PDA

Näytä tavallinen näkymä : Miten harjoitella?



Sivut : [1] 2 3 4

ammattikuski
06.02.2010, 17.34
Vaihtoehtoja harjoitella on miljoona!
Mutta mikä on paras harjoittelu muoto tulevaa kautta varten?

Oatmeal Stout
06.02.2010, 17.43
Marginaalisesti siihen vaikuttaa tulevan kauden tavoitteet, mutta oikeat lisäravinteet ovat kaiken perusta :rolleyes:

--+MM+--
06.02.2010, 17.51
Kai sitä kannattaa harjoitella sellaista asiaa missä haluaa kehittyä?

µ

ellmeri
06.02.2010, 17.53
Marginaalisesti siihen vaikuttaa tulevan kauden tavoitteet, mutta oikeat lisäravinteet ovat kaiken perusta :rolleyes:

Joo soosit kaappiin valmiiks ja täysii vaan heti alusta-alkaen niin kuin Timo Salakka kummeleissa..:D puriista pakaroita vaan tiukemmalle..

PHI
06.02.2010, 18.01
Täysii tietysti...ja pitää muistaa puristaa p..seellä.

vema60
06.02.2010, 18.02
Mutta, mutta saakos apteekista oikeita lääkkeitä?

ellmeri
06.02.2010, 18.36
Mutta, mutta saakos apteekista oikeita lääkkeitä?

Saa mutta netistä saa parempia :D valiumit,viagrat ja sexy-huumeet..

Dossier #1
06.02.2010, 18.52
Ja oma Personal Trainer pitää olla. Se tietää kaiken lisäravinteista.

bartagma
06.02.2010, 19.57
Vaihtoehtoja harjoitella on miljoona!
Mutta mikä on paras harjoittelu muoto tulevaa kautta varten?

Ja sitten asiaa!
-Mikä on pohjakunto? (oletko alottelija vai onko alla työmatkapyöräilya tjms)
-Mitä tavoitteita on tulevalle kaudelle? (kuntotapahtumia, perus lenkkejä vai kisoja kiikarissa)
-Mikä on kalusto ja mahdolliset muut lajit mitä voit harjoitella.

Omasta mielestäni paras harjoittelumuoto on harjoitella USEIN ja MONIPUOLISESTI, omien kykyjen mukaan ja pitää se mielekkäänä (jos on huono päivä tekee lyhyemmän treenin ja hyvänä päivänä pidemmän). Ja muistaa että myös lepopäivinä voi harjoitella mm venyttelyt ja palauttavat lenkit on todella tärkeitä ja sopii lepopäivien harjoitteluun.

jiivee
06.02.2010, 20.29
Vaihtoehtoja harjoitella on miljoona!
Mutta mikä on paras harjoittelu muoto tulevaa kautta varten?

Joku alan perusopus voi auttaa, vaikkapa Pasi Ahlroosin "Pyöräilyvalmennus" jos satut löytämään.

Muutoin tässä vaiheessa kannattaa harjoitella perustehoilla enemmän kuin kovilla tehoilla ja sitten tavoitetta kohti lisätä lajinomaista ja tehokkaampaa settiä.

ellmeri
06.02.2010, 20.38
tai haasteena pitkät-kestävyysmatkat.

OJ
06.02.2010, 21.37
Säännöllinen harjoittelu.

-OTSO-
06.02.2010, 23.12
Katsopa vaikka aluksi tältä sivustolta Joona Laukan valmennusartikkelit. Samasta alivalikosta löytyy muutakin mielenkiintoista.

mehukatti
06.02.2010, 23.28
Löytyykö muita hyviä linkkejä aiheesta?

J T K
06.02.2010, 23.49
Yleisesti: säännöllinen ja jonkinlaista suunnitelmaa noudattava harjoittelu; reeneihin jotain idistä kullekin kerralle, ettei mene vain tasapaksuksi junnaamiseksi. Levon ja huollon laatuun huomiota sitä enemmän mitä enemmän on ikää.

.jon
07.02.2010, 11.09
Löytyykö muita hyviä linkkejä aiheesta?

http://home.hia.no/~stephens/exphys.htm

http://www.cptips.com/toc.htm#trntips

PetteriY
07.02.2010, 13.04
Juoksija-lehdessä Janne Holmen kirjotti, että on yksi selvästi muita huonompi harjoitteluohjelma: harjoittelemattomuus. Vois pitää paikkansa...

ellmeri
07.02.2010, 14.13
Ammattikuski!! joko vedit ekan treenin?
Paa sun harjoituspäiväkirja näytille,jos se tuottaa tulosta niin ruwethan reeenaamaan ihan tosissaan..;) saa sammaleet kyytiä kesällä lapissa.

Mulla on hirweet motivointi waikeuwet juuri tällä hetkellä..:o

superlupaus
07.02.2010, 15.02
Yksi asia mikä unohtuu monelta ajajalta, kun vaan reenataan ja reenataan, niin kannattaa kiinnittää huomioita sellasiin asioihin kun pyörän hallitseminen ja ryhmäajo.Myöskin Ajoasento on aika tärkee että jos kroppa heiluu ja pää pyörii ja pyörä kulkee siksakkia. Ajaminen on pelkkää pumppaamista. Niin sillon ei auta vaiks olis kuinka teräskuntonen. Toivottavasti
näistä oli hyötyä. :)

superlupaus
07.02.2010, 15.10
Itellä on ollut karkeesti sellane systeemi että Syksystä lähtien tehdään peruskunto-harjoittelua kärsivällisesti. Ja sitten kun tärkeimmät kisat lähestyy niin alkaa treenitkin kovemmiks. Mutta silti harjoittelee peruskuntoa välissä, sitä ei saa unohtaa. kerran viikossa Maksimitreenit koko kauden ajan. ja säännöllisesti lihaskuntoa tai punttia. Ennen kisoja tai kovien reenien jälkeen palauttelua ja lepoa. Tärkeimpiä asiota on hyvä motivaatio, lepo ja treenin huolellisuus, säännöllisyys, monipuolisuus.
Sitten tietenkin pitää muistaa vielä edellisessä viestissäni mainitsemani jutut. Näillä pääsee aika pitkälle!

Markku Silvenius
08.02.2010, 10.10
Nii ja hakua kannattaa käyttää!

JoVain
08.02.2010, 20.09
Sen verran on pakko tarttua tohon muotoseikkaan, että paras harjoittelumuoto riippuu varmaan aika paljon siitä, mitä lajia harrastaa. Mun mielestä pyöräilijälle ehdottomasti paras harjoitusmuoto on pyöräily. Harjoitusmenetelmiäkin on jos jonkinlaisia ja kokeilemalla yleensä löytää itselleen sopivimmat.

mutanaama
08.02.2010, 22.57
Unohda muut ja keskity ensin yhdys sana virheisiin.

erkkk
08.02.2010, 23.57
Vedät vedot fillarilla sisällä ja niin kauan kun on lunta maassa niin hiihdät. Saat lajivoimaa ja mielekkyyttä, eikä lopu motivaatio keskellä kesää tai syksyllä kun pitäis alkaa rakentaan uutta kautta vesisateessa.

Helppo perussetti millä et mene metsään on pari palauttavaa/lepoa viikossa, pari vetopäivää ja kolme peruskestävyyttä. Tuntimäärän fiksaat pohjien mukaan. Kolmen harjoitusviikon jälkeen pudota tunnit/vedot viikoksi puoleen. Vedot kannattaa nykiä tuoreilla jaloilla, menee parhaiten perille. Se minkälaisia vetoja vetää riippuu siitä mitä hakee, vedä vaikka aluksi puolisen tuntia/setti vauhtikestävyyttä ja kynnystä ja kynnystreenin yhteydessä anna lopussa mennä punaiselle. Jos haluat lajivoimaa niin pudota kierroksia, mutta tässä yhteydessä ei voi painottaa liikaa sitä että vetojen ulkopuolella se kampi sitten pyörii kovaa. Peruskestävyyslenkkien yhteydessä saa myös vauhtileikitellä mutta järki mukana. Kolme tuntia vauhtikestävyyttä ja semibonkkaus ladun varteen kerran kuussa on ehkä ok, mutta päivittäisenä ilmiönä ylirasitustila on oven takana. Hiihtäessä tosiaan maaston muodot antaa ihan hyvää leikittelyä.

Salille en menisi jos tarkoitus on vaan ajaa fillarilla kovaa.

Alussa homma tuntuu helpolta ja kunnon suorittajan tunnistaa siitä että se haluaa koko ajan tehdä enemmän mitä pitäisi. Sitten itketään kun kauden alkaessa jumi vaan ei lähde mihinkään vaikka treenattiin pankkiin pari vuotta yhdessä talvessa.

Ja älä ikinä treenaa kipeenä, toipilaana tai krapulassa. Jos väsyttää muista kuin treenaamiseen liittyvistä syistä (kolmantena harjoituspäivänä saakin tuntua) niin pudota intensiteettä ja tunteja. Jos tulee rasitusvamman oireita niin lepää heti ja vaihda lajiin jossa ongelmakohta ei rasitu. Hanki harjoituskaveri, miksei muutamakin. Treenauksen sosiaalista ulottuvuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Markku Silvenius
09.02.2010, 07.40
Hyvät teesit erkkk:lla http://fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon14.gif (mitä nyt punttireeni, mut muuten asiaa)

J T K
09.02.2010, 09.52
Säestän samaa täältä, hyvää perusohjetta itse kullekin.

erkkk
09.02.2010, 12.08
Hyvät teesit erkkk:lla http://fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon14.gif (mitä nyt punttireeni, mut muuten asiaa)
Nyt on jo helmikuu, salilla käynti on ehkä parempi painottaa tuonne harjoituskauden alkuun. Varsinkin jos siellä ei niin ole tullut käytyä, niin suuremman hyödyn saa muilla harjoitteilla. Tässä nyt on montaa näkemystä, enkä väitä että tämä on ainoa oikea :)

Mutta tosiaan tapoja on useita ja kysyjän ikäkin jäi vähän hämärän peittoon. Karttelisin pelkästään fillarilla tapahtuvaa treenausta jo senkin takia ettei myöhemmin tule niin helposti vammoja. Varsinkin nuoremmilla jotku kuntopiirit ja loikkaharjoitukset on todella tärkeitä. Peruskestävysharjoittelun voi nyt suorittaa ihan miten tykkää, lajit ei ihan heti lopu kesken. Sitten kun tiet sulaa niin treenaus painottuu enemmän fillarointiin.

Hoobee
09.02.2010, 13.30
Hyviä argumenttejä,mutta täytyy muistaa,että hyvä laadukas ravinto on myös osa treenaamista.Joku viisas sanonu,että kannattaa mieluummin lyhentää vartti päivän treenistä,että voisi laittaa laadukkaan aterian,kun syödä eineksiä jos aika kortilla.
Mitä enemmän tulee tunteja ja varsinkin"hapottavaa"treeniä,sitä tärkeämmäksi osaksi jokapäiväistä elämää ravinto tulee.

--+MM+--
09.02.2010, 14.25
Sit jos kokkaa seittämän lajin kurmee illallisen, ei tarvi käydä lenkillä ollenkaan.

Meillä oli kanssa viisaus nuorempana, että jos juo illalla kaljaa, ei tarvi venytellä. Toimii edelleen.

µ

di luca
09.02.2010, 14.58
Sit jos kokkaa seittämän lajin kurmee illallisen, ei tarvi käydä lenkillä ollenkaan.
Meillä oli kanssa viisaus nuorempana, että jos juo illalla kaljaa, ei tarvi venytellä. Toimii edelleen.

Tämä oli huippu!!:D

Hoobee
09.02.2010, 17.43
Ja yks on kanssa,että vois lopettaa tänne kirjottelun ja vaikka venytellä....mut ei juoda kaljaa...

Cycledrophis
10.02.2010, 00.44
Ohessa listaus alkuvuoden treeneistä. Kun palstalla tuntuu olevan paljon hyvää tietoa haluaisin vähän mielipiteitäja kehitysehdotuksia. Ajattelin jatkaa suurinpiirtein samalla PK-linjalla maaliskuun loppuun ja sitten suunnitella enemmän pyöräilypainotteisen ja vauhdikkaamman ohjelman. Mitään kilpailutavoitteita ei minulla ole, aion kumminkin johokin massatapahtumaan osallistua. Ikää on vajaa 50, kynnykset Ae 125, AnAe 158, siis pyöräillessä. Tällä menolla harjoitustunteja kertyy vuodessa n. 400.

Jari
http://spreadsheets.google.com/ccc?key=0Ar-unv3P4mSgdDcyaGt6Q0F4azVyVkFHS3hTSVhlT3c&hl=en

erkkk
10.02.2010, 11.45
Tehoa ainakin näyttäisi tunteihin nähden piisaavan. Rytmitystä itse muuttaisin siten että jos on lepopäivä niin seuraavana päivänä on setin tehokkain treeni, eikä pk, ja setin vika treeni on pikemminkin pk, vaikka se pitkä ja rauhallinen jos kyseistä uskontoa edustaa. Tammikuussa näytti olevan maksimivoimaa kestävyysharjoittelusta väsyneillä kintuilla (esim 22. pvä), ei taida mennä ihan perille.

Jos on aikaa niin harjoitteiden kestoakin miettisin. Jos tarkoitus on ajaa jotain kuntoajoja niin kerta viikkoon olisi ihan hyvä vetää sellainen peruskestävyyslenkki joka vastaa ajaltaan suunnilleen sitä mitä halutaan jaksaa. Se kannattaa yleensä sijoittaa siihen setin vikaan päivään ennen lepoa.

Muutoin näyttää ihan hyvältä, mikäli tuosta tehomäärästä palautuu kunnolla. Rytmitys on usein kuntoilijan kompastuskivi, ts ei ole kunnollista eroa siinä mennäänkö lenkillä hissukseen, kovaa vai todella kovaa. Usein näkee että se on se tasapaksu kultainen keskitie, oli vetoja tai ei.

Cycledrophis
10.02.2010, 14.22
Kiitos kommenteista. Nämä tehot ovat aika kevyitä ja niistä palaudun kyllä helposti. Niitä tosikovi maksimikestävyystreenejä teen vasta sitten joskus kesän kynnyksellä ja ajatus on jättää tuo voimaharjoitus kesäksi kokonaan pois.
Jari

Markku Silvenius
10.02.2010, 14.42
Jari pari kartoittavaa kysymystä:

Kuinka monta vuotta olet pyöräillyt?
Mikä on pisin tauotta ajama lenkkisi viime vuonna?
Mikä on nopein ajamasi matka/aika jollain 20-60 minuuttia pitkällä siivulla ja millä pyörällä ajoit sen?

Yksi hyvä malli voisi olla 3+2. Tarkoittaa kolme harjoituspäivää joissa jokaisessa tietty teema parannettaviin ominaisuuksiin liittyen, sitten lepopäivä välissä ja kaksi pitkää lenkkiä ja kevyt päivä ja sama lähtee alusta. Esim

Ma > palauttava
Ti > PK + jokin teema
Ke > PK + jokin teema
To > PK + jokin teema
Pe > lepo
La > mediumpitkä PK + välikirit
Su > pitkä PK

Tuo voi tehdä alkavaksi jostain muustakin päivästä jos esim. työ ymv. niin vaatii. Kolmen päivän setti täytyy rakentaa tietyn kuormituslogiikan mukaan, että se menee rakentavasti läpi välipäivään ja palautuspäivän pitää olla niin palauttava, että pystyy taas aloittamaan uuden kolmen päivän setin.

Cycledrophis
10.02.2010, 15.19
Jari pari kartoittavaa kysymystä:

Kuinka monta vuotta olet pyöräillyt?

noin 3, muuta kestävyysharjotelua on takana tässä viimeisessä jaksossa 7vuotta.

Mikä on pisin tauotta ajama lenkkisi viime vuonna? 4tuntia ja kahvitaukolekkejä 6-7 tuntiin asti

Mikä on nopein ajamasi matka/aika jollain 20-60 minuuttia pitkällä siivulla ja millä pyörällä ajoit sen? 60min 36km/h maantiepyörällä. Juostessa pystyn vaan paljon parempaan eli 3h lähellä anaerobista kynnystä (joka on lisäksi melkein 8 sykäystä korkeammalla kuin pyöräilyssä)

Yksi hyvä malli voisi olla 3+2. Tarkoittaa kolme harjoituspäivää joissa jokaisessa tietty teema parannettaviin ominaisuuksiin liittyen, sitten lepopäivä välissä ja kaksi pitkää lenkkiä ja kevyt päivä ja sama lähtee alusta. Esim

Ma > palauttava
Ti > PK + jokin teema
Ke > PK + jokin teema
To > PK + jokin teema
Pe > lepo
La > mediumpitkä PK + välikirit
Su > pitkä PK

Tämmöinen olisi tosi hyvä. On vaan noita rajoittavia tekijöitä paljon ja suunnitelmia joutuu säätämään jatkuvasti. Luulen että pahin pulma on siinä että PK pohja on liian huono ja vauhtikestävyysalue on kumminkin aika laaja.
Ja toinen pulma on ettei pää kestä moista PK määrää, on pakko väähän revitelläkin, poistaa hyvi työ yms stressiä. Ja jos pää ei kestä muulla ei ole väliä.

Tuo voi tehdä alkavaksi jostain muustakin päivästä jos esim. työ ymv. niin vaatii. Kolmen päivän setti täytyy rakentaa tietyn kuormituslogiikan mukaan, että se menee rakentavasti läpi välipäivään ja palautuspäivän pitää olla niin palauttava, että pystyy taas aloittamaan uuden kolmen päivän setin.

Kiitos palautteesta. Jos viitsit niin analysoi vielä vähän lisää
Jari

Markku Silvenius
11.02.2010, 09.06
Luulen että pahin pulma on siinä että PK pohja on liian huono ja vauhtikestävyysalue on kumminkin aika laaja.
Ja toinen pulma on ettei pää kestä moista PK määrää, on pakko väähän revitelläkin, poistaa hyvi työ yms stressiä. Ja jos pää ei kestä muulla ei ole väliä.




No lähinnä kyse on meikäläisen kirjoituslogiikasta, siis jos lenkillä on jokin teema vaikkapa VK-vedot, niin se ei tarkoita esim 1,5 tunnin lenkillä vetoa tuota aikaa vaan esim PK 30 min + 3 x 10/5 min VK + PK loppuun. Tai PK 30 min + kirit 5 x 200m/5 min + PK loppuun. Tai PK 30 min + 5 x 5min/5min voimakestävyys + PK loppuun.

Ei noilla lenkeillä välttämättä PK:n määrään hajoa. Kyllä ne kulloisetkin teemat kuormittaa niin päätä kuin jalkoja jos ne on tehollisesti oikeita suhteessa sen hetkiseen kuntoon. Tai rentouttaa päätä ja kuormittaa jalkoja :p

Kokonaan toinen juttu tietysti se, miten noita tehdään nyt kun on 'hanget korkeat nietokset' tai mitä niiden tilalla ja tunnistaa se mikä on kunkin yksilön kehitystarve suhteessa tavoitteisiin sekä mitkä harjoitteet antavat eniten vastinetta ajalle/rahalle.

Kestävyyttähän taitaa löytyä aika mukavasti, voimakestävyyttä ilmeisesti voisi kehittää (jaksaa pyörittää kampia). Se tulee paremmin kuntopyörällä tai pyörällä kuin punttisalilla.

Cycledrophis
11.02.2010, 09.28
Kiitos Markku
En ole noita intervalleja/vetoja tehnyt sitten nuoruusvuosien edes juoksemalla. Pitäisiköhän aloittaa? Ainoa vetoharjoitus mitä on tullut tehtyä on tunti täysillä.
Jari

JOULU
11.02.2010, 09.56
Cyckledrophis

Huomiotani.

Olen samaa ikäluokkaa kanssasi ja varsin kokematon (n 1 v) pyöräilijänä, tosin kuntoilua olen harrastanut koko ikäni.
Sinun Ae raja 125 vaikuttaa aika alhaiselta => käsitykseni mukaan saat sitä nousemaan lisäämällä harjoituksessasi PK harjoitusten määrää ja suhteellista määrää harjoituksissasi. Harjoittelen määrällisesti saman verran kuin sinä, omassa ohjelmassani on enemmän pk (aika pitkiäkin esim helmikuussa jo nyt kaksi 3 h hiihtolenkkiä) ja tulevana viikonloppuna tulee matalasykkeistä hiihtoa n. 10 h.

Oma tavoitteeni on ensi kesänä ajaa n. 24 h ajo, joten se myös ohjaa harjoitteluani. Viime kesänä (aloitin pyöräilin kunnolla huhtikuussa) sain oman matkavauhtini nousemaan 25 km/h => 30 km/h noudattamalla PK painotteista harjoittelua. Loppukesästä ajoin jo Myllyn Pyöräilyn 240 km n. 30 km/h nopeudella.

Edesmennyt valmentajani painotti aina, että harjoituksesta erittäin suuri osa täytyy olla PK treeniä. Esim. minulle suositus oli yksi VK treeni/vko.

Komentoikaa kokeneemmat lisää.

erkkk
11.02.2010, 14.08
Edesmennyt valmentajani painotti aina, että harjoituksesta erittäin suuri osa täytyy olla PK treeniä. Esim. minulle suositus oli yksi VK treeni/vko.

Komentoikaa kokeneemmat lisää.
Harjoittelusta 90-95% olisi hyvä olla aerobista (vähillä tunneilla 90% on vaikea päästä, vaan joku 80% on realismia...). Esim punttisali tai mk-vedot ei sitä ole. Punttisalin aikana veren maitohapot huitelee pitkällä anaerobisen tuolla puolen. Vauhtikestävyysharjoittelu on kuitenkin aerobista ja pari-kolme treeniä viikossa ei oikeasti tee pahaa, jos ominaisuutta haluaa kehittää. Yksi riittää korkeintaan ylläpitäväksi.

Harjoituskaudella yleensä halutaan kehittää jotain ominaisuutta ja keskittyä siihen. Muutokset tulee parin-kolmen kk sisällä. Jos menee esim salille niin sitten menee salille, mutta tällöin on turha unelmoida samaan aikaan tapahtuvasta kestävyysominaisuuksien huikeasta parantamisesta (ellei aloitustaso ole heikko).

Jos ajaa yhteislähtöjä niin tekniikkaharjoittelusta ei ole haittaa. Tapahtuu rullilla. Samalla voi myös ärsyttää nopeita soluja vetämällä max kierroksia koneeseen vaikkapa 5-10 10s vetoa. Tästä on paljonkin hyötyä hyvin minimaalisella kropan kuormituksella. Varoo sitten ettei tipu lattialle. Liika hitaus kannattaa pitää loitolla, pelkällä pk treenillä <90 kierroksilla jauhaessa lähes kaikki lenkit saa aikaan sellaisen diiselin että oksat pois. Sitten kun pitäisi kiriä niin jää ensin kiihdytyksessä 10 metriä, ja siinä vaiheessa kun on sopiva vaihde kehissä niin huomaakin ettei se 12-piikki oikeesti pyöri mihinkään. Eikä koskaan tule pyörimäänkään.

Vasta lajin aloittaneella toki pelkkä pk:n treenauskin nostaa suoritustasoa huimasti. Kehityksen hidastuessa treeniä pitää miettiä vähän tarkemmin, mikäli haluaa ottaa kropastaan kaiken irti. Mitä kovempi fysiikka on niin sitä kovempia ärsykkeitä se vaatii kehittyäkseen. Toki voi kestittyä pelkkään kahvila-ajeluun. Kivaahan sekin on.

Kilpailevilla ajajilla tuon ärsykkeen luoma suoritustason hyppäyksen huomaa usein kun ajaja menee ekaa kertaa ajamaan pidempää etappiajoa jossa mennään kovaa. Helposti käy niin että kisarupeaman jälkeen kropan mielestä sopiva lenkkivauhti on suhteellisen vauhdikas. Kovaa ajamiseenkin tulee rentoutta.

Cycledrophis
11.02.2010, 14.41
Harjoittelusta 90-95% olisi hyvä olla aerobista
Jos ajaa yhteislähtöjä niin tekniikkaharjoittelusta ei ole haittaa. Tapahtuu rullilla. Samalla voi myös ärsyttää nopeita soluja vetämällä max kierroksia koneeseen vaikkapa 5-10 10s vetoa.

Itse olen tehnyt näitä nopeusharjoituksia trainerilla niin että olen minuutin aikana kihdyttänyt hyvin pienellä vatuksella kadenssin huippuunsa. Tätä on sitten tehty 5-6 kertaa. Saan kammen pyörimään 150rpm tasaisesti ja 175rpm miten sattuu pyörityksellä. Toimiikohan tämmöinen pitkän päälle?

Pyöritystekniiikkaa yritän harjoitella trainerilla tehdä yhdellä jalalla tasaisesti pyörittämällä. Mitä muita tekniikkaharjoituksia voi suositella?

Jari

PatilZ
11.02.2010, 14.45
Ohessa listaus alkuvuoden treeneistä. Kun palstalla tuntuu olevan paljon hyvää tietoa haluaisin vähän mielipiteitäja kehitysehdotuksia. Ajattelin jatkaa suurinpiirtein samalla PK-linjalla maaliskuun loppuun ja sitten suunnitella enemmän pyöräilypainotteisen ja vauhdikkaamman ohjelman. Mitään kilpailutavoitteita ei minulla ole, aion kumminkin johokin massatapahtumaan osallistua. Ikää on vajaa 50, kynnykset Ae 125, AnAe 158, siis pyöräillessä. Tällä menolla harjoitustunteja kertyy vuodessa n. 400.

Jari
http://spreadsheets.google.com/ccc?key=0Ar-unv3P4mSgdDcyaGt6Q0F4azVyVkFHS3hTSVhlT3c&hl=en

Mikäli tähtäin on erittäin pitkissä suorituksissa (mikä on erittäin pitkä jää kunkin harkittavaksi) ei kannata alla esittämääni näkökohtaa ottaa huomioon, mutta jos tähtäimessä on muutamasta tunnista aina …. (niin mihin asti?), niin tässä oma kontribuutioni tähän oikein harjoittelun keskustelusäikeeseen.

Itse en luennehtisi harjoitteluasi PK-linjalla olevaksi, mutta enpä välttämättä lähtisi paljoakaan muuttamaan harjoitteluasi. Tuosta rytmityksestä tulikin jo kommenttia, mutta tavallisella ihmisellä usein muut asiat säätelevät elämää niin paljon, ettei pelkästään urheilun ehdoilla voi edetä.

Näin Suomen arktiset olosuhteet huomioiden, on etenkin syytä pysähtyä pohtimaan, mikä on riittävä määrä pk- harjoitteissa. Lisäksi kannattaa tätä miettiä, jos ei ole käytettävissä rajatonta aikaa harjoittelulle ja etenkin jos ei ole aikaa pitkän pk-harjoittelun vaatimalle välittömälle levolle. Pk-vauhtisilla harjoituksilla on mielestäni pysyvä paikka kestävyysharjoittelussa ja oman aktiivi kilpailu-urani (kestävyysjuoksu) aikana (1979-1993) harjoittelinkin paljon peruskestävyyttä. Kuitenkin juniorivuosien jälkeen harjoittelun luonne muuttui siten, että peruskestävyysharjoittelulla pyrittiin ylläpitämään riittävää harjoittelun volyymia ja tähdättiin oikeastaan siihen, että jaksaa harjoitella. Itse "avainharjoitteet" olivat läpi peruskuntokausienkin vauhtikestävyyden tai lajinomaisen voiman hankinnassa.

Hyvän harjoittelunhan tulisi lähteä liikkeelle kilpailun vaatimuksista; kannattaa harjoitella kilpailuvaatimusten mukaisesti. Todennäköisesti se, mihin tähtäät ei puhtaasti ole vain pk-alueella sotkemista ja siksi korkeammalla intensiteetillä harjoittelulla on paikkaansa.

Tässä alla hyvä johdanto korkeamman intensiteetin harjoitteluun.
http://www.active.com/cycling/Articles/High-intensity-Training_-The-Latest-Evidence.htm

Se, että vain pk-lenkeillä voi harjoittaa aerobisia ominaisuuksia, on myytti. Aikoinaan Lydiardin harjoitusmenetelmiäkin tulkittiin Suomessa niin, että pitkää sen olla pitää. Mutta näinhän ei Lydiard itse opettanut tai toteuttanut valmennuksessaan. Kannattaa tässä muistaa että, korkeammalla tehoalueella harjoittelu voi parantaa sekä aerobista että anaerobista suorituskykyä http://journals.lww.com/acsm-msse/Abstract/1996/10000/Effects_of_moderate_intensity_endurance_and.18.asp x
http://www.sportsci.org/jour/04/cdp.htm

Mitä enemmän on tätä harjoittelutaustaa sen tärkeämmäksi korkeaintensiteettinen harjoittelu muodostuu. http://www.ingentaconnect.com/content/adis/smd/2002/00000032/00000001/art00003

Iän taakse ei myöskään voi piiloutua eli vähintään yhtä tärkeää tai tehokasta on tämä korkeammalla intensiteetillä harjoittelu, kun ikää tulee lisää mittariin. http://jap.physiology.org/cgi/content/abstract/69/5/1792

Se mikä on sitten sitä korkeaintensiteettistä harjoittelua, on sitten eri juttu. Omat kokemukset (ja mitä nyt on seurannut kirjallisuutta ja muiden kokemuksia) viitaavat siihen, että VO2max harjoitteet (sanotaan nyt vaikka vauhti tai teho, jota jaksat ylläpitää maksimissaan 4-6 minuuttia) ja anaerobiseen kestävyyden parantamiseen tähtäävät (edellistä lyhyempi aika) harjoitukset nostavat kunnon nopeasti (noin kuukausi riittää), mutta kunnon ylläpitäminen pitempään ei sitten onnistu. Se, kuinka pitkään pystyy ylläpitää ja nuo muutkin edellä mainitsemani kestot, ovat niin yksilökohtaisia asioita, ettei niistä oikeasti voi antaa mitään yleispätevää mielipidettä tai ohjetta.

Yhteistä niin minulle kuin monelle muulle on ollut se, että jos ei ole kiirus saada terävää tuloskuntoa esille, niin harjoittelu anaerobisen kynnyksen tuntumassa - molemmin puolin - antaa eniten satsaukseen nähden. Tässä on kuitenkin muistettava, että ko. kynnyksellä harjoittelu alkaa silloin kuin veto lähtee eikä silloin, kun ollaan syke saatu ko. tasolle. Siksi pelkällä sykearvolla ei oikein tee mitään vaan se pitää suhteuttaa johonkin muuhun. Aikoinaan juoksussa käytin ja käytettiin vauhtia mittarina, mutta pyöräilyssä on mahdollista käyttää tätäkin objektiivisempaa mittaria eli tehoa. Tämän puuttuessa täytyy käyttää muita menetelmiä, josta paras on mutu-tuntuma (jos haluaa niin mutu mittarina voi käyttää vaikka Borgin asteikkoa).

Tällä vuodatuksella halusin oikeasti sanoa vain sen, että pari pk-lenkkiä viikossa (joista toinen pitempi) voi olla aivan riittävä määrä ja tuo harjoittelusi näyttää minusta kokonaisuudessaan ihan ok.

Cycledrophis
11.02.2010, 14.53
Kiitos kommenteista ja erityisesti linkeistä. Olen myös juoksussa tottunut seuraamaan km vauhtia ja tuntemusta, enkä niinkään sykettä. Ei vaan toimi tässä pyöräilyssä, pitänee ruveta harkitsemaan watti mittarin hommaamista, kun muuoikin pidän datan keräämisestä.

Jari

Markku Silvenius
11.02.2010, 15.04
Trainerilla tuo on parempi kuin ei mitään, mutta kuitenkin ihan eri asia, koska vapailla rullilla joutuu pitämään pyörän suorassa ja oppii rentouttamaan tarpeettomat osat. Trainerilla taas voi lisätä nopeusvoiman komponenttia reilusti.

(siis tuohon aiempaan jalkanopeuskeskusteluun viitaten)

erkkk
12.02.2010, 17.52
Itse olen tehnyt näitä nopeusharjoituksia trainerilla niin että olen minuutin aikana kihdyttänyt hyvin pienellä vatuksella kadenssin huippuunsa. Tätä on sitten tehty 5-6 kertaa. Saan kammen pyörimään 150rpm tasaisesti ja 175rpm miten sattuu pyörityksellä. Toimiikohan tämmöinen pitkän päälle?

Pyöritystekniiikkaa yritän harjoitella trainerilla tehdä yhdellä jalalla tasaisesti pyörittämällä. Mitä muita tekniikkaharjoituksia voi suositella?

Toimiihan tuo. Kuten Markku sanoi niin trainerilla suorittetuna tuossa vaan jää kokonaan pyörän hallinta pois kuvioista, nopeuskomponenttia kyllä pääsee treenaamaan.

Korkeilla kierroksilla ajaessa on yleensä jokin raja mihin asti homma menee hyvin ja sen jälkeen kelaaminen on enemmän ja vähemmän etureisillä painamista. Kannattaa sekä yrittää puskea tuota pomppimisrajaa ylöspäin hieman pidemmilläkin kelauksilla, että vetää ihan maksimeja hermotukselle. Trainerilla saa helpommin kierroksia koska ei tarvitse keskittyä pyörän hallintaan, ihan hyvä tavoite olisi saada se 200 rikki, mikä pitäisi mennä ihan normi maantiekuskiltakin. Hurrit on muistaakseni kellottaneet yli 300 kierroksia ja yhdellä jalallakin on mahdollista vetää aika kovat kierrokset, eri asia tietty onko siinä mitään järkeä.

Yhdellä jalallakin kannattaa ajaa, voi myös käyttää hieman vastusta jos homma menee liian helpoksi. Yleensähän tuossa hapottaa ekana lihakset joita ei juurikaan tule käytettyä polkiessa. Jos vapaarullia ei ikinä ole kokeillut niin suosittelen lämpimästi, fillarikin alkaa kulkemaan suorempaa.

OJ
17.02.2010, 04.21
Ja jälleen voisi lainata erään vanhan mestarin viisauksia. "Fiddu suomalaiset vemppaa jonkun pyörityksen kanssa...Voi sitten pyöritellä itekseen maisemia kattellessa kun muut alkavat ajamaan kilpaa."

No pääasiahan kuitenkin on se, että tykkää siitä mitä tekee.

Oatmeal Stout
17.02.2010, 15.35
Ja jälleen voisi lainata erään vanhan mestarin viisauksia. "Fiddu suomalaiset vemppaa jonkun pyörityksen kanssa...Voi sitten pyöritellä itekseen maisemia kattellessa kun muut alkavat ajamaan kilpaa."

No pääasiahan kuitenkin on se, että tykkää siitä mitä tekee.
Tai kuten eräs

Joka jamppaan saa voimaa tarttumaan, ongelmaksi se muuttuu vasta pyörivään liikkeeseen muutettaessa
Mutta palstalla sen voi korvata virtuaalisella keskarilla ja virtuaalisella keskarilla :rolleyes:

Pekka L
17.02.2010, 18.13
Mutta eihän pyöräilyssä tarvita voimaa.:seko:
Tämä on totuus. Luin sen netistä.

Oatmeal Stout
18.02.2010, 11.21
Mutta eihän pyöräilyssä tarvita voimaa.:seko:
Tämä on totuus. Luin sen netistä.
Voima olkoon kanssasi minne oletkin menossa.

Pekka L
18.02.2010, 11.26
Niin myös sinun henkesi kanssa.

Olli-Pekka Manninen
18.02.2010, 12.03
Minä olen suuresti sitä mieltä että PK:n ajaminen on enemmän tai vähemmän ajan hukkaa eikä se edes tunnu mukavalle. Nyt kun on kylmä niin mie käyn ajamassa sellaisen suhteellisen lyhyen lenkin ja yritän ajaa sen niin että menisi mahdollisimman vähän aikaa ilkeässä ulkoilmassa. Sama pätee pyöritysnopeuden ylinopeaan treenaamiseen. Aivan turhaa. Jos aikoo ajaa vaikkapa 85 tai 90 kammella, niin on aivan ajan haaskausta harjoitella yhtään nopeammalla tai matalammalla. Viimeset kuukausi pari on tullut ajettua niin että kaikki on ollut VK paitsi yksi oli PK kun joutui vaihtamaan eka takarenkaan ja sitten eturenkaan ja koska oli vain yksi vararengas niin eturengas tungettiin täyteen lunta ja sen ajamisen kanssa oli vähän niin ja näin ja siksi se jäi peekooksi.

Loppujen lopuksi hyvä treenineuvo kaikille:

"Ei nappaa PK, se on ihan EVVK"

Mutta muista levätä. Olut illalla auttaa hyvin asiaan ja viikonloppuna kannattaa ottaa enemmän. Henkinen virkistäytyminen muutenkin. Käy vaikka elokuvissa tai ravintolassa. Ja lihashuolto on myös tärkeää. Kannattaa käydä urheiluhierojalla ja jos on olutta tarpeeksi ottanut, voit jopa pyytää onnellista loppua.

Liraren
18.02.2010, 12.33
Oon menny oikeestaan koko ajan nuilla OP:n opeilla. Lenkeillä (pyörä/hiihto) ennemmin täysiä tai kovaa kuin pk:ta. Ja kaliaa pitää olla.

Juide
18.02.2010, 12.52
Mäkin olen tänä talvena siirtyny enemmän tuohon ylläolevaan metodiin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu kunto paremmalle ku koskaan tähän aikaan vuodesta, saa nähdä miten kesällä.

Batti
18.02.2010, 13.44
Mäkin olen tänä talvena siirtyny enemmän tuohon ylläolevaan metodiin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu kunto paremmalle ku koskaan tähän aikaan vuodesta, saa nähdä miten kesällä.
Ja mitä enemmän kaliaa, sitä paremmalta se kunto tuntuu..

Hyvä topiikki muuten. Paljon hyödyllistä asiaa tällaiselle taviskuntoilijalle. Annoin 5 tähteä.

OJ
21.02.2010, 17.48
Tai kuten eräs


Joka jamppaan saa voimaa tarttumaan, ongelmaksi se muuttuu vasta pyörivään liikkeeseen muutettaessa
Mutta palstalla sen voi korvata virtuaalisella keskarilla ja virtuaalisella keskarilla :rolleyes:
Miten se voima muuttuu ongelmaksi kun sen muuttaa pyöriväksi liikkeeksi? Eikös tämän pitäisi olla hyvä asia pyöräilyssä? Kerro Atelle terkkuja.

Voima ei ole ongelma/rajoittava tekijä ~98 prosentilla kuntoilijoista/urheilijoista. Ongelma on se, että se voima ei ole enää käytettävissä silloin kun sitä pitäisi käyttää. Eli jos levänneenä jaksaa kiriä 10s 1000 watin teholla, niin kisan/kuntoajon/lenkin lopussa ei saakaan ulos kuin ~700 wattia, koska on joutunut piiputtamaan turhan kovaa matkan varrella mukana pysyäkseen. Tästä sitten vedetään johtopäätöksiä, että pitää treenata voimaa ja nopeutta, jotta kiri olisi vahvempi. Seuraavanaan kesään mennessä 10s tehon on sitten saanut hilattua 1300 wattiin kovalla voima/nopeus kuurilla, mutta kisan/kuntoajon/lenkin lopussa ei edelleenkään irtoa kuin se 700w, koska kortit tulee pelattua jo matkan varrella.

Mun mielestä kestävyysyöräily on aerobinen laji ja aerobinen kunto on suurin rajoittava tekijä.

Markku tossa jo antoikin tärkeimmät neuvot Cycledrophisille. Mä lisäisin sen verran, että kolmen päivän treeniputket ovat varmaankin ihan riittävän pitkiä jos joka setissä on tehotreeni mukana. Pitää muistaa levätä ja kuunnella superkompensaation kohinaa.

--+MM+--
21.02.2010, 17.58
Mun mielestä kestävyysyöräily on aerobinen laji ja aerobinen kunto on suurin rajoittava tekijä.


Meinaakko oikeasti, ettei kisoissa mennä sen reilumpaa? Joka ukko ajelee anakynnyksen alapuolella?

µ

Deve
21.02.2010, 18.01
Voihan ne ajella kynnyksen alapuolella jos kynnys on korkeammalla kun jollain muulla?

Markku Silvenius
21.02.2010, 21.22
>MM

Keskitehoksi muutettuna maantiestartti on monesti PK2, siis watteina.. Mut eihän asia ole näin yksinkertainen. Maantiekisan voi ajaa niin monella tapaa riippuen onko yksilönä vai joukkueen pelinappulana ja vielä näissäkin siitä riippuen kuinka osaa. Vai meinasitko että se 'tempoteho' minkä jaksat soolona hinkata täpöi 30-60 min, olisi mahdollista porukassa 2-6 tuntia :p XC on tietty eri juttu ja radalla 2-3km kisat on bout 50:50 anaerobisen/aerobisen energiatuoton rakenteella, siitä lyhyemmät anaerobisia ja/tai maitohapollisia/maitohapottomia nopeus ja nopeuskestävyysjuttuja ja pidemmät ihan aerobisia. No ihan vähän voi hapottaa :p

--+MM+--
21.02.2010, 21.54
En mä mitään meinannu. Kyselen vaan.
Itellä on ihan sama paljon matka jos "kisaamassa" ollaan. PK-alueella ei tartte olla missään vaiheessa.

En siis kisaile. käyn joskus tapahtumissa.

µ

OJ
22.02.2010, 02.38
Meinaakko oikeasti, ettei kisoissa mennä sen reilumpaa? Joka ukko ajelee anakynnyksen alapuolella?

µ
No ei toki.

Mutta "joka jannu" jaksaa tiltata jonkun mäen 400 watin tehoilla ainakin kerran. 300 watin laktaattikynnyksen kuski jaksaa niitata sen mäen vaikkapa 10 kertaa tolla 400 watin teholla, mutta joutuu vinguttamaan melko kovasti ylikierroksilla, eli anaerobisella alueella. 350 watin laktaattikynnyksen omaava kuski voi ajaa saman mäen 9 kertaa 400 watilla ja viimeisellä kerralla 500 watilla koska ei ole joutunut menemään niin pahasti punaiselle matkan varrella. Tämä tietty tosi karkea esimerkki. Kestävyyspyöräilyssä ne ratkaisut tapahtuvat usein niin, että osa kuskeista joutuu painamaan useammin ja pidemmälle punaiselle kuin toiset ja sitten sopivassa paikassa kuminauha saadaan poikki. Jopa kiritykkien pitää olla kovassa aerobisessa kunnossa tai he polttavat sen kirissä tarvittavan anaerobisen energiasysteemin jo matkan varrella.

Se fifti-fifti jako taitaa osua kyllä jo minuutin kohdalle ja parin minuutin suorituksessa vain 20-30 pinnaa on anaerobisen koneen tuottamaa tehoa.

Markku Silvenius
22.02.2010, 09.04
Se fifti-fifti jako taitaa osua kyllä jo minuutin kohdalle ja parin minuutin suorituksessa vain 20-30 pinnaa on anaerobisen koneen tuottamaa tehoa.

Joo piti oikein tarkistaa (eilen illalla tein useampaa hommaa siinä skrivatessa niin teki näköjään moniajo tepposet..) Oikeassa olit:

1K = alaktinen 10 / aerobinen 50 / anaerobinen 40
3K = alaktinen 1 / aerobinen 75 / anaerobinen 24

--+MM+--
22.02.2010, 10.08
Se fifti-fifti jako taitaa osua kyllä jo minuutin kohdalle ja parin minuutin suorituksessa vain 20-30 pinnaa on anaerobisen koneen tuottamaa tehoa.

Saisko tästä lisäselvitystä. Ei valitettavasti auennut.

µ

Olli-Pekka Manninen
22.02.2010, 10.37
No ei toki.

Mutta "joka jannu" jaksaa tiltata jonkun mäen 400 watin tehoilla ainakin kerran. 300 watin laktaattikynnyksen kuski jaksaa niitata sen mäen vaikkapa 10 kertaa tolla 400 watin teholla, mutta joutuu vinguttamaan melko kovasti ylikierroksilla, eli anaerobisella alueella. 350 watin laktaattikynnyksen omaava kuski voi ajaa saman mäen 9 kertaa 400 watilla ja viimeisellä kerralla 500 watilla koska ei ole joutunut menemään niin pahasti punaiselle matkan varrella. Tämä tietty tosi karkea esimerkki. Kestävyyspyöräilyssä ne ratkaisut tapahtuvat usein niin, että osa kuskeista joutuu painamaan useammin ja pidemmälle punaiselle kuin toiset ja sitten sopivassa paikassa kuminauha saadaan poikki. Jopa kiritykkien pitää olla kovassa aerobisessa kunnossa tai he polttavat sen kirissä tarvittavan anaerobisen energiasysteemin jo matkan varrella.

Se fifti-fifti jako taitaa osua kyllä jo minuutin kohdalle ja parin minuutin suorituksessa vain 20-30 pinnaa on anaerobisen koneen tuottamaa tehoa.

OJ puhuu asiaa. Kyllä loppujen lopuksi tärkein asia on se, että on mahdollisimman hyvässä hapessa. Mua aikanaan ihmetyttin joittekin jutut ja kirjoittelut että tärkeintä ei niinkään ole teho tai se että pystyy itsekseen ajamaan kovaa vaan tärkeintä muka olisi se, että pystyy nopeisiin rytminvaihteluihin ja tapaus pari kertoi harjoittelevansa enimmäkseen PEEKOOTA ja sitten lyhyitä kirivetoja. Eli periaatteessa ne rytmin vaihdokset treenattiin sen vuoksi jos pääjoukko elää jotta pysyy mukana. Tai jotain sellaista, että pitkäkestoisella jurnutuksella ei olisi niinkään mitään merkitystä. Onhan se täysin selvä, että jos toinen ajaa 300 teholla ja toinen 350 laktarajalla niin se 350 wattinen on paremmassa hapessa kun lähdetään ajamaan mäkiä tai loppukirejä. Olettaen että kisassa on pidetty edes jonkinlaista vauhtia.

OJ
24.02.2010, 05.18
Saisko tästä lisäselvitystä. Ei valitettavasti auennut.

µ
Siis jos vedät minuutin verran ihan täböillä, siis niin kovaa kun koneesta irtoaa, niin noin puolet energiasta tuotetaan aerobisesti ja noin puolet anaerobisesti. Jos ajat 2 minuuttia hana auki, niin anaerobisen energiantuotannon osuus on enää ~30% tai jotain sinne suuntaan. Viiden minuutin suorituksessa anaerobisen energiantuotannon osuus alkaa olemaan aika pieni.

Pekka L
24.02.2010, 12.25
Juoksumatkoista puhuttaessa on sanottu että 800 metrillä osuudet on 50/50 ja tuosta johtuu että siitä ylöspäin puhutaan kestävyysjuoksusta. Eli ~1:45min eliitillä.

R.A.
24.02.2010, 14.21
http://www.fixedgearfever.com/modules.php?name=Downloads&d_op=getit&lid=18

Käykää lataamassa linkin sivulta Andrew Cogganin Powerpoint-esitys nimeltä "The Individual pursuit: demands and preparation" ja avatkaa sivu 22. Kyseessä siis dokumentaatio 3/4km takaa-ajosta, ja tuolta sivulta 22 löytyy energiantuoton kaavio. Muutenkin sangen pätevä esitys takaa-ajosta kokonaisuudessaan.

OJ
24.02.2010, 15.03
Ja vielä lisäksi tämä (http://www.vcaa.vic.edu.au/vce/studies/physicaledu/EnrgSys.pdf). Eli tiivistäen, melko nopeasti mennään aerobisen systeemin puolelle.

Toi Cogganin PP-esitys kannattaa melkein tulostaa paperille ja tuhrata maanantain ja perjantain "palauttavat" lenkit pois. Silläkin riskillä, että se niin tavoiteltava CTL ei kipuakaan yli sadan pisteen.

Markku Silvenius
24.02.2010, 15.11
Risto se sivu 6 on parempi :D

Tuossa on kanssa:

http://www.ridethetrack.com/pdf/character_of_track.pdf

Ohiampuja
24.02.2010, 22.14
Risto se sivu 6 on parempi :D
Hitto vie, minä latasin tiedoston, kun luulin että siellä on mallina joku sorjasäärinen naispyöräilijä, mutta siellä olikin pari näppärää kaavaa...;)

R.A.
25.02.2010, 22.21
Risto se sivu 6 on parempi :D

Joo, ei tartte enää arpoa, millä teholla mennään, kun on simppeli laskukaava :D

rstone75
26.02.2010, 09.52
Eli ymmärränkö OJ oikein, että sun mielestä kukaan ei tarvi PK:ta? Jos katsot tänne aktiivisesti kirjoittelevan R.A:n blogia, niin kilsan ratamieskin ajaa PK -lenkkejä. Täällä on aika moni, joiden tavoitteet on vähän pidemmillä matkoilla ja sinä oot sitä mieltä, että "tuhrataan palauttavat (/PK -lenkit) pois?

Hiihtoliittoon kannattaa myös ottaa äkkiä yhteyttä, ettei ne enää turhaan tahkoa PK:ta. Sen takia niillä ei kisoissa kulkenut, kun oli liikaa tahkottu PK:ta... Heikkisen touhukin meni Tour De Skin jälkeen ylikunnon puolelle varmaan sen ylenpalttisen PK:n takia..

Veikkaseen myös äkkiä yhteys, uusimmassa Fillarissa kun kertoi ajavansa 5-6 tunnin kevytä PK -lenkkejä. Veikkanen on pelastettava turmiollisilta PK -lenkeiltä, ei sellaisia 3 viikon etappiajoon treenaava tarvitse :)


Ja vielä lisäksi tämä (http://www.vcaa.vic.edu.au/vce/studies/physicaledu/EnrgSys.pdf). Eli tiivistäen, melko nopeasti mennään aerobisen systeemin puolelle.

Toi Cogganin PP-esitys kannattaa melkein tulostaa paperille ja tuhrata maanantain ja perjantain "palauttavat" lenkit pois. Silläkin riskillä, että se niin tavoiteltava CTL ei kipuakaan yli sadan pisteen.

Antti Kuitto
26.02.2010, 10.15
Täytyy toki myös miettiä että meistä aika harva taitaa ajaa Veikkasen kanssa saman kaliiberin kisoja, esim. 3 viikon ympäriajoja taitaa olla aika harvalla ohjelmassa? Veikkanen taitaa myös ajaa tehojakin aikas paljon..? Tämän kaiken yhdistäminen voikin alkaa olemaan normaalille työssä/koulussa käyvälle aika vaikeaa, niin ajankäytön kuin palautumisen kannalta.

rstone75
26.02.2010, 10.21
No, aika harva täällä ajaa myös kilsaa.. Tässä olisikin anti-PK -miehille pähkinä: jos kilsa ajetaan käytännössä lähes kokonaan anaominaisuuksilla, niin miksi silti PK:ta ajetaan jos siitä teidän logiikan mukaan ei ole hyötyä? Ja tästä kun lähdetään lisäämään kisojen mittaa vaikka 30:n tempoon tai 3-5 tunnin maantiekisoihin..


Täytyy toki myös miettiä että meistä aika harva taitaa ajaa Veikkasen kanssa saman kaliiberin kisoja, esim. 3 viikon ympäriajoja taitaa olla aika harvalla ohjelmassa? Veikkanen taitaa myös ajaa tehojakin aikas paljon..? Tämän kaiken yhdistäminen voikin alkaa olemaan normaalille työssä/koulussa käyvälle aika vaikeaa, niin ajankäytön kuin palautumisen kannalta.

Olli-Pekka Manninen
26.02.2010, 10.38
Siis kyllä kaikkien pitää vähän osata suhteuttaa sitä että mitä tekee ja miksi.S Siis jos Veikkanen ja Kellu on ammattilaisia ja ne on koko pienen elämänsä tuhlannut pyöräilyyn, niin tottakai määrät ja tehot on sitten mitä ne on. Tietenkin sama pätee 14v kundiin ja tyttöön jotka funtsii että maailman tärkein asia elämässä on pyöräily ja sitten tahtoo aivan välttämättä päästä suhteellisen huonolle palkalle työhön jonka saaminen on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Nämä kaksi ihmisryhmää todennäköisesti tarvitsevat pk-hinkkausta aivan saatanasti.

Sitten on aivan eriasia jotkut wannabe koukkupolvet ja marathonjuoksijat ja muut hiihtäjät. Siis ihmetyttää joidenkin 45-v marathoniin treenaavien kavereiden jutut, että kun Holmen ja muut kovat juoksijat juoksee aivan järjettömän paljon, niin sitten myös minun täytyy juosta. Eihän se nyt niin mene. Tai menee jos haluaa ylikuntoon ja jos tahtoo päteä sillä että on ajanut 200 km lenkkejä kahdesti viikossa. Määrää tulee mutta ei välttämättä kulje mihkää. Itse olen vähän sanonut, että jos on väärän muijan kanssa mennyt mainimisiin eikä tahdo kotona sen vuoksi olla niin kyllä PK-lenkkien ajaminen on ihan ok.

Tietenkin jokainen voi valita itselleen sopivan treenimetodin eikä sitä tartte muiden kokemuksia tai mielipiteitä kuunnella. Hyvä että nykyään on alkanut tulemaan muitakin treenikeinoja esiin kuin se ainainen pitkää "peekoota ei tehoa treeni, kyllä kulkee kun kuntopiikki iskee."

Väittäisin myös että 30 km tempo ei hirmuisesta pk-harjoitusta tarvitse.

Deve
26.02.2010, 10.39
http://home.trainingpeaks.com/articles/cycling/power-training-levels-by-andrew-coggan.aspx

Jos tosta Table 2 kaaviosta kattoo noita harjoitusvaikutuksia niin mitä se PK-treeni maagisesti kehittää mitä ei L3/L4 tason treeni tee? Ja mun mielestä PK:ta jauhamalla polttaa itsensä helpommin pohjaan kun jos tekee paljon kynnystehoharjottelua, alkaa tuntua nopeesti väsyneeltä jos ei kerkiä palautumaan..

Antti Kuitto
26.02.2010, 10.43
No, aika harva täällä ajaa myös kilsaa.. Tässä olisikin anti-PK -miehille pähkinä: jos kilsa ajetaan käytännössä lähes kokonaan anaominaisuuksilla, niin miksi silti PK:ta ajetaan jos siitä teidän logiikan mukaan ei ole hyötyä? Ja tästä kun lähdetään lisäämään kisojen mittaa vaikka 30:n tempoon tai 3-5 tunnin maantiekisoihin..

Aika helposti ns. tehotreeneissäkin tulee sitä peekoota samalla. Esim. jos ajan 2h treenin vaikka nyt 270watilla, tulee siinä samalla tehoja sekä peekoota. Tuohon 2h lisään siis vielä vähintään 15min lämmittelyä ja 15min jäähdyttelyä. Sehän tekeekin jo yhteensä 2½ tuntia, mitä voi jo pitää peekoo-lenkkinä pituutensa puolesta ja elimistön kuormituksen suhteen puhutaankin jo hieman pidemmästä peekoo-lenkistä. (meikälle toi 270w on kuitenkin jo tosi kova teho noin pitkälle ajalle).

Mutta ei pidä ymmärtää väärin, kyllä niille hitaamille pk-lenkeillekin on paikkansa ja harrastan niitäkin.. :)

rstone75
26.02.2010, 11.38
Sitten on aivan eriasia jotkut wannabe koukkupolvet ja marathonjuoksijat ja muut hiihtäjät. Siis ihmetyttää joidenkin 45-v marathoniin treenaavien kavereiden jutut, että kun Holmen ja muut kovat juoksijat juoksee aivan järjettömän paljon, niin sitten myös minun täytyy juosta. Eihän se nyt niin mene. Tai menee jos haluaa ylikuntoon ja jos tahtoo päteä sillä että on ajanut 200 km lenkkejä kahdesti viikossa.

No mites maratonille sitten pitäisi treenata? Sanotaan, että haluaisin juosta vaikka 3h maratonin? tekee noin 4.15 min/km. Jos vaikka 5 kertaa viikossa treenaisin, niin voisi tehdä kaksi VK -harjoitusta. Mitähän se loppu mahtaa olla? MK:tako... Jalkoja kun pitäisi vielä totuttaa pitkään kestoon, niin ei sitä viikon pitkää lenkkiä millään VK:lla vedetä.. Tältäkin palstalta löytyy kovaa juosseita ravureita (jarvinen vaikkapa).

Juoksuhommista on sen verran kokemusta itekin, että väittäisin maratonin suhteen seuraavaa: mitä hitaammin juokset, sitä enemmän pitäisi juosta PK:ta treenistä. Jos vedät vaikka 2.30:een (noin 3.30 /km), niin siitä aletaan olemaan jo VK -alueen ylärajoilla (noi kärjistäen) ja sitä pitää enemmän rassata. Toisaalta jo kolmen tunnin läpyttely on tosiaan aika hidasta (4.15/km), niin kyllä siinä sen tuloksen määrittelee se aerobinen pohja -tuollaista aikaa juostaan ala-VK:lla. Ja kun puhutaan 3.30:n tasoisista ajoista (5 min/km), niin ei sillä VK:llakaan ole enää kauheasti merkitystä, kun tulos tehdään PK -tason vauhdilla. Kerta viikkoon VK:ta riittää.

Mä poistun taas (vaihteeksi) näistä keskusteluista, täytyy käyttää oma aika tärkeämpiin juttuihin kuten treenaamiseen. Ja tänään en aja PK:ta..:)

Hoobee
26.02.2010, 11.42
Klassista"toinen puhuu aidasta,toinen aidan seipäästä"läppää..
Totuus kai on että ei taida sellasta kestävyysurheilussa todella pärjännyttä henkilöä löytyä joka ei vetäisi välillä niin sanottua"pitkää siivua".Muuan P.Koskelakin suositteli jopa lätkäjunnuillekin pitempää rauhallista reeniä,kun tuttuni kyseli vinkkejä ns.kolmannen erän "hyytymiseen",kaverikin maallikkona ihmetteli,että ei ihan ensimmäisenä ois pikaluistelijalta tollasta ohjetta odottanu.Eri asia sitten se,mikä se pituus on,kansallisiin maastoskaboihin treenaavalla kai vähän eri,kun ympäriajoihin.

R.A.
26.02.2010, 13.40
No, aika harva täällä ajaa myös kilsaa.. Tässä olisikin anti-PK -miehille pähkinä: jos kilsa ajetaan käytännössä lähes kokonaan anaominaisuuksilla, niin miksi silti PK:ta ajetaan jos siitä teidän logiikan mukaan ei ole hyötyä? Ja tästä kun lähdetään lisäämään kisojen mittaa vaikka 30:n tempoon tai 3-5 tunnin maantiekisoihin..

Käytännössä, kilsan varsinaisessa kisasuorituksessa peruskestävyydellä ei tee yhtään mitään. Maksimiin viritetyssä huippukunnossa kondis on suurinpiirtein sitä tasoa, että kehosta saadaan sen reilun minuutin aikana kaikki mahdollinen irti. Aerobinen peruskestävyystaso on tässä tilassa ns. "romahtanut". Viimeinen kierros tulee VO2/maksimikestävyysominaisuuksilla, PK:n tila on silloin hyvin pitkälti merkityksetön. Kun 1km vielä on laji, jossa kilpailu on suora finaali, ei palautumisestakaan tarvitse välittää.

Mutta jotta kilsan kuskin olisi mahdollista saada vietyä onnistuneesti läpi kaikki treenit, joiden avulla suorituskykyä saadaan nostettua ennen varsinaista piikkivaihetta, ja palautuakin niistä, tarvitaan aerobista kestävyyttä. PK:ta ei siis tehdä suoranaisesti sen kisasuorituksen takia, mutta harjoittelun, sen kestämisen ja siitä palautumisen.

OJ
26.02.2010, 15.05
No, aika harva täällä ajaa myös kilsaa.. Tässä olisikin anti-PK -miehille pähkinä: jos kilsa ajetaan käytännössä lähes kokonaan anaominaisuuksilla, niin miksi silti PK:ta ajetaan jos siitä teidän logiikan mukaan ei ole hyötyä? Ja tästä kun lähdetään lisäämään kisojen mittaa vaikka 30:n tempoon tai 3-5 tunnin maantiekisoihin..
Jahans...aletaan taas liikkumaan aika ohkasella jäällä, mutta tota kilsan treeniasiaa kannattaisi varmaan kysyä siltä kilsan kuskilta.

Tosiaan puhutaan aidasta ja seipäästä. Proffat treenaa miten proffien pitää treenata kun startteja on se 70-100 noin keskimäärin ja kuntoilijan ei noista kannata kovin suoraan treenivinkkejä kopioida.

Mitenkäs itse kukin määrittelee aerobisen kunnon?

Hoobee
26.02.2010, 15.24
Tossa ed.viestissä tais tulla vastaus tohon OJ...hyvin R.A.lta tiivistetty,mutta helppoahan se on kun tietää mistä puhuu.

OJ
27.02.2010, 06.00
Mitä se peruskestävyys muuten tarkoittaa? Voiko sitä mitata? Mitä pitää tehdä peruskestävyyttä kehittääkseen ja mistä tietää, että peruskestävyys on kunnossa? Ja miten ton kilsan ~50/50 suhteen saa väännettyä niin, että 1km olisi pääosin anaerobista työtä?

PK:n jauhaminen on tosi tärkeää painonhallinnassa.

Chaintug
27.02.2010, 10.27
Mitä se peruskestävyys muuten tarkoittaa? Voiko sitä mitata? Mitä pitää tehdä peruskestävyyttä kehittääkseen ja mistä tietää, että peruskestävyys on kunnossa? Ja miten ton kilsan ~50/50 suhteen saa väännettyä niin, että 1km olisi pääosin anaerobista työtä?

PK:n jauhaminen on tosi tärkeää painonhallinnassa.

Jankuttaminen samasta paskasta vuodesta toiseen on merkki älykkyydestä.

Mrk70
27.02.2010, 10.48
Jos kerta sitä itse ollaan niin älykkäitä ja varmoja asiastaan, niin olisiko nyt lopulta esittää jotain todisteita tai tieteellisesti saatua näyttöä PK:n tarpeellisuudesta. Toki maailman huiput vetää kovia määriä, mutta ne samaan aikaan ajaa kuitenkin erittäin paljon tehoharjoituksia. PK:sta on jonkin verran hyötyä, myönnetään, mutttei läheskään niin paljon kuin VK:sta. PK:ta pitää siis ajaa paaljon enemmän jotta saa saman kehityksen aikaan kuin anaerobisen kynnyksen tienoilla olevalla harjoittelulla. Tavallisella pulliaisella ei ole resursseja tuollaiseen harjoitteluun, joten minun mielestäni on parempi vain napsia ne rusinat pullasta, eli tehoharjoitukset, jos aika ja viitseliäisyys ei muuhun riitä.
Joten kertositko mihin sitä PK:ta välttämättä tarvitsee?? Se että Kellu ja Veikkanen tekee sitä jonkin verran ei ole mikään peruste sen tarpeellisuudesta. Tuossa Deven postaamassa linkissä on esitetty että mita eri tehoalueella olevat harjoitukset kehittää, eikä PK kehitä mitään mitään L3 ja L4 treenit ei kehittäis.
Joskus myös perustellaan PK:ta sillä että pitää olla "pohjia" jotta jaksaa kovia treenejä. Tällekkään ei ole kukaan tarjonnut mitään tieteellistä näyttöä, ja OJ on melko elävä esimerkki siitä että tehoharjoituksia voi vetää ympäri vuoden ilman yhtään PK:ta ja silti kehittyä koko ajan hitaasti ja tappavan varmasti. Tunnen monta "kansallisen" tason kuskia jotka on treenannu ja treenaa lähemmäs 1000 tuntia vuodessa, eikä silti tule mitään kehitystä. Voisi kenties olla tarpeen hieman tarkistaa treenimetodeja.

Olli-Pekka Manninen
27.02.2010, 12.36
Jankuttaminen samasta paskasta vuodesta toiseen on merkki älykkyydestä.

Niin, ehkä jotkut yrittävät auttaa toisia kehittymään. Tietenkin vanhojen teesien toistelu on helppoa ja kivaa koska monet muutkin ovat samaa mieltä.
Maapallo on litteä koska kirkko niin sanoo ja on helpompi olla samaa mieltä kuin lähteä etsimään vaihtoehtoisia totuuksia.

Chaintug
27.02.2010, 14.28
Niin, ehkä jotkut yrittävät auttaa toisia kehittymään. Tietenkin vanhojen teesien toistelu on helppoa ja kivaa koska monet muutkin ovat samaa mieltä.
Maapallo on litteä koska kirkko niin sanoo ja on helpompi olla samaa mieltä kuin lähteä etsimään vaihtoehtoisia totuuksia.

:)

Kun jaksaa ajaa 8km tempon edes säälliseen aikaan, ilman että tarvii säästellä jalkoja seuraavan päivän 50km tasamaaetapille jossain kyläkisoissa, niin omaa auktoriteettia.

Chaintug
27.02.2010, 14.33
Jos kerta sitä itse ollaan niin älykkäitä ja varmoja asiastaan, niin olisiko nyt lopulta esittää jotain todisteita tai tieteellisesti saatua näyttöä PK:n tarpeellisuudesta. Toki maailman huiput vetää kovia määriä, mutta ne samaan aikaan ajaa kuitenkin erittäin paljon tehoharjoituksia. PK:sta on jonkin verran hyötyä, myönnetään, mutttei läheskään niin paljon kuin VK:sta. PK:ta pitää siis ajaa paaljon enemmän jotta saa saman kehityksen aikaan kuin anaerobisen kynnyksen tienoilla olevalla harjoittelulla. Tavallisella pulliaisella ei ole resursseja tuollaiseen harjoitteluun, joten minun mielestäni on parempi vain napsia ne rusinat pullasta, eli tehoharjoitukset, jos aika ja viitseliäisyys ei muuhun riitä.
Joten kertositko mihin sitä PK:ta välttämättä tarvitsee?? Se että Kellu ja Veikkanen tekee sitä jonkin verran ei ole mikään peruste sen tarpeellisuudesta. Tuossa Deven postaamassa linkissä on esitetty että mita eri tehoalueella olevat harjoitukset kehittää, eikä PK kehitä mitään mitään L3 ja L4 treenit ei kehittäis.
Joskus myös perustellaan PK:ta sillä että pitää olla "pohjia" jotta jaksaa kovia treenejä. Tällekkään ei ole kukaan tarjonnut mitään tieteellistä näyttöä, ja OJ on melko elävä esimerkki siitä että tehoharjoituksia voi vetää ympäri vuoden ilman yhtään PK:ta ja silti kehittyä koko ajan hitaasti ja tappavan varmasti. Tunnen monta "kansallisen" tason kuskia jotka on treenannu ja treenaa lähemmäs 1000 tuntia vuodessa, eikä silti tule mitään kehitystä. Voisi kenties olla tarpeen hieman tarkistaa treenimetodeja.

Minullahan ei ole mitään meriittiä sanoa kenellekään yhtään mitään, miten treenata. Myöskään en ole puolesta tai vastaan näissä jehovat vastaan luterilaiset keskusteluissa.

Ja tämä: Jos et saarnaa samaa kuin me, olet meitä vastaan... ajattelu näköjään valtaa tilaa aivoissa, niissä anakynnyksellä tehdyissä vedoissa.


Ensi kesänä mä oon tosi nopee. Tai sit seuraana kesänä. Vastaus on: Kanada.

PHI
27.02.2010, 18.57
Täällä jotkut tyypit inisee, ettei ole tieteellistä dataa pk:n tueksi. OK, käännetäänpäs toisinpäin:

Laitapas OJ sitten tänne palstalle vähän tuloksia ensi kesän kisoistasi ja ennen kaikkea tuloksistasi niissä. Sitten vedät omalla anti-pk linjallasi kovia treenejä läpi vielä muutaman vuoden ja ilmoittelet tänne (tai laita siihen blogiisi) aina jokaisen vuoden tulokset samoissa kisoissa tai vastaavissa. Näin saat vertailukelpoista dataa näkemyksesi tueksi. Minuakin kyllä kiinnostaisi nähdä minkä verran kehityt. Ja muista ettet sitten aja yhtään pk:ta.

Chaintug tuossa jo mainitsikin tuon kuuluisan 8 km temposi. No on sulla ollut pohjat (vai miksi niitä nyt te ainakovaatreenii jampat kutsuttekaan?) surkeassa kunnossa, jos tuolla pätkällä pitää himmailla, jotta seuraavana päivänä jaksaa ajaa.

Toinen juttu mistä olen ajatellut mainita sinulle jo pitkään, on tuo pilkkaava allekirjoituksesi. Ikävä kyllä en voi pitää kovin älykkäänä kaveria, joka vuodesta toiseen jatkuvasti pilkkaa eri lailla harjoittelevia. Aika juntti meininkiä. Et taida ymmärtää miten moukkamainen se on?

Ja O-P:lle kanssa jotain: Et selvästikään tunne nimimerkkejä tässä keskustelussa joille ärhäkkäästi vastaat, etkä näiden kaverien taustaa ja saavuttamiaan tuloksia. Voisit yllättyä kuinka kovaa tyypit ovat painelleet omissa lajeissaan ja omilla harjoitusmetodeillaan (johon kuuluu myös pk:ta). Hupaisaa seurata vouhkaamistasi täältä sivusta. Sinäkin treenasit viime talvena sitten ihan turhaan niitä pk-lenkkejäsi, joita kerroit ajaneesi?

Täällä jo ehdotettiinkin, että ottakaa ihmeessä yhteyttä lajivalmentajiin ympäri maailmaa mullistavan uuden treenimetodinne kanssa. Kuka tietää vaikka olisitte oikeassakin? Tehkää näin. Ekana vaikka suomalaisiin valmentajiin. Vai eikö kantti kestä, sillä siellä joutuisitte perustelemaan näkemyksiänne hieman erilaisessa ympäristössä kuin täällä foorumilla?

Loppuun lisättäköön, että jos OJ pystyy kiistatta empiirisesti todistamaan, että hänen harjoitumetodillaan kehittyy paljon paremmin kuin perinteisellä PK:ta sisältävällä vastaavalla, niin olen ensimmäisenä onnittelemassa häntä ja muutan omat treenini välittömästi hänen oppiensa mukaisiksi. Tämän lupaan.

Todisteeksi ei sitten ikävä kyllä huomioida pelkkiä kellarista huudeltuja trainerin wattilukemia (kalibroinnit? hajonneet PT:t?...)

OJ
27.02.2010, 19.16
Jankuttaminen samasta paskasta vuodesta toiseen on merkki älykkyydestä.
No voi. Uhkaanko nyt siirtä sun vesikupin paikkaa vai olenko astumassa sun uskonnon varpaille? Vai onko taas joku tunteensa aikoinaan loukannut kuski eksynyt tietokoneen ääreen? Oli miten oli, niin pyydän anteeksi.

Kun nyt on saatu nämä aiheeseen ilmeisen pakollisena kuuluvat vittuilut alta pois, niin palataanko asialliselle linjalle? Ehkä joltain jopa löytyy vastauksia näihin mun typeriin kysymyksiin?


Mitä se peruskestävyys muuten tarkoittaa? Voiko sitä mitata? Mitä pitää tehdä peruskestävyyttä kehittääkseen ja mistä tietää, että peruskestävyys on kunnossa? Ja miten ton kilsan ~50/50 suhteen saa väännettyä niin, että 1km olisi pääosin anaerobista työtä?

Chaintug
27.02.2010, 19.31
No voi. Uhkaanko nyt siirtä sun vesikupin paikkaa vai olenko astumassa sun uskonnon varpaille? Vai onko taas joku tunteensa aikoinaan loukannut kuski eksynyt tietokoneen ääreen? Oli miten oli, niin pyydän anteeksi.

Kun nyt on saatu nämä aiheeseen ilmeisen pakollisena kuuluvat vittuilut alta pois, niin palataanko asialliselle linjalle? Ehkä joltain jopa löytyy vastauksia näihin mun typeriin kysymyksiin?

Et ole, koska mulla ei ole uskontoa. Ja sulla ei ole tietoa mun treeneistä, vain oletus, jotta mä jauhan loputonta pk:ta. Avautumiseni tuli vain koska olen kyllästynyt tohon sun tuputtamiseen.

Etkös muuten itsekin ole ajanut ne pk:t nuoresta pojasta lähtien, vuosien ajan? Ymmärtämättä miksi? Kuitenkin ajoit ne sopivassa iässä? Kasvatit sydämen iskutilavuutta, ja myöhemmin kovemmilla treeneillä vahvuutta?

Ja nyt sitten ajat asiaa aloittelijoille, jotta parempi vetää vaan lyhyttä ja kovaa alusta lähtien? Tehdään siitä pienestä sydämestä paksuseinäinen kierroskone. Noin niinkuin junttikielellä sanottuna.

Etkä sä mun tunteita ole loukannut, ei susta oo siihen...

Saat anteeksi, ei sulla multa kyllä ole mitään anteeksi pyydettävää.

Pekka L
27.02.2010, 20.21
Mä en näistä jaksa jauhaa, mutta mikäli käsitin oikein, niin OJ ei ole menossa SM-kisaan? Sehän oli jonkun sortin tavoite ja näissä treenijutuissa oli myös asiaa sivuttu. Jotta valitulla linjalla pyörä kulkee ja SM:ssä se testataan.

On mun mielestä sääli jos viivalle ei lähdetä, siinä olisi mahdollisuus todistaa että puheille on katetta. Tämä ei todellakaan ole vinoilua, haluaisin aidosti sitä nähdä miten noilla treeneillä pyörä kulkee kun matkana on se ~200km.

Miten sen SM:n laita OJ:lla nyt on?

Mrk70: asia vaan on niinkin, että toisilla ei lahjat riitä vaikka ajaisivat 2000 tuntia, siinä ei hirveästi merkkaa treenimetodit.

OJ
27.02.2010, 20.24
Täällä jotkut tyypit inisee, ettei ole tieteellistä dataa pk:n tueksi. OK, käännetäänpäs toisinpäin:

Laitapas OJ sitten tänne palstalle vähän tuloksia ensi kesän kisoistasi ja ennen kaikkea tuloksistasi niissä. Sitten vedät omalla anti-pk linjallasi kovia treenejä läpi vielä muutaman vuoden ja ilmoittelet tänne (tai laita siihen blogiisi) aina jokaisen vuoden tulokset samoissa kisoissa tai vastaavissa. Näin saat vertailukelpoista dataa näkemyksesi tueksi. Minuakin kyllä kiinnostaisi nähdä minkä verran kehityt. Ja muista ettet sitten aja yhtään pk:ta.

Chaintug tuossa jo mainitsikin tuon kuuluisan 8 km temposi. No on sulla ollut pohjat (vai miksi niitä nyt te ainakovaatreenii jampat kutsuttekaan?) surkeassa kunnossa, jos tuolla pätkällä pitää himmailla, jotta seuraavana päivänä jaksaa ajaa.

Toinen juttu mistä olen ajatellut mainita sinulle jo pitkään, on tuo pilkkaava allekirjoituksesi. Ikävä kyllä en voi pitää kovin älykkäänä kaveria, joka vuodesta toiseen jatkuvasti pilkkaa eri lailla harjoittelevia. Aika juntti meininkiä. Et taida ymmärtää miten moukkamainen se on?

Ja O-P:lle kanssa jotain: Et selvästikään tunne nimimerkkejä tässä keskustelussa joille ärhäkkäästi vastaat, etkä näiden kaverien taustaa ja saavuttamiaan tuloksia. Voisit yllättyä kuinka kovaa tyypit ovat painelleet omissa lajeissaan ja omilla harjoitusmetodeillaan (johon kuuluu myös pk:ta). Hupaisaa seurata vouhkaamistasi täältä sivusta. Sinäkin treenasit viime talvena sitten ihan turhaan niitä pk-lenkkejäsi, joita kerroit ajaneesi?

Täällä jo ehdotettiinkin, että ottakaa ihmeessä yhteyttä lajivalmentajiin ympäri maailmaa mullistavan uuden treenimetodinne kanssa. Kuka tietää vaikka olisitte oikeassakin? Tehkää näin. Ekana vaikka suomalaisiin valmentajiin. Vai eikö kantti kestä, sillä siellä joutuisitte perustelemaan näkemyksiänne hieman erilaisessa ympäristössä kuin täällä foorumilla?

Loppuun lisättäköön, että jos OJ pystyy kiistatta empiirisesti todistamaan, että hänen harjoitumetodillaan kehittyy paljon paremmin kuin perinteisellä PK:ta sisältävällä vastaavalla, niin olen ensimmäisenä onnittelemassa häntä ja muutan omat treenini välittömästi hänen oppiensa mukaisiksi. Tämän lupaan.

Todisteeksi ei sitten ikävä kyllä huomioida pelkkiä kellarista huudeltuja trainerin wattilukemia (kalibroinnit? hajonneet PT:t?...)
No huhhuh...Mä olen ihan tietoinen siitä, että mun tekemiset ja sanomiset tuppaavat kohottamaan joidenkin verenpainetta, mutta aina sitä onnistuu yllättymään.

Niin kyllä niillä PK-lenkeillä on edelleenkin paikkansa. Jos joku on saanut sellaisen käsityksen, että mun mielestä niitä ei saisi tehdä, niin pahoitteluni epäselvästä ulosannistani. Kyllä minäkin yritän mahduttaa PK-lenkin tai muun kevyemmän ja vähän pidemmän treenin ohjelmaan ainakin kerran 1-2 viikossa.

Minä en ole moneen vuoteen väittänyt olevani kova kuski muihin verrattuna. En voi sanoa etten olisi koskaan luullut liikoja itsestäni. Kun olen kertoillut treeneistäni, niin olen aina yrittänyt verrata vain itseeni. Numerothan eivät tosiaan paljon paina kun laitetaan lappu rintaan. Enkä ole koskaan väittänyt itseäni älykkääksi.

Ja olen mä näistä treeniasioista jutellut sellaisten valmentajien kanssa, jotka valmentavat ammattilaisina ajavia kuskeja. Tai itse asiassa eräs kanadalainen ammattivalmentaja, joka ainakin valmennettaviensa meriittien mukaan arvioituna on "melko" asiantunteva, suositteli mua kokeilemaan tehokkaampaa treeniä. Minähän olin aikaisemmin aivan täysin määrän kannalla ja vaihdoin harjoitteluani vasta 2007 syksyllä kriterium SM-kisojen jälkeen. Olen todennut aikaisemminkin, että katsotaan miten kauan homma toimii.

Tämä mun käyttämä treenityylihän ei ole mun keksimä, tästä on internet pullollaan tarinaa. Minä vain päädyin uteliaisuuttani ja yllytettynä kokeilemaan, että mitä käy.

No katsotaan josko tänä kesänä pääsisin kokeilemaan kulkua jossain kyläkisaa isommassa tapahtumassa. Tiedä sitten miten kiistattomasti kisatulokset todistavat suuntaan tai toiseen. Kyllä minuakin kiinnostaa kokeilla, että putoanko jo kunniastartissa.

Ja mun allekirjoituksesta. Minä en ala allekirjoitustani vaihtamaan niin kauan kuin tällä foorumilla haistatellaan nimimerkkien takaa muuten asiallisessa keskustelussa. Jos tämä on merkki vähäisestä älykkyydestä, niin olkoon.


Et ole, koska mulla ei ole uskontoa. Ja sulla ei ole tietoa mun treeneistä, vain oletus, jotta mä jauhan loputonta pk:ta. Avautumiseni tuli vain koska olen kyllästynyt tohon sun tuputtamiseen.

Etkös muuten itsekin ole ajanut ne pk:t nuoresta pojasta lähtien, vuosien ajan? Ymmärtämättä miksi? Kuitenkin ajoit ne sopivassa iässä? Kasvatit sydämen iskutilavuutta, ja myöhemmin kovemmilla treeneillä vahvuutta?

Ja nyt sitten ajat asiaa aloittelijoille, jotta parempi vetää vaan lyhyttä ja kovaa alusta lähtien? Tehdään siitä pienestä sydämestä paksuseinäinen kierroskone. Noin niinkuin junttikielellä sanottuna.

Etkä sä mun tunteita ole loukannut, ei susta oo siihen...

Saat anteeksi, ei sulla multa kyllä ole mitään anteeksi pyydettävää.
Minä en ole olettanut sun treeneistä mitään enkä ole tuputtanut sulle mitään. Pidetäänpä mielessä, että miten tämä meidän kahden välinen keskustelu alkoikaan.



Mitä se peruskestävyys muuten tarkoittaa? Voiko sitä mitata? Mitä pitää tehdä peruskestävyyttä kehittääkseen ja mistä tietää, että peruskestävyys on kunnossa? Ja miten ton kilsan ~50/50 suhteen saa väännettyä niin, että 1km olisi pääosin anaerobista työtä?

PK:n jauhaminen on tosi tärkeää painonhallinnassa.Jankuttaminen samasta paskasta vuodesta toiseen on merkki älykkyydestä.

Olen myös yrittänyt pitää nämä mun juttuni pelkän kommentoinnin tasolla, ettei menisi tuputuksen puolelle, mutta ehkä en ole ollut riittävän tarkka ton kanssa. Jokainen treenaa kuten parhaaksi näkee ja tärkeintä on, että homma on hauskaa jotta motivaatiota piisaa pitkäjänteiseen ja säännölliseen kuntoiluun/harjoitteluun.

Ja olen ajanut määrää matalilla tehoilla. On tullut putattua Formentorin lenkkiä Malliksella ja muuta yleisesti tunnustettua touhua. Ei tosin niitä suomalaisten lajivalmentajien suosittelemia määriä, mutta kuitenkin. Toi ei vain taida olla se ainoa tie iskutilavuuden kasvattamiseen.

Kun on ollut puhetta aloittelijoiden treeneistä, niin kommentteihini tutustuneena olet varmasti huomannut, että olen kehottanut pysyttelemään pääosin matalan tehon touhuissa sen pari vuotta ja jos kuntoilu on aivan uusi juttu, niin pysyttelemään PK:n parissa vieläkin kauemmin. Aloittelija kehittyy kunhan tekee jotain säännöllisesti. Jos olet vain olettanut minun tehneen jotain tai olevan jotain mieltä, niin ei ehkä kannata kommentoida kovin kärkevään sävyyn. No katsotaan kuinka kauan jollain menee kaivaa jokin mun postaus missä en väännä asiaa riittävän paksusta rautalangasta.

Ja laktaattikynnyksen alapuolella tehdyt kymmeniä minuutteja kestävät vedot eivät ole kovia eivätkä lyhyitä, mutta riippuu tietty mihin vertaa.

PHI
27.02.2010, 20.34
Ja mun allekirjoituksesta. Minä en ala allekirjoitustani vaihtamaan niin kauan kuin tällä foorumilla haistatellaan nimimerkkien takaa muuten asiallisessa keskustelussa. Jos tämä on merkki vähäisestä älykkyydestä, niin olkoon.

Nimimerkkien takaa? Mun nimi on Petri Hietanen ja asun Espoon Kivenlahdessa.
Haistattelu? Missä minä haistattelin sinulle?

OJ
27.02.2010, 21.06
Mä en näistä jaksa jauhaa, mutta mikäli käsitin oikein, niin OJ ei ole menossa SM-kisaan? Sehän oli jonkun sortin tavoite ja näissä treenijutuissa oli myös asiaa sivuttu. Jotta valitulla linjalla pyörä kulkee ja SM:ssä se testataan.

On mun mielestä sääli jos viivalle ei lähdetä, siinä olisi mahdollisuus todistaa että puheille on katetta. Tämä ei todellakaan ole vinoilua, haluaisin aidosti sitä nähdä miten noilla treeneillä pyörä kulkee kun matkana on se ~200km.

Miten sen SM:n laita OJ:lla nyt on?

Mrk70: asia vaan on niinkin, että toisilla ei lahjat riitä vaikka ajaisivat 2000 tuntia, siinä ei hirveästi merkkaa treenimetodit.
Oli juu tavoite, mutta kun aloitin uuden duuni helmikuun alussa, niin en saa ottaa lomaa ensimmäisen 6kk aikana. Eli Kanadan mestaruuskisat ovat sitten tavoitteena. Kätevä tekosyy jättää SM-kisat väliin ja ajaa lyhkäsiä kyläkisoja täällä suunnalla;) Viikon päästä pääsen tsekkaamaan, että minkälaisella radalla toi kisa ajetaan.

Mä en ole ajanut ei-kyläkisoja 2005 Toukokuun jälkeen, eli johonkin pitää päästä vauhtia kokeilemaan.

OJ
27.02.2010, 21.08
Nimimerkkien takaa? Mun nimi on Petri Hietanen ja asun Espoon Kivenlahdessa.
Haistattelu? Missä minä haistattelin sinulle?
Kyllä mä sun nimen tiesin enkä suhun viitannut tolla haistattelulla. Taidanpa kuitenkin muokata tota allekirjoitusta.

PHI
27.02.2010, 21.10
SM-Tempo on 4.9, eli hyvin ehdit.
Edit: Aika mainio toi sun uusi allekirjoitus,siitä pojot. Warner Bros?

OJ
27.02.2010, 21.25
SM-Tempo on 4.9, eli hyvin ehdit.
Edit: Aika mainio toi sun uusi allekirjoitus,siitä pojot. Warner Bros?
No niinpä onkin. Ja seuraavana päivänä olisi vielä TDH. Tota vois kokeilla. Voisi ruuvata Bilteman lisätangon kiinni faijan maantiefillariin ja katsoa mitä tapahtuu:D

Mutta kuka lukeekaan mun juttuja harjoittelusta, niin älkää ottako mallia. Vähän sama kuin telkkarin ja videopelien kanssa.

Ohiampuja
27.02.2010, 22.09
Älkääs nyt, tälläiset treeni-keskustelut ovat ihan hyviä. Eikös näiden tarkoitus ole herättää ajatuksia ja hiukan ravistella omia luutuneita käsityksiä. Ja käsittääkseni sitä parasta ja ainutta oikeaa treeni-menetelmää ei ole vielä keksitty, vaikka aika kovasti sitä tutkitaan ja vieläpä korkealla tasolla. :)

Ei näissä henkilökohtaisuuksiin kannata mennä...

Olli-Pekka Manninen
27.02.2010, 23.08
Ja O-P:lle kanssa jotain: Et selvästikään tunne nimimerkkejä tässä keskustelussa joille ärhäkkäästi vastaat, etkä näiden kaverien taustaa ja saavuttamiaan tuloksia. Voisit yllättyä kuinka kovaa tyypit ovat painelleet omissa lajeissaan ja omilla harjoitusmetodeillaan (johon kuuluu myös pk:ta). Hupaisaa seurata vouhkaamistasi täältä sivusta. Sinäkin treenasit viime talvena sitten ihan turhaan niitä pk-lenkkejäsi, joita kerroit ajaneesi??

Tähän täytyy sanoa, että se ei taas ole minun vikani jos en tunne HkiNti81:stä tai jonkin muun preusohenkilön oikeaa identiteettiä. Tästä olen muistaakseni aikaisemminkin avautunut että aika hankala jutella kenenkään kanssa treenaamisesta ja järkevästä sellaisesta kun ei tiedä kavereitten saavutuksia, nimiä tai taustoja. Mutta jos joku tahtoo vaikka privana lähettää mulle heippa viestin jossa on henkilöllisyys aliaksen takana niin arvostaisin sitä tosi paljon. Joittenkin entisten seuratuttujen ja muiden nicit tiedän mutta suurin osa on kyllä aika arvailua. Yhdet kiekkokaupat paljasti yhden nicin aikoinaan ja sitä rataa.

Sitä paitsi minulle on eräs nainen kertonut, että miehen tulee olla itsevarma ja puolustaa omia näkemyksiään riippumatta siitä, sattuuko hän olemaan oikeassa vai väärässä.

Ja tähän väliin täytyy sanoa, että jos joku voittaa SM-mitalin aivan sama millä tavalla, niin silloin treenitulos on ollut oikea. Sitä mä tässä olen yrittänyt selittää, että jos vaikka aloittaa pyöräilyn vaikka 25 tai 35 v, tai sitten sen marathonin juoksemisen tai jonkun muun, niin on muitakin tapoja kuin...bläp pläp pläääp

Niin mitä tulee pk-lenkkeihin. Katsoin viime rasitustestien tuloksista että vk:n alaraja on 141. Lokakuun 5. päivän jälkeen on ajettu 63 lenkkiä. Näistä 29 harjoituksen keskisyke on ollut enemmän kuin tuo 141. Yli 136 keskarin harjoituksia on 54. Tuo 63 pitää sisällään muutaman palauttavan lenkin ja yhden lenkin jonka keskeytin kokonaan koska huomasin olevani niinkusta hieman sairas. Jokaisen lenkin alussa ja lopussa on ollut enemmän tai vähemmän hiljainen alku- sekä loppuveryttely pituudeltaan yleensä about 4 - 5 kilsaa jolloin mittari on jo päällä mutta ajetaan varsin hiljaista vauhtia. Tässä olen livennyt aikaisemmasta periaatteesta että laitan mittarin päälle vasta kun harjoitusta varsinaisesti alkaa mutta koska en jaksa alkaa tekemään erillisiä kirjanpitoja aivan kaikesta niin ei huvita. Elikkäs voidaan melkein olettaa, että suurin osa harjoituksista on enemmän tai vähemmän ei-pk lenkkejä vaikka pituutta niillä on ollut sen verran, että niitä voisi "pk-lenkeiksi" sanoa ja muutenkaan ajo ei koskaan ole ollut sitä että ajetaan tasaiseen. Pääsääntönä on että teen varsin pitkiä vk-alueella olevia vetoja joiden välissä sitten on hieman rauhallisempi jakso jona aikana yleensä säädän satulaa tai klosseja tai muuten vaan hohhailen suhteellisen hiljaa eli se on pitkää intervallia kaikki.

OJ
28.02.2010, 16.55
Tossa kun kattelee omia treenejä, niin 50% fillarilla vietetystä ajasta on tullut ajettua L1 ja L2 alueilla, eli alle 230 watin tehoilla. Suksiessa koitan sitten tehdä L3 tason vauhtileikittelytyyppistä lenkkiä ja keskisyke pyörii 145-155 välillä. Eli tällaisella anti-pk nilkkinä tota kevyempää työtä kertyy kuitenkin jonkin verran. Tai toi L3 lienee sitä "harmaata aluetta", jolla ei saisi liikkua lainkaan, tai jotkut laajentaa ton kaikeksi PK:n ja kynnyksen väliseksi.

Oatmeal Stout
28.02.2010, 17.40
Mutta jotta kilsan kuskin olisi mahdollista saada vietyä onnistuneesti läpi kaikki treenit, joiden avulla suorituskykyä saadaan nostettua ennen varsinaista piikkivaihetta, ja palautuakin niistä, tarvitaan aerobista kestävyyttä. PK:ta ei siis tehdä suoranaisesti sen kisasuorituksen takia, mutta harjoittelun, sen kestämisen ja siitä palautumisen.
Teet vain vaikeaksi itsellesi kovaa treenaamisen ilman peruskuntoa ei tartte tehdä paljon mitään ja treenaa kuitenkin riskirajoilla :)

erkkk
01.03.2010, 02.42
Kato täällähän keskustellaan.

Tuossa harjoitusmetodien vertailussa kannattaa pitää mielessä minkä tason ja taustan omaavien ihmisten treenejä vertaa. Tyypillä jolla tulee kisakaudella 100 starttia vuodessa saattaa olla talvella hieman poikkeava harjoitusohjelma pariin kisaan tähtäävään tempojantteriin nähden. Vielä kun aletaan vertaamaan aikuisia kilpaurheilijoita, joilla saattaa olla 10 000+ tuntia treeniä alla aloitteleviin ja soveltamaan samoja metodeja eli suoraan tehoharjoitteluun, niin varmasti tuloskin on sama, eikös vaan :D

Kun treenaukseen käytettävisä oleva aika on rajattua niin kannattaa mennä suht kovaa. Jos aikaa on rajattomasti niin kyllä fillarin päällä kannattaa käyttää aikaa ja samalla pudottaa suhteessa tehoja. Jos pohjat on tehty niin silloin tilanne on hieman eri. Entinen kovakuntoinen jannu tulee kisakireäksi suunnilleen sillä että pudottaa painoa 10-20 kiloa ja sotkee kuukauden-pari auringossa, tappaen itsensä pari kertaa ennen kisoja. Jälkimmäisellä metodilla se seinä tulee kuitenkin niin nopeasti vastaan että kannattaa pitää se kisakausi muutamassa kilpailussa...

Norjassa oli kohtalainen hiihtäjä, Alsgaard joka muistaakseni treenas 450 tuntia vuodessa, ainakin jonkin ilmoituksen mukaan. Nykyisellä suomen talvijoukkueella saa tahkota aika monet kisat että saa kasaan yhtä monta olympiakultaa mitä kaverilla on. Viimeisistä kaksista ei ole yhtään ja hiihtäjätkin treenaa vuodessa saman mitä tuo kahdessa... :D

Hyvää keskustelua! :)

OJ
02.03.2010, 04.55
Kato täällähän keskustellaan.

Tuossa harjoitusmetodien vertailussa kannattaa pitää mielessä minkä tason ja taustan omaavien ihmisten treenejä vertaa. Tyypillä jolla tulee kisakaudella 100 starttia vuodessa saattaa olla talvella hieman poikkeava harjoitusohjelma pariin kisaan tähtäävään tempojantteriin nähden. Vielä kun aletaan vertaamaan aikuisia kilpaurheilijoita, joilla saattaa olla 10 000+ tuntia treeniä alla aloitteleviin ja soveltamaan samoja metodeja eli suoraan tehoharjoitteluun, niin varmasti tuloskin on sama, eikös vaan :D

Kun treenaukseen käytettävisä oleva aika on rajattua niin kannattaa mennä suht kovaa. Jos aikaa on rajattomasti niin kyllä fillarin päällä kannattaa käyttää aikaa ja samalla pudottaa suhteessa tehoja. Jos pohjat on tehty niin silloin tilanne on hieman eri. Entinen kovakuntoinen jannu tulee kisakireäksi suunnilleen sillä että pudottaa painoa 10-20 kiloa ja sotkee kuukauden-pari auringossa, tappaen itsensä pari kertaa ennen kisoja. Jälkimmäisellä metodilla se seinä tulee kuitenkin niin nopeasti vastaan että kannattaa pitää se kisakausi muutamassa kilpailussa...

Norjassa oli kohtalainen hiihtäjä, Alsgaard joka muistaakseni treenas 450 tuntia vuodessa, ainakin jonkin ilmoituksen mukaan. Nykyisellä suomen talvijoukkueella saa tahkota aika monet kisat että saa kasaan yhtä monta olympiakultaa mitä kaverilla on. Viimeisistä kaksista ei ole yhtään ja hiihtäjätkin treenaa vuodessa saman mitä tuo kahdessa... :D

Hyvää keskustelua! :)
No toivottavasti yksikään aloittelija ei ole kopioimassa mitään tehotreenejä ohjelmaansa. Ainakin vuosi menee aika jyrkkää kehityskäyrää kunhan ajelee säännöllisesti tehoista riippumatta. Mitä pienemmällä duunilla selviää, niin sen parempi, paitsi jos oikein kovasti tykkää viettää kaiken vapaa-ajan fillarin selässä ja sitä vapaa-aikaa on paljon.

Toki jos aikaa on rajattomasti, niin voi lisätä määrää. Esimerkiksi 2 x 20min sijaan voi ajaa 3-4 x 20min VK-treenejä :D Tai sitten voi ajaa 5 tunnin porukkalenkin 32km/h keskarilla. Paino sanalla voi, mutta eri asia on, että kannattaako tai onko hyötyä.

Kyläkisoja kyllä ajelee huhtikuulta marraskuuhun saakka vähemmilläkin tunneilla, mutta toisaalta kyläkisoissa ei tarvitse ajaa niin hirvittävän kovaa, että tehoja tarvitsisi kovin kummoisesti lintata. Ja voi tietty pohtia, että miksi sillä entisellä kovakuntoisella tulee seinä vastaan ja minkälaisissa tilanteissa.

Niin mitähän mä tässä koitan ajaa takaa. Ehkä sitä, että jos olet tehnyt sitä treeniä jokusen vuoden ohjelman X mukaan, mutta joudut edelleenkin käymään normaaleissa päivätöissä, niin mikset kokeilisi jotain muuta systeemiä? Ehkä se pyörä ei kulje yhtään kovempaa, mutta jää siinä treenin ohella aikaa muullekin elämälle vähän enemmän.

Hippohip
02.03.2010, 10.25
Hyviä vinkkejä kautta linjan.

Useamman vuoden laiskottelun jälkeen urheiluun on tullut vähän puhtia. Uusia lajeja ovat pyöräily, uinti ja kahvakuula. Aloitin joululta ja hyvin on mennyt. Kaikkki päivät ja määrät eivät ole "sitovia" juurikin motivaation kannalta ja tehot/tunnit tehdään tuntemuksen mukaan. Ainoana tavoitteena olen pitänyt yli neljä tuntia urheilu viikossa palauttavat treenit mukaanlukien. Tyyppisesti kaksi lepopäivää viikossa on näyttänyt tulevan. Osa reenistä siis palauttavia. Tunteja kertyy tyypillisesti viikossa karvan alle viisi. Muutamaa harjoitusta lukuunottamatta kaikki harjoitteet voivat vaihtaa paikkaa viikon sisällä. Suurin haaste on -jälkikasvun takia- arkena kohtuu myöhäiset aloittamisajankohdat harjoitteille. Niihinkin jo tottunut.

Kesällä ensikertalaiselle tavoitteena Tahko sekä TDH. Lumen sulaessa ohjelmaan enemmän pyöräilyä maastossa ja muiden tiellä. Tehoja kasvatan kesää kohden jos roppa ottaa sitä vastaan. Kestoa vain hieman.

Esimerkki kovasta viikosta talvella (ti, to tai la lepo/palauttava treeni)
Ma - vapaaauintia kilsa ja päälle aina puoleentoista asti (jouluna vielä 200m teki tiukkaa)
Ti - vastuksella tempo/intevalli pyöräily + päälle kuntopiiri (leuka, vatsa, punnerrus ja kahvakuula)
ke - täysillä juosten 40 min + lämpö ja jäähdettely
To -(kts ti)
Pe - sisäfutis
La - sulkkis / kuntopiiri / vastus
Su - pitkälenkki juosten (väh. 1h20min)

viskaali
04.03.2010, 15.46
Näin v.1937. Pyörä otetaan maaliskuussa harjoituksiin mukaan, pystyy sillä ajamaan tai ei...
http://is.pinkbike.com/p4pb4673990/p4pb4673990.jpg (javascript:history.go(-1))

http://is.pinkbike.com/p4pb4673994/p4pb4673994.jpg (javascript:history.go(-1))

että näin...

Olli-Pekka Manninen
04.03.2010, 15.53
Kyllä juuri näin. Tässä on asennetta.

equilibrium
05.03.2010, 09.06
Mannerheimintie näyttää ikkunasta katsottuna jo lähes sulalta. Mullakin on pyörä mukana. Jos parvekkeelle saisi lämppärin, voisin jopa laittaa fillarin jo ulkotiloihin. Onneksi olohuoneessa paistaa aurinko ja chili kukkii. :)

Hoobee
05.03.2010, 10.02
Kattelin jo vähän,että tarviiko tässä jo huolestua,mutta yläreunan teksti kevensi mieltä huomattavasti:"yleiset harjoitusohjeet nuorille kilpapyöräilijöille",eli turhaan säikähdin...heh;)

lynxlynx
15.03.2010, 20.26
Mielenkiintoista..

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/miten-vahemmalla-kuntoharjoittelulla-saa-enemman-tuloksia

Pekka L
15.03.2010, 20.56
Mielenkiintoista..

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/miten-vahemmalla-kuntoharjoittelulla-saa-enemman-tuloksia

Tosi mielenkiintoista. Googleen vaan Hiit training ja sieltä niitä artikkeleja putkahtaa ns. riittävästi. Yhteistä tutkimuksille on se, että ne on tehty taviksille, harjoittelemattomille ihmisille. Joihin taasen puree mikä tahansa treeni.

Deve
15.03.2010, 21.03
Tosi mielenkiintoista. Googleen vaan Hiit training ja sieltä niitä artikkeleja putkahtaa ns. riittävästi. Yhteistä tutkimuksille on se, että ne on tehty taviksille, harjoittelemattomille ihmisille. Joihin taasen puree mikä tahansa treeni.
Niin ja kovakuntoseen huippu-urheilijaan puree ainoastaan pitkä pk-treeni.

Markku Silvenius
15.03.2010, 21.05
Joo..miten tässä nyt näin käy että jo 45-vuotiaanakin alkaa tulemaan vanhat asiat 'uusina' :p Kun on tarpeeksi alhaalla, niin mikä tahansa ärsyke parantaa kuntoa.

Nopeesti kuntoon..Pikakänni..Mikä on halpa ja menee nopeesti päähän? = muovikassi.

Onko mitään parempaa kuin 170-200 km lenkki hyvällä asfaltilla kauniilla ilmalla?

Mrk70
15.03.2010, 21.15
http://www.harjoittelu.net/hiit_parantaa_seka_anaerobista_etta_aerobista_kest avyytta.html (http://www.harjoittelu.net/hiit_parantaa_seka_anaerobista_etta_aerobista_kest avyytta.html)

Toivottomasti tää ei mee taas tähän pk-uskovaiset versus tehomiehet väittelyks, mutta ainakin tuo tutkimus on tehty jo ennestään hyväkuntoisille. Ja muista Pekka L että noissa monissa tutkimuksissa on tuo verrokkiryhmä joka tekee sitä kuuluisaa pk:ta sen 10 h per viikko. Tietenkään tollanen pelkkä HIIT-treeni ei pitemmän päälle tuo parasta mahdollista tulosta, mutta 6 viikkoa on jo aika pitkä aika. Joittenkin mielestä tällä palstalla on ilmeisesti suuri vääryys ja kohtuuttomuus että puolentoista tunnin harjoittelulla voi saavuttaa saman kunnon kuin 10 tunnin viikottaisella harjoittelulla. No eipä siinä mitään, jokainen harjoittelee ja kuluttaa aikansa niinkuin parhaaksi katsoo.

rstone75
15.03.2010, 21.31
Hiphei, taas on tehty nollatutkimusta. Eikös kuusi viikkoa ole juuri se aika, jolla anaerobispainotteisella treenillä saa anatason viritettyä huippuunsa. Pidemmän päälle kehitys voi olla hankalaa.

Ja tuskin oikeassa maailmassa hyväkuntoinen treenaa vain ja ainoastaan 10h viikossa pk:ta...

Ei toi tutkimus siis oikeasti paljastanut yhtään mitään.


http://www.harjoittelu.net/hiit_parantaa_seka_anaerobista_etta_aerobista_kest avyytta.html (http://www.harjoittelu.net/hiit_parantaa_seka_anaerobista_etta_aerobista_kest avyytta.html)

Toivottomasti tää ei mee taas tähän pk-uskovaiset versus tehomiehet väittelyks, mutta ainakin tuo tutkimus on tehty jo ennestään hyväkuntoisille. Ja muista Pekka L että noissa monissa tutkimuksissa on tuo verrokkiryhmä joka tekee sitä kuuluisaa pk:ta sen 10 h per viikko. Tietenkään tollanen pelkkä HIIT-treeni ei pitemmän päälle tuo parasta mahdollista tulosta, mutta 6 viikkoa on jo aika pitkä aika. Joittenkin mielestä tällä palstalla on ilmeisesti suuri vääryys ja kohtuuttomuus että puolentoista tunnin harjoittelulla voi saavuttaa saman kunnon kuin 10 tunnin viikottaisella harjoittelulla. No eipä siinä mitään, jokainen harjoittelee ja kuluttaa aikansa niinkuin parhaaksi katsoo.

Pekka L
15.03.2010, 21.37
Ja muista Pekka L että noissa monissa tutkimuksissa on tuo verrokkiryhmä joka tekee sitä kuuluisaa pk:ta sen 10 h per viikko.

Juu, mutta mä en tee. Oon niin tyhmä että tein lauantaina viimeksi 3x15min kovat vedot lähellä ana-kynnystä ja vielä kuvittelin että se olisi jotenkin fiksumpi treeni tässä vaiheessa kuin vaikkapa 12x1min täpöillä.

Mrk70
15.03.2010, 21.46
Juu, mutta mä en tee. Oon niin tyhmä että tein lauantaina viimeksi 3x15min kovat vedot lähellä ana-kynnystä ja vielä kuvittelin että se olisi jotenkin fiksumpi treeni tässä vaiheessa kuin vaikkapa 12x1min täpöillä.

Kehtasitkin!!!! Kyllä sut suohon pitäis sotkea tosta hyvästä.

Cycledrophis
15.03.2010, 22.11
Tässä on kovasti keskusteltu PK:sta ja yhteisymmärrystä ei taida tulla eikä olla. Ainoa ymmärrys itselleni jäi, että jonkinmoinen per(u)skestävyys kyllä pitää olla jonka päälle rakentaa. Mutta se maksimaalinen hapenottokyky kumminkin trimmataan kovilla treeneillä. Millaisia treenejä teette? Itse en oikein pysty polkupyörällä kovia treenejä vetämään, kun syke vain ei suostu nousemaan, vaikka jalat ja pää on ihan loppu. Juostessa on nuorempana tullut tehtyä tonnin kiihtyviä vetoja esim5x1km, mäkivetoja ja tunnin kestojuoksu täpöillä so kynnyksellä. Pyöräilyssä on tuo turvallisuuspulmakin jos vetää tunnin täysillä on loppumatkasta niin hämärän rajamailla, etteii välttämättä pysy pystyssä.
Jari

Pekka L
15.03.2010, 23.03
Mun mielestä ajattelussa kannattaa lähteä siitä, että harjoittelemalla elimistöön on vaikeaa ellei mahdotonta saada pysyviä muutoksia aikaan. Toki joku sydämen koon muutos ei ihan heti takaisin pienene, mutta noin yleisesti ottaen harjoitusvaikutukset on enemmän tai vähemmän katoavaisia. Toiset nopeammin kuin toiset.
Sen vuoksi kaikenlaista harjoittelua tarvitaan, täällä on ihan liikaa kärjistetty asioita. Jos jonkun mielestä pk:ta tarvitaan, niin tehouskovaisen mielestä ne ei sitten muuta teekkään. Ei näin.

Harjoittelussa on kyse elimistön sopeuttamisesta. Jos kisa kestää 3-4h, ei parasta suoritusta voi ikinä tulla jos kroppaa ei ole liikutettu sitä neljää tuntia aina silloin tällöin. Elimistön pitää olla tottunut siihenkin. Siinä ei pelkästään tunnin FTP (vai mikä se oli) paina jos hermolihasjärjestelmä sippaa eikä käskyt kinttuihin mene perille ilman tahdonvoimaa.

Ihan hauska (ääri) esimerkki oli tuossa Porin SM-kisassa kun 14km lenkkiä kiersivät. Kisaa oli ajettu pari tuntia, 84km, niin siinä vaiheessa Pro-kuskit laittoi vähän pökköä pesään. Kierroksen keskari 46. Kummasti se porukka hajosi, vaikka varmaan lähes joka jamppa sen 46 olisi ajanut porukassa ekalla tai tokalla kierroksella. Taisi toiset olla jo väsyneempiä kuin toiset.

rhubarb
15.03.2010, 23.27
Harjoittelussa on kyse elimistön sopeuttamisesta. Jos kisa kestää 3-4h, ei parasta suoritusta voi ikinä tulla jos kroppaa ei ole liikutettu sitä neljää tuntia aina silloin tällöin.

En väitä vastaan etteikö PK olisi kaikille tärkeää; linkitin kuitenkin tuossa joku aika sitten tutkimusta jonka mukaan lyhyet tehointervallit lisäävät myös kestävyyttä. Toisinpäinhän ei vastaavasti toimi, joten siinä mielessä oletettavasti parempi lähtökohta olisi painottaa tehopuolta ja tehdä sen lisäksi pitempi PK-lenkki kerran-pari viikossa.

Loppujen lopuksi tietysti kaikki riippuu siitä mitä itse haluaa. Ihan alkuun on varmaan parempi tehdä mieluummin pitkää kevyttä mutta ei siihen homma kariudu että välillä sprinttailee jne. Tai sitten ei.

Itse kun tuossa aloittelin oli alun harhailujen jälkeen ideana se, että ensin kasvatin peruskuntoa siihen että pystyi ajamaan sen nelisen tuntia putkeen vaikkakin hitaasti. Mukaan sopi kyllä vähän rankempiakin treenejä. Tuon jälkeen on sitten tullut keskityttyä enemmän tehoon, mutta kyllä noita pidempiä lenkkejäkin vielä tuntuu jaksavan ilman sen kummempaa.

Hoobee
16.03.2010, 09.23
Puolentoista tunnin harjoittelulla saman kuin 10h viikottaisella harjoittelulla...?hhmmm...joku tossa mättää..

timoe
16.03.2010, 10.03
Lyhytkestoiset mutta kovatehoiset intervalliharjoitukset voivat tuottaa samankaltaisia fysiologisia harjoitusvaikutuksia kuin kestävyyslajit. Journal of Physiologyssa julkaistussa tutkimuksessa (http://jp.physoc.org/content/588/6/1011.abstract) kuusi intervalliharjoituskertaa kahdessa viikossa lisäsi tutkittavien suorituskykyä sekä lihasten mitokondrioiden biogeneesiä.
Tutkittavat polkivat kuntopyörää kolmesti viikossa 20–29 minuuttia kerrallaan. Kukin harjoittelujakso sisälsi 8–12 yhden minuutin pituista täydellä teholla poljettua intervallia, joiden välillä oli reilun minuutin mittainen lepojakso. Koska lihasten hapenottokyky on yhteydessä niiden insuliiniherkkyyteen ja lihasten mitokondriot ovat keskeisiä myös koko kehon aineenvaihdunnan säätelyssä, tutkijat uskovat lyhytkestoisilla intervalliharjoituksilla olevan tärkeitä terveysvaikutuksia.

http://jp.physoc.org/content/588/6/1011.full.pdf+html

wannabe kuntoilijana inhoan intervalleja itse, kun ei voimat ja tahto riitä.
toinen juttu on se, että jos harjoittelee jotakin sellaista liikuntatapahtumaa varten, jossa pääasiallinen energiantuotto on rasvan poltto, niin pk sitten.

Northug on kaikessa hyvä. 50km kovaa ja sitten repivä maaninen rutistus.

--+MM+--
16.03.2010, 10.13
Näinhän se on että kolmesti viikossa puolen tunnin seteissä pystyy tekemään ihan mitä vaan ja varmasti terveysvaikutuksetkin on postiviivisia. Palautuakkin ehtii mukavasti.

Yksipuolinen harjoittelu ei vaan ole kehittävää pitkällä tarkastelujaksolla oli sitten tavoite mikä tahansa.

µ

Hoobee
16.03.2010, 10.25
En ole kokeillu,mutta epäilempä että aika nopeasti tulee ns.seinä pystyyn tolla systeemillä(3xvko,12x1min.max)...ja Northugin kanssa tolla tuskin on mitään tekemistä...Muistelen että aikoinaan noita systeemejä mainostettin esim.bodareille yms.saliharjoittelijoille,jotka halus korvata pitkä aerobiset harjoitteet noilla intervalleilla ikäänkuin"oikotietä"esim.rasvanpoltto/peruskuntoharjoitteena.Ei siis minkään reenin perustana,vaan yhtenä osana...

timoe
16.03.2010, 10.35
Huhupuheena olen kuullut että Norjalainen hiihtovalmennussysteemi on seuraava:

Paljon pk-ta ja sitten lisäksi joku määrä erittäin kovaa vk/mk treeniä päälle, ja ei tuskin mitään siltä väliltä käytännössä???

liikuntasuorituksen kesto tietysti on eri 50km hiihdossa ja 200km pyöräilyssä, eikä niitä voi verrata. Syy miksi pistin ton linkin oli se että yllätti tuollainen tulos, että muka moinen voisi kehittää kestävyysominaisuksia! Ei se takuulla yksinään tuollainen johda miihinkään tietenkään...mielenkiintoinen tulos siis,
en yritä neuvoa ketään ei ole pätevyyttä siihen.

Hoobee
16.03.2010, 11.04
Eipä sitä"pyörää pidä lähteä keksimään uudelleen"...kyllä tuo Norskienkin(menestyksellisesti)käyttämä systeemi on aina toiminu,niin miks ei toimis nykyisinkin...oli sitten kyse pyöräilystä,hiihdosta,tai juoksusta...

Pekka L
16.03.2010, 12.47
Björgen on kertonut lisänneensä harjoittelua viime kaudesta:eek: Aika hyvin kulki Canadan päässä noin keskimäärin, vaikka järkevämpi olis vetänyt täsmäharjoitteluna pelkkiä kovia vetoja vaan:D

leecher
16.03.2010, 14.25
Björgen on kertonut lisänneensä harjoittelua viime kaudesta:eek: Aika hyvin kulki Canadan päässä noin keskimäärin, vaikka järkevämpi olis vetänyt täsmäharjoitteluna pelkkiä kovia vetoja vaan:D
Lueskelin tuosta Björgenin harjoittelusta netistä. Vetää pirun kovaa punttitreeniä myöskin. Pelkkä lajiharjoittelu kun ei hiihdossa riitä. Tarvitaan vähän enemmän jerkkua, kuin pyörän kanssa rullailessa.
http://gfx.aftonbladet-cdn.se/multimedia/archive/00188/SPORT-20s40marit-st_188116w.jpg
http://www.vg.no/bilder/bildarkiv/1108618772.60086.jpg

xtrainer80
16.03.2010, 14.40
Björgenillä on voimaa ja lihasta kyllä, 168 cm ja 64 kg, ottaen huomioon rasvaprosentin joka noista kuvista päätellen aika pieni.

Mrk70
16.03.2010, 15.19
Björgen on kertonut lisänneensä harjoittelua viime kaudesta:eek: Aika hyvin kulki Canadan päässä noin keskimäärin, vaikka järkevämpi olis vetänyt täsmäharjoitteluna pelkkiä kovia vetoja vaan:D

Saattaahan se Maaritti olla lisännyt niitten kovienkin vetojen määrää, mistäs sitä tietää. Ja tällä palstalla kyllä menee aina vähän kärjistetyksi ja äärimmäisyyksiin nämä mielipiteet. Eihän se välttämättä tarkoita että PK tai suuret treenimäärät olisivat saatanasta jos kannattaa tehopohjaista harjoittelua, tai että vastaavasti PK-miesten mielestä kaikenlainen tehoharjoittelu olisi kiellettyä.

Olli-Pekka Manninen
16.03.2010, 15.23
http://gfx.aftonbladet-cdn.se/multimedia/archive/00188/SPORT-20s40marit-st_188116w.jpg
http://www.vg.no/bilder/bildarkiv/1108618772.60086.jpg

Onpas siinä hyvännäköinen mies.

leecher
16.03.2010, 16.22
Saattaahan se Maaritti olla lisännyt niitten kovienkin vetojen määrää, mistäs sitä tietää. Ja tällä palstalla kyllä menee aina vähän kärjistetyksi ja äärimmäisyyksiin nämä mielipiteet. Eihän se välttämättä tarkoita että PK tai suuret treenimäärät olisivat saatanasta jos kannattaa tehopohjaista harjoittelua, tai että vastaavasti PK-miesten mielestä kaikenlainen tehoharjoittelu olisi kiellettyä.
Niin, täällä on myös unohdettu ehkä sekin väittelyn tiimellyksessä, että jokaisella on hieman erilainen vaste treenille. Minkälainen treeni sopii toiselle, ei välttämättä anna samaa vastetta toisella urheilijalla.

Pekka L
16.03.2010, 16.45
Noista Maritin kuvista tuli mieleen toinen väittelyn aihe, tarviiko kestävyylajissa voimaa.
Että milläs kilomäärällä se luistelu- tai pertsapotku tehdään, entäs sauvatyöntö... ei suurella, ei.

Ei oo muuten Aikkukaan ihan teepussinnaru. Eikä Justyna.

Edit:
http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/linnan_juhlat/linnan_juhlat_2009/849969.jpg

leecher
16.03.2010, 17.18
Noista Maritin kuvista tuli mieleen toinen väittelyn aihe, tarviiko kestävyylajissa voimaa.
Että milläs kilomäärällä se luistelu- tai pertsapotku tehdään, entäs sauvatyöntö... ei suurella, ei.

Ei oo muuten Aikkukaan ihan teepussinnaru. Eikä Justyna.

Edit:
http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/linnan_juhlat/linnan_juhlat_2009/849969.jpg
Kyllähän tuo Maaritin eteneminen nousuissa ja loppukireissä oli muille yksinkertaisesti liikaa. Hartsa totesi aikoinaan, että silloin hiihtäjällä on yläkropan voima/ kestävyysuhde kohdillaan kun jaksaa työntää penkistä 60 toistoa 50% omasta painostaan. Samoin Hartsa totesi, että hiihtäjien tulisi treenata jalkakyykkyä ja reilusti. Yksittäisenä liikkeenä paras liike jaloille ja tukilihaksille.

Hoobee
16.03.2010, 17.40
Aika harva taitaa nykyisistä,varsinkaan tempokuskeista enää voimanhankinnassa ihan pelkkään lajiharjoitteluun luottaa...kyllä se"jerkku"aika isoa osaa näyttelee"pyörän kanssa rullaillessakin"vai mitä mieltä ootte esim.näilläkin sivuilla mainituista esim.Kanasen keskiwateista(olikohan 419/10km) tuolla messukeskuksessa hiljattain...

--+MM+--
16.03.2010, 19.15
Noista Maritin kuvista tuli mieleen toinen väittelyn aihe, tarviiko kestävyylajissa voimaa.


Taitaa olla f-foorumi ainoa paikka jossa asiasta ollaan kahta mieltä.

µ

lynxlynx
16.03.2010, 19.16
Taitaa olla f-foorumi ainoa paikka jossa asiasta ollaan kahta mieltä.

µ
Niin, täysin samaa mieltä :D

rhubarb
16.03.2010, 19.23
Niin, täysin samaa mieltä :D

Eri mieltä että ollaan kahta mieltä.

Deve
16.03.2010, 19.50
Ei tarvii tehdä voimaa eikä pk:ta, keskittyy mielummin kaljanjuontiin niin pyöräkin kulkee.

http://b9.ac-images.myspacecdn.com/01373/91/83/1373443819_m.jpg

leecher
16.03.2010, 19.54
Ei tarvii tehdä voimaa eikä pk:ta, keskittyy mielummin kaljanjuontiin niin pyöräkin kulkee.

http://b9.ac-images.myspacecdn.com/01373/91/83/1373443819_m.jpg
Juu ei, tähän on tultu...
http://storage.msn.com/x1pX43kt4W_t1mffuOa6JScDTd2fSQW75oT0OP4l7RBgKI4Lrk EMPscnOx4SFx0GsGDKm5BUtBK4luPMW_RB2F67K8tfORsAyZZ1 BeixiPQ44zOxCjcbubYxtnb-1cqB7PhWmb7M_EkuTwOEiOgTeB9og

Johan Moraal
16.03.2010, 20.27
Onpas siinä hyvännäköinen mies.

:eek:

http://img.nrk.no/img/455031.jpeg

Hoobee
16.03.2010, 20.34
Siinä on pikkasen samaa näköä,tässä Maaritissa,kun aikoinaan oli tämä"Jarmo",jos joku muistaa...?Oliko Tsekkiläinen juoksija,vai mikä se oli..?

ar
17.03.2010, 00.45
Siinä on pikkasen samaa näköä,tässä Maaritissa,kun aikoinaan oli tämä"Jarmo",jos joku muistaa...?Oliko Tsekkiläinen juoksija,vai mikä se oli..?

http://www.sporting-heroes.net/athletics-heroes/displayhero.asp?HeroID=9101

Supermario
17.03.2010, 01.04
Sen verran on pakko tarttua tohon muotoseikkaan, että paras harjoittelumuoto riippuu varmaan aika paljon siitä, mitä lajia harrastaa. Mun mielestä pyöräilijälle ehdottomasti paras harjoitusmuoto on pyöräily. Harjoitusmenetelmiäkin on jos jonkinlaisia ja kokeilemalla yleensä löytää itselleen sopivimmat.

Ja jos italialaisilta kysytään, niin ei niitä muita harjoitusmuotoja olekaan :D

Pekka L
17.03.2010, 14.02
Siinä on pikkasen samaa näköä,tässä Maaritissa,kun aikoinaan oli tämä"Jarmo",jos joku muistaa...?Oliko Tsekkiläinen juoksija,vai mikä se oli..?

Juu suomalaiset kutsui Jarmoksi. Mutta ei tsekit itse yhtään huonompia olleet, he kutsuivat tuota nimellä Jaromir:D
Meidän duunipaikan tsekkitaustainen päällikkö (isä tsekki) kertoi...

Hoobee
17.03.2010, 14.09
No nythän tän Björgenin vois ristiä vaikka Martiksi...on kyllä tossa niin komean nuorenmiehen näkönen;)

OJ
17.03.2010, 20.46
Noita 8-12 x 1min / 1min palautus treenejä kun miettii, niin ei kyllä ensimmäisen vedon jälkeen kovin anaerobisella alueella liikuta. Edes minä en jaksa uskoa, että 90min viikottaisella treenillä kuitenkaan kovin paljon juhlita. Joka toinen päivä 60-90min saattaa tuoda tulosta.

Ja tosta Porin SM-kisojen esimerkistä. Tokkopa siellä taaksepäin rynkytettiin kahden tunnin ajon jälkeen sen takia, että ei ollut riittävästi Neljä-viisituntisia jaloissa. Tai varmasti osa oli viivalla ilman kovin kummoista treeniä.

--+MM+--
17.03.2010, 23.20
Olenko kovin väärässä, mutta olen saanut kuvan että hiihdossa väännetään pidempiä VK harjoituksia ja pyöräilyssä suositaan monta kertaa toistettavia vetoja ?

Kertokaan ihmeessä lisää asiasta?

µ

Johan Moraal
17.03.2010, 23.22
Tuolla ylhäällä, timoe:n laittamassa jutussa, on ilmeisesti kyseessa taas sellainen tutkimus, jossa koehenkilöt eivä ole varsinaisia säännöllisesti treenavia. Tässä tapauksessa taitaavat harrastaa 2-3 kertaa viikossa jotain harrasteliikuntaa, mikä nyt voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Kyllä se varmaan niin on, että jos laittaa ihmistä harjoittelemaan säännöllisesti, niin se kehittää aina jotakin. Noista lyhyistä ja kovista intervallista tulee vaan mieleen, että joskus luin kuin joku säännöllisesti harjoitteleva tyyppi kokeili jotain vastaavia intervalleja, ja miten ne vaikuttivat hänen kynnystehoon. Selvisi että se hänen kynnysteho siinä hommassa huononi. Mistä lie johtune. Hän itse taisi arvioida, että kovissa maksimivedoissa käytetään sen verran eri lihassoluja, että siinä ei ole paljon hyötyä jokun tunnin tehon kannalta. Ja onhan se niin, että viikossa mahtuu vaan tietty määrää laatutreeniä, ja jos se keskittyy johonkin alueeseen, se on jostain pois, tässä tapauksessa varmaan kynnystehon harjoituksissa, koska kyllä na maksimivedot vaativat omat palautusajat.
Samat testit teki muuten hänen veljensä, joka oli käytännössä harjoittelematon, ja hänen tulokset paranivat kyllä. Varmaan sen takia että lähti edes ajamaan.

Oma vanha sydämeni ei hirveesti tykkää näistä lyhyistä maksimihommeleista, huomaan että jossain välissä syke menee jo punaiseksi kun näen pyöräliiterin oven. Mieluummin ajan niitä 20-30 minuutin vetoja. Minusta se suojaa myös aika hyvin ylikunnosta, kun nämä ovat sen verran raskaita, että niitä en jaksa liikaa tehdä. Lihaskestävyyttähän näillä paljolti harjoitellaan, ja jossain välissä ne jalat vaan ei enää jaksa. Myös henkisesti ne ovat sen verran kuormittavia että en niitä helposti liikaa tee ainakaan.
Itse nin kompleetisena maallikkona käytän periaatteena, että vedon alussa tuntuu hieman liian helpolta ja 10 minuutin jälkeen koko homma rupeaa jo kunnolla ituttamaan.

rhubarb
17.03.2010, 23.28
Tuolla ylhäällä, timoe:n laittamassa jutussa, on ilmeisesti kyseessa taas sellainen tutkimus, jossa koehenkilöt eivä ole varsinaisia säännöllisesti treenavia.

Aloitin tosiaan jokin aika sitten säikeen tämän artikkelin pohjalta: http://www.drmirkin.com/public/ezine112909.html. Koehenkilöinä kilpatason juoksijoita.

.jon
17.03.2010, 23.41
Uskon että vaihtelu on parasta. Treeniviikkoon mahtuu lepoa, palauttavaa lenkkiä, pitkää pk-lenkkiä, lyhyempää tempoilua, 100% 2min30s intervallit ja 80% 6min intervallit ja sitten ihan vaan fiilistelyä. Monipuolinen ohjelma toimii ainakin minulle, on kiva treenata ja pyörä kulkee.

Yhtä suurta totuutta ei ole, monen seikan tieteellinen tutkimus on vielä lapsenkengissään ja tutkimuksia löytyy joka teoriaa tukemaan. Itse kun lukee avoimin mielin eri lähteitä (juoksupuolelta löytyy paljon juttua) niin kyllä niistä löytyy punainen lanka, sitten vaan treeniohjelmaa kasaamaan ja muokkaamaan. Treenilogi on ehdoton väline, se myös inspiroi.

En siis ole mikään mestari, tohtori tai valmentaja, mutta nähdäkseni tämä on ainut järkevä lähestymistapa harrastelutason tulokselliseen harjoitteluun ilman ammattivalmentajaa. Googlen ja kirjaston kautta, järki kädessä suunnitelmallisesti satulaan ja ulos.

Johan Moraal
17.03.2010, 23.45
@rhubarb
Mikä säie se oli?

lynxlynx
18.03.2010, 00.15
jutussa, on ilmeisesti kyseessa taas sellainen tutkimus,mikä nyt voi tarkoittaa ihan mitä vaan.

joskus luin kuin joku kokeili jotain. Mistä lie johtune.

Onneksi on tämä internet, mistä ammentaa tietoutta :D

Johan Moraal
18.03.2010, 00.25
Eihän internet ole tietoutta varten. Kysymyksiä vaan herättää. Ennen oli helpompaa. Yksi raamattu ja kaksi tietä. :)

.jon
20.03.2010, 10.02
CRC:n ohjeita mtb-maratonkauden harjoittelua varten:

http://www.mtb-marathon.co.uk/training/training.php

Melko valmiita ohjelmia jaksotuksineen eri tasoisille kuskeille, pätevän tuntuista tavaraa.

I-d-I-o-O-T-t-I
24.03.2010, 21.21
Vaihtoehtoja harjoitella on miljoona!
Mutta mikä on paras harjoittelu muoto tulevaa kautta varten?

Menee ehkä vähän huti mut kokkolalainen Sampo Aunio voitti juuri 68kg sarjassa nyrkkeilyn suomenmestaruuden... kertoi ettei ole harjoitellut lajiaan olleenkaan ainoastaan lätkää ja sählyy jne... kädet kuulemma kipeytyy nyrkkeily treenistä!!! WTF!!! :):):) pitäisköhän alkaa uimaan ni jalkoihin tulis jerkkua...?

Leopejo
24.03.2010, 21.24
pitäisköhän alkaa uimaan ni jalkoihin tulis jerkkua...?
Tositarina: vuonna 1994 tai 1995 Italian maajoukkueen valmentaja suuttui kamalasti nuorelle Marco Pantanille: tämä oli kehdannut uida hotellin altaassa muutama päivä ennen MM-kisaa. "Kaikki tietävät, että uinti on pahaksi pyöräilijän lihaksille!", hän huusi.

Ohiampuja
25.03.2010, 22.05
Mitenkäs tuota harjoituksen rasitustasoa kannattaisi oikein seurata? Minulla on Polarin CS300:n mittari, josta ei saa mitään dataa PC:lle, ja tähän asti olen seurannut pelkkää sykekeskaria, mutta mielestäni se ei kerro koko totuutta.

Voi vetää tasavauhtisen lenkin jonka keskari on 138, tai sitten kovia mäkivetoja hyvällä palautuksella, niin senkin keskari voi olla sama 138.

Tässä mittarissa voi asettaa 2 sykerajaa, ja mittari kertoo kuinka paljon niiden rajojen ulkopuolella on oltu. Nyt tuossa katsoin malliksi 4 tunnin hiihtolenkkiä, jonka keskari oli 135 ja puolituntia oltiin 155 rajan yläpuolella.

Niin mitenkäs nuo raja-arvot kannattaisi asetella, nyt ne ovat 110 ja 155. Muistaakseni nelikymppisen PK alue on jotain tuollaista... Tai onko tuosta 110 rajasta mitään hyötyä, jos laittaisikin alarajaksi vaikkapa 145 ja ylärajaksi 165. Saisiko tuollaisten rajojen avulla parempaa tietoa? Näkisi kauanko VK alueella on oltu ja onko tullut käytyä MK-puolella... :)

rhubarb
25.03.2010, 22.14
Mitenkäs tuota harjoituksen rasitustasoa kannattaisi oikein seurata? Minulla on Polarin CS300:n mittari, josta ei saa mitään dataa PC:lle, ja tähän asti olen seurannut pelkkää sykekeskaria, mutta mielestäni se ei kerro koko totuutta.

Saahan tuosta - siis periaatteessa - tiedot siirrettyä sillä piipityssyntetisaattorilla ja koneeseen liitetyllä mikrofonilla (ei, tämä ei ole vitsi). Vai tarkoititko vain että datassa ei ole tarvittavia suureita/kertymiä? En muista mitä se tallentaa ja masiinankin annoin velipojan käyttöön joten en voi tarkemmin omastani katsella.

PHI
25.03.2010, 22.28
Niin mitenkäs nuo raja-arvot kannattaisi asetella, nyt ne ovat 110 ja 155. Muistaakseni nelikymppisen PK alue on jotain tuollaista... Tai onko tuosta 110 rajasta mitään hyötyä, jos laittaisikin alarajaksi vaikkapa 145 ja ylärajaksi 165. Saisiko tuollaisten rajojen avulla parempaa tietoa? Näkisi kauanko VK alueella on oltu ja onko tullut käytyä MK-puolella... :)

Omat kynnysarvot saa selville käymällä maksimirasitustestissä. Karkeasti ottaen pk-alue on 120-150.

--+MM+--
25.03.2010, 22.31
Jos Ohiampuja saa asetettua kaksi rajaa, kannattaa ne asetella siten että ne vastaa kynnyksiä. Lenkin päätytyä tarkastellaan millä alueilla ollaan liikuttu mitenkin paljon. Jos kynnyksiä ei ole määritetty kannattaa niitä määritellä maksimin mukaan. Kirjallisuutta asiasta löytyy.

Rasitustasoon vaikuttaa kovasi moni asia. Henkilökohtainen tuntemus on loppujen lopuksi aika hyvä mittari.

µ

Ohiampuja
25.03.2010, 22.53
Jos Ohiampuja saa asetettua kaksi rajaa, kannattaa ne asetella siten että ne vastaa kynnyksiä.
Tätä funtsailin itsekin, testeissä en ole käynyt joten rajat pitää laskeskella kohdilleen. Ja kirjallisuutta sekä kaavoja löytyy kyllä, se on totta. :)

equilibrium
26.03.2010, 20.58
Pikaisesti CS300 manuaalia vilkaisemalla näyttäisi, että siinä saa myös automaattisesti mittarin arvailujen perusteella asetettua sykerajat (jos ei tiedä tarkasti ja halua laittaa manuaalisesti). Näin se lienee näyttää jälkikäteen mikä treeni tehty pk- vk- ja mk-alueella? Ei tuo arvaus varmaan kovin huono ole, jos olet muun datan syöttänyt ja tehnyt maksimisykearviotestin. Mulla ainakin toimii tuo niin, että myös viikkokertymässä näkee, että esim. 12 h viikkotreenistä on 4 h tehty mk alueella, jonka mittari on määrittänyt välile 158-177 jne. Olisi tietenkin kiva nähdä myös kuinka paljon prosentteja on sitten tehnyt yli tuon 177. Mutta kaikkea saa rahalla... Ehkä joskus on paremmat työkalut tähänkin hifistelyyn. :)

Olli-Pekka Manninen
26.03.2010, 22.32
Omat kynnysarvot saa selville käymällä maksimirasitustestissä. Karkeasti ottaen pk-alue on 120-150.

Komppaan tätä. Maksimirasitustestit ei kuitenkaan maksa hirmuisia ja niistä saa aika tarkalleen ne just sun sykerajat. Polarillahan on kaikenlaisia laskukaavoja mitä ne käyttää hyväksi. Just että 220 - oma ikä olisi maksimit ja sitä rataa. Tämän pohjalta kun sitten vielä laskee jotain 50 - 60 - 70 - 80 - 90 kaavoilla sykerajoja, niin voi olla, että päätyy aivan oikeaan tai sitten menee pieleen enemmän tai vähemmän pahasti.

Keskari ei sinänsä kerro mitään. Tietenkin jos mittarista saa käyrän ulos korkeus- ja muine käyrineen niin sitten alkaa olemaan jotain sanomista että mitä on tehnyt.

Itse olen säätänyt polareitten sykerajat aina 220 / 220 jotta ei näyttö vilku ja vekotin piippaa. Aivan hirmuisen ärsyttäviä ominaisuuksia sellaiset.

Jari Kulmala
27.03.2010, 08.48
... viikkokertymässä näkee, että esim. 12 h viikkotreenistä on 4 h tehty mk alueella, jonka mittari on määrittänyt välile 158-177 jne. ....

Mahdoitko kuitenkin tarkoittaa VK:ta eikä MK:ta? :seko:

apuajaja
28.03.2010, 08.32
Kenttäolosuhteissa anaerobisen kynnysykkeen pystyy määrittämään riittävän tarkasti ajamalla tunnin tasaisesti niin kovaa kuin pystyy. Tunnin TT-keskisyke on riittävän lähellä anaerobista kynnyssykettä että siltä pohjalta pystyy harjoittelua suunnittelemaan.

rhubarb
28.03.2010, 08.38
Kenttäolosuhteissa anaerobisen kynnysykkeen pystyy määrittämään riittävän tarkasti ajamalla tunnin tasaisesti niin kovaa kuin pystyy. Tunnin TT-keskisyke on riittävän lähellä anaerobista kynnyssykettä että siltä pohjalta pystyy harjoittelua suunnittelemaan.

Ja jos ei osaa etukäteen määrittää kuinka kovaa voi tunnin ajaa niin voi joutua kokeilemaan muutaman kerran :p

Chaintug
28.03.2010, 12.17
Jos lähtee alussa liian kovaa, loppupäässä hyytyy. Eli keskisyke voi olla hyvinkin juuri sama kuin jos pystyy vetämään sen tunnin tasaisesti eli oikein.

Mrk70
28.03.2010, 15.18
Välttämättä ei kyllä käy noin. Itsellä on ainakin tapahtunut useamman kerran niin että syke pysyy samana tai nousee mutta vauhti hyytyy totaalisesti. Syke ei muutenkaan ole mikään kovin hyvä mittari määrittämään anaerobista kynnystä.

Olmio
28.03.2010, 21.36
"Kenttäolosuhteissa anaerobisen kynnyssykkeen pystyy määrittämään riittävän tarkasti ajamalla tunnin tasaisesti niin kovaa kuin pystyy."

Tätä on tutkittu kansainvälisesti ja kenttätesti toimii useassa kestävyyslajissa. Lisään tähän muutaman oman kokemusperäisen havainnon: Kenttätesti on luotettava jos sen tekee palautuneena. Testi on myös erinomainen kontrolliharjoitus, jonka työmäärä kuvaa MaxVO2:n kehittämisen edellytyksiä mikäli olosuhteet ja vastukset voidaan vakioida (tuuli, korkeuserot, lämpötila, vaatetus, jolloin ainakin vuotta aikaisemmin tehtyyn testiin voidaan verrata :).

Tässä testissä kuten labratestissä ja päivittäisessä harjoittelussa AnK vaihtelee harjoitustilan vaihtelun takia +/- 10 sykettä. Todellista AnK-syketasoa pitää arvioida muiden muuttujien ja havaintojen perusteella (laktaattitaso, keskinopeus, ventilaatiotarve sekä muut omat tuntemukset).

Nuorelle urheilijalle ja kuntoilijalle riittää suoritusajaksi 45 min.

Kenttätesti on itsekorjaava. Jos testattava ei jaksa ylläpitää suunniteltua tehotasoa ja ryytyy pahasti, lopputuloksena saatu alhaisempi AnK on todennäköisesti testin arvokkain anti. Jos testi ei onnistu seuraavallakaan kerralla tyydyttävästi, testattavan on lisättävä PK- ja alemman VK-alueen harjoittelua. MaxVO2 -harjoittelun on keskityttävä AnK-alueelle.

VK-harjoittelu on MaxVO2:n perusharjoittelua.

pööräilijä
28.03.2010, 22.12
Komppaan tätä. Maksimirasitustestit ei kuitenkaan maksa hirmuisia ja niistä saa aika tarkalleen ne just sun sykerajat.


Komppaan komppaajaa
Kävin ergorasitus-testissä tällä viikolla ja tulokset olivat erittäin rakentavia. Tuli käyrää monella asteikolla aina katottiin happoja ja muuttuva oli tapa johon verrattiin( syke, watit). testi oli aika halpa ajatellen kokonaisuutta ja erittäin hyvä. Nytten pystyn tekemään harjoitukset juuri niillä sykkeillä kuin kuuluukin.
Kaikki jotka ei ole käynyt kyseisessä testissä ja miettii rajojaan, hopi hopi testiin, sillä se selviää:)

Speedgoat
29.03.2010, 07.44
Täältä myös yksi lisä-ääni kunnon testauksen puolesta. Allekirjoittaneelle kaavoilla lasketut sykerajat olivat täysin metsässä alkaen maksimisykkeestä. Luulo ei ole tiedon väärti tässäkään asiassa. Lisää asiasta:

http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Arkisto/2008/07/09/Veteraanitestaaja-Matti-Jaaskelainen-iskostaa-unohtuneita-kuntoilumenetelmia

--+MM+--
29.03.2010, 10.41
Maksimisykkeen saa selville kokeilemalla. Laskennallinen menee itselläkin yli 20 pykälää alakanttiin.

µ

Olli-Pekka Manninen
29.03.2010, 10.58
Tuosta tunnin täpövedosta. Mulla tempoloita kun on ajanut niin keskisyke on hyvällä ajolla ollut hyvin pitkälle noin about 175. Riippumatta niinkään ajetusta matkasta, olettaen että matka on ollut yli 2 kilsaa. Testeissä todellu täpötäpö-kynnys on ollut 176 joten aika lähelle se sitä kynnystä on aina sijoittunut. Joten kyllä sen löytämiseen riittää 15 minsaakin aivan hyvin.

Maksimisykkeen mittaaminen lenkillä on vähän hankalaa. Kyllä sen sieltä aivan varmasti saa jos yrittää ja tietää mitä tekee mutta sitten kun se pitäisi jotenkin luotettavasti saada rekisteröityä. Mulla on oikeissa testeissä mitattu 188 maksimisyke. Kuitenkin samanlaisia tuntemuksia on saanut lenkillä kun on vedellyt mäkiä tai tasasella vetoja täpötäpöökirikiri niin syke on ollut vain 181. Koskaan ei Polarin karvalakki/vähän parempi mitannut lenkillä tai kisoissa korkeampaa sykettä. Oletan tämän johtuvan siitä että:

-a: Polari sykemittari vaatii että syke on tietyllä tasolla jonkin aikaa jotta se rekisteröidään. Saattaa olla sisäänrakennettu juttu jotta häiriöt saadaan pois.

tai

-b: En pysty lenkillä rypistämään niin kovaa kuin testeissä.

No, en sitten tiedä onko 7 lyöntiä paljon vai vähän heittoa mutta kuitenkin, menetelmä on suuntaa-antava, ei niinkään absoluuttinen.

Ohiampuja
29.03.2010, 13.55
Kävin ergorasitus-testissä tällä viikolla ja tulokset olivat erittäin rakentavia. Tuli käyrää monella asteikolla aina katottiin happoja...
Mitattiinko keuhkotuuletusta tai muita hapenkulutus juttuja, ja paljonko mahtoi maksaa? Ja kysytään vielä että heittikö mitatut sykearvot arvioiduista luvuista?

SeWentwenty
29.03.2010, 14.16
Kävin samoissa testeissä viime viikolla varalassa. Mitään maskia siinä ei pidetty päässä. Vastuksen lisäyksen yhteydessä otettiin maitohapot verestä. Olen muutamilla hiihtolenkeillä yrittänyt löytää maksimeita ja olen saanut 196. Testissä maksimisyke oli 200 ja laktaatti arvo oli lopussa 14,3mmol/l

Minulle oli ainakin todella paljon hyötyä kyseisestä testistä. Osaan nyt selkeästi jakaa erityyppiset harjoitukset. Testin hinta oli 75€ InBody kehonkoostumusmittauksen kanssa.

PS. Pööräilijä olisi ihan mielenkiintoista vertailla mittaustuloksia.

xtrainer80
29.03.2010, 14.23
Maksimisykkeen saa selville kokeilemalla. Laskennallinen menee itselläkin yli 20 pykälää alakanttiin.

µ

Heh, mulla taas laskennallinen osuu kohdalleen melkein lyönnin tarkkuudella. Sykkeet on kyllä kovasti yksilöllinen asia.

E: Harjoituspäiväkirjasta tsekkasin että 3 vuotta sitten maksimisyke oli 194 (nyt 189). Otan tämän keski-iän lähestymisen merkkinä tukan ohenemisen ohella.

Pekka L
29.03.2010, 14.29
Mullakin osui ihan kohdalleen, meinaan 10 vuotta sitten. Ei ole maksimi laskenut.

Oatmeal Stout
29.03.2010, 14.32
Minä tunnen ihmisiä, joiden maratonin keskisyke on ~10 yli laskennallisen maksimin, mutta he juoksevatkin maratonin alle 3h ja ovat yli 50v - erikseen on sitten nuo hilpeät ikämiespyöräilijät, joilla syke menee yli 140 lyötiä yli iän.

Minulla menee yleensä keväällä kympin tempo keskisykkeellä laskennallisen maksimi ja syksymmällä sitten +10, mutta huonokuntoinen ylipainoinen ei olekaan malliesimerkki.

Olmio
29.03.2010, 15.37
Yleisesti on käytössä kaksi kaavaa maksimisykkeen arviointiin:

Max = 220 - ikä (v) on yleiskaava josta voi lähteä liikkeelle

Jos henkilöllä on urheilijataustaa ja etenkin muussa kuin kestävyysurheilussa,

Max = 210 - ikä (v) / 2 antaa aikuiselle osuvamman tuloksen

Nämä yhdessä muodostavat haarukan johon 9/10 kuntoilijoista mahtuu.

Ikääntyvän kuntoilijan ei pidä kokeellista maksimisyketestiä tehdä ilman lääkärintarkastusta. Labrassa testattava antaa subjektiivisen arvion rasitustuntemuksestaan. Ammattitestaaja arvioi voiko testiä viedä pidemmälle turvallisesti.

Testi- ja etenkin kisatilanteessa adrenaliinia on kehossa sen verran enemmän että maksimisykkeen saa helposti korkeammaksi. Tämän huomioiminen testipalautteessa jää joskus tekemättä.

Pekka L
29.03.2010, 15.46
Testi- ja etenkin kisatilanteessa adrenaliinia on kehossa sen verran enemmän että maksimisykkeen saa helposti korkeammaksi. Tämän huomioiminen testipalautteessa jää joskus tekemättä.


Eihän maksimisykettä korkeammaksi saa. Pääsee vaan lähemmäksi sitä, ellei peräti ihan maksimiin:D

Kisassa voi kyllä juuri adrenaliinista johtuen olla aika väsyneet keskisykkeet kun oikein on täpinä päällä. Kuten vaikka 45-50min kisassa 7 lyöntiä yli AnK. Voisi treeneissä alkaa oksettaa jossain vaiheessa jos samaa koittaisi. 3:17h on mennyt +/-AnK keskisykkeellä, 30-vuotiaana. Rajat on mitattu suorassa testissä.

Soutamalla siis, ei pyörällä.

Leopejo
29.03.2010, 16.25
Yleisesti on käytössä kaksi kaavaa maksimisykkeen arviointiin:

Max = 220 - ikä (v) on yleiskaava josta voi lähteä liikkeelle

Jos henkilöllä on urheilijataustaa ja etenkin muussa kuin kestävyysurheilussa,

Max = 210 - ikä (v) / 2 antaa aikuiselle osuvamman tuloksen

Nämä yhdessä muodostavat haarukan johon 9/10 kuntoilijoista mahtuu.

Wikipedian mukaan jokin paperi tutki 43 (!) eri kaavaa. Hyvin mielenkiintoista luettavaa (englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Maximum_heart_rate#Measuring_HRmax)). Kaikista tarkimmankin kaavan keskihajonta on 6,4 lyöntiä minuutissa - eli kolmasosa ihmisistä jäävät ulkopuolelle.

Kuitenkin itse en kiinnittäisi paljon huomiota maksimisykkeeseen. Anaerobinen kynnys (mitä tahansa sillä tarkoitat) on kiinnostavampi käsite, sitten leposyke (ja itselleni "nolla-teho-syke").

Oatmeal Stout
29.03.2010, 16.34
Maksimi - Lepo
Anaerobinen - Aerobinen
Aerobinen - Lepo
antavat myös käsitystä millä reserveillä lähtee liikkumaan.

pööräilijä
29.03.2010, 18.25
Mitattiinko keuhkotuuletusta tai muita hapenkulutus juttuja, ja paljonko mahtoi maksaa? Ja kysytään vielä että heittikö mitatut sykearvot arvioiduista luvuista?

Kuten SeWentwenty sainoikin, mitään maskia ei päässä pidetty ja arvot tulivat sormen päästä otetusta verinäytteestä. 75 €InBody kehon mittauksen kanssa ilman 65€. Kyllähän tässä paperinipussa on jotain juttua VO2 luvuista.

Sykearvot olivat aika lähellä arvointeja. Olin tietoinen noin 140 aerobisesta kynnyksestä ja testi osoitti 134 lukemaksi. Pitkän peruskuntokauden jälkeen ei sykkeet ole noussut samalla tapaa kuin viime kesänä ja tästä johtuen maksimi olikin vain 181. Testi osoitti kuitenkin hyvin selvästi vahvuuteni, eli maitohapollisen suorittamisen. Tapporeenit oli unohdettu pariksi kuukaudeksi ja tulokset olivat edelleen hyviä(4/5). Arvioinnilla päästään kohtuu lähelle mutta samalla voidaan olla myös kohtalokkaan kaukana, jolloin paras hyöty treenistä jää saamatta. Esim liian kovalla sykkeellä harjoittelu.

Kaverini oli ollut juoksutestissa UKK-instituutilla ja siellä oltiin otettu hengityksestäkin maitohappoja tai mitä lie. Eli jäi kuva ettei pyöräilijöiltä moista testata?




PS. Pööräilijä olisi ihan mielenkiintoista vertailla mittaustuloksia.

No kyllähän se olisi hyvinkin mielenkiintoista. Kun kaksi mahdollisesti eri ikäistä ja eri taustaista pyöräilijää vertaisi.

Olmio
29.03.2010, 19.47
Useimmissa urheilulajeissa harjoittelun suunnittelun lähtökohta on lajiharjoittelun ja oheisharjoittelun tarpeen arviointi. Oheisharjoittelua tarvitaan kehittämään lajissa tarvittavia ominaisuuksia joita lajiharjoittelu heikentää tai oheisharjoittelulla kehittäminen on tehokkaampaa.

Aloittelijalla tai nuorella oheisharjoittelu muodostaa helposti yli puolet harjoitteluun käytetystä ajasta. Huippu-urheilijakaan ei voi välttää oheisharjoittelua, mutta sen osuus kokonaisharjoittelusta on selvästi pienempi kuin nuorella tai aloittelijalla.

Esimerkiksi suurempi teho edellyttää lihaksilta suurempaa poikkipinta-alaa. Pitkäkestoinen kestävyysharjoittelu vaikuttaa lihaksen poikkipinta-alaan päin vastoin. Oheisharjoitteluna tehtävä voimaharjoittelu auttaa. Tehokas liike edellyttää myös vastavaikuttajalihasten harjoittamista. Myös hermojärjestelmän maksimaalinen kuormittaminen lyhyissä tehosuorituksissa on helpompaa tehdä voimaharjoittelun avulla. Lajivoimaharjoitteet ovat eri asia.

Yleiskestävyys-, liikkuvuus- ja koordinaatioharjoitukset ovat muita tarpeellisia esimerkkejä oheisharjoittelusta.

Tässä keskustelussa on korostunut lajiharjoittelun merkitys. Rasitusvammat ja/tai pysähtynyt kehittyminen pitäisi johtaa perusteiden pohdintaan.

xtrainer80
29.03.2010, 20.17
Kaverini oli ollut juoksutestissa UKK-instituutilla ja siellä oltiin otettu hengityksestäkin maitohappoja tai mitä lie. Eli jäi kuva ettei pyöräilijöiltä moista testata?

Millä nimellä tuo tekemäsi testi oli? Se testi joka tehdään maski naamalla, on suora hapenottokyvyn testi. Siinä siis mitataan VO2 lukemat suoraan hengityskaasuista. Itse tein tuon testin Kuortaneella, ja pyöräergolla. Sen voi tehdä myös juoksumatolla juosten tai sauvojen kanssa (hiihtäjät). Perinteisempi nimitys tuolle testille on "mattotesti".

Ilman hengityskaasujen analysointia ei käsittääkseni maksimaalista hapenottoa saada kovinkaan tarkasti mitattua, vaan lukemat on enemmän suuntaa antavia. Sen sijaan sykekynnykset ja maitohapot saadaan tarkasti selville. Eikös maitohapot mitata juuri verinäytteestä.

järppä
29.03.2010, 20.20
PS. Pööräilijä olisi ihan mielenkiintoista vertailla mittaustuloksia.

...kannattaa myös käydä kuuntelemassa kuntotestien palauteluento, jos ette jo ole käyneet!


Kaverini oli ollut juoksutestissa UKK-instituutilla ja siellä oltiin otettu hengityksestäkin maitohappoja tai mitä lie. Eli jäi kuva ettei pyöräilijöiltä moista testata?

Kyllä tuon ergotestinkin voi Varalassa ajaa ns. suorana testinä maski päässä niin, että hengityskaasut mitataan. Tämä vain pitää huomata pyytää etukäteen. Useimmillehan tuo epäsuora testi antaa aivan riittävän hyvän arvion kunnosta ja harjoittelualueista.

leecher
29.03.2010, 20.39
Useimmissa urheilulajeissa harjoittelun suunnittelun lähtökohta on lajiharjoittelun ja oheisharjoittelun tarpeen arviointi. Oheisharjoittelua tarvitaan kehittämään lajissa tarvittavia ominaisuuksia joita lajiharjoittelu heikentää tai oheisharjoittelulla kehittäminen on tehokkaampaa.

Aloittelijalla tai nuorella oheisharjoittelu muodostaa helposti yli puolet harjoitteluun käytetystä ajasta. Huippu-urheilijakaan ei voi välttää oheisharjoittelua, mutta sen osuus kokonaisharjoittelusta on selvästi pienempi kuin nuorella tai aloittelijalla.

Esimerkiksi suurempi teho edellyttää lihaksilta suurempaa poikkipinta-alaa. Pitkäkestoinen kestävyysharjoittelu vaikuttaa lihaksen poikkipinta-alaan päin vastoin. Oheisharjoitteluna tehtävä voimaharjoittelu auttaa. Tehokas liike edellyttää myös vastavaikuttajalihasten harjoittamista. Myös hermojärjestelmän maksimaalinen kuormittaminen lyhyissä tehosuorituksissa on helpompaa tehdä voimaharjoittelun avulla. Lajivoimaharjoitteet ovat eri asia.

Yleiskestävyys-, liikkuvuus- ja koordinaatioharjoitukset ovat muita tarpeellisia esimerkkejä oheisharjoittelusta.

Tässä keskustelussa on korostunut lajiharjoittelun merkitys. Rasitusvammat ja/tai pysähtynyt kehittyminen pitäisi johtaa perusteiden pohdintaan.
Kerrankin viisaita sanoja. Täällä forumilla menee helposti putkinäkö päälle.

pööräilijä
29.03.2010, 21.06
Millä nimellä tuo tekemäsi testi oli? Se testi joka tehdään maski naamalla, on suora hapenottokyvyn testi. Siinä siis mitataan VO2 lukemat suoraan hengityskaasuista. Itse tein tuon testin Kuortaneella, ja pyöräergolla. Sen voi tehdä myös juoksumatolla juosten tai sauvojen kanssa (hiihtäjät). Perinteisempi nimitys tuolle testille on "mattotesti".


Jostain mattotestistä hänkin puhui, hiihtäjä nääs.


...kannattaa myös käydä kuuntelemassa kuntotestien palauteluento, jos ette jo ole käyneet!
***
Kyllä tuon ergotestinkin voi Varalassa ajaa ns. suorana testinä maski päässä niin, että hengityskaasut mitataan. Tämä vain pitää huomata pyytää etukäteen. Useimmillehan tuo epäsuora testi antaa aivan riittävän hyvän arvion kunnosta ja harjoittelualueista.

Mitenkäs tämä palauteluento järjestetään kun en ole kuullutkaan. Tietysti aikataulun mukaan täytyy kattoa vai onko tietty hetki??

Täytyykin ensi kerralla pyytää maskia, jotta saadaan todenmukaista tulosta. Ihan niinku mää ymmärtäsin niistä jotain:D Riittävän selkeetä oli, kun kerrottiin, mitä reenataan ja mitenkä. En oo enää noihin millimooleihin perehtynyt kemian ykköskurssin jälkeen ja siitäkin 1.5 vuotta aikaa:D

Speedgoat
29.03.2010, 21.44
Teskun palauteluentoja on säännöllisen epäsäännöllisesti. Soita testin pitäjille ja he kertovat seuraavan luennon ajan&paikan ja ottavat mielellään kuuntelemaan.

Leopejo
29.03.2010, 21.50
Esimerkiksi suurempi teho edellyttää lihaksilta suurempaa poikkipinta-alaa. Pitkäkestoinen kestävyysharjoittelu vaikuttaa lihaksen poikkipinta-alaan päin vastoin. Oheisharjoitteluna tehtävä voimaharjoittelu auttaa. Tehokas liike edellyttää myös vastavaikuttajalihasten harjoittamista. Myös hermojärjestelmän maksimaalinen kuormittaminen lyhyissä tehosuorituksissa on helpompaa tehdä voimaharjoittelun avulla.

Tästä kyllä voidaan keskustella.

Hoobee
29.03.2010, 21.53
juu,ei voima ole kyllä läheskään verrannollinen lihaksen poikkipinta-alaan...

Leopejo
29.03.2010, 21.57
juu,ei voima ole kyllä läheskään verrannollinen lihaksen poikkipinta-alaan...
Voima <> Teho

Olmio
29.03.2010, 22.25
"Lihaksen poikkipinta-ala vs voima vs teho"

Sorry että yksinkertaistin hieman liikaa. Lihas tottelee hermotusta ja siitä yhdistelmästä se voima ja teho tulee. Tämä asia ei ollut kuitenkaan tekstini pointti, joten en jatka polkua väärään suuntaan.

Jos jollain osallistujalla olisi kompetenssia purkaa jonkun pyöräilylajin vaatimusanalyysia harrastajille, niin ketjun tarkoitus täyttyisi paremmin.

järppä
30.03.2010, 07.37
Mitenkäs tämä palauteluento järjestetään kun en ole kuullutkaan. Tietysti aikataulun mukaan täytyy kattoa vai onko tietty hetki??

Seuraava palautetilaisuus on tiistaina 6.4. klo 18:00 Varalassa.

Samu Ilonen
30.03.2010, 17.39
Kyllä tuon ergotestinkin voi Varalassa ajaa ns. suorana testinä maski päässä niin, että hengityskaasut mitataan.

Mää olen ajanut sen jonkun 4 kertaa siä juts tollain. Ihan Kokemus... :D

OJ
31.03.2010, 02.27
"Lihaksen poikkipinta-ala vs voima vs teho"

Sorry että yksinkertaistin hieman liikaa. Lihas tottelee hermotusta ja siitä yhdistelmästä se voima ja teho tulee. Tämä asia ei ollut kuitenkaan tekstini pointti, joten en jatka polkua väärään suuntaan.

Jos jollain osallistujalla olisi kompetenssia purkaa jonkun pyöräilylajin vaatimusanalyysia harrastajille, niin ketjun tarkoitus täyttyisi paremmin.
Tokkopa täällä kenelläkään on kompetenssia tähän. Melko yleinen näkemys lienee se, että punttia pitäisi käydä kolistelemassa. Kolistelun kannallakin olevilla on sitten näkemyseroja siitä, että miten siellä salilla pitäisi treenata. Ehkä aikansa voi kuitenkin käyttää hyödyllisemmin kuin salilla treenaamalla. Salilla vähän pidempiä jaksoja säännöllisesti treenaava taitaa kuitenkin olla poikkeus vähän kovempaa ajavien pyöräilijöiden joukossa.

Markku Silvenius
31.03.2010, 08.00
Eikä vaatimusanalyysi ei ole yksinkertainen yhteislähtökilpailuissa. Vastausten määrä vähenee kun pysytään henkilökohtaisissa matkoissa velolla tai väliaikalähdöissä ulkosalla.

Harrastajalle asioita on vaikea optimaalisesti purkaa, koska harrastaja rakentaa setin niistä lähtökohdista miten muu elämänsä sallii harrastaa. Urheilija taas rakentaa muun elämän urheilun ympärille. Siinä on heti aika iso periaatteellinen ero.

Ohiampuja
08.04.2010, 20.56
Mitenkäs tuota harjoituksen rasitustasoa kannattaisi oikein seurata? Minulla on Polarin CS300:n mittari, josta ei saa mitään dataa PC:lle, ja tähän asti olen seurannut pelkkää sykekeskaria, mutta mielestäni se ei kerro koko totuutta...jos laittaisikin alarajaksi vaikkapa 145 ja ylärajaksi 165. Saisiko tuollaisten rajojen avulla parempaa tietoa? Näkisi kauanko VK alueella on oltu ja onko tullut käytyä MK-puolella... :)
Laitoin rajoiksi 140 ja 165. Ja muutaman spinning ja C-C pyörällä ajetun lenkin jälkeen tilanne on se että noin puolet treenistä on tuolla "karkeasti" valitulla VK-alueella ja puolet sen alla. C-C lenkit vähän päälle parituntisia...

Kertooko tuo rasituksesta enemmän kuin keskari 138 ja maksimi 175?

Oatmeal Stout
09.04.2010, 09.44
Laitoin rajoiksi 140 ja 165. Ja muutaman spinning ja C-C pyörällä ajetun lenkin jälkeen tilanne on se että noin puolet treenistä on tuolla "karkeasti" valitulla VK-alueella ja puolet sen alla. C-C lenkit vähän päälle parituntisia...

Kertooko tuo rasituksesta enemmän kuin keskari 138 ja maksimi 175?
Toki ja vielä jos ja kun ajat ekan ja vikan vartin lämmittely/jäähdyttelynä niin harjoitusosuus on ~1,75h josta olisit ollut kohdealueella ~65% on ihan eri asia kuin olla 2,25h 137-139 sykkeillä ja yksi mäki, jossa joutui nousemaan putkelle.

OJ
10.04.2010, 03.18
Kolme päivää työtä ja päivä lepoa...

Mitähän seuraavaksi? ;)

drop
10.04.2010, 23.11
Kehtaiskohan täällä sitten kysyä itselleen neuvoa...

Tykkään maastopyörällä ajamisesta teknisessä maastossa, mutta mielelläni kasvattaisin kuntoani. Tuota nautinnollista ajoa pääsen tekemään hyvällä tuurilla kerran viikossa. Ne kerrat kun olen jaksanut ottaa sykemittarin mukaan, tuntuu että syke vaihtelee jatkuvasti matalan ja tosi korkean välillä.

Tähän asti olen kasvattanut kuntoa ajamalla töihin pyörällä. Tarkoitukseen on maantiepyörä, mutta se on aika turha kun matkaa on n. 7km (en ole tainnut nyt pariin vuoteen ajaa pidempää matkaa tuolla maantiepyörällä). Perhe vie päivät, mutta saisin jotain ujutettua johonkin väliin jos keksisin mitä. Nykyisellään tuntuu että jos ajan rauhallisesti rupeaa lihakset vasta lämpeämään kun saavun töihin, jos ajan kovaa niin matkaan ei välttämättä mene paljoa yli 15 minuuttia. En siis oikein tiedä käykö tuo edes kuntoilusta.

Pitäisikö ruveta hölkkäämään töihin, ainakin joskus? Entä heittää maantiepyörä mäkeen ja ajaa maastopyörällä matalilla paineilla? Naapurissa ois punttisali, pitäisikö yrittää mennä lasten nukuttelun jälkeen polkemaan kuntopyörää?

OJ
11.04.2010, 00.09
Kehtaiskohan täällä sitten kysyä itselleen neuvoa...

Tykkään maastopyörällä ajamisesta teknisessä maastossa, mutta mielelläni kasvattaisin kuntoani. Tuota nautinnollista ajoa pääsen tekemään hyvällä tuurilla kerran viikossa. Ne kerrat kun olen jaksanut ottaa sykemittarin mukaan, tuntuu että syke vaihtelee jatkuvasti matalan ja tosi korkean välillä.

Tähän asti olen kasvattanut kuntoa ajamalla töihin pyörällä. Tarkoitukseen on maantiepyörä, mutta se on aika turha kun matkaa on n. 7km (en ole tainnut nyt pariin vuoteen ajaa pidempää matkaa tuolla maantiepyörällä). Perhe vie päivät, mutta saisin jotain ujutettua johonkin väliin jos keksisin mitä. Nykyisellään tuntuu että jos ajan rauhallisesti rupeaa lihakset vasta lämpeämään kun saavun töihin, jos ajan kovaa niin matkaan ei välttämättä mene paljoa yli 15 minuuttia. En siis oikein tiedä käykö tuo edes kuntoilusta.

Pitäisikö ruveta hölkkäämään töihin, ainakin joskus? Entä heittää maantiepyörä mäkeen ja ajaa maastopyörällä matalilla paineilla? Naapurissa ois punttisali, pitäisikö yrittää mennä lasten nukuttelun jälkeen polkemaan kuntopyörää?
Maastopyörällä töihin ja lähipuskien kautta kotiin?

Tai kokeile juoda kaljaa vähän isommalla kädellä pari viikkoa-kuukautta ja kysele sitten puoliskolta, että olisiko mahdollista järjestää pari tuntia enemmän treeniaikaa, niin ei ehtisi kaljoittelemaan niin paljon. Minä en sitten suositellut tätä;)

J T K
11.04.2010, 09.56
Miten olisi vapaa-ajorullat kotiin, opettelet ajamaan niillä sillä maantiepyörälläsi. Työmatkat sitten sillä maasturilla, koeta hakea lisähaastetta jostakin vitelikosta matkan varrella :)

OJ
11.04.2010, 17.52
Mää olen ajanut sen jonkun 4 kertaa siä juts tollain. Ihan Kokemus... :D
Siellä oli ilmeisesti tuupattu tänä keväänä siihen malliin, että oli ollut testaajillekin ihan kokemus.

Haka
11.04.2010, 20.22
Kolme päivää työtä ja päivä lepoa...

;)

Viime päivinä olen miettinyt että mitä lepopäivä tarkoittaa näin kunnonkohotusjakson aikana ? Eli pysytäänkö sohvan ja jääkaapin välillä vai sallitaanko esim tunnin kevyt kävelylenkki tai työmatkapyöräily, jolla pysytään pk-sykkeen alapuolella

qwozo
11.04.2010, 23.09
Lepopäivänhän voi käsittää juurikin noilla kahdella tavalla. Joko tuolla sohva-menetelmällä tai jälkimmäisellä, jonka virallisempi nimike on kait ns. aktiivinen palautus. Sisältää siis kevyttä liikunnallista toimintaa ja jopa venyttelyä(?). Itse suosin molempia konsteja. Palauttavalla viikolla pari totaalista völläilypäivää ja harjoitusjaksolla puolestaan enemmänkin aktiivista palautusta. Palautumiseen kannattaa kyllä kiinnittää huomiota, jos meinaa kuntoa nostaa. Toimiva päivä-, viikko ja kausirytmitys on avaintekijöitä harjoittelussa. Merkitys korostuu niillä, jotka harjoittelevat paljon (ja kovaa).

Marsusram
11.04.2010, 23.10
Levoksi lasketaan lyhyet palauttavat lenkit.
Eli jos lenkin vaikutus on palautumista kiihdyttävä, on se parempi kuin pelkkä löhöily.
Kovemmasta ja pitemmästä treenistä kertyneiden kuona-aineiden poistaminen onnistuu pienellä aineenvaihdunnan aktivoinnilla silloin tällöin.
Liian pitkä lenkki alkaa viedä energiaa, energiavarastojen täyttämistarve pitää huomioida ja malttaa vaikka tuntuisi että alkaa kulkea.
Kovemman treenin kipeyttämiä paikkoja ei kannata turhaan kiusata, vaan koittaa saada mikrovauriot korjaantumaan lepojaksojen aikana.
Tunti on siinä rajoilla että alkaako mennä PK-lenkiksi alhaisillakin sykkeillä. Riippuu tietysti kunnosta. Pitää ainakin ottaa tosi löysästi.

Haka
12.04.2010, 07.32
Tänks ! Oli todellakin tarvetta totaalilevolle kun jaloissa väsynyttä oloa jo aamulla ja rappujen nousu tuntuu jaloissa. Palauttavat lenkit on siis ok jossain määrin mutta pitäisi malttaa pysähtyä kokonaan silloin tällöin. Näin keväisin on vain todella vaikeaa jättää ulkoilua pois kokonaan ml. päivittäinen työmatkapyöräily

drop
12.04.2010, 11.16
Miten olisi vapaa-ajorullat kotiin, opettelet ajamaan niillä sillä maantiepyörälläsi. Työmatkat sitten sillä maasturilla, koeta hakea lisähaastetta jostakin vitelikosta matkan varrella :)

Rullat kotiin voisi olla hyvä idea, tosin vaimo määräs viemään maantiepyörän jo kellariin kun parvekkeella on tungosta... Työmatkalta ei valitettavasti paljoa vitelikköä löydy.

bere
12.04.2010, 11.48
Kyl mä oletan et kunnolle jotain tapahtuu lyhyilläkin matkoilla. On se ainakin parempi ajaa pyörällä kuin autolla, kunnon kannalta.

Olli-Pekka Manninen
12.04.2010, 12.15
Kyl mä oletan et kunnolle jotain tapahtuu lyhyilläkin matkoilla. On se ainakin parempi ajaa pyörällä kuin autolla, kunnon kannalta.

Riippuu työmatkasta. Tietenkin jokainen kilsa jonka ajaa kasvattaa kuntoa. Siinä pitää kuitenkin ottaa huomioon että jos sitten sen lisäksi vielä treenaa, niin onko järkeä ajaa työmatkaa kunnonkohotus mielessä. Mulla oli aikoinaan sellanen 9 kilsaa suuntaansa työmatka ja sitä kun jonkin aikaa ajeli piti varsinaisia treeneja alkaa himmailemaan. Johtu siitä että työmatkat ajo kunnon sykkeillä kun ei viitsinyt maisemia katsella. Eli kun lenkille lähti, oli jo valmiiksi ajanut 9 kilsaa reipasta kyytiä. Treenit ja kisat alko kulkemaan paremmin kun ajo työmatka pyörällä ja sitten lenkille freesinä.

bere
12.04.2010, 12.45
Hmm, mul on henk koht tavoitteena nyt noitten työmatkojen kaa et alkaisivat kulkee nopeemmin ja matalemmalla sykealueella. En mä kyllä hiljaa ainakaan osaa ajaa. Niin ja siis työmatkaa noin 6km eli 10-18min riippuen valoista ja jaksamisesta ja kelistä.

Kuitenkin oon ajatellut et tollaset lyhyemmätkin hikeen päättyvät kuntoilut vaikuttais kuntoon positiivisesti. Mut ihan fiilistelyä, mitään en treenaamisesta ymmärrä. Iltaisin voinee käydä viel vähän maastossa kikkailee.

koedi
12.04.2010, 13.18
Tähän asti olen kasvattanut kuntoa ajamalla töihin pyörällä. Tarkoitukseen on maantiepyörä, mutta se on aika turha kun matkaa on n. 7km (en ole tainnut nyt pariin vuoteen ajaa pidempää matkaa tuolla maantiepyörällä). Perhe vie päivät, mutta saisin jotain ujutettua johonkin väliin jos keksisin mitä.

Miten olisi pidemmät lenkit työmatkalla? Itselläni on hyvin samanlainen tilanne ajankäytön suhteen ja ajelen maastofillarilla joko normaalin työmatkan 10 km tai pidemmän lenkin 20/30/40 km, jos on aikaa. Lusmuilen töistä tai vaimo hoitaa lapsen hakemiset/viemiset hoitoon.

Olli-Pekka Manninen
12.04.2010, 13.22
Siinä varmaan säästäisi aikaa että töistä lähtisi suoraan ajamaan. Vaikka ajaisi 90 minsaa, niin pääsisi suhteellisen ajoissa kotiin ja loppuilta olisi sitten aikaa tehdä muuta. Pisin työmatka jonka mä olen kuullut ajaneen pyörällä taisi olla lähemmäs 30 kilsaa suuntaansa mutta siis se jamppa olikin vähän outo. Ei hirveesti varmaan ole tarvetta lenkille lähteä jos viikossa tulee sen 300 kilsaa työmatka-ajoa.

orcatri
12.04.2010, 13.49
Itse teen käytännössä kaikki harjoitukset työmatkoilla. Kotona 0- ja 3-vuotiaat lapset (vaimosta puhumattakaan) eivät oikein halua, että isä lähtee heti töistä tultuaan lenkille - eikä kyllä isäkään, jos rehellisiä ollaan. Työmatkani on noin 5 kilsaa suuntaansa, joten se mahdollistaa myös kaikenlaiset juoksulenkit. Esimerkiksi aamulla suoraan rennosti ja iltapäivällä kotiin pienen mutkan kautta intervalleja tehden. Tai sitten aamulla "pitkä lenkki" (>10km) ja sitten iltapäivällä palautellen suorinta tietä kotiin. Variaatioita on tietty lukematon määrä. Fillarilenkkien tapauksessa voi aamulla käydä niin, että lähteekin "vahingossa" ajamaan täysin väärään suuntaan ja löytää itsensä kymmenien kilometrien päästä työpaikasta. Edelläkuvattu järjestely toki edellyttää jonkinasteista joustoa työnantajan osalta.

Itselläni ei ole ollut suuria ongelmia vireystilan kanssa työmatkaurheillessa.
Toinen lenkkiaikavaihtoehto itselläni onkin sitten yö eli lähtö sitten, kun muu perhe on jo unten mailla. Vaan siinä sitten tulee häiritsemään tuo vireystilajuttu ainakin pidempien/kovempien harjoitusten osalta.

Hippohip
12.04.2010, 16.48
Kävin sitten testauttamassa kuntoa juoksumatolla maskeinen ja laktaattiverinäytteineen. Neljän vuoden hissuttelun jälkeen aktiivisempaa kuntoilua on takana vasta vuodenvaihteesta (52 hikiharjoitus) keskimäärin vähän reilu 3h viikossa (uinti, pyöräily, juoksu, futis). Harjoitukset olleet pääasiassa vauhtikestävyyttä, mutta muutama PK-lenkki mahtuu mukaan. Tarkoitus oli rypistää muutama kuukausi aavistuksen VK:ta ja intervallia painottaen ja kuntotestin perusteella sitten korjata. Odotin että selkeästi pitkän PK:n puute näkyisi tuloksissa, mutta tulos olikin tasainen. Eli kaikkea PK/VK/MK reeniä lisää. Ehken tason noston saisi nyt aikaiseksi pitkäkestoista PK:ta selvästi lisäämällä (yli 1:30 edes se kerta viikkoon).

Yllätyksenä olivat raja-arvot: aerobinenraja 156 ja anaerobinen 174 (odotin 142/161) max oli 189. Testaaja sanoi että treenatessa kannattaa keskittyä enemmänkin aerobisen/anaerobisen vastaaviin nopeuksiin (vastukseen yms) eikä sykkeeseen, koska testitilanteessa sykkeet saattavat olla jännityksestä korkeammalla. Tai siis nuo sykerajat on hyvä todentaa vastaavilla vauhdeilla uudestaan kotioloissa.

Tulokset oli ikäseksi ok ja ne kertoisivat 3000m cooperista ja 4:15 maratooniajasta. Alku siis hyvä. VOmax oli 48.7 (mittausraportti detskuineen&ohjeineen tulee testiasemalta vasta myöhemmin).

drop
12.04.2010, 17.45
Korkeammat vai matalammat sykkeet parempi?

Ohiampuja
12.04.2010, 20.33
Laitoin rajoiksi 140 ja 165. Ja muutaman spinning ja C-C pyörällä ajetun lenkin jälkeen tilanne on se että noin puolet treenistä on tuolla "karkeasti" valitulla VK-alueella ja puolet sen alla...
Nyt kävin rypistämään vähän kovempaa sillä spinning-pyörällä. Tunti kesti 55 min ja siitä 18 min oltiin alle 145, 24 min oltiin 145-165 alueen välissä ja 11 min oltiin päälle 165 maksimin ollessa 179.

Mutta mitä sitten. Kohta näistä mittareista saa enemmän tietoa, kuin itse ymmärtää. :rolleyes:

Mutta luulisi että tuollainen puristus tekisi ihan hyvää noiden PK/VK lenkkien sekaan...

pööräilijä
12.04.2010, 20.36
Nyt kävin rypistämään vähän kovempaa sillä spinning-pyörällä. Tunti kesti 55 min ja siitä 18 min oltiin alle 145, 24 min oltiin 145-165 alueen välissä ja 11 min oltiin päälle 165 maksimin ollessa 179.

Mutta mitä sitten. Kohta näistä mittareista saa enemmän tietoa, kuin itse ymmärtää. :rolleyes:

Mutta luulisi että tuollainen puristus tekisi ihan hyvää noiden PK/VK lenkkien sekaan...

Tollatteet kovemmat puristukset ainakin tekee ittelle hyvää niin talvi kuin kisakaudellakin. yks kovempi treeni viikkoon tai kahteen pitää mielen kirkkaana ja jaloissa sellatteen tunteen, ettei oo vaan junnanu maantietä. Tätähän noissa testituloksissakin sanottiin. ja noista mittareista. sellatteen ku sais mikä päivittäs kokoajan eikä heittelin. menee hiuka hermo kun lisää vauhtia ja vastusta niin sykkeet laskee räjähsymäisesti ja tuntee kyllä että nyt ne nousee. sitte päivittää hetken päästä ja ollaan jo sykealuelta kaukana mettässä.

Hippohip
12.04.2010, 20.41
Korkeammat vai matalammat sykkeet parempi?

Siitä ei tiedä, mutta kovempi vauhti aina parempi :p

Tuossa (http://www.lenkkivihko.fi/book/export/html/3852) hyvää settiä.

"Aerobinen kynnys

Aerobinen kynnys on rajasyke (krt/min) tai -vauhti (min/km), jota suuremmalla teholla lihas tuottaa maitohappoa osana energiantuotantoa. Maitohappoa muodostuu kuitenkin niin vähän, että lihas kykenee poistamaan sen hapen avulla. Kynnystä vastaavaa lihastyötä suuremmalla kuormalla veren maitohappopitoisuus nousee kuormaa vastaavaan vakioarvoon samassa suhteessa kasvavan hapenoton kanssa.

Lihaksen tehdessä työtä kynnyksellä on veren maitohappopitoisuus matalimmillaan, kasvaneen hapenoton takia. Harrastelija tyypillisesti juoksee maratonin aerobisella kynnyksellä.

Anaerobinen kynnys

Anaerobinen kynnys on rajasyke tai -vauhti, jota suuremmalla teholla lihas tuottaa enemmän maitohappoa kuin lihas kykenee sitä hapen avulla poistamaan. Kynnystä vastaavaa lihastyötä suuremmalla vakiokuormalla veren maitohappopitoisuus nousee rajatta.

Anaerobista kynnystä vastaavaa juoksuvauhtia kutsutaan myös nimellä steady-state (tasapainotila), sillä lihas kykenee voimakkaasti kasvaneen hapenoton avulla poistamaan kaiken energiantuotannossa syntyneen laktaatin. Tästä syystä harjoitelleet pystyvät juoksemaan noin tunnin anaerobisella kynnyksellä.

Huippuunsa harjoitetut maratoonarit pystyvät juoksemaan koko maratonin vain muutaman prosentin päässä anaerobisesta kynnyksestä."

H. Moilanen
12.04.2010, 20.43
sellatteen ku sais mikä päivittäs kokoajan eikä heittelin. menee hiuka hermo kun lisää vauhtia ja vastusta niin sykkeet laskee räjähsymäisesti ja tuntee kyllä että nyt ne nousee. sitte päivittää hetken päästä ja ollaan jo sykealuelta kaukana mettässä.

Sykekäyrä seuraa tehokäyrää viiveellä. Tämän varmaan tiesitkin.

Sen sijaan, mittarissa on vikaa jos syke lähtee laskuun tehoa lisätessä. Omat sykeviisarit kertoo kyllä tarkasti tilanteen, eikä tehon lisääminen laske sykettä. Käytössä FRWD W600 ja Polar CS300.

pööräilijä
12.04.2010, 20.53
Sykekäyrä seuraa tehokäyrää viiveellä. Tämän varmaan tiesitkin.

Sen sijaan, mittarissa on vikaa jos syke lähtee laskuun tehoa lisätessä. Omat sykeviisarit kertoo kyllä tarkasti tilanteen, eikä tehon lisääminen laske sykettä. Käytössä FRWD W600 ja Polar CS300.

juu, tälläinen syke käyrällinen olisi hieno. käytössä joku polarin malli, noin 4vuotta vanha, aikoinaan 150e maksanut. täytyy miettiä investointia uuteen.
kuitenkin tykkään kattella siitä sykkeen kaikissa harjoitusmuodoissa, eniten hyötyä veekoo treenissä

Markku Silvenius
12.04.2010, 21.00
Samalla työtasolla matalampi syke on parempi kunto, mutta

Sykkeen normaalia matalampi taso kovassa/maksimaalisessa kuormituksessa on yleensä merkki väsymyksestä. Päinvastainen voi olla merkki liian palautuneesta.

Muitakin muunnelmia löytyy :D

HiMa
12.04.2010, 21.32
juu, tälläinen syke käyrällinen olisi hieno. käytössä joku polarin malli, noin 4vuotta vanha, aikoinaan 150e maksanut. täytyy miettiä investointia uuteen.
kuitenkin tykkään kattella siitä sykkeen kaikissa harjoitusmuodoissa, eniten hyötyä veekoo treenissä

Mulla on ollut muutaman vuoden käytössä Polarin S610, josta saa käppyrät tietsikalle. Mittari ei ollut edes kallis, hommattiin se käytettynä ebaystä. Mukavaa katsoa koneelta, että mitä on vuosien varrella tapahtunut omassa harjoittelussa.

En noudata kovin orjallisesti mitään sykevälejä lenkillä käydessä. Monesti laitan nykyään mittarin taskuun ja sitten puran lenkin jälkeen datan koneelle. Kelloa käytän intervalliharjoittelussa, että ei tule pinnattua harjoituksessa (vetojen aika ja syke pysyy sopivissa rajoissa).

Pohdiskelen tässä, että millaisia harjoituksia pitäis tehdä että kehittyis. Tavoite on saada lisää voimaa ja kestävyyttä. Harjoitustuntien määrää on tarkoitus nostaa tänä vuonna uusille lukemille. (Edellinen reilu määrän lisäys tuli 2 vuotta sitten). Pitänee pitää huoli siitä, että peekoota tulee riittävästi, samoin nopeita lyhyitä ja palauttavia. Mitä muuta?

J T K
12.04.2010, 23.04
Nyt kävin rypistämään vähän kovempaa sillä spinning-pyörällä. Tunti kesti 55 min ja siitä 18 min oltiin alle 145, 24 min oltiin 145-165 alueen välissä ja 11 min oltiin päälle 165 maksimin ollessa 179.

Mutta mitä sitten. Kohta näistä mittareista saa enemmän tietoa, kuin itse ymmärtää. :rolleyes:

Mutta luulisi että tuollainen puristus tekisi ihan hyvää noiden PK/VK lenkkien sekaan...

Tässä on tullu syksyn-talven-kevään mittaan käytyä viiskytä kertaa spinningissä ja ne perustason tunnitkin ovat olleet ihan kiitettävän kovia. Ekojen maantielenkkien perusteella vois sanoa että kannatti käydä :)

--+MM+--
13.04.2010, 10.25
Pohdiskelen tässä, että millaisia harjoituksia pitäis tehdä että kehittyis. Tavoite on saada lisää voimaa ja kestävyyttä. Harjoitustuntien määrää on tarkoitus nostaa tänä vuonna uusille lukemille. (Edellinen reilu määrän lisäys tuli 2 vuotta sitten). Pitänee pitää huoli siitä, että peekoota tulee riittävästi, samoin nopeita lyhyitä ja palauttavia. Mitä muuta?

Eikös se siinä tullutkin. Lisää laadukkaita harjoitteita muistaen kevyet lenkit. Tarpeeksi pesäeroa kevyien ja raskaampien lenkkien välille. Voimaa saa väsyttämällä itseään mäkisessä maastossa ja mahdollisesti ottamalla hieman saliharjoittelua ohjelmaan. Kestävyys kasvaa tuossa samalla.

µ

zeizei
13.04.2010, 11.30
Itse kävin eilen ergometrillä tehtävässä aerobisessa peruskuntotestissä ja tulokset oli hiukan yllättävät. 2.5 vuotta olen nyt ajellut fillaria ja pääasiassa maastossa. Valtaosa lenkeistä on selvästi omalla mukavuusalueella, kevyen tuntuisia ja usean tunnin mittaisia, joten kuvittelin että PK-alue olisi parhaassa jamassa, mutta testi osoitti että PK-alue oli kuitenkin se heikoin. VK-alue oli parempi ja maksimi paras. Eli todellisuudessa on tullut ajettua VK-alueen alalaidalla, mikä myös näkyi testissä.

Suosituksena lisää PK-lenkkejä, mutta aerobinen kynnyssyke on kuitenkin niin alhaalla (133), että eihän noin rauhassa osaa edes ajaa :D Ainakaan maastossa. Täytyy alkaa käymään nyt kesällä kevyillä yhteismaantielenkeillä ja ajella vissiin pyöräilyä harrastamattomien kanssa, että pysyy vauhti riittävän rauhallisena. Summa summarum, vaikka vauhti tuntuu kevyeltä ei se välttämättä ole kuitenkaan PK:ta. Ja tarkoituksena ei ole taas aloittaa vääntöä siitä onko sitä PK:ta pakko jauhaa, mutta omalla kohdalla se näytti olevan heikoin lenkki. Toisaalta PK-alue kehittyy hitaiten, joten harrastusvuodetkin vaikuttavat toki tuohon.

xtrainer80
13.04.2010, 11.49
vaikka vauhti tuntuu kevyeltä ei se välttämättä ole kuitenkaan PK:ta.

Minusta tässä on pieni ristiriita, jos sama vauhti säännöllisesti tuntuu kevyeltä, niin kyllä se lähinnä peruskestävyyttä taitaa silloin olla. Tarkoitan nimenomaan jatkuvasti, lenkistä toiseen, silloin tällöin saattaa VK-lenkkikin tuntua kevyeltä mutta ehkäpä vain silloin kun sattuu ns. hyvä päivä. Tosin monesti silloin vauhtikin kasvaa ja pistää sitä kautta kuitenkin puuskuttamaan.

En ole mikään ketään neuvomaan, mutta koska aerobinen kynnyksesi vaikuttaa alhaiselta vauhtiisi nähden mitä tykkäät ajaa, ja joka tuntuu helpolta, niin en väkisin yrittäisi pudottaa vauhtia niin että syke jää alle kynnyksen. Jos se meno on kevyttä, ja pystyt kiristämään vauhtia esim. ajaessasi VK-treeniä, niin antaisin mennä vaan. Eikä nuo kynnyksetkään kiveen hakattuja ole.

zeizei
13.04.2010, 12.02
Minusta tässä on pieni ristiriita, jos sama vauhti säännöllisesti tuntuu kevyeltä, niin kyllä se lähinnä peruskestävyyttä taitaa silloin olla. Tarkoitan nimenomaan jatkuvasti, lenkistä toiseen, silloin tällöin saattaa VK-lenkkikin tuntua kevyeltä mutta ehkäpä vain silloin kun sattuu ns. hyvä päivä. Tosin monesti silloin vauhtikin kasvaa ja pistää sitä kautta kuitenkin puuskuttamaan.

En ole mikään ketään neuvomaan, mutta koska aerobinen kynnyksesi vaikuttaa alhaiselta vauhtiisi nähden mitä tykkäät ajaa, ja joka tuntuu helpolta, niin en väkisin yrittäisi pudottaa vauhtia niin että syke jää alle kynnyksen. Jos se meno on kevyttä, ja pystyt kiristämään vauhtia esim. ajaessasi VK-treeniä, niin antaisin mennä vaan. Eikä nuo kynnyksetkään kiveen hakattuja ole.

Juu varmasti näinkin enkä aiokaan suuresti noita maastolenkkejä muuttaa kevyemmiksi. Maastossa ajaessa syke kuitenkin heiluu paljon enemmän ja on varmasti välillä tuon 133 alapuolella, mikä aina palauttaa ja auttaa jaksamaan pitempään. Keskarit on yleensä kevyehköillä lenkeillä välillä 135-140. Se näkyi kuitenkin testistä, että omalla VK-alueella maitohappopitoisuus nousee hyvin hitaasti sykkeen noustessa, mikä varmasti aiheuttaa sen, että VK-alueen alapäässä ajo tuntuu hyvinkin kevyeltä. AnK:n (166) lähellä toki puuskuttaa jo rajusti. Ajattelin kuitenkin tuon testin perusteella ottaa mukaan myös noita "liian" kevyiltä tuntuvia lenkkejä, jos niillä saisi hilattua tuota aerobista kynnystä vähän ylemmäs.

Markku Silvenius
14.04.2010, 09.50
Ihan tyypillistähän se on, että alkuvaiheessa VK on laaja ja PK, heikko kun se testiasemalla oikeasti katsotaan. Ergotesti tehdään yleensä istuen. Tämän testin aerobinen kynnys katsotaan olevan noin 10 lyöntiä matalampi kuin juostessa. Maastopyöräily on luonteeltaan juoksun ja pyöräilyn välimuoto (paljon putkella maantielle verraten). Siksi maastossa voi soveltaa 0-5 lyöntiä korkeampaa aerobista kynnystasoa.

Saman tien täytyy sanoa, että maastoajossa VK/MK merkkaa enemmän kuin maantiellä ja kunto kannattaisi rakentaa siten, että haetaan omaan kilpailumäärään soveltuva PK-minimitaso ja loppu ohjataan VK/MK/NK/tekninen taitavuus/tekninen taloudellisuus-akselille.

Käytännössä uusille ajajille PK olisi siksi paras ajaa maantiellä semislikseillä, slikseillä tai maantiepyörällä ja tekniikkareenit & kovat reenit maastossa. Näin ainakin niin kauan kun hyvällä suoritustasolla jolloin pystytään ajamaan myös helppoja pitkiä lenkkejä maastossa. Tietysti maaston vaikeus tekee tähän ison skaalan.

xtrainer80
14.04.2010, 10.42
Ihan tyypillistähän se on, että alkuvaiheessa VK on laaja ja PK, heikko kun se testiasemalla oikeasti katsotaan. Ergotesti tehdään yleensä istuen. Tämän testin aerobinen kynnys katsotaan olevan noin 10 lyöntiä matalampi kuin juostessa.

Tuntuu kyllä hurjalta että mulla ergotestissä todettu aerobinen kynnys 156 (max-syke 189) olisi juoksussa lähempänä 170:ä. Tosin, täytyy myöntää että kokemukseni juoksusykkeistä tukisivat tätä olettamusta, fiiliksen mukaan juostut kevyet PK-lenkit tuottaa useimmmiten n. 160 keskisykkeen. Nämä siis taatusti aerobisella alueella tehtynä.

Samassa ergotestissä todettu anaerobinen kynnys puolestaan on 177 joka tuntuu olevan juoksussa lähes sama, ehkä muutamaa lyöntiä korkeampi.

Highlander
14.04.2010, 10.47
Mää oon ainakin mennyt sillain perse edellä puuhun tän viimeisen 4 vuoden aikana kun olen enemmän alkanut ajamaan. En ole varmaan ajanut yhtään sellaista PK-lenkkiä. Olen tätä puolustellut sillä että pelaan myös sählyä ja sulkista / harrastan muuta liikuntaa joten jonkunlaista kuntopohjaa on ollut jo valmiiksi.

Syytä varmaan olisi kuitenkin jos tästä haluaisi pyöräilijänä kehittyä. Pisimmät lenkit ovat maantiellä olleet +100 km. Ainakin 90 km pystyn ajelemaan yksin 30 km/h keskareilla. Ryhmässä en oo koskaan vielä ajanutkaan, paitsi jonkun satunnaisen peesissä :rolleyes: En käytä enää sykemittaria mutta meno ei ole sellaista läähätyn ja läkästyn-vauhtia/VK, keskinopeushaarukka 27-31 km/h maantiepyörällä.

Mulla on sellainen mieli että mieluummin ajelen "ripeästi" 40-70 km lenkkejä useammin kuin pitempiä harvemmin. Jos ihan kuntoilu- ja painonhallinta pohjalta ajattelen pyöräilyä, niin mulle tää kaava tuntuu toimivan hyvin. Ajan sekalaista ajoa n. 7000-8000 km vuosi + kuntopyörä.

Jos joku tietävä osaisi vastata että saisinko esim. nostettua keskinopeuttani jos ajaisin niitä pitkiä PK-lenkkejä aina välillä?

zeizei
14.04.2010, 10.59
Ihan tyypillistähän se on, että alkuvaiheessa VK on laaja ja PK, heikko kun se testiasemalla oikeasti katsotaan. Ergotesti tehdään yleensä istuen. Tämän testin aerobinen kynnys katsotaan olevan noin 10 lyöntiä matalampi kuin juostessa. Maastopyöräily on luonteeltaan juoksun ja pyöräilyn välimuoto (paljon putkella maantielle verraten). Siksi maastossa voi soveltaa 0-5 lyöntiä korkeampaa aerobista kynnystasoa.

Kiitos tästä vinkistä. Eli ehkä sitä pystyy maastossakin peekoota tekemään :) Juoksun osalta olikin tiedossa, että sykerajat ovat vähän korkeammalla, mutta tosiaan kyllähän maastossa vähän enemmän heilutaan pyörän päällä.


Saman tien täytyy sanoa, että maastoajossa VK/MK merkkaa enemmän kuin maantiellä ja kunto kannattaisi rakentaa siten, että haetaan omaan kilpailumäärään soveltuva PK-minimitaso ja loppu ohjataan VK/MK/NK/tekninen taitavuus/tekninen taloudellisuus-akselille.Kilpailutavoitteita ei toistaiseksi juurikaan ole ja ne vähät mitä on niin vaatii juurikin noita mainitsemiasi asioita. Tärkein tavoite tuossa aerobisessa harjoittelussa olisi omalla kohdalla ihan vaan peruskunnon ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Ja jossain määrin myös se, että jäisi sitä kirimisvaraa pitemmällä lenkillä/kilpailussa/kuntotapahtumassa, kun suurempi osa matkasta menisi PK-alueella.

zeizei
14.04.2010, 11.09
Jos joku tietävä osaisi vastata että saisinko esim. nostettua keskinopeuttani jos ajaisin niitä pitkiä PK-lenkkejä aina välillä?

Tietävä en ole, mutta viisaammat ovat kertoneet, että keskaria tuskin saa nostettua PK-lenkkejä ajamalla. Ero tulee siinä, että kun kaksi kaveria ajaa kolmeakymppia pari tuntia, joista toinen VK-alueella ja toinen PK-alueella niin se PK-kaveri pystyy varmasti lopussa kiristämään vähän helpommin kuin se VK:ta koko matkan jauhanut. Se, että onko tuolle kiristämiselle mitään tarvetta riippuukin sitten jokaisen omista tavoitteista :) Ja sitä aerobista kynnystä saa ilmeisesti nostettua parhaiten ajamalla sen kynnyksen tuntumassa/alapuolella.

Olli-Pekka Manninen
14.04.2010, 11.11
Mää oon ainakin mennyt sillain perse edellä puuhun tän viimeisen 4 vuoden aikana kun olen enemmän alkanut ajamaan. En ole varmaan ajanut yhtään sellaista PK-lenkkiä. Olen tätä puolustellut sillä että pelaan myös sählyä ja sulkista / harrastan muuta liikuntaa joten jonkunlaista kuntopohjaa on ollut jo valmiiksi.

Syytä varmaan olisi kuitenkin jos tästä haluaisi pyöräilijänä kehittyä. Pisimmät lenkit ovat maantiellä olleet +100 km. Ainakin 90 km pystyn ajelemaan yksin 30 km/h keskareilla. Ryhmässä en oo koskaan vielä ajanutkaan, paitsi jonkun satunnaisen peesissä :rolleyes: En käytä enää sykemittaria mutta meno ei ole sellaista läähätyn ja läkästyn-vauhtia/VK, keskinopeushaarukka 27-31 km/h maantiepyörällä.

Mulla on sellainen mieli että mieluummin ajelen "ripeästi" 40-70 km lenkkejä useammin kuin pitempiä harvemmin. Jos ihan kuntoilu- ja painonhallinta pohjalta ajattelen pyöräilyä, niin mulle tää kaava tuntuu toimivan hyvin. Ajan sekalaista ajoa n. 7000-8000 km vuosi + kuntopyörä.

Jos joku tietävä osaisi vastata että saisinko esim. nostettua keskinopeuttani jos ajaisin niitä pitkiä PK-lenkkejä aina välillä?

30 km/h on keskinopeutena ihan normaalia pk-vauhtia.

Highlander
14.04.2010, 11.45
30 km/h on keskinopeutena ihan normaalia pk-vauhtia.
No tämä olikin hyvä tieto :D eli voin edelleen ajella samaan tapaan mutta nyt tiedän olevani PK-lenkillä. Halutessa voin sitten nostaa nopeuden 40 km/h. Olisko sulla O-P muita vinkkejä meille sohvaperunoille? :o

Olli-Pekka Manninen
14.04.2010, 12.06
No tämä olikin hyvä tieto :D eli voin edelleen ajella samaan tapaan mutta nyt tiedän olevani PK-lenkillä. Halutessa voin sitten nostaa nopeuden 40 km/h. Olisko sulla O-P muita vinkkejä meille sohvaperunoille? :o

Kandee kattoo BattleStar Galacticaa vähintään neljä episodia päivään tai sitten jos on aikaa, niin sitten kahdeksan jaksoa päivään. Näin pystyy katsomaan koko sarjan noin kahteen viikkoon. Tällä tempauksella on palauttava vaikutus ja syke nousee kun jännittää.

Highlander
14.04.2010, 12.14
Kandee kattoo BattleStar Galacticaa vähintään neljä episodia päivään tai sitten jos on aikaa, niin sitten kahdeksan jaksoa päivään. Näin pystyy katsomaan koko sarjan noin kahteen viikkoon. Tällä tempauksella on palauttava vaikutus ja syke nousee kun jännittää.
Se vanha oli hyvä. Tää uudempi on ihan katottava kyllä myös. Onhan siinä se nätti blondi mutta sitten taas Miami Vicesta tuttu Olmos on vähän turpeessa kunnossa. Emmää kyllä pysty istumaan sohvalla kahdeksaa tuntia yhteenmenoon kun peräpukamatkin on. Oisko sulla jotain vinkkiä niihin muuten? rispekt :cool:

J T K
14.04.2010, 13.08
Jos haluaa kehittää sitä keskaria niin eikait siihen auta kuin reenata kovemmalla sykealueella, ei se kahta/kahtaviittä junnaaminen siihen auta kyllä. Ei nouse mäki eikä nouse tasamaan keskarikaan. Junnaa vain kuin peräkammarinpojan taskubilis.

Mutta, siinä huoltavassa tarkoituksessa se "alinopeuslenkki" auttaa aina silloin tällöin tehtynä (ainakin mitä vanhemmaksi tulee...). Pyöritystä nopealla kadenssilla, kevellä välityksellä niin alkaa ne moskat liikahtamaan kropassa.

zeizei
14.04.2010, 13.32
Mutta, siinä huoltavassa tarkoituksessa se "alinopeuslenkki" auttaa aina silloin tällöin tehtynä (ainakin mitä vanhemmaksi tulee...). Pyöritystä nopealla kadenssilla, kevellä välityksellä niin alkaa ne moskat liikahtamaan kropassa.

PK1-lenkit varmasti ovat juuri niitä huoltavia/palauttelevia lenkkejä, mutta kertokaas viisaammat, että saako aerobista kynnystä oikeasti nostettua jollain muulla tavalla kuin ajamalla sen aerobisen kynnyksen tuntumassa/alapuolella riittävästi? Siitä kun taitaa kuitenkin olla aika suuri yhteisymmärrys, että kisakunto ja -vauhti (AnK-teho) paranee anaerobisen kynnyksen tuntumassa tehtävällä harjoittelulla niin eikö sama päde aerobiseen kynnykseen? Vielä kun ottaa sen huomioon, että aerobisen kynnyksen nostaminen on hidasta ja vaatii pitkää harjoittelutaustaa niin onnistuuko se tehokkaasti jollain muulla tavalla kuin pitkillä PK-lenkeillä? Tämä kiinnostaa siis oikeasti eikä ole mitään PK-uskovaista viisastelua :)

hannupulkkinen
14.04.2010, 13.38
? Vielä kun ottaa sen huomioon, että aerobisen kynnyksen nostaminen on hidasta ja vaatii pitkää harjoittelutaustaa niin onnistuuko se tehokkaasti jollain muulla tavalla kuin pitkillä PK-lenkeillä? Tämä kiinnostaa siis oikeasti eikä ole mitään PK-uskovaista viisastelua :)
Tästä ollaan täällä tasan kahta mieltä. Toisen mielestä pk-jyrääminen on turhaa ja toisen mielestä juuri näin saadaan aerobinen kapasiteetti riittävän ylös. Minusta se vähän riippuu tyypistä. Toiselle sopii toinen ja toiselle toinen. Erityisesti nuo voimamittarin kanssa ajavat näyttävät olevan sitä mieltä, että watit ratkaisevat eivät sykkeet ja ajavat suurimman osan lenkeistä anaerobisella kynnyksellä tai sen yli. Määrä on tietenkin sitten vähäisempää. Jos muuten on pitkä ja hyvä pk-ura takana niin mikäettei. Sitten pitää vain olla malttia palautella riittävästi.
Usean päivän peräkkäiseen rääkkiin pitää harjoitella enemmän kuin kerran viikossa rykäisyyn.
Edit: olsisi pitänyt lukea aikaisemmat. Saamaa jänkkäystähän täälläkin on käyty kuin aina ennenkin. Minusta arobinen kynnys nousee sen tuntumassa ajaen parhaiten ja vk/mk taas niillä alueilla ajaen. Varmaan lihasrakenne ja harjoittelu-uran pituus ratkaisee sitten miten aerobinen kynnys nousee vk/mk vauhdeilla.

Olli-Pekka Manninen
14.04.2010, 13.42
En oikein osaa sanoa PK-lenkkien vaikutuksesta juurikaan mitään kynnysrajoista mutta ainakin kun aikoinaan junttasi kaikki lenkit parin vuoden aikana kovaa niin sykerajat pysy käytännössä aivan samana mutta tehot vaan kasvo jokaisella kynnysrajalla.

anttipietila
14.04.2010, 13.50
Esimerkiksi 8 tunnin lenkin tehot ovat noin 75-80% siitä tehosta millä pystyy ajamaan tunnin verran. Ainakin niin päin tuo yhtälö toimii että nostamalla tunnin tehoa (FTP:tä) myös kahdeksan tunnin tehot nousevat.

Sitä en ole kokeillut josko kahdeksan tunnin lenkkien ajaminen nostaa myös FTP:tä. Mikä ettei, mutta käytännössä tuollaisilla pitemmillä lenkeillä tulee ajettua vastatuuleen ja ylämäkeen kovemmilla tehoilla, elikkä mahdolliset parannukset voivat tulla yhtä hyvin PK lenkkien reippaammin ajetuista osista.

Highlander
14.04.2010, 14.13
No tässähän niitä asiantuntevia kommentteja tuli, kiitos. Eli jos ajan niitä 1-4 tunnin lenkkejä ja haluaa nostaa keskinopeutta kuntoilijana niin on syytä ajella korkeammalla sykealueella ja repiä aina välillä enemmän intervalli-tyyppisesti. PK-lenkkeilyyn ei ole tarvetta kun tarkoitus ei ole ajella mitään useamman tunnin siivuja ja palauttavan puolen voi hoitaa muun kuntoilun muodossa.

zeizei
14.04.2010, 14.19
En oikein osaa sanoa PK-lenkkien vaikutuksesta juurikaan mitään kynnysrajoista mutta ainakin kun aikoinaan junttasi kaikki lenkit parin vuoden aikana kovaa niin sykerajat pysy käytännössä aivan samana mutta tehot vaan kasvo jokaisella kynnysrajalla.

Tämähän varmasti on juuri se tavoite ainakin kilpailumielessä, että samalla sykealueella pääsee kovempaa. Monestihan menee puurot ja vellit sekaisin kynnyksistä puhuttaessa. Toinen puhuu kynnyssykkeestä ja toinen -tehosta. Kynnystehot varmasti nousevat molemmilla kynnyksillä kun vaan ajaa lujempaa/paremmin/enemmän, mutta jos haluaa laajentaa tuota aerobista sykealuetta niin onnistuuko se enää kovaa ajamalla? Ja kuinka paljon sykerajoihin voi vaikuttaa harjoituksella? AnK-sykehän ainakin rajoittuu yläpäässä aika tiukasti maksimisykkeen mukaan, kovin paljon yli ei taida saada :D Mahdollisimman laaja aerobinen alue taas mahdollistaa sen, että siellä PK-alueella on enemmän pelivaraa. Kärjistetysti: heti sängystä noustuaan ei olla aerobisella kynnyksellä.

Olli-Pekka Manninen
14.04.2010, 14.32
Tämähän varmasti on juuri se tavoite ainakin kilpailumielessä, että samalla sykealueella pääsee kovempaa. Monestihan menee puurot ja vellit sekaisin kynnyksistä puhuttaessa. Toinen puhuu kynnyssykkeestä ja toinen -tehosta. Kynnystehot varmasti nousevat molemmilla kynnyksillä kun vaan ajaa lujempaa/paremmin/enemmän, mutta jos haluaa laajentaa tuota aerobista sykealuetta niin onnistuuko se enää kovaa ajamalla? Ja kuinka paljon sykerajoihin voi vaikuttaa harjoituksella? AnK-sykehän ainakin rajoittuu yläpäässä aika tiukasti maksimisykkeen mukaan, kovin paljon yli ei taida saada :D Mahdollisimman laaja aerobinen alue taas mahdollistaa sen, että siellä PK-alueella on enemmän pelivaraa. Kärjistetysti: heti sängystä noustuaan ei olla aerobisella kynnyksellä.

Niin, onhan mulle jotkut tullu selittelemään jotain sykealueiden laajuuden tai suppeuden tai vastaavan ihanuudesta ja siitä miten mulla oli ja on kovin matala maksimisyke. Että jotain pitäisi tehdä jotta sykerajaa pitäisi hilata suuntaan x ja toista suuntaan tangentti. Siis minkä vuoksi? Mitä se hyödyttää jos Pk-alue on viisi lyöntiä laajempi jos sillä ylärajalla teho on loppupeleissä aivan sama.

Joskus testien jälkeen joku vanhempi jamppa tuli sanomaan, että "sun PK-yläraja on 140 ja mulla on kanssa. Me voidaan ajaa lenkkiä yhdessä!" Siis eihän sillä ole mitään väliä, mun testeissä meikä veti pk-alueen ylärajalla enemmän se jamppa veti maksimilla.

zeizei
14.04.2010, 15.24
Niin, onhan mulle jotkut tullu selittelemään jotain sykealueiden laajuuden tai suppeuden tai vastaavan ihanuudesta ja siitä miten mulla oli ja on kovin matala maksimisyke. Että jotain pitäisi tehdä jotta sykerajaa pitäisi hilata suuntaan x ja toista suuntaan tangentti. Siis minkä vuoksi? Mitä se hyödyttää jos Pk-alue on viisi lyöntiä laajempi jos sillä ylärajalla teho on loppupeleissä aivan sama.

Juu minähän kyselin tässä itselleni neuvoja ja ylipäänsä näistä asioista kun kiinnostaa. En mielestäni missään kohtaa neuvonut ketään harjoittelemaan millään tietyllä tavalla. Kuten aikaisemmin mainitsin niin oma tärkein tavoite on yleisesti kunnon kasvattaminen joka alueella ja kun testi kertoi, että aerobinen alue oli se heikoin lenkki niin sen kehittäminen kiinnostaa.

Ohiampuja
19.04.2010, 21.26
Nyt taas tälläinen kysymys... ;)

Oletteko oikein kovalla kuormalla treenatessa saaneet päänsärkykohtausta tai kokeneet sellaista vihlausta niskassa?

Tänään aika raskaan spinning tunnin lopussa satulasta maksimilla hinkatessa vihlaisi niskasta pari kertaa aika ikävästi. Kuntosalilla ollut kaverini tunnisti ilmiön kun siitä hänelle kerroin. Hän sanoi jotenkin niin, että oikein kovassa rasituksessa laskimoverenkierron hidastuminen saattaa nostaa kallonpohjan painetta, joka aiheuttaa sen kivun tunteen. Kuulemma jalkaprässissä kovilla painoilla tuohon saattaa joskus törmätä.

Minulle oli eka kerta kun pyöränselässä koen tuollaisen tunteen. Syke oli sillä hetkellä noin 182 ja aika matalalla kadensilla pyöritettiin kovaa vastusta vasten...

Ps. Tämä viesti ei ole tarkoitettu lääkärissä käynnin korvikkeeksi, vaan oman pohjatiedon kartuttamiseksi... :rolleyes:

xtrainer80
20.04.2010, 06.42
Oletteko oikein kovalla kuormalla treenatessa saaneet päänsärkykohtausta tai kokeneet sellaista vihlausta niskassa

Olen, ja pahimmat juuri jalkaprässissä silloin kun salilla vielä kävin. Jouduinkin lopettamaan prässäämisen isoilla painoilla, kun jokaisen sarjan jälkeen tuntui että pää halkeaa. Mulla ei vihlonut niskassa, mutta sarjan jälkeen tuntui että veri kuohahti päähän sydämen alkaessa lyödessä kovempaa, jonka seurauksena kova "jyskyttävä" pääkipu, joka hellitti vasta kun syke laski. Jännä tunne kun veren kohinan oikein kuulee korvissaan.

Pyörän päällä en ole vastaavaa kokenut, vaan ainoastaan salitreeneissä, isoilla painoilla treenatessa. Muistan että jonkin kovan jalkatreenin jälkeen päänsärky jäi päälle pidemmäksi aikaa.

Harvinaisen epämiellyttävä tunne kyllä, muistan pahimipien jyskytysten aikaan ajatelleeni että nyt katkesi verisuoni päästä tjsp. Onneksi on tullut jätettyä nuo maksimipainot rauhaan, ei tarvi kärsiä päänsärystä ihan niin paljon.

Pekka L
21.04.2010, 08.09
Tempokausi alkoi eilen aluecupin rypistyksellä. Siinä hetki ennen omaa starttia lähtöpuomiin nojaillessa, päästin mojovan pierun. Pyysin toki heti kohteliaasti anteeksi. Toimitsija ei ollut asiasta millänsäkään, mutta tokaisi että eikö tuo olisi kannattanut säästää lähtökiihdytykseen?

Mites on, onko tästä empiiristä kokemusta? Voimallinen kaasupurkaus, lisääkö se miten paljon työntövoimaa?
http://img.geocaching.com/cache/9f16c5d0-88dd-4a8e-97f8-438bccb4c11f.jpg