PDA

Näytä tavallinen näkymä : Miten harjoitella?



Sivut : 1 2 3 [4]

kervelo
15.02.2011, 12.23
Jep, suosittelen. Lunta ei oo nakynyt viikkokausiin ja lampotila 5-15c. En taida viiittia tulla Suomeen takas ollenkaan :D

:mad::mad::mad:

J T K
15.02.2011, 14.37
Niin, en ilmeisesti tuohon kirjoittanut riittävän selvästi etten esimerkiksi pyöräile uimahallissa? :D

Voiskin olla uraa-uurtava veto joltain hallilta iskeä sinne altaan pohjaan pari maantiekonkelia :) Siinähän sitä sais lisävastusta ja saattais muuten pyöritystekniikkakin parantua...? Jos on kerran vesijuoksua sun muuta, niin miksei allaspyöräilyä..

orcatri
15.02.2011, 14.57
Miksipä ei. Hydrospinninkiä:
http://yle.fi/ecepic/archive/00138/vesispinning1jpg_138021b.jpg
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://yle.fi/ecepic/archive/00138/vesispinning1jpg_138021b.jpg&imgrefurl=http://yle.fi/alueet/perameri/2009/08/vesispinning_saapui_kemiin_948968.html&usg=__DBUyti7Iwpg_-1VpGGF6PGOKXZo=&h=270&w=480&sz=23&hl=fi&start=0&sig2=du-2jyenFQ5159c4DxJhaA&zoom=1&tbnid=W3SstVmlfOvTjM:&tbnh=105&tbnw=187&ei=9XdaTYnKI8aD4Qb8o9S3DQ&prev=/images%3Fq%3Dhydrospinning%26hl%3Dfi%26client%3Dfi refox-a%26hs%3DAc0%26sa%3DX%26rls%3Dorg.mozilla:en-US:official%26biw%3D1920%26bih%3D1007%26tbs%3Disch :1%26prmd%3Divns&itbs=1&iact=rc&dur=421&oei=9XdaTYnKI8aD4Qb8o9S3DQ&page=1&ndsp=64&ved=1t:429,r:8,s:0&tx=73&ty=26

equilibrium
16.02.2011, 12.02
Mäkelärinteestä löytyy myös hydrospinnutunteja. Ei ole tullut testattua, mutta ihan hauskalta on touhu näyttänyt kun on viereisellä radalla kauhonut.

J T K
16.02.2011, 12.56
No helevata. Kävisin kyllä kokeilemassa jos olisi täällä saatavilla. Minkähänlaisia nuo pyörät ovat...?

vastaan itselleni: http://www.fit.fi/liikunta/kuntotieto/_a9561/20+ideaa+vesiliikuntaan/

Johan Moraal
22.02.2011, 07.49
Lisää pohdittavaa teho-määrä keskusteluun.

Paul Laursen Intensity vs Volume (http://www.teamdanmark.dk/CMS/cmsresources.nsf/filenames/Præsentation%20Paul%20Laursen%20-%20Intensity%20vs%20volume%20training_r2.pdf/$file/Præsentation%20Paul%20Laursen%20-%20Intensity%20vs%20volume%20training_r2.pdf)

Aika uusi artikkeli näyttää olevan. Vahvistaa monia entisiä käsityksiä, mutta ehkä vähän uudella tavalla?
Enjoy:)

Olmi
25.02.2011, 16.02
Ja lisää (klick) tulee (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofia-osa-ii.html). Harvinaisen monimutkaista tämä urheilu. :seko:

Noniin, hieman sitten asiaa omasta harjoittelusta (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-iii-oma.html). Jaaritteluksihan se toisaalta meni (taas).

Ehkäpä kohta voitaisiin kuitenkin siirtyä tuonne tehopohjainen harjoittelu-topicciin.

xtrainer80
25.02.2011, 16.27
Noniin, hieman sitten asiaa omasta harjoittelusta (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-iii-oma.html). Jaaritteluksihan se toisaalta meni (taas).

Ehkäpä kohta voitaisiin kuitenkin siirtyä tuonne tehopohjainen harjoittelu-topicciin.

Todella mielenkiintoinen kirjoitus tämäkin, näitä on mukava lukea. Ei ollenkaan jaarittelua. :)

trauma
26.02.2011, 10.52
Noniin, hieman sitten asiaa omasta harjoittelusta (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-iii-oma.html). Jaaritteluksihan se toisaalta meni (taas).

Ehkäpä kohta voitaisiin kuitenkin siirtyä tuonne tehopohjainen harjoittelu-topicciin.

Herranjestas että sulla on hyvää blogitekstiä. Asiat kiteytettynä aivan kohdalleen. Joutu ihan lukemaan muutkin kirjoituksesi ja osoitteesi meni favoritseihin :)

Puhut paljon ärsykkeistä ja siitä että tavanomainen taso pitää ylittää jotta adaptoitumista tapahtuu. Omassa kuntoilussani (harjoitteluksi ei oikein viitsi sanoa...) ajaudun aina pohtimaan sitä että onko nykyinen tekeminen pelkästään ylläpitävää - eli sitä tavanomaista ärsyketasoa - vai kehittävää. Ja jos uskon että on kehittävää niin sitten pitää miettiä että onko se riittävän kehittävää...

trauma

Ana75
26.02.2011, 19.20
herranjestas että sulla on hyvää blogitekstiä. Asiat kiteytettynä aivan kohdalleen.


+1

arisaast
12.03.2011, 23.08
Tässä on hyvää asiaa ja aloittelijana mukava lueskella näitä.

Kuten pari sivua takaperin ansiokkaasti pohdittiin, on hyvä tehdä ero aloittelevien harastajien ja kilpailutasolle harjoittelevien pyöräilijöiden välille. 10+ vuotta treenanneet kaverit joutuvat järkiperäistämään harjoitteluaan mikäli haluavat sen olevan tehokkaalla tavalla kehittävää.

Meillä nööseillä on aluksi varmasti pääasia että viihtyy satulassa. Vaikka aiempaa urheilutaustaa löytyisikin; tekniikka, lajivoima, hermotus, yleinen tuntuma jne. kehittyy varmasti alussa mukavasti kunhan vaan ajelee. Sen enempää alussa miettimättä näitä.

Olmi
13.03.2011, 16.13
Juuri näin.

Satulassa viihtyminen kyllä ratkaisee paljon myös enemmän ajaneiden keskuudessa. Sekalainen lajiharjoittelu tuottaa yleensä hyviä ärsykkeitä, joiden kautta keho ja lihaksisto automaattisesti lähestyy pyöräilijämäistä olemusta. Pyöräily on sellainen laji, joka edellyttää nimenomaan lajiharjoittelua, maastopyöräily ehkäpä vielä hitusen enemmän. Pointtina onkin tehdä sopivan erilaisia pyöräilytreenejä, niin johan huomaa kehitystä tapahtuvan.

Igor Pavlovits
13.03.2011, 19.42
Noniin, hieman sitten asiaa omasta harjoittelusta (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-iii-oma.html).
.
Tietämättömänä pitää kysyä että mikä on 30-sääntö?

Schöne Scheisse
13.03.2011, 20.03
Vääränä miehenä vastaten ja silläkin riskillä, että puhumme eri asiasta: kestävyysurheilijan harjoittelussa voi pitemmällä aikavälillä olla enintään 30% tehoharjoittelua. Tai kääntäen tehoharjoittelun lisäksi ei kannata treenata PK:ta kuin reilusti tuplaten.

Ylläoleva ei perustu teoriaan vaan empiriaan eli näin ovat mestarit tehneet.

PS jotkut tulkitsevat sääntöä myös siten, että tehotreeniä on 30% siitä harjoitusmäärästä mitä voisivat maksimissaan treenata eli osa PK:sta jää eri syistä imaginääriseksi.

Olmi
13.03.2011, 20.31
Tietämättömänä pitää kysyä että mikä on 30-sääntö?

Niin juu, tuli kirjoitettua tuosta säännöstä tänne, eli oma harjoittelu 2/2 tuonne blogin puolelle (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/03/harjoitusfilosofiani-iii-oma.html). Edellinen linkki ei vie oikeaan tekstiin.

Edellä tuli ihan asiallinen vastaus 30-sääntöön, mutta minun sääntöni on hieman erilainen. :rolleyes:

cujo
13.03.2011, 22.47
Edellä tuli ihan asiallinen vastaus 30-sääntöön, mutta minun sääntöni on hieman erilainen. :rolleyes:

=mäkiä ei ajeta alle 30km/h...

OJ
13.03.2011, 23.42
Satulassa viihtyminen auttaa painonpudotuksessa ja laihduttaminen on edelleenkin pirun tehokas tapa laittaa fillari kulkemaan.

Sen mitä on tässä sivusta tullut seurattua eri kuskien harjoittelua, niin fiiliksen mukaan treenatessa tulee tehtyä helposti seurusteluvauhtista PK:ta ja maksimihapenotto tai anaerobisia tehoja. Tietty jotkut harvat tykkäävät kiusata itseään, mutta sitten muut alueet näyttävät jäävän kiusaamisen jalkoihin. Joillekin fiiliksen mukaan treenaaminen on kuitenkin ainoa tapa, koska muuten motivaatio tipahtaa nolliin, eikä tule treenattua fiiliksen eikä ohjelman mukaan. Ei sillä, kyllä se pyörä saattaa kulkea oikein hyvin fiiliksen mukaan treenatessa kunhan geenit ovat kohdillaan, mutta koko reserviä ei välttämättä saa käyttöön.

Ensimmäiset 1-3 pyöräilyvuotta jos vain ajaa niin paljon kuin ehtii, ilman kummempia ohjelmia, niin todennäköisesti kehitys on ihan kiitettävää. Auttaa kovasti jos pääsee ainakin välillä ajamaan porukkalenkkejä, että tulee vähän erilaisia ärsykkeitä ja joutuu pois omalta mukavuusalueeltaan.

Schöne Scheisse
14.03.2011, 14.54
=mäkiä ei ajeta alle 30km/h...

Asiayhteydessä ainakin näin jälkeenpäin aivan ilmeistä!

PS minulla vastaava sääntö taitaa kulkea nimellä 20-sääntö (ja siitä kiinnipitäminen saattaa vaatia tarkkaa reitinlukua).

Olmi
21.03.2011, 21.24
Tietämättömänä pitää kysyä että mikä on 30-sääntö?

Kirjailin pienen tiivistelmän tuosta säännöstä blogiin (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/03/30-saanto.html). Cujolle pointsit, vauhdistahan siinä tosiaan oli kyse. Mutta tarkennuksena se, että mäkiä ei tässä säännössä myöskään ajeta yli 30km/h.

Markku Silvenius
23.03.2011, 08.26
Joo mulla se on tällä hetkellä '15-sääntö'. Sollerista ei päässyt Majorille kovempaa..tai ois ehkä päässyt vähän mutta se olisi tehnyt kipeää. Pariminuuttisen mäen kipua ei edes uskalla ajatella.. :D

Jopexi
27.03.2011, 18.48
Kova kiinostus maantie ja muutakin pyöräilyä kohtaan kasvanut entisestään.

Hinku kilpailemiseen ja tavoitteelliseen maantiepyöräilyn harjoittelemiseen on syttynyt! Olen 15 vuotias, aina paljon liikuntaa harrastanut (jääkiekkoa, jalkapallo, juoksua ja hiihtoa) Kaikissa noissa lajeissa olen kilpaillut.

Hiihto taustani on vahva, n. 5 vuotta oikeaa harjoittelua takana.

Pyöräillyt olen jo monia vuosia, mutta en kilpaillut. Maasto- ja maantiepyöräilyä.

Tällä hetkellä pyöräilyn harjoittelemiseen kuuluu spinning, uinti, hiihto ja juoksu, näin talvikaudella. Jalkapalloa pelaan myös B-junioreissa. Minkäslaisia harjoituksia kannattaisi tehdä spinnillä?
Olen polkenut reiluja 1h-2h tasaisia vetoja. Kannattaisko esimerkiksi harrastaa "vauhtileikittelyä" tai jotain vastaavaa? Entä juoksussa, mikä tukee parhaiten pyöräilyä? Vai kannattaako edes juosta ja keskittyä muuhun? Hiihtoon en juurikaan neuvoja tarvi, pitkiä tasaisia lenkkejä, eikö niin? Hiihto on loistava muoto, oli laji sitten mikä tahansa.

Sopii varmaan, että vuoden aikana kyselen harjoitus neuvoja ja esimerkiksi viikko-ohjelmia reenaamiseen?

OJ
27.03.2011, 19.37
En tiedä mistäpäin olet, mutta kannattaa hakeutua porukkalenkeille.

rhubarb
27.03.2011, 20.29
[…]Hinku kilpailemiseen ja tavoitteelliseen maantiepyöräilyn harjoittelemiseen on syttynyt! Olen 15 vuotias, […]

[…] Hiihto taustani on vahva, n. 5 vuotta oikeaa harjoittelua takana. […]

[…] Sopii varmaan, että vuoden aikana kyselen harjoitus neuvoja ja esimerkiksi viikko-ohjelmia reenaamiseen?

Periaatteessa sopii mutta tuon ikäisen kaverin pitäisi ehdottomasti hakeutua pyöräilyseuraan! Saa todennäköisesti ihan valmentajan tekemän ohjelman ja oikeantasoista ajoseuraa.

On toki ihan hyvä turvatoimi jättää paikkakunta mainitsematta mutta se auttaisi ehkä löytämään seuran vaikka voit toki omatoimisestikin netistä etsiä. Pääkaupunkiseudulla junioritoimintaa löytyy ainakin CCH:n, IK-32:n ja Zeus:in toimesta.

tmile
28.03.2011, 09.16
Kannattaisko esimerkiksi harrastaa "vauhtileikittelyä" tai jotain vastaavaa? Entä juoksussa, mikä tukee parhaiten pyöräilyä?

Kannattaa hakeutua paikalliseen seuraan ja porukkalenkeille, ellet sitten asu jossain pienemmässä kaupungissa. Ja pienissäkin kaupungeissa pitäisi jo olla pyöräilijöitä, luulisi että ainakin hiihto/suunnistusporukoista löytyy. Olennaisinta on alkuun opetella sitä ryhmässä ajamista ja pyöritystekniikkaa.

Kilpailin 15-18 vuotiaana suunnistuksessa, yleisurheilussa ja vähän hiihdossakin. Parhaan tuen saat seurasta, muuten kannattaa vain treenata monipuolisesti kaikkea.

Mitä juoksuun tulee niin suosittelen kaikille suunnistusta kuntoilumuotona, pehmeällä vaihtelevalla alustalla juoksu tekee hyvää jaloille. Tampereella iltarastit (http://www.iltarastit.com/) alkavat parin viikon kuluttua.

Makke
28.03.2011, 16.49
Kova kiinostus maantie ja muutakin pyöräilyä kohtaan kasvanut entisestään.

Hinku kilpailemiseen ja tavoitteelliseen maantiepyöräilyn harjoittelemiseen on syttynyt! Olen 15 vuotias, aina paljon liikuntaa harrastanut (jääkiekkoa, jalkapallo, juoksua ja hiihtoa) Kaikissa noissa lajeissa olen kilpaillut.

Hiihto taustani on vahva, n. 5 vuotta oikeaa harjoittelua takana.

Pyöräillyt olen jo monia vuosia, mutta en kilpaillut. Maasto- ja maantiepyöräilyä.

Tällä hetkellä pyöräilyn harjoittelemiseen kuuluu spinning, uinti, hiihto ja juoksu, näin talvikaudella. Jalkapalloa pelaan myös B-junioreissa. Minkäslaisia harjoituksia kannattaisi tehdä spinnillä?
Olen polkenut reiluja 1h-2h tasaisia vetoja. Kannattaisko esimerkiksi harrastaa "vauhtileikittelyä" tai jotain vastaavaa? Entä juoksussa, mikä tukee parhaiten pyöräilyä? Vai kannattaako edes juosta ja keskittyä muuhun? Hiihtoon en juurikaan neuvoja tarvi, pitkiä tasaisia lenkkejä, eikö niin? Hiihto on loistava muoto, oli laji sitten mikä tahansa.

Sopii varmaan, että vuoden aikana kyselen harjoitus neuvoja ja esimerkiksi viikko-ohjelmia reenaamiseen?

Tuolla laji valikoimalla tulee myös mieleen, että oletko miettinyt triathlonia... Ja tässäkin tapauksessa yhteys paikalliseen/lähikaupungin seuraan.

N.N.
28.03.2011, 19.16
Salille en menisi jos tarkoitus on vaan ajaa fillarilla kovaa.


Uusimmassa Cycling Plus lehdessä on pikku-uutinen tutkimuksesta, joka tehtiin 16 kovatasoiselle maantiepyöräilijälle. Toinen ryhmä jatkoi kuntoajoa totunnaiseen tapaansa, toinen taas lyhensi lenkkejä mutta sen lisäksi teki 3 x viikossa neljä neljän toiston sarjaa jalkakyykkyjä. Jalkakyykkyjengi paransi suorituksiaan selvästi enemmän kuin pelkkää maantielenkkiä vetäneet.

Että salille siitä!

rhubarb
28.03.2011, 19.47
Toinen ryhmä jatkoi kuntoajoa totunnaiseen tapaansa, toinen taas lyhensi lenkkejä mutta sen lisäksi teki 3 x viikossa neljä neljän toiston sarjaa jalkakyykkyjä.

Painotus lisätty, joskin muistaakseni myös “selvästi” on hieman kyseenalainen väite. Tutkimus ei siis osaa sanoa mitään siihen mikä verrokkiryhmän parannus olisi ollut jos he olisivat tehneet korvaavia harjoituksia.

Jopexi
28.03.2011, 20.29
Kiitos teille. Oman kapunkini pyöräseuran Ounaksen pyörä poikien toiminta on hyvin harvassa ainakin näin keväällä, toki Ounaksen pyörä poikiin aijon liittyä kuitenkin!

Markku Silvenius
28.03.2011, 20.38
Joo vaikka ne Fabben reidet näyttää kuinka suurelta, niin punttireenillä siinä yhtälössä ei ole juuri mitään merkitystä niin hassulta kuin se tuntuukin.

J T K
28.03.2011, 20.53
Otahan rohkeasti yhteyttä OPP:n jäseniin, vaikka suoraan Väyrysen Markkuun joka on puheenjohtaja. OPP:lla on erinomaista junnutoimintaa ja varmasti osaavat sinua ohjata oikeille urille!

Leopejo
28.03.2011, 21.20
Joo vaikka ne Fabben reidet näyttää kuinka suurelta, niin punttireenillä siinä yhtälössä ei ole juuri mitään merkitystä niin hassulta kuin se tuntuukin.
Eikö totuus ole lievästi monimutkaisempi?

En toisaalta tiedä juuri Fabben treeniohjelmaa.

Markku Silvenius
29.03.2011, 07.24
Tottakai se on, mutta perusteet on aika simppelit (= olet hyvä siinä mitä teet).

En minäkään tiedä Fabben reeniohjelmaa, mutta en olisi yllättynyt jos yleiskehittävien reenien määrä olisi pieni.

Tietenkin asia on eri kuntoilijoilla ja lapsilla, mutta kasvuvaiheen päätyttyä jos kyseessä nuori aikuinen / aikuinen jolla ei mitään erityisiä lihastasapaino-ongelmia, niin voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat proffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta, mutta ne alkaa lähinnä keuhkorakkuloissa, veressä, kapillaareissa ja solukkotason aineenvaihdunnassa.

Lyhyesti sanottuna kestävyysominaisuuksissa.

A.A
29.03.2011, 09.07
..mutta kasvuvaiheen päätyttyä jos kyseessä nuori aikuinen / aikuinen jolla ei mitään erityisiä lihastasapaino-ongelmia, niin voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat proffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta, mutta ne alkaa lähinnä keuhkorakkuloissa, veressä, kapillaareissa ja solukkotason aineenvaihdunnassa.

Lyhyesti sanottuna kestävyysominaisuuksissa.

Siis mutkat suoriksi vetäen, 1km radalla, ensimmäiset 20sek kuka vaan terve aikuinen vetää samaa vauhtia kuin proffat, alamäki alkaa sen jälkeen?

Markku Silvenius
29.03.2011, 09.20
Nyt tuli kyllä vähän epävarma olo, koska en ole nähnyt jokaikisen aikuisen speksejä :)

leecher
29.03.2011, 09.41
Joo vaikka ne Fabben reidet näyttää kuinka suurelta, niin punttireenillä siinä yhtälössä ei ole juuri mitään merkitystä niin hassulta kuin se tuntuukin.
ja tämä perustaa mihin faktaan?

Leopejo
29.03.2011, 09.44
Tietenkin asia on eri kuntoilijoilla ja lapsilla, mutta kasvuvaiheen päätyttyä jos kyseessä nuori aikuinen / aikuinen jolla ei mitään erityisiä lihastasapaino-ongelmia, niin voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat proffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta, mutta ne alkaa lähinnä keuhkorakkuloissa, veressä, kapillaareissa ja solukkotason aineenvaihdunnassa.
Tämä on totta, silti suuri osa ammattilaisista käy salilla talvisin - vaikkei kasvattamassa reisiä.

Toisaalta parempi yleinen lihastasapaino voi helpottaa ajoa ja pitää vammat loitolla, toisaalta voi kestävyyssuorituskyky parantua, taloudellisempi energiankäyttö. Jos ei muuta, sali valmistaa pyörällä ajettavaan voimakestävyysharjoitteluun.

Deve
29.03.2011, 09.55
ja tämä perustaa mihin faktaan?

3 minuutin jälkeen suoritus menee keuhkoilla.

Oatmeal Stout
29.03.2011, 10.04
Tietenkin asia on eri kuntoilijoilla ja lapsilla, mutta kasvuvaiheen päätyttyä jos kyseessä nuori aikuinen / aikuinen jolla ei mitään erityisiä lihastasapaino-ongelmia, niin voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat proffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta, mutta ne alkaa lähinnä keuhkorakkuloissa, veressä, kapillaareissa ja solukkotason aineenvaihdunnassa.

Lyhyesti sanottuna kestävyysominaisuuksissa.
Toisin sanoen et usko, että nuorena treenatessa lihassolut kehittyvät monitumaisiksi olisi mitään tekemistä voimantuoton ja kestävyyden kanssa?
Hämmentävää jos näin on, mutta toisaalta monitumaisuus ei häviä lihassoluista treenaamattominakaan, joten niistä (useista tumista per solu) väitetään olevan apua myöhemmässä treenauksessa.

Markku Silvenius
29.03.2011, 10.30
Tämä on totta, silti suuri osa ammattilaisista käy salilla talvisin - vaikkei kasvattamassa reisiä.

Toisaalta parempi yleinen lihastasapaino voi helpottaa ajoa ja pitää vammat loitolla, toisaalta voi kestävyyssuorituskyky parantua, taloudellisempi energiankäyttö. Jos ei muuta, sali valmistaa pyörällä ajettavaan voimakestävyysharjoitteluun.

Näinhän se varmasti on, mutta jos puhutaan (siis kaiken) yleiskehittävän reenin osuudesta tyyliin 3-4% vuosiraamista aikuishuippu-urheilijalla. Melko paljon liikkuvalla harrastajalla olisi 500h raamista (kaikki) yleiskehittävä siis 15-20 tuntia. Tulee aika äkkiä täyteen kun menee punttisalille ja vähän sosiaalista seurustelua siihen sivuun..ja ne juoksulenkit, uintilenkit, hiihtolenkit, säbät etc lasketaan siis mukaan tuohon yleiskehittävään.

Asiaan vaikuttavia taustoja on monia; tavoitteet, edellytykset, loukkaantumisten korjaavat toimenpiteet, todetut epätasapainot jne.

Leopejo
29.03.2011, 10.52
Tyypilliselle ammattipyöräilijälle punttisalia tulee 2-3 kuukautta, 3 kertaa viikossa.

Tähän sitten lisäät nollasta pariin kuukauteen muita kestävyyslajeja, sekä muutamille ammattilaisille aamuinen juoksulenkki ympärivuoden.

Tietysti aika pieni osuus yli tuhannesta tunnista vuodessa, mutta noiden parin kuukauden aikana iso osa viikottaiskuormituksesta.

MAS
29.03.2011, 11.18
...Tähän sitten lisäät nollasta pariin kuukauteen muita kestävyyslajeja, sekä muutamille ammattilaisille aamuinen juoksulenkki ympärivuoden...

Onko tuosta juoksulenkin tehosta jotain tutkimusta väännetty? Kun on itsellä jonkin verran aikahaasteita niin mielessä on käynyt oisko noista juoksulenkeistä oikeasti merkittävää hyötyä, kun niitä helpompi tehdä matkoilla tai lyhyempinä (esim. 45min pyörälenkki tuntuu lähinnä itsensä kiusaamiselta, juosten se on ihan ok).

Saliharjoittelusta: Ainakin itselle teki yllättävän ison eron talven kevyt saliharjoittelu (kahvakuulaa, yhden jalan kyykkyjä & prässiä jne.) maastopyöräilyyn, nyt menee lyhyet terävät mäet ihan eri malliin kuin viime vuonna vaikka varsinainen kestävyyskunto suurinpiirtein sama. Maantiepyöräilyssä hyöty varmaan pienempi.

Leopejo
29.03.2011, 11.28
Onko tuosta juoksulenkin tehosta jotain tutkimusta väännetty? Kun on itsellä jonkin verran aikahaasteita niin mielessä on käynyt oisko noista juoksulenkeistä oikeasti merkittävää hyötyä, kun niitä helpompi tehdä matkoilla tai lyhyempinä (esim. 45min pyörälenkki tuntuu lähinnä itsensä kiusaamiselta, juosten se on ihan ok).
Mitä suurempi taso sitä pienempi hyöty, sen verran erilaisesta lihaskuormituksesta on kyse.

Eli ammattilaiset (eikä kaikki) juoksevat lomien jälkeen muutaman viikon ajan, eli joskus loka- marraskuussa. Sitten muutamat jatkavat lenkkeilyä esim. aamuisin ennen aamiaista ihan vain laihdutusmielessä.

Harrastelijalle taas itse suosittelisin, etenkin jos pyöräilytunnit jäävät vähäisiksi arkipäivinä.

Markku Silvenius
29.03.2011, 11.49
Se juoksu voi olla myös luuston lujittamisen kannalta aika merkittävä juttu.

MAS
29.03.2011, 13.46
Yleinen aerobinen kunto (ei-lajispesifinen), painonhallinta ja luuston vahvistuminen ollut mielessä yleisinä perusteina. Mutta ei niin vahvoina, että motivaatio riittäisi vaikka lähes joka aamuiseen 30min juoksulenkkiin (yöunista tinkimällä...).

Mielessä on myös käynyt, että voisiko tuohon lihaskuormituksen profiiliin vaikuttaa: normaali vauhdikas juoksu sileällä on kuormitukseltaan hyvin erilainen (nopeampi, kimmoisampi) pyöräilyyn verrattuna. Toisaalta jos juoksisi enemmän maastossa ja ylämäkiä niin askelkontaktin pituus kasvaisi kuin myös lihaskuormitus joten siirtyisi ainakin piirun pyöräilyn suuntaan?

Aikoinaan kun tuli enemmän (ja ainoastaan) juostua ja oli jonkinmoinen juoksukunto niin siitä kun siirtyi pyöräilyyn niin kyllä aika kaukaa sai vauhtia fillariin hakea...

Leopejo
29.03.2011, 14.14
Oikeassa olet tuon maaston kannalta. Kuormitus olisi lähempänä pyöräilyä ja vammariski pienempi. Eräs Italian maajoukkue (nuoret tai rata tai vanha 100 km joukkueaika-ajo) juoksi talvileirissään joka aamu monen kilometrin ylämäen - bussi sitten tuli hakemaan, ettei tarvinnut juosta alamäkeen.

Hyvin jyrkissä ylämäissä tuo alkaa muistuttaa "lajispesifista" kestävyysvoimaharjoitusta.

OJ
29.03.2011, 15.24
Toisin sanoen et usko, että nuorena treenatessa lihassolut kehittyvät monitumaisiksi olisi mitään tekemistä voimantuoton ja kestävyyden kanssa?
Hämmentävää jos näin on, mutta toisaalta monitumaisuus ei häviä lihassoluista treenaamattominakaan, joten niistä (useista tumista per solu) väitetään olevan apua myöhemmässä treenauksessa.
Kaikki lihassoluthan ovat monitumaisia ja tumien määrää voi kai lisätä harjoittelemalla eivätkä tumat häviä soluista. Tästä saattaa johtua se lihasmuisti, eli aikaisemmin treenanneille lihasta kertyy nopeammin. Eri asia sitten miten paljon tästä on hyötyä kestävyyspyöräilyssä, jossa suurempi lihaksen poikkipinta-ala on useimmiten ei toivottu ominaisuus.

Ja jopa Cancellarakin on aika laiha kaveri. Näyttää varmaan isolta jonkun schleckin rinnalla, mutta noiden heppujen pohkeet ovat aikuisen miehen kyynärvarren paksuisia.

Leopejo
29.03.2011, 15.42
Eri asia sitten miten paljon tästä on hyötyä kestävyyspyöräilyssä, jossa suurempi lihaksen poikkipinta-ala on useimmiten ei toivottu ominaisuus.
Teoriassa näin, mutta käytännössä kovan kestävyystreenin tekevä urheilija ei näyttäisi kärsivän voimaharjoittelun tuomista muutoksista lihassoluissa. Kyse enemmänkin on siitä, kuinka hyödyllistä lihasharjoittelu on. Yllättävän vähän on asiasta tutkimuksia, jotka päteisivät huippu-urheilijoihin - Rhubarb (?) linkitti yhden muutama kuukausi sitten - mutta lajin suosituimmat valmentajat lisäävät punttisalia treeniohjelmiin.
Toinen asia sitten on kokonaistilannetta katsoen - lihakset lisäävät painoa, joka jarruttaa ylämäessä.


Ja jopa Cancellarakin on aika laiha kaveri. Näyttää varmaan isolta jonkun schleckin rinnalla, mutta noiden heppujen pohkeet ovat aikuisen miehen kyynärvarren paksuisia.
Ei nyt ihan! On niitä kaikensorttisia kavereita, mutta suurella osalla on kunnon lihakset satulan ja polkimien välissä. Tietty, eivät kaikki ole Napolitano tai Chicchi (jotka ei yllättäen jäivät helpossa mäessä pääjoukon taakse kun pari viikkoa sitten ihmettelin heidän reisiään), mutta Rasmussenitkin jäävät aika harvoiksi.

Esim. pyöräilijällä - jopa harrastetasolla - on yleensä aivan eri jalat kuin juoksijalla. Toisaalta veikkaisin, että suurin osa jalkalihaksien koosta on hankittu PK-kilometrejä pyöräillessä, eikä niinkään punttisalilla.

rhubarb
29.03.2011, 15.58
Yllättävän vähän on asiasta tutkimuksia, jotka päteisivät huippu-urheilijoihin - Rhubarb (?) linkitti yhden muutama kuukausi sitten - mutta lajin suosituimmat valmentajat lisäävät punttisalia treeniohjelmiin.

Juu, sen tutkimuksen mukaan lyhyet melkein-maksimi-sarjat (2-4 toistoa) olisivat optimaalisia fillaroitsijoille koska ne kehittävät lihasominaisuuksia ilman varsinaista lihaskasvua (poikkipinta-alan kasvua). Tosin ei muistaakseni siinäkään ollut todellista verrokkiryhmää käytössä.

Oatmeal Stout
29.03.2011, 16.02
Kaikki lihassoluthan ovat monitumaisia ja tumien määrää voi kai lisätä harjoittelemalla eivätkä tumat häviä soluista. Tästä saattaa johtua se lihasmuisti, eli aikaisemmin treenanneille lihasta kertyy nopeammin. Eri asia sitten miten paljon tästä on hyötyä kestävyyspyöräilyssä, jossa suurempi lihaksen poikkipinta-ala on useimmiten ei toivottu ominaisuus.
Tumien määrää ei voi kasvattaa enää kasvuiän jälkeen ja tumien määrä vaikuttaa merkittävästi solujen aineenvaihduntaan.

rhubarb
29.03.2011, 16.26
Tumien määrää ei voi kasvattaa enää kasvuiän jälkeen ja tumien määrä vaikuttaa merkittävästi solujen aineenvaihduntaan.

[Citation needed]

Topi
29.03.2011, 17.33
Sen verran omasta kokemuksesta voin sanoa, että ite kyllä voin suositella tollasta punttia missä tehdään just vaikka 4x4 sarjoja isommalla painolla terävästi pitkällä palautuksella. Ite viime kesänä nyt mitä vähän enemmän pyöräilyä treenasi niin koin siitä olevan hyötyä. Etenkin silloin kun tuntui että jaloissa ei oo mitään terävyyttä. Saa erilaista ärsykettä lihaksille.

Samaa tein kun tuli joskus hiihdettyä tosissaan kilpaa. Kerran viikkoon puntti kisakaudella. Keskivartaloa lihaskestävyys tyylisesti aina sarjojen välillä ja sit penkki/kyykky sen 4x4-6 toistoa terävästi jollain 3-5min palautuksella. Ainakin mulla toimii ja herättelee lihaksia tosta junnaavasta kestävyystreenistä.

Niin kuin joku totesikin niin ei se tuollainen lihaksen kokoa kasvata, siihen on sitten eri treenit. Siihen en ota kantaa, että onko siitä hyötyä vai ei. Jos on tarpeeksi hyvät perusvoimatasot niin tuskin. Silloin vaan istumaan satulaan ja välillä vähän terävyyttä koipiin niin kyllä lähtee:)

Markku Silvenius
29.03.2011, 19.53
Joo suunnistuksen puolelta olen kuullut, että ylämäkijuoksulla ja pyöräilyllä on yhteneväisyyksiä. Varmaan suunnistukseen yleensäkin kun pehmeässä maastossa on hitaat kontaktiajat.

Taylor Phinney; ehkä 10 vuoden päästä uusi Fabbe..on iso roikale ikäisekseen ja muutenkin vaan..193 cm ja 82 kg. Kun tuollainen kaveri ajaa kilsan siten, että viivalta lähdetään vaisusti noin 1000 wattia (mikä ei siis ole startti eikä mikään tasollaan) ja viimeinen 750 m mennään noin 64 keskinopeudella, niin siinä ei ole kuitenkaan voimasta kysymys vaan energia-aineenvaihdunnasta; se mitä tapahtuu sekunneilla 15-62.

Toinen kuski ratapyöräilyn mc-tasolta (nämä hyviä esimerkkejä siksi kun ovat krossoveria = taakia ja kestävyyttä):

maksimiteho noin 1700 w
maksimiteho kilsalla noin 1500 w
maksimiteho nelosella 1050 w
maksimiteho korttelikisassa 1010 w
maksimiteho 160 km maantiekisan kirissä 980 w

Tuossahan on paljon muuttujia, mutta hyviä suuntaviivoja siitä miten kevyt hapetus, vaikka vaan 3-4-5 tuntia vaikuttaa asioihin.

En tässä yritä ripustaa mitään ainoaa totuutta..eräänlainen vähenevän lisätuoton lakihan tässä pätee. Se vaikuttaa eniten mitä olosuhteisiin nähden on vähiten. Monesti se on kestävyys; aerobisesti tai anaerobisesti on ajauduttu sen verran huonoon tilanteeseen, että reiden paksuus ei auta.

Oatmeal Stout
30.03.2011, 09.29
[Citation needed]
Tiede-lehden uutista, kaivan joskus tarkemman osoitteen.

A.A
30.03.2011, 09.37
...Taylor Phinney...on iso roikale ikäisekseen ja muutenkin vaan..193 cm ja 82 kg. Kun tuollainen kaveri ajaa kilsan siten, että viivalta lähdetään vaisusti noin 1000 wattia (mikä ei siis ole startti eikä mikään tasollaan) ja viimeinen 750 m mennään noin 64 keskinopeudella, niin siinä ei ole kuitenkaan voimasta kysymys vaan energia-aineenvaihdunnasta; se mitä tapahtuu sekunneilla 15-62.

http://bikecalculator.com/veloMetric.html

Tuohon kun syöttää 82kg ja pyörän painoksi 7kg, tubular, aerobar, lämpötila 20, ei nousua, ei tuulta, niin sille 64km/h tunnissa vauhdille pitää tuottaa 890watt. Jää aika monelta aukuiselta tekemättä, vaikka ei olisikaan mitään erityisiä lihastasapaino ongelmia.

Oatmeal Stout
30.03.2011, 10.03
http://bikecalculator.com/veloMetric.html

Tuohon kun syöttää 82kg ja pyörän painoksi 7kg, tubular, aerobar, lämpötila 20, ei nousua, ei tuulta, niin sille 64km/h tunnissa vauhdille pitää tuottaa 890watt. Jää aika monelta aukuiselta tekemättä, vaikka ei olisikaan mitään erityisiä lihastasapaino ongelmia.
No, lähtee tuhannella watilla ajaen 250 metriä ja sitten heivaa viimeiset 750 metriä 10% tehoja alaspäin.

Toki sillä 64km/h saa kulutettua aikaa reilut 42 sekunttia siihen viimeiseen 750 metriin, jolloin tulee tarve ajaa ensimmäiset 250 alle 18 sekunnin, jotta tulos olisi hyvä (alle minuutti), jolloin se ajetaan 50km/h keskinopeudelle, ei paha seisovalla lähdöllä.

Markku Silvenius
30.03.2011, 10.42
http://www.tissottiming.com/sports/cycling/track/cmt2009/Mens_1Km_Time_Trial_Final_Results.pdf

Aika kevyt lähtö Phinneyllä tässä yhdessä legendaarisessa ajossa..

>A.A

Tietenkin se jää suurimmalta osalta tekemättä, mutta ei voimasyystä vaan aineenvaihdunnallisista syistä.

A.A
30.03.2011, 11.31
Tietenkin se jää suurimmalta osalta tekemättä, mutta ei voimasyystä vaan aineenvaihdunnallisista syistä.

Jotenkin tuntuu, että jää kyllä monella kiinni myös voimasta...

Markku Silvenius
30.03.2011, 12.07
Voi hyvinkin olla että olet oikeassa. Vein nyt itse aika kauas alkuperäisestä tämän jutun, mutta en tarkoittanut, että joku heppu normiväestöstä ajaisi vaikkapa seisovan 500 siinä kuin proffatkin vaan sitä että kaveri joka saa tehomittarilla varustetun pyörän pysymään 'lapasessa' 10-20 sekuntia pystyy kyllä vetämään aika miehekkäät watit, mutta siihen se loppuu kuin kanan lento kun hapot lentää yli ja homma kirjaimellisesti hajoaa.

Ja tietysti kaikki pitää suhteuttaa jokaisen omiin viitekehyksiin. Kilo kuskilla on omat viitekehyksensä..Harrastekilpailijoilla harvemmin voima rajoittaa asioita vaan se hapetuksen puute ja maitohappojen ylitarjonta :p

Oatmeal Stout
30.03.2011, 12.13
http://www.tissottiming.com/sports/cycling/track/cmt2009/Mens_1Km_Time_Trial_Final_Results.pdf

Aika kevyt lähtö Phinneyllä tässä yhdessä legendaarisessa ajossa..

Ei lähtö vaan ensimmäiset 250, lähtö on jotain muuta.
Toki hän jäi voittajalle sekunnin ensimmäsessä 250m:ssä kuin oli maalissa myös sen sekunnin jäljessä.
Voittaja oli 0,8 sekunttia hitaampi kuin jokaisen neljänneksen nopeimman ajan summa.

Markku Silvenius
30.03.2011, 12.46
No jos tuota nyt vielä palastelee niin Phinneyn kilsan ajossahan ei ole mitään räjähtävää lantion käyttöä startissa kuten joku Hoy ja muut. Lähtee kuin maantieaika-ajoon. On se aika vinkeän oloista kun kaveri on sekunnin jäljessä ekan kiepan jälkeen joka noissa vauhdeissa..kaksinumeroinen määrä metrejä. Sitten lopussa tullaan kymmenyksen päähän siitä millä Hoy joskus on voittanut MM:n?

A.A
30.03.2011, 13.04
Harrastekilpailijoilla harvemmin voima rajoittaa asioita vaan se hapetuksen puute ja maitohappojen ylitarjonta :p

Joo, kyllä viime vuoden ekalla kilsalla se mikä rajoitti oli maitohapot. Ekaa kertaa meinaan oli 600m jälkeen kyynärvarretkin niin hapoilla, ettei ollut varma jaksaako maaliin asti...

Mutta kyllä tuon maailman kärjen ajat kilometrillä vaatii aika rankasti voimaakin, (Ja kyllä, olen samaa mieltä noista, maitohappo/hapenotto yms asioista) meinaan tuollainen 55/14 http://www.flickr.com/photos/britishcycling/5552241841/in/set-72157626201259833/ välitys vaatii sen 120 keskikadenssin vauhdin 58,7km/h keskinopeuteen. Eli matkavauhdin 64km/h keskikadenssi on 131. Jos pannaan 55/13 välitys saadaan keskikadenssi 111 ja matkavauhdin kadenssi 122.

Eli siinä vaan mennään kevyesti pyörittämällä eteenpäin... Mustion tempossa löytyy muuten muutamakin kohta jossa voi pyörittää tuota vauhtia, ne on vaan piiiitkiä, loivia alamäkiä... Mutta radalta ne puuttuu.

Kyllä siihen aika paljon voimaa vaaditaan pyörittämään tuota tuumaa, joskin nuo edellä esittämäsi asiatkin todella pitää olla kunnossa. Phinneyllä ne on kai kunnossa jo vähintään toiseen polveen.

OJ
30.03.2011, 13.47
Jos en ihan väärässä ole, niin Markku saattoi tarkoittaa, että "jokainen" kilpaluokan kuski ajaa 20-30 sekuntia 1000 watin tehoilla ja suurimmalla osalla se maksimi on taatusti +1500 wattia. Noi tehot eivät vielä vaadi ihan mahdottomasti voimaa. Ja eikö kilometrilläkin, varsinkin vähän heikommalla tasolla, ne erot revähdä viimeisellä neljänneksellä? 400 wattia vaatii vielä vähemmän voimaa, mutta harvemmassa ovat ne, jotka tota jaksavat edes 20 minuuttia.

Markku Silvenius
30.03.2011, 13.48
Eli siinä vaan mennään kevyesti pyörittämällä eteenpäin...

:D

Phinney muistaakseni twitterissä totesi joskus maksimiwattiensa olevan karvan yli 2000 joten 'ihan hyvin' sieltä irtoaa, mutta tosiaan muistelen että vain (...) noin tonnilla olisi lähtenyt liikkelle tuossa hillittömässä 2009 kilsassa.

Tiedä niistä hapontuotoista ja -poistoista, mutta aika paljon eroa massoissa noilla Niemkellä ja Phinneyllä, noin 11 kiloa.

Oatmeal Stout
30.03.2011, 13.57
No jos tuota nyt vielä palastelee niin Phinneyn kilsan ajossahan ei ole mitään räjähtävää lantion käyttöä startissa kuten joku Hoy ja muut. Lähtee kuin maantieaika-ajoon. On se aika vinkeän oloista kun kaveri on sekunnin jäljessä ekan kiepan jälkeen joka noissa vauhdeissa..kaksinumeroinen määrä metrejä. Sitten lopussa tullaan kymmenyksen päähän siitä millä Hoy joskus on voittanut MM:n?
Phinney oli reilut 20 jäljessä Nimkeä kahden kierroksen jälkeen, joista melkein kaiken jäi ensimmäisellä ja toisaalta Phinney oli myös kolmessa viimeisessä vähän hitaampi (0,033s kokonaisaikana) ja vain viimeisessä selvästi nopeampi 0,372s. Hienosti ajettu ja erittäin hyvin tunnettu ennakkoon kykynsä - hitaasti hiipuva ajo, mutta eri velojen aikoja on "vähän paha" verrata ainakin minun tietotasolla.

A.A
30.03.2011, 20.03
Ja eikö kilometrilläkin, varsinkin vähän heikommalla tasolla, ne erot revähdä viimeisellä neljänneksellä?

Kyllähän nuo ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Esim. Jos minä häviän 1km henkilölle X, niin häviän sen aina ekalla 200m, jos voitan henkilön X niin voitan hänet vikalla 200m.

A.A
30.03.2011, 20.06
...kilpaluokan kuski ajaa 20-30 sekuntia 1000 watin tehoilla ja suurimmalla osalla se maksimi on taatusti +1500 wattia. Noi tehot eivät vielä vaadi ihan mahdottomasti voimaa.

Mihinkään muuhun mitään kantaa ottamatta, täältä muistelisin jostain lukeneeni että siinä kammella olisi jotain 35-40kg kovassa vauhdissa (en muista missä). Uskon sen. Mutta kertoisiko joku insinööri miten se lasketaan? Ja löytyykö jostain netistä siihen kaavaa.

A.A
30.03.2011, 20.08
Ja jos suunnilleen joka jamppa kilpaluokassa vetää ekan 20sek maailman kärjen kanssa, miksei ne saa sitten sitä ekaa kierrosta vedettyä lähellekään maailman kärkeä?

Ja se energia mikä Suomessa käytetään sen vakuutteluun ettei pyöräilijä tarvitse punttisalia koska pyöräilyyn tarvitaan niin vähän voimaa että lihasrappeumaa sairastavakin pystyy tuottamaan sen tehon. Jos se energia käytettäisiin vaikka, en tiedä mihin, mutta...

Jos joskus kysyttäisiin asiaa toisin: Onko siitä haittaa jos pyöräilijällä, oli sitten ratasprintteri, tai mäkikauris, on vaikka ylimääräistä voimaa reservissä? Ja jätetään nyt ulkopuolelle, ne henkilöt joiden lihakset turpoaa kokoa heti kun koskevat puntteihin, ja muuttuu maitohappoa imeviksi pesusieniksi.

Markku Silvenius
30.03.2011, 20.35
1) ne ei osaa kaartaa täysiä 2) ei harjoitettua anaerobista kapasiteettia..toisella kiepalla tulisi 3) ei harjoitettua laktaatin poistoa.

Kropan räjähdysmäinen happamoituminen = teknisen hallinnan pettäminen.

Tuossa yks laskuri:

http://www.sykkeltrening.no/kalkulatorer_lavfrekvenstrakk.html

Sinne jos heittää esim Phinneyn 530 w millä ajaa nelosta ja jos sillä 54/15 ajaa noin 120 kiepoilla, niin 172,5 kammella se olisi n. 25kg (vai onko tuonkokoisella kaverilla minkämittaiset kammet radalla?)

A.A
30.03.2011, 21.07
1) ne ei osaa kaartaa täysiä

Kropan räjähdysmäinen happamoituminen = teknisen hallinnan pettäminen.



Jos minulla ei ollut Pietarissa erittäin vähäisellä kokemuksella mitään ongelmia kaarreajossa, niin luulisi noiden nuortenkin asian osaavan.

Vuosi sitten mulla kropan räjähdysmäinen happamoituminen johtui siitä että kovia vetoja ei ollut vielä alla ollenkaan.

Kiitos laskurista! Vielä kun osaisi käyttää sitä...:D

OJ
31.03.2011, 04.18
Ja jos suunnilleen joka jamppa kilpaluokassa vetää ekan 20sek maailman kärjen kanssa, miksei ne saa sitten sitä ekaa kierrosta vedettyä lähellekään maailman kärkeä?

Ja se energia mikä Suomessa käytetään sen vakuutteluun ettei pyöräilijä tarvitse punttisalia koska pyöräilyyn tarvitaan niin vähän voimaa että lihasrappeumaa sairastavakin pystyy tuottamaan sen tehon. Jos se energia käytettäisiin vaikka, en tiedä mihin, mutta...

Jos joskus kysyttäisiin asiaa toisin: Onko siitä haittaa jos pyöräilijällä, oli sitten ratasprintteri, tai mäkikauris, on vaikka ylimääräistä voimaa reservissä? Ja jätetään nyt ulkopuolelle, ne henkilöt joiden lihakset turpoaa kokoa heti kun koskevat puntteihin, ja muuttuu maitohappoa imeviksi pesusieniksi.
Emmä tiiä. Olen ollut kyllä siinä luulossa, että kilsan kuskeilla pyörisi vähän kovemmat tehot kammissa ainakin ensimmäisellä kierroksella.

Lisävoimasta ei ole koskaan haittaa, varsinkin jos sitä voi pitää siellä reservissä mahdollisimman pitkään. Peistä taidetaan taittaa useimmiten siitä, että kumpi toimii paremmin voimanhankinnassa, punttien kolistelu vai lajinomainen treeni. Jos lihasta kertyy kilotolkulla pari kertaa viikossa pyöräilyn ohessa kolistelemalla, niin pyöräily ei tosiaan ole se ykköslaji.

A.A
31.03.2011, 06.01
Jos lihasta kertyy kilotolkulla pari kertaa viikossa pyöräilyn ohessa kolistelemalla, niin pyöräily ei tosiaan ole se ykköslaji.

Kyllä mä tiedän kavereita joilla lihasmassaa kertyy todellakin heti kun salille menevät, ja kuitenkin pyöräily vaikuttaisi olevan heille oikea laji. Varmaan kyllä pärjäisivät hyvin myöskin kehonrakennuspuolella...

A.A
31.03.2011, 06.28
Tää nyt on vaan tällainen Saksaa taitamattoman huomio:

http://www.sykkeltrening.no/kalkulatorer_lavfrekvenstrakk.html

Snitteffekt: 1000watt

Snitt tråkkfrekvens : 20rpm (heitto alun kadenssista kun väännetään vauhtia)

Niin se antaa kammelle painoa 282kg, osasinko edes sinnepäin?

Kyllähän tuota voimaa silloin startissa tarvisi ihan reilusti.

1500watt tarvitaan jo 423kg, ja mä en kyllä kyykkää ihan sitä...

rhubarb
31.03.2011, 08.55
Veikkaan että saa hieman enemmän kierroksia olla mutta toisaalta en epäile etteikö joku Sör Kris puskisi jalkaprässistä 4-500kg.



Ja tässäkin tietysti täytyy muistaa että parin ratakierroksen ajaminen on käytännössä ihan muu laji kuin “tavallinen” pyöräily eikä sen vaatimia erityisominaisuuksia voida näin ollen yleistää. Sitä 70 cm reittä ei muissa lajeissa tarvita. Jo pidempikestoisissa ratalajeissakin vartalon suhteet ovat dramaattisesti erilaiset.

Toisaalta ymmärrän närkästystä siitä että käytettäessä erittelemätöntä termiä “pyöräily” ei oteta ratapyöräilyä huomioon.

Markku Silvenius
31.03.2011, 09.54
Punnertaa varmaankin mutta taasen suorituskyky verrattuna saman kokoluokan painonnostajaan? Eli jossain kohtaa käyrät leikkaavat. Erikoistuminen omaan lajiinsa. Juuri tästä keskustellaan, kun tiedetään miten jotkut maat radalla satsasivat takavuosina voimaan ja jälkikäteen nähtiin, että mitä suurempi viivalta irtoamisvoima, sitä suurempi nyykähdys yleensä loppuvaiheessa.

Mut nyt tietysti kieputellaan paljon velolla ja itse ajattelin enemmän maantietä kun puhuin siitä normaalista lihasten balanssista tai mitä se nyt olikaan..Ja niitä Fabben jalkoja ja Alberton jalkoja tai Scarponin jalkoja ja sitä miten monella harrastelijalla on voimaa ihan siinä kuin Scarponillakin joka mielestäni aika kevyen näköisesti esim Tirrenon jyrkässä kaupungille nousevassa mäessä tiputti Fabben. Scarponihan on siis noin 63kg ajaja, enkä usko, että kyykkää yhtä paljon kuin Hoy tai Fabbe tai Phinney, mutta lienee yhtä hyvin harjoitellut ja valmistautunut, joten on vertailukelpoinen.

Moni harrastelija ei tietenkään jostain kumman syystä tunne niitä jalkojaan niin vahvaksi 6 tunnin leikkisän veivaamisen jälkeen kuin Scarponi joka kuikeloilla jaloillaan tuli M-S-R:n etuporukkaankin ihan sujuvasti vaikka se Fabbe siellä sijoittui - muutaman metrin - paremmin kuin Scarponi. Maantiepyöräily on monikerroksellista suorituskyvyn suhteen. Siro jannu joutuu huolimattomalla asenteella koville tasamaakisoissa (voimakestävyys, w/m2) ja iso murikka tuntee pienuutensa tien noustessa ylös (teho-painosuhde, w/kg).

Ehkä tästä voi johtaa sen matalemmillekin tasoille. Kuitenkin voi tiedostaa, että hyvä aerobia vie tasamaallakin erittäin kovaa; scarponit ja jussiveikkaset ajavat tasamaalla kovempaa kuin suurin osa telluksen väestä. Samoin isotkin kirimiehet ajavat etappiajojen vuorietapit limittien puitteissa vauhdilla joka sekin jää useimmilta koskaan tekemättä.

Pitää löytää se tasapaino.

Oatmeal Stout
31.03.2011, 10.00
Ja jos suunnilleen joka jamppa kilpaluokassa vetää ekan 20sek maailman kärjen kanssa, miksei ne saa sitten sitä ekaa kierrosta vedettyä lähellekään maailman kärkeä?
Varo hei vähän, joku saa vielä tietää 200m mittaisista kilvanajoista ja siinä ei voi ajaa ensimmäisiä 20 sekunttia maailman kärjen tahtiin, ei niin millään tai sitten en vaan osaa enkä ymmärrä ;)

A.A
31.03.2011, 10.14
Veikkaan että saa hieman enemmän kierroksia olla mutta

Se on nolla kun lähdetään ja nousee siitä sitten sinne 120?130? tasolle max. Kilsalla.


Pitää löytää se tasapaino.

Nimenomaan.

Ja kyllä kannattaisi kertoa noille Briteille (Ratajoukkue), että lopettaa ne kyykkämiset ja maastavedot...:D

Jenkkakahva
31.03.2011, 10.58
Uusimmassa Cycling Plus lehdessä on pikku-uutinen tutkimuksesta, joka tehtiin 16 kovatasoiselle maantiepyöräilijälle. Toinen ryhmä jatkoi kuntoajoa totunnaiseen tapaansa, toinen taas lyhensi lenkkejä mutta sen lisäksi teki 3 x viikossa neljä neljän toiston sarjaa jalkakyykkyjä. Jalkakyykkyjengi paransi suorituksiaan selvästi enemmän kuin pelkkää maantielenkkiä vetäneet.

Että salille siitä!


Se on nolla kun lähdetään ja nousee siitä sitten sinne 120?130? tasolle max. Kilsalla.



Nimenomaan.

Ja kyllä kannattaisi kertoa noille Briteille (Ratajoukkue), että lopettaa ne kyykkämiset ja maastavedot...:D

Alunperin taisi olla kyse maantiepyöräilystä.

En ole tämän(kään) aiheen asiantuntija mutta tosta linkistä (http://www.sykkeltrening.no/kalkulatorer_lavfrekvenstrakk.html)(Taulukko) näkee maallikkokin aika selvästi mistä on kysymys.
Aika moni pystyy painamaan kampea 25kg "voimalla" ja vieläpä satakertaa minuutissa. Tätä tehoa pystyy ylläpitämään 20 minuuttia kohtuullisen harva joukko ja tunti samaa pudottaa porukan jo tosi pieneksi. Maantiepyöräilyssä kuitenkin on yleensä kyse 2-5 tunnin suoritteesta, joten tuo "voiman" osuus lopputulokseen on tässä valossa aika vähäinen. Meikäläinen on joskus harrastellu jonkun verran punttien kolistelua ja uskoisin että olen edelleen kohtuullinen "kyykkääjä" lenkkikavereihin verrattuna. Mutta arvatkaa ketä odotellaan porukkalenkeillä joka mäen päällä:rolleyes::o.
Ymmärrän täysin että kestävyyspyöräilijät käy hakemassa salilta jalkoihin hieman erilaista harjoitusärsykettä ja toisaalta tukilihasten jä yläkropan "voimistelua", mutta neljän toiston kyykkysarjojen tekeminen kolme kertaa viikossa tuntuu aika tässä kohtaa erikoiselta. Varsinkin jos sarjat tehdään "isoilla romuilla" ns. loppuun asti.

A.A
31.03.2011, 13.23
Tietenkin asia on eri kuntoilijoilla ja lapsilla, mutta kasvuvaiheen päätyttyä jos kyseessä nuori aikuinen / aikuinen jolla ei mitään erityisiä lihastasapaino-ongelmia, niin voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat proffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta, mutta ne alkaa lähinnä keuhkorakkuloissa, veressä, kapillaareissa ja solukkotason aineenvaihdunnassa.

Lyhyesti sanottuna kestävyysominaisuuksissa.


Alunperin taisi olla kyse maantiepyöräilystä..

Se miksi minä tähän ketjuun kirjoitin on tuo lause Markun viestissä. Vielä lisättäköön että luen mielelläni Markun asiantuntevia viestejä harjoittelusta.

Sitten oma huomio: Onhan se selvä että tuntikausien suorituksessa pieni kilomäärä on pakko olla siinä kammen päällä. Vertaus voithan kyykätä suuriakin kilomääriä 2-3x, saman minkä kilsan startti kestää, mutta yritäpä työntää vaikka prässissä 120kg neljä tuntia putkeen 90x minuutissa, suorituksen erilaisuudesta johtuen luulen etten, ainakaan minä työntäisi edes prässin tyhjää kelkkaa neljää tuntia edes 20x minuutissa...:D

A.A
31.03.2011, 13.29
...mutta neljän toiston kyykkysarjojen tekeminen kolme kertaa viikossa tuntuu aika tässä kohtaa erikoiselta. Varsinkin jos sarjat tehdään "isoilla romuilla" ns. loppuun asti.

Ja varsinkin kun tutkimuksen mukaan, se lisäsi kestävyysominaisuuksia...

Yksi jonkun verran lääketieteen opintoja omaava seurakaveri tuossa salilla keskusteli tutkimuksesta (ei välttämättä sama kuin Cycling Plussassa), mukana oli yksi kehonrakentajakaverini, joka tokaisi: Älkää vaan kertoko tota muille pyöräilöijöille.

Minä: Me voitaisiin toitottaa sitä kaikille koko ajan, ei sitä kukaan uskoisi.

http://vimeo.com/13628227

1min 37sek.

OJ
31.03.2011, 13.46
Ja varsinkin kun tutkimuksen mukaan, se lisäsi kestävyysominaisuuksia...

Yksi jonkun verran lääketieteen opintoja omaava seurakaveri tuossa salilla keskusteli tutkimuksesta (ei välttämättä sama kuin Cycling Plussassa), mukana oli yksi kehonrakentajakaverini, joka tokaisi: Älkää vaan kertoko tota muille pyöräilöijöille.

Minä: Me voitaisiin toitottaa sitä kaikille koko ajan, ei sitä kukaan uskoisi.

http://vimeo.com/13628227

1min 37sek.
Oliko jutustelun henki se, että salilla voiman vääntäminen kehittää kestävyysominaisuuksia pyöräilyssä paremmin kuin saman lisäajan käyttäminen lajinomaiseen harjoitteluun?

A.A
31.03.2011, 13.54
Oliko jutustelun henki se, että salilla voiman vääntäminen kehittää kestävyysominaisuuksia pyöräilyssä paremmin kuin saman lisäajan käyttäminen lajinomaiseen harjoitteluun?


Ei kun jutustelun henki oli se että bodarikaverini alkoi keskustelemaan matalista ja korkeista maksimisykkeistä. Nopeutin keskustelua 5min ja sanoin että tiedän mitä tuleman pitää. Sulla on matala maksimisyke, ja nyt lyhyen johdannon jälkeen alat pohtimaan onko sulla VALTAVA sydän joka pumppaa VALTAVASTI verta, ja mulla on korkea maksimimi niin mulla on pienen pieni sydän joka tikkaa hirveesti ja valtava on parempi. Mutta tossa on lääkärikaverini kysytään siltä. Terve! Oot sitten tullut salille? Joo, mä oon teidän kisoissa järkkärinä, ja samalla saan tän puntin tehtyä... Luin tuossa muuten juuri tutkimuksen... Tarina edellisessä viestissäni. Moi, mä meen takas rullille lämmittelemään, jääkää te pojat tähän puhumaan paskaa. Ja yllättävää, myös minä teen myös lajinomaista harjoittelua. Suomessa ei vain saisi tehdä erilailla kuin muut. Siksi meillä kai onkin ollut niin VALTAVASTI menestystä.

Markku Silvenius
31.03.2011, 14.17
>Antwan:

..voimatasot on ihan riittävät tuottamaan ne tehot kampiin mitä useimmat MAANTIEproffatkin. Käytännössä tietty erot alkaa siitä noin 20 sekunnin kohdalta.

Korjattu.

:D

Jep..kestävyysharjoitteluhan lisää veren volyymia kropassa jonka seurauksena sydämessä tapahtuu mm. iskutilavuuden kasvua (tilavuustyö pikkutehoilla) ja toisaalta sydämen supistusteho kasvaa (painetyö kovalla teholla erityisesti mäkiajossa). Syke ei tietty perustu vaan tähän vaan sitten tulee paikallistason energiat l. onko siellä happivaje/happamoituminen ja tuhat muuta pikkuasiaa.

Mutta paikallistasolla lihastenkasvussa mitokondrioiden, kapillaarien suhteellinen määrä vähenee ja johtumisetäisyydet kaasujenvaihdossa ja aineenvaihduntatuotteiden kuljetuksessa kasvaa. Ei joku 15:n sarja tuota kropalle sitä ärsykettä, että kapillaari- ja mitokondriotiheys lisääntyisi siinä suhteessa mitä tunnin tuntien jatkuva ärsyke tuottaa.
Eli rinnalla täytyy kroppaan tuottaa kestävyysärsykkeitä ja varmastihan ratapuolellakin tämä tiedostetaan. En tarkoittanut että kyykyt ja maastavedot radalla pitäisi skipata vaan sitä että nimenomaan engelsmanneilla on tainnut johtoajatus olla sen 15-60 välin tutkiminen kun taas aussit jossain Sean Eadien pahimmassa vaiheessa taisi puhua vain siitä kuinka tärkeä se yhden jalan kyykyn maksimitulos on.

A.A
01.04.2011, 06.00
Ääripäät ovat aina vaarallisia...:D

Samu Ilonen
01.04.2011, 06.57
Muutos kehittää?

Musta ainakin tuntuu että vaikka en suoranaisesti kerinnyt kauheasti reenaan, jaksan ajaa silti 200km 220W keskiteholla,jossa noin 2km nousua, mäki ja kiri kulkee sen verran erituntuisesti että hiilarikampia ei enempää rikota, tai siis edes laiteta mun fillariin. Muutamat nääs riitti. No Sram:i olisi ehkä ainoat mulle. Ainakin se vähä reeni on ollut erilaista.

Totuus nähdään kylla aika nopeasti kun kesä alkaa.TS-korttekin jää väliin mutta se olisi ollut hyvä testi. Viime vuonna siellä tuntui tosi helpolta ajaa ja oli reserviä pudotella perästä porukkaakin kiihdyttelemällä kurveista. Tempo-sian on hyvät tunnustaa kykynsä. :D Mutta fiilis on nyt hyvä, tarvii vaan keksiä miten työn/stressin määrä pysyy aisoissa ettei käy kuten viime kesänä.

Jotenkin kiinostus olisi ajaa 4km radalla ripeästi ja ikuri-PM olisi sopivan matkan päässäkin. Sitten Liedossa on taas oivat kapinat. Eiköhän siinä ole kesälle touhua.

Aukeisi nyt tiet niin näkisi onko fiilis ihan väärä. Painoa kanssa pitäisi saada pois ja sassiin.

Markku Silvenius
01.04.2011, 09.49
jaksan ajaa silti 200km 220W keskiteholla,jossa noin 2km nousua

Pohjat on kunnossa ja roteva jamppa, niin on tuollaiset huikeat lukemat mahdollisia. Menittekö Pian kanssa Sollerista ylös Majorille kertaakaan? Havaintoja keskitehosta ja nousujasta tunnelille? 320w?

Samu Ilonen
01.04.2011, 11.04
Mun vai Pia:n? Meidän tehot menee aika suoraan painon mukaan nousuissa mutta Pia:n kestävyys on parempi.

Ei ajettu Sollerista tällä kertaa kun keli oli lähes päivittäin sellainen että vuorilla satoi. Pari kertaa käytiin vain vuorilla.

Leopejo
01.04.2011, 11.06
Ihan vain selvitykseksi, en uso, että kukaan väittäisi maksimilihasvoiman olevan rajoittava tekijä, ainakaan maantiepuolella. Ammattilaisten loppukiritkin luultavasti ajetaan alle 1000 N eli 100 kg voimalla.

Toisaalta merkittävä osa ammattilaisista käyttää punttisalia, eikä syynä ole vain parempi lihastasapaino tai vammojen ehkäisy.

Oatmeal Stout
01.04.2011, 12.34
Ihan vain selvitykseksi, en uso, että kukaan väittäisi maksimilihasvoiman olevan rajoittava tekijä, ainakaan maantiepuolella. Ammattilaisten loppukiritkin luultavasti ajetaan alle 1000 N eli 100 kg voimalla.

Toisaalta merkittävä osa ammattilaisista käyttää punttisalia, eikä syynä ole vain parempi lihastasapaino tai vammojen ehkäisy.
Kyseeseen tulee rytminmuutoksen nopeuteen vaadittavat voimat, ylläpito menee jo helpommin, ei se loppukirikään ole niin vakuuttava, jos ei tapahdu selvää rytminmuutosta.

OJ
05.04.2011, 05.15
Kyseeseen tulee rytminmuutoksen nopeuteen vaadittavat voimat, ylläpito menee jo helpommin, ei se loppukirikään ole niin vakuuttava, jos ei tapahdu selvää rytminmuutosta.
Ei siinä loppukirissä välttämättä edes ihan hurjia kiihdytyksiä tapahdu, mutta tehot pompsahtavat siinä vaiheessa kun poistuu peesistä. Ajoitus, oikean takapyörän valkkaaminen (varsinkin kumpparikisoissa) ja jalkojen säästö voittavat kirejä vaikka ei kovin hurjaa painetta saa polkimille enää 3-4 tunnin ajon jälkeen.

Mutta 200-1000 metrin ratapyöräilyn ja edes 4km takaa-ajon vertailu on vähän hoopoa...ainakin mun mielestä. Juujuu...Phinney pärjää molemmissa samalla tavalla, mutta kuinka monta vastaavaa tapausta löytyy aikuisten tasolta? Minuutin suorituksessa tosin anaerobinen ja aerobinen työ on suunnilleen 50-50 ja sen jälkeen aerobinen kone on vain isommassa roolissa.

Ja kyllä mulla on aika hyvä kuva siitä, että harjoittelun saralla ei saisi kokeilla mitään erilaista. Jos kuitenkin kokeilee, niin siitä ei saa puhua. Salitreeni on kyllä ollut talvitreenin kulmakivi maantiekuskillekin jo jokusen vuosikymmenen, eli ei se ainakaan mun vinkkelistä ole kovin erikoista.

leecher
30.04.2011, 07.33
http://youtu.be/YuQnBiOqjh8 Ei saata tuollaiset kadenssit onnistua ihan joka jampalta? Aika hurja on pyöritys.

ticotaco
25.05.2012, 12.59
Sanokaas tyhmälle, että minkälaisilla kadensseilla tuota peruskestävyyttä kannattaa hinkata? Normaalia hitaammalla vai sillä millä normaalistikin ajaisi?

Kare_Eskola
25.05.2012, 13.16
Jos on hidas kadenssi, jalat voivat loppua ennen kuntoa, mikä ei edistä pk-reenin tarkoitusta. Hidas kadenssi lisää myös rasitusvammojen riskiä pitkäkestoisessa harjoittelussa.

Miksi sinulle tuli edes mieleen, että pitäisi ajaa normaalia hitaammalla kadenssilla?

ticotaco
25.05.2012, 14.20
En tiedä, kai se johtuu siitä kun aina puhutaan, että pk lenkit pitäis ajaa rauhallisesti ja maltilla. Ja sykkeidenhän mukaan siinä mennään, joten ei kait siinä sitten muutakun välityksiä pienemmälle, ettei sykkeet nouse liikaa.

Lasol
25.05.2012, 14.34
Sanokaas tyhmälle, että minkälaisilla kadensseilla tuota peruskestävyyttä kannattaa hinkata? Normaalia hitaammalla vai sillä millä normaalistikin ajaisi?

80-90. saa olla enemmänkin mutta rupee vaikuttaa sykkeeseen korkeempi. älä kuuntele mitää lancen oppeja 100kadenssista. se on vaan teholla tehtynä, ei lancekaan peekoota aja satasen kadenssilla. ja aika hyvä pitää olla pyöritystekniikka jos pystyy 100 kadenssilla ajamaan tehokkaasti..

Nikkke
25.05.2012, 21.07
aika hyvä pitää olla pyöritystekniikka jos pystyy 100 kadenssilla ajamaan tehokkaasti..

Ajaako joku ihan oikeesti jollain 80 keskikadenssilla?

rhubarb
25.05.2012, 21.51
Ajaako joku ihan oikeesti jollain 80 keskikadenssilla?

Kaikki jotka eivät erikseen opettele sitä nostamaan.

Oatmeal Stout
26.05.2012, 11.50
80-90. saa olla enemmänkin mutta rupee vaikuttaa sykkeeseen korkeempi. älä kuuntele mitää lancen oppeja 100kadenssista. se on vaan teholla tehtynä, ei lancekaan peekoota aja satasen kadenssilla. ja aika hyvä pitää olla pyöritystekniikka jos pystyy 100 kadenssilla ajamaan tehokkaasti..
Ei kadenssi nosta sykettä enää opetteluvaiheen jälkeen ja lenkin alussa on hyvä ajaa pienellä välityksellä ja korkealla kadenssilla (+100). Sitä voi ajaa hitaasti tai nopeasti ihan samalla kadenssilla, kun on vaihdepyörä, samalla lenkillä - ei minulla välttämättä ole aina suurtakaan eroa keskikadenssissa oli sitten kyse 10km temmosta tai 300km kuntoajosta. Onneksi ikä ja kunto tekee sen, ettei lujaa tarvitse ajaa, riittää, että ajaa täysiä.

di luca
26.05.2012, 12.10
Ajaako joku ihan oikeesti jollain 80 keskikadenssilla?
Eihän tuo nyt ole mitään erikoista 80 on matala keskikadenssi. Mulla pyörii siellä 90-95 eikä vauhti ole kummosta ja kyllä peekoosykkeet pysyy hyvin. Vain totuttelua ja malttaa käyttää pieniä välityksiä. Mut välillä on hyvä ajaa isommallakin vaihteluxi.

Nikkke
26.05.2012, 12.55
Mut välillä on hyvä ajaa isommallakin vaihteluxi.

Niin kuin ylempää voi lukea niin kyse oli pk-harjoittelusta. Jos itse ajan tollasilla 80 tai sen alle keskikadenssilla ni rupee omalla kohdalla menemään jo melkeen voimaharjotteluksi :) Omilla pk-lenkeillä keskikadenssi pyörii siellä 95 - 100 tuntumassa lähes poikkeuksetta ilman sen suurempia ponnisteluja. Mutta tosiaan, jokainen tavallaan.

naakkis
28.05.2012, 16.56
Voisinkin tähän ketjuun kysellä onko kenelläkään tietoa hyvistä pyöräilyä urheiluna käsittelevistä kirjoista? Itsellä on ollu lainassa Nicole Cooke- Pyöräilyn käsikirja ja on antanut ihan hyvää suuntaa harjoitteluun. Jos joku olisi tuohon Barton Robin - Suuri pyöräilijän käsikirja nimiseen teokseen tutustunut niin kuulusin mielellään kommenttia. Olisi meinaan jokin hyvä kirja kiva hankkia omaankin hyllyyn.

PatilZ
29.05.2012, 09.00
Voisinkin tähän ketjuun kysellä onko kenelläkään tietoa hyvistä pyöräilyä urheiluna käsittelevistä kirjoista?

Mistä näkökulmasta ja saako olla englanniksi?

Pari hyvinkin erilaista:
http://www.amazon.ca/Training-Racing-Power-Meter-Hunter/dp/1934030554/ref=dp_ob_title_bk/189-1756014-6339503 / Hyvä vaikka ei omistaisikaan wattimittaria, ehdoton jos omistaa
http://www.amazon.ca/Racing-Tactics-Cyclists-Thomas-Prehn/dp/1931382301/ref=sr_1_sc_1?s=books&ie=UTF8&qid=1338273993&sr=1-1-spell / ihan mielenkiintoinen ja selkeä jos ei halua opetella kaikkea kantapään kautta
http://www.amazon.ca/Base-Building-Cyclists-Foundation-Performance/dp/193138293X/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1338274092&sr=1-3 / perusvalmennustietoa perinteisestä määräpainotteisesta harjoittelusta
http://www.amazon.ca/Time-Crunched-Cyclist-Fast-Powerful-Hours/dp/1934030473/ref=sr_1_2?s=books&ie=UTF8&qid=1338274222&sr=1-2 / populaari amerikkalais-mainos-kikka-mutta luettava oikotiestä tuloskuntoon
http://www.amazon.ca/Tapering-Peaking-Optimal-Performance-Mujika/dp/0736074848/ref=sr_1_fkmr1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1338274389&sr=1-1-fkmr1 / [semi-]tieteellinen teos huippukunnon saavuttamisen fysiologiasta ja psykologiasta
http://www.ik-32.org/ilmoitustaulu/nettimainos.pdf / kirja jota saa vain kirjastoista, valmennusfilosofia hyvin perinteinen

Joku muu saa suositella Joe Frielin raamattua. Sitten on kirjoja, jotka käsittlevät pyöräilyä urheilijan näkökulmasta eli erilaisia omaelämänkertoja.

mats sundin
29.05.2012, 11.21
http://www.amazon.ca/Training-Racing-Power-Meter-Hunter/dp/1934030554/ref=dp_ob_title_bk/189-1756014-6339503 / Hyvä vaikka ei omistaisikaan wattimittaria, ehdoton jos omistaa


Yllä mainittu on mielestäni erinomainen teos pyöräilystä kiinnostuneelle, tavoitteista tai suoritustasosta riippumatta. Suosittelen erittäin lämpimästi. Edelleen harjoitteluun tai "harjoitteluun" liittyen suosittelen wattimittarin hankintaa, jos vaan kukkaron nyörit antavat periksi ja jos keskenkuntoisen itsetunto kestää moisen "pro" laitteen käyttämisen esim. porukkalenkeillä. Itselleni nämä hankinnat ovat olleet antoisia.

Coasting
29.05.2012, 11.56
Tuo "keskikadenssi" on vähän vaikea. Mulla on loggerissa kadenssi ja esim äsken Girossa näytti keskiarvona 80. Poljin kuitenkin suurimman osan ~100 rpm mutta oli niin paljon rullaamista että keskiarvo tippui reilusti.
eli kun puhutte keskikadenssista niin onko se keskiarvo silloin kun polkimet pyörii vai koko ajasta? Ero on huomattava.

Itse poljen välillä treenejä hiljaa ja tosi matalalla kadenssilla. Ehkä ~60 rpm ja selvästi isolla vaihteella. Tällöin on hyvä ja helppo keskittyä tasaiseen pyöritykseen.

kolistelija
29.05.2012, 11.58
Tuo "keskikadenssi" on vähän vaikea. Mulla on loggerissa kadenssi ja esim äsken Girossa näytti keskiarvona 80. Poljin kuitenkin suurimman osan ~100 rpm mutta oli niin paljon rullaamista että keskiarvo tippui reilusti.
eli kun puhutte keskikadenssista niin onko se keskiarvo silloin kun polkimet pyörii vai koko ajasta? Ero on huomattava.

Itse poljen välillä treenejä hiljaa ja tosi matalalla kadenssilla. Ehkä ~60 rpm ja selvästi isolla vaihteella. Tällöin on hyvä ja helppo keskittyä tasaiseen pyöritykseen.
Keskikadenssi on tietenkin ilman nollan keskiarvottamista, eihän se muuten kerro pyöritysnopeudesta mitään.

naakkis
29.05.2012, 18.58
Juu eli kirjoista: olen itse vasta toista vuotta aktiivisesti pyöräilyn parissa eli ehkä parempi jos ei ihan suoraan kilpavalmennukseen mene. Kiinnostaisi siis juuri ohjetta oikeanlaiseen harjoitteluun, määrään, tekniikkaan, ravintoon ja sen sellaiseen liittyvää. Vielä ei ehkä niin suuresti ohjeita itse kilpailuiden voittamiseen ja taktiikoihin kun pitäisi saada ensin vauhdit kunnon kuosiin. Sitten ihan hankkimista ajatellen niin olisi mukavempi jos kotimaasta saisi, kielellä nyt ei niin suuresti väliä jos suomessa ja englannissa pysyy.

Nufan
29.05.2012, 19.05
Omassa garminissa on asetus, jolla saa nollat pois keskiarvoistuksesta.

rhubarb
29.05.2012, 19.17
Omassa garminissa on asetus, jolla saa nollat pois keskiarvoistuksesta.

…Mutta sitä ei tule käyttää jos haluaa mitata myös tehoa.

Coasting
29.05.2012, 19.38
Suunnossa tuota ominaisuutta ei ole. Pitäisi exportata exceliin ja menee työlääksi. Toisalta jos tekee parille treenille saa suhteen jolla pärjännee.
No, ei se iso juttu ollut ja kun sai peukalon suusta niin homma oli jo valmis.

Tulos oli että normiajossa yksin cadenssi ilman rullausta on 10-20% yli koko keskiarvon. Girossa jossa joutui himmaamaan huomattavasti arvo on 28%!! Eli 87 / 68 rpm. Suunto softa väittää 78. Erot johtunevat 10 sekunnin keskiarvostuksesta.

Markku Silvenius
30.05.2012, 11.30
Sopivaa pyöräilykadenssia on hyvä miettiä kun ajaa autolla ruuhkassa. Miten se rytmin muuttaminen (tai liikennevirran mukana meno) onnistuu jos ajaa pykälän tai kaksi liian isolla. sopivalla vaihteella on helppo reagoida, isollakin voi jos voimaa löytyy, mutta kakkua tietty alkaa palamaan ja mitä murrokset ym tykkää jatkuvasta runttaamisesta? Entä maantiellä? Pintakaasulla sopivan isolla vaihteella menee tasamailla tai kevyesti kumpuilevilla aika mukavasti; jos käyttää vähän pientä vaihdetta niin silläkin pääsee, mutta äkkiä se menee huudattamiseksi ja kulutus yllättäen kasvaa?

Yllättävän samanlaista jos vähän käyttää mielikuvitusta :) Normaali kierrokset 90-100, rauhallinen pyöritys 80-90, palauttelu 70-80, voimaa 60-70, reipas pyöritys 100-110, kova pyöritys +110

mantis
31.05.2012, 07.05
^Todella onnistunut analogia Markulta. Eilen kyllä huomas niin hyvin kun vedettiin joukkuetempoa et jos ei ollu pykälät kohallaan niin sai ihan hulluna runttaa tai sitkuttaa et pääsi mukaan pikku nykäyksiin yms. Aika nopeasti se kävi jalkojen päälle kun hapot ei kerkeä siinä kierrossa poistumaan. Eli ne vaihteet on siellä takana ihan syystä.

tero76
21.04.2013, 09.56
Ajelin viikko sitten trainerilla FTP-testin ja pitäisi tietää paljonko lisään testiin watteja ulkona ajettaviin vetoihin? Ajelin ulkona samoilla wateilla mitä oon sisällä ajanut trainerilla 2x20min vk-treenin 85% FTP:stä ja eihän tuo oikein tuntunut missään, toisin kuin trainerilla. Eikä sykekkään nouse, johtuu varmaan osin kuumenemisesta sisällä. En viitsi joka viikko ajella tuota testiä. Jollakin faktaa? Samoin pitkän lenkin (3,5h) ajelin 63% keskiwateilla FTP:stä, ja sama fiilis, voinko laskea tuollekin watit arvioiduista ulkona ajetusta FTP:stä?

rhubarb
21.04.2013, 19.34
Watit on watteja. Jos ulkona menee kovempaa, silloin FTP on laskettu liian alas (ja pääset myös sisällä tarpeeksi mukavissa olosuhteissa ihan yhtä hyville tehoille).

hannupulkkinen
21.04.2013, 20.24
80-90. saa olla enemmänkin mutta rupee vaikuttaa sykkeeseen korkeempi. älä kuuntele mitää lancen oppeja 100kadenssista. se on vaan teholla tehtynä, ei lancekaan peekoota aja satasen kadenssilla. ja aika hyvä pitää olla pyöritystekniikka jos pystyy 100 kadenssilla ajamaan tehokkaasti..
No aika soopaa. Satasen keskikadenssi löytyy harjoittelemalla. Sama juttu kuin muussakin harjoittelussa. Ensin on pulssi korkealla, mutta kun harjoittelee se laskee. 90-100 keskikadenssi on edellytys sille, että jaksaa ajaa tehokkaasti matalalla sykkeellä ja useita tunteja putkeen. Lasol vastaan koko promaailma tässä asiassa.

Markku Silvenius
21.04.2013, 21.53
Ajelin ulkona samoilla wateilla mitä oon sisällä ajanut trainerilla 2x20min vk-treenin 85% FTP:stä ja eihän tuo oikein tuntunut missään, toisin kuin trainerilla.

Sisätestissä tulee se tuntemus aika kovaksi, koska lämpökuorma on tosiaan helposti aika kova. Kampiin menee kuitenkin vaan about 20-23% loput on lämpökuormaa ja muuta hävikkiä. Testaat uusiksi vaan ulkona kun saat ulkojalat mukavasti käyntiin, etsit sillä aikaa jonkun sopivan testipätkän.

Itsellä FTP bout kuukausi sitten 265, arpoen siis 0.95 x 30 minuutin maksimaalisesta ulkona. Neljän tunnin PK tänään avew 182, mäet vähän reippaammin, mutta ei veekoolla, averpm 90, avehr 124, mäissä 140:n, iso ympyrä eli kaikki tuulensuunnat ja vähän kumpuileva reitti. Tuntemus tuolla helppo. Puoliväliin ja viimeiselle 10 minuutille jaksoi repiä hyvät kirit. Mulla 0.85 FTP:stä on jotain sellaista jolla voi ajaa esim 2 x 60 min siivut iisiä voimaa ja normipyöritystä miksaten..joku 130-135 sykkeellä eli tempo/pk2 mitä termiä haluaakin käyttää.

mhelander
22.04.2013, 08.37
80-90. saa olla enemmänkin mutta rupee vaikuttaa sykkeeseen korkeempi. älä kuuntele mitää lancen oppeja 100kadenssista. se on vaan teholla tehtynä, ei lancekaan peekoota aja satasen kadenssilla. ja aika hyvä pitää olla pyöritystekniikka jos pystyy 100 kadenssilla ajamaan tehokkaasti..


No aika soopaa. Satasen keskikadenssi löytyy harjoittelemalla. Sama juttu kuin muussakin harjoittelussa. Ensin on pulssi korkealla, mutta kun harjoittelee se laskee. 90-100 keskikadenssi on edellytys sille, että jaksaa ajaa tehokkaasti matalalla sykkeellä ja useita tunteja putkeen. Lasol vastaan koko promaailma tässä asiassa.

Ja pätee myös nojapyöräilyyn. Jos ei sadan korville saa kadenssia hilattua niin aika turha on yrittää satasen lenkkejä kelata ainakaan täkäläisissä maastoissa ja ristituulessa. Piti se mun kohdalla paikkaansa pystärilläkin 90-luvulla...

Jos lasolia epäilyttää niin tervetuloa roikkumaan peesiin vaikka heti seuraavalle lenkille. Pian kyllä selviää pysyykö matalalla kadenssilla mukana. Pistä paikalleen reippaasti isompi eturieska että pysyt vauhdissa mukana, ajan kevyet PK-lenkitkin 50-piikkisellä tänä keväänä, näköjään.

hannupulkkinen
22.04.2013, 08.53
Tässä on artikkeli, (http://coachlevi.com/cycling/high-vs-low-cadence-pedaling-speed/) jonka mukaan jokaisella on oma persoonallinen kadenssi, joka pitää löytää. Artikkelin mukaan suurin osa propyöräilijöistä ajaa 90-100 keskikadenssilla.
Minä ajattelen, että tottumus on toinen ruoka. Jos on jyystänyt jollain 70-80 keskikadenssilla niin se on oma persoonallinen kadenssi ja jos on harjtoitellut pyörittämään 90-100 niin se on oma persoonallinen kandenssi.

90- 110 kuitenkin on teoreettisesti ajatellen paras kadenssi.( tästä on tutkimuksia, mutta en ehdi nyt googlettaa.) Tämän kadenssin saa omalle mukavuusalueelle harjoittelmalla. Lance nosti omaa keskikadenssiaan 20 kierrosta.

anttipietila
22.04.2013, 08.54
Ajelin viikko sitten trainerilla FTP-testin ja pitäisi tietää paljonko lisään testiin watteja ulkona ajettaviin vetoihin? Ajelin ulkona samoilla wateilla mitä oon sisällä ajanut trainerilla 2x20min vk-treenin 85% FTP:stä ja eihän tuo oikein tuntunut missään, toisin kuin trainerilla. Eikä sykekkään nouse, johtuu varmaan osin kuumenemisesta sisällä. En viitsi joka viikko ajella tuota testiä. Jollakin faktaa? Samoin pitkän lenkin (3,5h) ajelin 63% keskiwateilla FTP:stä, ja sama fiilis, voinko laskea tuollekin watit arvioiduista ulkona ajetusta FTP:stä?

Aja 2*20 min vk treenit jollain 0.95 - 1.0 * FTP teholla. Jos menee edelleen vihellellen, senkun nostat tehoja seuraavalla kerralla.

tero76
28.04.2013, 13.29
Mulla tuo sisä FTP muutaman watin enemmän. nyt oon ajellut pitkät jollakin 175-180w average. keskisyke pysyy reilu 60 lyöntiä alle maksimin. Tosiaan jos ajan 0.85 x sisäFTP, niin tuntemus on että menee niin pitkään kuin vaan saisi ruokaa ja juomaa. Todellisuus tuskin kuitenkaan tämä. Mulla 85 prossaa FTP:stä oli trainerilla hyvin tuottavaa treeniä-FTP nousi liki 50 wattia kevään aikana. Tosin lähtötaso oli tammikuussa varmaan matalampi kuin esim viime syksynä. Ajelen varmaan kymppitempon ensi viikolla ja teen siitä jotakin johtopäätöksiä. Viimeksi tosiaan ajoin tuon 2x20 min jo noin 250 watilla ja nyt syke oli jo 35 alle maksimin. Musta se sattuu aika hyvin tuonne veekoo-alueelle, joka musta on aika tuottavaa. Kovia vetoja otan ohjelmaan hieman myöhemmin.
Sisätestissä tulee se tuntemus aika kovaksi, koska lämpökuorma on tosiaan helposti aika kova. Kampiin menee kuitenkin vaan about 20-23% loput on lämpökuormaa ja muuta hävikkiä. Testaat uusiksi vaan ulkona kun saat ulkojalat mukavasti käyntiin, etsit sillä aikaa jonkun sopivan testipätkän.

Itsellä FTP bout kuukausi sitten 265, arpoen siis 0.95 x 30 minuutin maksimaalisesta ulkona. Neljän tunnin PK tänään avew 182, mäet vähän reippaammin, mutta ei veekoolla, averpm 90, avehr 124, mäissä 140:n, iso ympyrä eli kaikki tuulensuunnat ja vähän kumpuileva reitti. Tuntemus tuolla helppo. Puoliväliin ja viimeiselle 10 minuutille jaksoi repiä hyvät kirit. Mulla 0.85 FTP:stä on jotain sellaista jolla voi ajaa esim 2 x 60 min siivut iisiä voimaa ja normipyöritystä miksaten..joku 130-135 sykkeellä eli tempo/pk2 mitä termiä haluaakin käyttää.

kolistelija
28.04.2013, 13.55
Kuinka äkkiä nuo sykekynnykset voivat muuttua? Minulla ei ole omaa tehomittaria ja viime testistäkin on jo piitkä aika. Viime keväällä/toissa syksynä AnK pyöri testeissä 162-165 sykkeillä. Nyt on kuitenkin fiilis sellainen että noilla sykkeillä olisi vielä aika kaukana kynnyksestä. Tunti menee ihan isommin kiusaamatta ja vauhtia on silti enemmän.

Testaaminen pitäisi vielä kesän aikana tehdä, jos vain jaksaisi. Tehomittarin hankin sitten joskus. Mutta jos nyt vielä noita sykkeitä tuijottelisi tässä välissä...

fiber
28.04.2013, 15.04
Sykekynnykset muuttuvat kauden eri vaiheissa. Vanhaa testiä voi käyttää suuntaa-antavana - mutta vain samanlaisessa vaiheessa kautta ja jos harjoittelu on ollut samankaltaista kuin edellisenä vuonna. Jos käyt esimerkiksi helmi-, touko- ja elokuussa, saat jo aika hyvän kuvan kynnysten vaihtelusta.

Kiva kuulla, että sulla on vahva pohja tähän kauteen! Mulla taas on hiukan toisin päin, mutta eipä tuo nyt pahemmin haittaa, kun ei ole tavoitteitakaan.

kp63
28.04.2013, 15.30
Älkääpä uskoko niitä, jotka sanoo, että joku cadenssi on parempi kuin toinen. Asiaan vaikuttaa niin monta muuttujaa että. Solusuhde, matka,väsymys, voimataso, sydän ja verisuonet nyt joitain mainitakseni. Mutta faktana tänään AHH:ssa reippaan 36km hatka keskarilla 38 ja keskicadenssilla 82. Eli hitaallakin pyörityksellä jotenkin pääsee eteenpäin. Sitten kannattaa laskea mikä on loppucadenssi kirissä esim 40....60 jos lähtee liikkeelle 100cad.

OJ
28.04.2013, 15.51
Kuinka äkkiä nuo sykekynnykset voivat muuttua? Minulla ei ole omaa tehomittaria ja viime testistäkin on jo piitkä aika. Viime keväällä/toissa syksynä AnK pyöri testeissä 162-165 sykkeillä. Nyt on kuitenkin fiilis sellainen että noilla sykkeillä olisi vielä aika kaukana kynnyksestä. Tunti menee ihan isommin kiusaamatta ja vauhtia on silti enemmän.

Testaaminen pitäisi vielä kesän aikana tehdä, jos vain jaksaisi. Tehomittarin hankin sitten joskus. Mutta jos nyt vielä noita sykkeitä tuijottelisi tässä välissä...
Mulla on kynnyssykkeet ja maksimi olleet 5 lyönnin sisällä aina, tai siis viimeisen 17 vuoden aikana. Mitään poikkeuksellisia tuloksia ei ole tähän päivään mennessä tullut. Tehot sitten heittelevät pahimmillaan tai parhaimmillaan 50-60 watilla.

hannupulkkinen
28.04.2013, 17.03
Älkääpä uskoko niitä, jotka sanoo, että joku cadenssi on parempi kuin toinen. Asiaan vaikuttaa niin monta muuttujaa että. Solusuhde, matka,väsymys, voimataso, sydän ja verisuonet nyt joitain mainitakseni. Mutta faktana tänään AHH:ssa reippaan 36km hatka keskarilla 38 ja keskicadenssilla 82. Eli hitaallakin pyörityksellä jotenkin pääsee eteenpäin. Sitten kannattaa laskea mikä on loppucadenssi kirissä esim 40....60 jos lähtee liikkeelle 100cad.
Löytisiköhän tämän taaks jonkilaista tieteellistä faktaakin vai onko tämä vain mutuhöpöhöpöä?

tero76
28.04.2013, 17.46
Onko keskikadenssissa mukana nollat?

haedon
28.04.2013, 18.21
^sama tuli mullekin heti mieleen. Maantiekisassa kun tulee paljon rullailua porukassa. Mulla on aika alhainen kadenssi normaalista ja kun kesän aikana sitä alan nostaa niin parhaiten pyörä kulkee siinä 90-100 kadenssilla. Talvella kadenssi taas tippuu johonkin 60.

plr
28.04.2013, 18.21
Löytisiköhän tämän taaks jonkilaista tieteellistä faktaakin vai onko tämä vain mutuhöpöhöpöä?

Alla mainitussa blogissa väitetään, että Bert Grabschin optimikadenssi olisi 65 rpm. Grabsch on kuitenkin aika-ajon 2008 maailmanmestari, joten ei pyörä ihan heikosti ole kulkenut, jos kadenssilukema pitää paikkansa. Ehkä lihaksikkailla jaloilla optimikadenssi on pienempi kuin vähemmän lihaksikkailla jaloilla?

http://blog.quarq.com/its-all-about-power

Kyllä tuo kadenssi aika hitaalta vaikuttaa:
https://www.youtube.com/watch?v=0Azxf_Biu0o

haedon
28.04.2013, 18.28
...Kyllä tuo kadenssi aika hitaalta vaikuttaa:
https://www.youtube.com/watch?v=0Azxf_Biu0o
Jos nyt oikein laskin niin kadenssi oli noin 84 rpm.

kolistelija
28.04.2013, 18.37
Kattelin Garminilta vetojen kadenssiarvoja. Pekoolenkeillä keskiarvo on 86-94, tunnin vedossa 99 ja 20 min vedoissa 96-112. Ei nää rimppakintut jaksa ellei kammet pyöri vauhdilla. :p

plr
28.04.2013, 18.57
Jos nyt oikein laskin niin kadenssi oli noin 84 rpm.

Tarkistin itsekin ja pääsin siinä loppusuoralla arvoon 81 rpm, mittausepätarkkuutta on kyllä jonkin verran. Eli siinä ei kyllä mennä 65 rpm:llä. Joka tapauksessa kadenssi on hitaahko moneen muuhun pyöräilijään verrattuna ja tulokset ovat kiistatta hyviä. Siinä linkkaamassani artikkelissa mainitaan Training Peaks -softassa olevasta analyysiohjelmasta, jolla analysoidaan mm. kadenssia.

Noin yleisellä tasolla minun on kyllä helppo uskoa, että eri ihmisillä optimikadenssi on erilainen.

hannupulkkinen
28.04.2013, 19.32
Voimatyypit voivat aika-ajoissa lyhyehköllä matkalla pyörittää alemmilla kadensseilla. Sitten kun pannaan mäkiä ja matkaa pariin sataan kilsaan niin keskikadenssi nousee suurimmalla osalla yli sadan.
Tempokoneet ja kirityyppit matkustavatkiin sitten etappiajoissa mäkiset osuudet "bussilla" ja taistelevat puotoamisaikarajaa vastaan.

Johan Moraal
28.04.2013, 20.40
Löytisiköhän tämän taaks jonkilaista tieteellistä faktaakin vai onko tämä vain mutuhöpöhöpöä?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22648142

plr
28.04.2013, 20.49
Tempokoneet ja kirityyppit matkustavatkiin sitten etappiajoissa mäkiset osuudet "bussilla" ja taistelevat puotoamisaikarajaa vastaan.

Toki ne ajajat joiden rooli on sellainen etteivät taistele kokonaiskilpailun voitosta tai joita ei tarvita avuksi vuorilla, tulevat etapin täsmälleen niin hitaasti/kevyesti kuin voivat. Se on järkevää suunnittelua ja voimien säästöä seuraavia päiviä varten. Kyse ei ole siitä että kaikki bussilla matkustavat olisivat lujilla, tietenkin jotkut voivat ollakin.

Kadenssista vielä. Jos ihmisillä on vaihtelevissa suhteissa erilaisia lihassoluja ja lihasten kokoja, niin ihmettelisin kovasti, jos kaikilla olisi sama optimikadenssi jollekin tietylle matkalle.

http://www.ismj.com/pages/311417173/ISMJ/journals/articles/Vol.10-No.1-2009/optimal-cadence-selection-during-cycling.asp

Yllä mainitussa tieteellisessä artikkelissa kerrotaan mm. seuraavaa:

"As a result, short duration sprint cycling performance might be optimised with the adoption of fast pedal rates (~120rpm). Due to the influence that fast pedal rates have been shown to impart on cycling mechanics, cycling efficiency and fatigue development, performance in longer duration events might be enhanced from use of slightly slower cadences (~90-100rpm). During ultra-endurance cycling, performance might be improved by using relatively low cadences (70-90rpm), since cycling economy is improved and energy demands are lowered."

Lyhyellä matkalla iso kadenssi ja pitkillä hitaampi?

r.a.i
28.04.2013, 20.58
Löytisiköhän tämän taaks jonkilaista tieteellistä faktaakin vai onko tämä vain mutuhöpöhöpöä?

Toisesta tredistä poimittua data. Eiks tääkin kaveri jonkinlainen kuski ole, koko etapin keskikadenssi 70. Tuossa tietysti on paljon alamäkeä, jossa näköjään polkenut aika rauhallisesti.
http://www.srm.de/images/stories/tour_de_france_2010/stage17/tdf%2010-17%20horner.gif

Lasol
28.04.2013, 22.52
hannupulkkinen: Ei kovin moni varmasti aja mitään 200km etappia yli 100 kadenssilla. Ei varmaan kukaan. Kuka urpo peesailee tasasella hirveellä kadenssilla? Ja siinähän sulle tieteellistä faktaa kp löi pöytään tuoreeltaan. vai tarttetko käyrää??

ratasprintterit ajaa nopeella kadenssilla, niin paljon kun jalat pyörii, enemmän kun 120. triatlonistit ajaa 80-85 kadenssilla koska suoritukset on pitkiä ja pienemmällä kadenssilla sykkeet pysyy kurissa. maantieammattilaiset vetää kymppitempoja hirveellä tuumalla pienellä kadenssilla. kun tempomatka pitenee, kadenssi nousee.

hannupulkkinen
28.04.2013, 23.12
Tämä keskustelu on käyty täällä jo moneen kertaan enkä jaksa alkaa enää sitä. Pyöräilijät erikoistuvat eri rooleihin, mutta kuitenkin nopeammalla kadenssilla on ihan selkeät fysiologiset edut ja siitä on tutkimustodisteita vaikka kuinka paljon.
Hitaan kadenssin eduista sensijaan ei ole, mutta jyystäkää ihan rauhassa vaan.
Ihan järkeäkin käyttämällä voi ymmärtää sen, että pitkään ei jaksa isoilla vateilla pyörittää. Sitä ei voi kumota kukaan ja
nopea kadenssi toimii hidasta paremmin. Jos ette usko niin lukekaa foorumin asiaa käsitelleet keskustelut viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Yhdessäkään aikaisemmissa keskusteluissa ei ole päädytty siihen, että hidas olisi parempi kuin nopea. Aina ei kuitenkaan jaksa teille nuorille vääntää rautalangasta. Lukeaa ja viisastukaa.

plr
28.04.2013, 23.45
Hitaan kadenssin eduista sensijaan ei ole

Tuossa yllä on linkkejä tutkimustuloksiin, joissa on raportoitu hitaan kadenssin etuja nopeaan verrattuna.

rhubarb
28.04.2013, 23.47
Ihan järkeäkin käyttämällä voi ymmärtää sen, että pitkään ei jaksa isoilla vateilla pyörittää.

Tämä lause on merkityksetön tässä yhteydessä. Hidas kadenssi isolla vaihteella ja nopea pienemmällä voivat tuottaa täsmälleen saman tehon.

Johan Moraal
29.04.2013, 06.42
Olen samaa mieltä, että kadenssikeskustelut ovat melko turhia, mutta se, että korkealla kadenssilla ajamisen edut ovat kiistattomia, ei ole ihan totta ainakaan uusimpien tutkimuksien valossa, kts ylempänä linkki, oliko 2013 se tutkimus. Se että Fillarifoorumilla asiasta on 10 vuoden ajan jankuttu aina samoin tulksin, niin no, sen voi jokainen jättää omaan arvoon varmaankin. Nykyjään voi helposti tehdä oma "tieteellinen koe", eli kokeile tehomittarin tai ergon (tms jossa luotettava outputmittaus), millä kadenssilla lähtee esim parhaat tunnin tehot, ihan ajamalla siis, ei laskemalla. Ei se mikä tähtitiedettä ole. Se, millä kadenssilla tykkää ajella alapeekoolla joku 3-4 h tunteroinen on varmaan ihan sama. Antaa tiedemiehet tutkia, mä lähen lenkille.

kp63
29.04.2013, 06.51
Kaikille yhden totuuden tietäjille suosittelen kirjaa: Cuttin-Edge Cycling; Hunter Allen ja Spephen Cheung. Siinä aika monen alueen vallalla olevia trendejä pohditaan ja kyseenalaistetaan. Optimicadenssilla haetaan tietysti jaksamista ja tehoja. Kirjassa käydään läpi mm väsymiseen liittyvät teoriat, mutta loppupäätelmä on se etteivät tiedemiehet tällä hetkellä pysty sanomaan miksi ihminen lopulta väsyy. Lämmönnousu, hermotus väsyy, keuhkot väsyy, nestevajaus, energiansaanti, sydän väsyy, lihassolu väsyy, mieli ei jaksa käskeä etc. Ja tietenkin jokainen väsyy erilailla kun matka tai teho tai joku muu asia on erilailla. Varmaan niin, että väyminen on sitten kaikkien asioiden yhteissumma, mutta painotukset varmaan vaihtelee. Ajeltiin poikien kanssa viime kesäkuussa 460km perusPK ja mulla ylipitkän matkan väsyminen johti väistämättä cadenssin laskuun ja vika satku ajelin varmaan 60-70 cadenssilla. Pohtikaapa vielä sitä, että laitetaan filot treineriin, mutta ajetaan ilman vastusta. Toinen kuskeista on 55 kg narujalka ja toisella 90kg jalat on kuin vanhalla punttimiehellä. Jos molemmat pyörittää 100 cadenssilla, niin kummalla syke nousee korkeammalle ja kumpi jaksais pitempään?

OJ
29.04.2013, 13.55
Pyöräilyn harjoittelu ei ole mitään rakettitieteilyä, mutta on sittenkin...

hannupulkkinen
29.04.2013, 14.38
Lueskelin tätä (http://www.ismj.com/pages/311417173/...ng-cycling.asp) (linkki tuolta aiempaa) ja ei sen perusteella ole syytä muuttaa sitä fysiologista totuutta, että kadenssin on yleensä ottaen syytä olla suhteellisen nopea eli siis 90-110 rpm. Eri tilanteissa ja tehtävissä kadenssi tietenkin vaihtelee vaikkapa nyt peesatessa se voi pudota 60 kieppeille. Yksilöllisiä eroja on, mutta se ei poissulje sitä tosiasiaa, että hyvän pyöräilijän pitää kyetä pyörittämään nopeasti ja hyvän ja nopean pyörityksen harjoittelu on kaikille tarpeellista.

Vaikkapa kirejä ja irtiottoja varten pitää pystyä pyörittämään hetkellisesti myös ylinopealla 110-125 kadenssilla. Jos sitä ei harjoittele niin eipä onnistu.

Peesistä oli puhe myös. Peesissä voi pyörittää sen 25% tai enemmäkin hitaammin kuin vetäjä. Ongelma on vain siinä, että tietyllä nopeudella pyöritettäessä tapahtuu neuromuskulaarista adaptaatiota ja jos pitää 60 kympin kadenssista lähteä räjähtävästi nostamaan kadenssi vaikka 110 niin tulee viive, joka voi viedä kisan voiton nenän edestä. Siksi hyvä kiritykit pyörittävät peesissä myös melko korkealla kadenssilla, josta on helppo tehdä se viimeinen ryntäys viimeisellä sadalla metrillä.

On vastuutonta välittää aloitteleville pyöräilijöille sellaista viestiä, että joo sulla on sun oma kadenssi, turhaan sitä nopeuttaa. Pyöräile vain sillä. Se on huonon valmentajan ajattelua ja johtaa kehityksen pysähtymiseen.

VPR
29.04.2013, 14.52
Ajeltiin poikien kanssa viime kesäkuussa 460km perusPK ja mulla ylipitkän matkan väsyminen johti väistämättä cadenssin laskuun ja vika satku ajelin varmaan 60-70 cadenssilla.
Samalta reissulta: http://connect.garmin.com/splits/189599937

Kadenssit löytyy taulukon oikeasta reunasta.

Markku Silvenius
29.04.2013, 14.52
Joo mitä tuolla 859 viestissä totesin ja onhan tää muutamaan kertaan puhuttu vuosien varrella. Aika-ajossa tai trinistien hommassa hiukan alempi kadenssi voi olla järkevää. Tutkittu, mutten jaksa nyt alkaa kaivamaan materiaalia. Nopeamman kadenssin perusteet ovat yhteislähtökäytössä (kyky reagoida) sekä siinä että isommalla tuumalla painopiste kääntyy nopeasti kohti nopeiden lihassolujen aktivointia (selkeästi epätaloudellisempaa). Se osaako Schleck-jalat vai Förstermann-jalat pyörittää nopeampaan tai kauemmin on oppimiskysymys. Jos hermostollinen taso sippaa, on seurauksena usein krampit (virhesignaalit hermotuksessa ei välttämättä ollenkaan magnesium- tai kalkkivaje).

Tuollaisesta proffan kisakäyrästä ei kannata kadenssia katsoa. Proffan ajatus kisassa on 'polje vähiten ja sitten polje tehokkasti tai polje tehokkaimmin'. GT-kisoissa tiedetään esim. proffien tavoittelevan mahdollisimman pitkiä rullailuja, että energiaa ei kuluisi kun tulee hetkiä jolloin sitä on oltava kaikki mitä löytyy. Toisekseen lasketaanko nollat tai ei, antaa jossainmäärin eri tulokset.

apuajaja
29.04.2013, 16.39
No mitä tuo Chris Hornerin data kertoo optimikadenssista kun näyttäis että pitkät yhtämittaiset nousut on ajettu cadensseilla 70-76?

kp63
29.04.2013, 17.54
hannulle: on ihan eri asia sanoa että optimicad on jotain kuin se että pitää harjoitella eri cadensseilla. Itse ja ne ketä valmennan treenaa karkeasti 20-200cad. On vaan aivan puppua väittää että jokaisen ihmisen optimi pitkän ajan voimantuotto syntyy tietyllä lihassupistusnopeudella. Otetaan laji kuin laji, niin löytyy erilaisia optimijuttuja. Olikos se nyt Norjan Therese juuhaug tai sinne päin tikkaa aivan älyttömillä kierroksilla ja joku vahvoista miehistä ihan eri lailla. Sama pätee luisteluun. On vastuuntunnotonta sanoa valmennettavalleen, että ajat tällä cadenssilla tuntematta valmennettavan fysiikkaa ja luontaisia ominaisuuksia. SPU.n valmennuskurssilla, jolla myös markku oli kaikki eri alojen huippuvalmentajat korostivat yksilöllisten ominaisuuksien selvittämistä, ei pelkästään lajiominaisuuksien. Yleisesti voisi kai sanoa, että ylä-ja alamäissä cad on alempi kuin tasaisella. Sanoisin vielä, että on aivan eriasia näiden väsymisten ja optimeiden kannalta se tuuppaatko aerokynnyksellä 200W tai 300W.

JK: Oma hupunpupunepätieteellinen teoreema: Lancen omaelämänkerrassa sanottiin, että lancen mäkicad nostettiin, ku sillä oli jerkkua liian vähän. Oisko kuitenkin voinut ollut niin, että joku epokonsultti älys ekana, että kierrosten noston aiheuttaman rasituksen happipuolella voi kätsysti kompensoida sopivalla eposatsilla. Ja voisko olla niin, etteivät muut halvemmat konsultit olleet ihan niin jyvällä?

Markku Silvenius
30.04.2013, 07.25
Joo tämä kp:n ilmeisesti viittaama vanha totuus, että urheilija kehittyy parhaiten lahjakkuutensa suunnassa, on kyllä totta ja varmaankin kääntyy hyvin tähän kestävyys/nopeustyyppiin suhteessa. Mutta harjoittelu tietysti yleisellä tasolla lähtee siitä, että katsotaan mitä meillä on ja sitten sitä peilataan siihen skeneen mihin ollaan asettumassa. Tämän jälkeen painotus on yleensä niin, että harjoituskaudella korjataan heikkouksia ja kisakauden lähestyessä aletaan vahvistamaan vahvuuksia.

hannupulkkinen
30.04.2013, 08.45
Lajianalyysi pitää aina tehdä. Pyöräilyssä on toiset vaatimukset kuin hiihdossa
mm. kilpailujen keston ja palautumisaikojen suhteen. Lisäksi hiihdossa on mukana aika paljon enemmän lihasryhmiä kuin pyöräilyssä.

Itse en kyllä enää tiedä mistä tässä oikein väitellään.
Minun teesini on alusta alkaen ollut se, että pyöräilijän pitää pystyä pyörittämään nopealla kadenssilla ja sitä on harjoiteltava. Omalla parhaalla kadenssilla voi ajaa, mutta kadenssia voi kehittää nopeammaksi ja optimaalinen keskikadenssi pyöräilyssä vaihtelee mutta koskaan se ei ole hidas. Paras kadenssi vaihtelee myös pyöräilijän ominaisuuksien mukaan, mutta silloin pyöräilyssä pitää myös erikoistua ominaisuuksiensa mukaan.

Vielä se, jonka jo sanoinkin: on vastuutonta puhua siitä, että pyöräilijä voi menestyä ajamalla aina samalla(alhaisella) kadenssilla. Jokaisen pyöräilijän pitää osata ajaa satulalla pomppimatta yli 120 kadenssilla.

Ullrich olisi voittanut Lancen jos olisi pyörittänyt sellaisella kadenssilla, että olisi päässyt mäet ylös ja vielä pystynyt kirimäänkin tiukoissa paikoissa. (molemmathan douppasivat)
Katselin muuten hänen aika-ajoaan eilen youtubesta ja laskeskelin kadenssia.
Loivassa alamäessä se nousi yli 110 ja tasaisellakin lähelle sataa. Ylämäkiä ei pätkässä ollut.
Runttaajat eivät kuitenkaan ammattilaiskisoissa juhli vaikka on siellä joitakin ihan lähelle huippuakin, mutta ei huipulla. (http://www.setantacollege.com/wp-content/uploads/Journal_db/In%20Professional%20Road%20Cyclists,%20Low%20Pedal ing.pdf)
Triathlonistit ovat eri mieltä. (http://mytriathlontraining.com/content/optimal-pedaling-cadence) Ehkä se tasaisella polkeminen ilman kiihdytyksiä sujuukin vähän pienemmällä kadenssilla.
Tosin:"Unfortunately, few investigations have analyzed the question in well-trained cyclists riding their own bikes, making it difficult to apply the findings to actual cycling." Eli se siitä.

apuajaja
30.04.2013, 13.17
Ullrich olisi voittanut Lancen jos olisi pyörittänyt sellaisella kadenssilla, että olisi päässyt mäet ylös ja vielä pystynyt kirimäänkin tiukoissa paikoissa. (molemmathan douppasivat)


Uskon kuitenkin siihen, että Ullrichinkin valmentajat olivat tehneet kotiläksynsä ja päätyneet siihen, että se kadenssi millä Ulllrich kunkintyyppisessä maastossa ajoi, oli teho/rasitussuhteeltaan hänelle optimaalisin. Muutenhan ne olis ollu täysiä idiootteja.

Mutta jos Hannu halusit sanoa, että Ullrich olisi voittanut jos olisi ajanut kovempaa, niin siihen ehdottomasti sama.

Lasol
30.04.2013, 14.15
Lajianalyysi pitää aina tehdä. Pyöräilyssä on toiset vaatimukset kuin hiihdossa
mm. kilpailujen keston ja palautumisaikojen suhteen. Lisäksi hiihdossa on mukana aika paljon enemmän lihasryhmiä kuin pyöräilyssä.

Itse en kyllä enää tiedä mistä tässä oikein väitellään.
Minun teesini on alusta alkaen ollut se, että pyöräilijän pitää pystyä pyörittämään nopealla kadenssilla ja sitä on harjoiteltava. Omalla parhaalla kadenssilla voi ajaa, mutta kadenssia voi kehittää nopeammaksi ja optimaalinen keskikadenssi pyöräilyssä vaihtelee mutta koskaan se ei ole hidas. Paras kadenssi vaihtelee myös pyöräilijän ominaisuuksien mukaan, mutta silloin pyöräilyssä pitää myös erikoistua ominaisuuksiensa mukaan.

Vielä se, jonka jo sanoinkin: on vastuutonta puhua siitä, että pyöräilijä voi menestyä ajamalla aina samalla(alhaisella) kadenssilla. Jokaisen pyöräilijän pitää osata ajaa satulalla pomppimatta yli 120 kadenssilla.

Ullrich olisi voittanut Lancen jos olisi pyörittänyt sellaisella kadenssilla, että olisi päässyt mäet ylös ja vielä pystynyt kirimäänkin tiukoissa paikoissa. (molemmathan douppasivat)
Katselin muuten hänen aika-ajoaan eilen youtubesta ja laskeskelin kadenssia.
Loivassa alamäessä se nousi yli 110 ja tasaisellakin lähelle sataa. Ylämäkiä ei pätkässä ollut.
Runttaajat eivät kuitenkaan ammattilaiskisoissa juhli vaikka on siellä joitakin ihan lähelle huippuakin, mutta ei huipulla. (http://www.setantacollege.com/wp-content/uploads/Journal_db/In%20Professional%20Road%20Cyclists,%20Low%20Pedal ing.pdf)
Triathlonistit ovat eri mieltä. (http://mytriathlontraining.com/content/optimal-pedaling-cadence) Ehkä se tasaisella polkeminen ilman kiihdytyksiä sujuukin vähän pienemmällä kadenssilla.
Tosin:"Unfortunately, few investigations have analyzed the question in well-trained cyclists riding their own bikes, making it difficult to apply the findings to actual cycling." Eli se siitä.

En tunne sinua, mutta mielestäni luulet hieman liikaa itsestäsi. Vaikka Ullrichin ajasta on jo hieman aikaa, on hänen valmennukseen ja pyöräilyn hyötysuhteen optimointiin käytetty varmasti aikaa ja ammattitaitoa hyvinkin runsaasti. Täysin naurettavaa väittää että sinun opeillasi Ullrich olisi voittanut enemmän kisoja.

Ratapyöräilyssä lyhyillä matkoilla ajetaan noilla sun mainitsemilla nopeilla kadensseilla. Maantiellä ei. Ei varmasti kovin moni irtiottoon menevä pyöritä 120 kadenssilla varmaan ollenkaan, isompaa tuumaa tuuppaa peliin. Monet (maantie) kirimiehet varmasti menevät kirin loppuvaiheessa tohon 120 kadenssiin. HUOM LOPPUVAIHEESSA. kirin alussa kadenssi voi olla esim 80.

Siinä olet oikeassa että on kannattavaa harjoitella välillä nopealla kadenssilla. Muista 'teeseistäsi' en ole kovin vakuuttunut.

Tässäpä esimerkki. Kattele etapin (ja kokonaiskisan) voittaneen Chavanelin (ranskan mestarin paita) kadenssia. Miten voit väittää että ajo väärin ku se voitti?

http://www.youtube.com/watch?v=pmUK7vukPgA

mhelander
30.04.2013, 14.47
Joo tämä kp:n ilmeisesti viittaama vanha totuus, että urheilija kehittyy parhaiten lahjakkuutensa suunnassa, on kyllä totta ja varmaankin kääntyy hyvin tähän kestävyys/nopeustyyppiin suhteessa. Mutta harjoittelu tietysti yleisellä tasolla lähtee siitä, että katsotaan mitä meillä on ja sitten sitä peilataan siihen skeneen mihin ollaan asettumassa. Tämän jälkeen painotus on yleensä niin, että harjoituskaudella korjataan heikkouksia ja kisakauden lähestyessä aletaan vahvistamaan vahvuuksia.

Markun kommenttia ei voi kuin kompata. Ja sehän on suoraan kuin valmentajakurssilta tai -oppaista.

Itse olen entisenä tri-"urheilijana" ja valmentajana eri mieltä tuosta matalasta kadenssista. En tiedä ketään, paitsi ehkä Pauli.K, jotka "runttasivat" ja silti tekivät tulosta. Tuostakaan en ole varma kun en joutanut seuraamaan suorituksiaan kun kisasin samaan aikaan samassa paikassa yleensä (Suomessa).

Mutta tuo miten joku kiri tai tempo hoidetaan olen tavallaan samaa mieltä. Vaikka kadenssi on kirin alussa alhainen on lihastyö ja lihaksen käskytys kovaa. Vähän kuin painonnostossa, vaikka suoritus vaikuttaa hitaalta on se nopeudeltaan maksimaalinen kun ennätyksiä tehdään.
Eri asia on kuinka pitkään lihastyötä kestää tehdä tuolla alhaisella kadenssilla että lihaksiin ja elimistöön kertyy niin paljon maitohappoja ettei niiden poistomekanismit riitä ja "potku" hyytyy liian aikaisin.

Itse en koskaan treenannu oikein jotta olisin tuon hallinnut vaikka omasta mielestä kirikyky oli kyllä hyvä. Toiset vaan palautu kirittämisestä paremmin kuin minä joten eipä tainnu lopulta ainakaan kisan voittoa tulla.

Eli Markun kommentti että pk-kaudella pyritään korjaamaan virheitä ja kilpailukaudelle tultaessa vahvistamaan vahvuuksia on ehkä yksi parhaista motoista joka kannattaa muistaa. Kaikki muu, kuten lähtötason selvitys, on yksilöllistä, ja pätee myös tähän mottoonkin kuin naula päähän.

hannupulkkinen
30.04.2013, 16.56
Lasolin piti sitten mennä henkilökohtaisuuksiin. Spekulaatiotahan tämä on. Hyvässä keskustelussa heitetään argumentteja ja vasta-argumentteja. Ei uida liiveihin. Se on heikkouden merkki.Tosi on, että uskon itseeni ja mielipiteisiini. Muutenhan en niitä esittäisi. En kuitenkaan ole mikään idiotti, joka luulisi itsestään niin paljon, että olisin voinut ryhtyä Ullrichin valmentajaksi ja varmaan hänellä oli hyvät valmentajat(ja douppaajat) jotka osasivat asiansa. Se ei kuitenkaan estä kyseenalaistamaan hänen valmennustaan ja spekuloimaan täläkin yksityiskohdalla. En muuten ollut ensimmäinen joka tässä keskutelussa toi Lansen ja Ulin esiin.

Johan Moraal
30.04.2013, 17.29
Muistan ehkä joskus lukeneeni että ullrich aikoinaan yhden talven yritti opetella sitä nopeempaa mutta ei vaan osannut ja palasi sitten entiseen tapaan. Mutta voin muistaa väärinkin

YT
30.04.2013, 17.32
Minä joudun peesissä ajaessa polkemaan matalammalla kadenssilla ettei käsille tule liikaa painoa. Olisiko ammattilaisilla sama juttu?

kp63
30.04.2013, 17.44
Sanoisin hannu, että tapa jolla esität mielipiteitäsi faktoina on vienyt uskottavuuden. Esimerkiksi jos sinulla olisi todellista ja laajaa kosketuspohjaa tämän päivän kisaajiin ja harrastajiin saattaisit vastata cadenssiin näin....usemmilla kuskeilla tasasamaan pklenkillä cadenssi asettuu 85..95 väliin. Ylämäissä ajellaan ehkä 65..80. Jos haluat kokeilla onnistuuko nopeampi cadenssi, niin tee seuraava harjoitus....etc. 5000...100000 viestiä eivät tee kenestäkään gurua. n7

hannupulkkinen
30.04.2013, 18.08
Sanoisin hannu, että tapa jolla esität mielipiteitäsi faktoina on vienyt uskottavuuden. Esimerkiksi jos sinulla olisi todellista ja laajaa kosketuspohjaa tämän päivän kisaajiin ja harrastajiin saattaisit vastata cadenssiin näin....usemmilla kuskeilla tasasamaan pklenkillä cadenssi asettuu 85..95 väliin. Ylämäissä ajellaan ehkä 65..80. Jos haluat kokeilla onnistuuko nopeampi cadenssi, niin tee seuraava harjoitus....etc. 5000...100000 viestiä eivät tee kenestäkään gurua. n7
Missäs vaiheessa keskustelu on rajattu pk-vauhteihin?
Minä olen keskustellut koko ajan siitä miten harjoitella. Muistaakseni tämä oli topikin aihe.
Savossa olen tottunut siihen, että pannaan ehdolle: suattaa olla niinnii tai sitten ei.
Pohjalaisena kuitenkin olen tottunut sanomaan asian niin kuin se on. :)
Kadenssi muuten kirjoitetaan suomessa Koolla niin tai toisaalta eihän koolla ole väliä.

kervelo
30.04.2013, 18.11
No mitä tuo Chris Hornerin data kertoo optimikadenssista kun näyttäis että pitkät yhtämittaiset nousut on ajettu cadensseilla 70-76?

Kertoo esimerkiksi sen minkä television kuvaruutukin: Horner ajaa aina erittäin paljon putkelta, mikä selittää tuon ammattikuskille alhaisen keskikadenssin.

Markku Silvenius
30.04.2013, 21.18
chavanelin ajosta..voi olla että ajaa (ah niin kauniisti) takatuuleen isommalla. tällöin on helpompi pitää teho päällä (ketju kireällä) kuin kovahkolla pyöritykselä. tehomittaria käyttäneet tietänevät miten helposti teho voi laskea samalla PE:lla takatuulessa. Vastatuuleen ylisuuri tuuma tuottaa helpommin pitkiäkin ylisuuria tehopiikkejä ja jos aika-ajosta on kyse eli tehot aika ylhäällä niin hapot voi karata ja paras vauhdinjako siinä samalla.

YT:n logiikkaa voi käyttää ja myös ristiin, tuulensuunnista ja tilanteista riippuen. Peesissä pyöritellen jalkoja auki, vetovuorossa isohkoa tuumaa kovaa työtä tai päinvastoin. Kisataan vahvuuksilla, mutta kapasiteetin laajennus ei ole vaarallista jos terveellä itsekriittisyydellä näkee kehitysvaraa.

OJ
01.05.2013, 03.33
Kun harjoittelusta keskustelu livahtaa henkilökohtaisuuksien puolelle, niin aletaan olemaan asian ytimessä.

Mitä kierroksiin tulee, niin mun mielestä eri tilanteissa voi/pitää/kannattaa käyttää eri kierroksia. Jotkut väittävät, että kynnyksellä ajaessa olisi paras ajaa 90-95 kadenssilla, eli tempossa ei välttämättä kannata tavoitella sitkutusta. Jos 100 kadenssilla tuottaa kovempia tehoja, niin antaa tietty mennä vaan, mutta korkeaa kadenssia ei tietty kannata treenata vain kadenssin vuoksi.

snowfake
02.05.2013, 21.29
Ja kuinka oleellista se oikea kadenssi nyt onkaan...

Lasol
03.05.2013, 11.45
OT: Jos olisin mennyt henkilökohtaisuuksiin, olisivat sananvalintani olleet selvästi vahvemmin negatiivissävytteisiä. Ainoa lause missä olen edes lähellä henkilökohtaisuutta alkaa 'EN TUNNE SINUA'. Eli ihan rauhassa, tää on internet, tervetuloa. Jos kirjoittaa puutaheinää, voi saada vastauksia jotka eivät miellytä. /OT

Maet
03.05.2013, 21.22
Paljon hyvää asiaa ja linkkejä kadenssista. Kysymys: miten kammen pituus vaikuttaa (a) kadenssiin, (b) watteihin, (c) vauhtiin?

mhelander
03.05.2013, 22.52
a) teho on voima x varsi. Lyhyemmällä kammella sama teho vaatii korkeampaa kadenssia kuin pidemmillä
b) samoilla lihaksilla se teho tuotetaan, watit suurin piirtein samaa tasoa (poislukien ääripään kadenssit ja/tai kammen pituudet)
c) kun eri mittaisiin kampiin ja niille sopivimpaan kadenssiin tottuu, vauhti pysynee samana.

Itse olen vähän lyhytjalkainen ja ajoin tyypillisesti 170mm:n kammilla. Kun hommasin vanhan kunnon kilpapyörän oli siinä 172.5mm:n kammet joilla löyty lisää vääntöä kadenssin silti laskematta. Maastonojakissa mulla on silti 170mm:n kammet joita en tule pidentämään.

Toisaalta jos on jalka- tai etenkin polvivaivoja voi lyhyemmät kammet sopia paremmin. Etenkin nojapyöräilijät on jostakin syystä innostuneet todella lyhyistä kammista, luokkaa 110-130 mm. Itse en tunne saavani riittävästi niillä vääntöä eikä kärsivällisyyttä ole löytynyt totuttautua.

Kare_Eskola
04.05.2013, 07.09
Nojatuolipyöräilijä mhelanderin a-kohta on aivopieru. Pitäisi olla, että lyhyemmällä kammella sama (polkupyörää eteenpäin liikuttava) teho vaatii joko suurempaa voimaa tai korkeampaa kadenssia. Ja suuremman voiman tuotto on helpompaa ja turvallisempaa jos kampi on oikean mittainen eli polvikulma hyvä.

Marsusram
04.05.2013, 08.41
Nojatuolipyöräilijä mhelanderin a-kohta on aivopieru. Pitäisi olla, että lyhyemmällä kammella sama (polkupyörää eteenpäin liikuttava) teho vaatii joko suurempaa voimaa tai korkeampaa kadenssia. Ja suuremman voiman tuotto on helpompaa ja turvallisempaa jos kampi on oikean mittainen eli polvikulma hyvä.
Virhe kohdassa a) on siis että pitäisi olla: vääntö = voima x varsi, muuten siis osatotuus kadenssista
Myös voiman suunta ratkaisee, vain kehän suuntainen komponentti tuottaa vääntöä.
Eli myös tehon nosto pyöritystä parantamalla on mahdollinen.

Automobiilipuolelta tuttu kaava pätee tehoon.

Teho (http://www.autowiki.fi/index.php/Teho)= Vääntö (http://www.autowiki.fi/index.php/V%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6) × Kulmanopeus (http://www.autowiki.fi/index.php/Kulmanopeus)

mhelander
04.05.2013, 10.29
Joo ei pitäis näköjään perjantaina liian myöhään yrittää liikaa. Toivottavasti edes ajatus sattu kohilleen...

Ja tuo polvikulma, toiset polkijat on siitä erityisen herkkiä joka laittaa miettimään miksi eri mittaiset kammet on käytännössä kiven alla kun pyörää on hankkimassa. Yleensä kun ajetaan liian pitkillä kammilla.

rhubarb
04.05.2013, 10.48
tehomittaria käyttäneet tietänevät miten helposti teho voi laskea samalla PE:lla takatuulessa.

Teho toki laskee helposti, mutta kyllä sen myös tuntee…

Markku Silvenius
04.05.2013, 20.07
Teho toki laskee helposti, mutta kyllä sen myös tuntee…

Väittäisin että useimmat eivät tunne vähänkään reippaammassa vauhdissa esim. mäen päälle tasaantuvassa tiessä miten tehot ovat jo tipahtaneet alle tavoitealueen vaikka tuntemus / visuuaalinen havainto kertoo, että tie vielä nousee ja kovasti tehdään hommia. Saa olla aika hissua ja freesi jamppa, että tuntee (tiedän kyllä että silloin toki tuntee). Oletko testannut koskaan oikealla tehomittarilla tätä?

Mara I
17.09.2013, 10.15
Kadenssista vielä. Jos ihmisillä on vaihtelevissa suhteissa erilaisia lihassoluja ja lihasten kokoja, niin ihmettelisin kovasti, jos kaikilla olisi sama optimikadenssi jollekin tietylle matkalle.

http://www.ismj.com/pages/311417173/ISMJ/journals/articles/Vol.10-No.1-2009/optimal-cadence-selection-during-cycling.asp

Yllä mainitussa tieteellisessä artikkelissa kerrotaan mm. seuraavaa:

"As a result, short duration sprint cycling performance might be optimised with the adoption of fast pedal rates (~120rpm). Due to the influence that fast pedal rates have been shown to impart on cycling mechanics, cycling efficiency and fatigue development, performance in longer duration events might be enhanced from use of slightly slower cadences (~90-100rpm). During ultra-endurance cycling, performance might be improved by using relatively low cadences (70-90rpm), since cycling economy is improved and energy demands are lowered."

Lyhyellä matkalla iso kadenssi ja pitkillä hitaampi?

Hei

Täällä on väännetty optimaalisesta kadenssista - oliis voinut laittaa useita viitteitä, mutta otetaanpa vaikka tuo yllä oleva muistin virkistykseksi mukaan. Toinen mahdollinen olisi ollut se kuva jalan eri lihasten aktivoitumisesta poljinkierroksen eri vaiheessa.

Varsinainen pointti: ajoin sellaisen harjoituksen, jossa välillä mentiin suurella rattaalla ja matalalla kadenssilla ja välillä korkealla kadenssilla. Jo heti alussa huomasin, että etureidet olivat vielä väsyneet aiemmista treeneistä. Tästä johtuen (?) teki noiden korkeiden kadenssien pito tiukkaa. Matalan kadenssin 60-70 pyöritys sujui sen sijaan yhtä hyvin tai huonosti kuin aiemminkin. Tämä sai minut ajattelemaan, että olisivatko takareiteni ja pakarani diisseli, joka puksuttaa menemään hitaasti mutta varmasti, ja nopeampien lihassolujen aktivointi osuisi enemmän etureisiin. Onko muilla vastaavia havaintoja?

jaska
17.09.2013, 10.30
Mun mielestä tuo liittyy todennäköisemmin toteamaasi väsymykseen. Itselläni ainakin käy niin, että väsymys tiputtaa kadenssia.

Juha_H
03.08.2014, 19.56
Nostellaas tätä vähän.

Mulla on ongelmana kaularangan välilevyt (tai niiden pullistumat), jotka on jo toipuneet siinä määrin että olen uskaltanut maantiepyöränkin selkään. Ajoasento on niskalle kuitenkin sen verran "brutaali" että harjoittelun maksimipituus on tunti ja mielellään jopa jonkunverran alle jotta niska pysyy oireettomana. Olisiko vinkkejä millaista harjoittelua kannattaisi suosia, että noista puolen- tunnin harjoitteluista saisi parhaan hyödyn, jos tavoitteena on vauhdin ja kunnon kasvattaminen. Lepposampaa ajoa tulee ajettua tavarafillarilla ja hypriidillä, joiden ajoasento sopii pidempäänkin ajoon, mutta ajo-ominaisuudet ei varsinaisesti innosta tavoitteellisempaan harjoitteluun (eli ajaminen on noilla käytännössä pelkästään hyötyajoja)