Näytä tavallinen näkymä : Kiekon rakentaminen
Tietämätön
09.11.2023, 22.19
Etkö Tietämätön saanut kiekon kasauksesta mitään dokumentaatiota? Usein noissa tulee mukana tiedot kunkin pinnan kireydestä ja sivuttais- ja korkeussuunnan maksimiheitosta myös. Tai siis ainakin niissä on tullut, joita itse olen kasauttanut.
En saanut kuin kiekon käteen.
Jukka4130
10.11.2023, 00.09
Etkö Tietämätön saanut kiekon kasauksesta mitään dokumentaatiota? Usein noissa tulee mukana tiedot kunkin pinnan kireydestä ja sivuttais- ja korkeussuunnan maksimiheitosta myös. Tai siis ainakin niissä on tullut, joita itse olen kasauttanut.
Mitkä toimijat tarjoavat tämän tasoisen dokumentaation kiekon mukana?
arctic biker
10.11.2023, 01.06
Mcarbon.fi
Jukka4130
10.11.2023, 09.50
Mcarbon.fi
Kiitos tiedosta! Oliko muita toimijoita?
Istumatyöläinen
10.11.2023, 11.01
^Titaniumthumbs silloin kun vielä kiekkoja kasasi.
Jukka4130
10.11.2023, 15.51
^Titaniumthumbs silloin kun vielä kiekkoja kasasi.
Ymmärtääkseni ko. herrasmies on kasannut suuren osan Mcarbonin kiekoista viime vuosina.
Kysyn täältä kun en muuta paikkaa keksinyt. Saako tuon pystyheiton pois? Kiekko oli pajalla suoristettavana ja mielestäni palasi takaisin samanlaisena. <br>Jos olisi vielä joku paikka pääkaupunkiseudulla joka tekee hyvän työn antaa. Omiin taitoihin ei kuulu rihtaaminen.
https://img.aijaa.com/t/00645/15197549.t.jpg (https://aijaa.com/AIsGd6)
Edit: ei tuo video tai pyöriä aijaa.comista pitää keksiä jotain muuta.
Edit2: Näkyyköhän nyt?
https://vimeo.com/883513893?share=copy
https://vimeo.com/883513893?share=copy
Mikä paja? Mainitsitkö pystyheitosta sinne viedessä?
Kyllä tuota pienennettyä saa ja ihan hyvään ajokuntoon, ei ole mikään iso temppu. Vaikea arvioida saako ihan 100% pyöreäksi kun ei ole tiedossa missä kunnossa kiekko muuten on.
Veisin takaisin samaan liikkeeseen ja pyytäisin että oikaisevat myös pystyheiton
Ogelissa Focon pyörä.
Pystyheiton pyysin nimenomaan oikaisemaan.
Pyörien pyörää hämeentiellä voin suositella. https://pyorienpyora.fi/
^ Kiitos, tuolta tuli jotain ostettuakin, kun oli entisellä nimellä.
Jukka4130
17.11.2023, 10.33
Lajin helppous viehättää. Tässä Berd Spokes eli "narupinnoilla" koottu kiekkopari enduroajoon hetken takaa.
https://www.4130.fi/wp-content/uploads/2023/11/DSC_0770-1536x1017.jpg
MTB Engineer
17.11.2023, 12.38
Narupinnat graveliin kiinnostaa aika rajusti. Vaatinevat kuitenkin aika jäykän kehän kaveriksi, mutta se ei yleensä esim. 35-40mm korkealla aero-kehällä ole ongelma.
Jukka4130
17.11.2023, 14.07
Narupinnat graveliin kiinnostaa aika rajusti. Vaatinevat kuitenkin aika jäykän kehän kaveriksi, mutta se ei yleensä esim. 35-40mm korkealla aero-kehällä ole ongelma.
Riippuu monesta tekijästä, kuten käyttötarkoituksesta, kuskin painosta ja ajotyylistä. Yleisesti ottaen, vanteen valinta jäykemmän puoleisesta vaihtoehdosta on kuitenkin todennäköisesti hyvä ratkaisu.
Narupinnat graveliin kiinnostaa aika rajusti. Vaatinevat kuitenkin aika jäykän kehän kaveriksi, mutta se ei yleensä esim. 35-40mm korkealla aero-kehällä ole ongelma.
Grävelistä ei oo kokemuksia, mutta Berd naruista sen verran että ne todella jotenkin tuntuu erilaisilta teräspinnoihin verraten. Näin ollen kannustaisin olemaan tekemättä johtopäätöksiä kevyisiin teräspinnoihin liittyvien kokemusten ja nyrkkisääntöjen perusteella.
Jossain sanotaan että Berd Polylight vastaisi jäykkyydeltään CX-Rayta tai olisi jopa vielä hieman löysempi. Kuitenkin, mulla on sekä Berd-kiekkosatsi että CX-Raylla oleva satsi, molemmat 240 Boost suoravetonavoilla ja suht samankaltaisilla noin 30mm sisäleveys hiilikuituvanteilla (Berd-satsissa hieman kevyemmät ja ehkä vertikaalisti joustavammat) ja tuntuma ajossa on:
- CX-Ray kiekkosatsi tuntuu takana joskus "jousimaiselta" kovaa tehoa antaessa ja kivikoissa ja vaan "löysältä" joskus. Pystyy sillä ihan hymyssä suin itsekin ajaan mutta jonkinlainen kompromissi tuntuu. Ei sinänsä harmita kun pääasiassa tyttärelle tän setin kasasinkin ja hän painaa vähän yli 30 kg eikä oo löysyyttä valitellu.
- Berd polylight kiekkosatsi ei tunnu lainkaan "jouselta" eikä milloinkaan nuljaavalta vaan vain jotenkin eleettömältä ja vaimeammalta. En osaa ollenkaan toivoa että se olisi jotenkin jäykempi.
Joo kalliimman on oltava parempi että voi olla ostokseensa tyytyväinen ja plaseboa ei voi sulkea pois mutta näin musta tuntuu. Ja näin ollen musta tuntuu että myös ainakin jotkut gravelkuskit saattaisivat tykästyä kiekkosettiin jossa olisi joku vertikaalisuunnassa myötäävä vanne. Vähän semmoisella ajatuksella kuin oli old school paris-roubaix pyörät. Mikäli samat fiilikset mitenkään siirtyy graveliin niin ne voisi olla toivottavia.
Miten nuo narupinnat kestää hinkkausta kun gravelpyorääkin tulee välillä työnnettyä netsässä väkisin läpi ties mistä kuusitiheiköistä?
Miten nuo narupinnat kestää hinkkausta kun gravelpyorääkin tulee välillä työnnettyä netsässä väkisin läpi ties mistä kuusitiheiköistä?
Kahden kauden melko säästelemättömän kisat+lenkit MTB-käytön jälkeen läheltä tarkastellen joissain kohdissa pientä pintakerroksen rispaantumista joissain kohtaa osumista mutta ei mitään mikä huolettais rakenteellisesti. Ja ulkonäöksellisestikin pitää tosiaan läheltä tutkia että havaitsee.
Yks pinna meni poikki ja tarvi laittaa varapinna tilalle, mutta se katkes navan päästä, joten siinä täytyy olla joku kerran elämässä terävä osuma tai sitten kämmänyt itse kasatessa sen. Itse asiassa muistaisinkin että settiä kasatessa vedin vahingossa yhden narun napaan ilman suoraveto-inserttiä ja kiristin käsin sitä ennen kuin huomasin mokan ja irrotin pinnan ja asensin insertin. Arvoin siinä että pitäskö hylätä pinna heti mutta aattelin että kokeillaan katotaan kestääkö. Liekö juuri tuo sama pinna joka sitten katkesi, en voi olla varma.
Jukka4130
19.11.2023, 18.07
Grävelistä ei oo kokemuksia, mutta Berd naruista sen verran että ne todella jotenkin tuntuu erilaisilta teräspinnoihin verraten. Näin ollen kannustaisin olemaan tekemättä johtopäätöksiä kevyisiin teräspinnoihin liittyvien kokemusten ja nyrkkisääntöjen perusteella.
Jossain sanotaan että Berd Polylight vastaisi jäykkyydeltään CX-Rayta tai olisi jopa vielä hieman löysempi. Kuitenkin, mulla on sekä Berd-kiekkosatsi että CX-Raylla oleva satsi, molemmat 240 Boost suoravetonavoilla ja suht samankaltaisilla noin 30mm sisäleveys hiilikuituvanteilla (Berd-satsissa hieman kevyemmät ja ehkä vertikaalisti joustavammat) ja tuntuma ajossa on:
- CX-Ray kiekkosatsi tuntuu takana joskus "jousimaiselta" kovaa tehoa antaessa ja kivikoissa ja vaan "löysältä" joskus. Pystyy sillä ihan hymyssä suin itsekin ajaan mutta jonkinlainen kompromissi tuntuu. Ei sinänsä harmita kun pääasiassa tyttärelle tän setin kasasinkin ja hän painaa vähän yli 30 kg eikä oo löysyyttä valitellu.
- Berd polylight kiekkosatsi ei tunnu lainkaan "jouselta" eikä milloinkaan nuljaavalta vaan vain jotenkin eleettömältä ja vaimeammalta. En osaa ollenkaan toivoa että se olisi jotenkin jäykempi.
Joo kalliimman on oltava parempi että voi olla ostokseensa tyytyväinen ja plaseboa ei voi sulkea pois mutta näin musta tuntuu. Ja näin ollen musta tuntuu että myös ainakin jotkut gravelkuskit saattaisivat tykästyä kiekkosettiin jossa olisi joku vertikaalisuunnassa myötäävä vanne. Vähän semmoisella ajatuksella kuin oli old school paris-roubaix pyörät. Mikäli samat fiilikset mitenkään siirtyy graveliin niin ne voisi olla toivottavia.
Hyviä huomioita kautta linjan. Mitä "jousimaisuuteen" tulee, oli komponentti melkein mikä tahansa, se on todennäköisesti pitkälti makuasia. Useat pyörän osat toimivat nimenomaisesti jousen tavoin, palauttaen energian systeemiin niin, että sitä ei mene (juurikaaan) harakoille. Se, että missä määrin efekti ilmenee ja onko se miellyttävän tuntuinen, on oma asiansa.
Jukka4130
28.11.2023, 00.12
Pinkbikessa oli kokonaisuutena varsin kohtuullinen arvostelu (https://www.pinkbike.com/news/review-berd-hawk-30-wheels-string-spokes-impressive-compliance.html) Berd-narupinnoilla rakennetuista kiekoista. Kommenteissa oli lisäksi mielenkiintoista keskustelua ja alustavien laskelmien ohella arviota, että Berd-pinnat vastaavat jäykkyydeltään ohuita teräspinnoja. Ei välttämättä kovin kaukana reaalitilanteesta oleva arvio.
jame1967
28.11.2023, 20.07
Mitäs , voiko noi narupinnat laittaa tavallisten tilalle eli normi napaan , vai täytyykö viilailla reiän ympärys jouheemmaksi ?
Jukka4130
29.11.2023, 18.53
Mitäs , voiko noi narupinnat laittaa tavallisten tilalle eli normi napaan , vai täytyykö viilailla reiän ympärys jouheemmaksi ?
Voi asentaa lähes kaikkiin napamalleihin. J-pinnallisissa navoissa pinnanreiät pitää "prepata" eli pyöristää reikien särmät mahdollisimman pyöreiksi. Valmistajalla on tähän myynnissä oma työkalusarjansa ja seikkaperäiset ohjeet (https://berdspokes.com/pages/installation-guide) proseduurin läpiviemiseen.
Loamwolf-sivustolla (https://theloamwolf.com/2023/05/17/review-berd-polylight-fiber-spokes/)on revikka, jossa kirjoittaja teki myös kiekkojen kasauksen itse.
Erase componentsilta löytyy myös narupinnanapoja. Varmaan muiltakin, mutta ilmeisesti narut alkavat olemaan jo sen verran suosittuja, että kannattaa
Jukka4130
30.11.2023, 01.46
Onyx Racing Products esitteli Hook Flange -laipat ensimmäisenä. Berd seurasi pian itse perässä. Mielenkiintoista nähdä ilmeneekö muita toimijoita vielä Erasen jälkeen. Jos päätös PolyLight-pinnojen käytöstä on tehty, en edes harkitsisi muita kuin Hook Flange -tyyppisiä napoja.
ikispessu
05.12.2024, 08.50
Moi! Tarkoitus rakentaa unelmakiekot unelmapyörään, joten tiedustelen vinkkejä mistä euroopasta kannattaa tilata navat, kehät, pinnat jne.? En etsi halvimpia, vaan parhaita ja isoa valikoimaa. Kiitos!
https://www.mcarbon.fi/en/category/industry-nine
ikispessu
05.12.2024, 10.04
Kiitos vastauksesta, ehkäpä tuolta sitten jos ei isompaa valikoimaa löydy mistään ulkomailtakaan.
edit. Niin eniten tosiaan kiinnostaisi nimenomaan italialaisvalmisteiset kehät ja navat.
^Suositus! Itse yhdet kiekot teettänyt ja oli kyllä hyvin tehdyt ja laadukkaat. Kehien kotimaista tiedä mutta heillä valikoimissa Italialaiset Extraliten kevyet navat...
Eräs Suomen parhaista toimii nykyään Humppilassa. Monista kasatuista kiekoista on kuvia https://www.bikestation.fi/com/ ja kaikista myös mittauspöytäkirja, niin että seuraavassa huollossa (vuosien päästä) voi tarkistaa, onko kireys merkittävästi muuttunut. Olen ollut erittäin tyytyväinen "ikuisiin" Rigida Andra CSS -vanteisiin, joita ei kaiketi enää valmisteta. Muutama vuosi sitten takapyörästäni katkesi pinna, mutta se ilmeisesti johtui pinnan valmistusvirheestä. Sama napa ja vannekehä uusilla pinnoilla on edelleen käytössä. Kyseessä ei ehkä ole täysin "unelmapyörä" vaan jokapaikanhöylä-tyyppinen arkipyörä.
^Ko. firmasta en tiedä mutta NalleKarkkiKaupassa ainakin riittää valikoimaa ja suht laajalla hintakirjollakin.
Yksi kotimainen jolta vois kysellä on 4130, ainakin noita narupinnallisia kiekkoja kasaavat. Kiekkoja en ole teettänyt mutta muuten saanut kyllä losytavaa palvelua.
Jukka4130
08.12.2024, 12.06
Moi! Tarkoitus rakentaa unelmakiekot unelmapyörään, joten tiedustelen vinkkejä mistä euroopasta kannattaa tilata navat, kehät, pinnat jne.? En etsi halvimpia, vaan parhaita ja isoa valikoimaa. Kiitos!
Riippuen, että mikä tyyppinen pyörä ja millaiseen käyttötarkoitukseen, seuraavien valmistajien tuotteet ovat tutustumisen arvoisia:
Navat
– Chris King
– Onyx Racing Products
– Project321
– Erase (hieman alemmasta hintaluokasta)
Vanteet
– Beast Components
– Chris King
– Revel Bikes
– WeAreOne Composites
– Mahdollisesti myös Reserve
Pinnat
– Sapim D-Light
– Sapim CX-Ray (tietyin reunaehdoin)
– Berd PolyLight – tuttavallisemmin narupinnat
– Tietyt Pillar Spokes -mallit
Nippelit
– Sapim Polyax Double Square Secure-Lock
Mitä tahansa em. listalta valitseekaan ja ne kasaa tai kasauttaa asianmukaisesti, lopputulokseen voi olla hyvällä varmuudella tyytyväinen ja tietäen, että vastaan ei tule parempaa.
En jättäisi DT Swissin 240 tai 180 napoja pois listalta. Kestävät, kevyet, helposti huollettavat ja varaosia laajasti saatavilla. Kysyjä ei tosin tainnut vielä mainita onko hankkimassa maantie-, gravel- tai maastokiekkoja ja onko vanne- vai levyjarruille?
(Omissa kiekoissa rullaa tietty DT350 navat jotka ovat minun mielestäni parhaimmalla hinta-laatusuhteella mitä markkinoilta löytyy. Mutta tässähän ei toki kyselty mitään edullisia vaan parhaita.)
^ Olisiko DT:n osat "jääneet" listalta pois ihan siitä syystä, että ne eivät kuulu kyseisen jälleenmyyjän valikoimaan?
Sehän olisi vähän höpsöä sellainen? Jos ei avoimesti kerrottaisi että "minä myyn näitä tuotteita ja sen takia ne ovat parhaita."
No hupsuttelut sikseen! Piti ihan tsekata millainen on tuo double square -nippeli. Ideana ilmeisesti että kasausvaiheessa nippeleitä käsitellään sisäpuolelta, joten näkyvään osaan ei jää jälkiä. Pikarihtauksen vaikka kesken ajon voi sitten suorittaa perinteisellä pinna-avaimella.
Ei kai kukaan moiseen syyllistyisi??
Jos on käyttänyt ja myynyt tiettyjä napoja ja niistä on kokemusta, niin miksei niistä mainitsisi. Mulla ei ole kokemusta DT:n muista navoista kuin läskiin tulevista 350:stä, joten mainitaan tässä nyt vielä meidän maahantuoma Industry Nine.
Alpinan pinnat (Italia mainittu) tuli kanssa otettua valikoimaan, ja nopeiden mittausten perusteella vaikuttivat olevan hyvin samanlaista tavaraa kuin Sapim.
HT:n pinnoissa ollut jonkin verran laatupoikkeamia, ja yhden katkeaminen aiheuttaa usein ketjureaktion, jos kireys on vedetty tappiin.
Jukka4130
08.12.2024, 14.20
^ Olisiko DT:n osat "jääneet" listalta pois ihan siitä syystä, että ne eivät kuulu kyseisen jälleenmyyjän valikoimaan?
Hyvin toimivia napoja ja parhaimmillaan erinomaisella hinta-laatusuhteella. Takanapojen laakerien vaihto on kuitenkin prosessi, mikä jättää huollettavuuden parhaimmillaan kohtalaiseksi. Uudemmat DEG-mallit tosin tuovat tähän oletettavasti helpotusta.
ikispessu
09.12.2024, 07.08
Jees, rakennan kiekot itse, en rakennuta, mutta kiitos vinkeistä. Näillä pääsee alkuun!
ikispessu
09.12.2024, 07.13
Riippuen, että mikä tyyppinen pyörä ja millaiseen käyttötarkoitukseen, seuraavien valmistajien tuotteet ovat tutustumisen arvoisia:
Navat
– Chris King
– Onyx Racing Products
– Project321
– Erase (hieman alemmasta hintaluokasta)
Vanteet
– Beast Components
– Chris King
– Revel Bikes
– WeAreOne Composites
– Mahdollisesti myös Reserve
Pinnat
– Sapim D-Light
– Sapim CX-Ray (tietyin reunaehdoin)
– Berd PolyLight – tuttavallisemmin narupinnat
– Tietyt Pillar Spokes -mallit
Nippelit
– Sapim Polyax Double Square Secure-Lock
Mitä tahansa em. listalta valitseekaan ja ne kasaa tai kasauttaa asianmukaisesti, lopputulokseen voi olla hyvällä varmuudella tyytyväinen ja tietäen, että vastaan ei tule parempaa.
kiitos listauksesta! Kyseessä siis italialaisvalmisteinen puhdasverinen maantiepyörä. (Ei kai maastopyörien suhteen kukaan katsetta italiaan käännä, vai olenko missannut jotain..)
Aika päheä tuo onyxin vaparin rakenne. Toimintaperiaate siis hieno, mutta myös vapaarattaain sijainti syvällä navan sisällä. Tuonne laakerin taakse ei kyllä moska pääse.
https://pic.useful.fi/TJTy3wCsB.jpg
Ratchet vapareiden hienoushan on ollut siinä, etteivät ne jumitu loskasta ja suolavedestä kuten kynsivaparit. Niin ja joistakin dtswissin navoista se oikeinpuoleinen takanavanlaakeri taisi kyllä tulla sen ratchet ringin läpi, mikä tosiaan muuten hankaloittaa kotimekaanikon töitä paljonkin.
Vaatii melkein järeän viilapenkin laakerinvaihtoa varten.
^ Tuo on melkolailla se systeemi, joka Kingin navoissa on ollut aina. Kingin vaparit on käytännössä ikuisia ja laakerit kestävyydeltään ihan omaa luokkaansa. Uutena eivät tosin pyöri ihan yhtä herkästi kuin vaikkapa DT:t ja vaparin vastus on vähän suurempi, mutta en usko, että noilla on juurikaan merkitystä rullaavuuden suhteen. Tosin, jos Italia on tässä se merkitsevä asia, niin Campagnolon kiekothan siinä varmaan pitäisi olla ja ne taas on rullaavuudeltaan erinomaisia.
Varsinkin jos se on levaripyörä, niin en ehkä ihan ymmärrä kiekkojen itse kasaamista, kun tehdaskasattuina useimmille paremman pään kiekoille saa elinikäisen takuun (https://chrisking.com/collections/wheels-built-by-chris-king/products/chris-king-ard44-r45d-24-24) ja parhaassa tapauksessa ehkä jopa ilmaiset vanteen vaihdot, jos sattuu rikkomaan kanttariin tms. Vannejarrupyörään vanteita joutuu jossain vaiheessa vaihtamaan joka tapauksessa, jolloin itse kasaaminen on mielekkäämpää.
^ Tuo on melkolailla se systeemi, joka Kingin navoissa on ollut aina.
Toi Onyxin systeemi on selvästi erilainen kuin King. Onyxissä ei ole kynsiä vaan nuo kääntyvät pötkylät nappaavat kiinni navan rungon sisäpintaan(vai akselin pintaan?) kun poljetaan. Kingissä on kynnet jotta tarraavat toisiinsa kun poljetaan.
Onko sitten toinen toista parempi niin se on eri asia, Onyx on hiljainen ja King kevyempi, molemmissa vapaaliike niin pieni että maantielle saattaa olla parempiakin vaihtoehtoja.
Juniorin maasturissa on Onyxin takanapa ja olen sillä pari lenkkiä ajanut, toivelistalla on itsellekin hommaaminen joskus mutta DT:n 350 on vielä toistaiseksi riittänyt.
Ja on tuossa muitakin eroja. Kingissä on vaparin laakerit siellä navan ulkopuolella. Eli jos tiiviste vuotaisi vaparin ja navan välistä, vesikura pääsisi suoraan vapariin. Varmaan tuon vuoksi tiivisteen on pakko olla kunnollinen => vastus kasvaa.
Onyxin rakenne on aika jännä. Ensin näyttää että tuonne on lisätty yksi laakeri keskelle napaa, mutta vaparin toinen laakerihan on siirretty vain keskemmälle normi pyörän laakerin paikalle. Isoja laakereita. Varmasti kestää kauan.
Niin ja ainakin maantiellä vaparin vastuksella on kyllä väliä. Jos vapari vastustaa paljon, se puskee ketjut kirin jälkeen eturattaalta pois. Dtswissin tiheissä ratcheteissakin on enemmän vastusta kuin kynsivapareissa.
ikispessu
09.12.2024, 11.04
^ Tuo on melkolailla se systeemi, joka Kingin navoissa on ollut aina. Kingin vaparit on käytännössä ikuisia ja laakerit kestävyydeltään ihan omaa luokkaansa. Uutena eivät tosin pyöri ihan yhtä herkästi kuin vaikkapa DT:t ja vaparin vastus on vähän suurempi, mutta en usko, että noilla on juurikaan merkitystä rullaavuuden suhteen. Tosin, jos Italia on tässä se merkitsevä asia, niin Campagnolon kiekothan siinä varmaan pitäisi olla ja ne taas on rullaavuudeltaan erinomaisia.
Varsinkin jos se on levaripyörä, niin en ehkä ihan ymmärrä kiekkojen itse kasaamista, kun tehdaskasattuina useimmille paremman pään kiekoille saa elinikäisen takuun (https://chrisking.com/collections/wheels-built-by-chris-king/products/chris-king-ard44-r45d-24-24) ja parhaassa tapauksessa ehkä jopa ilmaiset vanteen vaihdot, jos sattuu rikkomaan kanttariin tms. Vannejarrupyörään vanteita joutuu jossain vaiheessa vaihtamaan joka tapauksessa, jolloin itse kasaaminen on mielekkäämpää.
levyjarrut tulee kyllä, mutta kyse on kaikintavoin customista niin haluan kiekotkin customina tehdä itse, vaikka tokihan olisi järkevämpää ja varmaan halvempaakin (aleista) ostaa vain suoraan campan valmiit kiekot, mutta ei tässä järkipäätöksiä ole ennenkään tehty näiden suhteen.
El-Carpaso
09.12.2024, 11.49
Moi! Tarkoitus rakentaa unelmakiekot unelmapyörään, joten tiedustelen vinkkejä mistä euroopasta kannattaa tilata navat, kehät, pinnat jne.? En etsi halvimpia, vaan parhaita ja isoa valikoimaa. Kiitos!
Jos itsellä olisi lottovoitto takataskussa eikä hinnalla olisi mitään väliä, ainakin takanavaksi täältä Xenon:
https://www.k-o-m.co.uk/shop?page=5
Laittaisin nuo, koska nuo ovat rakenteeltaan paremmat (tai siis järkevämmät) kuin yksikään muu markkinoilla oleva "perinteisesti" suunniteltu takanapa. Tavan takanavoissahan on ongelmana varsin pitkä matka kantavan laakerin ja akselin tukipisteen välillä (vapaaratasrungon pituus), jolloin napa väkisinkin vääntyy ajossa jonkin verran. Xenoissa vapaaratas on navan sisällä ja jatkuu koko navan läpi, jolloin kantavat laakerit saadaan aivan reunoille, eikä napa käytännössä pääse vääntymään. Tiedä sitten kuinka paljon tuo parantaa laakerien käyttöikää todellisuudessa. Mutta mä olen paskonut laakereita mm. Hopen navoista ja olen nähnyt aika monet huonokuntoiset takanavan laakerit kovassa ajossa olevista pyöristä.
Justiinsa tuota samaa katsoin onyxin kanssa.
levyjarrut tulee kyllä, mutta kyse on kaikintavoin customista niin haluan kiekotkin customina tehdä itse, vaikka tokihan olisi järkevämpää ja varmaan halvempaakin (aleista) ostaa vain suoraan campan valmiit kiekot, mutta ei tässä järkipäätöksiä ole ennenkään tehty näiden suhteen.
Campa ei ole tainnut myydä enää levariaikana irtonapoja ollenkaan, joten joudut ehkä valitsemaan joko full Italy tai full käsinkasattu :) (Joskin en muista ihan tarkkaan oliko tuoreimmat Record-navatkaan tehty enää Italiassa vai Romaniassa.)
Toi Onyxin systeemi on selvästi erilainen kuin King. Onyxissä ei ole kynsiä vaan nuo kääntyvät pötkylät nappaavat kiinni navan rungon sisäpintaan(vai akselin pintaan?) kun poljetaan. Kingissä on kynnet jotta tarraavat toisiinsa kun poljetaan.
Joo totta.
Marsusram
09.12.2024, 14.21
Jos haluaa kokeilla kaikenlaista uutta, niin olisiko se DT:n patentin vanheneminen joka on tuonut näitä ratchet napoja.
https://www.ridemore.fi/oneup-rear-hub-takanapa
Oma kiekkosetti odottelee vielä kasaamiseen innostusta talven aikana, vasta keväällä tarkoitus päästä testaamaan.
El-Carpaso
09.12.2024, 14.25
Justiinsa tuota samaa katsoin onyxin kanssa.
Eikai Onyxissä tuota perinteisen navan pitkää väliä tuen ja laakerin välillä ole varsinaisesti ratkaistu mitenkään? Vapaaratasrunko toki ulottuu pidemmälle navan sisään, mutta se ei vielä itsessään korjaa tuota lähtökohtaista ongelmaa, pelkästään lievittää sitä.
Hyvin toimivia napoja ja parhaimmillaan erinomaisella hinta-laatusuhteella. Takanapojen laakerien vaihto on kuitenkin prosessi, mikä jättää huollettavuuden parhaimmillaan kohtalaiseksi. Uudemmat DEG-mallit tosin tuovat tähän oletettavasti helpotusta.
Ihan huvikseen tuossa katselin Onyxin huoltovideoita, eikä ihan simppeliltä vaikuttanut senkään huoltaminen. DT:n navoissa pitää vaan voimalla vääntää vetopuolen nut ring irti, ja sen jälkeen homma on ihan helppo.
Joo totta.
Noniin, paremmin aikaa nyt… Tarkoitin yhtäläisyydellä siis sitä, että vaparin mekanismi on molemmissa navan sisällä eikä vaparin sisällä, kuten yleisimmin on tapana. Itse vaparimekanismi on patentoitu molemmilla, joten ihan samanlaista ei oikein voi olla muilla. Molemmat toimii siinä mielessä samalla tapaa, että mitä kovemmalla voimalla polkee, sitä varmemmin vapari pitää, toisin kuin DT-tyyppinen jousikuormitteinen ratchet tai perinteinen kynsivapari.
Onyxissäkin näyttää kyllä olevan yksi vaparin laakeri navan ulkopuolella. King tekee myös laakerinsa itse. Just laittelin pari viikkoa sitten uudet vaseliinit sscx:n yli kymmenen vuotta vanhan R45-takanavan laakereihin. Se pyörii vielä alkuperäisin sisuskaluin ja laakerein.
Onyx: https://www.youtube.com/watch?v=en1HhxKwdJo
CK: https://www.facebook.com/singletrackmag/videos/10154218292563612/
Eikai Onyxissä tuota perinteisen navan pitkää väliä tuen ja laakerin välillä ole varsinaisesti ratkaistu mitenkään? Vapaaratasrunko toki ulottuu pidemmälle navan sisään, mutta se ei vielä itsessään korjaa tuota lähtökohtaista ongelmaa, pelkästään lievittää sitä.
No joo. Melkoinen keksintö.
https://www.pinkbike.com/news/first-look-kom-xeno-infinity-drive-hubs-push-from-the-disc-side.html
Vapari on laitettu ihan toiseen päähän.
Tieto kyllä lisää tuskaa. En ole edes tiennyt tuosta ongelmasta.
Campan cultit ja bora ultra wto 60. Minusta olisi helppo ja laadukas valinta.
Maalailee sitten vaikka baskeri päässä terdellä tauluja luomisentuskaa helpottaakseen :)
^ juuri näin:
https://www.hambini.com/wp-content/uploads/2021/11/bloghubpower.png
Joskin Onyx on ilmeisen hyvin rullaava myös.
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0904/4132/files/Duke-Study-on-Onyx-DTswiss-chrisking-profile-hubs-drag.jpg?17303554220109028680
El-Carpaso
09.12.2024, 15.23
No joo. Melkoinen keksintö.
https://www.pinkbike.com/news/first-look-kom-xeno-infinity-drive-hubs-push-from-the-disc-side.html
Vapari on laitettu ihan toiseen päähän.
Tieto kyllä lisää tuskaa. En ole edes tiennyt tuosta ongelmasta.
Kuten sanottu, en tiedä kuinka paljon laakereita kuluttaa takanavan vääntyminen ja paljonko niitä menee ihan vain tavan kulumisen seurauksena. Mutta toisaalta asiat voi aina tehdä paremmin. Tavanomainen takanapa on ollut olemassa aika pitkään, eikä sitä ole tähän asti juuri kyseenalaistettu. Mutta esim. sähkö- ja tavarapyörien kanssa paremmasta laakeriasettelusta voisi kyllä olla hyötyä.
Toki nuo kilpailevat maastossa nykyisin napavaihteiden ja laatikoiden kanssa, joten saa nähdä miten pärjäävät. Maantiellä tuollaiset voisivat olla parempia, kun ilmeisesti eivät paina kovin paljoa
Sivustakatsoja
09.12.2024, 15.27
Jos itsellä olisi lottovoitto takataskussa eikä hinnalla olisi mitään väliä, ainakin takanavaksi täältä Xenon:
https://www.k-o-m.co.uk/shop?page=5
Laittaisin nuo, koska nuo ovat rakenteeltaan paremmat (tai siis järkevämmät) kuin yksikään muu markkinoilla oleva "perinteisesti" suunniteltu takanapa. Tavan takanavoissahan on ongelmana varsin pitkä matka kantavan laakerin ja akselin tukipisteen välillä (vapaaratasrungon pituus), jolloin napa väkisinkin vääntyy ajossa jonkin verran. Xenoissa vapaaratas on navan sisällä ja jatkuu koko navan läpi, jolloin kantavat laakerit saadaan aivan reunoille, eikä napa käytännössä pääse vääntymään. Tiedä sitten kuinka paljon tuo parantaa laakerien käyttöikää todellisuudessa. Mutta mä olen paskonut laakereita mm. Hopen navoista ja olen nähnyt aika monet huonokuntoiset takanavan laakerit kovassa ajossa olevista pyöristä.
Ja kynsimekanismi on jarrulevyn päädyssä. Ainoa pieni haitta toteutuksesta on, että mikään aiempi jarrulevy ei käy, vaan on oltava nelipulttinen oma.
Kuten sanottu, en tiedä kuinka paljon laakereita kuluttaa takanavan vääntyminen ja paljonko niitä menee ihan vain tavan kulumisen seurauksena. Mutta toisaalta asiat voi aina tehdä paremmin. Tavanomainen takanapa on ollut olemassa aika pitkään, eikä sitä ole tähän asti juuri kyseenalaistettu. Mutta esim. sähkö- ja tavarapyörien kanssa paremmasta laakeriasettelusta voisi kyllä olla hyötyä.
Toki nuo kilpailevat maastossa nykyisin napavaihteiden ja laatikoiden kanssa, joten saa nähdä miten pärjäävät. Maantiellä tuollaiset voisivat olla parempia, kun ilmeisesti eivät paina kovin paljoa
Niin. Dt180 navan laakerit kestivät 30tkm maantieajoa ja olivat edelleen ehjät. Niitä sikapieniä vaparin laakereita sen sijaan meni useita. Vesi pääsee sisään eikä nuo kestä. Sama oikeastaan kaikissa navoissa ollut.
Tuollainen sisällä oleva isompi laakeri olisi varmasti hyvä.
El-Carpaso
09.12.2024, 17.10
Riippuu toki ajotyylistä ja kokonaispainosta, kuinka paljon runtua napa joutuu näkemään ym. Mulla maantielenkeillä herkästi tulee aina pieniä pätkiä hiekkatietä (en silti kutsu ko. touhua grävelöinniksi) ja esim. viime kesänä tuli alamäessä vastaan niin yllättävä ja raju nimismiehen kihara, että näkö lähti hetkellisesti. Pitäisi ehkä vilkaista ko. fillarin laakerit jossain välissä.
Se mun Hopen navan vaparin laakeri (joka ei ollut kovin pieni) tippui napaa avatessa sirpaleina ulos. Noita muita laakereita olen erinäisistä fillareista vaihdellut aina sen mukaan, kun ovat alkaneet tuntumaan rouheilta. Niitä menee niin vapareista kuin muutoinkin. Mutta jännästi ne on aina tiepyörien laakerit, jotka menee. Läskistä ei ole mennyt vielä mitään ja on sitä nyt aika monta vuotta ajettu.
Niin. Dt180 navan laakerit kestivät 30tkm maantieajoa ja olivat edelleen ehjät. Niitä sikapieniä vaparin laakereita sen sijaan meni useita. Vesi pääsee sisään eikä nuo kestä. Sama oikeastaan kaikissa navoissa ollut.
Tuollainen sisällä oleva isompi laakeri olisi varmasti hyvä.
Ottaen huomioon kuinka halpoja laakerit ovat ja kuinka nopea työ niiden vaihtaminen on, niin onko tuo isokaan ongelma?
Ottaen huomioon kuinka halpoja laakerit ovat
DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.
Ottaen huomioon kuinka halpoja laakerit ovat ja kuinka nopea työ niiden vaihtaminen on, niin onko tuo isokaan ongelma?
DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.
En tienä onko ne vaparin laakerit keraamisia.
Mutta joo, alkoi ne kestämään paremmin kun vaihtoi normi 240/350 vaparin. Siinä 180 navassa on tosiaan aivan hengettömät laakerit.
Ei se mitään haittaisi, jos vapaarattaankin laakerit kestäisivät vuosia. Kiekkoja ja fillareita kun on useampia, niin kaikki turha huolto on vaan turhaa.
DT 180 navassa on keraamiset laakerit. Hinta taitaa olla ~50 € kpl.
Kannattanee varmaan laittaa tavalliset tilalle, jos ne keraamiset ei kuitenkaan kestä?
En tienä onko ne vaparin laakerit keraamisia.
180 navan vaparin laakerit on keraamisia ja pölysuojat keltaisia. Tavallisissa pölysuojat on punaisia.
Ymmärsinkö oikein että navan laakerit kestää mutta vaparin ei. Pääseekö sinne vaparin laakereihin likaa ja keraamiset kestää likaa huonommin?
Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.
Mä olen huomannut i9:n laakereissa huomattavan kestävyyseron sillä, että millä niitä pesee. Lakrut saa pilalle alle 500km, tai sitten ne kestää maasturissakin kymppitonnin. Rasvan poistoaineet fairy mukaanluettuna lienee pahimpia syypäitä tähän.
Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.
Ne dt180 laakerit levisi kyllä ihan kesken kesän. Kahdesti vaihdoin samana kesänä ja tuon jälkeen vaihtui vapari toiseen missä isommat laakerit.
30t kesti ne navan keraamiset laakerit ja olivat edeleen ehjät kun kiekot möin.
Oikeesti. Jos joku on nähnyt millaiset laakerit niissä vanhemmissa qr dt180 vapareissa on, niin tajuaa kyllä miksei ne kestä, varsinkaan sateessa ajoa.
Sivustakatsoja
09.12.2024, 22.22
Säännöllinen huolto, ei kolmenkymmenentuhannen välein vaan kun kausi loppuu niin koko fillari läpikäydään. Kumma että ketjuja vahataan ja stemmejä vaihdetaa mutta loput jätetään kunnes jotain tapahtuu.
Talven tullen kesäkamat on huoltopurettavana ja kesällä talvikamat.
Mitä tulee pesemiseen, niin itse olen käytännössä luopunut pesuaineista, vesipesu ja mahdollinen pyörän pyyhintä rätillä. Aiemmin käytin pesuainetta jarruihin, mutta en enää. Perusteellisempi puhdistus osille sitten purettuna.
El-Carpaso
09.12.2024, 22.48
Oliko muuten niin, että Dt Swissin 180:ssä oli ratchet EXP? Siinä oli ainakin alkuun ongelmia niiden räikkärenkaiden korkkailussa ja ilmeisesti EXP myös söi laakereita. Tuo oli yksi syy, miksi pistin retkipyörään aikoinaan 350, koska siinä oli se perinteinen vapaammin kelluvampi DT Swissin ratchet.
Oliko muuten niin, että Dt Swissin 180:ssä oli ratchet EXP? Siinä oli ainakin alkuun ongelmia niiden räikkärenkaiden korkkailussa ja ilmeisesti EXP myös söi laakereita. Tuo oli yksi syy, miksi pistin retkipyörään aikoinaan 350, koska siinä oli se perinteinen vapaammin kelluvampi DT Swissin ratchet.
Mulla oli vanha 180 normaalilla kahdella kelluvalla ratcher ringillä.
EXP rakennehhan on vähän typerä verrattuna vanhaan. Toinen hammastus on kiinteä, eli hampaille ei tule välttämättä kunnollista kontaktia. Tuo korjattiin käsittääkseni koneistamalla hammastus, eli lisättiin tarkkuutta osiin. Ja tietysti tuosta tuli lisää hintaakin.
Minusta se vanha rakenne oli kaikkineen parempi.
Nyt kiinasta saa ratchet vapareita, joissa on lattajousi. Tuokin varmaan parantaa kontaktia. Esimerkiksi lightbicycle on ottanut nämä omalle nimelleen myyntiin.
Talven tullen kesäkamat on huoltopurettavana ja kesällä talvikamat.
Joutuuhan niitä nyt huoltamaan jatkuvasti muutenkin. Jos selviää ilman huoltamista koko loskapska ajan läpi niin on melko ihme.
DT:n EXP navoissa, myös 240, oli se takaisinkutsunkin syynä ollut vika, että olivat ilmeisesti tuotekehityksen testivaiheen jälkeen päättäneet lisätä jonkun hienon pintakäsittelyn ratchet hammasosiin ja sehän aiheuttikin sitten sen, että aika vähillä kilometreillä alko jumittaan tuo ratchet ja tyhjää sai polkea. Nimimerkillä yhden reissun kaksi vikaa päivää sai aika monta kertaa aukasta ja sormin vapauttaa, että kotiin pääsi. Sattuu se DTn virallinen Suomen huolto oleen täällä Tampereella niin olin sitten ihan paikanpäällä tarinaa kuulemassa kun tekivät takaisinkutsuhuollon 180 ja 240 napoihin. Kuulemma DT on myös siitä poikkeava pulju, että oikeasti vaativat tarkat tiedot ja tilastoivat kaikki laatupoikkeamat.
Sivustakatsoja
10.12.2024, 09.36
Joutuuhan niitä nyt huoltamaan jatkuvasti muutenkin. Jos selviää ilman huoltamista koko loskapska ajan läpi niin on melko ihme.
Sellasena miniminä ajattelin että kauden jälkeen ainakin osiksi.
Jukka4130
10.12.2024, 19.41
kiitos listauksesta! Kyseessä siis italialaisvalmisteinen puhdasverinen maantiepyörä. (Ei kai maastopyörien suhteen kukaan katsetta italiaan käännä, vai olenko missannut jotain..)
Tuo yksittäinen kriteeri rajaa >95 % vaihtoehdoista. Toivottavasti mieleiset kiekot kuitrenkin löytyvät.
Unohdus aiemmasta listasta. Lisäyksenä vielä Nextie-vanteet, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Uudet New wave- ja Supreme-mallit täyttävät monessa mielessä premium-kategorian tunnusmerkistön.
Onyxin rakenne on aika jännä. Ensin näyttää että tuonne on lisätty yksi laakeri keskelle napaa, mutta vaparin toinen laakerihan on siirretty vain keskemmälle normi pyörän laakerin paikalle. Isoja laakereita. Varmasti kestää kauan.
Laakerikoko on tosiaan merkittävä seikka. Esimerkiksi Classic ISO -malli käyttää navan rungossa 6805- ja 6804-laakereita, jotka ovat suurimmasta päästä, mitä navoissa on nähtävissä.
Eikai Onyxissä tuota perinteisen navan pitkää väliä tuen ja laakerin välillä ole varsinaisesti ratkaistu mitenkään? Vapaaratasrunko toki ulottuu pidemmälle navan sisään, mutta se ei vielä itsessään korjaa tuota lähtökohtaista ongelmaa, pelkästään lievittää sitä.
En hahmottanut, mitä tässä tarkoitetaan.
Jos sattumalta osaan kuitenkin lisätä asiasisältöä tähän, hyvä. Takanavat koostuvat kuudesta eri laakerista (kolme navan rungossa, yksi vapaakytkimen driver-osassa ja kaksi vapaaratasrungossa). Akselirakenne on ns. kelluva niin, että voimansiirron osat (driver-osa ja vapaakytkimet) ovat pyritty erottamaan navan rungosta ja sille kohdistuvasta kuormituksesta. Leveä laakerien sijoittelu on suunnitteluperiaatteena yleisesti hyvä asia ja laakerikestoa edistävä seikka.
Ihan huvikseen tuossa katselin Onyxin huoltovideoita, eikä ihan simppeliltä vaikuttanut senkään huoltaminen. DT:n navoissa pitää vaan voimalla vääntää vetopuolen nut ring irti, ja sen jälkeen homma on ihan helppo.
Nimenomaan ratchet-renkaan irrotus on työvaihe, joka ei ole erityisen mieluinen ja pahimmillaan tekemätön paikka. Kunpa irtoaisikin joka kerta vain "voimalla". JJokainen tähän asti eteen tullut ratchet-rengas on edellyttänyt sellaista voiman käyttöä, että jännittää navan ja työkalujen puolesta. Pari yksilöä ovat olleet lisäksi tekemättömiä paikkoja. Ei tietenkään poissuljettua, että vika on ollut tekijässä. Olisi tosin mielenkiintoista kokeilla vaikutusta irrotukseen myöhemmin, jos osan irrottaisi heti uudesta navasta tuoreeltaan ja kierteet voitelisi esim. kuparitahnalla tai Park Tool ASC-1:llä.
Lisäksi akselirakenne on DT-navoissa sellainen, että laakerien paikalleen asennus edellyttää over-axle-tyylistä laakerityökaluja. Kun ne ovat olemassa oikeassa koossa, ei ongelmaa, mutta ilman laakereita ei kannata yrittää asentaa paikalleen.
Onyx-navoissa vetopuolen laakerin irrotuksen jälkeen huoltotoimet ovat hyvinkin simppelit. Omissa kirjoissa laakerin irrotuksen tarve on varsin kohtuullinen kompromissi siitä, että se saadaan sijoitettua mahdollisimman kauas navan keskilinjasta. Lisäksi huomautettakoon, että laakeripesät ovat tähänastisten kokemusten mukaan mitoitettu Onyx-navoissa erinomaisesti niin, että irrotus ja asennus onnistuvat hyvin mukavasti, mutta ilman pelkoa, että laakeri lähtisi pyörimään pesässään.
Samalla mainintana, että takanapojen keskilaakerin vaihto ei onnistu kotikonstein, vaan edellyttää erikoistyökaluja. Vaihto edellyttää navan kuoren sisään prässätyn teräsholkin irrotusta, joka toimii vastepintana vapaakytkimelle. Hyvänä puolena on tosin, että vaihtotarvetta ko. laakerille ilmenee aniharvoin, lähinnä silloin jos napaan päästetty päästämään merkittävä määrää kosteutta ja/tai epäpuhtaustekijöitä sisään.
Viimeisenä samaan hengenvetoon mainittakoon myös Vesper Centerlock -mallisten etunapojen laakerivaihto, joka on tavallista monimutkaisempi menettelyltään. Levypuolen laakeri pitää irrottaa ja painaa paikalleen navan rungon läpi. Syynä on, että navat käyttävät 6804-laakereita, jotka mahdollistavat esim. 20 mm etuakselin käytön ja laakeri itsessään on ulkohalkaisijaltaan suurempi kuin navan rungon Centerlock-kiinnike, minkä vuoksi navan laakeri ei mahdu kulkemaan levyn puolelta sisään tai ulos.
Ja kynsimekanismi on jarrulevyn päädyssä. Ainoa pieni haitta toteutuksesta on, että mikään aiempi jarrulevy ei käy, vaan on oltava nelipulttinen oma.
KOM on kekseliäs tuote ja suunniteltu taidokkaasti. Kuitenkin juuri tuo erikoisjarrulevyn tarve voi olla tekijä, joka estää, että tuote ja ratkaisu yleensä ottaa kunnolla tuulta alleen.
Mä olen huomannut i9:n laakereissa huomattavan kestävyyseron sillä, että millä niitä pesee. Lakrut saa pilalle alle 500km, tai sitten ne kestää maasturissakin kymppitonnin. Rasvan poistoaineet fairy mukaanluettuna lienee pahimpia syypäitä tähän.
Erittäin tärkeä pointti! Ei (voimakasta) suoraa vesisuihkua suoraan laakereihin – tai jousituskomponentteihin – ja käytettävän pesuaineen kanssa hyvä olla niin ikään tarkkana. Santa Cruzilla oli artikkeli sivuillaan (jota ei enää näytä löytyvän), jossa kolmella eri pyörällä ajettiin reilun kauden ajan aktiivisesti. Yhtä pestiin joka ajokerran jälkeen, yhtä silloin tällöin ja viimeistä ei juuri lainkaan. Ensinnä mainitussa laakerit olivat nopeimmin vaihtokunnossa.
Tuo yksittäinen kriteeri rajaa >95 % vaihtoehdoista. Toivottavasti mieleiset kiekot kuitrenkin löytyvät.
Unohdus aiemmasta listasta. Lisäyksenä vielä Nextie-vanteet, joilla on erinomainen hinta-laatusuhde. Uudet New wave- ja Supreme-mallit täyttävät monessa mielessä premium-kategorian tunnusmerkistön.
Laakerikoko on tosiaan merkittävä seikka. Esimerkiksi Classic ISO -malli käyttää navan rungossa 6805- ja 6804-laakereita, jotka ovat suurimmasta päästä, mitä navoissa on nähtävissä.
En hahmottanut, mitä tässä tarkoitetaan.
Jos sattumalta osaan kuitenkin lisätä asiasisältöä tähän, hyvä. Takanavat koostuvat kuudesta eri laakerista (kolme navan rungossa, yksi vapaakytkimen driver-osassa ja kaksi vapaaratasrungossa). Akselirakenne on ns. kelluva niin, että voimansiirron osat (driver-osa ja vapaakytkimet) ovat pyritty erottamaan navan rungosta ja sille kohdistuvasta kuormituksesta. Leveä laakerien sijoittelu on suunnitteluperiaatteena yleisesti hyvä asia ja laakerikestoa edistävä seikka.
Nimenomaan ratchet-renkaan irrotus on työvaihe, joka ei ole erityisen mieluinen ja pahimmillaan tekemätön paikka. Kunpa irtoaisikin joka kerta vain "voimalla". JJokainen tähän asti eteen tullut ratchet-rengas on edellyttänyt sellaista voiman käyttöä, että jännittää navan ja työkalujen puolesta. Pari yksilöä ovat olleet lisäksi tekemättömiä paikkoja. Ei tietenkään poissuljettua, että vika on ollut tekijässä. Olisi tosin mielenkiintoista kokeilla vaikutusta irrotukseen myöhemmin, jos osan irrottaisi heti uudesta navasta tuoreeltaan ja kierteet voitelisi esim. kuparitahnalla tai Park Tool ASC-1:llä.
Lisäksi akselirakenne on DT-navoissa sellainen, että laakerien paikalleen asennus edellyttää over-axle-tyylistä laakerityökaluja. Kun ne ovat olemassa oikeassa koossa, ei ongelmaa, mutta ilman laakereita ei kannata yrittää asentaa paikalleen.
Onyx-navoissa vetopuolen laakerin irrotuksen jälkeen huoltotoimet ovat hyvinkin simppelit. Omissa kirjoissa laakerin irrotuksen tarve on varsin kohtuullinen kompromissi siitä, että se saadaan sijoitettua mahdollisimman kauas navan keskilinjasta. Lisäksi huomautettakoon, että laakeripesät ovat tähänastisten kokemusten mukaan mitoitettu Onyx-navoissa erinomaisesti niin, että irrotus ja asennus onnistuvat hyvin mukavasti, mutta ilman pelkoa, että laakeri lähtisi pyörimään pesässään.
Samalla mainintana, että takanapojen keskilaakerin vaihto ei onnistu kotikonstein, vaan edellyttää erikoistyökaluja. Vaihto edellyttää navan kuoren sisään prässätyn teräsholkin irrotusta, joka toimii vastepintana vapaakytkimelle. Hyvänä puolena on tosin, että vaihtotarvetta ko. laakerille ilmenee aniharvoin, lähinnä silloin jos napaan päästetty päästämään merkittävä määrää kosteutta ja/tai epäpuhtaustekijöitä sisään.
Viimeisenä samaan hengenvetoon mainittakoon myös Vesper Centerlock -mallisten etunapojen laakerivaihto, joka on tavallista monimutkaisempi menettelyltään. Levypuolen laakeri pitää irrottaa ja painaa paikalleen navan rungon läpi. Syynä on, että navat käyttävät 6804-laakereita, jotka mahdollistavat esim. 20 mm etuakselin käytön ja laakeri itsessään on ulkohalkaisijaltaan suurempi kuin navan rungon Centerlock-kiinnike, minkä vuoksi navan laakeri ei mahdu kulkemaan levyn puolelta sisään tai ulos.
KOM on kekseliäs tuote ja suunniteltu taidokkaasti. Kuitenkin juuri tuo erikoisjarrulevyn tarve voi olla tekijä, joka estää, että tuote ja ratkaisu yleensä ottaa kunnolla tuulta alleen.
Erittäin tärkeä pointti! Ei (voimakasta) suoraa vesisuihkua suoraan laakereihin – tai jousituskomponentteihin – ja käytettävän pesuaineen kanssa hyvä olla niin ikään tarkkana. Santa Cruzilla oli artikkeli sivuillaan (jota ei enää näytä löytyvän), jossa kolmella eri pyörällä ajettiin reilun kauden ajan aktiivisesti. Yhtä pestiin joka ajokerran jälkeen, yhtä silloin tällöin ja viimeistä ei juuri lainkaan. Ensinnä mainitussa laakerit olivat nopeimmin vaihtokunnossa.
En ole henk.koht tuollaista ratchet rinkulaa irroittanut mutta jos puhutaan samasta asiasta jollainen on kynsillä olevassa vaparissa navan rungossa niin järeä pulttipyssy on oikea väline irroittamiseen. Suora vääntö varsinkin jatkovarren kanssa rasittaa ihan turhaan kiekkoa ja pinnoja. Lisäksi kuparitahnassa on yleensä sitä kupari vain nimeksi ja muutenkaan ei yleisesti ole suositeltavaa käyttää kys.tahnaa alumiinia ja terästä sisältävää liitokseen vaikka tuskin siitä mitään ongelmaa tulee. Alkuperäinen käyttötarkoitus on lähinnä kuumissa paikoissa estää kiinnileikkaantumista.
Jukka4130
14.12.2024, 15.52
En ole henk.koht tuollaista ratchet rinkulaa irroittanut mutta jos puhutaan samasta asiasta jollainen on kynsillä olevassa vaparissa navan rungossa niin järeä pulttipyssy on oikea väline irroittamiseen. Suora vääntö varsinkin jatkovarren kanssa rasittaa ihan turhaan kiekkoa ja pinnoja. Lisäksi kuparitahnassa on yleensä sitä kupari vain nimeksi ja muutenkaan ei yleisesti ole suositeltavaa käyttää kys.tahnaa alumiinia ja terästä sisältävää liitokseen vaikka tuskin siitä mitään ongelmaa tulee. Alkuperäinen käyttötarkoitus on lähinnä kuumissa paikoissa estää kiinnileikkaantumista.
Olen miettinyt juurikin, että olisiko pulttipyssystä tässä toimessa apua. En ole kuitenkaan pystynyt perustelemaan hankintaa ainoastaan tätä toimenpidettä varten ja tuskin pystyn jatkossakaan.
Olen miettinyt juurikin, että olisiko pulttipyssystä tässä toimessa apua. En ole kuitenkaan pystynyt perustelemaan hankintaa ainoastaan tätä toimenpidettä varten ja tuskin pystyn jatkossakaan.
Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.
Sivustakatsoja
14.12.2024, 17.05
Mä tein kuvan osoittamalla tavalla:
https://live.staticflickr.com/65535/54202766627_f196a383de_b.jpg
Sivustakatsoja
14.12.2024, 17.10
Renkaasta ja kiekosta taakse päin vetävä mekaanikko saa kehon painoa ja jalkalihaksia mukaan vääntöön. Punaruskea on putki sallien työkalun varren liukuvan sisällään.
Jukka4130
14.12.2024, 18.35
Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.
Tällaista hieman uumoilin ja muistan hämärästi myös kuulleeni. Hyvä tietää.
Mä tein kuvan osoittamalla tavalla.
Hieno vapaakappalekuva!
Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko. Tuohon ei nimittäin todellakaan riitä se pieni pulttipyssy, vaan tarvitaan oikeasti järeä kone. Se normaali 1/2" akkukone ei avaa jumissa olevaa ratchet ringiä.
Mikä on normaali 1/2" akkukone? Joku isoin Makita tai milkkari täydellä akulla avaa 100% varmasti. Tuossa ei tarvise iskurissa olla massaa niin paljoa niin luulen että lähtee tiheämminkin iskevällä.
Vai eroaako tuo Ratchet jotenkin siitä kynsimallista joita olen pari avannut ongelmitta omalla pyssyllä. Kiinni vedin mutulla niin tiukkaan kuin kehtasi. Onko sille annettu joku tietty momentti kiristykseen?
Tuskin pystyy kovin moni muukaan himamekaanikko.
Ei taida tässä tapauksessa olla kyseessä himamekaanikko. Uskoisin että nimimerkistä löytyy vinkki.
Mikä on normaali 1/2" akkukone? Joku isoin Makita tai milkkari täydellä akulla avaa 100% varmasti. Tuossa ei tarvise iskurissa olla massaa niin paljoa niin luulen että lähtee tiheämminkin iskevällä.
Vai eroaako tuo Ratchet jotenkin siitä kynsimallista joita olen pari avannut ongelmitta omalla pyssyllä. Kiinni vedin mutulla niin tiukkaan kuin kehtasi. Onko sille annettu joku tietty momentti kiristykseen?
Joo isoimmat avaa kyllä, muttei tuollaista kyllä normaalilla pyörämekaanikolla kotona ole, eikä ole mitään tarvettakaan.
Nuo käsittääkseni kiristyvät ajossa. Tiukkuus ehkä samaa luokkaa kuin auton pyörän pulteissa, jotka ovat myöskin joskus aika tiukassa joskus. Eli sillä pienemmällä 1/2" koneella ei kyllä aukea.
Jostain syystä en ole itse koskaan edes ajatellut pulttipyssyn käyttöä tuohon. Ehkä olen säälinyt niitä hampaita.
Tuota lopulta eteentulevaa laakerinvaihtoa pelännyt itsekkin noiden kauhutarinoiden takia. Joku vinkkasi että hankalan ratchet ringin kanssa kannattaa mennä pyöräkorjaamon sijasta autokorjaamoon, heiltä löytyy tarpeeksi järeä pulttipyssy.
Nykyään tosiaan noita koneita on joka lähtöön ja 1/2" löytyy ainakin 3 eri teho/koko luokkaa. Se isku on siinä juju joka sen osan irroittaa ja raaka vääntö varren kanssa rikkoo paljon helpommin paikkoja.
Nelikantti/octalink tms.. keskiöt ja just nämä rinkulat niin siinä taitaa olla käyttö fillareiden kanssa pyssylle, että sen puoleen jos ei esim.autojen kanssa puuhailee, renkaita vaihda tai isoja ruuveja puuhun väännä niin eipä kannata konetta hankkia.
Tuota lopulta eteentulevaa laakerinvaihtoa pelännyt itsekkin noiden kauhutarinoiden takia. Joku vinkkasi että hankalan ratchet ringin kanssa kannattaa mennä pyöräkorjaamon sijasta autokorjaamoon, heiltä löytyy tarpeeksi järeä pulttipyssy.
Tuntuu jotenkin uskomattomalta jos nykyaikana jokaisella firmalla ole riittävän isoa pyssyä, olkoon vaikka ihan sen vuoksi mitä tuossa aikaisemmassa viestissä kerroin. Ei jätä kovin ammattimaista kuvaa kyllä. Ja akkukoneita on varmaan kaikilla niin ei se runko paljoa maksa.
Autokorjaamolle joutuu viemään oman työkalun mukana että sikäli siitä tulee lisää kuluja.
Tuntuu jotenkin uskomattomalta jos nykyaikana jokaisella firmalla ole riittävän isoa pyssyä, olkoon vaikka ihan sen vuoksi mitä tuossa aikaisemmassa viestissä kerroin. Ei jätä kovin ammattimaista kuvaa kyllä. Ja akkukoneita on varmaan kaikilla niin ei se runko paljoa maksa.
Autokorjaamolle joutuu viemään oman työkalun mukana että sikäli siitä tulee lisää kuluja.
Duunissa tosiaan kevyempi 1/2" kone jatkuvassa käytössä ja sitten on tuo isompi bochin kone, jolla kyllä vääntää varmaan pyöränpulteista kierteetkin rikki. Paljonkohan tuollainen sitten maksaisi? 500e akkuineen? Olisi kyllä varmasti fiksu ostos pyöräkorjaamoille.
Se isompi taitaa olla 1000nm kone ja olisiko ne pienet jotain 300nm. Sen pienen vanhan voisi kyllä haluta kotiinkin. Hiiliharjallinen kone, niin voi kääntää vaikka 5mm jarrulevyn pultit paikalleen. Ei oikein tajua miksei uudemmat hiiliharjattomat ole niin tarkkoja tehonannostelun kanssa. Tuo vanha dewalt.
Akut ne on arvokkaimmat ja nykyään on käytännössä sama teho paljon sirommassa paketissa kuin oli ekoissa harjattomissa
500€ saa kyllä koneen, akun ja laturin. Ei siis pitäisi yritykselle olla mikään ongelma. Ja se että jos joutuu käännyttämään yhdenkin asiakkaan pois sen vuoksi ettei ole viitsinyt sijoittaa koneeseen on tod.näk paljon huonompi vaihtoehto.
Harjattomissa koneissa ei ole suoraa mekaanista yhteyttä koneen akseliin ja pyörintä muodostuu virran syöttämisestä kehällä oleviin magneetteihin joissa on rako. Luulen puoli mutulla että tuo rako aiheuttaa sen ettei nopeus ole lineaarinen pienellä "virrankiertonopeudella"
En ole itse huomannut tuosta ongelmaa mutta varmasti pitää paikkansa ja kone kohtaisia eroja löytyy.
Jos pulttipyssy pitää olla, niin eikö se voisi olla paineilmatoiminen? Fillarihommissa kompura on kuitenkin aika yleinen laitos, ja 1000nm pyssyn saa alle satasella.
Paineilmalla oleva toimii toki yhtä hyvin, vaikka oman kokemuksen mukaan nuo ilmoitettu "tehot" ei tuossa hintaluokassa pidä paikkansa. Ja jos hakee maksimaalista tehoa niin letkun halkaisijalla on paljon väliä eikä semmoisella satasen kompuralla montaa sekuntia "napauta", kun pitää taas odottaa tankin täyttymistä.
Joo ei noissa kotikompuroissa hirveän hyvin tuotto riitä kunnon paineilmapyssylle.
Eihän tuo toisaalta viikottain eikä edes vuosittainen homma oman kokemuksen mukaan ole, että en monella tonnilla kaluja ostaisi sitä varten. Saako muuten jostain suoraan pulttikoneeseen menevän hylsyn DT:n nut ringin avaamiseen? Se DT:n oma ei oikein näyttänyt siltä.
Totta, tuon takia en sitä pulttipyssyyn olekkaan sovitellut duunisskaan, vaan laitoin kiinni viilapenkkiin.
hyvä huomio tuo ettei orkkikseen mene kuin erikoishylsy. Omani on Kiinasta ja siihen käy muistaakseni 24mm hylsy. Suoraan karaan menevää en ole nähnyt.
Mulla on satasen Ryobin akku pulttipyssy. Vuosikaudet olen sillä renkaat vaihtanut, jumittuneet auton jarrusatulatulan pultit yms avannut. Ei niistä tarvitse omaisuuksia maksaa.
Pulttipyssy ei välttämättä ole hyvä työkalu jos se avattava kohde joustaa liikaa kiertosuuntaan tai ei ole tarpeeksi massiivinen (=omaa riittävän hitausmomentin). Tällöin ei auta kuin vääntää vaan perinteisellä tavalla.
Sivuhuomautuksena kompuran ilmoitetulla tuotolla on monesti kovin vähän tekemistä sen kanssa aukeaako pultti, lähinnä sillä on isommin merkitystä paljonko sieltä säiliöstä saa ilmaa sinne pyssyyn sen pienen hetken kun liipaisinta painaa. Eli riittävä säiliön tilavuus, liittimet, paineensäädin ja letkut merkkaa enemmän. Jos lähdetään täydestä säiliöstä niin kompuran ei tarvitse välttämättä edes käynnistyä jolloin ilmoitetulla tuotolla ei ole sen kummempaa merkitystä.
t. Janne
^ Kiekko kannattaa kiinnittää jarrulevystä ruuveilla kiinni johonkin tukevaan, ja alkaa sitten irroitushommiin.
Jukka4130
16.12.2024, 09.26
Saako muuten jostain suoraan pulttikoneeseen menevän hylsyn DT:n nut ringin avaamiseen? Se DT:n oma ei oikein näyttänyt siltä.
Näitä on muutamalla valmistajalla, mutta ei mikään yleinen tuote.
Elevation Wheel Company (https://elevationwheelcompany.com/product/dt-drive-ring-tool-with-hex-back/)
BSC Tools (https://www.bicycleservicecentre.co.uk/product/bsctools-ring-nut-tool-for-dt-swiss-240-240s-350/190?cp=true&sa=false&sbp=false&q=false&category_id=15)
^ Kiekko kannattaa kiinnittää jarrulevystä ruuveilla kiinni johonkin tukevaan, ja alkaa sitten irroitushommiin.
Ja aina sekään ei auta. Pari i9 napaa mennyt hajalle, kun jarrulevyn ruuvit on pettäny, vaikka on kokeiltu lämpöä ja rakkautta ensin. Nykyään pilkotaan vanha hammaskehä palasiksi.
Ei kyllä itselläni kävisi edes mielessä laittaa kiekkoa jarrulevystä/pulteista kiinni ratchet ringiä irroittaessa.
No, aika vähän siinä on muitakaan paikkoja millä sen saa tukevasti kiinni :)
No, aika vähän siinä on muitakaan paikkoja millä sen saa tukevasti kiinni :)
Niin joo totta, jos napa on irti kiekosta.
Saattaa olla DT:n laakereiden vaihto edessä.
Lähteekö tuo em osa jos laittaa hylsyn kiinni tukevaan ruuvipenkkiin ja vääntää vanteesta?
Naapurilta löytyy tarvittaessa verkkokäyttöinen pulttipyssy mutta siihen pitäisi löytyä sitten sopiva hylsy.
Tuohan se tarkoitus on. Minulta on kyllä irronnut myös järeällä jakoavaimella. Ei se aina tiukassa ole.
Jukka4130
17.12.2024, 08.26
Saattaa olla DT:n laakereiden vaihto edessä.
Lähteekö tuo em osa jos laittaa hylsyn kiinni tukevaan ruuvipenkkiin ja vääntää vanteesta?
Naapurilta löytyy tarvittaessa verkkokäyttöinen pulttipyssy mutta siihen pitäisi löytyä sitten sopiva hylsy.
Oma kokemus on, että hylsy lähtee pyörimään tai ainakin "muljuamaan" ruuvipenkissä niin, että vääntö hukkuu penkin ja hylsyn väliseen liikkeeseen. Voi toki olla, että oikeasti korkealaatuisella ruuvipenkillä tätä ei ilmene, mutta mahdollinen ongelma. Tähän mennessä paras vähillä työkaluilla onnistuva keino on Sivustakatsojan kuvailema tapa. Jos kiekossa on rengas päällä ja sen saa kiilattua osittan tukevan työtason tai vastaavan alle ja hylsyä pääsee vääntämään pitkällä varrella, edellytykset onnistumiseen voivat olla jopa hyvät.
Tässä videolla (https://youtu.be/a92a2TVVs-E?t=824) huolletaan ratchet napaa ja laakereita. Aika sujuvaa näyttää olevan kunnon työkalujen kanssa, 900+Nm ja varovainen saa olla ettei riko osia.
Jukka4130
19.12.2024, 12.46
Ammattilaisille tuo ratchet-renkaan irrotus näyttää olevan suorastaan helppo homma.
https://www.instagram.com/reel/DDwJwFlJwvd/?utm_source=ig_web_copy_link
Tietämätön
22.12.2024, 17.21
Joo ei noissa kotikompuroissa hirveän hyvin tuotto riitä kunnon paineilmapyssylle.
Eihän tuo toisaalta viikottain eikä edes vuosittainen homma oman kokemuksen mukaan ole, että en monella tonnilla kaluja ostaisi sitä varten. Saako muuten jostain suoraan pulttikoneeseen menevän hylsyn DT:n nut ringin avaamiseen? Se DT:n oma ei oikein näyttänyt siltä.
Onhan niissä lähes kaikissa säiliön päässä ilman ulostulo, johon voi sitten laittaa paksun letkun.
Saattaa olla DT:n laakereiden vaihto edessä.
Lähteekö tuo em osa jos laittaa hylsyn kiinni tukevaan ruuvipenkkiin ja vääntää vanteesta?
Reilut 15 v. käyttämättömänä olleesta uudesta 240s-navasta lähti ainakin tuolla menetelmällä ratchet-rengas irti DT Swiss:n omalla työkalulla.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.