Näytä tavallinen näkymä : Kysy metsästä.
Youtubesta kannattaa katsoa ei-näin videoita.
Parin viikon päästä olisi omalla pihalla puunkaatajat hommissa. Pitäisikö kaiken varalta ottaa kaadot videolle?
Mä oon mökillä jättänyt tuulenkaadot lahoamaan
Nyt sitten tuli pieni hehtaarin pläntti hankittua. Plänttiä oli ensin koitettu kaupata tonttina, mutta sitten selvisi, että ei saa rakennuslupaa, kun on alle 2 hehtaaria.
Ei taida todellakaan olla mikään metropolialue jos tonteille sallittu minimikoko on 2 hehtaaria. Miksi näin?
Parin viikon päästä olisi omalla pihalla puunkaatajat hommissa. Pitäisikö kaiken varalta ottaa kaadot videolle?
Jos kyseessä on kaupunkilaisserkuista yms. koostuva viikonloppua viettämään saapuva talkooporukka, niin ilman muuta!
Ei taida todellakaan olla mikään metropolialue jos tonteille sallittu minimikoko on 2 hehtaaria. Miksi näin?
Tietä pitkin 25 km Turun kauppatorilta, joten ei metropoli, mutta ei missän tiettömien taipaleiden päässä. Asfalttitien varrella, toisella puolella palstaa soratie ja keskellä metsäautotie, joten puutkin saa helposti pois.
En tiedä syytä, poliitikkojen aivoitukset on ihmeellisiä. Täällä (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.lieto.fi/download/noname/%257BF58CBF72-88D0-48C3-B6D3-51319F62F3C5%257D/18409&ved=2ahUKEwi6ycq26MXcAhXGXCwKHXI2DUYQFjADegQIAhAB&usg=AOvVaw3SWiZ8vMTugeMCaMamGZSV) asiasta on mainittu. Jos hankkisin lisämaata saman kunnan alueelta, niin luvan luultavasti saisi. Tätä mieltä oli kiinteistövälittäjä.
Voisi sen luvan sinnikäs kaveri saada puhumallakin. Palstan erikoisuuksia on sähköliittymä ja kunnan vesijohtoverkkokin menee 200m päästä.
Joten luultavasti tuo joskus kaukana tulevaisuudessa lähtee myyntiin tonttina tai kahtena.
Nyt siellä on hyvä puuhastella ja asuntovaunuun saa sähköt tolpan kyljestä, sekä tontilla on jalasrakenteinen hyväkuntoinen lukittava parakki, johon saa työkalut ja lasten pulkat/kelkat talteen.
Jopotuinen
30.07.2018, 11.20
Kunnan kaavapolitiikkaa kai tuossa.
Varaavat siinä itselleen option kaavoittamattoman rakennusoikeudettoman pohjamaan edulliseen lunastuksee, mikäli tarvetta sattuisi joskus ilmenemään.
Kunnan kaavapolitiikkaa kai tuossa.
Varaavat siinä itselleen option kaavoittamattoman rakennusoikeudettoman pohjamaan edulliseen lunastuksee, mikäli tarvetta sattuisi joskus ilmenemään.
Mahdollisesti vuonna 2025 voimaantulevassa yleiskaavassa (alustava luonnos) alue on merkitty maa ja metsätalousalueeksi ja 2035 tavoitteissakaan ei ole vielä laajentaa asustusta tuonne, joten lunastuksia ei tarvinne pelätä ihan heti ja puuhastelu (puiden kaato) on aika vapaata. Tarkoitus on kuitenkin hoidella maltillisesti se vuosien varrella nykyistä harvempaan "puistometsäkuntoon", eli ulkoilu ja virkistysarvoja optimoiden. Nyt on paikotellen tiheää.
hphuhtin
31.07.2018, 16.47
Mulla olisi sama kysymys, n. viisi isoa runkoa kaatamista vaille valmiina :)
Hah, runkojen paksummat päät (ehkä 50cm halkaisijaltaan x 5m) katosi parissa päivässä kun sanoin naapurustoon, että saa ottaa. Vielä olisi pienempiä runkoja jäljellä, mutta taitaa mennä hakkeeksi.
Tältä näytti halkoliiteri mökiltä lähtiessä, muutama rivi halkoa sivussa ja perällä. Ensi kesän puita pätkiessä ekaa kertaa bensasahalla täytyy sanoo että oli aika painava, pitää muuttaa tekniikkaa. Eipä ollut kuin muutama koivun runko pätkittävänä.
http://kuvanjako.fi/pe9x0-800.jpg
Hartsa69
07.08.2018, 22.08
Saako naapurin metsään raivata polun :D Sillai ei edes oman metsän rajaa hipoen vaan jonkun 3. omistajan :D
Kyseessä ei ole siis omaa ryteikköä. Mitä tuollekin oikopolulle nyt tekis, hakea ylisiltä pari lautaa poikittain vähän vinkiksi?
Jami2003
07.08.2018, 23.24
Saako naapurin metsään raivata polun :D Sillai ei edes oman metsän rajaa hipoen vaan jonkun 3. omistajan :D
Kyseessä ei ole siis omaa ryteikköä. Mitä tuollekin oikopolulle nyt tekis, hakea ylisiltä pari lautaa poikittain vähän vinkiksi?Saa raivata tekemällä sen kuluttamalla. Apuvälineiden käyttö kielletty. Mutta kun siitä monta kertaa menee edes takaisin niin siinä on polku.
Näin olen itse tehnyt mökillä, tosin vain yhden vanhan pellon nurkan verran kun oma tontti alkaa siitä.
Hartsa69
08.08.2018, 10.47
Saa raivata tekemällä sen kuluttamalla. Apuvälineiden käyttö kielletty. Mutta kun siitä monta kertaa menee edes takaisin niin siinä on polku.
Näinhän se on, nyt oli otettu avuksi katkomisvälineet. Käyhän se noinkin, jos ei viitsi käyttää tietä, joka kulkee kuitenkin ihan liki (huom. Pohjois-Karjalan horsmikossa..)..
Saako naapurin metsään raivata polun :D Sillai ei edes oman metsän rajaa hipoen vaan jonkun 3. omistajan :D
Kyseessä ei ole siis omaa ryteikköä. Mitä tuollekin oikopolulle nyt tekis, hakea ylisiltä pari lautaa poikittain vähän vinkiksi?
Miten olis muutama ranteenpaksuinen kuusi karsimattomana sopivasti ristiin latoen? Tällaisella on joskus annettu vinkkiä ja se on ymmärretty ja polku siirtynyt hallitusti paikkaan, jossa se ei häiritse.
Ookko Hartsa varma ettei polkuun ole metsänomistajan lupaa? Käsitin siis tämän "Kyseessä ei ole siis omaa ryteikköä" niin ettei ole sinun metsää?
Hartsa69
08.08.2018, 21.19
Ei ole tosiaan omaa metsää, vaan appivanhempien - ja heiltä ei ole kyselty. Eihän se iso haitta ole, tuumi käytyään katsomassa paikat. Jätti asian vieä sikseen, kasattuaan justiisa niitä katkottuja 'vinkiksi' :D
Onko kenelläkään kokemusta Dolmar raivaussahoista? Tiedossa olisi uusi Dolmar MS 4510 jonka hinta tällä hetkellä se houkuttelevin, vähän päälle 400e. Käyttö ei ole päivittäistä mutta kuitenkin metsän/taimikon raivausta ja heinikon niittoa.
Ei suoraa kokemusta, mutta metsälehden arvioiden perusteella ihan käypä peli: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/raivaussahatesti/ 400 e kuullostaa hyvältä hinnalta ostaa. Intternettihaku tarjoaa vain 4510X mallia huomattavasti kalliimmalla.
Olisko sähkökäyttöisistä halkomiskoneista mihinkään? Tai siis kuinka paljon sen pitää maksaa jotta olis hyvä?
Mökillä vois olla tarvetta. Käytössä nykyään on sellainen mooseksenaikainen hydraulinen traktorin perään laitettava, mutta se on hiukan -öhöm- "vaarallinen" ja vaatii käytännössä kaksi henkilöä hommiin.
Olisko sähkökäyttöisistä halkomiskoneista mihinkään? Tai siis kuinka paljon sen pitää maksaa jotta olis hyvä?
Mökillä vois olla tarvetta. Käytössä nykyään on sellainen mooseksenaikainen hydraulinen traktorin perään laitettava, mutta se on hiukan -öhöm- "vaarallinen" ja vaatii käytännössä kaksi henkilöä hommiin.
Tuommoinen sähkökäyttöinen klapikone on juuri käytössä. Sain kaverilta lainaan, kun pitää pilkkoa neljä isoa kaadettua koivua saunapuiksi. Kone on tämä Terrasta ostettu Scheppach. (https://www.kodinterra.fi/fi/terra/scheppach-klapikone-hl520-230-v-22-kw) Taisi olla tuolloin jonkinlaisessa tarjouksessa, koska ajattelin silloin ostaa itsellekin. On kyllä näppärä ja tehokas peli, eikä onneksi mikään hidas, niitäkin kuulema on. Konetta pitää käyttää molemmilla käsillä, joten käsien telomiseen ei pitäisi olla mahdollisuuksia.
https://photos.google.com/share/AF1QipOMfOuMs0Oexv2458KmNht2M97ooMd8NOV0YfqEdGxmPj fn3QMRX14-TZ-ikvkKnA/photo/AF1QipMLinqSI2yXj5hflm9KmOeOS2u_wyrwVSfGr78u?key=e VA5aWxackpOY0RwQzJ4RHRWTFlGQnhRRURUMm53
Onko Ojan Jaskalla mökki? Suosittelen kirvestä :D
MäkiHiiri
24.09.2018, 02.54
Ähräsin itseni tänne metsään, kysyäkseni, onko mun kello oikeessa?
Onko Ojan Jaskalla mökki? Suosittelen kirvestä :D
Riippuu vähän minkäkokoista ja laatuista puuta on tarkoitus halkoa. Itse teen halot metrisinä ja paksummat puut olisi turhan työläitä kirveen kanssa. Mulla oli ensin 6t kone kapealla kiilalla, jonka muodon rälläköin tehokkaammaksi (=vielä kiilamasemmaksi) lupulta kyllästyin ja ostin 12t koneen. Siitä ei ole montaa kertaa voima loppunut puun halkaisussa. Lisävarusteina olen väkästellut tuhon prässin, jolla saa laakereita ym vaihdettua ja uusin viritelmä on tuoremehupuristin.
Mutta voiman tarve on tietysti puista kiinni. Jos on pikkupuuta ja 33 cm pitkää, niin teen edelleen kirveellä.
Ei taida nopeudessa olla kirveen voittanutta, jos puu on sellainen, että kertaisku riittää.
Jos koneen haluaa, niin puristusvoimaa ja nopeutta niin paljon kun raskii ostaa. Joissain on suuri paluunopeus ja se nopeuttaa töitä merkittävästi.
Onko Ojan Jaskalla mökki? Suosittelen kirvestä :D
Riippuu vähän minkäkokoista ja laatuista puuta on tarkoitus halkoa. Itse teen halot metrisinä ja paksummat puut olisi turhan työläitä kirveen kanssa. Mulla oli ensin 6t kone kapealla kiilalla, jonka muodon rälläköin tehokkaammaksi (=vielä kiilamasemmaksi) lupulta kyllästyin ja ostin 12t koneen. Siitä ei ole montaa kertaa voima loppunut puun halkaisussa. Lisävarusteina olen väkästellut tuhon prässin, jolla saa laakereita ym vaihdettua ja uusin viritelmä on tuoremehupuristin.
Mutta voiman tarve on tietysti puista kiinni. Jos on pikkupuuta ja 33 cm pitkää, niin teen edelleen kirveellä.
Ei taida nopeudessa olla kirveen voittanutta, jos puu on sellainen, että kertaisku riittää.
Jos koneen haluaa, niin puristusvoimaa ja nopeutta niin paljon kun raskii ostaa. Joissain on suuri paluunopeus ja se nopeuttaa töitä merkittävästi ja tietty ristikko pikkupuille.
https://www.youtube.com/watch?v=2bVAAx3mMKY
Olisko sähkökäyttöisistä halkomiskoneista mihinkään? Tai siis kuinka paljon sen pitää maksaa jotta olis hyvä?
Mökillä vois olla tarvetta. Käytössä nykyään on sellainen mooseksenaikainen hydraulinen traktorin perään laitettava, mutta se on hiukan -öhöm- "vaarallinen" ja vaatii käytännössä kaksi henkilöä hommiin.
Tuota sanoisin ehkä "hiukan vaaralliseksi": https://www.youtube.com/watch?v=2bVAAx3mMKY
Olen käyttänyt mm. klapisirkkeliä, jossa ei ollut yhtään minkäänlaista kotelointia terän tai akselin ympärillä ja ruuvihalkojaa, jossa halkaistavalle pölkylle ei ollut mitään tukea, käsissä pidellen ruuvia kohti vaan. Tuo mylly olisi silti ehkä liikaa, ainakin nykyisin, kun iän myötä on ehkä tullut hieman tervettä varovaisuutta hommiin.
Mitä noihin pieniin halkaisukoneisiin tulee, niin joku aika sitten seurailin hetken aikaa sivusta polttomoottorikäyttöisellä sellaisella työskentelyä. Kaadetusta pihakoivusta katkottuja pätkiä sillä särjettiin, ja ihmetellä sai, mihin se vehje pystyi. Paksuudeltaan 40 senttiset kierteiset ja oksaiset koivunröntit ei näyttänyt ahdistavan yhtään. Toki noin paksuja joutuu kääntelemään ja halkomaan usealta kantilta, mutta helpon näköistä hommaa silti. Kone oli merkiltään muistaakseni Power tai joku muu vastaava halpamerkki, tonneista en tiedä. Kolmisen vuotta sitten se on hankittu, ja ollut kyllä omistajallaan varsin kovassa käytössä, mökkihommiin varmasti riittävä.
https://www.youtube.com/watch?v=2bVAAx3mMKY
Tuota sanoisin ehkä "hiukan vaaralliseksi": https://www.youtube.com/watch?v=2bVAAx3mMKY
Olen käyttänyt mm. klapisirkkeliä, jossa ei ollut yhtään minkäänlaista kotelointia terän tai akselin ympärillä ja ruuvihalkojaa, jossa halkaistavalle pölkylle ei ollut mitään tukea, käsissä pidellen ruuvia kohti vaan. Tuo mylly olisi silti ehkä liikaa, ainakin nykyisin, kun iän myötä on ehkä tullut hieman tervettä varovaisuutta hommiin.
Kotoväki käytti melko samanlaista vielä kymmenen vuotta sitten, tosin vähän pienempää ja kehikko sekä pyörä tehty hirrestä (pyörässä toki metallivanne jossa kirves kiinni). Ja pöllit työnnettiin terän eteen vaakasuorassa, ei pystyssä eli siinä mielessä paljon turvallisempi laite. Hankkivat halvan sähköhalkaisijan kun kirveskonetta pyörittänyt maamoottori sanoi sopimuksen irti eivätkä ole vanhaa kaivanneet. Tehokkaampikin on, vanhan kanssa piti isommat runkopalat tai pahemmat oksavänkyrät halkaista ensin käsikirveellä. Itse voisin kyllä käytellä sitä kirveskonetta (jonkun suojapuomin siihen varmasti rakentaisin) mutta hirsijalaksilla ja metallijaloilla ollut klapisirkkeli paljaine terineen, akseleineen, remmeineen ja remmipyöristä sojottavine kiiloineen, jota siis käytettiin kunnes terä joskus ehkä 15-20 vuotta sitten halkesi, siihen en hevillä koskisi.
Riippuu vähän minkäkokoista ja laatuista puuta on tarkoitus halkoa. *
Oksanen puu on tietty toinen juttu mutta esim. koivua voi myös pilkkoa palasina reunoilta ydintä kohti. Mökillä käyttänyt tuollaista tekniikkaa mutta paljon yli sahan terän paksuisia puita ei tule kaadettua ja pituus sellainen 35-45 cm pätkiä keskimäärin.
Fillarikaverin Timco 10t pikahalkomakonetta käyttänyt nyt muutaman päivän ja kieltämättä hyvä masiina.
Ainut miinus siitä, että tällä klapihommat menee työnteoksi.
Fillarikaverin Timco 10t pikahalkomakonetta käyttänyt nyt muutaman päivän ja kieltämättä hyvä masiina.
Ainut miinus siitä, että tällä klapihommat menee työnteoksi.
Laitteeseen liittyvä Kalevan uutinen:
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/karkkaisen-maahantuoma-klapikone-maarattiin-poistettavaksi-markkinoilta-tukes-loysi-testissa-vakavia-turvallisuuspuutteita/805831/
Vaimokullan kanssa tehdään pilkkeitä alkoholismiin viittaavalla vekottimella (https://www.hongkong.fi/fi/tyokalut-ja-nikkarointi/tyokalut/sahkotyokalut/klapikoneet-ja-klapisirkkelit/al-ko-khs-5204-2200-w-5t-vaaka-klapikone-jalustalla/p/2855101/?gclid=Cj0KCQjwlqLdBRCKARIsAPxTGaVp9G53nT4IAcOn7S5 JRoehIxxDR4MAWEfYxyO3LifkIOlWRVO-cfcaAvAnEALw_wcB). Turvallinen ja tehokas vehje. Tuli hommattua kun kylkiluu oli poikki eikä antanut kirvestä heiluttaa pitkään aikaan.
Vähintään yhtä nopea tuotto kuin kirveen kanssa. Kirvestä käytän keväällä kun teen metristä halkoa.
Ojan Jaskallekin uskallan suositella.
Laitteeseen liittyvä Kalevan uutinen:
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/karkkaisen-maahantuoma-klapikone-maarattiin-poistettavaksi-markkinoilta-tukes-loysi-testissa-vakavia-turvallisuuspuutteita/805831/
Otin riskin ja puut on nyt halottu ainakin kahdeksi talveksi.
Laitteeseen liittyvä Kalevan uutinen:
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/karkkaisen-maahantuoma-klapikone-maarattiin-poistettavaksi-markkinoilta-tukes-loysi-testissa-vakavia-turvallisuuspuutteita/805831/
Otin riskin ja puut on nyt halottu ainakin kahdeksi talveksi.
Joskus riskin ottaminen kannattaa. :) Oma klapisavotta jatkuu edelleen ja saunapuita tulee ihan riittävästi.
Joskus riskin ottaminen kannattaa. :) Oma klapisavotta jatkuu edelleen ja saunapuita tulee ihan riittävästi.
Pakko nyt vielä mainita, että ”oikein”käytettynä erittäin hyvä ja nopea klapikone.
Yhdessä Dolmar ps7310 moottorisahan kanssa polttopuiden tekeminen oli aivan naurettavan helppoa.
J.Kottenberg
30.09.2018, 16.24
Kärkkäisen klapihalkaisuoneen kieltäminen on minusta osoitus menosta kohti amerikkalaisia tuotevastuulakeja. Jos on normaalijärkinen henkilö, ovat riskit koneen käytössä hyvin pieniä.
Tuon laitteen kieltämiseen verrattuna pitäisi monta asiaa ja laitetta kieltää ja nopeasti.
Katselin mailla vuosia sitten kun pari äijää, ilmeisesti kaljapäissään, teki klapeja sellaisella koneella jossa isoon vauhtipyörään, jota traktori pyöritti, oli hitsattu kiinni vanha kirveen terä ja pölkky laitetaan vahvalle rautapöydälle ja työnnetään ylhäältä päin iskevän terän alle. Ei siinä ole varaa sormien tai käden olla väärässä paikassa. Mutta nopeasti ja tottuneen näköiseti homma kävi eikä kukaan taivastellut riskejä.
Diy diy diy, näpräsin saunaa ootellessa työpöydän (https://jiipeen.otokset.fi/kuvat/Forum/IMG_20181005_203418.jpg?img=img2048) tapaisen klapikoneen kylkeen. Selkää säästää kun ei tarvii jatkuvasti kumarrella. Varmaan laiton ja vaarallinen, viekää putkaan :D
Diy diy diy, näpräsin saunaa ootellessa työpöydän (https://jiipeen.otokset.fi/kuvat/Forum/IMG_20181005_203418.jpg?img=img2048) tapaisen klapikoneen kylkeen. Selkää säästää kun ei tarvii jatkuvasti kumarrella. Varmaan laiton ja vaarallinen, viekää putkaan :D
Mikä tuosta tekee laittoman tai vaarallisen?
Mikä tuosta tekee laittoman tai vaarallisen?
Ole huoleti! Kyllä löytyy joku direktiivi, jota tulkitaan Suomessa tiukan neuroottisesti, joten onhan se vaarallinen.
Diy diy diy, näpräsin saunaa ootellessa työpöydän (https://jiipeen.otokset.fi/kuvat/Forum/IMG_20181005_203418.jpg?img=img2048) tapaisen klapikoneen kylkeen. Selkää säästää kun ei tarvii jatkuvasti kumarrella. Varmaan laiton ja vaarallinen, viekää putkaan [emoji3]
Eu:n hygieniadirektiiviin vedoten varmasti kielletään, ellet vedä työpöydänpintaan huomioväriä ja liimaa siihen kaikilla eu:hun kuuluvien maiden kielillä varoitustarraa.
^^ Juu, epäilen että eu-direktiivivalvontaviranomaisen salassa suorittama attacci asettaisi laitteen ympäristölleen vaarallisena ja työergonomiarikoslain pykälä seja se nojalla täydelliseen käyttökieltoon ja tuomittavaksi valtiolle.
Rikollinen saisi 30pv yhdyskuntapalvelua joka täytäntöönpantaisi välittömästi rankojen keräämisenä.
Tässä vielä laite itseteossa (https://youtu.be/LFPeiK7RU-k).
Huom.
Ylläoleva saattaa sisältää sarkasmia sekä pieniä määriä saksanpähkinää.
Olen aina tykännyt käyttää kirvestä klapien tekoon. Todella terapeuttista hommaa, ja samalla tulee voimaharjoittelua, joka muuten jää melko vähiin. Isäukolla on sellainen ruuvitoiminen halkaisukone, joka kyllä toimii suorien ja melko pienten pölkkyjen kanssa. Mieluummin käytän kyllä kirvestä. Tekiväthän entisaikaan tosimiehet pokan ja kirveen (ja kiilan) kanssa 10 pinokuutiota (ja enemmänkin) halkoja päivässä pystymetsästä.
https://metsat.greenpeace.fi/uploads/_1600xAUTO_crop_center-center/xAJ3A5884.jpg.pagespeed.ic.Zf-X16Crlj.webp
METSÄHALLITUS AVOHAKKASI VANHAN METSÄN YMPÄRISTÖVIRANOMAISEN KIELLOSTA HUOLIMATTA
https://metsat.greenpeace.fi/blog/metsaehallitus-avohakkasi-vanhan-metsaen-ympaeristoeviranomaisen-kiellosta-huolimatta
^ Se oli greenpeacelle aivan oikein. Paras kiusa, on kiusa ekoterroristeille.
^ Se oli greenpeacelle aivan oikein. Paras kiusa, on kiusa ekoterroristeille.
Jos Greenpeace ei olisi asiasta uutisoinut ei tämä varmaan olisi tullut tietoisuuteen kun ei HS, YLE eikä keltainen lehdistökään ole asiaa nostanut esille.
Metsähallitus hakkaa metsän jonka se on vuonna 2013 luvannut olla hakkaamatta. Enempi tarkoittaa että vetää turpaan ympäristöviranomaista kuin Greenpeacea. Helpompi varmaan vetää sileäksi ja pyytää anteeksi jälkikäteen. metsähallitushan tekee isoa voittoa mutta silti lakkauttaa uudehkoja luontokeskuksia ja supistaa luontopalveluista poistamalla pitkospuita ja vaellusreittejä. Nykyhallituksen politiikkaa siis.
Vahingossa toi ei varmaan ole tehty kuten tässä
https://www.youtube.com/watch?v=3gwPybu86Oc
Tyhmyyksissään metsähallitus mennyt lupaamaan viherterroristien mieliksi, että jotain ei hakata. Nyt metsähallitus korjasi virheensä ryhdikkäästi ja veti matalaksi ihan tavallista metsää, jonka piiperöt olivat määritelleet "Ihmemetsäksi".
Tyhmyyksissään metsähallitus mennyt lupaamaan viherterroristien mieliksi, että jotain ei hakata. Nyt metsähallitus korjasi virheensä ryhdikkäästi ja veti matalaksi ihan tavallista metsää, jonka piiperöt olivat määritelleet "Ihmemetsäksi".
Meinaat, että iso osa paikallisista asukkaista, jotka vastustavat viimeisten metsäsaarekkeiden tuhoamista, on viherterroristeja. Taidat olla joku luonnosta vieraantunut ääriajattelija. Metsähallituksen jälki kaikkiaan on kammottavaa Suomussalmella, kuten muuallakin Kainuussa. Toinen metsien tuhoaja on Kuusamon yhteismetsä Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Kyseisiä tahoja voisi hyvällä syyllä kutsua luontoterroristeiksi.
^Luonnosta vieraantunut nykyihminen herää vasta kun naapurimetsä lähtee, ulkoilualueiden reunoilta tai kaupunkien ulkoilualueilta. ELY-keskuksen noita kai pitäisi valvoa mut jos Hallituksen meiningillä ne lopetetaan niin kukahan sitten .. menisi jo tonne jeesustelutopiikkiin
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/kun-ely-keskukset-lakkautetaan-mikaan-taho-ei-enaa-valvo-kuntien-kaavojen-laillisuutta-vastuuta-valvonnasta-ei-voida-siirtaa-kansalaisjarjestoille-6705534
Kun Ely-keskukset lakkautetaan, mikään taho ei enää valvo kuntien kaavojen laillisuutta – "Vastuuta valvonnasta ei voida siirtää kansalaisjärjestöille"
^Luonnosta vieraantunut nykyihminen herää vasta kun naapurimetsä lähtee, ulkoilualueiden reunoilta tai kaupunkien ulkoilualueilta. ELY-keskuksen noita kai pitäisi valvoa mut jos Hallituksen meiningillä ne lopetetaan niin kukahan sitten .. menisi jo tonne jeesustelutopiikkiin
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/kun-ely-keskukset-lakkautetaan-mikaan-taho-ei-enaa-valvo-kuntien-kaavojen-laillisuutta-vastuuta-valvonnasta-ei-voida-siirtaa-kansalaisjarjestoille-6705534
Kun Ely-keskukset lakkautetaan, mikään taho ei enää valvo kuntien kaavojen laillisuutta – "Vastuuta valvonnasta ei voida siirtää kansalaisjärjestöille"
Itse metsänomistajana ihmettelen, että jotkut ulkopuoliset pyrkivät hallitsemaan toisten omaisuutta. Sitä kutsutaan kommunismiksi, jonka jälkeenjäänyt äpärä greenpeace on. Jos metsähallitus omistaa metsää, niin se saa sitä hakatakin silloin kun huvittaa.
Itse metsänomistajana ihmettelen, että jotkut ulkopuoliset pyrkivät hallitsemaan toisten omaisuutta. Sitä kutsutaan kommunismiksi, jonka jälkeenjäänyt äpärä greenpeace on. Jos metsähallitus omistaa metsää, niin se saa sitä hakatakin silloin kun huvittaa.
Metsättömät saavat rauhassa kuljeskella meidän muiden omistamissa metsissä ja sitten vielä kehtaavat yrittää määräillä miten meidän pitää metsiämme hoitaa. Suomessa on metsiä hoidettu järjettömän hyvin.
Juha Jokila
13.10.2018, 18.31
^juuri tänään keskustelin tutun kanssa, miten metsänomistaja oli hakkuun jälkee kyntänyt aukon kulkukelvottomaksi ja pilannut laajan puolukkamaaston pysyvästi. Onko järkee?
Jami2003
13.10.2018, 18.33
Ilmeisesti logiikka menee niin että jos on omaa maata niin saa vaikka ongelmajätteet sinne haudata.
^juuri tänään keskustelin tutun kanssa, miten metsänomistaja oli hakkuun jälkee kyntänyt aukon kulkukelvottomaksi ja pilannut laajan puolukkamaaston pysyvästi. Onko järkee?
Tottakai siinä oli järkeä, jos toimenpide palvelee metsänhoidollisia toimenpiteitä. Eihän nyt kukaan hullu huvikseen kyntele metsiä. Jos tuntuu, että jokin maaston osa on kulkukelvotonta, niin se pitää kiertää, jos suorituskyky ei riitä siinä etenemiseen. Jotkut ihmiset luulevat, että heille pitäisi raivata kulkuteitä toisten omistamiin metsiin, tai jättää metsänhoidolliset toimet tekemättä, jotta siellä olisi kiva tallustella.
https://metsat.greenpeace.fi/uploads/_1600xAUTO_crop_center-center/xAJ3A5884.jpg.pagespeed.ic.Zf-X16Crlj.webp
METSÄHALLITUS AVOHAKKASI VANHAN METSÄN YMPÄRISTÖVIRANOMAISEN KIELLOSTA HUOLIMATTA
https://metsat.greenpeace.fi/blog/metsaehallitus-avohakkasi-vanhan-metsaen-ympaeristoeviranomaisen-kiellosta-huolimatta
Kiitos tuosta linkistä, GP:lle pisteet.
"Suomessa on metsiä hoidettu järjettömän hyvin." Täyttä soopaa.
Tottakai siinä oli järkeä, jos toimenpide palvelee metsänhoidollisia toimenpiteitä. Eihän nyt kukaan hullu huvikseen kyntele metsiä. Jos tuntuu, että jokin maaston osa on kulkukelvotonta, niin se pitää kiertää, jos suorituskyky ei riitä siinä etenemiseen. Jotkut ihmiset luulevat, että heille pitäisi raivata kulkuteitä toisten omistamiin metsiin, tai jättää metsänhoidolliset toimet tekemättä, jotta siellä olisi kiva tallustella.
Tämä kyllä omituista, vaaditaan pitkospuita ja kulkureittien raivaamista. Tuntuu että ihmisistä tullut oikeasti uusavuttomia, ettei mukamas metsään voisi mennä kävelemään tai retkeilemään ilman raivattuja kulkureittejä tai muita palveluita. Suomessa ei ole mitään kovin vaikeakulkuista maastoa kuten jossain vaikeakulkuisessa vuoristossa. Sitten jos metsänomistaja raivaa metsään jotain, syytetään luonnon monimuotoisuuden hävittämisestä.
Suomalaiset metsänomistajat ovat lisänneet metsien hiilivarastoa viimeisen 20 vuoden aikana määrällä, jonka arvo on noin 12 miljardia euroa nykyisillä päästökaupan hinnoilla. Toiset tekevät, toiset puhuvat.
^juuri tänään keskustelin tutun kanssa, miten metsänomistaja oli hakkuun jälkee kyntänyt aukon kulkukelvottomaksi ja pilannut laajan puolukkamaaston pysyvästi. Onko järkee?
Hakkuun jälkeen yleensä istutetaan taimikko. Kyntämisellä lienee tavoiteltu taimille hyvää kasvualustaa, jotta saadaan uutta metsää nopeasti paikalle.
Jäsen Pulmark puhuu täyttä asiaa. Ylempänä m-52 kyseenalaisti Suomalaisen metsänhoidon laadun asiantuntevalla kommentilla "Täyttä soopaa". Jospa hän kertoisi jonkin valtion, missä metsävarantoja uudelleen istutuksineen on hoidettu paremmin.
Odotan innolla vastausta. Minun ei kuitenkaan kannata pidättää hengitystäni, sitä odotellessani.
En tunne muiden maiden metsänhoitoa juurikaan, mutta käsitys on, että vielä huonommin kuin Suomessa, mikä ei todellakaan tarkoita, että Suomen metsiä on hoidettu järjettömän hyvin. Omassa metsässäni ei ole koskaan kynnetty eikä tehty isoja aukkohakkuita, ja sen surauksena siellä on mukava samoilla ja monimuotoisuuskin on säilynyt. Eli tehometsätalous valtavine aukkohakkuineen ja kynnikköineen tuottaa kyllä puumassaa, mutta ei metsää. Tuolle metsänkäsittelyllehän on ollut tutkimustietoon perustuva vaihtoehto, mutta sitä ei ole käytetty kuin muutamana viime vuotena pienillä alueilla. Aikanaanhan metsänomistajia haastettiin oikeuteen metsän tuhoamisesta, kun käyttivät nyt hyväksyttyä jatkuvan kasvatuksen menetelmää. 60 vuotta metsissä kulkeneena olen nähnyt muutoksen, jossa metsät suurelta osin ovat muuttuneet lähes kulkukevottomiksi ja luontoarvoiltaan mitättömiksi. Kuten joku luontokuvaaja (nimeä en muista) äskettäin totesi tv:ssä, alkaa kunnon metsäalat olemaan niin pieniä, että voi hengittämättä kulkea läpi. Menee kyllä nämä jutut ohi otsikon, anteeksi siitä.
Juha Jokila
13.10.2018, 20.37
Ei se metsä ole "omistajallaan" kuin hetken lainassa. Silloinkin käytännössä vain osittain suojattu toisia ihmisiä vastaan. Ääritapauksessa kaikki metsä voisi olla yhdellä omistajalla ja jos hänellä olisi oikeus hakata ja kyntää koko ala, loppuisi elämä maapallolta. Suomessa sentään jokamiehen oikeus. Muu maailma täynnä ahneutta, ryöstöä ja liikakansoitusta. Joutomaata silmän kantamattomiin.
En tunne muiden maiden metsänhoitoa juurikaan, mutta käsitys on, että vielä huonommin kuin Suomessa, mikä ei todellakaan tarkoita, että Suomen metsiä on hoidettu järjettömän hyvin. Omassa metsässäni ei ole koskaan kynnetty eikä tehty isoja aukkohakkuita, ja sen surauksena siellä on mukava samoilla ja monimuotoisuuskin on säilynyt. Eli tehometsätalous valtavine aukkohakkuineen ja kynnikköineen tuottaa kyllä puumassaa, mutta ei metsää. Tuolle metsänkäsittelyllehän on ollut tutkimustietoon perustuva vaihtoehto, mutta sitä ei ole käytetty kuin muutamana viime vuotena pienillä alueilla. Aikanaanhan metsänomistajia haastettiin oikeuteen metsän tuhoamisesta, kun käyttivät nyt hyväksyttyä jatkuvan kasvatuksen menetelmää. 60 vuotta metsissä kulkeneena olen nähnyt muutoksen, jossa metsät suurelta osin ovat muuttuneet lähes kulkukevottomiksi ja luontoarvoiltaan mitättömiksi. Kuten joku luontokuvaaja (nimeä en muista) äskettäin totesi tv:ssä, alkaa kunnon metsäalat olemaan niin pieniä, että voi hengittämättä kulkea läpi.
Tätä hieman epäilinkin, että et tunne muiden maiden, tai edes Suomenkaan metsävarantojen hoitoa. Parjaat Suomalaista metsänhoitoa, koska greenpeace (tarkoituksella pienellä kirjoitettuna) informoi sinua ja sinä kritiikittömästi siihen uskot. Olet joko nuori tai uusi greenpeacen kannattaja, etkä muista kuinka gp on jäänyt kiinni informaatiohuijauksista. Et, siten muista sitäkään, että gp mustamaalasi Suomalaista paperiteollisuutta Saksassa, esittelemällä kampanjassaan talvista aapasuota avohakkuuna. Jäi kiinni!
Nyt lainaan suoraan sinua "Eli tehometsätalous valtavine aukkohakkuineen ja kynnikköineen tuottaa kyllä puumassaa, mutta ei metsää." Et ehkä ole perehtynyt metsätalouteen muuten kuin gp:n informoimana ja tunnetasolla. Tiesitkö, että istutettu metsä tuottaa vasta 30-60 vuoden päästä istutuksesta. Sitä ennen metsänomistaja tekee pirusti töitä sen eteen. Siirtää sen seuraavalle sukupolvelle. Avohakkuun jälkeen istutetaan uudet puut. Suomalaista istutus systeemiä ei ole missään maassa tällä planeetalla. Metsänomistaja velvoitetaan tekemään istutukset esim. avohakkuiden jälkeen. Suomessa ei saa jättää metsää uudelleen istuttamatta. TEHOMETSÄNTALOUDEN tarkoitus on nimenomaan saada metsä tuottamaan sitä puuta, NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA.
Metsänhoidolliset toimenpiteet ei sovi kaupunkikakaroiden pitkän aikavälin toiveisiin, jotka ovat metsänkasvun ja siihen liittyvien toimenpiteiden rinnalla "kahvitunteja" kasvavalle metsälle.
Kaikki muut, paitsi, metsänomistajat, marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät ovat metsässä turhia. Kaikki muut ovat ainoastaan mukavia kuljeksijoita, kunhan ymmärtävät tallustella tai ajella muiden mailla, niitä kunnioittaen siellä luonnossa, kuin täällä foorumillakin.
Ei se metsä ole "omistajallaan" kuin hetken lainassa. Silloinkin käytännössä vain osittain suojattu toisia ihmisiä vastaan. Ääritapauksessa kaikki metsä voisi olla yhdellä omistajalla ja jos hänellä olisi oikeus hakata ja kyntää koko ala, loppuisi elämä maapallolta. Suomessa sentään jokamiehen oikeus. Muu maailma täynnä ahneutta, ryöstöä ja liikakansoitusta. Joutomaata silmän kantamattomiin.
ei myöskään vakilainassa kulkijoille. Ihmisikä on silmänräpäys luoonon kiertokulussa. Samasta kohdasta kuva 20 vuoden kuluttua.
Eräät ihmiset vaan koettaa saattaa luonnon jämäytymään oman mielensä mukaiseksi.. pöljät luonnosta vieraantuneet..
Tosin yritystä voi koettaa hommaamala se maa-alue itselleen.. jos ei varaa, niin menee pankkiin ja siirtää pankilta varoja omalle tililleen, että voi ryhtyä oikeesti luonnonsuojelijaksi..: omilla taskuillaan.. -)
Laroutelle vielä. Mitä ihmettä höpötät Greenpeacesta kohdallani. Osaan kyllä tässä iässä ajatella ihan itse enkä ole ajatuksineni yksin, oletko ollenkaan seurannut asiantuntijoiden mielipiteitä. Sinulla taitaa olla joku pakkomielle kyseisestä järjestöstä ja kuulut niihin, joille tehometsätalous on uskontoon verrattava asia. Suosittelen lukemaan esimerkiksi Erkki Lähdettä ym.
Laroutelle vielä. Mitä ihmettä höpötät Greenpeacesta kohdallani. Osaan kyllä tässä iässä ajatella ihan itse enkä ole ajatuksineni yksin, oletko ollenkaan seurannut asiantuntijoiden mielipiteitä. Sinulla taitaa olla joku pakkomielle kyseisestä järjestöstä ja kuulut niihin, joille tehometsätalous on uskontoon verrattava asia. Suosittelen lukemaan esimerkiksi Erkki Lähdettä ym.
Pahoitteluni, jos pahoitin mielesi, yhdistämällä gp:n sinuun. Tuli vain niin vahva tunne, että lauseellasi "Eli tehometsätalous valtavine aukkohakkuineen ja kynnikköineen tuottaa kyllä puumassaa, mutta ei metsää.", olet joko gp:läinen tai yhtä tietämätön asiasta, tai joku muu ideologia ajaa sinua parjaamaan maailman parasta ja univesaalissakin mittakaavassa hyvää metsätaloutta.
Ns. talousmetsät eivät ole mitään metsää vaan puupeltoa. Luonnontilaisia oikeita metsiä Suomessa on mitättömän vähän. Muiden maiden tilanteesta en tiedä. Luonnontilaisen vanhan metsän tuhoaminen on Suomessa pahimpia rikoksia mitä voi tehdä, varsinkin jos omistaja on valtio.
Ainoa ideologiani on luonnosta tykkääminen. Puolueisiin minua on turha yrittää yhdistää. 1950 -luvulta lähtien olen luonnossa liikkunut, viimeiset 40 vuotta lähinnä Kainuussa.
https://yle.fi/uutiset/3-10298562
Selviytyäkseen metsä ei tarvitse ihmisen apua. Metsänhoito on tosiasiassa puun viljelyä. En nyt kuitenkaan tarkoita etteikö puita saisi korjata...
Tämä kyllä omituista, vaaditaan pitkospuita ja kulkureittien raivaamista.*klip*
Puhuin nykyisten rakenteiden purkamisesta. Monet pitkokset menevät soilla ja siellä saattaa upota sulaan aikaan vyötäröä myöten, muutenhan kyllä metsään menevä porukka osaa jalkineet valita. Nuotiotakaan ei voi tehdä jos tulipaikka on purettu eikä laavussa yöpyä jos sitä ei enää ole.
Säästö- ja yksityistämiskiimassaan (Metsä)Hallitus lakkauttaa 90-luvulla rakennettuja luontokeskuksia ympäri maata vaikka tekee voittoa (nämä osastot on eriytetty että hallitus saa rahaa omiin taloustukiaisiin).
Saaristomeren Sinisimpukassa ehdin käymään purkkarilla pari kertaa ja kajakilla, lopetettiin 1.1.2017. Mökkimaastoissa oleva Hämeen Luontokeskus Liesjärven Kansallispuiston lähellä siirrettiin Eerikkilän Urheiluopiston hoitoon, ehdin kyllä näkemään luontonäyttelyt kun sinne maastopyörällä oli mökillä kiva ajella metsäpolkuja. Kansallispuiston ympäristöä on parturoitu reippaasti avohakkuilla, monella reitillä puuttuu metsä toiselta puolelta. Seuraavaksi lakkautuslistalla on Tammisaaren luontokeskus, siellä en ole vielä ehtinyt käydä kun ei oikein ole mun reittien varrella mutta sitä on joku adressi
https://www.skrivunder.com/stang_inte_naturum_-_ala_sulje_tammisaaren_luontokeskusta
--
Tuolla on jatkuvaa kasvatusta markkinoiva firma, saavat tietty sen tuottavammaksi kuin avohakkuumeiningin omilla laskelmillaan mutta toiminee monessa paikassa
https://arvometsa.fi/
--
Metsähallitus purkaa pitkospuita ja laavuja, koska niitä ei ole rahaa korjata
"– Toki ymmärrämme, että säästöpaineita on itse kullakin, mutta kuulostaa hurjalta että pitkospuut puretaan ja laavut hävitetään"
https://yle.fi/uutiset/3-10178301
Jos Suomalaisilta, kansalaisina yleensäkin, karsitaan asioita rahan puutteen takia, niin miksei turhantallustelijoiltakin, jotka odottavat pitkospuita metsiin. Kyllä vanhuksien tai sairaiden lapsien hoitoon tarvitaan enemmän rahaa, kuin ihmisten, jotka eivät osaa kävellä metsissä ilman pitkospuita tai opasta.
Nämä kaupunkien "Metsätietäjät" tarvitsevat ulkopuolista informaatioita havainnoilleen. Heille ei riitä, että itse kävelevät metsässä ja tekevät itse havaintojaan, kuten muut normaalit ihmiset.
kyytimies
13.10.2018, 23.51
Jos Suomalaisilta, kansalaisina yleensäkin, karsitaan asioita rahan puutteen takia, niin miksei turhantallustelijoiltakin, jotka odottavat pitkospuita metsiin. Kyllä vanhuksien tai sairaiden lapsien hoitoon tarvitaan enemmän rahaa, kuin ihmisten, jotka eivät osaa kävellä metsissä ilman pitkospuita tai opasta.
Nämä kaupunkien "Metsätietäjät" tarvitsevat ulkopuolista informaatioita havainnoilleen. Heille ei riitä, että itse kävelevät metsässä ja tekevät itse havaintojaan, kuten muut normaalit ihmiset.Tähän ketjuun saa varmaan laittaa myös kuvia?https://uploads.tapatalk-cdn.com/20181013/bbb0fe11f682ca6ee30b89063ff8d8d6.jpg
Lähetetty minun SM-G388F laitteesta Tapatalkilla
Jos Suomalaisilta, kansalaisina yleensäkin, karsitaan asioita rahan puutteen takia, niin miksei turhantallustelijoiltakin, jotka odottavat pitkospuita metsiin. Kyllä vanhuksien tai sairaiden lapsien hoitoon tarvitaan enemmän rahaa, kuin ihmisten, jotka eivät osaa kävellä metsissä ilman pitkospuita tai opasta.
Nämä kaupunkien "Metsätietäjät" tarvitsevat ulkopuolista informaatioita havainnoilleen. Heille ei riitä, että itse kävelevät metsässä ja tekevät itse havaintojaan, kuten muut normaalit ihmiset.
Vanhuksien ja sairaiden hoitoon ei varmaan parin metsässä olevan laavun tai nuotiopaikan takia jää rahat saamatta. Kyllä ne on meidän hallituksen ihan ite leikkaamia, kuten koulutuksesta, eläkkeistä jne. Että riittää rahat miljarditulosta tekevien firmojen yritystukiin, veronalennuksiin ja omiin puliveivauksiin.
Selviytyäkseen metsä ei tarvitse ihmisen apua. Metsänhoito on tosiasiassa puun viljelyä. En nyt kuitenkaan tarkoita etteikö puita saisi korjata...
Salama sen metsänhoidon teki ennen ja kliimaksivaihe. Puita saa korjata arboristi. Metsänhoito on todellisuudessa sitä että koittaa saada rahaa jotta saa ruokaa kaupasta.
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/05/02/article-2318146-19959FCE000005DC-655_634x436.jpg
https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html. Tuon jutun ovat varmaan kaikki metsäasioista kiinnostuneet lukeneet. Samaa asiaa sivuten, Hämeessä asunut,edesmennyt puuveneiden tekijätuttuni valitteli jo yli 30 vuotta sitten, että ei tahdo löytää kunnon puuta veneentekoon. Ehkäpä Suomen kannattaisi ottaa mallia Slovenian metsäpolitiikasta, eikä olla metsäasioissa pelkästään sellutehtaiden ja MTK:n talutusnuorassa. Tuossa juttua vaihtoehdosta tehometsätalouteen: https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina. Timo Pukkalan juttuja kannattaa lukea.
anttipietila
15.10.2018, 16.40
--
Tuolla on jatkuvaa kasvatusta markkinoiva firma, saavat tietty sen tuottavammaksi kuin avohakkuumeiningin omilla laskelmillaan mutta toiminee monessa paikassa
https://arvometsa.fi/
--
Arvometsän sivuilta lainaus:
"Erirakenteisessa metsänkasvatuksessa ei tarvita kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon."
Kumma juttu, omissa metsissä ei koskaan ole itsestään tullut tuollaista taimikkoa. Joko taimia tulee liian tiheään ja sitten niitä pitää raivata. Tai puskee vaan hieskoivua kiusaamaan kuusen- ja männyntaimia. Taas raivataan. Tai ei tule taimia ollenkaan, pelkkää heinikkoa. Sitten istutetaan.
Arvo- ettei vaan satumetsässä taimia sitten tulee jotenkin juuri sopiva määrä sopiville kohdille sopivien etäisyyksien päähän toisistaan ja vielä ihan haluttua lajia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html. Tuon jutun ovat varmaan kaikki metsäasioista kiinnostuneet lukeneet. Samaa asiaa sivuten, Hämeessä asunut,edesmennyt puuveneiden tekijätuttuni valitteli jo yli 30 vuotta sitten, että ei tahdo löytää kunnon puuta veneentekoon. Ehkäpä Suomen kannattaisi ottaa mallia Slovenian metsäpolitiikasta, eikä olla metsäasioissa pelkästään sellutehtaiden ja MTK:n talutusnuorassa. Tuossa juttua vaihtoehdosta tehometsätalouteen: https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina. Timo Pukkalan juttuja kannattaa lukea.
Niin, suomessahan on kahdenlaista metsää: taimikkoa ja esiharvennettua taimikkoa. Tee sieltä sitten veneitä.
arctic biker
16.10.2018, 18.19
Mulla on jotain 4 hehtaaria ihan ikiomaa metsää. Jotain 25v sitten sieltä koivua hakattiin polttopuuksi. Mäntyä jonkinverran kasvaa mutta kun on lietemaalla eli tulva käy niin kitukasvuista on puusto. Eikä tientapaistakaan löydy. Kolkytvuotta niin ehken veneaihesta on, itte en ole näkemässä.
Ja noissa muissa mettissä raivaussaha on pakollinen kalu, nytkin yks läntti huutaa apua. Itte sitä täällä käydessäni istutin vuonna yks ja kaks. Hirvenperkeleet tehny tuhojaan mutta onneksi rinteessä eivät. 30v aikaa ja nykyhinnoilla 4000€ edestä siellä puuta. Enintään.
arctic biker
16.10.2018, 18.49
Tähän sopinee sillai muistelu kun tänne tultiin -59 vuonna niin pellonraivuu alkoi. Minäkin 8v vanhana niitä isävainaan trotyylilla ampumia kannonjuuria pikkuvalmetilla noikin pois.
Oma kuopus oli 8v vanhana istuttamassa uutta koivua noille vaivalla raivatuille pelloille ja sama valtio maksoi jotain apuja.
--
Tuolla on jatkuvaa kasvatusta markkinoiva firma, saavat tietty sen tuottavammaksi kuin avohakkuumeiningin omilla laskelmillaan mutta toiminee monessa paikassa
https://arvometsa.fi/
--
Toimivuudesta en osaa sanoa, mutta yksi ongelma lienee raskaiden koneiden juuristovauriot.
Jos metsästä ajaa arvokkaampaa järeää tukkipuuta, niin sitä voisi ajaa kevyemmällä kalustolla, koska kuljetuskustannus ei ole yhtä merkitsevä.
Omalla pikku harrastepläntilläni on takoitus harrastaa juuri tuontyyppistä pidemmässä juoksussa, mutta nyt alkuun pitää koittaa korjata vaan tuulenkaadot ja selvästi elinikänsä päähän tulleet puut.
Avohakkuilla ja kyntämisillä on paikkansa, mutta kyllä tuossa arvometsän esittämässä tavassakin on paljon mielenkiintoisia pointeja, joita ei kannattasi sivuutta vaan sen takia, että ennen on avohakattu, niin Aina avohakataan.
Tuolla http://www.hannuhuttu.com/gallery/displayimage.php?album=7&pid=22048#top_display_media monenlaista metsä -ja suomaisemaa. Suomussalmelainen Hannu Huttu voitti 1994 vuoden luontokuvapalkinnon kuvalla "Tehometsätalouden jäljet".
https://www.koillissanomat.fi/uutisetkoillismaa/samanlaista-metsasotaa-ei-enaa-tule--kuusamon-isannat-ja-aktivistit-ottivat-yhteen-6.226.143253.ba0b79721c ja jatkokertomus
http://www.luppi.fi/retkikertomukset/narangan-seikkailuja-osa-1-huh-helletta/. Jotain nuo "terroristitkin" saa aikaan.
Puolensa kullakin. Itse olen saanut parhaat mustikkasaaliit tehometsätalousmetsista. Muutenkin iissäkin on ihan mukanva liikkua.
Tässä tehometsätalouden ja avohakkuun aikaansaannoksia:
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/10119/normal_kaunismetsa.jpg
Onhan tuo puupeltokin ihan kaunista ja monin paikoin marjoja ja sieniä tuottavaa. Silti vähäiset vanhat luonnontilaiset metsät pitää säästää mutta tietysti metsän omistajan pitäisi saada oikeudenmukainen korvaus metsänsä suojelusta.
Toimivuudesta en osaa sanoa, mutta yksi ongelma lienee raskaiden koneiden juuristovauriot.
Jos metsästä ajaa arvokkaampaa järeää tukkipuuta, niin sitä voisi ajaa kevyemmällä kalustolla, koska kuljetuskustannus ei ole yhtä merkitsevä.
Mitä järeämpää puuta niin sitä pienemmät taksat korjuussa. Järeät metsät ja aukot vaatii tehokkaat koneet että homma kannattaa.
Äärettömän rehellistä metsäpalvelua vaikea löytää. Kaupunkilais metsänomistajia viedään kuutamolle sata-nolla, kun siellä jokainen toimija juoksee vaan rahan perässä.
Tuokin jatkuva kasvatus hyvä idea oikeassa kohteessa, mutta nyt sitä tehty niin tyhmiin ja tuhoon tuomittuihin kohteisiin ettei mitään rajaa ja mukamas ammattilaisten toimesta.
...jatkokertomus
http://www.luppi.fi/retkikertomukset/narangan-seikkailuja-osa-1-huh-helletta/. Jotain nuo "terroristitkin" saa aikaan.
Joskus taannoin selvittelin reittiä ja mietin onko tämä silta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7286897.530015239&e=629199.4378863357&title=Silta+katki%3F&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D) tosiaan poikki ja tuolta blogistahan se nyt varmistui! Onpa maailma pieni.
http://www.luppi.fi/wp-content/uploads/2013/06/20130604_1446-04_081-300x200.jpg
Eipä tarvii fillarilla lähteä.
Onhan tuo puupeltokin ihan kaunista ja monin paikoin marjoja ja sieniä tuottavaa. Silti vähäiset vanhat luonnontilaiset metsät pitää säästää mutta tietysti metsän omistajan pitäisi saada oikeudenmukainen korvaus metsänsä suojelusta.
Joo en sinänsä ole kohtuullisen määrän suojelua vastaan, mutta kyllä sillä suojelun määrälläkin rajansa on. Minusta selkein korvaus on, että valtio ostaa alueet itselleen käypään hintaan. Se mikä määrä on riittävä suojelun kannalta on oma pohdinnan aihe. Onhan nämä tietysti hyvin erilaisia ympäristöjä liikkua ja siinä mielessä vaihtelua.
Tässä kuvaparissa kiteytyy se, kuinka minä näen suojellun metsän ja tehometsätalouden eron virkityskäytössä, maastopyöräily on varsin kivaa suurimman osan ajsta noissa puupelloissa. Tietysti hetki avohakkuun jälkeen on ikävää, mutta suurimamn osan ajasta metsä on varsin miellyttävää liikuttavaa. Sitä ikävämpää avohakkuhetkeä ei satu kuin kerran elämässä / metsä kohdalle. Sitten on oma lukunsa kaupunkien puistometsät, joissa yritetään maksimoida virkistyskäyttö. Ne on jonkinlainen välimuoto näistä.
https://www.koillissanomat.fi/image-3.471172.1d64b5e2c1?size=640x0&size=1519x750
https://c1.staticflickr.com/8/7683/17874949199_7bfced573d_b.jpg
Silti vähäiset vanhat luonnontilaiset metsät pitää säästää mutta tietysti metsän omistajan pitäisi saada oikeudenmukainen korvaus metsänsä suojelusta.
Luonnonperintösäätiö on kiinnostunut vanhoista metsistä.
http://www.luonnonperintosaatio.fi/
Luonnonperintösäätiö on kiinnostunut vanhoista metsistä.
http://www.luonnonperintosaatio.fi/
Sinne vaan suojelijat työntämään rahaa, niin saavat hankittua enemmän metsää.
Ohiampuja
26.10.2018, 08.24
Tässä Hesarin juttu tuosta Arvometsän perustajasta.
Kun metsä hakataan paljaaksi, muuttuu se vuosikymmeniksi ilmastopäästöjen lähteeksi – Sijoittaja Timo Kujalan mielestä teollisuus sanelee metsänhoitoa ja samalla kärsii luonto https://www.hs.fi/talous/art-2000005877039.html?share=4ef742ea2c7ec0838308a122e d61c4fd
Tässä Hesarin juttu tuosta Arvometsän perustajasta.
Kun metsä hakataan paljaaksi, muuttuu se vuosikymmeniksi ilmastopäästöjen lähteeksi – Sijoittaja Timo Kujalan mielestä teollisuus sanelee metsänhoitoa ja samalla kärsii luonto https://www.hs.fi/talous/art-2000005877039.html?share=4ef742ea2c7ec0838308a122e d61c4fd
Jutusta poimittua:
Kujalan omistamassa metsässä Kainuun Ristijärvellä tehtiin hiljattain tällainen yläharvennushakkuu.
”Puuta kertyi hehtaarilta 110 kuutiota, ja tukkiprosentti oli 80. Jos olisi tehty alaharvennus, kertymä olisi ollut 100 kuutiota ja tukkiprosentti vain 20.”
25 vuoden kuluttua voidaan tehdä seuraava yläharvennus, jossa kertymä ja tukkiprosentti ovat vielä suuremmat. Muhkeat tukkipinot tekivät vaikutuksen myös palstanaapuriin.
”Kun tapasin hänet ensi kertaa, isäntä sanoi, että täällä ei aukkoja pelätä. Nähtyään hakkuuni tuloksen hän halusikin omalle palstalleen samanlaisen yläharvennuksen.”
Kieltäisikö Kujala avohakkuut? Ei missään nimessä.
”Mutta järkevällä metsänhoidolla avohakkuut voidaan vähentää kolmannekseen nykyisestä ilman, että puuntuotanto vähenee. Samalla hiilitase paranee ja vesistökuormitus vähenee”, Kujala sanoo.
Oleellista on osata valita oikea tapa oikeaan paikkaan. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä ja sitä enemmän siitä saa omistaja rahaa.
Erittäin hyvä juttu! Näin metsää omistamattomana veromaksajani minua kiinnostaa erityisesti se, ettei minun tarvi tukea jatkuvaa kasvatusta (niin paljon) koska ojituksia sekä kannattamattomia harvennuksia ei tarvita. Lisäksi vesistöpäästöt avohakkuilta ovat valtavia ja ne koituvat kaikkien veronmaksajien haitaksi. Päästöjen aiheuttaja (avohakkaaja) ei korvaa niistä yhtään sen enempää, korjaa vaan taloudellisen tuloksen. Vesistöpäästöjä tulee suomailta lähinnä humuksen ja kivennäismailla raskasmetallien muodossa.
”Mutta järkevällä metsänhoidolla avohakkuut voidaan vähentää kolmannekseen nykyisestä ilman, että puuntuotanto vähenee. Samalla hiilitase paranee ja vesistökuormitus vähenee”, Kujala sanoo. Mutta mitä tuohon sanovat taimitarhat, jotka rahastavat tehometsätaloudella, mitkä lienevätkään kytkökset noiden välillä.
”Mutta järkevällä metsänhoidolla avohakkuut voidaan vähentää kolmannekseen nykyisestä ilman, että puuntuotanto vähenee. Samalla hiilitase paranee ja vesistökuormitus vähenee”, Kujala sanoo. Mutta mitä tuohon sanovat taimitarhat, jotka rahastavat tehometsätaloudella, mitkä lienevätkään kytkökset noiden välillä.
Sanoo mitä sanoo, niin ei niitä tarvitse kuunnella. Lainsäädäntö sitoo ja metsänomistaja voi tehdä mitä lystää metsällään, kunhan noudattaa lakia. Lainsäädännön näkökulmasta jatkuva kasvatus on täysin hyväksyttävää.
Ohiampuja
26.10.2018, 21.48
Lainsäädännön näkökulmasta jatkuva kasvatus on täysin hyväksyttävää.
Mutta näin ei ole ollut vielä kovin pitkään.
Sanoisin, että hankkii sitä metsää..väittää sen jälkeen...
Mutta näin ei ole ollut vielä kovin pitkään.
Ei kai se ole metsälaissa nimeltä mainiten ole ollut kielettyä milloinkaan, mutta vuoden 1948 harsintajulkilausuman jälkeen metsäviranoimiset ovat tulkinneet sitä (ilman tutkimusnäyttöä) metsän hävitykseksi, joka puolestaan on ollut ja on kiellettyä.
Onhan tämä historia tällä saralla aika erikoinen ja tosiaan ei ole mitään vanhasta asiasta kyse. Onneksi ajat muuttuvat.
https://www.sll.fi/satakunta/EsitelmErkkilhde.pdf
Väkivallan käyttö
-Metsänomistajat olivat haluttomia alaharvennuksiin ja avohakkuisiin.-Heidät pakotettiin uuteen käytäntöön mm. tuomitsemalla käräjillä metsä rauhoitettavaksi 10 vuodeksi
-1900-luvun loppupuoliskolla rauhoitettiin yksityismetsiä n.16 000 ha/v
-Lisäksi oli suuri joukko metsänomistajia, jotka alistuivat kuriin menemättä käräjille häviämään ja suuri joukko, joka alistui kiistelemättä.
Kannattaa lukea Erkki Lähteen "Suomalainen metsäsota". Vähän omakehu haisee tuossa kirjassa, mutta muuten mielenkiintoista luettavaa.
Ei liity aiheeseen, mutta metsiin kyllä. Toisinaan metsänomistajaa harmittaa ostavan osapuolen tien laitaan jättämät pikkukasat, eli puut jotka ei mahtuneet kuormaan ja niitä on liian vähän erikseen haettavaksi. (toki yhtiöt poimii ajoittain noita kasoja poiskin).
Kaveri tästä joskus jutteli ja nyt tuli oli hakkuun aika ja kaupanteko. UPM tarjosi eniten ja hoiti homman. Kaupan ehtoihin kaveri halusi maininnan, että tien metsään ja tien laitaan jätetyt puut palautuvat myyjälle 2kk hakkuun jälkeen, joka voi tehdä niille mitä huvittaa. Mutta eivät jää maisemaa pilaamaan.
Ehto kävi ostajalle ilman mutinoita ja kuten arvata saattaa, viimeinenkin pölli katosi paikalta ennen määräaikaa. Suosittelen tätä puun myyjille, pysyy paikat siistimpänä ja kauppaa mahdollisesti yli jääneet vaikka klapiyrittäjälle.
Tässä vähän suomalaista metsähistoriaa.
https://www.youtube.com/watch?v=4cz9Ze_i8X8
^Toi kyllä sopis jeesustelutopiikkiin. "Vahingossa" kaadettu ja tarjottu puun hintaa korvauksena ikimetsästä ja kun ei riitä viedään ylempään oikeuteen joka hylkää ja tulee vielä metsäkeskuksen oikeudenkäyntikulut päälle ..
--
Olihan se yllättävää kun mökille kerran pimeällä mentiin ja perinteisen kaavan mukaan iltaa vietettiin sauna ym niin aamupisulle ulos kohmelossa mennessä huomasi että vierestä olikin kadonnut metsä. Tosin se ei ollut oma ja onneksi siihen vähän jäi omaa tonttia väliin, lisäsi kyllä meidän tontin valoisuutta muinoin tuo
Vois talvella jotain puita kaadella tontin perukoilta kun on vihdoin bensasaha, papan vanha Stihl niin pääsee sinnekkin mihin ei jaksanut roikkaa vetää :)
Paltaan otsikon aiheeseen eli kysymyksiin. Viikonloppuna ihmeteltiin vähän pikkupalstaamme.
Mitä mieltä foorumilaiset on monihaaraisten puiden (2 ja 3 haaraiset) kaadosta. Kannattaako kaataa kaikki haarat kerralla, vai voiko poimia vain yhden haaran kerrallaan käyttöön ja antaa muiden kasvaa?
Ohiampuja
01.11.2018, 11.39
Ei ollut minulle yllätys kun olen asunut järven rannassa, jonka ylävesillä tehtiin isot hakkuut...
https://yle.fi/uutiset/3-10470870
Ohiampuja
01.11.2018, 12.40
Puolensa kullakin. Itse olen saanut parhaat mustikkasaaliit tehometsätalousmetsista.
Tulee mieleen yksi työkaveri, jonka metsän "laatumittari" oli kanalintujen määrä. Millään muulla ei ollut väliä, kuin syksyisellä lintusaaliilla. Hänelle metsä- ja luonto ylipäätään oli ainoastaan eräänlainen Citymarketin lihatiskin laajennusosa.
Ei ollut minulle yllätys kun olen asunut järven rannassa, jonka ylävesillä tehtiin isot hakkuut...
https://yle.fi/uutiset/3-10470870
Mökkijärvi on tai oli periaatteessa puhtaimmassa vesiluokassa mutta on ruskettunut ja verkot kerää sitä ruskeeta mönjää jo tosi nopeesti verrattuna muinaiseen. Sen verran syvä kuitenkin ettei se toivon mukaan rehevöitymään liikaa ala.
arctic biker
02.11.2018, 21.40
Paltaan otsikon aiheeseen eli kysymyksiin. Viikonloppuna ihmeteltiin vähän pikkupalstaamme.
Mitä mieltä foorumilaiset on monihaaraisten puiden (2 ja 3 haaraiset) kaadosta. Kannattaako kaataa kaikki haarat kerralla, vai voiko poimia vain yhden haaran kerrallaan käyttöön ja antaa muiden kasvaa?
Yritä Tank Driveriä vastaamaan, on alan ammattilainen.
Paltaan otsikon aiheeseen eli kysymyksiin. Viikonloppuna ihmeteltiin vähän pikkupalstaamme.
Mitä mieltä foorumilaiset on monihaaraisten puiden (2 ja 3 haaraiset) kaadosta. Kannattaako kaataa kaikki haarat kerralla, vai voiko poimia vain yhden haaran kerrallaan käyttöön ja antaa muiden kasvaa?
Riippuu pikkasen puulajista, mutta suosittelen kokonaan nurin. Mänty pienellä varauksella kestää haaran poiston, mutta ei nekään yleensä kovin nättejä ole sen jälkeen, kun kovin toispuoleisia ovat sitten. Kuuset ja lehtipuut niin kuivuminen, taudit ja laho iskee turhan helposti.
Jopotuinen
20.01.2019, 13.55
Klapikoneista oli juttua, tässä muutama näpsä vinkki DIY ideointiin :D
https://www.youtube.com/watch?v=8qGDaHMqp-s
Jopotuinen
20.01.2019, 13.56
https://www.youtube.com/watch?v=E4IjJ-0WxZk
On kyllä aika painava papan vanha Stihl 028AV, yli seitsämän kiloa. Ei tolla ihan huvikseen juoksentele metsässä mutta ehkä sitä kehittys voimia säästävämpi tekniikka kunhan sahailee enempi. Tossa vaan nyt terä pyörii tyhjäkäynnilläkin sen verran että tekisi pienen viillon, pysähtyy vasta jos laittaa turvakahvasta ketjunpysäytyksen, mahtaako kuulua asiaan? Voi olla että tulee tuolla kevyemmällä sähkösahalla vedeltyä osa puista edelleen.
^Ei kuulu pyöriä. Joko tyhjäkäynti liian isolla tai sitten kytkimen jouset meltoutuneet.
Hartsa69
25.09.2019, 20.25
https://live.staticflickr.com/65535/48793115198_31b92c90cf_c.jpg (https://flic.kr/p/2hkFtdS)Untitled (https://flic.kr/p/2hkFtdS) by Hartsa T (https://www.flickr.com/photos/146436343@N04/), on Flickr
Tuollaisia näkyi samalla alueella useitakin, liekö jokin puutauti
Juha Jokila
26.09.2019, 00.29
^Ei, se on pystyyn kuollu boa-käärme, syöny varmaan viimeisillä voimilla suden.
Kampinalle
26.09.2019, 10.28
https://live.staticflickr.com/65535/48793115198_31b92c90cf_c.jpg (https://flic.kr/p/2hkFtdS)Untitled (https://flic.kr/p/2hkFtdS) by Hartsa T (https://www.flickr.com/photos/146436343@N04/), on Flickr
Tuollaisia näkyi samalla alueella useitakin, liekö jokin puutauti
Sen verran paljon möykkyä, ettei liene kuusenpahka. Joten oliskohan mukurakuusi? http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/pa-mukur.htm
Concorde
26.12.2019, 11.08
Ei niinkään kysymys, mutta kommentti siitä, että tämä on mielestäni hienosti toteutettu juttu suomalaisen puun matkasta maailman ääriin: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006349999.html
Jami2003
26.12.2019, 12.30
Ei niinkään kysymys, mutta kommentti siitä, että tämä on mielestäni hienosti toteutettu juttu suomalaisen puun matkasta maailman ääriin: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006349999.htmlJees hieno tarina, suosittelen!
^^ Hyvin mielenkiintoinen juttu ja omalle kohdalle paljon uutta asiaa.
Toi taitaa olla uusinta-juttu...eli jo aiemmin pätkissä julkaistu.
MäkiHiiri
15.08.2020, 19.56
Semmoinen on mieltäni askarruttanut, että mitä se mänty kokoaa aluseensa elonsa aikana? Kun tossa taas kaatuili puita alkukesästä, niin siellä sun täällä on ollut nähtävissä se ilmiö, että keltaista hiekkaa on kasa aina siinä kohtaa missä runko oli. Ois ihana saada tietää mitä vitamiineja ja hivenaineita kyseinen ohut hiekka sisältää.
Mua kiinnostaa kuinka paljon puut imee vettä kasvimaasta. Kun mökillä on esim. hyvin iäkäs ja paksu koivu muutaman metrin päässä kasvimaan yläpuolella ja toisella puolella tuoreempi yksilö. Ja sitten vielä tammi kasvamassa toiselle puolelle.
Koivut imevät kyllä erittäin paljon ainakin.
Mua kiinnostaa kuinka paljon puut imee vettä kasvimaasta. Kun mökillä on esim. hyvin iäkäs ja paksu koivu muutaman metrin päässä kasvimaan yläpuolella ja toisella puolella tuoreempi yksilö. Ja sitten vielä tammi kasvamassa toiselle puolelle.
Google-haulla tuli tieto, että iso koivu 500 litraa, jonkun tiedon mukaan jopa 1000 litraa päivässä.
Olen googlannut noi mutta mietin vaikuttaako se kuinka kun jotkut on sanonu joskus että sitoisi myös sitä nestettä sinne .. puun imuvaikutus löyty muttei mitään suositusta puiden etäisyydelle kasvimaasta. Ehkä se vanhus joutaisi jo, on se vaan aika komea. Tontilla on kyllä muitakin koivuvanhuksia ja jättikoivuja kasvaa koko ajan lisää.
Ja tuohon tietoon kun yhdistää sen, että pääosa juurista on yhtä isolla alalla kuin oksat (ylhäältä katsoen) ja melko pinnassa, niin kyllä se iso Koivu ryövää porkkanoiltasi valtavan määrän vettä..
Jos kasvimaasta puhutaan, varjostus on minimitekijä, johon lähellä olevat puut luultavasti eniten vaikuttaa. Tietusti juuristokilpailukin vaikuttaa, kun puu käytännössä kasvimaaan päällä kasvaa.
Eli kun kaataa kaikki pahasti varjostavat puut, ongelma poistuu riippumatta siitä, onko kyse varjostuksesta vai veden ja ennen kaikkea ravinteiden rohmuamisesta.
Pitäs kyllä aika pitkälle kaataa jos haluaisi varjostuksen kokonaan pois .. mutta toki jo jonkunlainenharvennus auttaa ja kyllä valoa tulee. Koivut on sellasia latvatupsuja ettei niillä ole rungossa paljoa oksia paitsi juuri esim tuolla wanhuksella
Google-haulla tuli tieto, että iso koivu 500 litraa, jonkun tiedon mukaan jopa 1000 litraa päivässä.Niitä harvoja asioita jotka koulun biologian tunneilta muistan on se että iso rauduskoivu voi imaista 600 litraa vuorokaudessa. Aivan käsittämättömiä määriä siis.
Sent from my SM-G950F using Tapatalk
^^ Varjostus nyt ei niin paljoa vaikuta kuin se että jos siinä vieressä tosiaan isoja lehtipuita joiden juuret myös kasvimaassa niin ne vaikuttavat enemmän.
Kotipaikalla oli isoja koivua pihassa niin ei niiden juurelta paljoa nurmikkoa tarvinnut ajaa kun ei jaksanut siellä kasvaa ja yksi oli mansikkamaan vieressä niin semmonen monen metrin puoliympyrä halmeesta oli todella heikkoa kasvultaan ja mansikat pieniä naperoita.
Kysymys metsää omistaville. Mitä palveluita ostat, mistä palveluista olisit valmis maksamaan? Oletko kaivannut jotain metsään liittyvää palvelua, muttet ole löytänyt tarjoajaa?
Kampinalle
17.08.2020, 16.53
Omistan metsää ja kun oli vielä pakkojäsenyys mhy:ssä, käytin sen palveluita puukaupassa paljonkin, syynä erittäin kilpailukykyinen hinta. Muuten en ole palveluita käyttänyt ja erosin mhy:stä heti lakimuutoksen jälkeen. Nyt tosin metsästäni on 90% Metso-ohjelman kautta ikuisesti rauhoitettu, joten tarvetta palveluiden ostoon ei ole. Tuo Metso-ohjelma on muuten taloudellisesti erittäin kilpailukykyinen vaihtiehto, jos on metsää, mikä siihen kelpaa.
Siviilityössäni olen ollut aika paljonkin tekemisissä metsäpalveluyrittäjien kanssa ja kovassa on heillä leipä. Tosin valitettavan usein osasyynä on se, että substanssiasioissa ovat kyllä taitavia ammattilaisia, mutta markkinointi, hinnottelu, asiakaspalvelu ja muut perusyrittäjäntaidot ovat valitettavan kehnoja. Samoin kyky nähdä metsänomistajien erilaisuus, aika lailla perinteisen vanhan koulun metsätalousajattelun kautta mennään ja kaikki muu on piiperrystä.
Kiitos vastauksesta. Rauhoitus tosiaan vähentää radikaalisti palveluiden tarvetta, hieno päätös! Kyselen tätä kun olen miettinyt josko alkaisi sivutoimisesti tarjoamaan osaamista, ei niinkään fyysistä metsänhoitoa vaan neuvoja ja opastusta. Tiloja siirtyy kiihtyvällä tahdilla entistä nuoremmille omistajille, eikä heillä välttämättä ole osaamista tai edes kiinnostusta aiheeseen. Niin jos saisi edes sen kiinnostuksen heräämään ja ymmärryksen, ettei ne tilat hoitamattomana mitään tuota. Mitä sitten omat tavoitteet on kenelläkin.
Kampinalle
19.08.2020, 12.22
Ongelma on kyllä todellakin olemassa, kun metsänomistajien fyysinen, henkinen ja tiedollinen side metsäänsä heikkenee sukupolvenvaihdosten myötä. Se ei enää ole maatilan tuttu takametsä, josta haetaan rahat autoon ja puimuriin, vaan vaikkapa osuus kuolinpesästä. Ei tiedetä palstojen rajoja, ei ole kuvaa metsän kunnosta jne. Ympäristön kannalta ehkä hyväkin kehityssuunta, kansantaloudellisesti ei.
Neuvontapalveluille on siis kysyntää, mutta kilpailu on kova. Mhy:t toimivat markkinoilla ja niiden maine ja asema on edelleen aika hyvä. Isoilla metsäfirmoilla on omat palvelupakettinsa, jotka ovat helppo kokonaisratkaisu metsänomistajille (mutta ei välttämättä taloudellisesti fiksu). Näiden firmojen markkinoinpanostukset ovat todella isoja, siinä on paha yhden hengen yrittäjän kilpailla. Mutta sivutoimisesti tuossa voisi hyvinkin saada lisätienestejä. Vanhemman polven metsänomistajat ovat vaan tottuneet siihen, että mikään ei maksa mitään....
Ohiampuja
19.10.2020, 22.26
Pekka Juntilta hieno kirjoitus.
"Seitsemän vuotta sitten tuo hakkuu ei olisi ollut laillinen, muutama vuosi sitten olisi tehnyt tiukkaa löytää metsäammattilainen suunnittelemaan sitä saati asiansa osaava motokuski sitä hakkaamaan. Nauraneet olisivat, sanoneet, että höpöjä, eihän sitä tuolla tavalla.
Mutta nyt, tänä muutoin niin onnettomana vuonna kaksikymmentä tyhjentyneen syrjäkylän reunamilla ihan tavallinen suomalainen pienmetsänomistaja tekee pienen mutta mullistavan metsänhoidollisen teon.
Sillä tavalla maailma muuttuu, hehtaarin pala kerrallaan."
https://yle.fi/uutiset/3-11594172
Minusta kirjoitus ei ollut hieno, vaan taattua Ylen harjoittamaa yksipuolista mielikuvamarkkinointia.
Kirjoitus on kolumni joka antaa enemmä vapauksia kirjoituksen sisällölle. Itse pidin kovasti kirjoituksesta ja ajattelen samalla tavalla. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita näkee jo siellä täällä ja aina niistä tulee hyvä mieli. Jatkuva kasvatushan on jo nyt taloudellisesti paras vaihtoehto isoissa osassa metsäpalstoja. Jos virkistysarvoille, marja/sienisadolle tai hiilen sidonnalle antaa yhtään arvoa niin jatkuvan kasvatuksen ero perinteiseen avohakkuumetsätalouteen vaan kasvaa. Matka kohti kestävämpää metsätaloutta tapahtuu hitaasti, hehtaari kerrallaan...
Ensinnäkään jatkuvan kasvatuksen hakkuun vaihtoehto ei ole avohakkuu. Jaksollisen kasvatuksen metsissä tehdään moninkertainen määrä harvennuksia.
Kun avohakkuulta saadaan etelässä 350-500 m3 puuta ja jatkuvan kasvatuksen hakkuusta 80-100 m3, pitää vastaava puumäärä saadakseen hakata n. 3,5...6 kertainen määrä hehtaareja. Tällaista käsitellyn hehtaarimäärän vaikutusta ei kukaan halua kokea.
Käsitys jatkuvan taloudellisesta paremmuudesta ei voi olla kestävällä pohjalla. Yhtään reaalimaailmaan perustuvaa tutkimusta ei ole, jolla jatkuvan kasvatuksen paremmuus voidaan osoittaa. Sen sijaan kyse on lähtöarvojen valinnasta ja miten kasvu sekä uudistuminen mallinnetaan.
Tiedossa myös on jatkuvaan kasvatukseen liittyvä riski metsän uudistumisen ongelmista ja kasvun hiipumisesta seka puulajiston yksipuolistumisesta. Näitä ei koskaan nosteta jatkuvaa kasvatusta suosivissa mielipiteissä ongelmaksi. Se osoittaa minusta typerää asenteellisuutta.
Se lienee yleisesti tiedossa oleva ja hyväksytty asia, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kolmanneksen vähemmän kuutioita kuin jaksollinen metsä. Tämä heijastuu suoraan myös hiilen sidontaan, joka siis jatkuvassa on pienempi. Avohakkuun jälkeinen maaperän hilivaraston purkautuminen on lyhytaikainen asia ja päästö kääntyy nieluksi hoidetussa kohteessa jo 10 vuodessa. Mutta tässäkin on vielä työtä, koska maaperän käyttäytyminen hiilen osalta ei ole täysin selvä edes tutkijoille. Parasta siis pitäytyä tiukoista mielipiteistä ja väittämästä jatkuvaa kasvatusta paremmaksi.
https://yle.fi/uutiset/3-10777521
"Tiedossa myös on jatkuvaan kasvatukseen liittyvä riski metsän uudistumisen ongelmista ja kasvun hiipumisesta seka puulajiston yksipuolistumisesta. Näitä ei koskaan nosteta jatkuvaa kasvatusta suosivissa mielipiteissä ongelmaksi. Se osoittaa minusta typerää asenteellisuutta."
Mohkkulla on varmaan tutkimustietoa tuosta.
Ensinnäkään jatkuvan kasvatuksen hakkuun vaihtoehto ei ole avohakkuu. Jaksollisen kasvatuksen metsissä tehdään moninkertainen määrä harvennuksia.
Kun avohakkuulta saadaan etelässä 350-500 m3 puuta ja jatkuvan kasvatuksen hakkuusta 80-100 m3, pitää vastaava puumäärä saadakseen hakata n. 3,5...6 kertainen määrä hehtaareja. Tällaista käsitellyn hehtaarimäärän vaikutusta ei kukaan halua kokea.
Käsitys jatkuvan taloudellisesta paremmuudesta ei voi olla kestävällä pohjalla. Yhtään reaalimaailmaan perustuvaa tutkimusta ei ole, jolla jatkuvan kasvatuksen paremmuus voidaan osoittaa. Sen sijaan kyse on lähtöarvojen valinnasta ja miten kasvu sekä uudistuminen mallinnetaan.
Tiedossa myös on jatkuvaan kasvatukseen liittyvä riski metsän uudistumisen ongelmista ja kasvun hiipumisesta seka puulajiston yksipuolistumisesta. Näitä ei koskaan nosteta jatkuvaa kasvatusta suosivissa mielipiteissä ongelmaksi. Se osoittaa minusta typerää asenteellisuutta.
Se lienee yleisesti tiedossa oleva ja hyväksytty asia, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kolmanneksen vähemmän kuutioita kuin jaksollinen metsä. Tämä heijastuu suoraan myös hiilen sidontaan, joka siis jatkuvassa on pienempi. Avohakkuun jälkeinen maaperän hilivaraston purkautuminen on lyhytaikainen asia ja päästö kääntyy nieluksi hoidetussa kohteessa jo 10 vuodessa. Mutta tässäkin on vielä työtä, koska maaperän käyttäytyminen hiilen osalta ei ole täysin selvä edes tutkijoille. Parasta siis pitäytyä tiukoista mielipiteistä ja väittämästä jatkuvaa kasvatusta paremmaksi.
Sulla on melko monta väärää tietoa. "Kun hakkuusta on kulunut noin 20 vuotta, alkaa hiiltä taas kertyä maaperään kasvillisuuden vahvistuessa."
https://www.luke.fi/uutinen/hakkuiden-vaikutus-maaperan-hiilivarastoon-huomioitu-kasvihuonekaasuinventaariossa/
"Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ei päästä niin suureen puuntuotokseen kuin viljelymetsätaloudessa. Pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta se voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Metsänhoidon kustannukset ovat pienet, kun viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, eikä hakkuutuloja tarvitse odottaa vuosikymmeniä kuten avohakkuun jälkeen."
"Tutkimus perustuu ainutlaatuisiin koesarjoihin
Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan jatkuvapeitteistä kasvatusta sen biologisista ja teknisistä perusteista aina taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ekologisiin vaikutuksiin ja toimintamalleihin asti. Metsänkäsittelymenetelmien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen on yksi tärkeimmistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Lukella on käytössään ainutlaatuiset koesarjat, joissa erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmiä on kokeiltu ja puiden ja metsän kehitystä seurattu tarkoilla mittauksilla useita vuosikymmeniä."
Kannattaa perehtyä tuohon Sauli Valkosen kirjaan niin sieltä löytyy tutkittua tietoa mm. taimettumisesta. Joissain paikoissa taimettuminen ei luonnollisesti ole niin hyvää ilman maanmuokkausta. Mutta suurimmaksi osaksi metsätyypit taimettuu vallan mainiosti ilman ihmisen apua.
Ensimakuun pääsee noista dioista
https://www.slideshare.net/LukeFinland/tasaikinen-ja-jatkuvapeitteinen-metsnkasvatus-mit-tiede-sanoo-nist-prof-jari-hynynen-erikoistutkija-sauli-valkonen
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/metsan-jatkuva-kasvatus/
Itselläni on tästä kokemusta vielä kovin vähän, vasta 30v ajalta kahdessa erityyppisessä metsässä. Ja kun tuotto ei ole itselleni oleellista, toimii jatkuva kasvatus toistaiseksi hyvin. Yhtäkään tainta en ole noille länteille istuttanut, enkä heinikoita tallonut. En oikeastaan ole tehnyt muuta kuin kaatanut puita pois ja siivonnut oksia paikoin läjiin, paikoin jättänyt siihen. Kun valoa tulee, tulee myös taimia. Yksipuolistumisväitettä en ymmärrä, koska noille maille nousee oikeastaan kaikkea. Harventamalla sitten valitaan, mitkä jää kasvamaan. Itse suosin sekametsää, jos maaperä antaa siihen mahdollisuuden. Bonuksena tässä. Koko tämän ajan ko. Metsät tuottaa marjoja mukavasti, kun heinikko ei tukahduta varpuja.
Tässä vaiheessa en ole henk.koht.vielä törmännyt järkevään jatkuvaan kasvatukseen. Olen nähnyt vaan sen helvetin hölmöilyn, kun metsänomistaja saanut idean/päätynyt mainonan uhriksi ja pistänyt homman rullaamaan tähän menetelmään "perehtyneen" firman kautta. Noh...kyseisellä firmalla menee kyllä hyvin ja he eivät rahasta kieltäydy ja totea että ei tämä menetelmä kyllä teidän metsään nyt sovi. Olen myös nähnyt niitä aikoinaan harsittuja metsiä, jotka ei sitten enää ole lähteneet kasvamaan ja nyt tehdään osittain samaa virhettä.
M52, Pukkala on osakkaana jatkuvan kasvatuksen firmassa. Se ehkä hieman vaikuttaa siihen, mitä hän aiheesta uutisissa kertoo.
Sauli taas on pätevä tutkija alalla. Esityksessään hän kertookin, miten kuusen taimi kasvaa 1,3 metriseksi 50 vuodessa ja taimettuminen on epävarmaa. Avohakkuun jälkeen tuo kestää istutustaimella viisi vuotta ja tuloksena on täytiheä taimikko. Esityksessä kerrottiin myös, miten jatkuvan kasvatuksen laskelmia tehdään mallintamalla. Jostain syystä noissa malleissa taimet kasvaa lähes istutustaimien tahtiin.
Korjuussa vaurioituu 50 vuoden työn tuloksesta 15%. Lisäksi kun juurikääpä kurittaa metsää, en minä ainakaan usko hetkeäkään noihin mallinnuksiin. Koesarjojakin on olemassa, mutta niitä ei kovin moneen kertaan ole harvennettu. Taimettumisen ja taimivaiheen hitaan kasvun ongelmat onvielä edessäpäin. Toisaalta perinteinen männyn siemenpuuhakkuukin kelpaa jatkuvaan kasvatukseen. Siinähän poistetaan siemenpuut, kun ala on taimettunut. Onko tuo sitten jatkuvasti peitteinen metsä ja onko muutaman vuoden aikainen ylispuusto tässä suhteessa merkittävä asia, siitä kannattaa muodostaa oma mielipide.
Sen enempää ottamatta kantaa kumpaankaan suuntaan, kannattaa lukea teos Metsä meidän jälkeemme. Mielenkiintoisia ja erilaisia näkökulmia ainakin alan koulutukseen verrattuna.
Ohiampuja
23.10.2020, 21.11
Löytyy hyllystä. :)
M52, Pukkala on osakkaana jatkuvan kasvatuksen firmassa. Se ehkä hieman vaikuttaa siihen, mitä hän aiheesta uutisissa kertoo.
Sauli taas on pätevä tutkija alalla. Esityksessään hän kertookin, miten kuusen taimi kasvaa 1,3 metriseksi 50 vuodessa ja taimettuminen on epävarmaa. Avohakkuun jälkeen tuo kestää istutustaimella viisi vuotta ja tuloksena on täytiheä taimikko. Esityksessä kerrottiin myös, miten jatkuvan kasvatuksen laskelmia tehdään mallintamalla. Jostain syystä noissa malleissa taimet kasvaa lähes istutustaimien tahtiin.
Korjuussa vaurioituu 50 vuoden työn tuloksesta 15%. Lisäksi kun juurikääpä kurittaa metsää, en minä ainakaan usko hetkeäkään noihin mallinnuksiin. Koesarjojakin on olemassa, mutta niitä ei kovin moneen kertaan ole harvennettu. Taimettumisen ja taimivaiheen hitaan kasvun ongelmat onvielä edessäpäin. Toisaalta perinteinen männyn siemenpuuhakkuukin kelpaa jatkuvaan kasvatukseen. Siinähän poistetaan siemenpuut, kun ala on taimettunut. Onko tuo sitten jatkuvasti peitteinen metsä ja onko muutaman vuoden aikainen ylispuusto tässä suhteessa merkittävä asia, siitä kannattaa muodostaa oma mielipide.
Väitätkö, että Pukkala ei ole pätevä tutkija?
Jatkuvassa kasvatuksessahan metsä pysyy koko ajan metsänä ja lajien monimuotoisuudelle edullisena ja sen lisäksi kulkukelpoisena. Tehometsätalouden aukkohakkuun ja muokkauksen jälkeen alue on kuin helvetin esikartano, jossa kävelykin on tosi hankalaa, joskus lähes mahdotonta. Taimettumisen jälkeen siihen kasvaa puupelto, jota ei voi metsäksi kutsua.
^Minulla esimerkit mitä nähnyt ja kokenut niin vie luottamuksen pois hänen jutuistaan.
Pari ääripäätä eli n.40v hyvin tasainen metsikkö johon heidän tyylillä tehdään urat ja kerätään nippanappa ne rungot pois joista saa yhden tukin. Normaali ensiharvennus olisi ollut sata kertaa fiksumpi. Tai toinen että satavuotiaaseen kuusikkoon joka jo heikossa hapessa ilman mitään nuorempaa sukupolvea tai edes taimia muutamaa pientä länttiä lukuunottamatta koitateen jatkuvaa kasvatusta. Ja osa kuviosta niin jyrkkää että ilman metsuria ei edes aukon hakkaaminen onnistuisi.
Sopivalla kuviolla varmaan toimiva ja fiksu kasvatus muoto, mutta kun tietämättömiltä metsänomistajilta viedään osa hakkuu tuloista ja pahimmassa tapauksessa pilataan se metsä niin seuraavatkin tulot tippuu radikaalisti niin todella kriittisesti joutuu suhtautumaan.
Minullakin on Metsä meidän jälkeemme-kirja. Luettuani sen totesin, ettei kyse ole tietokirjasta, vaan mielipidekirjoituksesta, jossa tarkastellaan asioita yhdestä näkökulmasta. Kannattaa myös tutustua palkinnon antajien ja saajien kytköksiin, erityisesti Koneen säätiön rooliin siinä. Silmät saattaa senkin suhteen avautua.
En kiistä Pukkalan osaamista. Totean vain hänen kytkösten Arvometsään vaikuttavan siihen, miten hän asioista julkisudessa puhuu. Kukapa ei oman firmansa etuja pyrkisi ajamaan.
Avohakkuun jälkeen paikalle kasvaa sellainen metsä kuin hoitaja haluaa. Tuloksena voi olla yhden pulajin tasarakenteinen metsikkö, mutta yhtä hyvin erirakenteinen sekametsä. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen menetelmillä tuloksena, jos tai mettuminen onnistuu,on kuusikko, koska kuusi on ainoa alikasvoksena pärjäävä puulajimme. Yhtä todennäköisesti tuloksena on myös puustoltaan surkastuva heinikko. Kuten suuri osa suomalaisista harsintakauden jätemetsiä uudistaneista tietää, tuollaisesta puuta tuottavan metsän saaminen on kohtuuttoman työlästä ja vaatii järeitä toimia.
Jos puun tuotannon määrä ei ole tärkeä asia, mistä maailma aikoo jatkossa hankkia uusiutumattomien raaka-aineiden sijaan uusiutuvia?
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ykkösasioita, sitä ei nykyinen metsätalous edesauta, päinvastoin.
Jami2003
24.10.2020, 10.19
Muuta en tiedä metsänhoidosta muuta kuin että uusi "biotuote" tehdas avautui naapurikunnassa muutamia vuosia sitten. Täällä ainakin hakkuut tehdään vielä avohakkuina ja nykyään lähes joka polku on pilattu maastopyöräilyltä ja kävelyltäkin. Ja hakkuut ovat lisääntyneet valtavasti viimeisen parin vuoden aikana (on varmaan näköharha kun kaikki lempipaikat on vaan tulleet päätehakkuu ikään...)
EIKÖ NYT JUMALAUTA NIITÄ POLKUJA VOISI SÄÄSTÄÄ. Niitä ei oikeasti näillä korkeuksilla ole juuri yhtään ja siihen loppuu retkeily sillä alueella.
Kai ne voisi, mutta se maksaa ja kukapa sitä omistaan haluaisi muiden harrastuksia maksella sen enempää kuin on pakko. Ja veikkaan, ettei monella metsänomistajalla, metsäyhtiön edustajalla tai konekuskilla käy moinen edes mielessä.
Luumunen
24.10.2020, 11.34
Avohakkuun jälkeen paikalle kasvaa sellainen metsä kuin hoitaja haluaa.
Juuri näin ja tässä se ongelma avohakkuiden suhteen onkin. Monelle metsätaloutta harjoittavalle metsänomistajalle metsän arvo = puusta saatavat eurot seuraavan avohakkuun jälkeen. Muuta arvoa metsällä ei heille ole. Metsä on sijoituskohde, jonka on tarkoitus tuottaa omistajalleen voittoa. Suurin osa ihmisistä näkee kuitenkin metsällä olevan muita tärkeämpiä arvoja ja tämä aiheuttaa arvoristiriitoja. Arvaan, että nämä arvoristiriidat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.
EIKÖ NYT JUMALAUTA NIITÄ POLKUJA VOISI SÄÄSTÄÄ. Niitä ei oikeasti näillä korkeuksilla ole juuri yhtään ja siihen loppuu retkeily sillä alueella.
Voi ja kyllähän niitä säästetään ja ne taitas kuulua jo sertifioinnin puolesta säästää sekä hakkuulta että muokkaukselta.
Jonkun polun olen siivouttanut metsäfirmoilla, kun olen huomannut polun pilatun ja ihan ovat mukisematta siivonneet hakkuutähteet pois.
Kai ne voisi, mutta se maksaa ja kukapa sitä omistaan haluaisi muiden harrastuksia maksella sen enempää kuin on pakko. Ja veikkaan, ettei monella metsänomistajalla, metsäyhtiön edustajalla tai konekuskilla käy moinen edes mielessä.
Hakkuuseen sillä ei käytännössä ole vaikutusta jos polun säästää...ellei se mene tyyliin 10m kuvion rajasta sen suuntaisesti, se on pikkasen kinkkisempi. Pahin ongelma on että jos polkua ei ole kartassa tai sitä ei ole liputettu ja on lunta enemmälti niin toivotonta säästää kun et sitä näe.
Onhan tuo tehometsätalous taimitarhoille kultakaivos. Minkälaisia kytköksiä asiaan liittyneekään? Tuttu metsuri kauhisteli aikanaan, miten moni taimikko epäonnistui ja ei muuta kuin kumoon ja uusiksi. Eikös Osaran aukeillakin istutettu osa alueista moneen kertaan.
Noh Osaran hakkuut alkoi 40 luvulla ja loppui 60 luvulla niin eipä sen aikaisia taimia ja muita menetelmiä oikein kannata verrata nykyisiin.
Mitä tässä nyt viime vuosina liki 50000 tainta harrastuksena istuttanut niin hyvinhän nuo on lähtenyt, parhaat jo seuraavana kesänä sen 20cm kasvaneet. Istutuksessakin on muuttujia monta, muokkaus, säät, myyrät, istuttajan huolellisuus yms.
Taimi kytköksiä en ole miettinyt niitä tarvitaan väkisin, mutta kantokäsittelyä olen miettinyt että kuka siitä oikein hyötyy. Sitä pidän vähän huuhaa hommana.
Juuri näin ja tässä se ongelma avohakkuiden suhteen onkin. Monelle metsätaloutta harjoittavalle metsänomistajalle metsän arvo = puusta saatavat eurot seuraavan avohakkuun jälkeen. Muuta arvoa metsällä ei heille ole. Metsä on sijoituskohde, jonka on tarkoitus tuottaa omistajalleen voittoa. Suurin osa ihmisistä näkee kuitenkin metsällä olevan muita tärkeämpiä arvoja ja tämä aiheuttaa arvoristiriitoja. Arvaan, että nämä arvoristiriidat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.
Arvoristiriita metsästä ;-)
Luumuset ja muut metsien arvoristirridoista pöyristyneet: nouskaa, kävelkää, ja ostakaa niitä metsämaita. Jos ei oke varaa, niin nouskaa, kävelkää pankkiin, siirtäkää pankin tililtä omalla tilille rahaa-ja ostakaa sitä metsämaata.
...sitte voitte jeesustella omalla tekemisellä.
Tää kuuluis 'jeesustelua' ja 'nyky-stallari-kommunistit' juttuihin. Ehkä 'voe berggele'
Luumunen
24.10.2020, 21.04
Arvoristiriita metsästä ;-)
Luumuset ja muut metsien arvoristirridoista pöyristyneet: nouskaa, kävelkää, ja ostakaa niitä metsämaita. Jos ei oke varaa, niin nouskaa, kävelkää pankkiin, siirtäkää pankin tililtä omalla tilille rahaa-ja ostakaa sitä metsämaata.
...sitte voitte jeesustella omalla tekemisellä.
Tää kuuluis 'jeesustelua' ja 'nyky-stallari-kommunistit' juttuihin. Ehkä 'voe berggele'
Hah hah, veke juuri tässä todisti metsien käyttöön liittyvän arvoristiriidan itse pöyristymällä:). Ei siinä mitään, jatka toki stallari-kommari juttujasi.
Hah hah, veke juuri tässä todisti metsien käyttöön liittyvän arvoristiriidan itse pöyristymällä:). Ei siinä mitään, jatka toki stallari-kommari juttujasi.
Nope. Sää. Jos ahistaa, niin tee arvovalinta, säästä, osta metsää ja tee!
Eläkä nysvää netissä ...:p
Luumunen
24.10.2020, 23.04
^Kyllä mulla mökkitontilla on metsää ihan riittävästi, en tarvi enempää. Osa siitä on istutettua kuusikkoa ja männikköä edellisen tontin omistajan jäljiltä, ei kasva mustikka eikä mikään muukaan marja, ehkä sitten joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua kasvaa.
^Kyllä mulla mökkitontilla on metsää ihan riittävästi, en tarvi enempää. Osa siitä on istutettua kuusikkoa ja männikköä edellisen tontin omistajan jäljiltä, ei kasva mustikka eikä mikään muukaan marja, ehkä sitten joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua kasvaa.
Sittenhä se on sun puolestasi nou hätä.
Pysy siellä. Elä yritä kontrolloida muiden metsiä...;)
Luumunen
25.10.2020, 00.15
^sä veke olet nyt vastannut kolme kertaa mun viestiin ja jokaisessa antanut henkilökohtaisia kieltoja ja kehotuksia, joten voisit aloittaa kontrolloimisen lopettamisen itsestäsi.
Arvoristiriitoja tosiaan tulee, jos vieraat kuvittelevat olevansa oikeutettuja määräämään toisten metsien käsittelystä. Määrätä sopii, mutta se maksaa metsästä riippuen n. 2000-10000 €/ha. Koitan välttää henkilökohtaisuuksia ( en siis kohdista kysymystä kenellekään suoraan, vaan jokainen voi miettiä asiaa itsekseen), joten kysyn yleisellä tasolla, monenko hehtaarin käsittelyoikeuden avohakkuun vastustajana olet kiinnostunut lunastamaan?
Taimitarhojen pito ei ole kultakaivos, käsittääkeni niiden kannattavuus on heikkoa. Eikä kyse ole taimitarhojen liiketaloudellisesta tuloksesta, vaan metsänkäsittelymenetelmistä. Metsälaki on niin vapaa, että jokainen saa käytännössä lähes rajoitteitta päättää käsittelytavoista itse. Ei tarvitse tehdä avohakkuuta, eikä ostaa taimia, ellei halua. Ylipäätään viittaus taimitarhoihin tässä yhteydessä onkovin horjuva. Onko maantiepyöräily asfalttiasemille kultakaivos? Ei ole, yhteiskunnassa vaan on todettu asfaltoinnin olevan järkevä tapa rakentaa teitä. Aivan kuten moni on todennut metsissä päätehakkuut ja uudenmetsänviljelyn.
Osaran aukot on hyvä esimerkki. Vaikka kaikilta osin uudistaminen ei onnistunut, siellä on nyt enemmän puuta kuin sieltä Osaran aikana hakattiin. Sen lisäksi siellä on tehty harvennuksia eli puuston kasvu on aivan toista suuruusluokkaa kuin ennen aukkojen tekoa. Miten tähän on päästy ja mikä olisi vaihtoehto?
Koska Luumunen on samaa mieltä siitä, että metsän omistaja päättää, millaisen metsän avohakkuun jälkeen kasvattaa, kysymys ei ole jaksollisesta vs jatkuvasta kasvatuksesta. Kyse on omistajan valinnoista. Luumuselta haluan kysyä, miten jatkuvasti peitteisenä kasvatettavasta metsästä saadaan sekametsä, koska vain kuusi pärjää alikasvoksena? Valopuut vaativat avoimen vaiheen. Mielestäni jatkuva kasvatus johtaa kuusettumiseen, ellei puustoa harvenneta niin paljon, ettei voida puhua peitteisesta metsästä. Pohtimisen arvoinen asia on sekin, miksi Suomessa moni kannattaa avohakkuiden kieltämistä, mutta ympäristöjärjestöjen omistama FSC-sertifiointijärjestelmä sallii avohakkuut.
M-52, et vastannut kysymykseeni. Jos uusiutuvien käyttöä ei voi lisätä, koska luonto on tärkein asia, miten elämän jatkuvuus turvataan? Uusiutumattomien käyttöhän on kaikkein huonoin asia luonnon kannalta. Onko kyse siitä, että muualta maailmasta porattava öljy tai louhittavat mineraalit on ok, mutta kotimainen metsäteollisuus ei ole?
Jami2003
25.10.2020, 08.25
Aika moni muukin ala Suomessa on säädelty kuin metsän omistaminen ettei tuo sen ihmeellisempää ole jos sääntöjä muutetaan/tiukennetaan. Eikä niistä koskaan ole mitään valtio korvannut.
Teollisuudelle on tullut vuosien varrella lukematon määrä uusia sääntöjä ja ohjeita jotka ovat korottaneet kustannuksia (monet esim jätteen käsittelyyn liittyvät hyviä). Sentin latia niistä ei kukaan ole korvannut, päin vastoin yleensä lisäksi saa alkaa maksamaan jotain valvontamaksua.
Luumunen
25.10.2020, 10.54
Arvoristiriitoja tosiaan tulee, jos vieraat kuvittelevat olevansa oikeutettuja määräämään toisten metsien käsittelystä. Määrätä sopii, mutta se maksaa metsästä riippuen n. 2000-10000 (tel:2000-10000) €/ha.
Koska Luumunen on samaa mieltä siitä, että metsän omistaja päättää, millaisen metsän avohakkuun jälkeen kasvattaa, kysymys ei ole jaksollisesta vs jatkuvasta kasvatuksesta. Kyse on omistajan valinnoista. Luumuselta haluan kysyä, miten jatkuvasti peitteisenä kasvatettavasta metsästä saadaan sekametsä, koska vain kuusi pärjää alikasvoksena? Valopuut vaativat avoimen vaiheen. Mielestäni jatkuva kasvatus johtaa kuusettumiseen, ellei puustoa harvenneta niin paljon, ettei voida puhua peitteisesta metsästä.
Ensinnäkin metsäpalstat ja metsät on omistajiensa hallinnassa melko lyhyen ajan, tai maksimissaan ihmisen eliniän joka on lyhyt aika. Sen jälkeen palsta siirtyy jonkun toisen hallintaan. On ihan selvää ettei ’omistamassaan’ metsässä voi tehdä mitä haluaa, koska metsien olemassaolo ja luonnon monimuotoisuus täytyy turvata seuraaville sukupolville jotta elämä tällä maapallolla jatkuisi. Rakentamiseen tarvitaan rakentamislupa, jätteitä ei saa dumpata edes omaan metsään jne.
Avohakkuu ja puiden uudelleen istutus eli puupelto voi olla metsäpalstan omistajalle eniten euroja tuottava ratkaisu, mutta johtaa väistämättä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja köyhtymiseen. Tässä tulee arvoristiriidat esille, kumpi on tärkeämpää, metsäpalstan omistajan lyhytaikainen euroissa mitattava hyöty vai luontoarvot joita ei voi rahalla määritellä.
Kyllä metsässä pääsee kasvamaan muutkin kuin kuusen taimet, muutenhan metsissä ei muita puita enää kasvaisikaan kuin kuusia. Metsiä on ollut tuhansia vuosia ja hyvin ovat Suomen ilmastoon sopivat eri puulajit pärjänneet ilman ihmisen ’metsänhoitoa’.
Ohiampuja
25.10.2020, 12.42
Mänty olisi OK, mutta moni ei uskalla niitä istuttaa kun on noita hirviä...
Nickname
25.10.2020, 13.47
Ensinnäkin metsäpalstat ja metsät on omistajiensa hallinnassa melko lyhyen ajan, tai maksimissaan ihmisen eliniän joka on lyhyt aika. Sen jälkeen palsta siirtyy jonkun toisen hallintaan. On ihan selvää ettei ’omistamassaan’ metsässä voi tehdä mitä haluaa, koska metsien olemassaolo ja luonnon monimuotoisuus täytyy turvata seuraaville sukupolville jotta elämä tällä maapallolla jatkuisi. Rakentamiseen tarvitaan rakentamislupa, jätteitä ei saa dumpata edes omaan metsään jne.
Avohakkuu ja puiden uudelleen istutus eli puupelto voi olla metsäpalstan omistajalle eniten euroja tuottava ratkaisu, mutta johtaa väistämättä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja köyhtymiseen. Tässä tulee arvoristiriidat esille, kumpi on tärkeämpää, metsäpalstan omistajan lyhytaikainen euroissa mitattava hyöty vai luontoarvot joita ei voi rahalla määritellä.
Kyllä metsässä pääsee kasvamaan muutkin kuin kuusen taimet, muutenhan metsissä ei muita puita enää kasvaisikaan kuin kuusia. Metsiä on ollut tuhansia vuosia ja hyvin ovat Suomen ilmastoon sopivat eri puulajit pärjänneet ilman ihmisen ’metsänhoitoa’.Veikkaan että sille metsätaloutta harjoittavalle eurot on pää tavoite, ei kukaan osta kymmeniä tai satoja hehtaareja metsää suojellakseen sammalia tai puolukoita.
Mohkku on oikeassa siinä että aluskasvustossa parhaiten pärjää kuuset, kyllä siellä lehtipuukin kasvaa mutta huonosti ja lähinnä pituutta kun kurottaa valoa kohden, ei pitkiä laihoja koivun taimia kannata kasvattaa havumetsän pohjalla.
... ei kukaan osta kymmeniä tai satoja hehtaareja metsää suojellakseen sammalia tai puolukoita.
Luonnonperintösäätiön kautta rahojaan voi käyttää vaikka noiden sammalien ja puolukoiden suojeluun. Siinä samalla tulee suojeltua sitten muutakin metsässä kasvavaa.
"Eipä kannata kenenkään metsänhoitajan papereita hankkia yliopistosta, jos ei opi muuta kuin metsää paljaaksi hakkaamaan. Siinä on kyllä oppi mennyt hukkaan". Noinhan metsänhoitaja Huovinen laittoi Konstan lausumaan.
Mänty olisi OK, mutta moni ei uskalla niitä istuttaa kun on noita hirviä...
Ei kokemusta?
70-luvulla isännät vaati Mhyiltä mäntyjen taimia uudistamiseen, kun mäntytukki oli arvokkaampaa. Myös korpeen.
Itsellä eräitä hehtaareja noita, eikä niistä korpialueen männyistä kovin kummoista tule.
Kuusikkoalue taas ei sovellu jatkuvan kasvatuksen oppiin. Kun on herkkä lahoon, esmes juurien kautta =metsäkone.
Ps. Luumunen=elämäntapaloukkaantuva. Ottaa hlökohtaisesti, eli tyypillinen vihree ja osui ja upposi.
Luumunen
25.10.2020, 18.17
Ps. Luumunen=elämäntapaloukkaantuva. Ottaa hlökohtaisesti, eli tyypillinen vihree ja osui ja upposi.
veke on nyt ottanut asiakseen mulle vittuilun tavalla tai toisella. Jos kirjoitan täällä foorumilla jotain niin veke ilmestyy paikalle kuin käkikellon käki vittuilemaan. Jonkunlaista tyydytystä hän varmaankin asiasta saa.
veke on nyt ottanut asiakseen mulle vittuilun tavalla tai toisella. Jos kirjoitan täällä foorumilla jotain niin veke ilmestyy paikalle kuin käkikellon käki vittuilemaan. Jonkunlaista tyydytystä hän varmaankin asiasta saa.
Noh, noh. Metsästä jutustellessa, mikä sun kokemuksesi on metsästä ja sen hoidosta? Sulla on omaa metsää?
Onko sulla kokemusta vesakonhoidosta vesurilla? Montako moottorisahaa tai raivaussahaa olet ajanut loppuun?
Tää on tätä.... vai vittuilua....
Nickname
25.10.2020, 19.23
Luonnonperintösäätiön kautta rahojaan voi käyttää vaikka noiden sammalien ja puolukoiden suojeluun. Siinä samalla tulee suojeltua sitten muutakin metsässä kasvavaa.Lähinnä tarkoitin että ostaa oikeasti itselleen metsämaata ja vastaa sen hoidosta omalla kustannuksella niin silloin kovin monia ei ne sammaleet kiinnosta. Tässä Luonnonperintösäätiön tavassa "omistat" metsää ja maata vähän samaan tapaan kuin S-ryhmällä on tai oli tämä asiakasomistaja systeemi missä sinä olit "omistaja", toki hienoa työtä tekevät tuolla Luonnonperintösäätiöllä.
Ohiampuja
25.10.2020, 21.07
Veikkaan että sille metsätaloutta harjoittavalle eurot on pää tavoite, ei kukaan osta kymmeniä tai satoja hehtaareja metsää suojellakseen sammalia tai puolukoita.
Tästä olen samaa mieltä. Ja ymmärrän että eurot ei ole sama kuin kuutiot. Itse en siis metsää omista, mutta tunnen kyllä montakin metsän omistajaa. Ja oma kokonaisnäkemykseni ei ole tullut pelkkiä kirjoja lukemalla, vaan myös näiden ystävien kanssa juttelemalla. :)
Mutta tosiaan kuinka ne eurot oikein lasketaan? Jos perinteisellä menetelmällä tilipäivä koittaa 70-80 vuoden välein ja jatkuvalla kasvatuksella 15-25 vuoden välein? Ja tuleeko siinä tilissä rankaa vai tukkia?
On siinä muuttujia on aika paljon.
Tää on sitä luontoa kunnioittavaa metsänhoitoa
Itä- ja Pohjois-Lapissa on viime aikoina esiintynyt toimintaa, jossa metsäpalsta ostetaan, avohakataan ja myydään pienemmissä paloissa eteenpäin ennen lakisääteisiä metsänuudistustöitä.
https://www.youtube.com/watch?v=9purfsHbf5M
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/pohjoisessa-erikoisia-tilakauppoja/#d83077d5
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hs-pudasjarvelainen-yritys-jalostaa-saksalaista-puuta-koska-kotimainen-on-huonolaatuista/#d043297e
Aika moni muukin ala Suomessa on säädelty kuin metsän omistaminen ettei tuo sen ihmeellisempää ole jos sääntöjä muutetaan/tiukennetaan. Eikä niistä koskaan ole mitään valtio korvannut.
Teollisuudelle on tullut vuosien varrella lukematon määrä uusia sääntöjä ja ohjeita jotka ovat korottaneet kustannuksia (monet esim jätteen käsittelyyn liittyvät hyviä). Sentin latia niistä ei kukaan ole korvannut, päin vastoin yleensä lisäksi saa alkaa maksamaan jotain valvontamaksua.
Mitä halusit tällä sanoa? Että kun teollisuuden päästökriteerejä tiukennetaan ympäristöluvan uusimisen yhteydessä, toisten metsien käsittelystä voidaan päättää huutoäänestyksellä? Meillä on tuskin kymmenkunta vuotta sitten uusittu metsälaki, jossa haluttiin sallia vaihtoehtoiset menetelmät siksi, ettei ns. jaksollinen kasvatus olisi käytännössä ainoa ongelmaton kasvatustapa. Mutta mitä tapahtui, kun tuo laki tuli voimaan? Alkoi kamala valitus siitä, ettei metsänomistajat siirtyneetkään jatkuvaan kasvatukseen ja siksi halutaan alkaa rajoittaa metsänhoitomenetelmiä!
Jos halutaan rajoittaa avohakkuun käyttöä esim. ympäristösyiden takia, pitää olla vahva näyttö. Nyt kaikki ne, joilla on halu rajoittaa avohakkuita, aantakaa näyttö, jolla voidaan osoittaa jatksollisen kasvatuksen olevan luonnon kannalta niin paljon huonompi vaihtoehto kuin jatkuva kasvatus, että avohakkuun kieltäminen olisi kustannusten suhteen perusteltu ratkaisu. Muistakaa, ettei kyse ole siitä, miten avohakkuu vaikuttaa käsittelemättömään metsään vaan siitä, miten se vaikuttaa verrattuna jatkuvaan kasvatukseen.
Ensinnäkin metsäpalstat ja metsät on omistajiensa hallinnassa melko lyhyen ajan, tai maksimissaan ihmisen eliniän joka on lyhyt aika. Sen jälkeen palsta siirtyy jonkun toisen hallintaan. On ihan selvää ettei ’omistamassaan’ metsässä voi tehdä mitä haluaa, koska metsien olemassaolo ja luonnon monimuotoisuus täytyy turvata seuraaville sukupolville jotta elämä tällä maapallolla jatkuisi. Rakentamiseen tarvitaan rakentamislupa, jätteitä ei saa dumpata edes omaan metsään jne.
Avohakkuu ja puiden uudelleen istutus eli puupelto voi olla metsäpalstan omistajalle eniten euroja tuottava ratkaisu, mutta johtaa väistämättä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja köyhtymiseen. Tässä tulee arvoristiriidat esille, kumpi on tärkeämpää, metsäpalstan omistajan lyhytaikainen euroissa mitattava hyöty vai luontoarvot joita ei voi rahalla määritellä.
Kyllä metsässä pääsee kasvamaan muutkin kuin kuusen taimet, muutenhan metsissä ei muita puita enää kasvaisikaan kuin kuusia. Metsiä on ollut tuhansia vuosia ja hyvin ovat Suomen ilmastoon sopivat eri puulajit pärjänneet ilman ihmisen ’metsänhoitoa’.
Omistamisen lyhytaikaisuus on mielestäni aika heikko peruste määrätä toisen omaisuuden käytöstä. Ja onhan metsään vaikuttava lainsäädäntöä jo olemassa, ei omassakaan metsässä voi mitä tahansa tehdä. Ei edes jatkuvan kasvatuksen metsässä.
Tuossakin monimuotoisuusasiaa pitää verrata vaihtoehtoisella menetelmällä käsiteltyyn metsään.
Biologian perusasioita: Luonnossa on erikoistuneita puulajeja. Toiset tulee nopeammin aukkoon (hyönteistuho, tulipalo tms.) kuin toiset. Näitä kutsutaan pioneerilajeiksi. Näiden vartuttua alkaa alle kasvaa hitaammin uudistuvia lajeja, kuten kuusi. Pioneerilajien luontainen elinkaari on lyhyempi kuin kuusen, siksi kuusen osuus kasvaa metsän ikääntymisen myötä. Toki yksittäisiä pioneerilajeja voi kasvaa myös harvaan metsään, mutta niistä kehittyy ohuita ja huonosti kasvavia puita. Myrskyt yms. kaataa yksittäisiä tai pieniä ryhmiä puuta metsässä, jolloin vapautuu tilaa uusille taimille. Aukon koosta riippuu, mitkä lajit selviytyy voittajana.
Metsät siis selviää ilman hoitoa, mutta kun kyse on talousmetsistä, jossa on tarve tuottaa ihmisen tarpeisiin uusiutuvaa raaka-ainetta, luonnon metsä on tuottavuudeltaan valtavan huono. Vrt. keräilytalous ja viljelytalous.
Mänty olisi OK, mutta moni ei uskalla niitä istuttaa kun on noita hirviä...
Koivun asema vielä vaikeampi, vaikka monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeä uudistaa kuusikot koivulle. Nyt niitä joudutaan uudistamaan kuuselle. Luontoväki ei ole kiinnostunut hirvien ja valkohäntäpeurojen vähentämisestä, vaikka kyse on merkittävästä monimuotoisuuteen vaikuttavasta asiasta. Eihän eläimiä saa tappaa, edes vieraslajeja.
Jos halutaan rajoittaa avohakkuun käyttöä esim. ympäristösyiden takia, pitää olla vahva näyttö. Nyt kaikki ne, joilla on halu rajoittaa avohakkuita, aantakaa näyttö, jolla voidaan osoittaa jatksollisen kasvatuksen olevan luonnon kannalta niin paljon huonompi vaihtoehto kuin jatkuva kasvatus, että avohakkuun kieltäminen olisi kustannusten suhteen perusteltu ratkaisu. Muistakaa, ettei kyse ole siitä, miten avohakkuu vaikuttaa käsittelemättömään metsään vaan siitä, miten se vaikuttaa verrattuna jatkuvaan kasvatukseen.
Samlla kannattaa myös muistaa mitä merkitsee muovipakkaukset vs. vastaavat kartonkipakkauset. Pakataanko tuote kartonkiin vai styroksiin? Jaksollinen kasvatus avohakkuinee tuotta myös paperi ja kartonkitehtaille raaka-ainetta, jota ei tukkipuusta käytännöstä saa (hinta). Avohakkuiden kiihkeimmät vastutstajat voisi lähteä noukkimaan muoviroskia sieltä valtamerstä...
Minusta oikean tiedon jakaminen olisi tärkeintä ja sen jälkeen metsänomistaja saa päättä kumpaa menetelmää käyttää milläkin palstalla. Lainsäädäntö on mielstäni ihan kunnossa jo nykyisellä uudistamisvelvoitteella.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hs-pudasjarvelainen-yritys-jalostaa-saksalaista-puuta-koska-kotimainen-on-huonolaatuista/#d043297e
Oletko koskaan kuullut ostajan ilmoittavan, että kohtuuhintaista tarjontaa on olemassa? Et, ostajan rooliin kuuluu valittaa huonoa saatavuutta ja kalliita hintoja. Kotimainen metsäteollisuus ostaa ulkomailta kalliimpaa puuta siksi, että saa painettua kotimaisen puun hintaa alas.
Suomessa on hitaasti kasvanutta puuta vaikka kuinka paljon. Hoitamattomissa metsissä (30% talousmetsistä) sellaista kasvaa, samoin Lapissa. Kysy vaikka ympäristöjärjestöiltä, millainen ongelma tällaisten metsien hakkuut Suomessa on. Mutta jos K-raudasta mennään hakemaan lankkua bulkkitavaran hinnalta, tietenkään ei normaalista poikkeavat laatuvaatimukset aina täyty. Lisäksi näissä keskusteluissa kannattaa huomioida se, paljonko ikkunapokafirma puuta vuosittain tarvitsee. Tuskin montaa rekkakuormaa eli sen perusteella ei kannata meidän vuotuista puuston kasvua alkaa jarruttaa. Johan hiilen sidontakin siinä kärsii. Toistankin kolmannen kerran M-52:lle kysymyksen uusiutumattomien vs uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä. Muutkin saa vastata. Jos kysymys on niin vaikea, ettei halukkuutta vastaamiseen avohakkuuvastaisuuden takia ole, miten se vaikuttaa mielipiteeseen talousmetsien käsittelystä?
Tää on sitä luontoa kunnioittavaa metsänhoitoa
https://www.youtube.com/watch?v=9purfsHbf5M
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/pohjoisessa-erikoisia-tilakauppoja/#d83077d5
Aika erikoista, jos uudistamisvelvoite on ostajalle vieras asia. Tai se, että luulee ostavansa puustoisen metsän, mutta ostaakin aukon.
Ylipäätään tuossa hakkaamisessa ja tilan pilkkomisessa ei ole kyse metsätaloudesta, vaan kiinteistöbisneksestä.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hs-pudasjarvelainen-yritys-jalostaa-saksalaista-puuta-koska-kotimainen-on-huonolaatuista/#d043297e
Tuohon uutiseen liittyen tuo mun pikkuruinen hehtaarin metsäpalsta on tiheässä kasvanut luonnonvarainen palsta, kun on ollut jonkin sortin vapaa-ajan metsänä aina. Sellaisena se nytkin on, mutta eläkkeelle päästyäni ajattelin poimintahakata sieltä tiheäsyistä puuta omaan askartelukäyttöön.
Ihme paskomiseksi joku veti tämänkin ketjun noilla henkilö jutuilla.
Ainoat jatkuvan kasvatuksen leimikot mihin itse törmännyt nyt uuden metsälain aikaan on olleet ns. kaupunkilaisten ja ne eivät todellakaan ole olleet siihen soveltuvia. Ymmärrän kyllä kuinka helppo tuohon on tietämättömän lähteä, kun markkinamies vetää oikeista naruista...jatkuvat tulot, ei tarvitse muokata ja istuttaa, ei tarvitse heinätä, ei tarvitse raivata eli kaikki työ ja vaiva jää pois, mutta rahaa tulee säännöllisesti.
Ja todettakoon että jos itsellä olisi sopiva kuvio tuohon jatkuvaan kasvatukseen niin voisin kokeilla sitä. Vaikkakin tuo on ehkä haastavin tapa... hakkuut vaatii aina talven, lunta mielellään reippaasti ja sopivan pikku pakkasen, että onnistuu hyvin ja niitä kelejä ei riitä kaikille. Tuo on oikeasti kaikkeista vaativin hakkuu, että se onnistuu hyvin.
Se että avohakkuut kiellettäisiin niin ei tule tapahtumaan, koska tämän maan metsäteollisuus tarvitsee niin paljon puuta ja etenkin kuitua.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hs-pudasjarvelainen-yritys-jalostaa-saksalaista-puuta-koska-kotimainen-on-huonolaatuista/#d043297e
Tuohon nyt en jaksa uskoa etteikö suomesta löytyisi heille käypästä puuta. Koska kyllä täältä löytyy vielä niin paljon plus 100 vuotiaita metsiä ja vuosirenkaita niin tiheään ettei ilman apuvälineitä laskemaan pysty.
Se että mitä tulevaisuudessa puun laatu on niin se on kokonaan toinen juttu. Jo nyt ensiharvennuksissa ja väljennyksissä semmosia metsiä, että latvat ei kestä edes hakata minimiin tai katkeavat jo normaalisti kaadettaessa.
Kuusta laitetaan hirvien ja peurojen takia niin paljon männyn maille, että jos muilta tuhoilta tukkipuuksi joskus kasvavat, tiheää puuta on kyllä luvassa. Mäntyä kasvaa kuivilla kankailla sen verran aina, että männynkin saatavuus on taattu. Se, että rehevillä paikoilla kasvaa myös nopeakasvuista puuta, ei ole ongelma.
Mitä halusit tällä sanoa? Että kun teollisuuden päästökriteerejä tiukennetaan ympäristöluvan uusimisen yhteydessä, toisten metsien käsittelystä voidaan päättää huutoäänestyksellä? Meillä on tuskin kymmenkunta vuotta sitten uusittu metsälaki, jossa haluttiin sallia vaihtoehtoiset menetelmät siksi, ettei ns. jaksollinen kasvatus olisi käytännössä ainoa ongelmaton kasvatustapa. Mutta mitä tapahtui, kun tuo laki tuli voimaan? Alkoi kamala valitus siitä, ettei metsänomistajat siirtyneetkään jatkuvaan kasvatukseen ja siksi halutaan alkaa rajoittaa metsänhoitomenetelmiä!
Jossain vaiheessahan metsänomistajia haastettiin käräjille metsän hävittämisestä, kun käyttivät jatkuvan kasvatuksen ideaa. Olisiko tuossa yksi syy? Entisaikoinahan metsänomistajat käyttivät hyvin paljon tuota menetelmää, esimerkiksi isäni suurimmalta osin. Sitten tuo olikin yhtäkkiä metsän pilaamista. Kovin poukkoilevaa on ollut touhu. Keksittiin syväauraus, jossa vedettiin uria pitkin rinteitä. Tuli tunnettu koivuviha ja sen seuraukset. Vesakkoruiskutusten lopettaminen oli työn takana, kannattajien mielestä metsien tuotto romahtaa ilman ruiskutuksia. No ei romahtanut.
Kuten mainitsin, isä on hakannut metsää siten, että uudistuminen on tapahtunut luonnonmukaisesti, kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kaksi pientä aukkoa, joista toinen kylvettiin ja toinen istutettiin. Tuon kylvetyn alan metsänhoitaja vaati muokattavaksi, mutta isä ei suostunut. Tuohon toiseen isä olisi jättänyt siemenpuut, mutta metsäherra sanoi, että kaadat kaikki tai ei mitään. Nuo olivat siis pieniä aukkoja. Olen nyt metsäyhtymän kautta tuon pienen metsätilan (80 ha, josta metsäala 64 ha) omistaja. Metsä on hyvässä kunnossa ja siellä on ilo liikkua, kun ei ole kynnöksiä eikä ojituksia. Tuon yhtymän perustamisen yhteydessä tehtiin jonkin verran hakkuita kahden muun osakkaan vaatimuksesta. Aukkoja ei tehty. Osaan olen laittanut Metso-hakemuksen, tuohon kuuluu hieno ojittamaton suo, joita tuolla ei juurikaan enää ole.
https://www.mtk.fi/-/l%C3%A4hes-kolmannes-mets%C3%A4nomistajista-harjoittaa-jatkuvaa-kasvatusta
https://yle.fi/uutiset/3-5787290
Jossain vaiheessahan metsänomistajia haastettiin käräjille metsän hävittämisestä, kun käyttivät jatkuvan kasvatuksen ideaa. Olisiko tuossa yksi syy?
Syy mihin?
Entisaikoinahan metsänomistajat käyttivät hyvin paljon tuota menetelmää, esimerkiksi isäni suurimmalta osin. Sitten tuo olikin yhtäkkiä metsän pilaamista. Kovin poukkoilevaa on ollut touhu.
Tuolloin Suomessa puuston kasvu oli surkealla tasolla (vajaa puolet nykyisestä jopa ennen alueluovutuksia) ja huomattavasti pienempi hakkuumäärä ylitti puuston vuotuisen kasvun. Tähän oli tultu harsintahakkuiden myötä. Puuston kasvu hiipui ja uudistuminen tyrehtyi. Suomi oli selvinnyt sodasta ja näköpiirissä oli teollisuuden kasvava puun tarve. Ilman kehityksen suuntamuutosta olisi päädytty siihen, ettei teollisuus olisi saanut tarvitsemaansa puumäärää ja sehän olisi ollut köyhälle Suomelle katastrofi. Tätä ei nykyajan velkavetoiseen yltäkylläisyyteen tottunut sukupolvi tunnu tajuavan.
Joukko metsäalan asiantuntijoita kirjoittikin 1948 harsintajulkilausuman, joka oli lähtölaukaus sille, että metsiä alettiin laittaa kasvukuntoon. Oliko niin kovat otteet tarpeen, kuin mitä päädyttiin käyttämään, siitä voidaan olla montaa mieltä (minulla ei ole siitä mielipidettä). Fakta kuitenkin on se, että tämä tapahtumaketju tarjoaa nykyiselle sukupolvelle mahdollisuuden leikkiä metsien kasvatuksella, koska puusto on vuosikymmenien ajan kasvanut enemmän kuin hakataan. Minusta siinä halveksitaan menneiden sukupolvien työtä, koska eihän meillä edelleenkään ole varaa syödä ottamatta velkaa eli oikeasti olemme superköyhiä. Erona entiseen on se, että ennen syötiin pettua, nyt syödään tulevien sukupolvien pöydästä.
Keksittiin syväauraus, jossa vedettiin uria pitkin rinteitä. Tuli tunnettu koivuviha ja sen seuraukset. Vesakkoruiskutusten lopettaminen oli työn takana, kannattajien mielestä metsien tuotto romahtaa ilman ruiskutuksia. No ei romahtanut.
Miksi roikkua entisaikojen virheissä, jotka on jo korjattu. Tosin tilalle on tullut uusia virheitä, joten lieneekö nykytila yhtään parempi. Meillä ylläpidetään valtavaa hirvieläinkantaa, jonka takia eteläisen Suomen kuusikot happamoituu ja lahotetaan pystyyn. Lahosta kärsiville kasvupaikoille istutetaan lahoavaa kuusta, josta lasku tulee 50-100 vuoden kuluttua. Samalla maksetaan tuhansien kolareiden seurauksia, kansalaiset sairastaa punkkien takia ja kärsii hirvikärpäsistä. Peurat laiduntaa kenttäkerrosta siihen tahtiin, että monimuotoisuudesta ja pioneerilajien uudistumisesta ei tarvitse haaveilla. Jatkuva kasvatus on tässä suhteessa häviäjä, koska alikasvoskuusi kärsii lahosta vielä enemmän kuin istutuskuusi. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsässä korjuuvauriot ovat suuremmat kuin jaksollisessa metsässä.
Kuten mainitsin, isä on hakannut metsää siten, että uudistuminen on tapahtunut luonnonmukaisesti, kahta poikkeusta lukuun ottamatta.
Ei luontainen uudistaminen mikään uusi keksintö ole tai huono menetelmä. Mutta ei se myöskään ole jatkuvasti peitteistä kasvatusta. Vai onko siemenpuumännikkö- tai koivikko mielestäsi peitteinen? Koivikossa puita on niin vähän, että siemenpuut voi jättää säästöpuiksi, mäntyjä ei voi. Ne pitää kaataa, kun alle on tullut taimikko. Sitten ei eroa viljelytaimikkoon olekaan.
Kuusen suojuspuuhakkuu on erittäin epävarma menetelmä ja toimii kohtalaisesti vain muutamalla kasvupaikalla. Se on metsäntutkimuslaitoksen kokeissa selvitetty moneen kertaan. Mutta jos sinulle riittää se vaatimaton tulos, mikä sillä on saavutettavissa, sittenhän asia on osaltasi ok.
Olen nyt metsäyhtymän kautta tuon pienen metsätilan (80 ha, josta metsäala 64 ha) omistaja.
Perintömetsän talouden hallinta onnistuu kettutytöiltäkin. Mutta ostapa 64 ha metsää markkinoilta ja rahoita se metsän kasvatuksella. Etelässä tuo maksaa n. 320 000 €. 6400 € vuodessa pitäisi sieltä saada, jotta saat maksettua lainan korot. Sen päälle tulee muut kulut. Ei ole ollankaan itsestään selvää, että saat tuolta tuollaista tuottoa ja velkaa pitäisi vielä lyhentääkin. Mutta lähes ilmainen raha, jota vain harvoilla on käytettävissään, tarjoaa mahdollisuuden taivaan rantojen maalailuun.
https://www.mtk.fi/-/l%C3%A4hes-kolmannes-mets%C3%A4nomistajista-harjoittaa-jatkuvaa-kasvatusta
Kolmannes omistajista. Hehtaareista ei puhuta. Tosin yläharvennus on normaali menetelmä jaksollisen kasvatuksn metsissä.
Minä voisin nimetä koivikon alla kasvavan luontaisen kuusikon jatkuvan kasvatuksen menetelmäksi, mutta en sitä tee. Seuraavaksi poistetaan koivut ja sitten kasvatetaan kuuset päätehakkuuvaiheeseen. Toki monta vuosikymmentä voi ylläpitää jatkuvan kasvatuksen illuusiota, jos näin haluaa.
Luumunen
26.10.2020, 16.53
Tässä on tuoreita kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta, asiallista tekstiä ilman kauhukuvien maalailua.
https://yle.fi/uutiset/3-11592490
Perintömetsän talouden hallinta onnistuu kettutytöiltäkin. Mutta ostapa 64 ha metsää markkinoilta ja rahoita se metsän kasvatuksella. Etelässä tuo maksaa n. 320 000 €. 6400 € vuodessa pitäisi sieltä saada, jotta saat maksettua lainan korot. Sen päälle tulee muut kulut. Ei ole ollankaan itsestään selvää, että saat tuolta tuollaista tuottoa ja velkaa pitäisi vielä lyhentääkin. Mutta lähes ilmainen raha, jota vain harvoilla on käytettävissään, tarjoaa mahdollisuuden taivaan rantojen maalailuun.
Aika outo tuo kettutyttöheitto.
Mitä tuohon metsäyhtymään, jossa olen osallisena, liityin siihen vastahakoisesti. En ole hyötynyt siitä rahallisesti, riesaksi sain siihen liittyvät 'paperihommat'. Mikäli minusta on kiinni, metsä saa olla rauhassa hakkuilta sen aikaa, kun olen omistajana. Ympäröivät selkoset onkin tehometsätalouden opein käsitelty niin, että niitä ei mielellään katsele, kun muistaa, miten hienoja alueita ne ennen olivat sen aikaisista hakkuista huolimatta. 1950-1970- luvuilla tuolla kuljin metsällä ja marjassa aina, kun oli vapaata aikaa. Eikäpä tuonne 300 km:n päähän kovin usein tule ajeltua.
Tässä on tuoreita kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta, asiallista tekstiä ilman kauhukuvien maalailua.
https://yle.fi/uutiset/3-11592490
Otsikko jo menee metsään. Kujala on voinut luopua avohakkuista, mutta Metsähallitus ei kuten jo tekstin lukemalla selviää ja Oulun kaupunki vaan murto-osassa hakkuita käyttää jatkuvaa kasvatusta.
Kolmas kuva näyttää hienolle, mutta siinä ei ole näkyvällä osalla tehty yhtään mitään, korkeintaan puolukoita poimittu.
Kujala pitäs jättää näistä jutuista kyllä kokonaan pois.
Miksi roikkua entisaikojen virheissä, jotka on jo korjattu. Tosin tilalle on tullut uusia virheitä, joten lieneekö nykytila yhtään parempi. Meillä ylläpidetään valtavaa hirvieläinkantaa, jonka takia eteläisen Suomen kuusikot happamoituu ja lahotetaan pystyyn. Lahosta kärsiville kasvupaikoille istutetaan lahoavaa kuusta, josta lasku tulee 50-100 vuoden kuluttua. Samalla maksetaan tuhansien kolareiden seurauksia, kansalaiset sairastaa punkkien takia ja kärsii hirvikärpäsistä.
Kyllähän tuon luokan virheet syö uskottavuutta ko. metsänkäsittelyyn.
Tuolla Keski-Pohjanmaalla, missä kotipaikkani sijaitsee, ei 1950-1960 -luvuilla metsissä kovin usein hirviä tavannut. Meillä oli jäniskoira, joka aina hirven tavattuaan ajoi sitä jonkun matkaa. Aika harvoin noin kävi. 1970-luvulla hirvikanta kasvoi voimakkaasti. Syyksi on sanottu tehometsätalous. Jos näin on, kärsii tuo metsänkäsittelytapa itse aiheuttamastaan ongelmasta. Samalla melkoiset kustannukset yhteiskunnalle noista kolareista. Esimerkiksi 64 milj. euroa vuonna 2017.
Tuossa on hyvää keskustelua aiheesta
Kuuntele Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-4503172
Varmaa on se, että jatkuva kasvatus lisääntyy hitaasti mutta varmasti kun nykyiset metsäjäärät jää eläkkeelle. Kuvaavaa Suomen metsäpolitiikassa on se, että Erkki Lähdettä kiellettiin menemästä sen omille koealueille hänen ollessa Metlan professori, kun pelättiin, että halvan sellun saanti loppuu jos tutkimus osoittaa jatkuvan kasvatuksen toimivuuden. Ja nyt tätä tutkimusta tulee kokoajan lisää ympäri maailmaa.
Jatkuva kasvatus ei ole välttämättä tuottavin vaihtoehto paikassa jossa metsässä ei ole valmiiksi eri-ikäisrakennetta. Ja etelämpänä missä puu kasvaa nopeasti avohakkuu voi olla yhtä hyvää tai jopa parempaa taloudellisesti. Mutta pinta-alaltaan suurimmassa osassa Suomea se on paras kannattavin tapa ottaa tuloja metsästä. Mutta kuten Pekka Juntti kirjoitti, muutos tapahtuu hehtaari kerrallaan.
*Teollisuudelle on tullut vuosien varrella lukematon määrä uusia sääntöjä ja ohjeita jotka ovat korottaneet kustannuksia (monet esim jätteen käsittelyyn liittyvät hyviä). Sentin latia niistä ei kukaan ole korvannut, päin vastoin yleensä lisäksi saa alkaa maksamaan jotain valvontamaksua.
Kaikenlaista rakennemuutos tms tukipakettia voisi olla tarjolla vaikkapa maataloudelle mutta etujärjestöt ja lobbarit vaan takertuu epätoivoisesti vanhaan ja yrittää säilyttää vanhoja rakenteita kun pitäisi kehittää uutta, maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan.
Aika outo tuo kettutyttöheitto.
Mitä tuohon metsäyhtymään, jossa olen osallisena, liityin siihen vastahakoisesti. En ole hyötynyt siitä rahallisesti, riesaksi sain siihen liittyvät 'paperihommat'. Mikäli minusta on kiinni, metsä saa olla rauhassa hakkuilta sen aikaa, kun olen omistajana. Ympäröivät selkoset onkin tehometsätalouden opein käsitelty niin, että niitä ei mielellään katsele, kun muistaa, miten hienoja alueita ne ennen olivat sen aikaisista hakkuista huolimatta. 1950-1970- luvuilla tuolla kuljin metsällä ja marjassa aina, kun oli vapaata aikaa. Eikäpä tuonne 300 km:n päähän kovin usein tule ajeltua.
En sitten viitannut kettutytöllä sinuun, vaan metsät perimällä saaneeseen, jolla ei siis ole minkäänlaista käsitystä metsän talouden hallinnasta. Toki jos sinä et hyötynyt perinnöstä taloudellisesti, osoittaa se sen, että me puhutaan eri asioista. Minä puhun talousmetsistä, sinä jostain muusta. Se selittää erilaiset näkemyksetkin.
Otsikko jo menee metsään. Kujala on voinut luopua avohakkuista, mutta Metsähallitus ei kuten jo tekstin lukemalla selviää ja Oulun kaupunki vaan murto-osassa hakkuita käyttää jatkuvaa kasvatusta.
Kolmas kuva näyttää hienolle, mutta siinä ei ole näkyvällä osalla tehty yhtään mitään, korkeintaan puolukoita poimittu.
Kujala pitäs jättää näistä jutuista kyllä kokonaan pois.
Kujala mainostaa siinä omaa firmaansa ja muut ovat tehneet hakkuut äskettäin, eikä heillä todellisuudessa kokemuksia ole. Kun ovat tehneet toisen ja kolmannen hakkuun, sitten nähdään, onko hommasta mihinkään.
Se hyvä puoli tuosssa on, että kelkasta voi hypätä milloin tahansa ja uudistaa metsän.
Kyllähän tuon luokan virheet syö uskottavuutta ko. metsänkäsittelyyn.
Tuolla Keski-Pohjanmaalla, missä kotipaikkani sijaitsee, ei 1950-1960 -luvuilla metsissä kovin usein hirviä tavannut. Meillä oli jäniskoira, joka aina hirven tavattuaan ajoi sitä jonkun matkaa. Aika harvoin noin kävi. 1970-luvulla hirvikanta kasvoi voimakkaasti. Syyksi on sanottu tehometsätalous. Jos näin on, kärsii tuo metsänkäsittelytapa itse aiheuttamastaan ongelmasta. Samalla melkoiset kustannukset yhteiskunnalle noista kolareista. Esimerkiksi 64 milj. euroa vuonna 2017.
Minusta virheistä oppiminen lisää uskottavuutta, ei suinkaan vähennä sitä.
Kuka on sanonut hirvikannan kasvun syyksi metsätaloutta ja miten väite on perusteltu? Toki kannan kasvun edellytys on riittävä määrä ravintoa, jota jaksollinen kasvatus tuottaa. Hirvikantaa kuitenkin hoidetaan metsästyslaissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti ja kannan kasvun syyt löytyvät sieltä. Esimerkiksi 2000-luvun taitteessa kanta kasvoi n. 140 000 yksilöön, josta se pudotettiin 10 vuodessa n. 80 000 yksilöön. Ei kasvu 70-luvun lopun 100 000 tasosta tuohon johtunut ravinnon lisääntymisestä, eikä pudotus alemmalle tasolle ravinnon vähentymisestä.
M-52, neljäs yritys kysyä uusiutumattomien ja uusiutuvien käytöstä. Mikä tässä on vaikeaa vai riittääkö sinulle se, että bensaa tulee huoltoaseman mittarista, muovia muovitehtaasta ja metalleja esim. Talvivaaran ja Kittilän kaltaisista kaivoksista?
M-52, neljäs yritys kysyä uusiutumattomien ja uusiutuvien käytöstä. Mikä tässä on vaikeaa vai riittääkö sinulle se, että bensaa tulee huoltoaseman mittarista, muovia muovitehtaasta ja metalleja esim. Talvivaaran ja Kittilän kaltaisista kaivoksista?
Olen uusiutuvan energian kannattaja.
Mohkkun kanssa ei voisi olla enempää eri mieltä vanhojen metsien hitaasti kasvaneen puun määrästä ja riittävyydestä.
Vanhaa metsää on n. 3% metsäalasta.
Tehometsätalus yksilajisine ja yksi-ikäisine metsineen, maanmuokkaus, ojitus, puronvarsihakkuut ym. on tuhonneet metsien biodiversiteetin. Erityisesti vanhan metsän eliö- ja eläinlajit ovat hätää kärsimässä. Puolet metsälajeista on vaarassa kadota...
Biodiversiteetti on hiukan isompi asia, kuin että ompa kiva nähdä töyhtötiainen.
Sen köytyminen on ilmastonmuutoksen kaltainen uhka ja etenee rintarinnan sen kanssa.
Vanhoja metsiä ei pitäisi hakata enää lainkaan. Metsäsektori kehuskelee, että puuta on enemmän kuin ikinä ja kestävä hakkuumäärä olisi 30 miljoonaa kuutiota enemmän, kun nyt hakataan.
MItään tarvetta esim metsähallituksen, eli valtion metsissä ei siis pitäisi olla vanhojen metsien hakkaamiselle. Silti niitä jatkuvasti hakataan.
Ja miksikö. Koska metsäteollisuus tarvitsee kuitupuuta. Teollisuus ei tahdo, että siirrytään pääosin tukin tuottamiseen, Maanomistajalle kuitupuun tuotto on huono, mutta selluteollisuudelle hyvä, eikä edusta haluta luopua. Yksinkertaisimmat on saatu uskomaan jaksollisen metsänhoidon ehdottomaan parhauteen. Muu on ollut lailla kiellettyä vain, jotta metsäteollisuus saisi halpaa kuitua ja jotta vertailua ei voisi syntyä.
Totta on, ettei jatkuva kasvatus sovi kaikkaille, mutta sitä pitäisi harjoittaa kaikkialla, missä se on suinkin mahdollista. Se olisi maanomistajalle järkevää ja ympäristölle välttämätöntä. Jatkuvapeitteisessä metsässä jäisi reilusti enemmän erilaisia ekologisia lokeroita erilaiselle eliöställe elää ja lisääntyä.
Jos isäukon metsän joskus perin, pistän loputkin ojat tukkoon ja kasvatan metsää siellä, missä se kasvaa ilman jatkuvaa ojanpenkkojen perkausta, rumpujen avaamista ja ojien aukikaivua.
Samalla lähivesistöihin tulee edes vähän vähemmän humusta ja suopohjan hiilipäästöt laskevat.
Luumunen
27.10.2020, 12.36
Tää on sitä luontoa kunnioittavaa metsänhoitoa
https://www.youtube.com/watch?v=9purfsHbf5M
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/pohjoisessa-erikoisia-tilakauppoja/#d83077d5
Kuinka usein tuolla Pohjois-Lapissa voi tehdä uuden avohakkuun samaan kohtaan, onkohan aikaväli n. 100v? Ei kuulosta hyvältä bisnesidealta ostaa sieltä hakattua metsäpalstaa, jossa voi kasvaa vuosikymmentenkin kuluttua vain joitain pieniä käkkäräpuita.
Olen uusiutuvan energian kannattaja.
Tarkoitin raaka-aineita yleisesti, en vain energiaa. Aurinkosähköstä ei vielä osata tehdä muovipakkausten korvaajia tai mitään muitakaan kiinteitä materiaaleja.
Mutta oletan, että kannatat myös uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön siirtymistä. Edistääkö vai vaikeuttaa sitä puuston kasvatusmenetelmät, jossa taimella kestää kasvaa 1,3 metriseksi 40-60 vuotta, kuten Sauli Valkosen mittausten mukaan tapahtuu? Mitä muita merkittäviä mahdollisuuksia meillä on korvata uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla kuin puu?
Luumunen
27.10.2020, 13.29
Edistääkö vai vaikeuttaa sitä puuston kasvatusmenetelmät, jossa taimella kestää kasvaa 1,3 metriseksi 40-60 vuotta, kuten Sauli Valkosen mittausten mukaan tapahtuu?
Tähän väitteeseen olisi hyvä saada viite, jotta tietäisi minkälaisissa olosuhteissa näin tapahtuu.
Totta on, ettei jatkuva kasvatus sovi kaikkaille, mutta sitä pitäisi harjoittaa kaikkialla, missä se on suinkin mahdollista. Se olisi maanomistajalle järkevää ja ympäristölle välttämätöntä. Jatkuvapeitteisessä metsässä jäisi reilusti enemmän erilaisia ekologisia lokeroita erilaiselle eliöställe elää ja lisääntyä.
Samaa mieltä. Oikeastaan puhuisinkin mieluummin luonnonmukaisesta kasvatuksesta, jossa osana on jatkuva kasvatus. Tuollaiseksi miellän isäukon metsätaloudenkin ja lopputulos on hyvä.
Olen asunut nyt yli 40 vuotta nykysellä kotipaikallani, jossa Metsähallituksella on paljon maita samoin kuin Kuusamon yhteismetsällä. On järkyttävää nähdä, mitä noiden harjoittama tehometsätalous on saanut aikaan, toki yksityismetsänomistajat ovat tuossa mukana.
Kampinalle
27.10.2020, 14.17
Koska metsänomistajia on monenlaisia, onneksi on myös erilaisia tapoja taloudellisesti hyötyä omistamastaan metsästä. Olen omistanut Uudeltamaalta noin 60 hehtaaria metsää nyt 33 vuotta. Myynyt puuta tarpeen mukaan, en kauhean paljon. Tehnyt hankinta- ja pystykauppaa. Nykyisin metsästä on yli 40 hehtaaria pysyvässä suojelussa METSO-ohjelman kautta. Eli kuolemani jälkeenkin metsäni pysyy koskemattomana. Suojelusta saa ihan kohtuullisen verovapaan korvauksen. Joo, olisin varmasti saanut enemmän, jos olisin myynyt tuon jollekin metsäsijoittajalle, mutta tuossahan on juuri kyseessä kunkin metsänomistajan arvot. Hyvä, kun on vaihtoehtoja.
Tähän väitteeseen olisi hyvä saada viite, jotta tietäisi minkälaisissa olosuhteissa näin tapahtuu.
Linkki oli Hapan viestissä:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/tasaikinen-ja-jatkuvapeitteinen-metsnkasvatus-mit-tiede-sanoo-nist-prof-jari-hynynen-erikoistutkija-sauli-valkonen
Sivulla 6 mainitaan Eerikäisen tutkimuksesta, jonka mukaan eri-ikäiskuusikossa taimen kasvu 1,3 metriseksi kestää 40-60 vuotta. Hoidetussa tasarakenteisessa metsässä aukkoon istutettu taimi on tuon ikäisenä tukkipuun kokoinen. Ja koska me kaikki tiedämme, että jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaiseen puustoon, tuollainen kasvun hiipuminen on väistämättä edessä jatkuvassa kasvatuksessa. Siksi olen kyseenalaistanut tänne linkitettyjä juttuja ensimmäisen harsintahakkuun tekijän kokemuksesta, joista Yle varsin mielellään kertoo.
Jatkuvasta kasvatuksesta hyötyy lähinnä ulkomaiset kilpailijamme eli ne, jotka kansainvälisiä luontojärjestöjä tänne usuttaa metsiämme suojelemaan ja jotka esittää Suomelle EU:ssa suojeluvelvoitteita, joihin eivät itse ikinä pysty. Esim. Hollanti on hävittänyt metsistään 86% pois kylväen pelloilleen glyfosaattia ja muita torjunta-aineita ja lannoitteita niin, että pohjavesienkin pitoisuudet ovat juomavedeksi kelvottomia. Nyt vaativat EU:ssa Suomea suojelemaan 30% metsistä, vaikka meillä on jo suojeltuja metsiä enemmän kuin niillä metsää yhteensä. Meillä tämän jälkeen ihan oikeasti joku pokkana kehtaa väittää, että suomalainen metsätalous on ympäristöongelma. Ei ihme, että joku sosialisti on esittänyt meilläkin pohjavesien myymistä. Kai ne kohta on Carunan tavoin ulkomaisessa omistuksessa ja maksamme itsemme kipeiksi omasta vedestä.
spaceman
27.10.2020, 14.36
Tarkoitin raaka-aineita yleisesti, en vain energiaa. Aurinkosähköstä ei vielä osata tehdä muovipakkausten korvaajia tai mitään muitakaan kiinteitä materiaaleja.
Mutta oletan, että kannatat myös uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön siirtymistä. Edistääkö vai vaikeuttaa sitä puuston kasvatusmenetelmät, jossa taimella kestää kasvaa 1,3 metriseksi 40-60 vuotta, kuten Sauli Valkosen mittausten mukaan tapahtuu? Mitä muita merkittäviä mahdollisuuksia meillä on korvata uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla kuin puu?
Eipä taida ainakaan Suomessa oikein muita olla kun maatalouden tuotannosta ei suuressa määrin ole korvaamaan yhtään mitään. Peltoalan raju lisääminen metsää kaatamalla vain sen takia että saisi jonkinlaista biomassaa, tuntuu ekologisesti ajateltuna vielä huonommalta vaihtoehdolta kuin käyttää puuta.
Yksi näkökulma on sekin että ehkä on parempi että metsää hoitaa edes jollain tyylillä. Kun ajellessa katselee tienvarsia niin kovin montaa km ei tarvitse ajaa kun näkee jo sellaista metsää jossa hoitotoimet ovat myöhässä 30 vuotta. Niille jotka saavat leipänsä metsän hoidosta ja/tai puun myynnistä, maksimituotto on se keino miten ylipäätään pysyy leivän syrjässä kiinni. Sitten on iso joukko kaupunkilaistuneita pienmetsänomistajia jotka eivät edes miellä metsäänsä minkäänlaiseksi tulonlähteeksi eikä hoitotoimiin satsata tästä ja/tai ideologisista syistä latin latia. Jos tällaisia omistajia saataisiin aktivoitua ihan mihin tahansa toimiin, voisi kansantaloudellisesti tulos kuitenkin olla paljonkin plussalla vaikka jollain toisella tavalla voisi kasvu olla vielä paljonkin parempi.
Yksi homma on että mitä useammin ja ahtaammissa paikoissa konetyötä tehdään, sitä enemmän tulee myös vaurioita niille jälljelle jäetyille puille. Ainakaan vielä toistaiseksi metsäkone ei kulje lentämällä ja kun lastia on päällä, uria tulee väkisinkin. Kuusien juuret siinä helposti vioittuvat ja kouran ja hakkuukoneen puomikin voi kolhia. Myös monitoimikoneella joutuu harvennuksessa ajelemaan enemmän kuin avohakkuussa kun joutuu väistelemään jäljelle jätettäviä puita.
Hoitotoimien vuoksi vaurioituvia polkuja en kummoisena ongelma näe. Kun saa ilmaiseksi kuljeskella toisten mailla, en ihan kamalasti kehtaisi valittaa jos siellä on polulle tullut oksia tai ajouria. Oksat voi nostaa sivuun. Nousee se kunto siinäkin puuhassa. Syntyneellä koneuralla voi parantaa ajotekniikkaansa ettei ole niin tylsän helppoa. Tietysti joku kunnan tai valtion merkitty retkeilyreitti on eri asia kuin geneerinen metsäpalsta jossa ihmiset nyt vain ovat alkaneet kuljeskella ja polku on pikku hiljaa syntynyt. Jos reittiä mainostetaan jossain virallisessa instanssissa, pitäisi sen sitten olla edes vähän ilmoitetun kaltaisessa kunnossa.
Jos kiinnostaa metsän omistaminen, tuolta voi katsella tarjolla olevia palstoja ja miettiä millä edellytyksellä itse haluaisia/pystyisi sellaisia hankkimaan: www.metsatilat.fi (http://www.metsatilat.fi) . Harvassa ovat ne jotka ostavat kymmenien hehtaarien palstan laittaakseen sen suojeluun. Niin varakkaalla on oltava jotain muuta omaisuutta tosi merkittävästi jolla se toimi rahoitetaan.
Mohkkun kanssa ei voisi olla enempää eri mieltä vanhojen metsien hitaasti kasvaneen puun määrästä ja riittävyydestä.
Vanhaa metsää on n. 3% metsäalasta.
Järeän puuston määrä on kuitenkin VMI-tilaston mukaan kasvanut.
Tehometsätalous yksilajisine ja yksi-ikäisine metsineen, maanmuokkaus, ojitus, puronvarsihakkuut ym. on tuhonneet metsien biodiversiteetin.
Yksilajinen ja yksi-ikäinen metsä on Suomessa harvinaisuus. Nyt minä puolestani pyydän lähdetietoa siihen, että tehometsätalous olisi tuhonnut metsien biodiversiteetin. Minkä osuuden muutoksessa annat esim. maankäyttötapojen muutokselle, ympäristön kemikalisoitumiselle ja valosaasteelle? Entä miten esim. Hollannissa pärjätään, kun 86% metsistä on muutettu rakennetuksi maaksi tai pelloksi? Meillä on metsän osuus maapinta-alasta n. 75%
Ja miksikö. Koska metsäteollisuus tarvitsee kuitupuuta. Teollisuus ei tahdo, että siirrytään pääosin tukin tuottamiseen, Maanomistajalle kuitupuun tuotto on huono, mutta selluteollisuudelle hyvä, eikä edusta haluta luopua. Yksinkertaisimmat on saatu uskomaan jaksollisen metsänhoidon ehdottomaan parhauteen. Muu on ollut lailla kiellettyä vain, jotta metsäteollisuus saisi halpaa kuitua ja jotta vertailua ei voisi syntyä.
Meillä metsänomistaja päättää, miten metsiä käsitellään. Jos jaksollinen kasvatus on huono tapa, miksi valtaosa sitä vapaaehtoisesti harjoittaa?
Perusteesi vanhalle metsälaille on väärä. Sen kerroin jo jossain aikaisemmassa viestissäni, mutta nykyinen sukupolvi ei taida Suomen lähihistoriaa tuntea.
Jatkuvapeitteisessä metsässä jäisi reilusti enemmän erilaisia ekologisia lokeroita erilaiselle eliöställe elää ja lisääntyä.
Perusteet tälle? Jatkuvapeitteisessä hakataan metsää saman puumäärän korjaamiseksi moninkertainen määrä hehtaareja, puusto ei järeydy yhtään enempää kuin jaksollisessa kasvatuksessa, koska tukkipuuthan sieltä jatkuvassa kasvatuksessa käydään poimimassa pois.
Samalla lähivesistöihin tulee edes vähän vähemmän humusta ja suopohjan hiilipäästöt laskevat.
Hiilipäästöjen osalta tilanne ei ole ollenkaan yksiselitteinen. Jos tukit ojat, puuston kasvu heikkenee eli puusto ei sido hiiltä kuten hyvän kasvun aikana. Humustakaan ei vanhoista ojista enää huuhtoudu, ellet sitten mene ja muokkaa maaperää.
Luumunen
27.10.2020, 14.56
Ei ihme, että joku sosialisti on esittänyt meilläkin pohjavesien myymistä. Kai ne kohta on Carunan tavoin ulkomaisessa omistuksessa ja maksamme itsemme kipeiksi omasta vedestä.
Tämä sosialisti oli Björn Wahlroos, joka on ehdottanut kaikkien luonnonvarojen yksityistämistä (maa, vesi ja ilma).
https://www.kaleva.fi/bjorn-wahlroos-voisimme-huutokaupata-lisaantymisoi/1880487
Linkki oli Hapan viestissä:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/tasaikinen-ja-jatkuvapeitteinen-metsnkasvatus-mit-tiede-sanoo-nist-prof-jari-hynynen-erikoistutkija-sauli-valkonen
Sivulla 6 mainitaan Eerikäisen tutkimuksesta, jonka mukaan eri-ikäiskuusikossa taimen kasvu 1,3 metriseksi kestää 40-60 vuotta. Hoidetussa tasarakenteisessa metsässä aukkoon istutettu taimi on tuon ikäisenä tukkipuun kokoinen. Ja koska me kaikki tiedämme, että jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaiseen puustoon, tuollainen kasvun hiipuminen on väistämättä edessä jatkuvassa kasvatuksessa. Siksi olen kyseenalaistanut tänne linkitettyjä juttuja ensimmäisen harsintahakkuun tekijän kokemuksesta, joista Yle varsin mielellään kertoo.
Sillä, että taimen kasvu kestää varjossa pitkään ei haittaa mitään. Pääsasia, että se taimi on siellä ja se on hengissä. Heti kun kilpailu helpottaa, eli se saa valoa ja ravinteita se lähtee kasvamaan normaalisti. Me kaikki ei tiedetä, että jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaiseen puustoon, koska se ei johda. Se, että yritetään vältellä hirvituhoja avohakkuun jälkeen, johtaa kuusettumiseen. Jatkuvaa kasvatuksessa voidaan valikoida puita hakkuussa ihan samalla tavalla kuin puupellossakin. Jatkuva kasvatus (monesti siemenpuuhakkuu ilman muokkausta) toimii todistetusti hyvin ainakin karuilla kankailla, harjumailla, suomänniköissä ja pohjoissuomen männiköissä. Kannatta lukea tuo Valkosen kirja. Yleensä jos jatkuvassa kasvatuksessa tulos on huono se johtuu siitä, että se on väärin toteutettu. Syitä tähän voi olla monia. Monesti sitä yritetään metsään, jossa alikasvosta ei yksinkertaisesti ole. Ja jos taimia ei ole niin siitä on paha jatkaa kasvastusta.
Jos tällaisia omistajia saataisiin aktivoitua ihan mihin tahansa toimiin, voisi kansantaloudellisesti tulos kuitenkin olla paljonkin plussalla vaikka jollain toisella tavalla voisi kasvu olla vielä paljonkin parempi.
Teollisuus käyttää muistaakseni n. 70-80 milj. m3 puuta vuodessa ja sen jalostusarvo on n. 20 mrd €. Kantorahoista tulee n. 5-10% tuohon lisää.
Tämä on siis melko kotimaista tuotantoa toisin kuin merkittävä osa uusiutumattomiin raaka-aineisiin pohjautuvasta materiaalivirrasta.
Jos puuston kasvu saataisiin nykyisestä 110 miljoonasta kasvatettua n. 150 miljoonaan ja sen seurauksena 75% tuosta päätyisi teollisuuden käyttöön, tietäisi se meille 30 miljoonaa m3 lisää uusiutuvan materiaaliin perustuvaa eli kestävää tuotantoa. Euroissa se tekisi nykyisellä kustannusrakenteella n. 10 mrd lisää. Osittain se korvaisi tuontia.
Ei taida kiinnostaa velkaantuvaa Suomea, kun velkarahaa saa pankista.
Sori kun tulee kirjoitusvirheitä kun pitää koittaa tehdä töitä tässä samalla. Metsätuhojen määrä on jatkuvassa kasvatuksessa tutkitusti pienempää. Ainoastaan juurikääpä tuhot kuusikoissa ja huonosti tehdyistä hakkuista johtuvat tuhot voivat jossain tapauksessa olla suurempia jatkuvassa kasvatuksessa kuin tasaikäismetsätaloudessa.
https://www.silvafennica.fi/article/1741
Hoitotoimien vuoksi vaurioituvia polkuja en kummoisena ongelma näe. Kun saa ilmaiseksi kuljeskella toisten mailla, en ihan kamalasti kehtaisi valittaa jos siellä on polulle tullut oksia tai ajouria. Oksat voi nostaa sivuun. Nousee se kunto siinäkin puuhassa. Syntyneellä koneuralla voi parantaa ajotekniikkaansa ettei ole niin tylsän helppoa. Tietysti joku kunnan tai valtion merkitty retkeilyreitti on eri asia kuin geneerinen metsäpalsta jossa ihmiset nyt vain ovat alkaneet kuljeskella ja polku on pikku hiljaa syntynyt. Jos reittiä mainostetaan jossain virallisessa instanssissa, pitäisi sen sitten olla edes vähän ilmoitetun kaltaisessa kunnossa.
Tääläpäin avohakkuussa yksi hyvä polku tuhoutui täysin. Kerran heittelin risut syrjään ja totesin, että ei tule polkua enää. Vuoden päästä palsin paikalle ja kävelijät/koiran ulkoiluttajat/peurat/hevosella liikkujat olivat tallanneet uuden polun ja ongelma poistui "itsekseen"
Sillä, että taimen kasvu kestää varjossa pitkään ei haittaa mitään. Pääsasia, että se taimi on siellä ja se on hengissä. Heti kun kilpailu helpottaa, eli se saa valoa ja ravinteita se lähtee kasvamaan normaalisti.
Ei lähde. Johan jatkuvan kasvatuksen kirjoissa sanotaan, että alikasvostaimi on kasvatuskelpoinen vain, jos vuosikavu on vähintään 10 cm. Uskallatko laskea, millaista vuosikasvua 1,3 metrinen kuusi tekee 50 vuodessa? Ja tilansa se taimikin vaatii. Siksi jatkuvassa kasvatuksessa puuston määrä eli puuston kuutiomääräinen kasvu on alhainen, että taimilla olisi tilaa kasvaa.
Me kaikki ei tiedetä, että jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaiseen puustoon, koska se ei johda.
Luonto sen kuitenkin on näin ajatellut, koska kuusta lukuunottamatta kaikki muut talousmetsän puulajit kaipaa valoa, eivätkä alikasvoksena pärjää. Tätä faktaa ei kukaan voi miksikään muuttaa.
Se, että yritetään vältellä hirvituhoja avohakkuun jälkeen, johtaa kuusettumiseen.
Tuo on totta. Asia pitäisikin hoitaa kuntoon. Jos avohakkuun vastustajat ymmärtäisivät luoda samaa painetta asiaa kohtaan kuin avohakkuiden vastustamiseen, tilanne saattaisi korjaantua. Johan vihreät sai metsähallituksen tavoitteitakin rukattua.
Jatkuvaa kasvatuksessa voidaan valikoida puita hakkuussa ihan samalla tavalla kuin puupellossakin.
Juu, sekapuustoa voidaan suosia, mutta uudet taimet on silti kuusia. Eli kovin montaa hakkuukertaa ei ole varaa valikoida, kun pää tulee vetävän käteen.
Jatkuva kasvatus (monesti siemenpuuhakkuu ilman muokkausta) toimii todistetusti hyvin ainakin karuilla kankailla, harjumailla, suomänniköissä ja pohjoissuomen männiköissä.
Kiinnostavaa. Tähän saakka siemenpuuhakkuu on laskettu jaksollisen menetelmäksi. Kun koivikkoon jätetään 20-50 puuta hehtaarille siementämään, onko mielestäsi metsä peitteinen? Minusta ei ole. Kun ala on taimettunut, siemenpuut poistetaan eli jäljellä on samanlainen taimikko kuin avohakkuun jälkeen. Männikössä sama juttu, mutta siemenpuita on hieman enemmän.
Kannatta lukea tuo Valkosen kirja. Yleensä jos jatkuvassa kasvatuksessa tulos on huono se johtuu siitä, että se on väärin toteutettu. Syitä tähän voi olla monia. Monesti sitä yritetään metsään, jossa alikasvosta ei yksinkertaisesti ole. Ja jos taimia ei ole niin siitä on paha jatkaa kasvastusta.
Olen lukenut Valkosen kirjan, samoin Lähteen. Sauli kirjoittaa kiihkottomasti, Erkillä on pakkomielle asia kohtaan, eikä käsittely pysy hallinnassa.
Erkin kirjan mukaan alikasvoksen puute ei ole este aloittaa jatkuvaa kasvatusta. Näin ilmeisesti ajattelee nekin metsänomistajat, jotka palstojansa Ylen sivuilla esittelee. Ei siellä yhtä kuvaa lukuunottamatta alikasvosta juurikaan näy.
Sori kun tulee kirjoitusvirheitä kun pitää koittaa tehdä töitä tässä samalla. Metsätuhojen määrä on jatkuvassa kasvatuksessa tutkitusti pienempää. Ainoastaan juurikääpä tuhot kuusikoissa ja huonosti tehdyistä hakkuista johtuvat tuhot voivat jossain tapauksessa olla suurempia jatkuvassa kasvatuksessa kuin tasaikäismetsätaloudessa.
https://www.silvafennica.fi/article/1741
Joissain tapauksissa. Mikset sano suoraan, että se on jatkuvan kasvatuksen keskeinen ongelma?
Miten tuhojen määrä on laskettu? Etelässä kuusten lahoprosentti on usein n. 20% eli se osa tukkipuusta siirtyy kuiduksi, energiaksi tai kokonaan hyödyntämättä. Mikä muu tuhoaa yhtä paljon puustoa?
No hirvet tietysti, vaikka siinä ei kuutioita tuhoudu, vaan hehtaareja. Ja kun jatkuvassa kasvatuksessa ei alikasvoskoivuja synny, ei tietenkään tule hirvituhoja.
Joissain tapauksissa. Mikset sano suoraan, että se on jatkuvan kasvatuksen keskeinen ongelma?
Miten tuhojen määrä on laskettu? Etelässä kuusten lahoprosentti on usein n. 20% eli se osa tukkipuusta siirtyy kuiduksi, energiaksi tai kokonaan hyödyntämättä. Mikä muu tuhoaa yhtä paljon puustoa?
No hirvet tietysti, vaikka siinä ei kuutioita tuhoudu, vaan hehtaareja. Ja kun jatkuvassa kasvatuksessa ei alikasvoskoivuja synny, ei tietenkään tule hirvituhoja.
Koska tutkimus ei sano niin. Hyvä kuski pystyy välttämään hakkuuvaurioita. Siksi niitä ei välttämättä tule. Avohakkuu ei vaadi kuskilta niin paljon, uusissa menetelmissä riittää opiskeltavaa monelle metsäammattilaiselle. Juurikääpä on lisääntynyt vaikka jatkuva kasvatus on ollut kiellettyä 70 vuotta. Esim. Talvella suoritetettavissa hakkuissa juurikääpäriski ei juuri kohoa.
Jos selaat linkin alas niin siellä on ihan kuvia ja tutkimus jossa näytetään, että alikasvos kasvaa kyllä ihan hyvin kun se saa valoa ja ravinteita. Sekä kuusi että mänty.
http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/
spaceman
27.10.2020, 16.15
Teollisuus käyttää muistaakseni n. 70-80 milj. m3 puuta vuodessa ja sen jalostusarvo on n. 20 mrd €. Kantorahoista tulee n. 5-10% tuohon lisää.
Tämä on siis melko kotimaista tuotantoa toisin kuin merkittävä osa uusiutumattomiin raaka-aineisiin pohjautuvasta materiaalivirrasta.
Jos puuston kasvu saataisiin nykyisestä 110 miljoonasta kasvatettua n. 150 miljoonaan ja sen seurauksena 75% tuosta päätyisi teollisuuden käyttöön, tietäisi se meille 30 miljoonaa m3 lisää uusiutuvan materiaaliin perustuvaa eli kestävää tuotantoa. Euroissa se tekisi nykyisellä kustannusrakenteella n. 10 mrd lisää. Osittain se korvaisi tuontia.
Ei taida kiinnostaa velkaantuvaa Suomea, kun velkarahaa saa pankista.
Mieluummin kannattaa perinnönjaossa pätkiä 10 ha palsta viiteen joiden kunkin arvo on omistajalleen täysin viihteellinen eikä kiinnosta edes käydä katsomassa missä se palsta on. :) Toinen varma tapa on pitää palsta jakamattomana ja alkaa sen jälkeen perikunnan sisällä tapella sen käytöstä jonka johdosta siellä ei voi tehdä mitään.
Luumunen
27.10.2020, 16.57
Linkki oli Hapan viestissä:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/tasaikinen-ja-jatkuvapeitteinen-metsnkasvatus-mit-tiede-sanoo-nist-prof-jari-hynynen-erikoistutkija-sauli-valkonen
Sivulla 6 mainitaan Eerikäisen tutkimuksesta, jonka mukaan eri-ikäiskuusikossa taimen kasvu 1,3 metriseksi kestää 40-60 vuotta. Hoidetussa tasarakenteisessa metsässä aukkoon istutettu taimi on tuon ikäisenä tukkipuun kokoinen. Ja koska me kaikki tiedämme, että jatkuva kasvatus johtaa kuusivaltaiseen puustoon, tuollainen kasvun hiipuminen on väistämättä edessä jatkuvassa kasvatuksessa. Siksi olen kyseenalaistanut tänne linkitettyjä juttuja ensimmäisen harsintahakkuun tekijän kokemuksesta, joista Yle varsin mielellään kertoo.
Tuon saman linkin mukaan puun tuotto eri-ikäiskuusikoissa on kuitenkin vain 15-25% alhaisempi verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen. Eli, taimien hitaampi kasvu jatkuvalla kasvatuksella ei vaikuta samassa suhteessa puun tuottoon avohakkuisiin verrattuna ja jatkuva kasvatus voi silti olla kannattavampaa (sivu 11). Tuo 1,3 metrin kasvu oli tutkittu eri-ikäiskuusikossa, sekametsässä puiden kasvu on nopeampaa.
Sillä, että taimen kasvu kestää varjossa pitkään ei haittaa mitään. Pääsasia, että se taimi on siellä ja se on hengissä. Heti kun kilpailu helpottaa, eli se saa valoa ja ravinteita se lähtee kasvamaan normaalisti.
Kun se taimi juroutuu niin eipä se ole kirkossa kuulutettu että se siitä virkoaa, etenkään heti se lähde. Kokemusta löytyy missä säästetty näitä ja osa kuolee osa juroo edelleen. Tuossa toissa kesänä tehtiin ensi harvennus männikköön jonka raivasin ennakkoon ja jätin pieniä kuusia alle etten raivannut sitä ihan puhtaaksi, niin nyt siellä on todella paljon kuolleita pieniä kuusia.
Ja muistanko väärin että jos kuusi kasvaa varjossa ja sitten kun se yhtä äkkiä saakin valoa niin ensin se vaihtaa mm. neulaset valoa kestäviin.
Koska tutkimus ei sano niin. Hyvä kuski pystyy välttämään hakkuuvaurioita. Siksi niitä ei välttämättä tule. Avohakkuu ei vaadi kuskilta niin paljon, uusissa menetelmissä riittää opiskeltavaa monelle metsäammattilaiselle. Juurikääpä on lisääntynyt vaikka jatkuva kasvatus on ollut kiellettyä 70 vuotta. Esim. Talvella suoritetettavissa hakkuissa juurikääpäriski ei juuri kohoa.
Jos selaat linkin alas niin siellä on ihan kuvia ja tutkimus jossa näytetään, että alikasvos kasvaa kyllä ihan hyvin kun se saa valoa ja ravinteita. Sekä kuusi että mänty.
http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/
Kyllä hyvä kuski pystyy ihmeisiin, mutta kelille ei mahda sekään mitään...esimerkiksi viime talvi Savossa oli aivan katastrofi. Kuten jo aiemmin mainitsin niin hyvät kelit on nykyään vähissä jo senkin puolesta ettei lunta ole paljoa ollut... roudasta puhumattakaan. Ja ellet omista satoja hehtaareja metsää et paljoa pysty vaikuttamaan milloin se moto sinne tulee. Leimikot menee tietyssä järjestyksessä ja jonkun leimikon takia ei lähdetä hirveästi poukkoilemaan.
Tuo hakkuu muoto vaatii myös käytännössä järeimmän moton ja silti haastetta on kun niitä isoimpia puita kerätään. Koska vaikka iso kone niin silti olisi päästävä lähelle, muuten kaataminen on tyyliin "herran haltuun" ja kaataminen tässä hakkuussa kaiken perusta.
Pahimpana uhkana tällä hetkellä pidän kirjanpainajaa. Naapurin metsässä toissa talvena harvennus 50v kuusikkoa ja nyt kesällä kirjanpainajat tappoi kymmeniä runkoja.
En nyt kyllä tuota tutkimukseksi sanoisi. Onko Jussi Saarinen sama kuin Arvometsän Jussi Saarinen?
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/onko-jatkuvasta-kasvatuksesta-luvattu-liikaa/#edb674df
Tuokin kannattaa lukaista.
Koska tutkimus ei sano niin. Hyvä kuski pystyy välttämään hakkuuvaurioita. Siksi niitä ei välttämättä tule. Avohakkuu ei vaadi kuskilta niin paljon, uusissa menetelmissä riittää opiskeltavaa monelle metsäammattilaiselle.
Yleisesti hyväksytty mielipide on se, että riski on suurempi ja se näkyy lopputuloksessa. Minä en voi olla varma siitä, että saan huippukuskin aina töihin. Lisäksi juurikääpä ei leviä vain korjuuvaurioista. Se leviää myös juuriyhteyksien kautta, jolloin saastuneen puun juuriston alueelle syntynyt taimi on vaarassa sairastua. Luontainen alikasvostaimi suuremmassa kuin istutustaimi. Tämän vout lukea metstätieteen aikakauslehdestä, ellet ole vielä lukenut.
.
Juurikääpä on lisääntynyt vaikka jatkuva kasvatus on ollut kiellettyä 70 vuotta. Esim. Talvella suoritetettavissa hakkuissa juurikääpäriski ei juuri kohoa.
Silti jatkuva kasvatus lisää riskiä.
[QUORE]Jos selaat linkin alas niin siellä on ihan kuvia ja tutkimus jossa näytetään, että alikasvos kasvaa kyllä ihan hyvin kun se saa valoa ja ravinteita. Sekä kuusi että mänty.
http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/[/QUOTE]
Tuohan on yritys kerätä sijoittajilta rahaa markkinoimalla omia menetelmiä. Tiedätkö miten se eroaa tutkimuksesta?
Tuon saman linkin mukaan puun tuotto eri-ikäiskuusikoissa on kuitenkin vain 15-25% alhaisempi verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen. Eli, taimien hitaampi kasvu jatkuvalla kasvatuksella ei vaikuta samassa suhteessa puun tuottoon avohakkuisiin verrattuna ja jatkuva kasvatus voi silti olla kannattavampaa (sivu 11). Tuo 1,3 metrin kasvu oli tutkittu eri-ikäiskuusikossa, sekametsässä puiden kasvu on nopeampaa.
Taimen kasvu onmitattua tietoa. Monenko hakkuukierroksen ajalta on mitattua tietoa jatkuvan kasvatuksen metsästä?
Sekametsässä tietysti kasvu onnopeampaa. Mitä tapahtuu, kun sekametsässä vain kuuset selviää taimina muiden alla? Siitä tulee kuusikko, jolloin kasvu hiipuu ja harvennustenmyötä metsä surkastuu. Jatkuvassa kasvatuksessa jatkuvuus puuttuu, kun taimet juroo.
Luumunen
28.10.2020, 00.00
^Mistä tiedät että sekametsässä vain kuusen taimet selviää, eikö niin olisi jo tapahtunut vuosituhansien kuluessa ja kaikki Suomen luonnontilaiset metsät olisi kuusikkoja? Vai onko tässä jotain mitä en ymmärrä?
Meikäläisistä talousmetsän pääpuulajeista vain kuusi on sopeutunut kasvamaan varjossa. Se on puolivarjopuu. Muut talousmetsässä kasvatettavat lajit ovat valopuita eli niilllä pitää olla latvus puuston ylemmässä kerroksessa. Ne ovat arkoja liialliselle varjostuukselle, eivätkä siis alemmassa jaksossa pärjää. Kasvu surkastuu ja puusta tulee talousmetsää ajatellen hidaskasvuinen ja runkomuodoltaan huonolaatuinen riuku. Tiheän kuusikon alla se jopa kuolee. Sen sijaan sekametsässä valopuut kasvaa ylemmässä kerroksessa kuusten kanssa hyvin.
Kun metsässä on siis maahan varjoa aiheuttavaa puustoa ja tarkastellaan puiden taimien syntyä, valopuut valon määrästä riippuen joko eivät uudistu ollenkaan tai kasvavat kituliaasti. Tämä nyt vaan on meikäläisessa luonnossa oleva järjestelmä, sille ei avohakkuun vastustaja mitään voi. Luonnossa kuitenkin sekametsärakenne säilyy ja se johtuu siitä, että myrskyt, metsäpalot, hyönteistuhot tms. syyt tappaa ja kaataa isoja puita metsästä, jolloin syntyy tilaa uusille puille. Kun aukko on riittävän suuri tai päälle jäänyt puusto harva, ei siis yhden tai muutaman puun kokoinen aukko varttuneessa metsässä, valopuut voivat uudistua. Jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuut matkii tätä ilmiötä. Ongelmana pienaukkohakkuissa on se, että rehevillä mailla heinittyminen hidastaa taimettumista. Lisäksi reunametsävaikutus (varjostus + juuristokilpailu) ulottuu n. 10 m päähän aukkoon eli 0... 0,3 ha pienaukossa reunametsävaikutus vie suuren osan pinta-alasta, jolloin kasvu tällaisessa on surkeaa. Luonnossa metsillä on aikaa uudistua, joten ei metsät luonnossa häviä. Talousmetsässä aika on rahaa, eikä tuotankokoneen käynnistymistä voi odotella vuosikausia.
Ihan hyvä, että kysyit tätä asiaa. Minua silti hämmentää se, että ilman tällaisten luonnon perusasioiden tuntemusta, jotka pitäisi kaikille pakollisen oppivelvollisuuden suorittaneille olla tuttuakin tutumpi asia, aletaan ottaa kantaa metsien käsittelymenetelmiin.
Luumunen
28.10.2020, 08.37
^Kiva kun selität ja hienoa jos olet opiskellut metsätieteitä. Mutta kyllä maallikollakin ilman metsäalan tutkintoa on oikeus ottaa kantaa metsien käsittelymenetelmiin. Jokamiehen oikeudet takaavat metsissä liikkumisen ja metsien hyödyntämisen vaikka marjastamalla. Kun sitten metsässä kulkiessa tulee vastaan avohakkuu, jossa maa on kuin pommin jäljiltä, on aiheellista kysyä että mitä helvettiä täällä on tapahtunut. Tai kun metsään on kaivettu satoja metrejä pitkiä ojia.
https://arvometsa.fi/blogi/suomen-metsiss%C3%A4-on-v%C3%A4h%C3%A4n-puuta
Tuo vastaus meni täysin peruskoulupohjalta, ei siinä metsätieteiden opiskelua ole taustalla.
Maallikoilla, kuten minulla, on oikeus ottaa kantaa. Mutta jos mielipide muodostetaan ilman minkäänlaista käsitystä perusasioista asenteiden (avohakkuu on ruma = paha asia) ohjaamana, silloin mennään mäkeen. Kuten hyvin tiedetään, yhteiskunnassa on jatkuva paine mielipiteiden ohjailuun mitä erilaisimpien intressien takia. Kun nämä voimat valjastavat suomalaiset vahingoittamaan omaa talouttaan, kyse on vakavasta asiasta. Eikös jossain ollut vihollisen tokaisu, että ei tarvitse tehdä meille mitään. He tekevät sen itse. Metsäasioissa tämä pätee Suomessa uskomattoman hyvin.
Jokamiehenoikeudet ei tarkoita sitä, että minulla on oikeus liikkua ja marjastaa muiden metsissä. Minulla on lupa liikkua metsässä ja marjastaa tiettyjen ehtojen mukaan. Siinä on huikea ero verrattuna oikeuteen. Moni on ymmärtänyt tämän täysin väärin ja siksi kuvittelee olevansa myös oikeutettu määräämään toisten metsien käsittelystä. Suomessa toimii jopa yhteisö, joka auttaa ihmisiä estämään heidän lähistöllään tapahtuvia laillisia hakkuita yms. toimenpiteitä. Tietyt tahot pyrkivät vahvistamaan tällaisia voimia ja heikentämään omistajan oikeutta määrätä omaisuutensa hallinnasta. Kun tässä käytetään valheellisia käsityksiä metsien biologiasta ja muista perusasioista, on syytä soittaa hälytyskelloja. Ilmeisesti kaupunkilaistumisen myötä kiinnostus luontoa kohtaan on muuttunut kaksijakoisemmaksi. Toisaalta ei ymmärretä luontoa (helsinkiläiskoululaisista läheskään kaikki ei edes erota enää kuusta männystä), toisaalta metsiä halutaan suojella kaupunkilaisten huvipuistoiksi. Itse en halua tällaisen massan mukana valua, vaan vastustaa sitä kehitystä.
https://arvometsa.fi/blogi/suomen-metsiss%C3%A4-on-v%C3%A4h%C3%A4n-puuta
Mitä haluat tällä Arvometsän markkinointimateriaalilla sanoa? Linkitätkö seuraavaksi Konan mainoksen ja kerrot sen tällä perusteella olevan parempi pyörä kuin Trek.
Kun on kyse vaikkapa susien suojelusta tai avohakkuiden kritisoinnista, vedetään usein ns. kaupunkilaisuuskortti, varsinkin pääkaupunkilaisuus, esiin. Ikään kuin kaupunkilaiset olisivat täysin pihalla noista asioista. "Helppo se on Kehä3:n keskeltä huudella". Toisaalta taas meidät maalla asuvat niputetaan yhtenäiseksi massaksi, joka kannattaa susien hävittämistä ja tietää, miten hienosti metsillä menee, koska tehometsätalous.
Mitä haluat tällä Arvometsän markkinointimateriaalilla sanoa? Linkitätkö seuraavaksi Konan mainoksen ja kerrot sen tällä perusteella olevan parempi pyörä kuin Trek.
Eikö olisi saanut postata?
Kerta kiellon päälle:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1199454
Kun lukee näitä tehometsätalouden puolustajien juttuja, tulee mieleen että miten maapallolle on voinut kasvaa näinkin paljon metsää kun niitä ei aikojen alussa ole mitenkään ”hoidettu”.
Yleisesti hyväksytty mielipide on se, että riski on suurempi ja se näkyy lopputuloksessa. Minä en voi olla varma siitä, että saan huippukuskin aina töihin. Lisäksi juurikääpä ei leviä vain korjuuvaurioista. Se leviää myös juuriyhteyksien kautta, jolloin saastuneen puun juuriston alueelle syntynyt taimi on vaarassa sairastua. Luontainen alikasvostaimi suuremmassa kuin istutustaimi. Tämän vout lukea metstätieteen aikakauslehdestä, ellet ole vielä lukenut.
.
Silti jatkuva kasvatus lisää riskiä.
[QUORE]Jos selaat linkin alas niin siellä on ihan kuvia ja tutkimus jossa näytetään, että alikasvos kasvaa kyllä ihan hyvin kun se saa valoa ja ravinteita. Sekä kuusi että mänty.
http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/
Tuohan on yritys kerätä sijoittajilta rahaa markkinoimalla omia menetelmiä. Tiedätkö miten se eroaa tutkimuksesta?[/QUOTE]
Siksi siinä tutkimuksessa todettiinkin, että: "the damage risks may be higher in some uneven-aged stands, especially in Norway spruce stands infected with root rot where the utilization of undergrowth or natural regeneration can be risky. Moreover, the repeated thinnings in uneven-aged stands may lead to increased mechanical damage." Mutta kirjanpainaja, tuuli, myyrä ja hirvituhot ovat suurempia tasaikäiskasvatuksessa. Juurikin sinun mainitsemat kirjanpainaja tuhot ovat varmasti merkityksellisiä tulevaisuudessa kun ilmasto lämpenee ja kirjanpainajat ehtivät tehdä kaksi sukupolvea kesässä.
Viittasin mainoksessa olevaan tutkimukseen mutta sen N taitaa olla melko pieni. Jos Suomessa olisi luonnontilaisia metsiä niin siellä kyllä huomaisi kokemattomampikin metsäasintuntija, että metsä uudistuu ihan itsekseenkin alikasvoksista. Tämän näkee vaikka Pyhä-Häkissä, jossa on noin 600 mottia hehtaarilla eri-ikäisiä ja eri lajisia puita. Kun vanhat puut kaatuvat pienet puut alkavat kasvaa. Mutta voihan tämä olla vaikeaa ymmärtää kun Suomessa harvoin näkee miltä luonnontilainen metsä näyttää.
Tuo vastaus meni täysin peruskoulupohjalta, ei siinä metsätieteiden opiskelua ole taustalla.
Maallikoilla, kuten minulla, on oikeus ottaa kantaa. Mutta jos mielipide muodostetaan ilman minkäänlaista käsitystä perusasioista asenteiden (avohakkuu on ruma = paha asia) ohjaamana, silloin mennään mäkeen. Kuten hyvin tiedetään, yhteiskunnassa on jatkuva paine mielipiteiden ohjailuun mitä erilaisimpien intressien takia. Kun nämä voimat valjastavat suomalaiset vahingoittamaan omaa talouttaan, kyse on vakavasta asiasta. Eikös jossain ollut vihollisen tokaisu, että ei tarvitse tehdä meille mitään. He tekevät sen itse. Metsäasioissa tämä pätee Suomessa uskomattoman hyvin.
Tämän on tärkeä asia, koska vihdoin 6 vuotta sitten saatiin metsänomistajille vapaus päättää omista metsistään. Nyt päästään myös keskustelemaan ja tutkimaan sitä mikä on taloudelliseti ja muutenkin järkevää toimintaa muutenkin kuin sellufirmojen näkökulmasta. Ja keskustelua onkin piisannut ihan hyvin. Siitä on kiittäminen pitkälti luonnonsuojelujärjestöjen kansalaisaloitetta. Siinä ei muuten yritetä rajoittaa yksityisten metsänomistajien metsien käyttöä. Jokainen saa edelleen hakata niin isoja aukkoja kuin huvittaa, tai tehdä omalla metsällään mitä haluaa (lain sallimissa rajoissa). Naapuri kärsii sitten tuulituhot aukon vieressä omalla kustannuksellaan.
Kun on kyse vaikkapa susien suojelusta tai avohakkuiden kritisoinnista, vedetään usein ns. kaupunkilaisuuskortti, varsinkin pääkaupunkilaisuus, esiin. Ikään kuin kaupunkilaiset olisivat täysin pihalla noista asioista. "Helppo se on Kehä3:n keskeltä huudella". Toisaalta taas meidät maalla asuvat niputetaan yhtenäiseksi massaksi, joka kannattaa susien hävittämistä ja tietää, miten hienosti metsillä menee, koska tehometsätalous.
Mikä on sinun näkemyksesi syistä, joiden takia Luumusen osaamispohjalla allekirjoitetaan avohakkuuta vastustavia kansalaisaloitteita? Poikkeaako se minun arvauksestani?
Eikö olisi saanut postata?
Saat postata, mutta on kohteliasta kertoa, mitä tuon linkin avulla haluat sanoa. Nyt joudun kysymään tätä jo toiseen kertaan. Päästääköhän neljään, kuten uusiutumattomien ja uusiutuvien materiaalien kohdalla. Ja kun siinä on ristiriitaa, sivuutat jatkokysymyksen. Mikä tässä on niin vaikeaa, miksi panttaat mielipiteitäsi?
Kun lukee näitä tehometsätalouden puolustajien juttuja, tulee mieleen että miten maapallolle on voinut kasvaa näinkin paljon metsää kun niitä ei aikojen alussa ole mitenkään ”hoidettu”.
Tai kun katsoo satavuotiaita kuvia Suomesta, kaikkialla oli paljasta. Kaupungeissa kirkon tornit näkyivät kauas ja maaseudulla metsät kaskettiin. Ero maisemassa on huikea nykyaikaan verrattuna.
Mutta tietysti metsä kasvaa hoitamattomanakin. Onko tuottavuus millään tavalla kelvollinen, kun ihminen haluaa puuta hyödyntää, se onkin parempi kysymys. Ei me muuallakaan enää eletä keräilytaloudessa. Miksi meidän tärkeimmän uusiutuvan raaka-aineen kohdalla pitäisi palata 100 vuotta taaksepäin. Tai kysytään näin: Montako miljardia olet valmis ennätysvauhtia velkaantuvassa Suomessa maksamaan siitä, että metsäteollisuudella on huomattavasti heikommat edellytykset täällä toimia ja uusiutuvien raaka-aineiden sijaan käytetään joko ulkomaista puuta tai sitten fossiilisia raaka-aineita?
Siksi siinä tutkimuksessa todettiinkin, että: "the damage risks may be higher in some uneven-aged stands, especially in Norway spruce stands infected with root rot where the utilization of undergrowth or natural regeneration can be risky. Moreover, the repeated thinnings in uneven-aged stands may lead to increased mechanical damage." Mutta kirjanpainaja, tuuli, myyrä ja hirvituhot ovat suurempia tasaikäiskasvatuksessa. Juurikin sinun mainitsemat kirjanpainaja tuhot ovat varmasti merkityksellisiä tulevaisuudessa kun ilmasto lämpenee ja kirjanpainajat ehtivät tehdä kaksi sukupolvea kesässä.
Vastaatko vielä, miten siinä laitettiin eri tyyppiset tuhot yhteismitallisiksi? Kun myyrä syö 2 kpl 30 senttisiä taimia tai juurikääpä lahottaa yhden tukkipuun ja saastuttaa alan seuraavaksi 40 vuodeksi, kumpi on tuossa määritelmässä isompi tuho.
Millainen metsä ylipäätään on noihin mallinnettu? Tasaikäinen voi olla yhden puulajin metsä tai sekametsä. Toisaalta voidaan puhua myös jaksollisesta kasvatuksesta, jossa on erirakenteinen puusto. Määritteletkö siis nämä perusasiat, niin tiedetään mistä jatketaan keskustelua.
Viittasin mainoksessa olevaan tutkimukseen mutta sen N taitaa olla melko pieni.
Mikä on N?
Jos Suomessa olisi luonnontilaisia metsiä niin siellä kyllä huomaisi kokemattomampikin metsäasintuntija, että metsä uudistuu ihan itsekseenkin alikasvoksista. Tämän näkee vaikka Pyhä-Häkissä, jossa on noin 600 mottia hehtaarilla eri-ikäisiä ja eri lajisia puita. Kun vanhat puut kaatuvat pienet puut alkavat kasvaa. Mutta voihan tämä olla vaikeaa ymmärtää kun Suomessa harvoin näkee miltä luonnontilainen metsä näyttää.
Nyt puhutaan talousmetsistä, ei luonnontilaisista metsistä, jossa toki uudistumista tapahtuu. Valitettavasti vain kovin hitaasti. Eikä sielläkään koivut kuusten alikasvoksina kasva.
Tai kun katsoo satavuotiaita kuvia Suomesta, kaikkialla oli paljasta. Kaupungeissa kirkon tornit näkyivät kauas ja maaseudulla metsät kaskettiin. Ero maisemassa on huikea nykyaikaan verrattuna.
Mutta tietysti metsä kasvaa hoitamattomanakin. Onko tuottavuus millään tavalla kelvollinen, kun ihminen haluaa puuta hyödyntää, se onkin parempi kysymys. Ei me muuallakaan enää eletä keräilytaloudessa. Miksi meidän tärkeimmän uusiutuvan raaka-aineen kohdalla pitäisi palata 100 vuotta taaksepäin. Tai kysytään näin: Montako miljardia olet valmis ennätysvauhtia velkaantuvassa Suomessa maksamaan siitä, että metsäteollisuudella on huomattavasti heikommat edellytykset täällä toimia ja uusiutuvien raaka-aineiden sijaan käytetään joko ulkomaista puuta tai sitten fossiilisia raaka-aineita?
Haluan nähdä metsät muunakin kuin rahantekovälineenä. Olen valmis maksamaan oman osani.
Mikä on N?
Varmaan tarkoitetaan lukumäärää, mutta se pitäisi merkitä pienellä n:llä.
Luumunen
28.10.2020, 11.54
Mikä on sinun näkemyksesi syistä, joiden takia Luumusen osaamispohjalla allekirjoitetaan avohakkuuta vastustavia kansalaisaloitteita? Poikkeaako se minun arvauksestani?
Hyvin arvattu Mohkku, todellakin allekirjoitin viiden ympäristöjärjestön: Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, BirdLifen, Luonto-Liiton sekä Natur och Miljön käynnistämän kansalaisaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä. Mun osaamispohjalla se onnistui helposti ja näiden järjestöjen viesti osui ja upposi :)
Tämän on tärkeä asia, koska vihdoin 6 vuotta sitten saatiin metsänomistajille vapaus päättää omista metsistään. Nyt päästään myös keskustelemaan ja tutkimaan sitä mikä on taloudelliseti ja muutenkin järkevää toimintaa muutenkin kuin sellufirmojen näkökulmasta. Ja keskustelua onkin piisannut ihan hyvin. Siitä on kiittäminen pitkälti luonnonsuojelujärjestöjen kansalaisaloitetta. Siinä ei muuten yritetä rajoittaa yksityisten metsänomistajien metsien käyttöä. Jokainen saa edelleen hakata niin isoja aukkoja kuin huvittaa, tai tehdä omalla metsällään mitä haluaa (lain sallimissa rajoissa). Naapuri kärsii sitten tuulituhot aukon vieressä omalla kustannuksellaan.
Eikö olekin erikoista, että kun saatiin vapaus päättää metsänhoitomenetlmistä, piru vei pikkusormen ja esittää metsänhoitomenetelmien rajoittamista? Tiedän kyllä, että aloite ei koske yksityisiä metsiä, mutta julkinen sektorikin on merkittävä omistaja.
Haluan nähdä metsät muunakin kuin rahantekovälineenä. Olen valmis maksamaan oman osani.
Metsät on muutakin kuin rahantekoväline. Hoitamattomissa metsissä ei ulkoilijoita näy, kyllä ne hoidetuissa liikkuu.
Paljonko olet valmis maksamaan vai annatko avoimen valtakirjan, jolla Suomesta katoaa useiden miljardien arvosta tuotantoa ja sen ohessa paljon muutakin oheistoimintoa. Saattaa osua sinuunkin ja työttömänä ei paljon veroja maksella.
Luumunen
28.10.2020, 12.08
Metsät on muutakin kuin rahantekoväline. Hoitamattomissa metsissä ei ulkoilijoita näy, kyllä ne hoidetuissa liikkuu.
Metsässä liikkumiseen tarvitaan polku, jos sellainen on hoitamattomassa metsässä niin kyllä siellä ulkoilijoita käy.
Vastaatko vielä, miten siinä laitettiin eri tyyppiset tuhot yhteismitallisiksi? Kun myyrä syö 2 kpl 30 senttisiä taimia tai juurikääpä lahottaa yhden tukkipuun ja saastuttaa alan seuraavaksi 40 vuodeksi, kumpi on tuossa määritelmässä isompi tuho.
Millainen metsä ylipäätään on noihin mallinnettu? Tasaikäinen voi olla yhden puulajin metsä tai sekametsä. Toisaalta voidaan puhua myös jaksollisesta kasvatuksesta, jossa on erirakenteinen puusto. Määritteletkö siis nämä perusasiat, niin tiedetään mistä jatketaan keskustelua.
Mikä on N?
Nyt puhutaan talousmetsistä, ei luonnontilaisista metsistä, jossa toki uudistumista tapahtuu. Valitettavasti vain kovin hitaasti. Eikä sielläkään koivut kuusten alikasvoksina kasva.
Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja metsänasiantuntijoiden haastattelututkimus jossa vaan verrataan jatkuvaa kasvatusta ja tasaikäismetsätaloutta. Jutussa on mainittu metsätyypit ym. mutta niitä on niin paljon, että en ehdi niitä tässä sen enempää kommentoida. Mukana on skandinaavista kirjallisuutte ei esim. keskieuroopassa tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu siten, että vaikka kolmessa tutkimuksessa on havaittu, että kirjanpainajatuhoja on X paljon tasaikäismetsissä ja x määrä jatkuvissa. Tai kaikki metsäasiantuntija olivat sitämieltä, että kirjanpainajatuhoja on enemman tasaikäismetsässä. Näistä eri tuhojen aiheuttajista on laskettu skaalatut yhteismitalliset tuhoriskit. Tuhojen euromäärää tai muuta ei ole yritetty yhteismitallistaa mitenkään koska se lienee mahdotonta. Mutta tuhojen yleisyyttä eri puilla ja eri metsänkäsittelymenetelmillä voi kyllä arvioida. Kannattaa selata itse tuo tutkimus läpi. Ainakin kuvat ymmrtää varmasti melko pienellä sanakirjan käytöllä. Se on minun käsittääkseni avoin kaikille.
https://www.silvafennica.fi/article/1741
Ja n- on otoskoko niinkuin JackOja jo valistikin.
Eikö olekin erikoista, että kun saatiin vapaus päättää metsänhoitomenetlmistä, piru vei pikkusormen ja esittää metsänhoitomenetelmien rajoittamista? Tiedän kyllä, että aloite ei koske yksityisiä metsiä, mutta julkinen sektorikin on merkittävä omistaja.
Ja tämähän johtuu tietysti siitä, että valtion metsä sijaitsevat pääosin lapissa. Yksityisen ei kannata ostaa metsää sieltä koska puu kasvaa siellä niin hitaasti. Lisäksi lapin metsillä on muutakin arvo kuin pelkkä puuston arvo. Tuossa on hyvä tiivistelmä aiheesta
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff024647.pdf
Sieltä yksi sitaatti joka sopii tähän kohtaan. "Lapissa metsien, erityisesti männiköiden, luontainen uudistaminen onyleisempää kuin muualla maassa. Mäntytaimikoitasyntyy runsaasti myös alikasvoksina ilman aktiivisia uudistamistoimenpiteitä."
Taloudellisestihan hitaasti kasvavien lapin metsien avohakkaamisessa ei ole mitään järkeä.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/selvitys-avohakkuista-luovuttava-pohjoisessa-lapissa-metsia-hyodynnettava-hiilivarastona/
spaceman
28.10.2020, 13.17
Kun lukee näitä tehometsätalouden puolustajien juttuja, tulee mieleen että miten maapallolle on voinut kasvaa näinkin paljon metsää kun niitä ei aikojen alussa ole mitenkään ”hoidettu”.
Ja puunkäyttö/henkilö oli silloin paljonko? Joskus 100 vuotta sitten Suomessa 50-80 m2 puutalossa asusteli toistakymmentäkin ihmistä, nykyään se on kaksio tai kolmio ja monissa asunnoissa asuu oikeasti vain yksi ihminen. Huonekalut oli paljolti tehty siinä tuvan nurkassa jostain muusta projektista yli jääneestä puutavarasta. Vuonna 1920 Suomessa oli 3.15 miljoonaa asukasta ja 2020 5.53 miljoonaa (pikaisella nettihaulla). Vaikka puuta ja puutuotteita on Suomesta viety ulkomaille satoja vuosia, toki se vienti on nyt ihan eri mittakaavassa kuin aiemmin. Näistäkin asioista jo voi päätellä että puun käyttö on aivan eri mittakaavassa kuin vaikka 100 vuotta sitten.
Toki tehometsätalous on bisnes mutta kyllä se voisi useampaakin meistä hiukan surettaa jos asunnon koko menisi vaikka kolmanteen osaan ja huonekaluja tarvittaessa annettaisiin käteen vasara, nauloja ja saha sekä kasa reen teosta ylijääneitä puutavaroita. :)
Siksi siinä tutkimuksessa todettiinkin, että: "the damage risks may be higher in some uneven-aged stands, especially in Norway spruce stands infected with root rot where the utilization of undergrowth or natural regeneration can be risky. Moreover, the repeated thinnings in uneven-aged stands may lead to increased mechanical damage." Mutta kirjanpainaja, tuuli, myyrä ja hirvituhot ovat suurempia tasaikäiskasvatuksessa. Juurikin sinun mainitsemat kirjanpainaja tuhot ovat varmasti merkityksellisiä tulevaisuudessa kun ilmasto lämpenee ja kirjanpainajat ehtivät tehdä kaksi sukupolvea kesässä.
Viittasin mainoksessa olevaan tutkimukseen mutta sen N taitaa olla melko pieni. Jos Suomessa olisi luonnontilaisia metsiä niin siellä kyllä huomaisi kokemattomampikin metsäasintuntija, että metsä uudistuu ihan itsekseenkin alikasvoksista. Tämän näkee vaikka Pyhä-Häkissä, jossa on noin 600 mottia hehtaarilla eri-ikäisiä ja eri lajisia puita. Kun vanhat puut kaatuvat pienet puut alkavat kasvaa. Mutta voihan tämä olla vaikeaa ymmärtää kun Suomessa harvoin näkee miltä luonnontilainen metsä näyttää.
http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/
Minä kun klikkaan tuon sivun auki niin ei sieltä tuollaista tekstiä löytynyt?
Myyrää pidän vaan istutetuilla taimikoilla riskinä en millään muotoa jatkuvassa kasvatuksessa.
Kirjanpainajasta kokemuksen mukaan olisin taas just päinvastaista mieltä. Täällä se ei ainakaan ole koskemattomiin metsiin iskeny vaan oikeastaan aina just joko käsiteltyihin tai sitten aukkojen/aukeiden auringon puoleisiiin rintuuksiin. Se suosii valoa ja lämpöä ja sitä tulee enemmän jatkuvan kasvatuksen hakkuilla kuin normaali harvennuksessa. Ja jos nykyään täällä käy aukoilla tai harvennuksilla hakkuutähteitä tarkastamassa niin poikkeuksetta niistä löytyy kyseisiä ötököitä ja toki myös jatkuvan kasvatuksen kohteilla.
Eikös kirjanpainaja tee jo kaksi sukupolvea tai useampana vuonna jo tehnytkin, mutta se jälkimmäinen ei selviä vielä talven yli...vai tekeekö minun muisti tepposen?
Kunnon myrskyt ei valikoi ja pienemmät toki kaataa tuoreiden aukkojen reunoilta yleensä eniten, mutta aina kun metsää käsitellään se on otettava myös riskinä ja mitä useammin siellä käydään niin riskit nousee. https://yle.fi/uutiset/3-11592490 Ja 1. Ja 6. kuvissa riskiä pidän tuulen osaltakin merkittävänä, kuten myös lumi riski suuri.
Hirvistä en ole enään huolissaan, kun kanta on ainakin täällä jo niin pieni. Toinen millä myös männiköt säästyneet on ollut ahkeruus raivaussahan kanssa, kun jos taimikko on ollut raivattu niin eivät ne siellä ole viihtyneet.
Joo siellä oli vaan se yks vanha alikasvos kuva ja tutkimuksen tiedot.
https://www.silvafennica.fi/article/1741
Tuolla on tuo jatkuva vs. tasaikäisvertailu.
Oikein muistat kirjanpainajasta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1149665
Lämpimät aukon reunat ja tuulenkaadot siellä on hyvä habitaatti kirjanpainajalle. Miksei myös harvassa jatkuvan kasvatuksen metsässä.
Lumituhohoista en osaa sanoa mitään. Siitä en ole nähnyt mitään tutkimustietoa.
Metsässä liikkumiseen tarvitaan polku, jos sellainen on hoitamattomassa metsässä niin kyllä siellä ulkoilijoita käy.
Polkua varmaan moni kaipaa, minä en. Sienet ja marjat ei löydy poluilta. Usein hoitamattomissa on tuulenkaatoja, tiheikköjä tms. kulkua haittaavia asioita, joten vähemmän siellä tulee kuljettua. Oma lukunsa on kansallispuistot jamuut suojelualueet, joissa on hoidettu polkuverkosto. Tosin toissakesänä Liesjärvellä sekin oli tukossa useiden kaatuneiden puiden takia. Mukavaa hommaa puikkelehtia siellä rinkka selässä. Polun ulkopuolelle ei siellä kannata haaveillakaan menevänsä.
Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja metsänasiantuntijoiden haastattelututkimus jossa vaan verrataan jatkuvaa kasvatusta ja tasaikäismetsätaloutta. Jutussa on mainittu metsätyypit ym. mutta niitä on niin paljon, että en ehdi niitä tässä sen enempää kommentoida. Mukana on skandinaavista kirjallisuutte ei esim. keskieuroopassa tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu siten, että vaikka kolmessa tutkimuksessa on havaittu, että kirjanpainajatuhoja on X paljon tasaikäismetsissä ja x määrä jatkuvissa. Tai kaikki metsäasiantuntija olivat sitämieltä, että kirjanpainajatuhoja on enemman tasaikäismetsässä. Näistä eri tuhojen aiheuttajista on laskettu skaalatut yhteismitalliset tuhoriskit. Tuhojen euromäärää tai muuta ei ole yritetty yhteismitallistaa mitenkään koska se lienee mahdotonta. Mutta tuhojen yleisyyttä eri puilla ja eri metsänkäsittelymenetelmillä voi kyllä arvioida. Kannattaa selata itse tuo tutkimus läpi. Ainakin kuvat ymmrtää varmasti melko pienellä sanakirjan käytöllä. Se on minun käsittääkseni avoin kaikille.
https://www.silvafennica.fi/article/1741
Ja n- on otoskoko niinkuin JackOja jo valistikin.
Liian raskasta alkaa kahlata englanninkielistä tieteellistä julkaisua, eikä kuvien katselu tee yhtään sen viisaammaksi kuin Ylen otsikoiden selailu. Sen kuitenkin tiedän, että jaksollista kasvatusta voi harjoittaa monella tavalla. Se voi olla yhden puulajin tasarakenteinen ja -ikäinen tai sitten erirakenteinen sekametsä ja kaikkea noiden väliltä. Siksi en usko löytäväni kiinnostavaa informaatiota julkaisusta, jossa verrataan tasaikäismetsiä eri-ikäismetsiin keskustelussa, jossa kyse on jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen menetelmin hoidetuista metsistä. Ylipäätään, jotta tutkimusta kannattaa lukea, pitää oikeasti ymmärtää mitä on tutkittu ja mistä näkökulmasta. Olisihan hölmöä vedota tutkimukseen, jota ei ymmärrä.
Se mikä minua ns. riepoo on että tuosta jatkuvasta kasvatuksesta luodaan liian auvoista kuvaa ja melkeimpä ainoaa tapaa...etenkin nämä jotka sillä tekee rahaa.
Totuus on kyllä omalta näköalapaikalta hyvin kaukana tuosta. Kaikkeista optimaalisin metsä mihin tuota itse lähtisin toteuttamaan olisi n.50v epäonnistunut istutus kuusikko johon olisi muodostunut ns. susipuita ja reikäisiin paikkoihin myöhemmin syntynyttä sukupolvea.
Hapaa jos kiinnostaa niin siitä teidän torilta linnuntietä reippa 6km olisi yksi jo täällä mainitsemani kohde. Siihen voin opastaa niin voit käydä yhden ammattilaisten ohjeiden ja opastuksen mukaan hakatun jatkuvan kasvatuksen metsän katsomassa.
Ja tämähän johtuu tietysti siitä, että valtion metsä sijaitsevat pääosin lapissa. Yksityisen ei kannata ostaa metsää sieltä koska puu kasvaa siellä niin hitaasti. Lisäksi lapin metsillä on muutakin arvo kuin pelkkä puuston arvo. Tuossa on hyvä tiivistelmä aiheesta
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff024647.pdf
Sieltä yksi sitaatti joka sopii tähän kohtaan. "Lapissa metsien, erityisesti männiköiden, luontainen uudistaminen onyleisempää kuin muualla maassa. Mäntytaimikoitasyntyy runsaasti myös alikasvoksina ilman aktiivisia uudistamistoimenpiteitä."
Taloudellisestihan hitaasti kasvavien lapin metsien avohakkaamisessa ei ole mitään järkeä.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/selvitys-avohakkuista-luovuttava-pohjoisessa-lapissa-metsia-hyodynnettava-hiilivarastona/
Lapin metsistä käytävä keskustelu onkin oma lukunsa. Siellähän on merkittävä määrä pinta-alasta jo suojeltu ja sitä hyödynnetään esim. lennättämällä turisteja ympäri maailmaa hiilipäästöjä aiheuttamaan. Vastaaviin suojeluprosenteihin pääsystä voi melkein kuka tahansa vain haaveilla. Toisaalta puhutaan myös hiilen sidonnasta ja toisaalta vaatimattomasta kasvusta. Mihin hiili sitoutuu, kun puu niin hitaasti kasvaa?
Metsätalouden kannattavuus riippuu kaikkialla siitä, paljonko metsästä maksaa. Jos saa hankittua halvemmalla kuin puuston arvokasvu miinus hoidon kulut, silloinhan metsätalous on kannattavaa. Mutta minä en tunne markkinatilannetta, enkä osaa ottaa kantaa kannattavuuskysymykseen.
Luontainen uudistaminen on ihan normaali menetelmä, kuten mäntyjen siemenpuustosta tiedämme. Mutta edelleenkään peitteisenä tuollainen metsä ei säily. Ja erirakenteisena männikön kasvattaminen onnistuu vain, jos ylempi jakso hakataan niin harvaksi, ettei voida peitteisestä metsästä puhua. Avohakkuun vastustajat taatusti kauhistelisivat, jos heidän naapurustoon tehtäisiin tällainen hakkuu, kun heille on myyty mielikuva kauniista jatkuvan kasvatuksen metsästä ja he odottaisivat metsän säilyvän peitteisenä..
Se mikä minua ns. riepoo on että tuosta jatkuvasta kasvatuksesta luodaan liian auvoista kuvaa ja melkeimpä ainoaa tapaa...etenkin nämä jotka sillä tekee rahaa.
Totuus on kyllä omalta näköalapaikalta hyvin kaukana tuosta.
Toinen asia, mikä riepoo on sukua kasvisruokavaliolle. Tällaiseen idealismiin kääntyneet vaativat, että kouluissa ja juhlissa heille tarjotaan kasvisruokaa. Muu ei kelpaa. Minä en voi sanoa, että tarvitsen liharuokaa ja muu ei kelpaa.
Avohakkuun vastustajille ei kelpaa se, että metsän omistaja hoitaa omaisuuttaan parhaaksi katsomalla tavalla, vaan haluaa Luumusen esimerkin tavoin alkaa sorkkia toisen taloudelllista toimintaa ilman minkäänlaista osaamista. Jopa Saksasta saakka on lennätetty porukkaa tänne terrorisoimaan metsätaloutta, eikä tällaisen järjestön olemassaolon oikeutusta monikaan kyseenalaista. Putin sentään näytti, kenen säännöillä valtiossa pelataan ja se ainakin sillä suunnalla rauhoitti tilanteen.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.