PDA

Näytä tavallinen näkymä : Kammen pituuden vaikutus



Tuomo O
14.02.2010, 19.27
Olen ajanut ainoastaan 172,5 mm kammilla. Vaihtoehtojahan on ainakin 170 ja 175 mm em. lisäksi. Pyörien teknisiä tietoja selaillessa huomaan, että yleensä suuremman runkokoon myötä kampien pituus myös kasvaa.
Onko noihin kampien pituuksiin mitään suositusta ja kuinka pituus vaikuttaa ajotekniikkaan? Onko pidemmät kammet ikäänkuin voimapolkijalle ja lyhyemmät kiivaan frekvenssin pyörittäjille?
Pakko kysyä, kun en näistä mitään ymmärrä. Itse olen 177 cm pitkä, 83 cm jalalla. Runkokoko pyörissä on minulle 54/56 aikalailla, ehkä 54 passelimpi. Monissa pyörämerkeissä kampi vaihtuu juuri tuossa koossa 170 mm:stä 172,5 mm:iin.
Onko tuolla tuumalla siis mitään väliä?

mutanaama
14.02.2010, 19.34
se on 2,5mm, ei tuuma. Mulla vaihtu just polkimet 175mm 170mm, ja en voi sanoa, että hirveätä eroa olis. Ehkä ottaa reisiin vähän enemmän.

di luca
14.02.2010, 20.03
Mulla taas on kokemus, että 5 mm kammessa huomaa selvästi. Jotkut väittää, että jalan pituus olisi yhteydessä kammen pituuteen, siitä on oikein laksukaavojakin- Toiset taas väittää että ei niin paljo merkitystä. Itsellä kuitenkin kokemus, että jos meikä tappikoipi (76 cm haara) ajaa 175 kammilla tulee polvet kipeiks. Tuommosen 170 kammen olen parhaaksi itselle testannut, myös 165 kammilla olen ajanut hyvän tovin.

Tuomo O
14.02.2010, 20.10
Niin tietenkin, eihän siinä tuumaa eroa ole. Minä tyhmä!!
Voiko tuolla kärpäsen kokoisella erolla olla merkityistä, miksi elämä tehdään aina liian vaikeaksi? Kumpaan suuntaan mutanaamalla kammet muuttu, pidemmäksi? Miksi, vaihtuiko pyörä samalla?

perttime
14.02.2010, 20.44
Minä kallistuisin Sheldon Brown -vainaan kannalle:
Kammen pituuden kanssa ei ole niin tarkkaa, kunhan ei ole niin pitkät että polvet alkaa kärsiä.

Periaatteessa lyhemmillä on helpompi ylläpitää kovaa kadenssia ja pidemmillä on helpompi runtata voimalla (kunhan ne polvet kestää...).

mutanaama
14.02.2010, 20.49
Lyhyemmäks, pyörän vaihdon yhteydessä. IMO Pidemmät kammet ottaa vähemmän polviin. Lyhyemmissä joutuu painamaan kovempaa saman voiman saamiseksi keskiöön. Mutta sitten taas kun kammet on pidemmät ne kolisee maastossa vähän helpommin.

TERU
14.02.2010, 21.56
Tuomo O:n mitat ovat hyvin lähellä omiani. On taulukko jossa suositellaan juuri 172,5 mm kampia meille. Ajan nyt 175 mm kammilla krossaria, tällaiseen seka-ajoon pidemmät sopivat hyvin eikä ero ole iso 170 mm kampiinkaan, joita aiemmin käytin. Lihakset kuittaavat aika nopeasti vaihtumisen jälkeen eron. Rauhoittaako?

Tuomo O
14.02.2010, 22.28
Rauhoittaa, kiitos TERU. Ja näillä tasamaalakeuksilla lienee erot vielä vähäisempiä kuin vuoristo-oloissa. Ajan nimittäin pääasiassa Oulun ympäristön asfaltteja.

Harryupp
15.02.2010, 08.21
Minäkin olen ajanut enimmäkseen 172,5 kammilla. Pituutta on 176 ja koiven sisämitta 81 senttiä. 170 kammilla pidän paremmin kierroksia kun taas 175 ja pidemmillä saan enemmän vääntöä.
Nyt kun ikää on tullut lisää olen huomannut että pidän enemmän 170 mm kammista sekä maantiellä, maasturissa että sinkulassa. On helpompaa pitää kierrokset korkeammalla ja polvet tykkää siitä. Olen jopa harkinnut kokeilla 165 sinkulassa, kun nyt sattuu olemaan sellaiset kammet valmiina hyllyssä.
Kun ajokunto oli hyvä kokeilin aikaajopyörässä 175 kampia mutta totesin että sain paremmat ajat 172,5 kammilla.
Mutanaaman kommentti paremmasta maavarasta lyhyimmillä kammilla pitää paikkaansa!
Mulla oli maasturi rospuuttopyöränä johon vaihdoin 170 kammet 175 tilalle ja oikein ihmetytti miten väheni polkimien kosketukset tienpintaan kaarteissa pelkästään sillä -5 mm kampipituutta. Ja mun eteneminen maastossa ei kärsinyt lyhyimmillä kammilla.

Hepe
15.02.2010, 08.32
Mulla taas on kokemus, että 5 mm kammessa huomaa selvästi. Jotkut väittää, että jalan pituus olisi yhteydessä kammen pituuteen, siitä on oikein laksukaavojakin- Toiset taas väittää että ei niin paljo merkitystä. Itsellä kuitenkin kokemus, että jos meikä tappikoipi (76 cm haara) ajaa 175 kammilla tulee polvet kipeiks. Tuommosen 170 kammen olen parhaaksi itselle testannut, myös 165 kammilla olen ajanut hyvän tovin.

Persjalkainen olen(76cm haaramitta) ajan 175mm kammilla (neljässä pyörässä) ja polvet kipeytyy vain, jos istuin säädetty liian eteen.Kerran on polvet kipeytyny, mutta asia korjautui siirtämällä istuinta taaksepäin käyttämällä sitä luotilankasysteemiä apuna(löytyy pyöräkirjoista ajoasennonsäätökohdasta).

asb
15.02.2010, 08.57
Olen ajanut ainoastaan 172,5 mm kammilla. Vaihtoehtojahan on ainakin 170 ja 175 mm em. lisäksi.

Tuotannon tehostaminen on johtanut siihen, että lyhyet pyöräilijät ajavat liian pitkillä kammilla ja pitkät liian lyhyillä, kun tuotanto pitää rajoittaa kolmeen-neljään yleisimpään pituuteen. Sulle yhden teorian mukainen optimi olisi vähän alle 170mm, joten ei sun ainakaan 175-milliseen kannata lähteä. Kyllä sitä kokeilla kannattaa. 170-millisiä kampia kuitenkin löytyy vielä hyvin edullisesti.

Onko kukaan muuten törmännyt pyöränkokolaskuriin, joka ottaisi huomioon kammen pituuden, tai edes kertoisi, mille kammen pituudelle antamansa geometria olisi pätevä?

Terveisin: 182.5mm kammet?

Kare_Eskola
15.02.2010, 09.15
Joskus aiemminkin olen palstalla kertonut, että minulla on fiksissä 165, rossarissa 170 ja maasturissa 175. Ikään kuin kadenssin mukaan. Kaikki mitat toimivat eivätkä polvet kipeydy meikäläisen tuntimäärillä. Eli ei se oikeasti ole niin nuukaa. Paitsi jos maastossa olisi 165 ja fiksissä 175...

Neidon fiksissä on 155 junnukammet, sen jo alkaa huomata.

Olli-Pekka Manninen
15.02.2010, 09.30
Kyllä se kampien pituus menee jalan pituuden mukaan jos tarkkoja ollaan. Lyhyet jamppa ei voi ajaa ylipitkillä kammilla mutta pitkä voi periaatteessa ajaa liian lyhyillä ilman haittaa.

Lisäksi kammen pituus vaikuttaa myös satulan korkeuteen sekä myös satulan paikkaan pituus suunnassa. 170 - 175 kammet niin pitää periaatteessa satulaasäätää.

di luca
15.02.2010, 10.03
Persjalkainen olen(76cm haaramitta) ajan 175mm kammilla (neljässä pyörässä) ja polvet kipeytyy vain, jos istuin säädetty liian eteen.Kerran on polvet kipeytyny, mutta asia korjautui siirtämällä istuinta taaksepäin käyttämällä sitä luotilankasysteemiä apuna(löytyy pyöräkirjoista ajoasennonsäätökohdasta).

Kuten tuossa aiemmin oli kammen pituus vaikuttaa satulan paikkaan ja pitkillä kammilla on "polvet hampaissa" eli polvikulma tulee liian jyrkäksi yläasennossa. Oletko koskaan kokeillut lyhempiä kampia, kun on sama sisämitta? Lyhyet antaa paljon mukavamman ajoasennon.

EePee
15.02.2010, 10.16
Pienistä eroista puhutaan yleisimpien 170-175 millisten kesken. Käyttöhybriidiin kun vaihdoin suoraan 170:sta 175:iin, eron jo huomasi. Onhan poljinten kulkeman kehän läpimitassa jo sentti eroa. Tehoa tuntui olevan pienellä kadenssilla "töppyröissä" enemmän käytössä, mutta kierrosten ylläpitäminen vaati harjoittelua. Nyt kun olen polkenut talven traineria 175 pitkillä kammilla, aion keväällä vaihtaa maantiellekin 172,5:t 175:iin. Mulla on kyllä pituutta 188, mutta jalat ei oo mitkään kaikkein pisimmät. Pitäis joskus mitata tuo jalan pituus. Miten mitataan? Nivusesta kantapään alle jalka suorana vai?

asb
15.02.2010, 10.21
Pitäis joskus mitata tuo jalan pituus. Miten mitataan? Nivusesta kantapään alle jalka suorana vai?

Seisot selkä seinää vasten, laitat jokakodin kartaston jalkoväliin, nykäset REIPPAASTI ja rohkeasti ylöspäin ja mittaat yläreunan etäisyyden lattiaan.

Oatmeal Stout
15.02.2010, 10.58
Ratapyörässä 165, aika-ajoon käytettävässä 172,5 ja työmatkapyörässä 175 kammet, itse olen vähän vajaamitteinen 6' ja jalan sisämittaa en nyt muista mutta aika persjalkainen. Kyllä aina pyörää vaihtaessa eron huomaa, mutta siihenkin tottuu ja ajoasentohan säätyy kuitenkin pyöräkohtaiseksi. Suurin merkitys kampipituudella on korkeimman kadenssin saavuttamiseen.

simojoki
15.02.2010, 12.07
Fiksissä 165mm, maasturissa 175mm. Kyllä kai ne eri mittasta ympyrää piirtää, mutta ainakaan vielä ei ole tarvinnut omaa surkeuttaan selitellä kammen pituudella.

ZeiZei66
16.02.2010, 09.55
Kyllähän pidemmällä vääntövarrella (kammella) saadaan enemmän voimaa kuin lyhyellä!

Samu Ilonen
16.02.2010, 10.05
Itse olen 177 cm pitkä, 83 cm jalalla.

Pyydä liikkeen laittamaan 172.5mm kammet oikeaan runkokokoon. 170mm on lyhyt sulle ja 175mm liian pitkä maantipyörässä.

juminy
19.02.2010, 10.59
Bike-Discountissa oltiin vähän sitä mieltä, että mulle sopis just hyvin 170mm kammet ja laittoivat semmoset, vaikka 175mm SLX:t tilasin.

Ei oikeen jaksais palauttaakaan, joten voisihan sitä ehkä kokeilla. Toisaalta ei huvittais laittaa yhteen fillariin erilaisia ja nämä oli vielä sinkulaan tulossa. Tekis sittenkin 9:n tai vaihtais 175mm kammet toisesta fillarista...

Sisämitta ~84 cm, pituus ~180 cm.

EePee
22.02.2010, 16.54
Seisot selkä seinää vasten, laitat jokakodin kartaston jalkoväliin, nykäset REIPPAASTI ja rohkeasti ylöspäin ja mittaat yläreunan etäisyyden lattiaan.

Tänks! Pitää kerätä ensin hieman rohkeutta, jos vaikka viikonloppuna pienissä kaljoissa... :)

Johan Moraal
06.05.2010, 17.10
Tämän alkuvuoden olen nyt ajellut 172,5 lla, ennen oli 175 set. Pituus on 185 ja jalat sen mukaiset joten varmaan pitäisi käyttää 175 set, mutta oikeasti olen ruvennut tykkäämään noista lyhyeistä. Mutu on että käytän pienenempiä välityksiä nykyjään. 53-15 menee päälle vasta kun vauhti alkaa olla 40 luokkaa ja lähellä 50 menee vielä ihan siedettävällä kadenssilla (myötätuulessa ja alamäessä :-) Polvet ehkä tykkää, ja alaotteella ajaessa ei alaselkä kipeydy niin pahasti kuin ennen.

grebe
08.05.2010, 20.07
Kyllähän pidemmällä vääntövarrella (kammella) saadaan enemmän voimaa kuin lyhyellä!

Jalan/voiman kulmallakin lienee jotain vaikutusta asiaan, joten tuokaan ei loputtomiin pidä paikkansa polkiessa. Mutta liekkö tässä muutenkaan merkistystä? Ja saahan niitä välityksiä vaihtaa rattaillakin.

JPK-works
21.05.2017, 08.02
Vanhemmassa maantiepyörässä oli 165 mm kammet. Uuteen tuli 170 mm ja samalla vanhaan päivitettiin 170 mm. Laskin vanhan pyörän satulaa muutaman millin. Nyt tuntuu, että kadenssi olisi molemmilla pyörillä hiipinyt n. 5 pykälää korkeammaksi (ennen 90-95, nyt 95-100, myös kovemmat menee jouhevammin). Eli pyörittäminen olisi helpompaa ja kevyempää. Nopeus/syke tasot vaikuttavat samoille kuin viime vuonna. Kampien pituus kasvoi noin 3% ja kadenssin kasvu on samaa suurusluokkaa.

Pitäisikö asian olla toisinpäin; lyhyempi kampi -> korkeampi kadenssi? Voisiko tuntemuksiani selittää nykyisen systeemin parempi sopiminen itselle (170 cm ja 80 inseam, pyörien rungot 51 ja 52)? Vai vaikuttaakohan talven spinnitunnit, 1-2 kertaa viikossa noin tunnin VK:tä, lisääntyneenä tehona?

Juha Jokila
21.05.2017, 11.35
Kyllä noilla kammen pituuden milleillä on yllättävän iso merkitys. Ite olen totutellut 175 mm maastokampiin enimmän osan ajohistoriaa. Jonkun ohjeen mukaan päädyin maantiepyörään kokeilemaan varovasti lyhyempiä 172,5 mm kampia, kun oli vaihtotarvetta muutenkin välitysten keventämiseksi. No paljon paremmalta tuntui ja mullahan inseam vaan 79 cm. Läskiin ei ollut tarjolla tuota välimittaa ja ajattelin, että tavivaatteet kangistaa, joten mennään vielä lyhyempään 170 mm kampeen. Tässä pyörässä muuttujia tuli muitakin niin paljon, että kampien aistiminen erilleen on vähän vaikeaa, mutta ei ainakaan huonolta tuntunut. Paluu läskistä 175 mm kampiseen maasturiin olikin sitten pientä tuskaa nivelille ja kulmikasta muutenkin. Uuteen tavalliseen maasturiin päätinkin sitten rohkeasti ottaa myös 170 mm kammet myyjän ihmettelyistä piittaamatta. Kadenssi on nyt selkeästi nopeampi kuin pidemmillä kammilla ja ilman mittareita tuntuu, että kokonaisvoimantuotto on suurempi ja tasaisempi. Ylämäessä oikean vaihteen valinta on ehkä vähän tärkeämpää, kun väkisin survomiseen on inasen vähemmän momenttia tarjolla.

JPK:n kohdalla veikkaan spinnigillä olleen iso vaikutus kuntoon ja tekniikkaan. Mikä oli spinning-pyörän kammen pituus, eli mihin koko talven jalkojasi totutit?

JPK-works
21.05.2017, 16.31
JJ kiitos, hyvä pointti; Spinning pyörän (Body Bike) sivujen mukaan kammen pituus olisi 170 mm eli josko siellä olisi tottunut tuohon pituuteen. Mutta pääasia, että tuntuu pyörivän hyvin.

JaniM
21.05.2017, 18.47
https://www.youtube.com/results?search_query=crank+lenght+road+bike

Warlord
21.05.2017, 19.07
Musta tuntuu ettei sellaista asiaa kuin oikea kammen pituus ole olemassakaan. Wiggins ajaa 170mm kammilla, pituutta miehellä liki 2m. Maku- ja tottumiskysymys, ainakin pääosin. Aina on poikkeus joka vahvistaa tämänkin.

Eski
26.05.2017, 20.07
Tästä kampien pituudestahan oli hiljattain mielenkiintoista juttua Adam Hansenista kertovassa jutussa Fillari-lehdessä. Tämä Hansen on siis ammattipyöräilijä, joka on tehnyt mm. enkat ajamalla 16 perättäistä ympäriajoa ja on muutenkin legendaarisessa mainessa. Hansen oli ajanut amatöörinä 185mm kammilla, mutta ammattilaisena joutui siirtymään 180mm versioihin. Ilmeisesti ainakin Dura-acelta löytyy 180mm kammet. Hän hokasi, että wattikampien kalibroinnissa pitää ilmoittaa kampien pituus joten kampien pituudessa on merkitystä. Pituus vaikuttaa newtonmetrehin ja ne ovat taas yhtä kuin watit kertaa kadenssi. Siis mitä pidemmät kammet, sitä enemmän pystyt tuottamaan voimaa. Vertasi ideaa siihen, jos auton renkaiden vaihto ei onnistu lyhytvartisella rengasavaimella, niin pidempivartisella avaimella pultin vääntöön saa enemmän voimaa ja se aukeaa helposti... Juttu kannattaa lukea lehdestä kokonaan!

Itsekin päädyin kokeilemaan 175mm kampia entisten 172,5mm sijaan ja kyllähän niissä tuntuu eroa olevan. Selvästi noin pienelläkin erolla saa enemmän voimaa kampiin ja pystyy runttamaan pienemmällä kadenssilla kovempaa. Itse pidän enemmän voimalla runttaamisesta, kuin järkyttävän isolla kadenssilla sirkuttamisesta. Ajan aina 53T eturattaalla, vaikka onhan täällä Keski-Suomessa jokunen mäkikin ainakin pohjanmaahan verrattuna http://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon6.png

Eski

Juha Lehtinen
27.05.2017, 09.51
Itse luin tuon Hansenin jutun myös silloin kun lehti ilmestyi, mielenkiintoinen artikkeli. Hansen on muitakin muutoksia fillariinsa tehnyt omalla tavallaan eikä mekaanikkojen ehdoilla.

Eski
27.05.2017, 17.12
Minäkin luin juttua uudestaan nyt kun kirjotin tänne. Kokeilinpa itse myös näitä Hansenin ajoasentovinkkejä. Eli satula mahdollisimman eteen ja klossit taakse. Pitkä kampi ja klossit takana pidetää reilusti vipuvartta. Pitkillä kammilla jalka nousee poljinkierroksella tavallista ylemmäs ja menee alemmas. Sama pätee polveen. Jotta polvilumpion ja isovarpaan nivelen linja ei menisi pieleen, klossit kannattaaa siirtää taakse ja satula eteen. Hansenin ajatus on käyttää raa'an voiman sijaan enemmän vääntövoimaa. Tämän mittaaminen on vaikeaa, koska voimantuoton voi mitata, mutta ei sitä paljonko energiaa keho käyttää tuon voiman tuottamiseeen... Valmentaja oli vaatinut Hansenin ajamaan mäkeä ylös 420W teholla 120 kadenssilla. Ei kovin häävi harjoitus minunkaan mielestä, koska tuossa voimantuotosta menee väkisin iso osa hukkaan. Kannattaa ainakin kokeilla joskus tuota klossien ja satulan siirtoa. Hansenilla on myös itse valmistetut kengät, jotka painaa 70g/kpl. Ne ovat myynnissä nettikaupassa noin 2000 dollarilla, mutta ne on aina loppuunmyyty, joten foorumin innokkaimmatkaan virtuoosit eivät saa kenkätilausta tehtyä http://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon12.png

Eski

kuovipolku
27.05.2017, 18.31
^ Hansenin kengät taitavat olla myynnissä vain muodollisesti ja vain sen takia että UCI:n sääntöjen varustepykälä kohta yleisestä saatavuudesta täyttyisi.

Hansen ei ole yksin tuon klossin sijoittamisessa mahdollisimman taakse tai jopa "keskelle jalkaa". Muisti on liian lyhyt mutta ainakin joku kova naiskuski on tunnettu siitä että hänen kenkiinsä täytyy porata reiät klossinruuveille niin taakse että hirvittää.

Australialaisella, tälläkin foorumilla useasti mainitulla "bike fitting" -gurulla Steve Hoggilla on sivuillaan pohdintaa klossin paikasta ja myös tästä "midfoot cleat positionista" https://www.stevehoggbikefitting.com/bikefit/2011/04/power-to-the-pedal-cleat-position/
Sivuilta löytyy saksalaisen Götz Heinen haastattelu: https://www.stevehoggbikefitting.com/bikefit/2011/11/interview-with-gotz-heine/
Heine on omintakeinen ajattelija ja jonkinlainen uranuurtaja klossinsijoittelussa ja valmistaa kai yhä itse kenkiä tilaustyön. Hansen lienee saanut ainakin vahvistusta ajatuksilleen häneltä. Heinen sivut ovat enimmäkseen saksaksi: http://www.biomac.biz/

HXX1100H
27.05.2017, 19.54
Hansenin kengät ovat tosiaan myynnissä vain muodollisesti . Muistaakseni myös Kjell Carlström porautti lisäreikiä klossiruuveille saadakseen ne taaemmaksi.

Juha Jokila
27.05.2017, 20.12
Minullakin on klossit ollut aina niin takana kuin vakioreijillä saa.

Kuronen
27.05.2017, 20.45
Vaihdepyörässä on jo yksi momentinmuunnin, eli vaihteisto. Yksivaihteisessa on toisin, jolloin kammen pituus vaikuttaa suoraan takapyörän vääntömomenttiin. Vaihdepyörässä kammen pituus voi vaikuttaa ainoastaan välitysten ääripäissä.

Samalla teholla poljettaessa takapyörään välittynyt teho ei kammen pituutta vaihtamalla voi muuttua. Pidemmistä kammista voisi sanoa, että mikä voimassa voitetaan, se matkassa menetetään.

Polkemisen biomekaniikkaan kammen pituus varmasti vaikuttaa, parantuneen lihastyön hyötysuhteen etc. kautta. Mutta ihminen on kuitenkin hyvin sopeutuvainen ja samaan lopputulokseen voidaan päästä eri tyyleillä.

rhubarb
27.05.2017, 21.04
Ihan samalla tavalla ne vaihderattaat kyllä toimivat. Mutta ei kammen pituuksilla mitään vääntöä saa kumpaankaan suuntaan. Vipuvarsi on takanapaan, ei keskiöön.

Polvikulmalla sen sijaan on merkitystä, ja se muuttuu kun kammen pituus muuttuu.

r.a.i
27.05.2017, 22.07
Kaks edellistä viestiä sisältää aiheesta oleellisen, voihan niitä kampia vaihdella mutta biomekaniikka tasaa pituuserot ja vaihteisto tehot.

Eski
28.05.2017, 07.10
Jep, eli täällä jo tiedetään varmasti että Hansenin jutut on täyttä paskaa. Kampien pituudella ei ole mitään merkitystä jne. Hansen on kuitenkin pyrkinyt todentamaan oppinsa testaamalla ja en usko hänen toimivan pelkästään kaupallisesta intressistä, koska hänen kenkiäkään ei käytännössä saa koskaan tilattua nettikaupasta. Hänen ajoasentoviritys on enemmän aika-ajomainen ja myös sitä on saanut perustella kaikille epäilijöille. Väitetään yleisesti, että se ei sovellu mäkien kiipeämiseen. Hansen teki mäkivetoja sekä satulasta että putkelta. Hän oli treenidatan mukaan säännöllisesti 10sek nopeampi, mutta käytti 12W vähemmän tehoa verrattuna samaa pätkään putkelta ajettuna. Mitenkäs tämä selittyy pelkällä biomekaniikalla? Edelleen toistan Hansenin huomion siitä, että voimantuoton voi helposti mitata, mutta ei sitä paljonkoo energiaa keho käytää tuon voiman tuottamiseen. Vai onko Kurosella ja kumppaneilla tähänkin valmis ratkaisu, jota Hansenin tasoinen tumpelo ei jostain syystä tiedä?

Eski

Kuronen
28.05.2017, 07.23
...
Polkemisen biomekaniikkaan kammen pituus varmasti vaikuttaa, parantuneen lihastyön hyötysuhteen etc. kautta. Mutta ihminen on kuitenkin hyvin sopeutuvainen ja samaan lopputulokseen voidaan päästä eri tyyleillä.

^Lue yllä oleva lainaus.

En yleensä pidä auktoriteettiperustelua riittävänä todistamaan mitään minkään puolesta tai mitään vastaan.

Eski
28.05.2017, 07.36
No sehän on tällä foorumilla tullut huomattua, että mikään ei merkitse mitään ja kaikki on jo todellisten asiantuntijoiden tiedossa. Itse olen vältellyt yleensä tänne kirjoittamista tästä syystä, mutta taas ihmettellen mihin tätä lautaa edes tarvitaan kun kaikki on selvää? Kirjoitettatte vain kaiken pyöräilyyn liittyvän äärimmäisen totuuden huoneentauluksi, jonka jokainen halukas voi tulostaa seinälleen ja lukea siitä totuuden aina halutessaan :mad:

Eski

kuovipolku
28.05.2017, 08.00
Kyllähän sitä ollaan aamuäreitä tai muuten vaan herkkiä ja valmiita! Lisää auktoriteetteihin turvautumista ja niihin vetoamista voi harrastaa vaikka tämän avulla: https://www.stevehoggbikefitting.com/bikefit/2011/06/crank-length-which-one/

r.a.i
28.05.2017, 09.51
No Hansen on tietysti kovempi kuski, kun yksikään tänne kirjoitteleva - ei kait siitä nyt ole epäselvyyttä. Hänen epäortodoksinen lähestyminen ajoasentoon ja pyörän/välineiden virittämiseen on hienoa ja arvostettavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Saarijärven Penan kannattaa porata klossit jalkaholvin kohdalle ja ostaa 185 mm kammet, että pääsee täysiä.

Noita kampijuttuja on moni muukin tutkinut (kuten kuovin linkistä käy ilmi) ja tulokset ovat moninaiset. Saattaa olla niinkin, että jotkut tänne kirjoittelevat ovat lukeneet nuo jutut ja satoja/tuhansia muita pyörän säätämiseen liittyviä juttuja vuosien (vuosikymmenien) aikana?

Jos on aikaa, rahaa ja viitseliäisyyttä, niin ei se varmaan muilta ole pois jos kaikenlaista kokeilee.

Eski
28.05.2017, 11.14
Jep, enpä minäkään ole tehnyt kuin vaihtanut kammet 175 millisiin, koska löysin uuden ultegran kampisarjan satasella fillaritorilta. 180mm dura ace maksaisi liikaa omaan budjettiin. Tämän lisäksi siirsin klossin ruuvit takimmaiseen asentoon, en porannut kenkiin uusia reikiä ja satulankin siirsin vain kiskoillaan etuasentoon. Enkä pysty todistamaan mitään minkään mittaustulosten perusteella, koska en omista wattikampia tms. Ihan fiilispohjalta mennään joten ei minua kenenkään kannata ottaa tosissaan...

Eski

kuovipolku
28.05.2017, 15.44
Ehdottomasti kannattaa otta tosissaan! Yhdenkin ajajan kokeilu ja oma, vaikka kuinka subjektiivinen mutta itselleen rehellinen kokemus on hemmetin arvokas asia ja kuuntelemisen arvoinen.

Minusta - joka en ole paneutunut asiaan juttujen lukemista ja niiden melko pintapuolista ymmärtämistä lukuunottamatta - se varsinainen "take home message" on että koska jalkoja (siis jalkateriä, sääriä, reisiä ja niiden kombinaatioita) on lukemattomia, niiden joukossa on varmasti sellaisia joilla standardien mukaiset tai oppikirjamaiset ratkaisut eivät toimi parhaiten.

Ilmaisia wattteja ei kammen pituutta tai klossien paikkaa muuttamalla kukaan saa, mutta tietyntyyppisessä voimantuotossa ja suorituksessa juuri omalla kohdalla parhaiten toimivan voi kokeilemalla löytää. Parhaiten toimiva voi tarkoittaa että se on objektiivisesti tehokkaampi jonkintyppisessä (vaikka se merkitsisi tehon tai hyötysuhteen laskua muuntyyppisessä) suorituksessa, se voi jättää lihakset vähemmän rasittuneen oloisiksi tai se voi vain tuntua paremmalta.

Tämä on tämmöinen kaiken älyllisen keskustelun latistava toisaaltajatoisaalta-näkemys, mutta sen tarkoitus on kannustaa kiinnostuneita kokeilemaan rohkeasti, sanotaan foorumissa, netissä, kirjoissa tai porukkalenkillä mitä tahansa!

Trollberga
28.05.2017, 18.44
Aloin miettiä henkilökohtaiseen kokemukseen liittyviä "perusteita" sille valinnalleni, että hankin vuosi sitten maantiepyörääni 170 mm:n kammet aikaisempien 172,5-millisten sijaan. Toki olin lukenut muutaman artikkelin aiheesta, jalkani eivät ole kovin pitkät (sisäsauma 81 cm, kun pituuteni on 178 cm) ja jalkateränikin ovat vain keskikokoiset (kengänkoko 43), minulle tuntuu sopivan nopeahko kadenssi ja kevyet välitykset, joten jonkinlaisia järkiperusteita lyhyempien kampien hankintaan oli jo ennen valintaani. Mutta nyt hoksasin asian, joka saattaa sekin liittyä tähän muutokseen. Minulla oli talvella jonkinasteisia polvivaivoja, joita ei nyt maantiekauden alettua ole enää ollut (koputan puuta). Cyclocross-pyörässäni on 172,5-milliset kammet, samoin maastopyörässäni. Lievät polvikivut saattoivat toki johtua myös esimerkiksi kylmänarkuudesta, mutta toisaalta tämä saattaa kertoa myös siitä, että hieman lyhyemmät kammet saattavat sopia juuri minun fysiologialleni paremmin kuin ne, joita minun kokoiselleni tavallisesti suositeltaisiin.

Eski
28.05.2017, 19.41
Kyllähän tuohon ajoasentoon sisältyy aika monta muuttujaa, kuten juurkiin satulan paikka, klossien asento sekä rungon mitoitus jne. Itse olen juurikin aika samankokoinen kaveri kuin trollberga, eli 178cm ja monotkin on kokoa 42. Nopeahko kadenssi on tietysti suhteellinen käsite, mutta itse olen suosinut enimmäkseen noin 90 kadenssia. Nyt pidemmillä kammilla kadenssi putosi lähemmäs 80 tienoille, mutta kun toteutin nämä Hansenin asentovinkit, niin kadenssikin nousi taas lähemmäs 90 alueelle.

Nämä säädöt ovat tietenkin yksilökohtaisia, joten sopivat asetukset ja kammen mitat yms voivat olla toisella kaverilla hyvinkin erilaiset ja tärkeintä on tietysti löytää paketti kohdalleen ja se ei oikein selviä muuten kuin kokeilemalla eri asetuksia. Näistä kaikenlaisista suosituksista ja vanhoista perinteistä vain pidetään kiinni niin vahvasti jopa ammattilaisten keskuudessa, että Hansenkin on saanut perustella ja puolustaa omia ratkaisujaan sitkeästi. Aika monet ovat joutuneet myöntämään lopulta, että Hansenin jutuissa on järkeä.

Tänään ajoin testilenkin, joka ainakin todisti taas itselleni olevani oikeilla jäljillä Hansenin avulla -> https://www.strava.com/activities/1009945480
Ikinä en ole ajanut Kuusaan kolmiota tai Äijäläntietä noin kovaa. Tähän kauteen lisäksi on haasteena taustalla viime kesänä suoritettu turvalleen lento pyörällä, josta seurasi mm. aivovaurioita ja aivopaineiden takia kraniektomia (iso pala kalloa oli irti 5kk). Voin sanoa, että se ei ollut erityisen hyvä pohja uudelle pyöräilykaudelle, mutta onneksi selvisin hengissä ja pystyn taas ajamaan pyörällä edes omaksi ilokseni...

Eski

rhubarb
28.05.2017, 23.28
Laske Eski satula niin alas kuin se menee ja mittaa tuleeko wateissa eroa normaaliin.

kp63
29.05.2017, 06.14
Kammen pituuden ja auton pultin avaamisessa ei ole juurikaan yhtäläisyyttä. Auton pulttijutussa vääntäjä on siinä "pultin akselilla" ja silloin pitemmällä saa lisää vääntöä. Fillaristin "tukipiste" on kuitenkin jossain lonkkanivelessä satulan päällä. Silloin kammenpituus ja satulan korkeus tai vaakasijainti vaikuttavat noin samalla lailla. Runtataan tai pyöritetään niin pääosa voimasta tulee tunnetusti polkimen mennessä alaspäin. 2.5cm kampimuutos = 2.5cm istuinpaikka vaihtuu.

paaton
29.05.2017, 06.31
Kammen pituuden ja auton pultin avaamisessa ei ole juurikaan yhtäläisyyttä. Auton pulttijutussa vääntäjä on siinä "pultin akselilla" ja silloin pitemmällä saa lisää vääntöä. Fillaristin "tukipiste" on kuitenkin jossain lonkkanivelessä satulan päällä. Silloin kammenpituus ja satulan korkeus tai vaakasijainti vaikuttavat noin samalla lailla. Runtataan tai pyöritetään niin pääosa voimasta tulee tunnetusti polkimen mennessä alaspäin. 2.5cm kampimuutos = 2.5cm istuinpaikka vaihtuu.

Niin juu... Eli kun klossin siirtää vielä keskelle kenkää niin jäljelle jää vain korkeammalle nouseva polvi. 170vs180 eroa on jo sentti, joka tuntuisi aika isolta mutkiinkin polkiessa.

Satulan paikasta en ole enää jaksanut välittää. Joskus cyclossa tuota mittailin luotilangalla, mutta nyt maantiefillarissa olen laittanut sen siihen missä tuntuu hyvältä. Jos penkin päällä liikkuu useita senttejä, niin ei se kiskojenkaan paikka voi olla kovinkaan tarkka.

Eski
29.05.2017, 07.18
Laske Eski satula niin alas kuin se menee ja mittaa tuleeko wateissa eroa normaaliin.

Tätä en ymmärrä, onko kyse taas jostain kierosta vit*uilusta vai mitä tällä haetaan? Itse en ymmärrä miten satula pohjassa voisi ajaa pyörällä ja toiseksi olen jo kertonut, että minulla ei ole wattimittaria. Strava arpoo watteja miten sattuu, niihin ei voi luottaa.

Tuo autonpulttivertaus on lainattu Hansenin jutusta, joten sehän on jo kerrottu täällä, että se on täyttä paskaa. Jostain syystä itselläni tuo 2,5mm kammen pidentäminen tuntuu kuitenkin vaikuttavan ja näkyy jopa kellossa, joten se riittää minulle olipa syy mikä tahansa...

Eski

paaton
29.05.2017, 07.28
Tuo autonpulttivertaus on lainattu Hansenin jutusta, joten sehän on jo kerrottu täällä, että se on täyttä paskaa. Jostain syystä itselläni tuo 2,5mm kammen pidentäminen tuntuu kuitenkin vaikuttavan ja näkyy jopa kellossa, joten se riittää minulle olipa syy mikä tahansa...

Eski

No tämähän on aivan riittävä syy. On ihan sama millä sitä vauhtia saa lisää. Jos muutos tuntuu hyvältä, niin silloin se on hyvä. 172.5=>175 ero on kuitenkin pieni.

izmo
29.05.2017, 11.42
Kyllä... olen suunnitellut vakavasti maantiepyörän kammen jatkamista 175 mm mittaan 172.5 mitasta että jaksaa roikkua porukasa peesissä paremmin eikä tipu yksin ajeleen

kp63
29.05.2017, 13.22
harkitse vielä, koska vetomiehille ja peesikärpäsille voi sopia eripituiset kammet, kun kaikki vaikuttavat asiat otetaan huomioon. pitäs saada kampia pikalinkulla niin vois vaihtaa nopeasti

tunkkari
29.05.2017, 15.21
Itse vaihdoin kammet viime kesästä 172,5 -> 175mm. En ole aktunut pätkääkään. Viime kesänä koko ajan oli sellainen olo, että vääntö loppuu kesken. Tämä ongelma tuli enempi sen kautta, kun ajokunto eli vauhti kasvanut. Inseam on 89cm, eli aika pitkä runkoon nähden (182). Nyt 175mm kammella saa paljon paremmin tehoa irti, eikä tartte pyörittää 115 kadenssilla. Joku tietennkin kohta kommentoi, että oisit käyny salilla :) Mun rimppakinttuihin ei sieltä niin paljoa voimaa tartu tässä iässä, että se olis tuota kompensoinut ;) Tuntuu jopa, että olis mielenkiintoista kokeilla jopa 177,5mm kampea jos se jotenkin onnistuis ilman uusien ostamista. Mitään polvikipuja tms. ei ole ollut...

SammyB
29.05.2017, 17.10
Vaihdoin kammet 5mm lyhyempiin ja mitäs tapahtuikaan, selkähaasteista hävisi leijonan osa simsalabim. Mäet nousee ihan samanmoisesti aistienvaraisesti arvioiden, wattifaktaa minulla ei ole.
Toki syitä voi olla muitakin, mutta sattuipa kuitenkin sopivaan saumaan.

tunkkari
29.05.2017, 20.34
Näin se menee yksilöllisesti. Tänään Vk lenkki 5 porukalla. Omat vedot kadenssi välillä 105-110 ja peesissä 95-105. Lyhkäsemmillä kammilla mun jaloilla ei ehi mukaan. Tuossakin on tarpeeksi veivattavaa ;)

Merckx
31.05.2017, 07.27
Lyhkäsemmillä kammilla mun jaloilla ei ehi mukaan. ;)

Ihme touhua.... Lyhkäsemmillä kammillahan nyt varsinkin ehtii! Eri on sitten sen voimantuoton laita.... :rolleyes:

tunkkari
31.05.2017, 08.41
Ihme touhua.... Lyhkäsemmillä kammillahan nyt varsinkin ehtii! Eri on sitten sen voimantuoton laita.... :rolleyes:
No näinhän se taitaa mennä, kun kiireessä kirjoittaa... Ei aina ajatus ehdi mukaan sormiin asti ;) Vai miten päin se nyt tässä menee...

Antti Salonen
31.05.2017, 09.09
Polkemisen biomekaniikkaan kammen pituus varmasti vaikuttaa, parantuneen lihastyön hyötysuhteen etc. kautta. Mutta ihminen on kuitenkin hyvin sopeutuvainen ja samaan lopputulokseen voidaan päästä eri tyyleillä.
Jotenkin tuntuu että tässä on se oleellinen. Pitkäjalkaisella 190 cm miehellä saattaa olla 25 % pidemmät jalat kuin 160 cm naisella. Näistä samoista ihmisistä 99 % ajaa kuitenkin 170-175 mm kammilla, eli pituuseroa on 3 %. Pitkäjalkaiset pyöräilijät koukistavat polkiessaan jalkaa paljon vähemmän kuin lyhytjalkaiset, ja poljinkammen pituus on tässä vain hienosäätöä.

Vaihdoin itse lyhytjalkaisena (78 cm) aikoinaan 165 mm kampiin, ja koin että pyörittäminen helpottui merkittävästi ja polvivaivat vähenivät. Polvi tulee silti paljon enemmän koukkuun (melko hyvä kuva (https://mikon.1g.fi/kuvat/2017/Tavastia+4+Days/Prologi/_DSC3693.jpg)) kuin pitkäjalkaisilla pyöräilijöillä keskimäärin. Mulla on semmonen kutina, että moni lyhytjalkainen voisi hyötyä lyhyemmistä kammista, sillä sujuva pyörittäminen helpottuu.

Toisaalta kun kattelin Giron päätösetappina ajettua aika-ajoa, melkeinpä nauratti kuinka vähän Tom Dumoulin pitkäjalkaisena ukkona koukisti jalkaa. Voitti kuitenkin kisan, eli ilmeisesti ei hirveästi siitä kärsinyt.

r.a.i
31.05.2017, 15.48
Näin se menee yksilöllisesti. Tänään Vk lenkki 5 porukalla. Omat vedot kadenssi välillä 105-110 ja peesissä 95-105. Lyhkäsemmillä kammilla mun jaloilla ei ehi mukaan. Tuossakin on tarpeeksi veivattavaa ;)

53x11 on 110 kadenssilla yli 66 km/h, joten haipakkaa on lenkillä menty?

tunkkari
31.05.2017, 19.48
53x11 on 110 kadenssilla yli 66 km/h, joten haipakkaa on lenkillä menty?

Kuka sulle meni paljastamaan välitykset... ;)

Eski
01.06.2017, 08.38
Minäkin ajoin vesisateen takia vaihteeksi uudehkolla F40x-cyclolla ja siinähän on Cx50-kampisarja 46/34T -rattailla. Viime aikoina olen ajanut 53T-rattaalla varusteltulla aeropyörällä, jossa 175mm kammet. Noh, maantieajossa syklo tuntui kuin olisi tulpatonta mopoa polkenut ja vaihteet loppui kesken jo loivassa alamäessä... Kotona vasta tajusin, että tuon 53-kokoisen rungon kammetkin on vain 170 milliset. Näköjään F40x:n 55-rungossa Feltissä olisi 175mm kammet. Pitääkin seuraavaksi viritellä aeron 105-kampisarja sykloon, koska siinä on sentään 172,5mm kammet ja 52T-ratas :D

Eski

kuovipolku
01.06.2017, 09.05
Toisaalta kun kattelin Giron päätösetappina ajettua aika-ajoa, melkeinpä nauratti kuinka vähän Tom Dumoulin pitkäjalkaisena ukkona koukisti jalkaa. Voitti kuitenkin kisan, eli ilmeisesti ei hirveästi siitä kärsinyt.

Tästä tulee pyöräilyn biomekaniikkaan paneutumattomalle mieleen: miten paljon on vaihtelua siinä miten suoraksi jalkaa oikaistaan? Näyttääkö se vain siltä että jotkut, erityisesti juuri pitkäjalkaiset, oikaisevat enemmän kuin toiset, usein lyhytjalkaiset, prokuskit?

Pozzovivohan taitaa olla tunnetuin näistä satula matalalla tai matalalla olevan näköisenä ajavista lyhytjalkaisista kuskeista (vai sotkenko hänet johonkin toiseen?). http://www.bikeradar.com/road/gear/article/pro-bike-domenico-pozzovivos-focus-izalco-max-41056/ kertoo hänen pituudekseen 165 cm, satulan korkeudeksi 670 mm ja kampien pituudeksi 170 mm.

(Inseamia ei kerrota, mutta eihän se suoraan eikä pelkästään määrää satulan korkeutta, koska reisien ja säärien suhde ja kai kengännumerokin vaikuttavat sekä siihen että optimiin kammen pituuteen...)