Näytä tavallinen näkymä : Kysy metsästä.
https://i.ibb.co/fpr39VX/DSC-1578-1.jpg (https://ibb.co/58sQkX1)
Jatkuvan kasvatuksen metsikkö.
Taimet säästetty ja valoisuutta lisätty eli kuvaus suunta länteen ja taustalta poistettu isoja kuusia. Ehkä ne siitä joskus ponnistaa ja hakkuusta jo jokunen vuosi...itse en kyllä usko.
https://i.ibb.co/4pmJ668/DSC-1559-1.jpg (https://ibb.co/6FnN33H)
https://i.ibb.co/TgPBzGs/DSC-1563-1.jpg (https://ibb.co/bKNgpVk)
Ja kuvissa jatkuvan kasvatuksen metsä...käytännössä pelkkää kuitua joita ei ohjeiden mukaan poisteta, eikä myöskään ennakkoraivata kun tuosta ryteiköstä sitten joskus leivotaan tiliä.
https://i.ibb.co/fxMFq8z/DSC-1577-1.jpg (https://ibb.co/d5BMjbw)
Nämä on niitä pienempiä mitkä jätetään kasvamaan ja nuo jos tuosta pomppaa kasvuun niin ihmeiden aika ei ole vielä ohi.
https://i.ibb.co/jVYNYZ5/DSC-1582-1.jpg (https://ibb.co/tZ6G6Ph)
Ennen hakkuuta.
https://i.ibb.co/f1wDJyM/DSC-1585-1.jpg (https://ibb.co/ngJPpYr)
https://i.ibb.co/PC2B0ZQ/DSC-1587-1.jpg (https://ibb.co/2KzXH7N)
Jälkeen...ja huomatkaa alemman kuvan vasemmassa reunassa kaksi tulevaa tainta jotka joskus hakataan, ehkä.
https://i.ibb.co/cbkhDmB/DSC-1536-1.jpg (https://ibb.co/TKYMmCf)
Ja tämä kuva vaan nuiden ensiharvennus metsä kuviin liittyen joihin toteutettu jatkuvaa kasvatusta. Tämä oli siis viereinen kuvio, joka edelleen kyseisessä tilassa.
Tämä nyt kertoo mielestäni aika paljon, miksi kyseisellä tilalla tuota jatkuvaa kasvatusta toteutettu.
Oikein muistat kirjanpainajasta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1149665
Lämpimät aukon reunat ja tuulenkaadot siellä on hyvä habitaatti kirjanpainajalle. Miksei myös harvassa jatkuvan kasvatuksen metsässä.
Lumituhohoista en osaa sanoa mitään. Siitä en ole nähnyt mitään tutkimustietoa.
Itse näen nuo kaarnakuoriaiset eli kirjanpainajat pahimpana uhkana, ihan noin yleensä. Nuohan ne nyt tuhonneet mielettömät määrät metsiä tuolla Keski-Euroopassa. Ja myrskytuhoistahan ne sielläkin lähtivät sikiämään. Sama voi olla pahimmillaan edessä täälläkin, kun nykyään on niin paljon metsänomistajia jotka eivät metsissään paljoa kiertele.
Kyllähän niitä molempia ikävä kyllä tänäänkin näkyi ja myös lumituhoja.
Lumituhoille nuo metsät on arempia sen takia kun niitä valtapuita poistetaan jotka on ennen suojanneet ja tukeneet niitä hennompia ja hontelompia alemman kerroksen puita joista hakkuulla tehty uusia valtapuita.
Aikamoisen tiheiksi on jätetty monet noista hakkuista. Jos jatkuvaa kasvatusta harrastaa talousmielessä niin varmaan harvempi ois parempi. Eikä jatkuva kasvatus mikään autuaaksi tekevä taikakeino ole. Se on varmasti parempi on ilmastolle sitä kautta, että maaperän hiili ei pääse karkuun. Myös vesistöt kiittää erityisesti siksi ettei suometsissä tarvi tehdä uusintaojitusta. Eli monessa tapauksessa kuitenkin varteenotettava vaihtoehto perinteiselle menetelmälle.
^Noh kun tänne tuputettu tuota Arvometsää niin heidän mukaan esim. kuituja ei kannata hakata vaan ne kasvatetaan ensin kunnolla järeiksi ja jos kirjalliset ohjeet myös kertoo samaa niin minkäs teet. Tuo on todellisuutta eikä mainos löpinää. Tuo ensiharvennus ryteikkö on ehkä kaiken huippu...
Oma kokemusperä jossa näkisin potentiaalia oikeasti näillä selkosilla onnistua on ehkä 1-2% leimikoista etenkin jos yhtään miettii taloudellisesti.
Ohiampuja
28.10.2020, 23.24
Jos puuston kasvu saataisiin nykyisestä 110 miljoonasta kasvatettua n. 150 miljoonaan ja sen seurauksena 75% tuosta päätyisi teollisuuden käyttöön, tietäisi se meille 30 miljoonaa m3 lisää uusiutuvan materiaaliin perustuvaa eli kestävää tuotantoa. Euroissa se tekisi nykyisellä kustannusrakenteella n. 10 mrd lisää.
Minusta ei pitäisi miettiä että kuinka paljon meidän elintaso, vaihtotase, BKT yms vaatii puuta hakattavan. Vaan pitäisi miettiä paljonko luonto kokonaisuutena oikeasti kestää hakattavan.
Suomi on kuin vanhan teollisuussuvun perhe joka elää yli varojensa. Nähdään kyllä että isopapan perustamat yritykset ei tuota enää niin hyvin kuin ennen. Mutta kun sukupolvesta toiseen on totuttu hyvään elintasoon, niin eihän niistä kartanoista voi luopua. Ja Suomi elää yli varojensa, luonnonvarojensa.
Mutta eihän Suomi tässä yksin ole, vaan kyllähän tämä koskee kaikkia länsimaita.
Meidän pitää miettiä, miten saamme sekä maan talouden, että ympäristöasiat kuntoon. Jos metsien hoitoa saadaan parannettua niin, että kasvu nousee nykyisestä n. 110 miljoonasta 150 miljoonaan, parantaa se maan taloudellista tilannetta. Sen lisäksi saamme merkittävän määrän uusiutuvaa raaka-ainetta korvaamaan uusiutumattomia, joka on edellytys kestävälle kehitykselle. Lisäksi koska vain osa kasvusta hakataan, kasvaa metsien hiilivarasto. Winwin-tilanne. Toki puuston kasvun lisäys ei saa heikentää ympäristöarvoja, mutta se on täysin mahdollista. Tämä edellyttää, että metsien käsittelymenetelmistä päätettäessä ei nojata yksityisen firman markkinointimateriaaliin. Jostain syystä sellutehtaat, jotka sentään ostavat metsänomistajilta puuta, on monille punainen vaate, mutta Arvometsän kaltaiset yritykset, jotka ainoastaan myyvät metsänomistajille vastuutonta konsulttitoimintaa, nähdään metsänomistajan edunvalvojina. Outoa.
Meidän pitää miettiä, miten saamme sekä maan talouden, että ympäristöasiat kuntoon. Jos metsien hoitoa saadaan parannettua niin, että kasvu nousee nykyisestä n. 110 miljoonasta 150 miljoonaan, parantaa se maan taloudellista tilannetta.
Riippuu mitä siitä puusta tehdään. On olemassa erihintaista puuta ja puujalosteita. Kansantaloudellisesti metsästä pitäisi saada maksimimäärä euroja, mutta se ei välttämättä tarkoita maksimimäärää kuutioita.
Tähän aiheeseen liittyy aika läheisesti tiedetripin 2 jaksoa ”vihreän kullan kimallus”. Meni automatka mukavasti noita kuunnellessa.
https://areena.yle.fi/1-50438875 (https://areena.yle.fi/1-50438875?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share)
https://areena.yle.fi/audio/1-50654253
Oletuksena tuossa on, että tehtäisiin vastaavan jalostusarvon mukaisia tuotteita kuin nykyäänkin eli energiaa, sellua ja sahatavaraa. Mutta vaikka tehtäisiin 100% sellua tai mitä ns. biotuotetehtaalta ulos tuleekaan, 30 miljoonaa kuutiota on merkittävä määrä. Tuon sivuvirrat riittäisi korvaamaan helsinkiläisten kivihiilen käytön ja kun täällä on päätetty sahata omaa oksaa lopettamalla turpeen tuotanto ja käyttö, sekin työpaikkoineen pitää kompensoida jollain muulla kuin tuonnilla.
spaceman
30.10.2020, 12.16
Minusta ei pitäisi miettiä että kuinka paljon meidän elintaso, vaihtotase, BKT yms vaatii puuta hakattavan. Vaan pitäisi miettiä paljonko luonto kokonaisuutena oikeasti kestää hakattavan.
Suomi on kuin vanhan teollisuussuvun perhe joka elää yli varojensa. Nähdään kyllä että isopapan perustamat yritykset ei tuota enää niin hyvin kuin ennen. Mutta kun sukupolvesta toiseen on totuttu hyvään elintasoon, niin eihän niistä kartanoista voi luopua. Ja Suomi elää yli varojensa, luonnonvarojensa.
Mutta eihän Suomi tässä yksin ole, vaan kyllähän tämä koskee kaikkia länsimaita.
Tietenkin, mutta tässä on monta eri näkökohtaa eikä pelkästään se että,suojellaan metsiä ja/tai lopetataan avohakkuut voi olla oikea ratkaisu.
Jos jollakulla on metsää vaikka 5 ha, on aika selvää että hänen halutessaan ettei iso osa, ehkä jopa koko ala, ole 10 vuotta aukkona mutta jotain tuottoakin tulisi, ainoa vaihtoehto olisi jatkuva kasvatus riippumatta taloudellisessta järkevyydestä. Jos jollain toisella on vaikka 100 ha, on yhtä lailla selvää että niin isossa alassa on kaikenikäistä puuta ja useita eri lajeja vaikka sitten olisikin avohakkuumeiningillä liikkeellä. Eivät ne puulajit luultavasti samalla kuviolla olisi mutta olisi vähintään männökköä ja kuusikkoa, ehkä muitakin. Metsänhoito helposti näyttää erilaiselta tämän 100 ha-tyypin kuin 5 ha-tyypin silmin katsottuna. Jos metsänomistamista elinkeinona ajattelee niin Etelä-Suomessakin sitä pitäisi olla lähemmäs 100 ha että sillä voisi normaalin palkkatulon verran vuodessa keskimäärin tienata, perinteisellä tavalla hoidettuna.
Kaikki suomalaiset eivät voi,halua tai pysty olemaan töissä ajatushautomoissa, virastoissa, ohjelmistoöythitöissä, konsulttitoimistoissa, personal trainereina, rakennesuunnittelijoina ja mitä näitä nyt onkaan. :) Toisekseen ilman sitä konkreettista tekemistä (koneet, laitteet, energia, rakennusala), aika hiljaista olisi noilla ensin mainituillakin. Mistä se raha tulisi jolla ohjelmistoja ostettaisiin tai kuka maksaisi veroja että joku voi olla kunnanvirastossa töissä... Se että myymme Suomessa toinen toisillemme palveluja ei mitään vaurautta tänne ainakaan lisää tuo. Tässä maassa puu on kokolailla ainoa luonnonvara jota meillä on runsaasti ja joka voi tuoda työtä laajalle rintamalle suomalaisia,koulutustasosta ja asuinpaikasta riippumatta.
Ihan kuriositeettina oletteko miettineet paljonko tarvitaan energiaa vain jotta saadaan Youtuben/Facebooin/Twitterin jne. miljoonat kissavideon tapaiset turhuudet pysymän ihmisten ulottuvilla 24/7? :) Jostain sekin energia tulee, ei varmaankaan merkittävässä määrin puusta kun Googlekin hehkuttaa aurinko- ja tuulienergiasopimuksiaan. Mutta energiatuotantohan on kokonaisuus. Käytännössä pitää olla nopeaa säätövoimaa saatavilla jos siirrytään käyttämään enemmässä määrin epävarmoja lähteitä kuten aurinko ja tuuli Suomessa. Poltettaisiinko mieluummin hiiltä jotta saadaan sähköä silloinkin kun ei tuule tai paista aurinko? Tai mitä energiaa kotiseutunne kaukolämpökattiloihin laitetaan: turvetta, puuta vai jotain muuta?
Vaikka tämä menee jo vähän aiheen ohi, niin tulevaisuudessa kaikkiea energian tuottamista polttamalla kannattaa välttää. Siis siinä tapauksessa että hiilidioksidia ei kerätä talteen ja käytetä esim power to x polttoaineen tekemiseen. Esim. Äänekosken tehdas tuottaa päätuotteenaan hiilidioksidia jota tuprutellaan yhteiseen ilmakehään yli 2.9 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailun vuoksi Maaseudun tulevaisuuden mukaan Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat viime vuonna (2016) Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n mukaan hiilidioksidiksi laskettuna 4,9 miljoonaa tonnia.
Ja ei, en vastusta metsien käyttämistä sellun tekoon tai muuhun ja siitä saatavia työllisyyttä ja rahavirtoja. Mutta vastustan ilmaston lämpenemistä ja nämä asiat ovat monesti kytkeytyneitä monella tavalla jotka pitää ottaa huomioon kun ilmastopäästöjä pitää vähentää.
Tietenkään puun poltto ei ole ykköstavoite. Toisaalta nykyään merkittävä osa suomalaisesta uusiutuvasta energiasta tulee sellutehtaiden sivutuotteista. Ellei niitä käytettäisi energiaksi, mihin ne kannattaisi käyttää? Kipata kaatikselle lahoamaan = päästöjä taivaalle? Eli kunnes joku keksii paremman kohteen, poltetaan surutta. Varsinkin, jos ja kun sillä korvataan öljyn ja kivihiilen tuontia. Meillä kuitenkin puu kasvaa enemmän kuin hakataan, joten olettaisin tuosta johtuvan kohtalaisen hyvä hiilitasapaino toisin kuin fossiilisten materiaalien poltossa. Vaikka sitten tuotettua energiayksikköä kohti kivihiilen co2-päästö olisikin pienempi, kun ei huomioida toisaalla tapahtuvaa puuston kasvua.
Ylipäätään metsiä täytyy hakata. Melko nopeasti metsät kasvaa muuten täyteen ja lakkaa sitomasta hiiltä. Toki siellä on silloin edelleen mahtava hiilivarasto, mutta mitä sen jälkeen tehdään? Maailmassa raaka-ainevirrat on niin käsittämättömällä tasolla, että yhtään mahdollisuutta uusiutuvien käyttöön ei pidä hylätä. Fossiilisista luopumisessa on muutenkin tarpeeksi ongelmia.
Kaivatko lähdetiedon Helsingin päästöistä? Mielestäni jo yksi kivihiililaitos tuottaa enemmän.
Tietenkään puun poltto ei ole ykköstavoite. Toisaalta nykyään merkittävä osa suomalaisesta uusiutuvasta energiasta tulee sellutehtaiden sivutuotteista. Ellei niitä käytettäisi energiaksi, mihin ne kannattaisi käyttää? Kipata kaatikselle lahoamaan = päästöjä taivaalle? Eli kunnes joku keksii paremman kohteen, poltetaan surutta. Varsinkin, jos ja kun sillä korvataan öljyn ja kivihiilen tuontia. Meillä kuitenkin puu kasvaa enemmän kuin hakataan, joten olettaisin tuosta johtuvan kohtalaisen hyvä hiilitasapaino toisin kuin fossiilisten materiaalien poltossa. Vaikka sitten tuotettua energiayksikköä kohti kivihiilen co2-päästö olisikin pienempi, kun ei huomioida toisaalla tapahtuvaa puuston kasvua.
Ylipäätään metsiä täytyy hakata. Melko nopeasti metsät kasvaa muuten täyteen ja lakkaa sitomasta hiiltä. Toki siellä on silloin edelleen mahtava hiilivarasto, mutta mitä sen jälkeen tehdään? Maailmassa raaka-ainevirrat on niin käsittämättömällä tasolla, että yhtään mahdollisuutta uusiutuvien käyttöön ei pidä hylätä. Fossiilisista luopumisessa on muutenkin tarpeeksi ongelmia.
Kaivatko lähdetiedon Helsingin päästöistä? Mielestäni jo yksi kivihiililaitos tuottaa enemmän.
Tottakai jätteet kannattaa polttaa ennenkuin kipata lahoamaan. Lähde alla on vaan joku Maaseuduntulevaisuuden juttu joka sattui ekana silmään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu-suurin-polttaja-n%C3%A4in-paljon-suomessa-k%C3%A4ytetyn-kivihiilen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-sitomiseen-tarvitaan-mets%C3%A4%C3%A4-1.207604
Niin. Äänekosken tehtaan polttama jäte luovuttaisi hiilidioksidinsa myös metsään kipattuna. Nyt siitä otetaan energia irti. Ja kun jäte on peräisin puusta, on kyse uusiutuvasta. En tiedä Äänekosken tilannetta, mutta täkäläinen metsän laitos ei käytä normaalisti lainkaan uusiutumattomia energianlähteitä toiminnassaan ja pömpelin energiaomavaraisuus on 174% joten mukavasti se tuottaa sähköäkin.
Mitähän huomenissa tapahtuu... taas kerran, voi sitä vapaitaan viettää näinkin. Vai onko tää sitä huonompaa vittuilua..;)
https://img.aijaa.com/t/00596/14903792.t.jpg (https://aijaa.com/wvL0JI)
Mutta vastustan ilmaston lämpenemistä ja nämä asiat ovat monesti kytkeytyneitä monella tavalla jotka pitää ottaa huomioon kun ilmastopäästöjä pitää vähentää.
Suomen ympäristökeskuksen ilmasto-opas (https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/51d0c5f5-349b-4ffa-9419-7a78d612c17e/suomen-talous.html) kertoo ilmaston lämpiämisen vaikutuksista Suomen talouteen mm.
- Korkeampien lämpötilojen ja pitenevän kasvukauden ennustetaan kiihdyttävän metsien kasvua. Kokonaisuudessaan puuston kasvun on ennustettu nopeutuvan noin 10–15 % Etelä-Suomessa ja 25–35 % Pohjois-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana.
- Energiankäytössä ilmaston lämpeneminen tulee näkymään talvisin pienenevinä lämmityskustannuksina.
- Suomi ja muut pohjoiset alueet tulevat todennäköisesti energiankäytön osalta olemaan lämpenemisen suurimpia hyötyjiä.
- Täysin kattavia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen taloudelle ei ole, mutta varovaiset arviot ennustavat vaikutusten olevan kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä lievästi myönteisiä.
Onhan siellä toki myös kohtia, joita ei voi pitää positiivisina. Jos ajattelee ilmaston lämpiämistä alueellisesti, niin Suomi ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen maat ovat voittamassa ja moni eteläisempi maa häviämässä. Kenenkään kristallipallo ei tietenkään näytä täysin kirkasta kuvaa tulevaisuudesta, joten kukaan ei tässä vaiheessa tiedä mitä ilmaston lämpiäminen tarkasti aiheuttaa. Ehkä käy hyvin tai huonosti tai sitten ei.
5 tuntia tänään huskun 252n kiljuttamista+matkat. Hyvä keli 0 astetta, kuivaa. Huomenna jatkuu.
Tässä on nyt mökin kylkiäisenä hommattuna muutama hehtaari metsää ja polttopuuprojektia pukkaa.
Olisko kokemuksia/suosituksia pystymallin halkomakoneesta? Tekeekö Motonetin vehkeellä mitään? Hirveitä summia ei viittis investoida kun käyttö on kuitenkin suht vähäistä. Lähinnä noiden vahvempien ja oksaisten pölkkyjen rikkomiseen, ettei tarvi hulluna hakata kirveellä. Pienemmät ja oksattomat mäiskin Fiskarsilla.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/8500783/Mag-Pro-Power-Tools-Pystyhalkaisukone-6-t
https://i.ibb.co/zXnPDNw/IMG-20210307-171707.jpg
Tässä on nyt mökin kylkiäisenä hommattuna muutama hehtaari metsää ja polttopuuprojektia pukkaa.
Olisko kokemuksia/suosituksia pystymallin halkomakoneesta? Tekeekö Motonetin vehkeellä mitään? Hirveitä summia ei viittis investoida kun käyttö on kuitenkin suht vähäistä. Lähinnä noiden vahvempien ja oksaisten pölkkyjen rikkomiseen, ettei tarvi hulluna hakata kirveellä. Pienemmät ja oksattomat mäiskin Fiskarsilla.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/8500783/Mag-Pro-Power-Tools-Pystyhalkaisukone-6-t
https://i.ibb.co/zXnPDNw/IMG-20210307-171707.jpg
Osta kunnon kiila ja leka, kyllä halkeaa. Noilla haloin viime kesänä pahimmat tapaukset. Kaadatin 5 pihakoivua ja tyvipölkyt oli kohtuullisen sitkeitä.
spaceman
13.03.2021, 13.07
Osta kunnon kiila ja leka, kyllä halkeaa. Noilla haloin viime kesänä pahimmat tapaukset. Kaadatin 5 pihakoivua ja tyvipölkyt oli kohtuullisen sitkeitä.
Ääni tälle, itselläni on Fiskarsin kiila jossa on kierteisyyttä. Ne sähkövehkeet ovat ihan jumalattoman hitaita laitteita.
JohannesP
13.03.2021, 13.51
Toinenkin ääni kiilalle tai sit suosiolla ostaa paremman pään konetta tulevaisuuttakin ajatellen. Ainakin jos puiden määrä ei kasva isommaksi mitä kuvassa ja tekijä haluaa ottaa hommaa yhtään hyötyliikunnan kannalta.
Tuosta koneesta ei kuitenkaan ole kokemusta, mutta muista halvemmista on suurin ongelma juurikin toi hitaus.
Kun puuta riittää, raakkaa oksapaikat pois ja tee puut oksattomista kohdista.
Mitä oon katsellut videoita, niin noi pystykoneet on huomattavasti nopeampia kuin ne vaakamallit. Varsinkin paluuliike noissa on nopea, ei niinkään halkaisu. Mutta tosta Motonetin mallista ei tietoa.
Pystymallin nopeutta kasvattaa sekin kun kerran halkaistun puun voi tasolla vain pyöräyttää 90 astetta ja painaa se heti perään neljään osaan. Tai kuuteen, parilla lisäpainalluksella.
^Mitäs niille oksakohdille tehdään?
usko juntunen
13.03.2021, 19.29
Paksukin pölli halakee ihan kirvespelillä kunhan sen tekee oikeaan aikaan. Oikealla ajalla jälestän sitä, että jäinen pölli rasahtaa halaki kunhan vähän kirvestä näyttää. Samoi rutikuiva.
Pahimoilleen kostea pölökky tiettää paljon enempi töitä. Oksakohta pyritään halkaisemaan sen paksuimman oksarivin suuntaisesti.
Kuvan^perusteella uskaltasin väittää, jotta tuonkokoiset puut hoituu heleposti ihan kirvespelillä.
https://photos.app.goo.gl/vUCpNbM18MAMiiFN8
https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3fOvhMD5snRAKjclfcvpLxv-SF1y5LSuizkkwUutWbHlvlpJh6o3YqtZjKW6Dmait3rxTbRoxX W74HeNLb8jF4tgs__o6MxFCfqWqhAZcL11bSDS0YFilcJspygF T2EBSUR0lXC-RjzAxziv5-GFBeokg=w1240-h700-no?authuser=0
Mitä oon katsellut videoita, niin noi pystykoneet on huomattavasti nopeampia kuin ne vaakamallit. Varsinkin paluuliike noissa on nopea, ei niinkään halkaisu. Mutta tosta Motonetin mallista ei tietoa.
Pystymallin nopeutta kasvattaa sekin kun kerran halkaistun puun voi tasolla vain pyöräyttää 90 astetta ja painaa se heti perään neljään osaan. Tai kuuteen, parilla lisäpainalluksella.
^Mitäs niille oksakohdille tehdään?
https://www.k-rauta.fi/tuote/klapikone-fxa-7t-52cm/6438313508144
2-nopeus myös halontaan.
Noi sun kuvan pikkupöllit menee nyt millä vaan. Kirves ja kiilat. Sen verran tehny niilläkin ja onhan tuo hydraulihalkoja eri peli. Ei tarvii moottorissahalla pölliä halkoo ja kiiloja siinä ohessa varoa.
Joo on siinä helppoa hakattavaa reilusti, mutta on myös noita +40cm tyviä ja 25 metrisen koivun puolivälistä ylöspäin oli reippaasti oksia. Ja tuolla odottaa toinen +25m koivu pystyssä joka taitaa olla n.60cm tyvestä ja oksat säären paksuisia. Kyllä sille koneelle tarve tulee.
Ja tuolla odottaa toinen +25m koivu pystyssä joka taitaa olla n.60cm tyvestä ja oksat säären paksuisia. Kyllä sille koneelle tarve tulee.
Jos joskus pääset noiden oksaisten kohtien kimppuun jollain koneella, niin otappa videota. Olisi kiva nähdä miten tuommoinen halkeaa tai edes repeytyy pienemmiksi palasiksi.
Joo on siinä helppoa hakattavaa reilusti, mutta on myös noita +40cm tyviä ja 25 metrisen koivun puolivälistä ylöspäin oli reippaasti oksia. Ja tuolla odottaa toinen +25m koivu pystyssä joka taitaa olla n.60cm tyvestä ja oksat säären paksuisia. Kyllä sille koneelle tarve tulee.
Nuo töpseli halkojat on tehty ja tarkotettu lähinnä pienille ja helpoille puille. 60cm tyvestä on jo moottorisahalla viilto ja kirveellä perään menetelmän pölkky muutenkin. Samoin jos oikeasti oksainen koivu niin ne ei halkea nuilla, kun eivät halkea edes traktorin hydrauliikalla toimivilla halkojilla. Niissäkin moottorisahalla alku ja siihen kirveellä perään helpoin ja nopein tapa. Iso pölkky, siihen ruuvattu autonrengas ja kirves peittoaa myös nopeudessa nuo.
Joo on siinä helppoa hakattavaa reilusti, mutta on myös noita +40cm tyviä ja 25 metrisen koivun puolivälistä ylöspäin oli reippaasti oksia. Ja tuolla odottaa toinen +25m koivu pystyssä joka taitaa olla n.60cm tyvestä ja oksat säären paksuisia. Kyllä sille koneelle tarve tulee.
Kyllä tuollaisella 6t koneellakin jotain tekee. Mulla oli joskus vähän vastaava ja kyllä sillä moottorisahan avustamana sai pahatkin halki. Itse olen halkonut kaikki metrisinä. kun pihassa oli sopivasti sitkistynyttä männyn ja kuusen 70 cm halkaisijasta tyvipölkkyä, niin lopulta luovutin ja hain järeämmän 12t koneen. Sillä ei ole enää tullut vastaan montaa puuta, joka on tarvinnut moottorisahaa avuksi. Jonkin verran on ollut sellaisia, että terä on pitänyt painaa vastakkaisilta puolilta läpi asti, että on haljennut. Koneen koosta riippumatta oksien suhteen on syytä valita halkaisukohta oikein. Lyhkäsillä puilla tuo on helppoa, metrisillä puilla on hyvä olla sen verran voimaa, että ranteenpaksuiset oksat menee vielä poikki terällä.
6 tonnin koneesta hioin kiilan muotoa terävämmäksi ja molemmista maalit on hiottu pois ja terä teroitettu, sekä pinta kiillotettu rälläkän lamellilaikalla liukkaaksi
Jos meinaa paksua pölkkyä halkaista, niin kannattaa varmistaa kuinka paksua kone syö.
3 vaihevehkeitä oli/on molemmat mitä mulla on ollut ja metristä halkaistessa kirves jää kyllä kakkoseksi ja helpommassakin lyhyessä tavarassa kirveellä on tekemistä jos yrittää päästä samaan, kun koneella käyttää ristikkoterää.
Kerran tuohon koneen viereen tuli haastelemaan yksi, että kirves on nopeampi. Otettiin kisaa molemmille kottikärryllinen 33cm pituista pölkkyä pihatammesta.
Kirveen käyttäjälle mulla oli tarjota 4 erikokoista Fiskarsin kirvestä. Onnistui lyömään niin lujaan sen kirveen oksaiseen tammeen, että mulla oli kottikärryllinen halottu ennekuin kaveri sai kirveen irti ekasta pölkystä :)
Oli ehkä vähän epäreilu testi asetelma. Tammi kovana puuna napsahti nopeimmillaan 2 cm terän liikkeellä, kun valitsi kohdan oikein. Ja hankalatkin tuollainen 12 tonnin kone, jossa terä on teroitettu ja kiillotettu hyvin pistää päreiksi aika helpolla.
Tuohon 12 tonniseen olen tuunannut lisävarusteeksi prässin laakerien vaihtoon ja tuoremehupuristimen ompuille. 6 tonnisessa oli renkaan vanteelta painamiseen tuunattu lisävarusteet.
Vaakamalliseen koneeseen ei tuollaisia lisävarusteita saa tehtyä.
Koneen koon kasvaessa kasvaa myös paino. Tuo 12 tonninen on yli 200 kg.
Itseltä varaukseton ääni pystymalliselle. Em syiden lisäksi sillä on helpompi ohjata terä juuri oikeaan kohtaan, kun pölkkyä voi pyöritellä tasolla ennen terällä painoa.
Se mun 6 tonnin kone oli aika lähellä tuota testin voittajaa, tuo taitaa olla valovirtavehje, mulla oli voimavirralla toimiva.
http://www.suomela.fi/asuminen/Suomela-testaa/Suomela-testaa-Testissa-200-500-euron-klapikoneet-66034
Tädin raktorilla pöllejä laittaessa piti pistää lisää kierroksia ja sitten puolimetristen pöllien kanssa hajosi wanhasta Natikasta vesipumppu .. jäisenä tosiaan menee hyvin, nykytekniikka on pala kerrallaan reunoista. Paksuja havupuita ei ole tarvinut pikkoa.
, nykytekniikka on pala kerrallaan reunoista. .
Tämä on isompien puiden kanssa hyvä tekniikka, mutta jos on oikein oksaisen tai syyt ristissä oleva tyvipölkky, niin ei toimi. Tekniikka kannatta pitää mielessä ennenkuin painaa terän keskelle puuta tiukkaan kiinni.
Pieni ohut kirves on myös erinomainen apuvaline halkaisukoneelle. Sillä saa poikki ristissä olevat syyt, kun terä on alhaalla ja painanut puoliskot erilleen.
Jos pystyy sovittamaan hommat kunnon pakkaskelille, niin se toki auttaa. Hyvälläkin koneella homma sujuu helpommin ja nopeammin pakkasella.
Kannatta miettiä myös metrisenä tekemistä. Silloin pinomistyö nopeutuu todella paljon.
^Mitäs niille oksakohdille tehdään?
Jätetään metsään lahoamaan. Itse käytän puun tarkkaan vain silloin, kun puusta on pulaa (tarve kerätä polttopuut pieneltä tontilta) tai vaihtoehtoisesti ylimääräiset oksat yms. pitää kuskata pois tontilta. Silloin karsin jopa vähänkin isommat oksat hellapuiksi. Jäljelle jääneet kulkee paljon mukavammin peräkärryllä muualle.
Muutaman hehtaarin metsä tuottaa todennäköisesti puuta enemmän kuin mökillä ehtii käyttää ja oksat yms. jää kuitenkin metsään, joten en hankkisi kirveen ja sahan lisäksi mitään koneita puiden käsittelyä varten. Esim. 10 pinokuution teko vuodessa (oma käyttömääräni kotona) on kuitenkin helppo nakki ja siinä huomio kannattaa kiinnittää turhien liikkeiden minimointiin eli ketjuun rankojen säilytys, pilkkominen, klapien kuivatus ulkona ja sisällä + kuivien ja tuoreiden pitäminen erillään niin, ettei puut mene sekaisin tai joudu pinoja turhaan siirtelemään pois tieltä.
Eilen harvensin nuorta 0,5 ha koivikkoa, jossa rangat menee polttopuiksi. Tuossakin on puuta muutaman vuoden tarpeisiin. Kuvio pitää silti harventaa, jottei kasvu ylitiheyden takia ala kärsiä. Suurimmat puut on reiden vahvuisia. Kauimpana olevimpiin jätin reilun metrin kannon. Ne jäävät lahoamaan pystyyn ja hömötiainen saa muutaman vuoden päästä käydä katselemassa itselleen kolopuuta. Itse säästin vaivaa, kun ei tarvitse raahata suurimpien puiden tyviä puita kauimmaisesta nurkasta. Winwin-tilanne. Metsässä nuukuus ja tarve käyttää kaikki viimeistä tikkua myöten hyväksi ei ole hyvä asia.
Paksukin pölli halakee ihan kirvespelillä kunhan sen tekee oikeaan aikaan. Oikealla ajalla jälestän sitä, että jäinen pölli rasahtaa halaki kunhan vähän kirvestä näyttää. Samoi rutikuiva.
Pahimoilleen kostea pölökky tiettää paljon enempi töitä. Oksakohta pyritään halkaisemaan sen paksuimman oksarivin suuntaisesti.
Kuvan^perusteella uskaltasin väittää, jotta tuonkokoiset puut hoituu heleposti ihan kirvespelillä.
Samaa mieltä, nättiä tavaraa odottamassa pätkimistä ja pilkkomista. Itse en ole edes tarkka työn ajankohdasta. Osan puista teen rasiin kaadon jälkeen, osan normaalisti kaadettuna tuoreena. Ylipäätään teen silloin, kun sattuu olemaan sopivaa aikaa. Lintujen pesintäaikaan en kylläkään puita kaada, kun pakko ei ole.
Paksukin pölli halkeaa yleensä nätisti, kun etsii oikean aloituskohdan. Joskus tietysti vähän sitkistelee, mutta ensimmäisen halkeamisen jälkeen ilmeisesti jokin jännitys häviää puusta ja loput menee kivasti. Vain isommat oksat teettää enemmän työtä ja silloin mietinkin hyötyä niiden kanssa taisteluun.
Kun kaadatin viime kesänä nuo 5 pihakoivua, niin sahautin ne puolimetrisiksi pätkiksi. Koivut olivat todella kookkaita ja oksaisiakin. Kyllä ne Fiskarsin halkomakirveellä ja välillä kiilaa käyttämällä halkesivat. Toki muutama pölkky oli kohtuullisen sitkeä tapaus. Mutta hyvää kuntoiluahan tuo halkominen on. Naapurilla oli ainakin itselleni tuntematon konsti. Pölkkyä kun katsoo, niin jossain keskivaiheilla sahattua pintaa on pienen pieni halkeama, jonka suuntaisesti kannattaa aloittaa halkominen. Jotain perimätietoa tuo. Oman kokemukseni mukaan pitää paikkansa.
Mä olen isommat pöllit paloitellut yleensä reunasta alkaen. Jos on oksia, niin aloittaa oksattomasta kohdasta. Yleensä kaksi lyöntiä, v-mallisesti ja eka klapi on irti. Seuraava lähteekin siitä vierestä helposti ja mahdollisesti oksakohta sen mukana.
On noita v-mäisiä pihapuita tullut pilkottua useita. Taannoin iski salama pihakuuseen, jossa oli kolme latvaa. Runko halkesi latvusten haarasta sen verran, että kotivakuutus korvasi ilman omavastuuta puun poistamisen, ettei sitten seuraavassa myrskyssä repeä. Ei voinut kaataa, joten arboristi tuli Bronton kanssa sen pätkimään. Sillä oli vähän reteempi Stihl kun viimeisen katkaisun teki tyvestä. Kertasahauksella läpi, suurin läpimitta kannossa oli 85cm... laippa taisi olla 36" ja sahassa joku +8hv.
Siitä kuusesta tuli klapia tasan 4 pinomottia. Mitään ne klapit ei kuivana painaneet, kun ravinteikkaassa multamaassa oli 55 vuodessa oli tuohon mittaan kasvanut.
Oli joku istutettu kuusi, neulaset tuplaten pidemmät kuin metsäkuusessa.
V-tyyliä en ole kokeillutkaan, kun yleensä puu halkeaa parhaiten säteen suuntaisesti. Tietysti kun paksuista pölleistä tulee tällä tavalla leveitä kappaleita, ne pienin vielä poikittain.
Mutta m-52:n mainitsema tapa etsiä sopiva aloituskohta esim. halkeaman avulla on minullakin käytössä. Turhaa työtä ei tässäkään hommassa kannata tehdä.
Niin siis klapin kokoinen palikka reunasta pois. Vaatii sen kaksi lyöntiä. Seuraava irtoaa vierestä yhdellä.
Minusta on hölmöä yrittää suurta pölliä ensin keskeltä halki, suurimmasta läpimitasta. Helpompi paloitella reunasta alkaen. Siitä se halkaijakin pienenee.
Täytyy kokeilla, koska en ymmärrä, miten palikka tuosta välistä irtoaa. Samallahan puu halkeaa läpi, kun yhden palikan välistä irrottaa.
Nyt puhutaan isommista pölleistä, puoli metrisistä, joissa on oksa tai oksia. Jos tuollaisen lyö kevyesti halki, niin ei tosiaan tarvikaan mitään koneita.
Ohiampuja
16.04.2021, 21.30
Kuuluuko tänne vai ilmastokeskusteluun? Eikö tuossa ihan järki ole?
https://yle.fi/uutiset/3-11880177
Muuten hyvä, mutta Yle jälleen kerran onnistui ujuttamaan vihreän siipensä agendan tuohon uutiseen ja vesittämään koko jutun. Käsittämätöntä, että tuollaista propagandaa, jota lähinnä Venäjää syytetään, saa meillä valtiollinen media harrastaa.
Mikä tuossa oli vihreän siiven agendaa? Se, että metsäyhtiöitä kiinnostaa tutkimus, joka mahdollisesti tuottaa tuloksena menetelmän lisätä hiilinielua metsässä ja silti saada puuta tuotannon tarpeisiin? Vai se, että sopivalla metsätaloudella ei tarvitsekaan ajaa sähköankeriasta auton pakoputkeen?
Luumunen
20.04.2021, 00.29
^Ei vaan se, että jatkuvapeitteisellä kasvatuksella päästiin parempaan tulokseen kuin avohakkuulla. Sitä ei Mr Avohakkuu hyväksy, sen on pakko olla Ylen vihreän siiven propagandaa.
Siksi Luonnonvarakeskuksella on meneillään tutkimuskoe Asikkalassa, jossa mitataan tarkasti, miten maaperän päästöille käy, jos metsää kohdellaan kolmella eri tavalla: annetaan metsän kasvaa, kaadetaan kaikki puut eli tehdään avohakkuu tai kaadetaan vain osa puista eli jatkuvapeitteinen metsänkasvatus.
Tuosta puuttuu yleisin tapa käsitellä puustoa, mutta mitä siitä, kun tavoitteena on korostaa avohakkuun haitallisuutta.
Seuraava kohta oli animaatio, jossa luotiin sopiva malli tukemaan samaa asiaa. Monta muutakin vaihtoehtoa on olemassa.
Käytännössä tällaiset metsät ovat runsasravinteisia, kuusivaltaisia korpia, joissa avohakkuun sijaan tehdään harvennus tavoitteena siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja jättää ojat koskematta.
Mitä tapahtuu, kun kuusen alla kasvatetaan kuusta? Tutkimustiedon mukaan puuston kasvu pysähtyy taimien osalta käytännössä kokonaan. Rinnan korkeudelle kuusella kestää kasvaa 50 vuotta. Se ei sido hiiltä, eikä pidä pohjavettä alhaalla.
Normaali toimenpide olisi avohakkuu, kunnostusojitus, maanmuokkaus ja taimien istutus.
Kunnostusojitus pitää veden pinnan alhaalla, jolloin maaperän bakteerit sitoo metaanin, mutta tässä yhteydessä muistettiin kertoa vain se, että pohjaveden pinta nousee liikaa. Kuvassa pohjavesi oli metrissä ja ilman puustoa lähes pinnassa. Puusto ei kuitenkaan pudota pohjavettä noin paljon, vaan ehkä 1/3 tuosta. Kunnostusojitusta tarvitaan, kun ojat lakkaa toimimasta. Ennallistamiskohteissa puusto tapetaan sillä, että ojat tukitaan.
Suometsien puuston hiilinielu on suurempi kuin maaperästä tulevat päästöt.
Miksei muisteta kertoa, miten tällainen puusto olikaan talousmetsään saatu aikaan?
Hyvin kasvava puusto pitää itse vedenpinnan riittävän syvällä, mikä vähentää ojien kunnostustarvetta.
Kun alikasvoksella kestää kasvaa 50 vuotta rinnankorkeudelle, tuskin voidaan puhua hyvin kasvavasta puustosta.
Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria metsätalouskäyttöön ojitettua suota. Näistä satoja tuhansia hehtaareja on tällaisia Asikkalan Ränskälänkorven kaltaisia ravinteikkaita suometsiä, joiden maaperä vaikuttaisi olevan merkittävä hiilen lähde eli ilmastonmuutoksen aiheuttaja.
Vedenpinnan säätelyllä voidaan minimoida suometsien kasvihuonekaasupäästöt ja turvata puuston kasvu.
Korpia on vain pieni osa kokonaisuudesta ja heti perään laajennetaan asia koskemaan suometsiä.
Kyse on merkittävästä päästölähteestä. Jos tätä pystytään vähentämään ja kuitenkin vielä harjoittamaan taloudellista toimintaa, niin tämä on tämmöinen win-win-tilanne
Jos. Ei kerrota onnistumisen todennäköisyyttä tai jatkuvan kasvatuksen tunnettuja ongelmia (taimettuminen, puuston tuuliherkkyys pehmeässä maassa, korjuuvauriot jne.). Kirjallisuudessa tiedetään, että riskit ovat suuret ja onnistuminen epävarmaa.
Tällä hetkellä vallitseva metsien käsittelytapa turvemailla on avohakkuu.
Yksiselitteisesti väärä väite.
Jos Suomessa siirryttäisiin rehevissä turvemetsissä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, päästöjä voitaisiin vähentää yli kaksi miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä.
Tutkijat tietää asian ja silti toteavat, että tutkittavaan asiaan liittyy paljon epävarmuuksia. Puuston kasvussakin on käytetty malleja, jotka yliarvioivat puuston kasvun. Mitattu tieto uudistumisen hitaudesta ei näihin malleihin kelpaa.
Se tarkoittaisi, että kaikki ravinteiset turvekankaat, jotka puuston järeydeltään tulevat hakkuuvaiheeseen, päätehakkuun [=avohakkuu] sijaan tehtäisiin siirtyminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, sanoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Toimittaja sai vastauksen kysymykseen. Sitä ei kysytty, mistä teollisuuden tarvitsema puumäärä saataisiin, jos päätehakkuiden puustosta saataisiin vain pieni osa talteen ja jatkossa kertymät vain supistuisivat. Sitäkään ei käsitelty, että vuosittain hakattava pinta-ala moninkertaistuisi.
Monet ovat menetelmästä kiinnostuneita, ja isot metsänomistajat ovat jo osittain siirtäneetkin metsiään tämänkaltaisten hakkuiden piiriin.
Metsähallitus hallituksen punavihreän siiven pakottamana. Yksityisilläkin on kiinnostusta, mutteivät ole siihen siirtyneet. Katsovat perinteiden menetelmän paremmaksi.
Tämä kasvatustapa on metsänomistajalle myös taloudellisesti kannattavampi kuin kiertoaikametsätalous näillä ravinteisilla kuusivaltaisilla turvemailla. Metsänomistaja saa tuloja 15 vuoden välein, Mäkipää sanoo
Tällaista tietoa ei ole olemassa muuallakin simulaatioissa, joissa on lähtöarvot säädetty menetelmää tukeviksi.
Tällä hetkellä tuet edelleen kannustavat ojien kaivamiseen, avohakkuisiin ja taimien istutukseen.
Noihin asioihin ei tukia ole saatavana.
Oliko tasapuolista uutisoitia teidän mielestänne? Kuka tätä maata oikein ohjaa ja mihin suuntaan? Naureskellaan me vaan Trumpin twiiteille, kun ei tiedetä, että meille nauretaan.
No ei ollut. Hyvin kommentoit uutista. Kun ei se jatkuva kasvatus vaan sovi kovinkaan moneen paikkaan.
Tällä hetkellä tuet edelleen kannustavat ojien kaivamiseen, avohakkuisiin ja taimien istutukseen.
Noihin asioihin ei tukia ole saatavana.
Vink vink: https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/kemera-tuet
"Tuki suometsän hoitoon on tarkoitettu yksityisten maanomistajien (metsänomistajien) metsänhoidon tukemiseen.Suometsän hoito tarkoittaa ennestään ojitetun alueen ojien perkausta, täydennysojitusta, vesiensuojelutyötä ja ojitusalueeseen liittyvää piennartien tekoa."
Ok, tuollainen näköjään on olemassa. Se kuitenkin kohtelee tasapuolisesti eri kasvatustapoja. Jatkuvan kasvatuksenkin metsä kaipaa toimivaa ojitusta.
Nyt aukkoa tekemään, jos on sopivaa lohkoa ja saa kelvollisen hinnan ennenkuin EU tulee ja kieltää.
https://yle.fi/uutiset/3-12008303
Määräily ärsyttää – Suomalaiset metsänomistajat turvautuneet "aavistushakkuisiin" vastavetona EU:ssa valmisteltavalle metsästrategialle
EU:ssa valmisteltava uusi metsästrategia on osaltaan kiihdyttänyt puukauppaa tänä vuonna. Moni metsänomistaja pelkää strategian tuovan rajoituksia puukauppaan ja on siksi kiirehtinyt myymään puuta ennen sen voimaantuloa. Puunmyyntiä on kirittänyt ennätysvauhtiin myös kohonnut hinta ja kova kysyntä.
..
– Aikaisempien sopimusten vastaisesti EU on nyt tulossa opettamaan meille, jotka homman osaamme, miten metsiä voi hoitaa tai miten niitä saa hoitaa, puuskahtaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Kampinalle
04.07.2021, 23.41
Olin pitkään MTK:n jäsen, kunnes 1998 työreissulla Brysselissä kuuntelin ko. järjestön lobbarin puheenvuoron. Ylimielisyys ja jääräpäisyys yhdistettynä puhtaaseen pölhöyteen riitti siihen, että erosin järjestöstä. Ja hyvä niin.
Ohiampuja
02.11.2021, 11.09
Tässä viimeisin MOT metsistä...
https://areena.yle.fi/1-50654069
Noin ensialkuun muutaman lauseen luettuani heräsi iso ärsyyntyneisyys kuntaa kohtaan:
"Seppo, 72, halusi suojella perintömetsänsä: Kunta iski röyhkeästi väliin ja vei maat pilkkahintaan"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f563c340-1a17-46f2-a971-214909be524e
Mutta kun selvisi, että Sepon metsä on 50 metriä leveä ja yli 1,5 kilometriä leveä ruikula niin tuli mieleen, että onhan tuossa kyse enemmästäkin kuin tuon "metsän" kohtalosta. Pahimmillaan aika köppäsen metsäsiivun suojelu blokkaa todella isoja maankäytöllisiä mahdollsiuuksia ympäristössään. Joku järki pitäisi olla siinä mitä suojellaan. Yksittäinen kapea siivu ei ole paras mahdollinen suojelukohde.
Ymmärrän kuntaa.
Suojelualueista tulisi syntyä mielekkäitä kokonaisuuksia. Maanomistusrajat ovat siihen huono lähtökohta.
Juuri näin - uutisointi on usein aika yksisilmäistä ja tässäkin kunta otsikoitiin pahaksi, joka surutta riistää luontoihmistä. Ihan yhtä hyvin olisi voitu otsikoida - "Seppo laittaa kunnan kehittämiseen kapuloita rattaisiin" Meidän on tuon uutisen pohjalta mahdoton arvioida osapuolten motiiveja ja minusta kumpikin otsikkovariaatio voi olla totta. Itse asiassa uskon, että totuus on aika usein jossain puolivälissä. Jokatapauksessa siitä olen samaa mieltä että 50m leveä puolitoistakilometrinen kaistale ei ole luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta ykköskohde. Toki tuossa on se pihvi, että suojelemalla omansa Seppo saisi tuulivoimahankkeen torpattua ja sitäkautta suojelualueesta tulisi käytännössä isompi, mutta silloin Seppo vaikuttaa naapurimaanomistajien maankäyttöön, eikä sekään oikein ole.
Lisäksi sillä kenen mielipiteitä uutiseen otetaan on aina toimittajan näkemys. Tässä on kaivettu asiantuntijaksi biodiversiteettiasiantuntija, joten näkemys on sen mukainen. Ottamalla asiantuntijaksi tuulivoima-asiantuntija tarina olisi kovin toisennäköinen. Eli aina pitäisi uutisissa analysoida kirjoittajan ja muiden mielipiteitään kertoneiden intressit. Tuskinpa Ukrainastakaan kaikki Ukrainalaisten itsensä kertoma on aina vaan pelkästään totta vaan heilläkin on intressinsä kertoa oman etunsa mukaista tarinaa. Meillä median kuluttajalla on tässäkin kova vastuu - kaikki mitä kirjoitetaan ei aina ole koko totuus vaikka kuinka luotettava taho siitä puhuisi ja se pitää median kuluttajan aina muistaa.
Ohiampuja
23.03.2022, 15.27
Aika härski tuo kunnan kiilaus tuohon väliin, varsinkin tuohon ihan keksittyyn hintaan.
^^ Seppo voi olla oikeassa jos katsoo hänen ahtaasta näkövinkkelistään. Yhteiskunnan ja luonnonkaan etu ei välttämättä ole perustaa 50m leveitä suojelualueita. Toki kunta saisi maksaa käyvän hinnan maasta.
Ohiampuja
15.04.2022, 11.06
Jos Suomen metsäluonnon luontokato pohdituttaa, niin tässä yksi kiinnostava kohde.
https://luonnonperintosaatio.fi/kampanjat/hakattu-metsa-ei-vastaa/
Ps. Tietojeni mukaan Alavieskan kunta ja Seppo olisivat päässeet johonkin sopuratkaisuun. Ja minusta Sepolla oli se vähiten ahdas näkövinkkeli.
Hesarissa oli juttu että josko voimalinojen alla voisi kasvattaa energiapuuta, "Lepät, koivut, raidat ja haavat sopisivat hyvin kasvamaan 5–8 metrin korkuisiksi, minkä jälkeen ne olisivat varsin kätevästi korjattavissa energiakäyttöön".
Voisko, en tiedä, mutta paras ehdotus oli tämmönen: kasvatetaan kolme metriä korkeaa, järeää tukkimetsää! :)
"Sähkölinjan alla pystyy kasvattamaan järeitä, mutta lyhyitä, vanerin tekoon sopivia koivutukkeja siten, että latvaa ja latvaoksistoa lyhennetään akkukäyttöiseen robottitraktoriin kiinnitetyn, korkealla kulkevan lautasniittokoneen avulla vuosittain, jolloin koivun runko alkaa kasvaa pituuden sijaan paksuutta.
Isomman sähkölinjan alla pystyy kasvattamaan 3m pituisia vaneritukkeja, ja matalamman sähkölinjan alla 1-1.5m pituisia hiokepökkyjä.
Yksi robottitraktori ehtii leikata loppukesän aikana tuhansien kilometrien matkalta koivujen latvustoa, joten sen vuoksi näitä kalliita erikoiskoneita ei tarvita paljon.
Robottitraktorin akun lataus onnistuu automaattisesti sen paikoillaan ollessa pitkien virranottovarsien avulla suoraan sähkölinjasta. Traktorin liikkuessa sitä ei voi ladata, koska liikkeen aiheuttama kipinöinti virranottolsitteessa kuluttaisi ja heikentäisi voimajohtoja (alumiiniköysiä)".
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008842906.html
Nickname
31.05.2022, 13.36
^ On taas jollain välähtänyt, pitäisi varmaan myös rakentaa tieverkosti linjan alle sille robottitraktorille että se pääsee siellä kulkemaan, voisi olla muuten alimittaisi "järeitä vaneritukkeja" kun se traktori könyää kivikossa heiluen puolelta toiselle.
Lopputulos on tod.näk. kannattamaton.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008891954.html
Olipas "tylsä" juttu jatkuvasta kasvatuksesta, kun oli niin fiksusti kirjoitettu.
Ollaan ilmeisesti totuttu siihen, että aiheesta käsittelyssä on mukana enemmän tunnetta kuin tietoa.
Tuokin kirjoitus oli sikäli huono, että sen voi tulkita synninpäästöksi jatkuvalle kasvatukselle. Aihetta sellaiseen ei ole. Jokainen kasvattaa miten haluaa, kunhan jatkuvasta ei tule kovin yleistä. Silloin se alkaa vaikuttaa hiilensidontaan eli keskusteluun eu:n kanssa. Samoin teollisuuden kiinnostukseen investoida Suomeen.
^Siis millä tavalla synninpäästöksi?
Viimeisen kappaleen ensimmäinen lause ja sieltä kun poimii "ennen kaikkea oikealla kohteella" tuossa kiteytyy koko jatkuvan kasvatuksen tärkein kohta, josta nyt "eräät" viis veivaavat. Ja nuita oikeita/järkeviä kohteita ei vaan oikeasti tällä hetkellä ole paljoa ja tämän tietää kaikki jotka oikeasti ovat metsän kanssa tekemisissä. Mutta huoli pois niiltä jotka jatkuvaa kasvatusta ajaa kuin käärmettä piippuun niin niitä järkeviä kohteita kyllä tulevaisuudessa tulee. Ei tarvitse kuin katsoa nuita hoitamattomia nyky taimikoita ja nuoria metsiä sillä niissä on tuohon potentiaalia, mutta järkevyys tuossakin menettely tavassa on monellakin tapaa heikkoa.
Meillä päin sopivampi otsikko ketjulle olisi "Kysy hakkuuaukoista ja puupelloista":)
Menisi jopa VB-ketjuun. Lehdistö nostaa toistuvasti esille metsästä saatavat tulot, mutta kiellettyjen toimien tiedotus jää vähälle. Jossain vaiheessa esim kuusenkerkkien luvattomasta keruusta odottelen messeviä riitoja.
Tuosta kuvasta voi tehdä omia päätelmiä.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220705/b40e39bd202e1e809959b5950d68ad5f.jpg
^Jossain tuon otsikon näin, mutta näytti olevan maksullinen niin en päässy tarkastamaan, että onhan siinä nyt kerrottu oikeasti mitä saa ilman lupia kerätä ja mitä ei?
Mielestäni on vastuutonta näyttää edes kuvia luvanvaraisista luonnonvaroista.
Hartsa69
05.07.2022, 19.52
Uutisessa taidettiin mainita pienesti "vaatii maanomistajan luvan".
Kirjanpainajatoukat - millä eroon?
Kuuset häviää yksitellen omasta pihapiiristä...
^Siis millä tavalla synninpäästöksi?
Viimeisen kappaleen ensimmäinen lause ja sieltä kun poimii "ennen kaikkea oikealla kohteella" tuossa kiteytyy koko jatkuvan kasvatuksen tärkein kohta, josta nyt "eräät" viis veivaavat. Ja nuita oikeita/järkeviä kohteita ei vaan oikeasti tällä hetkellä ole paljoa ja tämän tietää kaikki jotka oikeasti ovat metsän kanssa tekemisissä. Mutta huoli pois niiltä jotka jatkuvaa kasvatusta ajaa kuin käärmettä piippuun niin niitä järkeviä kohteita kyllä tulevaisuudessa tulee. Ei tarvitse kuin katsoa nuita hoitamattomia nyky taimikoita ja nuoria metsiä sillä niissä on tuohon potentiaalia, mutta järkevyys tuossakin menettely tavassa on monellakin tapaa heikkoa.
Synninpäästöksi siten, että artikkelin perusteella voi joku ehkä kuvitella, että jatkuvaa kasvatusta voisi riskeistä huolimatta onnistuneesti harrastaa. Mielestäni näin ei voi toimia, koska menetelmä on luonnonvastainen.
Se, että tehdään avohakkuu ja hoitamattomaan aukkoon tulee erirakenteinen metsä, ei ole jatkuvaa kasvatusta. Se on erirakenteisen metsän kasvatusta. Jatkuvuus loppuu siinä vaiheessa, kun valopuut on hakattu ja jäljellä pääosin kuusta. Silloin kasvatetaan kuuset, kunnes on aika hakata ne ja aloittaa kierros alusta. Mutta voihan tuossa pari omistajaa mainostaa, miten avohakkuita ei tehdä. Sen verran hidasta on tuollaisen metsän kasvu.
https://yle.fi/aihe/a/20-10002970
Olipahan laskelmat, aika optimitilanteelta vaikuttaa että ei tarvitsisi ollenkaan tehdä muuta kuin noukkia kypsät puut metsästä ja jättää pienet kasvamaan ilman mitään metsänhoidollista tarvetta. Toisessa laskelmassa kun ovat kaikki mahdolliset menot ynnätty laskuihin mukaan.
Lähetetty minun ONEPLUS A6013 laitteesta Tapatalkilla
Kun määritellään jaksollisen kasvu alakanttiin, jatkuvan yläkanttiin ja jätetään jatkuvasta kustannukset pois, saadaan ujutettua Arvometsän mainos valtakunnalliseen mediaan uutisen muodossa. Täysin ala-arvoista toimintaa Yleltä. Kuka haluaa käyttää menetelmää, joka pitää näin raskaasti manipuloida, jotta siitä tulee kannattava.
Näyttäisi myös että jatkuvassa kasvatuksessa samalla aikavälillä puu kasvaa about 100m³ enemmän hehtaarilla kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Ja jos kuvio on sama laskelmassa niin kannattavinta on tuossa tapauksessa tehdä harvennus tai antaa vielä kasvaa 10-20v ennen päätehakkuuta. Tulevaisuuden laskelmista saadaan siis kyllä juuri sellainen kuin asetetut parametrit ovat. Metlalta löytyy sitten tutkimustietoa todellisista toteutuneista tuotoista, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja olen toki jatkuvan kasvatuksen kannalla niissä tilanteissa joissa se on järkevää. Kaksivaiheiseen kasvatukseen - jossa toinen sukupolvi on kuusta - löytyykin sitten jo huomattavan paljon enemmän pinta-alaa Suomesta. Toki viime vuoden tykkilumi Etelä-Suomessakin osoitti että suuri osa näistä toisen vaiheen puista harventuu luontaisesti :D.
Näyttäisi myös että jatkuvassa kasvatuksessa samalla aikavälillä puu kasvaa about 100m³ enemmän hehtaarilla kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Ja jos kuvio on sama laskelmassa niin kannattavinta on tuossa tapauksessa tehdä harvennus tai antaa vielä kasvaa 10-20v ennen päätehakkuuta. Tulevaisuuden laskelmista saadaan siis kyllä juuri sellainen kuin asetetut parametrit ovat. Metlalta löytyy sitten tutkimustietoa todellisista toteutuneista tuotoista, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja olen toki jatkuvan kasvatuksen kannalla niissä tilanteissa joissa se on järkevää. Kaksivaiheiseen kasvatukseen - jossa toinen sukupolvi on kuusta - löytyykin sitten jo huomattavan paljon enemmän pinta-alaa Suomesta. Toki viime vuoden tykkilumi Etelä-Suomessakin osoitti että suuri osa näistä toisen vaiheen puista harventuu luontaisesti :D.
Ja vaikka tuo jossain universumissa tapahtuisikin, niin toinen (IMO) on tipoittainen tuotto. Kuinkahan moni ottaisi 100e/kk 70 vuoden ajan, vai kerralla 84 000 euroa lapaan...noin niinkuin verrannollisesti. Toisessa toki säästyy verottajalta, mutta kyllähän kaikilla nyt joku postilaatikkofirma on Cayman-saarilla? :)
Ja miksi poimintahakkuu ei maksa mitään, vai onko kustannukset piilotettu tuottoon vai isäntä itsekö ne käy sahalla ja hevosilla hoitamassa metsästä pois? Miksi ne sitten erotellaan selvästi avohakkuissa? Miksi tarkastellaan juuri 50 vuoden ajalta? Sinällään sopivaa jos avohakkuin kaadettu metsä kestää kypsyä 60 vuotta. Mitäs kun on kulunut se 60 vuotta ja avohakkuukuusikko on uudestaan kaatokypsää ja taas pamahtaa tilille 15 000 euroa, jolloin ollaankin tilanteessa n. 28 000 euroa (avo) vs. n. 25 400 euroa (poiminta) (jos uuden poimintahakkuun on tässä mennessä edes kerinnyt tehdä)
Siinä vaiheessa kun tekstissä tuli vastaan nimi Timo Kujala niin minulla loppui into lukea pidemmälle...ei vaan jaksa.
Luumunen
09.07.2022, 10.04
Masentavan yksipuolista keskustelua metsästä täällä käydään. Suurimmalle osalle metsällä ei ole muuta arvoa kuin hakatusta puusta saatavat eurot. Suomalaisten erityinen luontosuhde?
^en sanoisi, että suurimmalle osalle, mutta metsänomistaja katsoo asiaa eri vinkkelistä. Harva tuota omistaa vain silmien iloksi.
Minusta on masentavaa nähdä metsä vain omistajalleen euroja tuottavana. Luumunenkin käyttää joka päivä materiaaleja. Näistä osa on puuperäisiä. Vitsit olisi vähissä varsin nopeasti ilman kotimaista tuotantoa. Vai onko jollain esittää vaihtoehto sille, että puuta hyödynnettäisiin alkaen vessapaperista? Osa tuotteista voisi toki korvata öljypohjaisilla, mutta pyrkimys nyt sattuu olemaan päinvastainen.
Metsän muista arvoista kannattaa huomioida se, että suurin osa metsistä on talousmetsiä ja palvelee oikein hyvn myös mm. virkistyskäyttöä. Yhtä hyvä tilanne ei ole Keski-Euroopassa, jossa metsää on jäljellä enää saman verran kuin täällä sitä on hävitetty.
Ohiampuja
09.07.2022, 18.16
On totta että koko käsitys metsästä, sen tarpeesta ja käytöstä on kovassa murroksessa. Yksi ääripää näkee sen vain bisneksen välineenä ja raaka-aineena. Toinen sitten haluaa pitää ne ihan koskemattomana erämaana.
Ja uskon että isoja muutoksia on tulossa metsien käyttöön, kuten kaikkiin muihinkin luonnonvaroihin. Nyt kun luonnon monimuotoisuuden merkitys on tajuttu.
Luumunen
09.07.2022, 20.43
Minusta on masentavaa nähdä metsä vain omistajalleen euroja tuottavana. Luumunenkin käyttää joka päivä materiaaleja. Näistä osa on puuperäisiä. Vitsit olisi vähissä varsin nopeasti ilman kotimaista tuotantoa. Vai onko jollain esittää vaihtoehto sille, että puuta hyödynnettäisiin alkaen vessapaperista? Osa tuotteista voisi toki korvata öljypohjaisilla, mutta pyrkimys nyt sattuu olemaan päinvastainen.
Metsän muista arvoista kannattaa huomioida se, että suurin osa metsistä on talousmetsiä ja palvelee oikein hyvn myös mm. virkistyskäyttöä. Yhtä hyvä tilanne ei ole Keski-Euroopassa, jossa metsää on jäljellä enää saman verran kuin täällä sitä on hävitetty.
Niinpä, metsien puista tehdään ihmisten käytettäväksi mm ruskeita pahvilaatikoita ja metsät palvelee ihmisiä virkistyskäytössä. Onkohan metsillä muuta arvoa vai onko ne olemassa vain ihmisten tarpeiden tyydyttämistä varten?
Tietysti niillä on muutakin arvoa ainakin Suomessa, jossa metsiä vielä on jäljellä. Monissa muissa maissa metsät on hävitetty lähes kokonaan, siellä ei tietenkään muita arvoja enää ole.
Nykyinen metsäkeskustelu Suomessa on omituista. Täällä on metsät hakattu viimeisten satojen vuosien aikana moneen kertaan. On tehty puutavaraa, tervaa, kaskimaata, polttopuuta yms. Kaikella tällä on luotu nykyinen yhteiskunta ja sen perusteet. Tämä ei ole itsestäänselvyys, banaanivaltioita on maailmassa edelleen runsaasti.
Metsät on jo pitkään olleet tehokäytössä ja nykyään niitä osataan hoitaa kestävästi. Välillä puu on ollut vähissä ja silloin nykyiseen keskusteluun ei ollut varaa. Nykyään meillä on varaa huolestua jostain muista arvoista, vaikka valtio velkaantuu ennätysvauhtia.
Voisiko joku määritellä, mitä tuo tarkoittaa? Jos metsien käyttö on perustavaa laatua olevasti pielessä, miten sitä pitäisi muuttaa? Jos tuo muutos tarkoittaa raaka-aineiden saannin vähentymistä, miten tämä pitäisi kompensoida?
Miten Keski-Euroopassa on pärjätty hävitettyjen metsien kanssa satoja vuosia, mutta nyt Suomen metsätalous onkin valtava ongelma?
Ideaalimaailmassa olisi kivaa, jos metsät olisi luonnontilaisia pl. maastopyöräpolkuverkosto laavuineen ja järjestettyineen puuhuoltoineen. Muut ihmisen kuluttamat raaka-aineet, kuten polkupyörä, auto, jolla asfalttitietä maastopyöräilemään ajetaan, vaatteet, tietokoneet ja koti, tipahtaisi kauppaan taivaasta.
Luumunen
10.07.2022, 10.31
^Tuossahan se tuli vastaus kysymykseeni. Suurimman osan ihmisten mielestä metsät on olemassa vain ihmisten tarpeiden tyydyttämistä varten. Metsillä ja siihen liittyvillä ekosysteemeillä ei ole itseisarvoa ja siitä keskusteminenkin on typerää haihattelua. Talous edellä mennään ja metsistä puhuttaessa keskiössä on ihmisten tarpeet.
Kysymys kuului, onko ne vain ihmistä varten. Ei ole. Muitakin merkityksiä on.
Ohiampuja
10.01.2023, 13.11
Jotenkin virkistävää lukea metsänhoito-kritiikkiä muualtakin, kuin luonnonsuojelijoilta.
Että ei se ole pelkästään viherpiipertäjien luomaa harhaa että Suomen metsissä ei kaikki ole ihan OK.
Maanomistajia edustavan MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala ei kiertele.
– Liian rajusta harventamisesta hyötyy lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus ja energiateollisuus, mutta pidemmässä juoksussa ei kukaan, hän sanoo.
https://yle.fi/a/74-20011324
Olenkohan sanonnan mukaisesti puun ja kuoren välissä, kun työpaikka on metsäteollisuudessa ja olen myös metsänomistaja [emoji16].
Takamisakari
10.01.2023, 15.39
Mun metsäalalla työskentelevä kaveri ja toinen metsänomistaja hokevat tällaista "avohakkuu on ympäristöteko"- hokemaa. Olen ollut asiasta niin eri mieltä että ollaan jopa päädytty painimaan mutta aina on tullut takkiin.
Santtu75
10.01.2023, 16.13
Itselläni omistuksessa yhdessä hyvän ystäväni kanssa metsämaata noin 45-hehtaarin verran kahdessa eri kokonaisuudessa Etelä-Savossa. kyseisissä metsäpalstoissa on kohtuullinen osuus varallisuudestani siinä kiinni (kyseiset metsämään ostettua, ei perittyä yms.), niistä ollen vielä myös pankkilainaa jäljellä ja nyt todellakaan ei kuulosta mitenkään erityisen hyvältä että joku vain yksikantaa alkaa kertomaan että minulle sijoituksena ostettua metsämaata ei sitten saakkaan hyödyntää. Yleenäs helpoin alkaa kertomaan "mitä pitää tehdä" kun kyse toisten eikä omasta omaisuudesta.
"luulet että jo isäsi tiesi kuinka sun tulee hoitaa metsiäsi"
Pölkkyjen puhetta kehua jotain hiton nysvääjää piipertäjäksi tolaset unessa nukkujat räplää reijoa sukkahousuissa kun ei uskalla kohdata vaimoaan saunassa kun karvaiset möröt pelottaa ja pitää pilkata hintelää ja heiveröistä luonnon puolesta kärsivää.
Työvälineet kuntoon, varaa aikaa ja suunnittele se arvokas hoitotyö ja varaa aikaa ja työskentele oikein jos osaat.
Valtion ainoa raskas tavoite on koittaa saada GTK paikalle maan alle koska siellä ne isot rahat muhii ja jotkut nyrkkiinsä yskivät omistavat maan tällaisten esiintymien päällä. Vain kaivostoiminta on oikeaa bisnestä Suomen metsäthän eivät kiihota/kiinnosta ketään todellista päättäjää, vain ne reagoivat joille tällainen luonnon suojelun apuhypoteesi suuressa valuutta-sopimus-järjestelmässä joka ei huomio millään tavalla luontoa suojeltavana asiana vaan ainaostaan hyödykkeenä.
Metsänomistaja. Hylätyn maatilan omistaja. Peltoa jolla metsää. Veronmaksaja.
Joka miehen oikeudet pitäisi poistaa. Parempi olisi yleinen luontovero ja tämä vero voisi korvata vaikka viestintäveron vai mikä ***** se telkkuvero nykyään on.
Jotenkin virkistävää lukea metsänhoito-kritiikkiä muualtakin, kuin luonnonsuojelijoilta.
Että ei se ole pelkästään viherpiipertäjien luomaa harhaa että Suomen metsissä ei kaikki ole ihan OK.
Maanomistajia edustavan MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala ei kiertele.
– Liian rajusta harventamisesta hyötyy lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus ja energiateollisuus, mutta pidemmässä juoksussa ei kukaan, hän sanoo.
https://yle.fi/a/74-20011324
En ole vieläkään kuullut miten helsinkiläiset aikovat kompensoida hiilijalanjälkensä?
Minun metsääni ette sosialisoi .. ;-)
Minä yritin saada osan metsästäni Metso-ohjelmaan. Tuo osa täytti muuten kriteerit, mutta alue oli liian pieni. Olisi mennyt suojeluun, mutta rajanaapurina on yhteismetsä, jossa on sovellettu tehometsätaloutta ja virastossa olivat sitä mieltä, tuon 'metsän' luontoarvot ovat niin olemattomat, että Metsohakemukseni hylättiin. Toki jos minusta on kiinni, niin tuo metsäyhtymämme alue saa olla rauhassa.
Kampinalle
10.01.2023, 22.13
Minä yritin saada osan metsästäni Metso-ohjelmaan. Tuo osa täytti muuten kriteerit, mutta alue oli liian pieni. Olisi mennyt suojeluun, mutta rajanaapurina on yhteismetsä, jossa on sovellettu tehometsätaloutta ja virastossa olivat sitä mieltä, tuon 'metsän' luontoarvot ovat niin olemattomat, että Metsohakemukseni hylättiin. Toki jos minusta on kiinni, niin tuo metsäyhtymämme alue saa olla rauhassa.
Ikävä kuulla, todellakin. Toki tietämättä mitään metsästänne, pinta-alasta jne.
Mä omistan metsää Uudellamaalla ja kolmella eri päätöksellä on nyt Metson kautta yli 40 hehtaaria pysyvässä suojelussa muodotaen ihan mukavankokoisen yksityismaiden suojelualueen. Olen hemmetin iloinen tuosta. Olisin varmasti saanut enemmän rahaa myymällä puuta ja vielä enemmän myymällä metsän metsäsijoittajalle, mutta kaikkea ei mitata rahalla.
Hyötypolkija
11.01.2023, 00.05
Itselläni omistuksessa yhdessä hyvän ystäväni kanssa metsämaata noin 45-hehtaarin verran kahdessa eri kokonaisuudessa Etelä-Savossa. kyseisissä metsäpalstoissa on kohtuullinen osuus varallisuudestani siinä kiinni (kyseiset metsämään ostettua, ei perittyä yms.), niistä ollen vielä myös pankkilainaa jäljellä ja nyt todellakaan ei kuulosta mitenkään erityisen hyvältä että joku vain yksikantaa alkaa kertomaan että minulle sijoituksena ostettua metsämaata ei sitten saakkaan hyödyntää. Yleenäs helpoin alkaa kertomaan "mitä pitää tehdä" kun kyse toisten eikä omasta omaisuudesta.
Ja varmasti on Etelä-Savossakin paljon porukkaa, joilla käytännössä koko elinkeino on kiinni metsässä. Valitettavaa, mutta noin se vaan välillä menee melkein minkä vaan omaisuuslajin suhteen. Tulee joku ymmärtämätön, joka kateuspuuskassa saa vouhotettua läpi jotain tuhoisaa. Ja välillä toki "markkinakin" korjaa itseään.
Tuommoiset riskit kuuluu jossain määrin kaikkiin omaisuuslajeihin ja siksi olenkin viime vuodet ihmetellyt, miten tolkuttomia summia kaikesta (myös metsistä) on oltu valmiita maksamaan. Ikään kuin mitään riskejä ei olisi olemassa ja tyydytään ihan nollatuottoihin. Ja saattaa olla, että sellaiset tuoreet metsänomistajatkin ovat kaikkein lyhytnäköisimpiä pikatuottojen hakijoita vanhoihin sukupolvien ikäisiin isojen palstojen metsänomistajiin verrattuna.
Santtu75
11.01.2023, 01.13
Ja varmasti on Etelä-Savossakin paljon porukkaa, joilla käytännössä koko elinkeino on kiinni metsässä. Valitettavaa, mutta noin se vaan välillä menee melkein minkä vaan omaisuuslajin suhteen. Tulee joku ymmärtämätön, joka kateuspuuskassa saa vouhotettua läpi jotain tuhoisaa. Ja välillä toki "markkinakin" korjaa itseään.
Tuommoiset riskit kuuluu jossain määrin kaikkiin omaisuuslajeihin ja siksi olenkin viime vuodet ihmetellyt, miten tolkuttomia summia kaikesta (myös metsistä) on oltu valmiita maksamaan. Ikään kuin mitään riskejä ei olisi olemassa ja tyydytään ihan nollatuottoihin. Ja saattaa olla, että sellaiset tuoreet metsänomistajatkin ovat kaikkein lyhytnäköisimpiä pikatuottojen hakijoita vanhoihin sukupolvien ikäisiin isojen palstojen metsänomistajiin verrattuna.
Vuosia ollaan koitettu suosia puurakentamista suhteessa vaikkapa betonirakentamiseen, samoin ollaan haluttu siirtyä muvipakkauksista kierrätettäviin pahvipakkauksiin yms. ja nyt sitten aletaan miettimään ettei niitä saisikaan käyttää (tai saisi, muttei puita saisi kaataa...).
Metsäteollisuus on liian iso toimija Suomen kansantaloudelle että sitä voidaan ajaa alas vain ideoligisista syistä. Tietysti metsää pitää hoitaa vastuullisesti ja pitkäjänteisesti että sitä on hyötykäyttöön myös sadan vuoden kuluttua, mutta silti, yksityisomisteinen metsä on silti lähtökohtaisesti raaka-ainelähde, eikä euroopan hiilinielu taikka yleinen ulkoilualue jossa ei saa hakata.
Kummallisesti päätöksiä tekee henkilöt joilla ei itse ole mesää, on aina helppoa päättää toisten ihmisten omaisuudesta.
Luumunen
11.01.2023, 09.32
^Mitenkäs Amatsonin sademetsät, joita maailman keuhkoiksi kutsutaan ja joilla on merkittävä rooli ilmakehän hiilen sidonnassa.
Onko muilla mailla ja ihmisillä oikeus vaatia niitä suojeltavaksi vai pitäisikö niitä pitää vain sijoituskohteina joille omistaja saa tehdä mitä vain, vaikka hakata pois, jos se lisää maan taloudellista tuottoa?
^Niitähän hakataan koko ajan pois, eikä uutta metsää istuteta niin kuin Suomessa?
Ohiampuja
11.01.2023, 19.18
yksityisomisteinen metsä on silti lähtökohtaisesti raaka-ainelähde, eikä euroopan hiilinielu taikka yleinen ulkoilualue jossa ei saa hakata.
Tässä oikeasti hyvä teksti mistä voi lukea tämän nykyisen "metsäahdistuksen" taustoja jos niin voi sanoa. Minusta metsä ei ole mikään kliininen sijoitusinstrumentti tai raaka-aine varasto. Metsä on monimutkainen kokonaisuus puita, eläimiä ja muita kasveja, sekä niiden vuorovaikutussuhteita. Ja tämä laajempi lähestymiskulma metsiin on nyt leviämässä.
Hiukan tulee mieleen keskustelut vesisuojelusta ja jokien rakentamisesta joskus 60-70 luvun taitteessa. Silloin elinkeinoelämä ajatteli että joet on vaan sähkön tekemistä varten, että älkää valittako lohikaloista tai jokien virkistyskäytöstä. Se on sähkölaitos joka määrää mitä se joellaan tekee. Ja tämä ajattelu on muuttunut terveempään suuntaan onneksi aikaa sitten.
Ja uskon että keskustelu metsistä pelkkänä puutukkurina muuttuu ja laajenee koskemaan koko metsää. Ei vain puuta harvennus- tai päätehakkuu määritelmineen.
Ps. Tunnen muutamia maanomistajia jotka omistavat metsää monen sukupolven jatkumossa, ja minusta heidän puheissa sitä metsää arvostetaan ehkä hiukan laajemmin. Toki myydään ja hakataan, mutta silti arvostetaan niitä muitakin hetkiä kun siellä on papan kanssa käyty eka kerran rankametsässä tai marjastamassa. Ja ehkä siinä samalla toivotaan että myös omat lapset ja lapsenlapset pystyvät nauttimaan ja käyttämään niitä metsiä. On se sitten sienestystä, metsästystä tai vaikka maastopyöräilyä. :)
Se on sähkölaitos joka määrää mitä se joellaan tekee. Ja tämä ajattelu on muuttunut terveempään suuntaan onneksi aikaa sitten.
Omistiko sähköyhtiö koko joen vai vaan jonkun osan sitä? Yksityismetsänomistaja omistaa useassa tapauksessa ihan sen koko metsäpalstansa, mutta ei pätkääkään naapurin palstaa, eli sikäli huono vertaus. Isäni omistaa metsää ihan puhtaasti taloudellisista lähtökohdista, mutta ei se sulje virkistyskäyttöä mitenkään pois. Kyllä sieltä mustikkaa, lakkaa, vattua ja karpaloakin löytyy. Polttopuut haetaan ja joulukuuset. Metsästysseurakin taitaa aika ajoin siellä hirven kaataa.
Eli tuo keskustelu talousmetsä vs. virkistysmetsä ei ole mikään mustavalkoinen kysymys vaan pikemminkin harmaan sävyjä eikä talouskäyttö tosiaankaan poissulje virkistyskäyttöä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että korjuuketju on viritetty aikalailla metsäteollisuuden vinkkelistä ja se on asia, jonka soisi kyllä muuttuvan. Metsänomistajan taloudellinen intressi on kasvattaa suoraa mäntytukkia, teollisuuden intressi on saada mahdollisimman halpaa kuitupuuta ja nämä kaksi intressiä eivät kauhean hyvin kohtaa.
Mulle oli yllätys, että isohko osa Suomen metsistä on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Nämä eivät välttämättä maksa edes veroja Suomeen.
Selvityksen mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa.
”Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600?000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna”, kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala (https://www.hs.fi/haku/?query=Esa-Jussi%20Viitala) tiedotteessa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009321362.html
Oma pieni palstani saa olla omillaan (kuten on ollutkin jo pitkään). Itselläni on kiinnostusta lähinnä polttopuihin, mutta etäisyyden vuoksi en viitsi niitä alkaa sieltä raahaamaan
Viimeksi ajattelin aihetta kun satuin kuuntelemaan tätä:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61334186
Talousmetsät - hiilivarastoista päästölähteeksi
Avohakkuiden aika on ohi
jne
Ohiampuja
12.01.2023, 12.12
Viimeksi ajattelin aihetta kun satuin kuuntelemaan tätä:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61334186
Näitä uusia podcasteja löytyy lukemattomasti, kiitos tästä.
Omistiko sähköyhtiö koko joen vai vaan jonkun osan sitä? .
Tämmöistäkin on väitetty; Kun Lappiin alettiin suunnitella uusia vesivoimaloita 1940-luvulla, Kekkonen ja hänen koplansa olivat tietoisia suunnitelmista ja ostivat koskiosuuksia pilkkahintaan typeriltä heinäkengiltä. Osuudet myytiin sitten valtiolle suunnattomilla voitoilla.
Toisaalta Kekkosen puuhastelut eivät tainneet olla kummoisia;
"KEKKONEN TORJUI KOSKIMILJOONIEN HOUKUTUKSEN"
vanha Hesarin juttu: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003097981.html
"Pohjolan Voiman miehet olivat ymmärtäneet jo sodan aikana, että pohjoisen suurjokien koskiosuuksilla voisi keinotella. Heillä oli yksinkertainen suunnitelma: ostetaan halvalla joukko keskeisiä koskiosuuksia ja myydään ne suurille voimayhtiöille tai vaihdetaan pienempään rakentamiskelpoiseen koskeen jossain etelämpänä.
Miehet esittelivät suunnitelmaa ystävilleen 1950-luvun alussa. Serlachius, Soisalo ja Kekkonen kiinnostuivat ja suostuivat hankkeeseen."
"Kekkonen harkitsi ilmeisesti tosissaan osakkuutta yhtiössä. Myös hallitusneuvos Matti Kekkosen mukaan hänen isänsä aikoi mennä osakkaaksi yhtiöön, mutta perui aikeensa. Urho Kekkonen tähtäsi tasavallan presidentiksi ja aavisti, ettei sekaantuminen koskikeinotteluun olisi hänen uralleen hyväksi"
Melko lähellä tuli 64 hehtaarin metsäpalsta myyntiin ja hintakaan ei ole paha. Nyt houkuttaisi ryhtyä metsänomistajaksi että saisi osallistua metsää edes etäältä liippaaviin keskusteluihin. Houkuttaa se metsä kyllä ihan virkistyskäytonkin takia.
Toi olis kova. Voisitko laittaa "trespassers will be shot" -kyltin rajalle vai onko vain etelänaapurimaan tapana?
Voi sinne laittaa vaikka mitä kylttiä rajalle, mutta yleensä vain "private property - no huntin, no tresspassing, no public access"
Melko lähellä tuli 64 hehtaarin metsäpalsta myyntiin ja hintakaan ei ole paha. Nyt houkuttaisi ryhtyä metsänomistajaksi että saisi osallistua metsää edes etäältä liippaaviin keskusteluihin. Houkuttaa se metsä kyllä ihan virkistyskäytonkin takia.
Peukku tälle - ainakin siinä on paljon hommaa, mutta sitä kaikkea saat tehdä ihan omista lähtökohdista ja jos ei huvita niin on tekemättä.
Voi sinne laittaa vaikka mitä kylttiä rajalle, mutta yleensä vain "private property - no huntin, no tresspassing, no public access"
Kannattaa tarkistaa ostaessa onko metsästysoikeuksia luovutettu paikalliselle metsästysseuralle. Halutessaan voi sitten uusi omistaja tehdä muutoksia sopimukseen.
^voip olla että Kanadassa on eri säännöt ja käytännöt...
^voip olla että Kanadassa on eri säännöt ja käytännöt...
Ai se on Kanadassa…
Joo Kanadiassa. Ei ole tommosia sopimuksia. Ensi viikonloppuna käyn suksilla vähän luurailemassa että minkälaista puskaa se on.
Olisi mukana nähdä valokuvia kanadalaisesta metsästä.
Olisi mukana nähdä valokuvia kanadalaisesta metsästä.
Se voi olla silkkaa pusikkoa. Samanlaista kuin meilläkin.
Sanon siltä varalta, että sulla on asiasta jonkinlainen romantisoitunut näkemys ja OJ läväyttää tänne kuvan pusikosta.
Tässä on lähistollä vähän kaikenlaista metsää, havumetsääkin on eri sorttista.
Tää eka on mokin läheiseltä harjulta, kuivaa havumetsää. Käsittääkseni osa pohjoista boreaalivyohykettä, mutta vähän niinkuin raja-aluetta.
https://photos.google.com/share/AF1QipO_YrS3kT6gqwHi7C79fnPUMKx8CCalV7RxgbGIlF3qx7 MkIYC4moco-qep5EvxTw/photo/AF1QipMG0Ij8_v8Y249rCZy7Q77LR1H3reTTkAQ01wcm?key=L XY0aFdCUldqR2g1bFlxRER3Y3FNVzVvR05XRVZ3
Tää on noin 300km länteen, "puistomaan" reunalta
https://photos.google.com/share/AF1QipO_YrS3kT6gqwHi7C79fnPUMKx8CCalV7RxgbGIlF3qx7 MkIYC4moco-qep5EvxTw/photo/AF1QipMb-Eg9xVF7uU2Fpxo1MaxLZ3gg1fAvDWUbsCc3?key=LXY0aFdCUl dqR2g1bFlxRER3Y3FNVzVvR05XRVZ3
https://photos.app.goo.gl/PENWHZgxwbmhGp496
Suomalainen metsä, suomalainen luonto.
Kattelin tuossa ilmakuvaa metsästä ja vaihdoin karttakuvaan.
Tätä on koko stnan Suomi täynnä karttakuvien mukaan; ojitettua suota valuttamassa ravinteet vesistöihin.
https://i.imgur.com/a1aHm9K.png
Tässä on lähistollä vähän kaikenlaista metsää, havumetsä[COLOR=#333333]äkin on eri sorttista.
….
Kiitos
Suomalainen metsä, suomalainen luonto.
Kattelin tuossa ilmakuvaa metsästä ja vaihdoin karttakuvaan.
Tätä on koko stnan Suomi täynnä karttakuvien mukaan; ojitettua suota valuttamassa ravinteet vesistöihin.
https://i.imgur.com/a1aHm9K.png
n. 54 % soista on ojitettu. Noissa ojituksissa ja tehometsätalouden aurauksissa on pilattu suunnaton määrä puroja ja lampia/järviä.
^Suomi on risukkojen, aurattujen maiden, puupeltojen, ojitettujen soiden, heinittenyiden rantojen ja sameiden pienvesistöjen maa.
Mitä tulee mieleen Kainuusta; korpi- ja erämaat? Käytännössä Kainuu näyttää ylläolevan karttakuvan malliselta, poikkeuksena joku Hiidenportin kansallispuisto.
Travelkicking
24.01.2023, 11.19
Stalinistit tulevat joukolla neukkukuutioistaan metsän laitaan huutamaan, että tää on mun. Vaikkei olekaan.
^ Ei, kyllä se on maanomistaja, joka omistaa ojitetut suot ja paskoo lähivedet.
Ylläolevat olivat vain havaintoja kartan ääressä, ehkä sä voit kiistää koko jutun. Kaikki on hyvin Suomen luonnossa, Stalinistinperkeleet vaan mölyää turhasta.
Stalinistit tulevat joukolla neukkukuutioistaan metsän laitaan huutamaan, että tää on mun. Vaikkei olekaan.
Voitko selventää, mitä tarkoitat tuolla ainakin itseäni loukkaavalla kommentilla.
Mä tulkitsen Travelkickingia siten, että 1960-1970 -lukujen ankeista pääkaupunkiseudun lähiöistä on nyt lähtenyt nuorisolaiset arafat-huiveissaan, Doc Martenseissaan ja Länsi-Saksan lipullisissa nato-maihinnousutakeissaan Aalistunturille estämään hakkuita.
Niin, kyllä me siitä lähdetään, että nää on mun maita, ja tänne on turha minkään ...
n. 54 % soista on ojitettu. Noissa ojituksissa ja tehometsätalouden aurauksissa on pilattu suunnaton määrä puroja ja lampia/järviä.
Just varmaankin joo. Kyllähän sen ihan silmälläkin näkee miten pilalle Suomalainen luonto on ihmisen pilaamaa verrattuna keski-euroopan luonnontilaiseen paratiisiin.
Travelkicking
24.01.2023, 14.51
Suomalaisia metsiä koskee Euroopassa varsin poikkeuksellinen yleiskäyttöoikeus. Saksassa voit nähdä metsikön reunassa kyltin: Irrallaan kulkevat kissat ja koirat ammutaan. Yleiskäyttö ei näytä kuitenkaan riittävän, vaan metsät pitäisi ilmeisesti vielä kansallistaa. Metsät ovat pääosin yksityisomaisuutta ja tärkeä toimeentulolähde. Sosialisteilla on varaa huudella uuden yhteiskuntajärjestyksen perään, kun ei ole eläessään ollut kovin paljoa mitään velvoitteita. Taloyhtiö ja Kela hoitaa. Mun naapurissa on yli-ikäinen kuusikko. Se on hengenvaarallinen. Jos olisi teetetty päätehakkuu ajallaan, niin siinä olisi jo 15-metrinen taimikko. Lahoava puu ei sido edes hiiltä.
Suomen puroista luonnontilaisia on n. 1-2%. Esim. 1970 -luvulla metsäojituksia tehtiin lammista/järvistä välittämättä. Tuosta on omakohtaisia kokemuksia tuolla Keski-Pohjanmaalla. Kotitaloni on paikassa, jonka ympärillä oli joka suuntaan asumatonta/tietöntä erämaata todella laajasti. Noita selkosia kuljettiin marjastaen ja ennenkaikkea metsästäen. Sitten lyhyessä ajassa lähes kaikki suot ojitettiin ja tulivat metsäautotiet, joita nykyisin tuolla on suunnaton määrä. Ojituksissa alueella olevat järvet suurelta osin pilattiin mukaan lukien kotitaloni vieressä oleva pieni järvi. Nyt kun tiet tuolla menevät joka paikkaan, on viimeisenä niittinä noille pienille järville rannoille rakennetut kesämökit. Oma Metso-hakemuksenikin hylättiin, kun ei ollut yksinään riittävän iso alue ja naapurina olevan alueen on tehometsätalous hoidellut, kuten lähes koko muunkin entisestä erämaasta.
^^Näinpä; suot ovat pääosin yksityisomaisuutta ja niiden ojittaminen on yksityisasia. Se, että tuolla toimenpiteellä pilataan pienvesistöt laajemminkin ei ole maanomistajan / ojittajan ongelma. Niin että haistakaa stalinistisosialistit pitkä pska.
Vai ymmärsinkö väärin?
Mitä hlvetin horinaa tuo Kela-juttu on?
Ah, sitä ihanaa aikaa kun yksityisomistuksessa olleet paperitehtaatkin saivat laskea paskavetensä suoraan vesistöihin. Sosialistit pilasivat senkin homman...
Ojilla pilataan naapurinkin vesistöt, eli siinä mielessä minusta vähän huono vertaus yksityisomaisuuden suojasta.
Puiden kohtalosta ei sosialistin sitten pitäisi päästä määräilemään, se on toinen juttu.
Ohiampuja
24.01.2023, 16.05
Kaveri koetti kartalta etsiä 1 km * 1 km kokoista metsäplänttiä, mutta ei oikein löytänyt. Suomessa metsäautoteiden väli on keskimäärin n 800-1000 metriä. Sen sanelee harvesterin tehokas käyttöalue. Jotenkin tuli surullinen olo itselleni kun sen tajusi.
Travelkicking
24.01.2023, 16.07
^^Näinpä; suot ovat pääosin yksityisomaisuutta ja niiden ojittaminen on yksityisasia. Se, että tuolla toimenpiteellä pilataan pienvesistöt laajemminkin ei ole maanomistajan / ojittajan ongelma. Niin että haistakaa stalinistisosialistit pitkä pska.
Vai ymmärsinkö väärin?
En ole ottanut kantaa soiden laajamittaisiin ojituksiin. Itseäni pistää silmään Porvoonjoen käyttö useamman kunnan jätevedenpuhdistamoiden ylijuoksutuskohteena, siis väli Lahti-Porvoo. Ilmiö puhuu sitä vastaan, että kaupungistuminen on megatrendi.
Luumunen
24.01.2023, 16.23
Kaveri koetti kartalta etsiä 1 km * 1 km kokoista metsäplänttiä, mutta ei oikein löytänyt. Suomessa metsäautoteiden väli on keskimäärin n 800-1000 metriä. Sen sanelee harvesterin tehokas käyttöalue. Jotenkin tuli surullinen olo itselleni kun sen tajusi.
Tuota metsäautoteiden väliin jäävää aluetta voidaankin jo kutsua erämaaksi.
En ole ottanut kantaa soiden laajamittaisiin ojituksiin.
Minä puolestani en alkuperäisessä huomiossani mistään muusta kirjoittanutkaan kuin ojituksista, eikä m-52 jatkoviestissään.
Siitä huolimatta niskaan sataa stalinistisosialisti-kela-tauhkaa.
Mä tulkitsen Travelkickingia siten, että 1960-1970 -lukujen ankeista pääkaupunkiseudun lähiöistä on nyt lähtenyt nuorisolaiset arafat-huiveissaan, Doc Martenseissaan ja Länsi-Saksan lipullisissa nato-maihinnousutakeissaan Aalistunturille estämään hakkuita.
Katoin just telkkarista tuonne maastoon menijöitä, ei ollut kellään päällä arafat-huiveja, Doc Martenseja eikä Länsi-Saksan lipullisia nato-maihinnousutakkejakaan.
Kaikilla oli asialliset retkeilyvarusteet kuoritakkeineen/housuineen ja jalassa metsäsukset, selässä rinkat.
Älytön pettymys taas. Kela-rahoilla eläviltä pilvenpolttajakommunisteilta nuo ei näyttäneet ollenkaan. Mutta mistäs minä mitään tiedän :)
Katoin just telkkarista tuonne maastoon menijöitä, ei ollut kellään päällä arafat-huiveja, Doc Martenseja eikä Länsi-Saksan lipullisia nato-maihinnousutakkejakaan.
Kaikilla oli asialliset retkeilyvarusteet kuoritakkeineen/housuineen ja jalassa metsäsukset, selässä rinkat.
Älytön pettymys taas. Kela-rahoilla eläviltä pilvenpolttajakommunisteilta nuo ei näyttäneet ollenkaan. Mutta mistäs minä mitään tiedän :)
Just semmosia tekopyhiä taas. Kunnon vapaamarkkinakapitalistinettoveronmaksaja ei kulje sinne Omaan Metsään edes sosialistisia julkisia teitä pitkin.
Tuo Aalistuntunturi-juttu tuo mieleen Talaskankaasta käydyn väännön. Toivottavasti lopputulos on saman suuntainen.
Tuo Aalistuntunturi-juttu tuo mieleen Talaskankaasta käydyn väännön. Toivottavasti lopputulos on saman suuntainen.
Nyt täytyy entisenä paikallisena vähän älähtää. Talaskangashan meni niin, että suojeluun herättiin sen jälkeen kun tiet hakkuita varten oli tehty. Jos olisi suojeltu jo sitä ennen niin joku olisi säästänyt paljon tienrakennusrahaa. Metsäähän se Talaskangas on mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Ihan tavallista metsää se on. Ja kovinkaan paljon siellä ei ihmisiä liiku, joten ei siitä luontoelämyksestä mitään matkailuvalttia tullut. Lakka kyllä sieltä poimittuna maistuu ihan hyvällä - pakastimesta löytyy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talaskankaan_mets%C3%A4sota
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Talaskankaan_mets%C3%A4sota)Olen Talaskankaalla käynyt - en ole kokenut siellä mitään sellaista luontoelämystä, jota en kokisi siinä isäni talousmetsässä kymmenen kilometrin päässä. Omallakin maalla joutsenet pesivät ja karhut syövät mustikkapaikat tyhjäksi vaikka aluetta taloudellisen metsänhoidon vinkkelistä operoidaankin. Suosittelen muita puistoja - Talaskangas ei ole mikään kovin merkittävä luontonähtävyys. Rautavaaralla on jo hienommat paikat.
^"Tehtyjen selvitysten perusteella Talaskankaan alueella tiedetään esiintyvän useita kymmeniä uhanalaisia ja vilä lukusampi joukko silmällä pidettäviä eliölajeja. Uhanalaisista lajeista merkittävä osa on vanhojen metsien tunnuslajeja. Alueen linnusto kuvastaa myös varttuneiden ja vanhojen metsien runsautta."
Onko isäsi talousmetsässäkin noin?
Onko isäsi talousmetsässäkin noin?
No ei - tai mistäs sen tietää kun ei ole tutkittu, mutta maallikon silmään aika tavallisia metsiä molemmat. Eli ihmissilmä ei kyllä Talaskangasta mitään erikoisen merkittävänä luonnonihmeenä voi pitää. Maisemallista tms. arvoa sillä ei ihmeemmin ole vaan ihan aika tavallista metsää. Suota on ihan hyvin ja lakkaa sieltä löytyy, mutta kyllä ne suurimmat luontoarvot pilattiin halkomalla alue teillä. Ihan samaan tapaan olin syksyllä Kevolla ja kyllä se mönkijän uraverkosto kansallispuiston kupeessa on aika karmea näky. Varsinkin kun siihen yhteen uraan ei tyydytä vaan ajellaan miten sattuu ja uria on alue täynnä. Hyvä niitä oli maastopyörällä ajaa, mutta ei se silmää hivele.
Ehkä se minun pointtini on se, että tuo suojeltu=hyvä, talousmetsä=paha asenteesta meidän pitäisi pyrkiä eroon. Talousmetsä Talaskankaan lähellä ei minun silmään juurikaan poikkea siitä suojellusta alueesta. Kummassakin on paljon erilaista luontoa, eläimistöä, kasvillisuutta ja luontoarvoja. Ei se siinä puiston vieressä ole pelkkää talouden alttarille uhrattua raiskiota. Ja vaikka hakattu olisikin, niin kymmenen vuotta hakkuusta eletään eteenpäin niin hakkuuaukiokin kuhisee taas kaikenlaista elämää. Se on vain osin erilaista kuin se ikimetsän elämä.
Tuota seutua paljon katselleena tuntuu todellakin kummalta se Suomen metsien kasvuromahdus. Tuolla seudulla ainakin on metsää joka kasvaa - sekä hoidettua, että hoitamatonta, eikä siinä silminähden näy isoa muutosta kun mennyttä aikaa (tai muistikuvia siitä) vertaa nykyhetkeen.
Ohiampuja
25.01.2023, 10.16
Eli ihmissilmä ei kyllä Talaskangasta mitään erikoisen merkittävänä luonnonihmeenä voi pitää. Maisemallista tms. arvoa sillä ei ihmeemmin ole vaan ihan aika tavallista metsää. Suota on ihan hyvin ja lakkaa sieltä löytyy, mutta kyllä ne suurimmat luontoarvot pilattiin halkomalla alue teillä.
Minun kokemuksen mukaan suurin osa näistä etelän kansallispuistoistakin näyttää aika tavalliselta talousmetsältä, vielä. Eiköhän idea ole siinä että nyt kun ne metsät on rauhoitettu, niin jossain 50-100 vuoden kuluttua ne jo erottuvat ympärillä olevista talousmetsistä jotka ovat kokeneet yhden päätehakkuun sinä aikana.
Minun kokemuksen mukaan suurin osa näistä etelän kansallispuistoistakin näyttää aika tavalliselta talousmetsältä, vielä. Eiköhän idea ole siinä että nyt kun ne metsät on rauhoitettu, niin jossain 50-100 vuoden kuluttua ne jo erottuvat ympärillä olevista talousmetsistä jotka ovat kokeneet yhden päätehakkuun sinä aikana.
No tuo on kyllä totta sekin - toisaalta siihen luonnon kulkuun kuulunee sen ikimetsän palaminen muutaman sadan vuoden välein ja sitten se on taas sama tilanne. Joskin nyt ihminen aika tehokkaasti estää ne luonnolliset palot, eli suuret metsäpalot ovat nykyään aika harvinaisia. Etelän osalta Sipoonkorpea katselleena sanoisin, että satojen vuosien päästä siinä ehkä edelleenkin on metsä - muu maa ympärillä on valjastettu maanviljelylle tai kerrostaloille ja sitäkautta suojelemalla metsää saadaan säästymään.
Ihminen vaikuttaa rajusti ympäristöönsä, jopa silloinkin kun tarkoitusperät ovat hyviä. Eli kyllä se naalin palauttamisesta Suomessa pesiväksi eläinlajiksi tehty dokumentti oli pysäyttävä. Se että naali saatiin pesimään tarvittiin trukkilavoille rakennettuja koirannappulautomaatteja ja kymmeniä kettuja menetti henkensä. Jäi todella ristiriitainen olo siitä millaisia asioita luonnon suojeleminen vaatii. Minusta siinä oli enemmän kyse ihmisen haluamasta luonnon muokkaamisesta kuin luonnon suojelemisesta. Tai ainakaan kettuja siinä ei paljoa suojeltu.
https://areena.yle.fi/1-50800021
Maassa missä vielä reilu sata vuotta sitten pääasiallinen tapa viljellä maata oli kaskeaminen ei helposti löydy täysin koskematonta metsää. Voi tosin olla että edellisista hakkuista on pari kolme vuosisataa.
Minä en sinänsä osaa sanoa edes mielipidettä, mikä olisi oikea määrä "hoitamatonta" metsää ja paljonko pitäisi suojella tms.
Lähinnä mua ihmetyttää se, että luontotyypit tuosta vaan muutetaan ihan toisenlaiseksi suo - ojitus - metsä (tai joku kitumetsä). Tämän toimenpiteen seurauksia on tarkkailtu lähinnä puun kuutiomäärissä, vesistöille tai eliöstöille aihutuvat tuhot eivät maanomistajia tai laskentainsinöörejä kiinnosta.
Onhan tuo todellisuus ihan kauhea, kun karttapaikassa aikansa armasta Suomea zoomailee.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Ohiampuja
25.01.2023, 11.15
No tuo on kyllä totta sekin - toisaalta siihen luonnon kulkuun kuulunee sen ikimetsän palaminen muutaman sadan vuoden välein ja sitten se on taas sama tilanne.
Luonnon kannalta metsäpalo eroaa aika paljon päätehakkuusta. Siinä vanhat kilpikaarna männyt voi hyvinkin selvitä aika vähillä vaurioilla, ja muutenkin siltä tuhkan alta lunto nousee ja uudistuu ihan reri tavalla. Yksityiskohtia en nyt muista, mutta jostain kirjasta luin aikoinaan pitkät selvitykset aiheesta. Ainakin se kaikki mätästys ja äestys jää väliin, joka on aika voimakas käsittely sille maaperälle.
Ihminen vaikuttaa rajusti ympäristöönsä, jopa silloinkin kun tarkoitusperät ovat hyviä. Eli kyllä se naalin palauttamisesta Suomessa pesiväksi eläinlajiksi tehty dokumentti oli pysäyttävä. Se että naali saatiin pesimään tarvittiin trukkilavoille rakennettuja koirannappulautomaatteja ja kymmeniä kettuja menetti henkensä. Jäi todella ristiriitainen olo siitä millaisia asioita luonnon suojeleminen vaatii. Minusta siinä oli enemmän kyse ihmisen haluamasta luonnon muokkaamisesta kuin luonnon suojelemisesta. Tai ainakaan kettuja siinä ei paljoa suojeltu.
Joo, tämä oli kyllä aika pysäyttävä dokumentti. Ihminen päätti, että Naali on tärkeämpi kuin kettu tuossa kohden. Jossain muussa paikassa sitten taas tapetaan jotain muuta, että saadaan lisää kettuja. Jos naalikanta on Suomen rajojen ulkopuolella riittävä, niin vähän kummalliselta tuo kuulosti.
Ohiampuja
25.01.2023, 11.19
Lähinnä mua ihmetyttää se, että luontotyypit tuosta vaan muutetaan ihan toisenlaiseksi suo - ojitus - metsä (tai joku kitumetsä).
En muista prosentteja, mutta iso osa ojituksista tehtiin ihan turhaan liian kovalla innokkuudella. Metsän kasvu ei parantunut juuri lainkaan, mutta vesistöihin saatiin tehtyä aika rumat vaikutukset.
Se on nyt maahan kaatunutta maitoa, suot on ojitettu. Turha murehtia asioita, joille ei voi mitään. Olen kyyninen nihilisti, sori siitä.
Älkää harmitelko mennyttä vaan miettikää tulevaisuutta. Voisiko suot ennallistaa? Voiko itse tehdä jotain konkreettista vai pitääkö ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan?
Tämän allekirjoitan - isäkin on 80 luvulla ojittanut. Se oli sitä aikaa - nykyään suo jätetään karpaloiden keräilyä varten, kun ei siinä entisellä suolla kumminkaan puu kasva. Se kannattaisiko ojat mättää tukkoon on sitten oma tieteenhaaransa. Kyllä ne sinällään vuosikymmenissä tukkeutuvat, jos niille ei mitään tehdä. Äestys taitaa olla 80 luvun asioita sekin, eli eiköhän nykyään se maanmuokkaus ole lähinnä mätästystä, jossa otetaan kaivinkoneella kottikärryllinen maata ja käännetään se ylösalaisin ja siihen kasan päälle laitetaan sitten taimi. En nyt ole ihan ajan tasalla kaikista koneellisen metsänhoidon menetelmistä, kun se oma osuus on lähinnä lumituhojen perkausta kasoihin, josta niitä traktoripelillä kelkotaan polttopuuksi. Sitä hommaa yksistään riittää jo aika paljon yhden ihmisen tarpeisiin.
Älkää harmitelko mennyttä vaan miettikää tulevaisuutta. Voisiko suot ennallistaa? Voiko itse tehdä jotain konkreettista vai pitääkö ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan?
Minä väitän, että suot ennallistuvat omia aikojaan, jos mitään ei tehdä. Muutama vuosikymmen kyllä vie ojituksesta tehot pois - ja sadat vuodet sitten lopullisesti. Eli ei se oja siellä loputtomiin vedä, jos mitään sille ei tehdä.
Malamuutti
25.01.2023, 11.37
Minun kokemuksen mukaan suurin osa näistä etelän kansallispuistoistakin näyttää aika tavalliselta talousmetsältä, vielä. Eiköhän idea ole siinä että nyt kun ne metsät on rauhoitettu, niin jossain 50-100 vuoden kuluttua ne jo erottuvat ympärillä olevista talousmetsistä jotka ovat kokeneet yhden päätehakkuun sinä aikana.
Muutaman kilsan päässä meiltä on tommonen suojeltu metsä, joka ei tosiaan kovin hirveästi eroa vanhasta talousmetsästä. Mutta sen lähellä on jonkinmoinen metsäalue, joka vaikuttaa siltä että siellä ei ole käyty sahan ja kirveen kanssa kymmeniin vuosiin - ainakaan kantoja ei näy missään, edes sammaleen alla. Ja siinä metsässä on kyllä aivan omanlaisensa tunnelma. Omistan itse kymmenisen hehtaaria talousmetsää parin kilsan päässä tuosta ja ero talousmetsän ja metsän välillä on melkoinen.
Ohiampuja
25.01.2023, 11.42
Se on nyt maahan kaatunutta maitoa, suot on ojitettu. Turha murehtia asioita, joille ei voi mitään.
Jotkut pilkkaa jälkiviisautta, mutta minusta on ihan järkevää käydä menneet virheet läpi ja ottaa niistä opiksi. Vielä hölmömpää on toistaa samoja virheitä.
Ei sitä ojitusta voi ajatella mustavalkoisesti, että se olisi aina pahasta. Jos pohjavesi on korkealla niin se niin se heikentää puuston kasvua merkittävästi. Toisaalta liian syvät ojat ja syvällä oleva pohjavesi taas vastaavasti voi kuormittaa vesistöjä ja lisätä turpeen hajoamista. Alueet on erilaiset.
Jotkut pilkkaa jälkiviisautta, mutta minusta on ihan järkevää käydä menneet virheet läpi ja ottaa niistä opiksi. Vielä hölmömpää on toistaa samoja virheitä.
En sanonut mitään sellaista, ettenkö olisi tuota mieltä. Olen opiskellut kohtuu määrän ympäristötieteitä ja Erkki Lähteeni lukenut. Mut 50-60 -luku meni, keskitytään tähän päivään. Ei tehdä samoja juttuja kuin silloin.
Tarkoitin tilannetta, jossa maallikko ahdistuu asioista, joille hän voi mitään. Aina voi taivastella asioita, mutta siitä ei ole hyötyä.
Jälkiviisaudella on kyllä hyvä osoittaa, että tämänkin päivän viisaudet ovat tulevaisuudessa mahdollisesti ihan prseestä revittyjä valintoja. Sikäli terveellistä toimintaa.
Ovatko tulevat jälkiviisaat mahdollisesti samaa mieltä tämän päivän aktivistien (ne ei-omistavat-stalinisti-sosialisti-kela-neukkukuutio-porukat) kanssa?
Jälkiviisaudella on kyllä hyvä osoittaa, että tämänkin päivän viisaudet ovat tulevaisuudessa mahdollisesti ihan prseestä revittyjä valintoja.
Nimenomaan näin. Esimerkkinä vaikka tuo sähköautoilu. Mitähän siitä ajatellaan 2060-luvulla? Oho, kaivettiin pallo reikiä täyteen vahingossa.
Ovatko tulevat jälkiviisaat mahdollisesti samaa mieltä tämän päivän aktivistien (ne ei-omistavat-stalinisti-sosialisti-kela-neukkukuutio-porukat) kanssa?
Varsin todennäköisesti näin tulee olemaan asianlaita.
Toisaalta sitku ne nykyiset aktivistit ovat laiskanpulskeita keskiluokkaisia keski-ikäisiä he voivat katsellä etäältä toimintaansa ja vierastaa sitä :p
Mutta silloin onkin jo uusi sukupolvi ja uudet aktiviteetit.
Ohiampuja
25.01.2023, 12.57
Tarkoitin tilannetta, jossa maallikko ahdistuu asioista, joille hän voi mitään. Aina voi taivastella asioita, mutta siitä ei ole hyötyä.
Tästä olen samaa mieltä!
Vaikkakin poliittinen historia ja sen tutkiskelu taitaa olla aika suosittu ikämies harrastus. Ainakin kirjoja ja muita muistelmia julkaistaan aika taajaan. :)
Onhan tuo todellisuus ihan kauhea, kun karttapaikassa aikansa armasta Suomea zoomailee.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Hieno palvelu!! Tästä linkistä myonnän sinulle virtuaalisen Suomalaisen diasporan kansainvälisen jellonavaakunamitalin.
En ole päässyt shoppailemaan sitä metsäpalstaa edelleenkään, mutta viikonloppuna painan sinne pusikkoon kun ei ole mitään muuta ohjelmaa. Jos kiinnostaa, niin palstan koilliskulman sijainti on suunnilleen 49°50'53.1"N 96°16'27.9"W ja se on "varttisektorin" kokoinen, eli puoli mailia per kantti nelio. Sen pitäisi olla matala harjun tapainen ja molemmilla puolilla harjua on isot suot/kosteikot. Vanhaa järven pohjaahan tämä alue on, mutta toi on osa pohjois-etelä suuntaista harjua, mikä tosin etelässä on todella matala.
Itse katselen karttani nykyään täältä:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Samat jutut kuin karttapaikalla, mutta lisäksi paljon enemmän. Vaikkapa ne luonnonsuojelualueet.
Suomen puroista luonnontilaisia on n. 1-2%. Esim. 1970 -luvulla metsäojituksia tehtiin lammista/järvistä välittämättä. Tuosta on omakohtaisia kokemuksia tuolla Keski-Pohjanmaalla. Kotitaloni on paikassa, jonka ympärillä oli joka suuntaan asumatonta/tietöntä erämaata todella laajasti. Noita selkosia kuljettiin marjastaen ja ennenkaikkea metsästäen. Sitten lyhyessä ajassa lähes kaikki suot ojitettiin ja tulivat metsäautotiet, joita nykyisin tuolla on suunnaton määrä. Ojituksissa alueella olevat järvet suurelta osin pilattiin mukaan lukien kotitaloni vieressä oleva pieni järvi. Nyt kun tiet tuolla menevät joka paikkaan, on viimeisenä niittinä noille pienille järville rannoille rakennetut kesämökit. Oma Metso-hakemuksenikin hylättiin, kun ei ollut yksinään riittävän iso alue ja naapurina olevan alueen on tehometsätalous hoidellut, kuten lähes koko muunkin entisestä erämaasta.
Jos sulla on oikeesti halua suojella omia metsiäsi, niin miksi vingut ?
Mulla on osa metsämaasta sellaista joka saa pysyä sellaisenaan. Ikihonka ja sen ympäryshehtaarit. En vingu tukia.
^ Jos tässä joku vinkuu kimeällä äänellä, se ei ole m-52:rolleyes:
Mikä sai sinut päättelemään että hakemus oli jätetty yksinomaan siksi että saataisiin korvausta suojelusta? Tai että koska hakemus hylättiin, metsä päätettiin jättää suojelematta?
Minusta lihavoimasi teksti on vain koruton kuvaus paikallisten metsien tilasta monimuotoisuuden kannalta.
Mutta arvostan kyllä jokaista metsän omistajaa, joka vapaaehtoisesti suojelee jonkin alueen, vaikka suojelutarkoituksen ja monimuotoisuuden kannalta kyseessä olisikin liian pieni pläntti.
Hieno palvelu!! Tästä linkistä myonnän sinulle virtuaalisen Suomalaisen diasporan kansainvälisen jellonavaakunamitalin.
En ole päässyt shoppailemaan sitä metsäpalstaa edelleenkään, mutta viikonloppuna painan sinne pusikkoon kun ei ole mitään muuta ohjelmaa. Jos kiinnostaa, niin palstan koilliskulman sijainti on suunnilleen 49°50'53.1"N 96°16'27.9"W ja se on "varttisektorin" kokoinen, eli puoli mailia per kantti nelio. Sen pitäisi olla matala harjun tapainen ja molemmilla puolilla harjua on isot suot/kosteikot. Vanhaa järven pohjaahan tämä alue on, mutta toi on osa pohjois-etelä suuntaista harjua, mikä tosin etelässä on todella matala.
Ei mennyt ihan putkeen toi maaparoniksi ryhtyminen. Soittelin ja laitoin sähkopostia myyjälle, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään ja sittemmin myynti-ilmoitus poistunut ilman että merkittiin myydyksi.
Vihreä siirtymä tässä kai, tuotahan ne tuulimyllyt tarvitsee:
https://i.imgur.com/N9ATJfs.png
Muutenkin hyvää metsäjuttua Hesarissa. https://www.hs.fi/paivanlehti/14022023/art-2000009376678.html
"Ala-ahon kotiseudulla yli 200-vuotiaita mäntyjä löytyy hänen mukaansa ”ehkä hautausmaalta”. Useammin hän näkee niitä työmatkoilla Lapissa tai Helsingin-matkoillaan.
”Siinä kallioilla, kun kävelee keskustasta Pasilaan.”
"Suomi heikensi purojen suojaa metsälain uudistuksessa vuonna 2014. Näin saatiin taas lisää metsää talouskäytön piiriin, mutta moni arvokas kohde menetti lain suojan.
Ala-ahon mukaan hän olisi saanut hakata tämän puron varren vesirajaan asti, koska edellisen omistajan aikana puron toinen puoli on niin voimakkaasti käsitelty.
”Tässä näkee, kuinka tyhmä meidän metsälaki on.”
Ohiampuja
14.02.2023, 09.31
Samassa jutussa.
TÄSTÄ EI liikaa puhuta: Suomen metsäteollisuuden jalostusaste eli arvonlisä puukuutiota kohden on harpannut 2000-luvulla alaspäin.
Paperi oli korkean arvonlisän tuote verrattuna siihen, että nykyään Suomen metsäteollisuuden selkäranka on sellun ja kartongin vienti ulkomaille.
On siirrytty kohti bulkkia, vaikka piti mennä toiseen suuntaan, kohti uusia ja kekseliäitä innovaatiota. Visioissa siinsi biopolttonesteitä ja puukuitutekstiilejä, mutta toisin kävi.
Jos Suomen metsäteollisuuden ykkössymboli oli ennen kiiltäväpaperinen muotilehti, nykyään se on kiinalaisen verkkokaupan pahvilaatikko. Ja vielä niin, että kartonki tehdään Kiinassa suomalaisesta sellusta.
Metsätarpeiden yhteensovittamisen kannalta arvonlisäkysymys on ratkaiseva. ”Ilman jalostusasteen selvää nousua ei voida saavuttaa niitä tavoitteita, joita yhteiskunta pitää tärkeänä”, Donner-Amnell sanoo. Suomessakin on muutettu paperitehtaita kartonkitehtaiksi, mutta se ei vielä korvaa paperin romahduksen menetyksiä. ”Painopaperi oli [arvonlisältään] lähes tuplasti parempi tuote kuin sellu, ja parempi kuin kartonki myös.”
Vihreä siirtymä tässä kai, tuotahan ne tuulimyllyt tarvitsee:
Kapeampi se on kuin fossiilisten liikuttamiseen tarvittavat maantiet. Ja luontokappaleiden helpompi ylittää.
Kapeampi se on kuin fossiilisten liikuttamiseen tarvittavat maantiet. Ja luontokappaleiden helpompi ylittää.
ööööö, eli olet sitä mieltä että nykyiset maantiet on tehty bensan ja dieselin kuljettamiseen. Jos niistä luovutaan niin maanteitä ei enää tarvita sähköautoille :)
Tuo kuulostaa kyllä täysin vihreältä logiikalta.
ööööö, eli olet sitä mieltä että nykyiset maantiet on tehty bensan ja dieselin kuljettamiseen. Jos niistä luovutaan niin maanteitä ei enää tarvita sähköautoille :)
Nuo sähkölinjatkin varmaan ilmestyivät kuin taikaiskusta tuulimyllyjen myötä? Langattomastiko ne vesivoimalat niihin paperitehtaisiin sen virran on siirtäneet?
^
Tietääkseni metsää kyllä tarvii kaataa kun vesivoimaloita tai ekologisia vihreän siirtymän tuulimyllypuistoja rakennetaan.
Täällä Helsingissä itketään jokaisen paikallisen risukon perään (luontokato nääs) ja ajetaan sähköautolla mökille rauhoittumaan.
Nuo sähkölinjatkin varmaan ilmestyivät kuin taikaiskusta tuulimyllyjen myötä? Langattomastiko ne vesivoimalat niihin paperitehtaisiin sen virran on siirtäneet?
Ei valitettavasti tulleet taikaiskusta, vaan kovalla rahalla kun metsää raivattiin niitä varten ja linjat rakennettiin. Jos nyt ottaisit hieman selvää niin liityntäverkkoa on rakennettu massiivisesti juuri tuulivoimaloiden takia. Veikkaan että yhtään uutta tietä ei ole rakennettu bensakuljetusten takia.
Veikkaan että yhtään uutta tietä ei ole rakennettu bensakuljetusten takia.
Tämä menee hiustenhalkomiseksi, mutta täällä meidän nurkalla Itä-Vantaalla menee kyllä Öljytie ja ihan jalostamon käytössä oleva junarata. Eli sanoisin, että jos niitä ei ole rakennettu alunperin bensakuljetusten tarpeisiin niin ainakin niiden kunnostus on tehty polttoainekuljetuksia varten.
Ohiampuja
14.02.2023, 17.05
Tuulivoimaloiden hyöty ja myös haitta on se niiden hajasijoittaminen, eli kyllä niiden takia aika paljon uusia runkolinjoja ja johtokatuja pitää tehdä.
Mutta on myös totta että nyt kaikki kuparikaivokset, maametallikaivokset ja muut uudet jutut kaadetaan tuulivoimaloiden rasitteeksi. Vaikka ne on kohtuu pieniä juttuja verrattuna 100 vuotta jatkuneeseen kivihiilen kaivamiseen ja muuhun öljyn pumppaamisesta / käsittelystä johtuviin ongelmiin mitä ne ovat aikojen saatossa aiheuttaneet.
Tämä menee hiustenhalkomiseksi, mutta täällä meidän nurkalla Itä-Vantaalla menee kyllä Öljytie ja ihan jalostamon käytössä oleva junarata. Eli sanoisin, että jos niitä ei ole rakennettu alunperin bensakuljetusten tarpeisiin niin ainakin niiden kunnostus on tehty polttoainekuljetuksia varten.
Unohit kertoa, että koska nuo on tehty?
Sitten uskon noiden teiden haitallisuuksiin, kun isojen kaupunkien asukkaat pysyy kesät/talvet kaupungeissaan, eikä reissaa maalle eikä lennä maailmalle. Kunnes näin, niin gretat ja ohiampujat ja co ja fillarifoorumin matkailuosio saa näyttää esimerkkiä.
Sopiiko tähän kohtaan historiapläjäys viidenkymmenen vuoden takaa?
HS 31.3.1973: Omistajat kaatavat Kuusamon kelometsiä (https://www.hs.fi/historia/art-2000009457744.html)
Luumunen
31.03.2023, 10.11
^Mihinköhän ne jylhät kelohonkametsät, joiden ''puolesta on taisteltu miespolvien ajan milloin keihäs, milloin kivääri kädessä'' vaihdettiin? Ehkä rahoilla lähdettiin Keihäsmatkoille Mallorcalle ryyppäämään halpaa viinaa ja jos jotain jäi jäljelle ostettiin pirttiin Salora-väritelkkari.
Vaikka piipertäjien puheissa Suomessa hakataan kaikki metsät eikä mitään kasva tilalle, niin puuston määrä kokonaisuudessaan ja järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta.
Luumunen
31.03.2023, 12.06
järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta.
Onko sulla viitettä tähän tietoon?
Ohiampuja
31.03.2023, 12.20
Ehkä joku matemaattinen kuutiota per hehtaari juttu?
Mutta sitä ei voi kiistää että luonnon tilaisen, koskemattoman metsän määrä vähenee.
https://forest.fi/fi/artikkeli/jarean-puuston-maara-1951-2019/#eda90402
Vaikka piipertäjien puheissa Suomessa hakataan kaikki metsät eikä mitään kasva tilalle, niin puuston määrä kokonaisuudessaan ja järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta.
Kyllä näin on! 40-50-luvuilta tähän päivään on edistytty kovasti ja puustoa on tullut lisää tällä metodilla:
https://i.imgur.com/TmHrB8w.jpg
Maanisella raivolla Suomi on saatu näyttämään tältä ja vesistöt paskottua.
Kuitenkin on niin, että meidän jokaisen terveys, hyvinvointi ja koulutus ynnä muu on tuolta revitty. No ehkä 1990-luvun jälkeen syntyneitä on muukin touhu auttanut :)
Luumunen
31.03.2023, 13.37
Hesarissa on hyvä juttu asiasta (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008716988.html)
Jos vertaa järeän puuston määrää metsissä lyhyellä aikajänteellä siihen mitä se on huonoimmillaan ollut niin se on lisääntynyt. Mutta jos vertaa siihen kuinka paljon sitä on luonnontilaisessa metsässä, niin määrä on vain 20% siitä mitä se voisi olla.
‘’Vanhoja järeitä puita on Etelä-Suomessa ehkä yksi kahdella hehtaarilla, kun luonnontilaisissa metsissä niitä saattoi olla samalla alalla 40–120, kertoo Puiden asukkaat -kirja (2021).
Vaikka Valtakunnan metsien inventointi näyttää, että vanhojen (yli 150-vuotiaiden) puuikäluokkien määrä on Etelä-Suomessa kasvanut lähes 60 prosenttia, niitä on silti alle kymmenesosa siitä, mitä vanhoja puita oli luonnontilaisissa metsissä.
Edes kasvullisen metsämaan pinta-alan kasvu ei ole luonnon kannalta yksiselitteinen ilouutinen. Metsää on saatu lisää soita ojittamalla. Se on tarkoittanut miljoonia hehtaareja turmeltua suoluontoa.’’
^Niin, kysehän oli niistä surkeista puupelloista mitkä eivät kelpaa edes hiiltä sitomaan. Kaikki tässä maassa on vain pelkkää p**kaa, muualla on paremmin.
Luumunen
31.03.2023, 17.12
^Ei vaan kyse oli sun väitteestä ''järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta''. Eli jos vertaa siihen miten tilanne on huonoimmillaan ollut 1950-luvulla niin sun väite pitää paikkansa, mutta jos vertaa luonnontilaisiin metsiin se ei pidä yhtään paikkaansa.
^Ja mikä osuus siinä oli väitettä? Järeiden puiden osuus suomen metsissä (ml. suojelualueet) kasvaa koko ajan, eikä pelkästään verrattuna 1950 -lukuun. Suomessa metsätalousmaana on kovin vähän luonnontilaisia metsiä, toki sekin vähä on eurooppalaisittain merkittävä.
Näin se on.
https://rakentaja.pro/artikkelit/suomen-mets%C3%A4t-ovat-tiheytyneet-ja-j%C3%A4reytyneet-vanhojen-puiden-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-on-ennallaan/
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Järeitä puita on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta. Vanhojen puiden määrissä ei ole suuria muutoksia 1970-luvun tilanteeseen verrattuna.
Suomen metsien ensimmäisen inventoinnin (1921–1924) ja 11. inventoinnin (2009–2013) välisenä aikana puuston tilavuus on Suomen nykyisellä alueella kasvanut 70 prosenttia ja metsät ovat tihentyneet koko maassa. Samalla erikokoisten ja -ikäisten puiden määrät ovat muuttuneet, myös alueellisesti.
– Etelässä varsinkin keskikokoisten sekä suurten mäntyjen ja kuusten määrät ovat huomattavasti lisääntyneet. Maan keski- ja pohjoisosissa eniten ovat lisääntyneet pienet ja keskikokoiset männyt sekä pienet lehtipuut, kertoo Luken johtava tutkija Harri Mäkinen.
Luumunen
31.03.2023, 18.37
^Ja mikä osuus siinä oli väitettä? Järeiden puiden osuus suomen metsissä (ml. suojelualueet) kasvaa koko ajan, eikä pelkästään verrattuna 1950 -lukuun. Suomessa metsätalousmaana on kovin vähän luonnontilaisia metsiä, toki sekin vähä on eurooppalaisittain merkittävä.
Edelleen kyse on siitä mihin ajanjaksoon verratataan. Suomessa on ollut metsiä tuhansia vuosia. Jos verrataan aikaan ennen metsäteollisuutta ja tervanpolttoa oli suurin osa Suomen metsistä luonnonvaraisia ja puut huomattavasti järeämpiä kuin nykyään. Eli siihen nähden sun väite ''järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta'' ei pidä paikkaansa.
^Tämä on kyllä täysin totta. Jos samalla analogialla katselee riittävästi taaksepäin, niin ilmaston lämpeneminen ei ole mikään ongelma. Joskus kauan sitten on ollut paljon lämpimämpää.
Lisäksi Keski-Euroopassa pitäisi olla pelkkää metsää.
Luumunen
31.03.2023, 19.06
^Yksi väitehän täällä sekä persu, keskusta ja kd:n poliitikkojen julkisuudessa esittämänä on ollut että Suomi on EU:n suurin/suurimpia/tärkein hiilinielu, koska etelä- ja keski-Euroopan maat on hakanneet pois metsänsä jo vuosisatoja sitten. Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suomea suuremmat hiilinielut on Ruotsissa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa ja Ranskassa.
https://www.eea.europa.eu/ims/greenhouse-gas-emissions-from-land
^ Ja hiilinielut per capita ovat miten päin?
^ Ja hiilinielut per capita ovat miten päin?
Mitäs sillä on väliä paljonko nielua on per nenä? Eikös niiden yleinen määrä ole se juttu, eli mitä enemmän niitä on kaikkaan sen parempi ja jos pitää erilaisia paikkoja verrata toisiinsa niin eikös laskenta vaikkapa neliökilometriä kohden olisi parempi? Luonnollisesti jos ihmisiä on pienellä alalla valtavasti niin siellä tuskin on hiilinieluja, kun ne ihmiset ja niille rakennettu tila vie sen kaiken nielun, mutta luulisi siinäkin laskenta per neliökilometri jotenkin korreloivan siihen ihmismäärään. Totta kai voidaan laskea hiilen tuottoa per nenä, mutta eikös siinäkin ole viisainta laskea kokonaismäärää. Se per nenä osuus riippuu hurjasti paljonko niitä neniä on ja miten ne elävät.
Paljonko Suomessa yhteensä tuotetaan ja paljonko Suomen nielut yhteensä sitovat. Sehän on se Suomen kannalta kriittinen luku ja sen jakaminen ihmismäärällä on sitten pelkkää tilastointia.
On sillä väliä, jos nielujen on tarkoitus sitoa päästöjä. Eli tarkastellaan joko päästöjä ja nieluja kokonaisuutena, tai sitten molempia per asukas.
kmruuska
31.03.2023, 22.45
On sillä väliä, jos nielujen on tarkoitus sitoa päästöjä. Eli tarkastellaan joko päästöjä ja nieluja kokonaisuutena, tai sitten molempia per asukas.
Saako laskelmaan huomioida myös kumulatiiviset päästöt?
No eikös se nimenomaan pidä katsoa per asukas. Jos kerran co2 päästöt ovat ihmisen aiheuttamia niin silloinhan pitää juuri tarkastella / asukasmäärä ja samanlailla hiilinieluja / asukasmäärä.
Saako laskelmaan huomioida myös kumulatiiviset päästöt?Totta kai. Kuvitteletko että suomalaisten kumulatiiviset päästöt muodostavat jonkun erityisen ison kokonaisuuden historiallisesti tarkasteltuna? Pieni kansa metsäisessä maassa.
^^ Kiinalaiset ja intialaiset höristelee korviaan.
^ Oliko se nyt niin että Suomen päästöistä yli puolet on tullut noin vuoden 1990 jälkeen. Tuolla jossain aiemmilla sivuilla taitaa olla linkki tilastoihin.
No eikös se nimenomaan pidä katsoa per asukas. Jos kerran co2 päästöt ovat ihmisen aiheuttamia niin silloinhan pitää juuri tarkastella / asukasmäärä ja samanlailla hiilinieluja / asukasmäärä.
Totta en ajatellut sitä noin. Toisaalta ihan suoraan sitä ei voi noin laskea, koska yksittäisten ihmisten aiheuttamat päästöt ovat rajusti erilaisia. Siis jos yksilö on töissä terästehtaalla tai lihanjalostuksessa, niin kyseinen yksilö tuottaa älyttömän paljon enemmän hiiltä, kuin joku toinen, joka ajaa polkupyörällä ja syö pelkkiä marjoja. Toisaalta jokin maaperän ilmiö tuottaa hiilidioksiidia valtavasti vaikka kukaan ei tekisi mitään. Eli yksilöön laskettuna erot yksilöiden välillä ovat huimia ja siihen vaikuttaa paljon talouden rakenne ja taloudessa tehdyt toimet, kuin sen yhden yksilön valinnat, joilla toki niilläkin on vaikutusta. Meidän suomalaisten päästöt ovat isommat, kuin Kenian heimoalueella asuvan paimentolaisen, eikä se ole kummankaan yksilön valinta vaan ero paikkojen välillä.
Eli per capita on ehkä validi tilastointimenetelmä, mutta tähdellisempää on minusta edelleenkin tietää paljonko sitä hiilidioksiidia yhteensä syntyy tai sidotaan. Se on vähän niinkuin se päästökompensaatio. Kompensaatio on vähän niin kuin anekauppaa, jossa rahalla laskennallisesti nollataan se oma hiilidioksiidilähde, kun tähdellisempää olisi vähentää niitä kaikkia omia hiilidioksiidilähteitä minimiin.
^^ Kiinalaiset ja intialaiset höristelee korviaan.
Empä tiedä, tämän tilaston mukaan Kiinan co2 päästöt ovat Suomea suuremmat myös per asukas. Intia suunnilleen tasoissa.
https://www.globalis.fi/Tilastot/co2-paeaestoet-per-asukas
Ohiampuja
01.04.2023, 23.20
Mitä jos pidetään tämä metsäketjuna ja ne ilmastojutut siinä omassaan. :)
Pistin sinne juuri Taalas-kommentit.
Edelleen kyse on siitä mihin ajanjaksoon verratataan. Suomessa on ollut metsiä tuhansia vuosia. Jos verrataan aikaan ennen metsäteollisuutta ja tervanpolttoa oli suurin osa Suomen metsistä luonnonvaraisia ja puut huomattavasti järeämpiä kuin nykyään. Eli siihen nähden sun väite ''järeiden puiden määrä metsissä vaan lisääntyy jostain ihmeellisestä syystä vuosi vuodelta'' ei pidä paikkaansa.
"Lisääntyy" tarkoittaa nykyhetken tilanteen kehittymistä.
Luonnontilaisiin metsiin on turha verrata mitään, koska me kaikki tarvitsemme metsäteollisuuden tuotteita ja verorahoja. Kerro, jos sinulla on keino selviytyä ilman.
Hesari muuten kivasti otti verroksi järeän metsän. Ei luonnontilaiset keskimäärin sellaisia ole.
Luumunen
02.04.2023, 10.30
"Lisääntyy" tarkoittaa nykyhetken tilanteen kehittymistä.
Luonnontilaisiin metsiin on turha verrata mitään, koska me kaikki tarvitsemme metsäteollisuuden tuotteita ja verorahoja. Kerro, jos sinulla on keino selviytyä ilman.
Hesari muuten kivasti otti verroksi järeän metsän. Ei luonnontilaiset keskimäärin sellaisia ole.
Näin puupeltojen kasvattajat yrittävät muokata todellisuutta siitä minkälainen Suomen luonnon tulisi olla ja perustella sitä välttämättömyydellä.
Metsäteollisuuden osuus Suomen BKT:stä on muutamia prosentteja. Monessa maassa jossa BKT on suurempi metsäteollisuuden osuus on vielä pienempi.
Paremmin kuvaavilla luvuilla kuin BKT:
Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2021 yli 18 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 17 prosenttia. Metsäteollisuuden taloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta.
Ei vientiä tarvita mihinkään. Valtio voi ottaa loputtomasti lainaa ja palkata kaikki julkishallintoon töihin. BKT nousee kohisten.
Noinhan vihreät ajattelee.
Näin puupeltojen kasvattajat yrittävät muokata todellisuutta siitä minkälainen Suomen luonnon tulisi olla ja perustella sitä välttämättömyydellä.
Metsäteollisuuden osuus Suomen BKT:stä on muutamia prosentteja. Monessa maassa jossa BKT on suurempi metsäteollisuuden osuus on vielä pienempi.
Metsäteollisuuden merkitys jo todettiin suureksi, mutta millä raaka-aineella haluaisit korvata 70 milj.m3 puuta?
Luumunen
02.04.2023, 12.14
Noinhan vihreät ajattelee.
Ja taas yritetään muokata todellisuutta joksikin muuksi.
Oli miten oli, mutta hämmästyttävän määrän luontoa on saanut tuhottua näin pieni asukasmäärä. Ihmekös tuo, kun luonnon vuosituotto käytetään 3 kuukaudessa.
^Eli siis suomalainen metsä ei ole "luontoa"? Aika sakeaa settiä.
Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2021 yli 18 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 17 prosenttia. Metsäteollisuuden taloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta.
Eli tuplaamalla jalostusaste voidaan hakkuut puolittaa, ceteris paribus.
Satuin tässä joskus kuulemaan Puheelta aika silmiä avaavan jutun hakkuiden sertifioinnista. Joku yritys jakaa sertifikaatteja ja niiden vastaisesti hakatuista metsistä ei juurikaan tullut sanktioita. Pitää koittaa kaivaa jossain välissä Areenasta
Eli tuplaamalla jalostusaste voidaan hakkuut puolittaa, ceteris paribus.
Kysyntä tuppaa vaan markkinataloudessa olemaan se joka ohjaa tuotantoa.
^ Kyllä nyt kokoomuksessa ja muutenkin länsimaisen oikeiston valtavirrassa tulee kaikille paha mieli kun ei yritetäkään ymmärtää tarjonnan taloustiedettä. Lukisit vaikka Bengt Holmströmin haastattelun hesarista.
Satuin tässä joskus kuulemaan Puheelta aika silmiä avaavan jutun hakkuiden sertifioinnista. Joku yritys jakaa sertifikaatteja ja niiden vastaisesti hakatuista metsistä ei juurikaan tullut sanktioita. Pitää koittaa kaivaa jossain välissä Areenasta
Olisko MOT 6.3.23?
Eli tuplaamalla jalostusaste voidaan hakkuut puolittaa, ceteris paribus.Miten tuplataan jalostusaste jos raaka-aine ei sitä mahdollista? Nyt olisi hyvät rahat ansaittavana metsätalouden konsulttina, kun tuntuu tietämystä olevan.
Eli tuplaamalla jalostusaste voidaan hakkuut puolittaa, ceteris paribus.
Mistä saadaan ne tuotteet, jotka nyt tehdään siitä puusta, joka ideassasi jää hakkaamatta, kaupastako?
^ No kylmän tunteettomasti ajatellen jos kyse on vientituotteista, niin ne muut voi tehdä ihan niin kuin haluavat.
Vähemmän kylmästi ja lähempänä metsäteollisuuden liturgiaa niin paperin käyttö vähenee, kartongin lisääntyy mutta luulen että siinäkin kierrätys lisääntyy.
Mistä saadaan ne tuotteet, jotka nyt tehdään siitä puusta, joka ideassasi jää hakkaamatta, kaupastako?
Ei kai sitä ole pakko tehdä kiinalaisille vessapaperia jos olisi parempaa tuottoa tarjolla pidemmälle jalostetuilla tuotteilla. Näitä on ideoitu jo kauan mutta mahtaako olla mitään läpimurtoa
Koelinjoja, pilottitehtaita, tuotantolaitoksia – metsäteollisuuden uudet tuotteet etenevät nyt vauhdilla kohti teollista tuotantoa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f00ab60f-0534-5895-9adf-ad7ccfc62629
Eli tuplaamalla jalostusaste voidaan hakkuut puolittaa, ceteris paribus.
Sellun keittäminen ja sen myyminen ilman jatkojalostusta on aika kehitysmaa hommaa.
Luumunen
02.04.2023, 22.12
“Kun itsenäistynyt Suomi rakensi kaupallisia yhteyksiä Japaniin, veimme sellua ja meille tuotiin kalaverkkoja. 1930-luvulla Japanista alettiin tuomaan meille kalliimpia kankaita, ja Suomesta vietiin sellua. Viisikymmentäluvulla meille tuotiin jo optiikkalaitteita, kiikareita ja sen tyyppistä, ja meiltä vietiin sellua. 1960-luvulla Japanista tuotiin Suomeen ensimmäisenä eurooppalaisena maana autoja ja 1970-luvulta Japanista tuli Suomeen sen ajan huippuelektroniikkaa. Meiltä vietiin sellua.”
https://jyunity.fi/tieteessa/metsateollisuuden-jatkumossa-on-jalleen-kaantymassa-uusi-sivu/
^ No kylmän tunteettomasti ajatellen jos kyse on vientituotteista, niin ne muut voi tehdä ihan niin kuin haluavat.
Sekö olisi ympäristön kannalta hyvä ratkaisu?
Mitään estettä jalostusasteen nostolle ei ole. Jos sitä haikailee, pitää esittää keinot muutokseen.
Ohiampuja
04.04.2023, 15.01
Eihän tässä nyt kukaan UPM:n kehitysjohtajaksi ole muuttumassa.
Mutta ei kai siinä ole mitään väärin jos sanoo ääneen, että puun jalostusarvon lasku on huono asia kaikin puolin. Eiköhän se ole todettu aika monessa paikassa, eikä sitä kukaan ole edes kieltänyt.
Jos Kemin uusi sellutehdas lähes tuplaa tuotannon entiseen verraten, mutta suorat tehdas työpaikat ei lisäänny yhtään.
Eli rahavirta rajan yli pitäisi kasvaa, mutta se rajan yli vietävän tavaran määrä saisi pienentyä ja sen kilohinta nousta. Mutta nostaminen ei ole helppoa kun koko "metsäteollisuus-koneisto" on viritetty sitä sellukattilaa palvelemaan.
Ei. Esitinkin kysymyksen, millä korvataan ne tuotteet, jotka hakkuiden vähentymisen takia jäisi tekemättä. Ainoa kestävä tapa on käyttää uusiutuvia raaka-aineita ja puu on sellainen. Jos puun käyttö vähenee alemman jalostusasteen tuotteissa, jollain pitää korvata alemman jalostusasteen tuotteet. Ellei niistä voidaan luopua.
Uusiutumattomien materiaalien käyttö puun korvaajana kuulostaa huonolta tilanteessa, jossa puulla yritetään korvata uusiutumattomia.
^ Se on ihan hyvä kysymys, ei siinä mitään. Vastaus riippuu aika paljon siitä että mikä se lopputuote on. Esim jos sellusta tehdään paperia ja tunnetusti paperin kysyntä sukeltaa, niin vähentäminen ei niin hirveän haitalliselta tunnu. Tai jos siitä tehdään pakkausmateriaalia ja niissä pyritään enenevästi uudelleen käyttöön. Omat muinaiset amazon-kääreet on kiertäneet suvussa jo monta joulua...
Toinen on sitten niiden sivuvirtojen käytön tehostaminen, sen sijaan että poltetaan, käytetään osa vaikka tikkuviinaksi. Tai jos laudan sijaan viedään huonekaluja tai elementtejä tai purjeveneitä, voi leikkuujätteen hyödyntää täällä.
Ei. Esitinkin kysymyksen, millä korvataan ne tuotteet, jotka hakkuiden vähentymisen takia jäisi tekemättä. Ainoa kestävä tapa on käyttää uusiutuvia raaka-aineita ja puu on sellainen. Jos puun käyttö vähenee alemman jalostusasteen tuotteissa, jollain pitää korvata alemman jalostusasteen tuotteet. Ellei niistä voidaan luopua.
Uusiutumattomien materiaalien käyttö puun korvaajana kuulostaa huonolta tilanteessa, jossa puulla yritetään korvata uusiutumattomia.
Kiinalaiset voi siirtyä WC-paperista takaisin vesipesuun. Voidaan sitten tehdä vaikka akkuja siitä mössöstä
https://www.storaenso.com/en/newsroom/news/2022/11/lignode-makes-it-possible-to-make-batteries-from-trees
Mikä estää tekemästä akkuja jo nyt, mihin siinä tarvitaan apua kiinalaisten vessatottumuksissa? Entä miten kiinalaiset saadaan luopumaan vessapaperista, eikä ainoastaan ajettua suomalainen tuotanto alas? Maailmalta kyllä löytyy korvaaja suomalaiselle. Huono vaihtoehto tilanteessa, jossa jo nyt syödään velaksi.
Eihän tässä nyt kukaan UPM:n kehitysjohtajaksi ole muuttumassa..
Minusta on ihan mahdollista, että jostakusta foorumilaisesta voi tulla UPM:n kehitysjohtaja.
Ohiampuja
04.04.2023, 22.35
^ Se on ihan hyvä kysymys, ei siinä mitään. Vastaus riippuu aika paljon siitä että mikä se lopputuote on.
Ja jos tehdään se lopputuote täällä Suomessa, eikä viedä pelkkiä sellupaaleja tai kartonkia sellaisenaan.
Ja jos tehdään se lopputuote täällä Suomessa, eikä viedä pelkkiä sellupaaleja tai kartonkia sellaisenaan.
Jaa, mistäs ne työntekijät tuohon? Edellisen opetusministerin tavoite oli että 80% käy korkeakoulutuksen niin ei ole pienenevissä ikäluokissa enää perustyön tekijöitä.
Ensin pitää löytää keinot tehdä lopputuote täällä. Yhteiskunta ei ole tuotannolle esteenä tai kannusta viemään puuta selluna maailmalle ilman sen enempää jalostamista.
Yritykset taatusti tekevät sitä, missä pärjäävät eli minkä osaavat ja mistä saavat parhaan tuloksen. Kun puuperäinen akku ja moni muu uusi tuote on vasta kehitysasteella, on turha surkutella sellubisneksen nykytilaa, saati esittää sille rajoitteita. Keinoja pöytään vaan, ei se sen vaikeampaa ole.
^ Innovaatiot syntyvät pakosta. Jos yhteiskunta antaa viestiä että raaka-ainetta riittää, ei tarvitse rajoittaa ja pyrkii vielä erilaisilla politiikkatoimilla laskemaan hintaa, ei jalostusasteen nostolle ole niin suurta insentiiviä kuin että jos sanottaisiin että hakkuiden maksimimäärä on X.
Keinoja pöytään vaan, ei se sen vaikeampaa ole.
Aikaisemmin toivottiin jalustusasteen kaksinkertaistaimista. Helppoa!
Halkaistaan jokainen sahattu lauta.
^ Innovaatiot syntyvät pakosta. Jos yhteiskunta antaa viestiä että raaka-ainetta riittää, ei tarvitse rajoittaa ja pyrkii vielä erilaisilla politiikkatoimilla laskemaan hintaa, ei jalostusasteen nostolle ole niin suurta insentiiviä kuin että jos sanottaisiin että hakkuiden maksimimäärä on X.
Tai sitten teollisuus supistaa toimintojansa täällä ja jatkaa sitä muilta osin ulkomailla.
Hakkuiden rajoittamisesta jää edelleen jäljelle ongelma uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvasta tuotannosta. Siihen ei ratkaisua tunnu löytyvän. Kiinalaisten vessapaperista luopumiseen lopettamalla suomalainen tuotanto et sinäkään usko, eikä tämän vakuuttavampaan ehdotukseen kukaan ole pystynyt.
.
^ Se riippuu tietysti mille tasolle ne hakkuut rajoitetaan. Esim nykyinen + 10% voisi sisältää signaalin innovaatioiden käynnistämiseksi. Ideaalitilanteessa meillä olisi kiintiöt jotka huutokaupattaisiin. Näin yhtiö voisi rahoittaa innovaatiot myymällä optioita tuleviin säästöihin. Valitettavasti tällaisia kiintiöitä on vaikea asettaa.
Kiintiöt on tosiaan mahdottomia. Jospa partureillekin asetetaan kiintiö vuosittain leikattavan tukan määrästä. Loput saa kasvaa.
Miksi minä en saisi harventaa tai uudistaa metsää, kun tuloksena on ylitiheys tai ikääntyvän kuusikon lahoaminen.
Onhan noita kiintiöitä esim metsästyksessä ja kalastuksessa.
Helpompi tapa olisi varmaan maksaa hiilen sidonnasta. Jyvitetään päästöoikeudet pääosin sidonnan mukaan. Tällöin insentiivi innovointiin ja sidontaan kasvaa yhtä aikaa.
Suomessa metsä taitaa biomassansa kautta toimia tehokkaammin hiilivarastona. Siinä mielessä metsätalouden keinoin aikaansaatu kasvu on eduksi.
Hiilinielun kannalta ongelman Suomen tasalla muodostaa pitkä talvi, jonka aikana yhteyttämistä ei ymmärtääkseni tapahdu. Tuskin myöskään turvemaiden kuivattamisen johdosta aiheutuvaa maaperän hiilipäästöäkään niin paljon, kun sulan maan aikaan.
Metsien suojelun ja metsätalouden keinoin olisi aika paljon tehtävissä kasvillisuusvyöhykkeillä, missä yhteyttämistä tapahtuu vuoden ympäri. Sademetsien kato ja muutos savanniksi halvan lihan tähden on kyllä käsittämätön murhenäytelmä.
Hiilinielujen ja päästökaupan tehtävä taitaa sitten lopulta olla kuitenkin mahdollistaa jatkuva kasvu. Kyllä kohtuullisuus olisi tässäkin paikallaan.
Suomessa metsä taitaa biomassansa kautta toimia tehokkaammin hiilivarastona. Siinä mielessä metsätalouden keinoin aikaansaatu kasvu on eduksi.
Mitä tarkoitat, tehokkaammin kuin mikä?
Onhan noita kiintiöitä esim metsästyksessä ja kalastuksessa.
Helpompi tapa olisi varmaan maksaa hiilen sidonnasta. Jyvitetään päästöoikeudet pääosin sidonnan mukaan. Tällöin insentiivi innovointiin ja sidontaan kasvaa yhtä aikaa.
Metsästäjä tai kalastaja ei omista saalistamiaan lajeja.
Hiilen sidontakauppa on niin vaikea toteuttaa tarkoituksen mukaisella tavalla, että haluan nähdä järjestelmän, jotta siihen voi ottaa kantaa. Tällä metsänomistajan edun mukaista on saada metsät mahdollisimman kovaan kasvuun, jotta hakattavaa riittä ja jotta saa tuloja. Hiilijärjestelmä ei saisi olla tässä päällekkäinen, lisäksi lisääntyvän byrokratian vastineeksi pitää tulla konkreettista hyötyä. Metsän hakkuiden vastustamista palvelevaa järjestelmää ei pidä rakentaa.
^ Joo. Suomessa on monta progista jossa yritetään mitata nettosidontaa ihan siellä paikan päällä metsässä ja hankalaa tuntuu olevan kun metsä hengittää. Päivisin sitoo ja öisin vapauttaa. Noi Nasan satelliittimittaukset on varmaan helpompia mutta niissä luultavasti sotkee jos joku menee metsään paistamaan maggaraa. Lisäksi pelkkään sidontaan keskittyvä kompensointijärjestelmä tuottaa varmasti arbitraaseja. Esim vesistöjen rehevöityminen on varmastikin huono juttu kaikkien mielestä mutta sidonnan mielessä hyvä. Joten ravinnetta jokeen ja rantatontti alavirrasta.
Mutta varmaan jokin karkea satelliittikuviin perustuva järjestelmä jossa on karkeat luokat voisi olla ihan helppo toteuttaa teknisesti, vaikkei poliittisesti.
Norja poraa öljyä ja myy sen Suomeen. Öljyn käytön päästöt menee suomalaisten piikkiin. Suomalainen metsänomistaja kaataa metsää, joka jalostetaan ja myydään Kiinaan. Puun aiheuttama hiilipäästö jää Suomeen.
Metsästäjä tai kalastaja ei omista saalistamiaan lajeja.
Hiilen sidontakauppa on niin vaikea toteuttaa tarkoituksen mukaisella tavalla, että haluan nähdä järjestelmän, jotta siihen voi ottaa kantaa. Tällä metsänomistajan edun mukaista on saada metsät mahdollisimman kovaan kasvuun, jotta hakattavaa riittä ja jotta saa tuloja. Hiilijärjestelmä ei saisi olla tässä päällekkäinen, lisäksi lisääntyvän byrokratian vastineeksi pitää tulla konkreettista hyötyä. Metsän hakkuiden vastustamista palvelevaa järjestelmää ei pidä rakentaa.
Eihän se omistajuus tarkoita, että sille omaisuudelle voi tehdä mitä tahansa. Kaupungin kaava-alueen tontin omistaja ei saa tehdä tontillaan mitä tahansa, vaan toimintaa säätelee lukematon määrä erilaisia kaavoitusmääräyksiä vaikka jokin (laiton) toiminta saattaisi nostaa tämän maapalasen arvoa. Samoin tuotantoeläimien pitoa säätelee mm. eläinsuojelulaki, jonka pyrkimyksenä on eläinten hyvinvointi vaikka jotkin näisät lain määräyksistä varmasti heikentävät tuotantoeläimistä saatavaa tuottoa.
Miksi siis metsä pitäisi olla sellainen resurssi, jota voi hyödyntää pelkästään voiton maksimoinnin näkökulmasta? Jos hiilensidonta katsotaan riittävän tärkeäksi, niin kyllä myös yksityismetsien hyödyntämiseen voidaan puuttua valtioiden tasolla. Pakkolunastusta käytetään nykyäänkin aika usein mm. tieverkon rakentamisen yhteydessä. Näissä mahdollisissa miljardien rataverkkohankkeissa päästään varmaan kanssa mielenkiintoisiin vääntöihin kun maata lunastetaan Etelä-Suomessa radan alle.
Pakkolunastukselle on laissa määritelty ehdot, joilla sen voi toteuttaa. Hakkuiden vähentämistavoite ei sitä täytä, joten ei liity tähän aiheeseen.
Metsän käyttöä ohjaa lainsäädäntö, ei metsää voi hoitaa rajoituksetta voiton maksimoinnin näkökulmasta. Mutta totesinkin, että jos hakkurajoituksia hiiliperusteisesti halutaan tehdä, monia ongelmia on edessä. Miten voidaan rajoittaa tuotantoa niin, että se kohdistuu kaikkiin tasapuolisesti ja niin, ettei järjestelmä aiheuta turhaa byrokratiaa.
Pakkolunastukselle on laissa määritelty ehdot, joilla sen voi toteuttaa. Hakkuiden vähentämistavoite ei sitä täytä, joten ei liity tähän aiheeseen.
Metsän käyttöä ohjaa lainsäädäntö, ei metsää voi hoitaa rajoituksetta voiton maksimoinnin näkökulmasta. Mutta totesinkin, että jos hakkurajoituksia hiiliperusteisesti halutaan tehdä, monia ongelmia on edessä. Miten voidaan rajoittaa tuotantoa niin, että se kohdistuu kaikkiin tasapuolisesti ja niin, ettei järjestelmä aiheuta turhaa byrokratiaa.
Lakeja voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa, joten kyllä se voi liittyä jos asia katsotaan riittävän tärkeäksi.
Mutta oikeassa olet, tasapuolinen kohtelu on varmasti kaikkien tavoitteena vielä tässä vaiheessa ja varmasti näitä erilaisia vapaaehtoisen rajoittamisen/suojelun malleja yritetään hyödyntää lähitulevaisuudessa. Uskon että suomalaiset yksityiset metsänomistajat ovat tolkun ihmisiä ja ymmärtävät myös muun kuin maksimaalisen tuoton perään. Mutta nykyisin metsänomistusta on siirtynyt melko paljon näille institutionaalisille sijoittajille, joille on aivan sama mitä siellä metsässä tapahtuu kunhan tuottoa tulee.
Totesinkin heti alussa, että pitää näyttää, millaisella säännöllä edettäisiin, jotta voisi ottaa kantaa toteutuksen käyttökelpoisuuteen. Tuntuu, että usein hakkuurajoitusehdotuksissa on taustalla vihreät, joille on tärkeää vain estää metsätaloutta. Oikeudenmukaisuudesta viis, kunhan löytyy työkalut estää hakkuita. Haaviston Naturasirkus ei ole unohtunut.
Kyllä minä huolestuneena seuraan, kun Punavuoren supervihreät(jotka ei ole koskaan metsässä käynytkään) on pakkolunastamassa yksityisomisteisia metsiä ja keksimässä erilaisia sanktiomalleja. Tahtoo sataa kiintiötkin isojen metsäyhtiöiden pussiin, kun voivat sillä säädellä helposti hintoja.
Varmasti tehdään paljon myös vastuutonta metsänhoitoa, mutta pääosa pienistä metsänomistajista hoitaa metsiä erittäin vastuullisesti kun ne on suvussa pitkään kulkenut. Meilläkin yksi leimikko johon tehtiin ensiharvennus ohjeistuksen mukaan 10v sitten on nytten jo liian tiheä. Puusto kasvaa enemmän pituutta kuin paksuutta ja myrskytuhon riski kasvaa.
Voisihan valtio vaikka pakkolunastaa rintamamiestalot kun niissä lämpö menee harakoille ja päästöt kasvaa. Omaisuutta se metsä on siinä missä vaikka talotkin...
Kyllä minä huolestuneena seuraan, kun Punavuoren supervihreät(jotka ei ole koskaan metsässä käynytkään) on pakkolunastamassa yksityisomisteisia metsiä ja keksimässä erilaisia sanktiomalleja. Tahtoo sataa kiintiötkin isojen metsäyhtiöiden pussiin, kun voivat sillä säädellä helposti hintoja.
Varmasti tehdään paljon myös vastuutonta metsänhoitoa, mutta pääosa pienistä metsänomistajista hoitaa metsiä erittäin vastuullisesti kun ne on suvussa pitkään kulkenut. Meilläkin yksi leimikko johon tehtiin ensiharvennus ohjeistuksen mukaan 10v sitten on nytten jo liian tiheä. Puusto kasvaa enemmän pituutta kuin paksuutta ja myrskytuhon riski kasvaa.
Voisihan valtio vaikka pakkolunastaa rintamamiestalot kun niissä lämpö menee harakoille ja päästöt kasvaa. Omaisuutta se metsä on siinä missä vaikka talotkin...
Eihän nää nyt mitään Suomen Vihreiden keksintöjä ole kait?
Kyllähän asuntoihin jo puututaan. Ensin tulee energiatehokkuusluokat ja todistukset. Valtio tukee energiaremontteja ja myöhemmin varmaan myös kannustetaan enemmän kepillä. Esimerkiksi, ettei energiatehokkuusluokan D taloja saa enää myydä tai jotain muuta mukavaa..
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ykkösasia. Hakkuut tehtävä tuo silmälläpitäen. Kun katsoo noita kulkukelvottomiksi käsiteltyjä avohakkuita, en ole varma, onko noin tehty.
Meillä on kans vanha suojelumetsäpalsta. Pääasiassa vanhaa kuusikkoa. Aikalailla vaikeakulkuista maastoa sekin kun lahonneita puita makaa siellä täällä. Varmasti siellä asuu monenlaista eläintä ja se sen tehtävä onkin...mutta ei se välttämättä ole se idyllinen ikimetsä joista haaveillaan.
Usein hoidettu talousmetsä on myös hyvä virkistyskäyttöön. Luontoarvot on luonnontilaisessa pääsääntöisesti paremmat.
Kuparinen
07.04.2023, 22.55
Nuo sähkölinjatkin varmaan ilmestyivät kuin taikaiskusta tuulimyllyjen myötä? Langattomastiko ne vesivoimalat niihin paperitehtaisiin sen virran on siirtäneet?
Nuo piuhat ovat niin hentoisia, että nyt yksityisten talojen katoille tulevien aurinkopaneelien takia niitä pitää vahvistaa ja taas nousevat siirtokustannukset...
Lakeja voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa, joten kyllä se voi liittyä jos asia katsotaan riittävän tärkeäksi.
.
Esimerkki Espanjalaisesta ympäristölain muutoksesta.
https://yle.fi/a/74-20021263
Burguesin ja monien muiden maanviljelijöiden huoli kumpuaa muutoksista, joita Espanjan valtio on hyväksynyt pääasiassa viimeisen vuoden aikana.
Aurinkovoimaloita voi uuden lain myötä rakentaa entistä helpommin viljelykelpoisille peltoalueille maaseudulla. Voimalat saavat olla myös entistä suurempia.
Lain mukaan pelloille on mahdollista rakentaa aurinko- tai tuulivoimala ilman maanomistajan lupaa, mikäli Espanjan ympäristöministeriö on luokitellut hankkeen yleishyödylliseksi.
Varsin hölmö laki, jossa viljelykelpoista maata otetaan muuhun käyttöön.
tchegge_
10.04.2023, 08.13
Noitahan voi yrittää tehdä fiksumminkin.
Jenkkitutkimuksessa huomattu että sopivalle korkeudelle pellon pinnasta asennetut paneelit jäähtyy jolloin hyötysuhde on parempi. Samalla kasveihin kohdistuva paahde vähenee.
Ei nyt tietystikään sovi kaikkialle eikä kaikille peltotyypeille.
https://www.anthropocenemagazine.org/2023/03/solar-panels-handle-heat-better-when-theyre-combined-with-crops/
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.