PDA

Näytä tavallinen näkymä : Pyörittäminen



Sivut : [1] 2

kenaattori
02.11.2009, 10.50
Missä pitää tuntua kun pyörittää oikein? Pitääkö tuntua esim etu- tai takareisissä?

hannupulkkinen
02.11.2009, 11.05
Pyörittäessä pitää tuntua kaikissa reisissä ja lantiossa ja nilkoissa ja pohkeissa ja pakaroissa ja selässä ja vatsalihaksissa, mutta smuutisti.;)

kenaattori
02.11.2009, 11.17
Eräs pyörittäjä sanoi että jos tuntuu etureiden lihaksissa on pyöritystekniikka väärä, tekniikka on oikein jos tuntuu takareisien lihaksissa...tiiä sitten...mutta smuutisti mennään joktap...:)

Hans Opinion
02.11.2009, 11.29
Voisi myös sanoa että pyöritystekniikka on kohdallaan silloin kun ei tunnu missään.

Inline Biker
02.11.2009, 11.36
Linkistä tarkempaa esitystä siitä mikä lihas missäkin vaiheessa töitä tekee:
http://nomorecheetos.files.wordpress.com/2008/04/pedalstroke_large1.gif

Isoimmat lihakset mukana silloin, kun jalkaa ojennetaan, joten sieltä se suurin teho oikeasti tulee. Mutta pienikin listä tuonne nostovaiheeseen vie hommaa tietenkin eteenpäin. Kirjaimellisesti :)

Pekka L
02.11.2009, 11.45
Pyörittäessä pitää tuntua kaikissa reisissä ja lantiossa ja nilkoissa ja pohkeissa ja pakaroissa ja selässä ja vatsalihaksissa, mutta smuutisti.;)

Kaikissa reisissä:seko:

pirkkob
02.11.2009, 12.06
Voisi myös sanoa että pyöritystekniikka on kohdallaan silloin kun ei tunnu missään.
Entä jos nyt kuitenkin tuntuu väsyneeltä lenkin jälkeen... ? ;)

kenaattori
02.11.2009, 12.07
Kaikissa reisissä:seko: Meinaa varmaan että kaikissa reisilihaksissa :)

JuPu80
02.11.2009, 12.07
Toisaalta voisi ajatella niinkin, että oikeanlainen pyörittäminen on mahdollisimman tehokasta ja taloudellista etenemistä. Eli kuten joku jo edellä sanoi:


Voisi myös sanoa että pyöritystekniikka on kohdallaan silloin kun ei tunnu missään.

"Tehokkaan ja taloudellisen" joutuu jokainen määrittelemään itse. Siihen taitaa polkijan lisäksi vaikuttaa ainakin matkan pituus, maaston mäkisyys ja se, ajetaanko maastossa vai tiellä...

pirkkob
02.11.2009, 12.20
Uskoisin myös, maastosta ja väylän pinnasta huolimatta, että oikealla tavalla pyörittävä ajelee pitemmälle.
Vähän niinkuin jos joku vääntää kättä yhdellä sormella ja toiset koko kädellä :cool:

hannupulkkinen
02.11.2009, 12.20
Meinaa varmaan että kaikissa reisilihaksissa :)
Jep!:D
Jos on reisi tyyppi, niin muuallakin;)

kenaattori
02.11.2009, 12.46
Linkistä tarkempaa esitystä siitä mikä lihas missäkin vaiheessa töitä tekee:
http://nomorecheetos.files.wordpress.com/2008/04/pedalstroke_large1.gif

Isoimmat lihakset mukana silloin, kun jalkaa ojennetaan, joten sieltä se suurin teho oikeasti tulee. Mutta pienikin listä tuonne nostovaiheeseen vie hommaa tietenkin eteenpäin. Kirjaimellisesti :)

Joo, havainnollinen kuva, eli on varmaan ihan oikein että tuntuu kaikissa reisissä, ei vain takareisissä :D (niinkuin tuo mainitsemani eräs pyörittäjä oli minulle kertonut) koska pyörityksessä reisien muskelit tekevät kokonaisvaltaisesti hommia ja uutena pyörittäjänä omat muskelit eivät ole vielä tottuneet pyörittämiseen johtuen aikaisemmin käytetyn painamistekniikan takia, eli vielä nukuksissa olleet reisilihakset ovat vasta heränneet...

Musashi
02.11.2009, 13.04
Mulla tapahtuu melkosta nykimistä kun koittaa pyörittää, varsinkin ylämäessä. Siinä sitten samalla loppuu kuntokin moiseen repimiseen... Väärä vaihde käytössä kenties? Mitenkähän tuota liikettä saisi tasaisemmaksi?

Markku Silvenius
02.11.2009, 13.34
Harjoittele yhdellä jalalla pyöritystä. Voit tehdä sitä tasamaalla hentoon vastatuuleen tai ihan pieneen nousevaan. Voit myös tehdä sitä tekniikkarullilla tai trainerilla.

R.A.
02.11.2009, 13.45
Harjoittele yhdellä jalalla pyöritystä. Voit tehdä sitä tasamaalla hentoon vastatuuleen tai ihan pieneen nousevaan. Voit myös tehdä sitä tekniikkarullilla tai trainerilla.

Veit sanat näppikseltäni. On muuten sangen väsyttävää puuhaa ensimmäisellä kerralla, minuuttikin tuntuu yllättävän pitkältä ajalta, ainakin muutaman sarjan jälkeen :)

asb
02.11.2009, 14.49
Harjoittele yhdellä jalalla pyöritystä. Voit tehdä sitä tasamaalla hentoon vastatuuleen tai ihan pieneen nousevaan.

Pienessä nousevassa ja laitamyötäisessäkin olen kyllä pyöritellyt rouvia Tanssikellarissa ihan riittämiin, mutta että vastatuuleen ja yhdellä jalalla? Siinä on varmasti pelimiehen liikkeet!

Markku Silvenius
02.11.2009, 15.10
Veit sanat näppikseltäni. On muuten sangen väsyttävää puuhaa ensimmäisellä kerralla, minuuttikin tuntuu yllättävän pitkältä ajalta, ainakin muutaman sarjan jälkeen :)

Saattaa ratakiekolla olla vielä erilainen kuin maantiekiekolla (ei ole tullut kokeiltua) ..oisko helpompi kun on saanut vauhdin päälle?

Loortti
02.11.2009, 15.17
Ei nyt välttämättä ihan 100% aiheeseen,mutta melkein.

Onko yleisesti ottaen mitään eroa suositellulle pyöritysnopeudelle maastopyörän ja maantiepyörän välillä? Mahdollisesti eroa kammissa/rattaissa joka vaikuttaisi asiaan?

Itse olen maastopyörällä koittanut tottua siihen suositeltuun 90 kadenssiin, mutta tuntuu aivan liian tikkaamiselta. 80-83 kadenssi tuntuu paljon luonnollisemmalta.

R.A.
02.11.2009, 15.36
Saattaa ratakiekolla olla vielä erilainen kuin maantiekiekolla (ei ole tullut kokeiltua) ..oisko helpompi kun on saanut vauhdin päälle?

On toki helpompaa ratapyörällä/kiinteällä, mutta joutuu siinäkin duunia tekemään normaalia enemmän, koska ainakin alussa pyöritysvauhti pysyy melko alhaisena eikä kampi siten nousekaan "itsestään". Maantiepyörällä koko kierroksen tekemiseen tulee satavarmasti kiinnitettyä suurempaa huomiota, kun kampi ei tule millään ylös ilman nostoliikettä.

Olli-Pekka Manninen
02.11.2009, 15.44
Ei nyt välttämättä ihan 100% aiheeseen,mutta melkein.

Onko yleisesti ottaen mitään eroa suositellulle pyöritysnopeudelle maastopyörän ja maantiepyörän välillä? Mahdollisesti eroa kammissa/rattaissa joka vaikuttaisi asiaan?

Itse olen maastopyörällä koittanut tottua siihen suositeltuun 90 kadenssiin, mutta tuntuu aivan liian tikkaamiselta. 80-83 kadenssi tuntuu paljon luonnollisemmalta.

Yleensäkään mitään "Suositeltua PyöritysNopeutta" ei ole olemassa. Sinä ajat sillä kadenssilla mikä Sinusta tuntuu oikealta. Maastossa muutenkin on hirmu vaikea sanoa että miten pitäisi ajaa kun maasto on mitä on.

asb
02.11.2009, 15.49
Rullilla ajaessa oon huomannut paremmin, kuin avomaalla, milloin pyöritystekniikka hajoaa. Rullilla pyörä ei pääse liikkumaan pituussuunnassa, vaan alkaa pomppimaan, jos jalat ei pyöri puhtaasti. Itelläni menee radalla 160RPM vielä ihan mukavan tuntuisesti ilman suurempia mielikuvaharjoituksia, mutta jos rullilla pääsee vähänkin keskittyminen herpaantumaan, niin pyöräni alkaa vikuroimaan jo 140RPM vauhdissa.

Ühellä jalalla pyörittäessä tulee kyllä nostettua, muuten loppuu vauhti :). Ratapyörä auttaa mulla eniten ylä- ja alakuolokohdissa. Niitä pitäisi varmaan joskus treenata maantiepyörällä.

Lasse
02.11.2009, 15.55
Missä pitää tuntua kun pyörittää oikein? Pitääkö tuntua esim etu- tai takareisissä?
Kuten Markku sanoi tossa ylhäällä, paras tapa harjoittaa pyöritystä on yhdellä jalalla.
Mutta aloittelija jos olet niin kyllä se tasanen tiekin pienellä välityksellä on hyvä.
Pyörän lähtiessä rullaamaan joudut nostamaan kadenssia kun vastus häviää, keskity pitämään pyöritys jouheana kuin kahdella jalalla pyörittäisit.
Aluksi 10-20 kierrosta per jalka riippuen miten lähtee sujumaan.
Kun olet saannut juonesta kiinni, voit sitten kokeilla loivaan mäkeen jolloin voimaakin on jo pistettävä peliin, varo ajamasta lihaksia kipeäksi, tee lyhyitä sarjoja palautuksilla.
Sitten kun pyöritys sujuu ja jos sinulla on jompi kumpi jaloista dominoiva, tällä systeemillä voi sitten vahvistaa sitä heikompaa jalkaa pyörittämällä enemmän sillä.
Ei kun muuta treeni iloa ! :)

Lasse Vahvakäsi
02.11.2009, 16.30
Linkistä tarkempaa esitystä siitä mikä lihas missäkin vaiheessa töitä tekee:
http://nomorecheetos.files.wordpress.com/2008/04/pedalstroke_large1.gif

Isoimmat lihakset mukana silloin, kun jalkaa ojennetaan, joten sieltä se suurin teho oikeasti tulee. Mutta pienikin listä tuonne nostovaiheeseen vie hommaa tietenkin eteenpäin. Kirjaimellisesti :)

Pikaisen katselun perusteella sanoisin, että tuossa kuvassa on ainakin lantion ja polven ojentajien työvaiheet vaihtaneet paikkaa.

kenaattori
02.11.2009, 17.41
Kiitokset kaikille kommenteista!

Pyörittämisessä olen huomannut konkreettisen eron vrt painamiseen, eli olen päässyt nopeimmin tehokaammaalla "lihas"käytöllä pisteestä a pisteeseen b. Duunimatka (11km) meni tänään ajassa 28min, 23.44 km/h keskarilla.

Kotipihaan kun pääsin olin jo unohtanut että mulla on lukkikset käytössä, joten meinasin tehdä sellaisen tyylikkään seisaalta maahan kaatumisen. Onneksi lukkikset irtosivat juuri kriittisellä hetkellä, ennen kukkalaatikkoon kaatumista :D

I.S
02.11.2009, 20.46
Muistan tuossa menneenä kesänä Tahkolla, kun ajettiin ennen varsinaista starttia yksi "sakkokierros", niin aamuyön henkinen tuki / valokuvaaja Eepo lausui seuraavan lauseen: "Pyörittely on h*****n hommaa, pitää runtata!" :D:D:D

pirkkob
03.11.2009, 08.02
Muistan tuossa menneenä kesänä Tahkolla, kun ajettiin ennen varsinaista starttia yksi "sakkokierros", niin aamuyön henkinen tuki / valokuvaaja Eepo lausui seuraavan lauseen: "Pyörittely on h*****n hommaa, pitää runtata!" :D:D:D
Ei tainnut olla kovin asiaatunteva valokuvaaja: Eräs yhdysvaltalainen on voittanut useamman Tourin pyörittämällä hyvin kauniisti. :p
Ja kannattaako vähemmistöryhmiä sotkea tähänkin? :D
Kenaattorille: Onhan lukot riittävän löysällä helppoa irrottamista ajatellen? Niissä on säätö ;)

I.S
03.11.2009, 08.18
Ei tainnut olla kovin asiaatunteva valokuvaaja: Eräs yhdysvaltalainen on voittanut useamman Tourin pyörittämällä hyvin kauniisti. :p
Ja kannattaako vähemmistöryhmiä sotkea tähänkin? :D
Kenaattorille: Onhan lukot riittävän löysällä helppoa irrottamista ajatellen? Niissä on säätö ;)
Lähinnä vitsillä tuon laitoin, kun tuli lause mieleen ...ja uskoisin että Suomen mittakaavalla lauseen heittäneellä on meriittejä ;) No maastopyöräilystä on tässä tapauksessa kyse eli sinne tuo pyörittely ei niinkä sovi... Anteeksi jos pahoitin jonkun mielen :eek:

Sakari Kyrö
03.11.2009, 08.20
Paras tapa opetella pyöritystekniikka on tosiaan tuo moneen kertaan mainittu yhdellä jalalla pyörittäminen. Se on kyllä yhtä tuskaa ennen kuin siihen tottuu...

Jos pyöräily on ihan alkuvaiheessa, tulee jo huomattavaa kehitystä pyöritykseen sillä että keskittyy enemmän vetämään jalkoja ylös kierroksen jälkipuoliskolla. Se alkupuoliskon painaminen on niin automaattinen, että pelkä koipien nostelu, niillä painamisen sijaan, osoittaa nopeasti mitkä lihakset aikaisemmin ovat puuttuneet yhtälöstä.

Olen käyttänyt oman pyörityksen parantamiseksi (ja sitä parantamista todellakin on vielä tehtävä!), "Aika-ajointervalleja" kesken lenkin. Käytännössä niin että mielessään keskittyy tienpinnasta välittyvän äänen tasaisuuteen, pää alas, trance-tilaan. Ja sitten vaan jalkoja pyörittää tasaisesti niin että tienpinnasta tuleva ääni on yhtä huminaa ilman mitään "hum-hum" ääniä.

Kuulostaa varmasti siltä että kohta pitäisi kaivaa esiin parantavat mineraalit ja alkaa hokemaan sopivia new-age mantroja. Mielen voima on kuitenkin vahva, ja joistain neuvoista poiketen, olen itse löytänyt pyörittämisen ideaa nopeammin isoilla välityksillä, hitaalla kadenssilla, kun pystyy paremmin keskittymään liikkeen jokaisen vaiheeseen.

Eli omat neuvoni pyörittelyn aloittamiselle.
- Jalkojen nostaminen niillä painamisen sijaan.
- Aika-ajo intervallit keskittyen tasaiseen huminaan ja konemaisen tasaiseen liikkeeseen.
- Isot välitykset, hidas kadenssi jotta kaikki pyöritysvaiheen kohdat tulee tutuksi sekä pyöritystasaisuuden, että lihastuntuman kannalta.
- Keskity siihen että lantiot pysyy paikoillaan, jotta jalat pystyvät tekemään tasaista liikettä. Tässä tulee samalla hyvää staattista vatsa- ja selkälihastreeniä.
- Jos se helpottaa, keskity myös jalan asentoon. Vähän liioitellen paina kantapäätä alaspäin kierroksen alkuvaiheessa, ja vedä sitä ylöspäin toisella puoliskolla. Tämä auttaa myös automaattisesti pienentämään kello 12:sta ja kello 6:en kuolleiden pisteiden vaikutusta.

Taidankin lähteä iltapäivällä taas pyörittelemään ja harjoittamaan omia psudo-oppeja. Neuvot puhtaasti oman kokemuksen perusteella ilman minkäänlaista tieteellistä taustaa, joten vastuu on lukijalla :)

ps. Muista että satulan korkeus on oltava oikea, muuten menee joko pomppimiseksi (liian matalalla) tai lantion heiluntaan (liian korkealla).

ps2. Paino pois käsiltä... Yritä pitää vatsa niin vakaana, että jalat tekee itsenäisesti työtä, ja käsillä on tasapainottava, ei kannatava rooli ajossa.

Schöne Scheisse
03.11.2009, 09.21
Mielikuvista voi olla apua pyörityksen oppimisessa - tai sitten ne voivat ulkopuolisen silmän puutteessa johtaa aivan vääränlaiseen ajatusmalliin ja suoritukseen. Esim. minulla neuvo kuvitella (ns. nostovaiheen aluksi) pyyhkivänsä kengänpohjista kuraa ei toiminut ollenkaan, mutta kun entisenä juoksijana huomasin, että "kannat perseeseen"-drillijuoksu tuotti mielikuvana oikeanmuotoisempaa liikettä, alkoi edes jotain edistystä tapahtua.

Mutta kuten on myös sanottu: jo yksi porukkalenkki, jonka aikana joku viisaampi viitsii vähän katsoa pyöritystekniikan perään, riittää useimmiten paljastamaan suurimmat virheet - ja jo opitusta väärästä tekniikasta on aina enemmän harmia kuin täydestä oppimattomuudesta.

Leopejo
03.11.2009, 09.47
Täällä päin tekniikan hiomiseksi, etenkin talvella, monet, ammattilaiset mukaan lukien, käyttävät maantiellä fixed gear-pyörää, eli tuota ratakiekkoa, pienellä välitykset. Sillä tekniikkavirheet tulevat heti esiin. Normaalipyörälläkin voi pistää pienen pieni välitys ja yrittää nostaa "pomppimisrajaa".

Päinvastainen todella suosittu harjoitus, vaikkei tekniikan hiomiseen suunniteltu, on "voima-kestävyys-nousut" (SFR italiaksi), jotka alkuperäisessä muodossa tehdään polkemalla huippukovalla välityksellä (53/15 tms.) ylämäkeen parin minuutin sarjoja, niin että pystyy pyörittämään 35-40 kierrosta minuutissa. Satulassa istutaan ja kädet pelkästään nojataan tankoon, etteivät auta työnteossa.
Nykyään monet suosivat hybridia, jossa polkemisnopeus on 50-60 rpm ja toiston kesto aika lailla pidempi, mutta menetelmän kehittäjä (25 v. sitten) väittää alkuperäisen olevan parempi (ja hän tällä hetkellä valmentaa mm. maailmanmestaria ja Ivan Bassoa).

Oatmeal Stout
03.11.2009, 10.02
valokuvaaja Eepo lausui seuraavan lauseen: "Pyörittely on h*****n hommaa, pitää runtata!" :D:D:D

Ja kannattaako vähemmistöryhmiä sotkea tähänkin? :D
Tähtien määrän korreloidessa kirjain määrään niin k.o. vähemmistö on miehet herrain hommaa koska toinen tuohon sopiva ilmaisu kohdentuisi korvausperusteisesti ruumiinkulttuuripalveluja tarjoaviin naisiin joiksi puheissa kohdentuu helposti muutkin kuin asiaa harrastavat amatöörit tai ammattilaiset, mutta naiset ovat enemmistönä ihmiskunnassa, joten ... Äitivenejäjän erikoisjoukkojen edustajaa ei tuosta h*****n oikein saa.
Toisaalta varsinaisesti vähemmistöön kuuluvakin joutuu jotain tekemään pyöräillessään, jotain pyöräilijen hommia tekemään.

PatilZ
03.11.2009, 10.09
Päinvastainen todella suosittu harjoitus, vaikkei tekniikan hiomiseen suunniteltu, on "voima-kestävyys-nousut" (SFR italiaksi), jotka alkuperäisessä muodossa tehdään polkemalla huippukovalla välityksellä (53/15 tms.) ylämäkeen parin minuutin sarjoja, niin että pystyy pyörittämään 35-40 kierrosta minuutissa. Satulassa istutaan ja kädet pelkästään nojataan tankoon, etteivät auta työnteossa.
Nykyään monet suosivat hybridia, jossa polkemisnopeus on 50-60 rpm ja toiston kesto aika lailla pidempi, mutta menetelmän kehittäjä (25 v. sitten) väittää alkuperäisen olevan parempi (ja hän tällä hetkellä valmentaa mm. maailmanmestaria ja Ivan Bassoa).

Tuon harjoittelun mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta voidaan olla monta mieltä. Ainakin on todennäköistä, ettei se tuohon pyörittämiseen auta.

Tässä linkki Andrew Cogganin kritiikkiin: http://home.earthlink.net/~acoggan/setraining/

Leopejo
03.11.2009, 10.40
Tuon harjoittelun mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta voidaan olla monta mieltä. Ainakin on todennäköistä, ettei se tuohon pyörittämiseen auta.
Millä perustein?


Tässä linkki Andrew Cogganin kritiikkiin: http://home.earthlink.net/~acoggan/setraining/ (http://home.earthlink.net/%7Eacoggan/setraining/)
Cogganin mielipiteet ovat tutut, ja aika lailla eriävät siitä, mitä suurin osa valmentajista suosittelee.

Hans Opinion
03.11.2009, 11.22
Kyllä optimikadenssi on hyvin lähellä 90rpm, selvästi <80 ja >110 alkavat olla jo jotenkin pielessä ja pitää ryhtyä miettimään mikä on vialla. Toki kadenssia voi (ja joskus pitääkin) käyttää liioitellun matalalla/korkealla jolloin tavoitellaan esmes hermotuksen parantamista tai jumin poistoa.

Jos kuski on kunnossa niin pyörä kulkee persoonallisella kadensillakin kovaa kuten Cansellaralla jonka "työkadenssi" taisi olla mm-tempossa >100. Muutenkin kadenssit ovat viimeaikoina olleet maailmalla lamasta huolimatta selvässä nousussa... ja satulan korkeus vastaavasti laskussa.
Tuosta saan asiallisen aasinsillan ajoasentoon joka on ehdoton edellytys kun tavoitellaan parasta mahdollista kadenssia, kadenssin näkökulmasta kampien pituudella on merkitystä pyörityksen harmoniaan... varsinkin jos on lyhytjalkainen ja/tai jos lantion seudun liikkuvuus on heikohko... suomalaiset ovat enimmäkseen lyhyt jalkaisia ja tämä kannattaa huomioida jo raamin mitoituksesta alkaen (onneksi = slooping raameja).

Nightie
03.11.2009, 11.32
Hyvä tapa oppia pyörittämistä on ajaa sinkle spiidillä vähän liian kevyllä välityksellä, joutuu pois mukavuusaluerunttaamisesta jos meinaa edetäkin. :o

PatilZ
03.11.2009, 11.34
Millä perustein?




Harjoitusspesifien vaikutusten takia. Olen tähän päivään saakka ollut ainakin siinä luulossa, että erilaisten taitojen ja uusien liikeratojen tekniset valmiudet omaksutaan tekemällä puhtaita suorituksia vähäisellä kuormituksella. Kun liikeradat on omaksuttu (automatisoituneet) voidaan lisätä kuormitusta, mutta kuormituksen lisääminen sinänsä ei kasvata teknisiä valmiuksia. Tässä vaiheessa opetellaan sitten puhdasta suoritusta kuormituksesta huolimatta.

Tuossa SFR:ssä polkeminen menee helposti alaspäin runttaamiseksi eikä pyörittämiseksi - etenkin kai jos tekniikka ei ole kevyemmälläkään kuormituksella hallussa. (Oma kokemus: Itsellä Polarin polkemisindeksi menee kohtalaisen alas tuolla tekniikalla. Hieman vähemmän voimaa ja nopeampi kadenssi ja polkemisindeksi kasvaa.)

Harjoittelemalla "väärää" liikerataa ei "oikean" liikeradan suorittamiseen tarvittavaa hermotusta pääse syntymään. Jos halutaan harjoitella pyörittämistä, pitänee harjoitella oikein pyörittämistä.

Täysin OT, mutta analoginen tilanne: auttaisiko keihäsmiestemme tekniikkaongelmiin se, että siirtyisivät heittämään tekniikkaharjoituksissa rautakankea?

Leopejo
03.11.2009, 11.55
Harjoitusspesifien vaikutusten takia. Olen tähän päivään saakka ollut ainakin siinä luulossa, että erilaisten taitojen ja uusien liikeratojen tekniset valmiudet omaksutaan tekemällä puhtaita suorituksia vähäisellä kuormituksella. Kun liikeradat on omaksuttu (automatisoituneet) voidaan lisätä kuormitusta, mutta kuormituksen lisääminen sinänsä ei kasvata teknisiä valmiuksia. Tässä vaiheessa opetellaan sitten puhdasta suoritusta kuormituksesta huolimatta.
Oikeassa olet tuossa suhteessa - SFR ei ole vasta-alkajille. Toisaalta ota huomioon myös suorituksen nopeus.

[uote]Tuossa SFR:ssä polkeminen menee helposti alaspäin runttaamiseksi eikä pyörittämiseksi - etenkin kai jos tekniikka ei ole kevyemmälläkään kuormituksella hallussa.[/quote]
SFR pitää olla teknisesti niin täydellinen kuin mahdollista - muuten parasta keskittyä johonkin muuhun.


Harjoittelemalla "väärää" liikerataa ei "oikean" liikeradan suorittamiseen tarvittavaa hermotusta pääse syntymään. Jos halutaan harjoitella pyörittämistä, pitänee harjoitella oikein pyörittämistä.
Tämä pitää paikkansa.

--+MM+--
03.11.2009, 12.15
Ihan hyvä tuollainen 53*16 on kesällä joka päiväiseen käyttöön.

Oatmeal Stout
03.11.2009, 13.12
Hyvä tapa oppia pyörittämistä on ajaa sinkle spiidillä vähän liian kevyllä välityksellä, joutuu pois mukavuusaluerunttaamisesta jos meinaa edetäkin. :o
Entäs fixillä :seko: kun ei ole sitä vapaarattaan mukanaan tuomaata vapaata aikaa :cool:

Lasse Vahvakäsi
03.11.2009, 18.26
Tuossa SFR:ssä polkeminen menee helposti alaspäin runttaamiseksi eikä pyörittämiseksi - etenkin kai jos tekniikka ei ole kevyemmälläkään kuormituksella hallussa. (Oma kokemus: Itsellä Polarin polkemisindeksi menee kohtalaisen alas tuolla tekniikalla. Hieman vähemmän voimaa ja nopeampi kadenssi ja polkemisindeksi kasvaa.)


Jos tehoja löytyy tarpeeksi, niin runttaamista voi vähentää ajamalla ilman käsiä. Näin tuohon runttaamiseen vaadittavaa vastavoimaa saadaan vain kehon massasta, eikä ohjaustangosta repimällä.

kenaattori
03.11.2009, 20.09
Eli omat neuvoni pyörittelyn aloittamiselle.
- Jalkojen nostaminen niillä painamisen sijaan.

Huomasin tänään lyhyellä iltalenkillä edistyksen kun keskityin nostamiseen, mutta jostain syystä keskityin vain toisen jalan nostamiseen, ehkäpä nyt ensi alkuun just hyväkin juttu, kun neuvona oli että pyörittää vain toisella jalalla.

Nyt on kuitenkin tärkeintä saada tekniikka kuntoon. Pitääpä pyytää jotain asiantuntijaa tsiigamaan että miltä tuo meno näyttää.

Harjootus tekkee mestarinhh...

Sakari Kyrö
03.11.2009, 20.55
Huomasin tänään lyhyellä iltalenkillä edistyksen kun keskityin nostamiseen, mutta jostain syystä keskityin vain toisen jalan nostamiseen, ehkäpä nyt ensi alkuun just hyväkin juttu, kun neuvona oli että pyörittää vain toisella jalalla.

Nyt on kuitenkin tärkeintä saada tekniikka kuntoon. Pitääpä pyytää jotain asiantuntijaa tsiigamaan että miltä tuo meno näyttää.

Harjootus tekkee mestarinhh...

Totta puhut. Kävin tänään pyörittelyharjoituslenkillä, ja kun otin yhden jalan polkimesta irti, huomasin miten nykivää meno oli.

Se että nostaa vain yhdellä jalalla on aika normaalia kun monesti vahvempaa jalkaa on helpompi hallita. Sen toisenkin jalan saa aktivoitua kun et tee yhtään töitä vahvemmalla jalalla, vaan annat vaan heikomman jalan tehdä niitä nostoja. Sitä kautta saat tuntuman siihen miltä se tuntuu, ja voit ottaa vahvemman jalan taas mukaan yhtälöön. Simsalabim, pienellä keskittymisellä jo pyöritys toimii molemmin puolin.

Se että ammattilaistenkin joukossa on runsaasti polkijoita, joiden tekniikka on ihan hanurista, kertoo siitä miten vaikeata puhdas pyörittäminen on. OJ lienee foorumin kriittisin pyöritystekniikan tuomari. Voitto ei ole mitään jos ei osaa pyörittää, kysy vaikka OJ:ltä. :)

Joka tapauksessa onnittelut ensiaskeleista! Siitä se lähtee, ja kohta huomaat miten vauhdit alkaa nousta kun enemmän lihaksia on mukana toiminnassa.

PatilZ
03.11.2009, 21.46
Jos tehoja löytyy tarpeeksi, niin runttaamista voi vähentää ajamalla ilman käsiä. Näin tuohon runttaamiseen vaadittavaa vastavoimaa saadaan vain kehon massasta, eikä ohjaustangosta repimällä.

Ja näinkö se kehittää pyöritystekniikkaa?

Olli-Pekka Manninen
03.11.2009, 21.46
Mie oon vähän huomannut, että pyörittäminen on todella vaikeaa jos satula on väärässä kohdassa joko pysty- tai vaakasuunnassa. Riippumatta siitä kuinka paljon on ajanut. Kun istuma-asenton on oikein, periaatteessa pyörittämisen epäonnistuminen vaatii jo ponnisteluja.

Pyöräpummi
03.11.2009, 22.52
Koko termi "pyörittäminen" harhaanjohtava. Ajatus siitä mahdollisimman suurta osaa lihaksistoa voitaisiin käyttää hyväksi on kaunis, mutta tässä tapauksessa on enemmänkin toiveajattelua.
Mitään tieteellistä näyttöä ei ole siitä että esimerkiksi nostamalla poljinta ylöspäin saataisiin jotain oleellista tehoa aikaan. Sillä saatta olla merkitystä että nostetaan jalan omaa painoa ylös.

Käsittääkseni parhaiten tehoa voidaan nostaa sillä että nelipäinen reisilihas (quadriceps) saadan mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti aktivoitumaan. Tarkoittaen että reisi on ohjattu oikean asemaan tätä varten.

Luulo pyörittämisesta on legendaa siltä ajalta kun ei ollut mittalaitteita väitteiden todentamiseksi vaan pelattiin erilaisten mutujen varassa.

Jos tämä "pyörittäminen" takareisiä avuksi käyttäen olisi totta niin aivan varmasti siitä myös olisi tietellistä näyttö. Mittalaitteet ovat olleet saatavilla jo niin kauan.

Pyydän jo etukäteen anteeksi jos joku pahoitti mielensä tästä!

Olli-Pekka Manninen
03.11.2009, 23.24
Koko termi "pyörittäminen" harhaanjohtava. Ajatus siitä mahdollisimman suurta osaa lihaksistoa voitaisiin käyttää hyväksi on kaunis, mutta tässä tapauksessa on enemmänkin toiveajattelua.
Mitään tieteellistä näyttöä ei ole siitä että esimerkiksi nostamalla poljinta ylöspäin saataisiin jotain oleellista tehoa aikaan. Sillä saatta olla merkitystä että nostetaan jalan omaa painoa ylös.

Käsittääkseni parhaiten tehoa voidaan nostaa sillä että nelipäinen reisilihas (quadriceps) saadan mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti aktivoitumaan. Tarkoittaen että reisi on ohjattu oikean asemaan tätä varten.

Luulo pyörittämisesta on legendaa siltä ajalta kun ei ollut mittalaitteita väitteiden todentamiseksi vaan pelattiin erilaisten mutujen varassa.

Jos tämä "pyörittäminen" takareisiä avuksi käyttäen olisi totta niin aivan varmasti siitä myös olisi tietellistä näyttö. Mittalaitteet ovat olleet saatavilla jo niin kauan.

Pyydän jo etukäteen anteeksi jos joku pahoitti mielensä tästä!

Väitätkö oikeasti, että jos toisen jalan irrottaa polkimesta ja polkee yhdellä jalalla, polkimeen ei voi kohdistaa muuta voimaa kuin alaspäin menevän? Joillakin se pyörittäminen on varmaan sitä, että ne vaan nostaa jalkaa jotta ei tarvitsisi omaa jalkaa nostaa mutta se ei vaadi lukkiksia. No, susta ja muista en tiedä mutta mä kuitenkin pystyn ajamaan melko reipasta vauhtia tasasella yhdellä jalalla. En sitten teidä todistaako se mitään.

OJ
03.11.2009, 23.38
Missäs mä olen pyörittämisen puolesta puhunut? Mulla on fillarissa vaihteet ettei tarvitse sitkuttaa. 53x11 niin ei jää se pyörän kulkeminen siitä kiinni ettei jaksaisi sitkuttaa.

Pyöräpummi
03.11.2009, 23.54
Väitätkö oikeasti, että jos toisen jalan irrottaa polkimesta ja polkee yhdellä jalalla, polkimeen ei voi kohdistaa muuta voimaa kuin alaspäin menevän? Joillakin se pyörittäminen on varmaan sitä, että ne vaan nostaa jalkaa jotta ei tarvitsisi omaa jalkaa nostaa mutta se ei vaadi lukkiksia. No, susta ja muista en tiedä mutta mä kuitenkin pystyn ajamaan melko reipasta vauhtia tasasella yhdellä jalalla. En sitten teidä todistaako se mitään.

Ei tämä muuta tilannetta mihinkään. Yhdellä jalalla polkeminen on teoriassa mahdollista siten että polkimeen ei kohdistu ylöspäin suuntautuvaa voimaa kunhan vain jalan oma paino nostetaan ylös ja vauhtiin päästyään tätäkään ei tarvitse tehdä.

Käsittääkseni yksi pääasiallinen mahdollinen lihas joka pystyisi aiheuttamaan polkimeen ylöspäin suuntautuvaa voimaa on iliospoas.
Luulenpa vaan että tämä lihaspari väsyy aika nopeasti.

Tietenkin jalalla voidaan aiheuttaa polkimeen ylöspäin suuntautuva voimaa, mutta onko siitä mitään hyötyä?
Käsittääkseni mahdolliset hyödyt ovat niin pieniä haittoihin verrattuna että ei kannata yrittää.

Se mitä väitän on että keskittymällä quadricepsin (etureiden) mahdollisimman tehokkaaseen aktivoitumiseen voidaan saavuttaa kaikkein parhaimmat tehot ja kestävyydet.
Quadriceps aktivoituu parhaiten kun selkärangallisen vartalon toiminta on symmetristä. Siis mitä symmetrisempää poljenta on sitä paremmat tehot ja kestävyydet saavutetaan.

Sakari Kyrö
04.11.2009, 03.22
Missas ma olen pyrottamisen puolesta puhunut? Mulla on fillarissa vaihteet ettei tarvitse sitkuttaa. 53x11 niin ei jaa se pyoran kulkeminen siita kiinni ettei jaksaisi sitkuttaa.

Sori... Nyt meni sekaisin. Hans Opinion on pyörityksen ystävä, ja sinä Lance-miehiä. Laitan vihreätä tulemaan hyvityksenä. Edit: you must spread reputation...

OJ
04.11.2009, 06.05
Sori... Nyt meni sekaisin. Hans Opinion on pyörityksen ystävä, ja sinä Lance-miehiä. Laitan vihreätä tulemaan hyvityksenä. Edit: you must spread reputation...
Jaa Lance-miehiä...

Mä olen Pyöräpummin kanssa samoilla linjoilla tosta pyörittämisestä. Ajoitusta vaan ja pitää huolen, että jalat eivät ole tiellä.

--+MM+--
04.11.2009, 08.05
Muistan jonkun tutkimuksen jossa ammattilaisten pyöritystä tutkittii ja siinä oli että noin jalan massan verran nostavat ylöspäin.

Ihan toisessa tutkimuksessa mitattiin suomalaisten sauvakävelijöiden voimantuottoa. Tuloksena saatiin, että suurimalla osalla ylöspäin nostava voima oli suurempi kuin alaspäin ;)

µ

Hoobee
04.11.2009, 08.40
Ylös tai alas ja sivulle mutta onkos moni kokeillu pitkään aikaan""normi polkimilla"ajoa?
On siinä vaan vissi ero kuitenkin...

Sakari Kyrö
04.11.2009, 09.19
Jaa Lance-miehiä...

Mä olen Pyöräpummin kanssa samoilla linjoilla tosta pyörittämisestä. Ajoitusta vaan ja pitää huolen, että jalat eivät ole tiellä.

Sori... taas meni puurot ja vellit sekaisin. Katsoin Armstrong-keskustelua ja huomasin että olin toistamiseen pahasti väärässä.

Pahoittelut siitä.

Oheisessa videossa (http://www.youtube.com/watch?v=clJdidMC16M) on tyyppi joka harjoitusrullilla ajaa minuutin verran eri nopeuksilla. Vaikka pyöritys onkin hyvä, kuulee noin minuutin kohdalla "hum-hum" ääntä. Jos pyörittäminen olisi täydellistä, olisi ääni tasainen humina.

Tässä toisessa videossa (http://www.youtube.com/watch?v=GXV4S5TPctc) selitetään ja näytetään pari harjoitusta polkemistekniikan parantamiseksi.

asb
04.11.2009, 09.25
Muistan jonkun tutkimuksen jossa ammattilaisten pyöritystä tutkittii ja siinä oli että noin jalan massan verran nostavat ylöspäin.

Joku tutkimus, jossa joku ajoi jollain vauhdilla, jollain tiellä, ehkä tasaisella, ehkä ei, jollain peesillä ja jonkun matkaa. Jonkun verran jalkaa nostettiin, mutta ei katulamppua vasten, eikä virtsaamistarkoituksessa.

Että jonkun verran turha kommentti, kuten tämäkin.

--+MM+--
04.11.2009, 10.17
Lie täällä paskempiakin juttuja ollut, mutta pyydän anteeksi jos pyörittämiskeskustelut meni uituiksi takiani.

asb
04.11.2009, 11.36
Lie täällä paskempiakin juttuja ollut, mutta pyydän anteeksi jos pyörittämiskeskustelut meni uituiksi takiani.

Sitä mä vaan meinaan, että jos mitataan loivassa ylämäessä tehtyä nostoa tai porukan vetomiehen tekemää nostoa vähän kovemmassa vauhdissa, niin varmasti siellä tehdään enemmän, kuin otetaan painoa pois pedaalilta. Tosin ei mullakaan ole tähän mitään sitaatteja antaa.

Lasse
04.11.2009, 11.47
Muistan jonkun tutkimuksen jossa ammattilaisten pyöritystä tutkittii ja siinä oli että noin jalan massan verran nostavat ylöspäin.

Ihan toisessa tutkimuksessa mitattiin suomalaisten sauvakävelijöiden voimantuottoa. Tuloksena saatiin, että suurimalla osalla ylöspäin nostava voima oli suurempi kuin alaspäin ;)

µ
Jep, muistelen minäkin lukeneeni jostain kirjallisesta lähteestä vastaavaa.
Googlettamalla löyty heti tieteellinen tutkimus, kammen pituuden vaikutuksesta pyörittämisen tehon tuottoon mutta tää ei ole kyllä se mitä hain.
http://w4.ub.uni-konstanz.de/cpa/article/view/2964

Likin alalaidassa linkki PDF tiedostoon jossa tuo väitös.

Markku Silvenius
04.11.2009, 13.14
Yhdellä jalalla pyörittämisestä vielä sen verran, että se kohdentuu erilailla kun ajaa kisa-asennossa alaotteelta tai pystyhköllä yläotteella. Eli lantiokulman merkitys on aika iso. Sitten tietysti selkävaivoista tmv valinnoista johtuen mahdollinen matala satulakorkeus ei aktivoi nilkan koukistajia kunnolla jolloin homma menee huomattavan paljon lonkan koukistajille.

equilibrium
04.11.2009, 16.03
Käsittääkseni parhaiten tehoa voidaan nostaa sillä että nelipäinen reisilihas (quadriceps) saadan mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti aktivoitumaan. Tarkoittaen että reisi on ohjattu oikean asemaan tätä varten.

Onnistuuko tämä mielestäsi vain mahdollisimman symmetrisen polkemisen tuloksena, vai onko jotain erityisen hyödyllistä huomioitavaa - oikotietä onneen tms.?


Tässä toisessa videossa selitetään ja näytetään pari harjoitusta polkemistekniikan parantamiseksi.

YouTube herjaa: The URL contained a malformed video ID.

Sakari Kyrö
04.11.2009, 16.12
Onnistuuko tämä mielestäsi vain mahdollisimman symmetrisen polkemisen tuloksena, vai onko jotain erityisen hyödyllistä huomioitavaa - oikotietä onneen tms.?



YouTube herjaa: The URL contained a malformed video ID.

Linkki korjattu. :)

OJ
04.11.2009, 17.39
Vaikuttaa aika myyttiseltä tämä pyörittäminenkin.

Muistuu mieleen eräs aika pirun kova ammattilaiseksi lopulta päätynyt Suomen etelänaapurin kuski, jolla jalkalihakset hölskyivät rentona kun poljin liikkui ylöspäin. Toki jalat pyörivät ihan hyvin, mutta lihakset eivät tehneet ihan hirveästi duunia polkimen liikkuessa ylöspäin.

Voisin väittää, että rento pyörittäminen on tärkeämpää kuin ne kuopaisut ja nostot yms. Kai se ~90 kierrosta on kuitenkin taloudellisesti paras pyöritysnopeus ja aika monella enemmän ajaneella vapaavalintainen nopeus on jossain 90 kierroksen korvilla.

Oikeestaan en niin välitä tosta pyörittelystä tai kampikierroksista. Kyllä ne jalat ympyrää pyörivät kun ne ovat polkimissa kiinni. Kun pyöräilyssä ei edelleenkään jaeta tyylipisteitä, niin se voittaa edelleenkin, joka ajaa matkan X lyhimmässä ajassa (pisteajot ovat asia erikseen).

J T K
04.11.2009, 18.48
Olisko tässäkin olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen että polvet ei viipota minne sattuu ja kengän kärjet osoittaa about suoraan eteenpäin :) Vaikka näin sanottuna voi kuulostaa tyhmän epätieteelliseltä niin tässä lienee eniten muokkaamista ainakin alkuvaiheessa. Hivenen kantapäätä alaspäin ja taas vastaavasti hivenen ylöspäin niin kyllä se sieltä suttaantuu (auto) maagisesti..

Tavalliselle tollolle ihan liian monimutkaista miettiä pyyhkäisyjä ja nostoja sen syvällisemmin, tulee ajettua vielä ojan pohjalle ;)

kenaattori
04.11.2009, 21.09
Kaikki neuvot ovat varmasti hyödyllisiä, en itse näin alkuvaiheessa pysty ottamaan kantaa että mikä on toimivin tapa harjotella pyöritystekniikka, mutta itse aijon ottaa kaikista neuvoista vaarin, unohtamatta kuitenkaan itse fillarointia ja sen tuomaa hyvää mieltä, joka on se juttu tässä koko hommassa tai lainatakseni hannupulkkisen säikeen alussa olevaa neuvoa, kaikki reidet tekevät töitä, smuutisti.

Joktap lukkiksilla meno on tuntunut niin hyvältä että en kykene ajattelemaan fillarointia ilman niitä.

Pidetään pöörät pöörimässä :)

OJ
05.11.2009, 05.50
Kaikki neuvot ovat varmasti hyödyllisiä, en itse näin alkuvaiheessa pysty ottamaan kantaa että mikä on toimivin tapa harjotella pyöritystekniikka, mutta itse aijon ottaa kaikista neuvoista vaarin, unohtamatta kuitenkaan itse fillarointia ja sen tuomaa hyvää mieltä, joka on se juttu tässä koko hommassa tai lainatakseni hannupulkkisen säikeen alussa olevaa neuvoa, kaikki reidet tekevät töitä, smuutisti.

Joktap lukkiksilla meno on tuntunut niin hyvältä että en kykene ajattelemaan fillarointia ilman niitä.

Pidetään pöörät pöörimässä :)
Niinpä...Pääasia on, että on kivaa harrastuksen parissa.

apartanen
05.11.2009, 08.27
Triathlon puolella tuo 100rpm ei tunnu olevan kovinkaan suuressa huudossa. Toki noiden on jaksettava juosta pyöräilyn jälkeen, mutta triathlonjargonin seassa on minusta ihan asiaa pyöräilijällekin.
http://xtri.com/features_display.aspx?riIDReport=6038&CAT=23&xref=xx

Sakari Kyrö
05.11.2009, 09.07
Triathlon puolella tuo 100rpm ei tunnu olevan kovinkaan suuressa huudossa. Toki noiden on jaksettava juosta pyöräilyn jälkeen, mutta triathlonjargonin seassa on minusta ihan asiaa pyöräilijällekin.
http://xtri.com/features_display.aspx?riIDReport=6038&CAT=23&xref=xx

Artikkelin jälkeen tästä (http://www.youtube.com/watch?v=9GGx--S61pI) voi hakea inspiraatiota. :)

equilibrium
05.11.2009, 09.17
Artikkelin jälkeen tästä (http://www.youtube.com/watch?v=9GGx--S61pI) voi hakea inspiraatiota. :)

*reps* Ei kyllä yhtään helpottanut. Ei toimi vieläkään pää niin kuin rekkamiehellä... Juuri ja juuri auton ja moottoripyörän osaa tiellä pitää. :C

Oatmeal Stout
05.11.2009, 10.02
Triathlon puolella tuo 100rpm ei tunnu olevan kovinkaan suuressa huudossa. Toki noiden on jaksettava juosta pyöräilyn jälkeen, mutta triathlonjargonin seassa on minusta ihan asiaa pyöräilijällekin.
http://xtri.com/features_display.aspx?riIDReport=6038&CAT=23&xref=xx
Toisaalta pyörän säädöt ovat trialtonissa toiset kuin pyöräilyssä, lajiin sopivia.

apuajaja
05.11.2009, 18.29
Vähän omituinen suositus - poljetaan raskaammalla välityksellä, jotta "säästetään jalkoja" juoksuosuudelle..:seko:

Kuvittelin sen olleen juuri toisin päin.

Oatmeal Stout
06.11.2009, 13.12
Vähän omituinen suositus - poljetaan raskaammalla välityksellä, jotta "säästetään jalkoja" juoksuosuudelle..:seko:

Kuvittelin sen olleen juuri toisin päin.

Satula edempänä, jotta lonkan kulmat ovat avoimempia ja niin edelleen ...

Leopejo
06.11.2009, 13.58
Satula edempänä, jotta lonkan kulmat ovat avoimempia ja niin edelleen ...
Ja tasaista, aika-ajotyyppistä menoa vaikka saisi ajaa peesissä.

Pyöräpummi
06.11.2009, 16.58
Onnistuuko tämä mielestäsi vain mahdollisimman symmetrisen polkemisen tuloksena, vai onko jotain erityisen hyödyllistä huomioitavaa - oikotietä onneen tms.?





Kaikkein tärkeintä on notkeus ja se on ensisijaisesti siellä korvien välissä. Kysymys on siitä miten hyvin aivot pystyvät ohjaamaan lihaksia.
Avainasemassa on se miten sadat rankaan suorasti tai epäsuorasti iittyvät lihakset ohjaantuvat.

Hyvä esimerkki on se kuinka saadaan kämmenet lattiaan. Se on kiinni siitä kuinka nikamat saadaan ohjattua taipumaan ja myös siitä kuinka hartianivel nousee ylös. Mitä symmetrisemmässä asennossa ranka on sitä helpommin tuo tapahtuu johtuen nikamrakenteesta.
Kaikille alle 50-kymppisille pitäisi olla helppoa. Taivutus on ensisijaisesti taidosta kiinni.

Mitä paremmin ja symmetrisemmin vartalo kiertyy sitä notkeampia olemme. Taas jälleen kiertyminen johtuu ensijaisesti taidosta. Se on sitten oma tarinansa minkälaisia harjoituksia tämän saavuttamiseksi tarvitaan.

Seuraavassa on videopätkä Canceleran suorituksesta.
Katsokaa kuinka laajaa kolmiulotteista liikettä vartalo tekee poljennan aikana.
Mitä säännöllisempää se on sitä tehokkaampaa poljennasta tulee.
Poljennan aikana ranka sekä kiertyy että taipuu.
Selkärangallisen vartalon toiminta on paljon vaikeampi asia kuin jalkojen liike.

http://www.youtube.com/watch?v=IuT_72SdXa4&feature=related

Liikkeet on opittava ensiksi hyvin hitaasti ja kontrolloidusti. Niitä on toistetteva siten että ne laajenevat pikku hiljaa. Sitten vasta kun näissä harjoituksissa on edistytty niin kannattaa tehdä tosissaan tekniikkaharjoituksia pyörän päällä. Tietenkin tämä on hyvin yksilökohtaista kuinka notkeita/liikkuvia lähtötilanteessa ollaan.

Lasse
06.11.2009, 21.28
Vaikuttaa aika myyttiseltä tämä pyörittäminenkin.

Muistuu mieleen eräs aika pirun kova ammattilaiseksi lopulta päätynyt Suomen etelänaapurin kuski, jolla jalkalihakset hölskyivät rentona kun poljin liikkui ylöspäin. Toki jalat pyörivät ihan hyvin, mutta lihakset eivät tehneet ihan hirveästi duunia polkimen liikkuessa ylöspäin.

Voisin väittää, että rento pyörittäminen on tärkeämpää kuin ne kuopaisut ja nostot yms. Kai se ~90 kierrosta on kuitenkin taloudellisesti paras pyöritysnopeus ja aika monella enemmän ajaneella vapaavalintainen nopeus on jossain 90 kierroksen korvilla.

Oikeestaan en niin välitä tosta pyörittelystä tai kampikierroksista. Kyllä ne jalat ympyrää pyörivät kun ne ovat polkimissa kiinni. Kun pyöräilyssä ei edelleenkään jaeta tyylipisteitä, niin se voittaa edelleenkin, joka ajaa matkan X lyhimmässä ajassa (pisteajot ovat asia erikseen).
PK perseestä
Pyöritys perseestä
Kova kuntoset= Epon käyttäjiä
Muuta?
T: Ei missään muussa kun lasten teossa vielä onnistunut.

Johan Moraal
06.11.2009, 21.51
Onkohan hirveän vaikeeta keskustella asiallisesti?:seko:

Leopejo
06.11.2009, 22.10
En tiedä onko hyvä tekniikka tieteellisten tutkimuten mukaan tärkeä, mutta jokaikinen ammattilainen kiinnittää siihen paljon huomiota.

Älkäämme unohtako, että se, mitä TV-kuva välittää, on aivan eri kuin mitä livenä näkee (joko kanssakilpailijana tai katsojana tienvarrelta). Samoin kuin televisio "lihottaa", se väärentää ajajien tekniikkaa, mm. laajentaen eroja.

OJ
07.11.2009, 07.18
PK perseestä
Pyöritys perseestä
Kova kuntoset= Epon käyttäjiä
Muuta?
T: Ei missään muussa kun lasten teossa vielä onnistunut.
Noh noh...Pahoitteluni jos astun varpaille.

- PK on ihan ok joillekin, ei ehkä Mun ohjelmaan toi ei mahdu kun ei ole resursseja tohon touhuun.
- En kiinnittäisi ihan hirveän kovasti huomiota siihen kuopimisen harjoitteluun. Tärkeämpää on saada sytytys kohdilleen. Jos kuopiminen kiinnostaa, niin antaa palaa vaan.
- Mulle kovakuntoinen on vähän vaatimattomampi kuin penkkiurheilijoiden eliitille joiden maailmassa mun kovakuntoinen ei kauaa TV-kuvissa pyöri.


En tiedä onko hyvä tekniikka tieteellisten tutkimuten mukaan tärkeä, mutta jokaikinen ammattilainen kiinnittää siihen paljon huomiota.

Älkäämme unohtako, että se, mitä TV-kuva välittää, on aivan eri kuin mitä livenä näkee (joko kanssakilpailijana tai katsojana tienvarrelta). Samoin kuin televisio "lihottaa", se väärentää ajajien tekniikkaa, mm. laajentaen eroja.
Pitää varmaan määritellä se hyvä tekniikka ihan aluksi. Onko se tätä kuopimista ja nostoa vai jotain muuta?

Jokusen kerran ihan asiallisten ammattilaisten kanssa kisanneena voisin väittää, että suurin ero normipolkijaan on lähinnä se, että prohvat ovat laihempia ja sitä tehoa irtoaa ihan eri tavalla. Jos ammattilaiset tosiaan kiinnittävät polkemistekniikkaan paljon huomiota, niin ehkä tämä on se salainen tekijä, joka erottaa jyvät akanoista.

asb
07.11.2009, 09.16
Töissä meillä on tapana, että ennen kuin laitteen tehoa ryhdytään parantamaan, mitataan sen hetkinen teho. Sitten mietitään mistä voisi parantaa ja parannetaan ja sitten mitataan paraniko teho edelliseen mittaukseen verrattuna.

Tämmöinen silmät kiinni pyöritystekniikkaan uskominen kuulostaa sen rinnalla amatöörien puuhastelulta (mitä se tällä palstalla tietysti kai onkin, kun ammattikuskeja ei pahemmin täällä pyöri). Pyöritystekniikan parantamisen tarkoitus on kuitenkin pystyä ajamaan pyörällä kovempaa pidemmälle. Millä kukin todistaa itselleen, ettei tee sille omalle ajotekniikalleen hallaa pyrkimällä johonkin netissä totuutena väitettyyn optimaaliseen pyöritysnopeuteen ja pyöritystapaan?

R.A.
07.11.2009, 10.17
Jos puhutaan ammattilaisista ja pyöritystekniikasta, niin kuinka monta ammattikuskia tulee mieleen, joiden ajotekniikka on vastaavan näköinen kuin esimerkiksi tämän vuoden aika-ajon Suomen Mestarilla, jolla on aivan järjetön fysiikka mutta ajaminen ei ole kovinkaan kauniin näköistä? Nyt joku sanoo, että onko sillä mitään väliä, jos ajaminen ei ole kauniin näköistä, kun pyörä kulkee kovaa. Siihen voidaan vastata jossittelemalla, jotta entäpä jos tuo fysiikka yhdistettäisiin hyvään tekniikkaan. Mentäisiinkö kovempaa? Sitä ei tiedä, mutta eikö vastaus olisi loogisesti ajateltuna kyllä?

Mitä paremmalla pyöritys-/ajotekniikalla saadaan? Taloudellisuutta ja tehokkuutta ajamiseen. Kun energiaa ei kulu turhiin liikkeisiin pyörän päällä, sitä jää enemmän käyttöön itse ajamiseen. Kun energiaa jää enemmän, jaksaa joko pidemmälle tai sitten kovempaa. Pyöritystekniikalla ei välttämättä tarkoiteta suuria kampikierroksia; on selvää, että jotkut etenevät paremmin hitaalla kadenssilla, toiset nopealla ja kolmannet siltä väliltä.

Jos paremmalla ajotekniikalla saadaan suoritukseen prosentti tai puoli parannusta tai säästettyä vastaava energia, on sillä merkitystä sijoituksia jaettaessa. Kaikillle pyörällä ajaville nyt on muuten vain mukavaa, mikäli ajaminen sujuu teknisesti hyvin ja sen ansiosta jaksaa ajaa pidempään, kun energiaa ei kulu turhaan toimintaan.

Mä voin tulevan kauden loputtua kertoa kokemuksia Powercranksien (www.powercranks.com) vaikutuksesta ajotekniikkaan, ja todeta sitten, oliko ajotekniikan harjoittelu hyödyllistä. Tähän mennessä olen ainakin huomannut, kuinka kehittymättömät ja heikot lonkankoukistajani olivatkaan. Ensimmäisellä ajokerralla kykenin ajamaan 10min, kunnes lonkankoukistajat ja takareidet olivat niin loppu ja hapoilla, etteivät jalat yksinkertaisesti enää jaksaneet.

apartanen
07.11.2009, 10.42
Heti tuli mieleen Sergei Honchar, vai mikä se nyt oli.

OJ
07.11.2009, 18.46
Jos puhutaan ammattilaisista ja pyöritystekniikasta, niin kuinka monta ammattikuskia tulee mieleen, joiden ajotekniikka on vastaavan näköinen kuin esimerkiksi tämän vuoden aika-ajon Suomen Mestarilla, jolla on aivan järjetön fysiikka mutta ajaminen ei ole kovinkaan kauniin näköistä? Nyt joku sanoo, että onko sillä mitään väliä, jos ajaminen ei ole kauniin näköistä, kun pyörä kulkee kovaa. Siihen voidaan vastata jossittelemalla, jotta entäpä jos tuo fysiikka yhdistettäisiin hyvään tekniikkaan. Mentäisiinkö kovempaa? Sitä ei tiedä, mutta eikö vastaus olisi loogisesti ajateltuna kyllä?
Kun katselee kuvista Rissasen ajoasentoa, niin vaikka ajaminen ei sovikaan lasten silmille, niin tekniikan on oltava todella hyvässä kuosissa jos siinä asennossa tuuppaa 400 wattia tunnin ajan. Tiedä sitten miten lähellä limiittiä Rissanen on nykytyylillään. Lueskelin Jarmon blogista, että ensi vuodeksi vaihtaa vähän vähemmän agressiiviseen ajoasentoon. Maltillisemmassa ajoasennossa saattaa riuhtominen vähentyä ja tulla tehoja lisää.


Mitä paremmalla pyöritys-/ajotekniikalla saadaan? Taloudellisuutta ja tehokkuutta ajamiseen. Kun energiaa ei kulu turhiin liikkeisiin pyörän päällä, sitä jää enemmän käyttöön itse ajamiseen. Kun energiaa jää enemmän, jaksaa joko pidemmälle tai sitten kovempaa. Pyöritystekniikalla ei välttämättä tarkoiteta suuria kampikierroksia; on selvää, että jotkut etenevät paremmin hitaalla kadenssilla, toiset nopealla ja kolmannet siltä väliltä.
Ihan samaa mieltä. Välillä vaan tuntuu siltä, että sfinksimäinen ajo = hyvä ja taloudellinen tekniikka. Lance, Fabian, Conta ja kumppanit eivät aja eleettömästi vaan sitä liikettä on kuten Pyöräpummi asiaa selvittikin. Rentous on aika tärkeässä roolissa kun suoritus kestää tunteja.


Jos paremmalla ajotekniikalla saadaan suoritukseen prosentti tai puoli parannusta tai säästettyä vastaava energia, on sillä merkitystä sijoituksia jaettaessa. Kaikillle pyörällä ajaville nyt on muuten vain mukavaa, mikäli ajaminen sujuu teknisesti hyvin ja sen ansiosta jaksaa ajaa pidempään, kun energiaa ei kulu turhaan toimintaan.
Mutta onko se parempi ajotekniikka sitä kuopimista, pyyhkäisemistä ja nostoa vai sitä, että lihaksissa sytyttää oikeat lihakset oikeaan aikaan? Putkelta ajaessa nostovaiheeseenkin saadaan tehoa, mutta jokainen tietää miten epätaloudellista putkelta ajaminen on.

Olli-Pekka Manninen
07.11.2009, 19.23
Mitä mä tota pyöritystä olen pohtinut ja itse kokeillut, niin ainakin yletön jalkaterällä kuopiminen vie suoraan tehoa reiden takaosalta ja kun se vetää taaksepäin. Ja muutenkin olen huomannut, että mulla matalampi ja takapainoinen asento on parempi koska silloin just takareisi on tehokkaammin käytössä. Ainakin mulla se "pyöritys" on sitä, että painaa poljinta alas ja sitten kun se on yli tietyn kohdan, niin vetää takareidella taaksepäin eli aika kaksitahtinen tyyli mutta ainakin itse tykkään ajaa niin ja jalkaterä on silloin aikasuorassa koko ajan. Lisäksi klo 9 - 12 ylös vetäminen on tällä tavalla helpompaa. Kuopaisutyylillä mulle tulee kiire kun pitää niljan ollessa pystyasennossa vetää taakse ja samalla vetää jalkaterä vaakaasentoon jotta voi vielä yli klo 12 kohdan. Jokainen tietenkin ajaa just sillä tyylillä kuin haluaa.

Kuten edellä joku mainitsi, niin jos jollakin kuopaisulla ja pyyhkäisyllä ja ties millä saadaan edes prosentin tai edes viiden prosentin helpotus kun toinen jalka painaa, niin se on jo jossain 50 km tempolossa aika iso hyöty puhumattakaan jostain viiden tunnin porvoon ajon kaltaisesta hommelista.

Mutta äkkiäkö sitä joku keksii polkimeen laitteen joka tutkii kuinka paljon voimaa vetää ylöspäin ja kirjaa ne vaikka johonkin PDA-vekottimeen tai vastaavaan. Ei pitäisi olla vaikeaa tuollaista itsekään tehdä. SIttenhän sen näkee onko se vaan nostoa vai vetoa.

OJ
07.11.2009, 19.32
Mutta äkkiäkö sitä joku keksii polkimeen laitteen joka tutkii kuinka paljon voimaa vetää ylöspäin ja kirjaa ne vaikka johonkin PDA-vekottimeen tai vastaavaan. Ei pitäisi olla vaikeaa tuollaista itsekään tehdä. SIttenhän sen näkee onko se vaan nostoa vai vetoa.
Parin kuukauden päästä pitäisi olla kaupallisesti saatavilla Metrigear Vector, jolla pitäisi onnistua toi pyörittämisen aika tarkka nippelitieteily. Ei joutuisi enää mutuilemaan niin paljon.

Markku Silvenius
07.11.2009, 20.00
Niin taloudellisuus lienee sitä, että kulloisellakin mitatulla hapenkulutuksella saadaan enemmän watteja irti ja siksi proffat ottavat senkin osa-alueen tosissaan.

Enemmän kierroksia on pienempi työ per kammenkierros on pienempi laktaatin tuotto per kammenkierros on pienempi laktaatintuoton muutos tuuliolojen muutoksessa tai maastonmuotojen muutoksessa tai rytminmuutoksessa. Varmasti toimivia 'old skool' versioita on olemassa, mutta kyllä tietty pääsuunnan muutos on käynyt. Tuollainen Cancellaran tyylinen kovahko pyöritys vaatii kuitenkin hermostotason sopeutumista, eikä siihen mennä ihan viikossa tai kuukaudessa.

Olli-Pekka Manninen
07.11.2009, 20.37
Jostain nopeasta pyöristyksestä voi nopeasti tulla se illuusio, että nyt tämä on tehokasta. Tämäkin on sellainen juttu joka on helppo kokeilla. Itse lopetin 100 ja yli kadenssin käytön kun aloin tuijottamaan sitä, miten nopeasti pyörä kulkee. Aika monella tod.näk on vaikeuksia korkealla kadenssilla pitää sitä vetoa koko ajan ja sitten se menee vaan siihen, että painaa hiton nopeasti. Ja moni tuntuu ajattelevan, että jos jalat pyörii kuin puolukat, niin sitten se on pyörittämistä ja tehokasta ja jos jyhkii jotain 60 kampee minuuttiin, niin se on vaan painamista eikä pyörittämistä. Kuitenkin väittäisin, että jos 80 kammella jyystää menemään 50 km/h, niin pakosti on oltava tekniikka hallussa.

bartagma
07.11.2009, 22.52
...taisin lukea 3 viestiä säikeestä ja totean vaan..
"AJAKAA ENEMMÄN JA MIETTIKÄÄ VÄHEMMÄN".

Ja jos pyöritys ei onnistu tehkää fixi tAI SINKULA ja ajakaa alamäkiä maantielläpienel välityksel. Tai ylämäkiä maastos semiraskaal välityksel. PK kehittää useimmiten vaan kestävyyttä ite suosin voimaa ja rentoo menoo. =)

Hoobee
09.11.2009, 13.12
En tiedä tuleekohan tästäkin:"mieti ennen kuin postaat..."osastoa mutta näkeehän sen sokea kepilläkin,niin sanotusti että nykyisin TODELLA kovat kuskit vetää todella isolla kadenssilla...jokin järkevä selityshän siihen täytyy olla?

Mrk70
09.11.2009, 14.08
Ei nyt ihan kaikki todella kovat kuskit vedä millään yli 120 kadenssilla. Toki ei Ullrichin ja Honcharin kaltaisia voimavääntäjiäkään paljoa ole. Edelleen hyvä nyrkkisääntö on 90-100 kierrosta minuutissa. Saa pyörittää korkeammillakin kierroksilla jos se nopeutttaa jollain tapaa menoa, mutta jos aika-ajossa tuntuu hyvältä 90-95 kierrosta, niin ei ole mitään syytä nostaa kierroksia 110 vain siksi että Lance tai Fabian tekee niin. Mitään hyötyä siitä ei varmasti saa.

Hoobee
09.11.2009, 14.23
Voima se vääntää 110 kierroksillakin,vauhti vaan kasvaa aikas radikaalisesti jos pyörittää samaa välitystä kuin 90 kiekkaa...jossain se raja tulee vastaan ettei enää voi lyödä isompaa pesään vaan pitää lisätä kierroksia..

Olli-Pekka Manninen
09.11.2009, 14.25
Sitä nopeutta saa sitten harjoitella todella paljon jos sille tielle lähtee. Mulla ainakin on niin, että jos alkaa yli sataa kierrosta polkemaan, niin sykkeet nousee vaikka vauhti on sama. Sehän siinä pitäisi olla että löytää itselleen järkevän tavan ajaa jossa vauhti ja syke on hyvässä suhteessa. Enkä nyt sitten tiedä tuota että jos ajaa nopealla pyörityksellä niin pikku mäet ja tuulen suunnan muutokset on helpompi kompensoida. Mun mielestä se on just toisinpäin eli jos vähän hitaammin pyörittää, niin sitä heittoa ei tule niin paljon. Ja pahinta mitä ylämäkeen voi tehdä on pienentää vaihdetta ja ajatella, että pyöritänpä vähän nopeammin tästä ylös. Loppupelissä vain vauhti ratkaisee mutta se pitää itse löytää miten se omakohtaisesti toimii.

Batti
09.11.2009, 16.24
Olen kuitenkin kokeillut itse pyörittämistä, ja olen sen kokenut eräänlaisena "imuna", jossa jalat ei paina, nosta tai kuopaise, vaan kintuissa on tunne, että "veto" on koko ajan päällä, eli kummallakin kintulla on koko 360 asteen sektorilla eteenpäin vievä voima päällä.

Itselle tunne on ihan selkeä, mutta en toki aja koko ajan se päällä, kyseessä on ikäänkuin oma moodi, jonka voi kytkeä hetkeksi, mutta ropasta loppuu voima hetken päästä sillä metodilla. Tätä olen itse luullut pyörittämiseksi, mutta en voi kuvitella tekeväni sitä 4 tuntia putkeen, enempikin voisin ajatella tekeväni sen esim. TdF:n jonkin etapin viimeisellä 500 m, kun taistelen voitosta... mutta mitäpä näistä oikeasti tiedänkään...
Johtuisiko tuo tunne, ja se ettei sitä pitkään jaksa, siitä että iso liuta lihaksia on jännittyneenä eri suuntiin - siis voimaa käytetään muuhunkin kuin kammen pyörimisliikkeen tangentin suuntaan? Ei välttämättä paras tapa hyvän tekniikan harjoitteluun.


Jostain nopeasta pyöristyksestä voi nopeasti tulla se illuusio, että nyt tämä on tehokasta. Tämäkin on sellainen juttu joka on helppo kokeilla. Itse lopetin 100 ja yli kadenssin käytön kun aloin tuijottamaan sitä, miten nopeasti pyörä kulkee. Aika monella tod.näk on vaikeuksia korkealla kadenssilla pitää sitä vetoa koko ajan ja sitten se menee vaan siihen, että painaa hiton nopeasti. Ja moni tuntuu ajattelevan, että jos jalat pyörii kuin puolukat, niin sitten se on pyörittämistä ja tehokasta ja jos jyhkii jotain 60 kampee minuuttiin, niin se on vaan painamista eikä pyörittämistä. Kuitenkin väittäisin, että jos 80 kammella jyystää menemään 50 km/h, niin pakosti on oltava tekniikka hallussa.
Ihan harrastelijapohjalta kommentoin, mutta mulla oli just se käsitys, että koska olen rimppakinttu, niin mahdollisimman nopea pyöritys on mulle tehokkain tapa edetä. Kunnes tuli mieleen, että milläs sitä voimaa tulee lisää, jos ei sitä itse hanki. Tänä keväänä pudotin kadenssia huomattavasti - ja katso, keskinopeudet alkoivat heti kasvaa.
Yli satasen on keskarit edelleen, mutta kun ne ennen oli päälle 110, niin kehitys on varmasti mennyt parempaan suuntaan. Varsinkin, kun se tekniikka ei varmasti niin täydellistä ole, että noista kierroksista kaiken hyödyn saisi irti. Toki ylisuurilla välityksillä tehdyt voimareenit vaikuttivat myös asiaan. Ja se, että hapenotto on viime vuodet ollut jatkuvassa laskussa ;)


Ei nyt ihan kaikki todella kovat kuskit vedä millään yli 120 kadenssilla. Toki ei Ullrichin ja Honcharin kaltaisia voimavääntäjiäkään paljoa ole. Edelleen hyvä nyrkkisääntö on 90-100 kierrosta minuutissa. Saa pyörittää korkeammillakin kierroksilla jos se nopeutttaa jollain tapaa menoa, mutta jos aika-ajossa tuntuu hyvältä 90-95 kierrosta, niin ei ole mitään syytä nostaa kierroksia 110 vain siksi että Lance tai Fabian tekee niin. Mitään hyötyä siitä ei varmasti saa.
Laskin Pekingin tempossa Larssonin kadenssiksi loivassa nousussa 75, ja aika hurjalta näyttää sekin, kun Grabsch vetää pelotonia kilometrikaupalla 80 kadenssilla :)

Mrk70
09.11.2009, 17.06
Voima se vääntää 110 kierroksillakin,vauhti vaan kasvaa aikas radikaalisesti jos pyörittää samaa välitystä kuin 90 kiekkaa...jossain se raja tulee vastaan ettei enää voi lyödä isompaa pesään vaan pitää lisätä kierroksia..

Jossain vaiheessa ne välitykset kyllä loppuu kesken, mutta 53/11 pykälällä jos veivaa 90 kadenssilla niin vauhti on about 55 km/h. Sen jälkeen täytyy sitten nostaa niitä kierroksia. En siltikään näe mitään syytä tai tajua että minkä **tun takia täytyisi sotkea hullun lailla 110 kadenssilla aika-ajossa jos vauhti on vaikkapa "vain" 50 km/h jos se ei tunnu hyvältä eikä nopeuta menoa. Kukin tyylillään, sama määrä tehoa täytyy tuottaa nopeudella X oli kadenssi mikä hyvänsä. Se on sitten makuasia minkäläisilla kierroksilla jyystää menemään, tärkein asia että vauhti on mahdollisimman kova.

Pyöräpummi
09.11.2009, 19.04
Korkea kandenssi ei ole itsetarkoitus, mutta kykenevyys sen ylläpitämiseen kertoo hyvästä poljentatekniikasta.
Väsyneessä tilassa poljennasta usein tulee epäsäännöllistä ja epätaloudellista. Mitä parempi on poljentatekniikka sitä väsyneempänä poljenta pysyy säännöllisenä ja sitä myötä tehokkaampana.

Ullen kadenssi oli aika matala. Hän kertoi että hänen toinen jalkansa oli vahvempi ja siitä syystä tuli oireita polveen. Luulen kuitenkin että voimaero reideissä oli oire epäsymmetrisestä poljennasta kuin itse syy asiaan.

Hoobee
10.11.2009, 09.14
Kyllä se voimaa kysyy Fabianinkin ajo,vai puhuukohan joku hänenkin kohdalla sitkutuksesta?Ja turha mitään Larssenin nousukadensseja on laskea,sen nyt tietää jokainen että nousuissa kadenssi laskee ja pitääkin laskea(ja myös vauhti)tuskin kellään tän hetken huippukuskeista on kisan keskikadenssit alle 90?

Markku Silvenius
10.11.2009, 09.17
Niin se syke nousee sopeutumisvaiheessa korkealle kovilla kierroksilla, koska hermosto ylirasittuu. Voi käydä jopa niin, että hermotus sippaa ennemmin kuin aineenvaihdunnallinen valmius ja energiavarastot. Sinänsä ei kannata huolestua siitä että syke nousee korkealle jos sen kestää, täytyy muistaa veren rooli. Liukuhihna joka kuljettaa happea ja energiaa paikalle ja kuona-aineet pois. Mitä paremmin pumppu kiertää sitä nopeammin liukuhihna kulkee. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Ei nopeaan pyöritykseen tulla lyhyessä ajassa, enkä julista tätä yhtenä totuutena. Varsinkin aikuispyöräilijät lähtevät omista lähtökohdistaan. Junioripyöräilijöillä asiaan vaikuttavat rajoitetut välitykset. Kesällä 16-vuotiaiden eyof-kisoissa Tampereella voittaja Fabian Lienhard (nimi=enne?) ajoi 7,1 km aikaan 9.53, jolloin kierrokset luokan maksimituumilla laskien ovat noin 103. Moskovan miesjunnujen MM-kisoissa voittaja Luke Durbridge ajoi 25,8 km aikaan 32.52 joka luokan maksimituumilla on noin 100 rpm. Jaksetaan siis pyörittää kovillakin tehoilla.

Lasse Vahvakäsi
10.11.2009, 17.28
Voi käydä jopa niin, että hermotus sippaa ennemmin kuin aineenvaihdunnallinen valmius ja energiavarastot.

Itse asiassa kestävyysurheilusta puhuttaessa tuo hermostus sippaa aina ensimmäisenä, mutta se on jo toinen juttu.

Pyörittämisen pohdiskelu on hyvä aloittaa siitä, että teho on voiman ja nopeuden tulo. Siten mitä hitaammin pyörittää sitä enemmän voimaa tarvitaan. Lihastasolla enemmän voimaa saadaan käyttöön rekrytoimalla työhön suurempi määrä lihassoluja. Lihassolujen rekrytointi aloitetaan aina hitaimmista ja kestävimmistä. Voiman tarpeen kasvaessa mukaan kutsutaan nopeampia ja herkemmin väsyviä lihassoluja. Siten pyöritysnopeutta kasvattamalla (pidettäessä teho vakiona) vähennetään rekrytoitavien lihassolujen määrää ja työ pystytään tekemään paremmin hitailla ja kestävillä soluilla.

Nopealla pyörittämisellä on toki haittansa. Mekaanisena haittana on kampien suurempi inertia ja jalkojen inertian suuremmet muutokset. Hermo-lihas puolelta haittana tai muutoksena on voiman tuoton myöhästyminen. Tämä johtuu hermosignaalin etenemisen ja sen aiheuttaman voiman tuoton viiveistä. Kampi ehtii siis edetä pidemmälle ennenkuin lihas tuottaa voimaa ja keskushermoston pitäisi osata ottaa ennakkoa käskyjen lähettämisessä.

Pyöräpummi
10.11.2009, 17.43
Itse asiassa kestävyysurheilusta puhuttaessa tuo hermostus sippaa aina ensimmäisenä, mutta se on jo toinen juttu.




Varmasti tuossa on paljon perää, muttta on aina kiehtonut mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa termi "hermotus". Onko siitä jossain kirjassa määritelmä ja onko sillä mahdollisesti englannin kielinen vastine?
Tarkoittaa se yksinomaan sitä "piuhaa" sieltä lihaksesta aivoihin vai myös niitää hermoratoja siellä aivoissa?
Vai tarkoittaako se yksinomaan aivotoimintaa?
Vai onko se joku mystinen termi jolla kuitataan tietämätöntä aluetta?
Jos se "hermotus" on kerran niin tärkeää niin miksi sitten käsitellä sitä niin ylimalkaisesti?

Markku Silvenius
10.11.2009, 18.39
Kampi ehtii siis edetä pidemmälle ennenkuin lihas tuottaa voimaa ja keskushermoston pitäisi osata ottaa ennakkoa käskyjen lähettämisessä.

Tarkoittanet tällä oppimisvaihetta? Esim aloittelijan kiri rullilla tyyliin 110 rpm ja alkaa jo hyppimään selkeästi vs. kokeneempi tyyliin 220 rpm ja pysyy hyvin kasassa > nopeuskoordinaation tila > aivot ja lihakset ovat tai eivät ole oppineet oikeiden lihasten/lihasryhmien 'syttymistä'.

bartagma
10.11.2009, 18.45
Myös kampien pituudella suhteessa jalkojen mittoihin on vaikutus optimaaliseen pyöritys nopeuteen (pidemmät kammet suurempi kaari) tappijalat ei pysty kovinkaan isoihin nopeuksiin vaan pienemmällä menee paremmin.

"Urpo on karhu. Turpo on karhu. Tää on tavallista urpon elämää." Sain punaista palluraa edellisestä postista Kiitosta vaan sille onnettomalle urpolle joka ei ymmärrä kirjotettua tekstiä. =P

OJ
11.11.2009, 03.26
Ihan mielenkiintoista kuvaa postattu WW foorumille. Ihan mielenkiintoista, että maailman huippusprintterit ajavat kisaa noinkin alhaisilla kierroksilla ja huipputehot otetaan ulos 130-140 kierroksella.

http://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=34326&mode=view

http://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=34354&mode=view

EDIT: Näkyy täällä, mutta koitetaan pelkillä linkeillä.

p.s. 500 wattia ei kovin kummoista voimaa kaipaa.

Johan Moraal
11.11.2009, 03.31
ei näy.....

edit: no nyt. Hohhojjakka

Markku Silvenius
11.11.2009, 08.35
http://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=34353&mode=view

Tuossa sprintin koko filessä näkyy myös alkuosan seisoskelu / asemien hakeminen (kohdat joissa kampikiepat tippuvat nollaan).

En nyt sanoisi mataliksi niitä kieppoja, huipputehohan syntyy noissa hommissa aina kiihdytysvaiheessa.

kmw
11.11.2009, 10.29
Tätä voi yrittää matkia http://www.youtube.com/watch?v=bqyyNrOIatU

Yritin etsiä löytämättä pätkää missä Marcel Kittel ajaa TT:tä U-23 MM:ssä. Jätkän pyöritys oli lähes hypnoottista:seko::eek:

onnimanni
11.11.2009, 18.31
http://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=34354&mode=view

1,894 kW = 2,54 sähköistä horsepoweria on aivan mielettömästi, kun kyseessä on ihmisen tuottama teho. Aivan yllättävän kovia tehoja irtoaa .... ajattelin ilman näitä käppyröitä max tehojen pyörivän 700-800w . No niinhän ne pyöriikin paitsi tuossa kiihdytysvaiheessa.

onnimanni
11.11.2009, 18.58
Tätä voi yrittää matkia http://www.youtube.com/watch?v=bqyyNrOIatU
.....

1. Fabian Cancellara, Sveitsi, loppuaika 57.55, keskinopeus 51,580 km/h

Lähes sama fiilis katsoessa, kuin Usain Boltin satasen juoksussa. Paitsi, että tätä riemua kesti paljon kauemmin.

Tuo ajo on pyöräilyn historiaa. Voi vain ihmetellä miten "helposti" hän ajoi Larssonin kiinni vain 16km matkalla...Larsson on aivan huippuajaja hänkin. Kuten tietenkin jokainen tämän kisan ajanut.

Larsson jäi 49,8km matkalla 1.27 ,Tony Martin 2. 30 ,.....Matti Helminen 7.48 ,..Jarmo Rissanen 9.00

OJ
12.11.2009, 03.19
En nyt sanoisi mataliksi niitä kieppoja, huipputehohan syntyy noissa hommissa aina kiihdytysvaiheessa.
Oletin kierroksia irtoavan 160 vähän pidempiäkin aikoja, mutta sen sijaan noiden käppyröiden kuski ei kovin kauaa pyöritä yli 150.

Ja niin ne tehot ovat alimmillaan 700-800 noissa 20-30 sekunnin käppyröissä, eli aika hyvin.

R.A.
12.11.2009, 22.24
Oletin kierroksia irtoavan 160 vähän pidempiäkin aikoja, mutta sen sijaan noiden käppyröiden kuski ei kovin kauaa pyöritä yli 150.

Ja niin ne tehot ovat alimmillaan 700-800 noissa 20-30 sekunnin käppyröissä, eli aika hyvin.

Kyllä niiltä irtoaa kun tarvitsee ;)

Mutta kisoissa ei enää. Välitykset sprintissä, keirinissä ja kilsalla ovat suurentuneet 80- ja 90-luvunkin ajoista, ja kadenssit vastaavasti tulleet hivenen alaspäin. Äkkiä laskettuna toi käppyrän lentävä 200m on ajettu 53/14 tai 50/13 välityksellä (laskeskelin ilmoitetun max-nopeuden ja max-kadenssin mukaan).
Vielä Hübnerin ja Hesslichin aikana käytettiin useimmiten 47-48/14 (90.6-92.6 tuumaa) välityksiä, ja nyt isot pojat vetävät 51-52/14 (98.3-100.3 tuumaa) tai isommillakin väleillä. Toki ajatkin ovat parantuneet...Mutta kuitenkin. Osasyy välitysten kasvuun on ollut pyörien tekninen kehitys; esimerkiksi Hübnerin alla kalusto ei yksinkertaisesti kestänyt, joten jos vääntöjä olisi entisestään suurennettu, olisi pyörä levinnyt palasiksi ennen maaliviivaa. Siksi vedettiin kierroksilla. Nykypäivän rungot ja osat ovat aivan toisesta maailmasta, joten se osaltaan on sallinut myös suurempien välitysten käytön.

Mrk70
13.11.2009, 15.47
Olen mietttinyt, miksei tohon lentävään kahteensataan laiteta vieläkin isompaa pykälää??? Protourilla loppukireissähän on melkein kaikilla kirimiehillä 53/11 sisässä. Viekö kiihdytys isolla välityksellä liikaa paukkuja, vai päästäänkö radalla yksinkertaisesti kovempaa tuolla vähän pienemmällä tuumalla?????

OJ
13.11.2009, 18.09
Kyllä niiltä irtoaa kun tarvitsee ;)

Mutta kisoissa ei enää. Välitykset sprintissä, keirinissä ja kilsalla ovat suurentuneet 80- ja 90-luvunkin ajoista, ja kadenssit vastaavasti tulleet hivenen alaspäin. Äkkiä laskettuna toi käppyrän lentävä 200m on ajettu 53/14 tai 50/13 välityksellä (laskeskelin ilmoitetun max-nopeuden ja max-kadenssin mukaan).
Vielä Hübnerin ja Hesslichin aikana käytettiin useimmiten 47-48/14 (90.6-92.6 tuumaa) välityksiä, ja nyt isot pojat vetävät 51-52/14 (98.3-100.3 tuumaa) tai isommillakin väleillä. Toki ajatkin ovat parantuneet...Mutta kuitenkin. Osasyy välitysten kasvuun on ollut pyörien tekninen kehitys; esimerkiksi Hübnerin alla kalusto ei yksinkertaisesti kestänyt, joten jos vääntöjä olisi entisestään suurennettu, olisi pyörä levinnyt palasiksi ennen maaliviivaa. Siksi vedettiin kierroksilla. Nykypäivän rungot ja osat ovat aivan toisesta maailmasta, joten se osaltaan on sallinut myös suurempien välitysten käytön.
Kun mä annoin kertoa itselleni, että kovat sprintterit eivät aja treeneissä vetoja alle 160 kierroksilla, niin noi "alhaiset" kierrokset on vähän yllättäviä. Voisiko yhtenä osasyynä olla myöskin kirien pidentyminen?

Ei maantiellä varmaan kovin usein kiritä 53x11 välityksellä. Vauhtia pitää olla joku 65-70km/h ennen kuin 53x11 alkaa pyörimään ja noin kovavauhtisia kirejä ei ajeta kovin usein. Steegmansin kiri Champs Elyseellä on yksi nopeimmista mitä tulee mieleen ja siinä varmaan pyöri toi 53x11 ja vauhtia viimeisellä 200 metrillä oli 66-67km/h. Cavendish taitaa kiriä kovemmilla kierroksilla.

Kiinteällä välityksellä ajaessa homma ei sitten toimikaan kuten maantiellä.

Antero
09.12.2009, 23.57
Se on selvää, että hyvä pyöritystekniikka on bonusta, mutta miksi? Se alkoi ns. teroeettisesti mietityttämään ja pakko laittaa ajatus tänne alasammuttavaksi, koska fysiikanluennoista on selvästi liian pitkä aika.

Alustuksena "teoreettiselle" pähkäilylle: Jos 10 km tempo ajetaan siten, että mennessä 30 km/h ja tullessa 60 km/h, niin loppuajaksi tulee 15 min (menomatka 10 min ja tulomatka 5 min) keskinopeuden ollessa 40 km/h. Mennessä tehoa tarvitaan (erään laskurin mukaan) 180 W ja tullessa 1250 W, jolloin keskitehoksi koko matkalle saadaan 537 W. (Absoluuttisilla luvuilla ei tässä ole nyt mitään merkitystä eikä kukaan noilla paluutehoilla voi ajaakaan, mutta pakko käyttää jotain laskuria jotta saa esimerkissä olevat luvut keskenään vertailukelpoisiksi). Saman 10 km tempon voi tietty hoidella myös siten, että ajaa tasaisesti 40 km/h koko matkan ja silloin tarvittava keskiteho on samaisen laskurin mukaan "vain" 390 W. Eli se, että tasaisella teholla saavutetaan alhaisin keskiteho on alustuksen pointti.

Nyt jos samaa asiaa tarkastellaan minimalistisesti yhden kampikierroksen osalta. Taas on edettävä joku tietty matka (siis matka joka välityksestä riippuen yhden kampikierroksen aikana edetään) ja sen voi tehdä kahdella eri tapaa a) joko pyörittää tasaisella teholla 360 astetta tai b) runttaa vain osan kampikierroksesta suurella voimalla ja esim. ylä- ja alakuolokohdissa voimantuotto on olematonta. Nyt keskiwatit ovat saman lopputuloksen saamiseksi mallissa a pienemmät kuin mallissa b. Eli nopeus sykähtelee (vaihtelee) kampikierroksen aikana sitä enemmän mitä epätasaisempaa voimantuotto on, joka johtaa siihen, että saman keskinopeuden saamiseksi samalle matkalle (esim. kampikierros) tarvitaan keskimääräisesti kovempi teho. Asia korostuu mitä kovempaa mennään, koska liikutettavan massan suhde ilmanvastukseen pienenee valtavasti ts. heti kun teho laskee, niin nopeus alkaa tippumaan koska vastukset ovat niin kovat (nopeus ei siis tietty esim 40 keskarissa vaihtele 35-45 välillä per kampikierros vaan äärimmäisen vähän, mutta silti keskitehon kannalta merkittästi). Samoin jos kadenssi on alhainen, niin se aika, joka kampikierroksesta ollaan tehottomalla alueella kasvaa ja silloin myös nopeudenvaihtelu kasvaa entisestään. Eli jos voimantuotto on epätasaista, niin silloin kovempi kadenssi voisi tehostaa polkemista (koska nopeus ei ehdi tippua niin paljoa koska tehoton aika pienenee (ei sen kokonaisaika, vaan yksittäinen tehoton aika, jolloin nopeus ei ehdi laskea niin paljoa)). Teoreettisesti ilmeisesti myös suuri massa auttaisi, koska se toimisi vauhtipyörän tavoin ja kampikierroksen aikainen tehonvaihtelu ei aiheuttaisi nopuden pumppaamisliikettä. Tai sitten reenaa lihaksistoaan hermojaan jne siihen kuntoon, että tehoa löytyy mahdollisimman tasaisiesti koko kampikierroksen ajan. Pienemmällä nopeudella epätasaisen voimantuoton aiheuttama nopeusvaihtelu ei ole niin suurta, koska vastusten (ilmanvastus) suhde liikutettavaan massaan on huomattavasti pienempi.

Käytännössä tuo teoria kait johtaisi siihen, että vierestä katsottuna kaksi kaveria voisi ajaa rinnakkain samaa vauhtia, mutta todellisuudessa toinen kuski etenee tasaisesti kun taas toinen käy hieman edellä kampikierroksen voimantuottojaksojen aikana ja hieman jäljessä ylä- ja alakuolokohdissa. Loppuaika molemmille sama, mutta eri keskitehoilla:eek: Eli hyvällä pyöritystekniikalla on siis jokseenkin paljon merkitystä ja sitä enemmän mitä kovempaa vauhtia mennään.

Tiedemiehet, lähtikö ajatus lapasesta vai ollaanko oikeilla jäljillä?

lansive
10.12.2009, 00.30
a) joko pyörittää tasaisella teholla 360 astetta tai b) runttaa vain osan kampikierroksesta suurella voimalla ja esim. ylä- ja alakuolokohdissa voimantuotto on olematonta.

Olen ymmärtänyt, että pyöritystekniikan etu tulee siitä, että ylös nousemassa oleva jalka ei niin paljon vastusta liikettä. Tehoa sillä ei tuoteta äärimmäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.

Antero
10.12.2009, 09.47
Olen ymmärtänyt, että pyöritystekniikan etu tulee siitä, että ylös nousemassa oleva jalka ei niin paljon vastusta liikettä. Tehoa sillä ei tuoteta äärimmäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.

Juu, käytännössä jos tuo tilanne saavutetaan on asiat useassa tapauksessa jo varsin hyvin.

Kiinnostaa onko tuo "tarkasteluni" edes teoreettisesti oikea, sillä jos on, niin sen jälkeen alkaa kiinnostamaan miten tasasisesti tempokuskit voimaa pystyvät kampikieroksen aikana tuottamaan. Josta seuraa "mielenkiintoinen" pohdinta siitä, että jos he tuottaisivat voiman enemmän runttaamalla, niin miten paljon suuremmat keskitehot silloin vaadittaisiin. Eli vaikka voimantuottoa ei saakaan sähkömoottorimaisen tasaiseksi, niin fysiologisista lähtökohdista riippuen jossain kulkee hyvä kompromissi.

anttipietila
10.12.2009, 10.26
Kaivetaan taas Coylen study, group 1 "Elite", group2 "kilpa" tason kuskeja:

"Interestingly, the subjects of
group 1 produced the larger propulsive torques by
creating significantly (P < 0.05) larger forces in the
vertical direction on the pedal during the downstroke
(peak Fy in Table 6 and Fig. 6b) and by not attempting
to pull up on the pedal during the upstroke (near zero
values for Fy in Fig. 6b between 0 = 240° and 0 = 340°)."

Physiological and biomechanical factors
associated with elite endurance
cycling performance
E. F. COYLE, M, E. FELTNER, S, A. KAUTZ,
M. T. HAMILTON, S. J. MONTAIN, A. M. BAYLOR,
L. D. ABRAHAM, and G. W. PETREK

http://www.edb.utexas.edu/coyle/pdf%20library/(40)%20Coyle,%20Feltner%20et%20al,%20Physiological %20and%20biochemical%20determinants%20of%20elite%2 0endurance%20cycling%20performance,%20Med%20and%20 Sci%20in%20Sports%20and%20Exercise,%2023,%2093-107,%201991.pdf

Tourist
10.12.2009, 11.36
"Ei maantiellä varmaan kovin usein kiritä 53x11 välityksellä. Vauhtia pitää olla joku 65-70km/h ennen kuin 53x11 alkaa pyörimään ja noin kovavauhtisia kirejä ei ajeta kovin usein. Steegmansin kiri Champs Elyseellä on yksi nopeimmista mitä tulee mieleen ja siinä varmaan pyöri toi 53x11 ja vauhtia viimeisellä 200 metrillä oli 66-67km/h."

Oliko Steegmansilla vauhtia tosiaan tuo 66-67 km/h? Viimeinen kilometri Champs Elyseella on nimittain ylamakeen ja alustana tarisyttavaa mukulakivea.

Mrk70
10.12.2009, 18.58
Teoriassahan tuo Anteron pohdinta kuulostaa kyllä oikealta ja varmaan se on tottakin. Täytyy kuintenkin edelleen muistaa nuo tutkimukset, että jalan nostamisella ei saada mitään lisätehoa ajamiseen. Mielestäni kannattaa edelleenkin yrittää maksimoida voimantuotto polkemisen etuvaiheessa, ja nostamisvaiheessa sekä ylä-ja alakuolonkohdissa tehdä se mitä pystyy.. Jos yrittää keskittyä liikaa tohon "tasaiseen pyöritykseen" käy helposti niin painamisvaiheen voimantuotto vähenee.

Jari Kulmala
10.12.2009, 22.08
...
Kiinnostaa onko tuo "tarkasteluni" edes teoreettisesti oikea...

Muuten kyllä oikea, mutta ei kovin merkityksellinen, sillä tempoesimerkissä keskitehot eroavat noin paljon koska ilmanvastus aiheuttaa niin paljon lisätehotarvetta kovemmalla nopeudella.

Sen sijaan kampikierroksen aikana vaihtuva teho ei aiheuta suurta nopeuden muutosta (massan hitausvoimasta johtuen), kuten totesitkin, jolloin käytännössä tasaisella pyörityksellä ei päästä juurikaan parempaan keskinopeuteen samoilla keskiwateilla. En jaksanut vielä laskea mitä tämä sitten tarkoittaisi sekunteina 10 km:n tempossa (pitääpä joskus laskea).

Antero
11.12.2009, 09.26
Muuten kyllä oikea, mutta ei kovin merkityksellinen, sillä tempoesimerkissä keskitehot eroavat noin paljon koska ilmanvastus aiheuttaa niin paljon lisätehotarvetta kovemmalla nopeudella.

Sen sijaan kampikierroksen aikana vaihtuva teho ei aiheuta suurta nopeuden muutosta (massan hitausvoimasta johtuen), kuten totesitkin, jolloin käytännössä tasaisella pyörityksellä ei päästä juurikaan parempaan keskinopeuteen samoilla keskiwateilla. En jaksanut vielä laskea mitä tämä sitten tarkoittaisi sekunteina 10 km:n tempossa (pitääpä joskus laskea).

Laske ihmeessä jos viitsit, olisi kiinnostavaa tietää mitä suuruusluokkaa keskitehoerot voisivat olla. Kokeile myös isoilla cad eroilla ja nopeuseroilla.

Ja kun nyt tälle tielle lähdettiin, niin tuli mieleeni myös erilaisten mittareiden logiikka. Antaako mittarit parhaimman tuloksen kampeen ruuvattaisiin kiinni sähkömoottori joka tuottaa tasaisesti tehoa koko kampikierroksen ajan vai saadaanko paras arvo jos tuottaa kampikierroksen aikana tehoa ihmiselle optimaalisella tavalla? Saako Polarissa polkemisen tehokkuudeksi 100% jos tuottaa tehoa tasaisesti? Samoin kannattaako WattBikekuskien tavoitella täyttä ympyrää jos Wattbikekielellä "maapähkinä" on käytännössä kumminkin tehokkain. Toki treenimielessä asioita voi korostaa, jotta tositoimissa päästäään lähemmäksi optimaalista. Mutta missä se optimaalinen on? Mitä korkeampi % sitä parempi? Ei ehkä sittenkään sillä "näppituntumalla" voisin sanoa että jos liioittelee voimantuoton tasaisuutta, niin silloin jää jotain kyllä pois. Jos pyrkii täysin tasaiseen voimantuottoon kampikierroksen aikana, niin käytännössä joutuu "rajoittamaan" painallusvaiheidentehot siten, että ylä- ja alakuolokohdat selviää samalla teholla.

http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/paranna_suoritustasi/pyoraily/polarin_pyoritysindeksin_mittaus

Olli-Pekka Manninen
11.12.2009, 09.34
Ei liity asiaan mitenkään mutta tämän viikon alussa siirsin talviraasissa satulan asennon pk-asetuksesta niinsanottuun teho-asentoon ja täytyy sanoa, että takareisi kyllä ainakin mulla pystyy tuottamaan enemmän tehoa kuin polkimen nostamiseen tarvittavan voiman.

kenaattori
11.12.2009, 11.46
Ei liity asiaan mitenkään mutta tämän viikon alussa siirsin talviraasissa satulan asennon pk-asetuksesta niinsanottuun teho-asentoon ja täytyy sanoa, että takareisi kyllä ainakin mulla pystyy tuottamaan enemmän tehoa kuin polkimen nostamiseen tarvittavan voiman.

Nöösinä kiinnostaa tietää että mikä on satulan tehoasento? Onko satulan välimatka ohjaustankoon silloin pisimmillään? Ja mikä on pk-asento?

Olli-Pekka Manninen
11.12.2009, 12.12
Nöösinä kiinnostaa tietää että mikä on satulan tehoasento? Onko satulan välimatka ohjaustankoon silloin pisimmillään? Ja mikä on pk-asento?

"PKta" meikäläinen ajaa yleensä talvella korkeammalla satulalla ja satulalla joka on edenpänä. Tehoharjoittelussa ja tempoloissa satula laskee sitten sen sentin pari ja siirtyy taaksepäin. Talvella sen vuoksi vähän eri satulaasetukset että saa jotain vaihtelua siihen perus jurnutukseen ja vähän nivelet saa vaihtelua kulumien suhteen. Sitä paitti se pyörii silloin helpommin.

Muut tuntuu menevän esimerkiksi tempoloissa aika paljon eteenpäin kun taas mulla tuntuu että se on takapainoinen. Miusta se on parempi ajaa niin.

Satulan välimatkalla ohjaustankoon ei ole asialla mitään merkitystä asiaan. keskiön keskikohtaan suhteutettuna sen sijaan on. Muistaakseni vuodesta 2004 lähtien se luotilanka oli niin, että luotilanka meni poljinakselin takapuolelta lähes viisi senttiä ja siitäkös pari tietäjää kisapaikoilla messusi että "EIHÄN TUO NOIN VOI OLLA".

Leopejo
11.12.2009, 12.13
Laske ihmeessä jos viitsit, olisi kiinnostavaa tietää mitä suuruusluokkaa keskitehoerot voisivat olla. Kokeile myös isoilla cad eroilla ja nopeuseroilla.
Ajat 40 km/h, jolloin kokonaisvastus on luokkaa 25 N. Virtuaalinen painosi on 80 kg, josta hidastus 0,3 m/s2. Tällöin nopeutesi puolessa sekunnissa - 60 rpm, äkillinen polkaisu yhdellä jalalla, lepo, äkillinen polkaisu toisella, lepo - putoaisi 39,4 km/h. Joutuisit kiihdyttämään 40,6 km/h jotta keskiarvo säilyisi. Nämä ovat ääriarvot, suurin osa ajasta nopeus on lähempänä 40,0 km/h.

Silti olettaen, että puolet ajasta ajat 39,4 ja puolet 40,6 - on tehoero tasaiseen 40,0 km/h:in luokkaa 0,17 W. Käytännössä paljon pienempi.

Mrk70
11.12.2009, 16.10
Tarkoitaako tuo sitä että pyörittämisellä "hyötyy" tuon 0.17 wattia. Jos tarkoittaa niin eiköhän kannta silloin vain keskittyä siihen miten saa kampeen mahdollisimman paljon voimaa eikä mihinkään kuopaise mutaa yms harjoituksiin....

OJ
11.12.2009, 16.53
Tarkoitaako tuo sitä että pyörittämisellä "hyötyy" tuon 0.17 wattia. Jos tarkoittaa niin eiköhän kannta silloin vain keskittyä siihen miten saa kampeen mahdollisimman paljon voimaa eikä mihinkään kuopaise mutaa yms harjoituksiin....
Ei mun mielestä. Kun pyörittää hyvin, niin jalat eivät vastusta polkimien liikettä ylöspäin ja lihakset voivat ottaa ton "lepovaiheen" rennommin. Kun energiankulutusta ei voi sulkea tästä aiheesta pois muuten kuin paperilla, niin noi paperiteorioiden mallit eivät välttämättä toimi ulkona pyörän päällä.

Coyle taitaa olla yksi harvoista tutkijoista, joiden tutkimustuloksia on kaikkien nähtävillä. Vaikka ko. tohtorista voi olla montaa mieltä ja vallitseva tapa ei välttämättä ole se oikea tai parempi tapa, niin ei noita tuloksia voi sivuuttaa. Paperilla esitetty hypoteesi ei välttämättä korreloi varsinaisen suorituksen kanssa juuri millään tavalla.

Eräs vanhan koulun suomi-pyöräilijä kommentoi tätä pyöritysasiaa ihan hauskasti. Suht suora lainaus... "Suomalaiset ovat niin v***n kiinnostuneita pyörittämisestä, että yleensä kisan alkaessa he katoavat taaksepäin...eivät varmaan ymmärrä olevansa kisassa kun pitää keskittyä pyörittämiseen. V**** ne jalat on kammissa kiinni, eli kyllä ne pyörii ympyrää vaikka koitat neliöksi pakottaa"

Martin Hopper
11.12.2009, 18.24
Muistaakseni vuodesta 2004 lähtien se luotilanka oli niin, että luotilanka meni poljinakselin takapuolelta lähes viisi senttiä ja siitäkös pari tietäjää kisapaikoilla messusi että "EIHÄN TUO NOIN VOI OLLA".

??:seko: Ei jummarra...

Olli-Pekka Manninen
11.12.2009, 19.52
??:seko: Ei jummarra...

Mitä sä et ymmärrä? Sitäkö että normitilanteessa polkimien ollessa 3-9 asennossa polvilumpiosta riiputettu luotilanka menee minne on mennäkseen?

di luca
11.12.2009, 19.55
Suomeksi satula oli "liian" takana tuon mittaustavan mukaan, jossa luotilangan pitäin olla polkimen akselin kohdalla.

Olli-Pekka Manninen
11.12.2009, 19.57
Ei mun mielestä. Kun pyörittää hyvin, niin jalat eivät vastusta polkimien liikettä ylöspäin ja lihakset voivat ottaa ton "lepovaiheen" rennommin. Kun energiankulutusta ei voi sulkea tästä aiheesta pois muuten kuin paperilla, niin noi paperiteorioiden mallit eivät välttämättä toimi ulkona pyörän päällä.

Coyle taitaa olla yksi harvoista tutkijoista, joiden tutkimustuloksia on kaikkien nähtävillä. Vaikka ko. tohtorista voi olla montaa mieltä ja vallitseva tapa ei välttämättä ole se oikea tai parempi tapa, niin ei noita tuloksia voi sivuuttaa. Paperilla esitetty hypoteesi ei välttämättä korreloi varsinaisen suorituksen kanssa juuri millään tavalla.

Eräs vanhan koulun suomi-pyöräilijä kommentoi tätä pyöritysasiaa ihan hauskasti. Suht suora lainaus... "Suomalaiset ovat niin v***n kiinnostuneita pyörittämisestä, että yleensä kisan alkaessa he katoavat taaksepäin...eivät varmaan ymmärrä olevansa kisassa kun pitää keskittyä pyörittämiseen. V**** ne jalat on kammissa kiinni, eli kyllä ne pyörii ympyrää vaikka koitat neliöksi pakottaa"

Eikö olisi järkevää korvata kammen kokonaan neliönmuotoisella häkillä kummallakin puolella runkoa. Häkkien sisällä olisi jousi ja sitten hydraulista nestettä jota johdettaisiin putkia pitkin keskiössä olevaan pyörivään mäntään josta voima siirtyisi ketjuun ja taka-akseliin ja kasettiin. Voima menisi aina häkin yhtä sivua pitkin männän edellä pakottaen hydrauliöljyä eteenpäin ja kun tältä sivulta päästään pois, jousi palauttaisi sivulla juuri painetun männän ylös. Elikkäs yhdessä häkissä olisi neljä mäntää jota pakotettaisiin eteepäin, kahdeksan siis yhteensä ja letkujen kera keskiössä olisi pyörivämäntä. Näin saataisiin todennäköisesti hyvin pyöritettävä, polkuvoimasta energian saava vekotin.

Älkää hätäilkö. Minä olen nyt vähän ottanut lonkeroa...

Olli-Pekka Manninen
11.12.2009, 20.03
Suomeksi satula oli "liian" takana tuon mittaustavan mukaan, jossa luotilangan pitäin olla polkimen akselin kohdalla.

Niinhän se vähän tuppaa olemaan. Mie tykkään ajaa silleen. Teho on tasaisempaa ja sitä on enemmän. Lisäksi kun satula-asetus on matalampi, niin siinä ei periaatteessa voi kuopaista juuri yhtään vaan veto lähtee takareidestä suoraan taakse samalla kun varpailla vetää ylös eli se tukee säären etuosalla ja reiden takaosalla taakse ja ylös. Kuopaisutyylinen pyöritys eli just se pikkulasten käyttämä jotta saadaan vähän lisää tehoa mun mielestä kostautuu ainakin mulla siinä, että jos jalkaterä alkaa alhaalla olemaan kovin pysytssä, niin takareisi ei oikeasti voi vetää enää yhtään taakse ja ylös ja se on sitten pelkkää nostamista jotta toisen ei tarttes painaa.

Niin minä väitän tekeväni jotta muut kokeilee ja rikkoo polvensa jotta mä voin sitten helpommin voittaa 30vuotiaitten sm-kisoissa mitalin kun kaikki on sairaalassa kitumassa.

Leopejo
11.12.2009, 20.18
Tarkoitaako tuo sitä että pyörittämisellä "hyötyy" tuon 0.17 wattia. Jos tarkoittaa niin eiköhän kannta silloin vain keskittyä siihen miten saa kampeen mahdollisimman paljon voimaa eikä mihinkään kuopaise mutaa yms harjoituksiin....
Ei tarkoita. Tuo oli vain nopea laskelma nopeusvaihteluista Anterolle, eikä sillä ole mitään tekemistä siihen, miten voima ja energia kulkee lihaksista polkimiin.

Pyörittäminen on juuri biomekaanisesti ja fysiologisesti tärkeä tekijä, ei nopeusvaihteluiden takia yhden kampikierroksen aikana.

Mrk70
12.12.2009, 11.47
Eli ei ole nopeuteen merkitystä tuottaako sen määrän x tehoa tasaisesti pyörittämällä vai pelkästään alaspäin runttaamalla.

Leopejo
12.12.2009, 13.24
Eli ei ole nopeuteen merkitystä tuottaako sen määrän x tehoa tasaisesti pyörittämällä vai pelkästään alaspäin runttaamalla.
Ei yhden kampikierroksen aikana.

Jari Kulmala
13.12.2009, 21.20
Nyt on sitten laskeskeltu. Ainoa nippa nappa realistinen tilanne jossa kympin tempossa voi ratkaista huipputasainen pyöritys, on jos on koko ajan vastatuulta 15 m/s ja kuskilla on sen verran tehoja, että pystyy ajamaan tyynellä ja tasaisella 40 km/h. Tällöin 10% pyöritysindeksillä ja 60:n kadenssilla pyörittävä häviää 0,5s. Jos kadenssin pudottaa 20:een, niin häviää 5s. Jos on enemmän tehoja (ja nopeutta), niin erot pienenevät, paitsi jos on ihan törkeästi tehoja (10000W), niin erot taas kasvavat (prosenteissa).

Alla numeerisia tuloksia. Ne on laskettu Excelillä Runge-Kutta –menetelmällä ratkaisten iteroimalla stabiili tulos yhden kampikierroksen ajalta 1000:lla askeleella. En ihan tarkkaan tiedä mitä tuo Polarin pyöritysindeksi tarkoittaa, mutta minulla 10% tarkoitti sitä että tehoja tuotetaan 10%:n osuudella kampikierroksesta ja 90%n osuudella tehot on nolla (10%:n osuus on jaettu tietenkin kahteen 5%:n osaan, yksi kummallekin jalalle). Ja jos esim. keskiteho on 333,4 W, niin tuon 10%:n ajalla tehon tuotto on siis 3334W. Pyörän välitys on oletettu optimaaliseksi jolloin pyörän nopeus ei vaikuta kampikierroksiin.



Watts 333,4
Cad 60
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 15
Min speed 14,28474298
Max speed 15,63998986
Average Speed 14,95978155
Iter error (km/h): 4,45699E-05
Step error (km/h): -2,68944E-06
Stabile speed 14,9629315
Speed lost% 0,021051642
Lost s/10km 0,506597719

Watts 333,4
Cad 90
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 0
Min speed 39,83105605
Max speed 40,1690571
Average Speed 39,99972402
Iter error (km/h): -1,6322E-06
Step error (km/h): -6,23814E-08
Stabile speed 39,99998062
Speed lost% 0,000641516
Lost s/10km 0,005773687

Watts 333,4
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 0
Min speed 39,24172372
Max speed 40,76250955
Average Speed 39,99538498
Iter error (km/h): -1,13672E-05
Step error (km/h): -1,26439E-06
Stabile speed 39,99998062
Speed lost% 0,011489104
Lost s/10km 0,103413865

Watts 600
Cad 90
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 0
Min speed 49,29568743
Max speed 49,78682035
Average Speed 49,54065129
Iter error (km/h): -6,45653E-05
Step error (km/h): -1,06359E-07
Stabile speed 49,54208194
Speed lost% 0,002887733
Lost s/10km 0,020984465

Watts 600
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 0
Min speed 48,44149347
Max speed 50,65105276
Average Speed 49,53410965
Iter error (km/h): -1,93028E-05
Step error (km/h): -2,15591E-06
Stabile speed 49,54208194
Speed lost% 0,016091955
Lost s/10km 0,11695181

Watts 333,4
Cad 90
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 15
Min speed 14,51083765
Max speed 15,41437138
Average Speed 14,96145516
Iter error (km/h): -2,47154E-06
Step error (km/h): -1,19297E-06
Stabile speed 14,9629315
Speed lost% 0,009866636
Lost s/10km 0,237409319

Watts 333,4
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 15
Min speed 12,92541256
Max speed 16,98771425
Average Speed 14,93332347
Iter error (km/h): 1,08918E-07
Step error (km/h): -2,47536E-05
Stabile speed 14,9629315
Speed lost% 0,197875839
Lost s/10km 4,770224264

Watts 600
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 15
Min speed 19,79440033
Max speed 24,7095295
Average Speed 22,21726781
Iter error (km/h): -1,76802E-07
Step error (km/h): -2,41581E-05
Stabile speed 22,25434414
Speed lost% 0,166602637
Lost s/10km 2,69956458

Watts 10000
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0
Wind sp 15
Min speed 88,18874141
Max speed 106,8669376
Average Speed 97,22383784
Iter error (km/h): -1,66471E-10
Step error (km/h): -7,93983E-05
Stabile speed 97,44466906
Speed lost% 0,226622165
Lost s/10km 0,839135558

Antero
14.12.2009, 13.59
Nyt on sitten laskeskeltu. Ainoa nippa nappa realistinen tilanne jossa kympin tempossa voi ratkaista huipputasainen pyöritys, on jos on koko ajan vastatuulta 15 m/s ja kuskilla on sen verran tehoja, että pystyy ajamaan tyynellä ja tasaisella 40 km/h. Tällöin 10% pyöritysindeksillä ja 60:n kadenssilla pyörittävä häviää 0,5s. Jos kadenssin pudottaa 20:een, niin häviää 5s. Jos on enemmän tehoja (ja nopeutta), niin erot pienenevät, paitsi jos on ihan törkeästi tehoja (10000W), niin erot taas kasvavat (prosenteissa).


Kiitokset, että viitsit laskea mitä asia käytännön tasolla tarkoittaa.
Teoriassa on siis sama potkaiseeko muulinpotkun kampeen kerran kampikierroksen aikana ja muun ajan huilaa vs. sähkömoottorimainen 100% tasainen pyöritys. Tästä ainakin minulla on ollut aiemmin harhakuvitelma, että mitä kovempaa mennään sitä enemmän tasaisella pyörityksellä on merkitystä myös tehontarpeen kannalta (http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/paranna_suoritustasi/pyoraily/polarin_pyoritysindeksin_mittaus)

Tavoitearvot tulisi mielestäni asettaa sellaisiksi mikä on ihmisen tehontuotannon kannalta optimaalista. Se ei varmaankaan ole 100% tasainen voimantuotto, eikä se varmaankaan ole muulinpotku 1% matkalla kampikierroksesta. Mikä sitten onkaan se tavoiteltava luku riippuu varmasti yksilöstä ja yleisesti ihmisen fysiikkaan liittyvistä seikoista, mutta varmaan tälläisiäkin tavoitearvoja on joskus tutkittu.

Sillä milkäli se ns. ihmisen fysiikan kannalta optimaalinen voimantuotto kampikierroksen aikana on vaikka 30% hujakoilla, niin silloinhan 100% PI-luvulla (pyöreällä WattBike muodolla) ollaan yhtä metsässä kuin muulinpotkumaisella "pyörittämisellä"...

Lasse Vahvakäsi
14.12.2009, 19.27
Noissa muulinpotkuissa kannattaa muistaa voiman ja vastavoiman laki. Pyörän eteenpäin heittämisen sijaan tuo potku voi heittää persauksen irti penkistä. Tuota voi tietysti vältää siirtämällä penkkiä eteenpäin, jolloin massakeskipisteen vipuvarsi suhteessa kampeen pitenee.

--+MM+--
14.12.2009, 19.37
Sellainenkin asia kannattaa ottaa huomioon (olette varmaan sen tehnytkin), että kun työskennellään 30% teholla maksimivoimasta lihaksesta on noin puolet sellainessa tilassa ettei siellä vaihdu nesteet jne.. Jo puolet maksimista takaa, ettei liikennettä ole enää paljoa ja kuona-aineet kertyy lihakseen. Näillä jutuilla lienee jonkinmoinen merkitys, kun ajetaan siellä maksimin rajoilla pidempään.

µ

Antero
14.12.2009, 22.20
Noissa muulinpotkuissa kannattaa muistaa voiman ja vastavoiman laki. Pyörän eteenpäin heittämisen sijaan tuo potku voi heittää persauksen irti penkistä. Tuota voi tietysti vältää siirtämällä penkkiä eteenpäin, jolloin massakeskipisteen vipuvarsi suhteessa kampeen pitenee.

Jotta ei menisi vallan tylsäksi, niin tästähän voi johtaa senkin, että kahdesta huonosti pyörittävästä kuskista painavampi pääsee tasaisella kovempaa:D Kevyellä irtoaa perse penkistä vastusten kasvaessa aiemmin.

Lasse Vahvakäsi
15.12.2009, 21.05
Jotta ei menisi vallan tylsäksi, niin tästähän voi johtaa senkin, että kahdesta huonosti pyörittävästä kuskista painavampi pääsee tasaisella kovempaa:D Kevyellä irtoaa perse penkistä vastusten kasvaessa aiemmin.

Juu, ei olisi kannattanut hullua yllyttää...

Oletataan pyöräilijän pituudeksi 185 cm, ilma tyyneksi, tie tasaiseksi, vauhdiksi 40 km/h ja pyöritysnopeudeksi 80 rpm. Pyöritystekniikka on sellainen, että kampea runtataan vain suoraan alaspäin. Lisäksi laskelmissa jätetään huomioimatta ohjaustangosta otettava tuki. Jos pyöräilijän massa on 85 kg, hänen on tuotettava tehoa 300 W. Tällöin pyöräilijän massakeskipisteen on oltava 67,5 mm keskiön etupuolella, jotta persaus pysyy penkissä. Jos pyöräilijä laihduttaa 10 kg, jolloin massa on 75 kg, niin tehojen tarve on vain 280 W. Pyöräilijän massakeskipisteen on kuitenkin oltava 71,4 mm keskiön etupuolella, jotta persaus pysyisi penkissä. Kevyempänä pitäisi siis siirtyä satulassa eteenpäin.

HeikkiO
15.12.2009, 22.41
Onko toi pyöritysindeksi koko ympyrän kehältä mitattu vai kuten alla olevassa viitteessä mainittu kello 1 - 5 välinen mittaus?

Tällaisen löysin Polarin forumilta (http://forum.polar.fi/showthread.php?t=3769) (Polarin hemmon kirjoittama):


The pedalling index measures the Power output during the downward stroke, between the 1 and 5 o'clock positions. The higher the number, the more efficient you are at applying power over the positive stroke (downward). This will train you to maintain more consistency over the whole circular pedal stroke and develop a fluid motion. So basically it tells you how smoothly you are pedalling. It does not tell you how good a cyclist you are.

OJ
17.12.2009, 23.38
Voisitko simuloida kuinka paljon tuo vaikutus on vaikkapa Alpe d'Huezin nousussa, eli vrt. Lancen pyörittäminen vs. joku harvajalka?

Pyorittaako Lance oikein tasaisesti koko kierroksen ajan? Tohdin epailla, mutta eipa mulla ole mitaan lahdetta tata epailya tukemaan.




Voisitko samoin simuloida, kuinka paljon 1 kg massan vähennys vaikuttaa tuohon 10 km tempoaikaan?

Ei varmaan paljon kakkaakaan jos toi on ainoa muuttuja. Kaytannossa toi voi mahdollistaa paremman tehon samassa ajoasennossa.




Entä kuinka paljon 1 kg massan vähennys vaikuttaa Alpe d'Huezilla?

Yksinkertaisuuden vuoksi oletettakoon tuon 1 kg:n olevan pyörimätöntä massaa.
Yleisesti hyvaksytty nyrkkisaanto taitaa olla etta kilon painonpudotus vahentaa nousuun kaytettya aikaa 1,25% jos mikaan muu kuin paino ei muutu.

Leopejo
17.12.2009, 23.59
Ei varmaan paljon kakkaakaan jos toi on ainoa muuttuja. Kaytannossa toi voi mahdollistaa paremman tehon samassa ajoasennossa.
Jos rungosta poistettu, ei, mutta jos kehosta, niin hiukkasen pienempi ilmanvastus.



Yleisesti hyvaksytty nyrkkisaanto taitaa olla etta kilon painonpudotus vahentaa nousuun kaytettya aikaa 1,25% jos mikaan muu kuin paino ei muutu.Helpompi laskea jyrkemmissä mäissä niin, että aika on verrannollinen kokonaispainoon. Jos ajajan, pyörän, ym. paino on yhteensä 80 kg, niin se vastaa tuota 1,25 %.

Leopejo
18.12.2009, 00.37
Ja jos on, on massan vaikutus erilainen kuin ideaalisessa massaan ja nostokorkeuteen perustuvassa yksinkertaisessa mallissa.
Fyysisesti, nopeuseroilla kampikierroksen aikana ei ole lähes vaikutusta nousussa. Ainoa, joka muuttuu, on ilmanvastus, mutta tehoero on mitätön, kun jo ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava teho on pieni.

Biomekaanisesti taas nousussa korostuvat pyöräilyn ongelmat, mm. kampikierroksen ylin neljännes ennen työntövaihetta.

Jari Kulmala
18.12.2009, 06.13
> Miten ja mitä häviöitä/vastuksia otat mallissa huomioon?

voimansiirron tehokkuus (maantiepyörällä luokkaa 0.97)
ilmanvastustekijä (kg/m, tyypillisesti 0.1 – 0.3). Tulee kaavasta Cd*A*rho/2, jossa A on otsapinta-ala ja rho on ilman tiheys ja Cd on ilmanvastuskerroin, joka on yleensä alle yhden ja riippuu kappaleen muodosta.
Tuulen nopeus ja suunta
ajajan ja pyörän kokonaismassa (kg)
painovoiman kiihtyvyys (9.81 m/s^2)
tien nousukerroin (esim. 1m nousua 100 m matkalla tietä pitkin = 0.01)
vierintävastus (tyypillisesti 0.004 – 0.006)
tehollinen paino (kg), joka on massa lisättynä pyörivän massan liike-energialla, eli käytännössä renkaiden ja vanteen painolla ja puolien painon kolmasosalla.
Simuloinnin parametrit on otettu mun omasta kalustosta (maantiepyörä matalalla ajoasennolla ja 80 kg:n kuski ja 9 kg:n pyörä ja 1 kg:n varusteet). Muuten, tuo sivutuulen vaikutus on harvinaisen kimurantti (ks. http://www.sheldonbrown.com/brandt/wind.html).

> Onko vertailukohtasi optimaalisen pyörittämisen tilanne, jossa teho jakaantuu koko 360 asteen sektorille tasan?

On

> Voisitko simuloida kuinka paljon tuo vaikutus on vaikkapa Alpe d'Huezin nousussa, eli vrt. Lancen pyörittäminen vs. joku harvajalka?

Ehkä voisin, mutta kuten todettu, tuolla pyörityksen tasaisuudella ei ole juuri merkitystä jos sitä tarkastellaan tehonkäyttöteoreettisesti.

> Voisitko samoin simuloida, kuinka paljon 1 kg massan vähennys vaikuttaa tuohon 10 km tempoaikaan?

Tasaisella ja tyynellä 1 kg:n vähennys parantaa 10 km:n tempoaikaa 0,6:llä sekunnilla. (Olettaen että ilmanvastus on pysynyt samana)

> Entä kuinka paljon 1 kg massan vähennys vaikuttaa Alpe d'Huezilla?

En nyt jaksanut kyseisen nousun tarkkoja parametreja latoa sisään, mutta 10 km:n tempossa 7%:n nousussa 1 kg massan vähennys (90 kg->89 kg) parantaa aikaa 20,3 s (nopeus on n. 16,5 km/h)

Niin, ja tehoina noissa edellä käytin 333,4 W (jolla mun pyörä kulkee 40 km/h tasaisella ja tyynellä).

Leopejo
18.12.2009, 11.11
Jos nopeuserolla kampikierroksen aikana ei ole nousussa vaikutusta, niin milloin sitten sillä olisi? Noissa isoissa nousuissa on kuitenkin suurimmat vastukset, jolloin syntyy myös suurimmat nopeudenmuutokset tehottoman kohdan aikana. Jos siis pyörittämisellä ei ole merkitystä isoissa nousuissa, en näe, että sillä voisi olla missään muussakaan tapauksessa merkitystä tässä mielessä. Silloin sen merkitys jää ainoastaan (?) eri lihasryhmien tasaisempaan kuormitukseen ja sitä kautta suurempaan lyhytaikaiseen tehoon (vai) pienempään väsymiseen pitkäaikaisessa suorituksessa (??).
Siis jos polkupyörä katsotaan koneena, ja ajaja pelkkänä moottorina, tuolla pyörittämisen tasaisuudella on mitätön vaikutus ulkonaiseen tehontarpeeseen. Aihetta vähän sivuen, periaatteessa nopeampi kadenssi tasamaastossa nostaa lievästi ilmanvastusta.


Hmm. voisikohan tämä juuri johtua siitä, että nopeus putoaa liikaa hitaalla pyörityksellä tehottoman vaiheen aikana?
Päinvastoin, juuri inertian (hitausvoiman) puute "pakottaa" meidät hidastamaan pyöritysvauhtia.
Käsitykseni mukaan puhtaan lihasvoiman lisäksi on kampikierroksen aikana otettava huomioon sekä jalkalihasten paino (helpottaa työntövaiheessa) että jalkojen pyörimisliikkeen hitausvoima (helpottaa muissa vaiheissa). Nousussa molempien osuus pienenee, lisäksi kulmat muuttuvat haitallisesti: polkimen nostaminen ja eteenpäin veto on vaikeampi ja työntövaihe alaspäin alkaa myöhemmin.


Huom, en esitä mitään vastauksia, vaan enemminkin kysymyksiä...:o
En ole paras vastaamaan, mutta aihe on kiehtova!

PHI
18.12.2009, 21.24
Enpä tiennytkään että pyöräily on näin teoreettista. Siinä on nuppi tiukilla, kun ajon aikana kalkuloi koko ajan dataa :D:)

Olli-Pekka Manninen
18.12.2009, 22.58
Enpä tiennytkään että pyöräily on näin teoreettista. Siinä on nuppi tiukilla, kun ajon aikana kalkuloi koko ajan dataa :D:)

Sitä mäkin oon ajatellut. Pyöräilijöille pitäisi olla AMK-tasoinen insinööritutkinto jotta voidaan laskeskella kaikenlaisia kuten runkojen murtokulmia.

OJ
19.12.2009, 05.47
Enpä tiennytkään että pyöräily on näin teoreettista. Siinä on nuppi tiukilla, kun ajon aikana kalkuloi koko ajan dataa :D:)
No jotain hommaahan siinä PK:ta jauhaessa pitää olla;)

Jari Kulmala
19.12.2009, 21.27
Perustanet toteamuksesi tekemiisi tasaisen maan 10k temposimulointiin, vai kuinka? Etkö koe tarvetta testata sen vaikutusta ääritilanteessa, eli esim 10k 8% nousussa? Jos siinäkään vaikutusta ei ole, niin sitten asia lienee melko lailla selvitetty, ainakin teoreettiselta kannalta.

Oikein arvasit, myös todella jyrkässä ylämäessä pyörityksen tasaisuudella saadaan laskennallisestikin hieman merkitystä. Nippa nappa realistisessa 20%:n ylämäessä 60:n kadenssilla ja 10%:n pyöritysindeksillä häviää kympin tempossa 1,2s.

Alla on simuloinnin tulokset edellisen tilanteen lisäksi kohtuullisemmassa 10%:n ylämäessä (slope=0,1) ja kohtuuttomammalla 20:n kadenssilla.

Ja "muulinpotkukin" tuli nyt simuloitua. 10:n kadenssilla 2%:n pyöritysindeksillä häviää vastaavassa ylämäessä 43s. Muulinpotkun tehoksi tulee siten 16670 W 0,06s ajaksi. Potkujen välillä nopeus pysähtyy välillä nollaan 0,6 sekunniksi. Piti muuten kehittää simulointikaavoja tuon nollaksi pysähtymisen takia. Dynaaminen simulointi ei oikein toimi tuossa tapauksessa.


Watts 333,4
Cad 60
Pr.Index 10
Slope 0,1
Wind sp 0
Min speed 11,42216638
Max speed 13,07741235
Average Speed 12,2510517
Iter error (km/h): -1,03183E-09
Step error (km/h): -4,91743E-06
Stabile speed 12,25235194
Speed lost% 0,010612195
Lost s/10km 0,311841828

Watts 333,4
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0,1
Wind sp 0
Min speed 9,745939881
Max speed 14,712603
Average Speed 12,24065953
Iter error (km/h): 0
Step error (km/h): -4,65711E-05
Stabile speed 12,25235194
Speed lost% 0,095429889
Lost s/10km 2,80661022

Watts 333,4
Cad 60
Pr.Index 10
Slope 0,2
Wind sp 0
Min speed 4,812946159
Max speed 7,976968119
Average Speed 6,408606906
Iter error (km/h): 0
Step error (km/h): -3,70928E-05
Stabile speed 6,409965173
Speed lost% 0,021189935
Lost s/10km 1,190333034

Watts 333,4
Cad 20
Pr.Index 10
Slope 0,2
Wind sp 0
Min speed 1,526712954
Max speed 11,02286386
Average Speed 6,397871031
Iter error (km/h): 0
Step error (km/h): -0,000976181
Stabile speed 6,409965173
Speed lost% 0,18867719
Lost s/10km 10,61662356

Muulinpotku:
Watts 333,4
Cad 10
Pr.Index 2
Slope 0,2
Wind sp 0
Min speed 0
Max speed 16,163535
Average Speed 6,36085981
climb watts 312,0001737
Iter error (km/h): 0
Stabile speed 6,409965173
Speed lost% 0,766078468
Lost s/10km 43,35707072

Antero
21.12.2009, 02.26
Mitenkäs näihin pitää suhtautua?

Polar http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/paranna_suoritustasi/pyoraily/polarin_pyoritysindeksin_mittaus:
PI auttaa optimoimaan polkemistekniikkaa mittaamalla voiman jakaantumisesta tai kuinka tasaisesti voima tuotetaan - mitä korkeampi PI-lukema se kertoo, että tehonkäyttö on tasaista polkimen koko pyörähdyksen aikana. Yli 30%:n menevät arvot ovat erittäin hyviä.

Kysymys: Onko 100% paras arvo?

WattBike:http://www.hobisport.ee/failid/Wattbike_6pg_GateFold2.pdf (2. sivu vasen alalaita siellä on kuvia)
Kohta 4. The ‘Circle’ Or ‘Oval’ - World Class Cyclist
This shape is typical of a strong PUSH and strong PULL
contribution to power. The ‘ideal’ shape would be a circle with
even [constant] pressure applied to the pedals throughout
the drive [PUSH] and recovery [PULL] phases and an equal
50%/50% contribution from each leg.

Kysymys: Tarkoittaako tuo, että nosto on yhtä tehokas kuin painallus?

Nyt jos teoreettisesti ollaan laskeskeltu, että sähkömoottorimaisen tasaisella pyörityksellä ei saavuteta aika- tai keskitehosäästöä muuta kuin laskennallisissa äärimmäisyystapauksissa, niin miksi motivoidaan 100% PI:n tai ympyrämuodon tavoittelemiseen?

Voisiko vastaus liittyä siihen, että em. täydellinen "ympyräpyöritys" on paras tapa kun ei ajeta tempotehoilla? Eli onko silloin hyötysuhde paras ihmisen fysiikan kannalta siten, että jaksaa pisimpään? Mutta kun tehontarve nousee riittävästi, niin silloin on hyväksyttävää, että PI-luku laskee eli voimantuotto muuttuu enemmän painallus- ja vetopainotteiseksi? Ja tuo on ilmeisen pakollistakin, koska eikös muussa tapauksessa ylä- ja alakuolokohtien maxtehot rajoittaisi koko pyöritystä. Eli kun tehoa vaan yksinkertaisesti tarvitaan lisää, niin silloin painallusvaiheesta sitä käytännössä saadaan ja koska vetovaihe + ylä- ja alakuolokohdat ovat heikompia, niin silloin muotokaan ei ole enää pyöreä. Muuten ympyrämuodon kanssa joutuu hankalan kysymyksen eteen: treenatako ylä- ja alakuolokohdat tehoiltaan samalle tasolle painallusvaiheen kanssa vai kehittääkö painallusvaiheen tehoa samalla muuta pyörittämistä hioen? Ekassa vaihtoehdossa saattaa olla pikkuisen tekemistä.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten tuo teho oikeasti ammattikuskeilla kampikierroksen aikana jakaantuu esim. tempotehoilla. Sillä jos nosto, ylä- ja alakuolokohtien tehot eivät ole samat kuin painallusvaiheen tehot, niin silloinhan tähän tehokeskusteluun pitää ottaa mukaan se mitä ollaan tekemässä (tasamaalla retkellä vai 200 m lentävä vai 10 km TT).

anttipietila
21.12.2009, 11.47
Mitenkäs näihin pitää suhtautua?


Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten tuo teho oikeasti ammattikuskeilla kampikierroksen aikana jakaantuu esim. tempotehoilla. Sillä jos nosto, ylä- ja alakuolokohtien tehot eivät ole samat kuin painallusvaiheen tehot, niin silloinhan tähän tehokeskusteluun pitää ottaa mukaan se mitä ollaan tekemässä (tasamaalla retkellä vai 200 m lentävä vai 10 km TT).
[/I]

Coylen paperista löytyy. Watit ratkaisee, ei pyöritysindeksit.

Physiological and biomechanical factors associated with elite endurance cycling performance
E. F. COYLE, M, E. FELTNER, S, A. KAUTZ, M. T. HAMILTON, S. J. MONTAIN, A. M. BAYLOR,
L. D. ABRAHAM, and G. W. PETREK

http://www.edb.utexas.edu/coyle/pdf%...07,%201991.pdf

apartanen
21.12.2009, 12.37
Jos PI ratkaisisi minäkin olisin jossain ammattilaistallissa. Katselin noita PI:tä ja lähes poikkeuksetta ne on lähempänä 50. Tehoja ei irtoa kuitenkaan mainittavasti.

J. Airo
21.12.2009, 16.51
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten tuo teho oikeasti ammattikuskeilla kampikierroksen aikana jakaantuu esim. tempotehoilla. Sillä jos nosto, ylä- ja alakuolokohtien tehot eivät ole samat kuin painallusvaiheen tehot, niin silloinhan tähän tehokeskusteluun pitää ottaa mukaan se mitä ollaan tekemässä (tasamaalla retkellä vai 200 m lentävä vai 10 km TT).


Tässä Sir Chris Hoyn kuvio, linkitetty sivulta http://www.wattbike.com/uk/wattbike/the_difference/efficiency/ . Kadenssi tässä 150/min ja tehokkuus 77%.

http://wattbike.com/images/uploads/uk/main/image001_small.png

OJ
21.12.2009, 19.19
Jos tehot eivät ole kohdillaan, niin sillä pyörityksellä ei ole oikein mitään merkitystä. Kun kestävyyspyöräilyssä liikutaan kaiken huipuksi matalilla tehoilla, niin jaloista ei tarvitse ottaa kaikkea tehoa irti ja suurimman työvaiheen pituus voi olla vähän lyhyempikin.

Oatmeal Stout
22.12.2009, 10.06
Kun kestävyyspyöräilyssä liikutaan kaiken huipuksi matalilla tehoilla, niin jaloista ei tarvitse ottaa kaikkea tehoa irti ja suurimman työvaiheen pituus voi olla vähän lyhyempikin.
Kuten tunninajon ME:tä yritettäessä :)

OJ
22.12.2009, 16.10
Kuten tunninajon ME:tä yritettäessä :)
Juurikin näin. Homma on helppoa kunhan happea riittää eikä sotkeennu omiin jalkoihinsa.

Eso
29.12.2009, 11.47
Trainerin hankinnan jälkeen on numeroiden tuijotteluharrastus alkanut täälläkin:

Suunnilleen tasaisella ajaessa n. 90 kadenssilla on keskiteho yleensä n. x (pieni luku) wattia. Isoissa mäissä, joissa mennään minun vauhdilla 1-1,5 tuntia reipasta ylämäkeä yhtä soittoa, on keskiteho yleensä x+30-40% ja kadenssi laskee 60-70 väliin jo senkin takia, että vaihteet loppuu:D. Kun yritän samaa tehonlisäystä tasaisempaan maastoon, ei onnistu millään:seko:

Onko nyt niin, että meikäläisen pyörityshommeli on niin hakusessa, että tuota 90:n kadenssia ei kannata edes hakea, vaan tyytyä vähempään ja varmaankin harjoitella pyörittämistä lisää? Ennen trainerin hankkimista olin omaan "pyörittämiseen" aika tyytyväinen ja tuollainen vajaan satkun kierrosluku ei tunnu yhtään pahalta.

Toinen yllättävä havainto on ollut, että penkissä istumalla lähtee yli 2 sekunnin mittakaavalla enempi tehoa kuin putkelta, kunhan vaan keskittyy pyörittämisen kasassa pysymiseen. Tämä lienee kai homman tekniikan kannalta hyvä uutinen.

PatilZ
29.12.2009, 11.58
Trainerin hankinnan jälkeen on numeroiden tuijotteluharrastus alkanut täälläkin:

Suunnilleen tasaisella ajaessa n. 90 kadenssilla on keskiteho yleensä n. x (pieni luku) wattia. Isoissa mäissä, joissa mennään minun vauhdilla 1-1,5 tuntia reipasta ylämäkeä yhtä soittoa, on keskiteho yleensä x+30-40% ja kadenssi laskee 60-70 väliin jo senkin takia, että vaihteet loppuu:D. Kun yritän samaa tehonlisäystä tasaisempaan maastoon, ei onnistu millään:seko:

Onko nyt niin, että meikäläisen pyörityshommeli on niin hakusessa, että tuota 90:n kadenssia ei kannata edes hakea, vaan tyytyä vähempään ja varmaankin harjoitella pyörittämistä lisää? Ennen trainerin hankkimista olin omaan "pyörittämiseen" aika tyytyväinen ja tuollainen vajaan satkun kierrosluku ei tunnu yhtään pahalta.

Toinen yllättävä havainto on ollut, että penkissä istumalla lähtee yli 2 sekunnin mittakaavalla enempi tehoa kuin putkelta, kunhan vaan keskittyy pyörittämisen kasassa pysymiseen. Tämä lienee kai homman tekniikan kannalta hyvä uutinen.

Ennen kuin pyörittämisesi tuomitaan, niin saisiko pienen tarkennuksen: Onko kyseessä todellakin molemmissa tapauksissa maksimi suoritus? Eli saat maksimissaan keskimäärin n. tunnissa tasaisella x wattia ja mäessä peräti 30-40% enemmän? Esim. tasaisella 200 W keskiteho tunnissa ja mäessä samassa ajassa 260-280W?

Ero on melkoinen.

Eso
29.12.2009, 12.14
Ennen kuin pyörittämisesi tuomitaan, niin saisiko pienen tarkennuksen: Onko kyseessä todellakin molemmissa tapauksissa maksimi suoritus?

Ero on melkoinen.

Ei nyt ihan tajunnan rajamailla mennä, ehkä jollakin 90%:n hujakoilla molemmissa. On kyllä hyvin mahdollista, että mäessä tulee puristettua vähän kovempaa ihan "olosuhteiden pakosta". Pitkissä mäissä ei tule myöskään taukoja käytännössä lainkaan mikä näkyy keskitehoissa. Silti ihmettelen eron suuruutta ja nimenomaan sitä, että tasaisella en pääse kovasta puristamisesta huolimatta lähellekään samoja keskitehoja vaikka matkakin olisi selvästi lyhyempi.

Tajusin itse asiassa vasta eilen, että Polarin pulssivyöhän toimii Fortiuksen kanssa suoraan ilman säätämistä, joten täytyy kaivaa se esiin, jolloin pääsee hiukan käsiksi tuohon kuormitukseen.

PatilZ
29.12.2009, 13.31
Ei nyt ihan tajunnan rajamailla mennä, ehkä jollakin 90%:n hujakoilla molemmissa. On kyllä hyvin mahdollista, että mäessä tulee puristettua vähän kovempaa ihan "olosuhteiden pakosta". Pitkissä mäissä ei tule myöskään taukoja käytännössä lainkaan mikä näkyy keskitehoissa. Silti ihmettelen eron suuruutta ja nimenomaan sitä, että tasaisella en pääse kovasta puristamisesta huolimatta lähellekään samoja keskitehoja vaikka matkakin olisi selvästi lyhyempi.

Tajusin itse asiassa vasta eilen, että Polarin pulssivyöhän toimii Fortiuksen kanssa suoraan ilman säätämistä, joten täytyy kaivaa se esiin, jolloin pääsee hiukan käsiksi tuohon kuormitukseen.

Mielenkiintoinen pähkinä purtavaksi.

Jos lähdetään kuitenkin olettamuksesta, että olet molemmissa tapauksissa liikkeellä yhtä kovalla "puristuksella" eli 90%, joka tässä tapauksessa taitaa olla kuitenkin subjektiivisen kuormittuneisuuden tuntemus eli sovelletun Borgin RPE -asteikon (1-10) perusteella 9 suoritus.

Sitten pitää muistaa, että hitaassa pyörittämisessä (jossa käytetään enemmän voimaa) on harvemmin voimantuotto niin tasaista kuin vähän nopeammassa pyörittämisessä. Eli sun tapauksessa on niin, että mitä "huonommin" pyörität sitä enemmän tehoja löytyy.

Koska kyseessä on traineri, niin oikeasti tässä ei mennä metriäkään ylöspäin vaan muuttuva tekijä on trainerin asettaman lisävastus. Tähän sinä reagoit valitsemalla välityksen, jota voit ylläpitää vain pienemmällä kadenssilla.

Eli voiko tämän sitten supistaa kysymykseksi pitkäkestoinen tehontuotto kahdella eri kadenssilla???
(a) 60-70
(b) 90

Fysiologisesti erona suorituksilla on ainakin se, että (a) vaatii enemmän nopeita lihassoluja työskentelyssä. Nämä puolestaan syövät glygogeenivarastoja (lihakset + maksa) kun (b) version työskentelyssä siis käytetään suhteessa vähemmän nopeita kuin (a) versiossa. Eli suhteessa siis enemmän hitaita (rasvaa ahmivia) lihassoluja. Yksi selittävä tekijä voisi olla siis hyvinkin mystinen lihassolujakauma eli sä vaan oot sprintteri. Ei sen pitäisi tuollaista eroa synnyttää ainakaan näin pitkäkestoisessa suorituksessa.

Toinen selittävä tekijä voi löytyä siitä, että homma vain tuntuu raskaammalta nopeammalla kadenssilla. Nopeampi kadenssi lisää sekä hengityksen tiheyttä että nostaa sykettä (tässäpä takana kohtuullisen monimutkainen hermoston palautejärjestelmä jota en rupea referoimaan) ja se itsessään voi johtaa suurempaan väsymyksen tunteeseen. Toisaalta itse voimantuottoon heikentävästi pitäisi vaikuttaa vasta merkittävästi 90 kadenssia korkeammat kierrokset (tämä tutkimus nyt tuli mieleen tässä yhteydessä: http://journals.lww.com/acsm-msse/Abstract/2006/05000/Performance_at_High_Pedaling_Cadences_in.21.aspx)

Mutta ei tämä nyt vielä ole tällä selvitetty, joten viisaammat jatkaa.

Noin yleisesti ottaen suosittelen keräämään vielä lisää dataa etenkin eri ajallisesti eri pituisista suoritteista (maksimi mitä pystyy ko. ajassa) ja vähän varioida vaikka niitä kadensseja. Nyt on vasta sulla tietona tuo pitkäkestoinen suoritus, joten ....

PatilZ
30.12.2009, 10.51
Trainerin hankinnan jälkeen on numeroiden tuijotteluharrastus alkanut täälläkin:

Suunnilleen tasaisella ajaessa n. 90 kadenssilla on keskiteho yleensä n. x (pieni luku) wattia. Isoissa mäissä, joissa mennään minun vauhdilla 1-1,5 tuntia reipasta ylämäkeä yhtä soittoa, on keskiteho yleensä x+30-40% ja kadenssi laskee 60-70 väliin jo senkin takia, että vaihteet loppuu:D. Kun yritän samaa tehonlisäystä tasaisempaan maastoon, ei onnistu millään:seko:

Onko nyt niin, että meikäläisen pyörityshommeli on niin hakusessa, että tuota 90:n kadenssia ei kannata edes hakea, vaan tyytyä vähempään ja varmaankin harjoitella pyörittämistä lisää? Ennen trainerin hankkimista olin omaan "pyörittämiseen" aika tyytyväinen ja tuollainen vajaan satkun kierrosluku ei tunnu yhtään pahalta.

Toinen yllättävä havainto on ollut, että penkissä istumalla lähtee yli 2 sekunnin mittakaavalla enempi tehoa kuin putkelta, kunhan vaan keskittyy pyörittämisen kasassa pysymiseen. Tämä lienee kai homman tekniikan kannalta hyvä uutinen.

Pari tutkimusta, joiden tulokset indikoisivat kyllä päinvastaista kuin kokemuksesi

http://www.springerlink.com/content/th33850447010r66/fulltext.pdf?page=1

http://pt.wkhealth.com/pt/re/msse/abstract.00005768-200007000-00015.htm;jsessionid=L7TWysm0SBrRQtDlTnXs2KKvLRnyn kMMlvQChg9lmGrtkkVVF97d!797288596!181195629!8091!-1

Sähän pystyi suurempaan tehontuottoon nimenomaan pienemmällä kadenssilla (=simuloitu mäki).

:seko:

OJ
30.12.2009, 16.30
Jos aihe kiinnostaa vähän enemmän, niin tässä olisi webinaari pyörittämisestä. Quadrant Analysis Webinar. (http://www.peakscoachinggroup.com/ASPX/webinars/webinars.aspx?AspxAutoDetectCookieSupport=1) Tietty toi ajankohta on vähän ikävähkö, kun osuu keskelle yötä Suomen aikaa.

Antero
01.01.2010, 01.33
Tasaista tehontuottoa (tehokkuusprosentti) pidetään suurena hyveenä ja samoin laitevalmistajat kehottavat tavoittelemaan tehontuotoltaan tasaisempaa pyöritystä. Tehontuotannon tasaisuus on toki sivuseikka jos itse tehontuotanto on heikkoa, mutta asia on "teoreettisessa" mielessä aika kiinnostava. Aiemmin Kulmala laskeskeli, että muissa kuin matemaattisissa rajatapauksissa tehontuotannon tasaisuudella kampikierroksen aikana ei nopeuden kannalta ole merkitystä. Ei sillä, että olisin millään tapaa tasaista pyörittämistä vastaan ja ymmärrän että asian korostaminen harjoittelumielessä johtaa hyvään lopputulokseen käytännössä, mutta joku ihmisfysiologian asiantuntija tai muu guru voisi opastaa onko tämä pohdintani oikea:

Miksi tasainen tehontuotanto kampikierroksen aikana on hyve?

Tasaisessa pyörittämisessä käytetään pyörän eteenpäin viemiseen useita eri lihaksia verrattuna "junttaamiseen" ja pyritään valjastamaan kaikki mahdolliset pyörittämistä edesauttavat lihakset mukaan työhön. Käytännössä rajoittavaksi tekijöiksi muodostuu hermotus lihaksiin, jotka eivät normaalisti joudu tekemään työtä jota tarvitaan pyörittämisessä sekä kyseisten lihasten heikko lihasvoima. Treenaamalla nämä lihakset mukaan pyöritystyöhön (kehittämällä hermotusta ja lihasvoimaa) kasvaa pyörittämiseen osallistuvien lihasten kokonaismäärä ja näin ollen myös kampikierroksen keskiteho.

Kokonaan toinen asia on tietty se, että jos tavoitteena on pyörän mahdollisimman nopea liikuttaminen, niin kannattaa panostaa tehoista valtaosan tuottavien lihasten voimatason lisäämiseen ja siinä sivussa treenata pyörittämisen tasaisuutta. Joka taas johtaa siihen, että mikä on pyöräilijän optimaalinen lihastasapaino...

Eso
03.01.2010, 13.22
Kiitoksia parin viestin takaisille kommentoijille vinkeistä ja linkeistä. Olen koittanut lähestyä asiaa vähän analyyttisemmin ja aiemmin esittämääni ihmettelyyn näyttäisi osaselityksenä löytyvän vähän lepsu asenne polkemiseen tasaisella vs. mäet. Ero ei ole suuri eikä ymmärtääkseni selitä asiaa kokonaan.

Sen sijaan epäilykselle siitä, että n. 90+ kadensseilla meikäläiseltä lähtee jalat alta, näyttäisi jotain totuuspohjaa löytyvän ja parempi teho ja kestävyys löytyy jostakin 80-85:n välistä. Olisiko niin, että muinainen kestävyysjuoksutausta + 42 v. taulussa asettaa lähtökohdan nyt tuollaiseksi, kun pyörittämiseen on tullut huomiota tullut laitettua vasta vuoden verran. Jatkon kannalta vielä mietityttää että onko niin, että nimenomaan pyörittämistä kannattaa treenata, jolloin "ominais"kadenssi sitten nousee vähitellen - vai onko se itse tarkoitus kuitenkaan? Jatkuvasti vähän kiukuttelevan polven kannalta ilmeisesti olisi ainakin eduksi saada kadenssia vähän nostettua.

Lasse
03.01.2010, 13.47
Kiitoksia parin viestin takaisille kommentoijille vinkeistä ja linkeistä. Olen koittanut lähestyä asiaa vähän analyyttisemmin ja aiemmin esittämääni ihmettelyyn näyttäisi osaselityksenä löytyvän vähän lepsu asenne polkemiseen tasaisella vs. mäet. Ero ei ole suuri eikä ymmärtääkseni selitä asiaa kokonaan.

Sen sijaan epäilykselle siitä, että n. 90+ kadensseilla meikäläiseltä lähtee jalat alta, näyttäisi jotain totuuspohjaa löytyvän ja parempi teho ja kestävyys löytyy jostakin 80-85:n välistä. Olisiko niin, että muinainen kestävyysjuoksutausta + 42 v. taulussa asettaa lähtökohdan nyt tuollaiseksi, kun pyörittämiseen on tullut huomiota tullut laitettua vasta vuoden verran. Jatkon kannalta vielä mietityttää että onko niin, että nimenomaan pyörittämistä kannattaa treenata, jolloin "ominais"kadenssi sitten nousee vähitellen - vai onko se itse tarkoitus kuitenkaan? Jatkuvasti vähän kiukuttelevan polven kannalta ilmeisesti olisi ainakin eduksi saada kadenssia vähän nostettua.
Mäkin lähtisin kyllä siitä että kun runttaat pienimmillä välityksillä ylös pitkää nousua ja vaihtoehtona on vain lopettaminen, niin sulla riittää yksinkertaisesti vaan enemmän motivaatiota kuin tasasella missä voi aina vähän hellittää kun sattuu.
Mitä kadenssiin tulee niin opetus on se että sulla on kovissa nousuissa tarvetta pienemmille välityksille, kun et pysty ylläpitämään 80-90 rpm pyöritystä.
Pyöritysnopeus on tietyiltä osin henkilökohtanen juttu mutta tuo 60..on merkki että homma mennyt runttaamiseksi.
Kun lähdet oikeaan vuoristoon homma ei helpotu, koska happikin vähenee joten suosittelen lämpimästi vaikkapa kolmatta eturatasta, jolloin saat pyörityksen vähän paremmalle tolalle ja homma on huomattavasti mukavampaa.:)

Deve
03.01.2010, 14.36
Ei sen pyöräilyn mukavaa pidä olla.

http://velo.hu/kepek/hir/4781/s-koppenberg_6297_1.jpg

Eso
03.01.2010, 17.34
Treeniin pitää vissiin lisätä juoksua klossikengillä. Tampesterissa, kun fillarointi on muutenkin melkein kiellettyä, vois kyllä Hämeenkadun mukula/pyörö/mitälienee-kivetystä käyttää hyväksi ja alkaa lenkkeillä siellä. Pyörää on hyvä lykätä samalla jo senkin takia, että pysyy pystyssä ja elämänsä kaksipyöräisten metsästykseenkin pyhittäneet saisivat jotain hämmästeltävää:p

tienlaita
05.06.2011, 20.46
Täytyy tunnustaa, etten vielä lukenut kaikkea edellä kirjoitettua. Eräästä kammen pituutta käsitelleestä ketjusta poimin lainan.


Ja mitä suurempi kadenssi, sitä vaikeampaa "liian" pitkillä kammilla on hermottaa lihasta.

Mikä vikana kun ei tahdo enää saada yli 120 kierrosta minuutissa ja alkaa pomppimaan satulalla? Kammet ovat 175mm nyt kun ennen olen käyttänyt 170mm. En voi olla kammen pituuden vaikutuksesta kuitenkaan aivan varma, sillä kunnolla olen harrastanut viimeksi 80-luvulla.

Yritin korkeilla kierroksilla pitkään ylämäkeen ihan vaihtelun vuoksi, kun vähitellen alkaa taas saada hyvää flowta rapakunnon jo vähän parannuttua. Paivittäisillä lyhyillä lenkeillä olen taas päässyt makuun. Nyt alkaa nauttimaan ja matkat ja ajoaika kasvaa, mutta yllätys on ettei nopea pyöritys toimi enää. Aiemmin olin vikkelä pyörittämään. Samoissa mitoissa kuitenkin olen kuin ennenkin, mitä nyt lihakset on kadonneet. 184cm ja 69kg. Parhaimmillaan olin 85kg ilman läskiä.

Mulla on tuossa yksi runko 170mm kammilla, joten täytyy kai kokeilla sitäkin. Kammet vaan ei irtoa, mutta pitänee asentaa osat toisesta pyörästä siihen. On sen rungon kokeiluun toinenkin syy..

Tässä äsken tekemäni mittaukset. Reisi, joka nähdäkseni vaikuttaa eniten kammen pituuteen ja satulan setbackiin, on lihavoitu. (Ovat muuten jonkinverran eri mitat kuin pari vuotta sitten tekemäni. Mittaustarkkuus..mittaustarkkuus... muuttui sentillä sinne tänne monet suositellut runkomitatkin. :rolleyes:)


Inseam 89 cm Trunk 66 cm Forearm 33 cm Arm 74 cm Thigh 59 cm Lower Leg 60 cm Sternal Notch 152 cm Total Body Height 184 cm

Mutta siis, ehkä kammen pituus vaikuttaa asiaan, mutta mihin muuhun voisi kiinnitää huomiota?

J T K
05.06.2011, 20.49
Miksi arvelet olevan tarvetta pyörittää yli 120rpm kierroksilla...? Meinaan kyllä alkuun riittää mainiosti se, että peruspyöritys on satasen kantturoissa ja kun lihashermotus kehittyy lihaksiston ohella nousee pyörityskin niin halutessa.

tienlaita
05.06.2011, 20.57
Miksi arvelet olevan tarvetta pyörittää yli 120rpm kierroksilla...? Meinaan kyllä alkuun riittää mainiosti se, että peruspyöritys on satasen kantturoissa ja kun lihashermotus kehittyy lihaksiston ohella nousee pyörityskin niin halutessa.

No hyvä jos se paranisi itsestään, mutta tarvehan on hirmuinen kun muistelen miten sitä ennen ajettiin ja kuten tuossa sanoin että ihan vaihtelun vuoksi. Se vetristää jalkoja väsymykseltä ja on kiva tuntea nopea liike ja äärimmäinen sellainen. Ja kyllä se tarve oli eilen ja tänäänkin eräässä pitkässä loivassa mäessä sopivassa kohtaa lenkkiä ja se oli masentavaa ettei nopeus vaan toiminut. Siis nimenomaan pomppimisen takia ei irronnut.

edit. luinkin “äsken jostain että se poistaisi myös maitohappoa

edit2. voisihan kenties olla niinkin, että nuorena opittu on ikuisesti mukana ja 170mm kammilla tulee se luonteva juttu. Kyllä keho muistaa - hermotus ja liikeradat?

edit3. mulla ei ole kadenssimittaria, mutta laskin kierroksia aiemmin tässä mittarin kellosta 30 sekuntia, niin huomasin että sata minuutissa oli sellainen raja jonka yli ei niin luontevasti päässyt. Tuo että tuliko pomppiminen 110 vai 120 ei ole niin oleellista, vaan se etten pääse pyörittämään niin suurilla kierroksilla kuin se ajamisen kannalta olisi edullista ja kivaa. Siis ajoittain. Yhtä lailla kivaa ja hyödyllistä on pyörittää oikein hitaasti välillä.

tienlaita
09.06.2011, 20.00
Mulla on tuossa yksi runko 170mm kammilla, joten täytyy kai kokeilla sitäkin. Kammet vaan ei irtoa, mutta pitänee asentaa osat toisesta pyörästä siihen. On sen rungon kokeiluun toinenkin syy..

No niin, se on siinä: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showpost.php?p=1631197&postcount=1403

(Aika niukasti tuli vastauksia. Varmaan tämä on niitä yksilöllisiä juttuja, joihin on paha sanoa mitään. Pitää kokeilla vaan.)

tienlaita
10.06.2011, 21.12
^+^+^+^ Kyllä se vaan vikkelämmin meni 170mm kammilla! Ajelin pitkät pätkät noin 120 kierroksellakin minuutissa ja kivaa oli. Nyt vaan vielä haittasi eri parin kammet, kun toinen on painavampi, ja siitä tuntui syntyvän sitten oma epätasapaino nopeilla kierroksilla.

Täytyy jatkaa harjoituksia. Ensi viikolla saan osia lisää niin saan kaksi pyörää ajokuntoon, niin pääsee paremmin vertailemaan näitä kampipituuksiakin. Pian voi alkaa tehdä mieli kokeilla 172,5mm. :) Kyllä ne 175mm ovat tuntuneet isoilta niin, että reidet kulkee kumman suurta rataa. Täytyy katsoa voisiko niihin tottua ja saada pyöritystä paremmaksi.

Vielä tuohon kysymykseen, missä nopeaa tarvitsee. Jos ei nopeaan pysty, tuntuu kuin olisi rajoitin päällä ja tärkeä osa pyöräilyä poissa. Laaja skaala käyttökelpoisia kierroslukuja pitää olla!

kolistelija
10.06.2011, 21.20
Nopea pyöritys on kiva jyrkkää mäkeä lähestyessä. Voi vaihtaa vaikka pienelle eturattaalle ajoissa menettämättä vauhtia. On toki muitakin hyötyjä mutta tuo on sellainen jota tulee itse tehtyä joka lenkillä.
On se myös kiva taito porukkalenkillä compakteilla ajaessa...

Jalat oppivat erilaiset kammet, aikaa siinä voi mennä. Talven kun ajoin hybridin 170mm kammilla oli vähän vaikea aloittaa maantiepyöräilyä 175mm kammilla. Pari viikkoa siinä meni ja nyt kiertää ihan samalla tavalla.

tienlaita
16.06.2011, 09.17
Jatkokertomusta. Jotenkin hassuilta pikku veiveiltä 170mm vaan alkaa tuntumaan, vaikka jalat niillä paremmin pyörivätkin. Niillä pitääkin pitää aina selvästi suurempaa nopeutta ja mäissäkin herkemmin nousee putkelle - mikä taas kuitenkin sekin tuntuu tehottomalta. Jatkan taas 175mm vaihteeksi. Jospa oppisi niilläkin kulkemaan, ja pyöritys paranisi. :)

Toki kun tuntuu tehottomalta, syy piilee varmasti moottorissa. :D Pakko sanoa, osoittaakseni etten kuvittele kummia.

-kaakku-
16.06.2011, 11.14
Millasilla keskareilla ajatte noita maantielenkkejänne jos pyörittelette sen 100-120rpm? Normaalisti pyörittelen sen 80- 90rpm ja jos pitäs kadenssia nostaa, niin vauhti hidastuu ja tuntuu ettei sopivaa välitystä löydykkään niin helposti.

tienlaita
16.06.2011, 11.20
^ Mulla on tilanne todellisen rapakunnon taittaminen ja harrastuksen uudelleen aloittaminen. Eturatas on 39T ja takana oli käytössä 19-18-17-16 lähinnä. Mittari näytti vain 27km/h eilen noin tunnin lenkillä... :p Ja varmaan sen 80-90 r/min oli tavallisin pyöritys.

Ei kunto riittänyt (edes) 48T käyttöön, kokeilin kyllä. Pakka on seiska 19-13.

edit. tuo keskari on paras tähän asti...
On tuossa mäkiä, mutten viitsi kehua niillä.

kolistelija
16.06.2011, 11.30
Minulla käytössä kompaktirattaat ja keskikadenssit yleensä n. 100rpm. Menee vähän hölmösti nuo välitykset kun keskari pyörii tuossa 28-30km/h. Enimmäkseen pikkurieskalla 12-17 välityksillä ja myötätuuleen tai alamäkeen sitten isolla rieskalla. Tuo 34-piikinen tuntuu menevän vielä n. 35-36km/h tuolla 12-piikkisellä takarattaalla ja minun jaloillani. Olisihan tuossa vielä 11-piikkinenkin mutta en ihan ristiin viitsi laittaa.

Tavallisella 39/53 yhdistelmällä menisi peruslenkit helposti pelkästään pikkurieskalla.

EDIT:
Tuolla "menemisellä" tarkoitan siis mukavasti ylläpidettävää vauhtia, lyhyet mäet ja spurtit menee tietenkin kovempaa noilla välityksillä. Takapakkana 11-25 jonka kanssa olisi varmaan ihan hyvä käyttää hieman isompaa pikkuratasta edessä.

tienlaita
29.06.2011, 20.42
Loppukaneetti yllä olevaan kelaani kammen pituuden vaikutuksesta. Olen ajellut nyt 175mm kammilla taas ja aina ne paremmin myös vähitellen pyörivät. Samalla on ollut koko ajan selvää että ne tuntuvat muutoin paremmilta. Kyllä se pyöritys paranee kunhan vaan pyörittää enemmän!

Tulin juuri lenkiltä jonka tunnustan samalla pisimmäksi tänä vuonna. 46km ja keskinopeus 24km/h. Aika mäkistä ja 34mm leveät renkaat. Eilen ajoin 32km ja se tuntui lyhyeltä. Rapakunto on siis takana ja pirun kivaa on ajella.

Tunnustan myös liioitelleeni keskarin yhteydessä tässä aiemmin: se lenkki oli lähempänä puolta tuntia kuin tuntia. :p

VesaP
01.07.2011, 08.13
Missä pitää tuntua kun pyörittää oikein? Pitääkö tuntua esim etu- tai takareisissä?

Se tuntuu näkökentässä siltä että Wattipyörän ajotietokone piirtää täydellistä ympyrää kokoajan silmien eteen. Luulin ajavani tuossa aikaisemmin "suht hyvin". Ajoin ihan paskasti. Nyt ajan paremmin. Tekniikalla siis. Vauhdista ei nyt puhuta mitään. Jos tämä tekniikka ja muutaman vuoden takainen teho olisi saatu yhdistettyä niin ei tarvitsisi pelkästään palstapyöräillä nykyään... :rolleyes:

Eli suosittelen kokeilemaan jossain jos teillä on mahdollisuus, tuota Wattipyörää. Se ainakin kertoo ja näyttää minkälaista sen oikean pyörityksen pitäisi olla. Ei tuo omakaan nykyinen pyöritys lähelläkään täydellistä ole mutta paljon parempaa jo mitä vielä viime vuonna. Kiitos tuon "valmentajan". :)

Herra Kurppa
01.07.2011, 13.32
Itsekin kuvittelin osaavani pyörityksen edes jollain tapaa, kunnes ensimmäisen kerran istahdin wattbiken päälle ja hetken tuijotin ko. laitteen piirtämää oikein mallikasta kahdeksikkoa.. No, ehkä vielä joku päivä.

VesaP
01.07.2011, 13.38
Itsekin kuvittelin osaavani pyörityksen edes jollain tapaa, kunnes ensimmäisen kerran istahdin wattbiken päälle ja hetken tuijotin ko. laitteen piirtämää oikein mallikasta kahdeksikkoa.. No, ehkä vielä joku päivä.

Muutamakymmen tuntia tuolla niin alkaa se kahdeksikko jo ympyrän oloiseksi hässäkäksi vääntyä. Sitten muutamakymmen tuntia lisää niin saa pidettyä sitä ympyrää jo tunnin esim putkeen. Ja sit taas muutama kymmen tuntia lisää ja...noniin, sitä rataa siis. :D

Kaiken tuon jälkeen sitten kun ekaa kertaa lähti ulos ajamaan ilman wattipyörän ajotietokonetta, niin yllätys oli suuri kun jalat pyöri uudella tavalla ulkonakin! Toki on "helvetisti" vielä tekemistä tuossa "ylösnostossa" mutta se kuitenkin tulee mukana kokoajan. Jos ajaa vain junttaamalla edes hetken niin se ajotapa tuntuu jo tyhmältä. Ennen se oli normaali ajotapa.

hannupulkkinen
01.07.2011, 13.43
Eilen olin huomaavinani, että alaotteelta voi pyörittää paremmin.
Lantion ja pakaran lihakset osallistuvat silloin optimaalisemmin. Olikohan tämä kuvittelua vai onko muillakin samoja kokemuksia.

Tomsson
01.07.2011, 14.02
Mulla kävi jännästi. Aikaisemmin ajelin cyclolla suorapolkemista automaattisesti miettimättä sellaisella hyvin tarkkalla 90 kadenssilla, hieman toki hajontaa, mutta hyvin tarkkaan kuitenkin. Viimeisen viikon ajanut täpärillä pari sataa kilsaa metsässä, DH:tä, XC:tä ja enduroa, eli vähän kaikenlaista maastoa minimivaihteillakin paljon kiipeilyä.
Eilen hyppäsin pitkästä aikaa cyclon kyyttiin ja kadenssi peruspoljennassa väkisin 100, kovin paljon alle tuntui turhalta runttaamiselta. 144rpm kävi huiputkin penkiltä. Ajovauhti 30km/h tuntumassa, mutta lähiöt pudottaa aina keskaria rajusti, kun köröttelee kilometrikaupalla paria kymppiä.
Kantsiiko tästä vetää mitään muuta johtopäätöstä, muutakuin että tasainen
vaihtelu fillarien välillä, niin koivet saa kivasti rpm vaihtelua?

Jännä efekti sekin, että molemmissa filetsoissa 175mm kammet, mutta täpärissä tuntuu pyörityskehä selvästi isommalta. Johtunee siitä ettei satula ole ihan "tapissa" turvallisuussyistä.

Nimim. sunnuntaikuntoilija

Herra Kurppa
01.07.2011, 14.30
Muutamakymmen tuntia tuolla niin alkaa se kahdeksikko jo ympyrän oloiseksi hässäkäksi vääntyä. Sitten muutamakymmen tuntia lisää niin saa pidettyä sitä ympyrää jo tunnin esim putkeen. Ja sit taas muutama kymmen tuntia lisää ja...noniin, sitä rataa siis. :D

Kaiken tuon jälkeen sitten kun ekaa kertaa lähti ulos ajamaan ilman wattipyörän ajotietokonetta, niin yllätys oli suuri kun jalat pyöri uudella tavalla ulkonakin! Toki on "helvetisti" vielä tekemistä tuossa "ylösnostossa" mutta se kuitenkin tulee mukana kokoajan. Jos ajaa vain junttaamalla edes hetken niin se ajotapa tuntuu jo tyhmältä. Ennen se oli normaali ajotapa.

Itsellä ei ikävä kyllä taida luonto ja rahapussi antaa myöden tuon wattipyörän hommaamista, eli joutuu unohtamaan useamman kymmenen tunnin treenit. No, ilmeisesti on kuitenkin mahdollisuus päästä sellaista aina välillä polkemaan, niin saapahan ainakin viitteitä siitä miten pahasti ollaan metsässä. Powertapeista sun muista wattimittareista ei taida pahemmin olla hyötyä pyöritysopiskeluihin?

Herra Kurppa
01.07.2011, 14.35
Eilen olin huomaavinani, että alaotteelta voi pyörittää paremmin.
Lantion ja pakaran lihakset osallistuvat silloin optimaalisemmin. Olikohan tämä kuvittelua vai onko muillakin samoja kokemuksia.

Hyvin mahdollista, itsekin huomannut samaa. Kävin muutama viikko sitten säädättämässä ajoasentoa paikallisella harrastajalla, joka koulutukseltaan OMT-fysioterapeutti. Säädössä nostettiin satulaa ja laskettiin ohjaustankoa juuri sillä perusteella, että enemmän etukenossa asennosssa tulee pakaran ja takareisien lihakset paremmin käyttöön. Vastaavan asennon muutoksenhan yläotteelta alaotteelle vaihto tekee. Ja kyllähän sen muutoksen heti ensimmäisellä lenkillä huomasi.

Hattu
18.04.2012, 21.26
Itsekin kun vielä flatpolkimilla on tullut ajeltua ja olen pohtinut tuota polkemistekniikan kehittämistä, niin onko viisasta alkaa soveltamaan tämän videon oppeja http://www.imbikemag.com/issue7/?t=Climbing:-Part-2-Mountain-Bike-Technique&page=75. Vai onko viisainta suosiolla ostaa lukot?

Vilhelm V
19.04.2012, 05.43
Itsekin kun vielä flatpolkimilla on tullut ajeltua ja olen pohtinut tuota polkemistekniikan kehittämistä, niin onko viisasta alkaa soveltamaan tämän videon oppeja http://www.imbikemag.com/issue7/?t=Climbing:-Part-2-Mountain-Bike-Technique&page=75. Vai onko viisainta suosiolla ostaa lukot?

Lukkopolkimien hommaaminen on joka tapauksessa hyvä ajatus jos pyöräily on harrastuksena jotain enemmän kuin kauppamatkojen tekemistä. Kyllä fläteilläkin polkee, mutta lukkopolkimet nyt ovat ihan eri maailmasta, kun niillä saa nostoliikkeen mukaan, vaikka pienenkin. Fläteillä asia on helposti päinvastoin, eli jalka painaa poljinta alaspäin myös kammen tullessa ylöspäin

CwA
14.05.2012, 19.44
Itsekkin olen nyt päässyt tämän pyörittämisen makuun, tai ainakin opiskelun alkuun.

Alle 30km vasta takana noilla varvaskoukuilla, joilla saa jotain nostakin mukaan, mutta olen havainnut, että penkki saa olla alempana ja kierrokset kovempia kuin ilman koukkuja. 70-75 kadenssi tuntuisi olevan sellainen miellyttävä, jossa jalan massa tekee painamisen ja itse vain kuopaisen ja nostan, tai siis noin ajattelemalla yritän saada homman pyörimään. Hitaammin ja menee paineluksi, nopeammin ja alkaa hyppyyttämään, kun jalka ei ole vielä oppinut liikettä niin hyvin että pysyisi pyöritys mukana, maltillista 15-20km/h nopeutta ajoin tänään ja 38x18 välityksellä 37-622 renkain, hengästyttihän se tällä olemattomalla kunnolla, mutta sitä vaan jaksoi ja jaksoi pitkästi ilman väsymisen tunnetta.
Kaikissa reisissä on nyt tuntunut, joten lie jossain määrin onnistunut tuo nostelukin.

Ajomatkani ovat vielä lyhyitä, alle 10km kerrallaan, viimeisestä pisemmästä ajosta on kauan ja 60km matkalla noin 45km kohdalla oli takki tyhjä, vaikka käytin todella alhaisia nopeuksia, paljon mäkiä ja olematon kunto, nyt on vielä huonompi kunto ja painoakin lisää.

Joten treenailen lyhyitä pätkiä kerrallaan maltillisella nopeudella ja kohtalaisilla kierroksilla ihan vain tuota pyörittämisen tekniikkaa ja mun huonolla tasolla jo se nostaa merkittävästi kuntoakin, kun liki päivittäin sen puolituntisen harjoittelee,eikä tule paikat vielä liian kipeiksi, että into lopahtaisi, tämä kai se yksi tärkeä pointti on myös.

Ihan tätä ketjua lukien tuli se tarve hankkia nuo koukut ja ei ole kaduttanut, se vaan on jotenkin parempaa tuo meno nyt, pari euroa koukuista on kuitenkin helpompi pistää pöytään kuin lukkopolkimet ja 'monot', joten jos ei ole niin pitkällä harrastuksessa eikä ole varma pyörittämisestä, niin vaikka bilteman koukuilla pääsee homman makuun ja kannattaa omasta mielestäni ainakin kokeilla kun hinta on aika pieni (jalkakiinnikkeet nimellä biltsussa 3.29€ pari). Sitten kun touhu vie koko jalan voi alkaa kilpavarustelun...

ticotaco
23.05.2012, 15.09
Hommasin tuollaisen kadenssimittarin ja olen tässä nyt yrittänyt hioa tuota pyöritystekniikkaa. Nyt pystyn pyörittämään kohtuu sujuvasti 95-100 rpm. Mutta sitte kun alkaa mennä tuonne 105 päälle niin alkaa tämä pomppimisefekti. Kysymys kuuluukin, että mitä muut tekis tässä vaiheessa, koittaakko vielä hioa tekniikkaa vai onko se kohtuu kunnossa jos 95-100 rpm menee ilman pomppimista? Selvennyksenä, että tarkoituksena ei ole ajaa mitään rata-ajoa vaan ihan normaalia aktiiviharrastajan ajoa ja käydä kesän aikana muutamassa pyöräilytapahtumassa. Eikä myöskään tarkoitus ole nostaa kadenssia, tuo 95-100 tuntuu aivan sopivalta. Mutta onko se kuitenkaan vielä teknisesti hyvää, jos 105 jälkeen alkaa pomppiminen?

Torres
23.05.2012, 16.14
Itselläkin on ensimmäisen maantiepyörän kanssa vähän hakemista ja kovemmilla kadensseilla tuntuu, että meno menee vähän pomppivaksi. 90 paikkeilla sujuu ihan mukavasti, mutta siitä nopeampi pyörittäminen tuntuu hankalalta. Ehkä pitäisi koittaa vähän laskea ja siirtää satulaa napsun taaemmas. Muutenkin tuntuu, että painoa on käsillä vähän liikaa ja varsinkin dropeilta pyörittäminen käy äkkiä kämmenille ja käsivarsille.

Mulla on toisella puolella normipolkimet, kun ei lyhyehköille työmatkoille viitsi lukkoja laittaa. Melko hankalaahan tuo ajaminen on tavallisilla kengillä. Jalat ei meinaa pysyä polkimilla ja kovaan kenkään tottunut jalkaterä on melko ihmeissään pehmeistä kävelykengistä. Tänään sattui olemaan vielä kiva vastapuhuri yhdellä peltoaukealla ja kyllähän se menee helposti reisillä runttaamiseksi, kun tehoja saa vain työntösuuntaan. Yllättävänkin suuri tehoero lukoilla ja ilman.

CwA
24.05.2012, 01.26
Mulla tahtoo olla 70 yhä se sweetspot, kovin paljoa yli 80 ei pääse ellei ole kuormaa, niin että voi ladata jaloilla suuren osan voimakapasiteetista käyttöön, kevyillä kuormilla tahtoo 80 jälkeen mennä jo aika pomppimiseksi.

En tiedä vaikuttaako jalkojen massa kuinka paljon, itselläni suhteessa voimaan jalat tietty painaa aika paljon ja ehkä mun kannattaa tyytyä pienempään nopeuteen näin alussa, että saa tuota suhdetta paremmaksi, sillä 70 nopeudella kuitenkin homma tuntuu oikein hyvälle ja tuntuu että jaksaa todella pitkään, mikä periaatteessa on mun tavoitekkin, että pääsisi kohtuullisella nopeudella mahdollisimman pitkälle.

Sellainen noin 20km/h on mulla nopeutena, vähän ylikin välillä ja 70 kadenssia nyt ollut, sen olen huomannut, että aerokahvoilla maaten pystyy ylläpitämään helpommin kovempaa kadenssia.

Tiuhin välitys mulla on 28x28 ja se 37-622 renkain on pitkissä noin 5% nousuissa tarjonnut noin 9km/h nopeuden sellaisella suht kevyellä rasituksella ja miellyttävällä kadenssilla, joka kartan mukaan on se noin 70, kyllähän se parin kilsan jatkuvan nousun jälkeen alkaa jaloissa tuntumaan, mutten yhtään tiedä mitä nopeuksia muut nousee ja mitkä olisi suositeltavia arvoja.

Voi kyllä mennä kauan, että pääsen oikein kunnolla hallitsemaan pyöritystä ja sitä kautta saisi enemmänkin sitä nopeutta, toin nykyvälityksillä tulee aika nopeasti sitä vauhtiakin sitten.

VesaP
24.05.2012, 07.22
Hommasin tuollaisen kadenssimittarin ja olen tässä nyt yrittänyt hioa tuota pyöritystekniikkaa. Nyt pystyn pyörittämään kohtuu sujuvasti 95-100 rpm. Mutta sitte kun alkaa mennä tuonne 105 päälle niin alkaa tämä pomppimisefekti.

Tuota noin, ei se valitettavasti se pyöritys ole välttämättä ollenkaan kunnossa vaikka nyt "sujuvasti" voitkin vaikka 100rpm pyörittää. Kyllä sitä voi junttaamallakin vaikka 130 rpm kadenssilla vetää jos on pitkään ajanut väärällä tekniikalla. Kyllä se täytyy jollain värkillä mikä näyttää oikeasti pyörityksen niin tarkistaa millä lailla pyöritys toimii. Eli voit ajaa 120 kadenssilla täysin väärin, kun taas voit ajaa 80 kadenssilla oiken. Eli kadenssi millä pystyy pyörittämään ei kerro oikein yhtään mitään.

Sen tuo W-pyörä on opettanut.

Luvattoman vähän sillä vaan tulee itselle ajoa nykyään. No, odottakoonsa jos joskus eläkepäivillä pääsisi isompaan kämppään niin voisi alkaa sillä reenaa ilman vaimon ja kissojen melulla pelottelua. Jos on tila missä tuommosella ajaa, aivan kuningaslaite opettamaan oikean ajotekniikan se! Olohuoneen nurkkaan aivan epä-kuningas laite. :(

Edit: Itse en nykyään ole enää vuosikausiin edes seurannut kadenssia mittarista. Itseasiassa nykyään ei mittari edes näytä sitä. Aivot kertoo paljonko mennään. Osaa about viiden kiekan tarkkuudella kertoa kyllä mikä on jalkojen pyöritysnopeus. Ennen kisakireenä oli vähän rapiat 100 aina keskikadenssi lenkeillä. Nyt wanhemmiten jostain syystä kadenssi on laskenut jonnekin 90-95 pintaan. Vissiin kun ei oo kiire enää minnekään niin voi pyörittää rauhallisemmin tai wanhan nivelet ei vaan enää pyöri. :D

fiber
24.05.2012, 08.25
Komppaan Vesaa. Tosin jos tekniikkarullilla pysyy tuo 130 rpm pomppimatta, niin kyllä se harrasteajoon on riittävä, vaikka wattipyörän graafissa näkyisikin kahdeksikkoa.

Oatmeal Stout
24.05.2012, 09.27
Onneksi kisoissa riittää ensimmäisenä maaliintulo aika pitkälle ja puhtaat näytteet hoitavat loput.
Voihan sitä olla nostamatta vaikka yli kahdensadan kadenssillakin ja kiinteä välitys tasaa vasemman ja oikean jalan tasapainottomuutta.

JohannesP
24.05.2012, 12.11
Oon koittanu harjotella oikeanlaista pyörittämistä, mutta en tiedä pyöritänkö kuitenkaan oikein. Kiinnostaisi päästä muutaman kerran harjotteleen wattbikellä. Tampereella Liikuntakeskus Sykkeessä taitaa olla wattipyöriä, mutta pääseekö niillä harjottelemaan itsenäisesti vai onko ne ainoastaan ryhmälikuntaa varten?

Oatmeal Stout
24.05.2012, 12.45
Oon koittanu harjotella oikeanlaista pyörittämistä, mutta en tiedä pyöritänkö kuitenkaan oikein. Kiinnostaisi päästä muutaman kerran harjotteleen wattbikellä. Tampereella Liikuntakeskus Sykkeessä taitaa olla wattipyöriä, mutta pääseekö niillä harjottelemaan itsenäisesti vai onko ne ainoastaan ryhmälikuntaa varten?
Pyörittämistä oikein oppii vain keskiöllä, jossa kammet liikkuvat toisistaan riippumatta - wattbike yrittää mitata, mutta siinä kammet likkuvat, vaikka vain toiseen kohdistuisi voimaa.

VesaP
24.05.2012, 13.04
Pyörittämistä oikein oppii vain keskiöllä, jossa kammet liikkuvat toisistaan riippumatta - wattbike yrittää mitata, mutta siinä kammet likkuvat, vaikka vain toiseen kohdistuisi voimaa.

Joo, toki toinen kampi liikkuu myös, mutta ajotietokone kertoo kyllä siinä jos toinen kampi ei tee myös työtä. Niin ylösnoston kuin alastyönnön osalta. Eli ihan tarpeeksi silläkin pyörittämistä oppii. Jos screenille tulee pyöreetä ympyrää, ei kumpikaan kampi pyöri missään kohtaa kampikierrosta "tyhjää".

Ja KaimaP:lle, eikös sitä voi mennä myös ryhmätunnille mut ajaa silti oman halun mukaan siellä = oma yksilöity treeni? Eihän kukaan voi pakottaa ajamaan ohjaajan "käskemällä" tavalla?

JohannesP
24.05.2012, 13.34
Ja KaimaP:lle, eikös sitä voi mennä myös ryhmätunnille mut ajaa silti oman halun mukaan siellä = oma yksilöity treeni? Eihän kukaan voi pakottaa ajamaan ohjaajan "käskemällä" tavalla?
Tokihan sillainkin voi mennä. Mielummin kuitenkin harjoittelesin yksin aivan rauhassa et pystyis keskittyyn täysin. Ryhmätunneilla on kokemuksen mukaan muutamia häiritseviä tekijöitä. :)

mehukatti
08.08.2012, 13.01
Maastopyöräilystä:

"You can (and should) be able to pedal your bike very effectively with flat pedals. This myth is one of the most common ones I hear from riders as to why they don’t want to try flat pedals when in fact, flat pedals will actually clean up and improve your pedal stroke."

http://www.pinkbike.com/news/Which-Muscles-are-Really-Used-During-the-Pedal-Stroke-2012.html

Ja hieman lisää vielä:

Top 3 Clipless Pedal Myths:
http://www.bikejames.com/strength/top-3-clipless-pedal-myths/

E.T.
08.08.2012, 21.47
Myytit murrettu, viimeinen sammuttaa valot...:p Täytyispä koittaa taas pitkästä aikaa rossarissa flättipolkimia. Totuus nääs valkenee osaako ajaa vai ei. Noi jumppaliikket oli hyviä, otti persiiseen kivasti....

askomiko
10.08.2012, 17.02
Jonkinlaisia mielikuvaharjoitteita tulee tehtyä polkiess.. taisiis pyörittäessä. Kaikista tulee eri tuntemus pyörittämiseen. "Ravan kuopaisu", jolla pääsee kuolleiden kohtien yli, sitten ihan vaan raaka nykiminen polkimista ylöspäin, ja kolmantena "ompelukone", eli keskityn polkemisen sijasta siihen että käytän polvia rinnan lähellä, lähellä toisiaan, eli vaakaputkea viistäen, varpaat osoittaa alaspäin kuin ompelukoneen neula. Kaaikellaaista hölmöilyä lenkkien ratoksi...

FillaRilla
10.08.2012, 19.52
Myytit murrettu, viimeinen sammuttaa valot...:p Täytyispä koittaa taas pitkästä aikaa rossarissa flättipolkimia. Totuus nääs valkenee osaako ajaa vai ei. Noi jumppaliikket oli hyviä, otti persiiseen kivasti....
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?46474-Yleist%E4-aloittelijan-pohdintaa ketjusta löytyy mielipiteitäsi pyörityksestä. Aiotko alkaa nälviä "pyöritysuskovaisia" täälläkin?:mad:
Suomi 24 olis parempi paikka tyylillesi.

Markku Silvenius
11.08.2012, 14.30
Pyörittämiseen liittyen:

http://www.zeeland2012.nl/uploads/UCIRES%20MN%20JR%20TT.HTM

-reitti tasamaa
-max välitys 52 x 14

:)

J. Conrad
11.08.2012, 17.17
-reitti tasamaa
-max välitys 52 x 14

:)

Jos voittaja on ajanut KOKO matkan suurimmalla välityksellä kadenssi on 107. JOS on välillä ollut pienempi välitys, se on suurempi... :-)

Vanhapuuma
28.08.2012, 20.39
Onkohan meikäläisellä tekniikassa jotakin raakasti vinossa, kun nyt viidettä kesää maantiepyörää ulkoiluttelen, ja joka ikinen kesä yritän opetella nopeammalla kadenssilla polkemaan, etsiä sopivaa rytmiä mutta joka kesä sama juttu: itsestä tuntuu paljon helpommalta pyörittää raskaammalla välityksellä, jolloin rytmi löytyy helpommin, jalat eivät puudu ja hengitys pysyy tasaisena käytännössä matkasta riippumatta (en nyt yli satasen lenkkejä ole vedellyt, 30-90km väliltä käyn lenkkejä heittämässä)? Nopeammalla kadenssilla pyöräily tuntuu älyttömältä tervanjuonnilta, ja helposti alkaa pomppimaan pyörän päällä. Taas tuossa kokeilunhaluisesti heitin lyhyen 30km lenkin, keskinopeudessakin eroa raskaammalla pyörityksellä 2,1km/h kovempi keskari ja ei tunnu missään, toissa päivänä samalla maantiepätkällä lenkin jälkeen oli enempi paskanmaku, 'scuse me french, suussa.

Teenkö jotain väärin, vai onko mahdollista, että mulla on vaan sellainen perse (so. minulle sopiva "tekniikka")? Toki en ole koskaan harrastanut-harrastanut maantiepyöräilyä, joten voi olla, että en vain osaa.

Jake_Kona
28.08.2012, 20.52
Itse olen vasta tänä kesänä oppinut ettei jokaisen pikku kinkareen takia kannata vaihtaa pienempää vaihdetta. Saa säilytettyä vauhdin ennen mäen jyrkkenemistä ja tekee enemmän töitä eikä himmaile niin helposti pienemmällä vaihteelle. Eikös hyvä kadenssi ole aika laaja 60-100 pyöritystä

Ana
28.08.2012, 21.06
Nopeammalla kadenssilla pyöräily tuntuu älyttömältä tervanjuonnilta, ja helposti alkaa pomppimaan pyörän päällä.

Teenkö jotain väärin.

Tutulta kuulostaa! Hyvä, että treenailet myös nopeampaa pyörittämistä ja tekniikkaa. Kyllä niistäkin treeneistä jää aina
jotakin tuonne kropalle muistiin. Pomppiminen kertoo myös siitä, että ko. frekvenssillä tekniikka ei enää hallinnassa.
Hellitä hieman ja treenaa sillä tahdilla millä saat pidettyä pomppimisen poissa.

Mutta noin yleensä, kyllä se oma taloudellisin tyyli löytyy juuri sieltä "mukavuusalueelta". Toisaalta kun ei ole sellainen
olo että pitäisi aivan kauheasti sotkea, eikä myöskään aivan hirvästi vääntää. Tosin noiden ääripäiden treenaamisesta
on varmasti hyötyä molemmista (nopeus vs. voima).

Mulla tulee sellaiset 5000km kesässä kilpurilla ajoa ja mullakin joka kesä sellainen olo, että pyörittäminen tai nopea rytmi
alkaa hieman löytyä vasta loppukesästä. Yleensä ajo tasaisella vääntämisellä on helpompaa. Tosin nuo minun kilsat ovat vielä
aika minimaalisia verrattuna esim. herroihin, jotka tv:ssä pyörittävät nätisti pitkissä ylämäissä. Eli eiköhän sitäkin oppisi kun saisi
ajettua sen 11kk vuodessa ja 500 kilsan viikkoja. Treeniä tulee vain ilmeisesti aivan liian vähän.

CamoN
28.08.2012, 21.19
Teenkö jotain väärin, vai onko mahdollista, että mulla on vaan sellainen perse (so. minulle sopiva "tekniikka")? Toki en ole koskaan harrastanut-harrastanut maantiepyöräilyä, joten voi olla, että en vain osaa.

Voipi olla että opetan tässä isääni naimaan mutta silti - nilkan liike on osa pyöritystekniikkaa. Käsittääkseni nilkan tulisi koukistua jalan liikkuessa alas, varpaiden tulisi osoittaa kevyesti yläviistoon jalan ollessa alimmassa asennossa ja nilkan tulisi suoristua jalan ylösnousun aikana niin paljon että varpaat osoittavat kevyesti alas. Ainakin minulle tuohon nilkan liikkeeseen keskittyminen tuo pyöritykseen pehmeyttä ja sitä kautta puhtautta. Mutta en minäkään harrasta maantiepyöräilyä, eli voin olla ihan pihallakin.

Ja satulan korkeuteen kannattaa kokeilla millien siirtoja suuntaan tai toiseen, kaikillehan ohjeellinen arvo ei välttämättä ole se paras.

Ana
28.08.2012, 21.28
Voipi olla että opetan tässä isääni naimaan mutta silti - nilkan liike on osa pyöritystekniikkaa.

Kyllä olet erittäin oikeassa, eikä sun siis tarvitse siis alkaa isääsi naim.....

Mulla tuo nilkan liike ei tule ehkä miettimisen kautta, mutta kyllä senkin
huomaa joka kesä tai syksy. Aina ihmettelee syksyisin kuinka pyörällä tulee
ajettua ihan eri lihaksilla kuin keväällä. Keväällä kauheaa runttausta reisillä
ja ei mihinkään ja kun saa kesän aikana nilkan seudun taas vahvistettua +
tekniikkaa hiottua, pyörä liikkuu paljon pienemmällä vaivalla.

hannupulkkinen
28.08.2012, 22.26
Kyllä tuo kantapään alaspainaminen ainakin helpottaa pyörittämista ja sen nostaminen ennen kuolokohtaa.
Tosin mitään kuopaisua en minä ainakaan saa aikaan vaikka pyrittäisin vain yhdellä jalalla.
Kun olen katsellut nilkan liikettä ammattilaisilla niin toisilla nilkka liikkuu ja toisilla taas ei.

Sauli Lumikko
28.08.2012, 22.30
Eikös tuota nilkan liikuttelua oltu analysoitu ja tulos oli se, että eri nilkkatekniikoita käyttävien pyöräilijöiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. Jotkut vaan tykkää ajaa "kärjet alaspäin", toiset oikaisevat ja koukistavat. Tehkööt siis kukin miten sen parhaaksi kokee, kunhan pyörä kulkee. Tää tosin on ulkomuistista, eli lähdettä on turha kysellä. Voin olla väärässä.

Joskus leikittelen ja tikkaan nopeasti pyörittäessä kärjet alas, toisinaan liikutan nilkkoja. Kärjet alaspäin erittäin nopeasti pyörittäminen tuntuu ehkä vähän helpommalta, mutta oon vertaillut näitä lähinnä fiilispohjalta enkä niinkään kadenssi- ja tehomittareiden numeroita kuvitellen.

Kettu-Pekka
29.08.2012, 05.57
Mulla liian hidas kadenssi aiheuttaa polvikipuja. Joutuu käyttämään enemmän voimaa samaan vauhtiin.

YT
29.08.2012, 06.04
Minun keskikadenssi on 100. Kun ajan oikein kovaa, niin 112-115. Kovaa ajaessa nilkka on jäykkänä, koska pohjelihas on huono lihas työn tekoon. Sinne on niin pitkät hermot ettei se ole kovin tehokas nopearytmisessä liikkeessä.

Markku Silvenius
29.08.2012, 09.12
Kovaa ajaessa nilkka on jäykkänä, koska pohjelihas on huono lihas työn tekoon. Sinne on niin pitkät hermot ettei se ole kovin tehokas nopearytmisessä liikkeessä.

Hmmm..

Mites takavaihtajan käyttö? Pidempi vaijeri takavaihtajalle = ei kovin tehokas nopearytmisessä ajossa?

[ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen, mut tuli vaan tällainen analogia mieleen]

:D

YT
29.08.2012, 09.50
Hmmm..

Mites takavaihtajan käyttö? Pidempi vaijeri takavaihtajalle = ei kovin tehokas nopearytmisessä ajossa?

[ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen, mut tuli vaan tällainen analogia mieleen]

:D
Jos se takavaijeri olisi tehty useasta pätkästä, jotka olisi kytketty toisiinsa kemiallisesti toimivilla servoilla, niin kyllä sekin toimisi hitaasti. Pohjelihas vaan ei ole hyvä rytmilihas, koska se on liian kaukana aivoista. Hyvät rytmilihakset ovat reisi, pakara ja lonkankoukistaja. Mm. afrikkalaiset tanssit perustuvat näiden käyttöön.

Oatmeal Stout
29.08.2012, 10.55
Kovaa ajaessa nilkka on jäykkänä, koska pohjelihas on huono lihas työn tekoon. Sinne on niin pitkät hermot ettei se ole kovin tehokas nopearytmisessä liikkeessä.
Sitä voi yrittää kehittää automaatioksi, jolloin ei etäisyydestä ole haittaa.

Inline Biker
29.08.2012, 11.35
Vastaan Vanhapuumalle, joka eilettäin kyseli tekeekö jotain väärin pyörittämisessä.

Kannattaa keskittyä jalkojen kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Pitkän lenkin lopussa voi olla vaikeata, joten ehkäpä mieluummin lenkkien alkupuolella. Tai sitten lähtee ihan erikseen sitä varten pikkulenkille. Tekniikkaa voi opetella silloinkin, kun ei ole tarkoitus parantaa kuntoa.

Tekee vaikka sillä tavalla, että polkee pikkuisen alhaisella kadenssilla niin, että korostetusti painaa polkimia alaspäin kun ne ovat etuasennossa. Muussa kohtaa kampikierrosta antaa jalkojen sitten mennä omia aikojaan ilman mitään varsinaista voimantuottoa. Tunnustele, että milläs lihaksilla tämä työ saadaan aikaiseksi. Varmaan reisillä.

Tuon jälkeen muutat jalkatyötä niin, että et ollenkaan paina polkimia, vaan yrität tuottaa voimaa muussa kohtaa kampikierrosta niin, että pyörän nopeus pysyy samana kuin tuossa aiemmassa kohtaa. Taas jotkut lihakset tekevät työtä ja tuottavat tarvittavan voiman. Voi olla, että ilman tuota voimakasta painamisvaihetta vastaava nopeus onkin helpompi ylläpitää, jos kadenssia pikkuisen nostaa isommaksi. Kokeile tuotakin.

Itse pyöräilen aina lukkopolkimilla, mutta silti nuo kaksi moodia ovat jossain määrin olemassa. En osaa sanoa miten saumattomasti nuo parhaimmilla pyörittäjillä sulautuvat toisiinsa, mutta tuo painamisvoima (reisillä) on aina paljon voimakkaampi kuin mitä muilla lihaksilla muissa kohtaa kampikierrosta saadaan aikaiseksi. Että tässä mielessä tuntuisi typerältä liiaksi rajoittaa painamisvaiheen boostia kokonaisuuteen. Mutta ainakin välillä kannattaa käyttää tuota kakkosvaiheen moodia, että reidet ja muut likakset jotka eniten tekevät tuota painamista, saavat huilata.

Markku Silvenius
29.08.2012, 12.09
Jos se takavaijeri olisi tehty useasta pätkästä, jotka olisi kytketty toisiinsa kemiallisesti toimivilla servoilla, niin kyllä sekin toimisi hitaasti. Pohjelihas vaan ei ole hyvä rytmilihas, koska se on liian kaukana aivoista. Hyvät rytmilihakset ovat reisi, pakara ja lonkankoukistaja. Mm. afrikkalaiset tanssit perustuvat näiden käyttöön.

Joo no kun en ole tutkija, niin ei ole tullut otettua selvää miten nopeassa pyörityksessä pohjelihas syttyy tai on syttymättä. Hyvillä junnuilla menee 10 s vapailla rullilla +-250 rpm. Mutuna ajattelen, että pohjelihaskin tekee siinä työtä ja silleen ajatellen olisi hyvä rytmilihas. Samaten tulee mieleen rumpujen soittaminen yhdellä tai kahdella basaripedaalilla + yhdellä tai kahdella haikalla; soittipa päkiällä tai kantapää alhaalla, niin pohjelihas aktivoituu..joskus melko nopeastikin. Ja sehän on rytmilihastoimintaa jos mikä, varsinkin jos kyseessä on yleisötilaisuus:

http://www.youtube.com/watch?v=_VdIn4lTAIs

:D

timoe
29.08.2012, 17.33
Minun keskikadenssi on 100. Kun ajan oikein kovaa, niin 112-115. Kovaa ajaessa nilkka on jäykkänä, koska pohjelihas on huono lihas työn tekoon. Sinne on niin pitkät hermot ettei se ole kovin tehokas nopearytmisessä liikkeessä.

luurankolihaksen liikehermon johtonopeus on käsittääkseni maksimissaan 100m/sec= 1 m 1/100 sec

pazi
29.08.2012, 18.27
Jos se takavaijeri olisi tehty useasta pätkästä, jotka olisi kytketty toisiinsa kemiallisesti toimivilla servoilla, niin kyllä sekin toimisi hitaasti. Pohjelihas vaan ei ole hyvä rytmilihas, koska se on liian kaukana aivoista. Hyvät rytmilihakset ovat reisi, pakara ja lonkankoukistaja. Mm. afrikkalaiset tanssit perustuvat näiden käyttöön.

Onkos ne hermot sitten useasta osasta rakentuneet???

Pyöräpummi
29.08.2012, 18.34
Eikös tuota nilkan liikuttelua oltu analysoitu ja tulos oli se, että eri nilkkatekniikoita käyttävien pyöräilijöiden välillä ei ollut merkittäviä eroja. Jotkut vaan tykkää ajaa "kärjet alaspäin", toiset oikaisevat ja koukistavat. Tehkööt siis kukin miten sen parhaaksi kokee, kunhan pyörä kulkee. Tää tosin on ulkomuistista, eli lähdettä on turha kysellä. Voin olla väärässä.

Joskus leikittelen ja tikkaan nopeasti pyörittäessä kärjet alas, toisinaan liikutan nilkkoja. Kärjet alaspäin erittäin nopeasti pyörittäminen tuntuu ehkä vähän helpommalta, mutta oon vertaillut näitä lähinnä fiilispohjalta enkä niinkään kadenssi- ja tehomittareiden numeroita kuvitellen.

Juuri näin!

Andy Pruitt, Complete Medical Guide for Cyclists, 2006

"ANKLING USEFUL OR NOT?

Ankling is pedaling with the toes pointing down at the bottom of the stroke to help pull the pedal around using the stenght of the calf (see figure 7.3).
// Viittaa siihen iänikuiseen kuvaan pyöräilykirjoissa

This once popular technique is now outmoded.

// kertomusta nilkkaamiset hyödyttömyydesta, jota en viitsinyt kopioida

Studies done on Olympic cyclists show that even the best riders don't produce power on upstroke."

Nilkkaaminen on suuri myytti vailla mitään perustaa. Pitkään asiasta jauhaneet eivät tietenkää halua olla väärässä vaan jatkavat asian toistamista.
Nilkkaa ei tarkastella sen vuoksi että se olisi tärkeä vaan syystä että havainnointi on niin helppoa.
Ei nilkkaamisesta ole muuta harmia kuin että se vie niiltä tärkeiltä asioilta huomion pois.

Kaikkein tärkein on se miten vartalon painoa ja jännitystä siirretään toiselta lonkkaniveleltä toiselle vuoronperään niin että quadriceps aktivoituisi mahdollisimman hyvin. Miksiköhän kukaan ei puhu siitä?:)

hannupulkkinen
29.08.2012, 18.37
Onkos ne hermot sitten useasta osasta rakentuneet???
Hermot rakentuvat hermosoluista, joide aksoneiden eli johteiden pituus voi olla lähes metrin, mutta hermo koostuu yleensä useista hermosoluista, joiden välillä informaatio kulkee kemiallisesti välittäjäaineiden avulla.

Johan Moraal
29.08.2012, 23.12
Ihmiskunnan evoluutio on huima ja ihmeellinen. Nykyään pitää olla jo hermokirurgin pätevyys jotta saa ajaa fillarilla;)
Miksi pitää pyörittää. Onko pakko jos ei taho?
Joskus joku sanoi, jos haluaa pyörittää, tarvitse vaan ajatella että pyyhkii varpaat kevyesti ovimattoon,
siellä alhaalla ns pyöritysliikkeessä. Yhden pyörityksen aikana täytyy ajatella sitä kaksi kertaa, kerran vasemmalla ja kerran oikealla aivoilla.
Satasen kadensilla, se tarkoittaa 12000 sellaista loistoajatusta tunnissa, kolmituntisella näillä ajatuksilla saisi jo kirjan täyteen.
Vaikka oma ajatusmaailma niin hirveän monipuolinen ole, toivon kuitenkin että päässäni liikkuu lenkin aikana muuta kuin "pyyhi varpaat".
Jos haluan pyörittää, vaihdan pienemmälle. Vähäksi aikaa. Kunnes nimittäin ramppaa pohkeissa:)
Sori oli pakko.

Santtu_Pasanen
30.08.2012, 12.10
Ihmiskunnan evoluutio on huima ja ihmeellinen. Nykyään pitää olla jo hermokirurgin pätevyys jotta saa ajaa fillarilla;)
Miksi pitää pyörittää. Onko pakko jos ei taho?
Joskus joku sanoi, jos haluaa pyörittää, tarvitse vaan ajatella että pyyhkii varpaat kevyesti ovimattoon,
siellä alhaalla ns pyöritysliikkeessä. Yhden pyörityksen aikana täytyy ajatella sitä kaksi kertaa, kerran vasemmalla ja kerran oikealla aivoilla.
Satasen kadensilla, se tarkoittaa 12000 sellaista loistoajatusta tunnissa, kolmituntisella näillä ajatuksilla saisi jo kirjan täyteen.
Vaikka oma ajatusmaailma niin hirveän monipuolinen ole, toivon kuitenkin että päässäni liikkuu lenkin aikana muuta kuin "pyyhi varpaat".
Jos haluan pyörittää, vaihdan pienemmälle. Vähäksi aikaa. Kunnes nimittäin ramppaa pohkeissa:)
Sori oli pakko.

Pitää pyörittää ja maa on litteä, kaikkihan sen tietävät!

EsaJ
30.08.2012, 13.43
Ihmiskunnan evoluutio on huima ja ihmeellinen. Nykyään pitää olla jo hermokirurgin pätevyys jotta saa ajaa fillarilla;)
Miksi pitää pyörittää. Onko pakko jos ei taho?
Joskus joku sanoi, jos haluaa pyörittää, tarvitse vaan ajatella että pyyhkii varpaat kevyesti ovimattoon,
siellä alhaalla ns pyöritysliikkeessä. Yhden pyörityksen aikana täytyy ajatella sitä kaksi kertaa, kerran vasemmalla ja kerran oikealla aivoilla.
Satasen kadensilla, se tarkoittaa 12000 sellaista loistoajatusta tunnissa, kolmituntisella näillä ajatuksilla saisi jo kirjan täyteen.
Vaikka oma ajatusmaailma niin hirveän monipuolinen ole, toivon kuitenkin että päässäni liikkuu lenkin aikana muuta kuin "pyyhi varpaat".
Jos haluan pyörittää, vaihdan pienemmälle. Vähäksi aikaa. Kunnes nimittäin ramppaa pohkeissa:)
Sori oli pakko.

+1

J. Conrad
31.08.2012, 07.00
Tätäkin keskuistelua leimaa se että: Ne jotka eivät osaa pyörittää, pohje väsyy yms, ovat suureen ääneen oikeassa... Minäkin ajattelin ennen että koko pyörittäminen on myytti, ei siihen kukaan oikeasti pysty. Kunnes se kerran aukesi... Sitten talven jälkeen ekalla crossilenkillä kun huomasi pyörittävänsä (4h), ei polkevansa koko ajan, oli aika hyvä olo, ei krampanneet reidet, ja missään tapauksessa ei pohkeet, ne vaan väsyi ekaa kertaa... Sitäpaitsi pohjelihas on uskomattoman sitkeä kestää rasitusta piiiiitkääään. Pyörityksen oppimiseen oli olemassa aivan yksinkertainen tekninen ratkaisu. Ja tottakai ajaessa on muunkinlaisia tilanteita kuin pyörittäminen, putkelta kiriminen esimerkiksi ei ole nättiä pyörittämistä vaikka siinäkin se nosto vaihe on olemassa varsin rajuna. Mutta jatkakaa...

di luca
31.08.2012, 07.09
Onko sitä nilkkaa käytettävä pyörittäessä? Minusta parhaalta tuntuu ajaa "kantapää edellä" eli nilkka ei tee työtä vaan on melko samassa asennossa koko ajan (toki ylösmenovaiheessa nilkka on varmaan ylempänä). Tuolla tavalla kierrokset helposti 95-100 keskikad. ja jalat eivät väsy yhtä paljon kuin nilkkaa reilusti käytettäessä. Myös tuntuu, että voimat säilyy paremmin jaloissa. Tämä mutuna, olenko hakoteillä?

Santtu_Pasanen
31.08.2012, 07.57
Tätäkin keskuistelua leimaa se että: Ne jotka eivät osaa pyörittää, pohje väsyy yms, ovat suureen ääneen oikeassa... Minäkin ajattelin ennen että koko pyörittäminen on myytti, ei siihen kukaan oikeasti pysty. Kunnes se kerran aukesi... Sitten talven jälkeen ekalla crossilenkillä kun huomasi pyörittävänsä (4h), ei polkevansa koko ajan, oli aika hyvä olo, ei krampanneet reidet, ja missään tapauksessa ei pohkeet, ne vaan väsyi ekaa kertaa... Sitäpaitsi pohjelihas on uskomattoman sitkeä kestää rasitusta piiiiitkääään. Pyörityksen oppimiseen oli olemassa aivan yksinkertainen tekninen ratkaisu. Ja tottakai ajaessa on muunkinlaisia tilanteita kuin pyörittäminen, putkelta kiriminen esimerkiksi ei ole nättiä pyörittämistä vaikka siinäkin se nosto vaihe on olemassa varsin rajuna. Mutta jatkakaa...

Mä en osaa pyörittää, mutta ei mulla silti pohje väsy, eikä reidet kramppaa, paitsi neste/glykogeenivajauksen seurauksena kuumalla ilmalla. Enkä usko, etteikö johonkin tietyntyyppiseen pyörittämiseen pystyisi tai oppisi. Siitä ei vain ole mitään todistettua hyötyä.

Highlander
31.08.2012, 08.41
Onko sitä nilkkaa käytettävä pyörittäessä? Minusta parhaalta tuntuu ajaa "kantapää edellä" eli nilkka ei tee työtä vaan on melko samassa asennossa koko ajan (toki ylösmenovaiheessa nilkka on varmaan ylempänä). Tuolla tavalla kierrokset helposti 95-100 keskikad. ja jalat eivät väsy yhtä paljon kuin nilkkaa reilusti käytettäessä. Myös tuntuu, että voimat säilyy paremmin jaloissa. Tämä mutuna, olenko hakoteillä?
Mä ajan ainakin tuolla sinkulalla enemmän nilkat "lukossa" kuin maantiepyörällä. Sillä kun välillä joutuu väkisin ajamaan alhaisella kadenssilla ja runttaamaan, niin tuntuu paremmalta tämä tapa jalkojen puolesta.

frp
31.08.2012, 09.18
... Pyörityksen oppimiseen oli olemassa aivan yksinkertainen tekninen ratkaisu. ...

Kerro nyt meille opetteleville.

PatilZ
31.08.2012, 09.46
. Pyörityksen oppimiseen oli olemassa aivan yksinkertainen tekninen ratkaisu.


Kerro nyt meille opetteleville.

Wattbike ja siitä saatu ajoaikainen graafinen palaute? Vrt. edellä VesaP:n kokemukset. Tämä vaan arvaus, joten J.Conrad paljastanee oikean vastauksen.

J. Conrad
31.08.2012, 09.54
Unohtakaa se nilkka. Sen verran voin sanoa. Mua ei kiinnosta alkaa täällä vääntämään tästäkään asiasta. "Helmiä sioille"... http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-dance013.gif

PatilZ
31.08.2012, 10.06
Unohtakaa se nilkka. Sen verran voin sanoa. Mua ei kiinnosta alkaa täällä vääntämään tästäkään asiasta. "Helmiä sioille"... http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-dance013.gif

Anteeksi, jos loukkasin. Tarkoitus ei ollut dissata sua millään lailla. Ymmärsin, että kyseessä olisi jokin tekninen härveli, mutta ilmeisesti viittaatkin harjoitteisiin. Jatkan sivusta seuraamista. Nöf, nöf.

Markku Silvenius
31.08.2012, 10.10
En tiedä nilkasta mutta pyörittäminen kokonaisuutenaan on tietysti symbioosissa sen oikean ajoasennon kanssa. Kuten joskus olen sanonut, pitää satulasta pystyä ajamaan ainakin kolmesta eri asemasta; edestä, keskeltä ja takaa. Satulassa voi liikkua. Voi liikkua jopa samassa tuuliasemassa; esim samaa sivuvastaista pitkään ajaessa tai tasajyrkkyistä nousua ajaessa tai vaihtelevajyrkkyistä nousua ajaessa. Tai ajaessaan myötätuulilaskuun jne jne.

Vaihatessaan paikkaa satulassa aktivoi toisia lihasryhmiä ja antaa vapaata toisille. Voi myös vaihtaa poljentatapaa; ajaa hetken nostovoittoisesti tai painamisvoittoisesti. Välillä taas pyörittää niin ettei tunne minkään lihasryhmän olevan voitolla..täydellistä ympyrää (oppii hyvin vapailla rullilla yhden jalan drilleinä irroitettu jalka ilmassa roikkumassa..oppii aktivoitumiseroja samalla drillillä toinen jalka maassa tai tuella).

Kaikkia näitä yhdistellen voi jakaa työn laajalle.

Vapailla rullilla on erinomaista opetella taloudellista tekniikkaa hyvin rauhallisesta pyörityksestä hyvin nopeaan pyöritykseen myös siten, että jännittää jotain paikkaa ja miettii miten se häiritsee optimaalista suoritusta. Avartaa ajatusta.

PatilZ
31.08.2012, 10.17
Ja enpä malttanut ollaa kauaa sivussa.

Noita Markun kuvaamia drillejä olen tehnyt myös trainerilla, mutta myös spinning-pyörällä. Subjektiivinen tuntuma on, että jälkimmäisessä tuo kiinteä välitys tuo etua etenkin yhden jalan drilleissä. Tämä täysin mutua ja N=1 otokseen perustuva kommentti.

J. Conrad
31.08.2012, 10.46
Anteeksi, jos loukkasin. Tarkoitus ei ollut dissata sua millään lailla. Ymmärsin, että kyseessä olisi jokin tekninen härveli, mutta ilmeisesti viittaatkin harjoitteisiin. Jatkan sivusta seuraamista. Nöf, nöf.

Sorry, ei munkaan viesti ollut sua vastaan, eikä ketään varsinaisesti... Viesti 231 onkin hyvin kirjoitettu. Mutta tietysti joku tulee nyt kertomaan että suurimmat watit on tulleet silloin kuin runtataan putkelta. Niin tuleekin. Radalla startissa. Kesto on vaan hyvin lyhyt. Mulla ratkaisu oppimiseen ei ollut Wattbike, eikä missään tapauksessa wattimittari. Wattbikella oli kyllä hyvä tarkistaa asia jonka jo tiesi. Asia on kyllä aika helppo tarkistaa esimerkiksi ajamalla rullilla yhdellä jalalla ilman käsiä, jos kulkee heti hyvin, eikä pyörä kiemurtele, niin ollaan jäljillä.

E.T.
31.08.2012, 12.20
Mä en osaa pyörittää, mutta ei mulla silti pohje väsy, eikä reidet kramppaa, paitsi neste/glykogeenivajauksen seurauksena kuumalla ilmalla. Enkä usko, etteikö johonkin tietyntyyppiseen pyörittämiseen pystyisi tai oppisi. Siitä ei vain ole mitään todistettua hyötyä.Täällä menee välillä puurot ja vellit sekaisin, kampien pyöriminen sujuvasti ja sitten tämä pyörittäminen tekniikkana on kaksi eri asiaa. Mäkin kaipaisin tutkittua tietoa tämän pyörittämisen ylivoimaisuudesta, löytyisikö jotain kättä pitempää? Toistaiseksi pelkkä mutua.

En koskaan itsekään ole edes ajatellut pyörittämistä, silti kammet pyörii ihan kivasti vähintään keskinkertaisesti. Väsy ei ole koskaan yli tonninkaan lenkeillä iskenyt vaan jos on iskenyt niin ihan joku muu....:p

PatilZ
31.08.2012, 12.40
Väsy ei ole koskaan yli tonninkaan lenkeillä iskenyt vaan jos on iskenyt niin ihan joku muu....:p

Yli 1000 km lenkki väsymättä?

Markku Silvenius
31.08.2012, 12.40
>E.T.

Siihen on eri näkökulmia. Soolona tai ryhmässä. Soolona se on ajateltavissa joko niin, että pienin energiankulutus annetulla matkalla (watithan taisi olla joulea/sekunti) tai mahdollisimman paljon watteja annetulla matkalla. Ryhmässä kampinopeudella on merkitys siihen miten voit reagoida ryhmän/yksittäisten ajajien nopeuden muutoksiin - joko ystävällisessä tai vihamielisessä mielessä (sovittu porukkalenkki tai raju kilpailutilanne). Rymäajokisa erityisesti on eri näkökulmien soveltamista.

"Pedal less, then pedal hardest".

:)

Santtu_Pasanen
31.08.2012, 13.50
>E.T.

Siihen on eri näkökulmia. Soolona tai ryhmässä. Soolona se on ajateltavissa joko niin, että pienin energiankulutus annetulla matkalla (watithan taisi olla joulea/sekunti) tai mahdollisimman paljon watteja annetulla matkalla.

Tämä ei ole kiinni siitä, miten kampea veivataan.



Ryhmässä kampinopeudella on merkitys siihen miten voit reagoida ryhmän/yksittäisten ajajien nopeuden muutoksiin - joko ystävällisessä tai vihamielisessä mielessä (sovittu porukkalenkki tai raju kilpailutilanne). Rymäajokisa erityisesti on eri näkökulmien soveltamista.
:)

Jos viittaat tällä (maksimaaliseen) pyöritysnopeuteen, niin se on ennenkaikkea kiinni lihassolujakaumasta. Poljinnopeus/voima-analyysillä voi jopa arvioida tuota lihassolujakaumaa. Ohessa linkki http://www.trainingandracingwithapowermeter.com/2010/12/prediction-of-muscle-fiber-type-from_07.html

J. Conrad
31.08.2012, 13.58
Mäkin kaipaisin tutkittua tietoa tämän pyörittämisen ylivoimaisuudesta, löytyisikö jotain kättä pitempää? Toistaiseksi pelkkä mutua.

Pitäisiköhän alkaa uudestaan harjoittelemaan runttaamista, kun kerran sitä ei ole todistettu.

Lasse Vahvakäsi
31.08.2012, 14.15
Kyllähän tuosta pyörittämisestä tutkimuksia löytyy, kunhan viitsii hakea. Lyhyenä yhteenvetona lihastyön paras hyötysuhde saavutetaan lihasjakaumasta riippueen noin 50 rpm kadenssilla. Korkein teho suhteessa rekrytoitavien lihassolujen määrään saavutetaan noin 90 rpm kadensilla. Toisin sanoen jos haluaa suojella rasvavarastoja kannattaa juntata isoilla välityksillä. Jos taas haluaa palautua nopeasti, kannattaa pyörittää.

E.T.
31.08.2012, 15.57
>E.T.

Siihen on eri näkökulmia. Soolona tai ryhmässä. Soolona se on ajateltavissa joko niin, että pienin energiankulutus annetulla matkalla (watithan taisi olla joulea/sekunti) tai mahdollisimman paljon watteja annetulla matkalla. Ryhmässä kampinopeudella on merkitys siihen miten voit reagoida ryhmän/yksittäisten ajajien nopeuden muutoksiin - joko ystävällisessä tai vihamielisessä mielessä (sovittu porukkalenkki tai raju kilpailutilanne). Rymäajokisa erityisesti on eri näkökulmien soveltamista.

"Pedal less, then pedal hardest".

:)Toistan Santtua.:) Miten, ja kuinka nopeasti kampea veivataan on eri asioita. Tuossa aiemmin esitettiin jonkinlaisena todisteena hyvästä pyöritystekniikasta kun joku kilpailu oli voitettu 107 keskikadenssilla. Varmaan "tekniikka" olikin hyvä ja kammet pyörivät niinkuin niiden pitääkin. Se, "pyöritettiinkö" niitä kampia kaiken taiteen sääntöjen mukaisesti on enemmän kuin kyseenalaista. Tai ei oikeastaan edes kyseenalaista vaan tutkitusti busted.


Pitäisiköhän alkaa uudestaan harjoittelemaan runttaamista, kun kerran sitä ei ole todistettu.Älä missään nimessä. Olet löytänyt hyvän tyylin ajaa niin ole siihen tyytyväinen. Täällä on liikkeellä paljon näennäis- ja mututietoa ja sellaista ei kannata ottaa vakavasti. Kannattaa luottaa itseensä enemmän kuin foorumin guruihin. Olet siis runtannut aikaisemmin? Hyvä että pääsit moisesta tyylistä eroon.:) Tarkoittaako se että olet ajanut liian suurella välityksellä ja keikkunut ja ähkinyt pyörän päällä? Mä en ole koskaan tuohon sortunut.


Yli 1000 km lenkki väsymättä?Tarkoitin jalkojen loppumista. Toki monen kymmenen tunnin valvominen väsyttää, olen ihan normaali ihminen. Ajotekniikkahan on jotain ihan muuta kuin polkimen hassusti ylösvedon opettelu. Omista lähtökohdista täytyy löytää sopiva asento missä on mukava olla. Jos pitää ajaa säästämällä monta päivää on asento ihan eri kuin satasen kisassa. Satulan korkeus ja paikka, kammen pituus ja varsinkin klossin paikka vaikuttaa suoritukseen ratkaisevasti. Jos minä vaikka pistäisin klossin sentin liian eteen, meno loppuisi aika pian. Lisäksi monelta puuttuu rytmitaju, ei nähdä mutkaa pitemmälle eikä tiedetä rajojaan saati että tietä osattaisiin lukea. Kaikki säädöt on kyllä kompromisseja mutta kannattaa nähdä vaivaa.

Ylläoleva on mutua, mutta mulle se on totta. Sopii siis tähän topikkiin...:)

J. Conrad
31.08.2012, 17.11
Toistan Santtua.:) Miten, ja kuinka nopeasti kampea veivataan on eri asioita. Tuossa aiemmin esitettiin jonkinlaisena todisteena hyvästä pyöritystekniikasta kun joku kilpailu oli voitettu 107 keskikadenssilla. Varmaan "tekniikka" olikin hyvä ja kammet pyörivät niinkuin niiden pitääkin. Se, "pyöritettiinkö" niitä kampia kaiken taiteen sääntöjen mukaisesti on enemmän kuin kyseenalaista. Tai ei oikeastaan edes kyseenalaista vaan tutkitusti busted.


Minähän tuon kommentin tuosta 107 kadenssista laitoin. Ja sekin on ollut vain jos ajoi KOKO MATKAN suurimmalla välityksellä, eli on todellisuudessa ollut paljon korkeampi... Ei se mikään todiste ollut. Vaan kommentti. Jos "tekniikka" oli hyvä ja kammet pyörivät niinkuin niiden pitääkin, niin mitä se sitten muuta vaatii? Vai mitä ne taiteelliset säännöt on?


Älä missään nimessä. Olet löytänyt hyvän tyylin ajaa niin ole siihen tyytyväinen. Täällä on liikkeellä paljon näennäis- ja mututietoa ja sellaista ei kannata ottaa vakavasti. Kannattaa luottaa itseensä enemmän kuin foorumin guruihin. Olet siis runtannut aikaisemmin? Hyvä että pääsit moisesta tyylistä eroon.:) Tarkoittaako se että olet ajanut liian suurella välityksellä ja keikkunut ja ähkinyt pyörän päällä? Mä en ole koskaan tuohon sortunut.

En tarkoita.

Hyvä sulle.

Mara I
12.09.2012, 10.54
Kaikkein tärkein on se miten vartalon painoa ja jännitystä siirretään toiselta lonkkaniveleltä toiselle vuoronperään niin että quadriceps aktivoituisi mahdollisimman hyvin. Miksiköhän kukaan ei puhu siitä?:)

Valistakaapa nöösiä:
Toisaalta sanotaan, että vartalon painoa ja jännitystä pitää siirtää puolelta toiselle. Toisaalta sanotaan, että penkki on liian korkealla, jos takamus heiluu polkiessa. Äkkiseltään luulisi, että tuollainen painonsiirto heiluttaisi myös? Itse yritin edellisellä harjotuskerralla keskittyä siihen, että lonkankoukistajat aktivoituisivat (tuntuivat myös pakarat aktivoituvan samalla) versus että ajatukset olisivat ylös-alas hinkkaavissa reisissä. Mutta saatan olla ihan pihalla arvailuileni.

tmile
12.09.2012, 12.13
Toisaalta sanotaan, että vartalon painoa ja jännitystä pitää siirtää puolelta toiselle. Toisaalta sanotaan, että penkki on liian korkealla, jos takamus heiluu polkiessa.

Heiluu se noillakin sedillä...
Cancellara: https://www.youtube.com/watch?v=bN2zpgun0vc&t=1m39s
Armstrong: https://www.youtube.com/watch?v=ccb9KxKR5WY&t=53s

Oatmeal Stout
12.09.2012, 12.43
Heiluu se noillakin sedillä...
Ei kuitenkaan näytä siltä, ettei ylettäisi polkimille - silloinhan on liian korkealla satula.

kenaattori
12.09.2012, 12.54
Vaikuttaakohan setien aika-ajo asento tuohon heilumiseen?

hannupulkkinen
12.09.2012, 12.57
Tässä tutkimuksessa (http://www.ismj.com/pages/311417173/ISMJ/journals/articles/Vol.10-No.1-2009/optimal-cadence-selection-during-cycling.asp)on käyty lävitse useita optimaalista kadenssia käsittäneitä tutkimusraportteja.
Johtopäätös:

Based on previous research, it would appear that muscle force and neuromuscular fatigue might be reduced, and cycling power output maximised, with relatively high pedal rates (100-120rpm). However, such high pedal rates increase the metabolic cost of cycling, especially at low power outputs (≤ 200W). As a result, short duration sprint cycling performance might be optimised with the adoption of fast pedal rates (~120rpm). Due to the influence that fast pedal rates have been shown to impart on cycling mechanics, cycling efficiency and fatigue development, performance in longer duration events might be enhanced from use of slightly slower cadences (~90-100rpm). During ultra-endurance cycling, performance might be improved by using relatively low cadences (70-90rpm),

Eli mitä lyhyempi matka ja mitä enemmän käytetään vo2maximista sitä suurempi kadenssi. Tosin tämä tutkija on sitä mieltä, että vielä ei ole tarpeeksi selvitetty optimaalista kadenssia, jotta siitä voitaisiin sanoa mitään varmaa.


Tässä taas haku polkemisen fysiologiaa (http://scholar.google.fi/scholar?q=studies+of+pedalling+physiology&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1&oi=scholart&sa=X&ei=2GpQUKDvIeTe4QSMfQ&ved=0CBoQgQMwAA) käsitteleviin tutkimuksiin. En jaksanut lukea kaikkea 18000 tulosta. :)
Ja tässä haku polkemisen biomekaniikkaan. (http://scholar.google.fi/scholar?q=studies+of+pedalling+biomechanic&btnG=&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1) Onhan noita.

Oma johtopäätös: Pyöräilijän ja valmentajan kannattaa lukea tutkimuksia, mutta luottaa erityisesti kokemukseen.
Hyvä sujuva pyörittäminen ja kadenssi tuossa 100 kieppeillä tuottaa sekä kuntoilijalle, että huippu-urheilijalle parhaan tuloksen. Harjoitusvuosien aikana kannattaa kehittää molempia.

Oatmeal Stout
12.09.2012, 13.45
Nopeilla soluilla matalalla ja hitailla soluilla korkealla kadenssilla - runttaaminen vs pyöräittäminen tehon tuotto.

hannupulkkinen
12.09.2012, 14.03
Nopeilla soluilla matalalla ja hitailla soluilla korkealla kadenssilla - runttaaminen vs pyöräittäminen tehon tuotto.
Taitaapi kaikilla maantie- ja maastopyöräilojöillä olla molempia niinkuin kaikilla ja hitaita enemmän. Nopeita enemmän taitaa olla vain ratapyöräilijöillä lyhyillä matkoilla ja ehkä bmx race kuskeilla vai mitä nämä nyt on, jotka ajaa sen radan kerran noilla minipyörillä.

Mika A
12.09.2012, 14.27
Taitaapi kaikilla maantie- ja maastopyöräilojöillä olla molempia niinkuin kaikilla ja hitaita enemmän. Nopeita enemmän taitaa olla vain ratapyöräilijöillä lyhyillä matkoilla ja ehkä bmx race kuskeilla vai mitä nämä nyt on, jotka ajaa sen radan kerraan noilla minipyörillä.
Oliko niitä lihassolutyyppejä itse asiassa kolme: hidas, nopea ja räjähtävä? No, samantekevää, ei minulla kuitenkaan ole solun solua kahta jälkimmäistä tyyppiä.:o

Oatmeal Stout
12.09.2012, 14.40
Muistaakseni nopeat solut voidaan kouluttaa hitaiksi, mutta ei päinvastoin. Maantiellä kirimiesten täytyy säästellä nopeita, jotta kirillä lähtisi irti 70km/h-nopeudesta, ei se pelkästään kadenssia tasaisesti nostamalla vaan kohtuu rykäisy alkuun.
Radalla vaikka eräajossa taasen tullaan korkealla kadenssilla ~170 rpm, rytmin muutoksiin nopeita soluja ja täydessä vauhdissa hitaita.