Näytä tavallinen näkymä : Aloittelijan ajoasento-ongelma
Juha Lehtinen
14.05.2022, 13.07
Saman huomannut inseamin mittaamisessa että yksin mittaillessa tarkkuus saattaa kärsiä. Yleensä mennyt niin loppu säätämisestä tapahtuu satulassa istuen. Korkeutta olen säätänyt niin että juuri ylettää kantapäät polkimelle. Jotta tuokaan olisi liian suoraviivaista niin sen olen myös huomannut että aikansa pyöräultyä kun lihakset ovat lämmenneet niin jalat saattaa ylettyä polkimille paremmin kuin ns. kylmiltään mitattuna.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Kun aikaisempaa kokemusta ei ole niin siihen alunperin laitettuun istuinkorkeuteen sopeutuu näköjään hyvin kunhan se ei aivan metsässä.
Olen kokeillut myös aiemmin nostaa istuinta, mutta silloin yhdistin jalan suoristumisen aiheuttaman tunteen "yliojentumiseksi/dead spotiksi" ja lopetin kokeilun parin minuutin jälkeen, kun laskennallisesti aiempi istuinkorkeus oli kuitenkin se "oikea".
Pari omaa viimeaikaista huomiota ajoasennosta ja sen säätämisestä
Pienillä selän, olkapään ja kyynärvarren kulman muutoksilla pystyn sopeutumaan useamman sentin muutoksiin ajoasennon pituudessa ja mataluudessa, mutta
mitä pidemmäksi/alemmaksi yritän saada ajoasentoa, niin reach tulee helpommin vastaan ja ohjaamon mitoitus tulee tärkeämmäksi, kun omilla kulmilla on vaikeampi pelata
Tätä ei ehkä pitäisi myöntää, mutta inseam on perhanan vaikea mitata yksinään, mulla piteni jalat viime viikolla 2 cm ja satula nousi reilusti, tuntuu ja myös näyttää paremmalta. Ja ohjaamo on tietenkin sloupattu, mutta hyvin tuohonkin taipuu.
Se on justiinsa noin. Sitten kun hierotaan sitä aeroasentoa kuntoon, niin tosi pienet muutokset merkkaa, että kahvat on justiinsa oikealla kohdalla. Kannattaa kokeilla kahvojen kulmien säätämistä vähän joka suuntaan. Olen itse yrittänyt saada säädöt niin, että saan nätisti sormet hoodien alapuolelle. Pelkästään hoodien nokista kiinni pitäminen on vaarallista. Nimimerkillä lapaluu katki :)
Kun aikaisempaa kokemusta ei ole niin siihen alunperin laitettuun istuinkorkeuteen sopeutuu näköjään hyvin kunhan se ei aivan metsässä.
Olen kokeillut myös aiemmin nostaa istuinta, mutta silloin yhdistin jalan suoristumisen aiheuttaman tunteen "yliojentumiseksi/dead spotiksi" ja lopetin kokeilun parin minuutin jälkeen, kun laskennallisesti aiempi istuinkorkeus oli kuitenkin se "oikea".
Minähän tuon kerroin jo aiemminkin. Ajoin vuosia melkein 3cm liian matalalla satulalla. Lihakset tottuu kyllä tuottamaan tehoa tuostakin. Ainoa minkä huomasin oli etureisien jumit siinä polven yläpuolella. Nämä ovat vähentyneet paljon.
Ehkä lyhyitä tehoa tulee nyt myös helpommin penkistä, mutta tämä pelkkää mutua.
K.Kuronen
14.05.2022, 20.30
KOPS on tosiaan kyllä haudattu humpuukkina kuoppaansa jo tovi sitten. Mikään suora naru ei kerro oikeasta asennosta ja kropan anatomiasta yhtikäs mitään.
Nykyään taitaa moni ammattilais-säätäjä puhua niin sanotun "kaatumis"testin puolesta. Pitäisi pystyä polkemaan normaalisti kaatumatta eteenpäin kun nostat kädet pois tangolta ja ns. soittaa pianoa.
Eli jotain tällaista? https://youtu.be/SZhWVZq2qUc
Itse ymmärsin tämän joskus katsoessani siten, että otteen tangosta voi hellittää mikäli polkimilla on kyllin painetta ilman, että lantio kovin siirtyy eteen päin. Mikäli testin läpäisy käy ylettömän helposti olisi syytä korjata asentoa siloinkin.
Mielestäni tämän voi havaita silloinkin kun painetta polkimille laitetaan runsaasti: ajamisen pitäisi olla hauskaa ja käsille tulevan paineen käytännössä kadottava.
Paljon todennäköisemmin käsi- ja hartiavaivoja aiheuttaa
1) liian korkea satula. Kaikkrin yleisin ongelmien aiheuttaja
2) liian pitkä reach. Jos tangolle pitää kurottaa, niin paskoo hartiat takuuvarmasti
3) liian leveä tanko. Pakottaa levittämään kämmenet sivuille outoon asentoon, joka puuduttaa kädet.
1) Liian korkea satula. Tätä näkee paljon useammin kuin liian matalaa satulaa. Varsinkin kaupungilla näkee silloin tällöin aika uskomattomia varpailla kurotteluja, harrastajalla harvemmin yhtä räikeitä tapauksia. Luulen että monet aktiiviharrastajan satulavaivoista johtuvat liian korkeasta satulasta. Satulan vaihto tuskin ratkaisee mitään jos se on sentin, pari liian korkealla. Eli ensin satulan asento kohdalleen, sen jälkeen voi miettiä satulan vaihtoa, ei toisinpäin.
3) Liian leveä tanko. Tämä menee samaan näennäistieteen kategoriaan kuin KOPS. Viimeksi kun tarkistin asian niin ihminen hengittää pääasiassa pallean avulla. Vanhan Totuuden (™) mukaan mun pitäisi ajaa 45cm tangolla ja kapeampi tanko haittaa tehokasta hengitystä. Kuitenkin 40cm tanko on tuntunut passelilta heti alusta lähtien ja henki tuntuu kulkevan ihan hyvin.
Juha Lehtinen
14.05.2022, 21.00
Eli jotain tällaista? https://youtu.be/SZhWVZq2qUc
Itse ymmärsin tämän joskus katsoessani siten, että otteen tangosta voi hellittää mikäli polkimilla on kyllin painetta ilman, että lantio kovin siirtyy eteen päin. Mikäli testin läpäisy käy ylettömän helposti olisi syytä korjata asentoa siloinkin.
Mielestäni tämän voi havaita silloinkin kun painetta polkimille laitetaan runsaasti: ajamisen pitäisi olla hauskaa ja käsille tulevan paineen käytännössä kadottava.
Itse kokeilin eilen tuota testiä ja huomasin käsiä irrottaessa että hieman liu'uin satulassa eteenpäin ja paine polkimiin kasvoi mutta en sentään kaatunut ohjaustangon päälle eli tuskin nyt kovinkaan kaukana säätöni on jos tuolla testillä sitä mittaa.
K.Kuronen
14.05.2022, 21.37
^Eikö tuo ole kiinni keskivartalon lihaskunnosta ja miksei myös ylävartalon painosta (rimpula/lihaskimppu)
Siis tehty ammattilasipyörälijöille, täysrimpula yläosa ja tiukka core.
Mä en ole maantiepyöräilijän mitoissa, pituus kävisi, mutta painoa on aivan liikaa: tällä hetkellä noin 90 kg, eikä kaikki ole vatsassa. Mitä tulee tuohon "kaatumis-testiin", niin ymmärrän sen siten, että satula on sellaisessa paikassa suhteessa polkimiin, että reippaasti polkiessa kohdistuva paine riittää pitämään kädet irti tangosta.
Jos jaloilta tuleva tuki ei ole riittävä, niin mielestäni millään keskivartalon lihaksilla ei asentoa saa pidettyä.
juuri noin olet tasapainossa satulan ja polkimien suhteen ja tietenkin ajaessa. vähän tulee tietty käsille. ja kyllähän se maantiefilon juttu on sekin, ettei hanurillekaan tule hirveästi painoa kuten mummonmallissa.
Kops sääntöä itsekkin käytin kun aloittelin pyöräilyä. Tuon takia luulin että satula tulisi olla todella takana koska reidet ovat hyvin pitkät verrattuna muuhun kroppaan. Pikkuhiljaa satulaa säädellyt eteenpäin kuitenkin kun ajoaikaa on kertynyt.
Kokeilin äskettäin säätää vielä enemmän eteenpäin mutta heti alkoi kädet puutumaan ja satula alkoi hiertämään, en tiedä vaatisiko tuo sitten pidemmän stemmin, ajan 70mm stemmillä kun jalat on niin ylipitkät.
Säädin satulan takaisin totuttuun asentoon, kiskojen puoliväli ja 20mm setback tolppa. Ylä-pk:ta ajaessa kädet voi helposti nostaa tangosta ja tuntuu muutenkin tasapainoiselta turha tuota kai koittaa enää parannella.
"Nykyään taitaa moni ammattilais-säätäjä puhua niin sanotun "kaatumis"testin puolesta. Pitäisi pystyä polkemaan normaalisti kaatumatta eteenpäin kun nostat kädet pois tangolta ja ns. soittaa pianoa".
Pikkuisen epäilen tämän simppelin ja nopeasti suoritetavan testin soveltuvuutta oikean satulapaikan määrittämiseksi. Voihan se olla suuntaa antava.
Tuo onnistui ihan hyvin nykyisellä satulasijainnilla. Kokeilin sitten siirtää satulaa sekä taka-, että etuasentoon kiskon sallimassa mitassa. Eipä tuo siirtely aiheuttanut mitään eroa suorituksen onnistumiseen. Testaaminenhan on lyhytaikanen toimenpide, joka mittaa enemmänkin vatsalihasten kuntoa kuin sitä, millaista on ajaa muutama tunti fillarilla.
Vatsalihaksen toimintasuunta on kyllä päinvastainen
Firlefanz
16.05.2022, 10.13
Jos tuo testi oli toteuttamassasi muodossa kovin mitäänsanomaton, voit kokeilla Steve Hoggin versiota, joka löytyy kun selaat sivua https://www.stevehoggbikefitting.com/bikefit/2011/05/seat-set-back-for-road-bikes/ kohtaan "Point of balance".
El-Carpaso
16.05.2022, 10.20
Mun on vaikea eläytyä tilanteeseen, missä ohjaustankoa voisi vain siirtää eteenpäin 5cm ongelmitta. Toisaalta mä vedän aika lähellä maksimia noin muutenkin, joten 5cm lisää tekisi fillarista välittömästi ajokelvottoman. Yksi sentti lisää voisi mennä, mutta ei se kivaa olisi ja aiheuttaisi ongelmia pidemmällä matkalla.
Sinänsä isotkin siirrot onnistuvat, jos niihin on varaa, eli ei olla lähellä maksimeja. Toisaalta lähellä maksimireachia aika pienetkin ohjaamon pidennykset alkavat aiheuttaa ongelmia. Oma mentaliteetti tuohon ohjaustangon sijaintiin on, että sen pitäisi tuntua siltä, että ohjaustanko on lähellä. Ettei sitä kohden tarvitse kurottaa yhtään ja se on siinä heti käsillä.
Tuossa reachissä jos kulmia miettii, niin maksimikulma käsille vartaloon nähden on 90 astetta, mutta se on jo aika paljon. Sen yli meneminen ei hyödytä mitään. Muutenkin mun mielestä pitkä reach ei ole varsinaisesti tavoittelemisen arvoinen asia, koska aerodynaamiset edut saa lisäämällä droppia. Toki dropin lisäys voi lisätä reach-vaatimusta. Mutta jos lähtee hakemaan samanaikaisesti sekä reach- ja drop -maksimeja, niin ei ehkä olla enää aloittelija-asennoissa.
Dropissa on pitkälle samat säännöt, eli jos varaa on, niin tankoa voi tiputtaa niin alas kuin oma liikkuvuus sallii. Liikkuvuutta voi lisätä, mutta sitä ei kannattane tehdä pyörän ajoasennon avulla ainakaan isoilla heitoilla maksimiin. Toisaalta ylöspäin mentäessä ei oikein ole mitään, mikä ottaisi vastaan. Tietty määrä etunojaa aktivoi joitain ajoasentoa ylläpitäviä lihaksia eri tavoin, mutta korkeammassa asennossa on sitten toiset lihakset tukemassa.
Mä olen ajanut nolladropista sinne viiteentoista senttiin ja olen nyt vakiutunut sinne kolmen ja viiden sentin tienoille (en ole mitannut tarkasti). Retkipyörässä tanko on aika tasassa satulan kanssa.
Satulan korkeuden kanssa heittäisin kaikilla kaavoilla ja laskennallisuuksilla vesilintua. Ilmeisesti tutkimusten mukaan ainoa millä on merkitystä on polven ja nilkan kulmat. Mutta niiden mittaaminen itse on vaikeaa ja toisekseen kehoa ei kiinnosta onko polvi optimikulmassa, jos liikkuvuus ei riitä sinne asti. Satulan korkeus heittelee todella paljon klossin sijainnin mukaan, eikä yksikään laskukaava ota sitä huomioon.
Myös nämä vanhat laskukaavat (109%, lemond ym.) ovat laadittu klipsiaikaan, jolloin satulan laskennallinen korkeus on poikkeuksetta aivan jäätävästi liian korkealla. Esim. tuo 109% -kaava antaa meikäläiselle 5cm liian korkean satulan korkeuden. Mielenkiinnosta mittailin oman satulankorkeuden, niin se on 102,5% (eli tietämättömille tuo prosenttiluku on jalan sisämitan prosenttilukema ja se vastaavasti asetetaan satulan korkeudeksi poljinakselista mitattuna).
Satulan korkeudessa paras lähtökohta tosiaan on kantapäät polkimille, eikä lantio saisi heilua polkiessa yhtään. Ko. tekniikalla pääsee ainakin satulan korkeuteen, joka ei ole liian korkealla. Siitä monet voivat nostaa hiukan riippuen klossin sijainnista. Itse ajan klossit niin takana kuin menee, niin tuo kantapää polkimella antaa aika lähelle juuri oikean korkeuden.
Tuossa yläkropan vakaudessa yksi aika vähälle huomiolle jäänyt seikka on lantion vakaus. Lähtökohtaisesti lantio ei voi olla vakaa, jos poljinkierros ei ole koko matkaltaan kunnolla tuettu. Eli liian korkea satulan korkeus aiheuttaa kaatumista eteenpäin.
Toisaalta toinen lantion vakauteen vaikuttava seikka on satula itsessään. Jos satula on huomattavasti väärän mallinen, mitä oma luusto vaatii, niin vakaan asennon löytäminen erityisesti isolla reachilla ja dropilla voi olla haastavaa. Eli jos oma luusto vaatii kolmiomaisemman satulan, mutta ajaa korostuneen T-mallisella, niin voi olla vaikeaa.
Satulan muodon lisäksi vaikuttaa sen kulma. Yleinen sääntöhän satulan kulman hakemisessa on asettaa satula vaakaan ja säätää vain hiukan nokkaa ylös tai alas. Jos satulan kulma on omalle lantiolle epävakaa, eli yleensä nokka liian alhaalla, niin mikään määrä satulan taakse siirtämistä ei vakauta lantiota. Toisaalta vakauttavalla kulmalla satulan voi saada yllättävän pitkälle eteen. Vakauttava kulma voi olla nokka hiukan ylhäälläkin.
Joillain voi olla ajatus, että ylöspäin osoittava nokka aiheuttaisi puutumista, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Epävakaassa asennossa lantio valuu satulalla eteenpäin satulan nokalle = paikat puutuu. Jos nokka osoittaa hiukan ylös, mutta asento on vakaa, lantio pysyy paikoillaan oikeassa kulmassa satulaan nähden, jolloin puutumistakaan ei tapahdu. Jos nokka on liian ylhäällä, se alkaa painaa pehmytkudosta vasten ja kuski alkaa vaistomaisesti kääntämään lantiotaan taaksepäin. Tätä pitäisi välttää.
Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin liian pitkä reach aiheuttaa myös valumista satulan nokalle.
Mun neuvo aloittelevalle ajoasento-ongelmista kärsivälle on:
resetoi ajoasento. Satulaa alas, Satula vaakaan ja keskelle kiskoja, tanko taakse ja ylös, klossit keskelle tai mahdollisimman taakse.
1) Aseta satulan korkeus. Kantapäätekniikka on tosi hyvä, koska sillä saa satulan turvallisen matalalle.
2) Aseta satulan kulma siten, että lantio on vakaa.
3) Aseta satulan etu-taka etäisyys. Jos lantio on vakaa, satulaa saa aika pitkälle eteen. Hyvä lähtökohta olisi saada tasapainotettua jalan etu- ja takalihasten rasitus. Liian edessä oleva satula rasittaa etureisiä ja liian takana rasittaa takareisiä.
4) Aseta reach. Niin pitkälle, että tanko tuntuu vielä "läheiseltä". Jos tanko tuntuu olevan hiukankaan kaukana, menit reilusti liian pitkälle.
5) Aseta drop. Tämä on aina tasapainoilua mukavuuden ja aerodynaamisuuden välillä.
Droppi ei juurikaan vaikuta asentoon. Se vaan muuttaa käsien kulmia.
Mutta joo, todennäköisesti puhutaan nyt täysin erillaisista asennoista. Tuota kurottelua tosiaan näkee liian paljon maantiepyörillä ajettaessa.
Keskikroppa kuntoon ja asento kohdilleen. Tuon jälkeen sillä hytin paikalle ei niin isoa merkitystä ole. Idean näkee esimerkiksi tästä piirretystä kuvasta hyvin. Voi ihan rauhassa nostaa kädet hoodeille, tai ajaa dropeilta. Selän asento ei muutu mihinkään. Sama juttu pituuden kanssa. Se 90ast sääntö pätee, jos tarkoitat tuolla samaa asiaa kuin itse. Torsoon nähden olkavarsi ei saisi olla 90ast jyrkemmässä kulmassa. Jos näin on, niin asento on liian lyhyt.
https://hips.hearstapps.com/hmg-prod.s3.amazonaws.com/images/illus-blue-rider-1446413401.jpg
Kärjistetysti siis oletan, että tarkoitat tälläista asentoa. Näitä näkee valitettavan paljon.
Aika uskomatonta, että tämä on ilmeisesti vielä ohjesivusto stemmin valintaan. Kuvat alhaalla.
https://livetoplaysports.com/news-press/2016/03/how-to-choose-the-right-stem/
K.Kuronen
16.05.2022, 10.48
"Nykyään taitaa moni ammattilais-säätäjä puhua niin sanotun "kaatumis"testin puolesta. Pitäisi pystyä polkemaan normaalisti kaatumatta eteenpäin kun nostat kädet pois tangolta ja ns. soittaa pianoa".
Pikkuisen epäilen tämän simppelin ja nopeasti suoritetavan testin soveltuvuutta oikean satulapaikan määrittämiseksi. Voihan se olla suuntaa antava.
Tuo onnistui ihan hyvin nykyisellä satulasijainnilla. Kokeilin sitten siirtää satulaa sekä taka-, että etuasentoon kiskon sallimassa mitassa. Eipä tuo siirtely aiheuttanut mitään eroa suorituksen onnistumiseen. Testaaminenhan on lyhytaikanen toimenpide, joka mittaa enemmänkin vatsalihasten kuntoa kuin sitä, millaista on ajaa muutama tunti fillarilla.
Itse ymmärrän testin siten, että onnistunut suoritus ei ole vakuutus satulan oikeasta paikasta ja tasapinoisesta ajoasennosta. Epäonnistunut suoritus sen sijaan kertoo jaloilta tulevan tuen olevan puutteellinen ja sen, että kehoa on tuettava jatkuvasti käsillä.
El-Carpaso
16.05.2022, 11.53
Droppi ei juurikaan vaikuta asentoon. Se vaan muuttaa käsien kulmia.
Mutta joo, todennäköisesti puhutaan nyt täysin erillaisista asennoista. Tuota kurottelua tosiaan näkee liian paljon maantiepyörillä ajettaessa.
Keskikroppa kuntoon ja asento kohdilleen. Tuon jälkeen sillä hytin paikalle ei niin isoa merkitystä ole. Idean näkee esimerkiksi tästä piirretystä kuvasta hyvin. Voi ihan rauhassa nostaa kädet hoodeille, tai ajaa dropeilta. Selän asento ei muutu mihinkään. Sama juttu pituuden kanssa. Se 90ast sääntö pätee, jos tarkoitat tuolla samaa asiaa kuin itse. Torsoon nähden olkavarsi ei saisi olla 90ast jyrkemmässä kulmassa. Jos näin on, niin asento on liian lyhyt.
https://hips.hearstapps.com/hmg-prod.s3.amazonaws.com/images/illus-blue-rider-1446413401.jpg
Siis sanotaan, että mun näkemyksen mukaan tuo piirroksessa kuvattu on sellainen pitkään tavoitteellisesti harrastaneen / ammattilaisen asento, johon aloittelija ei todennäköisesti pysty. Aloittelijalle 90 asteen tavoittelu on usein liian pitkä reach. Mun ajatuksena on, että liian lyhyt toimii, mutta liian pitkä ei koskaan. Liian lyhyt saa olla merkittävästi liian lyhyt, ennen kuin se alkaa aiheuttaa ongelmia, vähän kuin satulan korkeuden kanssa. Liian matala harvoin aiheuttaa ongelmia, mutta liian korkea välittömästi.
Sinänsä aloittelijan ei kannattaisi muutenkaan kauheasti painottaa kulmia tai ulkomuotoa vaan mennä sen mukaan, mikä tuntuu toimivalta omalle ajoetäisyydelle. Etenkin, kun kulmien tarkastelu esim. vieressä olevasta näyteikkunasta peilatessa antaa heti vääränlaista kuvaa, jos on vähänkään mahaa vääristämässä torson sivumuotoa.
Pidempään harrastanut alkaa jo tuntea kehonsa ja pyörän kontaktipisteet paremmin, jolloin on paremmin eväitä lähteä kokeilemaan reachin ja dropin lisäämisen kanssa.
Aloittelijan ei muutenkaan kannattaisi ottaa asentoideoita esim. pyöräkisoista, koska ammattilaiset kykenevät kevyen yläkroppansa ja suuren voimantuotantonsa avulla huomattavasti pidempiin reacheihin kuin normipulliainen. Polkeminen kuitenkin kannattelee yläkroppaa, jolloin suurempi teho mahdollistaa A) siirtymisen eteenpäin satulassa B) pidemmän reachin C) suuremman dropin ilman asennon tasapainon kärsimistä. Ammattilaisilla on usein myös erittäin hyvä liikkuvuus, jolloin satulakin voi olla huomattavan korkealla.
Kärjistetysti siis oletan, että tarkoitat tälläista asentoa. Näitä näkee valitettavan paljon.
Aika uskomatonta, että tämä on ilmeisesti vielä ohjesivusto stemmin valintaan. Kuvat alhaalla.
https://livetoplaysports.com/news-press/2016/03/how-to-choose-the-right-stem/
Jos tarkoitit noita naisen kuvia, niin niissä on jotain todella outoa. Satula on aivan liian korkealla ja kuski on muutenkin ihmeellisen rautakankimaisen tönkkönä.
Vatsalihaksen toimintasuunta on kyllä päinvastainen
Lienee näin, että istuttaessa paikallaan olevan fillarin satulassa niin eteenpäin kumartuessa enimmäkseen selkälihaksilla joutuu kannattelemaan yläkehoa.
Tämä nojaaminen nyt on kuitenkin tarkoitus tehdä poljettaessa, jolloin ainakin minä huomaan vatsalihaksiaenkin aktivoituvan. Jos ei, niin fillaristi ei vatsalihaksia tarvitse mihinkään?
No niin tai näin, keskivartalon lihaksistoa alunperin tarkoitin.
Juha Lehtinen
16.05.2022, 14.07
Niin kauan kelpaa ajo-asennon säätämisen kanssa kun ei ole rakenteellisia vikoja kropassa. Itse pystyn ajamaan trainerilla varsin pitkään ilman ongelmia mutta kun mennään ulos lenkille niin tärinät alkaa jossain vaiheessa provosoimaan L4-5 välilevynpullistumaa ja alkaa alaselkä puutumaan. Aina muu kuin hakea se mahdollisimman mukava asento ja sillä mennään.
Otetaanpa lastenpyörän ajoasento mukaan.
Pojanpoika oli juuri oppinut ajamaan jollain kaverinsa pyörällä. Ostivat pojalle oma pyörän ja kun poika lähti koeajamaan äitinsä säätämällä pyörällään, jonka äiti oli säätänyt hyväntahtoisesti tangon korkealle, tangossa vielä nousua reippaasti, tankoa oli käännetty hyvin lähelle pientä kuskia, siis ajoasentoa pilattu ohjauksen säädöllä.
Poika hermostui, tais joku ruma sanakin tulla. En minä osaa ajaa!
Säädettiin asentoa papan kanssa uudelleen ja kas poika ajoi hetken kuluttua kuin aina olisi ajanut. Lastenpyörän ajovakaus on vähäinen sopivillakin säädöillä.
Sanokaas kokeneemmat, jos toisen jalan polvitaive huomauttelee jalkaa pidempään kuormittaessa, niin mitä tulisi säätää?
Olen tietoisesti siirtänyt satulaa eteenpäin ja samassa yhteydessä katsonut, että satula on vaaterissa (mikä tarkoittaa, että edellisellä kerralla nostin nokkaa).
Kivusta ei ole kyse mutta kun toinen jalka ei huomauttele mittään niin tahtois saada toisen samanlaiseksi.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Monta kohtaa tuossa selostuksessasi jäi auki, klossien paikka kengissä, lukkojen
vapaaliike, satulan korkeus ja etäisyys verrattuna suositukseen? Tangon dropin määrä, kahvojen asento, onks noissa jutuissa jotain eksoottista? Liikkuuko kumpikin polvi jokseenkin samoin vaakaputken vierellä? Onko kadenssi kohdillaan?
Arvatenkaan noissa ole isoasyytä kun jotain tiedänkin ajoistasi.
Vain toisen polven vaiva ei ole ihan helppoa arvuutella etänä.
Heikomman jalan (yleensä) polven ulkoreunassa tuntemuksia, satula liian korkealla. Jalka ojentuu liikaa ja aiheuttaa ärtyneisyyttä reisilihasten ja polven jänteiden liittymäkohdassa. Kipuja polven etuosassa, satula liian alhaalla kun reisi ja sen lihaksisto pyrkii "pitempään liikkeeseen".
Maallikkona näin ilmaisten, ja jostain internetin syövereistä lukien
Itsellä tuo ensimmäinen kohta pätee. Syitä voi olla paljon muitakin
Nyt kun funtsii, niin ensimmäiset havainnot polvitaipeesta on tullut sen jälkeen, kun siirsin satulaa eteenpäin ja laitoin sen vaateriin ihan kirjan ja vatupassin kanssa. Satula ja sen asento sinällään tuntuu hyvältä. Ajaessa aika ajoin tuntuu, että haluaisi ajaa edempänä.
Ennen säätöä ajelin mm. 100km (Porvoon) reissun ja siitä ei jäänyt mitään havaintoja, että mikään paikka jaloissa olisi huomautellut.
Kun lähtee lenkille, ensimmäisten kilometrien aikana saman jalan pyörittäminen tuntuu jotenkin kulmikkaalta / ei niin luonnolliselta. Erityisesti nivunen. Tämä oli jo ennen viimeisintä satulan säätöä. Se asettuu kyllä eikä vaivaa mitenkään.
Pyörä vaihtui kuukausi takaperin. Droppia tuli enempi, lisää n. 3-4cm (nyt yhteensä n. 10cm). Alkuperäinen ohjaamo tuntui liian pitkälle, joten lyhensin sen. Nyt tuntuu sopivalle.
Klossit ovat olleet samoissa säädöissä aikojen alusta. Polkimet uudet.
Kantapäillä ajaminen ei muistaakseni onnistu ilman, että lantio keinuu. Tai on siinä ja tässä. Auringon varjosta tutkailtuna lantio ei keinu lukoilla polkiessa.
Onkohan vielä vaan tarvetta totutella kaluston muutoksen tuomaan muutokseen myös ajoasennossa?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Heikomman jalan (yleensä) polven ulkoreunassa tuntemuksia, satula liian korkealla. Jalka ojentuu liikaa ja aiheuttaa ärtyneisyyttä reisilihasten ja polven jänteiden liittymäkohdassa. Kipuja polven etuosassa, satula liian alhaalla kun reisi ja sen lihaksisto pyrkii "pitempään liikkeeseen".
Maallikkona näin ilmaisten, ja jostain internetin syövereistä lukien
Itsellä tuo ensimmäinen kohta pätee. Syitä voi olla paljon muitakinSatulan korkeutta just mietin. Ehkäpä otan koitteeksi pari kolme milliä pois.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
El-Carpaso
19.06.2022, 20.01
Nyt kun funtsii, niin ensimmäiset havainnot polvitaipeesta on tullut sen jälkeen, kun siirsin satulaa eteenpäin ja laitoin sen vaateriin ihan kirjan ja vatupassin kanssa. Satula ja sen asento sinällään tuntuu hyvältä. Ajaessa aika ajoin tuntuu, että haluaisi ajaa edempänä.
Ennen säätöä ajelin mm. 100km (Porvoon) reissun ja siitä ei jäänyt mitään havaintoja, että mikään paikka jaloissa olisi huomautellut.
Kun lähtee lenkille, ensimmäisten kilometrien aikana saman jalan pyörittäminen tuntuu jotenkin kulmikkaalta / ei niin luonnolliselta. Erityisesti nivunen. Tämä oli jo ennen viimeisintä satulan säätöä. Se asettuu kyllä eikä vaivaa mitenkään.
Pyörä vaihtui kuukausi takaperin. Droppia tuli enempi, lisää n. 3-4cm (nyt yhteensä n. 10cm). Alkuperäinen ohjaamo tuntui liian pitkälle, joten lyhensin sen. Nyt tuntuu sopivalle.
Klossit ovat olleet samoissa säädöissä aikojen alusta. Polkimet uudet.
Kantapäillä ajaminen ei muistaakseni onnistu ilman, että lantio keinuu. Tai on siinä ja tässä. Auringon varjosta tutkailtuna lantio ei keinu lukoilla polkiessa.
Onkohan vielä vaan tarvetta totutella kaluston muutoksen tuomaan muutokseen myös ajoasennossa?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Musta kaikki seikat viittaa liian korkeaan satulaan. Jos kipuileva jalka on lyhyempi, niin se oireilee ensin.
Kantapäillä polkiessa lantio ei kyllä saisi heilua. Jalkaterä on kantapään jälkeen ainoa 'joustovara', ja jos kantapäillä ollaan liian korkealla, niin se jalkaterän vara ei riitä kovin pitkälle, etenkin jos välillä käyttää kantapään laskemista esim. ylämäissä jurnuttaessa.
Kannattaa myös huomioida, että dropin lisääminen saattaa vaatia satulan laskemista. Jos yläkroppaa taivuttaa eteenpäin, on mahdollista, että takareisi kiristyy, mikä voi alkaa tuntua polvitaipeessa. Riippuu liikkuvuudesta.
Jalan pyörittämisen kulmikas tuntu viittaa siihen, että alhaalla jalasta lähtee jännite poljinta vasten, eli jalka ikäänkuin 'irtoaa' polkimesta. Oikeastihan ei irtoa, mutta poljinta vasten laitettu työntö vähenee poljinkierroksen alareunassa, jolloin irtoamisen tai kulmikkuuden huomaa.
Liian korkea satula aiheuttaa myös liian pitkän ohjaamon tuntua.
Ottaisin ehkä sentin pois suoraan. Jos satula on nyt liian korkealla, niin pelivaraa alaspäin on todennäköisesti useampi sentti.
Joo, kun on vielä jalkaa pitkästi, suosituskorkeus on "liian korkea". Vaikka jalat eivät olisi eri mittaisetkaan, selässä usein toinen puoli lihaskimppua jäykempi, vaikuttaa kuin jalkojen mittaero.
Omatkin koivet vähän pitkät josta johtuu, että satulat ovat sentin pari alle ohjearvon. Oma ajokaan nyt ei ole retki/matka-ajoa kummempaa, ei oikein vertaudu täällä ajaviin.
Kiitos kommenteista. Laskin satulaa. Testaamaan en joutanut, kruisailin iltalenkkiä pojan kanssa toisella pyörällä.
Pari viikkoa sitten ajettu Porvoon satku ja pari muuta kuuskymppistä menivät ilman mitään havaintoja polvitaipeesta.
Satulan siirto ja nokan nostoko se nyt muutti kuviot.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
El-Carpaso
19.06.2022, 21.44
Tommoset voi kehittyä ajan kanssa.
Gluteus medialis heikkkous ja/tai jumi tuntuvat itselläni juurikin polvissa. Sitä voisi tutkailla ja kokeilla, esim Athlean-x kanavalla löytyy vinkkejä.
Koheltaja
20.06.2022, 07.05
Liian korkea satula aiheuttaa myös liian pitkän ohjaamon tuntua.
Ottaisin ehkä sentin pois suoraan. Jos satula on nyt liian korkealla, niin pelivaraa alaspäin on todennäköisesti useampi sentti.
Nykyisen maasturin asentoa hinkattiin suuntaan ja toiseen, milloin ohjaamo oli liian lyhyt, milloin tuntui pitkältä, ajoasento liian korkean tuntuinen vaikka mittanauha ja kantapääpyöritys kertoi toista. Lopulta penkkiä 25mm alemmaksi ja hieman edemmäksi ja vähän pyöräytin ohjaustankoa pystymmäksi, niin alkoi asento tuntua luontevalta vaikka polvi ei kunnolla suoristu ja polvi on liian edessä jos luotilangalla katsotaan. Käytännössä asento on oppikirjan mukaan väärin säädetty mutta mulla on muutenkin valikoiva lukihärö joten en välitä koska ajoasento tuntuu nyt hyvältä.
Ei pahasti väärin kun ei älyttömästi poikkea normista ja hae jotain eksoottista aivan itse kehiteltyä.
Komppis suuntaan omatkin säädöt muuallakin kuin kammissa ja tangon ulottumissa.
Ihan kuin ammattilaistenkin välineet ajosäätöineen, kun noitten ajoja ES kanavalta tulee päivittäin. Ainoastaan tangon droppia noilla nuorilla hujopeilla enemmän.
Lähdetäänpäs tästä taas testaamaan kuis kulkee tänään.
El-Carpaso
20.06.2022, 08.56
Noilla luotilankahommilla ja muilla "oppikirjasäännöillä" voi heittää vesilintua, koska yksikään niistä ei perustu yhtään mihinkään.
Fiiliksen mukaan se on mentävä. Joitain kulmia kannattaa tavoitella, mutta ei missään tapauksessa oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Satulan korkeutta on jonkin verran tutkittu, ja optimialue on ilmeisesti 25-35% polven kulma poljinkierroksen alapäässä (eli 145-155%). Mutta se on optimi voimantuottoon, eikä noihin kulmiin aloittelija välttämättä vielä pääse, jos on istumatyöläisen liikkuvuus. Toisaalta nuo kulmat antavat monelle kokeneemmalle yllättävän matalan satulankorkeuden.
Satulankorkeudessa on vähän sama kuin rengaspaineissa. Liian korkea satula tai paineet alkavat hidastaa nopeasti. Liian matalan satulan tai paineiden todelliset negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä kunnolla vasta kun ollaan tosi paljon liian matalalla. Mutta silti liian mataliin satulankorkeuteen ja rengaspaineisiin on jemmattu odottamattomia hyötyjä. Matala satulankorkeus on aerodynaamisempi ja sallii aggressiivisemman ajoasennon. Liian matalat paineet täristävät vähemmän ja väsyttävät kuskia vähemmän.
Ei sääntöjä pidä romukoppaan heittää ennen kuin ne tuntee, sitten vasta voi rikkoa sääntöjä hallitusti :)
Mites noissa satulan korkeuden mittauskaavoissa (jalan sisämitta x 0,883 keskiöstä, 109% sisämitasta kammen ala-asentoon jne), onko ne ajokengät jalassa vaiko ilman? Tuollahan on merkitystä korkeuden suhteen, kun säätö on tarkimmillaan millipeliä.
Ja ajokengän pohjan muoto. Mites se noissa kaavoissa? Ajan itse MTB-kengillä ja niissä näyttäisi olevan tasainen pohja mutta onko sama maantiepohjissa? Ei kait mikään ajokenkä ihan sentään korkkari ole?
Ja kammet. Pelkkä inseamiin perustuva korkeuden asettaminen jättää kammet huomioimatta. Mulla lyheni kammet pyöränvaihdossa (175 -> 172,5) ja teoriassa sen pitäisi mahdollistaa korkeampi satula...
Eli, kantapäätesti ajokengillä tuntuisi suht hyvältä lähtökohdalta. Otan oman satulani korkeussäädön uusiksi siten, että saan kammet varmasti pyörimään kantapäillä. Lähdetään siitä hienosäätämään eteenpäin.
El-Carpaso
20.06.2022, 11.40
Ei sääntöjä pidä romukoppaan heittää ennen kuin ne tuntee, sitten vasta voi rikkoa sääntöjä hallitusti :)
Mun kanta on vähän siihen suuntaan, ettei niistä olisi alunperinkään pitänyt mitään sääntöjä tulla, kun eivät koskaan ole mihinkään perustuneetkaan. Ovat aiheuttaneet enemmän haittaa kuin hyötyä.
Mites noissa satulan korkeuden mittauskaavoissa (jalan sisämitta x 0,883 keskiöstä, 109% sisämitasta kammen ala-asentoon jne), onko ne ajokengät jalassa vaiko ilman? Tuollahan on merkitystä korkeuden suhteen, kun säätö on tarkimmillaan millipeliä.
Ja ajokengän pohjan muoto. Mites se noissa kaavoissa? Ajan itse MTB-kengillä ja niissä näyttäisi olevan tasainen pohja mutta onko sama maantiepohjissa? Ei kait mikään ajokenkä ihan sentään korkkari ole?
Ja kammet. Pelkkä inseamiin perustuva korkeuden asettaminen jättää kammet huomioimatta. Mulla lyheni kammet pyöränvaihdossa (175 -> 172,5) ja teoriassa sen pitäisi mahdollistaa korkeampi satula...
Eli, kantapäätesti ajokengillä tuntuisi suht hyvältä lähtökohdalta. Otan oman satulani korkeussäädön uusiksi siten, että saan kammet varmasti pyörimään kantapäillä. Lähdetään siitä hienosäätämään eteenpäin.
Kantapäällä haetaan aloituspiste, mutta se on tyypillisesti aika lähellä oikeaa. Ei kannata liikaa miettiä korkoja ym, kun se säätövara on oikeasti senttejä, ei millejä.
Noilla 109% ja 0,883 kaavoilla tulee järjestään aivan liian korkea satula. Ovat kehitetty ajalla ennen tehomittareita ja kun porukka ajoi häkeillä+klipseillä. Lukkokengillä satula on alempana ja nykyisin myös tiedetään, että parhaat tehot saa alempaa. Esim mulla tuo 109% antaa noin 5cm liian korkean satulankorkeuden. Mulla 103% toimii paremmin, mutta joillain 100% voi olla erittäinkin hyvä.
Mutta kaavat on aika perseestä. Eivät koskaan ota yksilöä huomioon. Kulmilla saa tutkitusti parhaan tehontuoton, jos niihin pääsee. Silti tärkeintä on, että polkimelle on antaa voimaa koko poljinkierroksen ajan. Eli poljinkierroksen on oltava sulava ja tasainen. Jos voima irtoaa, seuraa kaikenmoisia ongelmia.
Nyt on ajettu eka lenkki matalammalla satulalla (ja klossit takana). Vasemman jalan huomauttelu on tipotiessään. Oikeassa jalassa on fiilis, että satula sais olla ihan pikkuisen korkeammalla. Mutta voi olla vain totuttelun tarvetta. Mitään kipuja ei ollut. Ajan toisen lenkin näillä säädöillä ja katsotaan sitten.
Klossien siirron vaikutuksesta (siirtyi niin taakse kuin mahdollista eli vajaan sentin) en osaa sanoa. Mutta ei tunnu ainakaan huonommalta.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
arctic biker
24.06.2022, 11.36
"tuo 109% antaa noin 5cm liian korkean satulankorkeuden"@El-Carpaso
Itte olin kattovani jotta 4 senttiä liika ylhäällä
oli penkki.
arctic biker
24.06.2022, 11.54
Näin vanhemmiten olen tullut vieläkin suurpiirteisemmäksi. Jos mukavalta tuntuu niin silloin se on (mulle) oikein!
arctic biker
25.06.2022, 12.36
Näin se kostaantuu, koitin tossa viestiä ettei ihan millejä kannata miettiä mutta näemmä asteita kuitenkin. Chickenin vakiokuitutolppa ynnä Brooksin Cambium satula sekä Carradice SuperC siirtyi pois mulle sopivamman retkimoodin tilalta ja toki laitoin maantiepyörään kun sekin riepu joutuu marketin pihalla värjöttelemään.
Näemmä runkojen satulaputken kulmissa on eroa kun ei tuntunut ollenkaan hyvältä!
Kuinka paljon ilmanvastuksesta muodostuu kuskista ja kuinka paljon pyörästä? Siis suurinpiirtein, prosentit, suhde...?
80-85% kuskista, näin muistan joskus lukeneeni.
kosminen
26.10.2022, 21.19
Kuskista ja vaatetuksesta riippuu, mutta muistelisin kanssa että jos kuski, asento ja vaatetus on kohillaan, niin pyörälle jää n. 12%.
Joku meikäläinen pukeutuu sen verran väljästi että se pyörän ilmanvastus on varmaan merkityksetön... ????
Tuohan riippuu ihan mitä ja miten kovaa ajaa. Sitten kanssa siitä mitä pyörään lasketaan.
Pelkkä runko ja 30 keskari niin ei mitään. Sitten jos lasketaan fillariin mukaan kiekot ja ajoasennon muutos + vauhti on vaikka 45, niin pyörä alkaakin vaikuttamaan.
Mutta jos aerofillari alkaa kiinnostelemaan, niin ihan ensin tosiaan hieromaan se oma asento kuntoon. Sehän se vaikuttaa ylivoimaisesti eniten. Tietty voi sen madonenen tai SL7 ostaa senkin vuoksi että se on niin pirun hieno.
Edit: Ja joo, istuvat ajokamat saa tietysti alkaa kiinnostelemaan jo ennen aeropyörää. Jos aerosuite oksettaa jo ajatuksena, ei rungon wattieroja kannata ihan hirveästi mietiskellä :)
Suuruusluokka 30 kmh:ssa on, että
ultimate aeropyörä ilmanvastus 20 W, joka jakaantuu noin 50/50 -60/40 runko sis. härpäkkeet ja kiekkojen kesken
endurace matalilla kiekoilla 30 W
gravel gravelrenkailla 40 W
semiaero menee tuonne aeron ja enduracen väliin
45 kmh:n vauhdissa nuo vaaditut watit täytyy kertoa 3,3:lla
10 watin ero tekee 30 kmh tasolla 0,8 kmh tjsp
vastuu lukijalla ja silleen
No, lähinnä tämä kysymys lähti liikkeelle siitä kun pohdin sen uuden Bianchi Oltren ilmanottoaukkoturbiinien prosentuaalista merkitystä ilmanvastuksen voittamiseksi kun ajatellaan kokonaisuutta kuski/fillari. Ei taideta yltää prosentteihin.
No, lähinnä tämä kysymys lähti liikkeelle siitä kun pohdin sen uuden Bianchi Oltren ilmanottoaukkoturbiinien prosentuaalista merkitystä ilmanvastuksen voittamiseksi kun ajatellaan kokonaisuutta kuski/fillari. Ei taideta yltää prosentteihin.
No niin. Eli ei kannata liimailla ilmanottoaukkoja vaan keskittyä tämän ketjun aiheeseen.
tai parempi, jättää foorumit sikseen ja painua lenkille.
En nyt muista missä ketjussa oli juttua oikeasta satulan korkeudesta. Mutta tuli tuo vääntö mieleen, kun tässä taas kerran sain etureidet jumiin kovempaa penkistä polkiessa.
Ainakin osa syy tuohon on matalassa satulassa. Isompi ehkä kylmässä ilmassa ilman lahkeita.
Mutta siis joo. Kun vaihtelee eri pyöriä, polkimia, kampia ja kenkiä, niin se satulan korkeus voi vauhdella tosi paljon. Esimerkiksi dura-acen maantiepolkimella ja vector spd polkimella on ainakin sentti eroa satulan korkeudessa. Kun otetaan mukaan myös kengän pohjan. Ja nämä vaikka kammen pituudetkin olisi samat.
jos ei saa pakaroita mukaan, niin homma menee reisille
jos ei saa pakaroita mukaan, niin homma menee reisille
Ja mites ne pakarat saadaan mukaan?
Ja mites ne pakarat saadaan mukaan?
Salitreenillä ainakin.
Juha Lehtinen
21.04.2023, 15.27
Ja mites ne pakarat saadaan mukaan?
trainright.com (https://trainright.com/best-glute-exercises-cyclists-gluteal/) sivustolla löytyi sellainen vinkki että satulaa hieman alas ja vähän eteenpäin. Siellä mainitaan myös satulan valinnalla voi olla merkitystä mitenkä pakarat aktivoituu lähinnä jos on liian kapea satula istuinluihin nähden. Sivustolta voi lukea enemmänkin onko löytyykö riittävän vakuuttavaa tietoa asiasta.
Ja mites ne pakarat saadaan mukaan?
istumisen aiheuttama katkos lihaksen aktivoimisessa. tästä löytyy kyllä netistä vaikka kuinka. punttisali joo, mutta enempi kysymys aktivoinnista. sitä voi tehdä yleisesti ja just ennen treeniä. lazy glutes, how to activate glutes in cycling etc
jos ei saa pakaroita mukaan, niin homma menee reisille
Tämä käy kyllä hyvin elämänohjeeksi.
Pärsseen / hanurin aktivointia korostaa kaikki pyöräilyn (voima)harjoittelusta kertovat kirjat mitä on tullut vastaan. Keinoja aktivointiin on erilaiset pidot, puristukset ja punttiliikkeet - suureen osaan näistä olisi kyllä hyvä saada osaava ammattilainen katsomaan tekniikat kuntoon.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.