Näytä tavallinen näkymä : Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta
Suomen riistakeskus https://riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ kertoo:
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jonka maapinta-alan on oltava hirvenmetsästyksessä vähintään 1000 hehtaaria ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä vähintään 500 hehtaaria.
Jaa jaa, aika paljon pitää olla lääniä. Näillä holleilla ei ole tommosia rajoituksia, niin pienempikin tontti piisaa.
Mikrotonteista puheenollen. Mun edellinen tontti oli 285 neliota ja siinä oli vähän reilu 100 nelion talo ja 27 nelion autotalli. Pihatoiden määrä oli ihan siedettävä ja kasvimaalta sen verran vihanneksia että ainakin suolakurkun suhteen oltiin omavaraisia. Tomaattimurska/salsa ei riittänyt ihan koko vuodeksi. Keskeinen sijaintikaan ei auttanut autottomuuteen vaan kahden auton voimin poltettiin fossiilisia.
Jos tuolla tiiviimmällä yhteiskuntarakenteella tarkoitetaan samanlaista ympäristöä kuin kaupunkien keskustoissa, tuo on vihonviimeinen asia mitä kukaan selväjärkinen haluaa. Suomessakin on täysin älyvapaasti alettu rakentaa omakotitaloja alle 1000 neliön tonteille. Ei järjen häivääkään, kuka tuollaisessa haluaisi asua?
Mitäs jos tuut ja ostat tosta Espalta 1000 neliön tontin ja rakennat siiihen semmosen paketti-Älvsbyyhuussin? Joutunet vähän moukaroimaan vanhaa kivitaloa pois tieltä...
Mut em. kohteesta 15km pohjoiseen saat melkein 1000 neliön tontin, jossa on pari sataa neliötä ookooteetä mukana. Hinta 735te. Katosi vuorokaudessa listoilta.
Ei, en ollut myyjä enkä ostaja. Asun vaan liki ja tulee siksi seurattua.
Mitäs jos tuut ja ostat tosta Espalta 1000 neliön tontin ja rakennat siiihen semmosen paketti-Älvsbyyhuussin? Joutunet vähän moukaroimaan vanhaa kivitaloa pois tieltä...
Mut em. kohteesta 15km pohjoiseen saat melkein 1000 neliön tontin, jossa on pari sataa neliötä ookooteetä mukana. Hinta 735te. Katosi vuorokaudessa listoilta.
Ei, en ollut myyjä enkä ostaja. Asun vaan liki ja tulee siksi seurattua.
Empä taida tulla. Mulle riittää hyvin tämä espanjan parin tuhannen neliön tontti ja sen pihapiiri. Pointti oli lähinnä se, että suomessa jossa on tilaa vaikka kuinka, niin miksi ihmeessä omakotitaloalueet pitää pakata tiiviiksi kuin kaupunkien keskustat.
^Ei kai niitä pakatakaan muualla kuin lähinnä Helsingissä. Jo Vantaalla ja Espoossa on väljempää muusta Suomesta puhumattakaan.
^Ei kai niitä pakatakaan muualla kuin lähinnä Helsingissä. Jo Vantaalla ja Espoossa on väljempää muusta Suomesta puhumattakaan.
Ja esim, Keravalla jossa myynnissä olevat tontit ovat luokkaa 300 neliötä ja saa rakentaa 150 neliön omakotitalon. On niitä muuallakin.
Ja toisaalta jos katsoo hintojen kehitystä niin voisi kuvitella että Helsingissä tontteja tullaan paloittelemaan vielä lisää (ja varmasti myös puretaan ok-taloja kerrostalojen tieltä). Sitä tehdään mistä on pulaa.
^Kyllähän siinä moni perikunta alkaa miettimään, jos mummon tontin pilkkomalla tekee parisataa tonttua lisäjaettavaa.
^ tai jos vuokratontin hinta nousee kohisten.
Empä taida tulla. Mulle riittää hyvin tämä espanjan parin tuhannen neliön tontti ja sen pihapiiri. Pointti oli lähinnä se, että suomessa jossa on tilaa vaikka kuinka, niin miksi ihmeessä omakotitaloalueet pitää pakata tiiviiksi kuin kaupunkien keskustat.
Kysyntää enemmän kuin tarjontaa, siinhän se.
Sä voisit alkaa masinoimaan elämisen ja toimeentulemisen mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ja muiden asuinkeskittymien ulkopuolella, niin pysyis hinnat jotenkin hanskassa näissäkin.
Kysyntää enemmän kuin tarjontaa, siinhän se.
Sä voisit alkaa masinoimaan elämisen ja toimeentulemisen mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ja muiden asuinkeskittymien ulkopuolella, niin pysyis hinnat jotenkin hanskassa näissäkin.
Ei taida minun tarvita tehdä sitä, siitä pitää huolen lisääntyvä tietotyö ja sen kautta lisääntyvät etätyö mahdollisuudet.
Meidän 50-luvulla kaavoitetulla alueella tontit ovat olleet noin 1500-neliöisiä. Yhä kiihtyvään tahtiin lohkotaan. Juuri nyt kaikki meidän takatonttiin rajoittuvat kolme tonttia nostaa tehokkuuden 0,2:sta 0,4:ään ja niihin tulee rivarityyppisiä taloja yksittäisten ok-talojen sijaan. Toinen reunanaapuri on lohkottu jo aiemmin, ja nyt toinen lohkoi vajaan 600 neliön osan jolle nousee muistaakseni 140 m2 uudisrakennus plus kevytrakenteinen pihasauna...
Aika paljon näkymät ja äänimaisemat muuttuvat. Fiksua on tiivistää, joo. Vaan meneekö jossain kohtaa raja, niin että menetetään alueen ominaisluonne ja asukkaiden tyytyväisyys ympäristöönsä?
Kyllähän tämä laittaa harkitsemaan voisiko / pitäisikö syntymäkodista luopua ja laittaa lihoiksi. Tällä rahalla saisi pienen kodin muuttotappiopaikkakunnalta plus asuinsijan jostain Aurinkorannikon läheltä. Sitten jäisi vielä välirahaa tärvellä ilmastoa poltattamalla kerosiinia näiden paikkojen välillä.
Sori, hiukan on offtopic, mutta tämä tonttien pilkkominen ja täydennysrakentaminen ovat aika akuutisti omalla agendalla, kun tästä naapuritontin kaivurisambaa katselen.
^ No Wanhassa Raumassa, (vai -lla, emt?), Loviisassa ja Kaskisissa voi käydä katsomassa millaista Helsingissä oli reilu 100 vuotta sitten. Tiiviihköä omakotitalomattoa, ruutukaava, talot yleensä tontin kulmassa. Niitä taitaa ihan ytimessä olla jäljellä enää Hietalahdenkatu 10. Sellaista se on kaupungeissa. Ensin tontti, sitten neljä taloa ja lopuksi hotelli.
Se että talot on kulmassa tekee lohkomisesta helpompaa. Jossain Espanjassa on kielletty laittamasta ikkunoita kadulta katsoen sivuseinille. Näin tyhjälle paikalle saa helpommin toisen talon. Suomessa on jouduttu käymään oikeudessa hakemassa vauhtia lisärakennukseen kun on pitänyt tukkia akkunoita.
Järkevintä olisi tiivistää niitä 50-70 luvun lähiöitä, mutta mitenpä tiivistät kun talo törröttää rinteessä tontin keskellä ja akkunaa on joka suuntaan. Uusi talo tulee iholle. Jos olisi siistissä rivissä voisi täyttää tarpeen mukaan ja käyttää vielä tyhjät tontit vaikka parkkipaikkoina tai huumekauppaan.
Meidän 50-luvulla kaavoitetulla alueella tontit ovat olleet noin 1500-neliöisiä. Yhä kiihtyvään tahtiin lohkotaan. Juuri nyt kaikki meidän takatonttiin rajoittuvat kolme tonttia nostaa tehokkuuden 0,2:sta 0,4:ään ja niihin tulee rivarityyppisiä taloja yksittäisten ok-talojen sijaan. Toinen reunanaapuri on lohkottu jo aiemmin, ja nyt toinen lohkoi vajaan 600 neliön osan jolle nousee muistaakseni 140 m2 uudisrakennus plus kevytrakenteinen pihasauna...
Aika paljon näkymät ja äänimaisemat muuttuvat. Fiksua on tiivistää, joo. Vaan meneekö jossain kohtaa raja, niin että menetetään alueen ominaisluonne ja asukkaiden tyytyväisyys ympäristöönsä?
Kyllähän tämä laittaa harkitsemaan voisiko / pitäisikö syntymäkodista luopua ja laittaa lihoiksi. Tällä rahalla saisi pienen kodin muuttotappiopaikkakunnalta plus asuinsijan jostain Aurinkorannikon läheltä. Sitten jäisi vielä välirahaa tärvellä ilmastoa poltattamalla kerosiinia näiden paikkojen välillä.
Sori, hiukan on offtopic, mutta tämä tonttien pilkkominen ja täydennysrakentaminen ovat aika akuutisti omalla agendalla, kun tästä naapuritontin kaivurisambaa katselen.
Onhan tuo todella kova tehokkuuden nosto (0,2 - 0,4)!
Vääjäämättä viimeistään perikuntien toimesta maisema muuttuu radikaalisti.
Eikä siinä mitään, jos uusi alue kaavoitetaan tuommoisella 0,4 tehokkuudella niin silloin on mahdollista kaavalla määrittää talojen rakennusalat fiksusti. Laitetaan taloja kiinni ainakin osittain naapuritonttien rajoihin, ja katuun ym, jolloin saadaan ihan kivojakin pihatiloja aikaiseksi. Perinteisesti vanhoilla omakotitaloalueilla tönöt seisovat monesti keskelläkin tonttia jolloin lisärakentaminen tuottaa huonon lopputuloksen. On jopa mahdotonta purkamatta vanhaa.
Vielä kun pidetään kiinni siitä, että uudet talot pääsääntöisesti laitetaan neljän metrin päähän naapuritonttien rajoist niin lopputulos on toivottoman huono; talon ympärillä on pelkästään 4 metrin riekaleet, siinä on asukas ihmeissään mihin edes saisi grillinsä sijoitetuksi. Jos ei huolellisesti määritellä uusien rakennusalojen paikkoja niin kyllähän siitä aikamoista slummia tulee. Ei siis hinnallisesti, varmaan kalliita taloja maksukykyiselle keskiluokalle mutta ....
Sinänsä 400m2:n tonteille saa ihan kivasti toisiinsa kiinni rakennettyja townhousetyyppisiä omakotitaloja ja kohtuullisen kokoisia pihoja, mutta eihän niitä synny vanhoille alueille pelkästään tehokkuuslukua nostamalla.
^hyvin kirjoitettu. Uudisalue on helpompi suunnitella tehokkaaksi ja silti säilyttää toimivuus ja välttää ahtauden tuntu.
Onneksi täällä kaava-arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa on voinut käydä hyvää vuoropuhelua siitä, mitä reunaehtoja suunnittelulle tulisi asettaa tehokkuuden nousun myötä (rakennusten sijainti ja muoto, tonttien rajavyöhyke ja viherkaista, hulevedet). Mutta kyllä tässä varmastikin viisi vuotta on yhtämittaista kolketta tontin rajoilla.
Mä väittäisin, että Mellunmäessä Rukatunturintien päässä olevalla uudella alueella tehokkuus on 0.8-1.0. Sen verran isoja taloja ja pieniä tontteja. Kaikki talot 2-kerroksisia ja pihaa sen kaasugrillin ja auton verran.
Mä väittäisin, että Mellunmäessä Rukatunturintien päässä olevalla uudella alueella tehokkuus on 0.8-1.0. Sen verran isoja taloja ja pieniä tontteja. Kaikki talot 2-kerroksisia ja pihaa sen kaasugrillin ja auton verran.
Ei nyt sentään, nuo pientalotontit on about 360m2 ja rakennusoikeutta 190m2, tehokkuudeksi tulee 0,5 luokkaa. Talot pääosin fiksusti kiinni toisen tontin rajassa, joten omaa pihaakin jää. Ja Helsinki-pientalon tyyppiin kuuluu, että se rajassa kiinni oleva seinä on lähes ikkunaton (korkeintaan pieniä aputilojen ikkunoita). = Naapureilla rauhaisa yksityinen piha ja asukkailla suojaisa olo asuinhuoneissa.
https://pic.useful.fi/pb7giwAAh.jpg
Tämähän olisi tuhoon tuomittu alue jos normityyliin pitäisi jättää tyhjää tilaa joka rajalle se normi 4 metriä...
Ohiampuja
14.01.2022, 19.07
Sinänsä 400m2:n tonteille saa ihan kivasti toisiinsa kiinni rakennettyja townhousetyyppisiä omakotitaloja ja kohtuullisen kokoisia pihoja, mutta eihän niitä synny vanhoille alueille pelkästään tehokkuuslukua nostamalla.
Noita on nyt kaavoitettu tänne meidänkin nurkille, pitää käydä vähän katsomassa kunhan valmistuvat. Henkilökohtaisesti en jaksa tuosta tyylistä innostua, mutta hyvä että ihmisille kelpaa.
Mutta ei se 1000 tai 1500 neliötä riitä alkuunkaan, jos naapurustoon tulee joku ns.ääliö joka ei kunnioita mitään ns.käytöstapoja. Nimimerkillä kokemusta on.
No eihän noilla 400m2:n tonteilla autonraatoja ja muuta tarpeellista pysty säilömään.
Jos kuitenkin tiiviydellä saavutetaan jonkinlaista julkista ja kaupallista palvelutarjontaa niin onhan se hyvä.
Toisekseen ne rintamamiestalotontit oli isoja juurikin siksi, että tarkoituksena oli kotitarveviljely.
Nythän ne 2000m2:n tontit on viljelyyn kelpaamattomia kun joka naapurilla on järkyttävän kokoisia kuusia, koivuja ja vaahteroita varjostamassa.
Sehän on sääli, että tuossa fiberinkin kuvailemassa tapauksessa isot tontit menee gryndereille, jotka rakentaa rivitaloja ja myy kopperot olemattomilla pihoilla 6 000 - 9 000 (?) euron neliöhintaan eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla on edelleen mahdollista rakentaa/rakennuttaa omalle tontille omakotitalo 2 500 - 3 500 euron neliöhinnalla. Ei nuo Mellunmäen talot ole kalliiksi tulleet jos vertaa kerros- tai rivitalohintoihin.
Omakotitalotontti ei ole Helsingissä aivan ilmainen. Jollaksessa tontti maksaa 430 000 tai 860 000 riippuen tontin koosta.
Ohiampuja
14.01.2022, 21.21
No eihän noilla 400m2:n tonteilla autonraatoja ja muuta tarpeellista pysty säilömään.
Jos kuitenkin tiiviydellä saavutetaan jonkinlaista julkista ja kaupallista palvelutarjontaa niin onhan se hyvä.
Totta, noin en osannut ajatellakaan.
Tämä toinen alue on muutenkin outo, sinne ei ole kaavoitettu minkäänlaisia kauppoja tai muita palveluita. Autokauppiaan unelma-alue.
Ei nyt sentään, nuo pientalotontit on about 360m2 ja rakennusoikeutta 190m2, tehokkuudeksi tulee 0,5 luokkaa.
Okko, kiitos tarkennuksesta. Ahtailta ne kuitenkin näyttää. Meltsihän on muuten aika väljästi rakennettu.
^ Joo, noi vanhemmat asuinalueet ovat itse asiassa aika kivoja. Mellari on yksi ja vanha osa Myllypuroa toinen. Isoja puistoalueita kerrostalojen välissä. Siis väljyyden suhteen
Totta, noin en osannut ajatellakaan.
Tämä toinen alue on muutenkin outo, sinne ei ole kaavoitettu minkäänlaisia kauppoja tai muita palveluita. Autokauppiaan unelma-alue.
PK-seutu on tuollaisia lähiöitä täynnä.
Eikä ne kaupat sinne kaavoittamalla tule vaan sillä että joku päättää ruveta kauppiaaksi ja sitten vielä käy tuumasta toimeen. Vaan kukapa sitä jonnekin lähiöön rupeaisi katselemaan miten väki autoilee markettiin kun omasta ovesta käy vain mopottomat es-jonnet ja satunnainen kermapurkkiunohtui.
Luumunen
15.01.2022, 14.35
^Monessa nukkumalähiössä kerrostalotkin on rakennettu niin ettei kivijalassa ole tilaa liikehuoneistoille. Moni lähiö voisi tulla elävämmäksi jos niihin kaavoitettaisiin liiketilaa. Ehkä nykyään korostetaan liikaa alueen rauhallisuutta, mutta tylsiä paikkoja monet lähiöt on. Parturi-kampaamo, pitsa-kebab rafla ja päiväkoti palveluina ei pahemmin elävöitä nukkumalähiötä. Pakko niistä on omalla autolla ajaa jonnekin missä on palveluita.
Ohiampuja
15.01.2022, 22.23
Mielenkiintoiset tilastot pakkaspäivistä viimeiseltä 60 vuodelta. Aika huomattavat muutokset suojasäissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12263453
Joni Kani
16.01.2022, 19.10
No ei kai tämä tule yllätyksenä kuin persuille korkeintaan jotka vissiin kuitenkin heräilee krapuloistaan kun Sanna pisti baarit kiinni...
Ei se päästöjen vähennys niin tärkeää ole. Miksi taviksen pitäisi ponnistella?
Hesarin pääkirjoitussivulla kommentti slottilennoista (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008540985.html), hullutusten kärkikastia.
Luumunen
17.01.2022, 11.59
^Tyhjien koneiden lennättäminen ei ilmeisesti maksa paljon paskaakaan lentoyhtiöille. Oliko se niin että lentokerosiini on verovapaata. Ja veroedun poistamista on yritetty, mutta lentoyhtiöiden lobbaus vastaan on kovaa, samoin tavisten valitus jos lentolipun hintaan tulisi muutama euro lisää polttoaineveroa.
Ohiampuja
17.01.2022, 12.53
^Tyhjien koneiden lennättäminen ei ilmeisesti maksa paljon paskaakaan lentoyhtiöille.
Kaippa se maksaa ja paljon, mutta se slotin menettäminen maksaa vielä enemmän.
En tajua miksi koko sloti-casessa ei heilutettu keltaista lippua ja pistetty koko tilannetta pauselle. Kenen etu oli hoitaa homma näin? Finavian kaltaisten kenttäoperaattoreidenkö?
^Nimenomaan. Olisi jäädytetty tilanne aina vuodeksi kerrallaan ja kerätty vaikka ne rahat ilman lentämistä. Halvemmaksi sekin olisi tullut kaikille osapuolille.
^Tyhjien koneiden lennättäminen ei ilmeisesti maksa paljon paskaakaan lentoyhtiöille.
Se maksaa aivan järkyttävän paljon. Ongelma on EU ja sen typerät säädökset lentokenttä slotien kanssa, samoin lentäjien pitää pitää lisenssit voimassa.
Luumunen
17.01.2022, 14.45
^Kuinka paljon tyhjien koneiden lennättäminen maksaa? Jos mieluummin lennätetään tyhjiä koneita kuin mennään neuvottelupöytään sopimaan asioista niin tuskin tyhjien koneiden lennättäminen maksaa 'aivan järkyttävän paljon'.
^Kuinka paljon tyhjien koneiden lennättäminen maksaa? Jos mieluummin lennätetään tyhjiä koneita kuin mennään neuvottelupöytään sopimaan asioista niin tuskin tyhjien koneiden lennättäminen maksaa 'aivan järkyttävän paljon'.
Kyllä se vaan maksaa, mutta lentoslottit maksavat vielä enenmmän. Muistaaksen SAS myi Lontoon Heathrow yhden slottin oikeuden vuosia sitten 60 milj dollarilla. Lentoyhtiöt ovat melkeimpä poikkeuksetta esittäneet EU komissiolle slottien käyttöprosenttien tiputtamista korona aikaan vielä enemmän, mutta EU komissio ei vaan suostu. Päinvastoin se tulee nostamaan slottivaalitusta muistaakseni yli 60% lähikuukausina. Muualla maailmassa asiaan on reagoitu paremmin mutta ei vaan EU komissio, syitä voi vaan arvailla. Kyse ei ole mistään neuvottelupöytään menosta vaan täysin typerästä EU komission mielivallasta.
kmruuska
17.01.2022, 15.05
Kyllä se vaan maksaa, mutta lentoslottit maksavat vielä enenmmän. Muistaaksen SAS myi Lontoon Heathrow yhden slottin oikeuden vuosia sitten 60 milj dollarilla. Lentoyhtiöt ovat melkeimpä poikkeuksetta esittäneet EU komissiolle slottien käyttöprosenttien tiputtamista korona aikaan vielä enemmän, mutta EU komissio ei vaan suostu. Päinvastoin se tulee nostamaan slottivaalitusta muistaakseni yli 60% lähikuukausina. Muualla maailmassa asiaan on reagoitu paremmin mutta ei vaan EU komissio, syitä voi vaan arvailla. Kyse ei ole mistään neuvottelupöytään menosta vaan täysin typerästä EU komission mielivallasta.
Normiprosentti on 80% ja se on laskettu 64 prosenttiin korona-aikana.
Normiprosentti on 80% ja se on laskettu 64 prosenttiin korona-aikana.
No jos ihan tarkkoja ollaan se on laskettu viime helmikuun alusta 50%, mutta komissio aikoo nostaa sen tulevan maaliskuun lopussa 64%, koska ennustaa lentomatkustamisen lisääntyvän.
Ohiampuja
17.01.2022, 15.14
Koko lentotouhu varmaan vaatii että koneisto pidetään rullaavana koko ajan. Että lennonjohtajien yms vastuupäälliköiden luvat ja lisenssit pysyy kunnossa. Yhdessä projektissa jossa olin mukana jokunen vuosi sitten tehtiin tiloja ilmailualan toimijalle, niin minulle oli yllätys kuinka tarkat kiinteistöteknisetkin vaatimuksetkin alalla oli.
Mutta eikö alle 64 pinnaa riitä pitämään järjestelmää yllä ja toimijoiden osaamista yllä?
Mä olen silti vähän sitä mieltä, että paskaaks tässä kun satoja miljoonia kiloja kerosiinia poltetaan tyhjän takia.
kmruuska
17.01.2022, 15.28
No jos ihan tarkkoja ollaan se on laskettu viime helmikuun alusta 50%, mutta komissio aikoo nostaa sen tulevan maaliskuun lopussa 64%, koska ennustaa lentomatkustamisen lisääntyvän.
En ehkä sitten kuitenkaan pitäisi jotain Lufthansaa yksin totuuden torvena asiassa. Muitakin mielipiteitä löytyy.
https://amp.dw.com/en/eu-airlines-seek-landing-slots-relief-to-avoid-ghost-flights/a-60428812
Mä olen silti vähän sitä mieltä, että paskaaks tässä kun satoja miljoonia kiloja kerosiinia poltetaan tyhjän takia.
No juu harmillista, että melkolailla tommonen fiilis tosta hölmöilystä tulee.
En ehkä sitten kuitenkaan pitäisi jotain Lufthansaa yksin totuuden torvena asiassa. Muitakin mielipiteitä löytyy.
https://amp.dw.com/en/eu-airlines-seek-landing-slots-relief-to-avoid-ghost-flights/a-60428812
Ei se Lufthansa yksin ole liikkeellä vaan moni Eurooppalainen lentoyhtiö ja niiden apuna kansainvälinen etujärjestö IATA. Toki yhtiöt ovat ketteriä ja paikkaavat menoja lennättämällä rahtia, joten ihan tyhjänä ei uutisoinnista huolimatta koneita operoida.
Tuosta voi sukeltaa EU byrokratian ihmeelliseen maailmaan, jos kiinnostusta on. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31993R0095&from=FI
Mielenkiintoinen case. Olisipa mukava kuulla jonkun kovemman luokan taloustieteilijän arvion tuosta toiminnasta. Olennaisesti lentoyhtiöt ovat ostaneet itselleen luonnollisen monopolin ja myyjä on kovasti sitä mieltä, että pitäisi käyttää kanssa tai sitten luovuttaa jollekulle seuraavalle joka käyttää. Toisaalta ei voi tietää olisiko sillä toisellakaan toimijalla käyttöä ko slotille. Ainakin se voisi lentää pienemmällä (tai suuremmalla?) kalustolla jne. Ei jaksa kaivaa, että onko noiden yksittäisten slottien jälleenmyynti sallittua. Pitäisi ehdottomasti olla.
Kyllähän noilla sloteilla kauppaa käydään ja siksi noista sloteista varmaan halutaan pitää kiinni. Slotit on kuulemma kommunismia.
Ohiampuja
17.01.2022, 21.06
Slotit on kuulemma kommunismia.
No ei hyvä OJ, ne oli zlotyjä.
Jatkoa Hesarissa lentoslottikeskusteluun: Haamulennot jatkuvat Euroopan taivaalla, pelkästään Lufthansalla talven aikana 18000 tarpeetonta lentoa (https://www.hs.fi/talous/art-2000008544482.html)
vaikka:
https://pic.useful.fi/1K2i-vLVA.png
Ja vielä: Haamulennot ovat oire sääntelyn aiheuttamista ongelmista (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008545288.html)
Jatkoa Hesarissa lentoslottikeskusteluun: Haamulennot jatkuvat Euroopan taivaalla, pelkästään Lufthansalla talven aikana 18?000 tarpeetonta lentoa (https://www.hs.fi/talous/art-2000008544482.html)
vaikka:
https://pic.useful.fi/1K2i-vLVA.png
Jotenkin en saa lukuja täsmäämään.
Artikkelissa:
Lufthansa peruuttanut 33000 lentoa mikä on 10 % sen talvikauden lennoista eli lentoja piti olla 330000. Haamulentoja 18000. 50% lennoista pitäisi lentää eli 165000 lentoa voisi jättää lentämättä mutta 33000 + 18000 = 51000 lentoa vain jäänyt lentämättä tai lennetty turhaan. Onko noissa sloteissa kenttäkohtaisia kiintiöitä vain mikä tässä laskelmissani ei täsmää?
Mitenhän nuo tuulivoimalat tuottaa kaukolämpöä...
ruuduntakaa
19.01.2022, 13.57
Tuulivoimabuumin seuraus: Amazonilla hakataan balsapuuta
https://www.verkkouutiset.fi/tuulivoimabuumin-seuraus-amazonilla-hakataan-balsapuuta/
Tuulivoimalat muutoinkin kaukana ekologisesta, uumoilen.
https://www.kriittisetmateriaalit.fi/mista-on-isot-tuulimyllyt-tehty/
Ohiampuja
19.01.2022, 18.04
Mitenhän nuo tuulivoimalat tuottaa kaukolämpöä...
Tuotteen nimi on nykyään lähilämpö. Niin laskuissa lukee. :)
Ohiampuja
28.01.2022, 12.49
Työkseen kun seuraa ja raportoi kiinteistöjen energiakulutuksia niin välillä käytän itseäni testipenkkinä.
Kävin nyt suihkussa testimielessä ja mittasin paljonko siihen menee vettä ja tulos oli 5,6 litraa. Ei paha. :)
ruuduntakaa
28.01.2022, 13.14
Katsoin eilen. Ei naurata.
https://areena.yle.fi/1-51014445?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share
^
Kun vesi loppuu
Valaiseva dokumentti vesivarantojen tyhjenemisestä. Ihmiskunta ylikuluttaa tällä hetkellä maapallon arvokkaita makean veden varantoja niin nopeasti, että veden luonnollinen kiertokulku estyy ja vettä ei yksinkertaisesti tule riittämään kaikille. Kriisi on maailmanlaajuinen. Vesipula luo maiden välille konflikteja, joita ratkotaan myös väkivalloin. (Day Zero, Yhdysvallat, 2021)
Mutta meillähän on Suomessa paljon vettä. Järvet ja joet täynnä. Syksyistä puhumattakaan.
Ohiampuja
29.01.2022, 09.01
Tässä tarina joka pitäisi aueta kaikille. Mielestäni järkeen käypää juttua.
En usko siihen että tämä ylikulutettu maapallo kestää sitä elintasohöpinää, että sama kuluttaminen/elintaso voi jatkua kunhan vaan autot, veneet, yms härvelit vaihdetaan hienoihin sähköisiin versioihin.
HS Ympäristö | Netflixistä tutun ruotsalais*professorin mukaan on olemassa yhdeksän ”planetaarista rajaa”, joiden yli ihmis*kunnan ei pidä astua –?”Tämä on viimeinen mahdollisuus”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008536987.html?share=cbd39bca90bd12cf8569f593b ce69874
ruuduntakaa
29.01.2022, 09.04
Sähköautot ei todellakaan ole ratkaisu. Mutta ilmeisen hyvä bisnes.
Ja ikävä kyllä planeettaa ei tule pelastamaan mikään. Ekosysteemi tulee tuhoutumaan hyvin nopealla aikataululla.
Miksikö?
No jos joku ei ole vielä huomannut, ei ketään kiinnosta. Siis ketään kenen tulisi asian eteen hyvin voimakkaasti taistella.
Miksi taistella koska se söisi omia voittoja, jopa omaa omaisuutta?
Ihmisen välinpitämättömyys, itsekkyys ja lyhytnäköisyys(unohtuiko jotain?) ajaa planeetan varsin nopeasti tuhoon. Siis ihmisen ajanlaskun aikajanallakin.
Kuinka pienen hetken maapallon aikajanalla ihminen onkaan täällä myllännyt ja ajanut omaa etuaan? Ja silti saanut aikaan aivan käsittämättömän suuruusluokan peruuttamattoman vahingon.
Ja aiheuttamansa vahingon ja sen seuraukset ymmärtäneenä jatkaa vain samaa rataa.
How stupid is that?
Sähköautot ei todellakaan ole ratkaisu. Mutta ilmeisen hyvä bisnes.
Ja ikävä kyllä planeettaa ei tule pelastamaan mikään. Ekosysteemi tulee tuhoutumaan hyvin nopealla aikataululla.
Miksikö?
No jos joku ei ole vielä huomannut, ei ketään kiinnosta. Siis ketään kenen tulisi asian eteen hyvin voimakkaasti taistella.
Miksi taistella koska se söisi omia voittoja, jopa omaa omaisuutta?
Ihmisen välinpitämättömyys, itsekkyys ja lyhytnäköisyys(unohtuiko jotain?) ajaa planeetan varsin nopeasti tuhoon. Siis ihmisen ajanlaskun aikajanallakin.
Kuinka pienen hetken maapallon aikajanalla ihminen onkaan täällä myllännyt ja ajanut omaa etuaan? Ja silti saanut aikaan aivan käsittämättömän suuruusluokan peruuttamattoman vahingon.
Ja aiheuttamansa vahingon ja sen seuraukset ymmärtäneenä jatkaa vain samaa rataa.
How stupid is that?
Ihminen ei ole tehnyt mitään peruuttamatonta vahinkoa luonnolle. Kun aika jättää ihmiskunnasta, niin luonto valtaa kaiken maapallolla. Kun aikaa menee riittävästi, niin ihmiskunnan jäljet katoavat täysin. Planeettaa ei ihminen pysty tuhoamaan, vaan siihen tarvitaan meteoriitti tai joku muu vastaava tapahtuma. Niin kauan kuin aurinko paistaa ja on ilmakehä, niin luonto sopeutuu kaikkiin tilanteisiin.
Luultavimmin noin tulee tapahtumaan, mutta on tällä maapallolla täytynyt tapahtua jotain samantapaista aiemminki, kun kivihiili, kaasu ja öljy on jostain eloperäisestä muodostunut, sitä on täytynyt olla paljon, ehkä tukahduttanut kasvullaan oman olemassaolonsa?
ruuduntakaa
29.01.2022, 09.57
Ihminen ei ole tehnyt mitään peruuttamatonta vahinkoa luonnolle. Kun aika jättää ihmiskunnasta, niin luonto valtaa kaiken maapallolla. Kun aikaa menee riittävästi, niin ihmiskunnan jäljet katoavat täysin. Planeettaa ei ihminen pysty tuhoamaan, vaan siihen tarvitaan meteoriitti tai joku muu vastaava tapahtuma. Niin kauan kuin aurinko paistaa ja on ilmakehä, niin luonto sopeutuu kaikkiin tilanteisiin.
Eli voidaan jatkaa sikailua?
Kaataa Amazoninkin metsät tyystin, silläkään ei ole luonnolle mitään vaikutusta?
Mainio uutinen!
Kun ihminen poistuu kaikki kääntyy hyväksi.
Eli voidaan jatkaa sikailua?
Kaataa Amazoninkin metsät tyystin, silläkään ei ole luonnolle mitään vaikutusta?
Mainio uutinen!
Enhän minä niin sanonut. Kyllä meidän pitää pitää huolta ympäristöstämme, jotta täällä on viihtyisää. Mene afrikkaan ja sano, ettei heitä paskapusseja ikkunasta, mene kiinaan, etelä-amerikkaan ym, ja sano ettei aja proomuilla jätteitä mereen. Me elämme täällä Suomessa esimerkillisesti ja maailma voisi ottaa meistä esimerkkiä.
Amazonin metsien kaatamisella tai minkään muun metsän kaatamisella ei ole pidemmän päälle mitään merkitystä luonnolle, koska ihmiskunnan jälkeen luonto taas valtaa senkin tilan. Ihmiskunta on mitätön episodi maapallon koko elinkaaren aikana.
Ei se ongelma missään vaiheessa ollut se että luonto kärsii, vaan se että jotkin lajit kärsivät. Esim ihminen. Sitten voi kysyä onko näillä lajeilla itseisarvoa.
Kuten denialistit jankuttaa, ilmasto on muuttunut aina. Jaaina muutoksiin on liittynyt sukupuuttoja ja kurjempia aikoja, sopeutumista, vallan vaihdoksia, sotaa ja kärsimystä.
Siksi ilmastotoimissa on aina jonkinlainen sosiaalinen komponentti. Bensan hinta nousee joten tarvitaan tulonsiirtoja. Se on halvempaa kuin keinotekoinen hintojen laskeminen.
Vielä: sähköautot tulevat koska business, ei siksi että ilmastotoimet. Suomen valtio laittaa merkittävästi enemmän rahaa fossiiliautojen tekohengittämiseen kuin sähköautoilun tukemiseen.
Lähetetty minun SM-P610 laitteesta Tapatalkilla
Tuo "lajit kärsivät" on tunteenomainen suhtautuminen asiaan. Luonnossa tapahtuu luonnollisesti lajien "kärsimistä". Metsäpalossa kaikki alueella olevat kasvit "kärsivät". Sitten ensimmäiset lajit valtaavat hurjalla vauhdilla palaneen maaston, sitten tulee toiset kasvit, puut ym. ja enimmäisenä tulleet kasvit "kärsivät" ja tuhoutuvat. Puut kasvavat lajeittain, siten että enimmäiset "kärsivät" uusista puulajeista. Kierto jatkuu ja kaikki kasvit "kärsivät"vuorollaan. Luonto ei käsittääkseni käsittele sitä "kärsimyksenä", vaan normaalina kiertona ja väistymisenä. Jokaisella lajilla on kukoistusaikansa ja se aina uusiutuu, kun olosuhde taas sille lajille on otollinen.
Emme tosiaan ehkä tuhoa biosfääriä kokonaisuudessaan ja elämä/evoluutio ajtkuu, mutta eipä tässä myöskään ole kyseessä vain yhden lajin hyvinvoinnin näkökulma (ihmisen). Koko nykyinen tasapaino on luisussa ja siis todella monet muutkin lajit tuhoutumassa (https://www.iucnredlist.org). JackOja, ei siis ole kyseessä vain ihmisen poistuminen.
ruuduntakaa
29.01.2022, 10.37
Tuo "lajit kärsivät" on tunteenomainen suhtautuminen asiaan. Luonnossa tapahtuu luonnollisesti lajien "kärsimistä". Metsäpalossa kaikki alueella olevat kasvit "kärsivät". Sitten ensimmäiset lajit valtaavat hurjalla vauhdilla palaneen maaston, sitten tulee toiset kasvit, puut ym. ja enimmäisenä tulleet kasvit "kärsivät" ja tuhoutuvat. Puut kasvavat lajeittain, siten että enimmäiset "kärsivät" uusista puulajeista. Kierto jatkuu ja kaikki kasvit "kärsivät"vuorollaan. Luonto ei käsittääkseni käsittele sitä "kärsimyksenä", vaan normaalina kiertona ja väistymisenä. Jokaisella lajilla on kukoistusaikansa ja se aina uusiutuu, kun olosuhde taas sille lajille on otollinen.
No esimerkkinä ne metsäpalot; tänä päivänä niitä on massiivisesti enemmän koska ihminen?
Ei ne ole enää sitä "luonnollista kiertokulkua".
Mutta sulle se on vain luonnon kiertokulkua?
Siinä kun tapahtuu muutakin kuin palaa metsää.
Tapa väistää vastuuta tuokin. Ja tuo iänikuinen "mietipä mitä muualla tehdään", voi jeesus.
How stupid is that? ;)
Ohiampuja
29.01.2022, 10.44
Ihminen ei ole tehnyt mitään peruuttamatonta vahinkoa luonnolle. Kun aika jättää ihmiskunnasta, niin luonto valtaa kaiken maapallolla.
Mutta mitä tarkoitetaan sanalla luonto? Jos tietyt eläinlajit kuolee sukupuuttoon, niin tuleeko ne koskaan takaisin? Jos joku gorillalaji tai gepardi kuolee pois, niin eiköhän se ole lopullista? Ei sellaista resettiä ole että menetetty laji tulisi takaisin.
Mutta eihän tämä kuolleeksi kivimöykyksi muutu, jos se siis riittää että täällä edes jotain vihreää kasvaa ja muutama eläinlaji kipittää pitkin mantereita. Tietysti jos katsotaan jonnekin 200-300 miljoonan vuoden päähän, niin paha sanoa mitä lajeja evoluutio siihen tilanteeseen on keksinyt. Tuskin näitä samoja kuitenkaan.
Enkä nyt tarkoita mitään Suomi vastaan Kiina jankkausta, vaan ihmisen toimintaa ylipäätään.
Emme tosiaan ehkä tuhoa biosfääriä kokonaisuudessaan ja elämä/evoluutio ajtkuu, mutta eipä tässä myöskään ole kyseessä vain yhden lajin hyvinvoinnin näkökulma (ihmisen). Koko nykyinen tasapaino on luisussa ja siis todella monet muutkin lajit tuhoutumassa (https://www.iucnredlist.org). JackOja, ei siis ole kyseessä vain ihmisen poistuminen.
Kysyn mielenkiinnosta, että mikä on luonnon tasapaino ja kuka sen määrittelee? Eikös luonnon tasapaino, jos halutaan tätä termiä käyttää, ole vallitseva tilanne. Ei historiallinen tilanne tai tulevaisuuden oletus. Otan taas tuon metsäpalon esimerkiksi. Palon jälkeinen hetki on paras mahdollinen olosuhde määrätyille kasveille. Metsittyminen heikentää niiden olosuhdetta ja ne lähes katoavat. Tasapaino siis muuttuu hyvin nopeasti, se on jatkuvaa vaihtelua luonnossa. Meressä tapahtuvan öljytuhon jälkeen muutaman vuoden päästä määrätyt lajit valtaavat alueen ja ne elävät täydellisessä yltäkylläisyydessä, sitten kalalajit tulevat tähän "ostosparatiisiin" syömään loputtomalta vaikuttavia einesresursseja, sitten petokalat suuntaavaat alueelle, koska sapuskaa on aivan järjettömästi koska aikaisemmilta kalalajeilta puuttui ravintoketjussa korkeammalla olevat uhkat. Tasapaino vaihtelee jatkuvasti. Lopulta meri normalisoituu ja taas tasapainottuu hetkeksi siten, että kaikilla on sapuskaa, eikä öljytuhosta tietoakaan.
ruuduntakaa
29.01.2022, 10.49
Kysyn mielenkiinnosta, että mikä on luonnon tasapaino ja kuka sen määrittelee? Eikös luonnon tasapaino, jos halutaan tätä termiä käyttää, ole vallitseva tilanne. Ei historiallinen tilanne tai tulevaisuuden oletus. Otan taas tuon metsäpalon esimerkiksi. Palon jälkeinen hetki on paras mahdollinen olosuhde määrätyille kasveille. Metsittyminen heikentää niiden olosuhdetta ja ne lähes katoavat. Tasapaino siis muuttuu hyvin nopeasti, se on jatkuvaa vaihtelua luonnossa. Meressä tapahtuvan öljytuhon jälkeen muutaman vuoden päästä määrätyt lajit valtaavat alueen ja ne elävät täydellisessä yltäkylläisyydessä, sitten kalalajit tulevat tähän "ostosparatiisiin" syömään loputtomalta vaikuttavia einesresursseja, sitten petokalat suuntaavaat alueelle, koska sapuskaa on aivan järjettömästi koska aikaisemmilta kalalajeilta puuttui ravintoketjussa korkeammalla olevat uhkat. Tasapaino vaihtelee jatkuvasti. Lopulta meri normalisoituu ja taas tasapainottuu hetkeksi siten, että kaikilla on sapuskaa, eikä öljytuhosta tietoakaan.
Toivon hartaasti että sun lailla ajattelivia olis erittäin vähän.
Aivan käsittämätöntä.
Ohiampuja
29.01.2022, 10.51
Kysyn mielenkiinnosta, että mikä on luonnon tasapaino ja kuka sen määrittelee?
Minusta sen tasapainon määrittelee luonto itse keskenään, ja ihmisen vaikutus siihen pysyisi vähintään kohtuu tasolla. On kyse sitten vaikka ilveksen ja kauriin keskinäisestä tasapainosta, tai mista tahansa ravintoketjun osasta.
Tuo "lajit kärsivät" on tunteenomainen suhtautuminen asiaan.
Ei siinä mitään tunteellista ole. Lajeja, kuten ihminen, tulee ja menee. Pienemmässä mittakaavassa tuhoutuu alalajeja, kuten "bensa-autolla ajava" homo currus (tms). Turha sen perään on itkeä.
Toivon hartaasti että sun lailla ajattelivia olis erittäin vähän.
Aivan käsittämätöntä.
Ymmärrän ja hyväksyn sen, että et voi käsittää kaikkia, edes monia asioita. Kiistätkö sen, että metsäpalot ovat luonnon uusiutumisen kannalta kuin lottovoitto?
kmruuska
29.01.2022, 11.09
Ymmärrän ja hyväksyn sen, että et voi käsittää kaikkia, edes monia asioita. Kiistätkö sen, että metsäpalot ovat luonnon uusiutumisen kannalta kuin lottovoitto?
Jotenkin epäilen että joutuessasi tulipalon keskelle toivot palokuntaa apuun sen sijaan että ajattelet mikä lottovoitto luonnon uusiutumisen kannalta tuhosi on.
Jami2003
29.01.2022, 11.12
Tässä on jankattu aihetta aika monta sivullista ja vielä ei ole tullut ratkaisua aiheeseen. Korona sen sijaan tuli joka esimerkiksi romautti matkailun ja lentoliikenteen mutta mitään vaikutusta sillä ei ole ollut luonnon pelastumisen kannalta. Eli pelkkää populistista höpinää puhua jostain lentoliikenteen tai sähköautojen vaikutuksesta suureen kuvaan.
Itse olen parhaimmaksi lääkkeeksi ehdottanut globaalia yhden lapsen politiikkaa mutta sekin on kuulemma väärin koska saastuminen on valkoisen miehen aiheuttamaa eikä siitä pidä laittaa kärsimään kehittyviä maita. Ja eipä tuollaisen globaalin yhden lapsen politiikan läpisaaminen tällaisessa uskontojen valtaamassa maailmassa kuulosta edes kovin realistiselta.
Joten ehdotuksia otetaan vastaan mutta älkää nyt pliis ehdottako jotain polkupyörällä asiointimatkojen kulkemista tai lajittelun tehostamista. Paikallisesti tällaiset toimet voi olla hyvinvointia parantavaa ja varsinkin itselle henkisen hyvä olon tuovaa (olen kantanut korteni kekoon) mutta globaalisti ei millään mittareilla havaittavaa merkitystä.
kmruuska
29.01.2022, 11.17
^ en ymmärrä miksi täytyy hakea jotain yhtä, radikaalia hopealuotia joka ratkaisee ongelman. Sellaista ei nimittäin löydy. Lajittelu, hyötypyöräily jne. ovat pienen pieniä osasia kokonaisuudessa joiden kumulatiivinen vaikutus on toivottavasti riittävä.
Puhumattakaan, että ne maat, joissa yhden lapsen politiikkaa on yritetty (lähinnä kai Kiina) homma on mennyt vituralleen ja pahasti. Pitäisi olla ensin täysi (sukupuolten) tasa-arvo ettei syntyneiden sukupuolijakauma vääristy kuten siellä.
Mutta ensimmäinen askel on tajuta että keino kuin keino vaatii itseltäänkin sopeutumista. Mitä aiemmin aloittaa, sen helpompi. Sitoutuminen vanhaan on haitaksi, uuden kokeilu hyväksi. Jos kokeilu ei toimi, voi aina palata. Esim vaikka se asiointipyöräily tai kasvissyönti. Niihin voi jäädä koukkuun.
Yksittäisistä keinoista paras olisi nostaa suojelun pinta-alatavoite ainakin 50%:n.
Jami2003
29.01.2022, 11.54
^ en ymmärrä miksi täytyy hakea jotain yhtä, radikaalia hopealuotia joka ratkaisee ongelman. Sellaista ei nimittäin löydy. Lajittelu, hyötypyöräily jne. ovat pienen pieniä osasia kokonaisuudessa joiden kumulatiivinen vaikutus on toivottavasti riittävä.
Saa tuohon yhdistää säästäväisyyden, ekologisen elämäntavan ja elintason laskemisen. Eihän sitä kukaan kiellä ;) haen vain konsteja jotka olisivat vaikuttavuudeltaan riittävää kokoluokkaa globaalisti. Sinun globaalia ehdotusta odotellessa.
Nythän ollaan jo nähty energia hinnan nousun esimakua. Tämä on tietysti muusta kulutuksesta pois ja jos energia tuotetaan ekologisesti se vähentää tehokkaasti päästöjä ollessaan erittäin kallista.
Todennäköisesti tuokaan vaihtoehto ei ole mieleinen suurelle yleisölle ja sillä hetkellä vallalla oleville poliitikoille.
ruuduntakaa
29.01.2022, 11.59
Ymmärrän ja hyväksyn sen, että et voi käsittää kaikkia, edes monia asioita. Kiistätkö sen, että metsäpalot ovat luonnon uusiutumisen kannalta kuin lottovoitto?
Osaatko lukea, tai ymmärrätkö lukemaasi?
Perehtyisit asioihin edes.
Vaikka niiden nykyajan metsäpalojen suhteen. Nykyajan.
kmruuska
29.01.2022, 11.59
Saa tuohon yhdistää säästäväisyyden, ekologisen elämäntavan ja elintason laskemisen. Eihän sitä kukaan kiellä ;) haen vain konsteja jotka olisivat vaikuttavuudeltaan riittävää kokoluokkaa.
Eli haet sitä yhtä ihmekonstia joka ratkaisee ongelman. Sitä ei löydy.
Nythän ollaan jo nähty energia hinnan nousun esimakua. Tämä on tietysti muusta kulutuksesta pois ja jos energia tuotetaan ekologisesti se vähentää tehokkaasti päästöjä ollessaan erittäin kallista.
Todennäköisesti tuokaan vaihtoehto ei ole mieleinen suurelle yleisölle ja sillä hetkellä vallalla oleville poliitikoille.
Energian hinnannousu myös kannustaa ja pakottaa tekemään asiat vähemmällä ja tehokkaammin.
Jami2003
29.01.2022, 12.05
Joo kyllähän esimerkiksi ilmalämpöpumput ovat energiatehokkuuden kannalta hyvä asia. Se että investoinnin tuomat säästöt sulavat energian hinnan korotuksiin saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä.
Kansan voi olla vaikeaa hyväksyä että elintason tulee tippua merkittävästi kun on totuttu siihen että se on ollut ainakin viimeiset sata vuotta hyvin nousujohteista.
Se ”vihreässä siirtymässä” vähän tympäisee ettei kukaan poliitikko uskalla sanoa tätä ääneen.
haen vain konsteja jotka olisivat vaikuttavuudeltaan riittävää kokoluokkaa globaalisti. Sinun globaalia ehdotusta odotellessa.
Eli haet sitä yhtä ihmekonstia joka ratkaisee ongelman. Sitä ei löydy.
Pertti Linkola.
No niin, asia ratkaistu.
Ohiampuja
29.01.2022, 12.18
Itselläni suurimmat korjattavat olisi ruokailussa. Maitotuotteita menee ihan liikaa, tykkään juustoista ja jugurtista ja syön niitä päivittäin.
Pitää myöntää että olin yllättynyt kuin luin että juuston ilmastovaikutus on liki tuplat verrattuna porsaanlihaan, ja reilusti tuplaten siipikarjan lihaan verraten. Eli siis parempi on jättää oltermanni pois leivältä, eikä kalkkunaleikettä.
Tuo nautakarja ja naudanlihan syönti on kyllä erikoinen mörkö. Se vaikuttaa todella rumasti globaaliin luontokatoon, sademetsien hakkuuseen, veden kulutukseen ja myös ilmastonmuutokseen. Se voisi olla yksi hopealuoti, jos naudanlihan käyttö vedettäisiin minimiin. Siis koko maailmassa, ei vain Suomessa tai Tampereella.
Jami2003
29.01.2022, 12.30
Hitsi kun naudan jauheliha on niin helppo ruoka-aine.
kmruuska
29.01.2022, 12.32
Pertti Linkola.
No niin, asia ratkaistu.
Minkä asian Pentti ratkaisi ja miten?
Luumunen
29.01.2022, 12.34
Itselläni suurimmat korjattavat olisi ruokailussa. Maitotuotteita menee ihan liikaa, tykkään juustoista ja jugurtista ja syön niitä päivittäin.
Pitää myöntää että olin yllättynyt kuin luin että juuston ilmastovaikutus on liki tuplat verrattuna porsaanlihaan, ja reilusti tuplaten siipikarjan lihaan verraten. Eli siis parempi on jättää oltermanni pois leivältä, eikä kalkkunaleikettä.
Tuo nautakarja ja naudanlihan syönti on kyllä erikoinen mörkö. Se vaikuttaa todella rumasti globaaliin luontokatoon, sademetsien hakkuuseen, veden kulutukseen ja myös ilmastonmuutokseen. Se voisi olla yksi hopealuoti, jos naudanlihan käyttö vedettäisiin minimiin. Siis koko maailmassa, ei vain Suomessa tai Tampereella.
Ruokavalion muutoksella on hyvä mahdollisuus päästä win-win tilanteeseen, sekä kroppa että luonto kiittää. Esim. juuston sisältämä rasva on merkittävä rasvanlähde miehillä ja näkyy keskivartalossa, maustetuissa jugurteissakin on paljon sokeria ja sekin näkyy kropassa jos niitä paljon syö. Naudanliha on helppo jättää kokonaan pois ruokavaliosta, se on helppo korvata eikä sitä jää kaipaamaan kun siitä luopuu, sama oikeastaan sianlihan kanssa.
Minkä asian Pentti ratkaisi ja miten?
Ylikansoituksen? Omalta kohdaltaan. Vaikka että taisihan tuolla olla kersoja.
Toivon hartaasti että sun lailla ajattelivia olis erittäin vähän.
Aivan käsittämätöntä.
Ruuduntakaa, haluaisit siis tiedeyhteisön harventuvan, jotta sinulle epämieluisia tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Saat uhrata vähäisistä resursseista paljon, jotta löytäisit jostain tiedemiehiä, jotka eivät allekirjoittaisi tuota esittämääni metsäpalojen jälkeistä kukoistusta ja öljytuhojen jälkeisen jälleenrakentumisen mekanismia merissä. Sinä et voi sietää ideologiasi kannalta epämieluisia totuuksia ja käytät mielelläsi termejä, kuten "peruuttamaton tuho", "planeettaa ei voi pelastaa" ja muita yhtä messiaanisia ilmaisuja, joilla pelottelet asiaan perehtymättömiä, kuten lapsia.
Fakta-allergiasi ja ymmärtämättömyysvajeesi perustuu ideologisiin höyryihin, jota ovat sumentaneet ruutusi, tuon ainoan kanavasi reaalimaailmaan. Vanhempasi ovat varmasti huolissaan mielenterveydestäsi ja jos ei ole, niin sinun olisi syytä olla huolissaan heidän mielenterveydestään.
Olet kunnostautunut matalan älykkyyden vinoilulla, faktojen kieltämisellä ja uskomustesi tuomalla vankalla itsevarmuudella. On aina kiva viihdyttää itseäni kirjoituksillasi. Kiitos!
ruuduntakaa
29.01.2022, 14.42
Ruuduntakaa, haluaisit siis tiedeyhteisön harventuvan, jotta sinulle epämieluisia tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Saat uhrata vähäisistä resursseista paljon, jotta löytäisit jostain tiedemiehiä, jotka eivät allekirjoittaisi tuota esittämääni metsäpalojen jälkeistä kukoistusta ja öljytuhojen jälkeisen jälleenrakentumisen mekanismia merissä. Sinä et voi sietää ideologiasi kannalta epämieluisia totuuksia ja käytät mielelläsi termejä, kuten "peruuttamaton tuho", "planeettaa ei voi pelastaa" ja muita yhtä messiaanisia ilmaisuja, joilla pelottelet asiaan perehtymättömiä, kuten lapsia.
Fakta-allergiasi ja ymmärtämättömyysvajeesi perustuu ideologisiin höyryihin, jota ovat sumentaneet ruutusi, tuon ainoan kanavasi reaalimaailmaan. Vanhempasi ovat varmasti huolissaan mielenterveydestäsi ja jos ei ole, niin sinun olisi syytä olla huolissaan heidän mielenterveydestään.
Olet kunnostautunut matalan älykkyyden vinoilulla, faktojen kieltämisellä ja uskomustesi tuomalla vankalla itsevarmuudella. On aina kiva viihdyttää itseäni kirjoituksillasi. Kiitos!
Ei lisättävää.
Energian hinnannousu myös kannustaa ja pakottaa tekemään asiat vähemmällä ja tehokkaammin.
No tuo on yksityisen peruskuluttajan kohdalla niin kaukana todellisuudesta kuin mahdollista.
Kun energian hinta nousee keskiverto kuluttajalle jää entistä vähemmän rahaa laittaa esim. Elintarvikkeisiin jolloin pitää ostaa ruokaa joka ei varmasti ole ympäristöystävällistä. Monellakaan ei ole rahaa kmruuskan tapaan ostaa 50 tonnin teslaa ja kettuilla vanhalla diesel Avensiksella ajavalle. Polttoaineen hinta kun vielä nousee niin sitä vähemmän on mahdollista vaihtaa ympäristöystävällisempään? Sähikäiseen
Eli haet sitä yhtä ihmekonstia joka ratkaisee ongelman. Sitä ei löydy.
No yksi mikä voisi toimia olisi kattava ulkoishaittojen takautuva verottaminen. Aloitetaan vaikka hiilipäästöistä ja tosiaan takautuvasti. Kerätyt rahat voisi rahastoida ja jakaa jonkinlaisena osinkona. Se on tällä hetkellä poliittisesti yhtä helppo kuin tuo yhden lapsen politiikka, mutta tilanne muuttuu koko ajan. Varsinkin kun sekä ekonomistit että ympäristönsuojelijat ovat asiasta hellyttävän samanmielisiä. Kaiken lisäksi tämän voisi aloittaa paikallisesti, kokeilla erilaisia malleja ja laajentaa sitten globaaliksi omaehtoisesti tai hätätapauksessa pakolla.
Luumunen
29.01.2022, 15.05
^^Väittäisin, että halvimmat elintarvikkeet on ympäristöystävällisiä, esim jalostamattomat kasvikset. Mitä enemmän jalostusastetta elintarvikkeella on, sitä kalliimpaa se yleensä on. Tästä olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jos jollain on tiedossa niin voi linkata.
Ei oo tutkimusta mutta kun käy paikallisessa mercadonassa niin ei ne teolliset nugetit kovinpaljoa maksa. Jopa täällä tuoreet kasvikset on energiasisältöön verrattuna ihan toisissa hinnoissa.
Hyvin kirjoitettu ja lukukelponen kirja romahduksesta, joka voi kohdata meitä tai tulevia joskus. Ei ole maailmanlopun ennuste.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Romahdus:_Miten_yhteiskunnat_p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4 v%C3%A4t_tuhoutua_tai_menesty%C3%A4
^ Se Tainterin kirja (linkattu ko sivulla) on parempi vaikka onkin vanhempi ja hemmetin vi**umainen lukea.
Ruokavalion muutoksella on hyvä mahdollisuus päästä win-win tilanteeseen, sekä kroppa että luonto kiittää. Esim. juuston sisältämä rasva on merkittävä rasvanlähde miehillä ja näkyy keskivartalossa, maustetuissa jugurteissakin on paljon sokeria ja sekin näkyy kropassa jos niitä paljon syö. Naudanliha on helppo jättää kokonaan pois ruokavaliosta, se on helppo korvata eikä sitä jää kaipaamaan kun siitä luopuu, sama oikeastaan sianlihan kanssa.
Kova rasva näkyy ennenkaikkea haitallisesti verisuonissa kolesterolitasapainossa ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä eikä miesten tai naisten aineenvaihdunnassa ole oleellista eroa ole etteikö tyydyttyneet kovat rasvat vaikuttaisi myös naisten verisuonistoon. Samalla tavalla naiset voi sairastua esim. sepelvaltimotautiin jos käyttää suuria määriä tyydyttyneitä kovia rasvoja. Rasvamaksaan ja siihen usein liittyvään vyötärölihavuuteen vaikuttaa salakavalasti sokeri ja huonot hiilihydraatit. Alkoholi tietysti oma lukunsa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01074
Rasva on tärkein energianlähde mutta periaatteessa ylimääräisen rasvan kertyminen elimistöön on aina huono asia tuli se sitten eläin- tai kasviperäisistä raaka-aineista. Tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja muodostuu ihmisen elimistössä, mutta osa monityydyttymättömistä rasvahapoista on saatava ravinnosta. Nämä välttämättömät rasvahapot ovat omega-6-sarjan linolihappo sekä omega-3-sarjan alfalinoleenihappo. Näitä saadaan kasviöljyistä sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.
Ruoko- eli valkoisen sokerin voi jättää oikeastaan kokonaan pois ruokavaliosta. Sille ei ole mitään tarvetta. Sokeri jopa sotkee välttämättömien rasvahappojen toimintaa. Hedelmien sisältämä sokeri imeytyy vähän hitaammin kuin ruokosokeri mutta toisaalta aiheuttaa enemmän maksan rasvoittumista. Se saattaa myös vaikuttaa veren rasva-arvoihin, kuten triglyserideihin, vielä epäedullisemmin kuin ruokosokeri. Hedelmissäkin on eroja, banaani on esim. yksi pahimmista sokeripommeista, mandariinissä on suurin piirtein puolet vähemmän sokeria. Hedelmien sisältämä sokeri tulee huonona sivutuotteena mutta hedelmissä on muita hyviä aineita eli ei niiden syömistä kannattaa kokonaan lopettaa. Suositeltavaa on käyttää sellaisia hedelmiä joissa sokerin määrät ovat maltillisia.
Jos siirrytään kovin vähärasvaiseen ruokavalioon niin vaarana on että lisätään hiilihydraattipitoisten ruokien määrää jotta saadaan energiaa tai sitten käytetään enemmän sokeria. Syödään liikaa perunoita, pastaa, pullaa (valkoisia vehnäjauhoja) ja sokeri on korvannut rasvan joka on vielä pahempi asia. Seuraukset ovat vielä pahempia kuin kovista rasvoista luopuminen. Kovien rasvojen kohtuullinen käyttö ei ole vahingollista.
Mun mielestä jos ruokavaliota haluaa muuttaa terveellisempään suuntaan niin ensimmäiseksi kokonaan pois alkoholi ja valkoinen sokeri, sitten valita vähäsokeriset hedelmät, seuraavaksi huonojen hiilihydraattien (pasta, pulla) vähentäminen ja lopuksi miettiä ne hyvät proteiinien ja rasvan lähteet erityisesti välttämättömät rasvahapot joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Linoli- ja alfalinoleenihappoa saa myös lisäravinteinakin jos ei halua ruokavaliosta noita saada.
Energian kulutus tietysti vaikuttaa siihen mitä kannattaa ja pitää syödä. Paljon liikkuvalla on erilaiset tarpeet, eikä hiilihydraattien tai jopa sokerin tiukka säännöstely ole niin tarkkaa.
Ompas hakalaa, taidan edelleenkin pysähtyä pyöräreissulla ottamaan cortadon ja kyytipojaksi bogadillo de jamon e queso.
Ompas hakalaa, taidan edelleenkin pysähtyä pyöräreissulla ottamaan cortadon ja kyytipojaksi bogadillo de jamon e queso.
Ha-ha. Mä voin pitemmällä lenkillä pysähtyä juomaan mustan kahvin. En edes muista koska olisin viimeksi syönyt jotain lenkillä. Enkä ole mikään pitkien lenkkien pyöräilijä. Joskus tullut ajettua 300km, mutta nykyisin pisimmät lenkit jossain 140km huituvilla. Enemmän liikkuvalla on energian saannin suhteen erilaiset tarpeet, eikä se yksi sokerimunkki kahvin kera nyt vielä maksaa tuhoa.
Juu, minulle tässä iässä tuo on osa pyöräilyä, ei ole niin suorittamispainotteista enää tuo ajaminen.
kmruuska
29.01.2022, 17.30
No tuo on yksityisen peruskuluttajan kohdalla niin kaukana todellisuudesta kuin mahdollista.
Kun energian hinta nousee keskiverto kuluttajalle jää entistä vähemmän rahaa laittaa esim. Elintarvikkeisiin jolloin pitää ostaa ruokaa joka ei varmasti ole ympäristöystävällistä.
Tarkoitin yhteiskunnan toimintoja ja yrityksiä laajemminkin. Mutta kyllä se kallis bensa voi myös kannustaa pyöräilemään useammin.
Monellakaan ei ole rahaa kmruuskan tapaan ostaa 50 tonnin teslaa ja kettuilla vanhalla diesel Avensiksella ajavalle.
Olenko missä kettuillut Avensiksella ajaville? Vai meneekö se peruspersumaisesti siellä Espanjassa eläkkeellä epäilemättä kovissa oloissa niin että Teslan ostaminen itsessään koetaan kettuiluna? Että pitäs riittää Avensiksen sullekin saatanan juppi!
^ en ymmärrä miksi täytyy hakea jotain yhtä, radikaalia hopealuotia joka ratkaisee ongelman. Sellaista ei nimittäin löydy. Lajittelu, hyötypyöräily jne. ovat pienen pieniä osasia kokonaisuudessa joiden kumulatiivinen vaikutus on toivottavasti riittävä.
Homo sapiensin poistuminen lajina voisi ratkaista monta ongelmaa
Ohiampuja
29.01.2022, 18.37
Mun mielestä jos ruokavaliota haluaa muuttaa terveellisempään suuntaan niin...
Ei vaan ympäristöystävällisempään suuntaan.
Että pitäs riittää Avensiksen sullekin saatanan juppi!
[emoji1303] juu mulle riittää ihan hyvin tuo auris.
Ei vaan ympäristöystävällisempään suuntaan.
Mie oon sen verran itsekäs että oma terveys menee todella monen asian edelle. Olen sekasyöjä ja aika pitkälti lihan ja eläinperäisten tuotteiden ympärille ruokavalio rakentuu, proteiinin lähteenä olen kokenut ne mulle sopiviksi, toisena tärkeänä kriteerinä on ruuan raaka-aineiden vähäinen jalostaminen tai muu teollinen prosessointi. Suosin kotimaisia raaka-aineita.
Jos nyt ympäristöystävällisyyttä ajattelee niin lähellä tuotettu tai vaikka metsästetty riista, metsien marjat, sienet yms. aiheuttaa vähemmän kuljetuksesta johtuvia päästöjä ja mun mielestä ne suomalaiset maanviljelijät jotka itse tunnen ottaa noita ympäristöasioita ihan riittävän vakavasti huomioon. Esimerkiksi eläinten laiduntamista on viime vuosina jonkin verran lisätty kuten myös kiertonurmiviljelyä ja lannoituksessa jos mahdollista käytetään karjan lantaa tai muita kierrätysravinteita. Ollaan palattu ainakin osittain samoihin tapoihin joita ennen tehtiin kun vielä asuin maatilalla.
Teollinen elintarvikkeiden valmistus, jalostus raaka-aineista yleensä vaatii vähintään tuotantolaitokset, jotain koneita ja energiaa työvoiman lisäksi. Näiden käyttö usein lisää ympäristö- tai ilmastokuormitusta jos ajatellaan koko ketjua raaka-aineiden kasvatuksesta siihen kun jalostettu tuote sitten on valmistettu syötäväksi kuluttajan toimesta ja laitetaan suuhun kun syödään.
kmruuska
29.01.2022, 19.34
[emoji1303] juu mulle riittää ihan hyvin tuo auris.
Niin missä oli se kettuiluni Avensiksen omistajille? Tais tulla luettua persun ohjekirjaa että ”näin nämä asiat nyt vain koetaan, se on eri asia onko se totta”.
En tiedä missä olet kettuillut, minä tuossa kirjoitin noin niinkuin yleisemmin. Voisitko laittaa linkin tuohon mainostamasi persu kirjaan.
kmruuska
29.01.2022, 19.56
En tiedä missä olet kettuillut, minä tuossa kirjoitin noin niinkuin yleisemmin. Voisitko laittaa linkin tuohon mainostamasi persu kirjaan.
Jos haluaa kirjoittaa yleisemmin ei ehkä kannata mainita viestissä nimeltä henkilöä jonka väittää toimivan kuvatulla tavalla.
Ohiampuja
29.01.2022, 22.12
Mie oon sen verran itsekäs että oma terveys menee todella monen asian edelle.
Mutta kuten Luumunen jo sanoi, varmaan mun kohdalla muutokset olisi win-win tyyppinen juttu. Juusto on aika selkeä, mutta millä jugurtti korvataan, kun tykkään syödä mysliä? Onko maito sen parempi?
Kun pysytään ilmasto kontekstissa.
Jos nyt ympäristöystävällisyyttä ajattelee niin lähellä tuotettu tai vaikka metsästetty riista, metsien marjat, sienet yms. aiheuttaa vähemmän kuljetuksesta johtuvia päästöjä ...
Näitä riittää mielekkäästi alle 10% väestöstä. Luultavasti vielä harvemmalle, jos halutaan syödä seuraavanakin vuonna.
Merikuljetukset on yllättävän edullisia ja kunhan tekniikat kehittyvät, voi olla ekologisempaa tuoda pippurit sieltä missä ne kasvaa kuin yrittää kasvattaa itse. Ei ihan yksinkertaista matematiikkaa.
Samoin kun lihan syönti: Poro vääntää jäkälän proteiiniksi paremmin kuin ihminen, mutta kauran syöminen eläimen kautta on kyllä vain ja ainoastaan typerää.
Näitä riittää mielekkäästi alle 10% väestöstä. Luultavasti vielä harvemmalle, jos halutaan syödä seuraavanakin vuonna.
Merikuljetukset on yllättävän edullisia ja kunhan tekniikat kehittyvät, voi olla ekologisempaa tuoda pippurit sieltä missä ne kasvaa kuin yrittää kasvattaa itse. Ei ihan yksinkertaista matematiikkaa.
Samoin kun lihan syönti: Poro vääntää jäkälän proteiiniksi paremmin kuin ihminen, mutta kauran syöminen eläimen kautta on kyllä vain ja ainoastaan typerää.
Puhuin vaan omasta puolestani, enkä vaadi ketään keräämään tai nauttimaan luonnon antimista. Luulisin kyllä että Suomessakin luontoon jää paljon keräämättä ravintoa joka olisi terveellistä ja ravitsevaa ihmisille. Eikä se ravinto hukkaan mene, luonnon eläimet voi sen syödä tai sitten se ravinto päätyy maaperään tai vesistöön eliöiden syötäväksi tai lannoitteeksi.
Merikuljetuksiin tarvitaan aina vähintään joku laite (kuljetusalus), ei niitä pippureita voi pelkästään veteen heittämällä merten yli kuljettaa. Laitteen valmistaminen kuluttaa aina energiaa joka pitää tuottaa sekä raaka-aineita jotka saadaan luonnosta ja jalostetaan sitten lopulta kuljetusaluksen muotoon. Lisäksi tarvitaan polttoainetta jolla se laite kulkee merten yli. Purjeet ei nykyaikana oikein merikuljetuksiin sovellu koska riippuvuus tuulesta.
Liha (eläin tai kala) tai muut eläinperäiset tuotteet ovat parhaita ja monipuolisimpia proteiinin lähteitä. Liha sisältää oikeassa suhteessa oikeastaan kaikki välttämättömät ihmisen elimistön tarvitsemat aminohapot, jonka seurauksena niiden vaikutus kehoon on erilainen kuin muiden raskaasti prosessoitujen elintarvikkeiden. Ihanteellisessa tapauksessa kaikki elimistön tarvitsema tarpeellinen proteiini tulee ihan oikeasta, prosessoimattomasta ruuasta.
Makean veden levä josta valmistetaan superfoodia, Spirulinaa vois kenties toimia lihasta saatavien aminohappojen korvikkeena koska siinä myös kaikki välttämättömät aminohapot. Hiton kallista vaan jos kaupasta ostaa enkä mä tiedä miten tuon levän kasvattaminen ravintotuotteeksi itse onnistuisi Suomessa. Lisäravinteena tiedän joidenkin tuota käyttävän.
Toisaalta suhteessa raaka-aineen (ja energian) määrään sillä konttialuksella kuljetetaan melko paljon enemmän kuin millä tahansa maantiellä kulkevalla. Siksi Suomeenkin on tuotu puuta sellunkeittoon Etelä Amerikasta. On vaan halvempaa.
Siihen sellupuun käyttöön vaikuttaa puun hinta ja kasvunopeus kuljetuskustannusten lisäksi. Eukalyptuspuu kasvaa E-Amerikassa sellupuuksi 7-8 vuodessa. Suomessa kasvavien puulajien kasvattaminen edes selluksi kestää moninkertaisesti. Normaalisti 20-30 vuoden iässä tehdään suunnilleen ensiharvennus puulajista riippuen jossa huonosti kasvanut kuitupuu korjataan selluksi tukkipuiden tieltä. Eukalyptuspuusta saa Suomessa kasvaviin puulajeihin verrattuna samassa ajassa kolme satoa jos sellu on puun käyttötarkoituksena. Kuljetuskustannukset ei silloin ole se merkitsevä tekijä.
Sellupuuta tuodaan Suomeen myös Venäjältä ja E-Amerikkaan eukalyptuspuuviljelmien äärelle on suomalaiset metsäyhtiöt perustaneet myös sellutehtaita. Paikan päällä jossa hyvä raaka-aine selluteollisuudelle kaikkein kannattavin vaihtoehto.
Mutta ei niitä pippureita kannata täällä viljellä ainakaan suuressa mittakaavassa. Vaatii lämpöiset olosuhteet ja Suomi ei pohjoisen sijaintinsa vuoksi ainakaan vielä ole otollinen paikka. Kasvihuoneiden lämmittäminen kuluttaisi energiaa. Pienen kokonsa vuoksi niitä pippureita menee siihen paattiin ihan riittävästi että niiden kuljettaminen tänne otollisista kasvuolosuhteista on kannattavampaa vähän joka suhteessa.
Purje ei korvaa laivoissa fossiilisia polttoaineita kun kysymys on merikuljetuksista. Kuorma-auto ei ole laiva.
Mutta kuten Luumunen jo sanoi, varmaan mun kohdalla muutokset olisi win-win tyyppinen juttu. Juusto on aika selkeä, mutta millä jugurtti korvataan, kun tykkään syödä mysliä? Onko maito sen parempi?
Kun pysytään ilmasto kontekstissa.
Maito vähemmän prosessoitu kuin juusto eli vähemmän energiaa on kulunut sen muuttamiseen paremmin ravinnoksi kelpaavaksi. Maidoissakin eroja, löytyy mm. luomumaitoja. Vesi yksi vaihtoehto.
Jugurteissa on usein se ongelma että niihin on lisätty lisää sokeria vaikka maidossa on luonnostaan sokeria. 2 desin jugurtti- tai viilipurkissa voi olla 10 sokeripalan verran sokeria, yäk.
Sokerin tunkeminen vähän kaikkeen mitä kaupan hyllyltä saa suoraan sanoen vituttaa. Sitten ihmetellään kun hyvin nuorilla alle 10v alkaa olla rasvamaksan oireita. Makeat mehut ja limut tietysti vielä omaa luokkaansa.
Pari artikkelia ravitsemuksesta ja varsinkin sokerin ja rasvojen käytöstä.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/8-yllattavaa-tuotetta-jotka-ovat-todellisuudessa-taynna-sokeria-ole-tarkkana-tuttujen-leipien-ja-maitotuotteiden-kanssa/7038424#gs.nj81gs
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/totuus-sokerista-ja-rasvasta-professori-tyrmaa-vaitteen-johon-ihmiset-yha-uskovat-se-ei-laihduta/6665742#gs.nj8okg
Vältä rasvattomia, tai vähänrasvaisia pitkälle prosessoituja tuotteita joissa rasva on korvattu hiilihydraateilla ja sokerilla kuin ruttoa.
Rasva on ihmisen tärkein energianlähde. Rasvoista kannattaa suosia pehmeitä rasvoja kovien sijaan. Eläinperäisistä juustoista parhaita ovat lampaan- ja vuohenjuustot koska lampaita ja vuohia vähemmän tehoruokitaan.
Prosessoidut hiilihydraatit ja erityisesti sokeri ovat elimistön todellisia vihollisia. Kaupoissa kannattaa ne tuoteselosteet lukea ja valita sokerittomia tuotteita. Sokeria lisätään nimittäin hiton moneen prosessoituun elintarvikkeeseen.
Kaupasta saatavilla olevista mysleistä jotka yllämainittiin ja jota pidetään terveellisenä kannattaa tarkistaa se sokerin määrä mikä siihen on lisätty. Saatta tulla yllätys, toki vähäsokerisiakin valmismyslejä saattaa löytyä tai sitten paahtaa myslit itse.
Taito valmistaa ruokaa itse alkuperäisistä, vähän prosessoiduista, luonnollisista ja puhtaista raaka-aineista on avain terveelliseen syömiseen. Silloin ei tarvitse tyytyä pelkästään siihen roskaan mitä kaupan elintarvikehyllyillä on enimmäkseen tarjolla.
Rahka on hyvää ja onneksi sitä saa nykyään täältäkin saksalaisesta valintakaupasta (lidl), myslin ja hunajan kanssa varsin maittavaa.
Mitäs mieltä raati on muovipakkausten tunkemisesta kaikkiin tuotteisiin? Nyt viitisen vuotta muovia erikseen keränneenä huomaa, kuinka paljon muovijätettä syntyy, vaikka yrittää valita tuotteet mahdollisimman muovittomasti. Sekä ruoka- että käyttötavaroiden osalta.
^Totta kyllä, silmiä avaava kokemus kun alkoi eritellä pakkausmuovin. Hämmentävän paljon sitä kertyy kahden aikuisen taloudessa.
Jami2003
30.01.2022, 15.43
Toisaalta muovi ja kaasuun pakkaaminen vähentää hävikkiä. Uskoisin niin.
Mutta kyllä joidenkin banaanien tai muiden kuorellisten hedelmien pakkaaminen muoviin ihmetyttää.
^ jep, muoviroskan erottelun jälkeen sekaroskikseksi käy kaikkein pienin astia ja silti tyhjennystahti on hitain. Itsellä tosin vain, taloyhtiössä on 2x seka ja 1x muovi joka tosin on melkein aina täysi. Pahvia on samoin 2 ja sekin täyttyy nopeasti, joskus pitää jättää omat pahvit odottamaan tyhjennystä.
Vaikka ruokajätettä on pystynyt vähentämään reilusti, tulee kuorista yms melkoisesti biojätettä. Myös näiden pakkauksia pitäisi miettiä tarkemmin, joku sitruuna on usein puoliksi kuorta. Tai kyljys, enemmän luuta kuin lihaa. Huonosti suunniteltu.
Lähetetty minun SM-P610 laitteesta Tapatalkilla
Näin se vihreä energia politiikka hillitsee ilmastonmuutosta.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sahkon-raju-kallistuminen-johtaa-erikoisiin-ilmioihin-dieselvetureita-kaivetaan-nyt-naftaliinista/a567c7f2-23a8-47e5-82f5-0584d1b7bfca
Sähkövetureiden käyttö on muuttunut kannattamattomaksi. Dieselvetureita kaivetaan nyt naftaliinista.
https://areena.yle.fi/1-50654071?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share
Taisin tämän jo aiemminkin linkata tähän ketjuun, mutta tulee taas aiheelliseksi, kun muovin kerääjien määrä lisääntyy.
Oleellista olisi, ettei eri muovilaatuja sekotettaisi keskenään itse kierrätysprosessissa, koska silloin materiaali ei ole (välttämättä) käytettävissä uudelleen samassa tarkoituksessa. Vaan joutuu polttoon energiaksi. Eli ”upcycling” olisi tavoitteena, jotta materiaalin arvo säilyisi eikä ”downcycling”, jossa eri raaka-aineiden sekamelska laskee itse raaka-aineen arvon tasolle, jossa uusiokäyttöä ei voida toteuttaa vaikkapa materiaaliominaisuuksien puolesta.
Toki myös hygienia on suuressa roolissa, jos kierrätysraaka-ainetta halutaan hyödyntää uudelleen ruokateollisuudessa. Mutta ihmettelin kaupassa huomatessani, että jokin porevesijuoma oli pakkausen (pullon) väitöksen mukaan tehty 100% kierrätetystä muovista. Yllämainitussa pätkässä taas sanottiin, ettei ole mahdollista (taloudellisesti kannattavasti?) kierrättää pullon raaka-ainetta uudeksi pulloksi. Lienikö hygieniasyyt taustalla vai prosessin hinta? Vai viitsimättömyys? Kumpihan mahtaa olla oikeassa?
Ehkä se pullo ei ole tehty kierrätetyistä pulloista vaan muusta kierrätetystä muovista?
Voisi kuvitella, että teollisuuden sivutuotteena (työstö-, muotti- ym. ylijäämät) saadaan kierrätykseen enemmän ja puhtaampaa tavaraa uusiokäyttöön.
Ehkä se pullo ei ole tehty kierrätetyistä pulloista vaan muusta kierrätetystä muovista?
Silti hygieniakysymykset nousee esiin. Tai silloin varsinkin.
Voisi kuvitella, että teollisuuden sivutuotteena (työstö-, muotti- ym. ylijäämät) saadaan kierrätykseen enemmän ja puhtaampaa tavaraa uusiokäyttöön.
Varmasti saadaankin tällä hetkellä ja nykyisillä toimintatavoilla. Mutta jos prosessi on tehty jo valmiiksi materiaalitehokkaaksi, kuten nykyään monesti on, ei jäämiä *pitäisi* liikoja tulla suhteessa päätuotteeseen. Eli se päätuote tulisi jollain tapaa kytkeä takaisin raaka-ainevirtaan, jos halutaan muutakin kuin hienoja sanoja paperille ja sustainabilityraportteihin.
arctic biker
31.01.2022, 18.02
^Totta kyllä, silmiä avaava kokemus kun alkoi eritellä pakkausmuovin. Hämmentävän paljon sitä kertyy kahden aikuisen taloudessa.
Kyllä sitä kertyy yhen hengen huushollissa kin. Kuskaan pyörän sivulaukussa 8 kilsan päähän kierrätyspisteeseen.
Ohiampuja
05.02.2022, 20.13
Yle kertoo kuinka lämmityskulut on nousseet.
Hienoa, niinhän niiden pitääkin että se motivoi ihmisiä säästämään. Muutama aste sisälämpötilaa alas ja pikku hiljaa OK talojen kokoja järkevämmälle tasolle.
https://yle.fi/uutiset/3-12302144
Onko tuo nyt ihan fiksua ajattelua, keskiluokka kurjistuu maksaessaan ylimääräistä aatteen takia ja ne joilla on varaa ei välitä p…kaan noista korotuksista.
Ohiampuja
05.02.2022, 21.06
Uhotaan että bensan litrahinta nousee kahteen euroon, mutta ei sitten millään. Mikä sitä oikein pidättää, nousis nyt jo.
”Me olemme tottuneet mataliin korkoihin, suhteellisen alhaisiin polttoaine*hintoihin ja halvahkoon sähköön. Voi olla, että näissä kaikissa käy markkinavetoinen korjausliike enemmän normaalille tasolle. Jokin uusi taso saattaa jäädä pysyväksi, vaikka nyt onkin kyse varmaankin hintapiikistä.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008589053.html
Jami2003
05.02.2022, 21.25
Oikeastihan energia on ihan alihintaista nykyään sama missä muodossa. Kuka tahansa voi tunnin parin palkalla liikkua satoja kilometrejä tai lämmittää taloa pari vuorokautta. Omin voimin noiden asioiden suorittaminen olisi paljon työläämpää.
Alankomaissa bensiini on tällä hetkellä koko maailman toiseksi kalleinta ja Suomessa taas maailman neljänneksi kalleinta.
https://www.is.fi/autot/art-2000008444126.html
Onneksi Espanjassa vielä kohtuu hintaista.
e-tracker
06.02.2022, 21.17
Rahka on hyvää ja onneksi sitä saa nykyään täältäkin saksalaisesta valintakaupasta (lidl), myslin ja hunajan kanssa varsin maittavaa.
Asidifiluspiimä toimii hyvin myslin kanssa.
Ohiampuja
09.02.2022, 16.14
Tässä Riikka Suomiselta fiksu juttu, selkeästi isäänsä viisaampi tyttö.
Eli kaiken kulutuksen vähentäminen on se merkittävä asia, mutta ainakaan vielä siitä ei puhuta ääneen.
https://www.apu.fi/artikkelit/kierratys-ja-sen-marginaalinen-merkitys-kolumni-riikka-suominen
^ Suominen on ihan ytimen tuntumassa. Toi kierrättämisellä pousaus on toisaalta
a) ihan ok koska vaikka sen kokonaisvaikutus on melko vähäinen niin pienistä puroista voi kasvattaa ihan ok virtoja. Ainakin omalla kohdalla on ollut helpompi laajentaa kierrätystä pala kerrallaan kuin isolla rytinällä. Mutta ihan pelkästään sillä että on alkanut kiinnittää asiaan huomiota on voinut pienentää omia jätevirtoja ihan mukavasti.
b) valmistajien kusetusta. Vaikka kotitaloudet kierrättäisivät 110% kaikesta muovista (esim) jäisi 99% kaikesta muovista kierrättämättä.
Kylläpä vain. 3R- tai nykyään 9R-periaate. Reduce, reuse, recycle, arvoltaan tässä järjestyksessä. Kiertotalouden pohja. Mahdollinen puhtaan kapitalismin haastaja, joka ottaa huomioon taloudellisen asetelman lisäksi sosiaalisen ja ympäristöllisen puolen liiketoiminnassa. Haasteena lienee rebound-ilmiö, jossa aikaansaadaan vastakkainen tapahtuma kuin alunperin oli tarkoitus.
”Tilanne, jossa jonkin ongelman ratkaisu vähentää siitä saatavia hyötyjä tai pahentaa itse ongelmaa. Esimerkiksi auton vaihtaminen uudempaan ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan voi lisätä ajamista.” (Sitra)
Edellisen artikkelin esimerkeissä tällainen tilanne on havaittavissa ja toimintaa perustellaan kuitenkin vihertoiminnaksi.
Jami2003
10.02.2022, 08.17
Liikenteen päästöistä keskustellessa ihmetyttää että aina unohdetaan suomalainen supermarketit pellolle kaavoittaminen jolla sekä kuihdutetaan keskustat että pakotetaan ihmiset autoilemaan.
Mitäs jos niitä ei rakennettaisi enää yhtään lisää Suomeen.
K.Kuronen
10.02.2022, 09.05
Liikenteen päästöistä keskustellessa ihmetyttää että aina unohdetaan suomalainen supermarketit pellolle kaavoittaminen jolla sekä kuihdutetaan keskustat että pakotetaan ihmiset autoilemaan.
Mitäs jos niitä ei rakennettaisi enää yhtään lisää Suomeen.
Passiivi. Ihmisyksilöt valitsevat supermarketin lähikaupan sijaan. Kukaan ei pakota ketään mihinkään.
Kun tuolla periferiassa kiertää, niin ei sellaista kylää olekaan, jossa entistä lähikauppaa ei olisi. Omassa kotikylässänikin oli kaksi kauppaa fillarointimatkan päässä. Mutta niin vaan me yksilöt, ketkä vain kykenimme, kaupungin isommassa kaupassa kävimme. Itsekin hain lähikaupasta sitten nallekarkkeja ja ehkä phantom-purkan.
Maakunnissa Kepu kaavoittaa kavereilleen rakennusmaat automarketteja varten. Ne silmäätekevien parhaimmat kaverit saa Alkon marketilleen (useimmiten S-kaverit) ja joillekin muille kavereille annetaan mahdollisuus rakentaa iso ABC.
EDIT: anoppikunnassa sijoituskilpa on pantu puoliksi ja Alko on Lidlin yhteydessä. Ärsyttää joutua sinne.
Aika harva kunta taitaa kieltää jos joku toimija tulee kysymään että saataisko rakentaa hemmetin iso marketti / huoltamohässäkkä tähän pellolle?
Liikenteen päästöistä keskustellessa ihmetyttää että aina unohdetaan suomalainen supermarketit pellolle kaavoittaminen jolla sekä kuihdutetaan keskustat että pakotetaan ihmiset autoilemaan.
Mitäs jos niitä ei rakennettaisi enää yhtään lisää Suomeen.
Mo eihän tuossa ole järjen häivääkään. Liikkuminen keskustoihin on tehty niin vaikeaksi että ei siellä kukaan käy. Automarketit vetää ihmiset vaikka siitä kuinka kiukuteltaisiin.
Aika harva kunta taitaa kieltää jos joku toimija tulee kysymään että saataisko rakentaa hemmetin iso marketti / huoltamohässäkkä tähän pellolle?
Hyvinkää kielsi ja kauppakeskus tuli keskustaan. Bensa-asemaan ei tullut, mutta muuten on kaikki. Uutuutena on kaksi Alkoa - sekä Cittarin, että Prisman asiakkaat säästyvät kävelyltä rakennuksen toiseen päähän
Ohiampuja
10.02.2022, 11.16
Mo eihän tuossa ole järjen häivääkään. Liikkuminen keskustoihin on tehty niin vaikeaksi että ei siellä kukaan käy. Automarketit vetää ihmiset vaikka siitä kuinka kiukuteltaisiin.
Niin, ei tällä nykyisellä yhteiskuntarakenteella tai mallilla. Automarketti on automarketti.
Mutta jos bensa on vaikka 5 euroa litra tai jopa kielletään/rajoitetaan yksityisautoilua, niin tilanne muuttuu ihan toiseksi. Kummasti on kiva käydä siinä lähimmässä kaupassa.
.. Liikkuminen keskustoihin on tehty niin vaikeaksi että ei siellä kukaan käy...
Missä?
Mutta jos bensa on vaikka 5 euroa litra tai jopa kielletään/rajoitetaan yksityisautoilua, niin tilanne muuttuu ihan toiseksi...
Kohta kaikki ajaa käytännössä ilmaiseksi sähköllä niin eipä ole vaikutusta enää.
^ Kukaan ei käy keskustoissa koska siellä on niin paljon ihmisiä.
Aika harva kunta taitaa kieltää jos joku toimija tulee kysymään että saataisko rakentaa hemmetin iso marketti / huoltamohässäkkä tähän pellolle?
Näinpä, suomalaiset pikkukaupungit on tuhottu näiden korruptoituneiden junttien päätöksillä.
Tämä tuli todistettua taas viime kesän automatkalla. Pienten paikkakuntien läpi ajellessa ainoat ruokapaikat löytyivät laitamilla olevilta ABC-asemilta.
Keski-Euroopan sivistysvaltioissa touhu on kielletty ja jokaisessa pikkukaupungissa/kylässä onkin ravintoloita, kahviloita, kauppoja ym.
^ mietipä millaista on kulkea fillarilla varsinkin jos se seudun ainoa ABC on motarin varressa eikä siellä pikkutiellä.
Hyvinkää kielsi ja kauppakeskus tuli keskustaan. Bensa-asemaan ei tullut, mutta muuten on kaikki. Uutuutena on kaksi Alkoa - sekä Cittarin, että Prisman asiakkaat säästyvät kävelyltä rakennuksen toiseen päähän
Kova! Mutta jos vaan 1/309 kunnasta pystyy tähän niin se ei vielä riitä.
Tai olisi tuon kauppakeskuksen arkkitehtuuria käytävineen voinut miettiä ehkä vielä lisääkin mutta se on toinen juttu.
...Pienten paikkakuntien läpi ajellessa ainoat ruokapaikat löytyivät laitamilla olevilta ABC-asemilta...
Pienellä todennäköisyydellä keskustassa on kebabpizzeria. Yleensä yhtä vähän houkutteleva.
^ mietipä millaista on kulkea fillarilla varsinkin jos se seudun ainoa ABC on motarin varressa eikä siellä pikkutiellä.
Joo näin se tyypillisesti on.
Kova! Mutta jos vaan 1/309 kunnasta pystyy tähän niin se ei vielä riitä.
Tai olisi tuon kauppakeskuksen arkkitehtuuria käytävineen voinut miettiä ehkä vielä lisääkin mutta se on toinen juttu.
Mikä siinä Willan käytävien arkkitehtuurissa mättää? Ja lisäksi, missä on Hyvinkään Cittari? (EDIT: Googlasin ite ja siinä Willassa se näkojään on)
Mikä siinä Willan käytävien arkkitehtuurissa mättää? Ja lisäksi, missä on Hyvinkään Cittari? (EDIT: Googlasin ite ja siinä Willassa se näkojään on)
2-3 kertaa käynyt ja jostain pitkistä tyhjistä käytävistä ja oudoista mutkista jäänyt muistikuvia. Sinänsä siis samaa kuin kaikissa muissakin kauppakeskuksissa.
Jami2003
10.02.2022, 21.27
Passiivi. Ihmisyksilöt valitsevat supermarketin lähikaupan sijaan. Kukaan ei pakota ketään mihinkään.
Kun tuolla periferiassa kiertää, niin ei sellaista kylää olekaan, jossa entistä lähikauppaa ei olisi. Omassa kotikylässänikin oli kaksi kauppaa fillarointimatkan päässä. Mutta niin vaan me yksilöt, ketkä vain kykenimme, kaupungin isommassa kaupassa kävimme. Itsekin hain lähikaupasta sitten nallekarkkeja ja ehkä phantom-purkan.
Niin. Politiikalla kuitenkin yritetään ohjailla ihmisiä mm ekologisempaan suuntaan. Niin onhan se vähän kumma että ensin julkaistaan vähennystavoitteita ja paheksutaan turhaa autoilua ja sitten muna pystyssä kaavoitetaan uusia myymälä halleja pellolle. Ja kohta perustetaan työryhmä pohtimaan keskustan elävöittämistä. Ei oikein voi ymmärtää. No enpä ymmärrä muutenkaan poliitikkoja.
K.Kuronen
11.02.2022, 10.09
^Ohjailua vahvempi vaatisi totalitaarisen valtion. Demokraattisessa järjestelmässä jokainen ajaa omaa ja oman eturyhmän etuja.
Ohiampuja
11.02.2022, 12.06
Tässä Paloheimo koettaa varovasti kertoa että demokratia on kehno väline kun pitäisi tehdä suuria päätöksiä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008584370.html
Pitäisikö siis vihreiden ajaa diktatuuria Suomeen [emoji12]
Toki varmaan tekisivätkin sen jos olisi valta.
^ Paloheimo taisi lähteä vihreistä aikoja sitten osin juuri siksi että taisi radikalisoitua vähän liikaa. Monelle nuoremmalle ympäristöaktiiville linkolalaisuus tuntuu olevan vastenmielistä. Päätellen siitä mitä he itse (https://verdelehti.fi/2021/05/18/viimeinen-siirto-kuvaa-ymparistoliiketta-jossa-on-ekolokero-jokaiselle-aktivismin-lajille/) asiasta sanovat. Kannattaa tutustua kirjaan, siinä puolueet, vihreät mukaan lukien, nähdään melko taantumuksellisina. Tilalle ei kuitenkaan ehdoteta diktatuuria vaan jotain muuta. Saatte lukea itse.
Onko kukaan muuten seurannut tarkasti tätä Hesarin tuomiopäivän kelloa? Kuluuko aika ihan vaan lineaarisesti vai vaikuttaako siihen ilmastotoimet tai vastaavasti päästöpurskeet?
https://pic.useful.fi/LBLNP5enX.png
Itse olen ihmetellyt miten tarkka tuo on :eek: :rolleyes:
Ohiampuja
11.02.2022, 16.58
En tiedä on ihmiset vapaaehtoisesti valmiita siihen muutokseen mitä luonto ja ympäristö oikeasti vaatisi.
Kun lueskelee noita ennusteita ja skenaarioita niin mikä pieni elämäntapojen muutos ei tule riittämään. Eli fiksulle diktaattorille olisi tilausta, jos demokratia ei vaan toimi. :)
En tiedä on ihmiset vapaaehtoisesti valmiita siihen muutokseen mitä luonto ja ympäristö oikeasti vaatisi.
Kun lueskelee noita ennusteita ja skenaarioita niin mikä pieni elämäntapojen muutos ei tule riittämään. Eli fiksulle diktaattorille olisi tilausta, jos demokratia ei vaan toimi. :)
Olen mielelläni väärässä, mutten oikein jaksa uskoa ihmiskunnan kykyyn muuttaa käytostään.
Pitäisikö siis vihreiden ajaa diktatuuria Suomeen [emoji12]
Toki varmaan tekisivätkin sen jos olisi valta.
Olen antanut itselleni kertoa, että vihreät ovat jokaisen maan diktaattori jo nyt.
Ohiampuja
11.02.2022, 20.56
Tässä uusi YM:n yhteenveto taakanjakosektorista.
https://ym.fi/documents/1410903/33891761/KAISU_Lausuntojen+yhteenveto.pdf/a08bf7e6-6e44-193c-3fa8-f4fb3c529f98/KAISU_Lausuntojen+yhteenveto.pdf?t=1644594121374
Tässä ilmastopaneelin lausunto.
https://ym.fi/documents/1410903/33891761/F-Ilmastopaneeli-VN+990+2022_ilmastotoimien+arviointi.pdf/b61e746b-8ad1-470c-5cab-6438217e1e80/F-Ilmastopaneeli-VN+990+2022_ilmastotoimien+arviointi.pdf?t=1644592 014281
Ja tämä ilmatieteenlaitoksen.
https://ym.fi/documents/1410903/33891761/Ilmatieteen+laitoksen+arvio+KAISUn+toimien+riitt%C 3%A4vyydest%C3%A4+2342114_1_1.pdf/6884014c-1ed4-c197-0a59-1a3c3d9a42c4/Ilmatieteen+laitoksen+arvio+KAISUn+toimien+riitt%C 3%A4vyydest%C3%A4+2342114_1_1.pdf?t=1644591756817
Ohiampuja
12.02.2022, 11.00
Pikaisesti luin tuolta nuo kaikki lausunnot, niin 5.6Mt tavoitteesta puuttuu 1-2 Mt laskentatavasta riippuen. Ja liikenne siellä aika monessa kohtaa nostetaan esiin.
Eli kiristyksiä ja kireitä hallitusneuvotteluita on tulossa.
https://ym.fi/-/tutkimuslaitosten-arviot-taakanjakosektorin-ilmastotoimia-vahvistettava?fbclid=IwAR0V056SlBILaRuvELqdO_Q07WO NESf9RH-7rRSfEw5-mjqFD_mHlvKUAq8
No seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka jatketaan tätä pelleilyä ja sitten uusi isäntä ottaa järjen käteen ja keskittyy talouden kuntoon saattamiseen. Taakanjako asiat annetaan tulevalle oppositolle ihan ilmatteeks.
Ohiampuja
12.02.2022, 15.01
Niin pelleilyä tässä on tämä hidastelu isojen haasteiden edessä.
Haasteet saattaa olla isot ja ratkaisu ei löydy pientä Suomea kurjistamalla.
Taas sama perustelu. [emoji23] Ja kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, koska Ameriikassakin on ’pienet’ osavaltiot ja muualla tehdään jako pienempiin lääneihin[emoji16][emoji1360]
Jees.
Ja mikä on kurjistamista?
Samat on perustelut, koska vain kiina ja muutama muu maa voi asiaan, afrikan väestöräjähdyksen ohella vaikuttaa. Harmi että näin se vaan menee, no onneksi täällä espanjassa energian hinta ei ole juuri noussut ja bensakin on kohtuu hintaista.
Jos oikeasti haluttaisiin että ihmiset kävisivät ruokakaupassa fillarilla niin miksi noihin peltomarketteihin ei koskaan mene kunnollista pyörätietä? Asun itse kaupungin keskustassa josta noin 3km lähimpään kauppakeskittymään. Fillarilla mentäessä joudun ylittämään autotien 6 kertaa ja odottelemaan liikennevaloissa törkeän kauan. Pyörätiet ovat huonokuntoisia ja tehty tyyliin pätkä sinne ja tänne kun oli pakko tehdä jonkun pykälän mukaan.
Vai onko joku nähnyt joskus pyöräbaanan peltomarketista kaupungin keskustaan tai edes lähiöön?
Ainahan voi kuvitella että ne kaupungissa asuvat käyttävät lähikauppoja mutta ainakaan itselläni ei lompakko pidemmän päälle kestä käydä naapuritalossa olevassa smarketissa tai kmarketissa joissa hinnat ovat lähes 2x korkeammat ja tuotevalikoima tyyliin Venäjä.
Noiden baanojen ja yleensäkin parempien pyöräväylien suunnittelussa lähtökohtana on aina joku "matka koulusta ghettoon". Suunnittelussa on edelleen rivien välistä luettavissa se, että pyöräily on köyhäilyä ja vain köyhät pyöräilevät asioidessaan jossain. Kaikissa pyöräilyn edistämispowerpointeissa näkyy tämä sama asenne että koululaiset ja köyhät käyttävät pyörää joten tehdään heille infraa. Tämä asenne pitäisi muuttaa pikkuhiljaa.
Tosiasiallisesti kun käyt katsomassa ammattikorkean tai yliopiston pihaa niin ei siellä montaa fillaria ole parkissa vaan kaikki tulevat autolla (pl isot kaupungit joissa julkisilla pääsee ja sillä ei ole köyhäilyn leimaa).
Samat on perustelut, koska vain kiina ja muutama muu maa voi asiaan, afrikan väestöräjähdyksen ohella vaikuttaa. Harmi että näin se vaan menee, no onneksi täällä espanjassa energian hinta ei ole juuri noussut ja bensakin on kohtuu hintaista.
Jos eri alueita halutaan vertailla, niin Kiina, Yhdysvallat ja EU vastaa yli puolesta globaaleista päästöistä, joten näiden pitää ainakin olla mukana ratkaisemassa ongelmaa. Afrikan päästöt on alle 4 %, kun taas EU:n päästöt on yli kolme kertaa suuremmat, vaikka EU on pinta-alaltaan ja väkimäärältään monin verroin pienempi.
Afrikassa päästöt voivat olla nyt pienet, mutta jos ennustettu väestöräjähdys tapahtuu se kyllä minimoi muiden alueiden säästöt aika tehokkaasti. Väestösiirtyminen länsimaihin lisääntyy ja samalla päästöt / henkilö lisääntyvät. Tälle voisi ehkä yrittää tehdä nyt jotain?
Jami2003
13.02.2022, 09.37
Jos oikeasti haluttaisiin että ihmiset kävisivät ruokakaupassa fillarilla niin miksi noihin peltomarketteihin ei koskaan mene kunnollista pyörätietä?
Jep. Ja esimerkiksi täällä oli yhteen kauppakeskittymään kilometrin pitempi matka pitkän aikaa jos kulki liikennesääntöjen mukaan. Vihdoin viime kesänä saatiin valot ja tien ylityspaikka risteykseen niin että matka on sama kuin autolla.
Sama on talvella aurauksen kanssa. Kyllä se ykkös prioriteetti on saada autotiet puhtaaksi. Ja monesti autoteiden aurauslumi on pyörätiellä pitkäänkin.
Huonosti näkyy valtion kauniit puheet kävelyn ja pyöräilyn suosimisesta lähiliikenteessä.
Ja tänäänkin tulee 120 km yksityisautoilua kun ei mene mitään joukkoliikennevälinettä junalle sunnuntaina ja tytär on kuitenkin junaan saatava.
Ohiampuja
13.02.2022, 10.05
Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho sanoo että nyt alussa painopiste on yksilötason jutuissa. Näin saadaan pelattua aikaa systeemitason muutoksille. Ja seuraavilla vuosikymmenillä painopiste on sitten noissa isoissa jutuissa. Toivotaan että siinä vaiheessa nämä kaavoitukset, yms rakentamiset saadaan järkevämmiksi.
Ohiampuja
13.02.2022, 10.20
No seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka jatketaan tätä pelleilyä ja sitten uusi isäntä ottaa järjen käteen.
Onko Persut ainut puolue joka pyyhkisi ilmastoasioilla pöytää, jos hallituksessa olisivat? Kaikki muut taitaa olla suunnilleen samoilla linjoilla.
Mutta onhan tässä jotain radikaalia tehtävä jos tavoitteisiin pitää päästä. Nyt kun keskiverto-Suomalaisen päästöt on vissiinkin noin 10-11 tonnia ja 2030 se pitäisi olla 2,5 tonnia. Ja 2050 sitten enää vain 1000 kg. Eli yhden sukupolven aikana pitää vähentää 90 %. Ei se tule pelkästään parilla ilmalämpöpumpulla tai asunnon termaria säätämällä.
Onko Persut ainut puolue joka pyyhkisi ilmastoasioilla pöytää, jos hallituksessa olisivat? Kaikki muut taitaa olla suunnilleen samoilla linjoilla.
No ei taida olla perussuomalaisten suunnitelmissa esillä ilmastoasioista luopuminen vaan supistusten järkevä tekeminen. Niinkuin tuossa kirjoitit tuon hallituksen suunnitelman toteuttaminen on niin mahdotonta että kansa lyö hanskat tiskiin ja sitten ei tapahdu mitään.
Afrikassa päästöt voivat olla nyt pienet, mutta jos ennustettu väestöräjähdys tapahtuu se kyllä minimoi muiden alueiden säästöt aika tehokkaasti. Väestösiirtyminen länsimaihin lisääntyy ja samalla päästöt / henkilö lisääntyvät. Tälle voisi ehkä yrittää tehdä nyt jotain?
Ilman muuta väestönkasvua pitäisi pystyä hillitsemään. Tämä vaatii naisten ja lasten aseman parantamista sekä panostuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Ilmastonmuutos uhkaa heikentää elinoloja erityisesti Afrikassa, mikä yhdessä väestönkasvun kanssa odotettavasti aiheuttaa yhä suurempia muuttoliikkeitä Eurooppaan. Tämän(kin) vuoksi nyt pitäisi tehdä nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten myös pyrkiä auttamaan Afrikan maita väestönkasvun hillitsemisessä.
Ohiampuja
16.02.2022, 21.27
Tämä kulutuskäytävä ajatus kuulostaa fiksulta. Jotenkin noin itsekin mietin.
https://verdelehti.fi/2022/02/09/kulutuskaytavat-maarittelevat-miten-paljon-kuluttamista-mahtuu-kestavaan-kehitykseen/
Yhdysvaltain länttä piinaa pahin kuivuuskausi yli tuhanteen vuoteen, kertoo uusi tutkimus
Ankara kuivuus jatkuu todennäköisesti lähivuodet. Vuosisadan loppuun mennessä vuosikymmeniä kestäviä kuivuusjaksoja tulee alueella lisää.
https://yle.fi/uutiset/3-12319990
Yhdysvaltain länttä piinaa pahin kuivuuskausi yli tuhanteen vuoteen, kertoo uusi tutkimus
Ankara kuivuus jatkuu todennäköisesti lähivuodet. Vuosisadan loppuun mennessä vuosikymmeniä kestäviä kuivuusjaksoja tulee alueella lisää.
https://yle.fi/uutiset/3-12319990
https://areena.yle.fi/1-51014445
Tää oli ihan mielenkiintoinen dokumentti veden loppumisesta ja myöskin kuivuudesta
Ohiampuja
20.02.2022, 09.16
Evasta asiallinen uutinen.
Bensanhinnasta paasaajat puolustavat muka köyhiä Suomalaisia, mutta eniten bensaa ostaa varakas city-maasturi kansanosa. :)
https://www.eva.fi/blog/2022/02/18/bensa-on-edelleen-halpaa-hotkyileva-hyvityspolitiikka-ei-hyodyta-ketaan/
Hyvää kommenttia hallituksen äskeisestä päätöksestä.
Hallituksella ei siten ole mitään järkevää perustetta hyvittää autoilijoille polttoaineen hinnannousua. Sen sijaan päätökset korottaa yksityisautoilijan työmatkavähennystä ja nostaa kilometrikorvausta vaikuttavat politiikalta, jonka ainoa peruste on vihaisten kansalaisten ja populistien pelko, sillä toimilla vedetään täysin toiseen suuntaan kuin hallituksen päästövähennystavoitteet näyttävät.
....Johdonmukaisuus politiikan teosta puuttuu siis nyt täysin. Näitä autoilun päästöihin kohdistuvia veronkiristyksiäkään ei pidä missään tapauksessa kompensoida autoilun päästöjä tukemalla vaan keventämällä tuloveroja kaikissa tuloluokissa, jotta kuluttajien kohtaama verorasitus ei kiristy kokonaisuudessaan.
Erikoista että joku kommentoi nykyisen hallituksen ainoaa hyvää päätöstä vastaan. Kompensaatio pitäisi saada myös muille kuin työssä kävijöille (eläkeläiset mm), jotka tarvitsevat autoa.
Huoli kustannusten kasvusta – ”Hallitus unohti eläkeläiset”
https://www.verkkouutiset.fi/huoli-kustannusten-kasvusta-hallitus-unohti-elakelaiset/
Surkuhupaisinta tuossa työmatkavähennysveivauksessa on se, että ne jotka ajavat säässä kuin säässä fillarilla töihin eivät saa mitään kompensaatiota. Tämä on heille keskisormen näyttämistä hallituksen puolelta. Ainut keino olisi pudottaa tuloveroa mutta sosialistihallitukselle tuollainen ratkaisu olisi täysin mahdoton.
Luulen että kepullekin oli tärkeämpi päästä tekemään alue- kuin talouspolitiikkaa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, millä perusteella alempien tuloluokkien (ml eläkkeet) tuloverojen alentaminen ei käynyt.
IS:ssa oli Osmo Soininvaaran laskelma bensan hinnasta 2006 ja nyt. Kun otetaan huomioon autojen keskikulutuksen pienentyminen ja toisaalta ansiotason nousu tuolla ajanjaksolla, on Soininvaaran mukaan bensalitra nyt 18,2 % alempi kuin vuonna 2006.
Se on kyllä jo opittu että poliitikko saa laskelmillaan lopputuloksen näyttämään aina siltä kun itse haluaa [emoji28]
Sen voi kyllä ilman poliittista kokemusta todeta itsekin, että kun Espanjassa tankkaa saman määrän bensaa, se maksaa vähemmän kuin Suomessa.
^Ottamatta kantaa politiikan kannalta, Soininvaara on tilastotieteilijä ja hankala noita laskelmia on kumotakkaan.
^ Taisi olla alunperin jonkun EVAn tutkijan laskelma. Siinä on jonkin verran virhettä ja tosiaan kyse on keskiarvoista.
miikaael
21.02.2022, 22.48
Vale, emävale ja tilasto. Valitsemalla sopivan otannan saa asian kuin asian näyttämään tilastolla juuri siltä miltä sen haluaa näyttävän.
Miten autojen keskikulutuksen lasku laskee bensan litrahintaa?
Ohiampuja
21.02.2022, 23.22
Tarkoitti varmaan bensaan mennyttä rahamäärää. Onhan sitä muualtakin kuulunut ettei se nyt mitään poikkeuksellisen kallista ole.
^Suomen tulotaso huomioiden bensa ei ole kallista muihin maihin verrattuna.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/115d4835-b2ad-40c9-81cb-82291f692e45
Ohiampuja
25.02.2022, 19.16
Tässä etätöiden lomassa on helppo tehdä samalla naapureiden stalkkausta. :)
Yllättävän moni naapurustosta vie lapset autolla tuohon päiväkotiin, 400 metrin päähän. Minusta tuo matka on kiva kävellä ja vetää poitsu pulkalla sinne. :)
Mutta pitää todeta että suurin osa kuitenkin liikkuu Stiga/pulkka kalustolla. Nyt on ollut kiva talvi tuohon hommaan.
tchegge_
25.02.2022, 22.12
Itsellä kanssa se 400m matkaa päiväkotiin, autolla tuplat siitä. Käytännössä nopeampikin viedä rattailla tai pulkalla kuin autolla näin etätyöaikaan.
Eri asia tietysti jos on autolla menossa muutenkin töihin.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Mulla on reilu kilsa suuntaansa. Autolla tulee yleensä vietyä kun on jotenkin muka hoppu päästä aloittamaan omat työt. Kotiin haen vähän useammin kävellen. Ja automatka menee sentään hybridillä sähköllä.
Ja harvoin edes vien sillä viejänä on useimmiten rouva joka jatkaa samalla autolla suoraan töihin.
Muistelin, että itse kävelin yksin sen puolisen kilometriä aikanaan eskariin. Toki nuorempana päiväkodin alemmilla asteilla en olisi varmaankaan uskaltanut tai osannut.
^ nykysäännöillä eskaariinkaan ei mennä yksin vaan saatettuna. Tosin omien lasken kohdalla taisin asteittain kasvattaa etumatkaa, kävin sitten perästä kuittaamassa.
Joskin nykysäännöt taitavat kieltää autolla tuomisenkin, koska harvan tarhan pihalla on riittävästi tilaa autoruljanssille.
Ohiampuja
26.02.2022, 17.37
Eri asia tietysti jos on autolla menossa muutenkin töihin.
Juu, nyt ne autot tulee liki samaan aikaan takaisin kotiin mitä minä kävellen. :)
Ohiampuja
01.03.2022, 10.28
Tässä nyt Hesaria eilen. IPCC raportissa puhutaan aika suurista, koko yhteiskuntaa koskevista muutoksista.
Sitten jossain siteerataan Taalaksen kirjaa tyyliin, että ei tässä suuria juttuja tavan ihmisiltä tarvita, kunhan vaan energiantuotanto luopuu fossiilisista niin se riittää. Minä veikkaan että tämä IPCC arvio pitää kyllä paremmin paikkaansa.
VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ tutkijat pitävät nopeaa ja perustavanlaatuista muutosta yhteiskuntiin ja nykyiseen elämäntapaamme.
Ei riitä, että reagoimme yksi kerrallaan eteen tuleviin katastrofeihin – että kirjaimellisesti sammutamme tulipaloja tai suojelemme metsiä – jotta katastrofien välissä voisimme jatkaa elämäämme entiseen malliin. ”On selvää, että pienet, marginaaliset, reaktiiviset tai vähittäiset muutokset eivät riitä”, tutkijat kirjoittavat.
”Terveen, elinkelpoisen planeetan takaamiseksi kaikille meidän täytyy muuttaa elämäntapamme perusteellisesti, erityisesti teollisuus- ja energiasektorit ja kaupunkien suunnittelu.” Konkreettisten toimien lisäksi kestävä yhteiskunta vaatii raportin mukaan kulttuurista muutosta: uudenlaisten perusarvojen, maailmankuvan ja ideologioiden omaksumista ja sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten järjestelmien panemista uusiksi. Siihen puolestaan tarvitaan suomalaisille tuttuja peruspilareita: universaalia terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja koulutusta.
“Tämä voi aluksi tuntua ylivoimaiselta, mutta maailma muuttuu joka tapauksessa, ja [suunnitelmamme] tarjoaa tapoja ohjata muutosta kaikkien hyvinvoinnin parantamiseksi.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008583161.html
Ei juma.
Ukraina. Ukraina. Ukraina.
Jotain tilannetajua - eiku ideologia...
Ohiampuja
01.03.2022, 19.39
Nyt en tajua? Eikö Ukrainan sodan takia saa keskustella mistään muusta?
Ei. Koska ihminen on yksinkertainen eläin eikä sen päähän sovi enempää kuin yksi iso asia kerralla. Ja lisäksi sille on vaikea ymmärtää asioita jotka eivät tapahdu juuri nyt. Menee sekaisin.
Miten mahtaa käydä saamelaisten elämänmuodolle ilmastonmuutoksen edetessä, kun jo nyt on talvisin suuria vaikeuksia. Nytkin laitumet sellaisia, että keinoruokinnan varassa porot. Asiasta oli juttua eilen saamenkielisissä uutisissa.
Ohiampuja
02.03.2022, 20.24
Riikka Suominen ja Kriisien kriisi podcast. Kiinnostava neljän jakson sarja missä pohditaan lämpenemisen vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Ja kuinka siihen on varauduttu, vastaus on lähes nolla.
Erikoista vaikka tiedetään kuinka se muuttaa isolla kädellä maataloutta, aiheuttaa ilmastopakolaisten aallon ja vaikka mitä muuta.
https://open.spotify.com/show/7x8jSTeBUh53rXdZg256Av?si=WQ_aFd53SLmHIaInTPzw1g
Miellyttävän kiihkovapaata:
https://www.youtube.com/watch?v=tlRC0WDHoPg
Nyt en tajua? Eikö Ukrainan sodan takia saa keskustella mistään muusta?
Koronan ja Ukrainan jälkeen voi tulla vielä muutakin, mutta varmasti joskus tulee paljon tällaista:
https://yle.fi/uutiset/3-12292670
Ohiampuja
10.03.2022, 14.31
Miellyttävän kiihkovapaata
Ihan OK pläjäys. Sanoo ihan fiksusti että sähköautot saattaa lyödä maaseudulla paremmin läpi kuin kaupungeissa. Joka OK taloon on helppo laittaa pikalaturi ja samaan aikaan huoltoasemaverkosto surkastuu, kun väki maalla vähenee. Kerrostalokortteleissa se kotilataaminen on paljon isompi ongelma.
Ja siitäkin tykkäsin että se turve kannattaa jättää vielä maahan ihan oikeaksi vara-energiaksi, siihen käyttöön kun tilanne menee kunnolla pieleen.
...Joka OK taloon on helppo laittaa pikalaturi ja samaan aikaan huoltoasemaverkosto surkastuu, kun väki maalla vähenee. Kerrostalokortteleissa se kotilataaminen on paljon isompi ongelma...
Niinkö se sanoo?
Itse näkisin niin, ettei pikalatureita kannata pystyttää kuin kaupallisiin latauspisteisiin (marketit, kauppakeskukset, huoltoasemat....).
Kotonansa ehtii ladata ihan normilaturillakin. Tai vaikka ihan SUKOllakin.
Ohiampuja
10.03.2022, 16.35
En muista sanatarkasti mutta tarkoitti näitä tavallisia 16A 3-vaihelatureita. Mitä niistä nyt lähtee, 11 kW. Eihän noita nyt pikalatureiksi kutsuta.
Mutta pointti oli se että tuollaisen laturin hommaaminen on maalla ja OK-talossa aika helppoa.
Sanoo ihan fiksusti että sähköautot saattaa lyödä maaseudulla paremmin läpi kuin kaupungeissa.
Joo. Viime kesän pyöräretkellä tuli vastaan isäntä joka oli laittanut navetan katon niin täyteen paneelia että kaksi autoa latautui sillä. Osin varmaan siksi että siellä navetassa ei ollut enää ammuvia. Kyllähän ne yleistyy kaupungissakin, muttei yhtä helposti.
Ohiampuja
14.03.2022, 10.22
Tässä ihan asiallinen setti perusasioiden haltuunottoon.
Joku voi väittää propagandaksi tai aivopesuksi, mutta minä luotan Suomalaiseen yliopistoon ja uskon että kurssin taustat ja viittaukset pitää paikkaansa.
https://www.avoin.jyu.fi/opinto-opas/fi/opintojakso/beny2021/ilmoittaudu-opintoihin-avoinyo/
Ohiampuja
23.03.2022, 14.10
Sää ja ilmasto on eriasiat, mutta eihän nämä enkat hyvältä kuulosta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f710b651-158a-4f08-8bb7-256389ab58ff
Ja siitäkin tykkäsin että se turve kannattaa jättää vielä maahan ihan oikeaksi vara-energiaksi, siihen käyttöön kun tilanne menee kunnolla pieleen. [/FONT][/COLOR]
Turpeen osalta ongelmana on se, että jos tuotanto ja polttolaitokset ajetaan alas, niin ei niitä hetkessä uudestaan pystytetä.
vesa väkevä
23.03.2022, 19.54
Sää ja ilmasto on eriasiat, mutta eihän nämä enkat hyvältä kuulosta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f710b651-158a-4f08-8bb7-256389ab58ff
Valtamedidia ei ole uutisoinut kaikkien aikojen kylmyysennätystä etelämantereelta v.2016. On-109. Aivan käsittämätön kylmyys. Yli 60 astetta keskimääräistä kylmempää.
^no tuo on kyllä uutinen, koska alin mitattu lämpötila maapallolla on karvan vajaa -90?C
^no tuo on kyllä uutinen, koska alin mitattu lämpötila maapallolla on karvan vajaa -90?C
Ilmaston muutoksen puoltajat ovat menettäneet uskottavuuttaan "vaihtoehtoisilla totuuksilla".
Jos epäiljätkin liittyvät soopan puhujiin, niin ... ?
Tuo -109 lienee fahrenheitteja, sillä:
"The coldest temperature recorded in Antarctica was -89.6°C at Vostok station in 1983. "
Ilmaston muutoksen puoltajat ovat menettäneet uskottavuuttaan "vaihtoehtoisilla totuuksilla".
Jos epäiljätkin liittyvät soopan puhujiin, niin ... ?
Tuo -109 lienee fahrenheitteja, sillä:
"The coldest temperature recorded in Antarctica was -89.6°C at Vostok station in 1983. "
Epäilijät ovat nimenomaan soopan puhujia.
Ohiampuja
24.03.2022, 09.24
Eipä sitä ilmastonmuutosta kukaan enää kiellä, nyt ne puhujat on tätä Kiina-Intia korttia heiluttamassa. Tai ainakin tällaisen käsityksen olen saanut.
Eipä sitä ilmastonmuutosta kukaan enää kiellä, nyt ne puhujat on tätä Kiina-Intia korttia heiluttamassa. Tai ainakin tällaisen käsityksen olen saanut.
No osin varmaan tuokin, mutta se Afrikan (tuleva) väestöräjähdyshän se ongelma on... Tältä foorumilta lukemani mukaan ;)
Yleisesti tämä ilmastonmuutoskeskustelu muistuttaa jostain syystä aikoinaan ollutta tupakkavirmojen jarraamista sitä vastaan, onko tupakointi terveellistä vai vaarallista.
Pitkitetään ”käsittelyprosessia”.
Ohiampuja
24.03.2022, 15.12
Väestönkasvu vaikuttaa tietysti, mutta ei se pääsyyllinen ole. CO2 päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä paljon enemmän kuin väkimäärä.
Jostain luin artikkelin missä oli väestönkasvu 80-90 luvun huittelta lähtien n 50%, kun samassa ajassa CO2 päästöt oli tuplaantuneet. Eli väestönkasvun syyksi tätä ei voi pistää.
Väestönkasvu vaikuttaa tietysti, mutta ei se pääsyyllinen ole. CO2 päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä paljon enemmän kuin väkimäärä.
Jostain luin artikkelin missä oli väestönkasvu 80-90 luvun huittelta lähtien n 50%, kun samassa ajassa CO2 päästöt oli tuplaantuneet. Eli väestönkasvun syyksi tätä ei voi pistää.
Se on tämä tavaran määrä ja hamstraaminen. Ja globalisaation johdosta savi- ja kamelinkakkamajojen asukitkin tietävät, että elämän tarkoitus saada uusin iPhone, Niken tossut & huppari tai muita muovivaatteita. Lisäksi joku länkkäreiltä ylimääräiseksi jäänyt tojota.
Ohiampuja
24.03.2022, 15.48
Ja globalisaation johdosta savi- ja kamelinkakkamajojen asukitkin tietävät, että elämän tarkoitus saada uusin iPhone, Niken tossut & huppari.
Totta, ja siitä ekasta Niken hupparista on nolo mennä nillittämään, kun meillä on niitä jo seitsemän kaapissa.
...meillä on niitä jo seitsemän kaapissa.
Oma valinta. Itsellä ei yhtään.
Ohiampuja
24.03.2022, 16.23
Jos ihan tarkkoja ollaan niin mulla on yksi. :)
vesa väkevä
24.03.2022, 21.28
Ilmaston muutoksen puoltajat ovat menettäneet uskottavuuttaan "vaihtoehtoisilla totuuksilla".
Jos epäiljätkin liittyvät soopan puhujiin, niin ... ?
Tuo -109 lienee fahrenheitteja, sillä:
"The coldest temperature recorded in Antarctica was -89.6°C at Vostok station in 1983. "
Kyllä se -109 C pitää paikkansa. Kertoo siitä, että kylmyysennätyksiä ei jostain kumman syystä uutisoida. Suomen kylmyysennätysasema on muutama vuosi sitten siirretty paljon ylemmälle korkeudelle, jotta ennätys ei meninisi enää rikki. On v.1999, ei mikään esihistoriallinen.
Yksikään ilmastonmuutospelotteluasia ei ole toteutunut. Pohjoisnavan piti olla sula v. 2013. Nyt jääala on kasvussa. Jääkarhujen piti kouolla sukupuuttoon. On nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuvalun saaren piti upota mereen. Saivat jotain avustustakin siihen. Saaren pinta-ala on kasvussa ja lentokenttäkin rakennettiin. Näitä riittää..
Oma valinta. Itsellä ei yhtään.
Onko fillareita enemmän kuin yksi?
^osa fillareista on hiilinieluja.
Onko fillareita enemmän kuin yksi?
On, mutta olenkin länkkäri ja siksi jo valmiiksi syyllinen
EDIT: mut noin kaikenkaikkiaan yritin sanoa, ettei ole maailmankolkkia, jossa ei internettiä ja telkkaria tuijoteta, juurikaan jäljellä. Ja noista laatikoista näkee mitä kaikkea tavaraa pitää olla. Entistä useammat haluaa yhä enemmän roinaa ja lähtevät vaikka kotoaan litoon sitä tavaraa saadakseen.
Kyllä se -109 C pitää paikkansa.
Kuukkeli ei löydä moista tietoa. Anna linkki - faktaan, ei millekään foorumiväitteelle.
Kyllä se -109 C pitää paikkansa. Kertoo siitä, että kylmyysennätyksiä ei jostain kumman syystä uutisoida. Suomen kylmyysennätysasema on muutama vuosi sitten siirretty paljon ylemmälle korkeudelle, jotta ennätys ei meninisi enää rikki. On v.1999, ei mikään esihistoriallinen.
Yksikään ilmastonmuutospelotteluasia ei ole toteutunut. Pohjoisnavan piti olla sula v. 2013. Nyt jääala on kasvussa. Jääkarhujen piti kouolla sukupuuttoon. On nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuvalun saaren piti upota mereen. Saivat jotain avustustakin siihen. Saaren pinta-ala on kasvussa ja lentokenttäkin rakennettiin. Näitä riittää..
Laittaisitko hieman viitteitä näiden väitteiden tueksi. Muuten näiden arvo on nolla tai sen alle.
Kyllä se -109 C pitää paikkansa. Kertoo siitä, että kylmyysennätyksiä ei jostain kumman syystä uutisoida. Suomen kylmyysennätysasema on muutama vuosi sitten siirretty paljon ylemmälle korkeudelle, jotta ennätys ei meninisi enää rikki. On v.1999, ei mikään esihistoriallinen.
Yksikään ilmastonmuutospelotteluasia ei ole toteutunut. Pohjoisnavan piti olla sula v. 2013. Nyt jääala on kasvussa. Jääkarhujen piti kouolla sukupuuttoon. On nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuvalun saaren piti upota mereen. Saivat jotain avustustakin siihen. Saaren pinta-ala on kasvussa ja lentokenttäkin rakennettiin. Näitä riittää..
Ilmastonmuutos nimenomaan lisää ääri-ilmiöitä, molemmissa päissä lämpömittaria.
Takakeno
25.03.2022, 11.34
Kuukkeli ei löydä moista tietoa. Anna linkki - faktaan, ei millekään foorumiväitteelle.
No sehän sanoi ettei niistä uutisoida... .. . ....
^ilmeisesti tietoa jaetaan vain liskoihmisten omilla kanavilla. Liskoille vaihtolämpöisenä tuollaiset tiedot on elintärkeitä.
^osa fillareista on hiilinieluja.
Mun fillarit tuppaavat olemaan rahanieluja, varsinkin moottorilla varustetut.
Ohiampuja
26.03.2022, 21.20
1973 öljykriisin aikana olin aika pikku poika, niin omat muistikuvat on kehnot tuolta ajalta.
Mutta arvostan peliliikkeitä joihin silloin riitti rohkeus. Laskettiin nopeusrajoituksia, kiellettiin kauppojen mainosvalojen polttaminen yöllä. Ja mikä parasta, kiellettiin uima-altaiden lämmitys. :) Ennen oli kodeissa uima-altaita, mutta oliko niitä oikeasti niin paljon?
Mutta onko meilläkin tällainen kieltolista kohta vastassa? Joko ilmaston tai Ukrainan sodan takia?
Ilmastonmuutos nimenomaan lisää ääri-ilmiöitä, molemmissa päissä lämpömittaria.
Jos lehtijuttuja uskoo niin kaikki mitä maailmassa tapahtuu on ilmastonmuutoksen seurausta.
Luumunen
26.03.2022, 23.12
1973 öljykriisin aikana olin aika pikku poika, niin omat muistikuvat on kehnot tuolta ajalta.
Mutta arvostan peliliikkeitä joihin silloin riitti rohkeus. Laskettiin nopeusrajoituksia, kiellettiin kauppojen mainosvalojen polttaminen yöllä. Ja mikä parasta, kiellettiin uima-altaiden lämmitys. :) Ennen oli kodeissa uima-altaita, mutta oliko niitä oikeasti niin paljon?
Läheisessä uimahallissa kun tulee käytyä suht usein, niin siellä on 4 isoa saunaa päällä aamusta iltaan ja niin kuumina ettei niissä kovin kauaa pysty olemaan. Tällaisia saunojahan on Suomessa joka puolella, mutta jos niiden lämpötilaa laskisi vaikka 10-15 astetta niin käyttömukavuus paranisi ja sähköä säästyisi. Mutta taitaa saunan lämmittäminen tukalan kuumaksi olla Suomessa niin tärkeä kunnia-asia että siihen ei tulla kajoamaan vaikka sähkön hinta nousisi kuinka korkeaksi.
^joo! Mä olen käynyt viimeksi uimahallissa 1980- luvulla poikasena. Silloin vielä kaiken lisäksi setämiehillä oli tapana heittää löylyä niin, että heikoimmat (mm. lapset) joutuivat lähtemään lauteilta. Vieläkö nykyään meno on samanlaista?
justus6969
27.03.2022, 04.25
mainosvalojen kieltäminen öisin (päivisin saa olla valot, vitsivitsi) ja saunojen viilentämiset Suomessa ovat aika lutusia ideoita säästää paikallisesti energiaa. Mutta itse päästöjen vähentämiseen isommassa mittakaavassa, eiköhän herra Putin tehnyt kerralla selväksi kaikista hyväuskoisimmillekin liberaaleille länsimaalaisille, ettei kansainvälisillä sopimuksilla ole autoritaarisille valtioille mitään merkitystä. Edes demokratiat eivät pääse yhteisymmärrykseen, että kuka leikkaa hyvinvointiaan mitenkin ja kuka kustantaa päästölaskut. Venäjän, Kiinan ja muiden vastaavien ei tällaisia tarvitse paljoa miettiä - tarpeen tullen kaikki fossiiliset käytetään. Ja liberaalien länsimaiden kiusaksi poltetaan vaikka huvikseen, miksi pitäisi olla rationaalinen?
Toimivat yhteiskunta- ja talousjärjestelmät ovat universaaleja vaatimuksia, että päästöjen vähentämisestä voisi pragmaattisesti edes keskustella. Vai meinaatteko mennä Kiinaan, Intiaan ja Venäjälle kertomaan, että tupruttelu seis ja hyvinvointia ei voi perustaa fossiiliseen energiaan? Nyt mukaan ilmastotalkoisiin!
Jos Venäjä siirtyy CCCP 2.0-aikakauteen, alkavat myös päästöt per capita nousta. Alla olevasta käppyrästä näkee, että miten kävi Neukkula 1.0:n tuhouduttua 1990-luvulla
https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PC?locations=RU-FI-US
ei ollut CCCP kovin tehokas yhteiskunta co2-päästöjen suhteen, järjettömät päästöt suhteessa esimerkiksi Suomeen ja Jenkkeihin ja samalla taloudeltaan se oli aivan kehitysmaa. Jäätävä puhdotus co2-päästöissä, kun järjestelmä romahti. Nyt on odotettavissa päinvastainen kehitys, kun siellä talous romahtaa kaikkea fossiilista aletaan polttaa välittämättä mistään tehokkuudesta tai päästöistä yhtään mitään.
Käytännössä vihreä siirtymä vaatii, että firmat kehittävät uusia ratkaisuja. Omalla alallani tämä on hyvässä vauhdissa ilman mitään ulkopuolista regulointia. Jos talous sakkaa, "vihreän siirtymän" t&k ajetaan alas. Euroopassa energiasektorilla yritetään siirtyä pois Venäjän tuontienergiasta, mutta se on toinen juttu eikä siihen tavoitteeseen päästä pelkästään uusiutuvilla puhumattakaan t&k:n avulla. Uudet ratkaisut ovat valmiita joskus vuosikymmenen kuluttua. Mutta joo, se niistä globaaleista ilmastotavoitteista
Luumunen
27.03.2022, 10.21
^joo! Mä olen käynyt viimeksi uimahallissa 1980- luvulla poikasena. Silloin vielä kaiken lisäksi setämiehillä oli tapana heittää löylyä niin, että heikoimmat (mm. lapset) joutuivat lähtemään lauteilta. Vieläkö nykyään meno on samanlaista?
Ei ehkä niin että joku tarkoituksella yrittää kärventää muita, mutta sille löylynheittäjän paikalla istuvalle tulee ehkä sosiaalinen paine alkaa heittämään vettä kiukaalle liikaakin koska olettaa että niin pitää tehdä kun sillä paikalla istuu, vaikka muut ei välttämättä sitä kaipaa.
Ohiampuja
28.03.2022, 18.26
Luen nyt Mikko Pelttarin kirjaa Lämpenevä maa - Ilmastolukutaidon käsikirja.
Kirjassa on kyllä paljon asiaa, ei mikään nopea kirja luettavaksi. Mutta kirjassa hän sanoo että kansainvälisestä ilmastotutkimuksen rahoituksesta vain prosentin kymmenesosa menee yhteiskunnalliseen tutkimukseen. Ja siksi ilmastonmuutosta käsitellään helposti vain luonnontieteellisenä juttuna, ja sen laajat vaikutukset yhteiskunnan kaikille muille osa-alueille jää käsittelemättä.
Ei ehkä niin että joku tarkoituksella yrittää kärventää muita, mutta sille löylynheittäjän paikalla istuvalle tulee ehkä sosiaalinen paine alkaa heittämään vettä kiukaalle liikaakin koska olettaa että niin pitää tehdä kun sillä paikalla istuu, vaikka muut ei välttämättä sitä kaipaa.
Löylynheittäjän syy, jos on ahdasta?[emoji6]
Wanha sääntö oli että kuuppa per saunoja plus yksi kiukaalle. Se on isossa saunassa aika paljon.
vesa väkevä
29.03.2022, 17.10
Ilmastonmuutos nimenomaan lisää ääri-ilmiöitä, molemmissa päissä lämpömittaria.
Ns. ilmastonmuutos lämmittää napa-alueita muita enemmän. Sitä on Suomessakin hoettu. Sehän merkitsee lämpötilaerojen tasaantumista. Se taas heikentää sää-ilmiöitä. Lämpötilaero on se, jolla ilma liikkuu.
Eikä mitään hurrikaanien ym. lisääntymisestä ole merkkejä. Tulee samaa tahtia kuin viimeiset 200 vuotta.
1973 öljykriisin aikana olin aika pikku poika, niin omat muistikuvat on kehnot tuolta ajalta.
Mutta arvostan peliliikkeitä joihin silloin riitti rohkeus. Laskettiin nopeusrajoituksia, kiellettiin kauppojen mainosvalojen polttaminen yöllä. Ja mikä parasta, kiellettiin uima-altaiden lämmitys.
Noista peliliikkeistä osa oli hyvinkin haitallisia ympäristölle. Esimerkiksi kiellettiin autotallien lämmitys ja moottorin lämmitys sähköllä. Kummassakin tapauksessa vaikutus kokonaisenergiankulutukseen oli täysin väärään suuntaan. Täällä ollaan hyviä keksimään rajoituksia, jotka aiheuttavat pelkkää v*tutusta, mutta ei sitten muuta. Ja sitten ajetaan nastarenkailla edelleen ja tehdään uusia tutkimuksia joilla yritetään todistaa etteivät ne kuluta asvalttia. Saksassa 70-luvulla huomasivat vuodessa mikä on vaikutus.
Ohiampuja
30.03.2022, 17.06
Nyt onkin IPCC:n uuden rapsan aiheena hillintäkeinot, saas nähdä mitä sieltä tulee.
https://ym.fi/tapahtumat/2022-04-04/ipcc-n-ilmastoraportin-kansallinen-julkistustilaisuus
vesa väkevä
30.03.2022, 19.38
Ilmaston muutoksen puoltajat ovat menettäneet uskottavuuttaan "vaihtoehtoisilla totuuksilla".
Jos epäiljätkin liittyvät soopan puhujiin, niin ... ?
Tuo -109 lienee fahrenheitteja, sillä:
"The coldest temperature recorded in Antarctica was -89.6°C at Vostok station in 1983. "
of extreme temperatures have primarily focused on atmospheric temperatures. Using 18 years of the latest version of the Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer (MODIS) land surface temperature (LST) data, we globally investigate the spatial patterns of hot and cold extremes as well as diurnal temperature range (DTR). We show that the world’s highest LST of 80.8°C, observed in the Lut Desert in Iran and the Sonoran Desert in Mexico, is over 10°C above the previous global record of 70.7°C observed in 2005. The coldest place on Earth is Antarctica with the record low temperature of ?110.9°C. The world’s maximum DTR of 81.8°C is observed in a desert environment in China. We see strong latitudinal patterns in hot and cold extremes as well as DTR. Biomes worldwide are faced with different levels of temperature extremes and DTR: we observe the highest zonal average maximum LST of 61.1° ± 5.3°C in the deserts and xeric shrublands; the lowest zonal average minimum LST of ?66.6° ± 14.8°C in the tundra; and the highest zonal average maximum DTR of 43.5° ± 9.9°C in the montane grasslands and shrublands. This global exploration of extreme LST and DTR across different biomes sheds light on the type of extremes different ecosystems are faced with.
Corresponding author: Yunxia Zhao, yunxiaz1@uci.edu
Keywords: Climate change (https://journals.ametsoc.org/search?q=Climate+change); Climate variability (https://journals.ametsoc.org/search?q=Climate+variability); Surface temperature (https://journals.ametsoc.org/search?q=Surface+temperature); Diurnal effects (https://journals.ametsoc.org/search?q=Diurnal+effects)
While the Earth has warmed by around 1°C on average above the preindustrial level, much higher record hot extremes have been observed around the world in the past decades (IPCC 2018 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib21)). Ecoregions worldwide are showing signs of thermal stress, leading to changes in their structure, composition, functioning, and significant ecological pressure (Hughes et al. 2018 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib19); Peng et al. 2013 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib41); Xie et al. 2018 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib57)). Between 1980 and 2018, over 2,000 extreme events including heatwaves, droughts, wildfires, and winter storms have occurred, killing over 180,000 people and leading to nearly $700 billion in damage (Munich RE 2019). Most previous studies on temperature variability have focused on extreme air temperatures (e.g., heatwaves) (Schwartz 2005 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib43); Oudin Åström et al. 2013 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib38); Kretschmer et al. 2018 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib25); Papritz 2020 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib40); Luo et al. 2019 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib30); Johnson et al. 2018 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib22); Kodra et al. 2011 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib24); Tang et al. 2013 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib47)) and relatively little attention has been paid to extreme high and low temperatures across the Earth’s skin (Azarderakhsh, et al. 2020 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib1); Nie et al. 2020 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib37)).
Studies of extreme hot land surface temperatures (LSTs), also known as skin temperature, have mainly focused on the city or subcity scale where the urban heat island is a major hazard (Benz et al. 2021 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib3)). However, the most extreme hot and cold LSTs usually occur in deserts and polar regions, respectively. Warming rates in arid areas are higher than the global average (Zhou et al. 2015 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib60); Zhou and Wang 2016 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib59)), and the Arctic region is warming at a rate more than twice the global mean (Cohen et al. 2014 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib5)).
Locations of the hottest and coldest places on Earth’s have always been of interest to a broad range of scientists including meteorologists, ecologists, and biologists. A global understanding of extreme hot and cold LSTs and diurnal temperature ranges (DTRs, daily maximum LST minus daily minimum LST) across different environments and biomes could shed light on the type of extremes different ecosystems are faced with. This is increasingly more important as the atmosphere warms in response to anthropogenic emissions. However, there are limited temperature observations in the polar regions and desert environments where the most extreme temperatures occur.
According to the World Meteorological Organization (WMO) Commission of Climatology (CCl) World Archive of Weather and Climate Extremes, the record high atmospheric temperature is 56.7°C observed in Death Valley on 10 July 1913, and the record low temperature is ?89.2°C observed in Antarctica on 21 July 1983 (Arizona State University 2020 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib2)). However, the limited coverage of ground-based observations indicates that the hottest and coldest spots reported by WMO are likely not the actual hottest and coldest places on Earth. Further, the land surface temperature is expected to be warmer than atmospheric temperature (Mildrexler et al. 2011a (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib31); Good 2016 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib17)). The Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer (MODIS) provides LST data with global coverage at high resolution collected twice daily, which can be used to identify the global hot and cold spots. The quality of V5 MODIS LST data has been widely validated in literature (Coll et al. 2005 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib6), 2009 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib7); Wan 2008 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib49); Wan et al. 2004 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib53); Wan and Li 2008 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib52); Wang and Liang 2009 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib55); Li et al. 2013 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib28); Wang et al. 2007 (https://journals.ametsoc.org/view/journals/bams/102/9/BAMS-D-20-0325.1.xml#bib56)), with an accuracy of within ±2 K (±1
vesa väkevä
30.03.2022, 19.44
Elikkä maailman kylmyysennätys ei ole -109 vaan -110.9.
Jossain lähteissä on mainittu -98,6 C. Mutta ei kai tuolla lukemalla ole kuin akateemista mielenkiintoa.
Tässä taas hyvää kamaa:
https://www.youtube.com/watch?v=QgZIcxI0WMw
Elikkä maailman kylmyysennätys ei ole -109 vaan -110.9.
Mutta tuossahan ei oltu analysoitu kuin viimeisen 18 vuoden dataa. Luultavasti vuodelta 1983 olisi löytynyt vielä kovempi ennätys, jos MODIS olisi jo silloin ollut käytössä.
Jossain lähteissä on mainittu -98,6 C. Mutta ei kai tuolla lukemalla ole kuin akateemista mielenkiintoa.
Urheilussa on ennätyksiä, sekä virallisia, hyväksyttyjä ennätyksiä.
Niin se on näissä lämpötiloissakin. Se virallinen hyväksyjä lienee: World Meteorological Organization (WMO).
Tuo lämpötila on mitattu sateliitista, ja mittauksen tarkkuus voi heittää korkeintaan asteen, joten melko luotettava.
Mutta ei kuitenkaan "virallinen" ennätys.
https://amir.eng.uci.edu/publications/21_BAMS_LST.pdf
Tuo lämpötila on mitattu sateliitista, ja mittauksen tarkkuus voi heittää korkeintaan asteen, joten melko luotettava.
Mutta ei kuitenkaan "virallinen" ennätys.
Nyt joudun luistelemaan luulottelun jäillä - kun ei ole tiedon pitoa.
Sateliittien tekemät lämpötilamittaukset perustuvat maanpinnan lähettämään lämpösäteilyyn.
Siis infrapunan aallonpituus kertoo pinnan lämpötilan.
Kylmäkin pinta säteilee lämpöä avaruuteen, ja täten jäähtyy. Ilma yläpuolella ei ole ihan niin kylmä, kuin maan pinta.
Mutta "virallinen" lämpötila mitataan ylempää, Suomessa kahden metrin korkeudelta. Joten tuolta "ennätyspaikalta" virallisesti mitattu lämpötila olisi suurempi. Joku muu saa kertoa, kuinka paljon suurempi.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.