PDA

Näytä tavallinen näkymä : Ortostaattinen syke ja harjoittelu



Antero
01.03.2008, 12.25
Onko tietoa tai kokemuksia miten ortostaattisen sykkeen vaikutus korreloi harjoitteluun? Jossain sanotaan että ortosyke tippuu kun harjoittelu on tehokasta ja toisaalla puhutaan että jos se menee yli 20 niin ollaan ylikunnossa?!?

Eräs kuntovalmennusfirma kertoo saitillaan:
"Vertaa leposykettä ja seisomasykettä. Jos sykelukemien ero on yli 20, olet todennäköisesti ylirasittunut joko henkisesti ja/tai fyysisesti. Kyse voi olla myös alkavasta flunssasta tai unen puutteesta."

Täh? Ensin intensiivisemällä harjoittelukaudella ortostaattinen syke laskee, mutta jos treenaa liikaa niin sitten yhtäkkiä tärähtää yli tuon 20? Ei kait se nyt niinkään voi mennä:seko:

Ittellä kun tuo ortostaattinen syke on nyt viikon keskiarvolla 5 ja vuosi sitten oli 9. Ero meikäläisellä tulee siitä, että seisomasyke on laskenut, mutta leposyke sama kuin ennen. (Seisomasyke-leposyke=ortostaattinen syke). Viime syksynä oli paussi kaikesta ja silloin oli 14.

Lähinnä kiinnostaisi tietää, että voiko tuota ortosykettä seuraamalla ohjata omia harjoitteluitaan siten, että se olisi mahdollisimman optimaalista:seko:
__________________________________________________ ______________________________
PS. Jos joku on vielä tietämättömämpi asiasta kuin minä, niin tässä linkki miten sen voi testata:
http://www.biathlon.fi/data/valmennus/coachescorner_raportit/Ortostaattinen_sykemittaus.html
Homman voi tehdä myös Polarin Own Optimizer testillä.

mnph
01.03.2008, 12.59
Lue ajatuksella tuo linkittämäsi juttu. Siinä on todettu kaikki oleellinen.

Antero
01.03.2008, 13.32
Lue ajatuksella tuo linkittämäsi juttu. Siinä on todettu kaikki oleellinen.

Juu siinä on kyllä hyvin kerrottu kuinka itse kerätty data vs. tuntemukset ovat parasta kun arvioi missä mennään ja se tietty pitää paikkansa. Ei varmasti olekaan ns. absoluuttista mittaria, millä voi mitata milloin harjoittelu on optimaalisella tasolla, mutta ortosyke, harjoituksien rasitusarvot jne, niin eikös niiden avulla pitäisi päästä jotenkin kiinni siihen missä rasitustilassa kroppa harjoittelusta on?
Ajatellaan vaikka watteihin tai sykkeeseen perustuvia harjoitusohjelmia, joita ei ole valmentajan toimesta räätälöity. Olisi kiinnostavaa seurata, miten oma kroppa ottaa harjoitukset vastaan. Siis jollain tapaa mitata, että onko harjoitukset olleet ittelle kovia vai helppoja jne... Usein fiilis ohjaa hyvin, mutta usein myös harhaan. Tuntuu että on levännyt ja tosiasiassa voi olla palautumatta edellisestä treenisä. Tottakai kuntotestin watit näyttää missä tyyppi pyyhältää, mutta jotenkin olisi mukava tietää miten urheilijat esim. ortosykettä käytännössä käyttää. Jos siis käyttää... Mittaako joku ortosykettä säännöllisesti ja pystyy siitä tulkitsemaan missä mennään tai paremminkin mihin suuntaan on menossa?

Vai olenko ihan kuutamolla koko asiasta:seko:

Tomasz
02.03.2008, 14.59
Joo, kyllä mittaan. Oli pakko kirjautua oikein, kun tästä asiasta tahtois muutenkin tietää enemmän. Itse käytän harjoittelun kontrolloinnissa ortostaattista mittausta, mutta siinä päivän sykevaihteluvälejä tärkeämpää on huomata pitkät linjat. Viikkojen keskiarvoilla pystyy kontrolloimaan omaa rasitustilaa ja näkemään rasituksen kerääntymisen.

Oma ajatteluni ei perustu minusta turhan yksinkertaistettuun lepo-ylösnoususyke väliin. Se kai kertoo jotain, mutta päivittäisen harjoittelun seurannassa se ei minusta kerro mitään. TÄmä siksi, että leposykkeen muutokset kuvastavat pitkän (kk) aikavälin muutoksia ja rasituksen kertymistä siinä. Kun leposyke laskee, kertoo se parhaimmillaan jopa onnistuneesta rakenteellisesta muutoksesta sydämessä. ts. Sen pumppauskoko on kasvanut. Kun leposyke nousee, kielii se pitemmän aikavälin kuormittavuudesta tai useasti myös alkavasta sairaudesta.
Heti ylösnousun jälkeen mitattu sykehuippu on hyödyllinen mittari siinä, miten edellinen päivä on onnistunut heilauttamaan elimistöä. Jos huippusyke vaihtelee päivittäin esim. Itsellä väleillä 78-108 on se merkki siitä, että harjoittelu on tarpeeksi vaihtelevaa. Useimmiten tietysti sykkeet ovat lähempänä toisiaan. Sitten viimeinen ns. tasasyke kuvaa lähtökohtaisesti viimeisten muutamien päivien vaikutusta elimistöön. Kun rasitustaso on korkealla esim. harjoitusleireillä, pienenee sykevälit tasasykkeen ja huippusykkeen välillä. Usein alkaa myös leposyke nousemaan ja näin ollen arvot "tasaantuvat" ja keho on selvässä kuormitustilassa. Tähän pitää jo reagoida tai olla todella kylmäpäinen harjoittelussaan.

Itse teen harjoitteluun muutoksia sykkeiden takia aikaisintaan 3 päivän syklin perusteella. Jos harjoittelun pitäisi olla palauttavaa, mutta se ei näy sykkeissä, en aloita kuormittavaa jaksoa ennen kuin palautumisreaktio näkyy.. Tämän olen huomannut vähentävän jopa sairastumisia, kun vieteri ei ole liian suorana harjoituskaudella.

Mutta tässä nyt joitain ajatuksia aiheesta. En jaksanut lukea tuota linkkiä uudestaan, mutta muistaakseni siinä asiat esitettiin hieman erilailla. Sykehommissa yksilölliset erot ovat jokatapauksessa suuria, niin pitempiaikainen seuranta on tarpeen ennenkuin johtopäätöksiä voi alkaa tehdä.

Antero
02.03.2008, 15.20
Hyvää ja konkreettista tietoa käytännöstä. Niin kuin totesit yksilölliset erot ovat otettava huomioon, mutta tuo lepo-piikki-tasasyke muutokset vs. päivä- ja pidempiaikaiseen kuormaan tuli ainakin meikäläiselle hyvin esiin. Kiitokset!

Markku Silvenius
02.03.2008, 15.20
Oleellisinta on saada tarpeeksi aineistoa, sekä verrata sitä niihin tuntemuksiin.

Tuota Polarin OwnOptimizeria on tullut käytettyä, mutta se ei ainakaan CS600:ssa laske vain ortostaattisen reaktion lukemaa vaan päättelee sykevälivaihtelusta sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tilaa. Autonomisen hermoston tasapaino vaihtelee stressitilanteiden mukaan ja vaikuttaa tietysti palautumiseen/harjoitettavuuteen. Tässä tulee tavallaan siis esiin se kokonaiskuormittavuus l. muiden arkiaskareiden vaikutus (työ, koulu, murheet-ilot, unen laatu etc.)

Itse ainakin huomasin että sain mittarin tietyllä tapaa jumiin näyttämään vain 5 arvoa (Stagnant Training = tasapaksu kehittämätön reeni) kun mittasin testiä liian samoissa kohdissa harjoitusjakson kuormittavuutta. Mittausta pitää tehdä riittävän erilaisten päivien jälkeen.

A-J
02.03.2008, 23.46
EKG-käyrä paljastaa luotettavimmin ja nopeiten elimistön rasitustilan. Peruskäyrän heilahduksien muodostamien yläpiikkien etäisyydet suhteessa toisiinsa paljastaa elimistön rasitustilan. Jos piikkien eteisyydet ovat epäsäännölliset, elimistö on levänneenä. Mitä säännöllisemmät piikkien etäisyydet alkavat olla, sitä rasittuneemmassa tilassa elimistö on.

Markku Silvenius
03.03.2008, 09.06
Sykevälivaihtelusta oli ainakin parissa Juoksija-lehden numerossa. Vaihtelu on sitä suurempaa, mitä freesimpi ja mitä enemmän 'relaa'. Tuo on kyllä näkynyt silmäilemissäni käyrissä ja sykevälitiedoissa hyvin. Pitkät hyvät yöunet palauttavassa jaksossa ja pelaa vaikka pingistä läppää heittäen palauttavana reeninä vs. määräjakson loppupuoli huonot säät ja arkikiireitä vähän peliin, niin tulee aivan eri planeetalta tulokset.

Antero
03.03.2008, 10.08
Olen kiusannut tuon Polarin tuotetuen varmaan hengiltä liittyen OwnOptimizeriin, mutta pakko tunnustaa, että kyllä taas homma johtuu pitkälle ittestä. Se miksi en ole löytänyt logiikkaa OwnOptimizeristä ja lepo-piikki-tasasykkeen korrelaatiosta rasitukseen johtuu kuitenkin eniten siitä etten ole tehnyt asiaa riittävän säännöllisesti/analyyttisesti. Olkookin, että kalenterissa on esimerkiksi viikko jossa on ollut muutama omalle tasolle mielestäni raskas treeni, niin OwnOptimizer ei ole heilahtanut. Mutta sitten näyttää kyllä olevan esim. 2,5 tunnin vauhdikas rullaluistelu sauvoilla, niin siitä toisen päivän aamuna lukemat on pompsahtanut ja OwnOptimizer on sanonut jopa 3 (joka yleensä on mulla ollut aina 2). On ollut vain fiilis, että onko tässä niin jäätävä tyyppi ettei sykkeet muutu vaikka mitä tapahtuisi. Siis vaikka olis ressiä, valvomista jne. Niin hyvässä hapessa en ole, että se sillä selittyisi. Paremminkin huonoilla otoksilla.

Täytyy nollata toi ja yrittää tehdä lähtötasotestit nyt prikuulleen oikein ja katsoa mitä tuleman pitää.

Tomasz
03.03.2008, 10.44
Koska en itse tee mittauksia millään sykemittarin ohjelmalla, mittailen sykkeet käytännössä joka aamu. Kisakaudella tosin tuppaa jäämään vähemmälle, kun ei ole enää mitään tehtävissä... kisata vaan pitää :D

Täten saa viikkojen sisälle piirtymään nätit käyrät ja viikkokeskiarvojen perusteella pystyy melko luotettavasti hahmottamaan rasituksen/kehityksen suuntaa. Mulla tosin ei edes ole niin uutta mallia Polarista, että siinä olisi OwnOptimizeria :rolleyes:

Antero
24.06.2009, 08.44
Osaisiko joku "kansantajuisesti" kertoa miten R-R sykevälivaihtelua seuraamalla voisi tutkiskella kehon rasitustilaa. Markulla ainakin on edellisten viestin mukaan myös CS600:nen. Kannattaako tehdä vaikka 3 minuutin mittaus säännöllisesti pitkin vuotta aamuisin identtiisissä olosuhteissa ja verrata sitten lukemia. Mitä arvoja Pro Trainer 5:ssa kannattaa tarkastella (RR-sykemittaus päällä: Työkalut => Tietoja valinnoista) ja miten niitä tulkitaan (RLX-arvoa)? Löytyykö jostain jotain verrokkiarvoja, jotta näkisi onko joku asia "vinksallaan".

Entä suorituksen aikainen sykevälimittaus ja mitä siitä mahdollisesti saa irti?

Jotenkin alkaa usko mennä näihin mittauksiin, sillä eilen aamulla kolmen rennon/palauttavan päivän ja 10 h yöunien jälkeen Optimizer antoi tulokseksi 3, leposyke +10 normaalista.

Tämän jälkeen autolla 200 km, Varalassa suora ergotesti, autolla 200 km, aluecuppia iltasella reippaalla sykkeellä tunti ja perään 6 h yöunet. Tänä aamuna leposyke onkin sitten normaali (42) ja Optimizerista tuloksena "täysin palautunut 1". Oma fiilis ollut pari viikkoa todella tukkoinen.

Joku analyyttinen kotikonsti (RR-sykevälivaihtelu, ortosyketesti, leposyke tmv) pitäisi nyt löytää. Tottakai edelleenkin ne omat fiilikset ovat se tärkein, mutta luulisi maailmassa olevan jotain "tieteellistä ja absoluuttista" rasitustason mittaamiseksi?

Eio helppoa ei:eek:

Lasse Vahvakäsi
24.06.2009, 09.48
Eio helppoa ei:eek:

Juu, ei ole helppoa, ei.

Parhaiten pääset selville sopivista raja-arvoista seuraamaalla muutaman viikon ajan sykevälivaihtelua. Tee tuo ortostaattinen testi joka aamu, analysoi tulokset ja vertaa tuloksia suhteessa tuntemuksiin ja harjoituksiin. Rentoutuneena leposykkeen pitäisi olla alhainen ja lyhytaikasen sykevälivaihtelun suurta (esim. peräkkäisten lyöntien välisen erotuksen varianssi) ja stressaantuneena leposyke nousee ja sykevälivaihtelu laskee. Uusimpia Polarin analysointi softia en ole käyttänyt. Ehkä nuo jo toimii, mutta vanhemissa on ollut selkeitä puutteita ja laskenta tehnyt virheitä. Palautumisen kannalta tärkeitä parametreja ovat rmssd, SD1 ja HF teho, joiden pitäisi olla rentoutuneena korkeita. Tosin tuossa HF tehossa on muutamia rajoituksia, jos hengitystaajuus laskee liian alhaiseksi.

Ortostaattisessa kokeessa kannattaa seurata sykkeen välitöntä reaktiota pystyyn nousun jälkeen. Sykkeen pitäisi n. 15 s pystyyn nousun jälkeen nousta reilusti ja lähteä sen jälkeen laskemaan. Jos reaktio jää vaimeksi, se kielii ylirasituksesta. 1-3 min pystyyn nosun jälkeen mitatusta sykkeestä kannattaa analysoida myös sykevälivaihtelua ja sykettä. Normaalisti sykkeen pitäisi parin minuutin seisomisen jälkeen olla noin 10-20 lyöntiä makuu arvoa korkeamalla. Tosin hajonta tuolle normaali arvolle on suurta. Sekä sykkeen liiallinen että liian pieni muutos ovat huonoja merkkejä. Liian suuri nousu voi olla merkki nestehukasta tai teholtaa liian rasittavasta harjoittelusta ja liian pieni nousu määrältään liian suuresta harjoittelusta.

Tässä jotain liian lyhyesti ja liian sekavasti. Pitänee joskus raapustella lisää.

hannupulkkinen
24.06.2009, 10.28
Leposyke vaihtelee tosiaan sen mukaan mikä kausi on menossa.
Kun tehdään peruskuntopainotteista ohjelmaa niin leposyke laskee ja
kun tehdään vk ja mk treeniä enemmän kilpailuun valmistavalla kaudella ja kilpailukaudella niin leposyke nousee tai vaihtelu on ainakin suurempaa.
Ortostaattinen sykereaktiotesti onkin kehitetty alunperin juuri siksi, että pelkkä leposyke ei oikein kerro mitään kehon rasitustilasta. (kuten tiedätte)
Ortostaattinen väli on yksilöllinen ja se pitäisi kalibroida ylimenokaudella.
Siis todella levänneenä. Ne tutkimukset asiasta, joita olen sattunut lukemaan on tehty joko nuorilla tai parhaassa "tuotantoiässä" olevilla huippu-urheilijoilla, joten jokaisen pitää itse välinsä selvittää.
Juuri tuota väliä ja tuntemuksia seuraamalla voi sitten päätellä mitkä ovat raja-arvot itsellä. Hyvin yksinkertainen asiahan on se, että jos on pitkään arvojensa ylärajalla niin sitten tulee ylikunto.
Noista R-R asioista en ole lukenut vielä oikein mitään paria artikkelia lukuunottamatta. Onko teillä lähdevinkkejä?

Olisi kiva kuulla mitä tämä esim. OJ:n edustama tehopainotteinen watteja seuraava treenisuuntaus sanoo palautumisen seurannasta.

Vielä vähän kortisolista. Jos ihmien on stressantuntu niin kortisolieritys on jatkuvasti koholla ja se vaikuttaa myös sykearvoihin.
Siksi ei pelkästään harjoittelun seuranta riitä vaan pitää tutkia myös omaa stressantuneisuuden astetta kun tutkitaan omaa ortotstaattista sykeväliä. Siis normaaalielämän rasitustekijät vaikuttavat myös.

Antero
24.06.2009, 17.16
Noista R-R asioista en ole lukenut vielä oikein mitään paria artikkelia lukuunottamatta. Onko teillä lähdevinkkejä?

Olisi kiva kuulla mitä tämä esim. OJ:n edustama tehopainotteinen watteja seuraava treenisuuntaus sanoo palautumisen seurannasta.

Vielä vähän kortisolista. Jos ihmien on stressantuntu niin kortisolieritys on jatkuvasti koholla ja se vaikuttaa myös sykearvoihin.
Siksi ei pelkästään harjoittelun seuranta riitä vaan pitää tutkia myös omaa stressantuneisuuden astetta kun tutkitaan omaa ortotstaattista sykeväliä. Siis normaaalielämän rasitustekijät vaikuttavat myös.

Jyväskylän KIHU-tutkimusraporteista olen jotain lukenut, sitten ulkomaisia artikkeleita jne. Enemmän Googlettamista ja hajanaisten tietolähteiden kasaamista omissa ajatuksissa kuin järjestelmällistä tietojen koostamista. RR-asiaan liittyvä termistö kyllä selviää, mutta se miten käytännössä arvoja tulisi tulkita on probleema. Ymmärrän kyllä, että "tavallinen" perinteinen sykearvo esimerkiksi 120 lyöntiä minuutissa voi tarkoittaa maan ja taivaan väliltä kaikkea riippuen henkilöstä ja ei siten ole vertailukelpoinen. Mutta tässä "RR-sykemaailmassa": mitä siellä tarkoittaa käytännössä RLX-arvo ja mitä sen arvosta ja sen muuttumisesta voidan tulkita? Miten suurilla muutoksilla on jotain merkitystä? Tai mitä tarkoittaa kokonaisteho ja siitä osa-alue vaikkapa High Frequency tehoalueella (siis mitä tarkoittaa, että päivänä x HR teho oli jotain ja päivänä y jotain toista)? Se selviää kyllä, että HF tehoalue tarkoittaa rr-vaihteluvälin ollessa 0,15-0,4 Hertsiä.

Noita uusia CS600sia, FRWD:tä ja muita jooissa on RR-mukana on myyty tuhansia, niin kait näistä nyt joku jotain ymmärtää?

Ymmärrän kyllä, että tärkeintä on omat tuntemukset jne, mutta niitä tuntemuksia tukemaan olisi kiva hyödyntää dataa jota nää uudet nykyajan lelut tallentavat.

Antero
24.06.2009, 17.27
Juu, ei ole helppoa, ei.

Palautumisen kannalta tärkeitä parametreja ovat rmssd, SD1 ja HF teho, joiden pitäisi olla rentoutuneena korkeita. Tosin tuossa HF tehossa on muutamia rajoituksia, jos hengitystaajuus laskee liian alhaiseksi.

Tässä jotain liian lyhyesti ja liian sekavasti. Pitänee joskus raapustella lisää.

Kiitokset Lassellekin (kuten myös Hannulle) vastauksista. Jaksa ihmeessä raapustella lisää! RR-asia on varmasti monitahoinen ja samoin rr-tulosten tulkitsijan pitäisi tajuta syy-seuraus -suhde ja siksi varmaan Polarinkin on tehnyt asiasta katuversion eli Optimizer-testin. Mutta jollain tapaa olisi hienoa saada rr-sykevälivaihtelun hyödyntäjiltä (vaikkapa juuri CS600 käyttäjiltä) tietoa miten käytännössä sitä voi hyödyntää.

Lasse Vahvakäsi
25.06.2009, 08.35
Tässä on jotain höpinöit sykevälivaihtelusta, toivottavasti näistä on muutakin iloa kuin tikkuja sormiin.
Verenkiertoa voi mallintaa yksikertaisesta yhtälöllä P = Q x R, missä P on paine, Q on virtaus (eli syke x iskutilavuus) ja R on vastus. Keskushermosto saa tietoa paineesta suoraan painetta mittaavilta sensoreilta sekä virtauksesta välillisesti metabolisilta sensoreilta, jotka reagoivat hapen puutteeseen ja sen seurauksiin.
Ohjaus tapahtuu parasympaattisen ja sympaattisen hermoston avulla. Kaiken ollessa kunnossa parasympaattinen hermosto laskee sykettä, ohjaus tapahtuu noin 0,2-0,4 sekunnin viiveellä ja ohjauksen vaikutus on lyhytaikainen. Sympaattisen hermoston aktiivisuus puolestaan nostaa sykettä ja iskutilavuutta sekä ohjaa vastusta. Näin saadaa painetta korkeammaksi ja verenkiertoa kiihdytettyä. Hermoston kautta tulevan ohjauksen viive on parin sekunnin luokkaa ja vaikutus myös kestää muutaman sekunnin. Verenkierron kautta tulevalla ohjauksella nuo ajat ovat vielä pidempiä.
Hengityksen aiheuttamat paineen vaihtelut rintaontelossa vaikuttavat sydämen toimintaan suoraan mekaanisesti, verenpaineen mittaukseen (siis elimistön omaan) ja hermostolliseen ohjaukseen. Sykkeen vaihtelusta voi nähdä suoraan hengitystiheyden sekä arvioida hengityksen syvyyttää. Parasympaattisen aktiviisuuden ollessa suurta, sykkeen vaihtelu hengityksen mukaan on myös suurta, koska sen kautta tuleva ohjaus pystyy vaikuttamaan nopeasti syketiheyteen. LF ja HF tehoja tarkasteletaessa on hyvä muistaa, että hengitystiheys levossa voi helposti laskea alle 0,15 Hz, jolloin analyysit menevät pieleen.
Verenpaineen säätely näkyy noin 0,10 Hz taajuudella tapahtuvana vaihteluna. Tuon taajuuden synnylle on monia teorioita, todennäköisesti kyse on sympaattisen ohjauksen viiveistä ja hengityksen aiheuttamista vaihteluista verenpaineen mittaukselle. Sympaattisen ohjauksen ollessa pientä myös LF alueen vaihtelu on pientä. Ohjauksen lisääntyessä LF teho lähtee ensin nousuun ja sitten laskuun. Esim. ortostaattisessa kokeessa LF tehon pitäisi seisten nousta lepotasoon verrattuna.

En aivan tarkkaan tiedä kuinka Polar laskee RLX arvon. Algoritmi on varmasti melko yksinkertainen. Joka tapauksessa se kuvaa tuota lyhytaikaista vaihtelua parasympaattisen hermoston aikaan samaa vaihtelua.

pavel
25.06.2009, 09.25
Tässä on jotain höpinöit sykevälivaihtelusta, toivottavasti näistä on muutakin iloa kuin tikkuja sormiin.


Kaveri on iskussa, loistavaa!

Itsekin olen T6:n kanssa "tutkiskellut" käyriä ja hienojahan ne ovat mutta tuntuu ettei niistä saa mitään konkreettista irti. Olen kyllä ollut hieman laiska hakemaan tietoa. Tässä sitä tuli selkokielisesti, joten kiitos siitä.

OJ
25.06.2009, 17.23
Olisi kiva kuulla mitä tämä esim. OJ:n edustama tehopainotteinen watteja seuraava treenisuuntaus sanoo palautumisen seurannasta.
Hlö-kohtaisesti mä lepään vähintään kaksi päivää viikossa ja tällä ainakin omalla kohdalla tulee taattua, että ei pala pohjaan. Kisakaudella tulee helposti levättyä enemmänkin.

Jonkin verran tulee seurattua myös WKO+ ohjelman TSB-arvoa, eli training stress balance arvoa. Kun arvo menee -35 paikkeille, niin on aika levätä pari kolmekin päivää putkeen. Tähän kun lisää omat tuntemukset, niin aika hyvin pysyy erossa pahemmista övereistä. Tietty tehopainotteisessa treenissä huomaa aika nopeasti jos jalat ovat tukkeessa kun taas pk:ta ajaessa ei välttämättä huomaa vaikka olisi huono jalka ja sitten tulee helposti vedettyä yli.

Pidemmän aikaa tolla WKO+ softallakin pitää seurata.

Antero
25.06.2009, 21.05
Tässä on jotain höpinöit sykevälivaihtelusta, toivottavasti näistä on muutakin iloa kuin tikkuja sormiin.

Kiitokset! Tosiaankin loistavaa että jaksat avata arkkua. On paljon mielekkäämpää näprätä mittaria kun pikkuisen pääsee jyvälle (sykkeen käyttäytymisen) logiikasta. Täytyy varmaan tehdä oma yhdistetty orto-ownoptimizer-fiilis-rr -testi ja katsoa miten se käyttäytyy rasitustason muutoksissa.

Antero
26.06.2009, 09.27
Noista R-R asioista en ole lukenut vielä oikein mitään paria artikkelia lukuunottamatta. Onko teillä lähdevinkkejä?



Polarilta tuli tälläinen vinkki:
Lopes, P & White, J. Heart Rate Variability: Measurement Methods andPractical Implications. Teoksessa: Physiological Assessment of HumanFitness-2nd Edition. (Maud, P. & Foster, C. toim.) s. 39-62. Human KineticsPubl. Champaign, IL. ISBN-13: 9780736046336

Umpimähkä
22.02.2013, 14.34
Nostan hiukan vanhaa (ja hyvää) ketjua, sillä olen alkanut seuraamaan tätä ortostaattista sykettä. Mittaan yleensä iltapäivällä (työpäivän jälkeen) ennen seuraavaa treeniä. Aamu olisi varmasti parasta aikaa, mutta olen joskus nukahtanut mittausta tehdessäni uudestaan, sillä syke tuntuu heittelehtivän aamuisin kovasti ja pitää rauhassa levätä useampi minuutti ennen kuin saan mittauksen tehtyä. Iltapäivällä tällaista ongelmaa ei juuri ole ollut.

Umpimähkä
22.02.2013, 14.39
Tässä vielä yksi toimiva linkki asiasta: http://www.opeura.com/kuormitus_palaut.htm

supertele
22.02.2013, 15.45
Mittaan yleensä iltapäivällä (työpäivän jälkeen) ennen seuraavaa treeniä.

Luulisi, että työpäivän jälkeen tuohon vaikuttaisi monet tekijät: milloin on syönyt, mitä on syönyt, kuinka paljon kahvia, onko ollut stressaava päivä, yms, yms. Oletko huomannut / koittanut arvioida tällaisten tekijöiden vaikutusta?

Umpimähkä
22.02.2013, 17.52
Luulisi, että työpäivän jälkeen tuohon vaikuttaisi monet tekijät: milloin on syönyt, mitä on syönyt, kuinka paljon kahvia, onko ollut stressaava päivä, yms, yms. Oletko huomannut / koittanut arvioida tällaisten tekijöiden vaikutusta?

Tuo on kyllä totta. Minulla työpäivät on melko rutiininomaisia, ruokailuajat ja kahvitauot vakioita, välillä on enemmän stressiä työn takia. Taas kotiin ajelu, reilun tunnin verran autolla on palauttavaa ja hyvin rentouttavaa puuhaa. Mutta sen näkee ajan kanssa. Nyt ei ole vielä päässyt edes oikein kunnolla treenailemaan, kun tosi kauan kestänyt (4 vko) flunssa on takana ja vieläkin olo hiukan hutera. Mutta testaillaan.

Ossipoika
22.02.2013, 18.23
Kirjotellaas nyt omat kokemukset ortostaattisesta sykkeestä ja rasituksen seurannasta.

Aikoinaan kun treenasin enemmän (700+ h/vuosi) niin mittailin aika paljon ortostaattista sykereaktiota. Aamulla kusella käymisen jälkeen 5min makaamista -> ylös sängyn vierelle ja 5min seisoskelua josta sykkeet 1,3,5min kohdilla ylös. Vaihtelua tuli seurattua, samoin sykkeen nousemista levosta maksimiarvoonsa jne. Parhaimmillaan makuuasennosta sykkeestä noin 40 syke nousi 110 tienoille pelkällä sängyn viereen nousemiselle. No silloin oli jo vähän ylirasitustilaa muutenkin havaittavissa kuin pelkästään sykkeen kanssa. Suurin osa mittauksista oli todella geneerisiä toisiinsa nähden eikä niissä ollut mitään syy-seuraussuhdetta. Ehkä oli hyötyä mittailla, mutta harvoin tein mitään päätöksiä korkean sykearvon takia.

Nyt myöhemmin olen vähän viisastunut ja tällä hetkellä en enää katsoisi ortostaattisesta sykejutusta samoja lukemia. Meillä oli yksi asiaan perehtynyt lääkäri pitämässä luentoa ylirasituksesta ja hänen kanssaan juttelin asiasta pitkän tovin. Hänen mukaansa itse OSR (lyhennetään se tästä lähtien) ei ole järkevä mittaamaan oikein mitään. Parempi tapa hermoston ylirasituksen seurantaan on mitata testi samalla tavalla, mutta kun olet seisonut nousemisen jälkeen minuutin, niin mittari käyntiin ja 3min pätkä ylös. Tästä voi laskea ohjelmalla keskihajonnan (Kubios) ja sen perusteella saadaan parempaa dataa. Silti tämäkin testi on melkein yhtä paska mittari seurantaan kuin OSR.

Elimistöllä on semmoinen hauska juttu kuin respiratorinen sykereaktio, jota voi jokainen kokeilla itse. Sykemittari kiinni ja hengittäkää nopeasti ensin keuhkot täyteen, jonka jälkeen piiiiiitkä ulospuhallus hitaasti. Syke laskee hirrrveästi. Sama efekti kun hengitätte sisään. Se on normaalia vaihtelua ja jos hermosto on ylirasittunut, tämä reaktio vaimenee. Sykevälivaihtelu on pienempää ja usein viittaa jonkunasteiseen autonomisen hermoston toimintahäiriöön. Tätä mittaa monet sykemittarit (mm. T6) ja se R-R väli kertoo juuri tästä efektistä. Tähän sykevälivaihteluun perustuu monet (melkein kaikki) rasitustilaa arvioivat laskukaavat samoin kuin polarin OwnIndex-testi joka tehdään maaten. Siinä saa hirveän paljon paremman tuloksen kun hengittää 6 kertaa minuutissa normaaliin n. 15 kertaa minuutissa nähden ;)

Jos jaksaa mitata joka aamu OSR ja pystyy käyttämään sitä oman harjoittelun tukena, niin mikäs siinä. Rasituksen seuranta on todella vaikeaa. Otetaan kuka tahansa ammattilaisurheilija, jos hän osaisi sanoa varmasti milloin on palautunut edellisistä harjoituksista, voisi hän tehdä joka kerta kehittävän harjoituksen kun on sille tarvetta. Ei tarvitse arpoa jos on faktaa tarjolla, mutta tähän ei vielä ole päästy. Ehkä joskus päästään!

TL;DR: Syke on epävarma mittari mihinkään tieteelliseen arviointiin, mutta subjektiivisen tuntemuksen tukena sitä voidaan jossain määrin käyttää. Yksilölliset erot ovat todennäköisesti suuria.

Meikäläisen 2 senttiä

Umpimähkä
23.02.2013, 08.21
Parempi tapa hermoston ylirasituksen seurantaan on mitata testi samalla tavalla, mutta kun olet seisonut nousemisen jälkeen minuutin, niin mittari käyntiin ja 3min pätkä ylös. Tästä voi laskea ohjelmalla keskihajonnan (Kubios) ja sen perusteella saadaan parempaa dataa.

MInkälaisia tuloksia tästä olet saanut. Itselläni tämä on lähes poikkeuksetta vakio, kun katselin tuota aikaisempaa dataa.

Umpimähkä
03.03.2013, 17.53
Nyt on hiukan mittausta takana ja sellaisen asian olen huomannut, että ei väliä tekeekö mittauksen aamulla tai tavanomiasen työpäivän jälkeen, syke-ero on sama, tietekin vain sellaisena päivänä, kun mitään treeniä ei ole tehty. Toisen hassun havannon tein ja pitääkin jatkaa testaamista: olen tehnyt mittauksia ennen ja jälkeen rentoutusharjoituksen, jota vaan päätin testata, että onko siitä mihinkään ja tuo syke-ero laski noin 5 pykälää, mikä ainakin näin yhtäkkiä tuntuu melko suurelta erolta, siis pelkästään 15-20 min rentoutusharjoituksen jälkeen. Voi olla pelkkää sattumaa tai plaseboa, mutta tällaiset mittaukset tällä kertaa.

Chromis
05.03.2013, 18.05
Jussi Riekin blogikirjoituksessa (http://www.jussiriekki.fi/palautuminen/) on juttua ortostaattinen sykeen lisäksi HRV(heart rate variability) eli sykevälivaihtelun mittaamisesta. " Ithlete ja BioForce HRV ovat iOS- tai Android-alustalla toimivia jokamiehen-HRV-mittareita", tällä hetkellä on myös OmegaWave:lta saatavissa Sovellus iOS- ja Android-alustalle. Kokemuksia tuosta OmegaWavesta voi lukea juoksufoorumilta (http://www.juoksufoorumi.fi/vb/showthread.php?29255-Kokemuksia-Omegawave-sykemittarista). Itellä on ollut käytössä Ithlete-sovellus Android-puhelimessa viime syksystä asti. Sovelluksen käyttämiseen tarvitaan puhelimen kuulokeliitäntään liitettävä vastaanotin, joka vastaanottaa sykevyöstä tulevan singnaalin. YouTubesta löytyy videoita sovelluksen käytöstä esim https://www.youtube.com/watch?v=soj-1cQ-Yfs.

Reetardo
08.03.2013, 15.52
Jussi Riekin blogikirjoituksessa (http://www.jussiriekki.fi/palautuminen/) on juttua ortostaattinen sykeen lisäksi HRV(heart rate variability) eli sykevälivaihtelun mittaamisesta. " Ithlete ja BioForce HRV ovat iOS- tai Android-alustalla toimivia jokamiehen-HRV-mittareita", tällä hetkellä on myös OmegaWave:lta saatavissa Sovellus iOS- ja Android-alustalle. Kokemuksia tuosta OmegaWavesta voi lukea juoksufoorumilta (http://www.juoksufoorumi.fi/vb/showthread.php?29255-Kokemuksia-Omegawave-sykemittarista). Itellä on ollut käytössä Ithlete-sovellus Android-puhelimessa viime syksystä asti. Sovelluksen käyttämiseen tarvitaan puhelimen kuulokeliitäntään liitettävä vastaanotin, joka vastaanottaa sykevyöstä tulevan singnaalin. YouTubesta löytyy videoita sovelluksen käytöstä esim https://www.youtube.com/watch?v=soj-1cQ-Yfs.

Olen käyttänyt nyt Omegawavea reilun 3kk ajan. Toistaiseksi se on parasta, mitä harjoittelun seurannan saralla on tullut vastaan. Teknologia itsessään on jo lähes 10 vuotta vanha, mutta nyt se on tuotu mobiilisovellukseen, mikä tuo kustannukset realistisille tasolle. Kokonainen Pro -systeemi maksaa sen verran, että se on lähinnä isommille joukkuielle tai laitoksille suunnattu. Tosin kertoo se todella paljon enemmän informaatiotakin.

Kirjoittelin lyhyesti käyttökokemuksia Omegawavesta blogiin. http://www.super-sets.com/2013/03/05/omegawaven-kayttokokemuksia/

Bioforcesta pidän edelleen siinä mielessä, että se piirtää yhden muuttujan, eli HRV:n, perusteella selvää käyrää, jonka avulla on helppo tarkistella pidempiaikaisia suuntauksia.

Reetardo
09.03.2013, 06.12
Tässä on jotain höpinöit sykevälivaihtelusta, toivottavasti näistä on muutakin iloa kuin tikkuja sormiin.

Sympaattisen hermoston aktiivisuus puolestaan nostaa sykettä ja iskutilavuutta sekä ohjaa vastusta. Näin saadaa painetta korkeammaksi ja verenkiertoa kiihdytettyä.

Luin ketjun huolella toiseen kertaan läpi. Erinomaista matskua!

Tarkentava kysymys tästä. En ole varma, että ymmärsinkö oikein. Eikö iskutilavuus ole kutakuinkin vakio? Eli pumpun koko on mikä on ja sille ei voi paljoa lyhyellä aikavälillä tehdä. Muutokset tapahtuvat adaptaatioilla, joita nyt saa esim. harjoittelulla aikaan.

supertele
09.03.2013, 16.14
Ei ole iskutilavuus vakio.

Mara I
19.03.2013, 16.55
Innostuin tämän ketjun pohjalta selvittämään, mitä tästä sykevaihtelusta voisi saada selville ilman mitään uusia kilkkeitä: käytössä kun on Polarin mittari, joka tallentaa RR-dataa.

Kuopion yliopistosta löytyi Kubios HRV -softa, joka osaa käsitellä kyseistä inputtia ja raportoi koko joukon muuttujia. Näistä kiinnostavimmalta alkoi tuntua LF/HF normalisoitu suhde, joka
"...the value of the parameters related to sympathetic system activity (LF and LF/HF) increases, suggesting an increase in fatigue, tiredness and poor adaptability in general. Consequently, the analysis of HRV may be a good marker for monitoring the psychic-physical state, cardiovascular adaptability during exercise & a possible state of physical overload in athletes participating in competitions."
sivulla: http://hrvtraining.com/2012/11/25/hrv-monitoring-in-a-team-setting-the-research/

Minulla on nyt ollut enempivähempi flunssaa ja ajoittain lievää kuumetta kaksi viikkoa, joten alla lukuja miten tähän tultiin (taustaksi, että tuossa yllä viitatussa Rodasin artikkelissa maahockeypelaajien LF/HF-suhde nousi turnauksen kuluessa keskimäärin 0,9:stä 2,2:en):

satunnaisia arvoja alkuvuodelta: 0,6; 1,8; 0,6; 3,5; 2,5
ja sitten 1.3 ap: 0,9
1.3 ip 7,3 !!
2.3 ulkoilua viisi tuntia mutta ei sykettä kohottavaa
3.3 4,2
4.3 4,2
5.3 5,5 ja yöllä kurkku kipeäksi
8.3 varovainen harjoitus (josko tauti ei iskisi...) 3,3
sen jälkeen ei mitään - huomenna saatan tehdä jotain varovaista. Katsotaan...

Nuo 4 ja 5.3 treenit tuntuivat todella raskailta normaaliin verrattuna. En aio tätä RR-analyysiä mitenkään säännöllisesti alkaa tekemään, mutta jos tuntuu raskaalta niin ajan analyysin ja löysään hyvällä omallatunnolla, jos tuo LF/HF-suhde on koholla.

Luultavasti Polarin OwnOptimizer olisi antanut jotain vastaavaa tulokseksi, mutta nyt on ainakin saanut kokea löytämisen iloa :)

Hääppönen
21.03.2013, 22.50
Lainaan vähän tätä ketjua, kun kuitenkin rasitustasosta kyse: Miten pitää tulkita Polarin Pro Trainer5 -ohjelman "rasitus"-käppyrää? Ja samaan hengenvetoon: onko jossain ohjeita yleensä em. ohjelman tarjoamista lukuisista seurattavista arvoista? Ja jos ei ole, mitä/minkä arvoja olisi syytä seurata?

Mara I
22.03.2013, 11.01
ProTrainerin rasitustasojen analyysi näyttää seuraavan Andrew Cogganin (juttua toisessa säikeessä) henkeä, että tehon kasvattaminen lisää nopeasti rasittavuutta - Cogganin mukaan neljänteen potenssiin. Jos teet tunnin harjoituksen maksimitasolla, niin 80% rasitustasolla sinun pitää työskennellä jo 2,5 tuntia, jotta rasitus olisi sama. 60% rasitustasolla pitäisikin sitten liikkua jo lähes kahdeksan tuntia. Lisää vaikkapa täällä http://www.slowtwitch.com/Training/General_Physiology/Measuring_Power_and_Using_the_Data_302.html
Ehkäpä suurin merkitys on siinä, että ProTrainerin rasitustasoja seuraamalla huomaa, miten rasittavaa kovatehoinen harjoitus voi olla ja ymmärtää palautella vastaavasti.

Päivitystä noihin omiin juttuihin yllä:
- Kuopion yliopistoa ei enää ole eli Kubios löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta: http://kubios.uef.fi/KubiosHRV/
- aloin miettiä onko oikeasti niin, etten palaudu aamun treenistä alle vuorokaudessa (eli 1.3 ip tulos olisi selitettävissä sillä) -> katsoin edellisen aamu/ilta - treenipäivän iltaharjoituksen suhdeluvun LF/HF ja se oli 1,2 -> oikeasti näyttäisi siltä, että tuo ennusti sairastumista
- syketasot kaikissa noissa maaliskuun alun harjoituksissa olivat "normaalit" eli ne eivät ennustaneet sairastumista
- nyt on tullut tehtyä keskiviikosta alkaen treeni/päivä, LF/HF-tasot: 1,9; 1,6; 1,3 - tulkitsen tämän niin, että elimistö on hiljalleen palautumassa normaaliksi
- suorituskyky laski kahden viikon treenitauon seurauksena noin 5-10% - aikamoista = mieti, että juoksisit Cooperissa 3000m ennen flunssaa ja sen jälkeen 2700m

ago
22.07.2013, 02.00
Onko kellään omakohtaista kokemusta tai tietoa siitä, voiko ortostaattinen syke olla korkea muusta syystä kuin ylirasituksesta? Olen touko-heinäkuussa mittaillut ortostaattista sykettäni ja tulokset ovat jatkuvasti olleet korkeat vaihdellen 33 ja 56 välillä.

Mittaukseni olen tehnyt seuraavasti: 2 min levossa (ka) ja sitten seisonut 2 min ja siitä keskiarvo
- seisomasykkeeni noudattaa seuraavaa kaavaa: 25 s nousua 90-100 lyöntiin/min asti. 25-45 s syke pysyy samana tai marginaalista laskua. 45-120 s loivaa nousua tai tasaista. Loppusyke 100-125 lyöntiä/min
- sykemittaukset aamuisin(muutama päivä- ja iltamittaus ei poikennut)
- leposykkeet 50:n molemmin puolin
- heinäkuussa pidin 11 vrk totaalilepoa(ei vaikutusta sykkeisiin)
- pyöräilysykkeet olleet koko ajan normaalit ja saanut hyvin nousemaan
-ajelen 10000 -12000 km ja hiihdän n. 2000 km vuodessa
-olo ei erityise väsynyt missään vaiheessa
-49 v mies
-verenpaine matala (joskus lievää huimausta seisomaan noustessa)
-astma ja allergioita(pysyvät kurissa lääkityksellä)
-ortostaattista sykettä olen mitannut vasta toukokuusta ja yhtään "normaalia"/hyvää mittaustulosta en ole saanut, joten vertailupohjaa ei ole
-jos ajo tuntunut tahmealta olen pitänyt lepopäivän tai kaksi ja tämä auttanut

Reetardo
28.07.2013, 06.41
Onko kellään omakohtaista kokemusta tai tietoa siitä, voiko ortostaattinen syke olla korkea muusta syystä kuin ylirasituksesta? Olen touko-heinäkuussa mittaillut ortostaattista sykettäni ja tulokset ovat jatkuvasti olleet korkeat vaihdellen 33 ja 56 välillä.

Ensimmäisenä tulee mieleen kysyä, että onko taustalla todella paljon kestävyysharjoittelua tai onko leposyke matala perimän puolesta? 33bpm syke on meinaan matala millä tahansa skaalalla tarkasteltuna.

kuovipolku
28.07.2013, 08.24
"Ortostaattinen syke seisaaltaan mitatun sykkeen ja leposykkeen erotus."

Oppikirjan mukaisesti/keskiarvoisesti/whatever ortostaattinen syke liikkuu kai välillä 15-20, jos kaikki on okei.

pulmark
28.07.2013, 08.26
Onko kellään omakohtaista kokemusta tai tietoa siitä, voiko ortostaattinen syke olla korkea muusta syystä kuin ylirasituksesta? Olen touko-heinäkuussa mittaillut ortostaattista sykettäni ja tulokset ovat jatkuvasti olleet korkeat vaihdellen 33 ja 56 välillä.

Mittaukseni olen tehnyt seuraavasti: 2 min levossa (ka) ja sitten seisonut 2 min ja siitä keskiarvo
- seisomasykkeeni noudattaa seuraavaa kaavaa: 25 s nousua 90-100 lyöntiin/min asti. 25-45 s syke pysyy samana tai marginaalista laskua. 45-120 s loivaa nousua tai tasaista. Loppusyke 100-125 lyöntiä/min


Tarkoitatkohan tuolla ortostaattisella sykkeellä loppusykkeen ja leposykkeen erotusta vai mitä ?

Itse mittaan Polarin mittarilla ortostaattista sykettä (3min+3min) myös heti aamulla herättyäni ja mulla seuraavat arvot:

Levännyt/hyvin palautunut: 42-46(lepo)/80-85(peak)/60-65(finish, standing)
Rasittunut/stressi/kovan treenin jälkeinen aamu: 52-56(lepo)/75-80(peak)/70-75(finish, standing)

Sinun loppusykkeesi seisomisen jälkeen kuulostavat omiin lukemiini verrattuna korkeilta. Yhden ainoan kerran olen saanut loppusykkeen seisomisen päätteeksi korkeammaksi kuin tuon huippuarvon joka tulee yleensä sen jälkeen kun nousee ylös.

Mulla levänneenä ortostaattinen syke noudattaa siis sekvenssiä, leposyke alhainen, nousee hyvin korkealle ja palautuu nopeasti. Rasittuneena leposyke korkea, syke ei reagoi herkästi ylösnousemiseen ja palautuminen hidasta.

ago
28.07.2013, 14.59
Tarkoitatkohan tuolla ortostaattisella sykkeellä loppusykkeen ja leposykkeen erotusta vai mitä ?

Itse mittaan Polarin mittarilla ortostaattista sykettä (3min+3min) myös heti aamulla herättyäni ja mulla seuraavat arvot:

Levännyt/hyvin palautunut: 42-46(lepo)/80-85(peak)/60-65(finish, standing)
Rasittunut/stressi/kovan treenin jälkeinen aamu: 52-56(lepo)/75-80(peak)/70-75(finish, standing)

Sinun loppusykkeesi seisomisen jälkeen kuulostavat omiin lukemiini verrattuna korkeilta. Yhden ainoan kerran olen saanut loppusykkeen seisomisen päätteeksi korkeammaksi kuin tuon huippuarvon joka tulee yleensä sen jälkeen kun nousee ylös.

Mulla levänneenä ortostaattinen syke noudattaa siis sekvenssiä, leposyke alhainen, nousee hyvin korkealle ja palautuu nopeasti. Rasittuneena leposyke korkea, syke ei reagoi herkästi ylösnousemiseen ja palautuminen hidasta.

Samalla lailla ollaan molemmat mitattu. Mulla tosiaan n.90-95(peak) ja sen jälkeen tasaista tai muutaman yksikön lasku,kunnes siellä 45-50 sekunnin kohdalla rupeaa taas tasaisesti nousemaan n. kahteen minuuttiin asti. Korkein loppusyke seisten 129. Eli seistessä peak-vaiheen jälkeen syke "käyttäytyy" varsin omituisesti.Nukkuessa (4h unijakso) tekemäni sykevälimittaukseen perustuva testi antanut ihan loogisia tuloksia lepo- tai treenipäivän/-päivien jälkeisenä yönä mitattuna.Samoin treenisykkeet olleet OK ja käyttäytyneet harjoituksen luonteen mukaisesti. Ainoa selkeä poikkeama on tosiaan tuo ortostaattinen syke joka antaa karseita ja käsittämättömiä lukemia.

pulmark
28.07.2013, 16.00
Samalla lailla ollaan molemmat mitattu. Mulla tosiaan n.90-95(peak) ja sen jälkeen tasaista tai muutaman yksikön lasku,kunnes siellä 45-50 sekunnin kohdalla rupeaa taas tasaisesti nousemaan n. kahteen minuuttiin asti. Korkein loppusyke seisten 129. Eli seistessä peak-vaiheen jälkeen syke "käyttäytyy" varsin omituisesti.Nukkuessa (4h unijakso) tekemäni sykevälimittaukseen perustuva testi antanut ihan loogisia tuloksia lepo- tai treenipäivän/-päivien jälkeisenä yönä mitattuna.Samoin treenisykkeet olleet OK ja käyttäytyneet harjoituksen luonteen mukaisesti. Ainoa selkeä poikkeama on tosiaan tuo ortostaattinen syke joka antaa karseita ja käsittämättömiä lukemia.

Tuosta huimauksesta ja "maailman mustenemisesta silmissä" seisomaan nousun jälkeen tuli mieleen sellainen ilmiö kuin ostostaattinen hypotensio. Siirryttäessä makuulta seisomaan huomattava määrä verta siirtyy alaraajoihin, joka aiheuttaa aivojen verenpaineen alenemisen. Hermosto sitten reagoi tähän sydämen lyöntitiheyttä kasvattamalla ja supistamalla mm. alaraajojen verisuonia. Tämä "korjausliike" saattaa tulla viiveellä jolloin aivojen verenpaine jää hetkellisesti alas ja aivoihin syntyy hetkellinen happivaje. Itsellä tuo ilmenee varsinkin silloin kun pomppaa hyvin nopeasti makuulta ylös eli muutaman sekunnin ajaksi silmissä mustenee ja tuntuu että pyörtyy. Joskus kyselin tuosta ilmiöstä yhdeltä valmentajalta ja hän kertoi, että hyvin treenanneena ja alaraajojen verisuonisto hyvin kehittyneenä se on aika tavallista. En ole siitä sitten sen kummemmin huolestunut, varsinkin kun sitä ei esiinny toistuvasti ja sen voi estää nousemalla maltillisesti ylös.

Voisiko tuo korkea loppusyke liittyä jotenkin tuohon verenpaineen vaihteluun tai jotain...varsinkin jos verenpaine on yleensäkin matala. Mulla myös seisomasyke nousee kyllä lopussa muttei kovin paljon. Seisomaan nousun jälkeen tulee huippuarvo, sitten laskee alas ja rupeaa taas nousemaan.

Mie mittaan myös rasitusta/palautumista unessa mittaamalla sykevälivaihtelua. Analyysiin käytän FirstBeat SPORTS ohjelmaa ja KubiosHRV. Mun mielestäni tuo unijaksomittaus on luotettava ja sykevälivaihtelu mittaa hyvin luotettavasti hermoston tilaa. Ortostaattista sykevaihtelua on välillä vähän vaikea tulkita, vaikka siitä olen jonkinlaisia säännönmukaisuuksia löytänytkin.

ago
28.07.2013, 17.56
Unimittauksissa kanssa käyttänyt FirstBeatin ja Jyväskylän ohjelmia ja ainakin muutaman testikerran jälkeen saanut aika johdonmukaisia tuloksia. Pidempiaikaisesta rasituksesta ja unimittauksista ei toistaiseksi kokemusta olekaan.Tosta alhaisen verenpaineen vaikutuksesta ortostaattiseen sykkeeseen en mitään tutkimustuloksia ole löytänyt,mutta mutu-tuntumalla vois veikata,että saattais selittää huonoja tuloksia.(toivottavasti)