PDA

Näytä tavallinen näkymä : Sisäsoutu talvitreeninä



Keskiäkäinen lohjalainen
27.12.2009, 11.10
Onkos palstalaisissa sisäsoutajia?

Jos on, kertokeepa millaista treeniä teette talvella.

Itse nyhdän Concept 2:a noin 3-4 kertaa viikossa, tyypillisesti 45 minuuttia kerrallaan, vajaan varttitunnin jaksoissa ja parin minuutin palautuksilla.

Ergon vastus on useimmiten 3, joskus 5, harvoin enemmän. Vetotahti on 23-25 /min. Keskisykkeet on 130-145 välillä, huiput 165-170 tietämillä.

Ensimmäinen kolmannes on lämmittelyä. Keskimmäinen osa treenistä on tyypillisesti intervallityyppistä, jossa syke nostetaan 10-30 kpl "tehovedoilla" maksimiin ja sieltä sitten palautellaan 130 tasolle ennen uutta tehopiikkiä. Jos tarkoituksena on soutaa isommalla vastuksella, tässä keskimmäisessä "stintissä" nostetaan vastus kuutoseen tai korkeammalle. Viimeisellä kolmanneksella sitten tiputetaan vastus kolmoseen, alennetaan tehoa asteittain ja lopuksi tehdään lihaskuntoliikkeitä.

Keskimäärin watteja irtoaa about 200 ja kaloreita käryää 600-700.

Treenin kestohan on aika lyhyt fillarilenkkien kestoon verrattuna. Haitanneeko tuo? Pitäisikö sisällyttää ohjelmaan pidempiä ja matalatehoisempia rupeamia ja/tai kovemmalla vastuksella tehtäviä voimatreenejä?

H. Moilanen
27.12.2009, 11.30
-Intervalliharjoitteessa tehojakso pitäisi olla kuitenkin minuutteja, eikä sekunteja.
-Peruskestävyysharjoitteeksi tuo ei oikeen käy noin kovien sykepiikkien takia.

+Harjoituksen kesto ja harjoittelukerrat ovat riittäviä, mutta harjoituksista puuttuu laatu
+Kaikki liikkuminen on parempaa kuin olla liikkumatta lainkaan

Keskiäkäinen lohjalainen
27.12.2009, 12.32
-Intervalliharjoitteessa tehojakso pitäisi olla kuitenkin minuutteja, eikä sekunteja.
-Peruskestävyysharjoitteeksi tuo ei oikeen käy noin kovien sykepiikkien takia.

+Harjoituksen kesto ja harjoittelukerrat ovat riittäviä, mutta harjoituksista puuttuu laatu
+Kaikki liikkuminen on parempaa kuin olla liikkumatta lainkaan

Ilmeisesti kannattaa lisätä ohjelmaan vähän pidempiä (2x30 min) treenejä jotka pysyvät 120-130 sykealueella ja vaihtaa nuo intervalliharjoittelun huipputehorepäisyt vähän alempitehoisiin mutta parin minuutin mittaisiin jaksoihin?

Aika metkaa muuten että fillarilla saan aikaiseksi samanlaiset keski- ja huippusykelukemat kahden tunnin lenkillä kuin kolmen vartin soututreenissä. Ergosession jälkeen olen vaan huomattavasti pahemmin puhki. En ole edes harkinnut kokeilevani yli tunnin mittaisia soututreenejä. Ehkä kuitenkin pitäisi, kunhan vaan malttaa pitää tehot alhaalla.

Nämä yleisesti suositellut soututreenit, joista olen omatkin oppini kopioinut, muuten tähtäävät vähän toisennäköiseen peruskestävyyteen kuin mihin fillaristit pyrkivät. Soutajan kestävyys on silloin kunnossa kun pystyy pitämään huippuvauhtia yllä 6-7 minuuttia. Mm. tuosta syystä johtuen kiinnostaisi tietää miten fillaristit soutuergotreeninsä valkkaavat jotta lopputulos olisi fillarinveivaamisen kannalta optimaalinen.

H. Moilanen
27.12.2009, 13.15
Intervalliharjoitteessa on ajatuksena tehdä maksimaalisella teholla työtä vaikkapa 2-3 min. Palautusjaksolla ei tehdä mitään tai hyvin kevyesti, kunnes syke on pudonnut 60-65% tasolle jonka jälkeen alkaa uusi työjakso.

Soutuergolla voi harjoittaa peruskestävyyttä pitämällä sykkeet alle aerobisen kynnyksen ja tekemällä pitkiä harjoitteitä. Soutuergolla harjoittelu ei edistä fillarilla ajamista teknisesti ajatellen mitenkään. Kuntopuolen kehittyminen vaikuttaa tietenkin positiivisesti kaikkeen jaksamiseen.

FillaRilla
27.12.2009, 14.27
Onhan nuo lohjalaisen treenitkin hyödyllisiä, mutta hyöty ei suuntaudu lainkaan peruskestävyyteen, vaan lähinnä vauhti/max- kestävyyspuolelle. Ja tuollaiset 10-30 vedon tehopiikit ovat lahinnä voimakestävyysharjotteita. Jossain vaiheessa (pian?, kauanko näin on jo menty?) kannattaisi varmaan tämän tyyppinen treeni jättää 1-2 krt./ vko. Oletko lainkaan tehnyt pidempää PK-tasolla tapahtuvaa treeniä. Sillähän pitäisi kesälajin harrastajan talvi ja PK-kausi aloittaa, eikä lohjalaisen kuvaamalla tehorääkillä. Sen vuoro olisi vasta lopputalvella terävöittämään suorituskykyä kesän koitoksiin.

Keskiäkäinen lohjalainen
27.12.2009, 14.57
Soutuergolla harjoittelu ei edistä fillarilla ajamista teknisesti ajatellen mitenkään.

Tuo lienee totta, ainakin pyöritystekniikkaa ajatellen. Jos ei edistä niin haittaako? Soutaessa tehdään max. 25 "työtahtia" minuutissa kun fillarilla tahteja on 90+.

Lihaskunnon puolelta kuitenkin synergiaa löytyy yllättävän paljon. Ergolla nimittäin selkä ja hartiat pysyvät erinomaisessa kunnossa mikä helpottaa kummasti pitkiä sessioita pyörän selässä. Pyöräilyhän ei juurikaan kehitä selkälihaksia vaikka se niiden kunnolta jonkin verran vaatiikin.

H. Moilanen
27.12.2009, 15.25
Onhan nuo lohjalaisen treenitkin hyödyllisiä, mutta hyöty ei suuntaudu lainkaan peruskestävyyteen, vaan lähinnä vauhti/max- kestävyyspuolelle. Ja tuollaiset 10-30 vedon tehopiikit ovat lahinnä voimakestävyysharjotteita.

Lohjalaisen soututekniikkaa tietämättä väittäisin, että nämä rykäsyt vaikuttaa pääasiassa yläkroppaan, eli fillarointiin hyöty on minimaalinen.

H. Moilanen
27.12.2009, 15.29
Tuo lienee totta, ainakin pyöritystekniikkaa ajatellen. Jos ei edistä niin haittaako? Soutaessa tehdään max. 25 "työtahtia" minuutissa kun fillarilla tahteja on 90+.

Voima ja nopeus ovat toistensa poissulkevia ominaisuuksia. Hyödyn/haitan määrittely menee vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi kelvollisten vertailukohtien puuttumisen takia. Itse huomasin joskus, että kevytkin punttitreeni jalkoihin aiheuttaa lenkillä nopeaan puutumisen ja hapottumisen. En ole enää aikoihin salilla tehnyt jaloilla mitään.

FillaRilla
27.12.2009, 17.07
Voima ja nopeus ovat toistensa poissulkevia ominaisuuksia. Hyödyn/haitan määrittely menee vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi kelvollisten vertailukohtien puuttumisen takia. Itse huomasin joskus, että kevytkin punttitreeni jalkoihin aiheuttaa lenkillä nopeaan puutumisen ja hapottumisen. En ole enää aikoihin salilla tehnyt jaloilla mitään.
No ei kyllä pidä paikkaansa. Maksimivoiman- ja nopeuden tuottaa nimenomaan nopeat lihassolut. Esimerkkinä keihäänheitto, kuulantyöntö ym. tällaiset lajit. Perusvoimaharjoittelu kyllä kangistaa, mutta herkistely ja nopeusharjoittelu saavat voiman hankkimisen jälkeen nopeusvoiman esiin. Kysykää vaikka Seppo Rädyltä.
Vaikka voimasykli soudussa ja fillarilla on kovin erilaiset (25>< 90), ei juuri oikealla syklillä tapahtuvaa voimaharjoittelua fillaristille kait olekaan. Tekeehän pyöräilijät voimaharjoitteita pienillä 50-70 kierroksilla minuutissa. Ja olenpa nähnyt ihan oikeita pyöräilijöita vääntämässä punttisalilla jalkaprässiä ja kyykkyäkin. Ei tule voima jalkaan pelkällä kestävyysharjoittelulla.
Ja tuo oikealla soututekniikalla (joka lohjalaisellakin varmaan on) tehty harjoitus rasitusta jalkoihinkin. Jostain muistan lukeneeni, että soudussa jalkojen osuus olis n.+60%.

X-terra
27.12.2009, 17.14
Lohjalaisen soututekniikkaa tietämättä väittäisin, että nämä rykäsyt vaikuttaa pääasiassa yläkroppaan, eli fillarointiin hyöty on minimaalinen.

Soutu on enimmäkseen "jalkalaji", toki koko vartalo tekee siinä työtä, mutta en pysty millään hahmottamaan miten soutu vaikuttaisi pääasiassa ylävartaloon.

Mrk70
27.12.2009, 17.31
Mitään pitempikestoisia ei kannata ruveta tekemään, koska ei niistä kuitenkaan ole yhtäpaljon hyötyä kuin vastaavasta treenistä pyörällä tehtynä. Näin ainakin oma järki sanoo, tosin en ole kyllä mikään soudun asiantuntija. Mutta jos soutamisesta tykkäät niin kyllähän erilaisia lyhyempiä treenejä voi tehä. Vk-treeniksi sopii esim 3x12 min kolmen minsan palautuksella sellasella teholla jolla jaksaa kaikki kolme vetästä. Itse on joskus myös tehny soutamalla ns HIIT-treenin eli 20-30 sekunnin lähes maksimaalinen rutistus, ja sitten 20-30 sek taukoa. Homma toistetaan 4-8 kertaa, tai lopetetaan siihen kun soutulaite laukeaa alta liiallisista tehoista johtuen :)

H. Moilanen
27.12.2009, 17.57
No ei kyllä pidä paikkaansa. Maksimivoiman- ja nopeuden tuottaa nimenomaan nopeat lihassolut. Esimerkkinä keihäänheitto, kuulantyöntö ym. tällaiset lajit.

Voimaharjoittelun ideana on lihasmassan lisääminen. Ilman lihasmassaa ei voi olla nopeitakaan lihassoluja. Siksi nopeusvoimaa vaativien lajien harjoitteissa on myös voimaharjoitteita (=lihasmassaa lisääviä harjoitteita).


Perusvoimaharjoittelu kyllä kangistaa, mutta herkistely ja nopeusharjoittelu saavat voiman hankkimisen jälkeen nopeusvoiman esiin.

Eli tarvitaankin nopeusvoimaharjoitteita, että lihaksesta saadaan nopeusvoimaa esiin? Kaksi lausetta, kaksi päinvastaista asiaa.

H. Moilanen
27.12.2009, 18.02
Soutu on enimmäkseen "jalkalaji", toki koko vartalo tekee siinä työtä, mutta en pysty millään hahmottamaan miten soutu vaikuttaisi pääasiassa ylävartaloon.
Tehon lisääminen tarkoittaa lisää työtä myös jaloille, mutta enemmässä määrin yläkropalle. Mitä kovempaa jaloilla työntää, sitä kovempaa käsillä ja selällä pitää tehdä työtä vastustaakseen jo pelkästään kropan taipumista eteenpäin.

J T K
27.12.2009, 18.17
Näin kansanmiehen lasien läpi katottuna sisäsoudusta luulisi olevan hyötyä ainakin siihen, että yläkroppa jaksaa pitää ajoasentoa "yllä" silloinkin kun on jo maileja taivallettu reippaammin. Ei se pyöräilijän tekeminen lopu jalkoihin, vaan kyse on kokonaisuudesta. Kyllä sitä staattista "pitovoimaakin" tarvitaan sinne selän, kylkien ja vatsalihasten seutuviin kuin myös niskaan ja hartioihin.

Keskiäkäinen lohjalainen
27.12.2009, 18.30
Ja tuo oikealla soututekniikalla (joka lohjalaisellakin varmaan on) tehty harjoitus rasitusta jalkoihinkin. Jostain muistan lukeneeni, että soudussa jalkojen osuus olis n.+60%.

Oikein muistat. Jos tekniikka on kunnossa, 60% tehosta otetaan jaloista, 25% selästä ja 15% käsistä.

Voimalajihan tuo on jos fillarinveivaamiseen vertaa. Se mun perimmäinen kysymys taitaakin olla, miten tällainen voima-kestävyys -treeni sovitetaan tukemaan fillarointia mahdollisimman sujuvasti.

Sen jo tiedänkin että fillarikauden jälkeen soutu ei kulje yhtään. Kesti muutaman viikon että yläkroppa saatiin taas hereille. Josko siirtyminen toiseen suuntaan onnistuisi oikealla harjoittelulla niin että koivet eivät olisi alkukeväästä täysin juntturassa eikä noutaja tulisi jo tunnin kohdalla.

matti loukonen
27.12.2009, 20.10
sen enempää ymmärtämättä soudun tai pyöräilyn treeneistä, varsinkaan
niiden hyödyistä toisilleen, viittaan lahdessa 5.12.2009 ajettuihin Wattbike-sisäpyöräilykisoihin.
tämän hetken paras ratakuskimme kilsalla, risto aaltio ajoi 1000m aikaan
1,02,81. pekka minnan veli nieminen ajoi samassa kisassa ilman sen ihmeempää erikoisharjoittelua 1.03,13. tarkennukseksi vielä, että pekka on siis soutaja, ei pyöräilijä. :seko:

ko. kilpailun tulokset löytyvät fillari-lehden sivuilta.

Pekka L
27.12.2009, 21.07
1,02,81. pekka minnan veli nieminen ajoi samassa kisassa ilman sen ihmeempää erikoisharjoittelua 1.03,13. tarkennukseksi vielä, että pekka on siis soutaja, ei pyöräilijä. :seko:

Mielenkiintoista, vaan en epäile. Olen nähnyt vierestä mm. Pertti Karppisen reidet ja olen varma, että tältä foorumilta löytyy miespuolisia pyöräilijöitä joiden rinnanympärys on pienempi kuin Pertin reidenympärys.

Onhan sitä tullut ergoa revitttyä aikanaan, nyt on tullut harvakseltaan lähinnä lämmittelyvetoja ennen salitreeniä. Kaikenlaista, kisoissakin tuli käytyä huvin vuoksi ja treenit tietty tähtäsi silloin siihen. Hyvää selkätreeniä se on pyöräilijälle, tekniikka kannattaa opetella huolella. Kerrotut vastusarvot kielii siitä että homma on ainakin jossain määrin hanskassa. Osaamattomat käyttää liian suuria vastuksia.

Moilasella on mielenkiintoisia näkemyksiä läpi topikin mutta tämä on huippu:


Voima ja nopeus ovat toistensa poissulkevia ominaisuuksia.

Sitä vaan, että millä se nopeus tuotetaan?

X-terra
27.12.2009, 21.17
[QUOTE=H. Moilanen;1310461]Intervalliharjoitteessa on ajatuksena tehdä maksimaalisella teholla työtä vaikkapa 2-3 min. Palautusjaksolla ei tehdä mitään tai hyvin kevyesti, kunnes syke on pudonnut 60-65% tasolle jonka jälkeen alkaa uusi työjakso.
QUOTE]

Kai noita intervalleja käytetään muuhunkin, kuin maksimikestävyyden harjoittamiseen. Tehon ei siis aina tarvitse olla aina 100%, ainakin muinaisuudessa kun leikin kilpaurheilijaa, intervalleissa tehot vaihtelivat jossain 80% ja 100% välimaastossa, useimmiten lähempänä 80%. Lajina oli tosin hiihto, mutta tuskin soutu siitä hirveästi poikkeaa harjoittelun osalta.

H. Moilanen
27.12.2009, 21.30
Sitä vaan, että millä se nopeus tuotetaan?

Jos tavoittelee maksimi voimaa, ei voi saada maksimaalista nopeutta. Jos tavoittelee maksimaalista nopeutta, ei voi saada maksimaalista voimaa. Joko menee porilaisellakin jakeluun?

H. Moilanen
27.12.2009, 21.33
Kai noita intervalleja käytetään muuhunkin, kuin maksimikestävyyden harjoittamiseen.

Intervalliharjoituksen tarkoituksena on kehittää palautumiskykyä kovasta rasituksesta. Maksimitehoharjoituksen pitäisi olla yhtäjaksoiselta kestoltaan pidempi kuin pari-kolme minuuttia.

random5
27.12.2009, 21.35
Jos tavoittelee maksimi voimaa, ei voi saada maksimaalista nopeutta. Jos tavoittelee maksimaalista nopeutta, ei voi saada maksimaalista voimaa. Joko menee porilaisellakin jakeluun?

Kuuluisikohan tuon nopeus-sanan tilalla olla kestävyys?

Pekka L
27.12.2009, 21.37
Joko menee porilaisellakin jakeluun?

Ei välttämättä. Jäi edelleen epäselväksi miten ne sulkee toisensa pois? Vähemmän voimaa - enemmän nopeutta?


Voimaharjoittelun ideana on lihasmassan lisääminen.

Kerrotko tästä seuraavaksi lisää. Eikö voimaa voi lisätä kasvattamatta lihasmassaa?

H. Moilanen
27.12.2009, 21.50
Jäi edelleen epäselväksi miten ne sulkee toisensa pois? Vähemmän voimaa - enemmän nopeutta?
Otetaan vaikkapa esimerkkiurheilijaksi mäkihyppääjä. Jaloissa on nopeata voimaa, koska ponnistuksen pitää lähteä räväkästi. Jos harjoittelu muutettaisiin maksimaaliseen voimaan tähtääväksi, loikka ei irtoa enää yhtä kimmoisasti. Maksimi kyykky/prässi-tulos paranisi, mutta lajitulokset heikkenisivät. Tasapainoisesti harjoittamalla molempaa ominaisuutta pystytään ylläpitämään jonkinlaista suoritustasoa molemmalla saralla (nopeus ja voima), mutta molemmista ei ole mahdollista saada maksimaalista suoritusta samaan aikaan.


Eikö voimaa voi lisätä kasvattamatta lihasmassaa?
Eikös kaikki voimaharjoittelu perustu siihen, että lihas vaurioituu harjoitettaessa ja levossa vauriot korjaantuvat entistä vahvemmilla ja useammilla soluilla (=massan kasvu). Perusjampalle vaaka on huono mittari tähän, koska samaan aikaan yleensä tapahtuu laihtumista ja ruumiin paino laskee.

H. Moilanen
27.12.2009, 21.53
Kuuluisikohan tuon nopeus-sanan tilalla olla kestävyys?
Ei välttämättä, riippuu miten on harjoitellut:
painonnostajat: voimaa on, ei kestävyyttä eikä nopeutta
kevyen sarjan nyrkkeilijät: nopeutta ja kestävyyttä löytyy
raksa(eritoten ikkuna)miehet: voimaa ja kestävyyttä löytyy

Pekka L
27.12.2009, 21.53
Eikös kaikki voimaharjoittelu perustu siihen, että lihas vaurioituu harjoitettaessa ja levossa vauriot korjaantuvat entistä vahvemmilla ja useammilla soluilla (=massan kasvu).

Ei.

H. Moilanen
27.12.2009, 21.54
Ei.
Vaan mihin? Onko ihmisen fysiologia muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana?

random5
27.12.2009, 22.02
Ei välttämättä, riippuu miten on harjoitellut:
painonnostajat: voimaa on, ei kestävyyttä eikä nopeutta
kevyen sarjan nyrkkeilijät: nopeutta ja kestävyyttä löytyy
raksa(eritoten ikkuna)miehet: voimaa ja kestävyyttä löytyy

Sitä vaan mietiskelin, että mihinköhän luokkaan Usain Bolt menee?

En ihan käsitä mitä haet tuolla nopeus-sanalla. Jos puhutaan suoritukseen liittyvän yhden toiston nopeudesta, niin eiköhän se korreloi aika pitkälle maksimivoiman kanssa.

H. Moilanen
27.12.2009, 22.12
Sitä vaan mietiskelin, että mihinköhän luokkaan Usain Bolt menee?

En ihan käsitä mitä haet tuolla nopeus-sanalla. Jos puhutaan suoritukseen liittyvän yhden toiston nopeudesta, niin eiköhän se korreloi aika pitkälle maksimivoiman kanssa.
Pikajuoksijoiden harjoittelusta ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta, mutta eiköhän heihin päde samat periaatteet kuin muihinkin huippu-urheilijoihin. Kilpailukaudella harjoitellaan vain lajinomaisesti ja lajin erityisvaatimuksia noudattaen. Tuskin Usain ennen MM-kisoja vetää jalkakyykkyä tähtäimessä uusi kyykkyenkkari.

Voiman ja nopeuden korrelaatiosta olet kyllä sikäli oikeassa, että suuri voima on muutettavissa suureksi nopeudeksi toisenlaisella harjoittelulla. Suuri jalkakyykkytulos ei kuitenkaan takaa korkealle lähtevää tasajalkahyppyä. Punttisaleilta, ehkä jopa palstalta, löytyy henkilöitä, jotka kyykkäävät mäkihyppääjää enemmän, vaikka kyykkytulos suhteutettaisiin elopainoon, mutta siitä huolimatta mäkihyppääjä ponkaisee kyykystä huomattavasti korkeammalle.

timoe
27.12.2009, 22.51
Consept 2 löytyy kotoa vaimon harrastuksen vuoksi.

Hän tekee monipuolisia ja vaihtelevia harjoitteita. Tekniikka on kohdallaan

Maahantuojan sivuilta löytyy vinkkejä:
http://www.finnrowing.com/index.php?indeksi=5-6

http://www.finnrowing.com/index.php?indeksi=5-6

Itse teen monotonisen n 45 min harjoitteen eli soudan 3 vastuksella 10 km.
syke pyrkii nousemaan pikkuhiljaa koko ajan, tn siksi kun ylävartalosta loppuu lihaskestävyys, kapulaa pidetään kuin erkki junkkarinen mikrofonia eli höyhenen kevyesti ja jalat tekevät työn...

Tuntuu tekevän hyvää yläkropalle ja sydämelle. sykerajat ovat ilmeisesti 10-15 lyöntiä matalammat kuin juoksussa ja 5-10 kuin pyöräilyssä? koska niin laajat lihasryhmät ovat käytössä, (käyttävät enemmän happea)?

Vaimon mielestä munkin olisi hyvä tehdä jnkl pitkiä intervalleja (ei millään 90% tehoilla kai edes...vähempikin riittäisi?) vaan en viitsi..:o

Mikael52
27.12.2009, 23.14
Itä-Tampereen mies voisi mennä sinne valmennuskoulutuksen ala-asteelle hakemaan perustietoja ja ihmisen anatomian ja fysiologian lainalaisuuksia ennen kuin tuputtaa ohjeitaan muille. Jokainenhan voi itse tehdä mitä ja miten haluaa, mutta ei pidä julkisesti höpöttää asioista, joista ei näytä todellisuudessa tietävän. Mutta onhan se kiva saada palstakertoja vaikka höpöttelemällä - niin kuin itsekin juuri teen.
Anteeksi ja ole hyvä vain neuvoista sinä itätampereen äijä.

___________________________________________

Jos ois mitä jois, jois pois, ettei ois mitä jois pois.

Janu
28.12.2009, 00.23
Ei välttämättä, riippuu miten on harjoitellut:
painonnostajat: voimaa on, ei kestävyyttä eikä nopeutta

Tämä ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Et taida tietää painonnostajien harjoittelusta etkä painonnoston tekniikoista sitäkään vähää kuin minä?

Ne jätkät on todella nopeita. Ne harjottelee nopeutta. Ne on lisäks todella notkeita ja ketteriä. Ja sen lisäks ne vielä nostaa enemmän rautaa ku samankokonen kehonrakentaja, ihan voimanostoliikkeissäkin.

OJ
28.12.2009, 02.50
Kun puhutaan laadusta, intervalleista yms. niin pitäisi kertoa mitä niillä tarkoittaa. Noi kun tarkoittavat eri ihmisille eri asioita.

Mutta kun kysyjänä on keski-ikäinen Länsi-Uusimaalainen mahdollisesti istumatyötä tekevä herrashenkilö, niin sisäsoutu on mitä mainiointa talvitreeniä pyöräilyn oheen. Jätä kumminkin noi lyhyet vedot pois ja korvaa ne just jollain alle anaerobisen kynnyksen tehtävillä 12-30min vedoilla ja/tai ihan selkeällä rasvankäristämistreenillä. Ja koita ajaa fillarillakin pari kertaa viikossa. Eiköhän toi sisäsoutu aja suunnilleen saman asian kuin hiihtäminen noin niinkuin pyöräilijän vinkkelistä.

Minkähänlaisessa tilanteessa pyöräilysuorituksen aikana tarvitsee sellaista voimaa mitä pitää punttisalilta hakea?

Ja paremmin se soutukunto siirtyy pyörän päälle kuin pyöräilykunto soutuun. Jos soutu on ainoa talvitreenin muoto, niin joudut varmaan hakemaan jalkojasi ainakin tovin kevään koittaessa. Totuttelun jälkeen se pyörä sitten saattaakin kulkea oikein kivasti. Mä tunnen oikeita ja leikkipyöräilijöitä, jotka ovat hypänneet suksilta suoraan pyöräkisan viivalle...jotkut paremmalla ja toiset sitten vähän heikommalla menestyksellä.

Keskiäkäinen lohjalainen
28.12.2009, 08.00
Tuntuu tekevän hyvää yläkropalle ja sydämelle. sykerajat ovat ilmeisesti 10-15 lyöntiä matalammat kuin juoksussa ja 5-10 kuin pyöräilyssä? koska niin laajat lihasryhmät ovat käytössä, (käyttävät enemmän happea)?

Saman ilmiön olen havainnut. Sykkeen nostaminen samalle tasolle kuin mille se fillaroinnissa nousee luonnostaan, on aika haasteellista. Näin varsinkin silloin kun yläkroppa on vielä fillarikauden jälkeen "lomalla". Lihaskunto loppuu ennen pumppua & palkeita.

Keskiäkäinen lohjalainen
28.12.2009, 08.24
Mutta kun kysyjänä on keski-ikäinen Länsi-Uusimaalainen mahdollisesti istumatyötä tekevä herrashenkilö, niin sisäsoutu on mitä mainiointa talvitreeniä pyöräilyn oheen. Jätä kumminkin noi lyhyet vedot pois ja korvaa ne just jollain alle anaerobisen kynnyksen tehtävillä 12-30min vedoilla ja/tai ihan selkeällä rasvankäristämistreenillä. Ja koita ajaa fillarillakin pari kertaa viikossa. Eiköhän toi sisäsoutu aja suunnilleen saman asian kuin hiihtäminen noin niinkuin pyöräilijän vinkkelistä.


Tartteepa tosiaan hiukan justeerata. Rasvankärtsäämiseen tunnin löysävauhtisia treenejä ja muissa treeneissä sykkeet korkeammalle hiukan tasaisemmalla kuormalla.



Ja paremmin se soutukunto siirtyy pyörän päälle kuin pyöräilykunto soutuun. Jos soutu on ainoa talvitreenin muoto, niin joudut varmaan hakemaan jalkojasi ainakin tovin kevään koittaessa. Totuttelun jälkeen se pyörä sitten saattaakin kulkea oikein kivasti.


Toivossa eletään. Ajattelin pärjäillä tämän talven ilman harjoitusvastusta joten soutu varmaankin jää ainoaksi talvitreeniksi ellen sitten kokeile hiihtämistä.



Mä tunnen oikeita ja leikkipyöräilijöitä, jotka ovat hypänneet suksilta suoraan pyöräkisan viivalle...jotkut paremmalla ja toiset sitten vähän heikommalla menestyksellä.

Tiedän yhden varsin kovakuntoisen maratoonarin jolle lykättiin maastopyörä alle ja 400 metrin korkeusero yhtämittaista jyrkkää nousua eteen. Laatta lensi 200 metrin kiipeämisen jälkeen :D

H. Moilanen
28.12.2009, 08.26
Ne jätkät on todella nopeita. Ne harjottelee nopeutta. Ne on lisäks todella notkeita ja ketteriä. Ja sen lisäks ne vielä nostaa enemmän rautaa ku samankokonen kehonrakentaja, ihan voimanostoliikkeissäkin.

Painonnostaja on varmasti nopea jos verrataan tavalliseen jamppaan, mutta entäs jos vertailukohdaksi otetaankin nyrkkeilijä ja kevyensarjan sellainen? Taas päästään takaisin mäkihyppääjän kyykkytuloksiin...

Kehonrakentajilla on vain isot lihakset, eikä voimaa nimeksikään. Se ei varmaan ollut yllätys kenellekkään.

H. Moilanen
28.12.2009, 08.36
Itä-Tampereen mies voisi mennä sinne valmennuskoulutuksen ala-asteelle hakemaan perustietoja ja ihmisen anatomian ja fysiologian lainalaisuuksia ennen kuin tuputtaa ohjeitaan muille.

Kiitos palautteesta. Ala-asteella tuskin opetetaan tälläistä asiaa, joskus nuorempana jääkiekkovalmetaja piti sarjan "luentoja" harjoittelusta ja sen vaikutuksista kroppaan ja lopputuloksiin. Ihmisen anatomia ja fysiologia ei varmaankaan ole muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana, harjoitusmetodit sen sijaan ovat. Nykyisinkin venyttely voidaan korvata liikkuvuusharjoitteilla. Mitähän mieltä aiheesta olisi oltu 15 vuotta sitten?


Jokainenhan voi itse tehdä mitä ja miten haluaa, mutta ei pidä julkisesti höpöttää asioista, joista ei näytä todellisuudessa tietävän. Mutta onhan se kiva saada palstakertoja vaikka höpöttelemällä...

Olet keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumilla tarkoitus on keskustella asioista, vaihtaa mielipiteitä ja olla eri mieltä asioista. Sen sijaan, että osallistuisit keskusteluun tuomalla omia näkökulmiasi, oikeita faktoja tai muuta hyödyllistä tietoa keskustelun kannalta, päätitkin vain yksiselitteisesti lytätä kaiken ja vieläpä ilman perusteita. Ole siis ystävällinen ja kanna kortesi kekoon, jotta saadaan tästäkin ketjusta mahdollisimman asiapitoinen ja hyödyllinen ketju.

Ohiampuja
28.12.2009, 08.51
Minkähänlaisessa tilanteessa pyöräilysuorituksen aikana tarvitsee sellaista voimaa mitä pitää punttisalilta hakea?
Itse kun olen tälläinen lihaksiton ripakinttu, niin mielestäni salilla käynti auttaa ihan kohtalaisesti. Ainakin maastossa, siellä olen huomannut että kuinka lihaskunto loppuu jossain 2-3 tunnin välillä. Ja joihinkin jyrkkiin ylämäkiin pyörää kiskoessa tulee tunne, että nyt käytetään ainakin keskivartalon lihaksia, mutta eikähän siinä käsivarretkin töitä tee. Tarkoitan sellaista mäkeä, missä saa painaa rintakehän stemmiä vasten ettei etupyörä nouse maasta. ;)

Mutta älkää nyt hyvät herrat menkö henkilökohtaisuuksiin, tässähän on ihan hyvää spekulointia näin joulun pyhien jälkeen... :)

Pekka L
28.12.2009, 09.06
Tuohon Moilasen alun diibadaabaan...

-Intervalliharjoittelu on äärimmäisen laaja käsite. Vedot voi olla alle 10sekunnista (alaktinen) anaerobisten kautta minuuttien mittaisiin aerobisiin vetoihin. Tehot on tyypillisesti 80-100+%. 2-3min maksimia on YKSI tapa tehdä intervalleja, sen lisäksi on ~miljoona muuta tapaa.

-Voimaa voi lisätä ilman lihaskasvua, hermostollista maksimivoimaa. Myöskään kestovoimaharjoittelu ei juurikaan kasvata lihaksia.

Voi tsekata vaikka 44kg naisten voimanoston SE:t. Jos 171kg nousee kyykystä ja lihasmassaa on... ööö... helvetin vähän...

-Nopeus on perinteisesti määritelty seuraavasti: Nopeus on voimaa jota taito hallitsee.

Jatkakaa.

Keskiäkäinen lohjalainen
28.12.2009, 09.34
-Intervalliharjoittelu on äärimmäisen laaja käsite. Vedot voi olla alle 10sekunnista (alaktinen) anaerobisten kautta minuuttien mittaisiin aerobisiin vetoihin. Tehot on tyypillisesti 80-100+%. 2-3min maksimia on YKSI tapa tehdä intervalleja, sen lisäksi on ~miljoona muuta tapaa.

2-3 minuuttia maksimia soutuergolla on aika murhaava intervalli. Vastannee fillarilla samankestoista mäennousua putkelta painaen. Minuuttikin (eli n. 30 vetoa) riittää ikimuistoisen pahanolontunteen aikaansaamiseen jos watteja irrotetaan rapiat 400. Sykkeen pompauttamiseen aerobiselta alueelta 90% rajalle onnistuu jo 10-20 vedolla.

Pitänee vähän eksperimentoida millaisella voimankäytöllä intervallille saisi pituutta tuon pari-kolme minuuttia ilman että sielu erkanee ruumiista. Paremminhan tuollainen pitkäkestoinen intervalli esim. 80% teholla tehtynä simuloisi mäennousua kuin lyhyt repäisy.

FillaRilla
28.12.2009, 11.05
No onpa asia herättänyt vajaassa vrk:ssa kommenttia. Näistä näyttää kaikki olevan asialinjalla.
Moilaselle; niinkuin jostain edellä selviääkin, kaikki voimatreeni ei pyri lihasmassan kasvattamiseen. Esim. mäkihyppääjät tekevän voimaharjoitteensa pienillä vastuksilla räjähtävästi. Näin nimenomaan vältetään lihasmassan kasvu ja kasvanut (räjähtävä) voimataso tulee lähinnä hermotuksen kautta. Niinkuin Pekka L edellä asiaa sivusukin. Ja kyllä niillä kehonrakentajilla voimaakin kuitenkin on, jos penkillä painetaan pitkästi yli sadan kilon painoilla 10-15:n sarjaa. Painonnostajat (ainakin parhaat) ovat kyllä nopeita. 140 kiloinen Vasili Aleksejev kuulemma juoksi 100m alle 12sekunnin (Siis salien urbaani legenda). Eri lajien harrastajien ominaisuuksia ei kauhiasti kannata vertailla. Tämä on muuten lyhyellä tähtäimellä jopa nopeampi tapa kasvattaa jopa maximivoimaa, kuin perus- tai maksimivoimaharjoittelu. Ja tosiaan ilman painonnousua. Perusvoimatreeni tuo tähän pidempikestoista tulosta, mutta hitaammin. Jonka sitten taas voi jalostaa nopeudeksi, jos tarvii. Ja pyöräilijä taas voi perusvoimakauden jälkeen jalostaa sen kestovoimaksi, tai voimakestävyydeksi, joka vie pyörän mäen päälle putkelta runtaten entistä vikkelämmin.
Harjoittelun keskittyminen joihinkin lajin kannalta tärkeisiin juttuihin on luontaisten ominaisuuksien lisäksi on se, joka joka samantapaisten (esim. voima/ nopeus tai kestävyys) lajien harrastajien välillä erot tekee. Moilasen mainitsema nyrkkeilijä ei ehkä välttämättä halua lihasmassaa kasvattaa, kyseessä kun on painoluokkalaji.
Tämän keskustelun voisi vaikka napata voimaharjoittelun valmennuksen suunnitteluun. Aikas paljon on eri osatekijöitä asiasta tuotu esiin.

H. Moilanen
28.12.2009, 14.44
Moilasen mainitsema nyrkkeilijä ei ehkä välttämättä halua lihasmassaa kasvattaa, kyseessä kun on painoluokkalaji.
Totta, mutta raskaassa sarjassa (vai mikä superraskas onkaan) ei ole painorajoja. Jos vertaa kevyen (vaikka 65kg) ja raskaan nyrkkeilijän eroa, käsien nopeudessa on vinha ero. Kevyemmällä ukolla käsi käy kuin tynnyrin pesijällä, mutta siitä huolimatta tyrmäyksiä tulee raskasta sarjaa harvemmin. Raskaan sarjan iskijällä käsi ei liiku niin livakasti, mutta takana on voimaa millä vastusta saadaan tiputettua.

Ennekuin lohjalaisen soutuinto tulee tapettua kokonaan, todetaan, että kaikella liikunnalla on positiivinen vaikutus maksimi voimaan, nopeuteen ja kestävyyteen kun asiaa tarkastellaan tavallisen, vähäisesti tai jonkin verran liikkuvan taviksen kantilta. Huippu-urheilu on asia erikseen.

Ohiampuja
28.12.2009, 15.00
kaikella liikunnalla on positiivinen vaikutus maksimi voimaan, nopeuteen ja kestävyyteen kun asiaa tarkastellaan tavallisen, vähäisesti tai jonkin verran liikkuvan taviksen kantilta...
Tähän minäkin uskon, tälläisenä vähäisesti liikkuvana taviksena. :)

Jack Bauer
28.12.2009, 17.43
sen enempää ymmärtämättä soudun tai pyöräilyn treeneistä, varsinkaan
niiden hyödyistä toisilleen, viittaan lahdessa 5.12.2009 ajettuihin Wattbike-sisäpyöräilykisoihin.
tämän hetken paras ratakuskimme kilsalla, risto aaltio ajoi 1000m aikaan
1,02,81. pekka minnan veli nieminen ajoi samassa kisassa ilman sen ihmeempää erikoisharjoittelua 1.03,13. tarkennukseksi vielä, että pekka on siis soutaja, ei pyöräilijä. :seko:

ko. kilpailun tulokset löytyvät fillari-lehden sivuilta.

Todettakoon kuitenkin, ettei sisäpyöräilyllä (tai soudulla) ole mitään
tekemistä ulkona tapahtuvan suoritteen kanssa. Tai jos pelkällä soutuharjoittelulla tulee hyväksi pyöräilijäksi, niin loisto juttu.

Pekka L
28.12.2009, 17.55
Todettakoon kuitenkin, ettei sisäpyöräilyllä (tai soudulla) ole mitään
tekemistä ulkona tapahtuvan suoritteen kanssa. Tai jos pelkällä soutuharjoittelulla tulee hyväksi pyöräilijäksi, niin loisto juttu.

Näin. Katselin muutama viikko sitten Kuntosali & Fitness -lehteä ja siellähän on soudun 500m saliranking. Kärkipaikalla keikkui vanha kilpakumppani, ajalla josta soutuergolla en voisi edes unelmoida, 7s kovempi kuin oma enkka. Vesillä eivät kaverinsa kanssa parisoudussa kuitenkaan koskaan pärjänneet mulle ja mun kaverille.

Tosin kaveri on lihaksikas jässikkä ja tuollainen pitkälti anaerobinen kova veto sopii sellaiselle hyvin. Kun suoritus pitenee ja muuttuu aerobiseksi, muuttuu liika lihasmassa rasitteeksi.

matti loukonen
28.12.2009, 18.28
SOUTU/PYÖRÄILY

en ole väittänyt missään vaiheessa, että soutamalla tulee hyväksi pyöräilijäksi. totesin vain kyseiset tulokset. samassa kisassa oli ajamassa mm. eräs kohtuullisen tunnettu pyöräilijä, jussi veikkanen. jussi ajoi kilsan 1.05,42. toinen esimerkki huippusoutajasta, joka ajaa myös fillaria kovaa, on klaus geiger. klasu on voittanut kymmeniä sisäsoudun suomenmestaruuksia, kymmeniä olympialuokan suomenmestaruuksia, olympialuokassa loistavia sijoituksia mm-kisoissa, etc.
vertailun vuoksi vielä wattbike-sisäpyöräilykisat jotka ajettiin bike planetissa marraskuussa 2009.
kisassa ajettiin kympin tempo. kovimman ajan ajoi ex-ammattilainen kimmo kananen, joka voitti muutamia sm-titteleitä tänäkin vuonna.
kimmo ajoi 12.35,0. klaus geiger ajoi 12.36,3.

ihmettelin myös hiukan lausuntoa ettei esim. sisäsoudulla ole mitään tekemistä ulkona tapahtuvan soudun kanssa. kannattaa katsella tilastoja tässäkin kohdassa.
löytyy melkoinen määrä huippusoutajia, joiden yksi tärkeä harjoitusmuoto talvella on sisäsoutu ja siinä kilpaileminen. esimerkiksi käy minna nieminen suomesta ja rob waddell uudesta seelannista, joka voitti 1998-1999 sisäsoudun maailmanmestaruuden, sydneyssä 2000 olympiakultaa, 2001 olympialuokan maailmanmestaruuden, etc.

että silleen

mukava väittelyfoorumi

Keskiäkäinen lohjalainen
28.12.2009, 19.05
sen enempää ymmärtämättä soudun tai pyöräilyn treeneistä, varsinkaan niiden hyödyistä toisilleen, viittaan lahdessa 5.12.2009 ajettuihin Wattbike-sisäpyöräilykisoihin.
tämän hetken paras ratakuskimme kilsalla, risto aaltio ajoi 1000m aikaan
1,02,81. pekka minnan veli nieminen ajoi samassa kisassa ilman sen ihmeempää erikoisharjoittelua 1.03,13. tarkennukseksi vielä, että pekka on siis soutaja, ei pyöräilijä

Eipä tuo hirveästi yllätä. Tai siis yllättää vähän mutta ei paljoa. Lajissa yhdistyy kova hapenottokyky ja voimantuotto. Voimasta iso osa otetaan jaloista. Nopeudesta ei niin suurta väliä mutta näemmä sitäkin fillarointiin riittävästi löytyy. Hyvä soutaja pystyy vetämään aivan järjettömillä huipputehoilla muutaman minuutin, esim. sen ajan mitä kahden kilometrin soutamiseen tarvitaan. Sitten onkin kroppa täynnä maitohappoa mutta eihän se maalissa haittaa.

Joiltakin luonnistuu myös vähän pidemmätkin matkat. Maailmanluokan soutajat nykivät kymmenen kilometriä ergolla n. 32-33 minuuttiin. Siihen vaaditaan suuruusluokkaa 450 watin tehot.

Edit: Korjasin nuo teholukemat.

Ohiampuja
28.12.2009, 20.03
jussi veikkanen...klaus geiger... kimmo kananen... minna nieminen...rob waddell...
Menee ehkä nipotukseksi, mutta jotenkin "epäkohteliaan" näköistä kun ihmisten nimet aloitetaan pienellä kirjamella... :rolleyes:

H. Moilanen
28.12.2009, 20.10
ihmettelin myös hiukan lausuntoa ettei esim. sisäsoudulla ole mitään tekemistä ulkona tapahtuvan soudun kanssa.

Ulkoradalla menestyvä soutaja on varmasti kova luu sisäsoudussa, mutta sisäsoudussa menestyvä taas ei välttämättä menesty ulkona. Sisällä voi isokokoinen, painava ja kaikin puolen epätyypillinenkin soutaja menestyä. En ole oikealla kilpasoutuveneellä koskaan soutanut, mutta voisin kuvitella paatin olevan melko kiikkerä. Jos tekniikka ei ole kunnossa, soutuveneellä voi kastua, mutta onko kukaan kaatunut ergolla?

matti loukonen
28.12.2009, 20.12
no niin hiukan meneekin. jos kiinnitit huomiota, kirjoitan
kaiken vain joko pienillä tai vain suurilla kirjaimilla. omaa nimeä myöten.
sorry, huono tapa (laiskurin touhua)

Pekka L
28.12.2009, 20.22
ihmettelin myös hiukan lausuntoa ettei esim. sisäsoudulla ole mitään tekemistä ulkona tapahtuvan soudun kanssa. kannattaa katsella tilastoja tässäkin kohdassa.
löytyy melkoinen määrä huippusoutajia, joiden yksi tärkeä harjoitusmuoto talvella on sisäsoutu ja siinä kilpaileminen. esimerkiksi käy minna nieminen suomesta ja rob waddell uudesta seelannista, joka voitti 1998-1999 sisäsoudun maailmanmestaruuden, sydneyssä 2000 olympiakultaa, 2001 olympialuokan maailmanmestaruuden, etc.


Se, että huippusoutaja harjoittelee ergolla, ei tee siitä siltikään hirveän lajinomaista. Toisaalta kova lajikunto siirtyy kyllä ergotuloksiin helposti, mutta olympialuokan soutu on sen verran vaativa tekniikkalaji, että betonilattilla seisovalla ergolla ei ole yhtään mitään tekemistä soutupaatin kanssa. Toisaalta tuolla on kuitenkin tukuttain kovia sisäsoutajia, jotka uisivat järvessä kahdessa sekunnissa jos ne istutettaisiin kilpaveneeseen. Nää on näitä muna/kana-juttuja.
Talvi varsinkin pakottaa soutajankin käyttämään sitä ergokin.

Kova soutukunto siirtyy myös varmasti aika helposti pyörän päälle, mutta auta armias jos Klaus tai kumppanit pantaisiin ladonoven levyisten hartioidensa ja liki sadan kilon massan kanssa ajamaan sitä tempoa polkupyörällä. Ero Kanaseen olisi vähän enemmän kuin sekunti kympillä. Tekniikkalaji sekin, kun mitataan oikeaa vauhtia eikä pelkästään tuotettuja watteja.

E: H kirjoitti saman lyhyemmin...

Keskiäkäinen lohjalainen
28.12.2009, 20.31
Ulkoradalla menestyvä soutaja on varmasti kova luu sisäsoudussa, mutta sisäsoudussa menestyvä taas ei välttämättä menesty ulkona. Sisällä voi isokokoinen, painava ja kaikin puolen epätyypillinenkin soutaja menestyä. En ole oikealla kilpasoutuveneellä koskaan soutanut, mutta voisin kuvitella paatin olevan melko kiikkerä.

Legendaarinen Pertti Karppinen on 201 pitkä ja painoi kisakunnossa rapsakat sata kiloa. Täyttänee nippa-nappa ison ja painavan miehen kriteerit :seko:.

Onkohan Pertti koskaan kokeillut mitä maantiefillari sanoo jos sitä vähän "vääntää putkelta"...

PatilZ
28.12.2009, 22.06
Todettakoon kuitenkin, ettei sisäpyöräilyllä (tai soudulla) ole mitään
tekemistä ulkona tapahtuvan suoritteen kanssa. Tai jos pelkällä soutuharjoittelulla tulee hyväksi pyöräilijäksi, niin loisto juttu.


Jotenkin en tähän jaksa uskoa, että sisäpyöräilyssä tehdyn ja ulkona oikeasti pyörällä tehdyn - esim. 1000m rykäsyn - välillä olisi 0-korrelaatio. Tai oli sitten matka mikä hyvänsä. Sama pitänee paikkansa myös sisäsoudun ja ulkona tehdyn välillä. Muutenhan ei olisi mitään järkeä sisätreenissä, jos sillä ei voi vaikuttaa lainkaan oikeaan ulkona tehtyyn suoritukseen.

Sen taas allekirjoitan, ettei hyväksi pyöräilijäksi tulla pelkästään soutamalla, juoksemalla tai hiihtämällä. Mutta jokainen näistä muista lajeista voi auttaa pääsemään hyväksi pyöräilijäksi.

china
28.12.2009, 22.24
Kova soutukunto siirtyy myös varmasti aika helposti pyörän päälle, mutta auta armias jos Klaus tai kumppanit pantaisiin ladonoven levyisten hartioidensa ja liki sadan kilon massan kanssa ajamaan sitä tempoa polkupyörällä. Ero Kanaseen olisi vähän enemmän kuin sekunti kympillä. Tekniikkalaji sekin, kun mitataan oikeaa vauhtia eikä pelkästään tuotettuja watteja.


Näin se varmasti onkin, ja ero olisi suhteessa ehkä vielä isompi kilsalla. Velo voi olla ensikertalaiselle outo paikka.

Siitä huolimatta noin kovakuntoinen kaveri menisi kyllä aika kovaa aika lyhyelläkin ulkopyöräilyharjoittelulla, siitä ei ole epäilystäkään. Urheilija on urheilija.

rstone75
28.12.2009, 22.57
Jotenkin en tähän jaksa uskoa, että sisäpyöräilyssä tehdyn ja ulkona oikeasti pyörällä tehdyn - esim. 1000m rykäsyn - välillä olisi 0-korrelaatio.

Sisäpyöräilyssä ei oteta huomioon erästä aika isoa tekijää, joka vaikuttaa siihen nopeuteen ulkona eli ajoasentoa. Joku ladonovi voi pistää hirveät tehot ergolla, mutta jos pitäisi pistellä ulkona kovaa, niin tehot aerodynaamisesta asennosta ei välttämättä enää olisikaan samaa luokkaa. Ja jos joku ladonovi tuottaa samat absoluuttiset tehot kuin joku 30 kiloa kevyempi kaveri, niin teho/kg on vähän eri luokkaa. 400 wattia 100 kiloisella ja 400 wattia 70 kiloisella kun tarkoittaa eri vauhteja.

Pekka L
29.12.2009, 09.20
Jotenkin en tähän jaksa uskoa, että sisäpyöräilyssä tehdyn ja ulkona oikeasti pyörällä tehdyn - esim. 1000m rykäsyn - välillä olisi 0-korrelaatio. Tai oli sitten matka mikä hyvänsä. Sama pitänee paikkansa myös sisäsoudun ja ulkona tehdyn välillä. Muutenhan ei olisi mitään järkeä sisätreenissä, jos sillä ei voi vaikuttaa lainkaan oikeaan ulkona tehtyyn suoritukseen.

No sama eri sanoin mitä tuossa aiemmin kirjoitin. Soutuergo on tehty soutajien treenaamista varten ja tietenkin siinä on järkeä. Mutta ergoa kiskomalla ei tulla soutajaksi. Korkeintaan sisäsoutajaksi. Ilmanvastus vauhtipyörässä ei vastaa veden vastusta kuin etäisesti, kilpaveneen airot kääntyy hankaimien svirveleissä -eivätkä ole käytännössä mitenkään kiinni niissä, pysyvätpä vaan paikoillaan vedossa-, tuuli, aallot, jne.jne... lihastyökään ei ole samanlaista, todistaa voi vaikkapa kuvan Norjan kova poika Olaf Tufte.
http://www.indabundu.co.za/cms/images/stories/OLAF_ROW.jpg

Taannoin (jotain ~2001) Tuurin kyläkaupalla järjestettiin soutuergolla wattikisa. Kolmen vedon maksimaalinen kiihdytys nollasta, kuka saa kovimmat watit tauluun. Järjestäjä taisi muuten olla pyöräilyn 24h SE:D-mies Jari Lampi.(lisää näitä:D) Kisan voitti Tepa Reinikainen. Jep, kuulantyöntäjä. Räjähtävää voimaa kuin pienessä kylässä, mutta luulen että paatin päällä Tepa olisi aika avuton?

Johan Moraal
29.12.2009, 10.21
http://cpaw.homestead.com/files/tt.jpg

PatilZ
29.12.2009, 10.37
Sisäpyöräilyssä ei oteta huomioon erästä aika isoa tekijää, joka vaikuttaa siihen nopeuteen ulkona eli ajoasentoa. Joku ladonovi voi pistää hirveät tehot ergolla, mutta jos pitäisi pistellä ulkona kovaa, niin tehot aerodynaamisesta asennosta ei välttämättä enää olisikaan samaa luokkaa. Ja jos joku ladonovi tuottaa samat absoluuttiset tehot kuin joku 30 kiloa kevyempi kaveri, niin teho/kg on vähän eri luokkaa. 400 wattia 100 kiloisella ja 400 wattia 70 kiloisella kun tarkoittaa eri vauhteja.


No sama eri sanoin mitä tuossa aiemmin kirjoitin. Soutuergo on tehty soutajien treenaamista varten ja tietenkin siinä on järkeä. Mutta ergoa kiskomalla ei tulla soutajaksi. Korkeintaan sisäsoutajaksi. Ilmanvastus vauhtipyörässä ei vastaa veden vastusta kuin etäisesti, kilpaveneen airot kääntyy hankaimien svirveleissä -eivätkä ole käytännössä mitenkään kiinni niissä, pysyvätpä vaan paikoillaan vedossa-, tuuli, aallot, jne.jne... lihastyökään ei ole samanlaista, todistaa voi vaikkapa kuvan Norjan kova poika Olaf Tufte.


Taannoin (jotain ~2001) Tuurin kyläkaupalla järjestettiin soutuergolla wattikisa. Kolmen vedon maksimaalinen kiihdytys nollasta, kuka saa kovimmat watit tauluun. Järjestäjä taisi muuten olla pyöräilyn 24h SE:D-mies Jari Lampi.(lisää näitä:D) Kisan voitti Tepa Reinikainen. Jep, kuulantyöntäjä. Räjähtävää voimaa kuin pienessä kylässä, mutta luulen että paatin päällä Tepa olisi aika avuton?

Allekirjoitan kyllä sen, ettei sisä- ja ulkosuorituksen korrelaatio ole 1. Mutta ei se ole myöskään 0. Tässä etsitään koko ajan poikkeavia suorituksia tai suorittajia ja sitten dismissataan sisäharjoittelun merkitystä. Jos oikeasti näillä suoritteilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, niin silloin:

- kuntotestaus laboratorio-olosuhteissa tms. ei ole validi (vaikka olisikin reliaabeli) ellei sillä sitten pyritä mittaamaan vain ja ainoastaan ko. olosuhteissa suoriutumista ja näin täysin turha toimenpide

- millään korvaavalla harjoitteella ei ole merkitystä (ei myöskään maastopyöräilyllä maatiepyöräilijälle), koska se ei siirry suorituksen parantumiseen varsinaisessa lajissa

Vaikka sisäpyöräilystä puuttuu ilmanvastus, niin sekä 100 kiloisen että 70 kiloisen 400 W ovat niin sisällä kuin ulkona tuo samainen 400W. Ja siksi jokaisen kohdalla, joka pystyy sisäpyöräilyharjoittelulla nostamaan yhden tunnin ka. tehoaan sisäpyöräilyssä esim. 10 %:lla (esim. 250 W -> 275W), suoritus ulkona myös paranee. Se, miten se sitten heijastuu nopeuden muutoksiin eri yksilöillä, on sitten eri juttu.

On totta, että lajispesifisyys vaikuttaa suorituksen harjoitusvaikutukseen, kun sitä tarkastellaan suhteessa varsinaiseen lajiin. Tämä vaikutus ei kuitenkaan ole on/off -tyyppiä. Mitä lähempänä korvaava harjoitus on varsinaista kilpailulajia sitä enemmän sillä voidaan parantaa suoritusta omassa lajissa. Joissakin tapauksissa korvaava harjoitus voi toimia jopa oman lajin suoritusta heikentävästi. Mutta aina harjoitteella on jokin vaikutus.

Tässä otetaan siis turhan herkästi framille ääritapauksia ja -esimerkkejä, joista pyritään rakentamaan yleinen lainalaisuus. Jos joku pystyy fysiologiasta käsin perustelemaan sen, ettei kannata tehdä korvaavia harjoitteita tai sisäharjoituksia, niin vaihdan mielipidettä.

Siihen saakka suosittelen tarvittaessa tekemään korvaavia harjoituksia, mutta niin, että tiedostaa, mihin fysiologiseen osa-alueeseen voidaan ko. harjoitteella vaikuttaa ja harjoitusvaikutusta samalla siirtää varsinaiseen lajiin.

FillaRilla
29.12.2009, 10.57
Sisäpyöräilyssä ei oteta huomioon erästä aika isoa tekijää, joka vaikuttaa siihen nopeuteen ulkona eli ajoasentoa. Joku ladonovi voi pistää hirveät tehot ergolla, mutta jos pitäisi pistellä ulkona kovaa, niin tehot aerodynaamisesta asennosta ei välttämättä enää olisikaan samaa luokkaa. Ja jos joku ladonovi tuottaa samat absoluuttiset tehot kuin joku 30 kiloa kevyempi kaveri, niin teho/kg on vähän eri luokkaa. 400 wattia 100 kiloisella ja 400 wattia 70 kiloisella kun tarkoittaa eri vauhteja.
Soutuhan on painoluokkaurheilua, yli ja alle 72,5kg, on muistaakseni kevyen ja raskaan sarjan ero. Tämä varmaan siksi, että kun paino ei urheilijalla muodostu läskistä, vaan lihaksista, isompi kaveri korkeamman hapenoton myötä (kokonaishapenotto, ei ml/kg, joka yleensä on hapenotossa käytetty yksikkö) tekee myös enemmän työtehoa. Soutu on laji, jossa teho/ painosuhde ei juurikaan vaikuta, koska mennään tasaisella, ei ole ylämäkiä. Sama asia olisi pyöräilyssä, jos ajettaisiin vain tasaisella. Ladonoven hartiat tietysti vaikuttaa ilmanvastukseen, kuten edellä mainittiin.

Pekka L
29.12.2009, 14.07
Tässä otetaan siis turhan herkästi framille ääritapauksia ja -esimerkkejä, joista pyritään rakentamaan yleinen lainalaisuus. Jos joku pystyy fysiologiasta käsin perustelemaan sen, ettei kannata tehdä korvaavia harjoitteita tai sisäharjoituksia, niin vaihdan mielipidettä.

Siihen saakka suosittelen tarvittaessa tekemään korvaavia harjoituksia, mutta niin, että tiedostaa, mihin fysiologiseen osa-alueeseen voidaan ko. harjoitteella vaikuttaa ja harjoitusvaikutusta samalla siirtää varsinaiseen lajiin.

Minä ainakin olen ihan samaa mieltä. Kyllä soutajan kannattaa treenata ergolla. Mutta edelleen, niin kaukana se on soudusta, että ergolla ei tule soutajaksi. Se pitää oppia vesillä. Pyörällä voi ajaa kovaa vaikka treenaisi pelkästään sisällä. Siinä on iso ero.


Soutuhan on painoluokkaurheilua, yli ja alle 72,5kg, on muistaakseni kevyen ja raskaan sarjan ero. Tämä varmaan siksi, että kun paino ei urheilijalla muodostu läskistä, vaan lihaksista, isompi kaveri korkeamman hapenoton myötä (kokonaishapenotto, ei ml/kg, joka yleensä on hapenotossa käytetty yksikkö) tekee myös enemmän työtehoa. Soutu on laji, jossa teho/ painosuhde ei juurikaan vaikuta, koska mennään tasaisella, ei ole ylämäkiä. Sama asia olisi pyöräilyssä, jos ajettaisiin vain tasaisella. Ladonoven hartiat tietysti vaikuttaa ilmanvastukseen, kuten edellä mainittiin.

Soudussa teho/painosuhde vaikuttaa radikaalisti. Siinä missä avoimen luokan kaverit vie ergokisassa absoluuttisilla tehoillaan kevyen luokan äijiä kuin kuoriämpäriä, vesillä ero supistuu reilusti.
Arkhimedeen laki, nääs. Ison äijän vene ui syvemmällä ja joutuu syrjäyttämään enemmän vettä.

Keskiäkäinen lohjalainen
29.12.2009, 14.25
Minä ainakin olen ihan samaa mieltä. Kyllä soutajan kannattaa treenata ergolla. Mutta edelleen, niin kaukana se on soudusta, että ergolla ei tule soutajaksi. Se pitää oppia vesillä. Pyörällä voi ajaa kovaa vaikka treenaisi pelkästään sisällä. Siinä on iso ero.

Tuo lienee kiistaton fakta. Alkuperäinen kysymys vaan oli että kuinka fillaristin kannattaisi treenata ergolla että tulisi edes jonkinlainen fillaristi :seko:.

H. Moilanen
29.12.2009, 14.37
Tuo lienee kiistaton fakta. Alkuperäinen kysymys vaan oli että kuinka fillaristin kannattaisi treenata ergolla että tulisi edes jonkinlainen fillaristi :seko:.

Taidettiin päästä siihen, että soutuergolla saa kehitettyä kardiovaskulaarista kuntoa, josta on kiistatta hyötyä fillarihommissa.

Markku Silvenius
29.12.2009, 14.56
Sisäsoutu on oikke hyvä maastopyöräilijälle, mutta se pitää tehdä joko niin, että tehdään hyvin hyvin kevyillä kohtuu pitkään tai 10 sekunnin 'kirejä'. Tällöin ei kehitetä lihasmassaa vaan mitokondrioita, verenkiertoa tai hermotusta. Hyvä maastopyöräilijähän on rakenteellisesti pyörän päälle nostettu juoksija, jolla on kohtuullinen lihaskestävyys myös yläkropassa, kuitenkin siis mahdollisimman pienellä lihasmassalla. Maantiepyöräilijälle soutu on aika turhaa touhua paitsi siirtymäkaudella tai PK1 alussa yleisen monipuolisuuden, liikkuvuuden & vaihtelun nimissä.

Nämä siis kilpaurheilun näkökulmasta. Kuntoilunäkökulmastahan kaikki aika pois sohvalta on pelkkää plussaa.

Ohiampuja
29.12.2009, 20.00
Kuntoilunäkökulmastahan kaikki aika pois sohvalta on pelkkää plussaa.
Täältähän tulee mahtavia elämäntotuuksia. Mutta minkäs teet kun se kutsuu niin houkuttelevasti, lähes yhtä salakavalasti kuin jääkaapin ovi. :)

Keskiäkäinen lohjalainen
29.12.2009, 21.25
Täältähän tulee mahtavia elämäntotuuksia. Mutta minkäs teet kun se kutsuu niin houkuttelevasti, lähes yhtä salakavalasti kuin jääkaapin ovi. :)

Just kävin tunnin konsultoimassa Concept 2:a ja sen jälkeen on jääkaapin ovi käynyt ahkerasti. Seuraavaksi pitänee parkkeerata sohvalle.

Markku Silvenius
30.12.2009, 07.38
Meikäläisellä meinaa jääkaapin ovi käydä ahkeraan ilman C2:n konsultaatiotakin. Sit siihen päälle kun ei pääse sohvalle sen enempää kuin lenkillekään, niin ropleema on valmis.

vääntäjä
10.01.2010, 13.17
Onkos palstalaisissa sisäsoutajia?

Jos on, kertokeepa millaista treeniä teette talvella.

Itse nyhdän Concept 2:a noin 3-4 kertaa viikossa, tyypillisesti 45 minuuttia kerrallaan, vajaan varttitunnin jaksoissa ja parin minuutin palautuksilla.

Ergon vastus on useimmiten 3, joskus 5, harvoin enemmän. Vetotahti on 23-25 /min. Keskisykkeet on 130-145 välillä, huiput 165-170 tietämillä.

Ensimmäinen kolmannes on lämmittelyä. Keskimmäinen osa treenistä on tyypillisesti intervallityyppistä, jossa syke nostetaan 10-30 kpl "tehovedoilla" maksimiin ja sieltä sitten palautellaan 130 tasolle ennen uutta tehopiikkiä. Jos tarkoituksena on soutaa isommalla vastuksella, tässä keskimmäisessä "stintissä" nostetaan vastus kuutoseen tai korkeammalle. Viimeisellä kolmanneksella sitten tiputetaan vastus kolmoseen, alennetaan tehoa asteittain ja lopuksi tehdään lihaskuntoliikkeitä.

Keskimäärin watteja irtoaa about 200 ja kaloreita käryää 600-700.

Treenin kestohan on aika lyhyt fillarilenkkien kestoon verrattuna. Haitanneeko tuo? Pitäisikö sisällyttää ohjelmaan pidempiä ja matalatehoisempia rupeamia ja/tai kovemmalla vastuksella tehtäviä voimatreenejä?

Kyllä on sisäsoutajiakin, ainakin pidän itseäni ensisijaisesti sisäsoutajana, joka harrastaa myös pyöräilyä ja muitakin lajeja veteraanisarjoissa.

Talvella soudan 2 kertaa viikossa (edellisinä vuosina 3-5 kertaa viikossa) ja teen samalla salikäynnillä punttitreenin. Toinen harjoitustyyppi, joka on tänä talvena tullut mukaan on trainerilla ajo 3-4 kertaa viikossa, jolla olen yrittänyt korvata vähentynyttä soututreeniä. Lisäksi talven liikuntaan kuuluu työmatkapyöräilyä, luistelua, hiihtoa, juoksua.

Soutu (myös sisäsoutu) on erinomainen kunnonkohottaja, koska siinä käytetään lähestulkoon kaikkia lihasryhmiä (murtomaahiihto on tässä suhteessa vieläkin kattavampi).
Riippuu paljon tavoitteistasi, muusta harjoittelusta ja ”harjoitteluhistoriasta”, mutta itselle 3-4 soutuharjoitusta viikossa kuulostaa ihan hyvältä, tosin jos soutu + lihaskuntoliikkeet on kokonaisuudessaan harjoittelumäärä niin kunto nousee varmaan aluksi, mutta kehitys hidastuu ja lopulta pysähtyy, jos ei määrää lisätä asteittain. Toinen asia mitä tuosta tuli mieleen oli, että jos jokainen harjoitus on samanlainen (15 min alkuverryttely + 15 min intervalliosuus + 15 min loppuverryttely) niin se ei kuulosta ihan optimaaliselta kunnon kehittymisen kannalta.

Ensiksi kannattaisi varmaan miettiä, että mikä on se pyöräilylaji, jota sisäsoutuharjoittelulla halutaan tukea. Onhan kuitenkin hieman eri asia harjoitella 4 km takaa-ajoa (lähinnä vastaisi sisäsoutuharjoittelua 2 km matkalle) kuin esim 120 km maantieajoa (vastaisi ehkä sisäsoutuharjoittelua 42 km matkalle). Jos tavoitteet ovat pitemmissä pyöräilysessioissa niin ehdottomasti kannattaisi pidentää noita soutuharjoituksia asteittain riittävän pienellä vastuksella ja aluksi vauhdilla ei ole niin väliä kunhan ”tuntemukset” olisi vastaavat kuin pyöräilylenkillä. Aluksi tavoitteena voi olla vaikka 60 min, sitten puolimaraton, maraton ja jos sekään ei riitä niin 100 km tai 24 h. Noita pitkiä harjoituksia voi piristää ottamalla sekaan ”ruskoja” eli 6-10 sekunnin mittaisia hapottomia vauhdinnostoja. TV tai joku muu viihdyke on ehdoton lisävaruste. Jos soutukertoja on 3-4 viikossa niin 1 niistä voisi olla tasavauhtinen kova noin 20 min /5-6 km tehoharjoitus.

skott
11.01.2010, 11.06
Ergon vastus on useimmiten 3, joskus 5, harvoin enemmän.

Selvyyden välttämiseksi kannattaa muistaa, että tuo damperin eli vastuksen säätö ei ole sama kuin vaikkapa ylätaljan painopakan säätö.

Säätö 1-10 muuttaa vedon luonnetta: 1:sellä "vene" liikkuu vähän, mutta "liukuu" pitkään. 10:llä vene liikkuu pidemmälle, mutta pysähtyy myös äkkiä.

Jos vastus olisi samanlainen kuin painopakka ylätaljassa, kaikkiin MM-tuloksiin pitäisi liittää, millä asetuksella se on vedetty. Kisoissa 1-asennolla soutava kisaa 10-asentoista vastaan samalta viivalta ja tulokset vertailukelpoiset. Työtä joutuvat tekemään saman verran nopeussoutaja vastaan voimasoutaja.

Kisoissa soutavat 4-6 ainakin 2000m matkalla. 500m voi mennä 8-10:llä. Ehkä 5:nen on lähimpänä live soutua vedessä, kuulemma.

"Keskiäkäinen lohjalainen", sulla varmaan oikea käsitys vastuksen logiikasta, mutta kokemukseni mukaan 90% soutulaitteen käyttäjistä ajattelee, että se vastaan painopakan säätöä. ;-)

niskahiki
11.01.2010, 12.04
Säätö 1-10 muuttaa vedon luonnetta: 1:sellä "vene" liikkuu vähän, mutta "liukuu" pitkään. 10:llä vene liikkuu pidemmälle, mutta pysähtyy myös äkkiä.

Jos vastus olisi samanlainen kuin painopakka ylätaljassa, kaikkiin MM-tuloksiin pitäisi liittää, millä asetuksella se on vedetty. Kisoissa 1-asennolla soutava kisaa 10-asentoista vastaan samalta viivalta ja tulokset vertailukelpoiset. Työtä joutuvat tekemään saman verran nopeussoutaja vastaan voimasoutaja.

Tämäpä oli mulle uutta tietoa. Että siis concept2-soutulaitteella on maaliviivalle vedettäessä ihan sama mikä vastus on käytössä - siis periaatteessa ainakin? Ite oon yleensä vetäny 10-vastuksella, taidan olla siis tyyppiä hidas ja vahva mutta nopea väsymään...

En ole kummemmin vertaillutkaan kyllä noita vastus-arvoja. Pitänee lähteä kokeilemaan niitä ja hakea se oma optimi. Yleensä vedän kolmisen kilsaa mittariin mutta tavoitehan ois saada 10km taittumaan mahd. vähässä ajassa. Kokeilisinko siis vetää kymppejä eri vastuksilla ja katsotaan millä kulki parhaiten?

Keskiäkäinen lohjalainen
11.01.2010, 12.22
Tämäpä oli mulle uutta tietoa. Että siis concept2-soutulaitteella on maaliviivalle vedettäessä ihan sama mikä vastus on käytössä - siis periaatteessa ainakin? Ite oon yleensä vetäny 10-vastuksella, taidan olla siis tyyppiä hidas ja vahva mutta nopea väsymään...

Tuo on se tyypillinen aloittelijan treeni. Liian kovalla vastuksella vedettäessä on suuri vaara tehdä kaikki mahdolliset tekniikkavirheet. Vauhti ei juurikaan vastusta korottamalla parane. Pienemmällä vastuksella pääsee aivan yhtä lujaa mutta silloin tekniikka on yleensä varmemmin oikein.


En ole kummemmin vertaillutkaan kyllä noita vastus-arvoja. Pitänee lähteä kokeilemaan niitä ja hakea se oma optimi. Yleensä vedän kolmisen kilsaa mittariin mutta tavoitehan ois saada 10km taittumaan mahd. vähässä ajassa. Kokeilisinko siis vetää kymppejä eri vastuksilla ja katsotaan millä kulki parhaiten?

Yleensä vastus on jossakin välillä 3-5 jopa aivan huippusoutajilla. Isompia lukemia voi kokeilla satunnaisesti jos haluaa keskittyä voiman kehittämiseen.

Keskiäkäinen lohjalainen
11.01.2010, 12.27
"Keskiäkäinen lohjalainen", sulla varmaan oikea käsitys vastuksen logiikasta, mutta kokemukseni mukaan 90% soutulaitteen käyttäjistä ajattelee, että se vastaan painopakan säätöä.

Kuuluin aiemmin tuohon 90%:iin ja nyin isona miehenä tietysti täydellä vastuksella. Sitten paikallinen olympiakakkonen vähän oikoi Spinning-tunnilla tekniikkavirheitä ja vastus tiputettiin kolmoseen. Tekniikan opiskelun jälkeen vauhtikin löytyi uudestaan.

timoe
11.01.2010, 13.06
Tuo on se tyypillinen aloittelijan treeni. Liian kovalla vastuksella vedettäessä on suuri vaara tehdä kaikki mahdolliset tekniikkavirheet. Vauhti ei juurikaan vastusta korottamalla parane. Pienemmällä vastuksella pääsee aivan yhtä lujaa mutta silloin tekniikka on yleensä varmemmin oikein.

Yleensä vastus on jossakin välillä 3-5 jopa aivan huippusoutajilla. Isompia lukemia voi kokeilla satunnaisesti jos haluaa keskittyä voiman kehittämiseen.

Consept 2 sisäsoutulaite on kehitetty alunperin kai kuitenkin oikeaa vedessä soutua simuloimaan. Laitteesta löytyy ns vastuskerroin, joka on verrannollinen vastuslukemaan (1-10) ja ilm myös soutuvauhtiin? mutta jokatapauksessa: ilmeisesti noin 112-113 vastuskertoimella laitteen vastus on lähinnä veden vastusta soutaessa?

Vastuksessa on pieniä laitekohtaisia eroja. Oman tai kuntosalin laitteen voi siis halutessa säätää niin että vastuskerroin on optimi, ilm tällöin ollaan aika alhaisissa vastus lukemissa, juuri siellä 3-4 huippeilla?

timoe
11.01.2010, 13.09
Selvyyden välttämiseksi kannattaa muistaa, että tuo damperin eli vastuksen säätö ei ole sama kuin vaikkapa ylätaljan painopakan säätö.

Säätö 1-10 muuttaa vedon luonnetta: 1:sellä "vene" liikkuu vähän, mutta "liukuu" pitkään. 10:llä vene liikkuu pidemmälle, mutta pysähtyy myös äkkiä.

Jos vastus olisi samanlainen kuin painopakka ylätaljassa, kaikkiin MM-tuloksiin pitäisi liittää, millä asetuksella se on vedetty. Kisoissa 1-asennolla soutava kisaa 10-asentoista vastaan samalta viivalta ja tulokset vertailukelpoiset. Työtä joutuvat tekemään saman verran nopeussoutaja vastaan voimasoutaja.

Kisoissa soutavat 4-6 ainakin 2000m matkalla. 500m voi mennä 8-10:llä. Ehkä 5:nen on lähimpänä live soutua vedessä, kuulemma.

"Keskiäkäinen lohjalainen", sulla varmaan oikea käsitys vastuksen logiikasta, mutta kokemukseni mukaan 90% soutulaitteen käyttäjistä ajattelee, että se vastaan painopakan säätöä. ;-)

90 % kuntosalin keskivertosoutajista tekee silloin saman asian kuin ajaisi pyörää liian raskaalla vaihteella. Soutulaitetta voi käyttää suurilla vastuksilla voimaharjoittelulaitteena ja pienemmillä vastuksilla aerobisen ja lihaskestävyyden parantajana.

mtok77
11.01.2010, 13.36
Missäs pääkaupunkiseudulla olis paikka, jossa joku osaisi neuvoa oikean tekniikan.

Itse soutelen tunnin settejä vastuksella 4 ja luulen että tekniikka on sinne päin. Mutta kiva olis jos joku vois vähän neuvoa.

Keskiäkäinen lohjalainen
11.01.2010, 13.40
Missäs pääkaupunkiseudulla olis paikka, jossa joku osaisi neuvoa oikean tekniikan.

Itse soutelen tunnin settejä vastuksella 4 ja luulen että tekniikka on sinne päin. Mutta kiva olis jos joku vois vähän neuvoa.

Onks Lohja pääkaupunkiseutua :seko:. Täällä on ainakin spinninkiä:

http://www.liikuntakeskus.lohja.fi/neidonkeidas/default.asp?sivu=50&alasivu=50&kieli=246

Keskiviikon ryhmät ovat jostakin syystä aina täysiä...

skott
11.01.2010, 15.11
Itse soutelen tunnin settejä vastuksella 4 ja luulen että tekniikka on sinne päin. Mutta kiva olis jos joku vois vähän neuvoa.

Mua neuvo aikanaan sisäsoutukisoissa päräjänny karpaasi. Näillä hänen antamilla perusneuvoilla pääsin alkuun: Kapula liikkuu vaakasuoraan, ei "kierrä/väistä" polvia. Polvet väistää kapulaa. Sekä vedossa että palautuksessa. Veto kiihtyy loppua kohden. Vedossa järjestys: jalat-selkä-kädet (eli kädet pysyy pitkään rentoina ja suorina. Ne on kuin haat, joilla vedetään kapulaa lopuksi), palautuksessa: kädet-selkä-jalat. Mahdollisimman pitkä veto (huippusoutajat 190-200cm)."

Omien kokemusten (=salilla kateltu) ja muutamia henkilöitä neuvottuani "kapula kiertää polvia" on myös 90%:lla virhe alussa, kun alkaa vaan veteleen. Kapula kulkee ylös alas matkallaan. Ei hyvä.

Jos tätä miettii ja kokeilee h i l j a i s e l l a vaudilla ja vetotaajuudella, saa useimmiten ahaa-elämyksen. Suoraviivainen liike kapulalle. Silloin on jo asiat menossa hyvään suuntaan ja kuntosoutu alkaa sujua.

Tää rytmitys kannattaa opetella todella hiljaisessa vauhdissa ja pienellä rasituksella. Sitte kun alkaa kokeilla omia rajojaan (500m/2000m max.), niin ei pysty paljoo tekniikkaa ajatteleen, sen on tultava "ytimestä". Soutu on kyllä maitohapposinta puuhaa, mitä oon treenannu.

skott
11.01.2010, 15.29
Kokeilisinko siis vetää kymppejä eri vastuksilla ja katsotaan millä kulki parhaiten?

Kannattaa tietty testata, mutta 5:nen on hyvä valinta pidemmälle matkalle useimmille. Yleensä vähemmän soutaneella ja ei niin paljon tekniikkaan huomiota kiinnittäneellä tekniikan puutteet sotkee soutua niin, että 4/5/6 -asentojen merkitys häviää yleiseen "kohinaan".

Rentouden merkitys on suuri. Jos ei pysty palautusvaiheen aikana rentouttaan työskenteleviä lihaksia, noutaja tulloo varmasti. Rentoa ja rytmillistä menon pitäs olla. Kapulla ei saisi puristaa palautusvaiheen aikana, koska se johtaa kyynärvarsien puutumiseen. Pyri rentouttaan ote aina palautusvaiheessa. Avaa ote ja pidä kapulaa kevyesti peukaloiden varassa.

Kun lähtee souteleen ennätys mielessään, kannattaa soudin saattaa ajateltuun matkavauhtiin (x min y sek/500m) mahdollisimman nopeasti 2-4 neljällä nopealla, kovalla ja lyhyellä max-tehovedolla. Sitten vetotaajuuden rauhoitus matkavauhtiin. Eli samalla tavalla kuin avovesisoutajatkin lähtevät liikkeelle. Merkitystä ainakin, kun alkaa puristaan sekuntteja 500m ajasta.

Leopejo
11.01.2010, 15.44
Mitä aikaisemmin puhuttiin sisäsoudusta vs. varsinainen soutu, niin:

- sisäsoutu on hyvä, lähes välttämätön, treenimuoto ulkosoutajille - kunnon tekniikalla.

- veneessä soutaessa paino nostaa vastusta enemmän kuin ergometri, joten sisäsoudussa painavampi soutaja on nopeampi verrattuna veneeseen. Netissä löytyy korjauskertoimia

- sisäsoutukilpailut ovat aivan eri asia kuin sisäsoutuharjoittelu ulkosoutua varten - tekniikka on aivan eri. Suurin ero on se, että alla ei ole liikkuva, paljon sinua kevyempi vene, joten veneen + soutajan liikemäärän säilymisellä ei ole merkitystä.

- sisäsoutu ei ole voimalaji mitenkään - kestävyyttä sillä treenataan, ei nopeutta tai maksimivoimaa.

Tekniikasta, suosittelen joka soudun aluksi kaksi liikettä muutaman kerran:
1) istut selkä suorana ja hieman taaksepäin, olkapäät takana ja alhaalla, kädet ojennettuina. Vedät kapulaa kohti sydäntä, sitten alaspäin napaakohti ja lopulla ojennat takaisin. Tämä liike pitäisi olla hyvin sujuva, eivätkä olkapäät (tai selkä) saa liikkua.
2) sama kuin 1), mutta selkä mukaan: kun olet ojentanut kädet (ja selkä pysynyt liikkumattomana hieman takaviistoon), selkä eteenpäin (mutta aina suorana). Palaat vetämällä ensin selkä taakse (kädet ojennettuina), ja sitten vasta kädet (kapula päin rintaan). Eli veto: ensin selkä, sitten kädet; työntö: ensin kädet, sitten selkä.
3) näiden liikkeiden jälkeen voit ottaa jalat mukaan. Kun jalat ovat suorat (mutta polvet ei lukossa!), selkä suorana ja vähän taakse päin, kapula noin navan kohdalla, on kierros seuraava:
a) ojennat kädet, selkä ja jalat liikkumattomat
b) "kumarrut" eteenpäin
c) vasta lopussa kun olet kumartunut riittävästi, jalat lähtevät käyntiin, selkä ja jalat liikkumattomina. Tämä on hitain vaihe
d) Vedät jaloilla
e) sitten selkä taakse
f) vasta lopussa vedät kädet rinnalle.

Kokeile joskus soutaa irrottamalla jalat. Jos vapaat jalat lähtevät "karkuun", on tekniikkaa korjattava.

Ja vielä OT. Olen muutaman vuoden ajan nähdyn läheltä kansainvälisen tason soutajien treenejä, ja voin sanoa, etten ole ikinä niin henkisesti ja fyysisesti vaativia ja monipuolisia treenejä nähnyt. Jopa ammattilaispyöräilijän 5-6 tunnin treenit tuntuvat mielekkäimmiltä ja "helpoimmilta".

mnph
11.01.2010, 16.20
Missäs pääkaupunkiseudulla olis paikka, jossa joku osaisi neuvoa oikean tekniikan.
ARK (Akademiska Roddklubben) pyörittää sisäsoututoimintaa Soutustadionilla.

timoe
11.01.2010, 19.32
"Kokeile joskus soutaa irrottamalla jalat. Jos vapaat jalat lähtevät "karkuun", on tekniikkaa korjattava."

Tähän ei pysty kuin harva (joilla siis on itse kävelevät proteesit?)

Ylläoleva tarkoittaa, että jalkaterät eivät nyt ole remmeillä kiinni niissä n 45 asteen kulmassa olevissa vastakappaleissa, joita vastaan jalkapohja lepää soudettaessa, eli siis soudetaan jalkaremmit löysällä. (voisi vähän verrata hyötyyn, jonka saa, kun hiihtää perinteistä ilman sauvoja, tekniikalle siis)

Finnrowingin sivuilta löytyy heidän c2 laitteen käyttöpaikkoja, varsinaiset soutuspinning salit alalaidasta, muut siis muita saleja joilla ainakin 1 laite,
mulla ei oo kytkyjä firmaan eikä saleille, vain tiedoksi.

finnrowing.com --> sisäsoutu --> soutusaleja

Mulla kesti hetken tajuta, mitä rentous soutaessa tarkoittaa, edes kapulan vetovaiheessa ei alussa tarvitse ajatella, kuin että käsivarret ovat naru joka on suorana, kun ensin jalat, ja sitten selkä vetävät kapulaa näiden narujen (käsivarret) avulla suoraan taaksepäin kohti napaa...viimeiseksi vasta koukistuvat käsivarret. Kapulaa ei tosiaan tarvitse puristaa, melko kevyellä otteella se pysyy käsissä. Kapulan ei pidä siis tehdä ylös- alas liikettä juurikaan/ollenkaan. Sormukset kannattaa ottaa pois ja panna talteen...

Ei ole myöskään kiire, oikealla tekniikalla kerkeää hosumattakin vetää 22-27 vetoa minuutissa, ehkä pari enemmänkin. Palautusvaihe tapahtuu "takaperin" vetoon nähden, ja jos jalat lähtevät koukkuun ennen kuin 1 kädet ovat ensin suoristuneet takaisin eteen palautuksessa (ja 2 selkä kallistunut hivenen eteen), on tekniikka väärä... näin sen ymmärrän.

ps
Itse soudan 10km 3 vastuksella...kannatan että lajiin tutustuva ehdottomasti aloittaa (ainakin pidemmät matkat) mielummin "liian kevyellä" kuin "liian raskaalla" vastuksella.
nämä on siis vain wannabe sisäsoutajan ajatuksia, ei virallista valmennusoppia. Alla valmistajan sivulta tyylinäyte.

http://www.concept2.com/us/training/technique.asp

Keskiäkäinen lohjalainen
11.01.2010, 21.01
Aluksi tavoitteena voi olla vaikka 60 min, sitten puolimaraton, maraton ja jos sekään ei riitä niin 100 km tai 24 h.

Minusta tuo 100 kilsaa on jo vähän älytöntä touhua:

http://www.youtube.com/watch?v=KDRk7dq5Acg

:eek:

niskahiki
13.01.2010, 13.01
Rautaisannoksia hyviä vinkkejä, kiitos kaikille!
Pitääkin kokeilla noita "liian kevyitä" vastuksia ja opetella tekniikkaa. Voisi luulla että hlökoht tulokset paranevat niiden myötä sisäsoudussa harppauksin. Vaikka kyllähän sen 10km sai suoritettua jo 10-vastuksella alle 40 min. Varmasti ruman näköistä tekniikkaa ja ähinää mutta tulipahan urheiltua :)

Keskiäkäinen lohjalainen
13.01.2010, 17.29
Rautaisannoksia hyviä vinkkejä, kiitos kaikille!

Nöyrä kiitos omasta puolestanikin. Tekniikkavinkit olivat jo tiedossa mutta treenejä olen pyrkinyt nyt monipuolistamaan niin että mukana on myös lyhyitä tehotreenejä ja tunnin mittaisia PK-sessioita.

Tekniikkavinkkeihin yhteenvetona vielä pari muistisääntöä:

1) Kapulassa "roikutaan" mahdollisimman rennosti
2) Napaa näytetään mahdollisimman vähän, eli selkä suoristetaan vasta kun jalat ovat (lähes) suorat.


Pitääkin kokeilla noita "liian kevyitä" vastuksia ja opetella tekniikkaa. Voisi luulla että hlökoht tulokset paranevat niiden myötä sisäsoudussa harppauksin. Vaikka kyllähän sen 10km sai suoritettua jo 10-vastuksella alle 40 min. Varmasti ruman näköistä tekniikkaa ja ähinää mutta tulipahan urheiltua :)

Aluksi vauhti voi pienellä vastuksella vähän hyytyä ja homma tuntua muutenkin turhanpäiväiseltä, mutta vauhti palaa kyllä korkojen kanssa takaisin jahka saat erityisesti selän osallistumaan hommaan "oikeaoppisesti", vetoon lisää pituutta ja liikkeisiin ylipäätään rentoutta. On aika yllättävää kuinka paljon vehkeestä saa tehoa irti vaikka pitää vetotiheyden melkoisen hitaalta tuntuvalla 23 vetoa/min tasolla.

Sain muuten aikanaan itsekin tuon 40 minuuttia alitettua kymppivastuksella. Oli aika kauheata touhua. Nyttemmin tuo 2 min/500 metriä -tahti on sellaista mukavaa matkavauhtia.

niskahiki
22.01.2010, 21.28
Olipas tylsää eikä tuntunut urheilulta lain :) Toisaalta, kun oivalsin jotakin siitä soututekniikasta ei se kevyemmällä vastuksella vauhdin pitäminen pitemmällä matkalla ollut yhtään sen kevyempää, ainoastaan "erilaista" verrattuna isompaan vastukseen.

Pitää silti itsepäisesti vielä harjoitella tekniikkaa kevyemmillä vastuksilla, josko siitä jotain iloa olisi. Vähän tuntui siltä kyllä että kun kondis ja tekniikka treenaamalla kehittyy niin ihan sama se sitten on vetää sillä kymppivastuksellakin pitkiä matkoja...

timoe
22.01.2010, 21.48
Juoksija lehden numerossa 9/2009 on mukava juttu sisäsoudusta.

Siinä Pertti Karppinen suosittelee soutamiseen vastuksia 3-5 ja toteaa ettei koskaan itse käytä 10 vastusta

Jutussa on myös kuvasarja soututekniikasta, tosin besserwisserinä väittäisin että alkukuvassa mannekiinin pylly on liian lähellä kantapäitä, eli sääri ei enää ole pystysuorassa linjassa...ja vastus on turhan isolla :D Ei kai me pyörälläkään pyritä ajamaan aina raskaimmalla vaihteella?

Keskiäkäinen lohjalainen
23.01.2010, 08.04
Pitää silti itsepäisesti vielä harjoitella tekniikkaa kevyemmillä vastuksilla, josko siitä jotain iloa olisi. Vähän tuntui siltä kyllä että kun kondis ja tekniikka treenaamalla kehittyy niin ihan sama se sitten on vetää sillä kymppivastuksellakin pitkiä matkoja...

Eppäilenpä tuota :rolleyes:. Kestävyystreenissä liian kova vastus sotkee tekniikan. Oma havaintoni on että mitä pidempää matkaa soudan, sitä varmemmin vastus pysyy kolmosella. Jos haluan saada hyvän tuloksen lyhyellä matkalla (2 tai 5km), sitten nostan vastusta viitosen-kuutosen tietämille koska silloin voi ja pitää käyttää enemmän voimaa. 500 metrin räkä-poskelle-testissä voi sitten pistää kymppivastuksen peliin ja unohtaa tekniikan kokonaan :D.

timoe
23.01.2010, 19.51
Eppäilenpä tuota :rolleyes:. Kestävyystreenissä liian kova vastus sotkee tekniikan. Oma havaintoni on että mitä pidempää matkaa soudan, sitä varmemmin vastus pysyy kolmosella. Jos haluan saada hyvän tuloksen lyhyellä matkalla (2 tai 5km), sitten nostan vastusta viitosen-kuutosen tietämille koska silloin voi ja pitää käyttää enemmän voimaa. 500 metrin räkä-poskelle-testissä voi sitten pistää kymppivastuksen peliin ja unohtaa tekniikan kokonaan :D.

consept 2 laite perustuu ilmanvastukseen... eli sen pyörylän sisällä on litteät lavat---mitä nopeammin ketjusta vetää, sitä suuremman vastuksen saa vastaansa. Käsittääkseni se 1-10 vastussäätö taas säätää sen pyörylän ilmanvaihtoaukkoja, eli sitä pinta-alaa, jonka kautta ketjun vetoliikkeellä saadaan puristettua ilmavirtaa ulos laitteesta.

Tämä vedon nopeuden ja vastuksen lisääntymisen suhdehan toimii myös vedessä soudettaessa. Tuo 1-10 vastussäätö ymmärtääkseni on verrattavissa sitten väliaineen viskositeettiin, eli kuinka jähmeässä tai juoksevassa nesteessä soudetaan...

Kuvittele että soutaisit jossakin vettä selvästi jähmeämmässä aineessa, vaikka siirapissa...

Toisaalta kun laite näyttää että olet soutanut 2 km, käsittääkseni olet kuluttanut energiaa saman määrän, oli "vaihde" tai vastus mikä tahansa.

ps tässä ketjussa näytettu linkki 100km maailmanennätyssoutuun oli sinänsä karu...kyseinen iloinen eläkeläinen vetää aivan karmealla tyylillä, ei puhettakaan, että olisi ranteet suorana, ja veto olisi suora, vaan menee kuin linnanmäen vuoristoradalla, ja leuan alle asti, jotta saa vahvalla yläkropalla pidemmän vedon aikaiseksi...mutta kun on kuntoa ja habaa tarpeeksi niin mikäs siinä, tuli mieleen Annemari Sandellin juoksutyyli nuorena...mutta jos siitä ei 100km pyrähdyksestä ei tullut ranteet kipeäksi niin jätkä kyllä kestää mitä vaan!

Pekka L
23.01.2010, 20.01
Mä sanoisin että se vastus vastaa enemmän airon pituutta ja lavan pinta-alaa. Pieni vastus > lyhyempi airo ja/tai pienempi lapa ja päinvastoin.

Ohiampuja
23.01.2010, 20.20
Mä sanoisin että se vastus vastaa enemmän airon pituutta ja lavan pinta-alaa.
Tätä mieltä minäkin. Ja se tehonsäätö toimii puhaltimen imuaukon kokoa säätämällä. Isompi aukko, enemmän ilmaa ja enemmän kuormaa.

Mutta kuinka se härveli ottaa huomioon sen tehon laskennassaan? Koska sen pitäisi se kuulema jotenkin huomioida. Jos se mittaus perustuisi pelkkään puhaltimen pyörintänopeuteen, niin silloinhan kisoissakin kannattaisi soutaa pelkästään ykkösellä.

Eli onkohan siellä akselilla joku jännitysvenymäliuska joka mittaa niitä voimia?

Osaatteko kertoa?

aprillia
23.01.2010, 21.26
Vähän OT mutta pakko kertoa tositarina conceptilla harjoittelusta. Vuonna 1997 50 km hiihdon maailmanmestari kertoili huhtikuussa 1997, että on tosi kova treeni kun vetää tunnin conceptilla 1.40/500 m vastuksella 10. Ei kuullemma voinut tehdä kuin tuollaista harjoitusta kuin korkeintaan kerran viikossa.

Leopejo
23.01.2010, 23.37
Tätä mieltä minäkin. Ja se tehonsäätö toimii puhaltimen imuaukon kokoa säätämällä. Isompi aukko, enemmän ilmaa ja enemmän kuormaa.

Mutta kuinka se härveli ottaa huomioon sen tehon laskennassaan? Koska sen pitäisi se kuulema jotenkin huomioida. Jos se mittaus perustuisi pelkkään puhaltimen pyörintänopeuteen, niin silloinhan kisoissakin kannattaisi soutaa pelkästään ykkösellä.

Eli onkohan siellä akselilla joku jännitysvenymäliuska joka mittaa niitä voimia?

Osaatteko kertoa?
Yksinkertaisesti laite mittaa kuinka nopeasti puhaltimen nopeus laskee palautusvaiheessa (eli ei vedossa).

Keskiäkäinen lohjalainen
24.01.2010, 09.48
Vähän OT mutta pakko kertoa tositarina conceptilla harjoittelusta. Vuonna 1997 50 km hiihdon maailmanmestari kertoili huhtikuussa 1997, että on tosi kova treeni kun vetää tunnin conceptilla 1.40/500 m vastuksella 10. Ei kuullemma voinut tehdä tuollaista harjoitusta kuin korkeintaan kerran viikossa.

Aika äärimmäisen kuuloista meininkiä. Tuo voi hyvinkin olla kaikkien voima-kestävyys-treenien äiti :eek:. Saattaa tunnin päätteeksi olla aika paha olo :D. Vastannee fillaroinnissa Ison Mäen kiipeämistä isolla vaihteella putkelta vääntäen...

EDIT: 1:40 vauhti tunnin ajan on todella kova suoritus. Huippusoutajatkaan eivät pääse juuri lujempaa. Ennätys on 18221 metriä tunnin aikana, eli n. 1:38/500m.

Soutuvehkeeseen liittyviä mielenkiintoisia kalkulaattoreita muuten löytyy tuolta:

http://www.concept2.com/us/interactive/calculators/

rstone75
24.01.2010, 13.24
Tosisoutajat pystyvät tunnin treenissä vähän kovempaan vauhtiin (about 1.35/500m) mutta silloin on vastus optimoitu vähemmän voimaa vaativaksi.

http://www.concept2.com/us/interactive/calculators/

Missähän noin kovia soutajia liikkuu? Tekee 3.10 kilometriä kohden. Concept 2:n sivujen mukaan 10 kilsan ME on 31.36 joka tekee just alle 3.10 / km...

Ja on tuon alkoholisoituneen hiihtäjämestarin jutuissakin vähän liioittelun makua. Tunnin ME kun on vähän yli 18 km joka on just sitä 3.20 vauhtia. Ja veikkaan, että ei ole 10:n vastuksella soudettu. Eli ehkä noihin juttuihin voi vähän varauksella suhtautua.

niskahiki
24.01.2010, 15.01
Niin tai näin. Mä soudan kympillä. Tuntuu työltä ja kondis kehittyy, sitähän tässä haetaan. Jätän soututekniikan suosiolla soutajille... :)

Pekka L
24.01.2010, 16.59
Tuo hiihtäjän treeni on kyllä ihan mahdollinen. Takavuosien huippuhiihtäjä Antti Varis veti ergolla maratonin (jotain 2004) aikaan 2:26:40, joka tekee keskivauhdiksi ~1:44,3, siis liki 2,5 tuntia. Melkoinen kestävyyskone... näkyi vetäneen 100 kilsaakin viime vuonna rapiat 1:53-vauhtia.

aprillia
24.01.2010, 17.44
Täytyy muistaa, että tuolloin kyseessä oli hiihtäjä parhaassa kunnossaan. En toki ole ollut harjoitusta todistamassa, mutta se mitä kuulin on tuo edellä oleva, enkä usko, että siinä kovin paljon "lapinlisää" on.

Ohiampuja
02.02.2010, 08.34
Nostetaanpas tämä ansiokas topicci listan kärkeen. Ettei koko ruutu ole siirtoja täynnä. ;)

Mara I
05.02.2010, 14.01
Innostuin tämän ketjun innoittamana kokeilemaan Concept2-soutulaitetta, sellainen kun saliltamme löytyy. Olen soutanut nyt muutaman kerran ja mielestäni ollut hyvää treeniä! Johtuneeko sitten puutteellisesta tekniikasta vai siitä, että käsissä on suhteellisesti vähemmän voimaa, mutta minulla tuo ottaa eniten käsivarsiin.

Kovimmat treenit ovat minulla olleet 15 km tuntiin - minuutti tähän päälle juomataukoineen. Sykemittareiden ja energiankulutus -keskustelun innoittamana tein hieman vertailevaa tutkimusta kahden eri vastustason välillä. Tehty työ on näissä siis sama = 15 km soutua
- taso 4 (drag 116?), kadenssi 32-33, sykeka 159, energiankulutus 891 kcal
- taso 6 (drag 136), kadenssi 28-29, sykeka 153, energiankulutus 839 kcal

Hyötysuhde näyttäisi tämän perusteella olevan siten parempi "kovemmalla" vastuksella. Voisiko tämä johtua siitä, että kun kadenssi on pienempi niin rasitusta tulee suhteessa enemmän käsille ja siten pienemmille lihasryhmille? Tuolla yli 33 kadenssilla penkki kun liikkuu jo aika vikkelään ja jalat samaten.

Yleisesti voisi todeta, että ylläolevat ovat (soutu)kuntoni huomioiden kovia harjoituksia. Arvioin, että jos maxsykkeeni on juosten 188 se olisi soutaen 178 ja soudussa saavutetut 160+ sykkeet olisivat jo anaerobisen kynnyksen tuntumassa/yli.

Pekka L
05.02.2010, 15.21
Ei mulla ainakaan ole maksimisykkeissä eroa eri lajien välillä. Soudussa on ~78% lihaksista käytössä, kyllä siinä saa sykkeen ylös ja helposti.

Mahdatko jännittää käsiä vedon aikana? Vedon alussa pitäisi olla tunne kuin roikkuisi kapulassa. Myös palautus pitää olla rento. Tietty onhan tuo jo selkeä VK-treeni ja kesto saa aikaan sen, että varmasti tuntuu tottumattomalla käsissäkin. Pitää tuntua.

Ei liity varsinaisesti tähän, mutta korkein ikinä mittaamani syke on ollut vesillä soudussa.

Mara I
05.02.2010, 15.59
Tekniikka on varmasti hakusessa tässä vaiheessa. Siihen olen osannut kiinnittää huomiota, että palautusvaiheessa kädet ovat rentoina, mutta tuohon vedon alun rentouteen en. Pitää jossain vaiheessa katsoa nuo maksimit: jos ensi viikolla vetäisi pk-treeniä ja sen jälkeen sitten pari intervallia...

Keskiäkäinen lohjalainen
05.02.2010, 16.49
Kovimmat treenit ovat minulla olleet 15 km tuntiin - minuutti tähän päälle juomataukoineen. Sykemittareiden ja energiankulutus -keskustelun innoittamana tein hieman vertailevaa tutkimusta kahden eri vastustason välillä. Tehty työ on näissä siis sama = 15 km soutua
- taso 4 (drag 116?), kadenssi 32-33, sykeka 159, energiankulutus 891 kcal
- taso 6 (drag 136), kadenssi 28-29, sykeka 153, energiankulutus 839 kcal

Aika haipakkaa tunnin treeniksi ei-soutajalta. Sykekin kyllä kertoo että tehoa on. "Kadenssi" (vetotiheys?) sulla on aika kova. Olisiko vedon pituudessa kehittämisen varaa? Hiukan harvempi tahti vähentää riehumisen tunnetta. Itse olen yrittänyt pitää tiheytenä 23-25 /min.

Pekka L
05.02.2010, 18.48
Siihen olen osannut kiinnittää huomiota, että palautusvaiheessa kädet ovat rentoina, mutta tuohon vedon alun rentouteen en.

Se vedon alun rentous lähtee lapaluista saakka. Hartiat rentona, vedon alussa lapaluut saa erkantua niin kauas toisistaan kuin menee. Kädet suorina, kahvasta kiinni sen verran että pysyy kiinni, ei puristusta. Niinkuin pikkulintua pitäisit kädessä. Riittävän tiukasti ettei karkaa, muttei saa puristaa hengiltä.

rake
11.02.2010, 12.03
Aika haipakkaa tunnin treeniksi ei-soutajalta. Sykekin kyllä kertoo että tehoa on. "Kadenssi" (vetotiheys?) sulla on aika kova. Olisiko vedon pituudessa kehittämisen varaa? Hiukan harvempi tahti vähentää riehumisen tunnetta. Itse olen yrittänyt pitää tiheytenä 23-25 /min.

Jos vetotiheyttä pitää korkeella nii soutuhan "pyörii" helpommin(ei "pysähdy" kummassakaan päässä). Soudussahan pitäisi pyrkiä helppoon pyörittämiseen eli liike ei pysähdy kummassakaan vedon päässä. Eikä tarvitse niin voimalla juntata. Vertaa pyöräilyssä kadenssi 90 vs. 120. Tietysti jotkin on voimatasollisesti toisia huomattavasti parempia ja heille on taloudellisempaa mennä pienemmällä vetotiheydellä.

Mara I
15.02.2010, 17.04
Nöösin kokemuksia sisäsoudusta, vol 2:

Nyt olen sitten etsinyt tuota maksimisykettä ja muutoinkin tarkkaillut omaa soutua. Vetotiheys on harjoituksen myötä tippunut: Nyt tasolla 4 voi pitää 2:00 vauhtia 24-25 vetotiheydellä. Ensin huomasin, että alussa voi kurottautua pidemmälle, seuraavaksi että vedon lopussa voi kallistua enemmän taakse. Väsyneenä jotain jää uupumaan ja vetotiheyttä on nostettava mieli pitää sama vauhti. Syynä saattaa olla myös, ettei veto ole enää niin kiihtyvä kuin freesinä. Tutkimukset jatkuvat...

Maksimisykkeeksi sain kehitettyä 180. Tuota tehdessä tuli todistetuksi, että soutu lähtee jaloista. Ne menivät nimittäin niin hapoille. Mikä oli kuitenkin mielenkiintoisempi havainto oli, että anaerobinen kynnykseni näyttäisi olevan soutulaitteella jossain 167-168 tietämillä, mikä on kokolailla sama kuin tällä hetkellä kuntopyörän pukilla (jos ajan istualtaan, kyyryssä käsiin nojaten muutama pykälä vähemmän).

Edellisellä tarkoitan syketasoa, johon elimistö palautuu suuremman (anaerobisen) rasituksen jälkeen ja jolla tasolla pidempijaksoinen toiminta on jälleen mahdollista. Minulla esimerkiksi 1:55 soutuvauhti vaatii yli 170 syketasoa enkä kykene tekemään sitä yli 10-15 minuuttia, mutta palautus 2:00 vauhtiin ja 167 sykkeille sallii taas matkan jatkumisen ;)

niskahiki
16.02.2010, 09.47
Mä en o sykkeitäni mittaillu soutaessa, voisi ottaa tutkinnan kohteeksi. Mutta joku oivallus mulla on tapahtunu tekniikassa kun tatsi rentoutui ja puuskutus on vähentyny tai sitten kondis vaan on parempi. Kenties alatalja/mavetreeni on välittyny myös soutulaitteeseen koska vastus mulla on yhä kympissä. Ja taitaa pysyäkin =)

Keskiäkäinen lohjalainen
16.02.2010, 16.31
Mä en o sykkeitäni mittaillu soutaessa, voisi ottaa tutkinnan kohteeksi. Mutta joku oivallus mulla on tapahtunu tekniikassa kun tatsi rentoutui ja puuskutus on vähentyny tai sitten kondis vaan on parempi.

Lomalla olleet lihaksesi ovat vaan heränneet. Mullakin ekat soututreenit fillarikauden jälkeen olivat yhtä tuskaa kun keskivartalon ja käsien lihakset eivät oikein tajunneet joutuneensa töihin. Tilanne korjaantui parissa viikossa.


Kenties alatalja/mavetreeni on välittyny myös soutulaitteeseen koska vastus mulla on yhä kympissä. Ja taitaa pysyäkin =)

Sitkee sissi :D

mpesu
16.02.2010, 22.13
Siinä uudemmassa Concept-vempeleessä on muuten pelejä! Tajusin tämän tuossa eräänä päivänä ja soutamistuska lieveni kummasti tikkaa heittäessä. Väittäisin, että tekee hyvää myös tekniikalle, koska pelit (tai ainakin tuo tikka) menee huonosti jos vetely ei ole tasaista.

skott
18.02.2010, 13.56
Uusimmassa TM:ssä (4/2010) aukeaman juttu Concept2 D2:sta ja soutamisen filosofiaa. Kannattaa vilasta.

niskahiki
11.03.2010, 21.25
Jotain apua lienee väkinäisestäkin tekniikkaharjoittelusta ollut, paransin 500m sprinttiäni kahdella sekunnilla :O

Mara I
29.03.2010, 14.53
Nöösin kokemuksia sisäsoudusta, osa 3: Vertailevaa tutkimusta soudun ja muiden aerobisten kuntoharjoitteiden välillä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että rankkoja nuo alla olevat harjoitukset meikäläiselle ovat, ehkä poislukien tuo pidempi kuntopyöräsessio. Polarin mittarin tasoilla 4 ja 5 mennään.

Harjoite split-half 1 syke teho split-half 2 syke teho harj.max harj.ka

Soutu, taso 5, 60 min 150 2:00 163 2:00 170 157
meikäläiselle rankka mutta mahdollinen harjoitus (= ei tarvitse heti alussa miettiä mitä on taas ryhtymässä tekemään), varsinkin kun sallii mentaalisen juomatauon 10 min välein

Soutu, taso 10, 60 min <153 2:00 169 2:00 174 <165
rankin keväällä tekemäni harjoitus, viimeiset 20 min teki mieli koko ajan heittää pyyhe kehään -> lihaskunto alkaa loppua, mikä vetää anaerobiselle puolelle?; valitettavasti sykemittari unohtui laittaa alussa päälle, mutta silti hyvin näkee miten ensimmäinen puolituntinen on rasitukseltaan samaa tasoa tuon tason 5 soudun kanssa, toinen puolisko onkin sitten vallan erilainen

Portaiden juoksu, 40 min 162 - 173 - 181 168
olisi voinut olla yhtä raskas kuin tuo tason 10 soutu, mutta ei ollut mahdollisuutta kuin juosta 40 min, rasituksen nousu näkyi siinä, että portaiden laskeutumisessa ei enää tapahtunut samanlaista sykkeen palautumista kuin alussa

Kuntopyörä, taso 16, 60 min 155 334 W 160 366 W 167 158
kotipyörän vastukset tapissa, alussa jalkojen lihasvoima rajoittava tekijä, kadenssi vain 71-72 vaikka sykkeet 155 tasolla, suurin osa ajasta kadenssi 81-83, lopussa 85; magneettivastus tai vauhtipyörä arvatenkin kuumenee polkemisesta ja heikkenee teholtaan - olen tehnyt split-half harjoituksia, joissa jälkimmäisen puoliskon sykekeskiarvo on pienempi kuin ensimmäisellä puoliskolla vaikka tuotettu teho on suurempi, ei taida oikeasti olla mahdollista :)

Kuntopyörä, taso 13, 110 min 143 321 W 151 326 W 158 148
vertailun vuoksi yksi lukuisista pidemmistä harjoituksista; poljen aikalailla sykkyrässä, jos istuisin niin syke kasvaisi muutaman pykälän

Kuntopyörä, taso 10, 40 min 150 345 W 156 346 W 162 153
kadenssi 100-110 = niin korkea, että jaloissa ei niinkään tuntunut, rajoittavina tekijöinä alussa hapenotto ja sitten motoriikka, en ole _pyöräilijä_

Yhteenvetona tästä voisi kai sanoa, että riittävän raskailla vastuksilla voimani yksinkertaisesti loppuvat. Erityisesti jalkoihin olisi kiva saada lisää voimaa ja siksi varmaankin jatkan noita maksimitason kuntopyöräharjoituksia. Sprinttiä ei ole tarkoitus ajaa, joten olen tyytyväinen siihen tehoon mitä saan tuotettua 80-100 kadensseilla.

Soudussa on erinomaista se, että palaute tuotetusta tehosta on välitön. Esimerkiksi uidessa on helppo alkaa sluibailla loppuvedon tehossa eikä sitä näe kuin vasta hitaampana loppuaikana. Concept 2:n pukilla näkee heti jos alkaa "ote lipsua" -> pakottaa tehokkaampaan harjoitukseen.

Olen korvannut kokolailla kaiken kuntasaliharjoittelun soutamisella. Lihasmassan saaminen ylävartaloon ei ole enää mitenkään olennaista vaan pikemminkin olemassa olevan lihasmassan säilyttäminen ja kokonaisvaltainen kehittäminen, anaerobisen kynnyksen kohottaminen ja vk-alueen hyötysuhteen parantaminen sekä kehon rasvaprosentin pienentäminen. Kun aikaa on vain rajatusti käytettävissä niin uskon, että tunti-pari viikossa soutua kehittää näitä paremmin kuin tunti-pari punttitreeniä.

En ole lenkkeillyt sitten joulukuun puolenvälin kuin yhden käden sormilla laskettavan määrän kertoja. Nyt viikonloppuna meni 18 km aerobisilla kynnyssykkeillä (152) 4:40 min/km, mikä siinä osin loskaisella ja jäisellä tiellä ja vastatuulessa tuntuu erinomaiselta suoritukselta. Kunto näyttäisi siten olevan talven jälkeen kohdillaan kiitos noiden yllä mainittujen harjoitusten. Mielenkiinnolla odotan lumien sulamista ja parempia kelejä niin pääsee oikeasti vertaamaan juoksuvauhtia syksyiseen.

Nalho
29.03.2010, 15.43
Vähän OT mutta pakko kertoa tositarina conceptilla harjoittelusta. Vuonna 1997 50 km hiihdon maailmanmestari kertoili huhtikuussa 1997, että on tosi kova treeni kun vetää tunnin conceptilla 1.40/500 m vastuksella 10. Ei kuullemma voinut tehdä kuin tuollaista harjoitusta kuin korkeintaan kerran viikossa.

Olisi kannattanut alkaa vielä soutajaksi niin olisi ollut siinäkin lajissa maailmanmestari kun jo treeneissä vetää tuollaisia tuloksia. Eli en kyllä tällä syömisellä usko tuohon juttuun.

pavel
30.03.2010, 07.00
Mukavan semi-analyyttistä pohdintaa Maralta. Kyl noin moninaisella treenillä hyvään kuntoon pääsee kesän ulkotreeneihin.

Itse olen osittain tämän ketjun innoittamana kokeillyt nyt muutaman kuukauden vähän soudella. Maltti ei riitä mihinkään tunnin harjoituksiin, vaan tehomiehenä tehään tehotreenejä :)

Pari pv sitten salijumppailun päätteeksi 3000m soutu ja 500m keskivauhdiksi 1:49. 1000m soutua olen kerran kokeillut ja 500 keskari oli silloin 1:41 Kilometrin aikaa pitää parantaa, koska tuosta riuhtomisesta on jo aikaa. Vastuksena pidän aina sen 10.

Noiden lisäksi on nyt tullut veivattua aika paljon kahvakuulilla ja kiertoharjoittelua crossfit-tyyppisesti ja mielekästä on ollut.

En oo nyt lukenut tästä thredistä kuin tän neljännen sivun, mut laittakaa nyt hirmukarpaasit omiakin aikojanne niin voi vähän vertailla. Jos niitä on aiemmilla sivuilla, niin luen kunhan saan silmät auki.

skiman
01.04.2010, 11.40
Olisi kannattanut alkaa vielä soutajaksi niin olisi ollut siinäkin lajissa maailmanmestari kun jo treeneissä vetää tuollaisia tuloksia. Eli en kyllä tällä syömisellä usko tuohon juttuun.

Vuoden 1997 MM on poikkeuksellisen lahjakas kestävyysurheilija sellaisa ei ole maailmassa / vuosikymmen kuin muutama. Olisi varmasti ollut soudussakin kova sana jopa pyöräilyssäkin :D

haedon
01.04.2010, 14.20
Eilen testasin kahvitunnilla eka kertaa ikinä tuota Concept 2:sta. Vedin kyllä vain 500m vedon ja aikaa meni 1.35 ja painoa minulla on noin 70 kg.

Juttelin tänään erään tuntemani soutuvalmentajan kanssa tuolla laitteella treenaanisesta .Yksi hyvä lajiharjoitus on kuulemma parikymmentäminuuttia vuorotellen 15 sekunttia vetoja täysiä ja 15 sekunttia palauttelua. Hänen valmennettavansa saivat muutamia kulta yms mitaleita SM:issä.

Nalho
01.04.2010, 14.34
Vuoden 1997 MM on poikkeuksellisen lahjakas kestävyysurheilija sellaisa ei ole maailmassa / vuosikymmen kuin muutama. Olisi varmasti ollut soudussakin kova sana jopa pyöräilyssäkin :D

Ja nimeltään oli?

Nalho
01.04.2010, 15.20
Eilen testasin kahvitunnilla eka kertaa ikinä tuota Concept 2:sta. Vedin kyllä vain 500m vedon ja aikaa meni 1.35 ja painoa minulla on noin 70 kg.

Juttelin tänään erään tuntemani soutuvalmentajan kanssa tuolla laitteella treenaanisesta .Yksi hyvä lajiharjoitus on kuulemma parikymmentäminuuttia vuorotellen 15 sekunttia vetoja täysiä ja 15 sekunttia palauttelua. Hänen valmennettavansa saivat muutamia kulta yms mitaleita SM:issä.

Sillä pääsisi tuolla:http://www.finnrowing.com/index.php?indeksi=5-5&sarja=500m_Miehet
jo tusinan joukkoon ja varmasti sijoitus nousisi huomattavast pienellä treenaamisella.

haedon
01.04.2010, 17.13
:rolleyes:No mä luulen että tältäkin palstalta löytyy ainakin tusina tekijämiestä, joiden rinnalla mun tulos on paperia. Watit oli mulla jossain 400 paikkeilla ja "vaihde" vitosella.

Tossa yksi kaveri veti 1.28, mutta hän oli juuri Voimanoston SM:issä kakkonen. Voimaa löytyy, muttei enää kestävyyttä pidemmille matkoille.

Mara I
01.04.2010, 19.19
Näiden suoritusten jälkeen onkin "hyvä" lisätä oma vaatimaton suoritukseni tähän pavelin asettamaan haasteeseen. Tuhat metriä ja lyhyemmät matkat jätän suosiolla muille, kun ei löydy noita lihassoluja eikä varsinkaan niitä nopeita. 3000 metrin testiin lähdin hieman takaperin puuhun: arvelin, että 1:50 tasolla voisi onnistua. Sitä lähdin yrittämään ja onnistuihan se! aika 11:00,1 keskisykkeet 167 ja maksimi 183.

skiman
01.04.2010, 20.01
Ja nimeltään oli?
Mika Myllylä

Keskiäkäinen lohjalainen
02.04.2010, 15.51
3000 metrin testiin lähdin hieman takaperin puuhun: arvelin, että 1:50 tasolla voisi onnistua. Sitä lähdin yrittämään ja onnistuihan se! aika 11:00,1 keskisykkeet 167 ja maksimi 183.

Paritonninen meni abouttiarallaa samaa vauhtia. Vastus niinikään viitosella. Loppuaika 7.20. Tuli sekä hiki että hengästys eikä noutajakaan ollut kaukana :D.

Nyt soutuergo on pistetty kesäksi naftaliiniin ja kuitukameli otettu aktiivikäyttöön. Muutama havainto ekoilta lenkeiltä:

- Kadenssi oli totaalisen hukassa parilla ekalla lenkillä. Tänään, kevään neljännellä lenkillä 90 rpm tuntui jo luontevalta.
- Vauhti ei vielä päätä huimaa mutta meno oli tänään jo sen verran helpon tuntuista että eiköhän keskarikin saada kohta alkamaan kolmosella.
- Selkälihakset ovat aivan erinomaisessa kuosissa. Maantiefillarin ajoasentoon ei ole tarvinnut totutella yhtään. Päinvastoin, taidan pistää stemmiä vähän alemmaksi.

Keskiäkäinen lohjalainen
02.04.2010, 15.59
Eilen testasin kahvitunnilla eka kertaa ikinä tuota Concept 2:sta. Vedin kyllä vain 500m vedon ja aikaa meni 1.35 ja painoa minulla on noin 70 kg.


Tuo on aika raakaa vauhtia ollakseen ensimmäinen veto ikinä. Sulla on selkeästi taipumuksia alalle :D


Juttelin tänään erään tuntemani soutuvalmentajan kanssa tuolla laitteella treenaanisesta .Yksi hyvä lajiharjoitus on kuulemma parikymmentäminuuttia vuorotellen 15 sekunttia vetoja täysiä ja 15 sekunttia palauttelua. Hänen valmennettavansa saivat muutamia kulta yms mitaleita SM:issä.

Tuo on totta. Soutuergolla treenatessa kannattaa tehdä intervalleja. "Tehovedot" saavat sykkeen pomppaamaan korkealle todella nopeasti. Itse olen yleensä tehnyt minuutin intervalleja joissa vedän 10 vetoa täysillä ja sen jälkeen loppuminuutti palautusta. Kovempikuntoiset kaverit tietysti pärjäävät lyhyemmälläkin palautuksella.

haedon
02.04.2010, 18.25
...kuitukameli otettu aktiivikäyttöön. Muutama havainto ekoilta lenkeiltä...
Sääkö se tulit vastaan pyörällä Saukkolantiellä. Mä ajelin Someron kautta Saloon pääsiäisen viettoon:). Vastatuulta koko lähes matka mutta onneksi ei niin voimakas kuin viime vuonna.

Laskin muuten väärin tuon lajitreenin pituuden se olikin 40 minuuttia. Noista mun Wateista vaan aattelin ettei ole kummoista menoa (400w) ja tää valmentajakin sanoi että jos vedän 1.20 niin hän voi ruveta valmentamaan. Suositteli mun painoiselle vastukseksi nelosta.

H. Moilanen
02.04.2010, 18.32
Suositteli mun painoiselle vastukseksi nelosta.

Minkälaisella vastuksella nuo "viralliset" C2 ranking-tulokset pitää tehdä?

haedon
02.04.2010, 18.38
Minkälaisella vastuksella nuo "viralliset" C2 ranking-tulokset pitää tehdä?
Saa tehdä millä haluaa, kun laite mittaa hyrrän hidastuvuutta ja määrittää sen mukaan matkan. Isommat soutajat vetää kuulemma vitosella pienemmän nelosella. Ne vastaavat kuulemma aika hyvin todellisia olosuhteita ulkosoudussa. Isommalla soutajalla kun vene ui syvemmällä ja veden vastus on siis suurempi. Jotkut punttisalityypit vetää kuulemma mahdollisimman isoilla vastuksilla kun voimaa löytyy.

Keskiäkäinen lohjalainen
02.04.2010, 18.43
Sääkö se tulit vastaan pyörällä Saukkolantiellä. Mä ajelin Someron kautta Saloon pääsiäisen viettoon:). Vastatuulta koko lähes matka mutta onneksi ei niin voimakas kuin vime vuonna.

Valitsit sitten lyhyimmän reitin :D. Jos tarkoitat Sammatissa olevaa Saukkolantietä ja kello oli about neljä niin se saatoin hyvinkin olla minä. Aika niukasti oli vielä fillaristeja liikkeellä. Olin vähän yllättynyt.

haedon
02.04.2010, 18.47
Valitsit sitten lyhyimmän reitin :D.
Eihän sitä lyhintä.... Meinasin että tulee satku täyteen, mutta eihän se tullu kun mittari näytti mitä sattuu ja asun eri paikassa kuin viime vuonna niin jäi harmittavasti muutamia kilometrejä vajaaksi. Olis pitäny heittää ketunlenkki vielä Kuusjoen kautta.....

H. Moilanen
02.04.2010, 19.10
Saa tehdä millä haluaa, kun laite mittaa hyrrän hidastuvuutta ja määrittää sen mukaan matkan.

Eli paatin etenemä ei olekkaan vakio suhteessa hyrrän kierroksiin?

niskahiki
03.04.2010, 20.38
Mä käytän testeissä aina 10-vastusta. Ehkä 5km ja pidemmissä matkoissa saatan harkita pienempää vastusta, ehkä 7 mutta ei alle 5 kun en vaan osaa soutaa niillä kevyemmillä huonolla tekniikallani. Oon tällane 87kg mötkö mutta tarkoitus ois kehittää treeniä ja ruokavaliota siten että sais painon lähemmäs tuota 80kg kuin 90kg - se kun tuntuisi fillarinkin selässä! Ja oikeastaan kaikessa treenissä ja elämässä muutenkin...

500m meni ajassa 1:28 ja (eri päivänä) 12min cooperissa vedin 3200m, tosin ilman lämmittelyä joten varmaan se 100m ainakin pystyis vetää enemmän kun tosissaan koittais.

Tavoitteena ois saada syksyyn mennessä tuosta 500m ajasta sekunti pois ja cooperiin 300m lisää. Vaikkapa. Katsotaan onnistuuko, kuitenkin nätteinä kesäpäivinä mieluummin fillaroi kuin soutaa :)

xtrainer80
04.04.2010, 08.28
Olettekos 1000 m vetoa kokeilleet? Siinä saa jo raakasti kropan hapoille, jos tuntuu että 500 m ei riitä. :) Oma ennätys on 3.19, tehty 72 kiloisena vastuksella 5.

Ohiampuja
04.04.2010, 13.32
Saa tehdä millä haluaa, kun laite mittaa hyrrän hidastuvuutta ja määrittää sen mukaan matkan.
Tiedätkö kuinka tuo mittaus on oikein toteutettu? SM-kisoissa ne on kuulemma kalibroitu keskenään ja olikohan se niin, että kerran valittua vastusarvoa ei saa mennä muuttamaan kesken kisan...

Siis jos härveli mittaisi pelkkiä kierroksia, niin aina kannattaisi vetää 1:llä. Mutta näihän se ei mene.

Manninen
04.04.2010, 16.19
Itse olen soutanut sen 500m 1:26:7 vastuksella 10.Jos pidän vastuksen kevyemmällä en pääse läheskään samaa vauhtia.Johtunee huonosta tekniikasta.Voimalla mennään,valitettavasti sitä on vaan kovin vähän:rolleyes:

haedon
04.04.2010, 16.26
Tiedätkö kuinka tuo mittaus on oikein toteutettu? SM-kisoissa ne on kuulemma kalibroitu keskenään ja olikohan se niin, että kerran valittua vastusarvoa ei saa mennä muuttamaan kesken kisan...

Siis jos härveli mittaisi pelkkiä kierroksia, niin aina kannattaisi vetää 1:llä. Mutta näihän se ei mene.
Muistaakseni laite mittaa hyrrän tai vauhtipyörän (tai mikä se nyt sitten onkaan) hidastuvuutta ja siitä laskee watit, nopeuden ja matkan. Silloin tulokset ovat samalla laitteella vertailukelpoiset ympäri maailmaa vastuksesta riippumatta. Täytyy itsekin kokeilla tuolla lyhyellä 500 metrillä mahdollisimman suurta vastusta, kun joskus taas laitteeseen törmään. Aika moni on näköjään saanut juuri suurimmalla vastuksella parhaan tuloksen. Tai sitten pitää sada tekniikka haltuun:o.

Keskiäkäinen lohjalainen
04.04.2010, 16.31
Olettekos 1000 m vetoa kokeilleet? Siinä saa jo raakasti kropan hapoille, jos tuntuu että 500 m ei riitä. :) Oma ennätys on 3.19, tehty 72 kiloisena vastuksella 5.

Tonni on diiselille vähän lyhyt matka. Kropan saaminen hapoille ei tuolla vehkeellä ole sinänsä mikään ongelma. :D

Samuli C
04.04.2010, 18.03
Muistaakseni laite mittaa hyrrän tai vauhtipyörän (tai mikä se nyt sitten onkaan) hidastuvuutta ja siitä laskee watit, nopeuden ja matkan. Silloin tulokset ovat samalla laitteella vertailukelpoiset ympäri maailmaa vastuksesta riippumatta. Täytyy itsekin kokeilla tuolla lyhyellä 500 metrillä mahdollisimman suurta vastusta, kun joskus taas laitteeseen törmään. Aika moni on näköjään saanut juuri suurimmalla vastuksella parhaan tuloksen. Tai sitten pitää sada tekniikka haltuun:o.
¨

No nyt asiaan tulee ihan varma tieto. Eli oon juniorisoutaja, ja ergo on talvella vähän liiankin tuttu laite. ;)

Eli laite tosiaankin mittaa tehon vauhtipyörän hidastumisesta ja laskee siitä matkat sun muut. Nelisen vuotta olen piireissä liikkunut, enkä ole vielä törmännyt kisoissa tähän kalibroimiseen, koneet tietysti tarkastetaan ja huolletaan ennen kisaa ja itse kisassa ne on kiinnitetty johdolla läppäriin.

Itse soudan voimavetoja lukuunottamatta lähe aina vastuksella 3 tai vähemmän. Se on ulkosoutua ajatellen viisasta, sillä kun vastus on siellä kympissä missä se ei pitäisi olla, niin soutaminen on kuin pikajuoksisi ylämäkeen.

Kokeilkaapas vetää 5000m testi ergolla. :D Itse oon hiukan alle 60kg, 16 vuotta ja tuo viisi kilsaa taittui aikaan 19.36 ennen joulua.

pavel
05.04.2010, 09.47
..sillä kun vastus on siellä kympissä missä se ei pitäisi olla, niin soutaminen on kuin pikajuoksisi ylämäkeen.

=mielekästä ja tehokasta intervallitreeniä, suosittelen kaikille :)

Niskahiellä hyviä soutuaikoja!

Mara I
07.04.2010, 13.02
Paritonninen meni abouttiarallaa samaa vauhtia. Vastus niinikään viitosella. Loppuaika 7.20. Tuli sekä hiki että hengästys eikä noutajakaan ollut kaukana :D.


Minä olin oman vetoni jälkeen niiiin poikki, "itkin" viimeiset 20s kun yritin epätoivoisesti vetää kiinni sekunnin eroa 11:00 loppuaikaan. Jännä juttu oli palautuminen: Kotiin kävellessä ihmettelin, miten hyvin tunnuin palautuneeni (tässähän voisi lähteä pk-lenkille, kun ei jaloissa tunnu). Ruokailun jälkeen, puolentoista - parin tunnin kuluttua soutamisesta iski sitten totaali uupumus, hyvä kun jaksoin portaita kotona kivuta.

pavel
07.04.2010, 13.11
Minä olin oman vetoni jälkeen niiiin poikki, "itkin" viimeiset 20s kun yritin epätoivoisesti vetää kiinni sekunnin eroa 11:00 loppuaikaan. Jännä juttu oli palautuminen: Kotiin kävellessä ihmettelin, miten hyvin tunnuin palautuneeni (tässähän voisi lähteä pk-lenkille, kun ei jaloissa tunnu). Ruokailun jälkeen, puolentoista - parin tunnin kuluttua soutamisesta iski sitten totaali uupumus, hyvä kun jaksoin portaita kotona kivuta.
Hehe..vähän samoja tuntemuksia itselläkin. Tuo soutu on niin pirullista siinä mielessä, että siinä ei ole ei hetken taukoa. 1500m jälkeen alkoi jo hapottaa aika tiukasti, mutta raivoisalla kiskomisella sen pari sekkaa vaille 11min sai puristettua.
Kyllä tässä on tavoite ylipäätään lisätä kestävyystyyppisen/maitohappotreenin määrää, joten kyllä tuota aikaa saa vielä parannettua. Tai sitten voisi kokeilla tuota karmivaa 5000m tempausta..huhhe!

Onpahan kesän metsälenkeillä sitten timmimmässä kondiksessa kun on soudellut ja lajiharjoitellut kevään!

xizang
07.04.2010, 15.06
Ompa tota 500m:kin tullu kokeiltua. "Mukavaa" happotreeniä se on. Nopeesti siinäkin kehittyy kun osaa vetää riittävän pitkää vetoo vaikka onkin kyse lyhyestä matkasta.
Kokeilkaa vaikka 5x500m/3min palautuksella. Ja kaikki viissataset pitää mennä alle "homorajan".(1:30). ;)

Massasta tietty on hyötyä ja pitkistä raajoista. Aikamoisia "könttejä" noi näyttää olevan ketä tuolla Conceptin salirankingissa kärjessä pyörii juuri 500m matkalla. Väittävät myös että parhaat ajat olis jollain 3-5 vastuksella vedetty. Mä en ainakaan näillä pitkillä kintuillani saa tolla vastuksella parhaita aikoja vaan joku 8 on sopinu peremmin, myös 5000 metrillekin. Kai sitä on ikää jo kertyny liikaa ettei vaan ehdi.

pakuri
13.05.2010, 19.08
Tein tänään cooperin testin arvolla 10, laite oli C2.
Sain tulokseksi 3055m ja loppusyke oli 166 ja mun maksimi on 170 eli pikkasen ois voinut vielä nipistää.
Tosin eilen oli kuntotesti ja pari tuntia pyöräilyä saatto ne pikkasen painaa pikkasen päälle. Kuitenkin olen tyytyväinen tuohon tulokseen.:)

niskahiki
17.05.2010, 09.34
Aamuharjoituksena oli kellottaa 1000m, vastus kympillä.
3:25,5
keskisyke 168
max. 181/188

hyvin huomasi sykekäppyrästä kuinka puolessa välissä tyydyttiin tavoitekeskinopeuteen ja loppukiri myöhästyi, toisaalta myös se kuinka loppukiriä ei tullut vedettyä ihan täysiä. Se on se sisun puute kun maitohapot alkaa jyllätä...
Toisaalta soundtrack kusi myös stereoissa, kyllähän silläkin on vaikutuksensa ;)

Nyt kun on aurinko kuivattanut yöllä kastelemansa tiet niin renkaille ja pihalle mars! Alkoi nimittäin kesäloma :)

Mara I
17.05.2010, 21.05
Yritin saada puolimaratonin suoritettua, mutta yritykseksi jäi. Homman nimi oli, että yli kolmea vetoa ei saa peräkkäin mennä yli 2:00 tahtia ja että 12 min välein sallin itselleni juomatauon 10-15 s. Kahdeksantoista kilometria tuli kasaan mutta tähän 72 min juomapisteelle matka loppui. Olisin toki tuon tauon jälkeen jaksanut pari minuuttia vetää, mutta katsoin että se olisi ollut huijausta, koska ei olisi ollut mitään toiveita saada koko 12 minuuttia kasaan.

Soudun sykeka oli 163 ja maksimi 175. Keskiarvo ei kerro tässä totuutta, koska varmaan jo puolentunnin jälkeen mentiin koko ajan anaerobisen kynnyksen tuntumassa -> olisi saattanut auttaa, jos olisi ottanut hiilihydraattigeeliä 40 min ja 60 min kohdilla. Palataan asiaan syksyllä :)

Taso oli 5,5, vetotiheys alussa 29-30 -> 30-31 ja nopeus 1:57-58 -> 1:59 -> 2:00 tunnin jälkeen. Poikkeuksena _kaikkiin_ edellisiin soutuihin oli, että takapuoli meni helläksi. Mistähän tuokin johtui...?

niskahiki
17.05.2010, 21.20
Mä en ole noita vetotiheyksiä kattonu ollenkaan. Yritän rytmittää hengityksen kanssa vetoja jotenki sopivasti...

BONK
18.05.2010, 06.52
Itse hommasin C2:en neljä vuotta takaperin ja vaikka hinta silloin syljetti, niin kyllähän se laitteena on aivan eri luokkaa kuin nämä kaikenkirjavat rimpulat. Salilla kun oli tullut laitetta kiskottua useamman vuoden ajan aina lämmittelynä, niin siinäkin mielessä oli helppo hankinta. Tämä kestää varmaan kotikäytössä isältä pojalle ja kukaties vielä pojan pojallekin...

Tässä vuosien varrella on tullut askarreltua autotalliin "kotisali" eli C2:n toimii ympäri vuoden "lämmittelylaitteena" punttitreenille ja syys-talviaikaan tulee treenailtua varsinaista soutua, mikä on kyllä liikuntamuotona aivan loistava koko kropan treeni. Useimmiten itsellä soutu on kuitenkin leppoista ja palauttelevaa pk-treeniä siinä tv:n katselun lomassa 30-60 minuuttia - riippuen siis tv-ohjelmasta, ei tavoitteista :)

Noista intervallitreeneistä, joita C2:sta löytyy valmiina on omasta mielestäni kaikkein pahin 1:40/0:20 x 9. Eli treeni kestää vain sen 18 minuuttia ja 20 sekunnin palautuksilla vedetään vajaan kahden minuutin vetoja yhdeksän kertaa. Viimeksi kun sellaisen tein tuossa pääsiäisen tienoilla, niin ei tarvinnut enää sinä päivänä muuta tehdäkään. Olin niin totaalisen poikki, että teki mieli vain kaatua lattialle ja odottaa pikaista kuolemaa. Mikä ei varmaan kaukana ollutkaan... Aivan tappotreeni.

EDIT: Itse soutelen nelosen-viitosen vastuksella kaikki treenit, vaikka tällainen 100 kg keijukainen olenkin. Yritän noissa intervalleissakin vain hinata tahtia ylemmäs (ei uutta ennätystä ajassa) siten, että ei mene pelkällä voimalla repimiseksi ja tekniikka pysyisi kasassa. Kyllä ne ajatkin siinä samassa sitten paranevat.

Mara I
03.02.2011, 09.26
Nostetaanpa ketjua ylös. Täytyy vain sanoa, etten ole soutanut tänä talvena yhtään samaan malliin kuin vuosi sitten. Mutta vielähän tässä on aikaa...

Oman "kotisalin" Concept2 on vanhaa mallia mutta pääsin hiljan käyttämään uudempaa mallia, jossa oli myös noita pelejä. Mitäs tuloksia olette saneet tikassa? Minulla oli aikaa tehdä kaksi settiä: tulokset noin 13800 pistettä, vetotiheys 1:55-1:56, taso 5 ja soudettu matka 2700 m. Luin vasta jälkikäteen, että pisteet menevät 50, 25, 10 ja 5 eli tuon mukaan noin kuudennes vedoista olisi mennyt kakkoskehälle ja muut napakymppiin. Minusta meni hyvin(!) mutta palauttakaa vapaasti maan pinnalle.

Ylva Hubatsa
28.11.2012, 20.03
Mitenkäs te soutulaitteen omistajat olette motivaatiota nostattanu.
Minä olen skabaillu online muiden soutajien kanssa.
http://www.digitalrowing.com/
Onko muita?
Taitaa käyttäjät olla pääasiassa rapakon takaa, yhteenkän suomalaiseen en ole törmänny.

vääntäjä
28.11.2012, 20.37
Moro,
Tuolla on joitakin suomalaisiakin mukana.
http://log.concept2.com/rankings.asp

Täällä "soudun moniottelussakin" muutamia.
http://www.nonathlon.com/

Ylva Hubatsa
29.11.2012, 06.30
Moro,
Tuolla on joitakin suomalaisiakin mukana.
http://log.concept2.com/rankings.asp

Täällä "soudun moniottelussakin" muutamia.
http://www.nonathlon.com/

Niin?
Näkeekö tuolta RowPron käyttäjät jotenkin ja vielä live tilanteen.

NHB
29.11.2012, 08.29
Sori vaan vanhojen kaiveleminen, mutta nämä onvat kyllä sen luokan asiavirheitä, ettei näihin voi olla puuttumatta.



Voima ja nopeus ovat toistensa poissulkevia ominaisuuksia.

Ilman voima ei ole nopeutta. Lähes poikkeuksetta nopeuslajien kilpailijat ovat myös voimakkaita.


Otetaan vaikkapa esimerkkiurheilijaksi mäkihyppääjä. Jaloissa on nopeata voimaa, koska ponnistuksen pitää lähteä räväkästi. Jos harjoittelu muutettaisiin maksimaaliseen voimaan tähtääväksi, loikka ei irtoa enää yhtä kimmoisasti. Maksimi kyykky/prässi-tulos paranisi, mutta lajitulokset heikkenisivät.

Mäkihypyssä olennaisinta ovat hyppääjän liito-ominaisuudet. Se tarkoittaa sitä, että hyppääjän tulisi olla mahdollisimman kevyt. Jos olisi kyse vain ponnistamisesta korkealle, kannattaisi kerätä lisää lihaa kehoonsa.


Eikös kaikki voimaharjoittelu perustu siihen, että lihas vaurioituu harjoitettaessa ja levossa vauriot korjaantuvat entistä vahvemmilla ja useammilla soluilla (=massan kasvu). Perusjampalle vaaka on huono mittari tähän, koska samaan aikaan yleensä tapahtuu laihtumista ja ruumiin paino laskee.

Yksinkertaisimmillaankin pitäisi puhua kahdesta asiasta. Lihassolujen pinta-alan kasvamisesta ja hermotuksen eli noiden lihassolujen käskytyksen parantamisesta. Karkeasti ottaen kehonrakennus pyrkii maksimoimaan ensimmäistä ja voimailu toista. Yleensä nämä kuitenkin kulkevat käsi kädessä.


Pikajuoksijoiden harjoittelusta ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta, mutta eiköhän heihin päde samat periaatteet kuin muihinkin huippu-urheilijoihin. Kilpailukaudella harjoitellaan vain lajinomaisesti ja lajin erityisvaatimuksia noudattaen. Tuskin Usain ennen MM-kisoja vetää jalkakyykkyä tähtäimessä uusi kyykkyenkkari.
Ennen kisaa ei varmasti voida tehdä raskaita voimatreenejä, mutta sillä et todista väitteitäsi. Usain ja kaikki muutkin kärkisprintterit takuulla omaavat vaikuttavat voimatasot ja treenaavat aktiivisesti saadakseen lisää voimaa.


Voiman ja nopeuden korrelaatiosta olet kyllä sikäli oikeassa, että suuri voima on muutettavissa suureksi nopeudeksi toisenlaisella harjoittelulla. Suuri jalkakyykkytulos ei kuitenkaan takaa korkealle lähtevää tasajalkahyppyä. Punttisaleilta, ehkä jopa palstalta, löytyy henkilöitä, jotka kyykkäävät mäkihyppääjää enemmän, vaikka kyykkytulos suhteutettaisiin elopainoon, mutta siitä huolimatta mäkihyppääjä ponkaisee kyykystä huomattavasti korkeammalle.
Tätä klassista esimerkkiä on käytetty paljon: Meksikon olympialaisten yhteydessä tutkittiin olympiaurheilijoita. Painonnostajien todettiin omaavan korkein pystysuora hyppy ja he olivat nopeimpia 25 sprintissä.
Nostajat, jotka eivät treenaa loikkia tai juoksua laisinkaan, voittivat siis näiden temppujen erikoismiehet. Sanomattakin on selvää, että heikoilla voimatasoilla varustetut kestävyysurheilijat eivät pääse edes lähelle näitä suorituksia. Maratoonarithan jaksavat hypätä juuri ja juuri lenkkarinpohjat irti asfaltista.
http://articles.muscletalk.co.uk/article-olympic-lifting.aspx

Painonnostaja on varmasti nopea jos verrataan tavalliseen jamppaan, mutta entäs jos vertailukohdaksi otetaankin nyrkkeilijä ja kevyensarjan sellainen? Taas päästään takaisin mäkihyppääjän kyykkytuloksiin...

Kehonrakentajilla on vain isot lihakset, eikä voimaa nimeksikään. Se ei varmaan ollut yllätys kenellekkään.
Luonnollisesti pieni nyrkkeilijä tekee liikkeensä nopean näköisesti, koska liikkeet ovat lyhyitä. Mutta jos vierekkäin sprinttaa painonnostaja ja nyrkkeilijä, niin lähes joka kerta nostaja juoksee nopeammin. Tuo legendasi kehonrakentajistakin on sitä itseään. Tuubivideossa voimaton bodari antaa tyylinäytteen voimattomuudestaan. Nimimerkki H. Moilaselle nuo lienevät arkipäiväisiä sarjapainoja, mutta kelle muulle tahansa noissa on haastetta riittämiin.
http://www.youtube.com/watch?v=pXZZhvFPhVU

Pekka L
29.11.2012, 12.50
Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee.
Ikivanha määritelmä, joka pätee edelleen.

Huikkanen
28.01.2013, 12.31
Minun käyttämässä kuntosalissa on sekä uusia, että vanhoja Concept-soutulaitteita. Huomioitavaa, että vastuasteikko (1-10) on erilainen noissa laitteissa. Kaikista löytyy kuitenkin Drag Factor-ominaisuus jolla vastuksen saa aina samanksi, riippumatta laitteesta, lämpötilasta tai muusta ilman tiheyteen liittyvästä ominaisuudesta.
Itsellä käytössä yleensä ~130 df, joka on lähellä vanhan laitteen3-4:sta ja uuden laitteen 5-6:sta.

BadRobot
05.02.2013, 20.07
Jonkin verran on tullut soudeltua, 500 meni 1.31, 30 minuuttia 7900 metriä ja sata kilsaa ajassa 8h 45 minuuttia.:cool:

H.Brooks
10.02.2013, 12.30
Ikämies olen ollut jo toistakymmentä vuotta mutta soutu c2:lla on tämän talven tuttavuus. Selkäpäivän lopuksi salilla on tullut kokeiltua. 500 m 1.35, 5000m 20min ja 10000m 43min. Tuo 500m:n veto on näin vanhalle miehelle täyttä murhaa. Pidemmillä matkoilla vedin alkuun aivan ihme tekniikalla minuuttivetojen ollessa jotain 35. Soutajakavei neuvoi ja nyt samoihin tuloksiin pääsee n. 20 minuuttifrekvenssillä. Vielä on tekniikkaa hiottava. Mutta mukava laite kun ei viitsi kuntopyörää polkea koska tulee nuo työmatkat ja oson salimatkatkin pyöräiltyä.