Näytä tavallinen näkymä : Miten harjoitella?
Nyt kun ketju on taas nostettu niin voikin kysyä että miten pitäs talvella reenata jos tahtoo lyhyempiä tehoja saada paremmiksi. FTP on ihan hyvä, aina voi tietty olla parempikin, mutta tuollaiset 30-60 sekunnin rypistykset tuntuu kusevan. Eikä se varmaan ihme oo kun emmä sellaisia oo ikinä reenannu, emmä ees tiedä tarkalleen minkälaisia tehoja saan irrotettua minuutin ajan.
Muuten tulee varmasti harjoiteltua trainerilla aika samalla tavalla kun viime talvena koska tuntui toimivan muuten tosi hyvin. Ehkä sinne L3 treenin sekaan voi pistää jotain kovia lyhyitä revityksiä välillä? Cogganin kirja meni tilaukseen jos siitäki sais jotain ideoita.
Ajat 5 x 1 minuutin vetoja täysillä. Näin ainakin opastetaan "training with power meter" opuksessa.
Johan Moraal
29.09.2010, 18.57
Minusta näin syksyllä on oikein mukavaa ajaa ilman mitään mittareita. Ei sykettä, ei nopeutta, ei vetoja, ei matkaa. Kyllä tälleenkin voi itsensä väsyttää. Mukavan päämäärättömästi. Vive la liberté!
Samu Ilonen
29.09.2010, 19.02
Samaa mieltä. Voi ajaa ihan kuinka lystää kuukauden-pari. Kyttäilee sit numeroita seuraavan 10 kuukautta....jos olisi oikeasti aikaa reenata. Korpesi kesällä kun ei kerinnyt ja kunto laski kuin lehmänhäntä.
Samaa mieltä. Voi ajaa ihan kuinka lystää kuukauden-pari. Kyttäilee sit numeroita seuraavan 10 kuukautta....jos olisi oikeasti aikaa reenata. Korpesi kesällä kun ei kerinnyt ja kunto laski kuin lehmänhäntä.
Juu ei tässä oo pyörään ees koskettu kohta pariin viikkoon. Ei oo siis kyttäilty mitään numeroita :D
Kyykky on ehkä paras pyöräilijän yleisvoimaharjoite.
Perusvoimaa ensin vähän isommilla painoilla ja sitten pitkiä sarjoja kilpailukauteen valmistavalla kaudella.
Älä säre polvias.
Tee oikein niin, että polvi jalkapöytä on samalla linjalla kyykätessä. Isommilla painoilla sellasen 6-10 toistoa ensin ja sitten välissä kolme toistoa vaikka kolmen minuutin palutukselle kolmena neljänä sarjana.
Pari kuukautta kun teet tätä pari kertaa viikossa ja sitten välillä 20 toiston sarjoja kolmen minuutin palautuksella kolme neljä. Jopa alkaa mäet nousta.
Voima pitää kuitenkin sitten jalostaa pyöritysvoimaksi ja se on taas oma stoorinsa.
Oon ollut hannun kanssa monesta asiasta samaa mieltä + saanut hyviä vinkkejä, mutta heittäsin muutaman pointin tosta kyykystä.
Kyykky on parhaita yleisvoimaliikkeitä, mutta pitää muistaa ja hyväksyä sitten se, että lihasta ja siis painoa saattaa tulla liikaa sinne missä sitä ei ehkä tarvita.
Fillarissa jalkojen voimantuotto tapahtuu eritahtiin, kun kyykyssä opetetaan hermostoa toimimaan yhdessä ja samaan suuntaan.
Esimerkiksi yhden jalan kyykky, luistelukyykky, askelkyykky, 1jalan sissysguat (en tiedä suomalaista termiä) jne ovat ehkä hyviä vaihtoehtoja. Mielestäni kannattaa ensin pohtia tarviiko tehoa yleisesti vai riittääkö esim etureiden tai takareiden vahvistaminen. Tällöin on ehkä fiksua tehdä vain erikoisharjotteita kohdelihakselle. Tämän lisäksi etsisin liikkeitä, joissa voima tuotetaan samoilla nivelkulmilla kuin fillarilla. Maxvoimaa voi kotikonstein tehdä esimerkiki myös isometrisesti pyörän päällä istuen. jarrut pohjassa, ja 10s maxpyöritysyrityksiä vaikkapa jakamalla kierros 10 eri nivelkulmaan.
Pitkien sarjojen tekeminen painoilla -funktiota en itse oikein ymmärrä, kun kohteena on nimenomaan fillarointi. Olematta valmentaja tai muutenkaan asiantuntija, itse keskityn enenpi nopeus/maxvoima akselille soveltaen itäblogin painonostajien käyttämiä menetelmiä. Kestävyysvoimaharjoitteet sitten filarilla.
Kaikki yllä perustuu mutuun.
Syksyllä ajetaan CX kisaa.
Oon tainnu joskus mainita, että jos lihasta kertyy talven aikana, sillä 1-2 kertaa viikossa kolistelulla, varsinkin kun fillaroi ja koittaa pitää painon jotenkin kurissa, niin on lahjoja johonkin muuhun kuin kestävyysurheiluun. Nesteen tai läskin kertymistä ei lasketa mukaan.
Hääppönen
06.10.2010, 21.54
Mitä lajiin vihkiytyneet suosittelee? Aloitin tällä viikolla pk-junnaamisen ja tarkoitus on jatkaa läpi talven samaa rataa. Hybridillä pk:t, että pystyy ajamaan tarpeeksi hiljaa.:) Parin lenkin jälkeen noussut muutama kysymys mieleen: Onko tarpeen/hyödyllistä vetää vaikka alle parin tunnin lenkkejä kovilla sykkeillä silloin tällöin vaihteluksi?:seko: Kesän lenkit meni vk-tehoilla (80-90% pintaan maksimista) ja nyt kun pari lenkkä pk:ta takana, sykkeet pyrkii karkaamaan (kuin vanhukselta virtsa) 2,5 tunnin ajon jälkeen. Onko syytä vetää johtopäätös, että haaveiden brevetit saa jäädä vai onko mun pk-kunto vaan niin p*#ka? Kesän vk-kiepit meni jopa neljään tuntiin saakka ihan ok-fiiliksillä ajon muistuttaessa paikka paikoin pyöräilyä.
Onko tarpeen/hyödyllistä vetää vaikka alle parin tunnin lenkkejä kovilla sykkeillä silloin tällöin vaihteluksi?
On.
Kesän lenkit meni vk-tehoilla (80-90% pintaan maksimista) ja nyt kun pari lenkkä pk:ta takana, sykkeet pyrkii karkaamaan (kuin vanhukselta virtsa) 2,5 tunnin ajon jälkeen. Onko syytä vetää johtopäätös, että haaveiden brevetit saa jäädä vai onko mun pk-kunto vaan niin p*#ka?
Syötkö ja juotko tarpeeksi?
Pitäisi vissiin tehdä erikseen teho-topikki, mutta laitetaan tänne tämä Chris Anker Sörensenin tehodata MM-kisoista (http://www.trainingpeaks.com/sw/4GNTANMZASKYLAEA3CNLFB3ESY).
Hääppönen
09.10.2010, 07.41
On.
Syötkö ja juotko tarpeeksi?
Ihan normi perusruoalla elämä menee. Tarkennan sen verran, että sykkeet kyllä tasamaalla pysyy hyvin haarukassa, mutta loppupuolella pk-lenkkiä pienikin mäki/töppäre nostaa sykettä rivakasti.:seko: Mutta pitää vaan keräillä kilometrejä ja olla uskossaan vahva. Tuskinpa ajo tästä huonommaksikaan menee.:)
Olen myös miettinyt, pitäisikö pitää viikkoteema ( pk- ja vk-viikot)? Nyt olen ajellut päivän fiiliksen/käytettävissä olevan ajan mukaan.
Tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen taso(keskari) ensi kauteen, sekä ensi vuonna kyetä ajamaan pidempiä lenkkejä. (Tällä kaudella jokunen +100km yksin).
Johan Moraal
09.10.2010, 18.06
Ihan normi perusruoalla elämä menee. Tarkennan sen verran, että sykkeet kyllä tasamaalla pysyy hyvin haarukassa, mutta loppupuolella pk-lenkkiä pienikin mäki/töppäre nostaa sykettä rivakasti.:seko: Mutta pitää vaan keräillä kilometrejä ja olla uskossaan vahva. Tuskinpa ajo tästä huonommaksikaan menee.:)
Olen myös miettinyt, pitäisikö pitää viikkoteema ( pk- ja vk-viikot)? Nyt olen ajellut päivän fiiliksen/käytettävissä olevan ajan mukaan.
Tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen taso(keskari) ensi kauteen, sekä ensi vuonna kyetä ajamaan pidempiä lenkkejä. (Tällä kaudella jokunen +100km yksin).
Varothan sen keskarin kanssa. Sitä kun tujottaa liikaa, kohta kaikki lenkit menee samaa junnaavaa vauhtia ja alkaa olla vaikeaa nosta vauhdin siitä enää. Jos on kuitenkin pakko katsoa vauhtia / keskaria, niin käytä vaikka sykemittarin lap toimintoa, jolloin pystyt yhden lenkin sisällä ajamaan eri vauhtisia vetoja/jaksoja, joiden keskarit voit sitten kotona ihailla. Näin annat itsellesi lupaa ajaa välillä hiljaa ja pystyt sen ansiosta välillä ajamaan jopa kovaakin:)
Markku Silvenius
09.10.2010, 19.17
Noita Sørensenin arvoja on mielenkiintoista katsella kun tuo juniori on saman painoinen. Ihan 64 kiloisen arvothan nuo on, niin hyvässä kuin pahassakin :D
hannupulkkinen
09.10.2010, 19.48
Oon ollut hannun kanssa monesta asiasta samaa mieltä + saanut hyviä vinkkejä, mutta heittäsin muutaman pointin tosta kyykystä.
Kyykky on parhaita yleisvoimaliikkeitä, mutta pitää muistaa ja hyväksyä sitten se, että lihasta ja siis painoa saattaa tulla liikaa sinne missä sitä ei ehkä tarvita.
Fillarissa jalkojen voimantuotto tapahtuu eritahtiin, kun kyykyssä opetetaan hermostoa toimimaan yhdessä ja samaan suuntaan.
Esimerkiksi yhden jalan kyykky, luistelukyykky, askelkyykky, 1jalan sissysguat (en tiedä suomalaista termiä) jne ovat ehkä hyviä vaihtoehtoja. Mielestäni kannattaa ensin pohtia tarviiko tehoa yleisesti vai riittääkö esim etureiden tai takareiden vahvistaminen. Tällöin on ehkä fiksua tehdä vain erikoisharjotteita kohdelihakselle. Tämän lisäksi etsisin liikkeitä, joissa voima tuotetaan samoilla nivelkulmilla kuin fillarilla. Maxvoimaa voi kotikonstein tehdä esimerkiki myös isometrisesti pyörän päällä istuen. jarrut pohjassa, ja 10s maxpyöritysyrityksiä vaikkapa jakamalla kierros 10 eri nivelkulmaan.
Pitkien sarjojen tekeminen painoilla -funktiota en itse oikein ymmärrä, kun kohteena on nimenomaan fillarointi. Olematta valmentaja tai muutenkaan asiantuntija, itse keskityn enenpi nopeus/maxvoima akselille soveltaen itäblogin painonostajien käyttämiä menetelmiä. Kestävyysvoimaharjoitteet sitten filarilla.
Kaikki yllä perustuu mutuun.
Pitkillä sarjoilla ei sitä lihasta juuri tule lisää. Kyykky aktivoi hyvin keskikehon syvät ja kehon hallintaa auttavat lihakset kun se tehdään vapailla painoilla. Isoilla painoilla lyhyitä sarjoja ei kannata tehdä, jos ei osaa tekniikkaa. Parempi on tehdä maksimi- ja räjähtävät reisiharkat varmuuden vuoksi prässissä tai hooklaitteessa.
Ehdottamasi erilaiset kyykyt ovat hyvä lisä peruskyykkyyn, mutta nekin pitää osata tehdä oikein.
Hääppönen
09.10.2010, 21.37
Varothan sen keskarin kanssa. Sitä kun tujottaa liikaa, kohta kaikki lenkit menee samaa junnaavaa vauhtia ja alkaa olla vaikeaa nosta vauhdin siitä enää. Jos on kuitenkin pakko katsoa vauhtia / keskaria, niin käytä vaikka sykemittarin lap toimintoa, jolloin pystyt yhden lenkin sisällä ajamaan eri vauhtisia vetoja/jaksoja, joiden keskarit voit sitten kotona ihailla. Näin annat itsellesi lupaa ajaa välillä hiljaa ja pystyt sen ansiosta välillä ajamaan jopa kovaakin:)
Hyvä vinkki! Olen kyllä aiemmin tässä ketjussa olleiden ohjeiden mukaan muuttanut lenkkikuvioita niin, että on todella rauhallisia pitkiä lenkkejä ja toisaalta yli 90% maksimistani lyhyempiä rykäisyjä. Tämä resepti on tuonut selvästi lisää vauhtia vk-lenkeille. Keskari-viittaukseni tarkoittaakin näiden vk-lenkkien(80-90%) menoa...:)
hmmm, mä en pysty ajaan mäkiä satulasta, vauhti tippuu aivan naurettavan alas, ei oo voimaa. Putkelta onnistuu huomattavasti paremmin. Pitäiskö mun kiinnittää huomiota tohon ja ajella vaan kaikki mäet satulasta vai täysin turha juttu?
Näin kuntoilijakokemuksella mäkeä kannattaa reenata monipuolisesti; etsi sopiva nousu, jossa voit tehdä erilaisia harjoituksia. Sekä satulasta ajaen että putkelta, käyttäen erilaisia välityksiä eri nousukerroilla.
Juha Lehtinen
28.10.2010, 11.47
Itse olen aloittanut harjoittelun ensi kautta varten nyt syksyllä täysin eri pohjalta kuin ikinä ennen. Selkävaivat pakotti aloittamaan kuntosalitreenin ja hieman myöhemmin aloin erittäin pitkän tauon jälkeen käymään myös juoksulenkillä monipuolistaakseni harjoittelua ja parantaakseni yleiskuntoani. Aloittaessani juoksemisen huomasin heti että hapenottokykyni on todella huono ja jalat alkoivat vihoittelemaan. Nyt alkaa jalat kestämään jo yhtämittaista juoksemista ihan kivasti. Elän siinä uskossa että saan peruskuntoni ja hapenottokykyni pyöräilyä ajatellen paremmalle tasolle juoksemalla ja säännöllisellä kuntosaliharjoittelulla. Ennen on kuntoni aina rappeutunut talvella ja koko kesä on ollut kadonneen kunnon metsästystä. Todennäköisesti talven pyörälenkit on lähinnä tuntuman ylläpitämistä. Aika näyttää miten treeni talven yli tuottaa tulosta.
Aika hyvin tässä raskaassa fyysisessä työssä saa "reenata" eikä muuta reeniä välttämättä tarvis:cool:
Markku Silvenius
28.10.2010, 11.58
Mäen ajamiseen niin penkistä kuin putkelta useimmilla on voimaa, muttei muuten elimistöllisiä valmiuksia. Vauhdin tippuminen naurettavan alas on sekin subjektiivinen kokemus = riippuu kehen sitä vertaa.
Kuten JTK tuossa totesi, että vaihtelevilla tyyleillä vaan mäkiä ajamaan niin tulevat tutuksi ja kroppa alkaa tottumaan.
hmmm, mä en pysty ajaan mäkiä satulasta, vauhti tippuu aivan naurettavan alas, ei oo voimaa. Putkelta onnistuu huomattavasti paremmin. Pitäiskö mun kiinnittää huomiota tohon ja ajella vaan kaikki mäet satulasta vai täysin turha juttu?
Jyrkät ja lyhyet putkelta ja pidemmät/loivemmat penkistä. Aja välillä voimatreeninä jyrkempiäkin penkistä matalalla kadenssilla.
Kyllä se siitä :)
Jyrkät ja lyhyet putkelta ja pidemmät/loivemmat penkistä. Aja välillä voimatreeninä jyrkempiäkin penkistä matalalla kadenssilla.
Kyllä se siitä :)
Kiitos! Jyrkkiä mäkiä tosiaan oon kokeillu satulasta ajaa, ei tuu mitään (vauhti tippuu siihen 10 km/h) ja hieman masentaa kun ukot nousee niiiin keveästi tyylillä kuin tyylillä.
Pitää lisätä vaan harjoituksen määrää :)
Jaahas ja lisää kysymyksiä. Porukkalenkeillä on nyt tullut todettua että mulla on huomattavasti vähemmän voimaa jaloissa kuin muilla. Jos lenkki on tasavauhtinen 20-25 km/h cyclocross niin viimeistään 50 kilsan jälkeen alan hyytymään kaikissa mäissä ja tipun aivan täysin porukan vauhdista. Mutta kun mäen olen päässyt nitkuttamalla ylös pystyn silti pyörittämään 30-35 vauhteja tasaisella eikä tee edes tiukkaa tai väsytä. kunnes taas tulee mäki ja hyydyn.
Eli voimapuolella on nyt jotain pahasti pielessä. Mitä tälle pitäisi tehdä? Alkaa rassaamaan nää porukkalenkit kun joka kerta sama kuvio. Salia? Mäkeä?
Taitaa kyllä maantie olla enemmän mun laji kun tää cyclocross :D
Marsusram
31.10.2010, 11.56
Jaahas ja lisää kysymyksiä. Porukkalenkeillä on nyt tullut todettua että mulla on huomattavasti vähemmän voimaa jaloissa kuin muilla. Jos lenkki on tasavauhtinen 20-25 km/h cyclocross niin viimeistään 50 kilsan jälkeen alan hyytymään kaikissa mäissä ja tipun aivan täysin porukan vauhdista. Mutta kun mäen olen päässyt nitkuttamalla ylös pystyn silti pyörittämään 30-35 vauhteja tasaisella eikä tee edes tiukkaa tai väsytä. kunnes taas tulee mäki ja hyydyn.
Eli voimapuolella on nyt jotain pahasti pielessä. Mitä tälle pitäisi tehdä? Alkaa rassaamaan nää porukkalenkit kun joka kerta sama kuvio. Salia? Mäkeä?
Taitaa kyllä maantie olla enemmän mun laji kun tää cyclocross :D
Mitä tarkoittaa tässä hyytyminen?
Siis mikä on rajoittava tekijä?
-onko jokin jalkojen lihasryhmä niin heikko, että väsyvät ja menevät hapoille? (polven nosto?)
Loppuuko energia, hapensaanti (menee hapoille) vai tuntuu vaan raskaalta (missä lihaksissa)?
Millaisilla kierroksilla pyörität nousussa satulasta?
-yleensä putkelta survotaan harvaan ja penkiltä pyöritetään vinhaan, meneekö vääntämiseksi?
Mitä tarkoittaa tässä hyytyminen?
Siis mikä on rajoittava tekijä?
-onko jokin jalkojen lihasryhmä niin heikko, että väsyvät ja menevät hapoille? (polven nosto?)
Loppuuko energia, hapensaanti (menee hapoille) vai tuntuu vaan raskaalta (missä lihaksissa)?
Millaisilla kierroksilla pyörität nousussa satulasta?
-yleensä putkelta survotaan harvaan ja penkiltä pyöritetään vinhaan, meneekö vääntämiseksi?
Reidet menevät hapoille, väsyvät, polttelee ja tuntuu raskaalta. Penkistä kandessi taitaa tippua jonnekkin 60-70 paikkeille, ei ole voimaa pyörittää ylös. putkelta kun yritän ajaa niin menee todella hapoille, jossain vaiheessa on pakko istahtaa penkkiin ja jatkaa siitä. vauhdit tippuu yleensä jonnekkin 10-15 km/h, jos saan työntöapua ja ajetaan se mäki 20-25km/h ylös niin hapotus ja armoton uupumus tuntuu reisissä. Polvissa tai pohkeissa ei tunnu mitään, ne on aina reidet jotka pettää.
ja niiden nousujen ei tartte olla mitään kummoisia että ei vaan jaksa kun on tarpeeksi vaan mäkiä jo takana.
silti jalat palautuu taas tasaisella pyörittämiiseen hetken päästä.
viskaali
31.10.2010, 12.56
Kannattsisko hankkia siihen cc pyörään kampisatsi, jossa kolme ratasta edessä?
Markku Silvenius
31.10.2010, 13.18
Ongelma ei luultavasti ole voiman puute vaan kestävyyden puute. Kestävyys ei tarkoita sitä, että jaksaa ajaa hiljaa purkkaa syöden 7 tuntia. Kaikki about yli 90 sekuntia kestävä on aerobista kestävyyttä. 20-25 keskinopeudella ajo on huikea haarukka niin meikäläiselle kuin Cancellarallekin (jos ajaisi 2 tuntia 40-50 keskinopeudella pyörällä, niin hänkin varmaan huomaisi jaloissaan 'pienenpienen eron').
En nyt yritä tässä väittää, että voimanpuutetta ei voisi olla, mutta harrastajilla se on harvoin ongelma. Jos lähtee parin tunnin lenkille jonkun 'ei urheilijan' kanssa, on niin helppo ajaa mäkiä kun tasamaallakaan ei mennä juuri mitään vauhtia. Kuitenkin kun 'erehtyy' porukkaan jossa perusvauhti on reipas, saattaa mäissä alkaa ahdistaa. Mitä pidemmälle pystyt menemään kovaa perusvauhtia tasamaalla, sitä vahvempi olet osamatkalla mäissä JOS teho/painosuhteesi on hyvä.
Gilberto Simoni uhosi Giron mahtivuosinaan, kuinka hän menee Tourille ja putsaa pöydän. Ei putsannut. USPS osaltaan ja kiripaitaa tavoittelevat tallit pitivät tasamaalla niin rajun vauhdin että Gibo oli voimaton mäissä. Girossa ajeltiin mäkiin johtavia osuuksia toisinaan aika maltilla ja vasta mäissä räjäytettiin spektaakkeli päälle. Tourin asetelma oli aivan toisenlainen.
Tämä kuvio on toistunut monesti ja pätee fysiikaltaan harrastetason lenkkeilyynkin.
Ongelma ei luultavasti ole voiman puute vaan kestävyyden puute. Kestävyys ei tarkoita sitä, että jaksaa ajaa hiljaa purkkaa syöden 7 tuntia. Kaikki about yli 90 sekuntia kestävä on aerobista kestävyyttä. 20-25 keskinopeudella ajo on huikea haarukka niin meikäläiselle kuin Cancellarallekin (jos ajaisi 2 tuntia 40-50 keskinopeudella pyörällä, niin hänkin varmaan huomaisi jaloissaan 'pienenpienen eron').
no eilen jaksoin n. 50 km muiden mukana, luovutin kun olisin ollut vain jarruna ja lähdin himaan. ajoa 80 km ja aikaa meni 4 tuntia. Nyt nykii reisissä, muuten olo ihan ok.
Vähän oon ihmetellyt mistä tää luokattomuus mäissä johtuu kun olen ymmärtänyt että pienet kuskit rokkaa siinä hommassa, itse 161cm/60 kg.
eli ajoa vaan vai?
en usko että kolme eturatasta ratkaisee yhtään mitään, kuskissa on nyt se vika, ei pyörässä.
viskaali
31.10.2010, 14.55
Aika usein näkee cc pyörissä aika hevivälityksiä, mutta eikö niissä kisoissa niitä sitten kanneta ja työnnetä, paitsi tasasella ja alamäissä?
apartanen
31.10.2010, 15.45
Aika usein näkee cc pyörissä aika hevivälityksiä, mutta eikö niissä kisoissa niitä sitten kanneta ja työnnetä, paitsi tasasella ja alamäissä?
Ei ne välitykset mitkään hevit ole. Varmaankin 46-36 ja 11-25 on melko tavallinen.
pollan kysymykseen omat amatöörin vinkit. Vuosi sitten ajoin aina kaikki mäet satulasta. Kun aloitin putkelta ajon etureidet hyyty 100m jälkeen. Syy oli selkeä, jännitin niitä eli tekniikka pielessä. Työmatkoilla läpi viime talven rentoutta ja tekniikkaa auttoi, nyt ei enää 1km oo ongelma. Sama satulassa, onko kukaan kattonut sun ajotekniikkaa ylämäessä eli poljetko vai pyörität?. Voimaa ei koskaan ole liikaa..
Tasamaalla peesissä menee alle 150 watin teholla ison osan poljettavista pätkistä ja pitkiä pätkiä pääsee polkemattakin, vaikka vauhtia olisi se 30-35, mutta mäessä hiljempaakin ajaessa mennään todella helposti 300-400 watilla. Jos kynnysteho on vaikkapa 200 wattia, niin 300-400 watin 1-2 min mäkivedot alkavat ahdistamaan aika pahasti. En tiedä auttaisiko salilla kolistelu Pollan tapauksessa asiaa, mutta mä kokeilisin mieluummin vaikka ihan kevyitä mäkivetoja tilanteen parantamiseen.
Kannattsisko hankkia siihen cc pyörään kampisatsi, jossa kolme ratasta edessä?
en lähtis tolle tielle jos cc pyörällä ajetaan normaalitietä ja latupohjia... mutta jos ajetaan laskettelukeskuksen rinteitä ylös niin sitten;)
viskaali
01.11.2010, 10.00
en lähtis tolle tielle jos cc pyörällä ajetaan normaalitietä ja latupohjia... mutta jos ajetaan laskettelukeskuksen rinteitä ylös niin sitten;)
Juurikin näin. Meinasin vain, että jos mäkireenit menee välityksen vuoksi aina äärirajoille. Pienellä tuumalla sais edes kerran kewyen mäkiharjoituksen. Eräällä woimailusalilla oli tankoon hitsattu 100kg, kun suunnistaja meni koittamaan, eikä pystynyt, totesivat paksukätiset sedät ettei poika ollut terve...;)
Markku Silvenius
01.11.2010, 10.09
Jos paksukätiset sedät menis iltarasteille, niin kuulostaisi varmaan ohi sipsuttelevista suunnistajista siltä, ettei suon yli oikaisseella sedällä ole pillit ihan kunnossa :D
Juurikin näin. Meinasin vain, että jos mäkireenit menee välityksen vuoksi aina äärirajoille. Pienellä tuumalla sais edes kerran kewyen mäkiharjoituksen.
Kyllä mä hakisin sitten ennemmin loivempaa mäkeä jossa tehdä kevyempää reeniä. Kolmas pyörä aiheuttaa tunnetusti vain harmaita hiuksia ;)
viskaali
01.11.2010, 10.40
Kyllä mä hakisin sitten ennemmin loivempaa mäkeä jossa tehdä kevyempää reeniä. Kolmas pyörä aiheuttaa tunnetusti vain harmaita hiuksia ;)
Joo, toi on kyllä järkevämpää... Löytyykö sitten motivaatiota loiwempaa, vai mennäkkö suoraan sinne laskettelurinteeseen?;)
Kiitos vastauksista, mä teen nyt varmaan niin että kerran viikossa menen hinkuttamaan hissukseen a) Haltialanmäkeä tai b) Malminkartanonmäkeä ylös niin monta kertaa että kunto loppuu ja jalat huutaa. Jos tää ei kevääseen mennessä tuota tuloksia niin oon vaan toivoton mäkikuski ja pysyttelen kesän tiukasti maantiellä ja lopetan haaveilut alpeille etc. lähdöstä. Sekä kokeilen vaikka tempoa :D tasaisella kun kulkee. Hiekka tuntuu niin paljon raskaammalta kuin asfaltti ikinä!
Sekä kokeilen vaikka tempoa :D tasaisella kun kulkee.
Tempopolla! :D
Tempopolla! :D
hahahah, lähes yhtä hupaisaa kuin se että lahtelaiset frendit keksivät että oon Pygmiracer :D
Markku Silvenius
01.11.2010, 12.57
Pygmi tai not:
http://it.wikipedia.org/wiki/Paolo_Bettini
http://it.wikipedia.org/wiki/%C3%93scar_Freire
Kyllä pygmitkin ajaa tarvittaessa kovaa :D
Pygmi tai not:
http://it.wikipedia.org/wiki/Paolo_Bettini
http://it.wikipedia.org/wiki/%C3%93scar_Freire
Kyllä pygmitkin ajaa tarvittaessa kovaa :D
noi mitään pygmejä oo, bettinikin 167! eli mua 6 senttiä pidempi... :D
Oon tässä ny tehny pieniä syketestejä, sekä juosten että fillarilla. Mulla on sellasessa perusjyystössä sykkeet about 140-145 fillarilla (Vähän päälle 30km/h keskarilla) ja äsken juosten 5min/km vauhdilla sykkeet nousee 160:een.
Leposyke on noin 48 ja maksimi taitaa olla noin 185. Testasin juoksulenkillä useamman kerran tuota sykkeen palautumista useamman kerran peräkkäin ja noin puolen tunnin aikana tuo palautumistahti näytti pysyvän samana. Kun sykkeen ensin nostaa 160-178 niin sen jälkeen kun lopettaa efortin laskee syke 30bpm/40sek.
Eli onko tilanne niin kuin sellainen, että pitäisi sitten jaksaa vaan jyystää pitkäkestoista treeniä matalalla sykkeellä, että saisi tuon tasaisen vauhdin sykettä alemmaksi?
Oon tässä ny tehny pieniä syketestejä, sekä juosten että fillarilla. Mulla on sellasessa perusjyystössä sykkeet about 140-145 fillarilla (Vähän päälle 30km/h keskarilla) ja äsken juosten 5min/km vauhdilla sykkeet nousee 160:een.
Leposyke on noin 48 ja maksimi taitaa olla noin 185. Testasin juoksulenkillä useamman kerran tuota sykkeen palautumista useamman kerran peräkkäin ja noin puolen tunnin aikana tuo palautumistahti näytti pysyvän samana. Kun sykkeen ensin nostaa 160-178 niin sen jälkeen kun lopettaa efortin laskee syke 30bpm/40sek.
Eli onko tilanne niin kuin sellainen, että pitäisi sitten jaksaa vaan jyystää pitkäkestoista treeniä matalalla sykkeellä, että saisi tuon tasaisen vauhdin sykettä alemmaksi?
Juoksusta kyse? Aah, meitsin alaa.
pointti 1: sykerajat- ja maksimit voivat olla juoksussa ja pyöräilyssä hyvinkin erilaisia, mutta kestävyysharjoittelun periaatteet ovat samat
pointti 2: haluatko todellakin sykkeitä alas vai juosta / pyöräillä kovempaa?
Syke on sydämen vaste fyysiselle työlle. Harjoittelun myötä siinä tapahtuu paljon muutoksia, mutta sykkeen lasku ei kuulu varsinaisesti näihin muutoksiin. Olennaista on, että jos tietyssä juoksuvauhdissa syke laskee harjoittelun vuoksi, on aika sen sijaan nostaa vauhtia.
Juoksukuntosi (monimutkainen käsite, joka sisältää pirusti erilaisia fysiologisia komponentteja) on tällä hetkellä sellainen, että aerobinen työ 5min/km vauhdilla nostaa sykkeen 160 lyöntiin minuutissa. Mitä se kertoo?
Vaikea sanoa tällä informaatiolla. Olennaista olisi tietää esimerkiksi, missä suurinpiirtein menee sun anaerobisen kynnyksen / laktaattikynnyksen sykeraja. Lisäksi pitäisi nähdä sun juoksevan, koska juoksutekniikka pahimmillaan voi olla merkittävä energiasyöppö.
Jos lähetään villistä olettamuksesta, että sun anaerobisen kynnyksen sykealue on siellä 165-175 lyönnin välillä. Silloin mikäli nivelesi, lihaksistosi ja psyykkeesi vahvuus riittävät voit juosta tätä 5min/km selvästi yli tunnin yhtäjaksoisen ajan. Sykkeen laskunopeus rasituksen jälkeen viittaa vähintään kohtalaiseen aerobiseen kestävyyteen. Asian voisi varmistaa kotikonstein esim. näin:
- lämmitä kone hyvin
- juokse tunti tasaisessa maastossa tasaisella vauhdilla, joka pitäisi olla sitä pk-vauhtia
- paina 30 min kohdalla sykemittarin lap-toimintoa ja uudestaan kun tunti on täynnä
- jäähdyttele
- kotona vertaat näiden kahden 30 minuutin pätkän syketietoja, minimissään keskiarvoja, sykekäyrä kertoisi vielä enemmän, sellainen karvalakkiarvio voisi olla, että jos jälkimmäisen puoliskon sykekeskiarvo on n. 5% tai sitä enemmän korkeampi kuin ensimmäisen, voi olla aihetta hinkata vielä peruskuntoa.
Miten sitten harjoitella? Oikeasti tällä infolla, mitä on tarjolla en osaa sanoa, mikä on optimaalinen tapa. Sanon vaan, ettei pk-harjoittelun lisääminen välttämättä ole tarpeen, mutta voi sun tapauksessa yhtä hyvin olla juuri se oikea tie. Jos tuo perustava aerobinen pohja on kohtuullisessakin jamassa ja jos olisi valmentajasi, niin tutustuttaisin sut pitkien intervallien kiehtovaan maailmaan. Eli 2x4-5km (jos oletukset yllä pitävät paikkaansa, niin vauhti olisi ehkä siellä 4:30-4:45/km) 5min palauttava hölkkä väliin . Eli tuttua 2x20min tässäkin hyvä.
----
Ja vielä varoituksen sana: Kun tällaisella foorumilla kyselee spesifejä neuvoja siitä, miten omaa kuntoansa nostattaa, täytyy hyvinkin tarkkaan punnita, miten hyödyntää toisten antamat vinkit ja neuvot. Nämä neuvot ovat aina annettu puutteellisen informaation varassa ja voivat johtaa pahimmassa tapauksessa kunnon totaaliseen romahdukseen ylikunnon tms. takia. Oikeasti mikään ei voita tai korvaa valmentajaa tässä asiassa. Itse itseä valmentaminenkin on aina arpapeliä (äänensävy muuttuu tässä "kokemuksen syväksi rintaääneksi") ja tässä arvonnassa pitkä harjoittelutausta ja riittävä teoreettinen ja käytännön tieto kestävyysharjoittelusta ja -valmennuksesta lisää voitonmahdollisuuksia. Eli itseään valmentavan tulee olla valmentaja itsekkin.
Ja edellinen pätee etenkin silloin, kun oikeasti yrittää harjoitella tosissaan ja optimoida kunnon kehityksen. Omaksi ilokseen ja harrastepohjalta vähän sinne päin heittäen ei asia ole aivan niin tärkeä, koska yleensä ei vie tätä treeniä määrältään ja laadultaan "veitsen terälle".
apuajaja
02.11.2010, 08.43
Syke on sydämen vaste fyysiselle työlle.
Tartun tähän ja siirrän toiseen asiayhteyteen. Kun yrittää muuttaa harjoittelua sykepohjaisesta tehopohjaiseen niin miten "kynnystehoilla" ajetut intervallit ja "blokit" pitäisi oikeasti ajaa?
Oma kokemukseni on, että jos ajan kenttätesteissä mitatun anaerobisen kynnystehon mukaan vaikkapa 2 x 20 minuuttia, niin toisessa vedossa syke on (pahimmillaan) useita lyöntejä korkeammalla kuin ensimmäisessä. Olen järkeillyt tämän olevan luonnollista, koska syke on kehon vastine fyysiselle työlle ja ensimmäisen vedon rasitus vaikuttaa kehon mahdollisuuksiin vastata seuraavaan vetoon.
Kysymys kuuluu, ajetaanko tässä esimerkkitapauksessa toinen veto "kynnyksellä" vai sen yläpuolella? Eli jos haluaa ajaa mahdollisimman paljon kynnyksellä, kumpi kannattaa vakioida, testeissä mitattu kynnyssyke (jolloin watit puotaa suorituksen kestäessä) vai kenttätesteissä määritetty kynnysteho (jolloin syke nousee suorituksen kestäessä)?
apartanen
02.11.2010, 09.13
Tartun tähän ja siirrän toiseen asiayhteyteen. Kun yrittää muuttaa harjoittelua sykepohjaisesta tehopohjaiseen niin miten "kynnystehoilla" ajetut intervallit ja "blokit" pitäisi oikeasti ajaa?
Oma kokemukseni on, että jos ajan kenttätesteissä mitatun anaerobisen kynnystehon mukaan vaikkapa 2 x 20 minuuttia, niin toisessa vedossa syke on (pahimmillaan) useita lyöntejä korkeammalla kuin ensimmäisessä. Olen järkeillyt tämän olevan luonnollista, koska syke on kehon vastine fyysiselle työlle ja ensimmäisen vedon rasitus vaikuttaa kehon mahdollisuuksiin vastata seuraavaan vetoon.
Kysymys kuuluu, ajetaanko tässä esimerkkitapauksessa toinen veto "kynnyksellä" vai sen yläpuolella? Eli jos haluaa ajaa mahdollisimman paljon kynnyksellä, kumpi kannattaa vakioida, testeissä mitattu kynnyssyke (jolloin watit puotaa suorituksen kestäessä) vai kenttätesteissä määritetty kynnysteho (jolloin syke nousee suorituksen kestäessä)?
Tuon sykkeen voit unohtaa vedossa jos mittaat tehoa samalla. Vedät vaan sillä kynnysteholla ja jälkeen päin voit katsella kuinka sydän suhtautui harjoitukseen.
apuajaja
02.11.2010, 09.58
Jos saisi vielä fysiologisen perustelun sille miksi on oikein ajaa yli testeissä mitatun kynnyssykkeen mutta silti olla ajavinaan "kynnyksellä". Kynnys sinänsä kaiketi määritetään samalla tavalla sekä tehoissa että sykkeissä eli laktaattipitoisuuden kasvu siihen määrään, että elimistöön kertyy enemmän maitohappoa kuin poistuu..?
Tuon sykkeen voit unohtaa vedossa jos mittaat tehoa samalla. Vedät vaan sillä kynnysteholla ja jälkeen päin voit katsella kuinka sydän suhtautui harjoitukseen.
Tähän liittyen jatkokysymys/-pohdintaa. Se on selvää, että sykkeet vaihtelevat päivittäin kulloisenkin rasitustason, stressin yms mukaan. Mutta kuinka paljon kynnystehoissa tapahtuu vastaavaa heiluntaa ja millä aikajänteellä? Eli kunnon kasvaessa kynnysteho nousee, mutta voiko se myös rasituksesta johtuen madaltua lyhyelläkin aikavälillä niin että edellisenä päivänä kynnyksellä ajettu harjoitus meneekin seuraavana päivänä yli kynnyksen? Tällä pohdinnalla haen lähinnä sitä, että myös tehojen mukaan harjoitellessa kannattanee kuulostella omaa kroppaa ja vireystilaa eikä ajaa sokeasti mittarin mukaan. Eikä varmaan sykkeiden seurantaakaan kannata kokonaan unohtaa, sillä sykkeen perusteella pystyy juuri tarkkailemaan tuota kehon rasitustilaa.
anttipietila
02.11.2010, 10.18
Tähän liittyen jatkokysymys/-pohdintaa. Se on selvää, että sykkeet vaihtelevat päivittäin kulloisenkin rasitustason, stressin yms mukaan. Mutta kuinka paljon kynnystehoissa tapahtuu vastaavaa heiluntaa ja millä aikajänteellä? Eli kunnon kasvaessa kynnysteho nousee, mutta voiko se myös rasituksesta johtuen madaltua lyhyelläkin aikavälillä niin että edellisenä päivänä kynnyksellä ajettu harjoitus meneekin seuraavana päivänä yli kynnyksen? Tällä pohdinnalla haen lähinnä sitä, että myös tehojen mukaan harjoitellessa kannattanee kuulostella omaa kroppaa ja vireystilaa eikä ajaa sokeasti mittarin mukaan. Eikä varmaan sykkeiden seurantaakaan kannata kokonaan unohtaa, sillä sykkeen perusteella pystyy juuri tarkkailemaan tuota kehon rasitustilaa.
Viime viikolla tuota tuli juuri kokeiltua, esim tiistai-iltana meni 2*20 min FTP tehoilla suht koht kevyesti, keskiviikkoiltana ensin 20 min ja seuraavassa vedossa alkoi 10 min jälkeen olla kypsää kauraa. Mutta tiedä sitten oliko kynnystehot sinänsä muuttuneet, vaiko vain väsynyt edellisestä harjoituksesta. Sinänsähän olisi tietysti kivaa jos voisi aina vaan sokeasti ajaa mittarin mukaan mielivaltaisella teholla mielivaltaisen ajan, mutta kroppa se viimeisen sanan aina sanoo mitä pystyy ja mitä ei.
teho vai syke, siinäpä kysymys. Eihän kroppa tiedä tehoista mitään. Tietyn tehon tuottaminen aiheuttaa erilaisen rasitustilan päivästä riippuen. Krapulassa kun sotkee kynnysteholla, niin rasitus kropalle on varmasti tavoitetta suurempi.
Hyvää analyysia useammalta taholta tuossa edellä.
Syke vaihtelee sekä vedon aikana että vedoista toiseen, kun tarkastelukulma on yhdessä harjoituksessa. Tämän lisäksi sydämen reagointi on erilainen, kun vertaa samanlaisia harjoituksia keskenään. Tähän vaikuttaa mm. millainen kumulatiivinen rasitus on alla + monet muut seikat (lepo, ravitsemus, vuorokauden aika yms. yms.). Mikäli intervalleja säätää ton sykkeen perusteella on todennäköistä, että alkupään intervallit mennään yli tavoitellun harjoitusalueen ja jälkipäässä ali. Useinkaan keskimäärin oikein ei vastaa tarkoitustaan. Eli ongelma, että vedot menee yli tai ali, ei synny silloin, kun pitää tehon vakiona vaan silloin, jos pitää sykkeen vakiona.
Sykkeen seuraaminen ei suorituksen aikana ole niin olennaista. Watit pyöräilyssä ja vauhti juoksussa (oletettaen, että nämä parametrit on jollakin tapaa liitetty yksilön suorituskykyyn) ovat paljon olennaisempia, koska kuvaavat itse suoritusta. Harjoittelutaustan omaavan kohdalla pitäisin sykettä parempana elimistön vasteen markkerina "mutu-tuntumaa", joka voidaan kvantifioida esim. Borgin-asteikolla. Kun kroppa on hallussa, niin tietää, miltä ensimmäiset vedot tuntuvat alussa ja lopussa ja miltä viimeisissä vedoissa pitäisi tuntua.
Tätä mutua voidaan käyttää hyväksi harjoituksen aikana vetojen lukumäärän arviointiin. Jos suunnitelmassa lukee, että kuusi vetoa, mutta kuuden jälkeen tuntemus on "tuorevoimainen", niin eiku lisää löylyä... Toisaalta vaikka olisi suunnitellut mitä hyvänsä ja homma ei pelitä, on aika tunnustaa tosiasiat ja tähdätä seuraavaan harjoitukseen. Jos käytössä on "objektiivisempaa" mittaria, on arviointi luonnollisesti täsmällisempää: jos watit tai wauhti (juoksu) putoaa, on aika suunnistaa kotiin.
Tämä edellä oleva ei oikeasti tuonut lisää edeltäviin. Tahtoisin kuitenkin tuoda tässä esille sen eron, mikä on tietyn harjoituksen harjoitusvaikutus ja / tai harjoitusalue ja elimistön valmius ottamaan harjoitusta vastaan. Kun on väsynyt tai krapulassa tai täysin freesinä, samat watit / tehot / vauhdit harjoittavat elimistössä enemmän tai vähemmän samaa fysiologista ominaisuutta. Mutta on suuri ero siinä, miten elimistö on valmis tätä harjoitusta tekemään ja miten se reagoi tähän harjoitusärsykkeeseen.
Eli jos oot väsynyt tai krapulassa, ei matalammalla teholla harjoittelu saa aikaan niitä samoja harjoitusvaikutuksia kuin freesinä korkeammalla teholla.
J
pointti 2: haluatko todellakin sykkeitä alas vai juosta / pyöräillä kovempaa?
Syke on sydämen vaste fyysiselle työlle. Harjoittelun myötä siinä tapahtuu paljon muutoksia, mutta sykkeen lasku ei kuulu varsinaisesti näihin muutoksiin. Olennaista on, että jos tietyssä juoksuvauhdissa syke laskee harjoittelun vuoksi, on aika sen sijaan nostaa vauhtia.
Haluan pyöräillä kovempaa.=) Juoksua (ja ehkä hiihtoa) voisi käyttä talvella/keväällä kuntoa kohottamaan. Kun tuohon pyöräilyyn hurahdin niin edellisestä juoksulenkistä on kyllä vierähtänyt tovi jos toinenkin, joten ei varmaan kovin pitkälle meneviä johtopäätköksiä ainakaan tässä vaiheessa tuon juoksun perusteella hyödytä tehdä? Toinen asia mikä saattaa vaikuttaa juoksusykkeeseen on se, että ruumiinrakenteeni ei ehkä ole se pitkänmatkanjuoksijalle optimaalisin. Pituutta on 186cm ja vartalotyyppi ei ole "kevytrakenteinen". Reiden ympärysmitta taitaa olla jotain luokkaa 70cm.
Jotenkin olen jäänyt vain siihen uskoon, että mahdollisimman alhainen syke jollain tietyllä vauhdilla/teholla olisi merkki hyvästä peruskunnosta. Sitten on kai tuo aerobinen kestävyys. Mitkäs näitten merkitykset nyt sitten olivatkaan jos mietitään ihan käytännön kannalta?=)
Olennaista olisi tietää esimerkiksi, missä suurinpiirtein menee sun anaerobisen kynnyksen / laktaattikynnyksen sykeraja.
Miten nämä saisi selville? Menemällä testiin jonnekin?
Jos lähetään villistä olettamuksesta, että sun anaerobisen kynnyksen sykealue on siellä 165-175 lyönnin välillä. Silloin mikäli nivelesi, lihaksistosi ja psyykkeesi vahvuus riittävät voit juosta tätä 5min/km selvästi yli tunnin yhtäjaksoisen ajan. Sykkeen laskunopeus rasituksen jälkeen viittaa vähintään kohtalaiseen aerobiseen kestävyyteen. Asian voisi varmistaa kotikonstein esim. näin:
- lämmitä kone hyvin
- juokse tunti tasaisessa maastossa tasaisella vauhdilla, joka pitäisi olla sitä pk-vauhtia
- paina 30 min kohdalla sykemittarin lap-toimintoa ja uudestaan kun tunti on täynnä
- jäähdyttele
- kotona vertaat näiden kahden 30 minuutin pätkän syketietoja, minimissään keskiarvoja, sykekäyrä kertoisi vielä enemmän, sellainen karvalakkiarvio voisi olla, että jos jälkimmäisen puoliskon sykekeskiarvo on n. 5% tai sitä enemmän korkeampi kuin ensimmäisen, voi olla aihetta hinkata vielä peruskuntoa.
Tässä olisi sykekäyrää viimeisimmältä lenkiltä, jonka yritin ajaa mahdollisimman rauhallisesti (pk-vauhtia?). Vastatuulta oli kylläkin suurimman osan matkaa, mutta en sitten tiedä olisiko tuo syke ollut siltikään tuon alempi. Tuntuu, että se on aina tuossa 140 pinnassa rauhallisella vauhdilla/teholla ajettaessa. Niin ja ehkä tuo reittikään ei ollut tuollaiselle pk-lenkille paras kun ajoin rinnekodin kautta Velskolaan.=)
http://connect.garmin.com/activity/53603458
Sattuneesta syystä ajoin TdH:n viimeisen 100km yksinään ja niin paljon kuin koneesta irtosi. Harmi etten löytänyt silloin aamulla sykevyötä, mutta tuosta nopeuskäyrästä voisi vetää ehkä sen päätelmän, että noin 2h pystyy painamaan tuota 160+ bpm tahtia ja vielä palautumaan ja sitten tulee stoppi.
http://connect.garmin.com/activity/47683827
Nuo pitkät intervallit kuulostavat hyviltä. Mitäs ne sitten kehittävät? =)
Tällä kaudella tuo minun ajamiseni (yksin ajetut lenkit) on ollut pääasiassa mallia "Niin kovaa kuin jaksaa", mikä ei kuitenkaan ehkä ole se paras malli, jos oikeasti haluaisi kehittyä. Niinpä nyt on ollut ajatus siirtyä harjoittelemaan enemmän suunnitelmallisesti.
Johan Moraal
02.11.2010, 11.29
Omat kokemukset juuri näin. Sykemittari lähinnä kertoo,onko väsynyt/toipunut, liikaa vaatteita päällä/sopivasti, tauti tulossa/terve pukki. Antaa kaikkien mittareiden kukkia mutta mutu ei petä. Itse harjoittelen vetoja juuri niin, että päätän etukäteen vetojen ja intervallin pituuden ajassa tai matkassa ja ajan ne mahdollisimman tasaisella intensiteella, jalat sen yleensä tietää. Jos pieleen menee, niin seuraava kerta säädetään lisää. Tä on rosessi eikö niin.
Ihan toinen kysymys sitten on että mitä hyötyä tästä kaikista, eli ihan kiva se on ajaa vedot oikein mutta miten tietää mikä on se oikea veto. Kakskyt minuutti se kuulemma on. Mutta onko esim 10 min lämmittely, 2x20 min ja 5 min palautus ja päätteeksi 5 min loppuveryttely oikeasti parempi kun esim tunnin vauhtileikki kynnyksen seuduilla jos molemmissa esim yhteenlasketut ajat tavoitesykealueella ovat osapuilleen samat?
Noiden vetojen yks tarkoitus oli muistaakseni synnyttää lihaksissa jotain puutostiloja jotta saisimme ne mitokondrit kukkimaan. Siinä tapaksessa on parasta käydä lenkin aikana aina välillä 5 min kuselle, sen jälkeen hapottaa aina ja luotettavasti. Ja vielä paremmin jos sen tekee porukkalenkillä nuoremman suihkepolven ka:D
Markku Silvenius
02.11.2010, 12.16
Viime viikolla tuota tuli juuri kokeiltua, esim tiistai-iltana meni 2*20 min FTP tehoilla suht koht kevyesti, keskiviikkoiltana ensin 20 min ja seuraavassa vedossa alkoi 10 min jälkeen olla kypsää kauraa. Mutta tiedä sitten oliko kynnystehot sinänsä muuttuneet, vaiko vain väsynyt edellisestä harjoituksesta.
FTP on oikein määriteltynä (laskentatapa, kaikki irti itsestään tasotestissä) sen verran tiukka taso, että ei sitä ajeta peräkkäisinä päivinä. Muuten kyseessä on pikemminkin taso 3 tai PK2 reenaamista jota voi tehdä siis useampia tunteja ja useampia päiviä perättäin.
Tartun tähän ja siirrän toiseen asiayhteyteen. Kun yrittää muuttaa harjoittelua sykepohjaisesta tehopohjaiseen niin miten "kynnystehoilla" ajetut intervallit ja "blokit" pitäisi oikeasti ajaa?
Oma kokemukseni on, että jos ajan kenttätesteissä mitatun anaerobisen kynnystehon mukaan vaikkapa 2 x 20 minuuttia, niin toisessa vedossa syke on (pahimmillaan) useita lyöntejä korkeammalla kuin ensimmäisessä. Olen järkeillyt tämän olevan luonnollista, koska syke on kehon vastine fyysiselle työlle ja ensimmäisen vedon rasitus vaikuttaa kehon mahdollisuuksiin vastata seuraavaan vetoon.
Kysymys kuuluu, ajetaanko tässä esimerkkitapauksessa toinen veto "kynnyksellä" vai sen yläpuolella? Eli jos haluaa ajaa mahdollisimman paljon kynnyksellä, kumpi kannattaa vakioida, testeissä mitattu kynnyssyke (jolloin watit puotaa suorituksen kestäessä) vai kenttätesteissä määritetty kynnysteho (jolloin syke nousee suorituksen kestäessä)?
Jos saisi vielä fysiologisen perustelun sille miksi on oikein ajaa yli testeissä mitatun kynnyssykkeen mutta silti olla ajavinaan "kynnyksellä". Kynnys sinänsä kaiketi määritetään samalla tavalla sekä tehoissa että sykkeissä eli laktaattipitoisuuden kasvu siihen määrään, että elimistöön kertyy enemmän maitohappoa kuin poistuu..?
Syke laahaa aina perässä. Samalla tavalla, kun vedät vedon loppuun ja jäät seisomaan, voi syke vielä jopa edelleen nousta. Kun menet jatkossa testiin, niin vaikka kuinka olisit treenannut ja kunto parantunut, tulet saamaan enemmän tai vähemmän saman tuloksen siitä, mikä syke assosioituu laktaattikynnyksen kanssa, oletettaen että noudatetaan samaa protokollaa. Se mikä muuttuu on teho.
Usein unohtuu se, että tuohon kynnykseen assosioitunut syke, on riippuvainen testin protokollasta: paljonko kerrallaan intensiteettiä kasvatetaan ja kuinka pitkä aikaväli kuormituksen lisäämisellä on. Syke laahaa aina perässä, laktaattipitoisuus reagoi enemmän tai vähemmän välittömästi kuormituksen lisäämiseen. Jos kuormaa kasvatetaan pienemmissä pykälissä ja tietyllä kuormalla ajetaan pitempään, syke ehtii ottaa paremmin kiinni rasituksen vaatimukset.
Kun aloitat kynnysvauhtisen vedon, syke laahaa perässä. Fysiologiset vaatimukset muuten alkavat heti. Veto ei siis ala silloin, kun syke on saavuttanut jossakin testiprotokollassa saavutetun sykerajan, vaan kun veto alkaa. Siksi esim. 2x20 vedoissa ensimmäinen veto voi keskisykkeeltään olla alle tuon maagisen sykerajan ja toisessa taas päälle (harvemmin testeissä vedetään niin pitkään, että syke oikeasti olisi saavuttanut tuon kuormitustason huipun). Olennaista on rasituksen intensiteetin aiheuttamat vaatimukset energiataloudelle.
Haluan pyöräillä kovempaa.=) Juoksua (ja ehkä hiihtoa) voisi käyttä talvella/keväällä kuntoa kohottamaan. Kun tuohon pyöräilyyn hurahdin niin edellisestä juoksulenkistä on kyllä vierähtänyt tovi jos toinenkin, joten ei varmaan kovin pitkälle meneviä johtopäätköksiä ainakaan tässä vaiheessa tuon juoksun perusteella hyödytä tehdä? Toinen asia mikä saattaa vaikuttaa juoksusykkeeseen on se, että ruumiinrakenteeni ei ehkä ole se pitkänmatkanjuoksijalle optimaalisin. Pituutta on 186cm ja vartalotyyppi ei ole "kevytrakenteinen". Reiden ympärysmitta taitaa olla jotain luokkaa 70cm.
Jotenkin olen jäänyt vain siihen uskoon, että mahdollisimman alhainen syke jollain tietyllä vauhdilla/teholla olisi merkki hyvästä peruskunnosta. Sitten on kai tuo aerobinen kestävyys. Mitkäs näitten merkitykset nyt sitten olivatkaan jos mietitään ihan käytännön kannalta?=)
Miten nämä saisi selville? Menemällä testiin jonnekin?
Tässä olisi sykekäyrää viimeisimmältä lenkiltä, jonka yritin ajaa mahdollisimman rauhallisesti (pk-vauhtia?). Vastatuulta oli kylläkin suurimman osan matkaa, mutta en sitten tiedä olisiko tuo syke ollut siltikään tuon alempi. Tuntuu, että se on aina tuossa 140 pinnassa rauhallisella vauhdilla/teholla ajettaessa. Niin ja ehkä tuo reittikään ei ollut tuollaiselle pk-lenkille paras kun ajoin rinnekodin kautta Velskolaan.=)
http://connect.garmin.com/activity/53603458
Sattuneesta syystä ajoin TdH:n viimeisen 100km yksinään ja niin paljon kuin koneesta irtosi. Harmi etten löytänyt silloin aamulla sykevyötä, mutta tuosta nopeuskäyrästä voisi vetää ehkä sen päätelmän, että noin 2h pystyy painamaan tuota 160+ bpm tahtia ja vielä palautumaan ja sitten tulee stoppi.
http://connect.garmin.com/activity/47683827
Nuo pitkät intervallit kuulostavat hyviltä. Mitäs ne sitten kehittävät? =)
Tällä kaudella tuo minun ajamiseni (yksin ajetut lenkit) on ollut pääasiassa mallia "Niin kovaa kuin jaksaa", mikä ei kuitenkaan ehkä ole se paras malli, jos oikeasti haluaisi kehittyä. Niinpä nyt on ollut ajatus siirtyä harjoittelemaan enemmän suunnitelmallisesti.
Okei, siis pyöräillen sittenkin. Vähän yllättäen - tai sitten ei - ei tolla kynnyssyketiedolla ei ole ihan niin suurta merkitystä. Voi sitä kuitenkin paremman (tehomittari fillarissa, suosittelen) puutteessa käyttää. Juoksussa on nopeus samanlainen indikaattori, kuin pyöräilyssä teho. Pyöräilyssä nopeus taas on aika epävarma indikaattori. Kannattaa täydentää sitten sykemittarin kertomaa tähän "mutu-tuntumaan" (ja Borgin asteikkoon; vaikka lyhennettyyn versioon eli 1-10, jossa 10 maksimirasitus).
Suosittelen valmentajaa (tai jotakuta, joka henkilökohtaisesti tuntisi sinut ja noin muuten voisi jeesiä). Jos kuitenkin itse ja suunnitelmallisesti, niin ensiksi tulee ottaa asioista selvää. Lue alan kirjallisuutta, lainaa kirjastosta vaikka http://www.ik-32.org/ilmoitustaulu/nettimainos.pdf . Sen jälkeen sun pitää, miettiä tavoitteita ja analysoida omat puutteet ja vahvuudet urheilijana. Vasta sen perusteella oikeasti voi sitten päätellä, miten systemaattisesti toimien voi päästä tavoitteisiin.
Tässä tapauksessa yksittäisestä testistä ei ole suurta iloa, koska tulosta ei voi hyödyntää juurikaan (ilman tehomittaria). Muutenhan testit ovat noin yleisesti ihmistä sivistäviä. Jos kuitenkin menet testiin ja sinulle annetaan tietoja kynnyssykkeistä, niin varovaisuutta hyödyntämisessä. Lue mm. tämä ketju huolella läpi.
Pitkät intervallit anaerobisella kynnyksellä / laktaattikynnyksellä parantavat tehokkaimmin aerobista kestävyyttä. Tämä kynnys /* ilmaisun selvyyden takia todellisuuden yksinkertaistaminen alkaa kuvaa rasitustasoa, jonka voit ylläpitää noin tunnin ajan /* yksinkertaistaminen päättyy. Vaikka TdH:n kaltaiset massatapahtumat kestävät ajallisesti tätä pitempään, on aerobisen kestävyyden maksimoinnilla etunsa: pysyt kovempivauhtisessa ryhmässä mukana. Harjoittelemalla peruskestävyyttä pelkästään, harjoittelet sitä silmällä pitäen, että jaksaisit sotkea entistä TdH-vauhtiasi vielä pitkään maaliintulon jälkeenkin. Näitä harjoituksia ei sitten pysty vetämään joka päivä. Tarvitaan muuta harjoitusta, jolla parannetaan kykyä sietää harjoitusta (tässä peruskunnon harjoittamisen suurin pointti).
Nyt vaan sitten ilman tehomittaria onkin aika vaikeaa määritellä, millä teholla näitä pitkiä intervalleja tulisi ajaa. Sykemittarin sijaan suosittelisin siis mutua: aika lähellä ollaan silloin, kun veto tuntuu kohtuullisen tiukalta - ei mahdottomalta alussa - mutta ei tee mieli kauheasti jutella. Seuraavassa vedossa alkaa jo vähän reisiä poltella ja joutuu oikeasti itseään suostuttelemaan yhteistyöhön. Hengitys kyllä tihentyy, mutta ei kuitenkaan pistä läähättämään.
Jenkkakahva
03.11.2010, 10.26
Ihan toinen kysymys sitten on että mitä hyötyä tästä kaikista, eli ihan kiva se on ajaa vedot oikein mutta miten tietää mikä on se oikea veto. Kakskyt minuutti se kuulemma on. Mutta onko esim 10 min lämmittely, 2x20 min ja 5 min palautus ja päätteeksi 5 min loppuveryttely oikeasti parempi kun esim tunnin vauhtileikki kynnyksen seuduilla jos molemmissa esim yhteenlasketut ajat tavoitesykealueella ovat osapuilleen samat?
Noiden vetojen yks tarkoitus oli muistaakseni synnyttää lihaksissa jotain puutostiloja jotta saisimme ne mitokondrit kukkimaan. Siinä tapaksessa on parasta käydä lenkin aikana aina välillä 5 min kuselle, sen jälkeen hapottaa aina ja luotettavasti. Ja vielä paremmin jos sen tekee porukkalenkillä nuoremman suihkepolven ka:D
Tätä samaa ihmettelen itsekin traineriharjoitteita miettiessäni, onko siis tuloksellisempaa ajaa 2x20min kuin 1h samalla teholla? Ja toisaalta mitä menisi pieleen, jos nuo 20min vedot ajaisi ns. tappiin saakka eli teholla jota jaksaa juuri sen 20min eli simuloisi ja kuskista riippuen 10-15km tempoa?
Mitäs sanoisitte tällaisesta traineriohjelmasta?
Ke Temposimulointi esim 20min + kuntopiiri keski ja yläkropalle
To Pk:ta 90min
La Tunti kynnyksellä tai vähän alle + kuntopiiri keski ja yläkropalle
Su Pk:ta +90min
Kysyjällä on noin 5000km takana viime kesältä. Pk:tä pitäisi varmaan ajaa enemmän, mutta nuo edelläkuvat 90min sessiotkin on aika haastavia henkisesti.
hannupulkkinen
03.11.2010, 10.40
Eripituisilla ja eri tehoisilla harjoituksilla kehitetään eri ominaisuuksia.
Tappivedot kehittävät maksimaalista kestävyyttä.
20 minuutin vedoilla ehkä tavoitellaan vauhtikestävyyden kehittymistä anaerobisen kynnyksen tuntumassa.
Lisäksi on nopeuden, rähjähtävän nopeuden, nopeuskestävyyden ja peruskestävyyden harjoitteet erikseen, joita kaikkia voi kehittää myös erilaisilla intervalleilla.
Hieman täällä on olut erimieltä siitä voiko samaan harjoitteeseen tai kannattaako samaan harjoitteeseen sisältää eri tavoitteita.
Minusta peruskestävyyttä ja muita ominaisuuksia voi kehittää yhdessä, muuten tavot täyty pitää erillään.
Palautusvaiheet ovat siksi tärkeitä, että vedoilla kehitetään nimenomaa sitä ominaisuutta mitä on tarkoituskin.
Jos tekee kaksi 20 minuutin vetoa vauhtikestävyyden kehittämiseksi ja pitää välillä vaikka 5 minuutin palautuksen voi olla varma siitä, että kehittää nimenomaa vauhtikestävyyttä. Tämän viiden minuutin pyörittelyn aikana kehon happotasot laskevat ja jokaiselle vedolle on sama lähtöhappamuus.(laktaattitaso)
Jos vetää 20 minuuttia tai 40 minuuttia tappivetona, kehittää maksimaalista kestävyyttä(huonosti) ja vauhtikestävyyttä(huonosti) eli kumpikaan ei kehity optimaalisesti.
Minusta 20 minuutin kynnysrajaharjotusta paremmin anaerobista kynnystä nimenomaa pyöräilyssä kehittävät pidemmät vedot pidemmillä palautuksilla. Täytyy muistaa, että kun kehon happamuus lisääntyy kynnys laskee. Jos siis veto tehdään kiihtyvällä vauhdilla tai ilman palauttelua, niin ei enää kehitetä anaer kynnysvauhtia vaan maksimaalista kestävyyttä.
Johan Moraal
03.11.2010, 10.57
Tätä samaa ihmettelen itsekin traineriharjoitteita miettiessäni, onko siis tuloksellisempaa ajaa 2x20min kuin 1h samalla teholla? .
Joo jos minulta kysyt niin näin minä en sitä ihan tarkoittanut. Tunnin veto on taas ihan eri kun 2x20. Ylempänä lähinnä sitä että tunti sisältäisi 40 min sitä tietyä tehoa, vaan "sahaamalla" ajettuna eikä tasavetoina. Eli onko väliä,miten ne "tehot" tarjota kropalle. Ihan vaan siitä syystä, että epäilen, että aika moni kova kuski ei ajaa paljon näitä vetoja, vaan ajaa saat*nan paljon ja p*run kovaa ihan muuten vaan.
Tosta harjoittelusta olen omalla kohdalla ajatellut, että tässä iässä eli kohta 50, ja tällä harjoitustaustalla semmoinen noin 4 kovaa harjoitusta viikossa on pitemmän päällä sen minkä jaksan. Sit jos mietii, että nyt ainakin yks 3-4 tuntinen pitäisi viikossa heittää ja mielellään 2 kpl anakynnystreenia eli miun tapauksessa erilaisia vetoja 10-40 minuuttia pituudeltaan ja yhden harjoituksen tehokas vetoaika yhteensä n 40-60 min, niin jäisi vielä yks harjoitus tälle viikolle. Kaudesta riippuen se voi olla miusta joku maksimiharjoitus tai kova porukkalenkki tai sitten joku toinen pk.
Nyt olisi ens kesän tavoite kyllä ajella tahkon 120 läpi kohtuuajassa eli varmaan pitää miettiä näitä kuvioita uudestaan. Pitääkö lähtee ajelee 5-6 tunnin peruslenkkeja vai? Vinkkejä otetaan vastaan ja jos pieleen menee niin menköön.:)
Mitäs sanoisitte tällaisesta traineriohjelmasta?
Ke Temposimulointi esim 20min + kuntopiiri keski ja yläkropalle
To Pk:ta 90min
La Tunti kynnyksellä tai vähän alle + kuntopiiri keski ja yläkropalle
Su Pk:ta +90min
Kysyjällä on noin 5000km takana viime kesältä. Pk:tä pitäisi varmaan ajaa enemmän, mutta nuo edelläkuvat 90min sessiotkin on aika haastavia henkisesti.
No, vaikea toisten harjoitusohjelmia on kommentoida, kun ei tiedä taustoja, tavotteita, rajoitteita, jne. jne. Hyvää tuossa nyt on ainakin se, että tehotreenien alla on lepopäivä.
Jos tuntuu, että PK-treenejä pitäisi tehdä enemmän, niin miksi väkisin jyystää niitä sisällä trainerilla? Ota vaikka tuo sunnuntain treeni ulkoiluna ja ehkäpä jopa vähän pidempänä (vaikka nyt vähintään se 2-3h). Kelistä ja fiiliksestä riippuen tuon sunnuntain PK-treenin voi tehdä myös fillarilla, tossuilla tai vaikka suksilla.
Jos tuntuu, että PK-treenejä pitäisi tehdä enemmän, niin miksi väkisin jyystää niitä sisällä trainerilla?
Jos:
1) on niin harmaata ulkona että ei eteensä näe
2) teevee on sisällä, ei ulkona
3) ei jaksa pukea
4) olet duunissa ja joudut kyttää puhelinta
5) kaikki nuo edelliset yhdessä
6) sisällä kun ajaa, on helpompi luovuttaa ja marssia sohvalle syömään jäätelöö
Edit vielä yksi tärkee pointti:
7) sisällä treenistä tulee tiukempi kun "alamäet" puuttuu kokonaan. Kolmen tunnin peekoolenkki on oikeesti kolmen tunnin peekoolenkki, eikä kahden tunnin plus tunti rullailua alamäkiin jne...
Jos:
1)
***
7)
Juu, eihän tätä vastaan voi väittää, ainakaan niin että voittaisi :) ...pointti tossa oli kuitenkin se, että ulkonakin voi *joskus* käydä. Ei välttämättä joka kerta. Mutta yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kolmas jostakin muusta jne. Mistä sen treenimotivaation kulloinkin saa, on melko henkilökohtainen kokemus.
Tosin tuohon siun listaan voisi lisätä sen, että umpihankitalvessa on toisinaan älyttömän vaikea vetää PK-treeniä, kun cyclon navat hyytyy, lunta on joka paikassa, renkaat ei rullaa, jännittää ja sykkeet on yläkanttiin pienimmässäkin laskussa :cool:
hannupulkkinen
03.11.2010, 11.52
Johanille senverran, että ei ole pakko pitää viikon harjoitusjaksotusta. Se voi olla pidempikin ja eri jaksoilla voi olla eri painotus.
Jos jakso on 10 päivää niin eka jakso voi olla vaikka pk-painotteinen ja jaksolla tehdään vain yksi vk ja maks harjoite. Muut pk:ta
Toinen jakso voi olla vk painotteinen, jolloin jaksolla tehdään neljä vk-harjoitetta ja yksi maks. Muut pkta. Kolmas jakso on maksimaalisen kestävyyden jakso ja tässä tehdään neljä maks.vetotreeniä yksi vk ja loput pkta. Kuukaudessa tulee siis kaikille ominaisuuksille sekä ylläpitävää, että kehittävää harjoittelua.
Sitten vielä vuosijaksotus, jossa ensin on pk:ta, sitten vk:ta ja sitten maxVo2´harjoittelupainotus.
Ikääntynyt voi levätä useammin, mutta niinä päivinä kun on harjoitus sitä voi tehdä tehokkaasti tai pitkään.
Siinä kyllä olet väärässä, että kilpakuskit ajaa omaan kuntoonsa nähden paljon ja snan kovaa. Kyllä hekin jaksottavat ja jokaisella harjoituksella on oma tavoitteensa.
Jenkkakahva
03.11.2010, 12.19
No, vaikea toisten harjoitusohjelmia on kommentoida, kun ei tiedä taustoja, tavotteita, rajoitteita, jne. jne. Hyvää tuossa nyt on ainakin se, että tehotreenien alla on lepopäivä.
Jos tuntuu, että PK-treenejä pitäisi tehdä enemmän, niin miksi väkisin jyystää niitä sisällä trainerilla? Ota vaikka tuo sunnuntain treeni ulkoiluna ja ehkäpä jopa vähän pidempänä (vaikka nyt vähintään se 2-3h). Kelistä ja fiiliksestä riippuen tuon sunnuntain PK-treenin voi tehdä myös fillarilla, tossuilla tai vaikka suksilla.
Kyseessä ylipainoinen (182/93) 10 vuotta sitten voimailun lopettanut ikämiessarjalainen, tavoitteena ajaa ensi kesänä kovempaa kuin viimekesänä, rajoitteena aika ja raha;).
Hyvä että edes jotain hyvää löytyi.:) Toi oli nyt esimerkinomainen heitto ja jotain em. mallin mukaista olis tarkoitus tehdä tässä rospuuttoaikana. Sitten kun on lunta maassa, niin siirryn suksille ja ajelen sinne johonkin väliin jonkun rainerilenkin. Lähinnä askarruttaa noiden kovempien treenien teho, kun keskustelun perusteella ns. täysiä ei pitäisi ajaa ollenkaan? Kesällä tuli ajettua suurinpiirtein jokatoinen viikko 10-tempo ja kerran viikossa kovavauhtinen porukkalenkki (~45min kovaa). Tämä oli mielestäni aika tehokasta ja tuntui, että kunto nousi aika kivasti. Tietysti selityksenä voi olla se, että minun tasolla mikä tahansa sohvaltapoisoleminen nostaa kuntoa:rolleyes:.
Kyselempä lisää kuntotestaus tulosten tulkitsemisesta.
koulun valinnaisen liikunnan päätteeksi kuntotestaus, ajoin ergolla 12 minuuttiä, rasitusta lisättii tasaisesti, kadenssi piti pitää 60 tuntumassa.
työsyke 182, palautuminen oli hyvä, mutta hapenotto ainoastaan normaalin ylärajalla, josta yllätyin ei niin positiivisesti. Lihaskunto hyvä.
sain suosituksen ajaa enemmän intervalleja.
kun nyt miettii sitä että mäet eivät nouse ja tuntuu että reidet ei jaksa toimia ja tulee hyytyminen niin voiko kyseessä ollakkin "hapenpuute"?
jos kerran viikossa menen ajelemaan jyrkkää mäkeä ja yritän ajaa enemmän intervalleja niin vaikuttaako tuo mäkien ajaminen kehittävästi hapenottoon? vai jotain muuta harjoitusta?
taitaa taitaa olla pitkä ja tuskainen tie tuon kehittämisen kanssa?
kadenssi piti pitää 60 tuntumassa.
Täh????
Tietämättä tarkemmin testistä sanoisin että mennyt perseelleen tuo kadenssihomma. Yleensä se menee että testi loppuu jos kadenssi laskee ALLE 60. Eli tottakai saa pitää just semmoista kadenssia mihin on tottunut, eli esim ittellä noin 100 kiekkaa minuutissa. Ei kuntoa voi mitata jos pitää ajaa kokoajan vain 60 kiekkaa minuutissa. 60 kiekalla minuutissa ajetaan voimaa jalkoihin isolla välityksellä vastatuuleen, ei kuntotestiä.
Tai sitten tuo oli joku specööl testi. :o
Ja Pollalle, älä sie stressaa jos mäet ei nouse. Aja vain mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolisesti, niin kyllä se kunto nousee, ja mäkikin sitä myöten!! Jos ajat kolmosia, ala ajamaan nelosia, jos ajat nelosia, ala ajamaan vitosia jne!!! Tunteja siis! Tässä lajissa ei ole oikotietä onneen. Ne on ne raakat ajotunnit mitkä ratkaisee. Suht turhaa hifistellä yksi tai kaksituntisilla seteillä, ajaa vitosia ja seiskoja, niin kyllä lähtee, vähän ajan kuluttua ainakin sitten!
Täh????
Tietämättä tarkemmin testistä sanoisin että mennyt perseelleen tuo kadenssihomma. Yleensä se menee että testi loppuu jos kadenssi laskee ALLE 60. Eli tottakai saa pitää just semmoista kadenssia mihin on tottunut, eli esim ittellä noin 100 kiekkaa minuutissa. Ei kuntoa voi mitata jos pitää ajaa kokoajan vain 60 kiekkaa minuutissa. 60 kiekalla minuutissa ajetaan voimaa jalkoihin isolla välityksellä vastatuuleen, ei kuntotestiä.
Tai sitten tuo oli joku specööl testi. :o
Niin se maikka mulle vaan sano että se on pidettävä 60:ssä, muuten ei ole vertailukelpoinen. Vitutti ajaa kun minä olisin mielellään pyöritellyt 90:n tuntumassa.
En tiedä syytä, tietääkö joku muu?
Ja kiitos vesa, kai tää tästä. On vaan aikaa raakaa meininkiä ollu nää hiekkatie setit, niin kunnolle kuin itsetunnnolle :P
Johan Moraal
03.11.2010, 13.11
Johanille senverran, että ei ole pakko pitää viikon harjoitusjaksotusta. .
:)
Hyvä, kun ei se kyllä käytännössä miulta onnistukaan. Työnantaja je perhe jaksottavat ihan kiitettävästi. Epäsäännöllisen vuorotyön takia saattaa mennä niin että 3-4 pv putkeen kovaa ja sit useampi päivä lepo. Rehellisyyden nimessä usein käy niin että kun on 3 h aikaa niin ajellaan 3 h ja kun 1 h niin vaan 1 h, vähän kovemmin vaan.
Sit kun viittasin noihin kisakuskeihin, ajattelin esim tuon Eepon, mikä se oli kaan virallisella nimella. Sillä kun ei ole edes sykemittaria. Ja on kuulemma muitakin tyyppejä ainakin maastopuolella jotka ei paljon sykkeitä kahtelee. Aika menee kuulemma ajamiseen ja syömiseen;)
Oatmeal Stout
03.11.2010, 13.15
Kadenssi on ergoriippuvainen ilmiö,
Pajulahti viimeeksi käydessä salli vapaan kadenssin ja lopetus, kun ei jalka liiku - kilpapyöräilijä testimallina, 3 minuutin kynnykset - tehonlisäystä en muista.
työterveys edellytti 60 kadenssia ja testi loppui, kun ikäluokka watieista tuli hattiwatteja.
Aino Activen yhteydessä kadenssi ei saanut nousta yli 85 ja testi loppui 60 kadenssiin - testimallina oli Miehet (urheilija) 1. kuorma 60W korotus 30W/120s
Markku Silvenius
03.11.2010, 13.15
Pollalle varmaan osunut joku valtakunnallinen normitettu kuntotesti. Käytännössähän vähintään 90% väestöstä kokee aktiivipyöräilijän jalkanopeustason erittäin vaikeaksi ja turhauttavaksi sitkuttamiseksi
"Miksi niitä vaihteita on sitten niin paljon jos niitä ei voi käyttää"
Niin se maikka mulle vaan sano että se on pidettävä 60:ssä, muuten ei ole vertailukelpoinen. Vitutti ajaa kun minä olisin mielellään pyöritellyt 90:n tuntumassa.
En tiedä syytä, tietääkö joku muu?
Todennäköisesti käytetty kuntopyörä toimi vakiovastuksella, jolloin kadenssin muutos olisi vaikuttanut välittömästi tehoihin. Jos taas kuntopyörä olisi toiminut vakioteholla, kuten suurin osa testiergoista, olisi kadenssilla ollut enemmän mahdollisuuksia vaihdella.
Toinen peruste tuolle 60 pyöritysnopeudelle voisi olla hapenoton epäsuoran arviointikaavan validointi, ne kun on pääosin tehty 60-80 kadenssitasolle.
En lähtisi tekemään 12 minuutin epäsuorasta pp-ergotestistä nuorilla minkäänlaisia päätelmiä harjoitustasosta tai VO2max.n riittävyydestä. Niihin päätelmiin löytyy huomattavasti luotettavimpia testejä.
anttipietila
03.11.2010, 13.23
Niin se maikka mulle vaan sano että se on pidettävä 60:ssä, muuten ei ole vertailukelpoinen. Vitutti ajaa kun minä olisin mielellään pyöritellyt 90:n tuntumassa.
En tiedä syytä, tietääkö joku muu?
Oliko joku antiikkinen kuntopyörä missä vastus määritettiin jollain kilopondiasteikolla, ja tehot arvioitiin jostain taulukosta? Jollain tuollaisella muistan joskus 1970-luvulla ajetun kuntotestejä. Eiköhän ne oikealle hehtaarille mene noinkin.
Aja vain mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolisesti, niin kyllä se kunto nousee, ja mäkikin sitä myöten!! Jos ajat kolmosia, ala ajamaan nelosia, jos ajat nelosia, ala ajamaan vitosia jne!!! Tunteja siis! Tässä lajissa ei ole oikotietä onneen. Ne on ne raakat ajotunnit mitkä ratkaisee. Suht turhaa hifistellä yksi tai kaksituntisilla seteillä, ajaa vitosia ja seiskoja, niin kyllä lähtee, vähän ajan kuluttua ainakin sitten!
Olikos tässä vähän provon tynkää? Lihavoitu osuus kyllä osuu ihan oikeaan. Eilen tuli postissa Frielin Mountain Bike -raamattu ja siinäkin kyllä aika lailla kyseenalaistettiin se "more is better" -ajattelu. Toki jos tarkoituksena on ajella niitä viiden-seiskan kisoja ja lenkkejä niin siihen täytyy noitakin harjoitella, mutta en nyt suoraan sanoisi että noilla lenkeillä se mäennousukyky paranee, ainakaan parhaiten. Pitkille peekoo-lenkeille on kyllä paikkansa, mutta kyllä niitä mäkivetojakin ja muita intervalleja kannattaa ajella, jos haluaa mäkien nousevan kevyemmin. Tässäkään se määrä ei ole avain onneen vaan laadukas ja monipuolinen harjoittelu.
Oliko joku antiikkinen kuntopyörä missä vastus määritettiin jollain kilopondiasteikolla, ja tehot arvioitiin jostain taulukosta? Jollain tuollaisella muistan joskus 1970-luvulla ajetun kuntotestejä. Eiköhän ne oikealle hehtaarille mene noinkin.
Oli uusi tunturi johon se maikka lisäs tehoja n. 4 minuutin välein, kirjotti sykkeen ylös ja katto jostain taulukosta vastauksen.
mulla oli kokoajan 180 tietämillä syke, jos olisin saanut pyörittää niin kuin olen tottunut niin varmana olisi se ollut alempana. Ainoa mihin piti keskittyä oli se kadenssin pitäminen ...
Olikos tässä vähän provon tynkää?
Ei. Mutta minä taidan olla niitä vanhan koulukunnan miehiä. Pitkillä lenkillä tulee väkisin myös monipuolista ajoa kun pitkään lenkkiin mahtuu niin ylä- kuin alamäkeäkin riittämiin. Se ei ole perusjunnaamista kuin jollain tasaisella vakio-10km baanalla olisi. Tottakai sit keväällä voi ja kannattaa ottaa ihan intervallityylistä treeniäkin mukaan ohjelmaan, mutta näin syksyllä voi(si) huoletta ajaa niin paljon kuin sielu sietää metodilla pitempää parempi on vain vieläkin pitempi treeni. Arki-iltoina duunin jälkeen 3-4 tuntisia, ja viikonloppuna 7-10 tuntisia. Jos siis oikeasti treenaisi.
...mulla oli kokoajan 180 tietämillä syke, jos olisin saanut pyörittää niin kuin olen tottunut niin varmana olisi se ollut alempana...
Juuri päinvastoin. Korkeampi kadessi saa vastuksen tuntumaan kevyemmältä, mutta rassaa enemmän hapenottoa; eli sykkeet nousevat hieman.
Miten ihmeessä sulla oli syke koko ajan 180 tasossa, vaikka rasitus vaihteli kevyemmästä raskaampaan :seko:?
Tottakai sit keväällä voi ja kannattaa ottaa ihan intervallityylistä treeniäkin mukaan ohjelmaan, mutta näin syksyllä voi(si) huoletta ajaa niin paljon kuin sielu sietää metodilla pitempää parempi on vain vieläkin pitempi treeni.
Juuri näin. Tähän aikaa vuodesta riittää kunhan vaan ajelee ja nautiskelee (ei muuten oikein houkuta kun katsoo ikkunasta ulos). Ainakin siis jos vallalla olevan rytmityksen mukaan on tavoitteena kesällä päästä niitä mäkiä paremmin ylös ja olla parhaassa tikissä :)
Suomessa kisakausi pitäisi kyllä siirtää alkamaan tuonne vuodenvaihteen jälkeen, että saisi ajaa ne pitkät peekoot kesällä auringossa, tehoja voi ajaa sisälläkin tai vesisateessa ;)
Markku Silvenius
03.11.2010, 15.30
Oliko syke testin alkaessakin 180?
Tuli mieleen Mazda 787B :D
No, leikki leikkinä, mutta noin pääsääntönä just kuten PHI sanoi; hidas vääntö on voimakestävyyttä, hapottaa paikallisesti, mutta ei nosta sykettä niin rajusti kuin kovat kierrokset. Mutta on tämäkin suhteellista. Aloittelijat/ei urheilijat ei pysty kiusaamaan itseään niin koville kovilla kierroksilla kuin aktiivipyöräilijät. Nopeuskoordinaatiota ei löydy tarpeeksi ylätehoille, kadunmiehet ja naiset pystyy normaalin elämän kautta tulleilta nopeus-voimatasoiltaa vääntämään enemmän.
anttipietila
03.11.2010, 15.41
Tätä samaa ihmettelen itsekin traineriharjoitteita miettiessäni, onko siis tuloksellisempaa ajaa 2x20min kuin 1h samalla teholla? Ja toisaalta mitä menisi pieleen, jos nuo 20min vedot ajaisi ns. tappiin saakka eli teholla jota jaksaa juuri sen 20min eli simuloisi ja kuskista riippuen 10-15km tempoa?
Jos tosiaan ajaa 2 * 20 min tai 1 * 60 min samalla teholla, tuloksellisempaa on periaatteessa ajaa 1 * 60 min. Käytännössä sitten, 2 * 20 min pystyy ajamaan suuremmalla teholla kuin 1 * 60 min, tai 2*20 vedoista palautuu nopeammin; useampi treeni viikossa/jaksossa voi onnistua. Elikkä en tähän kysymykseen yksiselitteistä vastausta tiedä. Hyviä treenejä molemmat.
Tuosta tappiin asti ajamisesta; jos/kun tehot pitää koko ajan (2 * 20 min) vakiona, aika puhdas vk-harjoitus tulee. Tehot on myös luultavasti jonkin verran alemmat kuin 10-15 km tempokisassa, samaa luokkaa kuin 30-40 km temmossa.
Oli uusi tunturi johon se maikka lisäs tehoja n. 4 minuutin välein, kirjotti sykkeen ylös ja katto jostain taulukosta vastauksen.
mulla oli kokoajan 180 tietämillä syke, jos olisin saanut pyörittää niin kuin olen tottunut niin varmana olisi se ollut alempana. Ainoa mihin piti keskittyä oli se kadenssin pitäminen ...
Vastusta lisättiin siis kaksi kertaa? :seko:
Oliko syke testin alkaessakin 180?
syke taisi olla alussa jotain 160-170 ja siitä nopeasti nousi 180:een. Maikkakin vähän ihmetteli korkeaa sykettä. työsyke ton 12 minuutin aikana oli 182, kun taas tupakoivalla, ei mitenkään urheilevalla (jos baarissa juoksemista ei lasketa urheiluksi) mutta hoikalla mimmillä oli 172.
Oonkohan tulossa kipeeks :seko: noh, mä lähden kohta lenkille, jos ei pyörä kulje niin siinä varmaan tulee vastaus.
Absoluuttisia sykelukuja ei voi verrata.
Marsusram
03.11.2010, 19.53
Joskus oli tuollainen ikäkausitesti, jossa piti hitaasti pyöritellä kuntopyörällä. Syke nousi johonkin 145-150, vaikka ei tuntunut missään. Siitä kun tehoja lisättiin ja polki vähän enemmän reisillä, alkoi syke laskea. Siihen meni sen testin vertailukelpoisuus:D
Onpas mielenkiintoista vääntöä! Itsellänihän ei fillarissa ole edes nopeusmittaria, ainut mittari on sykemittari, wateista ei ole tietoakaan.
Itselläni eka kesä kun on enemmän tullut pyöräiltyä. En paljon miettinyt treenejä, kuhan vain ajoin ja ajoin. Suurin osa hiljasta lenkkiä, syksyllä pyörä kulki jo ihan mukavasti. Nyt ois tarkotus talvellakin vähän pyöritellä hiihdon lisäksi jos se fillari ens kesänä liikahtas paremmin. Ite mitä ajattelin niin ajelis pitkät vk-lenkit vauhtikestävyyden ala-alueella (150-160). Sit intervalleja 10-20min pätkiä lähempänä anakynnystä (160-170). Lisäksi jotain 1min vetoja/1min palautuksella rynkytystä, mut ei millään hirveillä hapoilla, lähellä anakynnystä. Tavotteena puskea anakynnys vaan mahdollisimman korkeelle koska sehän sen kisavauhdin määrää. Ihan turha mitään maksimivetoja vielä alkaa tempomaan. Keväämmällä sitten ennen kisakautta muutama maksimiveto.
Hirvitti vaan lukea kun siellä kuntoilijat tempoo 3-4 tehoa ( yli aerobisenkynnyksen) treeniä viikossa. Siitäkin osa maksimia. Ei ainakaan mun kroppa kestä sellasta hulluttelua pitemmän päälle. Niin kuin joku tossa sanoikin niin jaksotusta kehiin. Normaalikuntoiselle VK-harjoittelu kehittää jo hapenottokykyä. Aika kovassa tikissä saa olla,että kannattaa ihan maksimitreenejä alkaa tempomaan.
Se millä teholla treenit vetää niin mun mielestä toi "mutu-tuntuma" ja syke on aika hyvät mittarit, että pysyy oikeella alueella. Happomittari tietty on hyvä kaveri jos sellaisen joku omistaa. Itellä ainakin kun alkaa olla väsynyt niin hapot tulee korvista, mut syke ei nouse vaikka kuinka koittaa kiristää.
Sellanen vinkki vielä, että treenaa 2-3 päivää tehookkaasti, sit ku alkaa väsyttää niin sit vaan tosi hiljasta lenkkiä niin kauan ku alkaa tuntuu et pitäs päästä taas irti. Sit taas tehoja kehiin 2-3 päivänä.
Nyt tuli jo niin paljon tarinaa, ettei itekään tiedä mitä tuli sanottua, mutta jokainen taaplaa tyylillään!
Hyviä treenejä ja kovasti intoa kaikille!!
hannupulkkinen
03.11.2010, 21.01
Topilla on homma hanskassa.
Kyllä sitä jaksaa kaikenlaista kunhan muistaa levätä vastapainoksi. Mulla tulee korkeintaan kerran viikkoon treeni missä ei ole yhtään suunniteltua vetoa yli aerobisen kynnyksen, mutta mä treenaankin maksimissaan vain viisi päivää viikossa. Tai poikkeuksia tohon tietty tulee varsinkin jos on hyviä hiihtokelejä tai lomaa tms. ja tulee ulkoiltua enemmän.
Mitä tohon 2x20 vs. 1x60 pohdintaan tulee, niin 2x20 menee usein 90-100% kynnystehosta ja 90% vaatii jo pientä yritystä. 90-100% kynnystehosta 60 minuuttia onkin sitten aikalailla hankalampi ja alkaa vaatimaan asennetta eikä välttämättä ole kovin helposti toistettavissa säännöllisesti.
Arki-iltoina duunin jälkeen 3-4 tuntisia, ja viikonloppuna 7-10 tuntisia. Jos siis oikeasti treenaisi.
Jos en väärin muista palstalla joku teki juuri näin pari vuotta sitten. Keväällä sitten ajoi Sipossa 10 tempon maantietangolla 40+ keskarilla, ja näytti vielä tässä vaiheessa hyvälle. Sitten tapahtui jotain...?:seko:
Beetle Bailey
04.11.2010, 08.04
Todennäköisesti käytetty kuntopyörä toimi vakiovastuksella, jolloin kadenssin muutos olisi vaikuttanut välittömästi tehoihin. Jos taas kuntopyörä olisi toiminut vakioteholla, kuten suurin osa testiergoista, olisi kadenssilla ollut enemmän mahdollisuuksia vaihdella.
Meillä työpaikan kuntosalilla on tuollainen Tunturi, pyöritysnopeus on suoraan verrannollinen tehoon. Eikä se ole edes kovin vanha.
Oon tehnyt kans tuollaisen vitsitestin kerran töissä (ei tuolla em. ergolla), kun tuli vuosia joku tasaluku täyteen. Tavoite oli saavuttaa 85% laskennallisesta maksimisykkeestä, se nyt ei jostain syystä toteutunut kolmen portaan testissä viimeisellä, 180W teholla. Ajatti vielä ylimääräisen portaan 220W, ei päästy vieläkään likikään tavoitteeseen.:(
En lähtisi tekemään 12 minuutin epäsuorasta pp-ergotestistä nuorilla minkäänlaisia päätelmiä harjoitustasosta tai VO2max.n riittävyydestä. Niihin päätelmiin löytyy huomattavasti luotettavimpia testejä.
Amen.
Jos en väärin muista palstalla joku teki juuri näin pari vuotta sitten. Keväällä sitten ajoi Sipossa 10 tempon maantietangolla 40+ keskarilla, ja näytti vielä tässä vaiheessa hyvälle. Sitten tapahtui jotain...?:seko:
Miekin muistan jonkun joka teki suht noin, tosin nuo arki-illan lenkit oli pitempiä monesti ja se sipoon tempo oli 30km mutta keskari vain joku 39... Elämän eka tempo oli hänellä joten meni varsin jees. Kun kroppa ei ollu tottunut tuommoseen. Mitä siinä meni aikaa, se 40 minuuttia ja keskisyke noin 95% maksimista eli 190 pinnassa. Kone kiersi hyvin. Jos alla olis ollut muutama harjoitustempo ja aika-ajopyörä niin kulku olis varmaan ollut kohdallaan. :o
Eli kyllä sillä "more is better" teemallakin filon saa liikkumaan jollain lailla.
Jenkkakahva
04.11.2010, 10.03
Ajelin eilen rainerilla 2x20min vedot ja tarkoitus oli ajaa kynnyksellä? Tuon kynnystehon määrittelin "tieteellisesti" foorumin postausten, 10-tempon sykkeiden, bikecalculatorin ja kurtin tehokäyrien perusteella:p. Ilmeisesti osui aika oikeaan, kun "mutu" tuntemukset harjoitteen aikana oli aika lähellä anttipietilan aiemmin kuvailemia. Syke pysyi aika hyvin tasaisena, tosin aika korkeana, vedon loppua kohden hieman nousten.
Tästä on hyvä jatkaa hieman hienosäätäen. Kiitoksia kommenteista/neuvoista:)
viskaali
04.11.2010, 11.12
Ajelin eilen rainerilla 2x20min vedot ja tarkoitus oli ajaa kynnyksellä? Tuon kynnystehon määrittelin "tieteellisesti" foorumin postausten, 10-tempon sykkeiden, bikecalculatorin ja kurtin tehokäyrien perusteella:p. Ilmeisesti osui aika oikeaan, kun "mutu" tuntemukset harjoitteen aikana oli aika lähellä anttipietilan aiemmin kuvailemia. Syke pysyi aika hyvin tasaisena, tosin aika korkeana, vedon loppua kohden hieman nousten.
Tästä on hyvä jatkaa hieman hienosäätäen. Kiitoksia kommenteista/neuvoista:)
Kehitystä pakko olla luwassa, kun harjoittelusta tehty näinkin yksinkertaista.;)
Kehitystä pakko olla luwassa, kun harjoittelusta tehty näinkin yksinkertaista.;)
No, eipä sen normikuntoilijan harjoittelun tarvitse olla kovin monimutkaista. Kaikki aika mitä viettää pois sohvalta on kotiinpäin. Tavoitteellinen kilpaharjoittelu on sitten oma lukunsa, mutta eipä siitä kannata murehtia jos ei ammatikseen urheile (ja ne kaverit ei täältä yleensä kysele neuvoja).
"More is better", mutta kunto kasvaa levossa! :D
Jenkkakahva
04.11.2010, 12.27
No, eipä sen normikuntoilijan harjoittelun tarvitse olla kovin monimutkaista. Kaikki aika mitä viettää pois sohvalta on kotiinpäin.
Juuri näin.
Tällä tasolla ei oikeasti liene suurta merkitystä ajelinko esim. eilen oikeasti kynnyksellä, sen ali tai yli, vai menikö peräti porstuan puolelle.:D. Tuntuma oli kuitenkin hyvä.
Toisaalta kun aikaa on rajallisesti, nuo harjoitteet olisi hyvä tehdä suht järkevästi ja siten että ns. kunto nousee mahdollisimman hyvin vaikkei mitään urheilullisia tavoitteita olisikaan. Ainakin minulla motivaatio kuntoiluun säilyy paljon paremmin kun pientä kehitystä tapahtuu.
Miekin muistan jonkun joka teki suht noin, tosin nuo arki-illan lenkit oli pitempiä monesti ja se sipoon tempo oli 30km mutta keskari vain joku 39... Elämän eka tempo oli hänellä joten meni varsin jees. Kun kroppa ei ollu tottunut tuommoseen. Mitä siinä meni aikaa, se 40 minuuttia ja keskisyke noin 95% maksimista eli 190 pinnassa. Kone kiersi hyvin. Jos alla olis ollut muutama harjoitustempo ja aika-ajopyörä niin kulku olis varmaan ollut kohdallaan. :o
Eli kyllä sillä "more is better" teemallakin filon saa liikkumaan jollain lailla.
Totta 30km (tai oikeesti 25km 765m...) se oli, eli vielä parempi.
Mutta miten se jatko?
Toisaalta kun aikaa on rajallisesti, nuo harjoitteet olisi hyvä tehdä suht järkevästi ja siten että ns. kunto nousee mahdollisimman hyvin vaikkei mitään urheilullisia tavoitteita olisikaan. Ainakin minulla motivaatio kuntoiluun säilyy paljon paremmin kun pientä kehitystä tapahtuu.
Kyllä niitä tavoitteitakin kannattaa ottaa, lisäävät ainakin mulla harjoittelumotivaatiota paljon. Oli se tavoite sitten TDH johonkin tiettyyn aikaan, puolikkaan triathlonin läpiveto tai vaikka raskas pidempi pyöräreissu ulkomaille. Se terveyden ylläpito kun on liian epämääräinen tavoite vaikka se tärkein liikkumaan ajava asia onkin.
Totta 30km (tai oikeesti 25km 765m...) se oli, eli vielä parempi.
Mutta miten se jatko?
Tuli "pieni" muutos elämäntilanteessa (piti alkaa reissaamaan Hesan ja Pariisin välillä harva se viikko...) ja ei kerennyt enää istua pyörän päällä niinkuin olisi tarvinnut tuohon "more is better" teemaan liittyen. Tahtoi huseerata kisoissa keulilla tai olla huseeraamatta ollenkaan. Tulihan sitä sentään puoli kesää kiusattua muita ja vetoapua tarjoamalla tuolla tien päällä numerolappu selässä. Normaalilla "jonon jatkona 99% kisasta ja kärkeen vasta viimeisellä kilsalla" teemalla olis varmaan tullut hyviä sijoituksia enemmän, mutta ennemmin ajaa keulilla sen 99% ajasta ja sit ottaa jonkun "ok" sijan kiritykkien perästä. Jäi mulle onneksi pari pyttyä koristeeksi sentään joita voi ihailla. :D
Tuli "pieni" muutos... :D
No hyvä kun saatiin selvyys tähänkin asiaan.:D
Ja onhan se kiva välillä polkea jottain muutakin kuin pyörää...
No, leikki leikkinä, mutta noin pääsääntönä just kuten PHI sanoi; hidas vääntö on voimakestävyyttä, hapottaa paikallisesti, mutta ei nosta sykettä niin rajusti kuin kovat kierrokset. Mutta on tämäkin suhteellista. Aloittelijat/ei urheilijat ei pysty kiusaamaan itseään niin koville kovilla kierroksilla kuin aktiivipyöräilijät. Nopeuskoordinaatiota ei löydy tarpeeksi ylätehoille, kadunmiehet ja naiset pystyy normaalin elämän kautta tulleilta nopeus-voimatasoiltaa vääntämään enemmän.
Jossain näissä ketjuissa oli keskustelua jalkojen voimista vs hapenottokyvystä. En tiedä mikä minulla on rajoittava tekijä ja pitäisikö minun välittää siitä vai antaa olla - en ole kuitenkaan mitä kilpauraa tavoittelemassa, vain kunnon kohotusta niinä harvoina tunteina viikossa kun se on mahdollista.
Faktaa kehiin. Poljin kuntopyörällä tunnin rypistyksen. Pistin vastuksen korkeimmalle tasolla, koska olen huomannut, että silloin pyörä arpoo korkeimmat tehot. Alussa en jaksanut pitää kadenssina kuin 70, hiljalleen magneettivastuksen lämmetessä ja vastuksen siten lieventyessa 80. Ensimmäiset 30 min teho 325 w ja sykeka 156, seuraavat 30 min teho 358 W ja sykeka 167, max 172 - yhteensä 342 W ja 161.
Sykemittarin antaman kalorikulutuksen perusteella tuotettu teho olisi ollut 278 W. Oletuksena hapenottokykyyn käytän 60:tä. Se ei ihan anna juoksumatkoilla kalorikulutukseksi 1 kCal/kg/km mutta en uskalla määritellä itselleni parempaakaan hapenottokykyä :)
Tuossa tunnin poljennassa varpaat puutuivat, kylkeä pisti, TV:n katsomisesta ei tullut mitään vaan pää nojasi kuntoryörän mittariin ja katse oli lattiaan. Hengitys oli sen verran syvää, että yksi lapsi oli yäkerrassa noussut nukkamasta suljetun oven takaa ja käynyt kysymässä äidiltä onko iskällä alakerrassa jokin hätänä.
Juoksin sitten samoilla spekseillä keskipitkän lenkin 1h42min, 24 km (4:15), sykeka 161 ja max 177. Juosten minulle on mitattu aek 150, ank 171 ja max 188. Hengitys oli tässä joustussa yhtä syvää kuin pyöräillessä vain ylämäissä eli yli 170 sykkeillä => onko minun vain uskottava, että pyörällä minun anaerobinen kynnykseni on noin 161, kynnysteho tuolloin noin 280W, mistä voisi laskea, että tavoiteltava "sweet spot" tehoalue olisi 210-250W ja vastaavat sykkeet noin 140-152. Näilläkö mennään?
Marsusram
08.11.2010, 20.50
Melko lailla samat kokemukset, juosten maksimisykkeet 170, pyörällä 160. Ank noin 10 pykälää alle, eli 160/150.
apuajaja
09.11.2010, 08.23
Faktaa kehiin. Poljin kuntopyörällä tunnin rypistyksen. Pistin vastuksen korkeimmalle tasolla, koska olen huomannut, että silloin pyörä arpoo korkeimmat tehot. Alussa en jaksanut pitää kadenssina kuin 70, hiljalleen magneettivastuksen lämmetessä ja vastuksen siten lieventyessa 80.
Mahtaakohan tuolla metodilla löytyä oikea ANK?
Omat kokemukseni ovat sen suuntaisia, että jos teen trainerillä "mäkivoimatreenejä" (raskas vastus, alhainen kadenssi) versus normaali tempotreeni, niin edellisessä sykkeet jäävät alemmalle tasolle kuin jälkimmäisessä vaikka tuntemus on yhtä paha.
Päättelisin sen johtuvan siitä, että raskaalla vastuksella + alhaisella kadenssilla tehtävä työ on suuremmalta osalta lihastyötä ja pienemmältä osalta hapenotto / verenkiertojärjestelmän käyttöä kuin "normaalipyöräilyssä".
Vähän sama kuin yrittäisi päätellä jalkaprässillä tehtävistä pitkistä sarjoista sykerajoja.
Markku Silvenius
09.11.2010, 08.50
> Mara
En funtsisi sykkeitä jos käytät traineria jossa tehomittaus. Huolehtisin lähinnä siitä, että treeniympäristö ja liittyvät olosuhteet pysyy vakiona = huonelämpötila, tuuletin käytössä johdonmukaisesti samalla tavalla, rengaspaine, sama rengasmerkki/-malli kerrasta toiseen, sama vastustelan kireys rengasta vasten. Näin säilytät johdonmukaisuuden testiajoista harjoituksiin ja takaisin seuraaviin testeihin jne. Se on ehdottoman keskeistä. Edullisemmat ergot saattavat näyttää pieleen absoluuttisesta lukemasta, mutta käsittääkseni ne tekevät sen riittävän johdonmukaisesti, ettei asialla tarvi liikaa stressata vaan keskittyy reenaamiseen. Niillä voi siis kehittää kuntoa normaalilla tavalla johdonmukaisesti.
Sykkeen kalorimetrian mukaan pyörätehojen (w) lasku on ilmaan huitomista, koska välissä on yksilön taloudellisuus, voimansiirron tehohäviöt, mahdolliset edelläkuvatut testiolosuhteiden vaihtelut, stressi/stressittömyys testipäivänä etc tuhat muuta muuttujaa.
Sykkeiden siirrosta juoksusta pyöräilyyn ja päinvastoin: Itse olen saanut juoksijoita valmentaneelta urheiluopiston testaajalta ohjeen, että pyörätestin alakynnys siirtyy juoksuun noin +5-10 lyöntiä ja yläkynnys +5 lyöntiä. Tässä on kuitenkin suuri ero siinä, että kuinka säännöllinen juoksija on.
Hääppönen
15.11.2010, 22.49
Taas ohjeita/näkemyksiä kaivataan:seko:: reilun kuukauden ajellut pk:ta 2-3lenkkiä/vko. Kestot +3h. Vaihteluksi 2-3krt/vko vk-lenkkejä 80-90%/max.(sykemittarilla). Pk-lenkkien nopeus pysynyt liikuttavan samoissa lukemissa. (Ainoa numeerinen muutos vaa´assa, -2kg, halpaa keventelyä:)). Pitäisikö lisätä pk-lenkkien määrää? Omana ajatuksena/tavoitteena pidentää pk-lenkken kestoja. Onko harjoittelu (toivottuun kehitykseen nähden) pielessä, vai onko kyse vaan totaalisesta lahjattomuudesta :o(tai hätäisyydestä:p)?
Taas ohjeita/näkemyksiä kaivataan:seko:: reilun kuukauden ajellut pk:ta 2-3lenkkiä/vko. Kestot +3h. Vaihteluksi 2-3krt/vko vk-lenkkejä 80-90%/max.(sykemittarilla). Pk-lenkkien nopeus pysynyt liikuttavan samoissa lukemissa. (Ainoa numeerinen muutos vaa´assa, -2kg, halpaa keventelyä:)). Pitäisikö lisätä pk-lenkkien määrää? Omana ajatuksena/tavoitteena pidentää pk-lenkken kestoja. Onko harjoittelu (toivottuun kehitykseen nähden) pielessä, vai onko kyse vaan totaalisesta lahjattomuudesta :o(tai hätäisyydestä:p)?
Siis onko tavoitteena ajaa pidempiä pk-lenkkejä vai ajaa nykyiset pk-lenkit kovemmalla vauhdilla? Syke ja nopeus ovat kehityksen mittareina sen verran summittaisia, että saattaa jäädä isommatkin muutokset huomaamatta.
Kuinka monta lepopäivää pidät viikossa?
Hääppönen
16.11.2010, 23.36
Tavoitteena ajaa pidempiä pk-lenkkejä. Toiveena, että vauhtiakin alkaisi löytyä. Päätavoite, että ensi kaudella kehtaisi lähteä jonon jatkoksi oikeiden pyöräilijöiden porukkalenkeille. Itsekseni miettinyt harjoitteluani, onko oikeilla raiteilla... Mutta, summa summarum, kivaa on ollut treenata kovemmin ja se on mielestäni tärkeintä! Lepopäiviä tulee olosuhteiden pakosta vaihtelevasti 1-2/vko. Se, mikä askarruttaa, on pitäisikö ajaa puhtaita pk-viikkoja/vk-viikkoja? Nyt menee limittäin...
Se, mikä askarruttaa, on pitäisikö ajaa puhtaita pk-viikkoja/vk-viikkoja? Nyt menee limittäin...
Ei pitäisi, ainakaan VK viikkoja. Reenissä nimenomaan pitäisi olla vaihtelua. Jos paukutat useamman päivän VKta putkeen niin eipä niistä väsyneenä enää hyötyä ole samalla tavalla... todnäk vaan haittaa.
Hääppönen
18.11.2010, 09.24
Ei pitäisi, ainakaan VK viikkoja. Reenissä nimenomaan pitäisi olla vaihtelua. Jos paukutat useamman päivän VKta putkeen niin eipä niistä väsyneenä enää hyötyä ole samalla tavalla... todnäk vaan haittaa.
Kiitos näkemyksestäsi! Eli jatkan samalla reseptillä.:) Toivottavasti keskari heilahtaisi edes hippasen paremmaksi, niin treenimotivaatiokin paranisi entisestään...
Speedgoat
18.11.2010, 10.12
@Hääppönen: varsinkin jos tähtäät kuntoa ensi kesäksi, niin keskity huolella noihin PK-lenkkeihin, tähän aikaan vuodesta itse pyrin tekemään 80-90% harjoitteluajasta PK:ta (tosin itsellä lähtötaso on varsin vaatimaton). Se mikä saattaisi tuoda lisää vauhtia on voimaharjoittelu (vetoja, mäkivetoja jne), mutta sillekin otollisempi ajankohta saattaisi olla vasta keväämmällä, nopeus löytyy yllättävänkin pian. Jos saliharjoitteluun on kiinnostusta, niin sen aika voisi olla nyt: selkä ja vatsa kuntoon, pikkuisen yläkroppatreeniä ja jalkojen voimatason nostoa.
xtrainer80
18.11.2010, 10.32
Kannattaa PK-kaudellakin tehdä joitakin kovia harjoituksia, saattaa muuten keväällä tuntua yllättävän pahalta kun pitäisi ajaa kovaa. Nopeus varmaan löytyy mutta vauhtikestävyyttä olisi hyvä ylläpitää ympäri vuoden, vaikka paino tähän ajankohtaan olisikin PK-harjoittelulla.
Nyt kun aihetta VK-reeneistä PK-kaudella sivutaan, voisin liittyä tänne joukkoon tummaan ja kysästä itsekin...
Olen tässä itse aloittelemassa systemaattisempaa fillariharjoittelua. Taustana sen verran, että joskus skidinä ja teiniksi asti tuli urheiltua paljonkin, mutta opiskeluaikoina viihde ja naiset vei mielenkiinnon. Silloin tuli harrastettua lähinnä pallopelejä, joten varsinaisesta kestävyystreenistä tiedän aika vähän. Kuitenkin hiihdin talvisin ja pyöräilin kesäisin. Ja ennen kaikkea muistan, että joskus kulki fillarilla ja suksillakin paremmin kuin nyt! Tai ainakin se tuntui siltä.
Viime keväänä pyöräilymotivaatiota alkoi tulla enempi ja poljin mielenkiinnosta ns. harjoittelemattomana ergotestin. Siinä tuli ilmi aloittelijalle ominainen aerobisen alueen kapeus ja toisaalta ainakin testaajan mukaan ihan kohtuullinen maitohapon sieto. Tehot luonnollisesti oli pienet. AerK tais olla 140w, AnK 240w, maksimit 320w, millit 60 ja max laktaatit jotain 16. Parina vuonna on tullut ajettua lähinnä silloin tällöin ja kun kerran fiilis niin käskee, myös vingutettua aika rajoilla kun on tehnyt mieli ajella ja hiihtää kuten silloin ennenkin.
Eli harjoittelun tarkoitus ois saada pyörä kulkemaan reilusti aiempaa paremmin. Jotain kuntosarjan maastokisoja ja tuntitempoakin vois ajella. Sykemittaria oon käyttänyt lähinnä lapsenvahtina, joka pitää PK-alueella silloin kun sitä ajaa.
Perhetuttuna on kouvolailainen pidemmän linjan pyöräilyvaikuttaja, joka neuvoi nyt syksyllä vähän harjoittelun rytmityksen kanssa. Vuoden jaksottelu ja erilaisten viikkojen tekeminen varmaan oli tärkein anti, mitä ohjeista sai irti. Aika oldskoolia vaikuttaa oppinsa olevan, kun täällä kirjoiteltuun vertaa. Se kehotti tekemään lähes yksinomaan PKta ja kuntopiiriä/loikkia tuonne kevään korville. Tavallaan neuvo tuntuis olevan järkeenkäypä, kun lähtötaso on aika matala ja peruskestävyysominaisuuksien parantaminen kuitenkin lienee meikäläiselle parasta treeniä. Nyt on sitten tullut putattua kuukauden verran 9-12 tuntia viikossa vaihtelevan tasoisia PK-lenkkejä, ja jostain mielenhäiriöstä johtuen homma on tuntunut jopa mielekkäältä.
Konsensuksena täällä näyttäisi kuitenkin olevan, että VKta kannattais tehdä talvellakin. Onko kyse siis ylläpidosta, maitohapon sietämisestä vai jostain muusta? Kannattaisiko meikänkin ajella tässä läpi talven esim. kerran viikkoon vaikka tuo palstan kovempi perustreeni 2*20min anaerobisella kynnyksellä, mikäli tarkoitus on luoda pohjaa kevään kovemmille treeneille ja kehittää yleisesti ottaen kestävyysominaisuuksia?
Hääppönen
18.11.2010, 23.22
Speedcoatin ja xtrainer80:in linjoilla. Lähtötaso olematon, mutta pari edellistä talvea yrittänyt jotain pk:n suuntaista toimintaa. Ja keväisin ollut ongelmia, kun yrittää ajaa lenkkejä yli 75%/max. Perusvirheeni ollut (nyt opittuani tulkitsemaan Polarin CS600;sta) meille harrastelijoille tyypillinen; keskisykkeet kohdillaan, mutta PK-sykealueella tullut viettettyä alle puolet lenkistä. Eli olen nyt opetellut ajamaan hiljaa. PK:t nyt n. 90 % alueella. Täältä tulleiden vinkkien johdosta vetänyt vk:tä vaihteluksi 85-90% tietämillä ja välillä intervalleja ja mäkivetoja. Pk-lenkeillä en käytä sanaa "vauhti", vaan nyttemin "etenemä". Kuvaa paremmin ajoani:). Ei tämä enään voi huonommaksi mennä näillä metodeilla verrattuna menneisiin...:rolleyes:
Speedgoat
19.11.2010, 08.59
Ei tämä enään voi huonommaksi mennä näillä metodeilla verrattuna menneisiin...:rolleyes:
Tulikin mieleen, että oletko mittauttanut kynnykset jossakin, vai menetkö taulukkojen mukaan? Ainakin itsellä taulukkoarvot ohjasi aivan harhapoluille ts. liian kovalla syketasolla harjoitteluun. Eli vielä saattaa olla varaa hitaampaan vauhtiin tai sitten nopeampaan riippuen tuloksista.
Markku Silvenius
19.11.2010, 11.09
Käytä Hääppönen sitä Polarin PPT-ohjelmiston rasituslaskentaa reenin kokonaiskuormittavuuden arviointiin. Yhteenvetoraporttiin joku 4-8 viikon aikajakso otannalla 'kaikki harjoitukset'. Lienet rakentanut sinne eri harjoitusluokat tyyliin maantie, maasto, sisäajo, juoksu, hiihto etc ja niille omat lajikohtaiset kertoimet josta muodostuu lajikohtaiset harjoituksen rasituspisteet (eri sykealueiden rasituskertoimista summautuen). Eli laitat vaikkapa yhdeksi pylvääksi reenitunnit ja käyräksi rasituksen ja näille trendiviivat jolloin näet akuutin rasituksen reenistä toiseen sekä terndiviivasta miten homma kehittyy tuolla valitulla pidemmällä jaksolla = löysäiletkö vai yritätkö polttaa itsesi ennen joulunpyhiä.
http://www.srm.de/index.php?option=com_content&view=article&id=596&catid=117&Itemid=503&lang=en
Pro-miehen testi. Ei noi mitään hurjia lukuja ainakaan marraskuussa vielä oo.
htunkelo
21.11.2010, 10.11
http://www.srm.de/index.php?option=com_content&view=article&id=596&catid=117&Itemid=503&lang=en
Pro-miehen testi. Ei noi mitään hurjia lukuja ainakaan marraskuussa vielä oo.
No ei oo.
3,97 w/kg@LTS (joka ilmeisesti vastaa aika pitkälti samaa kuin FTP).
Mutta ehkäpä syy löytyy seuraavasta lauseesta:
It will be interesting to compare this test results with a follow-up test after the first 6 weeks of training.
Eli ilmeisesti nuo luvut on ajettu syystauon jälkeen "sohvanpohjalta" noustuna.
Laktaattikynnys näyttää mun silmään olevan ainakin 320 wattia. Toi 290 wattia on jonkinlainen perustyötaso, tai taso millä ajetaan vaikka "koko päivä". FTP on sitten vähän yli laktaattikynnyksen. Tosta kun Koren tiukentaa kisakuntoon sinne 66-68 kilon nurkille (jos edes on 73 kilon kunnossa) ja tehoa pikkuisen lisää, niin pyörä kulkee jo ihan OK.
Aika matalilta noi tehot kuitenkin vaikuttavat kun on kuitenkin proffasta kyse, oli vuodenaika mikä hyvänsä.
Markku Silvenius
21.11.2010, 20.57
Tauot kuormitusportaaan nostojen välillä? Kevennys verikokeen ajaksi?
???
Samu Ilonen
23.11.2010, 07.43
Mää "hiukan" funtsin kynnystehoja/kg kun oltiin Emman kanssa lenkillä. Nainen on kuitenkin 157cm ja tuo 50kg on minusta kyllä "off season" paino...oli sen verran siro tapaus.
http://www.cervelo.com/en_us/testteam/riders/view/emma-pooley/36/
On ihan avartava kokemus käydä joskus lenkillä "oikeiden" kuskien kanssa. Nais-pro:tkin ajaa niin nätosti ja helpon oloisesti että hirvittää taas ajatella Kaatuilulenkkejä täällä kesällä. Puhumattakaan vaihdista.
ahmaniemi
06.12.2010, 06.48
Nyt kun aihetta VK-reeneistä PK-kaudella sivutaan, voisin liittyä tänne joukkoon tummaan ja kysästä itsekin...
Olen tässä itse aloittelemassa systemaattisempaa fillariharjoittelua. Taustana sen verran, että joskus skidinä ja teiniksi asti tuli urheiltua paljonkin, mutta opiskeluaikoina viihde ja naiset vei mielenkiinnon. Silloin tuli harrastettua lähinnä pallopelejä, joten varsinaisesta kestävyystreenistä tiedän aika vähän. Kuitenkin hiihdin talvisin ja pyöräilin kesäisin. Ja ennen kaikkea muistan, että joskus kulki fillarilla ja suksillakin paremmin kuin nyt! Tai ainakin se tuntui siltä.
Viime keväänä pyöräilymotivaatiota alkoi tulla enempi ja poljin mielenkiinnosta ns. harjoittelemattomana ergotestin. Siinä tuli ilmi aloittelijalle ominainen aerobisen alueen kapeus ja toisaalta ainakin testaajan mukaan ihan kohtuullinen maitohapon sieto. Tehot luonnollisesti oli pienet. AerK tais olla 140w, AnK 240w, maksimit 320w, millit 60 ja max laktaatit jotain 16. Parina vuonna on tullut ajettua lähinnä silloin tällöin ja kun kerran fiilis niin käskee, myös vingutettua aika rajoilla kun on tehnyt mieli ajella ja hiihtää kuten silloin ennenkin.
Eli harjoittelun tarkoitus ois saada pyörä kulkemaan reilusti aiempaa paremmin. Jotain kuntosarjan maastokisoja ja tuntitempoakin vois ajella. Sykemittaria oon käyttänyt lähinnä lapsenvahtina, joka pitää PK-alueella silloin kun sitä ajaa.
Perhetuttuna on kouvolailainen pidemmän linjan pyöräilyvaikuttaja, joka neuvoi nyt syksyllä vähän harjoittelun rytmityksen kanssa. Vuoden jaksottelu ja erilaisten viikkojen tekeminen varmaan oli tärkein anti, mitä ohjeista sai irti. Aika oldskoolia vaikuttaa oppinsa olevan, kun täällä kirjoiteltuun vertaa. Se kehotti tekemään lähes yksinomaan PKta ja kuntopiiriä/loikkia tuonne kevään korville. Tavallaan neuvo tuntuis olevan järkeenkäypä, kun lähtötaso on aika matala ja peruskestävyysominaisuuksien parantaminen kuitenkin lienee meikäläiselle parasta treeniä. Nyt on sitten tullut putattua kuukauden verran 9-12 tuntia viikossa vaihtelevan tasoisia PK-lenkkejä, ja jostain mielenhäiriöstä johtuen homma on tuntunut jopa mielekkäältä.
Konsensuksena täällä näyttäisi kuitenkin olevan, että VKta kannattais tehdä talvellakin. Onko kyse siis ylläpidosta, maitohapon sietämisestä vai jostain muusta? Kannattaisiko meikänkin ajella tässä läpi talven esim. kerran viikkoon vaikka tuo palstan kovempi perustreeni 2*20min anaerobisella kynnyksellä, mikäli tarkoitus on luoda pohjaa kevään kovemmille treeneille ja kehittää yleisesti ottaen kestävyysominaisuuksia?
Mulla on aikalailla sama urheilutausta ja aloittelin fillaroinnin noin 4-5 vuotta sitten. Alkuun vedin talvella pääasiassa PK treenia, mutta nykyään tulee tehtyä viikossa yksi VK treeni (esim. 2*20 min tai 1*45 min, laktaattikynnyksellä tai hieman sen alla) ja yksi maksimikestävyystreeni (5*2 min tai 3*3 min, hieman maksimitehon alla, portaittain nostaen). Joskus myös PK treenissä vedän välillä lyhyitä voimavetoja (vaikka 8*600 W*10s tms.) Kun noita tekee säänöllisesti, mielestäni PK tehotkin kasvaa paremmin kuin puhtaalla PK reenaamisella. Ja sen olen huomannut, että kun harjoitteluvuosia tulee lisää, voi tuota VK:kin ottaa väliin enemmän, koska palautuminen on nopeampaa.
Jaksotuksesta sen verran (jos tähtäät esim. kesä-heinäkuulle kuntohuipun), että nyt PK lenkit voi olla lyhyempiäkin 1,5-3,0 h, helmi-maaliskuussa, pitkiä kannattaa venyttää sinne 3,0-4,0h. Huhti-toukokuussa pitää sitten lisätä tehotreeniä, esim. 2 VK+1 MAX viikossa, ja kun tuossa vaiheessa peruskunto alkaa olla kohdallaan, kannattaa sitä edelleen kohottaa ajamalla vaikka kerta pariin viikkoon todella pitkä lenkki (5-6h).
Harjoittelumäärät tai tunnit on sitten oma lukunsa. Itse ehdin treenaamaan keskimäärin noin 8 h viikossa, toki keväällä joskus enemmänkin. Ja talvella tulee suuri osa treenistä tehtyä hiihtämällä, trainerilla tai juosten. Trainerilla tai fillarilla olisi tietty hyvä tehdä ainakin pari kertaa viikossa jotta pysyy tuntuma yllä ...
xtrainer80
06.12.2010, 10.25
Harjoittelumäärät tai tunnit on sitten oma lukunsa. Itse ehdin treenaamaan keskimäärin noin 8 h viikossa, toki keväällä joskus enemmänkin. Ja talvella tulee suuri osa treenistä tehtyä hiihtämällä, trainerilla tai juosten. Trainerilla tai fillarilla olisi tietty hyvä tehdä ainakin pari kertaa viikossa jotta pysyy tuntuma yllä ...
Mulla on täsmälleen sama juttu määrien kanssa, keskimäärin 8 h viikkoja on tullut tehtyä siitä kun harjoittelun aloitin (10/2009). Jonkinlaisena tavoitteena ollut 10 h/viikko ei ole toteutunut, lähinnä työreissujen takia kun viikkotunnit jää muutamaan. Viime viikolla onnistuin vääntämään 13 tuntia ja pidin yhden lepopäivänkin, todella harvinaista herkkua mulle. Nyt kun on hiihtokelejä, ja trainerikin tuli hommattua niin ehkä tunteja saa jatkossakin paremmin tehtyä. Tietenkin vaihtelevasti eri tehoalueilla/sykealueilla (+voima- ja tekniikkaharjoitukset erityisesti hiihdon puolella) jotta tunnit ei täyty tasapaksusta puurtamisesta.
Tässä on nyt syksyllä ollut ajatuksena suunnitella harjoittelua vähän enemmän ensi kesää silmälläpitäen niin hommasin vähän kirjallisuutta tueksi. Joe Frielin kirjoja on muistaakseni tässäkin ketjussa jo kehuttu, mutta täytyy myös itse kehua. Tilasin maastopyöräilijän harjoitteluraamatun (http://www.amazon.com/Mountain-Bikers-Training-Bible/dp/1884737714) ja on kyllä todella hyvä kirja harjoittelusta kiinnostuneille. Kohtuullisen helppolukuista ja erittäin hyvää asiaa harjoittelusta. Itse pidän kirjassa varsinkin siitä, että se ei sanele liian tarkasti että tee niin ja näin vaan pointti on enemmänkin, että miten valmentaa itseään mahdollisimman hyvin. Kirjassa neuvotaan esim. erittäin hyvin koko harjoittelukauden ohjelman suunnittelussa ja jaksotuksessa ja annetaan myös reenivinkkejä eri osa-alueiden kehittämiseen.
Tilasin myös David Morrisin Performance Cycling -kirjan, mutta näistä kahdesta ainakin Frielin kirja on paljon parempi harjoittelun suunnitteluun. Morrisin kirja sisältää aika paljon teoriaa treenaamisen fysiologisista aiheista ja vähemmän asiaa itse harjoittelusta. Myös luettavuudeltaan Frielin kirja on parempi.
Suosittelen Frielin kirjaa siis lämpimästi, jos oman harjoittelun suunnittelu kiinnostaa. Näin ennen kovemman harjoittelun alkamista kirjan lueskelu ja harjoittelun suunnittelu on ainakin nostanut motivaation korkealle :D
Nyt kun aihetta VK-reeneistä PK-kaudella sivutaan, voisin liittyä tänne joukkoon tummaan ja kysästä itsekin...
Itsellä ainakin toimii siten, että viikossa on yksi VK-treeni ja tehoviikolla viikolla 2 (huomannette, että vanhan koulukunnan miehiä)..
Ja syynä varsinkin se, että sitten kun pitää alkaa tosissaan vetämään sitä VK-treeniä, niin ei lähdetä ihan uuteen asiaan heikoilla tehoilla vaan päästään parantamaan jo olemassa olevaa VK-pohjaa. En tiedä saiko tuosta mitään selvää, mutta näin on mulla toiminu. Ja PK:kin menee paremmin, kun on voimaa takana, eli vähintään kerta tai mahd. jopa kaksi viikossa punttisalilla.
Laktaattikynnys näyttää mun silmään olevan ainakin 320 wattia. Toi 290 wattia on jonkinlainen perustyötaso, tai taso millä ajetaan vaikka "koko päivä". FTP on sitten vähän yli laktaattikynnyksen. Tosta kun Koren tiukentaa kisakuntoon sinne 66-68 kilon nurkille (jos edes on 73 kilon kunnossa) ja tehoa pikkuisen lisää, niin pyörä kulkee jo ihan OK.
Aika matalilta noi tehot kuitenkin vaikuttavat kun on kuitenkin proffasta kyse, oli vuodenaika mikä hyvänsä.
niin anaerobinen kynnys, vanhanaikaisia termejä käyttäen, näyttäisi olevan n.325w.ihmetyttää kyllä,koska aerobinen suorituskyky on viimeisin ergotestini perusteella suurin piirtein samaa tasoa kuin minulla.minullakin painoa 68kg.menee varmaan "hieman" kovempaa sitten suoritusskaalan yläpäässä.
noista vk-treeneistä puheen ollen,kannatan ehdottomasti ympärivuotista monipuolista vk- sekä mk-harjoittelua.vk ja mk on kehitettäviä ominaisuuksia, ei ne tyhjästä ilmesty keväällä.vauhtikestävyyttä voi hyvin harjoitella pienissä pätkissä useana päivänä viikossa, koska niin kauan kun suoritus pysyy laktaattikynnyksen alapuolella rajoittava tekijä on lähinnä glykogeenivarastot.ja sen minkä ehtii vartissa polttaa ehtii kyllä vuorokaudessa syödä takaisin.
niin anaerobinen kynnys, vanhanaikaisia termejä käyttäen, näyttäisi olevan n.325w.ihmetyttää kyllä,koska aerobinen suorituskyky on viimeisin ergotestini perusteella suurin piirtein samaa tasoa kuin minulla.minullakin painoa 68kg.menee varmaan "hieman" kovempaa sitten suoritusskaalan yläpäässä.
Jos Korenilla on koneessa taakia kynnyksen yläpuolella oikein odottamattoman paljon, niin sehän tarkoittaisi sitä, että siellä on rutkasti reserviä kynnystehon lisäämiseen. Ylimenokausi sun muuta tietenkin, eli eiköhän se kisakunnon kynnys ole jossain pikkuisen korkeammalla kun kyseessä on kuitenkin ihan pärjäävä kuski.
Tässä laiskotellessa ja virtuaalitreenatessa löytyi artikkeli http://www.flammerouge.je/content/3_factsheets/constant/intvol.htm
Nyt hiihtämään.
Jos Korenilla on koneessa taakia kynnyksen yläpuolella oikein odottamattoman paljon, niin sehän tarkoittaisi sitä, että siellä on rutkasti reserviä kynnystehon lisäämiseen. Ylimenokausi sun muuta tietenkin, eli eiköhän se kisakunnon kynnys ole jossain pikkuisen korkeammalla kun kyseessä on kuitenkin ihan pärjäävä kuski.
Epäilemättä.toisaalta,käsitykseni mukaan kilpapyöräilijöillä on luultavasti vk-alue sekä anaerobisen kynnyksen yläpuolella oleva alue suhteellisesti suurempi kuin triathlonisteilla,joihin itse vaatimattomalla tasollani lukeudun.esim.chris mccormack taisi ajaa 180km keskimäärin 275wattia voittaessaan havaijin kisan viime lokakuussa.mikä tarkoittaa että sillä on aerobinen kynnys jossain niillä main.olisi luultavasti kova pala monelle kohtuu hyvälle pyöräilijälle. ja mccormack lasketaan nimenomaan hyväksi juoksijaksi.mutta luultavasti häviäisi useimmille ammattipyöräilijöille maantiepyöräilylle tyypillisessä 30 min nousussa jossa ne kovimmat kisakuskit ajavat jotain 450wattia yhtä soittoa.ainakin jos samana päivänä olisi kolme lisää samankaltaista nousua.itselläkin on aerK jossain 70%:ssa maksimista.
Tässä laiskotellessa ja virtuaalitreenatessa löytyi artikkeli http://www.flammerouge.je/content/3_factsheets/constant/intvol.htm
Nyt hiihtämään.
Viesti lähetetty klo 00:39..menitkö hiihtämään siihen aikaan...?
Viesti lähetetty klo 00:39..menitkö hiihtämään siihen aikaan...?
OJ taitaa asustella tuolla uuden mantereen puolella, kellokin käy vähän eri aikaa... :)
OJ taitaa asustella tuolla uuden mantereen puolella, kellokin käy vähän eri aikaa... :)
aivan,selittänee asian.ei se nyt muuten olisi mikään huono vuorokaudenaika mutta näinä lama-aikoina kunnat luultavasti sammuttavat valaistut ladut yöksi.
Mä olen antanut kertoa itselleni, että kovat teräsmiehet voivat ajaa pyöräilyosuuden 70-75% kynnystehostaan. Kyllä hyvällä maantiekuskillakin pitää kynnyksen olla mahdollisimman lähellä vo2 maksimia kun kynnyksen yläpuolella ei jaksa hirveän kauaa vääntää. Toki treeni ja kisat ovat erilaisia ja maantiekuski kestää iskuhelvettiä varmaan paremmin, mutta joka sekunti kynnyksen yläpuolella syö miestä/naista nopeasti.
Ei se kello ollut kuin jotain 6 kun lähdin hiihtämään. Alkoi varpaita palelemaan jo tunnin hiihdon jälkeen, niin en jaksanut kiusata itseäni kuin 1,5h. Tänään taitaa olla vielä kylmempää, mutta pitää tehdä kinkulle tilaa.
Johan Moraal
31.12.2010, 05.25
Nyt tuntuu siltä että joulukuun systeemi on ollut 20 km -20 asteessa. Kunto on kohalla kun se menee 20 minuutissa. Nyt ei watit ihan riitä vielä. No on tässä vielä 2 kk aikaa tätä. :eek:
Hääppönen
31.12.2010, 09.02
Taas kysymys kokeneille: Syksystä lähtien sitkutellut pk:n tapaista ja mietityttää, kumpaa rajaa lähemmäksi kannattaa pyrkiä sykkeillä, 60%/max. vai 70%/max. jotta saisi parhaan hyödyn tekemisistään. Vai onko tämä taas jonninjoutavaa pähkäilyä. Lenkillä ehtii miettiä kaikenlaista...:)
xtrainer80
31.12.2010, 16.36
Tässä kun on kuntoa testailtu, ja pitäisi jonkinlaista treeniohjelmaa suunnitella, törmää ongelmaan - tietoa erilaisista harjoitusmenetelmistä ja erilaisia tapoja on liikaa. Kuinka löytää se juuri itselle sopiva? Harjoittelussa pitäisi kuitenkin olla jokin punainen lanka ts. isompi kuva, jota kaikkien harjoitusten tulisi palvella. Jos lähtee linjalle "kokeillaan vähän kaikkea", on lopputuloskin vähän kaikkea eli ei oikein hyvä. Itse olen tähän asti "vain ajellut" ja kehitystä on tullut, mutta kannattaako jatkaa samaan malliin vai pyrkiä suunnittellumpaan harjoitteluun. Tuntuu että hommaan pitäisi saada jokin selkeä linja, nyt kun motivaatiokin on korkealla harjoitteluun.
Hiihtopuolelta tunnen kyllä henkilöitä, jotka voisivat antaa valmennusapua, mutta pyöräilypuolelta en ketään. Toimivatko asiantuntevat henkilöt valmennuksen parissa vain seuroissa, vai onko valmennusapua mahdollista saada kenen tahansa? Toimiiko nämä hommat täysin suhteilla? Itse olisin valmennuksesta valmis maksamaankin (tietenkin), en nyt tarkoita mitään täysipäiväistä valmentajaa mutta joku joka seuraisi ja suunnittelisi harjoittelua.
Vai tuleeko paras tulos sittenkin vain fiiliksen mukaan harjoittelulla, ilman sen tieteellisempää lähestymistapaa? Kun tietäis.
Fiiliksien mukaan kai paras... itte en oo ikinä reenannut vaan ajanut muutaman lenkin ajan kulukseen jos on huvittanut:rolleyes:
Minä en tunne kuin muutaman suomalaisen pyöräilyvalmentajan, mutta kai niitä valmentajia on enemmänkin. Ainakin valmentajakursseja järjestetään usein, mutta se on eri asia, että soveltavatko kurssilaiset oppimaansa käytäntöön. Kai niitä valmentajia löytyisi seurojen kautta.
Netistähän löytyy valmennuspalveluita vaikka kuinka paljon ja hinnat vaihtelevat aika paljon sen mukaan kuinka henkilökohtaista palvelua haluaa.
xtrainer80
31.12.2010, 19.06
Netistähän löytyy valmennuspalveluita vaikka kuinka paljon ja hinnat vaihtelevat aika paljon sen mukaan kuinka henkilökohtaista palvelua haluaa.
Oisko linkkiä tällaisiin sivustoihin? :seko: Pitäisi olla nimenomaan pyöräilystä jotain ymmärtävä... Ihan mikä tahansa personal trainer tuskin on hyvä idea?
Fiiliksien mukaan kai paras... itte en oo ikinä reenannut vaan ajanut muutaman lenkin ajan kulukseen jos on huvittanut:rolleyes:
Höpö höpö, kyllä ~15 000 ajokilometrillä vuodessa ainakin aerobinen pohja on kunnossa... ;)
Oisko linkkiä tällaisiin sivustoihin? :seko: Pitäisi olla nimenomaan pyöräilystä jotain ymmärtävä... Ihan mikä tahansa personal trainer tuskin on hyvä idea?
Höpö höpö, kyllä ~15 000 ajokilometrillä vuodessa ainakin aerobinen pohja on kunnossa... ;)
Entäs jos ottaa ohjelmaan 12 km hiihtoo joka viikko vaikka Suolijärven kierto kerran viikossa niin jaksaako rämpiä puolikkaan Pirkan reilusti alle kolmen tunnin;)?
xtrainer80
31.12.2010, 20.21
Entäs jos ottaa ohjelmaan 12 km hiihtoo joka viikko vaikka Suolijärven kierto kerran viikossa niin jaksaako rämpiä puolikkaan Pirkan reilusti alle kolmen tunnin;)?
Jaksaa mutta ei tasatyönnöllä... Ja side pitää olla ehjä. :eek:
Jaksaa mutta ei tasatyönnöllä... Ja side pitää olla ehjä. :eek:
side on parsittu puuruuveilla kokoon mutta kyllä se täytyy vaihtaa kokonaan:o
Oisko linkkiä tällaisiin sivustoihin? :seko: Pitäisi olla nimenomaan pyöräilystä jotain ymmärtävä... Ihan mikä tahansa personal trainer tuskin on hyvä idea?
Rick Stern Training (http://www.cyclecoach.com/) on ainakin yksi kohtuuhintainen (tai mikä nyt on kohtuuhintaista) vaihtoehto missä ei lähtövaatimuksena ole tehomittarin käyttö.
Nimekkäät valmentajat ovat sikahintaisia ja aika monet vaativat tehomittarin käyttöä.
Oisko linkkiä tällaisiin sivustoihin? :seko: Pitäisi olla nimenomaan pyöräilystä jotain ymmärtävä... Ihan mikä tahansa personal trainer tuskin on hyvä idea?
Rick Stern Training (http://www.cyclecoach.com/) on ainakin yksi kohtuuhintainen (tai mikä nyt on kohtuuhintaista) vaihtoehto missä ei lähtövaatimuksena ole tehomittarin käyttö.
Nimekkäät valmentajat ovat sikahintaisia ja aika monet vaativat tehomittarin käyttöä.
Tunnettu valmentaja (http://www.53x12.com/do/show;jsessionid=4018C31142A7D44D4AE054251803E696?p age=front)
Täältähän löytyy, erilaista meriittiäkin...:D
xtrainer80
31.12.2010, 22.00
Tunnettu valmentaja (http://www.53x12.com/do/show;jsessionid=4018C31142A7D44D4AE054251803E696?p age=front)
Täältähän löytyy, erilaista meriittiäkin...:D
Jaa että Michele Ferrari.... No juu kyllähän tässä melkein Pro-tasolla jo ollaankin, että jos Ferrarilta saisi vielä se viimeisen rutistuksen millä pääsis Cancellaran tasolle, niin vois heittää päivätyön sikseen ja eikun ammattilaiseksi kiipimään vuorille. :D
Jaa että Michele Ferrari....niin vois heittää päivätyön sikseen ja eikun ammattilaiseksi kiipimään vuorille. :D
Nimenomaan.:D
En tiedä mihin ketjuun sopisi, ehkä tähän tai ehkä johonkin traineri- tai rulla-ketjuun.
Kun ne 2-4 intervallin sisätreenit alkavat turruttamaan, niin kannattaa kokeilla Hour of Poweria. Tämä ns. kasvattaa luonnetta ja muut harjoitteet eivät tunnukaan niin pahoilta. Hour of Power on nimensä mukaisesti tunnin harjoite, missä perus työtaso on noin 90% FTP ja 2-3 minuutin välein nostetaan teho 115-130% FTP tasolle 15-30 sekunniksi. Tätä jatketaan tunnin verran. Jos 15 sekunnin vauhdinlisäys 3 minuutin välein ei tunnu riittävän pahalta, niin pidentää vauhdinlisäyspätkän pituutta ja/tai lyhentää perusvauhdin jaksoja. Tämä on vähän mielekkäämpää kuin suunnilleen saman keskitehon pitäminen tunnin ajan.
En tiedä mihin ketjuun sopisi, ehkä tähän tai ehkä johonkin traineri- tai rulla-ketjuun.
Kun ne 2-4 intervallin sisätreenit alkavat turruttamaan, niin kannattaa kokeilla Hour of Poweria. Tämä ns. kasvattaa luonnetta ja muut harjoitteet eivät tunnukaan niin pahoilta. ...... Tämä on vähän mielekkäämpää kuin suunnilleen saman keskitehon pitäminen tunnin ajan.
Mulla on niin heikko henkinen kantti, että toi perus 90% ylläpitäminen tasaisella (85-95%) teholla tunnin ajan on vaikeata. Tänäänkin jäi 5min kesken. :o
xtrainer80
06.01.2011, 22.09
Hour of Power on nimensä mukaisesti tunnin harjoite, missä perus työtaso on noin 90% FTP ja 2-3 minuutin välein nostetaan teho 115-130% FTP tasolle 15-30 sekunniksi. Tätä jatketaan tunnin verran
Pitää kokeilla. Tehomittaria ei ole, mutta kai tuon 90 % voi ottaa sykkeestäkin. Ank-sykkeeni on 181 (~94 % maksimista), ja siitä laskettuna 90 % on 163. Tähän asti trainerilla ajettujen 2x15 min ja 2x20 min vetojen perusteella, tuo tuntuisi sykkeeltä jolla tunti menee vielä "mukavasti". Nuo tehonlisäykset tuo toki oman haasteensa, voi olla yllättävänkin raskasta.
Pitää kokeilla. Tehomittaria ei ole, mutta kai tuon 90 % voi ottaa sykkeestäkin. Ank-sykkeeni on 181 (~94 % maksimista), ja siitä laskettuna 90 % on 163. Tähän asti trainerilla ajettujen 2x15 min ja 2x20 min vetojen perusteella, tuo tuntuisi sykkeeltä jolla tunti menee vielä "mukavasti". Nuo tehonlisäykset tuo toki oman haasteensa, voi olla yllättävänkin raskasta.
The "raamatun" (http://www.amazon.com/gp/product/1934030554/ref=pd_lpo_k2_dp_sr_1?pf_rd_p=1278548962&pf_rd_s=lpo-top-stripe-1&pf_rd_t=201&pf_rd_i=1931382794&pf_rd_m=ATVPDKIKX0DER&pf_rd_r=0ZWMAQNHKSSYDN5F4188) s. 48 perusteella tuo 90% FTP-tehosta pitäisi vastata 94% FTP sykettä. Tuo Ank-syke on tod. näk lähellä FTP-sykettä (ainakin minulla ihan samassa eli 176).
Eli 163 sijaan ajat 170 sykkeellä.
Mulla on siis hieman alempana anaerobisen kynnyksen syke (mikä on ollut siinä samassa niin kauan kuin on mitattu eli +25 vuotta). Teho aerobisella kynnyksellä 200W ja anaerobisella kynnyksellä 275W (eli säälittävän heikot). 55 min n. 90% teholla (oli vähän alle eli 246W) sai aikaan sykekeskiarvon 170. Ja siis 5min jäi tunnista vajaaksi. No olin mä ottanut yhden 5min 275W vedon herättelyksi siihen alle, mutta silti. :o
Tuohon syke-rajaan ei voi "hirttäytyä". Lämpötila (trainerilla tulee kuuma) ja monet muut asiat voi vaikuttaa siihen, että syke tietyllä teholla harjoitellessa elää. Ainakin joillakin ihmisillä - eli yksilöllistä variaatiota esiintyy. Joka tapauksessa tasainen 90%-teho tunnin ajan ei enää ole "mukavuusalueella" oli syke mitä hyvänsä. Hour of Powerin lyhyet tehonlisäykset tekevät siitä vain vieläkin piinallisempaa, koska harjoituksen aikana aktivoidaan anaerobista puolta ilman todellista palautusta, jonka aikana veren laktaattipitoisuuksia saisi alemmaksi.
Jos ajaa sykkeellä, niin se syke pitää hilata sinne halutulle tasolle pikkuhiljaa 10-15 minuutin aikana. Noi pyrähdykset eivät myöskään ole ihan mahdottoman hapettomia eikä joku 15 sekuntia vielä jalkoja hapossa liota. Tietty toi touhu alkaa ahdistamaan viimeistään 30 minuutin jälkeen, mutta jotenkin siedettävämpää toi on kuin 90-95% teholla tunnin ajaminen...ainakin mun mielestä.
Jos ajaa sykkeellä, niin se syke pitää hilata sinne halutulle tasolle pikkuhiljaa 10-15 minuutin aikana. .
Tai oikeammin valita sellainen välitys+kedenssi+trainerin vastus -kombinaatio, jolla syke hilautuu halutulle tasolle pikkuhiljaa 10-15minuutin aikana ja pitää tämä kombinaatio siitäkin huolimatta, että syke vaan jatkaa nousuaan.
Tässä kyseisessä treenissä syke vaan on siitä ongelmallinen, että noi pyrähdykset nostavat joillakin/joissakin tapauksissa/ sykkeen nopeastikin tavoitetasolle.
Parempi kokonaan olisi säätää tätä "mutu-pohjalta", jonka systematisointiin voi käyttää vaikka Borgin-asteikkoa. Kombinaatioksi (ks. edellä) eli siis perustason harjoitusärsykkeeksi valitaan sellainen, joka oman kokemuksen mukaan tuottaa loppupuolella kärsimystä. Noi vedot tekee sitten siitä kärsimyksestä helvetillisen. :p
Kyllä nuo 15 -30 sekunnin vedot 2-3minuutin välein oikealla teholla tehtynä ilman oikeaa palautusta nostavat kummasti veren laktaattipitoisuutta. Tai sitten jos ei, niin huomaamatta on pitänyt vedon jälkeen vastaavan 15 sekunnin palauttavan osion.
xtrainer80
07.01.2011, 11.26
The "raamatun" (http://www.amazon.com/gp/product/1934030554/ref=pd_lpo_k2_dp_sr_1?pf_rd_p=1278548962&pf_rd_s=lpo-top-stripe-1&pf_rd_t=201&pf_rd_i=1931382794&pf_rd_m=ATVPDKIKX0DER&pf_rd_r=0ZWMAQNHKSSYDN5F4188) s. 48 perusteella tuo 90% FTP-tehosta pitäisi vastata 94% FTP sykettä. Tuo Ank-syke on tod. näk lähellä FTP-sykettä (ainakin minulla ihan samassa eli 176).
Eli 163 sijaan ajat 170 sykkeellä.
En tiedä jaksanko tuntia 170 keskisykkeellä, ainakin se on siinä ja siinä. Vaikka ank-sykkeeksi on mitattu 181, niin jostain syystä trainerilla (enkä ulkona pyörälläkään) meinaa saada sykkeitä pidettyä ylhäällä. Jalat hyytyy. Paitsi jos saa ajaa putkelta, sitten 170 kyllä pysyy. :rolleyes:
Olen tätä joskus aiemminkin ihmetellyt, en kyllä millään pysty ajamaan tuntia mitatulla ank-kynnykselläni. Tunnin mittaisissa XC-kisoissakin avg on jäänyt n. 10 lyönnin päähän (vaikka täysillä on tuntuman mukaan menty). Vaikuttaako labraolosuhteet sitten niin paljon sykkeisiin. Muuta selitystä en oikein keksi. Sen sijaan mitattu maksimisyke on hyvin linjassa "todellisen" kanssa, eli pyörän päällä ulkonakin saan sykkeen tappiin käytännössä aina halutessani (tarvii vain ylämäen).
hannupulkkinen
07.01.2011, 12.40
Olen tätä joskus aiemminkin ihmetellyt, en kyllä millään pysty ajamaan tuntia mitatulla ank-kynnykselläni. Tunnin mittaisissa XC-kisoissakin avg on jäänyt n. 10 lyönnin päähän (vaikka täysillä on tuntuman mukaan menty). Vaikuttaako labraolosuhteet sitten niin paljon sykkeisiin. Muuta selitystä en oikein keksi. Sen sijaan mitattu maksimisyke on hyvin linjassa "todellisen" kanssa, eli pyörän päällä ulkonakin saan sykkeen tappiin käytännössä aina halutessani (tarvii vain ylämäen).
Tulipa mieleeni, että testatessa kynnysvateilla vain käväistään. Maastossa ajaessa taas on ylämäkeä, jossa mennään välillä reippaasti yli ank:n ja alamäissä taas pudotaan alle huomattavasti. Näin keskisyke ei nouse mitatulle anaerobiselle kynnykselle. Jos kisa ajettaisiin aivan tasaisella niin tulos voisi olla lähenpänä labratuloksia, mutta vain jos vauhtikestävyysominaisuudet siihen riittävät. (Monella eivät riitä)
Trainerilla luulisi pääsevän kynnysvauhtiin tunniksi, mutta testatessahan siellä ei olla tuntia ja vähäisemmilläkin vauhtikestävyysominaisuuksilla kynnysarvoille pääsee.
Näistä syistähän maitohappomittaukset tulisikin tehdä kenttätesteinä jos todella halutaan hipoilla.
Niin ja kynnysarvothan vaihtelevat päivän rasitustilanteen mukaisesti.
xtrainer80
07.01.2011, 13.08
Trainerilla luulisi pääsevän kynnysvauhtiin tunniksi, mutta testatessahan siellä ei olla tuntia ja vähäisemmilläkin vauhtikestävyysominaisuuksilla kynnysarvoille pääsee.
Näistä syistähän maitohappomittaukset tulisikin tehdä kenttätesteinä jos todella halutaan hipoilla.
Niin ja kynnysarvothan vaihtelevat päivän rasitustilanteen mukaisesti.
Uskoisin kuitenkin pystyväni ajamaan trainerilla tunnin (tai ainakin lähelle) ank-kynnyksellä - putkelta. Voisin oikeastaan tänään kokeilla. Mutta ei se hirveästi anna korrelaatiota reaalimailmassa tapahtuvaan pyöräilyyn. Ois vaan mielenkiintoista tehdä, vaikka vaatii kyllä että kivunsieto on riittävän korkealla tasolla testipäivänä. :rolleyes:
Siis kyllähän kynnysteholle pääsee oli kunto mikä hyvänsä. Heikommalla kuskilla se teho vaan tuppaa olemaan matalampi. Syke ja varsinkaan keskisyke ei välttämättä kipua kynnykselle. FTP on korkeampi kuin laktaattikynnyksen teho ainakin kun on vähän tottuneempi kitumaan.
Päivittäinen vaihtelu ei ainakaan mulla ole ihan mahdottoman paljon (mikä sitten on paljon), ehkä jotain 10 wattia parhaimmillaan. Sykkeet vaihtelevat paljon enemmän ja esimerkiksi viime kesän paras 20 min testi meni alle 160 keskisykkeellä vaikka labratestattu kynnyssyke on 174. Labratestattua sykettä edeltää yleensä lepopäivä tai pari ja ainakin 15 minuuttia nousevalla teholla "lämmittelyä", eli ei ihan tyypillinen harjoite.
Mutta tosta hour of powerista. Ei ton kanssa kannata turhan tarkasti kikkailla. Pääasia on, että 30-60 minuuttia tuntuu mukavan rankalta.
Saliharjoittelusta... (http://www.youtube.com/watch?v=0iL7DdAKnAc)
Markku Silvenius
08.01.2011, 11.23
...........ylämäkeä, jossa mennään välillä reippaasti yli ank:n ja alamäissä taas pudotaan alle huomattavasti. Näin keskisyke ei nouse mitatulle anaerobiselle kynnykselle. Jos kisa ajettaisiin aivan tasaisella niin tulos voisi olla lähenpänä labratuloksia, mutta vain jos vauhtikestävyysominaisuudet siihen riittävät.
Kyl se vaan nousee jos jaksaa ja osaa. Kisaaja joka osaa/jaksaa/haluaa/joutuu kilpailutilanteesta johtuen kaivamaan kaikki kehiin, pystyy hyvinkin hakeutumaan anaerobiselle kynnykselle ainakin lyhyemmissä xco-kisoissa, maratonit voi olla asia erikseen.
Itseasiassa kynnykset voi pysyä hyvinkin suppealla alueella numeraalisesti, teho jonka kynnyksellä tuuppaa voi muuttua selkeämmin.
xtrainer80
08.01.2011, 18.51
Kyl se vaan nousee jos jaksaa ja osaa.
En siis jaksa enkä osaa. :D No ehkä ensi kaudella jo vähän paremmin.
Saliharjoittelusta... (http://www.youtube.com/watch?v=0iL7DdAKnAc)
Esimerkki 1. mitä tapahtuu kun iso pyörä alkaa heittämään. Ensin sitä vaan kuntoilee ja vähän kolistelee paikallisessa peilisalissa, kymmenen vuotta eteenpäin ja vaahtoaa nettiviihdettä viidakkoveitsi kourassa :D
Mutta noista kisasykkeistä. Kyllä joku 2h XC-kisa pitää mennä aika lähellä laktaattikynnyksen sykettä tai sitten laktaattikynnys on arvioitu väärin tai on sen verran väsyneessä jamassa ettei syke nouse normaalisti tai sitten tulee alitajuisesti himmailtua. Mä olen ajanut yli 4h maratonin melko lähellä labra-arvioitua laktaattikynnyksen sykettä, mutta se nyt olikin aikamoista pimeässä luolassa taivaltamista melkein alusta loppuun.
Jos joku miettii, että mitä toi athlete treenaaminen tarkoittaa, niin tsekkaa tämä (http://www.youtube.com/watch?v=OhpAIj8J9ww&feature=related)
Ja kun nyt olen ajanhukkaa tarjoamassa, niin tämä (http://traintoplay.com/downloads/GURU-ISM%20AND%20THE%20DECLINE%20OF%20COACHING.pdf) artikkeli on myös aika viihdyttävä
Saliharjoittelusta... (http://www.youtube.com/watch?v=0iL7DdAKnAc)Loistavaa settiä :) Nyt kaikki maantielaiheliinit salille ja sassiin.
Markku Silvenius
09.01.2011, 19.27
Kyllä joku 2h XC-kisa pitää mennä aika lähellä laktaattikynnyksen sykettä tai sitten laktaattikynnys on arvioitu väärin tai on sen verran väsyneessä jamassa ettei syke nouse normaalisti tai sitten tulee alitajuisesti himmailtua. Mä olen ajanut yli 4h maratonin melko lähellä labra-arvioitua laktaattikynnyksen sykettä, mutta se nyt olikin aikamoista pimeässä luolassa taivaltamista melkein alusta loppuun.
juuh..Mitä tuossa katselen yksiä 'tutun' sykkeitä esim. tämän kesän lyhyemmästä Finlandiasta: Paukusta 35 sekuntia kiihdytystä (2 vk myöhemmin testattuun) anaerobiseen kynnykseen. Tämän jälkeen seuraava tunti 5 lyöntiä yli tuon Ank:n. Loput vajaa 33 minuuttia tasan AnK tasolla. Maksimisyke 2 lyöntiä mitatusta maksimista.
Rajuin taitaa olla -09 maraton SM, missä ekat 2,5h AnK, mistä sammui ja lopun reilu tunti enää aerobisella kynnyksellä. Tuolloin kaveri oli todella kahvilla pari päivää.. :D
Eikö se anaerobinen kynnys ole noin yleisestikin tuollainen 60 min suoritus maksimiteholla?
Johan Moraal
10.01.2011, 17.02
Aika kiva tuo hour of p. Eilen just tein niin, kun virtuaalipyöräilykausi on alkanut;) Ensin n 20 min 90 kadensilla ank sykkeen tuntumaan, sitten viiden minuutin nostoissa vastusta lisää kunnes kadenssi n 60 eli mäki on kunnolla alkanut. Siitä sitten ajamaan irtiottoja kiinni, eli joka kerta kun syke laski selvästi alle ank, niin nostin kadensin rauhallisesti siihen 90 kunnes olin n 10 lyönti sen yläpuolella, sen jälkeen annoin sen taas laskea 60 kadenssiin ja ank sykkeelle. Aika monta kaveria sain ajaa kiinni. Contador sulki minulle oven;) 50 minuuttia tuo hommeli kesti eli yhden iso söllerin verran. Hyödystä en tiedä mutta suhteellisen hauska oli. Ulkona tätä en kyllä jaksaisi, kun ei ole kuumuutta nostamassa sykettä hieman epärealistiseen tasoon.
Saliharjoittelusta... (http://www.youtube.com/watch?v=0iL7DdAKnAc)
Kaverin ulosannosta ja katseesta päätellen ovat tainneet steroidit+muut mömmöt syödä aivokapasiteetin suhteellisen olemattomaksi :D
Ohiampuja
11.01.2011, 21.20
Perjantaina tutkaillaan Jyväskylässä Elina Sillanpään väitöskirja "Kestävyys-, voima- ja yhdistelmäharjoittelun vaikutus kehon koostumukseen, terveyden riskitekijöihin ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja ikääntyvillä terveillä miehillä ja naisilla"
Siitä voisi tälläinen ikääntyvä löytää vastauksen kysymykseen Miten harjoitella. :D
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/01/tiedote-2011-01-03-10-15-06-925504
Markku, onko "tutulla" käytössä wattimittari? Itse olen pukannut Tahkon joskus (2004) 181 keskisykkeillä suorituksen keston ollessa jotain 3.30 (?). Ja Ana-kynnys pitäisi olla tuossa 180 maisemissa. Olen miettinyt monta kertaa, että olisi mielenkiintoista tietää wattikäyrä vs. sykekäyrä. Lämpöä tuona vuonna riitti ja epäilen, että vaikka sykkeiden puolesta vedin kynnyksellä niin tehot tippui varmasti kuin lehmän häntä.
Perjantaina tutkaillaan Jyväskylässä Elina Sillanpään väitöskirja "Kestävyys-, voima- ja yhdistelmäharjoittelun vaikutus kehon koostumukseen, terveyden riskitekijöihin ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja ikääntyvillä terveillä miehillä ja naisilla"
Siitä voisi tälläinen ikääntyvä löytää vastauksen kysymykseen Miten harjoitella. :D
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/01/tiedote-2011-01-03-10-15-06-925504
Sinne vaan yleisöksi kuuntelemaan ja oppia saamaan!
Sali, missä väitöskirja tarkastetaan, on karun juhlava. Onpa itsellänikin tuosta salista lämpimiä muistoja,koska oma väitöskirjani on siellä aikoinaan myös tarkastettu :o
Jyväskyläläiset saa mun puolesta pitää tunkkinsa. Milläs harjoittelet oikein kun tietoa ei jaeta, hä?
Hei
Valitettavasti Liikunta- ja terveystieteiden laitos ei anna
ollenkaan pro graduja kaukolainaksi.
Eli ainut konsti päästä lukemaan gradua
on tulla tänne Jyväskylään.
Yst.terv.
N.N.
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kaukopalvelu
Markku Silvenius
12.01.2011, 11.42
Tuollahan noita on muutama..
https://jyx.jyu.fi/dspace/
>jaska
Onhan sillä 'tutulla' PT, mutta vaan nakkikumikäyttöön. En mä muista mikä AnK syke/tehotaso oli viimeksi (ei oo pruju tässä käsillä..) labrassa syyskuun aluilla. Sen jälkeen on menty vaan omilla tasotesteillä ja ne menee eri kaavalla l. ei ole vertailukelpoisia, mut kertoo tietysti mihin suuntaan muutos menee.
Markku ja tietysti muut
Pointti oli vain se, että olisi mielenkiintoista nähdä dataa sykkeiden vs. wattien käyttäytymisestä pitkissä kisoissa. Meneekö niin, kuten oletan, että vaikka syke saattaa pysyä esim. Ana-kynnyksellä niin tehot watteina niiaa.
Markku ja tietysti muut
Pointti oli vain se, että olisi mielenkiintoista nähdä dataa sykkeiden vs. wattien käyttäytymisestä pitkissä kisoissa. Meneekö niin, kuten oletan, että vaikka syke saattaa pysyä esim. Ana-kynnyksellä niin tehot watteina niiaa.
pitkissä treeneissä oon huomannu, että näin se menee. Noi kynnyksen pinnassa useamman tunnin ajot ovat vähän poikkeuksellisempia, mutta peruskuvio ainakin mulla on, että syke laskee tehoa hitaammin jos laskee juuri lainkaan.
Joka puolestaan kuvastaa varmaan yksinkertaisesti urvahtamista ja nestehukkaa. Keskisykkeet on mulla lämpimällä keleillä aina korkeammat ja tietysti nestehukalla on oma merkityksensä, mutta lämpö itsessään varmaa nostaa noita sykkeitä kans.
Markku Silvenius
13.01.2011, 09.01
Markku ja tietysti muut
Pointti oli vain se, että olisi mielenkiintoista nähdä dataa sykkeiden vs. wattien käyttäytymisestä pitkissä kisoissa. Meneekö niin, kuten oletan, että vaikka syke saattaa pysyä esim. Ana-kynnyksellä niin tehot watteina niiaa.
Mulle on tullut sellainen mielikuva, että harrastajan ja kokeneen kilpailijan käyrät eroaa seuraavasti: Harrastajalla tahdosta ja fysiikasta johtuen käyrät laskevat alusta lähtien tasaisesti, kokeneella kilpailijalla käyrät kulkee tasaisena pitkään ja sitten tipahtavat jyrkästi (kroppa ja/tai motivaatio sippaa totaalisesti). Erilaisia muunnelmia löytyy: Virheet vauhdinjaossa, kylmyyden/kuumuuden hallinta, ravinnon/nesteen hallinta, ajotaito jos maastosta puhutaan jne.
Mulle on tullut sellainen mielikuva, että harrastajan ja kokeneen kilpailijan käyrät eroaa seuraavasti: Harrastajalla tahdosta ja fysiikasta johtuen käyrät laskevat alusta lähtien tasaisesti, kokeneella kilpailijalla käyrät kulkee tasaisena pitkään ja sitten tipahtavat jyrkästi (kroppa ja/tai motivaatio sippaa totaalisesti). Erilaisia muunnelmia löytyy: Virheet vauhdinjaossa, kylmyyden/kuumuuden hallinta, ravinnon/nesteen hallinta, ajotaito jos maastosta puhutaan jne.
Ilmoittaudun harrastajasarjaan. Oma pisin sessio kuntopyörän selässä meni näin (watit ovat siis pyörän arpomia ja eivät todellisia mutta lienevät vertailukelpoisia keskenään pl aivan alku, jolloin magneettivastus ei vielä kuumennut ja puree paremmin):
1h 300W s 136; 2h 308W s 137; 3h 286W s 138; 4h 278W s 139; 5h 275W s 136; tankkaukseen malto + Recopower seosta 2:1, noin 8 dl eli 400g hiilihydraattia ja 60g proteiinia = 1700 kcal, sykemittarin antama energian kulutus 3800 kcal
Igor Pavlovits
13.01.2011, 15.16
Jyväskyläläiset saa mun puolesta pitää tunkkinsa. Milläs harjoittelet oikein kun tietoa ei jaeta, hä?
Mikä on ihan ymmärrettävää, sillä kohta niiden välistä löytyisi metvurstin siivuja ja ****karvoja kuten kirjaston kirjoista.
Tuo on ihan normaalia että syke nousee vaikka tehot pysyy samana, tai sitten joutuu tehoja laskemaan että saa sykkeen pysymään samana. Tuon takia kannattaakin jättää se sykepanta kotiin ja seurata vaan niitä watteja.
Ilmoittaudun harrastajasarjaan. Oma pisin sessio kuntopyörän selässä meni näin (watit ovat siis pyörän arpomia ja eivät todellisia mutta lienevät vertailukelpoisia keskenään pl aivan alku, jolloin magneettivastus ei vielä kuumennut ja puree paremmin):
1h 300W s 136; 2h 308W s 137; 3h 286W s 138; 4h 278W s 139; 5h 275W s 136; tankkaukseen malto + Recopower seosta 2:1, noin 8 dl eli 400g hiilihydraattia ja 60g proteiinia = 1700 kcal, sykemittarin antama energian kulutus 3800 kcal
:seko: Jos 300W menee tunnin <140 sykkeillä niin et todellakaan saa osallistua harrastajasarjaan :D
Käytännössä likemmäs 5 tuntia. Eli hieman enemmän kuin kuntosarjassa yleensä hinkataan. Pitänee kokeilla tankata saman kaavan mukaisesti, jos vaikka jaksais pitää tuota 300 wattia sen 15 min...
Ilmoittaudun harrastajasarjaan. Oma pisin sessio kuntopyörän selässä meni näin (watit ovat siis pyörän arpomia ja eivät todellisia mutta lienevät vertailukelpoisia keskenään pl aivan alku, jolloin magneettivastus ei vielä kuumennut ja puree paremmin):
1h 300W s 136; 2h 308W s 137; 3h 286W s 138; 4h 278W s 139; 5h 275W s 136; tankkaukseen malto + Recopower seosta 2:1, noin 8 dl eli 400g hiilihydraattia ja 60g proteiinia = 1700 kcal, sykemittarin antama energian kulutus 3800 kcal
Näihän se on että harrastajasarjan tyypit taitavat pestä suuren osan kilpaurheilijoista mennen tullen.:)
300W 2h tarkoittaa että 70kg painoinen kaveri tempoo 2h tasaisella tyynessä kelissä noin 40 km keskarilla. Ei huonosti noilla otaksuttavasti PK sykkeillä.
Mutta miten joku jaksaa pyöräillä sisällä 5 tuntia putkeen? :eek:
ristopee
13.01.2011, 19.52
Tarpeeksi virikkeitä niin eihän se mahdotonta ole. Ja hyvät vermeet jaja...
Mun paras 2h on hikisesti yli 300 wattia, eikä mennyt ihan pk-sykkeellä. Taidan ottaa ensi kesäksi 4. Kategorian lisenssin. (ei nyt sentään)
sykkeestä...kannattaa tsekata cardiac drift. Sykemittarilla on paikkansa tehojen rinnalla.
Edit: voiko kuntopyörä olla niin pielessä, että teholukema on vaikkapa 50 wattia väärin. Hyvä suoritus joka tapauksessa.
Kuntopyörää ostaessa pitää valita huolella sellainen, joka näyttää mahdollisimman korkeita watteja. Treenatessa isot luvut ruokkii motivaatiota, jonka seurauksena pyörä nytkähtää kesällä kiitettävästi. Ja OJ, mulla on 5. kategorian lisenssi, joten saan rauhassa nylkyttää noilla aneemisilla wateilla. Joo mutta joo, jos on lähellekään oikein, niin kova setti. Sekä watit, että henkinen kantti (ajaa sisällä 5 tuntia). Harrastelijalle erityisesti. Tiedä mihin pystyy, jos intoutuu treenaamaan...
Markku Silvenius
14.01.2011, 08.51
Ilmoittaudun harrastajasarjaan. Oma pisin sessio kuntopyörän selässä meni näin .....
Eliteen viivalle vaan noilla lukemilla. :)
(watit ovat siis pyörän arpomia ja eivät todellisia mutta lienevät vertailukelpoisia keskenään
Eliteen viivalle vaan noilla lukemilla. :)
Eiköhän tuolla ammattikisoissakin ois kysyntää jos työntää 300 wattia 5 tuntia ulos..Fabianin avg watit viime kevään Rondesta tais olla jotain 280 wattia 6,5h.
Mitäköhän Fabianin keskisykkeet oli tuolloin, oliko 70% maksimista?
Juu, huomattiin kyllä, hupaisaa vain. Kyseessä on siis koomisen suuri virhe mittarissa tai oikeasti ihan hyväkuntoinen heppu.
Mitäköhän Fabianin keskisykkeet oli tuolloin, oliko 70% maksimista?
Tuossa (http://www.youtube.com/watch?v=s_OXoBbKv5c&feature=related) pätkä missä joku spessun jamppa esittelee Fabianin pyörää. 285W ja 143bpm, mikä sitten lienee herran maksimisyke sitä en tiedä.
Tuossa mittarissa vilahti lukema 190 max syke, eli oisko Fabianin maksimit lähellä 200.
Veikkaillen, Fabianin keskiteho on jotain 62-64% kynnystehosta jos olettaa kynnyksen olleen 450 wattia. 450 wattia saattaa olla yläkanttiin 75 kiloisella kuskilla. Jos olettaa, että 75 kiloisen "kuntoilijan" FTP on noin 300 wattia, niin eihän toi olisi kuin 200 wattia ja ainakin 4 tuntia pitäisi tolla kyetä ajamaan. Cancellara on vaan tainnut päästä ainakin 2 tuntia aika helpolla tossa kisassa ja finaali on hinannut tota tehoa aika reippaasti ylöspäin. Kuntoilijalle sama voisi olla, että ajapas 3 tuntia 180 watin keskiteholla ja sen jälkeen tunti 280-300 watin teholla, missä on muutamia tiukempia iskuja...tai jopa kovempaa. Cancellara sekä Boonen ajoivat viimeisen kympin aika pirun kovaa (ei nyt jaksa kellottaa tähän hätään, mutta kovaa menivät), mutta kortit pelattiin viimeisen 1-1,5 tunnin aikana.
Eiköhän tuolla ammattikisoissakin ois kysyntää jos työntää 300 wattia 5 tuntia ulos..Fabianin avg watit viime kevään Rondesta tais olla jotain 280 wattia 6,5h.
Jos otetaan reality check ja oletaan energiankulutuksen hyötysuhteeksi 24% niin tuo 3800 kcal vastaisi 211 watin keskitehoa, jos siis sykemittari on arponut sen about oikein... Aeoribisella alueella tuossa mentiin ja ei tehojen pitäisi noin tippua. Kenties osoitus siitä, ettei pitkäkesoista treeniä ollut juuri takana (poljettu huhtikuussa).
Kirjailin omaa harjoitusfilosofiaani, tai paremminkin tässä vaiheessa vielä sen taustaa, tuonne bloggeriin. Löytyy (klick) täältä (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-i-tausta.html), jos jotain sattuu kiinnostamaan.
Tuossa (http://www.youtube.com/watch?v=s_OXoBbKv5c&feature=related) pätkä missä joku spessun jamppa esittelee Fabianin pyörää. 285W ja 143bpm, mikä sitten lienee herran maksimisyke sitä en tiedä.
Tuo 285w/143 syke oli ollut koko kisan keskiwatti/-syke. Maksimiwatti oli ollut 1450.
Speedgoat
09.02.2011, 08.24
Satuin juurikin eilen katsomaan Joe Frielin videota tuosta cardiac driftistä ja siinä on paljon muutakin asiaa (osat 1 ja 2 samasta videosarjasta) http://www.youtube.com/watch?v=HIpG0jFVn9Q
Ohiampuja
09.02.2011, 08.49
Kirjailin omaa harjoitusfilosofiaani, tai paremminkin tässä vaiheessa vielä sen taustaa, tuonne bloggeriin. Löytyy (klick) täältä (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-i-tausta.html), jos jotain sattuu kiinnostamaan.
Tarviikin merkata tuo ylös...
Tuon ajankäytön hankaluuden tunnistan myös itsessäni, vaikka omat tunnit jää 200-300 väliin. Tuo kilpailuvietti minulta kyllä uupuu, ainakin urheilun ja liikunnan tiimoilta. Lautapeleissäkin tulee hävittyä ihan tahallaan... :)
Tarviikin merkata tuo ylös...
Tuon ajankäytön hankaluuden tunnistan myös itsessäni, vaikka omat tunnit jää 200-300 väliin. Tuo kilpailuvietti minulta kyllä uupuu, ainakin urheilun ja liikunnan tiimoilta. Lautapeleissäkin tulee hävittyä ihan tahallaan... :)
luulen että tunneilla ei oo paljoo mitään merkitystä... ittellä tulee reenitunteja 20-30 ja niillä täytyy pärjätä:)
Järvinen
09.02.2011, 15.07
luulen että tunneilla ei oo paljoo mitään merkitystä... ittellä tulee reenitunteja 20-30 ja niillä täytyy pärjätä:)
Tuohan on aika hurja tuntimäärä, kun sä ulkoilet sen verran viikossa?
Tuohan on aika hurja tuntimäärä, kun sä ulkoilet sen verran viikossa?
joo tää työ on aika paljon ulkohommaa niin tunteja kertyy...:rolleyes:
Ohiampuja
09.02.2011, 17.10
Tuohan on aika hurja tuntimäärä, kun sä ulkoilet sen verran viikossa?
Izmo taisi kerran sanoa että hänellä ei tule treenitunteja ollenkaan. Sellaisia ulkoilutunteja vaan. :rolleyes:
Oatmeal Stout
09.02.2011, 17.16
joo tää työ on aika paljon ulkohommaa niin tunteja kertyy...:rolleyes:
Taida olla kade, kun Oghiampujalle tulee samassa ajassa 200-300 tuntia :seko:
Ohiampuja
09.02.2011, 17.50
Taida olla kade, kun Oghiampujalle tulee samassa ajassa 200-300 tuntia :seko:
Voihan tässä viikko ja vuosi mennä sekaisin. Onko sillä niin väliä, molemmat kuitenkin alkaa V:llä. ;)
Izmo taisi kerran sanoa että hänellä ei tule treenitunteja ollenkaan. Sellaisia ulkoilutunteja vaan. :rolleyes:
Tää vuosi ollut vaan lapiointia ja polun tamppausta;)
Kirjailin omaa harjoitusfilosofiaani, tai paremminkin tässä vaiheessa vielä sen taustaa, tuonne bloggeriin. Löytyy (klick) täältä (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofiani-osa-i-tausta.html), jos jotain sattuu kiinnostamaan.
Ja lisää (klick) tulee (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofia-osa-ii.html). Harvinaisen monimutkaista tämä urheilu. :seko:
Olmilla perin fiksua ajatuksen juoksua harjoittelun suhteen. Omat ajatukset harjoittelun suhteen ovat hyvin pitkälti samat.
Myöhäisheränneenä kestävyyslajien harrastajana ja nykyisenä "kilpakuntoilijana" on ollut mukava huomata oma kehitys ja etenkin se ettei tarvitse istua satulassa junnaamassa x,xh pitkiä lenkkejä vaan suht pienillä tuntimäärillä 300-400/v ja sopivalla tehoharjoittelulla saa ihan hyvää kehitystä. Viime talvenakin keskityin 99% pelkästään hiihtämiseen ja juoksuun(palauttavina) niin pyörä liikkui siitä huolimatta paremmin kuin aikaisemmin vaikka pelkäsinkin ettei fillari liiku mihinkään johtuen hiihtopainotteisesta talvikaudesta.
Muutenkin tämä liikunnan harjoittaminen on aikamoista ajankäytön optimointia, kun työt pitää hoitaa ja kotona on pari pientä poikaa. Monesti arkisin tulee lähdettyä aika myöhään illalla lenkille ja tietty se lyhentää yöunia, mutta tämän kaltaisilla järjestelyillä pääsee liikkumaan :)
Ja lisää (klick) tulee (http://ollimiettinen.blogspot.com/2011/02/harjoitusfilosofia-osa-ii.html). Harvinaisen monimutkaista tämä urheilu. :seko:
Erittäin mielenkiintoisia ja hyvin kirjoitettuja tekstejä. Treenikirjallisuutta on jonkin verran tullut nyt lueskeltua muutenkin ja kuten kirjoititkin niin hyvin pitkälti samaa asiaa noissakin on. Aina on kuitenkin mukavampi lukea miten sitä teoriaa kukin soveltaa ja milläkin tuloksilla. Kiitos näistä, jatkoa odotellessa.
Olmilla perin fiksua ajatuksen juoksua harjoittelun suhteen. Omat ajatukset harjoittelun suhteen ovat hyvin pitkälti samat.
Myöhäisheränneenä kestävyyslajien harrastajana ja nykyisenä "kilpakuntoilijana" on ollut mukava huomata oma kehitys ja etenkin se ettei tarvitse istua satulassa junnaamassa x,xh pitkiä lenkkejä vaan suht pienillä tuntimäärillä 300-400/v ja sopivalla tehoharjoittelulla saa ihan hyvää kehitystä. Viime talvenakin keskityin 99% pelkästään hiihtämiseen ja juoksuun(palauttavina) niin pyörä liikkui siitä huolimatta paremmin kuin aikaisemmin vaikka pelkäsinkin ettei fillari liiku mihinkään johtuen hiihtopainotteisesta talvikaudesta.
Muutenkin tämä liikunnan harjoittaminen on aikamoista ajankäytön optimointia, kun työt pitää hoitaa ja kotona on pari pientä poikaa. Monesti arkisin tulee lähdettyä aika myöhään illalla lenkille ja tietty se lyhentää yöunia, mutta tämän kaltaisilla järjestelyillä pääsee liikkumaan :)
Kilpakuntoilija pääsee varmaan aika pitkälle pienillä harjoitusmäärillä ja oon kans sitä mieltä että talvella ei oo mitään väliä mitä tekee kun jotain tekee... Ylipitkissä lenkeissä ei varmaan harjoituksen kanssa mitään tekemistä mutta niitäkin tulee tehtyä mutta ei harjoitus eikä reenimielessä:cool:
Ylipitkissä lenkeissä ei varmaan harjoituksen kanssa mitään tekemistä mutta niitäkin tulee tehtyä mutta ei harjoitus eikä reenimielessä:cool:
mites kirjottaja määritteleen tän "ylipitkän"? ;)
mites kirjottaja määritteleen tän "ylipitkän"? ;)
ylipitkä tarkoittaa yli 5 tunnin lenkkiä umihangessa pyörää tönäten:)
järkevät lenkit on 1 h - 3 h
järkevät lenkit on 1 h - 3 h
Mihinköhän raamattuun tämäkin on kirjoitettu?
Igor Pavlovits
11.02.2011, 13.09
Mihinköhän raamattuun tämäkin on kirjoitettu?
Miten niin? Aatoshan kysyi "mites kirjottaja määrittelee".
Mihinköhän raamattuun tämäkin on kirjoitettu?
no nikke vois tulla sitten ajaan noita kuuden tunnin lenkkejä niin epäilen että että jäis ensimäiseen päivään:rolleyes:
no nikke vois tulla sitten ajaan noita kuuden tunnin lenkkejä niin epäilen että että jäis ensimäiseen päivään:rolleyes:
1) Ihan alkuun myönnettävä että hätäpäissäni luin tuon postauksesi, ja siinä puhuttiin umPihangessa ajelusta.
2) Ei mun tarvi mitään kuuden tunnin lenkkejä tehdä, eikä todistella kenellekkään mitään, ei tosiaan, sitä en tarkoittanutkaan tässä.
3) Mitäs jos joku saakin suuren hyödyn tästä "ylipitkästä" lenkistä, kumminkin kaikki olemme jollain tapaa omanlaisia, asiassa jos toisessa :) (Jos nyt ei puhuta umPihangessa ajamisesta)
apartanen
12.02.2011, 19.04
1) Ihan alkuun myönnettävä että hätäpäissäni luin tuon postauksesi, ja siinä puhuttiin umPihangessa ajelusta.
2) Ei mun tarvi mitään kuuden tunnin lenkkejä tehdä, eikä todistella kenellekkään mitään, ei tosiaan, sitä en tarkoittanutkaan tässä.
3) Mitäs jos joku saakin suuren hyödyn tästä "ylipitkästä" lenkistä, kumminkin kaikki olemme jollain tapaa omanlaisia, asiassa jos toisessa :) (Jos nyt ei puhuta umPihangessa ajamisesta)
Meikäläisen järki (jota ei ole tutkittu) ainakin sanoo, että näillä pakkasilla 6h lenkki ei hyödytä ketään. Saman vaikutuksen saa kyllä lyhyemmällä lenkillä ja jää lenkin jälkeen on vielä sormet ja varpaat tallella.
Kesällä, hyvällä säällä on sitten erikseen nämä "ylipitkät". Kun pyörä kulkee ja maisema vaihtuu, on kuusituntinen asia erikseen.
1) Ihan alkuun myönnettävä että hätäpäissäni luin tuon postauksesi, ja siinä puhuttiin umPihangessa ajelusta.
2) Ei mun tarvi mitään kuuden tunnin lenkkejä tehdä, eikä todistella kenellekkään mitään, ei tosiaan, sitä en tarkoittanutkaan tässä.
3) Mitäs jos joku saakin suuren hyödyn tästä "ylipitkästä" lenkistä, kumminkin kaikki olemme jollain tapaa omanlaisia, asiassa jos toisessa :) (Jos nyt ei puhuta umPihangessa ajamisesta)
Suurin pointti taitaa olla että jos haluaa pyörän kulkevan kovaa niin pitää ajaa kovaa, eikä kenenkään(?) elimistö kestä ylipitkiä monta kertaa viikossa kovilla tehoilla kauhean pitkään. Ylipitkät oikeasti hiljaa ajettuna kasvattavat varmasti tärkeää peruskuntoa, mutta vauhtikestävyyttä kehitetään nimensä mukaisesti vauhtikestävyysharjoittelulla. Yhtään yli 3h lenkkiä (edes pk) ei mielestäni tarvitse ajaa pärjätäkseen.
Meikäläisen järki (jota ei ole tutkittu) ainakin sanoo, että näillä pakkasilla 6h lenkki ei hyödytä ketään. Saman vaikutuksen saa kyllä lyhyemmällä lenkillä ja jää lenkin jälkeen on vielä sormet ja varpaat tallella.
Kesällä, hyvällä säällä on sitten erikseen nämä "ylipitkät". Kun pyörä kulkee ja maisema vaihtuu, on kuusituntinen asia erikseen.
Ei oma järki kyllä kestäis kesälläkään mitään kuuden tunnin lenkkejä, kuten sanottua, jokainen tavallaan.
mitä tiksin kommenttiin tulee; 1) totta, todennäköisesti 2) totta 3) Joskus saattaa olla mukava ajella _vähän_ pidempääkin ilman että kyttäilee sen enempää sykkeitä, vauhtia, kampien kierroksia tai muutakaan tavoitteellista =)
Ohiampuja
12.02.2011, 19.54
Mihinköhän raamattuun tämäkin on kirjoitettu?
Se on kirjoitettu Izmon omaan raamattuun, siihen kirjaan minkä opeilla on käsittääksi jonkin verran Tamperelaisia perehdytetty maastopyöräilyn saloihin. Ja hyvällä menestyksellä. ;)
Mutta Izmon tunteja ei kannata tavallisten kuolevaisten ottaa liian vakavasti, Izmo on aina Izmo. Siis ei ne kalamiehen tunteja ole, muut ei vaan kestä niitä...
Izmo on Mies joka pilaa muiden nelikymppisten maastokisat täällä Suomessa. :D
Tämä siis selvennykseksi, jos kaikki uudet foorumin jäsenet eivät sitä jo tienneet. ;)
3) Joskus saattaa olla mukava ajella _vähän_ pidempääkin ilman että kyttäilee sen enempää sykkeitä, vauhtia, kampien kierroksia tai muutakaan tavoitteellista =)
Joskus on taidettu sortua itsekkin tälläiseen lenkkeilyyn.:rolleyes:
Jos viikossa ehtii tekemään kaksi 3h lenkkiä ja kolme 1-2h lenkkiä, säännöllisesti, niin kyllä se fillari kulkee aika lähelle sitä mitä geenit antavat periksi. Jos pidemmät lenkit auttavat motivaation kanssa, niin sitten niitä kannattaa tietty tehdä.
xtrainer80
13.02.2011, 18.30
2 tuntia vielä menee pyörän selässä, pidempään ei yleensä viitsi... Paitsi ehkä oikein hienossa kesäkelissä ja hyvässä seurassa ja/tai uusilla poluilla. Samoja polkuja kun tahkoaa itsekseen niin ei mitkään ylipitkät lenkit innosta. Eikä kyllä monen tunnin lenkkiä jaksaisikaan. :p
2 tuntia vielä menee pyörän selässä, pidempään ei yleensä viitsi... Paitsi ehkä oikein hienossa kesäkelissä ja hyvässä seurassa ja/tai uusilla poluilla. Samoja polkuja kun tahkoaa itsekseen niin ei mitkään ylipitkät lenkit innosta. Eikä kyllä monen tunnin lenkkiä jaksaisikaan. :p
ehkä yksin kääntyis tunnin jälkeen takas mutta jos monta samanlaista pöhköö mukana niin lenkistä voi tulla kuuden tunnin mittanen jopa talvella:rolleyes: mutta en kirjoita mihinkään raamattuun että noista ois hyötyä...
Porukalla jaksaa kyllä ajaa. Oma seura on niin huonoa ettei sitä kestä juuri kolmea tuntia pidempään.
Kyllähän siinä ehtii jakautunut persoonallisuus kehittämään monenlaista keskustelua, kun veivaa itekseen tammikuussa vajaa 6h pitkin koillismaan teitä...kaikkea on kokeiltava ainakin kerran, vai miten se meni?
Cycledrophis
13.02.2011, 21.09
Ensi viikolla pitäsi vetäistä PK:ta 14h, mutta noi pakkaset on ihan liikaa. Pari tuntia onnistuus spinningissä ja samat Pirkkahalissa, mutta eii noita loppuja oikein jaksa treinerilla vetäistä. Siis miten harjoitella?
rstone75
13.02.2011, 22.05
Ensi viikolla pitäsi vetäistä PK:ta 14h, mutta noi pakkaset on ihan liikaa. Pari tuntia onnistuus spinningissä ja samat Pirkkahalissa, mutta eii noita loppuja oikein jaksa treinerilla vetäistä. Siis miten harjoitella?
Muokkaat treeniä niin, että otatkin vaikka tehoviikon? Suomessa kun kelit välillä pakottaa mukauttamaan treeniä.. Mä onnistun lähes kaiken muun tekemään sisällä (rullat, traineri, puntti, spinni, sisäradalla ajelu), mutta PK:ta on vaikea tuntitolkulla jyystää. Toisaalta tuskin se siitä jää kiinni, jos ei PK -tunnit tule pakkasten takia täyteen..
SeWentwenty
13.02.2011, 22.08
Ensi viikolla pitäsi vetäistä PK:ta 14h, mutta noi pakkaset on ihan liikaa. Pari tuntia onnistuus spinningissä ja samat Pirkkahalissa, mutta eii noita loppuja oikein jaksa treinerilla vetäistä. Siis miten harjoitella?
Tunti aamulla, tunti illalla. Siitähän ne tuleekin. Ammattilaiset reenaa kaks kertaa päivässä. :)
Edit: Toi sisäpyöräily on kyllä kypsää hommaa.. Ei siitä saa mielekästä millään. Varsinkaan tällä hikoilun määrällä.
Vedät tehoilla nuo sisäajot ja käyt ulkona vaikka kävelemässä jos ei muuta; kyllä se peekoosta käy.
Johan Moraal
13.02.2011, 22.41
Ensi viikolla pitäsi vetäistä PK:ta 14h, mutta noi pakkaset on ihan liikaa. Pari tuntia onnistuus spinningissä ja samat Pirkkahalissa, mutta eii noita loppuja oikein jaksa treinerilla vetäistä. Siis miten harjoitella?
On siulla julma pomo kun tommoisia käskee tekemään. Ajat ne pk:t syksyllä, kun on hyvä ilma ja puolokkoita riittää. Talvella aina täysiä niin pitkään kunnes varpaat tai mehu on jäässä. Se on luomua. :)
equilibrium
13.02.2011, 23.50
Taidan olla vähän hoopo, kun esim. tänään sisätreeni tuntui hurjan mielekkäältä vaihtoehdolta. Aurinko piristi ikkunasta, sain rauhassa lukea sunnuntain Hesarin pidemmän kaavan mukaan ja kun ikkunaa piti raollaan ei hiki päässyt turmelemaan lehteä lukukelvottomaksi ennen seuraavaan osaan siirtymistä. Kampi kääntyi ja sykkeet pysyi tasaisesti pk-alueella toisin kuin tuolla ulkona liukastellessa. Ei sillä, on ulkonakin kivaa, mutta sisällä kun jalat rullaa itsestään ja pää voi ajatella muita juttuja, niin on siinäkin omat etunsa. Näin toteaa kylmävarvas, ja ajaa lähes koko ensi viikonkin sisällä pakkasennusteiden perusteella...
Mähän en talvella aja ulkona. Toi kylmä ja lumi pistää sen verran vituttamaan että helpompi vaan jauhaa sisällä, mut mä en taas mitään pktakaan jaksa tehdä. Joku 7h viikos sisällä niin kyllä se pyörä liikahtaa ihan tarpeeks kesällä.
Ei kai sitä joo pakko ole peekoota silloin jyystää, kun se ei mitenkään järkevästi ole tehtävissä. Päähän siinä hajoaa, jos ei yhtään olosuhteita ota huomioon harjoittelussa. Tunteja pitäisi itsekin ajaa tällä viikolla, mutta taitaa olla mielekkäämpi ajaa tehoja ja pyöritys- ja voimaharjoituksia trainerilla, käydä puntilla vaikka pari kertaa yhden sijaan ja vaikka uimassa joku päivä. Ei se näinkään taida viikko kuitenkaan ihan hukkaan mennä. Kattoo sitten sunnuntaina minkä verran tuli tunteja ja pääsikö ulos ajamaan ollenkaan :)
...Mutta mikä on paras harjoittelu muoto tulevaa kautta varten?
Ehdottomasti paras ohje kaikkia tulevia kausia varten olisi muuttaa täältä johonkin lämpöisempään paikkaan. Keski-euroopassakin näyttää jo olevan kesäkeli.:mad:
Hääppönen
14.02.2011, 09.46
Ehkä tässä Miten harjoitella-keskustelussa on syytä tehdä ero jo vuosia kovien kuskien sarjassa olleisiin ja innokkaisiin harrastelijoihin, jotka haluaisivat kehittyä pyöräilijänä. Jälkimmäisen ryhmän edustajana olen kokenut mielekkääksi useamman tunnin luomu-pk-lenkit. Kun ei sitä kestävyyskuntopohjaa ole ennestään. Tiedä sitten, onko tästä mitään hyötyä. Mottonani on "Ei edes tämä harjoittelu voi tehdä minusta huonompaa pyöräilijää kuin olin ennen".:)
Mähän en talvella aja ulkona. Toi kylmä ja lumi pistää sen verran vituttamaan että helpompi vaan jauhaa sisällä, mut mä en taas mitään pktakaan jaksa tehdä. Joku 7h viikos sisällä niin kyllä se pyörä liikahtaa ihan tarpeeks kesällä.
Koskahan hiihtäjät siirtyy sisälle hiihtään halliin?:rolleyes:
Oikeesti lumessa ja pikkupakkasella on kiva ajaa eikä pyörä suttaannu mutta ei ehkä Loviisassa pääse ajaan talvella
Tampere on kyllä hyvä paikka talviharjoitteluun :)
Cycledrophis
14.02.2011, 12.42
On siulla julma pomo kun tommoisia käskee tekemään. Ajat ne pk:t syksyllä, kun on hyvä ilma ja puolokkoita riittää. Talvella aina täysiä niin pitkään kunnes varpaat tai mehu on jäässä. Se on luomua. :)
Tää on sillai surkeeta kun mä olen se pomo itse:D Ja olen sillai juntti, että kun jotain olen suunnitellut siitä pidetään kiinni jollain konstilla. Ja kun harjoitusohjelmassa lukee 14h PK2 niin se tehdään tällä viikolla eikä myöhemmin. Ensi viikolla sielä ohjelmassa onkin sitten kevyt viiikko 6h.
Ja silloinkin tehdää se 6h eikä jotain muuta vaikka hiihtokelit olis kuinka ihanat. Osa meistä on tälläi insinöörejä ja nauttii suunnitelusta, mittaamisesta ja niiden kautta oppimisesta.
Koskahan hiihtäjät siirtyy sisälle hiihtään halliin?:rolleyes:
Hallissa on just nyt huoltokatko:
http://yllas-halli.fi/pages/content/page.aspx?id=179
Tää on sillai surkeeta kun mä olen se pomo itse:D Ja olen sillai juntti, että kun jotain olen suunnitellut siitä pidetään kiinni jollain konstilla. Ja kun harjoitusohjelmassa lukee 14h PK2 niin se tehdään tällä viikolla eikä myöhemmin. Ensi viikolla sielä ohjelmassa onkin sitten kevyt viiikko 6h.
Ja silloinkin tehdää se 6h eikä jotain muuta vaikka hiihtokelit olis kuinka ihanat. Osa meistä on tälläi insinöörejä ja nauttii suunnitelusta, mittaamisesta ja niiden kautta oppimisesta.
Itse koitan nyt ensimmäistä kertaa harjoitella kanssa ihan suunnitelman mukaisesti ja ohjelma on laadittu Joe Frielin opeilla. Täytyy kanssa myöntää, että vaikeaa tuosta ohjelmasta on luistaa kun sellaisen on tehnyt. Tuolla harjoittelun pienellä muokkaamisella olosuhteiden ja muun elämän mukaan haetaan kuitenkin sitä, että motivaatio pysyy hyvänä ja mieli vireänä koko kauden ajan. Eli ainakin Frielin kirjassakin suositellaan, että vaikka vuotuisten tavoitetuntimäärien mukaan joku viikko ohjelmassa olisi 15h niin siitä voi joutua/kannattaa luistaa kovan talven tai muun elämän takia ja ottaa niitä tunteja takaisin sitten kun pääsee maantielle. Samaa sanottiin traineriharjoittelusta, että sillä ei välttämättä kannata yrittää ajaa sellaisia tunteja, mitä muuten ajaisi ettei polta itseään loppuun ennen kauden alkua. Talvella tulisi myös hyödyntää muita lajeja, jos kelit ei salli ajamista. Toki toisilla pää kestää paremmin sisäpyöräilyäkin kuin toisilla.
Nämä opit siis suoraan Joe Frielin raamatusta. Omalla urheilutaustalla ei ole varaa ketään neuvoa :)
Hallissa on just nyt huoltokatko:
http://yllas-halli.fi/pages/content/page.aspx?id=179
Onkos tossa hallissa yhtään enenpi lämpöö kuin ulkona? sisällä ei käy kumminkaan tuuli:cool:
itte en tosiaan jaksa eikä motivaatio riitä mihinkään raamatun ohjeeseen:rolleyes: jos tällä viikolla on pakkasta -20 niin tunteja täytyis kertyä väkisin paljon? mutta komeella säällä vaan vähän jos niin ohjekirja sanoo? itte en lähtis tolle tielle....
Cycledrophis
14.02.2011, 14.00
... Nämä opit siis suoraan Joe Frielin raamatusta....:)
Juuri Näin, vaikka ne minulla eivät Frielin oppeja olekaan. Mutta syitä harjoittelun pois jättämiseen eivät ole sade, kylmä tai ettei huvita. Tällä kohtaa vaan pitää muuttaa harjoitusta. Oikeita syitäkin tulee ihan tarpeeksi: sairastuminen, työ tai ylikuorma/väsymys.
Jari
itte en tosiaan jaksa eikä motivaatio riitä mihinkään raamatun ohjeeseen:rolleyes: jos tällä viikolla on pakkasta -20 niin tunteja täytyis kertyä väkisin paljon? mutta komeella säällä vaan vähän jos niin ohjekirja sanoo? itte en lähtis tolle tielle....
Et sää nyt ymmärtänyt ;) Raamattu sanoo nimenomaan, että silloin ajetaan paljon kun kelit ja muut olosuhteet on siihen suotuisat. Sulla tosin tuo 15h ei taida riittää edes kevennetylle viikolle :D
-> Cycledrophis
Onhan se toki niin, että ihan heppoisin perustein ei ohjelmasta voi luistaa, jos meinaa jotain saavuttaakin. Hattua täytyy nostaa, jos 14h PK:ta menee tällaisella pakkasella, kun ulos ei hirveästi huvita lähteä.
Et sää nyt ymmärtänyt ;) Raamattu sanoo nimenomaan, että silloin ajetaan paljon kun kelit ja muut olosuhteet on siihen suotuisat. Sulla tosin tuo 15h ei taida riittää edes kevennetylle viikolle :D
-> Cycledrophis
Onhan se toki niin, että ihan heppoisin perustein ei ohjelmasta voi luistaa, jos meinaa jotain saavuttaakin. Hattua täytyy nostaa, jos 14h PK:ta menee tällaisella pakkasella, kun ulos ei hirveästi huvita lähteä.
Mun raamattu sanoo että reenitunteja viikossa 1 h ja ulkoilua 2 - 15 h:)
Koskahan hiihtäjät siirtyy sisälle hiihtään halliin?:rolleyes:
Olivat suomen pyöräilytoivot käyneet leirillä putkessa hiihtää kun ulkona muka liian kylmä vloppuna. Tänään vähän viileempi keli vielä ja 1,5h jo pyöräilyä ulkona takana ja kohta 2-3h hiihtää... ulos! :)
Mun raamattu sanoo että reenitunteja viikossa 1 h ja ulkoilua 2 - 15 h:)
Aika kovaa se pyörä kulkee sitten näköjään ihan reenaamattakin, kunhan vähän vaan muistaa ulkoilla :D Taishan se joku viisas tosin sanoakin, että "Lahjattomat..."
Olivat suomen pyöräilytoivot käyneet leirillä putkessa hiihtää kun ulkona muka liian kylmä vloppuna. Tänään vähän viileempi keli vielä ja 1,5h jo pyöräilyä ulkona takana ja kohta 2-3h hiihtää... ulos! :)
joo kunnon karasu ja kovuutta hakeen ulkoo niin että varpaat mustana lenkin jälkeen :D
ja tavallinen kuntoilija pääsee hyvään kuntoon pelkällä ulkoilulla.... :)
Cycledrophis
14.02.2011, 14.59
Mun raamattu sanoo että reenitunteja viikossa 1 h ja ulkoilua 2 - 15 h:)
Just niin, kun kääntää että ulkoilu on = PK ja reeni on jotain vähän kovempaa.
Jari
Tää on sillai surkeeta kun mä olen se pomo itse:D Ja olen sillai juntti, että kun jotain olen suunnitellut siitä pidetään kiinni jollain konstilla. Ja kun harjoitusohjelmassa lukee 14h PK2 niin se tehdään tällä viikolla eikä myöhemmin. Ensi viikolla sielä ohjelmassa onkin sitten kevyt viiikko 6h.
Mun pomo on vissiin lukenu samantyyppisiä kirjoja kuin muillakin, kun se on määränny tälle viikolle 17h base kakkosta. Se on siis kuntoilua, ei treeniä :rolleyes:
...ite vahvasti epäilen ettei tuu toteutuun, kun varmaan ulkoliikunnat jää aika lyhyiksi ja vähäisiksi näillä pakkasilla. No, jos nyt pari-kolme kertaa kävis uimassa, pari kertaa kuntosalilla, pari kertaa ajais spinningissä tai ergolla ja kerran sisällä. Tähän kun sais vielä sopimaan yhden tai kaksi ulkoilua, niin kymmenen tuntia alkaisi ehkä olla kasassa. Fiiliksen mukaan kuitenkin mennään eikä tämmösistä asioista meillä stressiä oteta.
apartanen
14.02.2011, 19.37
Mun pomo on vissiin lukenu samantyyppisiä kirjoja kuin muillakin, kun se on määränny tälle viikolle 17h base kakkosta. Se on siis kuntoilua, ei treeniä :rolleyes:
...ite vahvasti epäilen ettei tuu toteutuun, kun varmaan ulkoliikunnat jää aika lyhyiksi ja vähäisiksi näillä pakkasilla. No, jos nyt pari-kolme kertaa kävis uimassa, pari kertaa kuntosalilla, pari kertaa ajais spinningissä tai ergolla ja kerran sisällä. Tähän kun sais vielä sopimaan yhden tai kaksi ulkoilua, niin kymmenen tuntia alkaisi ehkä olla kasassa. Fiiliksen mukaan kuitenkin mennään eikä tämmösistä asioista meillä stressiä oteta.
Jos tarttee 14 tai 17 tuntia pk:ta niin eikö se voi olla tälleen talvella jotain muutakin kuin pyöräilyä? Hiihtoa, luistelua, juoksua tai muuta vastaavaa?
Niinpä, se peekoo nyt tulee muillakin tekemisillä tehtyä..?
No, toisaalta...ite kävin tänään veivaamassa vajaa 2h pakkasessa. Otin teemaksi pyörityksen ja veivasin koko reissun 110-120 kierroksilla, mummot ja mammat katteli kyllä hieman kun äijä sirklaa menemään, mutta vauhtia ei ole kahta kymppiä enempää. Tarkeni, kun ajoi noin, kone pysyi lämmöissä ja viima ei kylmettäny. Ja sai kintut auki. Mutta joo, ajetaan vaan miten ajetaan :)
Cycledrophis
14.02.2011, 20.40
Jos tarttee 14 tai 17 tuntia pk:ta niin eikö se voi olla tälleen talvella jotain muutakin kuin pyöräilyä? Hiihtoa, luistelua, juoksua tai muuta vastaavaa?
Totta kai voi ja pitääkin. Mutta -20 ei salli oikein muuta ulkoilua kuin juoksu, ja sekin on aika kamalaa tossa kelissä.
Tämä topikkihan on miten harjoitella. Olen tässä ideoinut uusia vaihtoehtoja: juoksemaan Pirkkahalliin, 2h tennismatsi vaimon kanssa.
Jari
Jos tarttee 14 tai 17 tuntia pk:ta niin eikö se voi olla tälleen talvella jotain muutakin kuin pyöräilyä? Hiihtoa, luistelua, juoksua tai muuta vastaavaa?
Ihan sama tosiaan mitä tekee vaikka lapioi metsään polkua mutta nyt täällä on -25 toi luistelu tuntuu tosi karmeelta ulkojäällä, hiihto melkein yhtä kylmää eikä polkupyörälläkään tarkene metsässä edes tuntii enenpää:cool:
kävin äskön räpiköimässä yhden kilometrin altaassa ja 8 km siirtymäajoo niin kyllä kai toikin kävi jonkinlaisesti peekoosta
apartanen
14.02.2011, 20.59
Ihan sama tosiaan mitä tekee vaikka lapioi metsään polkua mutta nyt täällä on -25 toi luistelu tuntuu tosi karmeelta ulkojäällä, hiihto melkein yhtä kylmää eikä polkupyörälläkään tarkene metsässä edes tuntii enenpää:cool:
kävin äskön räpiköimässä yhden kilometrin altaassa ja 8 km siirtymäajoo niin kyllä kai toikin kävi jonkinlaisesti peekoosta
No joo... onhan tuo ulkoliikunta kieltämättä aika keljua tällä kelillä, mutta varmaankin sisälajivaihtoehtojakin löytyy. Tietysti joku esim. pallolajikin käy, jos vaan malttaa ottaa kevyesti.
...jos nyt pari-kolme kertaa kävis uimassa, pari kertaa kuntosalilla, pari kertaa ajais spinningissä tai ergolla ja kerran sisällä. Tähän kun sais vielä sopimaan yhden tai kaksi ulkoilua, niin kymmenen tuntia alkaisi ehkä olla kasassa.
Jos tarttee 14 tai 17 tuntia pk:ta niin eikö se voi olla tälleen talvella jotain muutakin kuin pyöräilyä? Hiihtoa, luistelua, juoksua tai muuta vastaavaa?
Niinpä, se peekoo nyt tulee muillakin tekemisillä tehtyä..?
Niin, en ilmeisesti tuohon kirjoittanut riittävän selvästi etten esimerkiksi pyöräile uimahallissa? :D Myönnettäköön, ulkoilu on terminä moniulotteinen ...muttei sekään välttämättä ole ainoastaan pyöräilyä vaikka se saattaa olla myös sitä.
Nyt on maailmankirjat sekaisin. Täällä lupaillaan huomiseksi +7 asteen keliä. Onneksi saa mennä töihin, niin ei tarvitse lähteä ulos pyöräilemään. Varmaan huomenna taas itsensä kiusaamista trainerilla jos ei flunssa tästä pahene. Josko taas pääsisi hyvissä ajoin Maaliskuussa maantiepyörällä ulos ajamaan, niin voisi taas huijata itseään tavoitekisoilla.
Niin, en ilmeisesti tuohon kirjoittanut riittävän selvästi etten esimerkiksi pyöräile uimahallissa? :D Myönnettäköön, ulkoilu on terminä moniulotteinen ...muttei sekään välttämättä ole ainoastaan pyöräilyä vaikka se saattaa olla myös sitä.
Kalevan hallissa on mahdollisuus pyöräillä... ainaskin jonkinlainen kuntopyörä siellä salin puolella näkyy olevan:rolleyes: ja vois jopa vesijuostakin ja jotain vesijumppaa joku näkyy aina vetävän siellä että ei muuta kuin ryhmään mukaan:)
Ehdottomasti paras ohje kaikkia tulevia kausia varten olisi muuttaa täältä johonkin lämpöisempään paikkaan. Keski-euroopassakin näyttää jo olevan kesäkeli.:mad:
Jep, suosittelen. Lunta ei oo nakynyt viikkokausiin ja lampotila 5-15c. En taida viiittia tulla Suomeen takas ollenkaan :D
Jep, suosittelen. Lunta ei oo nakynyt viikkokausiin ja lampotila 5-15c. En taida viiittia tulla Suomeen takas ollenkaan :D
ei lumessa oo mitään vikaa:rolleyes: mutta yli kahdenkymmenen asteen pakkanen liikaa:seko:
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2020, Jelsoft Enterprises Ltd.