaisuuksia. Siksi sen tulokset pitäisi näkyä myös happisaturaation muutoksina, jos punasolujen osuus veren kokonaisvolyymista kasvaa. Ainakin maksimaalinen hapenpenottokyky korreloi voimakkaasti nimenomaan punasolujen volyymiin.

Mutta miksi mitata happisaturaatiota, koska tarkemman tuloksen saa analysoimalla hengityskaasut?

Aerkank
17.12.2010, 21.34
Happisaturaation parantumisen tulisi näkyä parantuneena hapen sitoutumisena keuhkoverenkierron tasolla ja tätä kautta parempana hapen toimituksesena työskenteleviin kudoksiin.

Jep, paitsi että normaalisti merenpinnan tasolla noin happisaturaatio liikkuu 96-99% -tasolla, eikä ole suorituskykyä rajoittavana tekijänä. Mutta korkeassa ilmanalassa happisaturaatio putoaa, tai jos hengityspuolella on rajoitetta tai mikäli verenkieroon vilkkaus on tasolla, jossa punasolu ei keuhkojen tasolla ehdi napata happea, on happisaturaatiolla mahdollisuus pudota. Suorituskyvyssä eroa voi tulla, jos saturaatio menee alle 93%:n tasolle


Harjoittelu lisää veriplasman volyymia, mutta myös punasolujen ja hemoglobiinin kokonaismäärää ja näin veren hapenkuljetusominaisuuksia. Siksi sen tulokset pitäisi näkyä myös happisaturaation muutoksina, jos punasolujen osuus veren kokonaisvolyymista kasvaa. Ainakin maksimaalinen hapenpenottokyky korreloi voimakkaasti nimenomaan punasolujen volyymiin.

Jos punasolujen määrä tai massa tai verivolyymi kasvaa, ei se itse asiassa näy happisaturaation nousuna. Punasolut ovat aivan yhtä hyvin kyllästyneet hapella, mutta jos niiden koko tai määrä kasvaa, on kuljetuskapasiteettia enemmän käytettävissä. Tuohon korrelaatioon löytyy mukavaa valaisua artikkelista Impact of Alterations in Total Hemoglobin Mass on VO2max, Schmidt, Walter; Prommer, Nicole, Exercise & Sport Sciences Reviews. 38(2):68-75, April 2010.



Mutta miksi mitata happisaturaatiota, koska tarkemman tuloksen saa analysoimalla hengityskaasut?

Kun hengityskaasuja mitataan, nähdään tapahtumat itse asiassa vain suun tasolta. Tästä on vielä pitkä matka siihen, miten se happi sinne lihakseen jaetaan ja miten sitä siellä käytetään. Jos kaasumittauksissa pystytään myös typen mittaukseen, päästäisiin alveolitason muutoksiin. Happisaturaatio kertoo hapen sitoutumista keuhkoista verenkiertoon, eli se menee hieman enemmän periferiaan päin hengityskaasuista. Sitten pitäisi tarkastella veren kokonaiskapsiteettia kuljettaa happea, eli tullaan tuohon punasolumassa - veritilavuusasiaan. Edelleen pitää tarkastella, miten tuo kuljetusmekanismi yleensä liikkuu, eli sydämen minuuttivolyymiin, siis iskutilavuuden ja sykkeen tuloon. Sitten pitäisi tarkastella, kulkeeko ja miten kulkee happi itse asiassa oikeaan osoitteeseen, eli työtätekevään lihakseen. Ja sitten päästäänkin vasta siihen, miten happi siirtyy lihakseen ja miten sitä siellä käytetään. Eli kyllä kaasujen mittaamisenkin jälkeen jää aika paljon selvitettäviä tekijöitä, jotka voivat rajoittaa maksimaalista hapenottokykyä.

OJ
18.12.2010, 04.04
Ignorantti maallikko huutelee täältä, että jos teho kasvaa ja varsinkin jos teho kasvaa suhteessa painoon (marginaalitapaukset poislukien), tavoitesuorituksen kannalta merkityksellisenä aikana, niin sillä ei niin hirmuisesti ole merkitystä mitä ne muut mittarit näyttää?

Aerkank
18.12.2010, 09.14
Ignorantti maallikko huutelee täältä, että jos teho kasvaa ja varsinkin jos teho kasvaa suhteessa painoon (marginaalitapaukset poislukien), tavoitesuorituksen kannalta merkityksellisenä aikana, niin sillä ei niin hirmuisesti ole merkitystä mitä ne muut mittarit näyttää?

Pitää täysin paikkaansa ja tuohan nimenomaan on se tarkoitus suorituskyvyn kehittämisessä. Muut mittarit tuppaavatkin sitten näyttämään, miksi teho tai teho/paino -suhde ei kasvakaan, vaiikka sen harjoittelun seurauksena pitäisi.

xtrainer80
30.12.2010, 18.55
vastus määräytyy kadenssin mukaan, siten että tehomäärä on vakio..sen takia ei todellakaan kannata hidastaa poljinrytmiä kun alkaa hapottaa, koska silloin hyytyy varmasti kun vastus muuttuu kertaheitolla raskaammaksi. pikemminkin kannattaa aina pyrkiä nostamaan kadenssia jos alkaa hapottaa. ja sen takia yleensä pysähtyy aika nopeasti sitten kuin kerran alkaa hyytyä, jos kadenssi kerran tippuu johonkin 70:een ei millään enää saa sitä takaisin 90-100:aan

Tänään tuli taas tätäkin kokeiltua... Testin loppuvaiheilla hapotus tietysti alkoi ja tuntui että kampi ei enää käänny vaikka yritin nostaa kadenssia 90-> yli 100:n (syke tässä vaiheessa jo käytännössä maksimissa), nousin putkelle ja jaksoin vielä n. 3 min rutistaa putkelta kadenssilla 65-70. Satulassa olisin hyytynyt taatusti paljon aikaisemmin.

Mutta olipa se taas melkoinen kärsimysnäytelmä, testaaja vaan kommentoi että pakottamatta tänne on kaikki tulleet. :D