Näytä tavallinen näkymä : Kysy metsästä.
On, tosin havupuun jalostus on hitaampaa kuin lehtipuun. Niissä on mm oksakulma haettu jalostamalla ihanteelliseksi 90 asteiseksi. Jossain 20-30 vuotiaissa istutusmetsiköissä näkee hyvin miten laadussa on vaihtelua ja havupuiden osalta käytetään vielä samoja ensimmäisen polven siemenviljelyksiä. Mutta tästä voisi kirjoittaa pitkää tarinaa, kirjallisuuttakin löytyy. Kuvailemaasi fenotyypin eroihin vaikuttaa huomattavasti enemmän ympäristön vaikutus (valo, ravinteet, vesitalous) kuin mitä jalostuksella saatu aikaan.
Mökillä on puol hehtaaria ehkä 25v vanhaa männikköä parhaimmillaan/pahimmillaan metrin välein, muinoin taidettiin istuttaa vanhan pellon päälle ettei Papalle olis tullut peltoa .. aika kieroon kasvaneita väkkäröitä :rolleyes:
arctic biker
23.09.2014, 07.33
Oiskoon ihan siemeniä kylvetty? Ja harvennus unohdettu.
.. aika kieroon kasvaneita väkkäröitä :rolleyes:
Routiva rehevä peltomaa ja männyn istutustaimet:D. Jos niitä tiheässä on niin eiköhän niistä kuitenkin metsä synny harvennusten myötä. Jos olisi harvaan istutettu niin kaiken muun huonon lisäksi olisi vielä tullut broilerimäntyjä. No kyllä sen mäntykin karummilla suopelloilla, mutta silloin taas syö ensin myyrät, sitten hirvet ja jäljelle jää hieskoivuvaltaisempi metsä.
Routiva rehevä peltomaa ja männyn istutustaimet:D. Jos niitä tiheässä on niin eiköhän niistä kuitenkin metsä synny harvennusten myötä. Jos olisi harvaan istutettu niin kaiken muun huonon lisäksi olisi vielä tullut broilerimäntyjä. No kyllä sen mäntykin karummilla suopelloilla, mutta silloin taas syö ensin myyrät, sitten hirvet ja jäljelle jää hieskoivuvaltaisempi metsä.
Hassu satumetsähän toi on .. ei sitä ole talousmetsänä pidetty mutta vähän jo harventelin sitä keväällä .. luonnontilaista metsää ja vanhaa paksua koivua löytyy myös.
Tank Driver
23.09.2014, 11.20
Huolelliseen teroitukseen mulla menee aikaa noin 5-10min, tietysti jos päästää kulumaan tylsäksi, niin sitten siihen saa turattua aikaa moninkertaisesti. Toisaalta ylläpitoviilaus ei vaadi kuin pyyhkäisyn per terä. siihen tuskin menee paljon paria minuuttia enempää. Mä nyt en taas toisaalta ole mikään tehokäyttäjä, niin olis kiva kuulla tankin mielipide aiheesta.
Mulla nuo viilat kestää moninkertaisesti terän iän, ennemmin nuo on hävinny.
Niin siis kysymys oli?
Routiva rehevä peltomaa ja männyn istutustaimet:D. Jos niitä tiheässä on niin eiköhän niistä kuitenkin metsä synny harvennusten myötä. Jos olisi harvaan istutettu niin kaiken muun huonon lisäksi olisi vielä tullut broilerimäntyjä. No kyllä sen mäntykin karummilla suopelloilla, mutta silloin taas syö ensin myyrät, sitten hirvet ja jäljelle jää hieskoivuvaltaisempi metsä.
Just näin. Edit: Tarkennetaan vielä, että on senaikuinen metsikkö kun vielä käytettiin männyn avojuuritaimia. Juuret mytyssä ja runko lähtöön vinossa ja vielä toi kohtuurehevä peltomaa niin soppa on valmis. Kyseessä ei siis ole oikeastaan kenenkään virhe, tuo vaan oli tapana tuolloin. Avojuurimäntyä ihan mille tahansa pohjalle. Nyt on vähän sama käynnissä kuusen kanssa, mutta siihen on syynsä.
Eipä mulla muuta kuin että tänään porsi kevyessä kotitarvekäytössä olleesta Jonssen 2240:sta käynnistin. Muovista valetut osat vaan sinkoili kun jousi tuli silmille.
arctic biker
28.09.2014, 22.14
Oiskohan 4 vuotta ollut Jonseredin 2141, oikein Turbo. Ei minkään näköistä häikkää. Sen verran kuukkeloin ettei kaikki Jonssin mallit ihan laatusahoja ole.
Tank Driver
28.09.2014, 22.17
Meillä oli 2145 Turpo, vaihdoin väljänä pari vuotta takaperin surulliseen Stihliin. Hyvä saha oli, joskin uskomattoman kömpelö leveän moottorikopan takia. Potkua oli kokoisekseen järettömästi.
arctic biker
28.09.2014, 22.30
Edeltäjänsä oli Raket 510 SP, tai on vieläkin. Isä sen joskus käytettynä hommas. Varmaan soiva peli edelleen jos sais ajoiksi kaasarin kalvot ja bensaletkun vaihdettua. Ynnä raivuriin sosialisoitu käynnistysnaru.
Joo. Omaan käyttöön optimi olisi lyhyellä laipalla joku pieni kierroskone, ja sitten kerran olympiadissa kun tarvii paksumpaa kaataa niin joku tuollanen kakkossahana:
https://lh4.googleusercontent.com/-jd-UmEKH6NA/UgACEaeFA9I/AAAAAAAABKA/_ko5QiIp2_I/w815-h611-no/IMG_2987.JPG
Täytyy kattoo mitä huomenna sanovat Agrimarketissa tuosta muovirimpulasta, takuu meni jo. :(
mutanaama
28.09.2014, 22.37
Niin siis kysymys oli? Nii että kauan tuollaisen terän teroitus kestää kun sen tekee sellainen, joka tietää mitä tekee, eikä vaan luule tietävänsä, ja kuinka kauan viilat kestää.
Tank Driver
28.09.2014, 23.09
Perusviilaus (santaa/pikkukolhu/kulumatylsyminen) ehkä minuutin puolitoista puolelleen. Kunnon kipinöinnin jälkeen pari kolme minuuttia puolelleen. Polven päällä, käytössä viilaan integroitu ohjuri. Tarpeen mukaan purupiikkien pudotus lattaviilalla minuutin tai kaksi.
Lattaviila kestää tässä käytössä vuosia ja taas vuosia. Pyöröviiloja menee hakkuukaudella pari viikossa, voi mennä joskus viikko tai kaksikin yhdellä, mutta silloin on tähtimerkit kohdallaan. Teroituskertoja en ole yhdelle viilalle laskenut koskaan, mutta päivässä viilataan monta kertaa. Voin laskea jahka totiset hakkuut taas alkavat.
Viilauksesta itsessään: Viilaan usein. Pienetkin tylsyydet pyrin poistamaan heti, mutta jos ei umpitylsäksi mene niin tankin sahaan aina loppuun. Toisaalta taas en vaihda teräketjua ihan helposti, eli vaikka hampaan päälle skraidua jääkin, teroittelen tankin välein hiljakseen kunhan ketju edes jotenkin syö. Tämä on paljolti kiinni kolhujen laadusta. Jos useampi hammas menee surkeaan kuntoon niin nakkaan kyllä koko ketjun kierrätykseen. Harvemmin tulee viilattua ketjua loppuun. Yleensä ketju antautuu ennenkuin siihen asti pääsen.
Viilat AINA laatukamaa. Unohtakaa Viiala Speciaalit ja muut halpatavatatalojen eurolla kolme-viilat. Stihlin viiloihin olen mieltynyt. Ja tosiaan ajoissa vaihtoon. Ketjun vaihdon aikana laipan purseet lattaviilalla pois. Joku hurja kääntää laipan ympäri ketjua vaihtaessa. Itse lykkään niin päin kun käteen mättäältä osuu. Jos laippa ei ole kestovoideltua mallia, kärkipyörän reikään rasvaa vähintään kerran päivässä.
Tämmösillä.
Jaahas, tuli oltua mökillä ja käytyä sahailemassa kolme päivää ja nyt ei syötä enää kunnolla teräketjuöljyä. Tarttee huomenna ekana testata helppoa jippoa ja jos ei toimi niin avata ja katsoa mistä on tukossa, kun suodatin on puhdas.
Tank Driver
28.09.2014, 23.13
Jaahas, tuli oltua mökillä ja käytyä sahailemassa kolme päivää ja nyt ei syötä enää kunnolla teräketjuöljyä. Tarttee huomenna ekana testata helppoa jippoa ja jos ei toimi niin avata ja katsoa mistä on tukossa, kun suodatin on puhdas.
Mikä öljy käytössä?
:rolleyes:Vihreä pänikkä, joka on muistaakseni Metsuri-teräketjuöljy.
Tank Driver
28.09.2014, 23.22
:rolleyes:Vihreä pänikkä, joka on muistaakseni Metsuri-teräketjuöljy.
Ok. Se on hyvä kesäöljy. Kovilla pakkasilla vetää jähmeäksi. Kysyin, koska taannoin erehdyin ostamaan kympin pänikän liikkeessä pullotettua tusinaöljyä. Kannussa oli peukalonpään kokoisia klönttejä vähemmän juoksevaa smegmaa. Kuvittelin normaaliksi ja ounastelin sahan lämmittyä ektoplasmankin muuttuvan juoksevaksi. No ei muuttunut! Jok' ikinen rako täynnä ihmelimaa ja suodatin alvariinsa tukossa. Meni viisi litraa tavaraa suoraan jäteöljyyn. Kombikannussa tökötti kummitteli pirun kauan vaikka öljylaatu oli jo aikaa vaihtunut. Tukki muistaakseni kannun automaattikorkinkin!
...Kombikannussa tökötti kummitteli pirun kauan vaikka öljylaatu oli jo aikaa vaihtunut. Tukki muistaakseni kannun automaattikorkinkin!
Kombikannu mullakin, mutta automaattikorkki vain bensalle. En kyllä tarkistanut öljyä lisätessä, jos kannussa oli jotain vanhaa paskaa. Saha oli huskun vanhempaa 540-sarjaa.
Case closed. Husqvarna 543 xp tuli hommattua. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.
Mökillä mutta saha kaupungissa .. ekaa kertaa näin päin :rolleyes:
arctic biker
15.10.2014, 15.48
Herää kysymys onko Smo keksinyt sahalle Maukka Perusjätkän tyyliin mielenilmaisuaan tukevaa urbaania käyttöä?
http://image.citycdn.fi/01/39/33/78/7a2d57bbea8fba8eb00a5c291d6522b6.jpeg
https://farm4.staticflickr.com/3935/15538888991_c3765495e8_n.jpg (https://flic.kr/p/pF7Ska)Puuhastelua (https://flic.kr/p/pF7Ska) by Arctic Biker (https://www.flickr.com/people/85096214@N03/), on Flickr
Rantasaunan liiteri kaipaa täydennystä. Hmm, sekin hyöty etten ole maantiekahvojen muotoilujen suhteen niin kauheen kranttu.
Tank Driver
15.10.2014, 17.01
Case closed. Husqvarna 543 xp tuli hommattua. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.
Nyt se kumminkin korkkaa heti alkuunsa kun tuli suositeltua.
Nyt se kumminkin korkkaa heti alkuunsa kun tuli suositeltua.
Onhan sekin mahdollista :) Toivotaan ettei. Tulevana viikonloppuna muutamat pensaat, pensasaidat matalaksi ja yksi mökki purkaen. Myöhemmin pääsee puita karsimaan ja pätkimään.
arctic biker
15.10.2014, 21.40
Varaa nyt teräketjuja, jos sulla on vain yksi niin takuuvarmasti sahaat ekan minuutin sisällä naulaan.
Varaa nyt teräketjuja, jos sulla on vain yksi niin takuuvarmasti sahaat ekan minuutin sisällä naulaan.
Tokitoki
Ei osunut heti ekalla minuutilla naulaan, mutta aika paljon niitä sieltä kyllä löytyi. Viila oli paljon käytössä :D Varaketjua ei raaskinut ottaa paketista. No nyt on mökki lattian tasoon asti purettu. Vielä lattia ja vähän roskien roudausta, mutta hyvälle mallille homma saatiin. Ja ei siis oltu lähelläkään metsää.
Niin, ja siis saha vaikuttaa erinomaiselta!
arctic biker
18.10.2014, 21.01
Kai noilla tehoilla. Oma on just inasen pienempi kaikin osin eikä tehon puute ole vaivannut. Nimimerkillä vähintään 40 kuutiosenttiä ja 2kw. Käytäppä Timo vaaalla piruuttas täysin tankein.
Täytyypä yrittää muistaa tehdä. Nyt on niin kokonaisvaltaisen raukea fiilis, ettei jaksa lähteä tankkaamaan :)
Kevyeltä se ainakin tuntuu. Mutta ehkä mä vaan oon niin vahva.
arctic biker
03.12.2014, 20.42
https://farm8.staticflickr.com/7490/15753121259_5c99cdac14_q.jpg (https://flic.kr/p/q13S7X)Sampo (https://flic.kr/p/q13S7X) by Arctic Biker (https://www.flickr.com/people/85096214@N03/), on Flickr
Rosenlewin Sampo, 486 Pro,noista jotain tietäville jauhaa mettässä ja Timberjack kuskaa, kahta vuoroa viikon toista. Mulla alkaa armoton polttopuuksi kelpaavan aineksen keruu. Saattanen pärjätä klapien suhteen ainakin sillä muotoa loppuikäni jotta kun nuo hakkuutähteet oon uunissa polttanut niinnen enää jaksa tai viitti tai sitte on aivan liikaa muusta hauskemmasta poissa.
anttipietila
05.02.2015, 09.20
Mitä eroa on lahokuusella ja ylilaholla kuusella?
Kampinalle
05.02.2015, 09.48
^Hinta. Ainakin muutama vuosi sitten se tarkoitti sitä, että hieman (lahon osuus alle puolet pöllin halkaisijasta) laho kuusi meni omaan pinoonsa ja pahemmin lahot pöölit menivät omaansa. Hinta ylilaholla noin 80% huonompi eli käytännössä ei kattanut juuri edes korjuukustannuksia ja kannatti jättää itelleen, jos vaanpystyi tekemään klapiksi ja oli käyttöä niille. Tyvilaho on melkoinen riesa Etelä-Suomen kuusikoissa ja aiheuttaa huomattavia tappioita.
Tank Driver
05.02.2015, 09.48
Lahokuusi, ts. kuiva laho kelpaa selluksi eli mäntykuidun sekaan. Ylilaho, ns. lumppi käy ainoastaan energiakäyttöön. Metsäyhtiöiden mitta- ja laatuvaatimuksista käy ilmi kummankin puutavaralajin kelpoisuudet ja teko-ohjeet.
anttipietila
09.02.2015, 16.40
^Hinta. Ainakin muutama vuosi sitten se tarkoitti sitä, että hieman (lahon osuus alle puolet pöllin halkaisijasta) laho kuusi meni omaan pinoonsa ja pahemmin lahot pöölit menivät omaansa. Hinta ylilaholla noin 80% huonompi eli käytännössä ei kattanut juuri edes korjuukustannuksia ja kannatti jättää itelleen, jos vaanpystyi tekemään klapiksi ja oli käyttöä niille. Tyvilaho on melkoinen riesa Etelä-Suomen kuusikoissa ja aiheuttaa huomattavia tappioita.
Tässä tapauksessa lahot ja ylilahot meni samaan hintaan, noin puolet kuitupuun hinnasta. Lahoja ei niin kovin paljoa ollut, ylilahoa enemmän, ja tukkipuun kokoisia, tietty...
Ei kai lahoja kannata myydä puolella hinnalla sellupuuksi kun niistä saa energiapuuna paremman hinnan?
Hartsa69
09.02.2015, 17.11
Kah, kotipaikalla joku oli hiihtämällä mennyt rajoja pitkin ja merkannut ainakin osimoilleen linjan keltaisilla teipeillään. Eipä tuosta ollut tietoa tullut, kysymys kuuluukin voiko noin tehhä?
dILETANTTI
09.02.2015, 17.14
Oliko lie metsäfirman hankintamies käynyt merkkaamassa rajan. Hakkuut naapurin puolella?
Kah, kotipaikalla joku oli hiihtämällä mennyt rajoja pitkin ja merkannut ainakin osimoilleen linjan keltaisilla teipeillään. Eipä tuosta ollut tietoa tullut, kysymys kuuluukin voiko noin tehhä?
Saa tehdä ja vähän enemmänkin jos tarpeen on.
15 § (22.12.2005/1160)
Metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden omistajat saavat avata yksiköidensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja on avattava siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi havaittavissa. Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, jolleivät omistajat toisin sovi.
Jollei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, rekisteriyksikön omistaja saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta.
Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi.
Raja saadaan avata edellä säädetyllä tavalla myös maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10 luvussa tarkoitetussa ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella.
Hartsa69
09.02.2015, 17.33
Kas tuotahan ehdin ittekin jo selata, thanks. On kyllä ollut itselläkin aatos käydä siivoamassa pusikkoja.
Terve
Tuossa huomasin esitteestä, että mun 543xp:ssä on kaatomerkit, mutta ihan heti en keksinyt, miten ne toimii. Kertokaahan ihmeessä, kun kuitenkin tiedätte.
Keltaisella ei kyllä merkitä leimikoita vaan punaisella, rajalle tuplanauha. Keltainen on varastopaikalle. Rajan saa tosiaan avata, mutta nykyään sen näkee ilmankin helposti gepsistä niin maanomistaja kuin motokuskikin.
Tank Driver
21.04.2015, 15.10
Helposti höps. Rajat auki! Koulussa opetettiin nauhoittamaan punaisella rajalle, pyykeille tuplat ja kuviorajat tilan sisällä sinisellä. Harva käyttää. Keltainen tai oranssi tosiaan varaston ja keruu-uran merkintään. Suojele/säästä-nauha on muuten myös keltaista.
...Harva käyttää...
Näin on nykyään, usein merkataan vain rajat, kun kartta tulee suoraan motoon. Noissa merkinnöissä on kyllä pieniä eroja alueittain, meille opetettiin kiinteistönrajalle aina tuplanauha ja pyykille tripla. Vaan eipä tuosta ole kauaakaan kun Metsä toimitti mulle ilmaiset taimet ja istutuksen muutamalle hehtaarille, kun eksyivät jonkun metrin mun puolelle vanhalla metsittyneellä pellolla, josta poistivat ylispuukoivuja. Arvoa noilla hieskoivuilla nyt ollut varmaan paljoa satasta enempää.
^^^ Kaatomerkit ? Tarkoitatko sitä kopassa olevaa viivaa ?
Tapatalkista iKälättimellä
Ohiampuja
22.04.2015, 07.54
Mitä metsien miehet tykkää tästä uudesta Äänekosken sellutehtaasta? Töitähän se tuo, oliko se noin 800 uudelle motokuskille ja 500 uudelle autokuskille.
Jotenkin metsien puolesta hiukan hirvittää tuo 6.5 milj. kuutiota vuodessa.
Jotenkin metsien puolesta hiukan hirvittää tuo 6.5 milj. kuutiota vuodessa.
Kaupunkilaisen näkemys.
Tilastojen mukaan viimeiset 95 vuotta on Suomessa metsät kasvaneet enemmän kuin niitä on hakattu, joten kyllä siellä varaa on jotain noutaakkin.
Keruumenetelmiä vaan sais kehittää, että metsä ei mene virkistyskäyttömielessä vuosikymmeniksi täysin pilalle hakkuun yhteydessä.
MTBVespa
22.04.2015, 08.38
^Kompsista kompsis
Ohiampuja
22.04.2015, 09.07
No joo, kaupungissa tässä nykyään eletään, mutta aika pitkään tuli asuttua tuolla Waldenin tiluksien vieressä ja seurattua tätä metsätaloutta ihan käytännön tasollakin. Ja luonnossa on tullut liikuttua pyörän ja koiran&haulikon kanssa kuitenkin jo vuosikymmeniä.
Vajaa 10 vuotta sitten tuli käytyä koirien kanssa säännöllisesti pohjoissa lintumetsällä ja ne olivat joskus aika opettavaisia reissuja. Suomen mittakaavassa hakkuut saattavat olla ihan hanskassa, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla aika karuja.
Sitten yksi petollinen yksityiskohta on nuo valtateiden ympärille jääneet suojavyöhykkeet. Tavallinen Ruka-Levi turisti katsoo Audinsa ikkunasta, että onpas täällä metsää vaikka kuinka. Mutta sitten kun kääntää autonsa sinne sivutielle, n 100-300 metriä niin tilanne on ihan toinen. Sen huomasi kun kävi koiria kusettamassa matkan aikana niillä pikkuteillä...
Tank Driver
22.04.2015, 09.25
Puu piisaa kyllä. En minä ainakaan osaa tuosta Äänekosken tehtaasta olla muuta kuin iloinen.
Mitä tulee hakkuumenetelmiin ja niiden kehittymiseen, en usko kehitystä tapahtuvan. Onnettomat talvet ja sateiset kesät pakottavat hakkaamaan osan talvikohteista kesäisin. Tällöin -ja muutenkin- hakkuukone pui hakkuutähteet alleen, jotta jäävälle puustolle ja maanpinnalle aiheutuvat vauriot olisivat mahdollisimman vähäiset. Polkujen tuhoaminen olisi mahdollista välttää suunnittelulla, mutta valitettavan harvoin näin tapahtuu.
Motokuskit noin yleisellä tasolla ovat varsin leppoisaa väkeä. Heitä kun lähestyy reippaan iloisesti ja esittää asiansa sävyisästi, saattaa ajouran kohta siirtyä pois polun päältä helpostikin.
Mitä tulee hakkuumenetelmiin ja niiden kehittymiseen, en usko kehitystä tapahtuvan.
Jos jatkuva kasvatus saa enemmän suosiota niin jotain pitää keksiä, koska tuskin nykyaikana halutaan lähettää ketään leimakirveen tai merkkausvärin kanssa metsään vähänkään isommalle palstalle. Seuraava askel lienee joku systeemi joka auttaa motokuskia valikomaan kaadettavat puut annettujen kriteerien mukaan. Kyllähän siihen nykyäänkin kokeneemmat kuskit pystyisivät ilman mitään systeemiäkin, mutta ei niitä kokeneita riitä joka paikkaan.
arctic biker
22.04.2015, 14.21
http://www.puuntuottaja.com/metsan-jatkuva-kasvatus-antaa-taloudellisesti-heikon-tuloksen/ En nyt kovin kerännyt lukea...
http://www.puuntuottaja.com/metsan-jatkuva-kasvatus-antaa-taloudellisesti-heikon-tuloksen/ En nyt kovin kerännyt lukea...
Ongelmahan tällä hetkellä on sellainen, että meillä ei ole enää jäljellä kovinkaan monta plänttiä jotka olisivat luonnollisesti saaneet kasvaa. Vuosikymmenet kun jatkuva kasvatus on ollut kiellettyä. Käytännössä löytyy enää yli-ikäisiä kuusikoita joissa, tuo ei voi enää toimia kun kaikki puut ovat liian suuria.
Onhan metsällä muitakin arvoja kuin olla pelkkä puupelto. Minä ainakin tykkään pyöräillä enemmän metsän näköisessä metsässä kuin hakkuuaukealla, vaikka polut olisikin moton jäljiltä säästyneet.
Tank Driver
22.04.2015, 16.22
Olet oikeassa. On vaan perin vaikea perustella metsänomistajalle, että semmoisessa metsän näköisessä metsässä on mukavampi pyöräillä, kun samaan aikaan vaakakupissa painaa hakkuutulo. Ymmärtänet ongelman.
Lisäksi metsä, josta ei saa hakkuutuloja on aivan umpipaska sijoituskohde.
Olet oikeassa. On vaan perin vaikea perustella metsänomistajalle, että semmoisessa metsän näköisessä metsässä on mukavampi pyöräillä, kun samaan aikaan vaakakupissa painaa hakkuutulo. Ymmärtänet ongelman.
Mun mielestä ongelma ei ole niinkään avohakkuu, kuin se, että polut ym tuhoutuu syvistä urista ja risukasoista. Poikittaisurat ei ole ongelma, niistä pääsee aina yli ja viitseliäs fillaristi kasaa vaikka havuja uran täytteeksi. Avohakkuu on hetken ikävän näköinen, muutamassa vuodessa siitä tulee taas mukava ympäristö, erilainen, kuin ennen hakkuuta, mutta ihan mukava ympäristö. Eri asia on, että mutta jos maa myllätään kauttaaltaan, niin liikkuminen (ainakin fillarilla) loppuu kokonaan mahdollisesti vuosikymmeniksi. Sellupuutahan otetaan myös muuten kuin avohakkuulla jolloin kevyempi kone voi olla pitkässä juoksussa parempi pienempien juuristovaurioiden takia. Myöskin juuristovauriot ja niiden välttäminen saattaa kehittää konekantaa. Välillä tuntuu, että ainakin pienissä metsäpälanteissä käytetään kohteen kokoon nähden aivan liian raskasta kalustoa.
Tuo ajourien /risukasojen siirto on aika hankalaa. Motokuskin kanssa juttelu ei usein onnistu, kun pienempi pläntti ehditään parturoimaan ennenkuin tajuaa edes parturoinnin alkaneen. Joskus olen kuskeja jututellut ja uskon kyllä tuohon leppoisuuteen ja yhteistyökykyyn, mikäli on oikeaan aikaan paikalla ja muutokset on helposti toteutettavissa.
Jatkuvasta kasvatuksesta ja sen tuottavuudesta taidetaan tapella jo niin paljon, että en ota siihen kantaa. Itte oon katellu pientä ~10 hehtaarin puuhapalstaa ja jos jatkuvaan kasvatukseen soveltuva löytyisi, niin sitä kokeilisin. Mutta tuo ei olisikaan sijoitus rahallisen tuoton maksimointiin, vaan ihan johonkin muuhun. On olemassa muitkin arvoja kuin puun myyntitulot.
dILETANTTI
22.04.2015, 17.49
Tähän on pakko kommentoida, kun kymmenen vuotta olen hoitanut 12 ha:n palstaa. Ensimmäiseksi keräsin polttopuut hakkuutähteestä reilun 2 ha:n aukosta. Aukko oli valmiina, kun palsta siirtyi hallintaamme. Aukko laikutettiin, kun siemenpuut oli jätetty pystyyn. Nyt olisi raivaussahalle käyttöä.
Pari-kolme vuotta sitten tehtiin päätehakkuu parin hehtaarin alalle ja harvennettiin pari hehtaaria päätehakkuuta varten. Tämä sitten päätehakattiin vuosi sitten, kun puut alkoivat tuulessa harventua. Kaikki metsä oli ympäriltä hakattu.
Nyt on 5 ha ensiharvennettua metsää, 1,5 ha metsitettyä peltoa (kemera-tuella) ja loput joko istutettua aukkoa tai raivaussahalla raivattavaa taimikkoa.
Aika paljon on työtä ja metsä ei näytä metsältä. Jatkuva kasvattaminen ei välttämättä ole huono vaihtoehto. Pienemmät tulot, mutta myös menot. Jos palstaa halajaa, sen tulee olla lähellä. Muuten hoitotyöt on melkoista ajelua.
Toiseen palstaan olen perikunnan kautta osallinen. Saa raivaussaha huutaa, jonkin tunnin.
Tank Driver
22.04.2015, 18.29
Ei tässä avohakkuusta väiteltykään, vaikka perinteinen talousmetsäajattelu siihen lopulta tähtääkin. Väittäisin, että harvennushakkuussa polkuja tuhoutuu enemmän. Mitä tulee koneen kokoon, ongelma juontaa aliurakoitsijarakenteeseen. Moto on yrittäjän ja firma maksaa yrittäjälle toteutuneiden kuutioiden mukaan. Pieniläpimittaista puuta kertyy luonnollisesti vähemmän. Taksakin on tietenkin parempi, mutta aina suorassa suhteessa kertyneisiin kuutioihin. Vastaavasti aukolla kertyy tavaraa moninkertaisesti, mutta taksakin on kolmasosa. Silti aukolla tienaa paremmin. Järjestelmä ei varsinaisesti suosi pieniä koneita, poislukien energiapuuta ostavat yritykset. Isoille koneillekin pitäisi saada kesäkaudeksi töitä, ja kun aukkovarannot eivät riitä yli kesän, järjestetään niille tekemistä harvennukselta.
Koneen paino harvoin on ongelma, soita lukuunottamatta. Pahimmat vauriot johtuvat ketjuista ja teloista, joita ilman ei metsässä tule toimeen. Pahimmat juuristovauriot tässä maassa on tehty hevosella.
...Väittäisin, että harvennushakkuussa polkuja tuhoutuu enemmän. Mitä tulee koneen kokoon, ongelma juontaa aliurakoitsijarakenteeseen...
Ens'alkuun täytyy kehaista, kun Muijalaan on tehty harvennushakkuu niin polulle ei ole tehty ajouraa kuten 99%:sti yleensä on. Sitten mitä muistan käyneeni joskus maanomistajien kanssa leimikoita merkkaamassa niin jotkut painottivat sitä että polun täytyy säästyä. Olipa sellainenkin tapaus että vaati metsuria harvennukseen ja puiden kuljetusta hevospelillä.
http://www.puuntuottaja.com/metsan-jatkuva-kasvatus-antaa-taloudellisesti-heikon-tuloksen/ En nyt kovin kerännyt lukea...
Minä olenkin kaivannut linkin kaltaista yhteenvetoa aukko- ja harsintahakkuiden eduista ja haitoista. Kiitokset itseni(kin) puolesta.
Aikaisemmassa elämässäni olin tekemisissä metsätalouden kanssa, ja silloin tuli paljonkin keskusteltua noista kahdesta menetelmästä.
Metsänomistaja oli (ainoa?) kapitalisti, joka ei saanut tehdä omaisuutensa kanssa miten halusi. Metsänhoitolaki rajoitti:
"Harsintahakkuut kiellettiin 1950-luvulla."
Isäntiä joutui tuon pykälän takia käräjille, ja metsät tuomittiin toimenpidekieltoon.
Mites nyt?
"Harsintahakkuut tulivat taas laillisiksi metsänkäsittelyiksi 01.01.2014 voimaan tulleen uuden metsälain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093) myötä."
Olen antanut kertoa itselleni, että muinoin Metsäntutkimuslaitoksella oli kaksi tutkijaa Lähde ja Pohtila, joista edellinen tehometsätalouden kannattaja, ja jälkimmäinen "viherpiiperö". Sitten miesten roolit vaihtuivat päikseen, ja Lähde alkoi tutkia jatkuvaa kasvatusta, ja myöhemmin Pohtilasta tehtiin (palkkioksi tehosta?) Metsähallituksen pääjohtaja.
Muuten, Lähteen tutkimukset lopetettiin myöhemmin. Miksiköhän? Nykyisen lain aikana niitä tietoja tarvittaisiin.
Jos palstaa halajaa, sen tulee olla lähellä. Muuten hoitotyöt on melkoista ajelua.
Näin minäkin olen pähkäillyt ja siinä on ehkä suurin syy, miksi mitään palstaa ei ole vielä tullut hankittua. Ei ole löytynyt sopivaa tarpeeksi läheltä. Kaikkiin sopiviin ollut liki tunnin ajomatka/sivu.
Kampinalle
22.04.2015, 20.21
^Jos yhtään helpottaa, niin ajomatkat kotoa palstalle saa vähentää metsäverotuksessa.
Eli se palsta kannattaa hankkia sieltä päin, minne haluaisi muutenkin mennä.
arctic biker
22.04.2015, 20.31
Muuten, Lähteen tutkimukset lopetettiin myöhemmin. Miksiköhän? tämä Erkki Lähde oli ja varsin mielenkiintoinen tutkija. Kaikkia hänen kokemuksiaan ei kolleegat ihan täyvestä todesta ottaneet.
http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194776589325/artikkeli/uskon+ja+tiedon+asiat.html[/QUOTE
[QUOTE]
Metsänomistaja oli (ainoa?) kapitalisti, joka ei saanut tehdä omaisuutensa kanssa miten halusi. Metsänhoitolaki rajoitti:
"Harsintahakkuut kiellettiin 1950-luvulla."
Isäntiä joutui tuon pykälän takia käräjille, ja metsät tuomittiin toimenpidekieltoon.
Mites nyt? Jouko.
Tuossa olet aivan oikeassa, vaikken kummoinen metsänomistaja olekaan niin nyky metsänhoitoyhdistyksienkin asennoituminen on aivan täysin muuttunut ja hyvä niin.
Tank Driver
22.04.2015, 21.14
Toisaalta niitä harsintahakkuiden jälkiä korjataan edelleen... Täytyypi ottaa sielläpäin lenkkeillessä kuva yhden tutun isännän kuviosta, jossa Koskitukki suoritti uuden metsälain mukaisen "harvennuksen".
Lapin reissuja ei mene sitten kohtuuperiaatteen mukaisesti kuin pari vuoteen läpi.
...nyky metsänhoitoyhdistyksienkin asennoituminen on aivan täysin muuttunut ja hyvä niin.
Jos olet maanviljelijä, niin haluatko joutua käräjille sen vuoksi, että viljelet palstojasi niinkuin sinä itse haluat?
Metsänomistajalla taitaa vieläkin olla tämä vaara, jos käsittelee omia metsäpalstojaan oman halunsa, tai arvomaailmansa mukaan.
Metsänhoitolakia on puolusteltu sillä, että metsätalous oli Suomen talouden selkäranka, ja siksi sen piti olla "yhteiskunnan suojeluksessa".
Nyt OY Suomi AB ei mene konkurssiin, vaikka tuotantovälineen omistajat (metsänomistajat) tekisivät omaisuudellaan mitä itse haluavat.
Se, rikastuuko paremmin, tai nukkuuko yönsä paremmin, jos metsiään hoitaa "jatkuvan" tai "jaksollisen"menetelmän mukaisesti, on kait omistajan oma asia.
Muuten, nuo uudissanat suomeksi ovat: harsintahakkuu (poimintahakkuu) tai avohakkuu (aukkohakkuu).
Mikäli tämä asia on intresseissäsi, niin tässä mielipiteitä:
"Metsänhoidon professori Erkki Lähteen mielestä uudistettava metsälaki on askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä riittävä. Molemmat metsänkäsittelyn päämenetelmät jatkuva ja jaksollinen kasvatus olisi asetettava samalle lähtöviivalle. Metsänomistajien holhousta pitäisi vähentää enemmän. Lainsäädäntöä tarvitaan vain estämään, ettei joku aiheuta vahinkoa toiselle tai ympäristölle."
http://areena.yle.fi/radio/1715399
...Lapin reissuja ei mene sitten kohtuuperiaatteen mukaisesti kuin pari vuoteen läpi.
Ainakaan jos on joku hehtaarin mökkitontti, mutta jos joku sata hehtaaria löytyy niin verottaja ei paljoa kysele. Sittenhän metsätalouden verotuksessa voi vähentää kaiken sen mitä käyttää metsätalouden harjoittamiseen, vaikka ne olisivatkin muuten ihan normaaleja käyttötavaroita. Esimerkkinä vaatteet, kengät, metsäsukset, maastogepsi, tietokone... Tietenkin pitää olla jotain mistä vähentää.
Tank Driver
22.04.2015, 21.34
Juu. Toi on vaan toiseksi yleisin kysymys johon saa vastata. Harva Lapista isoja tiloja ostelee, yleensä kyseessä on juuri mökki jollain hehtaarin kahden tontilla.
Kampinalle
22.04.2015, 21.50
Tietenkin pitää olla jotain mistä vähentää.[/QUOTE]
Ei välttämättä tarvitse olla. Aina kannattaa tehdä vähennykset, vaikkei olisi yhtään metsätalouden tuloa siltä vuodelta. Alijäämähyvitys jelppii sitten hieman palkkaveron puolella.
Joo, olikohan se 30% ja siitäkin itse asiassa vain se henkilökohtaisen veroprosentin osuus on se todellinen hyöty. Alvit jää kuitenkin sitten vähentämättä.
Kampinalle
22.04.2015, 22.10
Siis itsemaksetut alvithan saa täysmääräisenä takaisin verottajalta, vaikkei olisi saamapuolella ollenkaan alveja.
Ok. Enpä tiennytkään kun ei ole koskaan ollut alvit miinuksella verovuonna. Mutta arvonlisäverovelvollinen täytyy olla kuitenkin.
Kampinalle
22.04.2015, 22.19
^tarkennuksena vielä, että tuo siis koskee luonnollisesti vaan metsänomistajia, jotka ovat alv-velvollisia, eli pääomatulopuolella menot vähennetään ilman alveja. Ainakin itte olen huomannut, että alv-velvolliseksi kannattaa ehdottomasti hakeutua, jos metsää omistaa.
spaceman
23.04.2015, 14.44
Metsänhoitolakia on puolusteltu sillä, että metsätalous oli Suomen talouden selkäranka, ja siksi sen piti olla "yhteiskunnan suojeluksessa".
Nyt OY Suomi AB ei mene konkurssiin, vaikka tuotantovälineen omistajat (metsänomistajat) tekisivät omaisuudellaan mitä itse haluavat.
On se omistajan asia mutta kyllä minusta valtio turhempiakin asioita "kannustaa" kuin tätä. Ei ole ihan vähäinen työllistävä vaikutus sillä onko sitä puuta nyt ja tulevaisuudessa. Öljyä, timantteja, kultaa, rautaa jne. tänne ei ihan tässä ja nyt ole tulossa maaperään ainakaan lisää mutta puuta olisi. Joku on väläytellyt pinta-alaverotuksen paluutakin jotta intressit puun myyntiin nousisivat. Myöskään en jaksa uskoa että Suomesta tulisi maailmanlaajuisesti merkittävä kauppapaikka, logistinen keskus, elintarvikkeiden viejä suuressa mittakaavassa tms. Kyllä tässä syrjässä ollaan ja kylmyys viimeistään karkoittaa suurimmat kansainvaellukset.
Ei ehkä maana olla menossa konkurssiin metsien hoidon takia mutta kyllä meidän tukijalkamme on taas vahvasti takaisin business to business-laitteissa ja metsäteollisuudessa. Kuluttajatuotteiden vaikutus Suomen talouteen on kuitenkin aika pieni. Sen varassa tässä maana noustaan ja lasketaan miten maailmalla ostetaan laivoja, puuta, sellua, työstökoneita, hissejä, konttilukkeja, kaivosautomaatiota, traktoreita, paperikoneita yms. Onhan ulkomaan kauppamme toki monipuolisempaa kuin joitakin vuosikymmeniä sitten mutta ei nyt mikään varsinainen runsaudensarvi kuitenkaan.
Hih.
"Yks morjenstuttu" osti viime syksynä metsäpalstan ja lammen luonnonsuojelualueen rajalta. Sitä ei hakata vaan pikemminkin ennallistetaan ja jos se vain on mahdollista niin liitetään myöhemmin osaksi ls aluetta. Hipit.
Ohiampuja
23.04.2015, 23.14
Onhan metsällä muitakin arvoja kuin olla pelkkä puupelto. Minä ainakin tykkään pyöräillä enemmän metsän näköisessä metsässä kuin hakkuuaukealla, vaikka polut olisikin moton jäljiltä säästyneet.
Tästä olen samaa mieltä. Lisäksi minua kiinnostaa että kuinka määritellään tuo metsän vuotuinen kasvu. Onko risukot ja kaikki puuaines mikä metsässä kasvaa sitä laskennallista kasvua? Vai lasketaanko se ainoastaan ns. kunnon metsästä, miten se sitten määritelläänkin. ;) Ja kuinkahan tasaisesti tuo metsämassa tai se vuotuinen kasvu jakaantuu maantieteellisesti?
Ja juu, Suomi on riippuvainen investointiteollisuuden viennistä. Ja minusta se on riski. Meidän vienti on liian riippuinen investointien takana vaikuttavista voimista, korko heilahteluista ja muista kommervenkeistä. Vaikka kuluttajamarkkinoilla on omat riskinsä, niin on niissä silti omat hyvät puolensa.
^^^ Kaatomerkit ? Tarkoitatko sitä kopassa olevaa viivaa ?
Tapatalkista iKälättimellä
Ilmeisesti niitä:
Kaatomerkit
Selkeät, värilliset kaatomerkit parantavat kaadon tarkkuutta.
http://cdn.husqvarna.com/dimage.axd/featureJpeg/h125-0022b/850x538/2eb56aa7.jpg
Kai tääkin tänne menee.
Pihasta pitää kaataa lähiaikoina kataja. Siinä on nättiä suoraa runkoa pari metriä.
Mitäs sille pitäis tehdä kun aion säästää sen askarteluvärkiksi. Kuoria runko?
Miten se olisi paras kuivata? Tietoa?
Minä kuorisin ensin, jos tekisin siitä kiekkoja vaikka pannunalusiin, mutta jos käyttäisin sitä johonkin voiveitsiin tms niin kuivaisin kuoren kanssa. Jos haluaa hifistellä niin voihan siihen tyveen heittää maalin kuivumisen hidastamiseksi.
mutanaama
24.04.2015, 19.15
Itsellä oli yksi runko vuosikausia räystään alla melkein sateelta suojassa, kuivui ilman lohkeilua.
arctic biker
24.04.2015, 20.46
Jaa Timon kaatomerkkien fiksuutta ei kukaan tiedä, koitin itsekin kuukkeloida vaan en selvyyttä asiaan saanut.
Mullon nyt tuossa kärrikuorma tommoista sekundavisakoivua jemmassa. Kuorihan eristää ja hidastaa kuivumista ja toivoni mukaan myös pöllien halkeamista. Metristä kolmeen on noilla mittaa, miten käy etteivät liikaa kuivuessaan halkeilee on uutta ja mysteeristä. Syksyllä olen viisaampi. Ihan oikeeta visaa, tossa kirveellä haloin reippaan kokoisiksi ja laitoin pihasaunan räystään alle kuivumaan.Josko jotain kelpaavaa puuta tulis. Ihan uutta hommaa mulle.
Tank Driver
24.04.2015, 21.41
Mitä kaatomerkeistä?
Kampinalle
24.04.2015, 22.00
Miten mulla on semmonen käsitys - nyt ei malta kesken lätkä-finaalin mennä ulkovarastosta tarkistamaan - että mun vanhassa 242-Husqvarnassanikin on tosiaan nuo "kaatomerkit". Lienevät kai antamassa suuntaa siinä vaiheessa, kun aloitetaan sahata ja katsotaan, mihin suuntaan puuta oltaisiin kaatamassa. USA:n mallien ohjekirjassa varmaan lukee, että merkit ovat viitteelliset ;)
Jopotuinen
24.04.2015, 22.09
Ethän AB laita sitten sitä visaa saunan uunin, ETHÄN?
Velipoika jutteli tuossa yhden puunkaatojutun viime viikonlopulta.
Oli talon edessä vankka paju, josta eroon oli päästävä.
Haki naapurinsa kaveriksi projektiin. Totesivat yhdessä, että ongelmallinen ko. puun kaato on. Painavat oksat rungossa talon puolella ja puu kaadettava talosta pois päin, muuten talo rikki.
Alussa oli idea vetää kuormaliinat viereisistä puista estämään väärään suuntaan kaatuminen, mutta lopulta asiasta luovuttiin turhana ja vaivalloisena toimenpiteenä, hankkeen etenemistä jarruttavana.
Naapuri omasta mielestä ammattisahuri ja tiesi "asianmukaiset lovet ja viistosahaukset", jolla puun kaatuminen varmistetaan talosta poispäin. Kaatorautaa ei ollut, mutta virkaa hoitamaan löytyi sorkkarauta.
Ja niinhän siinä sitten kävi, kaadon H-hetki koitti ja puu lähti kaikesta hyvästä tietämyksestä ja valmistautumisesta huolimatta kaatumaan kohden rakennusta (oksiston paino). Kaatumisen puolivälissä tapahtui kuitenkin ihme. Puu otti ja kierähti äkisi 90 astetta kaatuen lopulta sivulle, juuri ohi piharakennuksen oksat sitä raappien. Latva meni toisen naapurin puolelle, mutta hajottamatta mitään.
Sahuri halusi vielä lopuksi esitellä ammattisahureiden rempseätä oksimista sahalla huiskimalla ja ketjuhan siinä sitten hyppäsi pois paikoiltaan. Siinä vaiheessa velipoika lähetti avuliaan naapurinsa matkoihinsa.
Nyt on pohdinnassa, jotta olisiko puun kaatoon (kaupungin alueella) pitänyt olla jokin lupa, omasta mielestä ei.
Että tämmöstä tällä kertaa.
Tank Driver
24.04.2015, 22.11
Kaava-alueella aina.
arctic biker
24.04.2015, 22.43
Ethän AB laita sitten sitä visaa saunan uunin, ETHÄN?
Aattelin olla laittamattani.
Naapuri omasta mielestä ammattisahuri ja tiesi "asianmukaiset lovet ja viistosahaukset", jolla puun kaatuminen varmistetaan talosta poispäin. Kaatorautaa ei ollut, mutta virkaa hoitamaan löytyi sorkkarauta.
Juu luulin nuokin osaavani kun värväsin esikoisen lomallaan avustamaan sähkölinjan koivujen harvennusurakkaa. Vänkäri eli oikeaoppinen kaatorauta oli mutten hoksannut kaikesta kaatokolon tekemisestä huolimatta kuin laho koivu oli. Niihän se vankka koivu alkoi väärään suuntaan kaatumaan ja mulla tuli hoppu vänkärin kanssa, esikoinen ihan kunnon työkalullaan tukipiste korkealla työnsi mutta ei hälläkään momentti piisannut. Vänkäri pelasti sähkönsaantimme.
Velipoika jutteli tuossa yhden puunkaatojutun viime viikonlopulta.
Oli talon edessä vankka paju, josta eroon oli päästävä.
Haki naapurinsa kaveriksi projektiin. Totesivat yhdessä, että ongelmallinen ko. puun kaato on. Painavat oksat rungossa talon puolella ja puu kaadettava talosta pois päin, muuten talo rikki.
Alussa oli idea vetää kuormaliinat viereisistä puista estämään väärään suuntaan kaatuminen, mutta lopulta asiasta luovuttiin turhana ja vaivalloisena toimenpiteenä, hankkeen etenemistä jarruttavana.
Naapuri omasta mielestä ammattisahuri ja tiesi "asianmukaiset lovet ja viistosahaukset", jolla puun kaatuminen varmistetaan talosta poispäin. Kaatorautaa ei ollut, mutta virkaa hoitamaan löytyi sorkkarauta.
Ja niinhän siinä sitten kävi, kaadon H-hetki koitti ja puu lähti kaikesta hyvästä tietämyksestä ja valmistautumisesta huolimatta kaatumaan kohden rakennusta (oksiston paino). Kaatumisen puolivälissä tapahtui kuitenkin ihme. Puu otti ja kierähti äkisi 90 astetta kaatuen lopulta sivulle, juuri ohi piharakennuksen oksat sitä raappien. Latva meni toisen naapurin puolelle, mutta hajottamatta mitään.
Sahuri halusi vielä lopuksi esitellä ammattisahureiden rempseätä oksimista sahalla huiskimalla ja ketjuhan siinä sitten hyppäsi pois paikoiltaan. Siinä vaiheessa velipoika lähetti avuliaan naapurinsa matkoihinsa.
Nyt on pohdinnassa, jotta olisiko puun kaatoon (kaupungin alueella) pitänyt olla jokin lupa, omasta mielestä ei.
Että tämmöstä tällä kertaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042419577009_uu.shtml
http://www.hs.fi/kotimaa/a1427862389786
...http://www.hs.fi/kotimaa/a1427862389786
Hesarin jutussa onkin hyvin kerrottu milloin lupa tarvitaan. Lyhennettynä siis asemakaava-alueella yleiseen maisemaan vaikuttavan puun kaato tarvitsee luvan. Iso yksittäinen puu siis tarvitsee lähes aina luvan, pienemmän puun voi kaataa pihasta, mutta tontin rajalla - varsinkin jos rajoittuu julkiseen kulkuväylään tai tilaan - sekin tarvitsee mahdollisesti luvan. Kysymällä se selviää, varmasti on kunnittaisia eroja.
arctic biker
25.04.2015, 11.56
Jopotuisen tarinalla onnellisempi loppu. http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/73665-puu-kaatui-paalle-mies-kuoli-nurmeksessa
Käsittääkseni omalle pihalle saa istuttaa puun tai puita ihan omalla luvalla, mutta missä vaiheessa noista tulee sellaisia, että niiden kaataminen tarvitsee luvan ja tuosta luvasta täytyy jopa maksaa?
Tänään harvensin omin luvin puolen hehtaarin tontin erään naisen mökillä Lohjanjärvellä. Valitti että vielä näyttää tiheältä niin otettiin sitten reilusti. Tosi kiva harventaa tollasta mettää missä ei ole moottorisahaa nähnyt kasvava puusukupolvi. Kaikki kuuset vieläpä lahovikaisia, mutta sen näki jo päältä yleisestä habituksesta ja kyljistä puskevasta pihkasta. Onneksi tuuli kävi mökin suunnalta metsään päin niin vänkäriä en tarvinnut kuin pariin taloon päin kallellaan olevaan puuhun. Luulin selviäväni nopeasti tuolta, mutta kun olikin puuta enemmän kuin kuvittelin ja vielä pöllit piti kantaa yhteen kasaan polttopuuntekoa (ja osan ehdin pätkiäkin) varten niin ei tarviikaan sitten enää iltalenkille lähteä:D.
^Asemakaava-alueella kyllä, mutta ainakin täällä mulla on riittänyt soitto oikealle henkilöllä niin ei ole kirjallisia lupia tarvinnut keskustassakaan. Sitten kuulin kun joku taloyhtiä oli kysynyt Ojamolla niin ei ollut lupaa tullut edes kirjallisella pyynnöllä, vaikka ei niiden vaahterat vielä kovin kummoisen kokoisia ole. Pystyynkuolleita mäntyjä olen kyllä kaatanut lupia kysymättä. Teen siis vain joskus pyynnöstä firabelihommana noita, ei mulla arboristin tai metsurin koulutusta ole vaan mt. ins, joten taidoilla pääse paljoa henkseleitä paukuttamaan.
Tank Driver
25.04.2015, 21.06
Joissain kunnissa useamman puun kaato vaatii maisematyöluvan.
Kampinalle
25.04.2015, 21.08
Ainakin meidän kunnassa kun kysyin ison pihakoivun kaatamista, teknisen puolen pomo oli lähennä hämmentynyt kysymyksestäni ja ilmoitti, että kaada ihmeessä. Oli helpottunut, ettei kunnan apua tarvittu.
arctic biker
25.04.2015, 22.53
Tässä omalla asuma-alueella on kaksi oikein vanhaa koivua riskirajalla jotta pelkään milloin isommalla tuulella kaatuvat väärään suuntaan. Onneksi löytyy saan metrin päästä traktorin juontovinssi jolla homma hoituu. Mennä kesänä pari haapaa kaadettiin, minä hoidin vinssiä ja naapuri moottorisahaa. Puunlatvasta katoin että nyt on oikea aika vinssin kytkintä hellätä. Olen siis täysin oppinut alan mies.
Mitä kaatomerkeistä?
Sitä vaan ääneen ihmettelin, että mitäs hienoa niissä on tai mitäs niistä merkeistä pystyy näkemään, kun niitä niin esitteessä kehuvat :)
Aikanaan tilasin ammattimetsurin kaatamaan mun pihalta huonokuntoiset lahot puut jotka meinas kaatua sähkölinjojen päälle. Koitin vielä selittää että ota vaan ne mitkä on kaatumassa tai lahoja.
Töistä tullessani näin miten harvesteri raahasi viimeisiä runkoja tallin kulmalle eikä yhtään puuta oltu jätetty pystyyn. Silloin meinas alkaa pikkusen vituttamaan, mutta mitäs pienistä.
Kunnaltakaan ei ole kuulunut mitään aiheesta vaikka siitä on jo 8 vuotta, mutta pikkasen vieläkin korpee kun vois tossa rinteessä olla edes muutama puu pystyssä. Joku helvetin huuhkaja tai pöllökin asusteli silloin vielä tossa pihassa puun oksassa jota ei enää ole :(
No, onpahan päivänpaistetta terassille jossei muuta.
Ai niin joo, tyhmyyttäni, kun ei toi metsätalous ole paras aine, jätin sitten yhden tai pari tukkirekallista puuta lahoamaan vuosiksi siihen tallin kulmaan ihmettelemään maailman menoa, ja loppuviimeksi kun ei se kelleen enää kelvannu piti vielä hoitaa ne ***** kaatopaikalle.
Ois kai tollakin hommalla voinu saada edes muutaman euron, paitsi mä :D
...jätin sitten yhden tai pari tukkirekallista puuta lahoamaan vuosiksi siihen tallin kulmaan ihmettelemään maailman menoa...
On sulla sitten tontilla kokoa tai ollut tiheä metsä pihassa, kun tukkirekkaan meneen sen 40 kuutiota puuta:D.
Tuossa kanssa kaadoin yhdeltä puolen hehtaarin tontilta kaikki puut, kun siihen oli tulossa omakotitalo. Siinä oli sellainen päälle 60 vuotias harventamaton metsä, puuta vieri vieressä ja taloja joka puolella, joten suhteellisen vittumainen kaataa. Kun soitin metsäliiton miehelle sitä ennen että voisi motolla tehdä niin tämä tuumasi että ei he mitään tonttipuita ostele ja jos ostaa niin ainoastaan hankintakaupalla. No pakko se oli sitten tehdä niin. Kun sitten tuli mittaamaan niin alkoi silmät pyöriä päässä että olisi tämän kuitenkin motolla tehnyt:D. En muista mitä tarkkaan ottanen oli kuutioita, mutta jotain lähemmän 500 hehtaarilla ja männytkin hyvälaatuista oksatonta 6m saakka ja järeää. Mukava oli sitten karsia, jos kaataminen hankalaa.
Tank Driver
26.04.2015, 10.37
Sitä vaan ääneen ihmettelin, että mitäs hienoa niissä on tai mitäs niistä merkeistä pystyy näkemään, kun niitä niin esitteessä kehuvat :)
Ne ovat suuntaa-antavat merkit kaadon suuntaukseen eli kaatokolon pohjan sahaukseen. Lopullinen suunta sitten vänkärillä tai nostokoukulla.
Hussessa nuo ovat melko hyvin luettavissa sahattaessa, siitä varmaan hehkutus. Melko monesta sahasta jonkinlaiset löytyvät.
Kampinalle
26.04.2015, 13.14
" En muista mitä tarkkaan ottanen oli kuutioita, mutta jotain lähemmän 500 hehtaarilla"
Tuota, mä olen aika hemmetin monella palstalla käynyt ja mittaillutkin. Ja kerran nähnyt yli 500 kiintoa hehtaarilla, oli kansallispuiston alueella. 350 mottia/ha on jo hemmetin paljon. Jos oli 500 mottia, niin melkoisen metsän olet löytänyt :)
...Jos oli 500 mottia, niin melkoisen metsän olet löytänyt :)
Siis lähemmäs 500. Tarkkaa Metsäliiton mittistä en koskaan nähnyt, kun rahat meni maanomistajalle, mutta jotain 4xx mottia sitä oli. Mäntyjä ylispuuna ja lyhyempiä kuusia seassa niin pirun sakiaan ettei läpi nähnyt. Alkuun joka s******n puu kokelossa, kun ei ollut vapaata suuntaa mihin kaataa, mutta kun sain kuuset alta pois niin jo alkoi tilaa löytyä.
Kuten ole aiemmin tainnut mainita niin suurin Suomessa mittaamani koeala on Puhoksen lehtikuusimetsässä 850 mottia hehtaarilla ja tuolla on kuitenkin jo harvaa, mutta järeää ja pitkää puuta. Raivolassa Karjalankannaksella taitaa olla jo parhaimmillaan yli 2000, ellei ole myrskyt harventaneet.
On sulla sitten tontilla kokoa tai ollut tiheä metsä pihassa, kun tukkirekkaan meneen sen 40 kuutiota puuta:D.
Semmonen normaali haja-asutusalueen tontti, missä OLI pienehkö vanha ja isopuinen metsäntynkä laidalla. Kolme äijää teki päivän siinä hommia kun ne kaatoi, karsi ja roudas rungot tontin toiseen laitaan metsätraktorilla.
Kuutioista ei hajua, mutta tuli niistä puista jonkunlaiset keot.
Ohiampuja
05.05.2015, 08.31
Nyt pöydän reunalla menossa Paperin painajainen. Se kertoo Metsäliiton tarinaa, mutta aika hyvin siinä avataan koko Suomen paperiteollisuuden taustoja. Varsinkin nuo 80 - 90 luvun hullut vuodet on aikamoista luettavaa. On se meno ollut aika karua...
Ja en kyllä tiennyt sitäkään miten metsänomistajia kusetettiin vuosisadan vaihteesssa 20-luvulle asti.
Kun soitin metsäliiton miehelle sitä ennen että voisi motolla tehdä niin tämä tuumasi että ei he mitään tonttipuita ostele ja jos ostaa niin ainoastaan hankintakaupalla. No pakko se oli sitten tehdä niin. Kun sitten tuli mittaamaan niin alkoi silmät pyöriä päässä että olisi tämän kuitenkin motolla tehnyt:D. En muista mitä tarkkaan ottanen oli kuutioita, mutta jotain lähemmän 500 hehtaarilla ja männytkin hyvälaatuista oksatonta 6m saakka ja järeää. Mukava oli sitten karsia, jos kaataminen hankalaa.
Nykyisellä tontilla on kanssa järeää kuusta ja naapuri kysyi, lähdenkö kimppaan jos otettaisiin moto pistämään rinne sileäksi. Vähän sillä on oma lehmä ojassa kun sen tontille ei pääse ajamaan vanhaa uraa pitkin muuta kuin meidän takametsän kautta.:p Täytyykin käydä joku päivä laskemassa rungot ja vähän arvioida paljonko puuta tulisi, ettei menisi tappion puolelle jos on lahovikaa pahasti.
Olin vähän huolissani metsän ja polkujen tilasta, joten kävin tekemässä lisää metsää... johon voi sitten ~xx v myöhemmin syntyä uusia ihania polokuja.
http://i.imgur.com/KlVhhqF.jpg
arctic biker
02.06.2015, 21.25
artzilla syväntäni lämmittävä kuva.
Vanha raivaussaha hiipui tai oikeasti mun hermot meni sen kanssa. Hain uuden, hyvää käytettyä toivoin mutta päädyin sitten uuteen Husqvarnan 336FR-malliin. Sen verran koestin olkapäilläni että passaa siimapäällä jossa sitä eniten tarviin ja vähäiseen raivaussahaukseen.
Vajaa tankillinen siimapäällä ja aivan asiallinen vehje, bensa kelpaa tottakai. Nuo on arvokkaita aparaatteja, 530 ekua paikallisesta. Toki tää Hyttinen on ammattiliike ja tuntevat ja osaavat nää Huskyt. Valjaat on semmoset että hihnat kuluu muutamassa vuodessa mutta jos itse kone on vanhaa laatua niin oikein hyvä. Onhan tuo kaukana ammattisahoista mutta myös todella paljon etevämpi trimmereihin verrattuna. Horsma kaatui oikein sujuvasti!
arctic biker
03.06.2015, 19.28
Noin kolmen tankillisen jälkeen kokemuksen syvällä rintaäänellä, jos oikeesti sahaa tarvitsee ruohon ja horsman torjuntaan niin Huskyni 1,4kw 3millin siimalla on semmoinen perusminimi. Iloisesti leikkaa eikä kerää heinää akselin tyveen. Mettään en ole vielä vienyt, arvattavasti vesuria vikkelämpi. Parin hehtaarin taimikolta pitää koivunvesat kohta kaataa
PS Partnerin paristakin Colibrista on ihan omaakin kokemusta. Johan tollakin heinä katkeaa rivitalon seinänvierustalta. Kakkossahaksi voisin huolia, sillai kätevä kun pikkuhommaan tarvitsee niin ei tarvii liivejä viritellä. Huskyna tieten!
Hartsa69
03.06.2015, 20.02
Tuli hommattua Ladyn käyttöön EGOn 56V akkutrimmeri http://egopowerplus.fi/products/trimmeri ..kuulemma hyvin pelitti ja akku ekan latauksen jälkeen kesti tunnin, ja virtaa oli vielä.
arctic biker
04.06.2015, 21.18
Varmaan söpö akkuvehje, katoin tuota viteota että mulla tulis äitiä ikävä tolla leikkausteholla. Soiva peli pikkuhommaan mutta kaakana näistä oikeista horsmantorjuntakaluista. Nyt laitoin kolmioterän testiin.Varsin kiva, vanhassa se alkoi vibraattoria muistuttaa. Bensanmenekki on sillai kohtuullisen rajoissa. Suosittelen Husqvarnan 336FR versiota tämmöseen eiprokäyttöön, toki tällä varsinainen raivaussahahommakinonnistuu.
Kunhan nuo puut saan ajettua niin sitten tositoimiin.
Varmaan söpö akkuvehje, katoin tuota viteota että mulla tulis äitiä ikävä tolla leikkausteholla. Soiva peli pikkuhommaan mutta kaakana näistä oikeista horsmantorjuntakaluista. Nyt laitoin kolmioterän testiin.Varsin kiva, vanhassa se alkoi vibraattoria muistuttaa. Bensanmenekki on sillai kohtuullisen rajoissa. Suosittelen Husqvarnan 336FR versiota tämmöseen eiprokäyttöön, toki tällä varsinainen raivaussahahommakinonnistuu.
Kunhan nuo puut saan ajettua niin sitten tositoimiin.
Eihän tuolla horsmaa leikattukaan :)
Itellä on aktiivikäytöstä trimmerikäyttöön siirretty Jonseredin 44rs siimapäällä. Sillä lähtee horsmat ja kananmunan kokoiset kivet lentoon. Vaan käytävien ja portaiden vierustojen siistimiseen akkutrimmeri tuntuu kätevämmältä: ei tartte tankata eikä pistää päälle kuulo- ja silmäsuojaimia eikä pitkälahkeisia ja -vartisia.
Nyt laitoin kolmioterän testiin.Varsin kiva, vanhassa se alkoi vibraattoria muistuttaa.
Jonseredin mukana tullut terä oli kaupassa tullessaan jo valmiiksi tylsä. Kun näytti vähän viilaa niin johan alkoi toimia. Sormea paksumpi vesakko menee nurin enempiä yrittämättä, mutta bensan kulutus on minusta siimapäähän verrattuna huima.
arctic biker
02.07.2015, 18.51
No nyt on Huskyn 336FR nähnyt oikeeta kaseikkoakin taimikonraivauksen merkeissä vähän enemmän. Bensan kulutus on minusta erittäin kohtuullista. Noilla kuutioilla ja kilowateilla pitää muistaa koukistaa kaasusormi kunnolla pohjaan ennenkuin terälle tarjoaa paksumpaa puuta.
Itteasiassa oikein tyytyväinen, jos näissä keskitason raivureissa Huskqvarnalla on laatu ennallaan niin tolla pärjään loppuikäni.
arctic biker
02.07.2015, 18.58
Lansive, en aivan terhakkainta tietotaitoa tälläkään saralla edusta mutta minusta kolmioterä on passeli just horsmaan ynnä vastaaviin ja sitten kun vesakkoon eli puurunkoisiin mennään paksuudesta riippumatta niin sirkkeliterä käyttöön.
joo Kiteen Sheikki tietää kaikesta vähän mutta itte tiedän että metsässä hyttysiä paljon....
Hyttysiä on niin että tunkee sisään ovista ja ikkunoista
mutterithukassa
03.07.2015, 10.09
Terve, kysymys ei ole metsästä mutta puusta kumminkin.
Vanhaan pihasaunaan pitäisi lauteet uusia. Onko ihan tuhoon tuomittu idea tehdä ne lehtikuusesta, sitä ei tarvitsisi käsitellä ja harmaantuisi muuhun saunaan sopivaksi suht nopeasti. Mutta tarvitaanko siellä istumiseen teräspesre ja pitääkö kasseista nyppiä pihkaa? En lämmitä saunaa vaan kiuasta, joten vanhoissa ei palovammoja ole tullut.
noniinno
03.07.2015, 13.33
Ei lauteita tarvitse käsitellä muutenkaan, vaikka tekisi mistä puusta tahansa. Saa toki käsitellä. Käytön jälkeen kun puhdistaa ja joskus tehokkaampi pesu, pysyy lauteet kunnossa ja siistinä. Lämpökäsitelty mänty omasta mielestäni on aika rehellinen materiaali. Lauteessa menee lehtikuusi hukkaan IMO.
artzilla syväntäni lämmittävä kuva.
Vanha raivaussaha hiipui tai oikeasti mun hermot meni sen kanssa. Hain uuden, hyvää käytettyä toivoin mutta päädyin sitten uuteen Husqvarnan 336FR-malliin. Sen verran koestin olkapäilläni että passaa siimapäällä jossa sitä eniten tarviin ja vähäiseen raivaussahaukseen.
Vajaa tankillinen siimapäällä ja aivan asiallinen vehje, bensa kelpaa tottakai. Nuo on arvokkaita aparaatteja, 530 ekua paikallisesta. Toki tää Hyttinen on ammattiliike ja tuntevat ja osaavat nää Huskyt. Valjaat on semmoset että hihnat kuluu muutamassa vuodessa mutta jos itse kone on vanhaa laatua niin oikein hyvä. Onhan tuo kaukana ammattisahoista mutta myös todella paljon etevämpi trimmereihin verrattuna. Horsma kaatui oikein sujuvasti!
Sarjassa hankintoja. Jonsun wanha RS44 alkaa taipumaan ja Huskun 252RXlläkin alkaa olla ikää. Eri vaihtoehtoja tutkailtua tuli otettua Husku 555FX kyytiin. Kun se 252nkin oli 225mm terällä. Yli menneenn taimikon harvennuksella helpottaa...
Tank Driver
14.07.2017, 23.13
Hyvä valinta.
arctic biker
15.07.2017, 05.50
Se on Veke sillai jotta miekka miestä myöten.
Se on Veke sillai jotta miekka miestä myöten.
No joo. Välillä nää voi mennä överiksi - tärkeintä ei hyvät tulokset vaan hyvät varusteet :cool:? - vaan tuota harvennusta on nyt ja tulevaisuudessa, ja kun tuo 555 ei sen painavampi kuin 252, niin eiköhän tuokin pysy handussa. Ja hintaero 545een satasen luokkaa. Kaupungissa naapurin orapihlaja-aita testiajona nurin...hyvin toimi. Ai niin... aita nurin pyynnöstä:D
arctic biker
16.07.2017, 09.54
Mulla ei tuota varsinaista raivaussahan tarvista kummoisesti ole. Joudun kyllä toteamaan että pikkuhusky on oikeeseen mettähommaan "hieman" alitehoinen! Muttei ollut silloin varaa tehokkaampaan... Siimakin on vaihtunut 2,4mm:seen... Tolla pärjään oikein hyvin loppuikäni.
Pojan pistin leikkaamaan ojanpientareet ja siiman loputtua oli mennyt avaamaan siimapään kun ei tietenkään kysynyt mitään ohjetta. Oli nimittäin pikaladattavaa mallia ja siiman olisi saanut paikalleen läpi vetämällä. Sinne lensi kaseikkoon jotain osia sisältä, joten piti hakea kaupasta uusi. Oli näköjään rakenne muuttunut sen verran, että samanlaista avatessa hukkuvaa aluslevyä ei enää ollut, vaikka mallimerkintä oli muuten sama. No, nyt poika tietää, ettei sitä kuulukaan enää avata.
J.Kottenberg
21.07.2017, 17.59
^Ihailtava saavutus. Ei ole helppoa saada nykynuorta työntekoon. Ainakaan ilman ihan kunnollista rahallista suoritusta. Kännykän räplääminen lähinnä kiinnostaa.
Niin että, ammattilaisten tehtäväksi jää tulevaisuudessa monet hommat, jotka aikaisemmin tehtiin tse.
Metsänhoidosta ja vähän muustakin.
https://arvometsa.fi/mista-kaikki-lahti
Metsänomistaja Timo Kujala törmäsi toistuvasti yksipuolisesti avohakkuuta tarjoavaan palvelurakenteeseen ja lainsäädäntöön Suomessa. Hänestä tuntui, että vallitsevat käytännöt ajoivat pikemminkin palvelun tuottajan kuin metsänomistajan etua. Tilanne ei tyydyttänyt markkinaehtoisuuteen uskovaa metsänomistajaa.
Hankkiessaan tietoa ja tutkimustuloksia Timon usko nykymuotoisen metsätalouden järkevyyteen metsänomistajan näkökulmasta hiipui...
Tank Driver
22.10.2017, 13.22
Täällä kun ei muutenkaan saa mainostella, olisi mukavaa mikäli nämä jäisivät postaamatta.
usko juntunen
23.10.2017, 22.27
Törmäsin viikonlopun mtb- lenkillä sanan- ja kuvan mukaisesti aiheeseen http://www.mhy.fi/savotta/metsanhoito/fi_FI/kulotus/
Onko kukaan foorumin väestä ollut mukana ko. touhussa? Oli hieman aavemainen tunnelma, kun ajelin kulotetun alueen sisälle. Kontrasti oli melkoinen vihreän sammalmetsän ja tämän "kuu-maiseman" välillä! Offtopikkina mainitsen; tuolla alueella on todella upeaa maastopolkua.
https://lh3.googleusercontent.com/-dNL_Cm0_lCo/Un5FhEtEEwI/AAAAAAAAZHQ/rId9FF6grYo/s640/P1030201.JPG?gl=FIhttps://lh6.googleusercontent.com/-Akap7HOfIlg/Un5FqXeGfcI/AAAAAAAAZH4/zuzsca6vdnE/s640/P1030192.JPG?gl=FI
Vuosi 2013 oli näkymä tällainen^
Kulotuspaikka on suunilleen näillä main:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=kulotus&srs=EPSG%3A3067&y=7037674&x=555563&lang=fi
https://lh3.googleusercontent.com/FH_MdtDQbq5WS1jwjDvTdjJMwCFIxL11dt3RALlCYcjJVmObfW 8qj-RMtltSFyBz6jxuspD4w9R64isb2KOgsS16q4a8FKh23h2L0oqV 3NBialvoy9WWMDhIynkNmCnTPC_87p4J0Fg-8Vv-CfsXyMQqfkNYPRWjJvmfSdS7MdgtbNmp4YahDpgvqpVuHTEMiH BGnh-rwetAjkVi0iYqekkDUoW_yTfRlpi_Z1A-YVLp9_3IDNwSf-R8zZKRJ2lm7Vxg8tU8miTebfp2AMsyenNlV8H5C1KF66sVSvri 7Jy55N88aV2IvIp9Y8LtrscSl5UlNKQ8ThD2CAibSfa4KJ4bIK 0KgbPBvep4eK1zo0L6xZ4OPJN9bPLjR8-sQHoNG87Z7Dys_DBWaQwTNUXohUp-HywsegrPs-RnoynUoJUNAnTV-9DfGVeWF2HLlcJa3abuMsgx5PW8DZ1wolOP8_40Fscj0TRMBUJ gJSgC17ROzPd0DDoEVft67p_qVWVIt65iGjsYpmA2l-p72nS1lXshT82wAJhLgNNfeNNopwhESP_qhj9PNfHB-oYPJenlye0PFnCGE4BtJ7L1mfZyt7pb0jtFaaHFD0rpD-3GIQQ=w1309-h736-no
Sama kulotuspaikka nyt vuonna 2017
arctic biker
23.10.2017, 23.20
Mites se ny olikaan, metsä kasvaa kaikista hoitotoimenpiteistä huolimatta.
Kampinalle
24.10.2017, 09.24
^^ Olen ollut monessa kulotuksessa mukana, ihan tavallisten hakkuuaukkojen kulottamisesta siihen, kun 2,5 hehtaaria isoa kuusimetsää (arviolta 250 mottia / hehtaari) poltetaan. Viimeeksi mainittu oli vallan hieno kokemus, tulen voima ja nopeus on todellakin hämmästyttävää.
Aihetta sivuten. Viime vuonna meilla oli metsapaloja. Palojen sammuttua tuli maastopyorailtya alueella ja mielenkiintoista oli polun sailyminen. Sai ajella vihreaa nurmea kasvavaa polkua mustaksi palaneen metsan lapi missa oli enaa jokunen pystyynpalanut manty jaljella. Ko. metsa ei tosin ollut ihan suomalaistyyppista hoidettua mantymetsaa vaan lahinna luonnontilaista boreaalista metsaa.
Ohiampuja
02.11.2017, 12.51
Omat metsäkokemukset on retkeily/ulkoilu puolelta, sekä sitten metsäteollisuudesta. Eli sitä metsän omistamisen tai hoitamisen kokemusta ei löydy yhtään.
Niin siltä pohjalta olen katsellut kulkiessani tuota lenkkipolkuni varteen ilmestynyttä avohakkuuta. Ja aloin pohtimaan että mitä se tarkoittaa rahassa, minulla kun ei ollut mitään käsitystä että mistä summista mahdollisesti puhutaan. Ja nyt sitten googletin erinäisiä sivustoja, joissa sanottiin että tällä korkeudella kuusikon päätehakkuun tuotto voi olla noin 300 kuutiota hehtaarille ja kuutiohinta noin 50 €.
Eli voiko olla totta että tuo noin 300 m * 400 m reikä komeassa kuusikossa on antanut rahaa jopa 180 000 €?
Kampinalle
02.11.2017, 13.55
^Laskennallisesti juu, 12 hehtaariahan tuosta tulee pinta-alaa. 300 mottia on hehtaarille kyllä kohtuullisen paljon, muttei toki ollenkaan mahdoton. Tuo 50 euroa on tukkikuution hinta, joten osa mottimäärästä menee kuitupuuksi (puiden latvaosa halkaisijaltaan 7-15 cm, erityiset mutkaiset tai muuten huonokuntoiset rungot jne.) ja kuidun mottihinta on huomattavasti alempi kun tukin.
Totta kai pitää muistaa, että metsä on tuossa kasvanut noin 60-70 vuotta ennen hakkuuta, jona aikana siitä on saatu todennäköisesti kaksi harvennushakkuutuloa, jotka jäävät todella paljon päätehakkuutuloista. Aluksi on ollut taimien hankinta, istutus ja taimikonhoitoa, joka on pelkkää menoa metsänomistajalle, tosin siihen voi saada tukea tapauskohtaisesti. Ja totta kai tuosta hakkuutulosta maksetaan pääomatuloveroa.
Metsän keskimääräistä laskennallista vuosituottoa on hyvin vaikea arvioida, mutta käsittääkseni eteläisessä Suomessa se pyörii noin 3 % hujakoilla. Metsä on aika haluttu sijoituskohde nykyisin, joten siitä vaan ostamaan!
H. Moilanen
02.11.2017, 14.04
^Kyllä. Verot tuostakin menee vielä maksuun ja metsää pitää hoitaa hakkuvälillä. Jos tämän teettää ostotyönä, syntyy kuluja.
Päätehakkuusta laskettu vuosituotto (ilman veroja ja kuluja) per hehtaari on kuitenkin vain 300€ ja hehtaarin hankintahinta Pirkanmaalla noin 4000€...
En jaksanut ihan kaikkia viestejä kahlata läpi, joten en tiedä onko tästä aiheesta jo keskusteltu;
Miksi ihmisen mielestä luonnontilainen metsä on siivoton? Olen törmännyt tähän ilmiöön koko elämäni ajan. Tuntuu että valtaosalle ihmisiä lepikko tai synkkä sekametsä on niin pelottava paikka, että halutaan vähintään harvennnushakata se. Itse leikin lapsuuteni juuri tällaisessa lepikossa ja alkuun se lasta tietysti pelotti, mutta myöhemmin aloin pitää siitä että oli lahopuita ja monimuotoista luontoa. Fillareillahan me räppäiltiin pitkin polkuja ja joskus mentiin ihan umpimetsässäkin jalkapelillä.
Sen ymmärrän että maanomistaja haluaa saada metsälleen tuottoa ja yrittää kasvattaa isoja puita. Mutta jos kaupungissa on alueita, jotka ovat luonnontilassa, niin vähän ajan päästä joku mummeli tekee aloitteen että metsässä on vaarallista kulkea kun lahopuu voi kaatua päähän. Tämä tarina on tosi. Kunta hakkautti metsän täysin nurin. Lehtipalstoilla kyseltiin miksi, niin perustelu oli tuo valitus lahopuusta. Kun kysyttiin nettosiko kaupunki hommasta jotain, niin korjuukustannukset oli juuri ja juuri saatu maksettua. Monta muutakin kaupungin omistamaa lähiömetsää on hakattu samalla tavoin ja aina tuotto ollut yhtä huonoa.
Miksi meidän pitää matkustaa Lappiin tai jonnekin kauas luonnonsuojelualueille, nähdäksemme luonnontilaista metsää? Eikö osan lähiömetsistä voisi vain jättää tekemään sitä mitä luonto osaa.
H. Moilanen
02.11.2017, 14.46
Jos vertaa luonnontilaista ja hoidettua metsää, niin onhan luonnontilanen metsä siivoton, tai ainakin sen näköinen. Ihan samalla tavalla jos vertaa luonnontilaista lastenhuonetta tai hoidettua lastenhuonetta. Molemmissa tapauksissa luonnontilaisesta versiosta voi kyllä löytää kaikkea mielenkiintoista, erilaisia eliöitä ja valokuvauksellisia kuvakulmia, joita hoidettu verrokkinsa ei tarjoile.
Kysynkin vastapalloon, että miksi metsät pitäisi jättää hoitamatta? Lähiömetsien funktioksi voisi kuitenkin ajatella virkistymisalueena toimimisen ja liikunnalliset riemut eri muodoissaan. Hoitamattomassa metsässä liikkuminenkin on usein hankalaa. Suojelulliset näkökulmat ja rajalliset luonnontilaiset palat kyllä ymmärrän, mutta noin niinkun isommassa kuvassa?
Ohiampuja
02.11.2017, 15.32
Totta kai pitää muistaa, että metsä on tuossa kasvanut noin 60-70 vuotta...
Minä olen siinä käsityksessä että se on helposti 80-90 vuotta ennen päätehakkuuta? Tiedän teoriassa metsän hoidon tai sen kasvatuksen erivaiheet, sekä sen että se ei ole ilmaista hommaa. Mutta en ollut ikänä laskenut sitä "kokonaishintaa" päätehakkuulle. Ja se hiukan yllätti.
Jos vertaa luonnontilaista ja hoidettua metsää, niin onhan luonnontilanen metsä siivoton, tai ainakin sen näköinen.
Minusta tilanne on näin ensimmäiset 100 vuotta? Jossain kansallispuistossa kun on katsellut metsää joka on saanut olla luonnontilassa tarpeeksi pitkään, niin minusta se siistiytyy vähän kuin itsestään...
Mutta sellainen hoitamaton 30-50 vuotta vanha männikkö voi kyllä olla aikamoinen ryteikkö. :)
Miksi meidän pitää matkustaa Lappiin tai jonnekin kauas luonnonsuojelualueille, nähdäksemme luonnontilaista metsää? Eikö osan lähiömetsistä voisi vain jättää tekemään sitä mitä luonto osaa.
Kaupungeissa riittää mielensäpahoittajia, besserwissereitä ja uus avuttomia, eihän ne nyt ikinä Lappiin asti uskalla.. ei siellä ole Starbucksia, pizzerioita, pikaruokalaa ja julkista liikennettä. :)
...eihän ne nyt ikinä Lappiin asti uskalla..
Mielenkiintoinen asettelu, että Lappiin meneminen olisi "uskalluksesta" kiinni :seko:
ei siellä ole Starbucksia, pizzerioita, pikaruokalaa...
Itse asiassa on, et ole ilmeisesti käynyt katsomassa? Ihan liikaakin valitettavasti.
H. Moilanen
02.11.2017, 15.45
Jossain kansallispuistossa kun on katsellut metsää joka on saanut olla luonnontilassa tarpeeksi pitkään, niin minusta se siistiytyy vähän kuin itsestään...
Njoo, kun olosuhteet ovat otolliset. Umpeen kasvanut metsä ei siistiydy itsestään - tai no, ehkä muutamassa sadassa vuodessa - ilman metsäpaloa, metsuria tai myrskyä. Maaperällä ym. kasvualustan ominaisuuksilla on varmasti myös oma osansa tässä sopassa. Ja toisaalta, eihän täällä etelässä ole edes vanhaa metsää lähiöiden lähistöllä. Eiköhän nuo ole aikanaan sodan seurauksena olleet lähes kaikki nurin.
...Ja toisaalta, eihän täällä etelässä ole edes vanhaa metsää lähiöiden lähistöllä. Eiköhän nuo ole aikanaan sodan seurauksena olleet lähes kaikki nurin.
Joo. Jotain Nuuksion ylänköseutuja kansallispuistoineen pidetään yleisesti jonkinlaisena "ikimetsänä", mutta aluehan oli suunnilleen paljaaksi hakattua ensimmäisen maailmansodan aikaan.
Ei ne metsät ole kuin ~satavuotiaita parhaimmillaan.
Markku Liitiä
02.11.2017, 16.08
Seitsemisessä on Multiharjun ikimetsä, joka jostain kummallisesta syystä suojeltiin vuonna 1910. Autonomisessa Suomessa tuskin suojeltiin tuolloin taimikoita, joten Multiharjun kelot sun muut puut ovat tooosi vanhoja.
spaceman
02.11.2017, 16.47
Minä olen siinä käsityksessä että se on helposti 80-90 vuotta ennen päätehakkuuta? Tiedän teoriassa metsän hoidon tai sen kasvatuksen erivaiheet, sekä sen että se ei ole ilmaista hommaa. Mutta en ollut ikänä laskenut sitä "kokonaishintaa" päätehakkuulle. Ja se hiukan yllätti.
Voihan sitä kasvua ja tuottoa nopeuttaa tekemällä tai teettämällä uudistustyön parhaalla mahdollisella tavalla. Jos laittaa isommat (kalliimmat) taimet, on monta vuotta kasvuajasta hoidettu jo sillä. Lannoittaa voi silloin kun puiden paksuuskasvu on kovimmillaan, ehkä pariin kertaan puiden eliniän aikana. Maapohjan olisi hyvä olla hyväkasvuista ja sellaista että korjuuta voi tehdä kesällä ja talvella isollakin kalustolla. Harventaa kannattaa varsinkin niin että huonot puut otetaan heti pois. Kovin tiivistäkään ei kannata olla mutta huonolaatuisista puista ei tule tukkipuun hintaa saamaan joten ne nyt ainakin ehdottomasti kannattaa katkoa heti pois. Tietenkin Etelä-Suomen ja Lapin välillä kasvuvauhdissa on huima ero. Aiemmin mainittu 3% tuotto lienee sillä oletuksella että teetetään kaikki työt. Erityisesti alkupään töitä (n. 0-20 vuotta) pystyy itsekin tekemään jokainen perusterve ihminen. Jostainhan se käytetty aika on tietysti pois eikä sitä 50-80 v päästä tulevaa päätehakkuutuottoa useimmiten itse tule näkemään mutta tuleepahan päivän liikunta-annos samalla täyteen runsain mitoin. Taimien kasvuhan ei kummoista ole ja latvoja vioittuu paljon jos ne kilpailevat elintilasta pajujen kanssa. Jos saa taimet nopeasti sellaisiin mittoihin että ne eivät enää kelpaa hirville, eivätkä lehtipuut ja pensaat pärjää kasvussa, on tuotto-odotus hyvällä mallilla ja hoitotöiden määrä vähenee. Alkupuolen hoidolla on siis tosi suuri merkitys siihen koska päätehakkuu voi olla ja miten paljon tukkikuutioita voi tulla. Lienee silti melkoisen haastava tavoite päästä havupuiden uudistusvälissä 60 vuoteen.
Mielenkiintoinen asettelu, että Lappiin meneminen olisi "uskalluksesta" kiinni :seko:
Itse asiassa on, et ole ilmeisesti käynyt katsomassa? Ihan liikaakin valitettavasti.
Meitä on moneksi ja naapurin mukaan metsään ei uskalla, koska sinne voi eksyä.. tai susi syö.. tai peura puskee kumoon, ötökät pistää ja käärmeet puree jopa kehä III:n sisäpuolella.
En ole käynyt Lapissa vuosiin ja jos lähden niin en suosi turistirysiä, mielummin korpeen ja kauas..
Seitsemisessä on Multiharjun ikimetsä, joka jostain kummallisesta syystä suojeltiin vuonna 1910. Autonomisessa Suomessa tuskin suojeltiin tuolloin taimikoita, joten Multiharjun kelot sun muut puut ovat tooosi vanhoja. Suomalaisittain iäkästä metsää pääsee ihailemaan myös Pyhä-Häkin kansallispuistossa (http://www.luontoon.fi/pyha-hakki). Vanhin osuus on noin 400 vuotta vanhaa. Monta kertaa ollut aikeissa lähteä tuonne, mutta vielä jäänyt tekemättä. Itse puistohan on aika pieni, silti kuulemma käymisen arvoinen.
^Kauneus on katsojan silmässä ja näyttää että suurin osa ihmisistä on vieraantunut luonnosta. Lastenhuonevertailu ontuu siinä että molemmissa, niin sotkussa kuin siivotussa, on kyse ihmisen käden jäljestä. Metsä hoitaa itse itsensä. Paitsi että sellaista metsää ei enää paljoa ole.
Osa metsistä pitäisi jättää hoitamatta luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lapsuudessa ihastelimme aina ritariperhosia, joita viimeeksi näin vuosia sitten - ulkomailla aarnimetsässä. Jos ajatellaan metsää virkistysalueena niin harva tarpoo metsässä muualla kuin poluilla. Luonnontilaisessa metsässäkin voi olla polkuja ja jopa kivituhkattuja ulkoilureittejä.
Isommassa kuvassa näkisin että urbaaninkin ihmisen lähettyvillä pitäisi olla luontoa sellaisena kuin luonto oikeasti on. Esim. fillarointimatkan päästä löytyisi alue, jossa voi lapsien kanssa katsella luonnon monimuotoisuutta ja kuunnella vaikka linnunlaulua. Omassa kotikaupungissani on lähellä keskustaa luonnonsuojelualue ja varsin suosittu kohde. Mutta tämä ko. paikka on pitänyt erikseen suojella suojelumerkinnällä. Vapaaehtoisesti tällaista ei ole saatu aikaiseksi.
Itseäni hieman kaihertaa esim. joidenkin kaupunkien metsätalousvastaavien asenne, joka on vain ja ainoastaan talousnäkökulmainen. Heidän esteettinen silmänsä näkee kauniina harvan männikön. Kaikki muut metsämuodot on rumaa ja likaista ja täytyy kaataa. Tilalle on tullut mm. nurmikenttiä, joille istutettu puu sinne toinen tänne. Ja koskaan ei tällaisessa puistossa näe ketään kävelemässä. Nykyään ihmiset ovat siirtyneet yhä kauemmas keskustasta ja joidenkin metsäalueiden reunoilla on jopa ruuhkaa viiknoloppuisin kun ihmisten täytyy matkustaa autolla nähdäkseen vähän vähemmän hoidettua metsää.
Kannattaa huomioida että kirjoitan tämän pääkaupunkiseudun ulkopuolisena. Mielestäni pääkaupunkiseudulla on paljon luonnontilaistakin metsää lähellä. Kaikissa kunnissa näin ei ole enää.
Tämmöisessä metsässä haluaisin joskus käydä.
https://vimeo.com/163280465
Ohiampuja
03.11.2017, 20.37
Suomalaisittain iäkästä metsää pääsee ihailemaan myös Pyhä-Häkin kansallispuistossa... kuulemma käymisen arvoinen.
On se. Pari kertaa olen siellä käynyt ja se vanhan metsän alue on kyllä hieno.
arctic biker
03.11.2017, 22.52
Opiskelukaverini jolla perintömetsää tuolla Suhmurassa 40 hehtaaria on ihan sivistynyt ja laskentataitoinen. Tuumasi jotta ois 400 niin vois palkoille päästä. Ja oikeassa on. Tämän perän metsistä kymmentä hehtaaria moto vasta vähensi ja ajokone kuskas. Viimeksi tolla läntillä on käyty 60luvulla. Eipä tuossa hirveitä tilille jäänyt. Ja pirullinen riesa tuon parin hehtaarin aukon kanssa, taimia on mutta myös kaseikko kasvaa silimissä.
FlowTrek
03.11.2017, 23.16
OKS: Niin minäkin.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_899,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10250720.png
Metsätalous ei tunne pesimärauhaa. (https://yle.fi/uutiset/3-10250573)
Hartsa69
14.06.2018, 20.19
Metsätalous ei tunne pesimärauhaa. (https://yle.fi/uutiset/3-10250573)
No mitenkäs se tämäkin juttu on? https://yle.fi/uutiset/3-10255566
Hyvin huomaa miten eri tavoin kuvia voi käyttää..
No mitenkäs se tämäkin juttu on? https://yle.fi/uutiset/3-10255566
Hyvin huomaa miten eri tavoin kuvia voi käyttää..
Valeuutista ... hyvin näkyy miten populaa koetetaan manipuloida oman agendan edistämiseksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005720254.html
Näin syntyi lavastettu kohukuva avohakkuun pöllönpoikasesta
Se 'päivän kuva' löytyy ylempää...
Valeuutista ... hyvin näkyy miten populaa koetetaan manipuloida oman agendan edistämiseksi.
Kyllä sen luonnon monimuotoisuuden pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen agenda, eikä vain muutamien. Kuva on silti minusta hyvä kantaaottavuudessaan, sillä Suomessakin metsää halutaan hakata yhä enemmän ja laajemmalti, vaikka esimerkiksi kesällä suoritetuissa hakkuissa ei ole kauheasti mieltä muutenkaan, sillä haitat ovat suuremmat kuin talvella - enkä puhu nyt vain linnuista.
.. kesällä suoritetuissa hakkuissa ei ole kauheasti mieltä muutenkaan, sillä haitat ovat suuremmat kuin talvella - enkä puhu nyt vain linnuista.
Vastaesimerkkinä voisi mainita, että metsänhoidon kapasiteettia tarvittaisiin enemmän, jos kaikki toimenpiteet tehtäisiin vain muuna aikana kuin kesällä. Samat toimenpiteet pitäisi saada tehtyä lyhyemmässä ajassa. Voisi myös olla ongelmallista laittaa metsurit, metsäkoneiden ja tukkirekkojen kuljettajat pakkovapaalle kesäisin. Sahat ja sellutehtaat myös toimivat ympäri vuoden ja ne tarvitsevat puuta jatkuvasti.
Samat toimenpiteet pitäisi saada tehtyä lyhyemmässä ajassa. Voisi myös olla ongelmallista laittaa metsurit, metsäkoneiden ja tukkirekkojen kuljettajat pakkovapaalle kesäisin.
Yrittäjävetoisestihan nuo nykyaikana toimivat. Metsänomistajalle tuo on lyhytnäköistä toimintaa, tarkemmin voit lukea vaikka tästä (http://www.pellervo.fi/maatila/6_y00/kesakorj.htm).
^^Tuo juttu on vuodelta 2000 eli jo historiaa. Tuolloin vielä urakoitsijat oli yrittäjävetoisia ja pieniä tyyliin yksi auto tai yksi korjuuketju. Nyt maailma on aivan eri, firmat isonee ja isonee, joko ostetaan kalustoa lisää tai sitten ostetaan pienempiä firmoja vierestä pois. Isot levittäytyneet jo ulkomaille asti. Isoimmat urakoitsijat taitaa kolkutella kohta 100 työntekijän korvilla ja pienet eivät tahdo saada suoria sopimuksia ollenkaan vaan saattaavat päästä jonkun aliurakoitsijaksi.
Yrittäjävetoisestihan nuo nykyaikana toimivat. Metsänomistajalle tuo on lyhytnäköistä toimintaa, tarkemmin voit lukea vaikka tästä (http://www.pellervo.fi/maatila/6_y00/kesakorj.htm).
Artikkelissa todetaan yhteenvetona: "Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuita pohtinut työryhmä ei pitänyt realistisena, että kesäajan hakkuista voitaisiin luopua. Viranomaisista, ympäristöalan järjestöistä sekä metsäalan toimijoista koostunut työryhmä päätyi vain esittämään suosituksia miten haittoja voidaan vähentää."
Edes ympäristöalan järjestöt eivät ehdottaneet kesähakkuista luopumista.
^^ Metsänomistajan kannalta juttu ei ole historiaa. Siksi sen siihen linkkasinkin. Aika monta metsäpaloakin on tässä viime viikkoina alkanut työkoneista, joten jos itse omistaisin hehtaarinkaan metsää, niin jättäisin hakkuut kesäaikaan pois. Enkä vain ympäristösyistä.
^ Meinaatko ettei 18 vuoteen ole mitään kehitystä tapahtunut?
^ Meinaatko ettei 18 vuoteen ole mitään kehitystä tapahtunut?
Ai että metsänpohja ja tiestö ja kasvillisuus kuluisivat jotenkin maagisesti vähemmän, kesähakkuut eivät aiheuttaisi tuotostappioita ja juurikääpäkin (https://www.metsalehti.fi/kumppaniartikkelit/mika-juurikaapa-keta-se-koskee/) olisi lakannut leviämästä? Ja vaikka 18 vuotta sitten ympäristövaikutukset arvioitiinkin pienemmiksi kuin nykyään niin tilanne on muuttunut, eikä vain ilmastonmuutoksen myötä, vaan myös nimenomaan ihmisten toiminnan. Lintukantojen romahdus on tätä päivää ja kyllä siinä ihmisen on syytä hieman miettiä miten omalla toiminnallaan on vaikuttanut sekä voi siihen vaikuttaa.
Koko hommasta oikeastaan vain huomaa, että kellä on ne parhaimmat lobbarit. Ei kukaan käy laskemassa montako linnunpesää tuhoutuu kesähakkuissa, vaikka kaikilla linnuilla pitäisi olla lain tuoma suoja.
Renkaissa, teloissa, teleissä, painojakaumissa yms, on tapahtunut 18 vuoden aikana kehitystä roimasti. Kone merkeillä nykyään taitaa olla esim. hakkuukoneissa jopa viittä eri kokoa, kun taas 18 vuotta sitten oli yksi tai kaksi.
Ei se talvikaan autuaaksi tekevä voima ole. Routaa nykyaikana ei ole entiseen malliin niin kesäisin jopa maat kantavampia kuin nyky talvina. Kova pakkanenkaan ei ole harvennuksilla hyvä.
Yllättävän hyvin luonto korjaa nuita jälkiä. 80 luvun koneiden jälkiä sekään ei ole kaikkialta pystynyt korjaamaan.
Kirjanpainajata pidän pahempana uhkana kuin juurikääpää.
Ainut mihin kesä hakkuissa ei voi käytännössä hirveästi vaikuttaa on nuo lintujen ja muiden pienten eläinten pesinnät.
Olisi hienoa kuulla että miten ratkaistaan tämä ongelma joka totaalisesta hakkuu kiellosta (touko, kesä heinä) aiheutuisi, se kun ei olisi mikään pieni.
juurikääpäkin (https://www.metsalehti.fi/kumppaniartikkelit/mika-juurikaapa-keta-se-koskee/) olisi lakannut leviämästä?
Koko hommasta oikeastaan vain huomaa, että kellä on ne parhaimmat lobbarit. Ei kukaan käy laskemassa montako linnunpesää tuhoutuu kesähakkuissa, vaikka kaikilla linnuilla pitäisi olla lain tuoma suoja.
Lobbareista puhuttaessa niin tuokin juurikääpä linkki minkä laitoit on puhdasta lobbausta.
Hirveästi en luota koko juurikäävän torjunta touhuun.
Olisi hienoa kuulla että miten ratkaistaan tämä ongelma joka totaalisesta hakkuu kiellosta (touko, kesä heinä) aiheutuisi, se kun ei olisi mikään pieni.
Kausivaihteluihin joutuu moni muukin ala sopeutumaan, miksi metsätalous urakoitsijoineen olisi tästä poikkeus. Eikä minua oikeastaan edes kiinnosta. Ei se ole mikään kansalaisvelvollisuus sallia kesähakkuut omilla mailla. Metsä on arvokasta omaisuutta ja pitkän tähtäimen sijoitus siinä missä merkittävä biotooppikin.
Kausivaihtelua tuolla jo on, keväisin ja syksyisin tulee kuskeille helposti yhteensä yli kuukauden lomautukset, joskus jopa parin.
Se että jos hakkuut keskeytyisi kolmeksi kuukaudeksi se tarkoittasi sitten koko metsätalouden alasajoa ja kyllä sen luulisi jokaista kiinnostavan.
Tottakai jokainen saa tehdä omaisuudellan liki mitä lystää.
Kyllä sen luonnon monimuotoisuuden pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen agenda, eikä vain muutamien. Kuva on silti minusta hyvä kantaaottavuudessaan, sillä Suomessakin metsää halutaan hakata yhä enemmän ja laajemmalti, vaikka esimerkiksi kesällä suoritetuissa hakkuissa ei ole kauheasti mieltä muutenkaan, sillä haitat ovat suuremmat kuin talvella - enkä puhu nyt vain linnuista.
Taitaa tuo luonnon monimuotoisuus metsissämme olla jo aikoja sitten pitkälti menetetty, ainakin jos on uskominen Pentti Linkolaa: ”Suomen metsät ovat todellisuudessa niin paljaaksi kuorittuja, niin loppuunmyytyjä, ja ennen kaikkea niin kaukana monimuotoisesta oikeasta luonnonmetsästä, että kielen varat eivät salli ylisanoja. Suomalaista metsätaloutta on verrattu sademetsien hävitykseen. Merkittävän ero on kuitenkin se, että sademetsistä on puolet tai kaksi kolmannesta vielä jäljellä, mutta Suomen metsistä - arktista Lappia (https://fi.wikiquote.org/wiki/Lappi) lukuun ottamatta - vain 0,6%.”
^^ Metsänomistajan kannalta juttu ei ole historiaa. Siksi sen siihen linkkasinkin. Aika monta metsäpaloakin on tässä viime viikkoina alkanut työkoneista, joten jos itse omistaisin hehtaarinkaan metsää, niin jättäisin hakkuut kesäaikaan pois. Enkä vain ympäristösyistä.
No osta. Sitten voit hoitaa sitä niin kuin haluat :rolleyes:
Ja kehitys todellakin on mennyt eteenpäin vuodesta 2000, ja menee edelleen
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ponssen-iso-uhka-voi-olla-loistava-bisnes--yhtio-kehittaa-tulevaisuuden-metsakonetta--joka-haki-ideansa-sotilasajoneuvoista/HPULZQNy
Vaan en kuusikkoja päästäisi harventamaan kesäkelillä...
Juu kuusikon harvennus kesällä sisältää mielestäni myös liikaa riskejä, vaikka moni muuta väittää.
Vielä tuohon juurikääpään niin tuossakin pöllön alla olevassa kannossa sen torjunta epäonnistunut täysin.
Concorde
16.06.2018, 10.48
Valeuutista ... hyvin näkyy miten populaa koetetaan manipuloida oman agendan edistämiseksi.
Juuri tämän takia 99% somekuvista/-jaoista menee mulla saman tien suspect-osastolle. En pidä tuota mediaa vielä hetkeen mitenkään luotettavana lähteenä, jos kyseessä on minkäänlainen kannanotto. Nykyisin on liian helppoa saada katu-uskottavaa "uutisointia" tehtyä, joten vaalikarjan mediakriittisyys nousee arvoon arvaamattomaan. Ja aina pitää muistaa miettiä se toinenkin näkökulma samasta aiheesta ennen jonkun keksimän agendan eteenpäin julistamista
https://image.jimcdn.com/app/cms/image/transf/dimension=353x10000:format=jpg/path/sb5bce11e6bfe54df/image/i333d0268d1b543dc/version/1482572425/image.jpg
Taitaa tuo luonnon monimuotoisuus metsissämme olla jo aikoja sitten pitkälti menetetty, ainakin jos on uskominen Pentti Linkolaa: ”Suomen metsät ovat todellisuudessa niin paljaaksi kuorittuja, niin loppuunmyytyjä, ja ennen kaikkea niin kaukana monimuotoisesta oikeasta luonnonmetsästä, että kielen varat eivät salli ylisanoja. Suomalaista metsätaloutta on verrattu sademetsien hävitykseen. Merkittävän ero on kuitenkin se, että sademetsistä on puolet tai kaksi kolmannesta vielä jäljellä, mutta Suomen metsistä - arktista Lappia (https://fi.wikiquote.org/wiki/Lappi) lukuun ottamatta - vain 0,6%.”
Suomen pinta-alasta metsää on yli kaksi kolmasosaa ja se on suurimpia osuuksia koko maailmassa. Tuollaisella "Suomen metsistä on jäljellä vain 0,6%" -kommentilla ei ole mitään arvoa, ei ainakaan ellei sen yhteydessä selitetä, millaisia erikoiskorpimaita sillä tarkoitetaan.
No ehkäpä ostankin. :D Tai sitten perin. Kumpi nyt tulee tässä elämässä ensin.
*
Hyvä. Ja muista, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sää korjaat ja kunnostat vanhaa taloa. Mikä sun hiilijalanjälkes on?
Miten sitä voit parantaa metsänomistajana? Vanha metsä - eritoten kuusikko - ei tuota happea eli ei ole hiilinielu, vaan on hiilen tuottaja.
Aika aikaa kutakin, elämä päättyy jossakin vaiheessa. Parikytä vuotta sitten pidin tätä todella aarnimäntynä. Nyt se kuolee pystyyn.
https://drive.google.com/open?id=0B5LAX6kSO6QMVGV0THg2RVFfVVU
Ei tarvetta enää säästää tuota palstaa, vaan voi uudistaa ilmorojen hiilijalanjälkien korjaamiseen.
Hyvä. Ja muista, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sää korjaat ja kunnostat vanhaa taloa. Mikä sun hiilijalanjälkes on?
Noin 6100 kg COkakkosta vuodessa. Suomalaisten keskiarvo on siinä 9000 kg:n kohdalla. Ja talokin on aikalailla valmis ja paljolti on vanhaa siinä kierrätetty ja kunnostettu. Ja sulla on kyllä luulot pahasti pielessä, jos meinaat etten raaskisi vanhaa kuusikkoa hakkauttaa, vaikka kesähakkuita en arvostakaan. Monet kerrat on tullut hikoiltua koivuntaimien istuttamisen kanssa, kun juurikäävän vuoksi ei ole enää perheen metsiin aina ole voinut kuusta istuttaa.
Noin 6100 kg COkakkosta vuodessa. Suomalaisten keskiarvo on siinä 9000 kg:n kohdalla. Ja talokin on aikalailla valmis ja paljolti on vanhaa siinä kierrätetty ja kunnostettu. Ja sulla on kyllä luulot pahasti pielessä, jos meinaat etten raaskisi vanhaa kuusikkoa hakkauttaa, vaikka kesähakkuita en arvostakaan. Monet kerrat on tullut hikoiltua koivuntaimien istuttamisen kanssa, kun juurikäävän vuoksi ei ole enää perheen metsiin aina ole voinut kuusta istuttaa.
Sun hikoikut vaikuttaa teennäisiltä:istutukset tehdään kevääällä, viileellä kelillä kerran. Vaan se jatkohoito..taimien perkaaminen heinän/vatukon sisästä. Sitten raivaukset. Monesti oot ottanna raivurin näillä keleilä selkään ja menny raivaamaan itikoiden ja paarmojen sekaan? Se on se paradoksi, että metsäyhtiöiden mielestä metsä maksaa liikaa omistaa, vaan puu on liian kallista ostaa. Ja sitten on nää ilmorat... Ilmora, osta metsää ja ymmärrä!
Suomen pinta-alasta metsää on yli kaksi kolmasosaa ja se on suurimpia osuuksia koko maailmassa. Tuollaisella "Suomen metsistä on jäljellä vain 0,6%" -kommentilla ei ole mitään arvoa, ei ainakaan ellei sen yhteydessä selitetä, millaisia erikoiskorpimaita sillä tarkoitetaan.
Linkola ei laske talousmetsiä metsäksi: ”Maisemana, eloyhteisönä talousmetsä on paljon kauempana todellisesta metsästä kuin vehnäpellosta.”
Linkolan käsitys oikeasta metsästä: ”Todellisessa suomalaisessa metsässä on kymmenkunta puulajia ja kaikki ikäluokat sirkkataimista 400-vuotiaisiin petäjiin saakka. Siellä on neljännes puista elossa, neljännes keloina, neljännes katkenneina kantoina ja nojokonkeloina, neljännes maapuina pitkällään. Ja suunnattoman rikas tuhansien lajien eloyhteisö kasveja, sieniä ja eläimiä. Ennen kaikkea metsä on pyhättö, jossa ihminen ei riehu eikä revi.” Tämän rinnalla on aika kornia puhua luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä suomalaisessa talousmetsässä.
Ilmora, osta metsää ja ymmärrä!
Ja mitä sitä pitäisi ymmärtää? Oma suhtautumiseni metsään on isältä perittyä ja opittua, ja siinä ei kuule paljon fillarifoorumilaisen mielipide vertailussa paina ja rakkaus luontoon häivy, sillä arvostan sitä miten isälläni aina löytyi metsänomistajanakin silmää myös luonnolle ja ympäristöarvoille.
Ranskassa puhutaan jo muuten ekokatastrofista lintujen määrän romahdettua ja se voi olla vain ajan kysymys missä vaiheessa sitä vastuullisuutta aletaan penätä EU-tasolla ja silloin Suomessa ollaan jo myöhässä mikäli tätä ei ole ennakoitu myös metsätaloudessa. Viisas ottaa nämä seikat jo nyt huomioon.
Ja ota veke nyt ihan iisisti - kyllä se mun hiilijalanjäljen kompensointi on hoidossa tälleen ihan perhepiirissä, niin ei teikäläisen tartte stressata. :-)
Jopotuinen
17.06.2018, 21.15
Ja jos tehdään talvihakkuita, niin sitten voi käydä myös näin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806172201018782_u0.shtml
Sitä vaan ihmettelen, miksi aukkohakkuuasiassa vedettiin esiin lintujen joukkotuhokortti. Millä tavoin (sairauksiin kuolleiden) lintujen kato liittyy paikallisiin aukkohakkuisiin Suomessa?
Jostain pitäs kaivaa paljonko aukkohakkuu hehtaareita hakataan kesä kuukausina ja suhteuttaa ne suomen metsäpinta-alaan, siitä sais prosentit moniko pesä tuhoutuu. Harvennushakkuissa tuhoutuu vaan osa.
Villi veikkaus on että prosentit ei ole kovin suuret.
Sitä vaan ihmettelen, miksi aukkohakkuuasiassa vedettiin esiin lintujen joukkotuhokortti. Millä tavoin (sairauksiin kuolleiden) lintujen kato liittyy paikallisiin aukkohakkuisiin Suomessa?
Lintupopulaatiot kärsivät tällä hetkellä eniten hyönteiskadosta kautta Euroopan (miten paljon Suomessakaan tarvitsee enää auton tuulilasia pestä päivän päätteeksi itikoista? oletteko huomanneet? ainakaan täällä etelässä) ja lintukantojen heikentyessä voisi luulla, että entistä enemmän aletaan kiinnittää huomiota myös pesimärauhan toteutumiseen, eikä vain esimerkiksi hyönteismyrkkyjen käyttöön. Suomessakin on yllättävän paljon uhanalaisia lintuja kuten hömötiainen, jonka kannan romahdus yhdistetään aika suoraan nykyisiin nuoriin talousmetsiin, joista ei löydy sopivaa elinympäristöä kolopesijälle. Joten kyllähän se on minusta aika härskiä, että kun eiralaismies menee ja tuhoaa lokin pesän ja saa sakot niin metsätalous saa erivapauden. Kiinassahan jo kokeiltiin aikoinaan sitä mitä tapahtuu kun kaikki varpuset tapetaan. Eihän siinä hyvin käynyt, joten kyllä - meidän olisi aika kiinnittää huomiota lintukantojen turvaamiseen.
Puhutaanhan sitä nykyään jo myös riistametsänhoidostakin.
Jopotuinen
17.06.2018, 22.55
Hyönteisten vähyys ja siitä seurannut lintujen joukkokuolleisuus johtuu siis muutamista kesän aukkohakkuista.
Se on totta, että hyönteisiä on nyt poikkeuksellisen vähän, johtunee kuivasta keväästä ja alkukesästä. Myös luonnonkukkien vähäisyys on ollut merkille pantavaa, mikä osaltaan varmaan vaikuttaa hyönteispopulaatioon.
Mutta lintujen joukkotuhoon se ei ole voinut ennakkoon vaikuttaa.
^^ Perhosten ystävänä ja rouvan kautta perinneperennojen paapojana
on huomattu hyönteiskato, kaksi huonoa perhoskesää on jo takana.
Pajujen kukkiessa keväällä kimalaisia ei näkynyt, onneksi nyt näyttää
ainakin paikallisesti paremmalta. Yrttimaakin sai lisäpotkua vielä projekti-
asteen kokeilusta vyöhykerajoja pilkaten. Varmasti 1. kerta, kun Juhannuksena
saa omia chilejä hyötykäyttöön "ulko-oloista"
Pönttöjen hyönteissyöjien hakumatkat ovat venyneet aika pitkiksi...
Tontilla on 2 ei-kaupallista hyönteishotlaa kasviviehkossa ympäristössä;
kysyntä on ollut aika reipasta. Paikallinen ritariperhoskanta on nyt jo aika
lähellä toteutua, toukat joutuivat parempiin nokkiin.
Hyönteisten vähyys ja siitä seurannut lintujen joukkokuolleisuus johtuu siis muutamista kesän aukkohakkuista
Yritä nyt hyvä mies vähän enemmän tuon luetun ymmärtämisen kanssa. :D Ja lue vaikka tästä (https://tekniikanmaailma.fi/ilman-niita-me-lopulta-kuolemme-tutkijat-soittavat-halytyskelloja-lintujen-katoaminen-on-merkki-isommasta-kriisista/) lisää.
^^ Perhosten ystävänä ja rouvan kautta perinneperennojen paapojana
on huomattu hyönteiskato, kaksi huonoa perhoskesää on jo takana.
Sen 37 vuotta mitä olen tätä samaa maisemaa katsellut, niin huolta kyllä herättää. Perhosia todellakin on vähän kesä toisensa jälkeen ja aiemmin runsaat pääskykannat ovat supistuneet valtavasti, eikä kaikkea voi laskea vain säiden tai tautien piikkiin. Tuntuu myös siltä, että hieman aggressiivisemmat lintulajit alkavat täyttää syntyviä aukkoja - esimerkiksi pikkuvarpusia on täällä nykyään enemmän kuin mitään muita lintuja.
Tulkaa Savoon niin itikoita on aivan karmeasti, kuin Lapissa konsanaan, en muista koskaan niitä olleen näin paljon täällä.
Suomessa metsäpinta-alaa 23miljoonaa hehtaaria ja jos vaikka toukokuun hakkuut olisivat olleet 4 miljoonaa kuutiota (hatusta suuntaa antava) niin vaikka 250m3/ha keskiarvolla niin aukkoja 16000ha niin onko se paljon tuosta koko metsäpinta-alasta?
Se on sen hyttysen paskan verran.
Se on yllättävää miten nihkeästi lintujen pesimärauhaan voidaan suhtautua, vaikka Suomessakin on monia uhanalaisia ja vaarantuneita lintulajeja. Vääristääkö hanhien ja merimetsojen paljous jotenkin ihmisten käsitystä siitä, että luonnossa on kaikki hyvin ja Suomessa vain yksi uhanalainen eläin eli saimaannorppa?
Metsäympäristön lintulajeista 11 on Suomessa uhanalaisia ja etenkin metsäympäristöä suosivien lajien kohdalla väheneminen on ollut nopeinta 2000-luvulla. Ja vaikka kesäaikaan suoritettavia hakkuitakin suositellaan tehtäväksi vain karuissa elinympäristöissä, koska haitat linnustolle olisivat silloin vähemmät kuin esimerkiksi rehevissä rantametsissä, niin juurikin karujen elinympäristöjen lajit ovat taantuneet verrattuna muihin. Hyttysen paskaa tai ei, mutta eivät nuo metsälajit aivan itsestään taannu ilman ihmisen vaikutusta. Lieneekö kukaan edes aktiivisesti tutkinut aihetta kyllin pitkältä ajanjaksolta?
Sen 37 vuotta mitä olen tätä samaa maisemaa katsellut, niin huolta kyllä herättää. Perhosia todellakin on vähän kesä toisensa jälkeen ja aiemmin runsaat pääskykannat ovat supistuneet valtavasti, eikä kaikkea voi laskea vain säiden tai tautien piikkiin. Tuntuu myös siltä, että hieman aggressiivisemmat lintulajit alkavat täyttää syntyviä aukkoja - esimerkiksi pikkuvarpusia on täällä nykyään enemmän kuin mitään muita lintuja.
Keväällä kummastelin sinitiaisten (varsin aggressiivinen laji) hyytymistä lähiympäristössä, viherpeipot katosivat
samoihin aikoihin olemattomiin; sinisten luottopönttö etupihalla oli sitten kirjosiepoille hyvä diili; toisaalta havaittuna
emolinnut paimensivat päivällä sinibarettien poikasparven ruusupensaiden kirvojen riesaksi. Pikkuvarpuset ovat
täälläkin vahvistuva laji; reuna-alueen (kaukio-metsä) sijainti tasoittanee tilannetta muiden hyväksi
^ Viherpeippoja on karsinut ainakin loistauti. Isäni mukaan täällä on vuosikymmenestä toiseen pesinyt valtavasti pääskyjä, mutta nykyiset määrät ovat vain murunen siitä mitä joskus 50 vuotta sitten. En tiedä olisiko syynä karjatilojen vähentyminen ja salaojitus?
Juha Jokila
18.06.2018, 00.40
Uutisia lueskellessa on tullut jatkuvasti vastaan hämmästelyä hyönteiskadoista ympäri maailmaa. Laajoja alueita kärsii, vaikka normaalejakin populaatioita vielä löytyy. Täällä Varsinais-Suomessakin on kuivaa ja tyhjää. Ainoastaan peuroja ja hirviä on runsaasti ja muutama rusakko. Myös metsien aluskasvillisuus on näyttänyt poikkeuksellisen kuolleelta ja kituvalta jo pari kesää ja pohjavesi on myös ollut vakavan matalalla saman ajan.
Viime kesän lopulla olin viikon t-paidassa metsässä Tukholman lounaispuolella ja yövyin avolaavussa ilman hyttysverkkoa. Ainuttakaan itikkaa ei käynyt häiritsemässä unia. Suorastaan aavemaisen kuollutta.
^ Täällä viimeisen 30 vrk sademäärä 8 mm;
kasin jälkeen sääskistä ei ole pulaa. Nurmikot
ovat elokuun hellejakson näköisiä. Aivan vakavissani
siirrän liskon ylijäämäappeet pesimälinnuston
hyödyksi; ei ole meiltä pois, emoeläin kiittänee.
Siilien kohtalo huolestuttaa myös; vettä ja apetta
on ylläpidetty jo vuodesta -03, kysyntä vähenee.
Jopotuinen
18.06.2018, 10.02
Tää luonnonsuojelu on silleen hanurista, että vassarit ovat ottaneet sen omaksi käsikirveekseen aiheuttaakseen häiriötä ja harmia maanomistajille.
Teininä harrastin luonnonsuojelua jollain tasolla Suomen Luonto kautta, mutta luonnonsuojelutoiminnan politisoitumien sai ottamaan siihen etäisyyttä.
Tuossa aukkohakkuujutussa puhutaan häiriön aiheuttamisesta, mutta jos kaiffari kiikuttaa poikasta kainalossaan lavastaakseen maanomistajasta paskiiton, niin sehän ei ole häirintää.
Jos aukko hakataan kerran ihmissukupolvessa, ei siinä aiheuteta mitään peruuttamatonta lintujen populaation suhteen. Aukon ja uuden taimikon myötä toisenlaiset öttiäiset ja perhoset puolestaan saavat tilaa mellastaa. Myös koppiaisille löytyy jotain purtavaa hakkuutähteistä. Monimuotoisuutta sekin.
Muistuu mieleen takavuosien kiistely Sysmässä valkoselkätikasta, jonka suojelun myötä maanomistajia ajettiin perikatoon, enimmäkseen ideologisin perustein. Suomessa lajilla on toki niukkuutta, kuten lukuisilla muillakin luontokappaleilla, mutta maailmalaajuisesti se ei ole uhanalainen, eikä koskaan sitä edes ole ollut.
Mutta mitäpä mieltä sitten itse tikka oli hakkuista? (https://www.ess.fi/arkisto/2005/05/11/valkoselkatikka-tekisi-jo-rauhan-lahella-sysman-rajaa)
Luontoihminen toki olen edelleenkin ja nostelen koppiaisia sivuun, jos ovat vaarassa tulla tallotuiksi :)
Tänä kesänä kylvin valkoapilaa nurmen joukkoon, jotta öttiäisille olisi apetta.
Juhannuksena jos joudan ja kelit sallii, niin hyönteishotelli olisi puuhalistalla.
Se on yllättävää miten nihkeästi lintujen pesimärauhaan voidaan suhtautua, vaikka Suomessakin on monia uhanalaisia ja vaarantuneita lintulajeja.
Jos vaikka minua tarkottaisit, niin en suhtaudu nihkeästi vaan realistisesti ja tosiasiat huomioiden.
Edelleen kysyn että miten ratkaistaan se kolmen kuukauden probleema pesimärauhasta, jos hakkuut siksi aikaa pistettäisi poikki.
Yhdenkään ison tai pienen konsernin katkottu puutavara ei riittäisi tuoksi ajaksi läheskään. Ne toimivat niin pienillä varannoilla ettei uskoiskaan...puskurit ovat pienet. Kolmen kuukauden puuvarastointikin olisi jo hirveä ongelma etenkin kesäaikana, minne ne kaikki mahtuisi ja miten ne saataisiin säilymään käyttökelpoisina? Ja jos ne katkottaisiin jo talvella niin sitten painaisi jo laki metsätuhojen torjunnasta päälle. Talvella hakattuja kuusikuitu pinoja, kun tarkastelin toukokuussa niin se oli mieletön määrä kuinka paljon niihin oli kirjanpainajia kaivautunut.
Minun näkemyksen mukaan se seisokki aiheuttaisi pakosti tehtaiden alasajon ja niiden alasajo vaikuttaisi jo sitten niin laajalle että hirvittää...metsäporras, kuljetus, satamat, asiakkaat kaikkoaisi jne jne jne. ei sitä pysty edes tämmönen tavantampio käsittämäänkään.
Ja jos edelleen joku luulee että olen vaikka luonnon vihaaja tai jotain niin asia on todella päinvastoin. Viimeviikolla istuttaessa kuusia tein esim. muurahaisille sillan, kun pesä oli jäänyt uuden ojan väärälle puolelle.
Mitenköhän tuo uiton loppuminen monissa vesistöissä on muuten vaikuttanut tilanteeseen? Saimaalla ainakin vielä jatkuu ja vesivarastointi myös, mutta täällä Päijänteellä ja Ruotsalaisella ei enää. Tukkilautat on kyllä yks asia mitä isosti lapsuudesta kaipaan.
Kuvaa ei tule tältäkään, katselin aamulenkillä murheissani, kun näin myöhään on kynnetty kesannoita isoilta aloilta, lokit huomioivat myös tuon satapäisinä parvina, luulenpa niiden iloinneen. Siellä meni nurin töyhtöhyypän, kuovin ja monen muunkin pesinnän aloitus.
On täällä tosin pesimärauhoitettuja peltoaukioita, joissa mustapyrtstökuirit pesivät, lintumiehet noita rengastavat.
Pelkkiä mielikuvia vain ei tarvinne metsän kannikkoa.
Jani Mahonen
18.06.2018, 13.07
Nosto. Tähän topikkiin on nyt yhdistetty sinänsä hyvää keskustelua toisesta threadista. Jos jotain meni rikki niin viestiä mulle.
Tuon uitonkin voi lukea "uhanalaiseksi lajiksi" niin pientä se nykyään on tai ehkä kuvaavampaa aivan mitätöntä.
Vedessä puu säilyy, mutta on siinä ongelmiakin. Aikoinaan ainakin nippujen hajoilu ja myös niiden uppoamiset ja lautasta karanneet puut hirmu riski veneilijöille.
Uponneilla nipuilla jotkut tekivät kuulemma hyviä tilejä.
Raskaan liikenteen kokonaismassan nousu 60t--->76tonniin niin tais olla uitolle pahasta.
Ja onhan siellä nyt jo vieläkin isompia yhdistelmiä liikenteessä.
Äänekoskelle noussut uusi tehdas nielee liki 300 autoa ja oliko 70 junanvaunullista puuta päivässä!
Ja jos Kuopion kupeeseen vielä tulee se uusi tehdas niin empähän tiedä mistä puut riittää kaikille, kun nyt jo sellukattiloihin ajettiin kuulemma surutta tukkia, kun kuitua ei ollut tarpeeksi.
Concorde
18.06.2018, 17.33
Aikoinaan ainakin nippujen hajoilu ja myös niiden uppoamiset ja lautasta karanneet puut hirmu riski veneilijöille.
Joo, en yhtään kyllä kaipaa tukkiuittoja esim Nässylle. Kerran olen itse ajanut uppotukkiin ja muutama muu tuttu kokenut saman kohtalon. Onneks vain kone kippas näyttävästi ja perälauta pysy ehjänä. 50+ solmun wauhdeissa en halua toista kertaa moista jysäystä kokea. Tosin nää on 80-luvun muistoja, joten hetkeen noista ei ole ollut täällä riesaa.
Poltetaan metsä, on parasta hoitoa metsälle. Ja kuusipuut kaadetaan AINA pakkasella.
Pitäisi alkaa estämään henkilöitä pääsemästä metsään. Öisin voisi liikkua kivasti hitsivehkeiden kanssa hitsailemassa rapun ovia kiinni, ovia sulkemassa. Parempi kun kaikki luontoa tuhoavat ääliöt on pakattu samaan purkiin ja betonikannen alle.
kuinkahan paljon löytyy arvopuuta tai edes kalustetehtaisiin soveltuvaa perustukkia? ei liikaa, joka näkyy kalustetehtaiden määrässä.
^Kyllä sitä varmana olis, mutta vaatis viihteliäisyyttä metsänomistajilta, jota taas ei oikein löydy.
http://www.suomalainenhuonekalu.fi/hakutulos?category=all Onhan nuita yllättävän paljon, mutta hinta varmaan suurin este, eli tyyliin Ikea jyrää ikävä kyllä.
Uitosta vielä:
Tänä kesänä 350 000-400 000m3, joka pikkasen noussu edellisvuodesta.
UPM ainut joka uittaa puuta ja sillä kaksi määränpäätä Lappeenranta (sellu) ja Ristiina (sorvi).
Yksi ongelma on myös täysin vettynyt kuori jota hankala myydä.
^Ostaisiko joku yksittäisiä paksuja koivuja?
Vaikea sanoa.
Muuttujia on paljon: Riippuu missä ovat, oksattomia, piha<(liki 100% varmuudella löytyy metallia), paljonko sydän tummuutta tai lahoa, paljonko niitä on.
Pienet erä aina hankalia.
^Ostaisiko joku yksittäisiä paksuja koivuja?
Joku klapikauppias saattaisi ostaa tai tee itse klapeiksi ja myy pois.
J.Kottenberg
24.06.2018, 11.06
^Ostaisiko joku yksittäisiä paksuja koivuja?
Joskus vuosia sitten tuollaisen asian kanssa taikinoin, ja vähän kyselin metsänhoitoyhdistyksen mieheltä.
Jäi suurinpiirtein sellainen käsitys että jos puut on tienvarressa ja hakumatkaa ei tule paljon niin nuppikuorman verran pitäisi tavaraa olla. Ja jos siinä on eri laatuja, pitäisi olla aina vähintään 5m3 yhtä laatua.
Sitten myöhemmin yhden puunkaatajan kanssa juttelin ja hän sanoi että jos on muutama puu ja hänelle tarjotaan ne puut poisvietäväksi niin hinta on korkeampi koska pitää tulla traktorilla.
Joten joku yksityinen harrastelija voi korkeintaan olla kiinnostunut, kunhan vaan semmoisen uskaltaa päästää kaatohommiin.
hphuhtin
24.06.2018, 11.08
^Ostaisiko joku yksittäisiä paksuja koivuja?
Mulla olisi sama kysymys, n. viisi isoa runkoa kaatamista vaille valmiina :)
tai tee itse klapeiksi ja myy pois.
Jos viitseliäisyyttä löytyy niin tällä pääsee ihan hyville tuotoille.
Otetaan esimerkiksi tuo Espoo. Koivu 32cm klapi hinnat 50-74€ irtokuutio. Eli kiintokuutio hinnaksi tulee n. 125-185€/m3 ei paha, kun esim. vanerina tai kuituna siitä saa samalla suunnalla hankinnalla (eli itse) tehtynä n.50€/m3 tai 30€/m3 tien varressa
^Ostaisiko joku yksittäisiä paksuja koivuja?
Hinta kohdalleen ja vaikka tori.fi sivulle ilmoitus, niin menee varmasti kaupaksi.
Lähinnä aattelin jos joku tulisi hakee, ympärysmitta lähes kaksi metriä ja aika lähellä mökkiä tuulenpuolella rinteessä ehkä vähän mökin suuntaan kallellaan :)
Itse tulee kyllä pienemmät puut mökiltä kaadeltua mutta ehkä noi pysyy pystyssä
^ Eli kyseessä voi olla kallis puu kaataa tai kaatuessaan.
Omilla kylillä kaadellu mökkiläisten ja asukkaiden isotkin puut ihan vaan auttamisen ilosta, mutta nuiden kaato saattaa tosissaan sitten maksaa.
Sitten kun kääpiä kasvaa koivun kyljessä niin kannattaa huolestua, silloin se on jo todella laho.
J.Kottenberg
24.06.2018, 13.11
Lähinnä aattelin jos joku tulisi hakee, ympärysmitta lähes kaksi metriä ja aika lähellä mökkiä tuulenpuolella rinteessä ehkä vähän mökin suuntaan kallellaan :)
Itse tulee kyllä pienemmät puut mökiltä kaadeltua mutta ehkä noi pysyy pystyssä
Kyllä vähän täytyy olla perillä hommasta jos tuollaisia alkaa kaatamaan. Sanoisin että jos ei itsellä ole kokemusta, niin ei se kovin paljoa maksa kun ammattimies jolla on vakuutukset käy puut kaatamassa. Sujuu nopeasti ja turvallisesti. Sitten voi sahata pölkyiksi ja myydä semmoisina, tai tehdä klapeiksi ja sitten myydä tai käyttää itse.
Eno oli aikoinaan ison yhtiön puunostaja ja häneltä välillä yksityiset kyseli kiinnostusta pihapuihin. Hän kertoi vastanneensa että pihapuissa on usein nauloja jotka tekee ne hankaliksi ja ne on myös usein valtavan kokoisia paksuine oksineen jolloin ei sovi koneille. Kertomansa mukaan oli aina antanut neuvoksi:"tehkää niistä saunapuita, saatte parhaan hyödyn".
Kyllä vähän täytyy olla perillä hommasta jos tuollaisia alkaa kaatamaan. Sanoisin että jos ei itsellä ole kokemusta, niin ei se kovin paljoa maksa kun ammattimies jolla on vakuutukset käy puut kaatamassa. Sujuu nopeasti ja turvallisesti. Sitten voi sahata pölkyiksi ja myydä semmoisina, tai tehdä klapeiksi ja sitten myydä tai käyttää itse.
Eno oli aikoinaan ison yhtiön puunostaja ja häneltä välillä yksityiset kyseli kiinnostusta pihapuihin. Hän kertoi vastanneensa että pihapuissa on usein nauloja jotka tekee ne hankaliksi ja ne on myös usein valtavan kokoisia paksuine oksineen jolloin ei sovi koneille. Kertomansa mukaan oli aina antanut neuvoksi:"tehkää niistä saunapuita, saatte parhaan hyödyn".
Oon tehny polttopuita jo moneks vuodeks eteenpäin ja koko ajan olis harvennettavaa eri puolilla mökkitonttia, noita en tietty itse alkaisi kaatamaan, kiinnosti vaan onko niillä mitään arvoa. Voisi joskus sahailla lautaa joistain puista jos alkaisi ateljeeta rakentamaan.
edit: Kyllähän mä tiedän kenet pyytäisin noita kaatamaan :)
Noi yli kokoiset puut vois kiinnostaa Puusepänliikkeitä ja heillä ainakin on tietoa sahureista, joiden kalusto on koolla pilattu. Puun kaato aika voi olla tärkeää, joten kannattaa sopia kaupat ja aikataulu kun puu on vielä pystyssä.
Mitäpä vielä?
Hyötypolkija
07.07.2018, 00.54
Onkohan täällä kellään tiedossa, että kuivuus olisi tehnyt nuorille puille tepposet tänä kesänä Etelä-Savon korkeuksilla?
Olin touko-kesäkuun vaihteessa pariin otteeseen käynyt varhaisperkaamassa semmoista muutaman vuoden ikäistä kuusen taimikkoa. Viikko sitten kävin siellä seuraavan kerran ja huomasin, että peratuilta alueilta taimikon vuosikasvut oli käytännössä kuolleet. Perkaamattomilta kohdilta (vesakon suoja) kaikki oli suht ok.
Epäilin kuivuutta, mutta kaipa kovempi hallakin tuon olisi voinut saada aikaan. Kiinnostaisi vaan tietää, onko tuollaista sattunut muillekin tuolla päin Suomea, vai pitääkö alkaa epäillä kasvupaikkaa...
Ainakin täällä on sopivan tiheä pusikko pitäny kosteuden paremmin kuin siivottu metsä
J.Kottenberg
07.07.2018, 02.32
Aiheeseen vahvasti liittyen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html
"Pudasjärvellä jalostetaan saksalaista puuta, kun Suomesta ei löydy kunnollista"
Tosiaan aika karua tekstiä, kun todetaan ettei Suomesta saa enää laadukasta puuta, vaan tärkeämpää määrä eikä laatu.
Varmaan pääpiirteissään asiaa puhuu Haapala linkin jutussa. Mutta yrityskaupan perusteena ostajan kanssayhteiset arvot on kyllä hieman epäilyttävä pointti. Tähän asti perustetun yrityksen myynnille on kyllä ollut tärkein seikka "raha ratkaisee". Enkä usko että asia tulevaisuudessakaan muuksi muuttuu.
Onkohan täällä kellään tiedossa, että kuivuus olisi tehnyt nuorille puille tepposet tänä kesänä Etelä-Savon korkeuksilla?
Olin touko-kesäkuun vaihteessa pariin otteeseen käynyt varhaisperkaamassa semmoista muutaman vuoden ikäistä kuusen taimikkoa. Viikko sitten kävin siellä seuraavan kerran ja huomasin, että peratuilta alueilta taimikon vuosikasvut oli käytännössä kuolleet. Perkaamattomilta kohdilta (vesakon suoja) kaikki oli suht ok.
Epäilin kuivuutta, mutta kaipa kovempi hallakin tuon olisi voinut saada aikaan. Kiinnostaisi vaan tietää, onko tuollaista sattunut muillekin tuolla päin Suomea, vai pitääkö alkaa epäillä kasvupaikkaa...
Jos uudet kasvustot nyt ruskeita niin 100% varmuudella halla, se teki nyt pitkästä aikaa tuhojaan. Kuusi kestää kyllä kuivuutta hyvin.
Lehtipuut kärsii kuivuudesta ennemin. Kymmenkunta vuotta sitten oli niin kuivaa että koivuja kuoli kuivuuteen....esim. jotka tietää Tiinan tuvan niin sen edustalla koivuja kuoli silloin kuivuuteen.
Jopotuinen
07.07.2018, 09.18
Tosiaan aika karua tekstiä, kun todetaan ettei Suomesta saa enää laadukasta puuta, vaan tärkeämpää määrä eikä laatu.
70-luvulla kylvettiin apulantaa metsiin, itsekin tuolloin ollut sitä tekemässä, käsipelissä ämpäristä mäntyjen juurakoille. Menettelyllä kasvua varmaankin joudutettiin, ja puun lujuus heikennettiin.
Lisäksi vesistöjä rehevöitettiin, Kemira väitti useita vuosia lannoitelaadun olevan erityisen hidasvesiliukoista laatua, joka myöhemmin ilmeni olleen silkkaa puppua.
Aiheeseen vahvasti liittyen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html
"Pudasjärvellä jalostetaan saksalaista puuta, kun Suomesta ei löydy kunnollista"
Otsikko täyttä potaskaa... ärsyttää/vituttaa tämänkaltainen otsikointi.
"Suomesta ei enää ole saatavissa tarpeeksi riittävän laadukasta puuta ja siitä tehtyä liima-aihiota" Jos eivät itse tee liima-aihiota kuten tuosta lainauksesta vois päätellä niin siitä liima-aihiosta en tiedä, mutta puusta tiedän ja kyllä sitä edelleen on järeää, oksatonta ja helv*etin laadukasta. Jostain syystä koko juttua lukiessa tulee mieleen että kenkä nyt vaan puristaa jostain syystä liikaa.
Nyt kun tarpeeksi ärsyyntyy niin jutussa mainuttu liimalankkumökkitehtailija(hirrestä eivät taida tehdä mitään) Kontiotuote, ihan nuo järeimmät liimalankut olisi vaikea korvata oikealla hirrellä, mutta säälittäviä nuo 92mm tai 135mm paksut liimalankut joita hirsiksi kutsuvat. Tuon paksuisiin jos ei muka oikeaa puuta voi käyttää sen perusteella ettei sitä ole tai saa niin hevonkukkua, syy on ihan jossain muualla. Heidän on helpompi ja turvallisempi tehdä se noin, tuskin sieltä löytyisi enää edes taitoa tehdä noita rakennuksia perinteisesti.
Juu tuo "arvot ja tavoitteet kohtasi" veikkaan ennemin että eurot ja pankkitili kohtasi. Mutta mitä muutakaan tuossa voi sanoa kuin liirumlaarumia?
Siitä olen samaa mieltä, että metsiä koitetaan kasvattaa liian nopeasti eli kiertoaikaa lyhentää liikaa, se voi vielä kostautua etenkin sahateollisuudelle. Sellukattilat kyllä kiittää...eihän täällä kyllä oikein muuta ajatellakaan. Isot ovat lobanneet asiansa hyvin.
Onhan se aina hupaisaa, kun yrittäjä, joka pyrkii maksimoimaan yrityksen tuotot. Valittaa siitä, kun joku toinen pyrkii samaan ja se on itseltä pois.
Edelliseen, kyllä, järeää puuta löytyy, hankintakanavat ei vaan ole kunnossa. Tässä sikäli on totuuden siementä valituksissa, kun vaikuttaa mhy olevan tiukasti isojen metsäyhtiöiden nuorassa ja metsänomistajia ohjeistetaan sen mukaan.
Mitäpä vielä?
Edelliseen, kyllä, järeää puuta löytyy, hankintakanavat ei vaan ole kunnossa. Tässä sikäli on totuuden siementä valituksissa, kun vaikuttaa mhy olevan tiukasti isojen metsäyhtiöiden nuorassa ja metsänomistajia ohjeistetaan sen mukaan.
Juu ei ole kauaa kun Mhyn kanta mm. kuusikoiden harvennukseen kesällä oli ehdoton ei, nyt tuntuu ja näkyy ettei ole enää niin nöpönuukaa. Ja se muutos muuten tapahtui aikalailla nappia painamalla.
... järeää puuta löytyy, hankintakanavat ei vaan ole kunnossa.
Järeää, tiheäsyistä ja runsaasti ydinpuuta sisältävää tukkia kasvaa ... ylä-Lapissa! Mutta kun ...
Kolmisenkymmentä vuotta sitten Ivalossa toimi viisi sahaa, nyt ei ainuttakaan. Puukauppa on lähes seis, kun puu pitää kuljettaa Kemiin asti (400 km).
Joskus väitettiin, jotta kuitupuusta sai paremman hinnan, ja siksi Inarin tukitkin kuskattiin Kemin sellutehtaisiin.
Yksi tuttavani valmisti muinoin puisia leikkikaluja. Tarvittiin tiheäsyistä puuta, ja siksi hän hankki puunsa Lapista. Kuulemma vaikeaa oli, hankintaketjut eivät toimineet.
Eivät taida toimia vieläkään. Onko edes olemassa suomalaista puupörssiä, josta etsiskellä erikoispuun toimittajaa?
https://pbs.twimg.com/media/Dhf2Z0iXkAAP8I7.jpg
Eivät taida toimia vieläkään. Onko edes olemassa suomalaista puupörssiä, josta etsiskellä erikoispuun toimittajaa?
Hyvä kysymys. Tuttu myi puuta pari vuotta sitten. Osa puusta niin järeää, että moto kaatoi sen ylempää, kun ei koura riittänyt. Kaatoivat itse pystyyn jätetyt tumpit ja sahasivat paikallisella pikkusahalla, joka voi käsitellä hieman isompaakin puuta.
Isoa puuta on tarjolla, isolle puulle on sahoja ja jutun mukaan tavaralle olisi ottajia. Ainut vaan, ettei homma kiinnosta isoja toimijoita, jolloin ei synny maan kattavaa verkostoa. Moisen pyörittäminen sinällään pitäisi onnistua, jos laadukkaammasta tavarasta ollaan valmiita maksamaan selkeästi yli sen rautakauppahinnan.
Mitäpä vielä?
Maissa joissa puunkorjuu ei perustu avohakkuisiin, on tarvetta kenttäsahoille, jotka ovat vuosien mittaan kehittyneet hurjasti. On atk ja melkein internet.
https://www.youtube.com/watch?v=e-ljjLzg0g0
Kotopuolessa myrsky kaatoi kuistin pielestä ison sempramännyn muutama vuosi sitten. Onnekkaasti sattui kaatumaan tyhjään väliin eikä rakennusten, auton tai muiden puidenkaan päälle. Myöhemmin ammattilainen (mies, moottorisaha ja kaatovinssi) kaatoi kuistin toiselta puolelta toisen samanlaisen kun puu oli kuitenkin vähän toispuolinen ja tuulensuoja oli toiselta puolelta kadonnut. Tuollainen kenttäsahuri kävi sitten sahaamassa tyvipäästä lankkuja, loppu pilkottiin polttopuuksi. Jos vaan on käyttöä ja paikka missä kuivattaa niin ei hullumpi vaihtoehto.
Edelleen kysyn että miten ratkaistaan se kolmen kuukauden probleema pesimärauhasta, jos hakkuut siksi aikaa pistettäisi poikki.
Yhdenkään ison tai pienen konsernin katkottu puutavara ei riittäisi tuoksi ajaksi läheskään. Ne toimivat niin pienillä varannoilla ettei uskoiskaan...puskurit ovat pienet. Kolmen kuukauden puuvarastointikin olisi jo hirveä ongelma etenkin kesäaikana, minne ne kaikki mahtuisi ja miten ne saataisiin säilymään käyttökelpoisina? Ja jos ne katkottaisiin jo talvella niin sitten painaisi jo laki metsätuhojen torjunnasta päälle. Talvella hakattuja kuusikuitu pinoja, kun tarkastelin toukokuussa niin se oli mieletön määrä kuinka paljon niihin oli kirjanpainajia kaivautunut.
Isä teki puukauppaa joskus paikallisen sahan kanssa. He olivat nerokkaasti ratkaisseet varasto-ongelmat siten, että varastoitiin puu metsänomistajan metsään. Mitään rahaa ei tietysti ollut odotettavissa ennen kuin puu mitattaisiin sahalla (metsureille ym. piti tietysti kyllä maksaa töistä ajallaan). Sitten kun puu oli aikansa (kuukausitolkulla) lojunut pinossa metsätien varressa ja alkanut jo sinistyäkin niin tuumivat vaan, että eiköhän vaan pistetä kaikki kuiduksi paperitehtaalle... Että valitse siinä nyt sitten minne niitä puita kauppaat, sahalle joka hankkii ylimäärin puuta metsänomistajan riskillä vai sellutehtaalle, joka pistää surutta käypäistä tukkipuuta kuidun hinnalla kattilaan.
Jos viitseliäisyyttä löytyy niin tällä pääsee ihan hyville tuotoille.
Otetaan esimerkiksi tuo Espoo. Koivu 32cm klapi hinnat 50-74€ irtokuutio. Eli kiintokuutio hinnaksi tulee n. 125-185€/m3 ei paha, kun esim. vanerina tai kuituna siitä saa samalla suunnalla hankinnalla (eli itse) tehtynä n.50€/m3 tai 30€/m3 tien varressa
Melkein pitäisi kyllä määritellä mitä hyvät tulot tarkoittavat. Siinä vaiheessa kun se pihapuu on harrastelijavälineillä pätkitty tasamittaan, pilkottu, pinottu, mitattu, kuivattu, myyty ja toimitettu jollain auton peräkärryllä ostajan pihaan, ei 50-74€/heittokuutio välttämättä tunnu enää kovin isolta tienestiltä. Varsinkaan jos maksaa tuloistaan verot.
Melkein pitäisi kyllä määritellä mitä hyvät tulot tarkoittavat. Siinä vaiheessa kun se pihapuu on harrastelijavälineillä pätkitty tasamittaan, pilkottu, pinottu, mitattu, kuivattu, myyty ja toimitettu jollain auton peräkärryllä ostajan pihaan, ei 50-74€/heittokuutio välttämättä tunnu enää kovin isolta tienestiltä. Varsinkaan jos maksaa tuloistaan verot.
Polttopuun teko kotikonstein kannataa vain siinä tapauksessa, että
a) käyttää puut itse, jolloin vero ym hyödyt moninkertaistaa tienestin
b) tykkää harrastella
On turha yrittää kilpailla klapiyrittäjien kanssa, jotka ostaa tukkirekallisia puita tontille ja painaa klapikoneesta läpi tukkirekallisen päivässä isoihin kuivauskatoksiin. Soipvaa puuta kun ostaa, nin siitä joutuu maksamaan 20€/kiintokuutio. Tuon verran minakin olen raakapuusta maksanut, kun olen polttopuita hankkinu ja kotikonstein tehnyt klapeiksi sellaisen 10-15 m3 vuodessa.
Mun kohdalla toteutuu nuo molemmat a) ja b), jolloin homma on mielekästä.
Mutta mieli tekisi ostaa pikku metsäpalta, niin voisi harrastella lisää ja kaataakkin puut itse. Tuntuu vaan olevan kovin harvoin myynnissä tuollaisia pikkupalstoja ja hinnat on kovia. Kovin meinaa kalliiksi tulla jos harrastusta haluaa laajentaa.
Polttopuun teko kotikonstein kannataa vain siinä tapauksessa, että
a) käyttää puut itse, jolloin vero ym hyödyt moninkertaistaa tienestin
b) tykkää harrastella
"Harrastella?" Enemmänkin kyse on ilmaisista kuntosalivuoroista.
Tai jos on ns. "puiden halaaja". Meinaan, tulee sitä puuta "taputeltua" aika monta kertaa, ennenkuin on savuna taivaalla ja tuhkana maastossa/roskiksessa.
Tässä erään hankintaketjun (=minun) taputtelut:
1. Kaadeteen rasiin (oksineen, lehtineen) kuivamaan.
2. Karsitaan rasi.
3. Vedetään puu rankakasaan odottamaan talvea.
4. Nostellaan rangat moottorikelkan rekeen.
5. Nostellaan rangat reestä sahauspinoon.
6. Pätkitään puut.
7. Pilkotaan puut.
8. Pinotaan pilkkeet katon alle kuivumaan.
9. Otetaan pilkkeet kantotelineeseen.
10. Ladotaan puut lämmityspesään.
11. Otetaan tuhkat pesästä.
12. Levitellään tuhkat jonnekin.
Maissa joissa puunkorjuu ei perustu avohakkuisiin, on tarvetta kenttäsahoille, jotka ovat vuosien mittaan kehittyneet hurjasti. On atk ja melkein internet.
https://www.youtube.com/watch?v=e-ljjLzg0g0
Toi on vähän hifimpi. Ei sillä, että mulla olisi tarvetta, mutta onhan noita paljon yksinkertaisempiakin mobiilisahoja hinnat alkaen alle kolme kiloeuroa. En tiedä onko ne moottorisahaversiot kykeneviä mihinkään.
Mä hain saunan polttopuita metsästä viime viikonloppuna kun piti raivata tuulenkaatamia poluilta. Olihan siinä moottorisahalla, käsipelillä kuskattuna ja kirveellä pilkottuna hommaa sen verran, että ei viitsi tavaksi ottaa. Tai itseasiassa puolet on vielä pilkkomatta kun loppui "puukatoksesta" tila.
Jopotuinen
10.07.2018, 07.11
Kun pilkot puusi itse, ne lämmittävät sinut kahdesti :)
Kun pilkot puusi itse, ne lämmittävät sinut kahdesti :)
Pientä puusavottaa olisi tiedossa, mutta koska ulkona varjossa on lämmintä +28°, niin taitaa tällä kertaa tuo lämpö riittää.
Anoppilan ympäristössä tulee ajoittain osallistuttua hoidolliseen puunkorjuuseen.
Kuivattu sato odottelee noutoa hyötykäyttöön, kärrylle olisi täällä muutakin tarvetta.
Torstaille suunnitellaan road trippiä nyt alustavasti, poika lähtee repsikaksi.
J.Kottenberg
10.07.2018, 21.37
Onhan noita, mm. ruotsalainen Logosol, mikä panee ihmettelemään miksi tuollaista kohtuullisen yksinkertaista laitosta ei ole kotimaisena. Pyörösahan valmistajia on, mutta vannesahalla saa erilaista jälkeä. Sitten on tietysti kuivaaminen ja varastointi, joka vie aikaa, mutta ei hirveästi tuota sinä aikana. Taitaa kuitenkin olla helpompi soittaa metsäyhtiölle muutaman vuosikymmenen välein.
Olen joskus sahannut sellaisella kevytversiolla jossa ensin puinen ohjain kiinnitetään pölliin ja sitä pitkin liuutetaan sahaa. Ennenkuin hankin ko vehkeen, katselin noita Logosolin isompia malleja. Jäi kyllä enemmän sellainen harrastelijalaitteen maku. Jos on innokas puuhamies ja saa mukavasti puuta ja on aikaa, ja varsinkin jos tarvii erikoisemman mittaista tavaraa, on varmaan ihan toimivia laitteita. Leipätyöksi en osaa kyllä oikein suositella.
Kun pilkot puusi itse, ne lämmittävät sinut kahdesti :)
Vähintään.
1. Kaato
2. Pätkintä
3. Pilkonta
4. Pinous / kasaus ulos
5. Siirto ja pinous liiteriin
6. Sisään poltettavaksi kantaminen
Kaato ja pätkintä tulee yleensä tehtyä kaatopaikalla, usein myös pilkonta sitä tahtia kun jaksaa / huvittaa
Kun pilkot puusi itse, ne lämmittävät sinut kahdesti :)
Noniinjust, joskus jopa kolmesti :)
https://youtu.be/bKRE_4Ni1Kw
H. Moilanen
13.07.2018, 14.11
Kyllä en ostaisi metsäpalstaa polttopuusavotaksi itselleni. On sen verran kallista polttopuuta, että halvemmaksi tulee ostaa huoltoasemalta verkkosukkahousuun pakattua klapia.
Miten sen laskee. Jos läntti on sopivan kokoinen, saa siitä polttopuut lämmitykseen, osan myyntiin pakollisista harvennuksista ja jossain vaiheessa tukkia sahalle. Ja samalla oman metsäpalan, jossa harrastella ja lepuuttaa hermoja.
Jos joskus myy koko hoidon, saa jonkinmoisen tuotonkin.
Mitäpä vielä?
H. Moilanen
13.07.2018, 15.38
Niin, tulevan puunmyyntituoton kautta talousmetsä on hyvä sijoitus. Mutta ehtiikö siitä myyntitulosta nauttimaan jäljellä olevien vuosiensa aikana, on toinen juttu. Joku ehtii, joku ei. Polttopuun hinnalla tuota investointia ei kannattavaksi saa, vaikkei velkarahaa käyttäisikään.
Jos ei muuta, niin jäähän siitä sitten perikunnalle tappelemista.
Jos ei muuta, niin jäähän siitä sitten perikunnalle tappelemista.
Perikunta voi sitten hakata, jotta saa perintöverot maksuun. Yli menevän osuuden voi mahdollinen palstan pitäjä käyttää siihen, että maksaa sisarukset ulos perinnöstä (ja loppu tarvittaessa lainarahalla, kynitty palsta panttina).
Mä olen nähny tän tyyppisen sahan luonnossa, mutten käytossä. Hintaa tolla on noin $1000 ja saha pitää tietty olla.
https://www.northerntool.com/images/product/400x400/190/190610_1_400x400.jpg
Onneksi täällä suunnalla ei anneta lainaa maan ostamiseen kuin maksimissaan 30% ostohinnasta ja kun ei ole saturaisen verran loysää rahaa taskun pohjalla, niin on ollut helppo välttää metsähommat.
Kyllä en ostaisi metsäpalstaa polttopuusavotaksi itselleni. On sen verran kallista polttopuuta, että halvemmaksi tulee ostaa huoltoasemalta verkkosukkahousuun pakattua klapia.
On niitä kalliimpiakin harrastuksia;)
Polttupuuta saa pinonpohjina sun muina niin halvalla, että taloudellisesti ei kannata jos käsipelillä tekee, vaikka myis osan. Mutta jos palsta on enemmän virkistyskäyttöön ja polttopuut sivutuote, niin tilanne muuttuu. Itsellä ollut hakusessa läheltä fillarimatkan päästä pikkupalsta juurikin tuota virkistyskäyttöä varten. Yksi 2 vuotta sitten tarjolla ollut tilaisuus jäi hyödyntämättä. 2 vuotta tarjontaa seuranneena olisi pitänyt uskaltaa ottaa vaan lainaa ja hankkia vähän aiottua isompi palsta. Sen verran hyvä paketti oli tarjolla. Tästä kertoo varmaan sekin, että kohde meni kaupaksi hetkessä.
Kyseessä oli nimenomaan virkistyskäyttöä ajatellen mainio edullinen kohde. Puhtaasti puuntuotannolliselta kannalta jopa ylihinnoiteltu. (Konekorjuu hankalaa)
10 klapia pussissa, laskin aivan itse äskön :D
https://jiipeen.otokset.fi/kuvat/Forum/IMG_20180713_184204.jpg?img=smaller
...79,9snt/fedu
Mä olen nähny tän tyyppisen sahan luonnossa, mutten käytossä. Hintaa tolla on noin $1000 ja saha pitää tietty olla.
https://www.northerntool.com/images/product/400x400/190/190610_1_400x400.jpg
Onneksi täällä suunnalla ei anneta lainaa maan ostamiseen kuin maksimissaan 30% ostohinnasta ja kun ei ole saturaisen verran loysää rahaa taskun pohjalla, niin on ollut helppo välttää metsähommat.
Pieneen harrastuspalstaan riittää 4 numeroinen summa, joka on vähemmän kuin moni käyttää autoon.
Niin, omalle ja osallistuneiden työlle ei voi laskea hintaa. Bensat sahoihin n. 16€/4 ukkoa.
Henk. koht. hakumatkan naftat (+pieni vichypullo matkalta) => 40€/2 pinomottia.
En tiedä mitä tinkaavat nykyään markkinoilla ko. määrästä? Kärrylle on täällä kuitenkin
tarvetta, joten hinta-arvio ei ole kiveen hakattu.
Lisänä matkustusnautinto 80% matkasta kuorsaavan "matkaseuran" kanssa.
Päästiin käymään kuitenkin Anoppilassa vierailulla (priceless) ja äimistelemään
eteläisemmän luontoalueen olemusta. Liikennebongauksista myös lisäplussaa.
Vähemmän onnellisen sattumuksen vuoksi tavattiin myös pakkosuomelta välttynyt
syntyperäinen suomen kansalainen Ahvenanmaan ulkopuolella; harvinainenkin:rolleyes:?
Vähemmän onnellisen sattumuksen vuoksi tavattiin myös pakkosuomelta välttynyt
syntyperäinen suomen kansalainen Ahvenanmaan ulkopuolella; harvinainenkin:rolleyes:?
Ne on parvieläimiä, eli jos tapaat yhden, niin niitä on 10-100 kertainen määrä lähistollä.
Se on merkillistä miten pusikko maksaa eri paljon eri paikoissa. Esim. tämä nykyinen asuinpakkani, Kanadan Manitoba, on noin kaksi kertaa Suomen kokoinen alueeltaan. Väestoä on noin miljoona. Hehtaari maata maksaa ihan vähintään $10k jos ei tarvitse olla puukasvustoa. Tietty jostain kahdeksan tunnin ajomatkan päästä saattaisi saada oikein edullisesti isojakin palstoja. Miten voi maa maksaa noin torkeästi kun sitä lääniä on niin pirusti?
^ Tienoo huomioiden 100-päinen parvi saattaa olla vahvasti liioiteltu.
Noilla main E8:ta länteen on Perämeri, tanssilava ja hiekkaranta:rolleyes:
Kräklaks oli kylä, jota kautta myös raskas liikenne kierteli, tiestön
kantavuus vs. kaluston olemus ei aiheuttanut riemua, pientareet nöyrtyivät
Pelkkä niitty/rääseikkökin myös täällä kustantaa infernaalisesti paikasta
riippuen. Alueella kasvua yrittävät risukon alut aiheuttavat myös "metsä"-
nimityksen väärinkäyttöä.
Niin, omalle ja osallistuneiden työlle ei voi laskea hintaa. Bensat sahoihin n. 16€/4 ukkoa.
Henk. koht. hakumatkan naftat (+pieni vichypullo matkalta) => 40€/2 pinomottia.
En tiedä mitä tinkaavat nykyään markkinoilla ko. määrästä? Kärrylle on täällä kuitenkin
tarvetta, joten hinta-arvio ei ole kiveen hakattu.
Toki voi laskea ja tässä se on suhteellisen helppoakin. Selvität vain mitä ne pari mottia maksavat, vähennät kulut (pääomakuluille auto/kärry/sahat/varusteet ym. voisi myös tehdä jonkin arvion) ja sitten jaat jäännöksen kaikkien osallisten kokonaistyötuntimäärällä (sisältäen matkat ja mahdolliset valmistautumiset). Siinä se oman ja kaverien työn hinta sitten on.
^En ole ekonomisti, loin karkean hinta-arvion jo valmiiksi. Käyttövehkeet ovat jo rippi-iän
ylittäneitä, eli ei pääomatappioita, lähtökohta oli tuo työmäärätön arvio, noissa revohkoissa
kun ei lasketa työtä, vanhuksille varmasti väen vähentyessä sosiaalisesti käsittämättömän
arvokasta toimintaa *uck the Money. Meille taas rahallisesti näennäishyvää ja muuta rahallisesti
määrittelemätöntä. Lyhyesti esittäen markkinahinta kuivalle pinomotille sekapuuta kesällä?
Muuratun leivinuunin tehon/lämpösuhteen arviointia edes harkitse arvioida. Sillä paistaa lähes
mitä ikinä haluaa -ilman sähköä, ja vieläpä miellyttävämmällä lopputuloksella. Laariin lisänä
suoran sähkölämmityksen eliminoiminen 1/3 lämmitettävästä asuintilasta. Eikä muuten sähkö-
uunieihin (2 kpl) tarvi juurikaan koskea. Näillä edelleenkin mennään. Kaikki, mitä saat pois sähkö/vesi-
laskusta 2 teinin taloudessa on säästöä:rolleyes:
Ei pahalla, toivottavasti en tunkenut herneitä sieraimiin.
^ Niin kuten totesin, työn hinta voidaan laskea ja laskeminen on ihan helppoa. Jos tekee jotain mistä tykkää niin lopputuloksella ei toki ole juuri merkitystä, ei vaikka tulos olisi miinuksellakin. Harrastuksethan usein maksavat. Jos sen sijaan tekee jotain mitä inhoaa niin siinä voi sitten laskun lopputuloksen selvittyä miettiä, kannattaisiko tehdä ennemminkin jotain muuta. Mikäli tavoite oli rahansäästö niin vaikka sitten jotain tuottavaa keikkaduunia.
^ Vähän kuin veisi teinistöä sienimetsään vs. yrittäisi soittaa kontrabassoa puhaltamalla?
Jotkut kuuleman mukaan kilpailuttavat vakuutuksensakin vuosittain, mahtavatkohan
päästä muhevillekin tuntipalkoille vaivaan nähden. En edelleenkään kysynyt "työn" hintaa,
vaan yksiselitteisesti markkina-arvoa fyysiselle tuotteelle; 2 pinomottia sekahalkoa,
kaupalliset palvelut ovat Eskon kaltaista talouspoliittista jauhantaa (anteeksi?)
btw: ko. alueelta irtomotti 35€ --> 2 kpl yksikköjä = 70€.
Tämä riittää minulle ilman ihmeempiä ätvistelyjä.
Lähteenä http://www.halkoliiteri.com/ joka on osoittautunut kehnoksi ostajalle.
Se on merkillistä miten pusikko maksaa eri paljon eri paikoissa. Esim. tämä nykyinen asuinpakkani, Kanadan Manitoba, on noin kaksi kertaa Suomen kokoinen alueeltaan. Väestoä on noin miljoona. Hehtaari maata maksaa ihan vähintään $10k jos ei tarvitse olla puukasvustoa. Tietty jostain kahdeksan tunnin ajomatkan päästä saattaisi saada oikein edullisesti isojakin palstoja. Miten voi maa maksaa noin torkeästi kun sitä lääniä on niin pirusti?
Vähän samaa olen suomessakin havainnut. Pienet pläntit alle tunnin ajomatkan päässä isosta kaupungista tahtoo maksaa merkittävästi enemmän, kuin jostain kainuun korvesta. Pienillä plänteillä on kova kysyntä lähellä asutuskeskuksia.
Tässä yksi esimerkki hinnanmuodostuksesta
https://www.metsatilat.fi/metsatilat/mynamaki/luhtala-271
Tuohon lähtöhintaan saa pistää yleensä 25% ...100% päälle, niin pläntin saa omaksi.
Joskus on käynyt mielessä, että jos olisi rohkeutta ostaisi isomman ~100 hehtaarin alueen ja pilkkoisi sen harrastuspalstoiksi. Tuolla voisi tienata aika paljon enemmän ja nopeammin kuin puunmyynnillä.
^^ Ihan lepo nyt vaan Köfte. Ei tässä ollut kyse pelkästään sinusta saati että johonkin kysymykseesi olisin yrittänytkään vastata. Kyse oli siitä mitä ihan vaan rahassa säästää tekemällä itse ja vastaavasti mitä ehkä tienaisi, jos harrastelijana lähtisi ammattilaisten apajille mukaan. Ja mikä missäkin tilanteessa kannattaisi ja mikä ei. Noita oli tuossa jo monen viestin verran vatvottu ja omakin viestisi oli kirjoitettu yhdeksi vastaukseksi niihin.
Kesäkuun NGM:ssä oli mielenkiintoinen lyhyt juttu kanadalaisesta tutkijasta, joka tutkii puiden kykyä kommunikoida keskenään. Suzanne Simardin mukaan metsän suurimmat, ns. "emopuut" kykenevät yhteistyössä maaperän sienirihmastojen kanssa viestimään sekä siirtämään myös ravinteita. Samaa asiaa toisessa mediassa: (https://qz.com/1116991/a-biologist-believes-that-trees-speak-a-language-we-can-learn/)
Trees exchange chemicals with fungus, and send seeds—essentially information packets—with wind, birds, bats, and other visitors for delivery around the world. Simard specializes in the underground relationships of trees. Her research shows that below the earth are vast networks of roots working with fungi to move water, carbon, and nutrients among trees of all species. These complex, symbiotic networks mimic human neural and social networks. They even have mother trees at various centers, managing information flow, and the interconnectedness helps a slew of live things fight disease and survive together.
...
By being aware of all living things’ inter-reliance, Simard argues, humans can be wiser about maintaining mother trees who pass on wisdom from one tree generation to the next. She believes it could lead to a more sustainable commercial-wood industry: in a forest, a mother tree is connected to hundreds of other trees, sending excess carbon through delicate networks to seeds below ground, ensuring much greater seedling survival rates.
^^ Ihan lepo nyt vaan Köfte. Ei tässä ollut kyse pelkästään sinusta saati että johonkin kysymykseesi olisin yrittänytkään vastata. Kyse oli siitä mitä ihan vaan rahassa säästää tekemällä itse ja vastaavasti mitä ehkä tienaisi, jos harrastelijana lähtisi ammattilaisten apajille mukaan. Ja mikä missäkin tilanteessa kannattaisi ja mikä ei. Noita oli tuossa jo monen viestin verran vatvottu ja omakin viestisi oli kirjoitettu yhdeksi vastaukseksi niihin.
Ei hätiä, lopputulemana tuolla touhulla ei rikastu, mutta ei jääne tappiollekaan.
Nyt sitten tuli pieni hehtaarin pläntti hankittua. Plänttiä oli ensin koitettu kaupata tonttina, mutta sitten selvisi, että ei saa rakennuslupaa, kun on alle 2 hehtaaria. Myivät sitten metsäpalstana. Kokeilin kepillä jäätä ja meinasin, että tyhmähän sitä on, jos ei puolta pyynnistä tarjoa ja yllättäen tarttuivat vastatarjouksella, joka oli mielenkiintoinen. Perikunnalta sai lopulta järjelliseen hintaan, kun 3 vuotta olivat myyneet.
Yksi "tuulenkaato" jäi pohdituttamaan. Puu katkennut ja latva yläilmoissa puiden oksilla.
Mitenkähän tuollainen otetaan turvallisesti alas kotikonstein? Jossain 5m korkeudessa majailee.
Nostokori. metsäkone tai traktori. Ei tule kyseeseen hankalan sijainnin (rinne, jäljet) takia.
spaceman
29.07.2018, 02.13
Nyt sitten tuli pieni hehtaarin pläntti hankittua. Plänttiä oli ensin koitettu kaupata tonttina, mutta sitten selvisi, että ei saa rakennuslupaa, kun on alle 2 hehtaaria. Myivät sitten metsäpalstana. Kokeilin kepillä jäätä ja meinasin, että tyhmähän sitä on, jos ei puolta pyynnistä tarjoa ja yllättäen tarttuivat vastatarjouksella, joka oli mielenkiintoinen. Perikunnalta sai lopulta järjelliseen hintaan, kun 3 vuotta olivat myyneet.
Yksi "tuulenkaato" jäi pohdituttamaan. Puu katkennut ja latva yläilmoissa puiden oksilla.
Mitenkähän tuollainen otetaan turvallisesti alas kotikonstein? Jossain 5m korkeudessa majailee.
Onneksi olkoon!
Olisikohan jostain tämän tyyppisestä apua?
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/monitoimileikkuri-fiskars-powergear-x-teleskooppi-upx86
Tuohon saa myös sahan. Hiki varmaankin tulee kun 5m on koko lailla teleskooopivarren maksimissa eikä ole ihan edullinenkaan jos kerran cain tarvitsee.
Kiitoksia, täytyy pohtia eri vaihtoehtoja.
Yksi vaihtoehto joka on ollut mielessä, että jos saisi heitettyä narun tai siiman yli, jolla vetäisi pitkän liinan tai köyden, joka kestäisi kiskoa tuon alas.
Just toi jälkimmäinen. Kun saat liinan kiinni, taljalla vedät alas turvallisen matkan päästä. Joku vaijeritalja on muutenkin hyvä olla, kun joskus tulee konkeloita jotka on vähän vaikeampia. Onnittelut tuoreelle metsäläiselle.
Jopotuinen
29.07.2018, 11.15
Joo, ensin taljalla jännitykseen ja sitten... kyllä lähtee :D :D
Youtubesta kannattaa katsoa ei-näin videoita.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.