Näytä tavallinen näkymä : Ylikunto
Stimulant
01.05.2007, 21.42
Urheilija ei tervettä päivää näe! Sen jos minkään olen siitä oppinut. Olen nähnyt ja kokenut lukemattomia jalkavammoja ja ties minkä näköisiä vaivoja. Nyt olen kuitenkin altistunut kuningas vaivalle, uran tappajalle = Ylikunnolle, josta oikeastaan ei tiedetä juuri mitään..
Olen ollut 8kk harjoittelematta ja vieläkään ei pysty treenata. Ennuste on, että kuukausien päästä aletaan kevyesti kokeilemaan. Pahimmat oireet alussa ovat pelko ja vieroitusoireet treeneistä. Ne jatkuvat kuukausia. Ylikunnon oireet (rytmihäiriöt, tuskanhiki, huono ääntäminen, rankat univaikeudet jne.) tuovat tietenkin oman lisänsä, varsinkin niiden jatkuessa yli 4kk pahana. Vieläkin 8kk jälkeen koen kerran viikossa rasittuneena rytmihäiriön ja joskus nopeasti sohvalta noustessani todella pahaa tykytystä jolloin tuntuu, että sydän kirjaimellisesti pysähtyy.
On kuitenkin outo nähdä nyt treeneistä 100% vieroittuneena maailmaa. Olen 13 vuotiaasta asti noudattanut rankkaa harjoitusohjelmaa joista viimekesäinen oli periaatteessa pyöränpäällä elämistä. Maailmankuva laajenee nopeasti ja huomaa kuinka ihmeellinen paikka se on. Ja huomannut kuinka hullun touhua intensiivinen treenaaminen on. Loppuunpalaminen on vaikeaa. Jopa raskaita töitä on vältettävä.. Maailma pysähtyy vuodeksi ja jokainen minuutti on hitaampi kuin koskaan ennen.
Onko kellään muulla ylikunnosta kokemuksia? Olen löytänyt muutaman samaan aikaan ylikunnosta kärsivän urheilijan ja oireet täsmäävät.
Aika syvällä olet käynyt, mutta kirjoituksestasi päätellen olet menossa parempaan suuntaan. Minulla ei ole ollut mitään verrattuna sinun kokemuksiin. Pari kertaa on tullut kilpailtua liikaa, mutta se on rankassu heti ( lievänä väsymyksenä ) ja siksi sen on saanut heti lyhyellä kevennys jaksolla aisoihin.
Pirullistahan ( henkisesti ) ylikunnossa on kun se saattaa iskeä silloin kun on tunne, että hei nythän mulla menee kovaa.
Salamana
01.05.2007, 22.09
Aikoinaan olin siinä kunnossa että oikeastaan sama koska lähti juoksemaan cooperin-testin niin meni väh.3000 vaivattomasti. Siihen aikaan treenaminen oli elämäntapa. Viikkorytmi oli oikeastaan tarkalleen näin työt,TREENAUS,vapaa-aika..Työt antoi mahdollisuuden treenata usemman tunnin päivässä ja sitten oli vielä illat vapaa-aikaa:D
Sitten joskus syksyn aikoihin alkoi meno hyytymään eikä jaksanut puoliakaan siitä treeni määrästä mitä normaalisti teki. Rytmihäiriöt tuli mukaan myöhemmin,jatkuva väsymys ja jalkojen tärinä sai mut menemään suoraan yksityiselle lääkäriasemalle ja siellä sydänlääkärille joka totesi mun kärsivän pahasta ylikunnosta:(
Pakkolepoa urheilusta loppuvuosi,tosin pakkolepo jatkui loppujen lopuksi kesään asti. Kesä oli ja meni,en uskaltanut koskea treenikamppeisiin enkä fillariin. Yhteensä meni 1,5vuotta"täydelliseen"palautumiseen. Monesti tuli vieroitusoireita urheilun tuomasta mielihyvästä ja eikä tuo masennuskaan poissa pysynyt..
Nykyisin viisaampana ja vanhempana osaan kuunnella kroppaani(ja vaimoani) näistä jälkimmäinen pitää mut oikealla tiellä treenaamisessa:D
Fillariin on kertynyt mukavasti kilometrejä,keskinopeutta EI!
Nykyään pystyn nauttimaan urheilusta ilman sitä pelkoa että tulisi treenattua liian kovaa!
Pakkolepo on perseestä mutta niin on rytmihäiriöt ja unihäiriöt,sitä on vaan kohdattava maailma ja levättävä!
Kuten mun erikoislääkäri sanoi että "kaikki kunto ei ole hyvää kuntoa"!
supertele
01.05.2007, 23.20
Viime vuoden toukokuusta loka-marraskuuhun täydellinen lepo ylikunnon seurauksena. mainitsemasi oireet kuulostaa oikein tutulta. Pahinta oli alkuvaiheessa tietämättömyys mistä oli kyse, kun suvussa on perinnöllistä sydänvikaa ja olen tarpeeksi läheltä nähnyt mitä on kun sydän on rikki. Onneksi kyse oli kuitenkin "vain" ylikunnosta.
Pk-seudun lääkäriasemia tuli kierrettyä moneen kertaa. Onneksi lopulta löytyi lääkäri, joka tiesi mistä puhuu: hyvät neuvot auttoivat suuresti eteenpäin jatkamista.
Viime kesän suunnitelmat meni kokonaan uusiksi, kun jo sohvalta nousu tuntui pahalta. Intti siirtyi vuodella eteenpäin sotkien hieman opiskelusuunnitelmia. Nyttemmin oireet alkavat olla takanapäin. Harjoittelua voin tehdä lähes normaalisti, mutta kuntotaso on vielä masentavan alhaalla. Peruskunnon rakentaminen pitäisi nyt vain jaksaa aloittaa aluta. Henkinen puoli ja huolettomuus sekä yleinen tunne omasta terveystilasta on edelleen heikolla tasolla. Toisaalta nyt ainakin tiedän mitä varoa. Ylikunto on kyllä kokemus, jota en ikinä halua enää kokea.
Toivottavasti sinäkin saat itsesi kuntoo. Ylikunto on p:mad:rseestä
Ylikunnon oireita alkoi olla itsellänikin. Univaikeuksia, pieniä rytmihäiriöitä silloin tällöin ja yleinen levottomuus. Oikeastaan siitepölyaika tuli mulle ihan hyvään saumaan, kun mun on pakko pysyä muutama viikko sisätiloissa pois fillarin päältä.
Tykkään treenata kovaa, ja varmaan olen jäänyt koukkuun siihen adrenaliini-endorfiini -tulvaan, minkä kovaa ajamalla saa päälle. :eek: Olen yrittänyt muistaa rauhallisen pk-ajamisen, mutta se tuntuu usein vaan niin tylsältä, että jossakin vaiheessa lenkkiä syke nousee helposti liian korkeaksi.
Välillä olen kyllä onnistunut tyhjentämään ja rauhoittamaan mielen, ja ajamaan hyvin rauhallisella tempolla; vapauden tunteesta, maisemista ja luonnon tuoksuista ja äänistä nauttien. Lenkin jälkeen ei ole ollut edes väsynyt, mutta silti on loistofiilikset. Jospa yrittäisi pakollisen kevättauon jälkeen tavoitella lisää noita fiiliksiä. :cool:
Stimulant
02.05.2007, 15.35
Minulla ylikunto tuli kilpailukauden jälkeen. Luultavimmin liian monotonisen treenin takia eli 3-4h lenkkejä rankoissa maastoissa päivästä toiseen joskus nopeammin ja joskus hitaammin. Rytmihäiriöt vaivasivat kyllä 2-4 viikkoa ennen pahaa ylikunnon esille tuloa. Tarkoitan siis jatkuvaa 5s välein muljahtelevaa rytmihäiriötä (ei kiva). Kesällä tein tuloksia jopa yli odotuksien, rupesin tuntemaan itseni kulemattomaksi. Se kostautui..
tempokisu
02.05.2007, 16.29
Muuten tuttua tunnetta, mutta ei tuota rytmihäiriö-ongelmaa. Onneksi täällä ei ole kukaan valittanut että on saanut paniikkihäiriön!
Omalla kohdallani voi olla hyvinkin että myös ylikuntoa...vaikka tuntuu vaikealta tajuta, kun harjoittelumäärät putosivat koko ajan, mutta myös näitä muita terveysongelmia, migreeni nyt pahimpana rajoittaen myös muuta elämää kuin kuntoilupuolen juttuja.
Mutta kun nyt ajattelee, että joskus jos vielä treenaisi, niin kyllähän se ajatus pelottaa. Voiko mennä enää salille? Osaako enää ajaa? Ja miten sitä aloittaa, millaisella matkalla ja vauhdilla. Olen kyllä todella vieroittunut koko kuntoilun maailmasta, ja erityisesti kilpakuntoilusta. Pelottavaa, ettei se enää kovasti jaksa kiinnostaakaan.
Ja mitä olen kisakalenteria katsonut, niin kiinnostus vähenee edelleen. 2-päiväiset kisat ei kiinnosta, ja maksut nousevat, joten jatkossa lähinnä ihan nämä lähikisat sitten. Joskus jos...
Marsusram
02.05.2007, 21.13
On kyllä tuttu ilmiö, muttei noin paha.
Taustana oli laiska talviharjoittelu motivaation puutteessa. Sitten kuitenkin kesällä alkoi kulkea ihan hyvin ja tuli pitkitettyä kilpailukautta syksyyn. Nyt oli jo ikääkin, mutta treenasin kuin nuorena. Se söi lyhyen pohjakunnon, tuli ylirasitusta ja orastava flunssa päällä kisoissa juokseminen oli niitti.
Pelästyin sydänlihastulehdusta, mutta olikin ylikuntoa, vain.
Loppuvuosi kävellen jaloittelua, ihan väsynyt olo. Leposyke yli 50 (normaali 35) ja tehorajoitin tuntui olevan päällä koko ajan.
4 kk jälkeen tapahtui muutos parempaan, huomasin kun leposyke laski ja juoksuaskeleita saattoi ottaa. Pohjakuntoa rakentaen seuraava vuosi.
Sen jälkeen kilpailuilla ei ole ollut merkitystä, tärkeintä on päästä pitkille nautiskelulenkeille hienoihin maastoihin.
Pääsin varoituksella, nyt malttaa levätäkin, kuuntelee kehoa, ymmärtää vanhenemisen haasteen ja tietää minkä takia pitää kuntopohjasta huolta.
MacBuggy
02.05.2007, 21.33
itellä ylikunto ilmeni sydämmen rytmihäiriönä ja paikkojen särkymisenä. Harrastin triathlonia ja siinä tulee herkästi tunteja paljon. Tärkein syy ylikuntooni oli varmasti liian kovalla sykkeellä harjoittelu. Lopulla ei oikein enää liikunta kiinnostanut ja lopetinkin urheilemisen. Viimen talvena kävin jälleen hiihtää ja tuntu mahtavalta pitkästä aikaa. Eikä ollut yhtään kiire suorittaa. Sama nyt kevällää kun on päässyt pyöräilemään. Pyörälenkillä tärkein mittari on ollut sykemittari, josta tarkkeilen ettei keski syke nouse yli 130 näin alkukaudesta. Se on vaan silleen, että kohtuus kaikessa niin hyvä tulee!!
Kamppailin itse ylikuntoa vastaan eräänä vuonna, joten kylmä hiki, hermostuneisuus, kohonnut leposyke ja univaikeudet ovat tuttu asia. Todella kiusallisia jokainen. Tämä on tärkeä asia ja on kai hyvä puhua siitä miten ylikunnon voisi välttää...
Itse koitan noudattaa ainakin näitä ohjeita:
- en treenaa väsyneenä väkisin esim. töiden jälkeen, että korkeintaan kevyttä "tuntuman ylläpitoajoa", tai nokoset ja sen jälkeen kevyt peekoo
- en treenaa ollenkaan tai kovaa päivinä, jolloin leposyke on aamulla poikkeuksellisen kova, koska se on merkki keskeneräisestä palautumisesta, tai ylirasituksesta
- vältän kahta peräkkäistä kovaa päivää ja pidän viikossa yhden tai kaksi välipäivää, jollloin ajan korkeintaan työmatkat 50% sykkeellä
- pidän yhden viikon kuukaudessa palauttavana, jolloin ajan vain yhden tai pari päivää arkena ja viikonloppuna pidempään, mutta kevennetysti...ajaminen maistuu kummasti, kun laittaa pyörän välillä nurkkaan ja ottaa rennosti aikaa ja ajatusta jollekin ihan muulle
t.Timo
...Onneksi täällä ei ole kukaan valittanut että on saanut paniikkihäiriön!...
En ole saanut treenaamalla paniikkihäiriötä, mutta ihan virallisesti todettua sellaista vastaan olen taistellut kohtuullisen hyvällä menestyksellä. :cool: Kieltämättä ylikunnon oireet ovat aika pitkälti samoja kuin paniikkikohtauksissakin. (sydän hakkaa, ahdistaa, hikoiluttaa, oksettaa...) Mulla treenaamisesta on ollut paljon apua paniikkihäiriön hoidossa, kun sen avulla voi tyhjentää yläkerran kaikesta ylimääräisestä stressistä. Mutta kohtuus taas tässäkin asiassa, liialla treenamisella voikin ruveta taas ahdistamaan... :rolleyes:
Fillarimies
03.05.2007, 16.14
Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)
Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)
Ei kai se niinkään määrästä ole kiinni. Harva Suomessa töissä käyvä perheellinen varmaan pääsee sellaisiin määriin, että ylikunto siitä olisi seurausta. Luulisin että kyse on ennemminkin siitä treenaako esim. väsyneenä, tai usein liian kovalla teholla.
t.Timo
hannupulkkinen
04.05.2007, 19.51
Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)
Liikaa on aina enemmän kuin ennen ilman riittävää lepoa.
Vuosia harjoitellut ja maltillisesti määriä ja tehoja voi nostaa korkeallekin kun lepää hyvin. Aloittelijan täytyy tehdä vähän ja matalilla tehoilla sekä levätä paljon.
Stimulant
04.05.2007, 20.22
Pahimmista vieroitusoireista selvisin aika hyvin. Tosin ylikunnon yksi oireista on juuri treenihaluttomuus ja paha väsymys. Joten jo oireisiin kuuluu treenihaluttomuus. Mutta pahimmat vieroitusoireet tulevat juuri esim. loukkaantumisesta, penikkataudista jne. Kun siis on aivan terve mutta ei pääse treenaamaan ja jos kunto on vielä hyvä. Siinä oikeen tuskanhiki otsalle vierähtää ja pulssi nousee kun treenejä muistelee...
Salamana
04.05.2007, 20.54
Itellä nykyään kaksi lajia jotka vie mun sielun,tennis ja pyöräily:D
Oikeastaan vuosirytmi on seuraava: Tammikuussa alkaa punttikausi jossa kerätään voimaa pääsääntöisesti jalkoihin. Samalla alkaa tenniskausi,onneksi pelihalli(yksityinen)löytyy 500metrin päästä.
Punttia 2krt/vko. Tennistä 1-2krt/vko.
Tuolla systeemillä EI ole enää riskiä ylikuntoiluun:D
Varsinkin kun lenkkeily on jäänyt talvelta pois kokonaan.
Keväällä punttisali loppuu ja tilalle tulee pyöräily,tennis jatkuu normaalisti.
Pyörällä kevyitä pk.lenkkejä tuonne kesäkuun alkuun asti jolloin alkaa tenniksessä ulkokausi,sitten mennään luonnon armoilla,jos sataa niin sitten ollaan sisällä ja toivotaan parempaa huomista.
Kesällä tulee pelattua tennistä sen verran paljon että lenkkeily jää johonkin 2000-3000kilometriin.
Paras vuosi oli 98-99 kun ajoin vajaa 12000km vuodessa.
Noh,nykyään rauhallisesti urheilusta ja ennenkaikkea ELÄMÄSTÄ nauttien ilman vammoja ja YLIKUNTOA!!!
Kuunnelkaa kroppaanne,pitäkää välipäiviä vaikka se tuntuisikin turhalta!!
Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)
Tuntimäärää ei voi sanoa, koska se riippuu harjoitustaustasta ja tehoista.
Mutta jos nyt jotain sanois, niin pistetään että jos treenaa PK-kaudella 15 tuntia viikossa tai yli, niin hyväkuntoisenkin on pidettävä huolta siitä että välillä tulee huomattavasti kevyempiä viikkoja. Esimerkiksi joka kolmas tai neljäs viikko tulisi olla vain puolet "ison" viikon määrästä. Sitten jos pistetään tehojakin kunnolla peliin, pitää palautumista seurata tarkemmin jopa viikkotasolla. Tehot kuulemma tarttuu paremmin kun niitä harjoitetaan palautuneena.
trauma
supertele
04.05.2007, 21.37
Ylikuntohan on lähes aina enemmänkin psyykkinen väsyminen. Henkisiä rasitteita ja väkisin "väsyneenä" treenaamista, niin paketti on valmis.
Ylikunto itseasiassa on neurologinen vaiva. Tarkemmin ottaen autonomisen hermoston (sympattinen ja parasympaattinen hermosto) tasapainohäiriö.
Psyykkinen väsymys on sitten asia erikseen, vaikkakin näillä varmasti usein on yhteys toisiinsa.
hannupulkkinen
05.05.2007, 10.32
Ortostaattista sykereaktiota pyritään mm.nykyisin käyttämään työuupumuksen diagnosointiin.
Sykevälianalyysistä näyttää tulevan uusi hyvä väline stressin mittaamiseen. Siitä tullee myös uusi mittariteollisuus Suomeen.
Mullakin on FRWD:ssä tuo mittari ja se kyllä ilmoittaa milloin on lähtenyt väsyneenä lenkille.
Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!
Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!
Tuon opin kantapään kautta yli 10vuotta sitten. Lähes joka päivä töiden jälkeen 75km lenkki ( teen fyysistä työtä ). Sitä kesti n4kk. Sitten loiva ylämäki 6km ennen kotia.............täys "sippaus" :eek:. Juuri kotiin jaksoin. 3...4 kk meni ennen seuraavaa treeniä.
hannupulkkinen
05.05.2007, 12.42
Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!
Ookkonä varma, että aina?
Sympaattisen harjoitteluväsymisen(yliharjoittelun, v) oireita:
Väsyy helposti
Helppo ärtyvyys
Uni häiriintynyt
Ruokahalu heikentynyt
Painonlasku
Taipumus yölliseen hikoiluun
käsien kostuminen
Tummat silmänaluset
Taipumus päänsärkyyn
Sydämentykytys ja ahdistus,
sydänmenpistokset
Lepopulssi nopeutunut
Perusaineenvaihdunta kiihtynyt
Lämpö hieman koholla
Selvä punainen dermografia
Sykkeen palautuminen lepotasolle
kuomituksen jälkeen hidastunut
Verenpaine epätyypillinen
Voimakas hengästyminen
kuormituksessa
Yliherkkyys astiärsykkeille
(etenkin kuuloärsykkeille)
Liikeratojen koordinaatio huono,
usein liian voimakkaita liikkeitä
Reaktioaika lyhentynyt, mutta
paljon virhereaktioita
Vapina
Palautuminen hidastunut
Sisäinen levottomuus, ärsyyntyneisyys
Tulee nopeasti yleensä liian kovatehoisen harjoittelun seurauksena ja paranee aika nopeasti.
Parasympaattisen väsymimisen(Harjoitusuupumus)oireita:
Syvä väsymisen tunne
Estyneisyys
Uni normaali
Ruokahalu normaali
Paino ennallaan
Lämmönsäätely normaali
Syke hidastunut
Perusaineenvaihdunta normaali
Lämpö normaali
Verenkierron nopea rauhoittuminen
kuormituksen jälkeen
Diastolinen verenpaine kuormituksen
aikana ja jälkeen yli 100 mgHg
Ei hengitysvaikeuksia
Liikeradat kulmikkaita ja huonosti
koordinoituneita suurella kuormituksella
Reaktioaika normaali tai pidentynyt
Hyvä tai erinomainen palautumiskyky
Välinpitämättömyys, normaali mielentila
Tila tulee vähitellen ja huomaatta ja on melkein parantumaton koska aivoihin tulee rakennemuutoksia.
Ps. tässä on hyvä ja helppotajuinen pro gradututkimus aiheesta: http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/v04/G0000683.pdf
tempokisu
05.05.2007, 13.59
Voisi varmuuden vuoksi tarkistuttaa kilpirauhasarvot, jos oireet on kovin voimakkaat. :rolleyes:
Minä siis tarkoitin, että ei pääse tulemaankaan noita Hannu P:n listaamia oireita. Kyllä tosi asianuntijan suusta tämän väitteen olen kuullut ELI ei oo levätty oikein! Train smart not hard!:cool:
exurheilija
06.06.2007, 13.38
Ylikunto iski minuun tosi salakavalasti ja olen paininut ongelman kanssa toista vuotta. Voin kertoa, että tämä on yhtä helvettiä kun töitäkään(fyysisiä) ei voi kunnolla tehdä ettei tila romahda. Pääsin kroonisesta vaiheesta pois kolmeksi kuukaudeksi, mutta sitten tuli taas romahdus vaikka otin todella kevyesti. Urheilemaan en ole päässyt kahteen vuoteen.
Alussa en edes tajunnut että kyse on ylikunnosta koska minulle ei ole ollut rytmihäiriöitä, flunssakierteitä tai mitään voimakkaita pahoinvointeja. Leposykkeenikään ei ole korkea. Ainoastaan rasituksesta palautuminen on todella heikkoa ja pienikin treenaaminen vetää aivan jumiin. Lääkärit ovat poissulkeneet kaikki muut mahdollisuudet.
Onko tästä suosta enää poispääsyä?Onko kukaan kokenut vastaavaa?
Hans Opinion
06.06.2007, 15.13
Todella rankkaa luettavaa, hyvä että tämäkin puoli tulee esille niin osaa ne keillä ei ole ylikunton merkkejä varoa ja treenata sopivasti.
Tuloksiin pyrkimiseen liittyy aina riskejä ja urheilussa on muitakin riskejä kuin ylikunto ja ne kaikki voivat "invalisovia" pahasti. Vaikka urheilee kuinka ja kauan niin aika ajoin tuntemukset ovat ylikuntoon viittavia, vaikenta on nimenomaan tiedostaa se kuinka kaukana ylikuntotilasta liikutaan. Sitä ei voi tietää kukaan koska ylikuntotilassa on niin paljon "psyykkisiä" ulottuvuuksia, ylikuntoa on tosiasiassa todella vaikea mitata etukäteen vaikka täälläkin on jotain numeroita esitetty.
On helppo sanoa että niin kauan kun tuntuu hyvältä ei ylikunto ole ongelma - mutta tuo hokema on lähes ainoa tapa pysyä poissa ylikuntotilasta... tämä vain on vaikeaa jos hararstaa kilpaurheilua... mutta siskot ja veljet; malttia siihen treenaamiseen... toteaa hän ja päättää pitää lepopäivän... mutta vain yhden...
Sianluka
07.06.2007, 15.48
Ylikunto taisi iskeä meikäläisellä aika rajusti, normaalin suorituksen alkaessa, kun nostin kuormitusta, pulssi alkoi olla yhtäkkiä 210 (maksimipulssi minulla 180), sainsen sitten vaivoin laskettua 187:ään, josta sitten taas se pomppasi yli kahdensadan. Tätä jatkui reilut 20 minuuttia, ja olo alkoi tuntua melko uupuneelta, happea ei enää meinannut saada. Tässä vaiheessa keskeytin suorituksen, koetin levätä ja 15 minuuttia pulssi oli vielä levosta huolimatta 150. No, sitten se yhtäkkiä putosi 75:een mutta olo jatkui voimattomana vielä seuraavanakin päivänä. Tänään pääsin EKG:hen ja sitä kautta sitten rasitus-ekg:hen ja mahdollisesti utraäänitutkimuksiin. Olen ylittänyt pitää lenkeillä rasitustason tiukasti PK-tasolla.
exurheilija
08.06.2007, 22.03
Olen käynyt muutamalla urheilulääkärillä, mutta ovat olleet kokemattomia kroonisen ylikunnon kanssa. Varsinkinkin silloin kun puhutaan hermostollisesta ylikunnosta jolloin hormoniarvot ym. ovat ok tiedot ja keinot tuntuvat loppuvan. Sanovat vaan että lepäähän pari viikkoa niin kyllä se siitä. Onko tietoa lääkäristä pääkaupunkiseudulla, joka on ollut tekemisissä vaikeiden tapausten kanssa??
Ylikunto taisi iskeä meikäläisellä aika rajusti, normaalin suorituksen alkaessa, kun nostin kuormitusta, pulssi alkoi olla yhtäkkiä 210 (maksimipulssi minulla 180), sainsen sitten vaivoin laskettua 187:ään, josta sitten taas se pomppasi yli kahdensadan. Tätä jatkui reilut 20 minuuttia, ja olo alkoi tuntua melko uupuneelta, happea ei enää meinannut saada. Tässä vaiheessa keskeytin suorituksen, koetin levätä ja 15 minuuttia pulssi oli vielä levosta huolimatta 150. No, sitten se yhtäkkiä putosi 75:een mutta olo jatkui voimattomana vielä seuraavanakin päivänä. Tänään pääsin EKG:hen ja sitä kautta sitten rasitus-ekg:hen ja mahdollisesti utraäänitutkimuksiin. Olen ylittänyt pitää lenkeillä rasitustason tiukasti PK-tasolla.
Tää kuulostaa ihan flimmeriltä (http://www.juoksija-lehti.fi/Default.aspx?tabid=361). Kaverilla oli myös kerran kesken treenin. Ei hääviä, jos ei kovin vaarallistakaan.
Itselläni oli ylikuntoa niinkin kaukana kuin v.1986 ollessani nyrkkeilyn harrastaja ajoin itseni loppuun liialla laihduttamisella (riittämätön ravinto) ja joka vuorokautisilla 6h treeneillä jotka sisälsivät, juoksua, saliharjoituksia ja punttisalia.Vain yksi vapaa viikossa :seko: ...
Nykyään olen lukenut viisaimpien kirjoittaneen että ylikuntoon voi johtaa niin henkiset kuin ruumiillisetkin rasitteet. Eli jos jokin vituttaa rankasti niin nostaahan se sykettä ja palautuminen ei ole täydellisstä ... Eihän???:seko:
Aika kylmiä juttuja toi ylikunto tuntuu aiheuttavan...
Onko kenelläkään kokemusta Polarin OwnOprtimitzer-testauksen hyödyllisyydestä ylikunnon estämisessä?
Siinähän mittaillaan 1-2krt/viikko aamusykettä maaten ja sitten noustaan seisomaan
ja sykkeen nousu ja lasku vaikuttaa tulokseen.
Testi antaan arvoksi luvun väliltä 1-9.
1 = Palautunut.... 7 = Ylirasitustila (kohonnut aamusyke yms.)
8 = Sympaattinen ylikunto, 9 = Parasympaattinen ylikunto
(aamu syke voi olla normaali, mutta elimistön muut mittarit punaisella)
Polarin mukaan siis pelkän aamusykkeen seuraaminen ei yksin riittäisi.
Kun sain hankittua ko. testin sisältävän mittarin, niin pitänee alkaa talletella arvoja.
Polarin mittarista ei ole kokemusta, mutta tuo aamusykkeen seuraamisen vaikeutena on tuo sydän lihaksen vahvistumisen arviointi:(
Eli kun treenaa kunnon nousun myötä leposyke laskee... Mutta kuinka paljon ja missä ajassa???? Henkilökohtaisia juttuja ja jos tekniikkaa löytyy avuksi niin minä olen valmis kokeilemaan.:)
hannupulkkinen
12.06.2007, 14.06
Onko tästä suosta enää poispääsyä?Onko kukaan kokenut vastaavaa?
Judoaikoina oli alkavaa ylikunota. Pois pääsee vain lepäämällä ja syömällä oikein. Valitettavasti kaikista ei enää ylikunnon jälkeen tule huippu-urheilijoita, mutt huippuihmisiä kyllä.
Siinähän mittaillaan 1-2krt/viikko aamusykettä maaten ja sitten noustaan seisomaan
ja sykkeen nousu ja lasku vaikuttaa tulokseen.
Omalla kohdallani urheilulääkäri sanoi että kannattaa seurata nimenomaan sitä kuinka paljon syke nousee kun aamulla nousee sängystä, kuulemma hyvä mittari ylikunnosta. Pelkään että minullekin on lievä ylikunto päässyt syntymään, normaalisti nousee aamulla 50-> 75, eilen nousi sataan ja tänään mittari näytti 93. Lenkillä en ole käynyt kohta viikkoon, enkä uskalla mennä ennenkuin syke nousee vähemmän aamuisin tai esimerkiksi rappusia kävellessä. Normaalisti minulla on naistani alempi syke AINA, mutta nyt se on 20 korkeampi jos kävelee kevyesti esim. rappusia ylös. Ennen en ole myöskään tuntenut jokaista sydämenlyöntiä, paitsi sairaana.
Kuinka tarkkaan ylikunnossa pitää kattoa ettei rasita itteänsä, eli voiko ollenkaan mennä kevyelle lenkille tunnustelemaan että mites ne sykkeet pysyy kurissa, vai riittääkö kun seuraa yllä mainittuja mittareita? Auttaako se "kuntoutumaan" jos rullailee kevyesti polkien ja pitää sykkeen tietyn rajan alla? Kertokaa te jotka olette päässeet ylikunnosta eroon.
joo, ihan niinkun mäkin uskoisin jos sykemittari välillä näyttelee 225.... niinkun se tekee kun ottaa jostain häiriötä
olen myös ennen lenkkiä kellottanut 190 paikallaan ollessa !
tai sitten oon vaan sykeherkempi kun muut ;)
Mulla on onneks kroppa varottaa ajoissa - jos herään parina aamuyönä putkeen ilman mitään syytä, harjoittelua täytyy hidastaa.
Omalla kohdallani urheilulääkäri sanoi että kannattaa seurata nimenomaan sitä kuinka paljon syke nousee kun aamulla nousee sängystä, kuulemma hyvä mittari ylikunnosta. Pelkään että minullekin on lievä ylikunto päässyt syntymään, normaalisti nousee aamulla 50-> 75, eilen nousi sataan ja tänään mittari näytti 93. Lenkillä en ole käynyt kohta viikkoon, enkä uskalla mennä ennenkuin syke nousee vähemmän aamuisin tai esimerkiksi rappusia kävellessä. Normaalisti minulla on naistani alempi syke AINA, mutta nyt se on 20 korkeampi jos kävelee kevyesti esim. rappusia ylös. Ennen en ole myöskään tuntenut jokaista sydämenlyöntiä, paitsi sairaana.
Kuinka tarkkaan ylikunnossa pitää kattoa ettei rasita itteänsä, eli voiko ollenkaan mennä kevyelle lenkille tunnustelemaan että mites ne sykkeet pysyy kurissa, vai riittääkö kun seuraa yllä mainittuja mittareita? Auttaako se "kuntoutumaan" jos rullailee kevyesti polkien ja pitää sykkeen tietyn rajan alla? Kertokaa te jotka olette päässeet ylikunnosta eroon.
Varsinaisessa ylikunnossa en ole ollut, lievässä ylirasitustilassa vain. Mutta joka tapauksessa, erittäin rento ja matalasykkeinen (100-120) palauttava treeni yhdistettynä riittävään ravintoon oli kaikista paras palauttaja. Jos henkinen puoli ei ole yli vedetty (niin, ettei todellakaan kiinnosta lähteä lenkille), niin palauttavan harjoittelun luulisi olevan totaalilepoa parempi ratkaisu. Vaikka vuoropäivin lepoa ja palauttavia 30-60min lenkkejä kävelyn, uinnin ja tosi kevyen pyörittelyn muodossa, venyttelyä unohtamatta :)
Dirt-boy
09.08.2008, 22.33
Minusta kuntoo ei oo ikinä liian paljon. Mutta jos kerralla urheillee liikaa se on jo liikaa. Eli kannattee tietyn verran päivässä urheilla esim 2-3 tuntia
Minusta kuntoo ei oo ikinä liian paljon. Mutta jos kerralla urheillee liikaa se on jo liikaa. Eli kannattee tietyn verran päivässä urheilla esim 2-3 tuntia
Onnea poliittiselle uralle... :)
MTBVespa
21.11.2009, 09.56
Oon tainnu saaha rehkittyä ihteni jonkin sortin ylirasitustilaan. 3-4 päivänä ollu erittäin pahoja nukahtamis ongelmia ja aamupaino tippunu melkein 3 kg:a neljäs päiväs.
Lääkkeeksi tähän tilaan tarjotaan näemmä lepoa, sekä riittävää ja laadukasta ravintoa. Sellanen jäi mieltäni kaihertamaan et mistä tietää varmuudella että on päässyt edellä mainitusta tilasta takaisin palautuneen kirjoihin? Mitään aamusykkeitä en oo ikuna seuraillu, et niistä ei apua tähän taida olla. Koska ei oo tietoo "normaalitilan" aamusykkeistä.
Joululahjaksi itselleni oon hommaamassa Polarin rs400 sykemittarin. Siinähä on se OwnOptimizer toiminto, joka vissiinki ois laittanu jarrua mun reenaukseen. Siis varotellu et ny mennään liian kovaa, et huilaas jannu vähä enemmän tai kohta tulee överit. Mut sekään mittari ei auta ny, ku se on viel siel kaupan hyllyllä.:)
Maallikon kokemuksella: sitten kun nukuttaa hyvin, ruoka maistuu, paska huilaa ja lenkille pitäis päästä vaikka sataisi puukkoja; eli on henkisesti enemmän kuin valmis menemään. Ja seuraa nyt niitä aamusykkeitä tuossa tilassa, ja jatka samaa kunnes alkaa nuo yllä olevat tuntemukset olla selvät.
Ja hommaa ihmeessä se sykemittari, kyllä siitä apua on.
MTBVespa
21.11.2009, 11.27
Maallikon kokemuksella: sitten kun nukuttaa hyvin, ruoka maistuu, paska huilaa ja lenkille pitäis päästä vaikka sataisi puukkoja; eli on henkisesti enemmän kuin valmis menemään. Joo siis ei ruokahalussa varsinaisesti oo ongelmaa. Ihan hyvin ruoka maistuu, ehkä makean himo vähä laantunut. Paino varmaa tippunu sen takii, ku keho käy nii ylikierroksilla, nii se kuluttaa energiaa enemmän ku normaalisti. Ja ei lenkkeily into oo kadoksissa. Lenkille tekis kyl mieli, mut taitaa nyt olla korkea hetki painaa jarrua, ennen ku tosiaan liian myöhästä.
Ja hommaa ihmeessä se sykemittari, kyllä siitä apua on. Joo kyl mul on jokin vanha polarin reuhka käytössä. Mutta tuo rs400 kiinnostas just ton OwnOptimizer toiminnon takia.
Olli-Pekka Manninen
21.11.2009, 11.44
Menohaluilla ei ole mitään tekemistä ylikunnon kanssa. Kun itse olen vetänyt yli, niin mieli teki lenkille ja ajamaan ihan pirusti.
Nukahtamisongelmat on yksi merkki mutta myös se kertoo jostakin, jos väsyttää tosi paljon ja nukkuu paljon. Ja nukahtamisongelmat ei välttämättä liity ylikuntoon vaan siihen, että lenkki on ollut niin rankka että on vähän haloo-tila.
Marsusram
21.11.2009, 11.45
Oon tainnu saaha rehkittyä ihteni jonkin sortin ylirasitustilaan. 3-4 päivänä ollu erittäin pahoja nukahtamis ongelmia ja aamupaino tippunu melkein 3 kg:a neljäs päiväs.
Lääkkeeksi tähän tilaan tarjotaan näemmä lepoa, sekä riittävää ja laadukasta ravintoa. Sellanen jäi mieltäni kaihertamaan et mistä tietää varmuudella että on päässyt edellä mainitusta tilasta takaisin palautuneen kirjoihin? Mitään aamusykkeitä en oo ikuna seuraillu, et niistä ei apua tähän taida olla. Koska ei oo tietoo "normaalitilan" aamusykkeistä.
Joululahjaksi itselleni oon hommaamassa Polarin rs400 sykemittarin. Siinähä on se OwnOptimizer toiminto, joka vissiinki ois laittanu jarrua mun reenaukseen. Siis varotellu et ny mennään liian kovaa, et huilaas jannu vähä enemmän tai kohta tulee överit. Mut sekään mittari ei auta ny, ku se on viel siel kaupan hyllyllä.:)
Nestehukka ainakin on ilmeinen jos noin paljon paino heilahtaa. Juo enemmän varmistaaksesi nestetasapaino. Alinesteytys aiheuttaa ylikierroksiakin.
Tänä syksynä on liikkeellä muutakin kuin possunuhaa, joten kannattaa ottaa varovasti. Liikatreenin heilahtamiseen ylikuntoon voi joku pikku flunssa tai muu virustauti olla laukaiseva tekijä jos ei osaa tuntemuksistaan ottaa vaarin. Eli tehot pois ja vain palauttavaa treeniä kunnes olo toipuu.
Nestehukka ainakin on ilmeinen jos noin paljon paino heilahtaa.
Komppaan.
Vanhassa sykemittarissa ei ehkä ole OwnOptimizeria, mutta voit silti ottaa joka aamu leposyke ja kirjoittaa ylös.
mutanaama
21.11.2009, 12.08
Mulla saattaa aamulla herätessä olla 60-65 välillä, mutta päivällä 50 korvilla. Itse epäilen, että herääminen aiheuttaa mulle stressiä:seko:
Olli-Pekka Manninen
21.11.2009, 12.10
Ylikunnon piikkiin joku 3 kilon painonpudotus lyhyessä ajassa ei voi mennä. Se on kuitenkin jotain 27 000 kaloria. Periaatteessa jos kropan energiavarastot on tyhjät niin sehän tarkoittaa, että kropassa on sen vuoksi myös vähemmän nestettä joten veikkaan että siitä johtuu.
MTBVespa
21.11.2009, 12.28
Kiitoksia kaikille ongelmaani pohtineille. Rupesin nauttimaan nesteitä nyt reilusti yli janon tunteen. Raportoin taas huomen aamulla et missä mennään. Mittaan huomen aamulla sykkeen ennen nousua sängystä.
Ylikuntoahan kutsutaan joissain piireissä nimellä training control disaster. Ihan viikossa tai parissa tähän tilaan ei pääse eikä siitä toivuta viikossa tai parissa (noin yleistäen kun poikkeuksia varmasti löytyy). Jos on tullut treenattua poikkeuksellisesti viime aikoina, niin kroppa on varmaan vaan pihalla ja vähän väsy.
Mulla saattaa aamulla herätessä olla 60-65 välillä, mutta päivällä 50 korvilla. Itse epäilen, että herääminen aiheuttaa mulle stressiä:seko:
Jos terve nuori mies näkee yöllä unia niin aika selkeetähän se on että aamulla herätessä sykkii normitilaa enemmän. :D
Johan Moraal
21.11.2009, 20.45
Epäilin itse joutuneeni ylikuntoon tai ainakin ylirasitustilaan tässä viime viikolla, kun pyörä ei kulje ei vaikka sykkeet on tapissa koko ajan. Ensin syytin lisääntynyttä tehoharjoittelua kun on p*skakeli niin ei jaksa pitkään ajella eli lyhyt ja kova. Nyt alan epäillä, että syyllinen on edellisen viikon antibioottikuuri (penisiliini) hampaanpoiston takia. Äsken tuossa netissa googlatessa huomasin, että antibiootit voivat tuhota mitokondreja. Tai sitten se on se sikainfluenssan poikanen. Saa nyt nähdä, miten pitkään kestää hankkia ne kalliit mitokondrit takaisin.
Mulla saattaa aamulla herätessä olla 60-65 välillä, mutta päivällä 50 korvilla. Itse epäilen, että herääminen aiheuttaa mulle stressiä:seko:
Ei toi ole edes vitsi. Koen heräämisen itse kovinkin tressaavasti , koska nukahtamiseni on hidasta ja aamulla sit........................
Olli-Pekka Manninen
21.11.2009, 20.53
Mulla oli tuossa alkuviikosta heikko jakso ja olen melko varma että jokin tauti yritti iskeä. Periaatteessa tauti voi olla päällä vaikka se ei annakaan niitä selkeitä taudin merkkejä eli kuumetta ja exponentiaalista euforiaa.
mutanaama
21.11.2009, 21.40
Ei toi ole edes vitsi. Koen heräämisen itse kovinkin tressaavasti , koska nukahtamiseni on hidasta ja aamulla sit........................
Tosissani sen laitoin siihen minäkin, vai tarkoittaako se vain, ettei tule nukuttua tarpeeksi
Johan Moraal
21.11.2009, 21.43
Ei toi ole edes vitsi. Koen heräämisen itse kovinkin tressaavasti , koska nukahtamiseni on hidasta ja aamulla sit........................
Voisit harkita yöpyöräilyä. Saatat löytää ajoseuraakin (vitsivitsi)
Tosissani sen laitoin siihen minäkin, vai tarkoittaako se vain, ettei tule nukuttua tarpeeksi
Kesken se uni sitten jää. Toisaalta pitkänkin unen jälkeen herään hitaasti.
Voisit harkita yöpyöräilyä. Saatat löytää ajoseuraakin (vitsivitsi)
Vois tulla kilometrejäkin kovasti , ja palaa siinä fazerin sinistäkin ;)
Johan Moraal
21.11.2009, 22.22
Vois tulla kilometrejäkin kovasti , ja palaa siinä fazerin sinistäkin ;)
Kyllä se nyt aikamies yhden yön polkee vesiryypyllä. Palautukseen kaksi tippaa hunajaa.;)
MTBVespa
22.11.2009, 10.46
Oon tainnu saaha rehkittyä ihteni jonkin sortin ylirasitustilaan. 3-4 päivänä ollu erittäin pahoja nukahtamis ongelmia ja aamupaino tippunu melkein 3 kg:a neljäs päiväs.
Lääkkeeksi tähän tilaan tarjotaan näemmä lepoa, sekä riittävää ja laadukasta ravintoa. Sellanen jäi mieltäni kaihertamaan et mistä tietää varmuudella että on päässyt edellä mainitusta tilasta takaisin palautuneen kirjoihin? Mitään aamusykkeitä en oo ikuna seuraillu, et niistä ei apua tähän taida olla. Koska ei oo tietoo "normaalitilan" aamusykkeistä.
Joululahjaksi itselleni oon hommaamassa Polarin rs400 sykemittarin. Siinähä on se OwnOptimizer toiminto, joka vissiinki ois laittanu jarrua mun reenaukseen. Siis varotellu et ny mennään liian kovaa, et huilaas jannu vähä enemmän tai kohta tulee överit. Mut sekään mittari ei auta ny, ku se on viel siel kaupan hyllyllä.:)
No niin... Eilen illalla käytin nukahtamiseen sellasta metodia et kukuin hereil oikeesti niin pitkään kuin suinkin pystyin, ja sit vasta sänkyyn pitkälleen. No silleen kyl nukahdin samantien. Ja unenlaatukin tuntui paremmalta kuin aiemmin tällä viikolla. Eilisen neste- ja hiilari"tankkauksen" myötä aamupainoki oli enää kilon alle normaalin. Ja aamusyke oli minimissään 51. Pittää sitä mitata ny viikonpäivät ja kahtoo mihinkä se muuttuu, jos muuttuu. Tänää pitää varmaa joku kevyt ulkoilulenkki käydä hiippailee. Jospa se tästä, olo on ainakin virkeempi kunnolla nukutun yön jälkeen.
Nyt alan epäillä, että syyllinen on edellisen viikon antibioottikuuri (penisiliini) hampaanpoiston takia. Äsken tuossa netissa googlatessa huomasin, että antibiootit voivat tuhota mitokondreja. Tai sitten se on se sikainfluenssan poikanen. Saa nyt nähdä, miten pitkään kestää hankkia ne kalliit mitokondrit takaisin.
Warning - OT! Outoa että määräsivät antibiootteja tollaseen, ite käytin viisaudenhampaiden poiston jälkeen klooriheksidiiniä sisältävää corsodyliä ni ei vastustuskyky suotta heikentyny.
Johan Moraal
23.11.2009, 17.04
Warning - OT! Outoa että määräsivät antibiootteja tollaseen, ite käytin viisaudenhampaiden poiston jälkeen klooriheksidiiniä sisältävää corsodyliä ni ei vastustuskyky suotta heikentyny.
OTOT
Joo käytin corsodyliakin. Antibiootti varmaan sen takia että jo pieni tulehduspesä oli ehtinyt syntyä juuressa. Nyt on kaikki hyvin. Kohta kaikki hampaat pois, pääsen palautusjauhodieetille.
Mulla saattaa aamulla herätessä olla 60-65 välillä, mutta päivällä 50 korvilla. Itse epäilen, että herääminen aiheuttaa mulle stressiä:seko:
Toihan on normaalia,ihan jos totta puhutaan.Itse asiassa leposyke on heti herättyä korkeampi kun hetkenpäästä heräämisestä mitattu.
Itte oon huomannu kyllä ton leposykkeen määrittämisen ja sen tarkkailun hyvinkin luotettavaksi mittariksi kun esim.flunssan jälkeen lähtee liikkeelle.
Ja ittellä ainakaan"buranaa"vahvempaa tartte otaa kun jo arvot nousee..
Toihan on normaalia,ihan jos totta puhutaan.Itse asiassa leposyke on heti herättyä korkeampi kun hetkenpäästä heräämisestä mitattu.
Itse, kun aion mitata leposykkeen, käyn ensin kylppärissä, juon vähän vettä ja palaan sänkyyn, jossa lepään pari minuuttia ennen sykeen ottoa. Sitten mittaan leposykkeen n. minuutin verran (keskisyke), ja vielä ortostaattinen syke päälle (eli rauhallisesti nousen seisomaan ja otan maksimisykkeen ylös).
Ja sitten en ehdi syödä aamiaista kun yllä olevaan kului niin paljon aikaa.
Olli-Pekka Manninen
24.11.2009, 11.34
Kaipa se on aivan sama milloin sen leposykkeen mittaa. Siitä unisena kun mittaa niin voi olla aika paljon yksilöllisiä eroja miten sykkeet reagoi. Kaipa se on sama mittaako sen heti aamulla vai sitten töitten jälkeen kun tulee kotiin vai ennen nukkumaan menoa. Arvaisin, että ehkä olisi järkevää mitata illalla koska silloin jos on ollut vähän rasitusta (siis ei treenipäivänä) niin näkee miten se kroppa jaksaa verrattuan siihen, että pitäisi ne sykkeen nostot mitata kun on periaatteessa aivan freesi.
Eilen lääkäri vähän puristeli verenpaineita ja katteli leposykkeitä. Leposyke oli melko matala mutta sitten verenpaineet oli vissis vähän alakanttiin. "Ei voi olla, ei voi olla...vai harrastatko sä jotain kestävyysurheilua. Se kyllä nämä selittäisi..."
Joo...tärkeintä lienee se että se on sitten just vakio se tilanne missä ottaa sen sykkeen.
Jostain ohjeista vaan muistan lukeneeni että suositus ois n.15min.heräämisen jälkeen.
Ortostaattinenkoe(5min.makuulla/5min.seisten) ois vielä tarkempi kropan stressitilan arviointiin.Täytyy tosiaan muistaa että tollanen stressihormonien nousu(ylirasitus)voi tulla henkisen ja/tai fyysisen ylikuormituksen tuloksena.
Hans Opinion
24.11.2009, 13.19
Hanssi on tarkkaillut aamusykettä kohta jo 3kymmentä vuotta.
Tärkeintä on tosiaan tuo mittaustilanteen vakiointi jolloin saadaan vertailukelpoista "dataa". Mittaukseni tapahtuu noin 15min heräämisen jälkeen makuulta, kuselle ei saa trampata eikä duunata muutakaan joka vaikuttaa sykkeeseen... tosin kusihätäkin vaikuttaa mutta ei paljoa jos kusettaa aina yhtä kovasti.
Ortostaattistakin mittaustapaa olen opetellut mutta se jäi, en saanut siitä juurikaan lisäarvoa koska sykkeet tuntuivat heittävän paljon enkä tavoittanut millään luotettavaa "nollatasoa".
Polvi prakasi ja jouduin lopettamaan kaiken liikunan viime keväänä, tarkkailin sykettä vanhasta tottumuksesta ja tutkiakseni myös sitä että miten sykkeet reagoi total-stoppiin. Lähtötilanne oli se että sykkeet olivat olleet hiukka korkealla jo pidempään kovahkon rasituksen vuoksi, lähtötaso oli 45-48 ja ylikuntoon oikeuttava lukema on 50.
3kuukautta olivat sykkeet korkealla pelkästä vitutuksesta ja vasta puolen vuoden breikin jälkeen ne asettuivat asteittain tasolle jossa niiden pitää olla eli 4kypän pintaan. Tein myös Polarilla own-index (vai'mikä'se'nyt'on) mittauksen ja se tuki aamusykemittauksesta saatua tietoa (lähtölukema oli 46-48 ja nyt se on >50) eli kunto senkun koveni kun ei tehnyt mitään. Lopputulema on että vähän "liikaa taisi tulla kiusattua tuttua miestä" ja jonkin asteinen rasitustila oli päällänsä.
Väitän että pelkällä lepopulssin mittaamisella voi hyvin yksinkertaisella ja melko luotettavalla tavalla tarkkailla kropan rasitustilaa, varmasti on pätevämpiäkin tapoja mutta ne eivät ole näin helppoja toteuttaa.
Mittaukseni tapahtuu noin 15min heräämisen jälkeen makuulta, kuselle ei saa trampata eikä duunata muutakaan joka vaikuttaa sykkeeseen... tosin kusihätäkin vaikuttaa mutta ei paljoa jos kusettaa aina yhtä kovasti.
Ja sittenhän tuostakaan ei ole mitään haittaa jos kusi tulee kuudelta ja herää seittelmältä...? :)
Jos jotain seurantaa meinaa tehdä niin tosiaan mittaukset sitten samoihin aikoihin ja ns. vertailukelpoisin menetelmin. Sama se mitä mittaat :)
Ylikuntoa?
Olen nuorehko mies (18v).
-Treenihaluttomuutta.. (vitutus on kova, kun pitää valua harjoituksiin)
-Tummat silmänaluset
- Huonot yöunet
- Yleinen väsymys, ns. vitutustila päällä
- Seksuaalittomuus nollassa..
-Treenaaminen on yhtä taapertamista, pakkopullaa
- Tuntuu, et palautuminenkin on heikkoa
Futisharkoissakin, reidet menevät todella pienestä ihan hapoille ja tuntuu, et ne on ihan puutuneet/kiven kovat... juokseminen on todella hidasta (tuntuu, että jäisi kuin tikku paskaan jokaisessa tilanteessa), taapertamista ja kankeeta. Olin nopea ennen ja nyt olen pirun hidas...
Kuntopyörällä pyöräillessä esimerkiksi, en pysty polkemaan yhtään kovalla vastuksella, koska reiteni menevät tosi junturaan siitä/hapoille ja polkemisesta ei tule yhtään mitään. Jos leikitään, että pyörässä on 1-8 vastustasot, niin enne pystyin vetämään 5-vastuksella n. 31km/h ja nykyään en voisi kuvitella noin nopealla vauhdilla polkemisella tolla vastuksella.
Salillakin kävin pitkään futiksen ohella (kolme kertaa viikossa, semmoisella 1-jakoisella ohjelmalla), mutta nyt olen jättänyt salikerrat väliin. Salista vähäsen, että varsinkin kyykky-treeneissä, tuntui, että suoritustaso laski koko ajan ja edistystä ei tapahtunut juuri yhtään. Pikemminkin alaspäinmenoa vain.
Kävin mittauttamassa veriarvot ja siinä oli jotain, että ''punasolujen määrä on yli suuri'' :seko: (en tarkalleen tiedä what that means) ja mahdollisesti rauta-arvotkin ovat päin peetä. Minun pitää mennä vielä uudestaan antamassa verinäyte ja silloin selviää paremmin, onko rauta-arvot yms. missä kunnossa. Jos seksuaalittomuus on todella nollassa, niin onko kyseessä silloin, että testosteroniarvot ovat myös ihan perseellään?
Turhauttavaa.. Pelottaa, että minua ei tule kiinnostamaan enään jalkapallon harrastaminen ton treenihaluttomuuden takia. Pitäisiköhän tässä jo varata jollekin fysiöterapeutille aika? Ensimmäiseksi käyn kyllä mittauttamassa noi testosteroniarvot yms. ennen kuin varaan ajan.
Tämmöistä tällä kertaa. Loppuun vielä tämmöinen. Kiira Korvella, taitoluistelijalla oli aikanaan jonkinsortin ylirasitustila jaloissa, voisiko minullakin olla sama ongelma, ylitreenaamisen takia?
Avautukaapa muut foorumistit!
Olli-Pekka Manninen
03.03.2010, 10.25
Yöunien puute on hälyttävää. Periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Ylirasitus on yksi vaihtoehto ja jonkinlainen masennus on toinen. Toisaalta toinen voi liittyä toiseen ja toisinpäin. Muutenkin unettomuus selittää aivan kaiken: ei jaksa henkisesti eikä fyysisesti tehdä mitään koska nuori kaveri kuitenkin tarttee unta, varsinkin jos treenaa. Ja sitten kun treenaa, se vaan pahentaa sitä unettomuutta jos pakolla vetää ittensä hapoille ja vitutustilaan.
Väittäisin että olet ylirasittunut. Lepää viikko tai pari ja katso paraneeko olo.
Tuskin olet ammattilainen joten jos ei tee mieli treenata, älä treenaa. Pakkotreenaamisella kaivat vain itsellesi hautaa jos haluat jatkossa treenata pitempäänkin. Pari viikkoa sinne tänne. Jos treenaa tehottomasti, on aivan sama jos istut sohvalla ja pelaat pleikkaa.
Kun käyt uudelleen siellä verikokeissa,ni ehottomasti varaa aika lekurille(kuulemaan vastaukset)jutteleppa sille sitten noi samat stoorit.Jonkin sorttiselta ylirasitustilalta kuullostaa,mutt taustalla voi olla muutakin.Nuori mies olet vielä,niin kannattaa kyllä tutkia tuo tilanne.Ensimmäiseks tietty lepoa,ainakin muutama päivä.Ittellä 2-4 lepopäivää,tai harjoituksellisesti hyvin kevyttä päivää yleensä palauttanu kropan ennalleen,jos tullu vedettyä ns."yli".
Saman suuntaisia ajatuksia eli ylirasitustilassa mennään. Lepoa reilusti, sapuskaa riittävästi ja laadukkaasti (kiinnitä oikeasti tähän huomiota) + unta palloon. Kyllä se nuorikin roppa tarttee jaksotusta siihen tekemiseen, aina ei kannata puhaltaa kaasu pohjassa..
rstone75
03.03.2010, 10.36
OP:n kanssa (kerrankin :)) samoilla linjoilla. Verikokeiden tulokset kannattaa katsoa (anemia? toisaalta jos punasolujen määrä on korkea, niin kertoo korkeasta hb:stä..). Itellä joskus ollut unettomia kausia ja silloin olen tiputtanut kaikki tehotreenit kokonaan pois ja treenannu fiiliksen mukaan ihan kevyttä: todella kevyitä lenkkejä jos siltä tuntuu ja jos ei niin sitten ei. Mulla ainakin unirytmiin pääsemistä edes jonkinlainen ulkoilu auttaa.
Yöunien puute on hälyttävää. Periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Ylirasitus on yksi vaihtoehto ja jonkinlainen masennus on toinen. Toisaalta toinen voi liittyä toiseen ja toisinpäin. Muutenkin unettomuus selittää aivan kaiken: ei jaksa henkisesti eikä fyysisesti tehdä mitään koska nuori kaveri kuitenkin tarttee unta, varsinkin jos treenaa. Ja sitten kun treenaa, se vaan pahentaa sitä unettomuutta jos pakolla vetää ittensä hapoille ja vitutustilaan.
Väittäisin että olet ylirasittunut. Lepää viikko tai pari ja katso paraneeko olo.
Tuskin olet ammattilainen joten jos ei tee mieli treenata, älä treenaa. Pakkotreenaamisella kaivat vain itsellesi hautaa jos haluat jatkossa treenata pitempäänkin. Pari viikkoa sinne tänne. Jos treenaa tehottomasti, on aivan sama jos istut sohvalla ja pelaat pleikkaa.
Tämmöistä tällä kertaa. Loppuun vielä tämmöinen. Kiira Korvella, taitoluistelijalla oli aikanaan jonkinsortin ylirasitustila jaloissa, voisiko minullakin olla sama ongelma, ylitreenaamisen takia?
Ylirasituksella saa helposti urheiluvamman, lihastason tulehduksia jne. Ilmenee ongelmakohdassa. Sulla on koko kroppa väsynyt ja oireet kuulostaa siltä että ottaisin vähintään kaksi viikkoa lepoa ja sen jälkeen hissun kissun treenaamista kunnes homma alkaa maistumaan ja fiilikset lähempänä normaalia. Levon jälkeen kroppa tulee reagoimaan treeniin hieman eri tavalla kuin normaalilla harjoitusrytmillä, joten ihan normaaleihin fiiliksiin et tule pääsemään. Superkevyellä treenillä kuitenkin hyvin lähelle, jolloin tiedät että voi taas alkaa kaasuttamaan. Jos oireet jatkuu niin enemmän lepoa ja tarkempaa diagnoosia.
Kolme kertaa viikkoon salia ja muutenkin reippaampi harjoitusohjelma on hyvin helppo tapa päästä ylirasitustilaan. Salitreenaus on raskasta ja vaatii palautumisen jotta homma pysyy anabolisena. Väsyneenä salille ei kannata mennä.
Nyt kun tulee aikaa lepäillä niin keksi jotain mielekästä tekemistä johon ei ole aiemmin ollut niin hiveesti aikaa. Henkinen hymyily auttaa tuossa touhussa kummasti. Ja ei sitten mitään nykäsiä.
Kiitos nopeista vastauksista!
Joo, lepo on varmaan oikea ratkaisu tähän tilanteeseen. Ehkäpä on syytä unohtaa kaikki juokseminen, jalkapallon pelaaminen yms. joksikin aikaan ja keskittyä muihin asioihin. Viime aikoina tää urheileminen on hallinnut liikaa mun tekemisiä ja sille on vähän pistettävä paussia. Varsinkin, jos toi auttaisi sitten palauttamaan ton treenihaluttomuuden positiiviselle puolelle. Haluaisin nimittäin saada takaisin sen fiiliksen, että on mukava mennä pelailemaan/treenaamaan sitä jalkapalloa. Kylhän toikin paska fiilis johtuu siitä, että näillä puupökkelöillä jalkapallon pelaaminen tällä hetkellä on ihan hanurista ja turhaa.
Safkapuoli on varmasti ollut pielessä, koska olen futiksen ohella käynyt salilla ja sitä kautta olen koonnut ruokapuolen: Liikaa proteiinia ja liian vähän hiilihydraatteja, jotka on voinut laittaa mun kroppani ihan jumiin, kun olen harrastanut aerobista yms. Onko näin?
Sitten vielä lisäisin noihin oireisiin: Rappusten kävelemisessä, reidet on ihan hapoilla ja sydän alkaa jyskyttämään ja tuntuu, että syke nousee.
Veritestien jälkeen varaan heti ajan tavalliselle lääkärille ja silloin tarkastelemme, missä arvoissa on jokin pielessä ja missä on hyvin. Lisäisin vielä, että ensimmäisessä veritestissä ei ollut mihinkään sokeritautiin viittavaa juttua, vaan toi liian suuri punasolujen määrä.
Kiitoksia, että jaksatte vaivautua paneutumaan tähän mun ongelmaan! :)
wanderer
03.03.2010, 11.21
Ylirasitusta minunkin mielestäni.
Lepoa ja kunnon yöunet, palauttavaa kävelyä tai vastaavaa, ravintoa (huomioiden proteiinin, B- ja D-vitamiinit), jotain mukavaa tekemistä (muuta kuin treenausta).
Niin kauan kunnes alkaa oikeasti treenaaminen kiinnostaa.
Jos hemoglobiini ei ole alhaalla, niin siitä ei löydy ongelman syy. Testoarvojen mittaileminen on varmasti turhaa tai sitä ei ainakaan julkisella puolella lähdetä tekemään. Kyllä fiilis paranee kaikin puolin, kun rasitustila häipyy.
Jos hemoglobiini ei ole alhaalla, niin siitä ei löydy ongelman syy.
Hemoglobiini voi olla normaali/hyvä, mutta ns. varastorautaa liian vähän. Nämä ferritiiniarvot näkyvät verikokeessa, ei tavallisessa hemoglobiinin mittauksessa. Anemian oireet siis voivat olla näkyvissä, vaikka hemoglobiini olisikin hyvä.
Ehkä pitäisi tehdä tuo 2km:n koulumatkakin kävellen, ilman pyörää kun tommoisenkin matkan aikana pyöräily tuntuu yhtä kankeelta. Reidet menevät niin hapoille ja polkemisen vauhtikin hyytyy olemattomiin.
Piru vie, että tuntuu ärsyttävältä! Mitä vinkkejä voisitte antaa, et sais jotenkin unohdettua kaikki urheileminen jne.
Kyllä kannatti tehdä käyttäjätunnus tänne fillari-foorumille. Hyviä juttuja tullut kilokaupalla :)
wanderer
04.03.2010, 12.59
Hemoglobiini voi olla normaali/hyvä, mutta ns. varastorautaa liian vähän. Nämä ferritiiniarvot näkyvät verikokeessa, ei tavallisessa hemoglobiinin mittauksessa. Anemian oireet siis voivat olla näkyvissä, vaikka hemoglobiini olisikin hyvä.Omalla kohdalla on ollut niin, että Hb on ollut alhaalla ja anemian oireita päällä. Kuitenkin joka kerta kun ferritiini on mitattu, niin sekin on ollut kunnossa...
Ei ole yksiselitteistä tuo väsymyksen syyn löytäminen veriarvoista.
Veikkailen että omalta osalta loppusyksyn nahkeaan oloon syy löytyy D-vitamiinin liian vähäisestä saannista auringon mennessä lähes pysyvästi näkymättömiin.
Olli-Pekka Manninen
04.03.2010, 13.18
Mitä vinkkejä voisitte antaa, et sais jotenkin unohdettua kaikki urheileminen jne.
Suosittelen kahta asiaa. Tytöt ja alkoholi.
No joo..kyllä reeni unohtuu,eri asia sitten ton brenkun kanssa,että ylikunto voi pahentuakkin...
Kai sitä voi motivoitua lepoon samalla tavalla kun helevetinmoiseen reenaamiseenki,että "pitkässä juoksussa"se sitten palvelee kokonaisuutta...?Akut pitää välillä ladata,vaikka ei malttaskaan levätä,niin PITÄÄ levätä.
Betuzki -> Kuinka kauan tämä voimattomuus on kestänyt?
Vaikuttaa lähinnä jalkojen vomattomuudelta/tukkoisuudelta? Kun pidät pientä taukoa, niin käy urheiluhierojalla hierotuttamassa jalat. Saattaa olla jalkalihakset aika pahassa jumissa.
Betuzki -> Kuinka kauan tämä voimattomuus on kestänyt?
Vaikuttaa lähinnä jalkojen vomattomuudelta/tukkoisuudelta? Kun pidät pientä taukoa, niin käy urheiluhierojalla hierotuttamassa jalat. Saattaa olla jalkalihakset aika pahassa jumissa.
Jep, pitää pistää korvan taakse. Piru vie, että noi urheiluhierojat maksaa niin pirusti...
Ajattelin alkuun, että kunnon venyttelyillä (aamuin ja illoin) jalat aukenisivat, mutta ihan turhaan.
Jep, pitää pistää korvan taakse. Piru vie, että noi urheiluhierojat maksaa niin pirusti...
Ajattelin alkuun, että kunnon venyttelyillä (aamuin ja illoin) jalat aukenisivat, mutta ihan turhaan.
Kirjoittelepa googleen ja youtubeen "foam roller".
Ei ole kovin kallis pötkylä tai sen voi tehdä itsekin, jolloin ei maksa senkään vertaa.
Kyllä löytyy jaloista ihanan kipeitä kohtia. Mutta mikä parasta, niin helpottaa
säännöllisesti käytettynä.
-Treenihaluttomuutta.. (vitutus on kova, kun pitää valua harjoituksiin)
-Tummat silmänaluset
- Huonot yöunet
- Yleinen väsymys, ns. vitutustila päällä
- Seksuaalittomuus nollassa..
-Treenaaminen on yhtä taapertamista, pakkopullaa
- Tuntuu, et palautuminenkin on heikkoa
Vaikuttaa lähinnä jalkojen vomattomuudelta/tukkoisuudelta? Kun pidät pientä taukoa, niin käy urheiluhierojalla hierotuttamassa jalat. Saattaa olla jalkalihakset aika pahassa jumissa.
Tuon listan perusteella kyseessä olisi kyllä hieman laajempikin ongelma kuin pelkkä jalkojen voimattomuus / tukkoisuus. Jalkojen tilanne on voinut joko laukaista nuo oireet johtaen ylikuormittumiseen tai ylikuormitus voi johtaa myös jalkojen tukkoisuuteen / voimattomuuteen.
Veritestien jälkeen varaan heti ajan tavalliselle lääkärille ja silloin tarkastelemme, missä arvoissa on jokin pielessä ja missä on hyvin. Lisäisin vielä, että ensimmäisessä veritestissä ei ollut mihinkään sokeritautiin viittavaa juttua, vaan toi liian suuri punasolujen määrä.
Onkohan tavallinen lääkäri ihan oikea ammattihenkilö ylikuormitusoireita diagnosoimaan ja harjoitteluohjeita antamaan? Kannattaisikohan pikemminkin hakeutua esimerkiksi liikuntalääketieteen erikoislääkärin tai muun ylikuormitukseen perehtyneen lääkärin pakeille, jolloin mahdollisuudet selvittää tilannettasi ovat huomattavasti monipuolisemmat. Kohdallasi voisi esimerkiksi ajatella kliinistä spiroergometriaa laktaattimäärityksin, ortostaattista sykereaktiota ja sykevariaation pitkäaikaisrekisteröintiä, jolloin ikäänkuin saisit kuntotestinkin samassa paketissa :). Tosin tulostaso ei ehkä vastaa normaalitilannetta.
Mä en usko millään että kyse on tukkoisuudesta. Siis varmasti moistakin ongelmaa voi olla, mutta kun nuorella miehellä ei yöllä tuu uni silmään, väsyttää, vituttaa ja ei paneta niin siihen ei hieroja auta vaikka olis kuinka "lahjakas". Hormonitasoja toki voidaan tutkailla mutta siihenkin hoito on lepo ja ravitsemus, vaikka kuinka arvot olisivat perseellään. Veriarvot on ihan hyvä tsekata, mutta se on jo tehty ja sydänlihaksen kanssakaan ei ilmeisesti ongelmaa, ei ainakaan iskenyt oireita silmään.
Kun ei vielä olla rasitusvamman puolelle menty (esmes ala Palander) niin tuosta pääsee vielä kun lepää (tai alkulevon jälkeen treenaa hyvin kevyesti ja satunnaisesti) kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Riippuen vähän miten sekaisin kroppa on. Kannattaa alkaa mittaamaan ortostaattista sykereaktiota niin näkee vähän missä mennään levon suhteen. Ilman alkudataa toki vähän vaikea sanoa sitä normaalitilannetta, mutta muutokset kyllä tulee näkymään.
Otetaan tässä tarina oikeasta elämästä. Olipa kerran yksi suhteellisen lahjakas ampumahiihtäjä. Hiihtäjän valmentajana toimi hiihtäjän oma faija ja harjoittelua tapahtui vähintäänkin tarpeeksi. Muutaman vuoden paikoillaan tahkoamisen jälkeen hiihtäjällä tuli motivaatiokuoppa ja pistit sukset teloille ja siirtyi opiskeleen täysillä. Isä oli vähän pettynyt ratkaisuun, mutta eipä sitä voi pakottaa jos ei omasta tahdosta halua. Reilu puoli vuotta myöhemmin ex hiihtäjä meni käymään suorassa hapenoton mattotestissä kun opiskelujen muodossa moista tuli tarjolle. Testitulokset oli kirkkaasti parhaimmat mitä ikinä aiemmin. Ex hiihtäjä jätti kertomatta asiasta isälleen ettei se olisi pahoittanut mieltään - tai jopa innostunut. Kyseessä oli ilmeisesti aika hiipinyt ylirasitustila joka alkoi jauhamaan henkiselläkin puolella. Ei jatkanut hiihtoja. Tarinan opetus on lähinnä suunnattu niille himotreenaajille jotka ei malta levätä edes paria päivää, puhumattakaan parista viikosta, jotta saa kroppansa takaisin kuosiin.
Betuzki -> Kuinka kauan tämä voimattomuus on kestänyt?
Vaikuttaa lähinnä jalkojen vomattomuudelta/tukkoisuudelta? Kun pidät pientä taukoa, niin käy urheiluhierojalla hierotuttamassa jalat. Saattaa olla jalkalihakset aika pahassa jumissa.
Koitanpa uudestaan kun ei tosta mun sekoilusta ilmeisesti oikein saa tolkkua.
Lihasten voimattomuus vaikuttaisi olevan pääosin jaloissa? Ja kuinka kauan tämä paska-tila on kestänyt?
Joskus kaukaisella viime vuosituhannella mä vedin itteni aika pirulliseen tukkeeseen. Kyseessä oli Betuzkin kuvailema tila. Leposyke taisi liikkua siinä 55-60 välillä. Kun viimein suuntasin hierojalle, niin vasta silloin huomasin miten jumissa ne jalat olikaan. Tuli levättyä kun treeni oli aivan hanurista ja tietty kävin hierojalla. Tuntui, että hieronnasta oli suurin apu, mutta levon merkitystä ei voi tietenkään mitenkään vähätellä. Seuraavaksi kaudeksi toipuikin sitten vähän ajelemaan kisoissakin.
Tohtorilla, lepoa ja hierontaa.
xtrainer80
05.03.2010, 22.19
Vaikealta tuntuu, mutta kyllä se nyt on pakko myöntää että harjoittelu on mennyt yli täälläkin. Tunnistan itsessäni seuraavat oireet:
Leposyke koholla
Harjoitussykkeet epänormaalin korkeat
Univaikeudet
Epänormaali palelu/hikoilu
n. 5 s välein "muljahtelevat" rytmihäiriöt (kuten ketjun aloittajalla)
Treenihaluttomuus
Tummat silmänaluset
Henkinen ahdistus, masennus, mihinkään ei pysty keskittymään
Valtava jano
Tuntuma omaan kehoon on jotenkin kadoksissa
Tuntuu ettei saa happea, huimaus
Väsyttää koko ajan
Semmosta... en ole mielestäni harjoitellut typerästi, olen rytmittänyt harjoittelun tehokkaampiin ja keveisiin viikkoihin, ja pitänyt lepopäiviä vähintään kerran viikossa. Omasta mielestäni olen harjoitellut järkevästi, ja pitänyt mielessä ylirasituksen riskit ja tarkkaillut omaa olotilaani. Silti olen nyt tässä pisteessä :seko:
Viime viikko oli harjoituksellisesti kova viikko, jonka sain vietyä läpi todella hyvin. Ilmeisesti saavutin huippukuntoni, koska tuntui siltä että kulkee paremmin kuin ikinä.
Tällä viikolla piti levätä, ja pidinkin maanantaina lepopäivän. Tiistaina hiihtämään, ja ensi metreistä lähtien tuntui että nyt on jotain vialla, sykkeet hakkasi 170 yläpuolella kun normaalisti samassa vauhdissa n. 150. Vedin harjoituksen läpi, ajatellen että kroppa on vielä vähän väsynyt kovasta viikosta, mutta ei mitään vaarallista.
Keskiviikkona pidin taas varmuuden vuoksi levon, koska olo tuntui epänormaalilta ja aloin jo epäillä ylikunnon mahdollisuutta. Eilen taas hiihtämään, ja sama juttu sykkeet ylhäällä, ja meno ihmeellisen halutonta. Liikkeet kankeita ja koordinaation kanssa outoja ongelmia, ei meinannut osata tuoda käsiä eteen tasatyönnössä :eek: Nyt olin jo varma että jokin on vialla.
Tänään tuntemukset ovat vain pahentuneet, pahimpana sydämen muljahtelu joka tuntuu todella inhottavalta, vihloo. Päätä särkee, ja yläselkä ja niska on vetänyt totaalisesti jumiin, pää ei meinaa kääntyä kunnolla. Jatkuvia vilunväristyksiä, kädet on aiva kylmät. Hengittäminen tuntuu epäsäännölliseltä ja puhuminen on jotenkin vaikeaa, ääni meinaa särkyä. Jalat tuntuu raskailta. Sen sijaan ruokahalu on tallella, janontunne on epänormaalin voimakas.
Ajatukset pyörii kehon tuntemusten ympärillä, ja alkaa ahdistaa entistä enemmän. Hirveä itsekontrolli päällä.
Nyt pelottaa että olen ajanut hermostoni niin pahaan ylikuntoon, että toipuminen kestää vuoden tai vaikka pidempään. Ei kai tässä auta muu kuin unohtaa treenit joksikin aikaa, kunnes olotila palautuu normaaliksi. Sittenkin tehdä kevyttä. Mitähän tästä tulee, kyllä ottaa päähän.
Vituttaa kun todellakin luulin osaavani järkeistää harjoittelun ja levon, onhan tuota harjoittelutaustaa hiihdon puolelta vuosikaupalla. Ilmeisesti peruskunto on päässyt muutaman vuoden tauon aikana romahtamaan, ja nyt se sitten kostautuu vaikka oon kevyttä pitkää lenkkiä tehnytkin. Paskat.
Tämmönen avautuminen, sunnuntain pirkan hiihto saattaa kyllä nyt jäädä väliin... Niin ku sitäki oli jo odotettu. :(:(
Tsemppiä kaikille samasta kärsiville.
Etteikö olisi joku tauti tulossa?
Ehkä se kaksi lepopäivää/viikko ei olekaan niin huono idea.
xtrainer80
05.03.2010, 22.46
Etteikö olisi joku tauti tulossa?
Ehkä se kaksi lepopäivää/viikko ei olekaan niin huono idea.
Flunssa, kenties... Ei oo vaan flunssat ennen aiheuttanu tällaisia fiiliksiä.
Eihän ne lepopäivät koskaan huono idea ole. Olen kyllä tehnyt palauttavia treenejäkin, mutta ehkä niidenkin tilalla olisi voinut olla ihan vaan lepoa. Äkkiä joku palauttava hiihto muuttuu raskaaksi jos ei esim. suksi luista yhtään. Johonkin sudenkuoppaan tässä on menty.
Ylikunnon piikkiin joku 3 kilon painonpudotus lyhyessä ajassa ei voi mennä. Se on kuitenkin jotain 27 000 kaloria. Periaatteessa jos kropan energiavarastot on tyhjät niin sehän tarkoittaa, että kropassa on sen vuoksi myös vähemmän nestettä joten veikkaan että siitä johtuu.
Taitaa olla niin että kropasta lähtee helposti nestettä...
Ja myös aika helposti kilon verran? hiilihydraatteja maksasta ja lihaksista
Ja kohtuullisen vaivalloisesti rasvaa pienempiä määriä
Sekä onneksi ei kovin helposti valkuaisaineita.
Olen työssäni tavannut henkilöitä, joilta ruokahalun katoaminen on vienyt melko nopeasti yllättävän paljon painoa...
Mulla ei ole Firstbeat Technologies yritykseen mitään taloudellisia kytkentöjä, mutta heidän sykevaihteluanalyysillä ylikuntotilaa voi kyllä arvioida, tosin tulosten tulkinta vaatii asiantuntemusta, mm lääkitys ja sairaudet (myös vielä diagnosoimattomat, eli ei löytyneet..) voivat vääristää tuloksia. Allaolevassa linkissä on paikkoja josta voit sen tn palveluna ostaa. Mulla ei siis ole heidän osakkeita enkä hyödy tästä.
http://www.firstbeattechnologies.com/index.php?page=12&sub_page=41
Joo...tärkeintä lienee se että se on sitten just vakio se tilanne missä ottaa sen sykkeen.
Jostain ohjeista vaan muistan lukeneeni että suositus ois n.15min.heräämisen jälkeen.
Ortostaattinenkoe(5min.makuulla/5min.seisten) ois vielä tarkempi kropan stressitilan arviointiin.Täytyy tosiaan muistaa että tollanen stressihormonien nousu(ylirasitus)voi tulla henkisen ja/tai fyysisen ylikuormituksen tuloksena.
Komppaan! Elämä on kokonaisuus ja hyvin fyysisesti treenanneena, mutta stressaantuneena voi tuloskuntoilunkin tulos olla odottamattoman huono!
Gramma varastoitunutta hiilaria sitoo kaksi nestettä, eli 1,5-2 kiloa saa jo sillä että vetää täydet varastot nollille. Siihen suoliston/vatsalaukun kamat mukaan niin isompi kaveri saa nelisen kiloa veke vaikkei olisi laihtunut grammaakaan. Vähän nestehukkaa kehiin ja hypitään jo riemusta vaa'alla et tää laihduttaminehan on helppoa.
Kolme kiloa fläsää on ehkä lähempänä 21 kilokaloria, ihan 100% tehokkuuteen ei käsittääkseni rasvakudoksella päästä. Toi riippuu vähän keneltä kysyy. Ja pelkkää fläsää on suhteellisen vaikea polttaa, yleensä lähtee vähän muutakin. Lihaskudos on aika painavaa ja vähäenergistä, mutta kummasti sekin kelpaa.
Xtrainerina kävisin ekana katsoon mitä verenkuva näyttää, ainakin jos on aiemmin ollut taipuvaisuutta anemiaan. Selittää kyllä sykkeet ja väsymyksen. Toi sydämen muljahtelu ei myöskään ole ollenkaan hyvä juttu, melkein otattaisin jo sydänfilmin jos ei levolla lähde selkeästi paranemaan tai tekee mieli hakeutua lekurille. Voihan joku pöpö olla tuloillaan tai jopa päällä. Mut älä nyt hyvä mies ainakaan treenaa.
Jos ei pöpöistä ja tulehduksista tykkää niin kannattaa kyllä pitää huoli myös suun terveydestä, yhtä hyvin ne tulehduspöpöt sieltäkin lähtee verenkiertoon. Pelkkä harjaus ei riitä. Ihan vaan täysin offtopiccina, kun noita happosokerihuuhdeltuja suita välistä näkee muuten kovastikin kropastaan kiinnostuneilla otuksilla :D
Olli-Pekka Manninen
05.03.2010, 23.37
Mulla ainaskin flunssan tai jonkun muun vastaavan taudin iskemisen huomaa tai huomasi aikoinaan siitä, että pari päivää ennen kuin tajusi olevansa kipeä, pyörä kulki aika hyvin ja sykkeet oli tavanomaista korkeammalla.
Treenihaluttomuus on muuten paras merkki siitä, että ei kannata treenata. Kroppa yrittää kertoa jotain - sitä kannattaa välillä kuunnella.
Just nyt mun kroppa sanoo, että juo tämä olut loppuun ja mene baariin.
--+MM+--
05.03.2010, 23.43
Just nyt mun kroppa sanoo, että juo tämä olut loppuun ja mene baariin.
Näitä pikku viestejä kannattaa kuunnella tarkkaan.
Oma kroppa sanoi tänään puntilla, et hae punkkulekkeri. Pakko oli hakee, kerta kroppa vaatii palautusta. Tälle viikkoo 12+20 km kisaa hiihtäen ja yhteensä treeniä 12h. Huomenna viel 3h niin ollaan tyytyväisiä minä, että (uusi)lekkeri.
µ
steelmän
06.03.2010, 00.07
Tässä itsekkin ihmettelee että onko jo yli vai mitä, 'tietyistä asioista' johtuen painotukseni on (tässä vaiheessa kautta) viikko (enimmäkseen) määrää ( vko. 8 tuli 18 h ja pisin yksittäinen oli vasta 2 h, asfaltin loistaessa sitten enemmän ....) ja sitten viikko enemmän ja vähemmän palauttelua, palautusviikon alkuun on AIVAN PUHKI ja menee monta päivää että lihakset alkaa ottamaan 'mitään vastaan'. Menneinä vuosina on ollut yleensä 2-3 krt poskiontelontulehdusta (mulla röörit suotuisia tuolle taudille) ja näitten siivittämänä ollut talvella kunnon palautuksia, nyt kait viimonen kunnon tauko oli marraskuussa ( 2 viikkoa flunssassa). Pystyn kyllä harjoituksissa pitämään (oman vaatimattoman mutta tasoiseni) tason/vauhdin mutta semmonen tekemsen ilo on kyllä aika kaukana. Jos joskus niin NYT kait mä sen ens kesäni munaan ..... (osatekijä tuohon on myös venyttelyn vähäisyys .... pitäis lisätä, ja roimasti)
xtrainer80
06.03.2010, 09.47
Pystyn kyllä harjoituksissa pitämään (oman vaatimattoman mutta tasoiseni) tason/vauhdin mutta semmonen tekemsen ilo on kyllä aika kaukana.
Toi sama juttu on mullakin, pystyin tekemään tälläkin viikolla treenit mutta tuli sellainen tunne kuin olisi voinut nukahtaa kesken treenaamisen. Ajatus ei ollu mukana siinä reenaamisessa. Ja tietty syke oli kaukana normaalista.
Viime yönä sain onneksi nukuttua ihan kunnolla, en pyörinyt ennen nukahtamista enkä herännyt aamuyöstä kuten aikaisemmin on käynyt. Rytmihäiriöt vaivaa edelleen, mutta ei niin pahana kuin eilen. Tää saattaa parhaassa tapauksessa mennä viikon parin levolla ohi. Tai niin kauan kuin treenihalua ei ole, niin en treenaa.
En tiedä miten Suomessa toimii, täällä joka vuosi on pakollinen urheilulääkärissä käynti, jossa mm. rasitustesti. Jos noita rytmihäiriöitä on paljon, suosittelisin käyntiä.
On olemassa myös ilmainen, suomalainen, sydänvaihteluanalyysiohjelma, nimeltä Kubios. Itse en kuitenkaan tiedä, miten saada siitä hyötyä harjoitteluun.
En tiedä miten Suomessa toimii, täällä joka vuosi on pakollinen urheilulääkärissä käynti, jossa mm. rasitustesti. Jos noita rytmihäiriöitä on paljon, suosittelisin käyntiä.
Tämä italialaisten systeemi on tullut esille myös Suomessa, kun on puhuttu nuorten urheilijoiden terveystarkastuksista. Italialaisilla vaan on perimäänsä liittyen normaalia enemmän sydänoireiden riskitekijöitä, minkä vuoksi heillä tuo vuosittainen lääkärijuttu on pakollinen.
Suomessa vaan tuntuu olevan erittäin hankala yhdistää perinteistä "urheilijoiden suoraa max hapenoton testiä" ja kliinistä rasitustestiä tai spiroergometriaa samaan pakettiin, vaikka näiden erot ovat hyvin pieniä. Joissakin testauspaikoissa Suomessa se onnistuu. Itse asiassa olisi suotavaa, jos jossakin harjoittelun alkuvaiheessa teettäisi itselleen normaalissa harjoitustilassa ollessaan edes suoran VO2max -testin kynnysmäärityksin ja leposydänfilmeineen. Tuosta saisi sitten hyvää referenssidataa esimerkiksi noihin FB:n sykevariaatio-ohjelmiin kuin myös referenssiä elimistön normaaleista vasteista, jos myöhemmin harjoittelussa tulee vaikka ylikuormituksen kaltaisia ongelmia.
Sakari Kyrö
06.03.2010, 15.34
En tiedä miten Suomessa toimii, täällä joka vuosi on pakollinen urheilulääkärissä käynti, jossa mm. rasitustesti. Jos noita rytmihäiriöitä on paljon, suosittelisin käyntiä.
On olemassa myös ilmainen, suomalainen, sydänvaihteluanalyysiohjelma, nimeltä Kubios. Itse en kuitenkaan tiedä, miten saada siitä hyötyä harjoitteluun.
Leopejo, onko tuo pakollinen lääkärissäkäynti ainoastaan jos haluaa lisenssin ja päästä myös kisoihin tai kuntopyöräilytapahtumiin?
Ranskassa on vuosittain pakko aina saada lääkäriltä uudestaan hyväksyntä kilpailulisenssiä varten. (tai jos lisenssiä ei halua, on lääkärintodistus oltava olemassa mitä tahansa virallista tapahtumaa varten)
Tuntuu tosin siltä että testauksen perusteellisuus on ihan lääkäristä kiinni. Oma lääkärini on ollut vaimon lääkäri yli 15 vuotta, ja luottaa siihen että oireettomalla nuorella ei ole mitään tarvetta tehdä verenpainetta ja sykkeen palautumistestiä monimutkaisempaa.
Sinänsä ihan hyvä systeemi.
Leopejo, onko tuo pakollinen lääkärissäkäynti ainoastaan jos haluaa lisenssin ja päästä myös kisoihin tai kuntopyöräilytapahtumiin?
Ranskassa on vuosittain pakko aina saada lääkäriltä uudestaan hyväksyntä kilpailulisenssiä varten. (tai jos lisenssiä ei halua, on lääkärintodistus oltava olemassa mitä tahansa virallista tapahtumaa varten)
Tuntuu tosin siltä että testauksen perusteellisuus on ihan lääkäristä kiinni. Oma lääkärini on ollut vaimon lääkäri yli 15 vuotta, ja luottaa siihen että oireettomalla nuorella ei ole mitään tarvetta tehdä verenpainetta ja sykkeen palautumistestiä monimutkaisempaa.
Sinänsä ihan hyvä systeemi.
Italiassa jos haluat joko liittyä seuraan tai osallistua mihin tahansa tapahtumaan, lääkärintodistus on oltava. Jos haluat kilpailla oikeissa kilpailuissa tai granfondoissa, on pakko olla urheilulääkärin normien mukainen testi ja todistus. Jos taas kyseessä on pelkästään kuntotapahtumia (muttei granfondoja), riittää kotilääkärin todistus.
Tuo urheilulääkärin testi on tarkästi määritelty, ja kaikki testipaperit, EKG:t ja tulokset pitää lääkärin säilyttää 5 tai 10 vuotta. Testiin kuuluu virtsatesti, puhallustesti, verenpaine, EKG sekä rasitustesti (toisella EKG:lla): nuorilla 3 minuutin porrastesti, 40 v. lähtien "kuolemaan" saakka vedetty pyöräergometri.
Tällainen testi ja todistus on kaikissa urheilulajeissa pakollinen jos kilpailet. Esim. et pääse juoksemaan maratonia ilman.
Suositeltavia harjoittelun seurantamuuttujia ylikuormitusta epäiltäessä.
(Arja Uusitalo-Koskinen S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 4 0 / 2 0 0 0)
Muuttuja Uhkaava ylikuormittuneisuus
KENTÄLLÄ
Subjektiivinen arvio
väsymysaste (esim. pisteytys 1–5) kasvaa huolimatta oletetusta riittävästä
lepoajasta
mieliala (pirteys, iloisuus, masennus, positiiviset tuntemukset vähenevät
ärtyneisyys, jännittyneisyys) ja negatiiviset lisääntyvät
lihasväsymysaste (pisteytys 1–5) kasvaa huolimatta riittävästä lepoajasta
koettu rasitusaste vakiokuormituksen kasvaa
aikana (Borg 6–20)
Fyysinen suorituskyky
syke vakiokuormalla kasvaa
aika/matka vakiosyketaajuudella kasvaa
aika/matka maksimisuorituksessa kasvaa
maksimisyketaajuus laskee
uupumukseen kuluva aika vakiokuormalla laskee
esim. maksimihapenottoa vastaava nopeus
maksimivoima laskee
koordinaatio-ominaisuudet suorituksessa laskevat(esim. taito, ja tarkkuuslajit)
Kardiovaskulaariset suureet
leposyke selkeä nousu- tai laskusuuntaus
sykereaktio ortostaattiseen kokeeseen* kasvaa tai vaimenee merkittävästi
(> oma normaalivaihtelu)
ja seisomasyketaajuuden vaihtelu** laskee (> oma normaalivaihtelu)
Muut
paino voi laskea (ravitsemusmuutokset, nesteytys?)
Lisäksi seuranta yleisistä henkisistä ja fyysisistä kuormitustekijöistä.
LABORATORIOSSA
mekaaninen teho ja taloudellisuus laskevat
maksimi suorituskyky (Wmax, VO2max) laskee (voi pysyä myös entisellään
alkuvaiheessa)
Lisäksi laboratorio-olosuhteissa voidaan mitata myös kohdassa kentällä
mainittuja asioita.
Terveydentilan kartoitus
(kuuluisi säännöllisesti harjoituskauden alussa ja ennen kilpailukautta kaikille ainakin ammattimaisesti urheileville. Suomen Olympiakomitea
on laatinut urheilijan terveystarkastuslomakkeen, josta käy kattavasti ilmi
terveystarkastuksessa huomioon otettavat asiat.
----------------------------------------------------------------------------------------
*syketaajuuden erotus lepo vs. > 1–5 min seisomaan noususta
**1. minuutti seisomaan nousun jälkeen jätetään pois analyysistä
Mä en usko millään että kyse on tukkoisuudesta. Siis varmasti moistakin ongelmaa voi olla, mutta kun nuorella miehellä ei yöllä tuu uni silmään, väsyttää, vituttaa ja ei paneta niin siihen ei hieroja auta vaikka olis kuinka "lahjakas". Hormonitasoja toki voidaan tutkailla mutta siihenkin hoito on lepo ja ravitsemus, vaikka kuinka arvot olisivat perseellään. Veriarvot on ihan hyvä tsekata, mutta se on jo tehty ja sydänlihaksen kanssakaan ei ilmeisesti ongelmaa, ei ainakaan iskenyt oireita silmään.
Otetaan tässä tarina oikeasta elämästä. Olipa kerran yksi suhteellisen lahjakas ampumahiihtäjä. Hiihtäjän valmentajana toimi hiihtäjän oma faija ja harjoittelua tapahtui vähintäänkin tarpeeksi. Muutaman vuoden paikoillaan tahkoamisen jälkeen hiihtäjällä tuli motivaatiokuoppa ja pistit sukset teloille ja siirtyi opiskeleen täysillä. Isä oli vähän pettynyt ratkaisuun, mutta eipä sitä voi pakottaa jos ei omasta tahdosta halua. Reilu puoli vuotta myöhemmin ex hiihtäjä meni käymään suorassa hapenoton mattotestissä kun opiskelujen muodossa moista tuli tarjolle. Testitulokset oli kirkkaasti parhaimmat mitä ikinä aiemmin. Ex hiihtäjä jätti kertomatta asiasta isälleen ettei se olisi pahoittanut mieltään - tai jopa innostunut. Kyseessä oli ilmeisesti aika hiipinyt ylirasitustila joka alkoi jauhamaan henkiselläkin puolella. Ei jatkanut hiihtoja. Tarinan opetus on lähinnä suunnattu niille himotreenaajille jotka ei malta levätä edes paria päivää, puhumattakaan parista viikosta, jotta saa kroppansa takaisin kuosiin.
Eli jatkan lepoa vaan ja hyvää terveellistä safkaa naamariin?
Toi sun tarinas herättää aika voimakkaitta tunteita minussa. Ihan samanlaiset fiilikset! Mulla on vaan semmonen fiilis, että taitaapi tää jalkapallon pelailu päättyä mun osalta. Tuntuu, että oon niin pirunmoisessa sudenkuopassa tällä hetkellä, et miten ihmeessä voisin saada ton saman innostuneen fiiliksen takaisin ihan kunnon jalkapallon harrastamiseen.
Oon ottanut nyt siis rennosti, salilla ei ole tullut käytyä, pari kertaa olen käynyt sneppailemassa vähän ton pallon kanssa. Se on mukavaa, silti takaraivossa vaan puskee koko ajan ajatus, et '' jos tänään olis treenit niin en todellakaan jaksais valua sinne''
Kävin tossa eilen veritesteissä. 7 putkiloa otti verta (testot, rauta jne) ja mitä vielä. Vintti pimeni täysin ja pyörryin kahdesti vähän pidemmäksi aikaa itse verenottopaikalla. Ei vaan kestänyt sitä, kun 7 putkiloa putkeen pumpataan verta ja kun on joutunut paastoamaan sen yli 12 h. 2 viikkoa menee, että saan tietää testien tulokset.
Fiiliksistä. Mieliala, aika surkea. Seksuaalinen haluttomuus, surkeaa. Ärtyneisyys, samaa edelleen. Entäpä ne koivet? Parempaan päin :eek: Varsinkin, koulusta kun lähtee polkemaan, niin tuntuu, että matka taittuu ihan kevyesti, vaikka kuitenkin reidet menevät jonkin verran hapoille siitä.
Kyllä jos pitäis pistää joko koivet tai pääkoppa tärkeysjärjestykseen, niin ehdottomasti se on pääkoppa. Varsinkin, huolestuttaa niin pirusti noi mielialatunteet ja varsinkni toi seksuaalinen haluttomuus... Siihen ei vaan kertakaikkisesti auta muu kuin lepo, lepo ja lepo. Ja niin, safkaaminen.
Ei piru vie, tulee kyllä pirun hyvä fiilis avautua tästä mun ongelmasta, varsinkin, kun monet teistä yrittävät auttaa kunnolla! Iso käsi siitä vielä!
Tuo urheilulääkärin testi on tarkästi määritelty, ja kaikki testipaperit, EKG:t ja tulokset pitää lääkärin säilyttää 5 tai 10 vuotta. Testiin kuuluu virtsatesti, puhallustesti, verenpaine, EKG sekä rasitustesti (toisella EKG:lla): nuorilla 3 minuutin porrastesti, 40 v. lähtien "kuolemaan" saakka vedetty pyöräergometri.
Tällainen testi ja todistus on kaikissa urheilulajeissa pakollinen jos kilpailet. Esim. et pääse juoksemaan maratonia ilman.
Nuorena itäsaksan aikana kun pyöräilin tehtiin ihan samanlaisia testiä, muistan sen vielä kun joka vuosi oli pakko käydä urheilulääkereille paareilla. Ajattelin että se on olut vaan joku Stasi patentti mutta ei sitä harrastetaan vielä :)
Oman kokemukseni pohjalta pirullisinta ylirasituksen kehittymisessä on se, että vaikka levossa väsyttää ja treenaamaan lähteminen tuntuu vähän raskaalta, niin itse treeni kulkee hyvin tai loistavasti vielä pitkään. Sitten kun treeni alkaa tökkiä, ollaankin menty jo ihan liian pitkälle.
Ja sitten se, että harjoituspäiväkirjasta se vastaus ei löydy. Paitsi jos siellä näkyy myös unen määrä ja laatu, ravinnon määrä ja laatu sekä työ- ja siviilielämän henkiset rasitukset.
Noista kun muutama kohta on pielessä, niin siihen ei kovin paljon sporttia enää lisäksi tarvita, niin homma on valmis.
Tällainen testi ja todistus on kaikissa urheilulajeissa pakollinen jos kilpailet. Esim. et pääse juoksemaan maratonia ilman.
Sen pakon valvonta on varmaan "italialaista", koska ilmankin maratonille pääsee. Kolme maraa olen Italiassa juossut, eikä kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut todistuksista.
Sen pakon valvonta on varmaan "italialaista", koska ilmankin maratonille pääsee. Kolme maraa olen Italiassa juossut, eikä kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut todistuksista.
Jos olet ulkomaalainen tai sinulla on lisenssi, asia on ehkä eri. Italialainen ilman lisenssiä ei täällä (ainakaan tällä alueella Italiaa) juokse maratonia ilman. Ja siis lisenssin saaminen - Italiassa - edellyttää tuota lääkärissä käyntiä.
Ehkä ulkomaalaisia kohtaan tulkinta sitten on erilainen. Eka kerralla en tiennyt varustautua, vaikka säännöt varmaan oli samat jo silloin. Kukaan ei kysellyt todistuksen perään. Toisella kerralla löysin osallistumisohjeista tämän kohdan ja silloin mukana oli ekg:stä lähtien kaikki mahdollinen, mutta edelleenkään ei kiinnostanut ketään. Kolmannella kerralla en enää vaivautunut. Lisenssiä mulla ei ole missään maassa. Nämä kaikki Emilia-Romagnassa.
Nyt meinaa vähän karata otsikon aiheesta...
Olli-Pekka Manninen
11.03.2010, 11.49
Niin, jos sä olet suomalainen kuntoilija, niin tuskin sua sitoo italialaiset urheilijoille tarkoitetut asetukset.
Tuon opin kantapään kautta yli 10vuotta sitten. Lähes joka päivä töiden jälkeen 75km lenkki ( teen fyysistä työtä ). Sitä kesti n4kk. Sitten loiva ylämäki 6km ennen kotia.............täys "sippaus" :eek:. Juuri kotiin jaksoin. 3...4 kk meni ennen seuraavaa treeniä.
Tästä tuli jotenki elävästi mieleeni Matti Heikkisen tuska Alpe Cermisin päällä, Tour de Skillä. Matin ilmeestä näki että kausi on ohi. Eniten siinä ihmetytti se että kokeneet urheilijat/valmentaja eivät ymmärtäneet että tuollaisen sipin jälkeen ei kannata korkealle mennä "toimpumaan" OK kisoja varten. Tästä vaan ajatuksena se että sattuu niitä pahoja virheitä ammattilaisillekin. Miten moni muuten noista kovista pyöräammattilaisista on "sammunut" jossain vaiheessa uraa?
xtrainer80
11.03.2010, 13.11
Tästä tuli jotenki elävästi mieleeni Matti Heikkisen tuska Alpe Cermisin päällä, Tour de Skillä. Matin ilmeestä näki että kausi on ohi.
Matti Heikkisen vahvuus ja samalla ongelma on se, että mies saa itsestään irti älyttömän paljon niin treeneissä kuin kisoissakin, eli pystyy vetämään ns. rajan yli jolloin hyvin helposti ylikunto kolkuttelee oven takana. Lempinimi "happo" ei ole tuulesta temmattu. :rolleyes:
xtrainer80
11.03.2010, 15.33
Kopioin tämän hiihtojuttuihin kirjoittamani tekstin tännekin jonne se oikeastaan kuuluu, nyt kun selvisi että en mää missään ylikunnossa ole...:o Vaan selästä johtuu ongelmat.
No ei se ollutkaan ylirasitusta, vaan selästä johtuvaa... Eli kävin tuossa naprapaatilla, joka totesi että selässä on nikamia lukossa ja yläselän lihakset muutenkin täysin jumissa (no eihän niitä ole ikinä hierottu).
Tämän vuoksi hapenotto ei toimi kunnolla, hengitys on pinnallista, sykkeet normaalia korkeammat reenatessa ja kuulemma aiheuttaa mitä todennäköisimmin myös nuo rytmihäiriöt. Tuntuu siis kaikin puolin siltä kuin kunto olisi yhtäkkiä huonompi kuin ennen.
Tästä ne kaikki paskat fiiliksetkin on johtunut, nyt kun tiedän missä on syy ja sitä hoidetaan kuntoon, on oma mielialakin ihan erilainen. Pari kertaa siis käyn vielä naprapaatilla jotta kaikki lukot saadaan auki ja lihakset vetreiksi. Eiköhän sitä sitten 120 kilsaakin jaksaisi hiihtää normaalimäärällä happea. ;)
Niin muuten kiitti Gekolle vinkistä, naprapaatti tuntuu osaavan asiansa. :)
Ei kyllä xtrainer80 ekana tulis mieleen,että apu naprapaatilta löytys...selkee rytmihäiriö,lisääntyny hikoilu,tummat silmänaluset,masentunu fiilis...mitä ed.sivulla kirjottelit...liekö muilla kokemuksia...?
Niin, jos sä olet suomalainen kuntoilija, niin tuskin sua sitoo italialaiset urheilijoille tarkoitetut asetukset.
Tuskinpa niin. Niissä ohjeissa ei vain mainittu, että ne koskisivat ainoastaan italialaisia urheilijoita, vaan ne olivat ohjeita 'osallistujille'.
Ei kyllä xtrainer80 ekana tulis mieleen,että apu naprapaatilta löytys...selkee rytmihäiriö,lisääntyny hikoilu,tummat silmänaluset,masentunu fiilis...mitä ed.sivulla kirjottelit...liekö muilla kokemuksia...?
Uskomattomalta kuulostaa, mutta hienoa, että noin vakavat oireet olivatkin niin pienestä ja "helposti" korjattavasta asiasta kiinni. Taidanpa tästä poistua varailemaan aikaa hierojalle ihan kaiken varalta...
Olli-Pekka Manninen
12.03.2010, 11.42
Onhan se mahdollista että joku lihasjumi aiheuttaa ongelmia. Itellä joskus ollut jalat niin jumissa että nukahtaminen ollut vaikeaa ja uni muutenkin pinnallista. Mutta uskotaan kun näin väitetään asian korjaantuneen. Hyvä siis että ei sen pahempaa ollut.
Ittellä asiat joissa esiintyy"naatteja,paatteja,ismejä,nismejä tai nistejä"kyllä herättää aina epäilyksiä...
xtrainer80
12.03.2010, 12.05
Ei kyllä xtrainer80 ekana tulis mieleen,että apu naprapaatilta löytys...selkee rytmihäiriö,lisääntyny hikoilu,tummat silmänaluset,masentunu fiilis...mitä ed.sivulla kirjottelit...liekö muilla kokemuksia...?
Niin no varmaan siinä oli myös univelkaa ja ylirasitustakin, mutta vain sellaista joka meni pienellä levolla ohi.
Tuo selkähomma aiheuttaa ihan selkeästi ongelmia hapenottoon, vaikea kuvailla mutta hengitys on koko ajan kovin pinnallista. Happea ei saa kuten normaalisti, esimerkiksi saunan jälkeen pyörrytti pitkään ja sellaista tunnetta en muista ikinä aikaisemmin. Puhumattakaan reeneistä, lihakset hapoilla eikä vaan jaksa.
Ensimmäinen hiihtolenkki eilen naprapaatilla käynnin jälkeen oli jo helpompaa, hengitys toimi paremmin, ylämäet jaksoi hyvin ja sykekin pysyi siedettävällä tasolla. Tärkeintä että menohaluja löytyi, fiilis oli erittäin hyvä.
Summa summarum, selkäongelmat + ehkä tilapäinen ylirasitus + lievä univelka (olympialaiset) aiheutti tuntemukset joiden perusteella kuvittelin olevani ylikunnossa. Nyt olen ihan varma siitä että näin ei ole, onneksi.
Niimpä niin..ylikunto=tilapäinen(yleensä)ylirasitustila ,joka menee lähes poikkeuksetta muutaman päivän levolla,ja/tai kevennetyllä ohjelmalla ohi...vakavammat tapaukset sitten vaativat jo vähän pidempää lepuuttelua.
Omia kokemuksia on ylikunnosta, ylirasitustiloista ja lihasjumeista. Koetun ylikunnon seurauksena (oma diagnoosi, josta joskus ehkä tarkemmin) seurauksena tuntuu, että jalkojen lihaksisto tuppaa menemään helpohkosti tukkoon. Pari kertaa pitkähkön treenirupeaman jälkeen on olo ollut vastaava kuin ylirasitustilassa eli oikein mistään ei tahdo tulla mitään. Ylikuntokokemuksesta oppineena olen ko. tilaan kokeillut lääkkeeksi juoksua, joka silloin ylikunnosta toipuessa tuntui olevan paras lihaksiston huoltaja. Ja todellakin 1-2 vaihtelevatempoista, lihaksistoa auki-suostuttelevaa, lenkkiä on muuttanut tilaneet yöstä päiväksi.
Joissain tapauksissa uskon, että orastava ylirasitus tai lihastukko voidaan hoitaa hieronnalla tai vaikkapa juoksulla. Ja itselläni, lepo, kävely, pyöräily, hiihto tai sali eivät aja samaa asiaa. Jostain syystä tuollainen lihaksistoa ravisteleva juoksu, toimii hyvänä avaavana harjoitteena. Juoksulenkit ovat siis sellaisia, että lämmittelyn jälkeen otan lyhyita kiihdytyksia kunnes alkaa hapottamaan. Orastavan hapotuksen iskiessä löysään kävelyksi ja palautuksen jälkeen sama kiihdytys uudestaan. Yleensä sykkeet ja vauhti nousee selvästi jokaisessa vedossa. Ja joskus perse ja jalat suorastaan kihelmöi, kun sorkat aukeaa.
Koen kuitenkin, että ko. episodit ovat aina merkki joko orastavasta ylirasituksesta tai liian yksipuolisesta pk-väkisin-jyystöstä, joka tuppaa vetämään erityisesti kylmässä ajaessa, jalat juntturaan.
Tuo ylirasitus oli sitten ihan oma tarinansa, johon hankkiutuminen vaati noin vuoden jääräpäisen väkisten treenaamisen ja toipuminen vei noin 6 kk.
Olli-Pekka Manninen
12.03.2010, 21.12
Mie jostain luin että ylikuntoon on mahdollista jyystää itsensä myös yhdellä kovalla harjoitteella ja kisalla jos taustalla on raskas treenijakso. Joku tahkon täysmatkan jyystäminen kova-kova-kovaa tai just jotkut keskieuroopan mäkikuntotapahtumat saattaa viedä sitten yli.
En muista olenko maininnut tai muut jo maininneet, mutta mulla ainaskin ylirasittuneena aikoinaan oli jotain ihme motorisia ongelmia jotka sai kaikenlaisia sätkyjä ja liikeratojen outoutta aikaiseksi.
Ittellä asiat joissa esiintyy"naatteja,paatteja,ismejä,nismejä tai nistejä"kyllä herättää aina epäilyksiä...
Jos rintaranka ja rintarangan ja kylkiluiden väliset liitokset ovat jumissa/lukossa/ niissä on toimintahäiriö, niin se voi haitata varsinkin kiivasta/syvää hengittämistä merkittävästi, ja on melko helppo hoitaa "niksauttamalla" (ja antaa omaharjoitteluohjeet jatkoon ongelman välttämiseksi, jos kyseessä on rintarangan aliliikkuvuus/toimintahäiriö)
Ongelma on että vai tietyt "niksauttajat" ovat koulutettuja, ja nekin erilailla, ja manipuloivat/mobilisoivat/niksauttavat eri lailla...
Kaularangan "niksautus" voi olla jopa hengenvaarallista väärin tehtynä
Itse olen saanut kerran apua jatkokouluttautuneen (OMT) fysioterapeutin suorittaman liikehoidon kautta niskan/yläselän/hartioiden ongelmaan.
Chaintug
13.03.2010, 21.01
Mie jostain luin että ylikuntoon on mahdollista jyystää itsensä myös yhdellä kovalla harjoitteella ja kisalla jos taustalla on raskas treenijakso. Joku tahkon täysmatkan jyystäminen kova-kova-kovaa tai just jotkut keskieuroopan mäkikuntotapahtumat saattaa viedä sitten yli.
Muistit oikein.
Teksti: Markku Backman
TREENAA TERVEENÄ
...Ylirasitustila voi tulla kahdella tavalla. Se voi olla seurausta jo pitkään jatkuneesta kovasta treenaamisesta. Elimistö on pitkään liikkunut sietokyvyn ylärajoilla ja loppujen lopuksi tämä sietokyvyn raja ylittyy. Palautuminen tällaisesta pitkällä aikavälillä tulleesta ylirasitustilasta on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä.
Ylirasitustila voi tulla myös yhden tai muutaman erittäin kovan treenin jälkeen. Silloin ollaan aivan tyhjässä tilassa. Hiilihydraatit ovat loppu. Vesi- ja suolatasot elimistössä ovat vähissä ja jopa valkuaisia on saatettu kuluttaa energiantuotantoon. Tällainen tila voi tulla muutaman päivän aikana useiden tuntien suoritusten jälkeen, jolloin ei ole kunnolla täydennetty kehon energia- ja nestevarastoja. Näin käy usein esim. leiriharjoittelussa. Tässä tyhjässä tilassa kehon puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja silloin on suuri riski saada jokin tauti elimistöön. Palautuminen tällaisesta tilanteesta on kuitenkin nopeaa. Se on useimmiten ohi kuntotasosta riippuen 2-4 päivän huilijaksolla ja varastojen täydentämisellä...
http://www.fillari-lehti.fi/perus/jutut/markku6.asp
Toi lyhytaikainen ylirasitus ei ole niin vaarallista kunhan sen tunnistaa ajoissa ja lepää. Usein leireilessä vedetään tarkoituksella pienet överit loppua kohden ja helposti touhu menee ylirasituksen puolelle. Tässä vaiheessa vaan pitäisi tajuta levätä, jos vaan jatkaa normaalia treenausta niin jossain vaiheessa kroppa on jo niin sekaisin että saa himmailla kuukausitolkulla.
Noista isoista ympäriajoista on sanottu että lahjakaskin nuori kuski voi joutua palautteleen kuukausia jos liian aikaisten pistetään moiseen rääkkiin eikä selviydy. Yleensä jos jannu napataan suoraan junioreista niin ei ihan ekana vuonna päästetä kiertämään ranskaa. Ylirasituksen puolelle se menee kaikilla, jotku vaan palautuu paremmin kuin toiset. Palautumista voi toki avittaa erinäisin keinoin, mutta jätetään ne pois tästä keskustelusta.
Konstit on monet juu...kattelin tossa aikoinaan reeniohjelmia,ei kylläkään pyöräilijöille tarkoitettuja,niin pisti silmään että olivat"aika kovia",no siinä kun lueskelin juttua vähän pidemmälle,selvisi että"naturaali reenaajalle"suositelkiinkin sitten ihan eri(aika paljon helpompaa)ohjelmaa...
Tulipahan käytyä viime viikon perjantaina kuntosalilla testailemassa, miltä tuntuu. Erehdyin testaamaan kykkyjä jne.
Nyt on 3 päivää treenistä ja reidet eivät ole vieläkään palautuneet, eikä kropan muutkaan osat. Reidet ovat ihan tukossa jne...Tuntuu, että palautuminen on ihan kankeeta.
Tulipahan testattua ja eipähän tule käytyä taaskaan kuntosalilla.
Mä en usko millään että kyse on tukkoisuudesta. Siis varmasti moistakin ongelmaa voi olla, mutta kun nuorella miehellä ei yöllä tuu uni silmään, väsyttää, vituttaa ja ei paneta niin siihen ei hieroja auta vaikka olis kuinka "lahjakas". Hormonitasoja toki voidaan tutkailla mutta siihenkin hoito on lepo ja ravitsemus, vaikka kuinka arvot olisivat perseellään. Veriarvot on ihan hyvä tsekata, mutta se on jo tehty ja sydänlihaksen kanssakaan ei ilmeisesti ongelmaa, ei ainakaan iskenyt oireita silmään.
Otetaan tässä tarina oikeasta elämästä. Olipa kerran yksi suhteellisen lahjakas ampumahiihtäjä. Hiihtäjän valmentajana toimi hiihtäjän oma faija ja harjoittelua tapahtui vähintäänkin tarpeeksi. Muutaman vuoden paikoillaan tahkoamisen jälkeen hiihtäjällä tuli motivaatiokuoppa ja pistit sukset teloille ja siirtyi opiskeleen täysillä. Isä oli vähän pettynyt ratkaisuun, mutta eipä sitä voi pakottaa jos ei omasta tahdosta halua. Reilu puoli vuotta myöhemmin ex hiihtäjä meni käymään suorassa hapenoton mattotestissä kun opiskelujen muodossa moista tuli tarjolle. Testitulokset oli kirkkaasti parhaimmat mitä ikinä aiemmin. Ex hiihtäjä jätti kertomatta asiasta isälleen ettei se olisi pahoittanut mieltään - tai jopa innostunut. Kyseessä oli ilmeisesti aika hiipinyt ylirasitustila joka alkoi jauhamaan henkiselläkin puolella. Ei jatkanut hiihtoja. Tarinan opetus on lähinnä suunnattu niille himotreenaajille jotka ei malta levätä edes paria päivää, puhumattakaan parista viikosta, jotta saa kroppansa takaisin kuosiin.
Eli jatkan lepoa vaan ja hyvää terveellistä safkaa naamariin?
Toi sun tarinas herättää aika voimakkaitta tunteita minussa. Ihan samanlaiset fiilikset! Mulla on vaan semmonen fiilis, että taitaapi tää jalkapallon pelailu päättyä mun osalta. Tuntuu, että oon niin pirunmoisessa sudenkuopassa tällä hetkellä, et miten ihmeessä voisin saada ton saman innostuneen fiiliksen takaisin ihan kunnon jalkapallon harrastamiseen.
Oon ottanut nyt siis rennosti, salilla ei ole tullut käytyä, pari kertaa olen käynyt sneppailemassa vähän ton pallon kanssa. Se on mukavaa, silti takaraivossa vaan puskee koko ajan ajatus, et '' jos tänään olis treenit niin en todellakaan jaksais valua sinne''
Kävin tossa eilen veritesteissä. 7 putkiloa otti verta (testot, rauta jne) ja mitä vielä. Vintti pimeni täysin ja pyörryin kahdesti vähän pidemmäksi aikaa itse verenottopaikalla. Ei vaan kestänyt sitä, kun 7 putkiloa putkeen pumpataan verta ja kun on joutunut paastoamaan sen yli 12 h. 2 viikkoa menee, että saan tietää testien tulokset.
Fiiliksistä. Mieliala, aika surkea. Seksuaalinen haluttomuus, surkeaa. Ärtyneisyys, samaa edelleen. Entäpä ne koivet? Parempaan päin :eek: Varsinkin, koulusta kun lähtee polkemaan, niin tuntuu, että matka taittuu ihan kevyesti, vaikka kuitenkin reidet menevät jonkin verran hapoille siitä.
Kyllä jos pitäis pistää joko koivet tai pääkoppa tärkeysjärjestykseen, niin ehdottomasti se on pääkoppa. Varsinkin, huolestuttaa niin pirusti noi mielialatunteet ja varsinkni toi seksuaalinen haluttomuus... Siihen ei vaan kertakaikkisesti auta muu kuin lepo, lepo ja lepo. Ja niin, safkaaminen.
Ei piru vie, tulee kyllä pirun hyvä fiilis avautua tästä mun ongelmasta, varsinkin, kun monet teistä yrittävät auttaa kunnolla! Iso käsi siitä vielä!
edit. Nostin tän viestin ylöspäin, kun oli päässyt hukkumaan toisten viestien sekaan. :)
Marsusram
27.04.2010, 14.33
Juoksija-lehdessä 3/2010 oli aika hyvä yhteenveto ylikuormituksesta. Ylikunto -termiä haluttu käyttää, vaan ylikuormitus oli jaettu kolmeen alueeseen, joista pahin vastasi täällä käsiteltyä ylikuntotilaa.
Juttu oli asiantunteva ja tiivis, joten sen lukemalla saa hyvän johdatuksen aiheeseen jos tämän foorumin rönsyilevä keskustelu ei pysty antamaan lukijalle selkeätä kokonaiskuvaa.
En tiedä kuuluko tämä meikäläisen vaiva tämän otsikon alle enpä muuhunkaan sitä keksinyt laittaa.Pakki menee niin jumalattoman kovalle vaikka luulis tapahtuvan toisin päin ,kun liikkuu .Ruokaa ja juomaa tulee mielestäni nautittua ihan rittävästi (paino ei ainakaan ole pudonnut)talvella huomasin saman trainerilla kihnuttaessa joka päivä.Muuten ihan ok olo lenkin jälkeen magnesiumia olen ottanut muttei suurempaa apua.
Nesteitä lisää,kuivuminen taitaa kuitenkin olla se yleisin ummetuksen syy.Yllättävän paljon joutuu juomaan,varsinkin trainerilla reenatessa ja nyt kun joutuu pukemaan paljon lenkille.Magnesium on mailman vanhin lääke tohon vaivaan,tupla-annoksen uskaltaa otta huoletta,mitä purkin kyljessä lukee.Muutenhan sen jatkuva syöminen on terveellä ihmisellä turhaa,paitsi tietty jos hikoilu erittäin runsasta ja päivittäistä.
nykyään tulee yhdestäki pyörälenkista iha selviä ylirasituksen oireita, sydän hakkaa tosi kovaa ja unta ei meinaa saada :(
hannupulkkinen
05.06.2011, 21.43
nykyään tulee yhdestäki pyörälenkista iha selviä ylirasituksen oireita, sydän hakkaa tosi kovaa ja unta ei meinaa saada :(
Olisiko syytä käydä varmistamassa lääkärissä, että ei ole mistään muusta kysymys. Esimerkiksi tulehdustaudista.
Tuota lääkäreiden luona käyntiä minä olen tehnyt koko talven väsymis- ja hengityselinonkkelmien vuoksi. Ylihuomenna keuhkolääkärin tutkimuspalauteaika Kys:ssa ja kommentti tullee olemaan: tutkitusti terve mies. Tosin tutkimushoitaja kertoili yhden pidemmän tutkimussession aikana, että tuommonen em. oireilu ja astmatyypppinen oireilu on tavallista liikkuvilla ihmisillä (siis muillakin kuin mulla) eikä tutkimuksissa sitten välttämättä löydetä oireille syytä. Eli on mentävä sillä mitä on. Tuo tieto lohduttaa vähän, mutta ei kyllä kovin paljon...:rolleyes:
Voe helvettiläinen, tässä nyt itsekin ollaan käväisemässä lekurissa tänään ja hakemassa ajolupaa / saamassa lepotuomiota...
di luca, kiitos!
Lääkäri sai ylikunnon kuulostamaan ihan hyvältä vaihtoehdolta. Verikokeiden ja ekg:n jälkeen tuumasi, ettei vika ole sydämessä, vaan muissa lihaksissa. Ja sikäli harjoittelu ei ole vaarallista, vaikkakin liiallisena voi hidastaa entisestään palautumista. Joten hissunkissun ajellaan. Tänään kulki suurin piirtein samalla tavoin kuin kesäkuun alussa, eli ihan siedettävästi :)
Tähän haluaisin heittää seuraavaa keskusteluntynkää ylikuntoonkin liittyen, että joskus ihmettelen noita porukoiden palauttavia lenkkejä "lepopäivinä". Omakohtainen lepopäivä ei sisällä mitään fyysistä rasitetta. Kaupassakäynninkin hoitaa Gastronautti. Muutoin varsinaisena lenkkipäivänä ei kulje pyörä ja tuntee saaneensa vain takapakkia suoritusten suhteen.
Mitä sanoo kokeneemmat?
Markku Silvenius
28.07.2011, 08.27
Riippuu tilanteesta..toisten reenien jälkeen saattaa kroppa tykätä palauttavasta ja toisten jälkeen saattaa olla totaalilepo + vaikkapa hierontapäivä hyvä.
Toisinaan seuraava päivä saattaa lähteä paremmin kun edellisenä on pyöritelty ja toisinaan tämä tiedostetaan l. totaalilepopäivän jälkeen ajetaan joku mediumi missä esim hieronnan pysäyttämä kroppaa herätellään ja valmistellaan seuraavaan reeniin jne.
Tähän haluaisin heittää seuraavaa keskusteluntynkää ylikuntoonkin liittyen, että joskus ihmettelen noita porukoiden palauttavia lenkkejä "lepopäivinä". Omakohtainen lepopäivä ei sisällä mitään fyysistä rasitetta. Kaupassakäynninkin hoitaa Gastronautti. Muutoin varsinaisena lenkkipäivänä ei kulje pyörä ja tuntee saaneensa vain takapakkia suoritusten suhteen.
Mitä sanoo kokeneemmat?
Kokeneemmasta en tiedä, mutta kommentoin silti. Kun on itsekin tullut ihmeteltyä jotain 4h/100km "palauttavia" maantielenkkejä, jotka ei enää ole kenellekään palauttava vaikka kuinka alhaisella rasituksella ajaisi ja istuisi tunnin kahvilla lenkin puolivälissä.
Mulla palauttavana treeninä kuitenkin toimii 1-2h kevyet fillarilenkit (mielummin lähempänä sitä tuntia kuin kahta) tai vaikkapa 30-60min uinti, mutta rasitus on syytä pitää kurissa. Juoksua en pidä koskaan palauttavana harjoituksena, mutta lyhyehkö kävely käy sellaisesta. Uintia kannattaa kyllä koittaa palauttavan treeninä, jos se muuten yhtään innostaa.
Toisilla taas toimii totaalilepo paremmin, mikä on hyvä vaihtoehto jos ei pysty pitämään noita palauttavia treenejä riittävän lyhyinä ja kevyinä.
Toinen huomionarvoinen asia on kokonaiskuormituksen arviointi niin, että huomioidaan myös kaikki liikunnan ulkopuolinen elämä (:D:D ei saa nauraa :D:D). Monella meistä kuitenkin on just noita kauppareissuja, kesäloma-/ilta-/viikonloppurientoja, koti- ja pihatöitä, jne. Nämä jostain kumman syystä usein tuppaavat osumaan just niihin viikon "lepopäiviin" ja voi miettiä kuinka levännyt sitten onkaan...
Ja fiberille malttia matkaan ainakin hetkeksi!
Järppä puhuu asiaa kokonaiskuormituksesta. Sen sijaan noin pitkät lenkit ei ehkä enää palauta vaikka kuinka matalilla sykkeillä menisi.
Mulle lepopäivän palauttavana toimii esimerkiksi kevyt varttitunnin suuntaansa vievä kauppamatka tai kuten tänään: matkaan nyt duuniin junalla mutta lähiasemalle poljin rauhallisesti 2,5 km. Tuntui avaavan jalkoja ilman että olisi väsyttänyt piiruakaan. Eli kyllä fiberinkin päässä välillä raksuttaa :)
kuovipolku
28.07.2011, 10.06
Kun on itsekin tullut ihmeteltyä jotain 4h/100km "palauttavia" maantielenkkejä, jotka ei enää ole kenellekään palauttava vaikka kuinka alhaisella rasituksella ajaisi ja istuisi tunnin kahvilla lenkin puolivälissä.
Palauttavan lenkin maksimipituus riippunee itse kunkin jo saavuttamasta harjoitustasosta eli mitä enemmän tulee kilometrejä viikossa (ilman että ajaa itseään jumiin tai ylikuntoon), sitä pitempiä palauttavia lenkkejä voi IMHO tehdä.
Toinen asiaan vaikuttava seikka lienee se millaisesta harjoituksesta ja millaisesta rasitustilasta on tarkoitus palautua. Voi olla ihan eri juttu, onko väsynyt esim. kovatempoisesta 140-kilometrisestä, lyhyestä mäkitreenistä tai vaikkapa tavallista suuremmasta määrästä lyhyen ajan sisällä.
Jos palauttavan lenkin jälkeen jalat tuntuvat kevyemmiltä ja mieli pirteämmältä kuin ennen sitä ja etenkin jos seuraavan ja sitä seuraavan varsinaisen treenin jaksaa ja haluaa tehdä täysipainoisesti, niin silloin ei kai pitäisi olla tarveta kysellä oliko lenkki palauttava. (Tämä tietysti vaatii himpun verran rehellistä itsetarkkailua.)
On sitten kokonaan toinen kysymys, kannattaako silloinkaan tehdä palauttavat lenkit pääsääntöisesti noin pitkinä, sillä yletön kilometrien kartuttaminen ei palvele juuri mitään. Mutta niiden tunnin tai vähän toista kestävien palauttavien ohella voi olla sija myös nelituntisilla kukkienhaistelulenkeillä.
BTW juoksukin voi käydä palauttavasta harjoituksesta, jos sitä säännöllisesti harrastaa, mutta lenkin kesto ja vauhti on suhteutettava nimenomaan juoksutreeneihin. Vauhti ja kesto puoleen normilenkistä tai kilometrejä korkeintaan 1/10 viikottaisesta voisivat olla hyviä ohjenuoria.
Toinen huomionarvoinen asia on kokonaiskuormituksen arviointi niin, että huomioidaan myös kaikki liikunnan ulkopuolinen elämä (:D:D ei saa nauraa :D:D)
Ei naureta, ei aivan varmasti naureta! On yllättävän helppoa unohtaa miten suuri merkitys voikaan olla sillä ettei ole aktiiviurheilija, joka harjoitusten välillä vain makoilee kämpillä, ottaa päikkärit, katsoo DVD:ltä leffoja ja syö ja nukkuu säännöllisesti ja pitkään.
Mulla oli joskus leposyke 110 ku makoilin sängyssä ja yritin nukkua.. ylös noustessa het yli 120. En tiedä sitte oliko ylikuntoa vai mitä mutta piti varmuudenvuoksi soittaa kaverille että tulee seuraavana päivänä kattomaan että oonko kuollu, etten haise montaa viikkoa ennenku mut löydetään :D
Itsellä on toiminut sellainen resepti aika hyvin, että kovan, maksimityyppisen rasituksen jälkeen (kisa, kova vetoharjoitus, tempo) seuraavana päivänä olen käynyt kävelemässä ja sen lisäksi käynyt tunteroisen pyörittelylenkillä, jossa ajan kovemmilla kierroksilla mutta _reilusti_ hitaammin kuin kevyelläkin lenkillä. Jalat ovat kevyet sen perään.
Pitkän peruslenkin, kuntoajon tms. jälkeen olen pitänyt ihan ajolepoa, olen kuitenkin käynyt kävelemässä pikku lenkin.
Avaudun tähän vanhaan viestiketjuun, vaikka vielä ei ole selvyyttä onko kyse ylikunnosta, ylirasituksesta vai mistä.
Olen ajanut kesän kuten aiempinakin vuosina, n. 4 pv viikossa. Kilometrejä on karttunut n. 300 km/vko, loma-aikaan 400 km/vko. Sekaan mahtuu muutama kevyempikin viikko.
Viime viikonloppuna ajoin sitten neljän lepopäivän jälkeen la 300 km ja su 150 km ja tässä ylitin jonkin rajan. Ajaessa en huomannut mitään epänormaalia, mutta su illalla iski huonovointisuus. En saanut nukuttuakaan kun sykkeet pysyvät korkealla, haukoin van henkeä kun tuntui ettei saa tarpeeksi happea.
Tämän jälkeen arki on sujunut vaihtelevasti, välllä riipoo rinnasta ja tunnun hengästyvän aivan mitättömästä. Varsinaista liikuntaa en uskalla edes kuvitella. Jonakin päivänä asia jopa unohtuu hetkeksi, mutta etenkin nukkuminen on tukalaa.
Kun tilanne ei ole viikon treenipaussilla muuttunut miksikään, kävin alan lääkärillä. Sydänfilmit, perus verikokeet jne, ei mitään epänormaalia. Sydänlihaksen tulehdukset ym. vakavat sairaudet on suljettu pois. Diagnoosi on tällä hetkellä ylirasitus, ja toisen viikon päästä katsotaan onko tilanne lähtenyt kehittymään parempaan suuntaan.
Kun on lueskellut kokemuksia aiheesta, ihmetyttää että sain moisen aikaan yhden viikonlopun aikana ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Kun tähän asti pyörä on kulkenut aina vain paremmin, yhtäkkiä elimistö ei enää kestäkään minkäänlaista fyysistä rasitusta.
Harmitus on sanoin kuvaamaton. Jos tästä joskus yli pääsen, mietin miten enää uskallan treenata.
MTBVespa
23.08.2014, 12.41
Jatkuva kulkemisen paraneminen on ollut kunnon kehitystä. Moottori on virittynyt äärimmilleen. Sit on menny yli. Muutaman kerran kun kokee ton nii osaa höllätä rasitusta just sillo kun feel like a pro. Sillo kun on paras kulku olet huippukunnossa, siitä on vain yksi suunta, alaspäin. Aika opettaa sen tekemään hallitusti, uutta piikkiä valmistelevasti. Mutta nyt sul on menny ylirasitukseen hallitsemattomasti. Nyt vaa pitää malttaa passailla useampi viikko. Tuntemusten mukaan.
Voi pojat, nyt löytyi 100% osuva keskusteluketju!! Kiitokset Viestittimelle tärkeän aiheen nostosta. Oli henkisesti tärkeää löytää tämä, kun fiilikset ovat tällä hetkellä aivan pohjamudissa..
Miksi näin? Aloitetaanpa faktoista. Eli olen ollut elokuun isyysvapaalla, ja on ollut hyvin aikaa ja energiaa treenata. Treenitiedot tältä kuulta ovat seuraavat (sorry iso kuvakoko):
http://i1283.photobucket.com/albums/a552/laurijuhanilaine/c5917acc-a156-41e7-8c6c-ca12d708c24f_zps972d71f9.png?t=1408789175
http://i1283.photobucket.com/albums/a552/laurijuhanilaine/7b28a9a0-0323-443d-aece-691f7f0fc3b3_zps73e7612e.png?t=1408789295
http://i1283.photobucket.com/albums/a552/laurijuhanilaine/f11a9ec2-3e90-41c6-bf46-16895806c804_zpsfe90c860.png?t=1408789358
http://i1283.photobucket.com/albums/a552/laurijuhanilaine/b73237d3-41ae-4da7-9c32-8240b6edd12b_zps21333e25.png?t=1408789402
http://i1283.photobucket.com/albums/a552/laurijuhanilaine/9801f03d-3dc3-4dc3-96da-9207c299b92a_zpse1fd1695.png?t=1408789631
...jos näistä nyt saa jotakin osviittaa, mitä on tullut tehtyä. Yhteensä tälle kaudelle harjoittelua on Movescountin mukaan 243h ja 4100km.
Tilanne elokuun treeneihin lähdettäessä oli se, että heinäkuussa sairastin 3vko sitkeän kesäflunssan Tahkon 120km jälkeen. Jämillä 2.8. oli hieman alavireinen kunto, siis kylläkin täysin terve, mutta ei kulkenut täysin toivotusti. Motivaatio oli Jämin jälkeen kuitenkin erinomainen. Koska halusin tavoitteen, päätin ilmoittautua TdH:iin cyclolla, ja katsoa mitä tuleman pitää. Jos pystyisin puhtaasti maastopuolen miehenä kepittämään "oikeita" maantiemiehiä, olisihan se hienoa. :)
Jämin jälkeen päätin vetää kaksi määräpainotteista viikkoa. Ensimmäinen viikko 4. - 10.8. tuli harjoittelua 12h / 250km, ja viikolla 11. - 17.8. tämän vuoden ennätys, 16h / 270km. Kuten kuvista voi toivottavasti nähdä, treeni on ollut (yrittänyt olla) vähän monipuolisempaa; peekoota alle 125 sykkeillä, veekoota eli lähinnä mäkitreeniä ja vetoja sisältäviä lenkkejä cyclolla, sekä wattbikeä Liikuntamyllyssä ja Kisahallissa (20x1min ja 10x1min täysillä, 2min palautuksia, sekä ja 25 + 20min 160-170 sykkeillä, 5min palautus välissä). Keskiviikot ja sunnuntait olen pitänyt totaalista lepoa.
Kaikki tuntui tämän viikon tiistai-iltaan ihan sairaan hyvältä, elin ja hengitin kestävyysurheilun riemua.
Nyt kuluvalla viikolla oikeastaan keskiviikon lepopäivänä iski ongelmat vastaan. Tiistaina vedin kovan wattbike-treenin 50min/164 keskisykkeellä, joka sujui hyvin, paremmin kuin ehkä koskaan. Sitten keskiviikko lepoa, ja torstaina mentiin uudestaan 10x1min wattbikelle, jota ennen tuntui jo vähän heikolta/flunssaiselta. Treeni ei mennyt kovin hyvin, kolmen vedon jälkeen tehot laski alle 400W tasolle. Treenin jälkeen torstai-iltana iski, keskiviikkona alkanut ärtymys ja väsymys sai uutena oireena kaverikseen lämmönnousua, 36,9 - 37,4C (normaalilämpö 36,5C). Hengästyy ihan pienestäkin, ei jaksa mitään muuta kuin maata sängyssä ja tiuskia vaimolle.
Masennus on varmaan paras sana kuvaamaan mielialaa. Lämmöt on välillä päällä, välillä ei. V*tuttaa koko ajan. Hikoiluttaa. Pelkää että TdH jää väliin. Pelkää ettei tämä mene ohi.
Mitä mieltä olette tilanteesta ja siihen johtaneista harjoituksista? Jos jotain rohkaisevaa joku sanoisi, auttaisi ihan mielettömästi. Ei tietenkään jos siihen ei ole aihetta.
hannupulkkinen
23.08.2014, 14.04
Pitäisi ottaa vakavasti se, että harjoittelusta suurin osa tulee tehdä aerobisen kynnyksen tasolla. Eli sinun kohdalasin PTE1 ja PTE2 tasolla. Joinakin viikkoina syklistä ja jaksosta riippuen voi olla enemmän vauhtiharjoittelua mutta vain lyhytaikaisesti.
Ljl on selkeästi ylirasittunut eli sinulla on sympaattinen(sterssihermoston) ylikuntotila, joka johtaa parasympaattiseen ylikuntoon, eli uupumukseen jos nyt et lepää kunnolla. Tuosta parasympaattisesta ylikunnosta ei selviä helpolla ja se voi kestää vuosia tai lopun elämää.
Minä lopettaisin koko pyöräilyn niin pitkäksi aikaa, että oireet poistuvat. Kävelyä, uintia ja mitä tahansa muuta voi tehdä, mutta rauhallisesti. Minä näen tuosta treenauksestasi, että siinä on aivan liikaa tehohajoittelua ja liian vähän lepoa. Määrääkään ei saisi yhtäkkiä lisätä kuin prosentin pari kuussa. Jaksotustakaan minä en tuossa huomaa.
PTE1 alueen treeniä ei ole ollenkaan.
Sitkeästä flunssasta kestää palautua muutamia viikkoja. Näyttää, että olet yrittänyt ottaa kiinni flunssan aikana menettämiäsi harjoitusmääriä. Se johtaa useinmiten ylirasitukseen.
Kun jaksottaa ja on levännyt niin silloin voi tehdä myös erittäin kovia harjoituksia. Monella menee keskialueen junnaamiseksi niinkuin Sinulla näyttää menneen.
Valmennusaikoinani opin, että valmentajan tärkein tehtävä on jarruttaa innokkaiden urheilijoiden määriä ja tehoja.
Ps. Tuli mieleeni, että miten on uni virtaillut. Onko pieni lapsi antanut nukkua. Riittävä yöuni on ehdottoman tärkeää. Vähintään se 8 tuntia. Huippu-urheilijat nukkuvat vielä enemmän ja ottavat päikkärit joka päivä.
Kiitos Hannu!
Pitäisi ottaa vakavasti se, että harjoittelusta suurin osa tulee tehdä aerobisen kynnyksen tasolla. Eli sinun kohdalasin PTE1 ja PTE2 tasolla. Joinakin viikkoina syklistä ja jaksosta riippuen voi olla enemmän vauhtiharjoittelua mutta vain lyhytaikaisesti.
Ljl on selkeästi ylirasittunut eli sinulla on sympaattinen(sterssihermoston) ylikuntotila, joka johtaa parasympaattiseen ylikuntoon, eli uupumukseen jos nyt et lepää kunnolla. Tuosta parasympaattisesta ylikunnosta ei selviä helpolla ja se voi kestää vuosia tai lopun elämää.
Joo, kyllä kaikki oireet viitaavat sympaattiseen ylikuntotilaan.. Muiden oireiden ohella painokin on laskenut, parissa viikossa 73kg => alle 71kg (pituus 181cm ja ikä 27). Mutta sympaattinen oli melko nopeasti ohimenevää, eikö? Keskimäärin 2-5pv? Tämä antaisi sinällään jo vähän toivoa..
Minä lopettaisin koko pyöräilyn niin pitkäksi aikaa, että oireet poistuvat. Kävelyä, uintia ja mitä tahansa muuta voi tehdä, mutta rauhallisesti.
Näin teen. Päätin etten pyöräile edes töihin, kun ne maanantaina jatkuvat, vaan joko autolla tai julkisilla. Menen kohta koiran kanssa ulos, siinä näkee vähän, mitä kevyestä kävelystä seuraa. Äsken otin 20min foamrollailusession, en sitä tai muutakaan lihashuoltoa ole jaksanut tehdä tällä viikolla, varmasti vaikuttanut negatiivisesti palautumiseen.
Minä näen tuosta treenauksestasi, että siinä on aivan liikaa tehohajoittelua ja liian vähän lepoa. Määrääkään ei saisi yhtäkkiä lisätä kuin prosentin pari kuussa. Jaksotustakaan minä en tuossa huomaa. PTE1 alueen treeniä ei ole ollenkaan. Sitkeästä flunssasta kestää palautua muutamia viikkoja. Näyttää, että olet yrittänyt ottaa kiinni flunssan aikana menettämiäsi harjoitusmääriä. Se johtaa useinmiten ylirasitukseen.
Kun jaksottaa ja on levännyt niin silloin voi tehdä myös erittäin kovia harjoituksia. Monella menee keskialueen junnaamiseksi niinkuin Sinulla näyttää menneen.
Valmennusaikoinani opin, että valmentajan tärkein tehtävä on jarruttaa innokkaiden urheilijoiden määriä ja tehoja.
Tämä on ihan totta, olen taas tervehdyttyäni vetänyt niin paljon treeniä kuin pystyy/jaksaa. On vedetty harjoituksia kovalla teholla (vedot, Malminkartanon mäki ja wattbike), tuossa ylläolevassa elokuun datassa on tosin mukana myös Jämin 84km kisa. Keskialuetta tulee paljon, ja aivan kevyttä vähän, niin se vaan tuntuu menevän. Hiljaa ajaminen on vaan todella vaikeaa..
Ps. Tuli mieleeni, että miten on uni virtaillut. Onko pieni lapsi antanut nukkua. Riittävä yöuni on ehdottoman tärkeää. Vähintään se 8 tuntia. Huippu-urheilijat nukkuvat vielä enemmän ja ottavat päikkärit joka päivä.
Unta on tullut ehkä keskimäärin hieman alle 8h/yö. Päikkäreitä en ole nukkunut, mutta muuten pyrkinyt vähän lepäilemään sängyllä tai sohvalla (vaimo ei tosin tykkää vaan sanoo laiskaksi, mitä toki myös olen). Poika 1v2kk nukkuu ihan hyvin, tokihan unen laatu on vähän pinnallista joskus, jos on ns. levoton yö. Tässä isyyslomalla ei kuitenkaan ole ollut työstressiä tai muutakaan, että sinällään olosuhteet ovat olleet suotuisammat kuin keskellä normaaliarkea.
Semmoinen huomio, että hirveän tarkasti, LJL, listaat treenit, mutta ei sanaakaan ruuasta. Jos tarkoitus on toteuttaa nousujohteista treeniä, niin ruoka on aika isossa osassa. Kehitystä voi tapahtua vain tiettyyn pisteeseen, jos ei ole bensaa koneessa. Tietty homma voi olla jo kunnossa, mutta jäi vaan postauksesta mainitsematta. Ja jos ikää ei enää ole 20v. niin sitä enemmän tarvii lepojaksoja ja sitä jaksotusta, jonka Hannu jo mainitsi.
Hyvä pointti tuo ruokailu ja tuli mieleen myös vitamiinit. Kommentoidaan sitäkin. Lomalla, kun ei ole työpaikkaruokailua, syömiset ovat olleet päivästä toiseen hyvin pitkälle:
Aamupala ehrmannin 250g rahkaa ja hilloa
Lounas vaimon tekemää ruokaa, yleensä reilunpuoleisesti kalaa/kanaa/lihaa, jonka kanssa perunaa/pastaa/nuudeleita
Iltapäivällä star nutritionin diet pro juomaa (3dl rasvatonta maitoa, 1dl juomajauhetta), banaani
Illalla leipää/pirtelöä/rahkaa
Kerran viikossa karkki- ja limupäivä
Vitamiinit:
D-vitamiinia
Omega-3 kalaöljyä
Magnesiumia
Kalsiumia
Seleeniä
Berokkaa
Näillä on menty. Urheillessa juon 5% urheilujuomaa ja vedän geelejä. Koska nyt lomalla ei saa kahta lämmintä ateriaa päivässä, olen korvannut sen tuolla diettijuomalla, samalla olen tietoisesti keskittynyt painon tipauttamiseen tuonne 70kg hujakoille. Onko paha? Energiaa on varmasti kulunut enemmän kuin mennyt sisään.
Äsken kävin koiran kanssa, ja tuli kyllä vilpittömästi sellainen olo, että mitään raskaampaa ei ole hyvä tehdä. En laittanut sykemittaria, mutta tuntui että sykkeet nousi metsäpolulla ylämäessä aika ylös, keuhkoissa tuntui vähäsen.
Ai niin juomapuoli, vettä ja luomu-kevytmaitoa ja -rasvatonta maitoa kuluu paljon. Viinaa en juo koskaan
hannupulkkinen
23.08.2014, 16.17
No niin ja vielä tuo painon tiputtaminen. Sitä ei saa tehdä yhdessä treenin määrien ja tehojen lisäämisen kanssa.
Vihanneksia huutaa tuo sinun ruokavaliosi.
Laita vähäksi aikaa syömisesi ylös tänne (http://kiloklubi.fi/ruoka/). Näet tuleeko vihanneksia, enegiaa ja kuituja tarpeeksi.
Hannu Pulkkinen kirjoittaa viisaita sanoja. Kiinnitin itsekin huomiota kevyiden, palauttavien treenien vähyyteen. Omakohtainen herääminen tuli vuosi sitten kesällä, kun oikein missään ei kulkenut, Tahkokin oli sellaista väkisin puurtamista. Aloin syksyllä miettiä, missä meni pieleen.
Löytyhän niitä syitä. Yksi kummallisin, mutta toisaalta kuvaavin, oli että ajoin paljon pojan kanssa lenkkiä. Jätkä oli 15 vuotta muuta veti esim. cooperissa yli 3000 m, Aikasempina vuosina lenkit oli olleet suht rauhallisia, mutta vuosi sitten mentiin kovaa, josta sitten seurasi, että minun lenkit oli joko kovia tai vielä kovempia. En sitä kesän aikana tiedostanut, ainakaan niin, että olisin asialle tehnyt jotain. Sen verran olin kuitenkin hereillä, että älysin löysätä ennekuin tipahdin reunan yli ylikunnon puolelle. Asiaa ehkä auttoi se, että olen sielläkin joskus ollut.
Syksystä muutin treeniä siten että kovat treenit on kovia ja kevyet treenit on oikeasti kevyitä. Jos mennään keskialueella, niin sekin on tietoista. Seuraan treeniä sykemittarilla tai esim. maasturilla nopeusmittarista. Kevyet lenkit ajan reiteillä, jossa on vähän mäkiä yms. Jos tuntuu siltä, että ei ole palautunut, voin muuttaa treenin kevyemmäksi tai voin jättää sen kokonaan välistä. Näissä hommissa pitää muistaa, että kyse on kehon kokonaisrasituksesta. Jos töissä on stressi päällä tai muuten vaan on rankkaa, niin se vaikuttaa myös treeneihin. Itse teen kolmivuorotyötä ja esim. yövuoroviikolla on aivan turha kuvitella voivansa vetää ns. kovaa viikkoa.
Itsellä ylikuntohälytys menee päälle, kun lenkki kulkee melko hyvin, mutta olo on sellainen haluton, lenkit on sellaista tasasta junnaamista ja esim. vedot ei irtoa ollenkaan. Silloin lähdetään vaikka sauvalenkille tai sienimettään. Tai sitten pidetään pari välipäivää.
Hyvä pointti tuo ruokailu ja tuli mieleen myös vitamiinit. Kommentoidaan sitäkin. Lomalla, kun ei ole työpaikkaruokailua, syömiset ovat olleet päivästä toiseen hyvin pitkälle:
Aamupala ehrmannin 250g rahkaa ja hilloa
Lounas vaimon tekemää ruokaa, yleensä reilunpuoleisesti kalaa/kanaa/lihaa, jonka kanssa perunaa/pastaa/nuudeleita
Iltapäivällä star nutritionin diet pro juomaa (3dl rasvatonta maitoa, 1dl juomajauhetta), banaani
Illalla leipää/pirtelöä/rahkaa
Kerran viikossa karkki- ja limupäivä
Vitamiinit:
D-vitamiinia
Omega-3 kalaöljyä
Magnesiumia
Kalsiumia
Seleeniä
Berokkaa
Näillä on menty. Urheillessa juon 5% urheilujuomaa ja vedän geelejä. Koska nyt lomalla ei saa kahta lämmintä ateriaa päivässä, olen korvannut sen tuolla diettijuomalla, samalla olen tietoisesti keskittynyt painon tipauttamiseen tuonne 70kg hujakoille. Onko paha? Energiaa on varmasti kulunut enemmän kuin mennyt sisään.
Äsken kävin koiran kanssa, ja tuli kyllä vilpittömästi sellainen olo, että mitään raskaampaa ei ole hyvä tehdä. En laittanut sykemittaria, mutta tuntui että sykkeet nousi metsäpolulla ylämäessä aika ylös, keuhkoissa tuntui vähäsen.
Tuon perusteella syöt pyöreästi 1400-1800kCal. Ja "reilunpuoleinen" on niin subjektiivinen käsite, että veikkaan lähemmäs 1400kCal. Laskureiden mukaan sun perusaineenvaihdunta ois laskennallisesti n. 1700kCal. Se on siis luku, jonka teoriassa kulutat, kun olet koomassa... Luultavasti sun todellinen aineenvaihdunta, noilla treenimäärillä, ois jossain 3000kCal paikkeilla.
Ruokavaaka käyttöön ja muutaman päivän ajan pidät ruokapäiväkirjaa yhdistettynä joko tohon Hannun laittamaan kalorilaskuriin tai tähän (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto) tai tähän (http://www.myfitnesspal.com/). Sen jälkeen tiedät paljonko OIKEASTI syöt.
Nyt on vaan semmonen ongelma, että koska oot syönyt noin vähän ja liikkunut paljon, niin sun aineenvaihdunta on nyt mummon tasolla. Jos nopeasti nostat kalorit, niin se menee läskiksi (kirjaimellisesti). Sun pitäis nostaa pikkuhiljaa kaloreita viikkotasolla ja seurata painon kehitystä.
Syö nyt joka tapauksessa kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja aamupalaksi kaurapuuro/mysli + jugu/maito + raejuusto/toi diet-pro-drinksu. Sen lisäks marjoja/vihanneksia n. 500g/päivä. Rasvojakin saisi tulla vähän enemmän. Pähkinöitä kourallinen päivässä tai muutama kananmuna.
Mä keskittyisin nyt syömisessä siihen, että saat aineenvaihdunnan taas liikkeelle ja sen jälkeen miettis taas kesäks laihdutusta, mutta järkevämmin. Ehkä n. 1kg/kk lisää painoa vuoden loppuun asti ja sit pudottelemaan n. 2-3kg/kk tahtia.
MTBVespa
23.08.2014, 17.40
Itel ainakin äkkinäinen painon lasku ja hankaloitunut unen saanti on merkki et nyt äijä levolle. Hermosto pyörii ylikierroksilla, nesteet katoo kropasta ja uni ei meinaa tulla ku kroppa on kierroksilla. Itse lepään siinä vaihees vähintään viikon. Ei mitään liikuntaa.
Jaksotus on kehittymisen kannalta tärkeää. Viikko pitää jaksottaa, kuukausi pitää jaksottaa, vuosi pitää jaksottaa. Ja lepo on tärkeää. Siis puhdas lepo. Välil saatanan kovaa ja sen kaveriksi vaikka neljä lepopäivää putkeen. Ja peekoon pitää olla oikeesti peekoota. Sillon kannataa tmt:t unohtaa ja antaa mummojenkin mennä ohi. Moni ajaa peekoot liian kovaa ja toisaalta ei sit maksimiharjotuksis jaksa sitten kiusata itseään riittävästi.
Lepo on yksi tärkeimmistä harjotteista. Ja muistakaa myös psyykkinen kuorma. Jos kotona tai töis stressaa nii lisää myös "harjotuskuormaa" eli rasittaa hermostoa. Eli jos on henkistä kuormitusta niin pitää olla malttia keventää harjottelua. Kestävyysharjottelu on kuin kivitalon rakennusta, oikotietä ei ole, eikä pikavoittoja. Maltti on valtti.
Itse olen treenannut nyt vuoden sillä menetelmällä, että jos treenaaminen kiinnostaa sekä pyörä kulkee/rauta nousee mukavasti niin antaa mennä vaan. Sitten kun rupeaa jossain kohtaa tökkimään, yleensä noin kuukauden kovan treenin päätteeksi, vedetään about viikko vielä samaa vauhtia.
Tähän perään sitten kevyt viikko jossa fillarilla vain max 1-2h palauttavia lenkkejä ja salilla raudat 50% normaaleista treenipainoista. Kevyttäkin viikkoa olen tarkkaillut siihen malliin, että jos kevyen viikon loppu puolella ei ole jo hirveitä treenihimoja on tullut vedettyä vähän liian kovaa ja toisaalta jos jo kahden kevyen päivän jälkeen on 100% olo niin on vedetty vähän liian kevyesti.
Tavoitteena on ollut totuttaa itseä kovempaan treenaamisen, jos aina ehtii treenien välissä palautumaan täysin ei keholla ole mitään tarvetta sopeutua kovempaan treenaamiseen, mutta jos vetää aina vähän yli kovan treeniputken päätteeksi alkaa keho tottumaan rääkiin toivottavasti.
Itse olen ainakin saanut salille vähän lisää palautumiskykyä, kun jaksan vetää saman 4 viikkoa vaikka olen lisännyt harjoittelun määrään roimasti tässä vuoden aikana. Pyöräilyä on vähän hankalampi seurata kun siinä menee maasto-ajot, maantiet ja enduro puuhat niin pahasti sekasin ilman mitään suunitelmaa :D
Pointtina kuitenkin ehkä, että pientä ajoittaista ylirasitusta ei kannata ehkä kokonaan välttää mutta kannattaa ehkä sen lepopäivän lisäksi pitää joskus lepoviikko.
Hienoa, lisää kommentteja!
No niin ja vielä tuo painon tiputtaminen. Sitä ei saa tehdä yhdessä treenin määrien ja tehojen lisäämisen kanssa.
Tämä on varsin järkeen käypää, mutta jostakin syystä ei ole tullut mieleen. Olen jotenkin mennyt "hurmiossa" sekä treenaamisen että laihduttamisen kanssa, kun molemmat tuntuivat jonkun aikaa hyvältä ja toisiaan tukevalta. Kyllähän sitä mäet nousee kummasti paremmin kuin alkukeväästä, josta on tippunut nyt jo yli 6kg. Tässä kohtaa taisi tullakin stoppi.
Vihanneksia huutaa tuo sinun ruokavaliosi.
Laita vähäksi aikaa syömisesi ylös tänne (http://kiloklubi.fi/ruoka/). Näet tuleeko vihanneksia, enegiaa ja kuituja tarpeeksi.
Tuon perusteella syöt pyöreästi 1400-1800kCal. Ja "reilunpuoleinen" on niin subjektiivinen käsite, että veikkaan lähemmäs 1400kCal. Laskureiden mukaan sun perusaineenvaihdunta ois laskennallisesti n. 1700kCal. Se on siis luku, jonka teoriassa kulutat, kun olet koomassa... Luultavasti sun todellinen aineenvaihdunta, noilla treenimäärillä, ois jossain 3000kCal paikkeilla.
Ruokavaaka käyttöön ja muutaman päivän ajan pidät ruokapäiväkirjaa yhdistettynä joko tohon Hannun laittamaan kalorilaskuriin tai tähän (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto) tai tähän (http://www.myfitnesspal.com/). Sen jälkeen tiedät paljonko OIKEASTI syöt.
Ruokakirjanpito on hyvä vinkki, oon nimittäin ajatellut tähän saakka niinkin yksinkertaisesti, ettei syömisiä tarvitsisi lainkaan katsoa/laskea, jos paino tippuu :D Salaattia tuo vaimo yrittää aina urhoollisesti syöttää, ja tekee kasvisruokaakin välillä, mutta vähän nihkeästi vihreisiin tulee suhtauduttua. Hedelmiäkin menee aika vähän. Oon tällainen perussuomalainen kasvismentaliteetin puolesta.. Koitan toteuttaa mutta ei nyt tässä mielentilassa jaksa ruveta suorittamaan.
Syksystä muutin treeniä siten että kovat treenit on kovia ja kevyet treenit on oikeasti kevyitä. Jos mennään keskialueella, niin sekin on tietoista. Seuraan treeniä sykemittarilla tai esim. maasturilla nopeusmittarista. Kevyet lenkit ajan reiteillä, jossa on vähän mäkiä yms. Jos tuntuu siltä, että ei ole palautunut, voin muuttaa treenin kevyemmäksi tai voin jättää sen kokonaan välistä.
Tässä on varmasti tiivistettynä juuri sitä, mitä mun täytyy pitää paremmin mielessä, jos/kun tästä nykyisestä ylirasitustilasta selvitään. Hiljaiset lenkit todella hiljaa ja kovat todella kovaa. Keskialuetta tulee mulla "luonnostaan", kuten tuo harjoitusdata osoittaa, mutta siihenkin voinee enemmän keskittyä.
Nyt on vaan semmonen ongelma, että koska oot syönyt noin vähän ja liikkunut paljon, niin sun aineenvaihdunta on nyt mummon tasolla. Jos nopeasti nostat kalorit, niin se menee läskiksi (kirjaimellisesti). Sun pitäis nostaa pikkuhiljaa kaloreita viikkotasolla ja seurata painon kehitystä.
Syö nyt joka tapauksessa kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja aamupalaksi kaurapuuro/mysli + jugu/maito + raejuusto/toi diet-pro-drinksu. Sen lisäks marjoja/vihanneksia n. 500g/päivä. Rasvojakin saisi tulla vähän enemmän. Pähkinöitä kourallinen päivässä tai muutama kananmuna.
Mä keskittyisin nyt syömisessä siihen, että saat aineenvaihdunnan taas liikkeelle ja sen jälkeen miettis taas kesäks laihdutusta, mutta järkevämmin. Ehkä n. 1kg/kk lisää painoa vuoden loppuun asti ja sit pudottelemaan n. 2-3kg/kk tahtia.
Mummon aineenvaihdunta :D Se voi hyvin olla. Mä nostelen rauhassa energiatasoja, tänään jo söin kaksi lämmintä ateriaa ja muutenkin enemmän. Hyviä ruokavinkkejä! Edelleen pitäisin tavoitteena sen 70kg kisapainon ensi kesäksi Tahkolle yms, kun ollaan järkeilty, että voin hyvällä W/kg:lla lyödä kilpailijoita laudalta paremmin kuin esim. taiturimaisella ajotekniikalla.
Jaksotus on kehittymisen kannalta tärkeää. Viikko pitää jaksottaa, kuukausi pitää jaksottaa, vuosi pitää jaksottaa. Ja lepo on tärkeää. Siis puhdas lepo. Välil saatanan kovaa ja sen kaveriksi vaikka neljä lepopäivää putkeen. Ja peekoon pitää olla oikeesti peekoota. Sillon kannataa tmt:t unohtaa ja antaa mummojenkin mennä ohi. Moni ajaa peekoot liian kovaa ja toisaalta ei sit maksimiharjotuksis jaksa sitten kiusata itseään riittävästi.
Joo, jaksottamisesta täytyy ottaa paremmin selvää ja kuten edellä sanottua, ajaa enemmän hiljaa. Mulla on tällä hetkellä pieni TMT-ongelma (työmatka normaalisti 30km/pv, joskin nyt lomalla se on ollut poissuljettuna), mutta tämä asia voi ratketa edullisella tavalla jäljempänä olevasta syystä. Olisi helpompi jaksottaa, jos pyöräily on vapaampaa. Tosin nyt lomalla se on ollut täysin vapaata, mutta ehkäpä tämä laihdutusprojekti onkin se mihin homma on karahtanut, ei yksinomaisesti treeni, vaikka siinäkin on varmasti mietittävää.
Ja muistakaa myös psyykkinen kuorma. Jos kotona tai töis stressaa nii lisää myös "harjotuskuormaa" eli rasittaa hermostoa. Eli jos on henkistä kuormitusta niin pitää olla malttia keventää harjottelua. Kestävyysharjottelu on kuin kivitalon rakennusta, oikotietä ei ole, eikä pikavoittoja. Maltti on valtti.
Psyykkinen kuorma on tässä ollut melkoinen, vaikka olenkin lomalla, nimittäin vakituisen työpaikan saaminen on ollut jo viime viikon puolelta tapetilla. Aiheuttaa paljon stressiä, ja saattaa olla, että tulee paikkakunnan vaihto ja elämä uusiksi, mutta ehkä sillä hyvällä tavalla. Esimerkiksi työmatka olisi lyhenemässä noin 13km suuntaansa :) Jäisi huomattavasti paremmin aikaa ajaa muuta kuin TMT:tä.
Paljon tekstiä, mutta asia on itselle tällä hetkellä erittäin tärkeä. Saa nähdä mitä TdH:n kanssa käy, voi olla että jää väliin, voi olla että osallistun, jos viikon täyslepo auttaisi hävittämään kaikki oireet.
Kiitos kaikille kommenteista!
LJL -> Ootko tsekannut verenpaineen? Sun kuvailemat oireet ovat lähes samat kuin minulla kun on verenpaineet tapissa. Mulla on vikana ns. masked hypertension, eli verenpaine heittelehtii normaalin ja uitun korkean välillä ilman selkeää syytä ja korkeilla paineilla ajamisesta ei tule yhtään mitään. Tosin mulla on vielä kylkiäisenä heikosti toimiva kilpirauhanen ja painoa vähän liikaa.
Lisäksi, kaikki eivät jaksa 3 on-1 off ohjelmaa, tai edes 2 on-1 off. Monelle työssäkäyvälle aikuiselle 1 on-1 off voi olla parempi systeemi vaikka siinä ei viikkotunteja kerrykään.
Ja kolmanneksi yrität tehdä aika kovia settejä noita 1 minuutin vetoja ja lyhyillä palautuksilla jos tarkoituksena on kehittää anaerobista kapasiteettia, mitä monet yrittävät noilla lyhyillä vedoilla kehittää. Minun käsittääkseni joku 6-10 vetoa on aika passeli ja palautus saa olla vaikka 5 minuuttia. Tai jos wattbikellä noita ajat, niin jos tehot tippuu, niin on aika lopettaa vaikka aikaisemminkin. Miten muuten olet määrittänyt millä teholla noita teet? Jos tarkoituksena on iskeä aerobiseen kattoon, niin 4-6 x 3-5 minuuttia 3-5 minuutin palautuksella saattaa olla vähän miellyttävämpi treeni ja saattaa myös kehittää tota aluetta paremmin. Aina kun ajetaan "täysillä" niin kuormitus on aika kova verrattuna VK tai MK vetoihin vaikka ei siltä ihan heti tunnukaan.
Ja tosiaan niitä taluttelulenkkejä voi ottaa mukaan, kunhan pitää mielessä, että ne ovat palauttelua eikä treeniä. 45-60 minuuttia hissutellen "löysällä ketjulla" eikä mitään mäkiä tai teknisiä polkuja. Jos ajelu kuumottelee, niin näillä voi lääkitä pahinta ajokuumetta ilman että kuormittaa kroppaa kuin nimellisesti.
Tämän (http://3.bp.blogspot.com/-wx48oFPHm5s/T5QiJr7obpI/AAAAAAAAAmk/6OFRaSpkva4/s1600/interval+chart+final.jpg) vertailun mukaan paras hapenottokykyä kehittävä HIIT-reeni oli 100% teholla ajettu 20x1min 2min palautuksilla. Ajankäytön puolesta wattbike 10x1min on ollut parempi, ja sillä on tullut meikäläisen tasoiselle hyviä tuloksia.
Tosiaan nyt torstaina, kun oli jo vähän kummallinen olo, 10x1:ssä pysyi teho yli 400W:ssa eli yli 6W/kg:ssa minuutin ajan vain 3x, ja sitten laski kuin lehmän häntä. Ei ole aikaisemmin tullut tuollaista seinää vastaan. Tiistaina pystyin pitämään yllä 230-250W eli noin 3W/kg tehoa 2x20min treenissä aika hyvin tuollaisella 160-170 sykkeellä, jonka jälkeen tämä roska alkoi. Torstai ei varmasti auttanut asiaan vaan kakka lensi tuulettimeen.
Täytynee tulevalla viikolla käydä työterveydessä mittauttamassa verenpainetta.. Se on kyllä joskus ollut aika korkea. Kilpisrauhasongelmia ei ole ollut.
Tänään edelleen lämmöt roikkuneet neljättä päivää 37,0C kieppeillä, olo on ollut vaihteleva. Kävin äsken sykemittari päällä koiran kanssa lenkillä, ja sykkeet olivat tasaisella 90bpm luokkaa ja ylämäissä maksimissaan 125. Luultavasti samaa kuin eilen. Nyt kun istun tässä tuolissa, syke seilaa vähän levottomasti 70-80 väliä. Ortostaattista sykettä en ole vielä mitannut.
hannupulkkinen
24.08.2014, 17.14
No jos lämmöt ovat ylhäällä niin voihan flunssaakin olla. Eiku lepoa vaan ja terveellistä syömistä.
No jos lämmöt ovat ylhäällä niin voihan flunssaakin olla. Eiku lepoa vaan ja terveellistä syömistä.
Itseasiassa vaimolla on kanssa lämpöä saman verran kuin mulla, ja voimaton olo sekä muutenkin samat oireet. Eli voi tämä olla myös lievää flunssaakin.
Söin just erittäin paljon pottumuussia ja lehtipihvin, sekä varmaan 300g salaattia :D Tästä tämä lähtee
Tämän (http://3.bp.blogspot.com/-wx48oFPHm5s/T5QiJr7obpI/AAAAAAAAAmk/6OFRaSpkva4/s1600/interval+chart+final.jpg) vertailun mukaan paras hapenottokykyä kehittävä HIIT-reeni oli 100% teholla ajettu 20x1min 2min palautuksilla. Ajankäytön puolesta wattbike 10x1min on ollut parempi, ja sillä on tullut meikäläisen tasoiselle hyviä tuloksia.
Tosiaan nyt torstaina, kun oli jo vähän kummallinen olo, 10x1:ssä pysyi teho yli 400W:ssa eli yli 6W/kg:ssa minuutin ajan vain 3x, ja sitten laski kuin lehmän häntä. Ei ole aikaisemmin tullut tuollaista seinää vastaan. Tiistaina pystyin pitämään yllä 230-250W eli noin 3W/kg tehoa 2x20min treenissä aika hyvin tuollaisella 160-170 sykkeellä, jonka jälkeen tämä roska alkoi. Torstai ei varmasti auttanut asiaan vaan kakka lensi tuulettimeen.
Täytynee tulevalla viikolla käydä työterveydessä mittauttamassa verenpainetta.. Se on kyllä joskus ollut aika korkea. Kilpisrauhasongelmia ei ole ollut.
Mitähän tuo PPO oikein tuossa taulukossa tarkoittaa? Se ei voi olla maksimi watit mitä saat puskettua hetkellisesti, koska tuo yksikin treeni pitää ajaa 175% PPO?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mitähän tuo PPO oikein tuossa taulukossa tarkoittaa? Se ei voi olla maksimi watit mitä saat puskettua hetkellisesti, koska tuo yksikin treeni pitää ajaa 175% PPO?
Siinä alhaalla olevassa selitteessä lukee peak power output, mutta sitä en tiedä, mitä tuo PPO 175% tarkoittaa :D Olisko luonnollisin selitys että on lipsahtanut yksi ylimääräinen ykkönen eteen? Tuossa noi ekat on 80% PPO ja olisko tuo yksi oikeasti 75% eikä 175%.
Tässä vielä vastaus kysymykseen jota ei edes kysytty: Ei voi saada kaikkea. Lepo, duuni, perhe, treeni/kisat ja muu elämä - aika monen täytyy joustaa jos on tarkoitus panostaa jollekin osa-alueelle.
Mikä tuottaa paremman tuloksen pitkällä aikavälillä, rajoitetusti treenejä ja terveenä vaiko kova treeni + ajoittaiset sairastelut sekä lepotauot?
Siinä alhaalla olevassa selitteessä lukee peak power output, mutta sitä en tiedä, mitä tuo PPO 175% tarkoittaa :D Olisko luonnollisin selitys että on lipsahtanut yksi ylimääräinen ykkönen eteen? Tuossa noi ekat on 80% PPO ja olisko tuo yksi oikeasti 75% eikä 175%.
Olisiko PPO kenties Vo2Max-testissä mitattu teho ? Tuskin 30s vetoja pienemmällä teholla tehdään kuin 60s vetoja.
hannupulkkinen
25.08.2014, 12.03
Eikös tuo ppo ole maksimaalinen voimantuotto. Eihän sitä voi suorittaa 175% teholla. Virhe täytyy olla ohjeissa.
Täällä (http://www.researchgate.net/publication/11029192_Interval_training_program_optimization_in _highly_trained_endurance_cyclists/links/02e7e525b9b9b64d36000000) on linkki tutkimukseen ja kyllä siellä puhutaan 175% pposta. Ei selvinnyt minulle miten se on mahdollsita.
Eikös tuo ppo ole maksimaalinen voimantuotto. Eihän sitä voi suorittaa 175% teholla. Virhe täytyy olla ohjeissa.
Täällä (http://www.researchgate.net/publication/11029192_Interval_training_program_optimization_in _highly_trained_endurance_cyclists/links/02e7e525b9b9b64d36000000) on linkki tutkimukseen ja kyllä siellä puhutaan 175% pposta. Ei selvinnyt minulle miten se on mahdollsita.
Aika huonoja maksimaalisen voimantuoton lukemia eli PPO 420W+ oikealla sarakkeessa hyvin treenanneille pyöräilijöille joilla hyvä Vo2Max. Mä uskoisin että tuo PPO on Vo2Max-testissä mitattu teho. Yleensä Vo2Max portaittaisessa testissä tehoa nostetaan 15-30W minuutin välein.
Vetojen tehot suhteessa PPO tuossa taulukossa olisi sen perusteella uskottavia. Esim. jos PPO Vo2Max-testissä on mitattu 400W niin silloin 1min vedot 400W, 30s vedot 700W ja 5min vedot 320W, uskottavia lukemia.
Edit: Hannun linkittämässä tutkimuksessa mainitaan PPO: "PPO was recorded as the highest 30s power output completed during the incremental (Vo2peak) test"
Markku Silvenius
26.08.2014, 10.04
Taas on perusjutut hukassa..voima, teho. Voi voi teidän kanssa..
Markku Silvenius
26.08.2014, 10.11
Tässä vielä vastaus kysymykseen jota ei edes kysytty: Ei voi saada kaikkea. Lepo, duuni, perhe, treeni/kisat ja muu elämä - aika monen täytyy joustaa jos on tarkoitus panostaa jollekin osa-alueelle.
Mikä tuottaa paremman tuloksen pitkällä aikavälillä, rajoitetusti treenejä ja terveenä vaiko kova treeni + ajoittaiset sairastelut sekä lepotauot?
Tämä on täysin abstrakti kysymys. Voi treenata pitkällä aikavälillä terveenä liian lepsusti, sopivasti tai liikaa ja saada huonon tuloksen. Voi treenata samalla aikavälillä kovaa välillä sairastellen ja välillä elpyen, saaden hienoja tuloksia tai ajautua ylikuntoon.
Lisäksi lukemattomia yhdistelmiä tältä väliltä.
Treenit lähtee aina omista tavoitteista, nykytilan kartoittamisesta, heikkouksien tunnistamisesta, painotusten asettamisesta, tekemisestä, mittaamisesta objektiivisin menetelmin. Ihmisillä on erilaisia sitoutumisasteita ja elämäntilanteita.
Taas on perusjutut hukassa..voima, teho. Voi voi teidän kanssa..
Itse ainakin pidän tuota peak power outputtia vaikeana käsitteenä, enkä varmaan ole ainoa.. Varmasti Markku tiedät enemmän kuin perusasiat, niin voisitko selventää näitä voima/teho-juttuja hieman? Se auttaisi paljon enemmän kuin toteamus siitä, että hah-hah, eikö muut muka tiedä. Ei välttämättä tiedä.
Olisi myös hyvä kuulla vähän mielipiteitä siitä, onko HIIT-harjoittelu jotenkin vaarallista ylikuntomielessä. Itse en kyllä säikähtänyt vaan aion jatkaa nyt kun kunto sallii (nyt jo lähes normaali kunto, lämpöä ei ollut enää eilen aamulla). Joskin syömällä paremmin ja tekemällä enemmän palauttavaa.
Jaa, täällä olikin sillä aikaa tapahtunut :)
Taas on perusjutut hukassa..voima, teho. Voi voi teidän kanssa..Tämän viestin informaatio arvo on? Jos asian on ymmärtänyt ja tietää niin senhän voisi myös avata? Vai onko jaettu tieto menetetty tieto vai onko kyseessä puhtaasti ylimielisyys?
Markku Silvenius
26.08.2014, 10.30
Tämän viestin informaatio arvo on? Jos asian on ymmärtänyt ja tietää niin senhän voisi myös avata? Vai onko jaettu tieto menetetty tieto vai onko kyseessä puhtaasti ylimielisyys?
Maksimaalinen voimantuotto on esimerkiksi kertatoisto maksimikyykyssä. Teho (watteina) pyöräilyssä taas on kampeen kohdistuva vääntö kertaa kammen kehänopeus. Jos kampi on paikallaan on teho 0 wattia.
Markku Silvenius
26.08.2014, 10.44
PPO voi olla mikä tahansa maksimiteho jostain sovitusta aikavälistä. 20 minuutin maksimitaso on tietenkin PPO 20 min. Se voi olla myös 1 s PPO jne jne. Valmentajien, tutkijoiden ja testaajajien protokollia on monia ja ne menee sekaisin tai limittäin toisinaan. Joku sanoo critical power (CP20, CP5 jne). Oleellistahan tuossa on se että määritetään jonkun protokollan mukaan maksimi tehotaso josta lasketaan eri osakuormia tai kerrannaisia harjoituksiin.
HIIT- tai maksimikestävyys- ja nopeukestävyystreenit johtaa helposti ylikuntoon.
Treenit lähtee aina omista tavoitteista, nykytilan kartoittamisesta, heikkouksien tunnistamisesta, painotusten asettamisesta, tekemisestä, mittaamisesta objektiivisin menetelmin. Ihmisillä on erilaisia sitoutumisasteita ja elämäntilanteita.
Toki suunnitelmallinen harjoittelu lähtee noista mainituista asioista. Nyt esim. LJL näyttää riehuneen kovasti ilman sen kummempaa suunnittelua ja tukkoon meni.
Yleistetään pikkuisen, kuntoliikkujilla yhä harvemmin näyttää olevan itsellä hallussa mitä oma kroppa kestää ja miten harjoittelua ohjelmoidaan - pers. trainereiden määrä kuntosalipuolella on kovasti kasvussa mutta kestävyyspuolen osaamista noilla ei monestikaan taida olla.
Sinänsä rajojen koetteluakin tarvitaan ja kerran pari lievän ylikunnon puolelle ajautuminen ei haittaa mutta toistuvaa seinään ajamista pitäisi välttää.
Highlander
27.08.2014, 13.44
Viinaa en juo koskaan
Kunnioitettavaa! itse en pystyisi kuntoilemaan ilman viinaa:rolleyes:
Täytyisi varmaan ruveta ryyppäämään, niin ei ylikunto yllätä
Avaudun tähän vanhaan viestiketjuun, vaikka vielä ei ole selvyyttä onko kyse ylikunnosta, ylirasituksesta vai mistä.
Olen ajanut kesän kuten aiempinakin vuosina, n. 4 pv viikossa. Kilometrejä on karttunut n. 300 km/vko, loma-aikaan 400 km/vko. Sekaan mahtuu muutama kevyempikin viikko.
Viime viikonloppuna ajoin sitten neljän lepopäivän jälkeen la 300 km ja su 150 km ja tässä ylitin jonkin rajan. Ajaessa en huomannut mitään epänormaalia, mutta su illalla iski huonovointisuus. En saanut nukuttuakaan kun sykkeet pysyvät korkealla, haukoin van henkeä kun tuntui ettei saa tarpeeksi happea.
Tämän jälkeen arki on sujunut vaihtelevasti, välllä riipoo rinnasta ja tunnun hengästyvän aivan mitättömästä. Varsinaista liikuntaa en uskalla edes kuvitella. Jonakin päivänä asia jopa unohtuu hetkeksi, mutta etenkin nukkuminen on tukalaa.
Kun tilanne ei ole viikon treenipaussilla muuttunut miksikään, kävin alan lääkärillä. Sydänfilmit, perus verikokeet jne, ei mitään epänormaalia. Sydänlihaksen tulehdukset ym. vakavat sairaudet on suljettu pois. Diagnoosi on tällä hetkellä ylirasitus, ja toisen viikon päästä katsotaan onko tilanne lähtenyt kehittymään parempaan suuntaan.
Kun on lueskellut kokemuksia aiheesta, ihmetyttää että sain moisen aikaan yhden viikonlopun aikana ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Kun tähän asti pyörä on kulkenut aina vain paremmin, yhtäkkiä elimistö ei enää kestäkään minkäänlaista fyysistä rasitusta.
Harmitus on sanoin kuvaamaton. Jos tästä joskus yli pääsen, mietin miten enää uskallan treenata.
Elähän huoli veli-Viestitin. Kyl se siitä.
Mulla kävi silleen tuon sunnuntain kanssa, että pari kertaa tuli puolessa matkassa rytmihäiriöitä/sydämentykytystä/hengenahdistusta (siis sellainen epämääräinen ja epämiellyttävä olo) kovemmassa rasituksessa. Loppumatkalla jätin vetohommat muille lähes kokonaan. Maalin jälkeen vedettiin Eduardon kanssa se mukulakivirinne sinne koulululle ylös täysillä ja mitään ei tullut. Olen itse menossa vielä tänään kardiologille varmistamaan että kaikki on kunnossa, mutta tällaista ylikunnon/ylirasituksen tilaa itse veikkaan. Liikunta on jäänyt vähiin mullakin ja väsyy nopeammin. Mieliala on mulla tilanteeseen nähden normaali, eli ärsyynnyn tavallista helpommin ja mieliala on melankolinen. Superviikonlopun jälkeen olen myös jo ehtinyt infektiosairauden sairastaa.
Sinänsähän tää tila ei synny yhden tai kahden rasittavan päivän harjoitteista, eli siitä meidän viikonlopusta, vaan siitä mihin tilanteeseen se viikonloppu tuli. Ollaan treenattu kesä ja 300-400 km /viikossa ei ole ihan vähäpätöinen määrä harjoittelua.
Nyt kevyemmin, tilaa uusille haaveille/ tavoitteille, eli leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Ei kannata ajaa tommosia pitkiä monen sadan lenkkejä... joka päivä kun ajaa vaan satasen niin kohtuu kaikessa
Highlander
28.08.2014, 09.15
Täytyisi varmaan ruveta ryyppäämään, niin ei ylikunto yllätä
Vitsit vitsinä juu...ei missään nimessä kannata jos pystyy elämään ilmankin. On suuri kunnioitus korkki kiinni ihmisiä kohtaan kuten vaimoani joka on juonut 40 vuoden aikana alle puoli lasia kuohuviiniä.
vaimoani joka on juonut 40 vuoden aikana alle puoli lasia kuohuviiniä.
Päivänä jolloin Hän sanoi TAHDON? :)
Highlander
28.08.2014, 09.40
Päivänä jolloin Hän sanoi TAHDON? :)
Näinhän se oli enkä edes pakottanut:o
Elähän huoli veli-Viestitin. Kyl se siitä.
Sinänsähän tää tila ei synny yhden tai kahden rasittavan päivän harjoitteista, eli siitä meidän viikonlopusta, vaan siitä mihin tilanteeseen se viikonloppu tuli. Ollaan treenattu kesä ja 300-400 km /viikossa ei ole ihan vähäpätöinen määrä harjoittelua.
Nyt kevyemmin, tilaa uusille haaveille/ tavoitteille, eli leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Kiitos myötätunnosta PatilZ,
Lienet oikeassa, kun nyt olen katsonut treenaamistani uusin silmin, niin se lienee ollut liian tasapaksua niin intensiteetiltään kuin rytmitykseltänkin. Olen vain kerryttänyt kilometrejä samaan tappavaan tahtiin. Ja kun nyt jälkeenpäin miettii, niin onhan tässä ollut unihäiriötä sun muuta joka olisi pitänyt yhdistää hiipivään ylirasitukseen. Sinänsä ironista että tuon viikonlopun jälkeen olisin joka tapauksessa hellittänyt tahtia, koska työkiireet painavat päälle. Nyt hellitettiin sitten ihan kunnolla. Melkoinen pudotus maan pinnalle - hyvä ettei alle.
Itselläni parin viikon lepo on lieventänyt oireita huomattavasti mutta ei poistanut. Hiljaiselo siis jatkuu. Jokseenkin outo olotila, laskeskelin juuri että en ole yli viikon treenipaussia pitänyt kahdeksaan vuoteen.
Ilmoittelehan kuinka oma olotilasi kehittyy.
kolistelija
28.08.2014, 10.57
Tuo työkiireiden tuoma lepo kuulostaa itse luodulta illuusiolta. Työn rasitusta ei kannata aliarvioida, varsinkaan jos sitä voi luonnehtia kiireiseksi.
pekkajaa
28.08.2014, 21.44
Täälläkin on kokemusta jonkinlaisesta ylirasituksen ja/tai epätyypillisen keuhkokuumeen aiheuttamasta oireilusta, ihan eksaktin tarkkaa diagnoosia ei ole saatu selville. Oireet alkoivat loppuvuodesta 2012, ja vasta tänä nyt päättymässä olevana kesänä on alkanut todella tuntua siltä että aletaan olla taas voiton puolella, eli ainakin sellaiset noin puolitoista vuotta voisi sanoa menneen toipumisessa.
Alkuvaiheessa oireita olivat vaihtelevat rintakivut ja hakkaava, tiheä syke iltaisin ja öisin, mihin joskus liittyi myös tunne siitä että ei meinaa saada henkeä. Toisessa vaiheessa pääasiallinen oire oli päiväsaikaan omituinen huimaus ja hiukan vaikeasti selitettävissä oleva tunne siitä että ei ikäänkuin ole ihan sataprosenttisesti mukana tässä hetkessä, muistuttaa ehkä jonkin verran pienessä maistissa olemista. Kolmannessa ja pisimpään kestäneessä vaiheessa taas oireita olivat palan tunne kurkussa, jatkuva limaneritys jostain päin ylähengitysteistä ja siitä johtuva äänen käheneminen, ja muuten vaan yleinen väsymys.
Lääkärissä on tietysti rampattu, verikokeita, sydänfilmejä, kehkoröntgeneitä ynnä muita on otettu useampaankin otteeseen. Kaikki tulokset ovat olleet vähintäänkin hyviä, useimmat suorastaan huippuhyviä, myös silloin kuin oireet olivat voimakkaimmillaan. Yksissä kokeissa näkyi jonkin verran tietyn epätyypillistä keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin vasta-aineita (tai mitä nyt onkaan), mikä saattaa selittää ainakin osan oireista. Mutta taustalla on myös paljon stressitekijöitä niin töissä kuin kotonakin, ja todennäköisesti myös taannoisen parin vuoden tauon jälkeen liian nopeasti nousseet ajomäärät ja liian yksipuolinen "harjoittelu"
Mulla kävi silleen tuon sunnuntain kanssa, että pari kertaa tuli puolessa matkassa rytmihäiriöitä/sydämentykytystä/hengenahdistusta (siis sellainen epämääräinen ja epämiellyttävä olo) kovemmassa rasituksessa. Loppumatkalla jätin vetohommat muille lähes kokonaan. Maalin jälkeen vedettiin Eduardon kanssa se mukulakivirinne sinne koulululle ylös täysillä ja mitään ei tullut. Olen itse menossa vielä tänään kardiologille varmistamaan että kaikki on kunnossa, mutta tällaista ylikunnon/ylirasituksen tilaa itse veikkaan.
.
No joskus sitä veikkaa väärin. Kardiologihan pisti polkemaan rasitus-ekg:n ja sykkeiden/ tehojen ollessa aivan tapissa tuli esille poikkeava ekg-löydös, joka viittaisi sydämen takaseinässä olevan tukoksen aiheuttamaan hapenpuutteeseen. Mitään subjektiivisa tuntemuksia ei esiintynyt. Lähete varjoainekuvaukseen (ei kiireellisin toimenpide, joten voipi olla että joutuu odottelemaan muutaman kuukauden). Kardiologi kertoi, että harvemmin poikkeavan ekg-löydöksen jälkeen ei mitään tulisi esille varjoainekuvauksessa. Veikkasi seuraavaksi pallolaajennusta. Et tällainen juttu.
Silti olen sitä mieltä, että ylirasitustila oli (on?) päällä ja tämä sydämen löydös oli oikeasti onnellinen sattuma. Pyöräilyä ennen varjoainekuvausta ei kardiologi kieltänyt; kehotti pitämään sykkeen kuitenkin alle 120 lyöntiä (max 195) ja tehojen maksimissaan 175W - mieluiten alle. Eli pk-alueen alarajoilla mennään. Psyyke on aika repaleinen juuri nyt. Mitenköhän tämän harrastamisen tulevaisuus on? Pystyykö "kilpaurheilemaan"?
No jopa oli karu löydös PatilZ:llä. Kannattaa kuitenkin ajatella että hyvä että löytyi näin eikä patologilla. Eikä se diagnoosi tuossa vaiheessa vielä ole välttämättä edes oikea, velipojalla piti kanssa kesällä tehdä rasitus-ekg:n diagnoosin jälkeen varjoainekuvaus ja tarvittavat pallolaajennukset, mutta kas, varjoainekuvauksessa ei todettu mitään laajennustarvetta. Arvailu siis hänen kohdallaan jatkuu.
Mutta saman suuntaista polkua kuljetaan täälläkin. Itse olin nimittäin rasitus-ekg:ssa eilen kun oireita edelleen on. Mitään radikaalia ei ilmennyt, joten edelleen ollaan siinä uskossa että ylirasituksesta toipuminen vain on kesken. Ei tunnu olevan hätäisen miehen hommaa kun neljättä viikkoa ollaan sohvaperunana. Henkinen kantti näissä hommissa ainakin on koitoksella.
Ennen tutkimuspyyntöä kliinikon olisi tehtävä arvio sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyydestä. Käsitys siitä saadaan oireiden, iän, sukupuolen ja riskitekijöiden (kolesteroli, tupakka, sokerit, ylipaino liikunta, sukurasite jne) perusteella.
Rasituskoe ei tuo paljon lisäinformaatiota, jos sepelvaltimotauti on kovin epätodennäköinen. Terveiden testaamisesta seuraa vääriä positiivisia tuloksia jotka joudutaan varmistamaan/poissulkemaan lisätutkimuksilla.
Useat sepelvaltimotautiin liittymättömät tekijät aiheuttavat iskemiaa simuloivia ST-muutoksia, jotka vaikeuttavat tulkintaa. Kokeen spesifisyys on 60–80 % eli diagnoosi on oikea keskimäärin noin 7 tapauksessa kymmenestä. Silloin kun ennakkotodennäköisyys on pieni väärien hälytysten määrä lienee vieläkin suurempi.
^ näinhän se on, että vielä tässä epätietoisuudessa joutuu elämään. Toisaalta mukavaa, kun kausi on loppu ja saa luvanvaraisesti liikkua vaan silleen rennosti eli matalatehoisesti. Ainakin ylikuntoon auttaa.
terveisin mies, 50-vuotta, veren rasvat olleet kroonisesti koholla huolimatta ruokavaliosta (nyt statiinilääkitys), lievä ylipaino, isänpuoleisen suvun vanhin (mm. isä kuoli 48-vuotiaana sydäninfarktiin muutama vuosi ohitusleikkauksen jälkeen; muut samaa tietä mullan alle), säännöllistä liikuntaharrastusta tai kilpaurheilua viimeiset 36 vuotta.
Kuulin tutultani että varsin ikääntynyt mutta ikänsä hyvässä kunnossa ollut suunnistajamies oli todennut että nyt on jotain terveydessä pielessä ja oli sitten mennyt lääkärin pakeille. Hän sitten kertoi lääkärille että joku on nyt vikana kun ei jaksa kuin parinkympin juoksulenkkejä tehdä ja nekin sujuvat kovin huonosti. No lääkäri oli todennut että mitään ei voi olla pielessä, sillä ei sitä tuossa iässä muut jaksa enää juosta kilometriäkään. Mutta onneksi asiaa oli kuitenkin tutkittu ja ohitusleikkaukseen oli tie vienyt ja sen jälkeen kilometrit taas sujuivat.
Onkohan tuollainen mahdollista tai peräti tavallista? Meinaan kun omalla kohdallakin sydän on temppuillut, mutta lääkärit vain osoittaa ovea kun kerron että "olen minä tässä satasen pyörälenkkejä kuitenkin ajellut".
trauma
Trauman esimerkki ei liene harvinainen, vertailuryhmään nähden hyvä peruskunto voi hämätä lääkäriä. Itse sitä kuitenkin parhaiten oman elimistönsä tuntee ja milloin jotakin on pielessä. Täytyisi vain tietää mikä on pielessä.
hannupulkkinen
05.09.2014, 21.21
Psyyke on aika repaleinen juuri nyt. Mitenköhän tämän harrastamisen tulevaisuus on? Pystyykö "kilpaurheilemaan"?
Mökkinaapuri on hullu hiihtäjä. Talvikaudella 3-4 tonnia mittariin. Hän sai parisen vuotta sitten sydänkohtauksen Suomen poikkihiihdossa 100 kilsaa ennen Tornion maalia, mutta hiihti kuitenkin maaliin. Mökille Pyhälle palattua taju pois ja lanssilla Ouluun. Ohitusleikkaus ja sydämentahdistin.
Nykysin menee taas se 3-4 tonnia talvessa. Tahdistimen raja asetettiin niin korkealle, että se ei puutu peliin jos ei tule flimmeriä eli jos pulssi on alle 200 niin ei.
Kaikki sujuu.
Ei siis taida hätää olla Sinulla. Operaatiosta selviämisen jäleen voit urheilla kuten ennekin. Betasalpaajia voivat ainakin alussa tarjota ja se tietenkin hidastaa vauhtia, muttaa kun Sinulla ei ole ollut sydänkohtausta niin tuskin noita salpaajia tarjoavat.
jep jep, hienointa elämässä on reenaaminen ja ylevintä on kuolla lenkillä. eikun ei sittenkään t. neljän ihanan lapsen isukki ja yhden upean vaimon aviomies.
Onnea feltille. Kaikilla ei ole asiat noin hyvin.
trauma
Onnea feltille. Kaikilla ei ole asiat noin hyvin.
trauma
Tarkoitatko että jos perheasiat eivät ole kunnossa, niin on jotenkin mielekästä tappaa itsensä reenaamalla? Mikä pakko on reenata kovaa, saatika kilpailla, jos pumppu tai fysiikka noin ylipäätään ei kestä. Mieluummin vaikka kevyttä lenkkiä, kalastusta tms ja paineen poistoon panemista.
Öö voitaisko pysyä aiheessa eli liikaa/väärin treenaamalla tai muista syystä aiheutuneessa kropan ylirasitustilassa, eikä kinastella jostain täysin muusta. Perustakaa joku "elämän prioriteetit" -ketju näille
Oma ylikunto alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Olen noudattanut ohjeita, eli levännyt (2vko täysi lepo), syönyt kunnolla ja koittanut saada painoa ylös (noin 1,5kg noussut) sekä kuluvalla viikolla pyöräillyt työmatkat 30km/pv niin, että keskisykkeet ovat olleet 110-120 luokkaa (TE alle 2.0). Se TdH jäi nyt väliin, katsotaan hyväksytäänkö anomus osallistumisen siirtämisestä ensi vuoteen..
Ei tunnu kuukauden himmailu vielä perusasetelmaa muuttavan mihinkään, vaikka olen jo toki muutamia pk lenkkejä päässyt tekemään. Tuskallisen hidasta tämä toipuminen, en olisi ikinä uskonut. Kirjailin ajatuksia ylös blogiin: http://viestitin.blogspot.fi/2014/09/kohti-hyvaa-kuntoa-ja-sen-yli.html
Marsusram
19.09.2014, 12.18
Hidasta on pois pääsy kun kerran ylikuntoon menee, seuraavalle kaudelle uudet tavoitteet.
Alkuun kannattaa tehdä vaikka kevyttä koordinaatio- ja lihastasapainoharjoitusta, jollaiseen ei ikinä ennen ole ollut aikaa. Juoksijoillekin tekee hyvää kun välillä joutuu opettelemaan kävelyä.
Yhteistä noissa sydänongelmissa ja ylikunnossa on, että niihin voi päästä samoista syistä.
Kun ei lepää tarpeeksi ja oikeaan aikaan.
En osaa oikein sanoa, olenko kunnolla palautunut ylikunnosta, kun olen ollut enemmän ja vähemmän flunssassa nyt melkein kuukauden. Pari pk-lenkkiä ja yhden kovemman yli 160 keskisykkeen wattbike-treenin ehdin vetää viime viikolla, ja sitten taas iski räkätauti päälle. Nyt olen vaan ajanut flunssaisena työmatkaa niin hiljaa kuin pääsee.. Paino oli välillä 73kg hujakoilla, nyt se on tippunut taas alle 71kg. Ihan perseestä ollut koko loppukesä/alkusyksy, toivottavasti terveys paranee, pääsee treenaamaan ja sitä kautta paremmin arvioimaan, onko taas ihan normikunnossa.
Sininen Aasi
19.09.2014, 17.57
Ei tunnu kuukauden himmailu vielä perusasetelmaa muuttavan mihinkään, vaikka olen jo toki muutamia pk lenkkejä päässyt tekemään. Tuskallisen hidasta tämä toipuminen, en olisi ikinä uskonut. Kirjailin ajatuksia ylös blogiin: http://viestitin.blogspot.fi/2014/09/kohti-hyvaa-kuntoa-ja-sen-yli.html
Burnoutista toipuminen vie tyypillisesti noin kuukaudesta kahteen. Jos olet vetänyt itsesi ylikunnon ohella vielä burnouttiin niin ei ihme jos toipuminen kestää? Ylikunto-oireet melkein jo piilottavat perus burnout oireiston alleen. Onko ollut keskittymisvaikeuksia?
hannupulkkinen
19.09.2014, 18.13
LJL. Syömisessäkin on jotain pielessä jos jatkuvasti flunssailee. Oletko pitänyt ruokapäiväkirjaa?
Lisäravinteista on myös apua. Ehkä tärkein asia mitä voisit syödä ovat probiootit eli kuivatut bakteerit. Laktoseven on esimerkiksi oivallinen. D-vitamiinia 100 mikrogrammaa päivässä. Sinkkiä ja seleeniä.
B-vitamiinia. Proteiinia 2-3 grammaa rasvatonta painokiloa kohden.
Monivitamiinitableteissa ei ole riittävästi hivenaineita. Niin ja verenkuva hemoglobiinin mittaamiseksi ja sitten rautaa jos se on alhaalla.Leivän tulee olla täysjyväleipää ja mielellään ruista sekä kauraa.
Neljä ateriaa päivässä. Kun kerran laihdut niin ruuan määräkin on liian vähäinen.
Liikkuvan ihmisen oikea ruokavalio on yhtä tärkeää kuin treenaaminen.
Burnoutista toipuminen vie tyypillisesti noin kuukaudesta kahteen. Jos olet vetänyt itsesi ylikunnon ohella vielä burnouttiin niin ei ihme jos toipuminen kestää? Ylikunto-oireet melkein jo piilottavat perus burnout oireiston alleen. Onko ollut keskittymisvaikeuksia?
Sininen Aasi tais osua asian ytimeen. Nyt selvitellään psyykkisen puolen vaikutusta asiaan: http://viestitin.blogspot.fi/2014/11/psykofyysista-tasapainoilua.html
http://viestitin.blogspot.fi/2014/11/psykofyysista-tasapainoilua.html
Kuulostaapa (nämäkin) oireet tutuilta, mulla on ollut kanssa aika tuskaa keskittyminen ja työnteko tänä syksynä. Epäilen että henkisellä puolella suurin syy on kahden vuoden määräaikaisuuden päättyminen ja vakituisen työpaikan saamisen epävarmuus.. Ajatustyöläinen siis olen, ja erityisesti kirjalliset työt takkuaa. Puhelimessa ja palavereissa voi sentään puhua ja kuunnella aika normaalisti.
Tilanne on hieman parantunut, kun olen vajaan kuukauden ollut kokonaan pyöräilemättä ja muutenkaan urheilematta. Aion olla ajamatta koko loppuvuoden. Mykoplasmaan nuo aiemmat oireet todennäköisesti liittyvät, aion vielä mennä urheilulääkärille tuota lääketieteellistä puolta selvittämään. En usko että psykologilla käynti auttaisi tähän henkiseen puoleen, vaan sen vakipaikan saaminen.
Veikkaan että näissä ylirasitus-/alipalautumisongelmissa kaikki liittyy kaikkeen.. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus sanottiin lukiossa
Omat ylikunto-/alipalautumistilan tutkimukset jatkuvat seuraavaksi keuhkoröntgenillä ja EKG-pyöräilyrasitustestillä, molemmat sain duunipaikan työterveyslääkärin antamalla maksusitoumuksella.. Mikä on hyvä. Nivelsärkyihin ja lihaskipuihin sain kehotuksen mennä omaan piikkiin tietylle fysioterapeutille, ko. kaveri tietää kuulemma pyöräilyn vaivoista paljon.
Nyt olen noin 2,5kk ollut tekemättä yhtään mitään kävelyä rasittavampaa, poislukien marraskuun lopussa kaksi työpäivää jolloin kokeilin hiljaista työmatkapyöräilyä, ja sitten olikin taas flunssanoireet päällä. Joululomalla otin 2vko niin iisisti kuin ikinä, en liikkunut juuri lainkaan, nukuin 10-12h yöunia ja söin paljon. Seurauksena lihomista, ei paljon muita vaikutuksia. Tällä hetkellä olo on sellainen, että en vieläkään ole kunnossa. Väsyttää, paikkoja särkee eikä liikunnan iloa löydy.
Omat ylikunto-/alipalautumistilan tutkimukset jatkuvat seuraavaksi keuhkoröntgenillä ja EKG-pyöräilyrasitustestillä, molemmat sain duunipaikan työterveyslääkärin antamalla maksusitoumuksella.. Mikä on hyvä. Nivelsärkyihin ja lihaskipuihin sain kehotuksen mennä omaan piikkiin tietylle fysioterapeutille, ko. kaveri tietää kuulemma pyöräilyn vaivoista paljon.
Nyt olen noin 2,5kk ollut tekemättä yhtään mitään kävelyä rasittavampaa, poislukien marraskuun lopussa kaksi työpäivää jolloin kokeilin hiljaista työmatkapyöräilyä, ja sitten olikin taas flunssanoireet päällä. Joululomalla otin 2vko niin iisisti kuin ikinä, en liikkunut juuri lainkaan, nukuin 10-12h yöunia ja söin paljon. Seurauksena lihomista, ei paljon muita vaikutuksia. Tällä hetkellä olo on sellainen, että en vieläkään ole kunnossa. Väsyttää, paikkoja särkee eikä liikunnan iloa löydy.
koska pääsee Murhasaaren lenkille niin voitais ajaa täällä päin palauttava satasen maastolenkki ?
Lähden ilomielin sen kunniaksi jos joskus selviän tästä taudista ;)
Ei ole täälläkään täyttä selvyytä oireisiin saatu. Olin kanssa pari kuukautta hissun kissun, kovin urheilusuoritus oli sauvakävelylenkki. Siitä sitten lähdin ennen joulua pyörän päälle kokeilemaan, mikä tuntui jo henkisestikin hyvältä. Aloin pitää videokameraa mukanani jotta ajaisin tarpeeksi iisisti ja taukoja tulisi pidettyä. Nyt kuitenkin kun ajoin kolmenkympin lenkin niin samat oireet palasivat laakista; sydämentykytyksiä, huonovointisuutta, hengen haukkomista.... mikä hitto mua vaivaa? Kaiholla muistelee niitä aikoja kun pystyi ajamaan urku auki.
kuovipolku
11.01.2015, 14.39
Voi hyvinkin olla että ainakin jälkeenpäin lyhyeltä tuntuvan ajan kuluttua voitte muistella niitä aikoja kun oppi tuntemaan miltä tuntuu kun kone on hyytynyt ja tuumailla että olipa se jännää aikaa. Tosin ihminen on yleensä niin tyhmä että vain luulee oppineensa jotain...
Muistan hyvin kuinka erään syksyn maratontreeni osoittautui sekä määrällisesti että laadullisesti aivan liian kunnianhimoiseksi ja oli pakko tunnustaa totallijumin, pahanylirasitustilan tai ehkä kenties jopa ylikunnon olevan sitä luokkaa että käsitys omasta itsestä kestävyysurheilun harrastajana piti heittää joksikin aikaa romukoppaan.
Pari-kolme kuukautta ei kävelyä ja muuta arkiliikuntaa kummempaa, sitten aurinkoisilla keväthangilla vähitellen piteneviä mutta hitaita, todella hitaita hiihtolenkkejä joka kolmas päivä, sitten muutaman viikon "treenitauko" ja vihdon hiekoituspölyjen hälvettyä fillarilenkkeilyn varovainen aloitus: kevyitä lenkkejä joka toinen päivä, yksi pitempi lenkki per viikko, niin kauan kunnes "apina alkoi kolisuttelemaan häkkinsä kaltereita" eli vasta sitten kun ei ollut ainoatakaan "huonoa päivää" oli aika antaa itselleen lupa vähän reippaampaan ajoon.
Te olette niin nuoria miehiä että puoli vuotta tai vuosikin "tuhlattua aikaa" ei tunnu missään!
Mulla on kyllä aika pahoja henkisiä ongelmia (jatkuvaa vitutusta) siitä ettei voi urheilla.. Kai se unohtuu jos tästä selvitään. Mutta kun tilanne on päällä niin ei oo hienoa.
Keuhkoröntgenissä kävin perjantaina, ei näkynyt mitään erityistä. Seuraavaksi rasituskokeeseen..
sledgehammer
11.01.2015, 17.14
Miten toi kevyt salireeni menis, jos aerobiset on poissuljettuja? Olis sentään jotain järkevää tekemistä, jos se sopis... Mulla ei on kokemusta kuin salilta hankitusta ylikunnosta...
Hyvä pointti sledgeltä.. Niin, miten on, voikohan tehdä ei-hengästyttävää punttia? Kai se on vaan kokeiltava..
tempokisu
12.01.2015, 00.27
No, minulla on myös ^ tuontyyppisiä oireita kun "viestitin"-jäsenellä, mutta ei ole kyllä ylikuntoa. Ihan väsyä vaan. On kyllä kestäny ihmeen pitkään...ja kun tarkemmin mietin niin alkoivat tasan 1.12. viime vuonna, eli juuri siitä maastopyöräilijän hyökkäyksestä. Siitä lähtein on ollut migreeniäkin, kun on pysynyt erittäin hyvin poissa vuosia. :(
Vaikka työ olisi miten kevyttä, niin ei se lepoa ole, olen huomannu.
Mutta suosittelen jotain muuta harrastusta/puuhaa pyöräilyn lisäksi. Jos ei voi ajaa syystä tai toisesta, voi keskittyä muuhun. Ite olisin ihan hukassa jos olisi vain pyöräily!
Onko kaikelle väsylle löydettävä joku "syy"? Voisiko olla ihan vaan normaalia väsymistä, mä olen ite näin päätellyt kun monena talvena peräkkäin on tullut ihan samanlainen henkinen ja fyysinen väsy ja inspiroimattomuus. Ei ole mielessäkään käynyt että meen jonnekin "tutkimuksiin" että mikä vaivaa. Ehkä se aivotärähdys aiheutti päänsäryn, ja kun paikat kipeytyi eikä ole voinu tehdä kunnolla mitään, niin lihaskunto on vähän heikentyny. Olen myös laihtunut ihan selvästi, kun ei ole voinut ajaa ja pahan olon vuoksi syöminen on ollu heikompaa, ei-työpäivinä kuten tänään meni yksi ruisleipä voilla ja puoli pkt Koskenlaskijaa ja puoli pulloa keltaista Jaffaa. Ei ole mitään ongelmaa että vaan makoilisi koko päivän, että aika väsyny olen.
Ehkä se inspiraatio keväällä sitten tulee.
mutanaama
12.01.2015, 01.06
Ei ole täälläkään täyttä selvyytä oireisiin saatu. Olin kanssa pari kuukautta hissun kissun, kovin urheilusuoritus oli sauvakävelylenkki. Siitä sitten lähdin ennen joulua pyörän päälle kokeilemaan, mikä tuntui jo henkisestikin hyvältä. Aloin pitää videokameraa mukanani jotta ajaisin tarpeeksi iisisti ja taukoja tulisi pidettyä. Nyt kuitenkin kun ajoin kolmenkympin lenkin niin samat oireet palasivat laakista; sydämentykytyksiä, huonovointisuutta, hengen haukkomista.... mikä hitto mua vaivaa? Kaiholla muistelee niitä aikoja kun pystyi ajamaan urku auki.
Mulla oli täsmälleen samat oireet, kun vatsa oli huonossa kunnossa. Ylävatsan turvotus löi keuhkojen, sydämen ja pallean tilan pieneksi ja joka hemmetin ilta oli melkoisia sydämentykytyksiä.
kolistelija
12.01.2015, 05.43
Mulla oli täsmälleen samat oireet, kun vatsa oli huonossa kunnossa. Ylävatsan turvotus löi keuhkojen, sydämen ja pallean tilan pieneksi ja joka hemmetin ilta oli melkoisia sydämentykytyksiä.
Internetissä on se hyvä että voi valita vaivaansa sen diagnoosin mikä tuntuu kivalta. ;)
Minulla tuollaiset oireet tulevat rintarangan fasettilukosta. Pitkä lenkki tiukasti samassa asennossa ajaen niin johan on kivaa. Pahimmillaan se myös aiheuttaa närästystä ja rintakipuja, että yritä siinä nyt sitten kovan lenkin pääteeks sanoa että "Kaikki on jees!".
Enpä ollut ajatellutkaan sitä, mutta se tosiaan tuntuu siltä kuin kondis tippuisi kaksi pykälää. Henki ei kulje, pyörä ei kulje ja sydän tuntuu häröilevältä.
Hyvä pointti sledgeltä.. Niin, miten on, voikohan tehdä ei-hengästyttävää punttia?
Voi jos vaan on malttia ja aika riittää. Käsi kerrallaan, jalka kerrallaan, niin ei rasita niin paljoa.
Nykyisin taitaa saleilta löytä myös sohvatuoli kuntopyöriä, joissa voi istua ja lueskella lehtiä/tablettia/kännykkää jalkojen helutuksen ohessa.
MTBVespa
12.01.2015, 09.04
mutuna toteisin tähän että ylikunto on hermoston ylirasitustila. Puntinnosto jos mikä kuormittaa hermostoa. Eli maltilla kannattaa alottaa.
mutanaama
12.01.2015, 12.23
Internetissä on se hyvä että voi valita vaivaansa sen diagnoosin mikä tuntuu kivalta. ;)
Minulla tuollaiset oireet tulevat rintarangan fasettilukosta. Pitkä lenkki tiukasti samassa asennossa ajaen niin johan on kivaa. Pahimmillaan se myös aiheuttaa närästystä ja rintakipuja, että yritä siinä nyt sitten kovan lenkin pääteeks sanoa että "Kaikki on jees!".
Enpä ollut ajatellutkaan sitä, mutta se tosiaan tuntuu siltä kuin kondis tippuisi kaksi pykälää. Henki ei kulje, pyörä ei kulje ja sydän tuntuu häröilevältä.
Närästys ja rintarangan fasettilukko ollut mullakin vaivana. Rintaranka pysynyt aisoissa kun lopetin puntin nostamisen penkiltä. Närästys pitkään jatkuneena taas aiheutti tuon ylävatsan turvotuksen. Ettei tuo nyt niin kauheen kaukana ole.
mutuna toteisin tähän että ylikunto on hermoston ylirasitustila. Puntinnosto jos mikä kuormittaa hermostoa. Eli maltilla kannattaa alottaa.
Karua. Olen saanut varoituksia, mutta ajattelin silti tällä viikolla hieman kokeilla. Jos samana tai seuraavana päivänä heikottaa ja tuntuu, että uloshengitysilma kämmenselkää vasten on epätavallisen "lämmintä" (en osaa paremmin kuvailla fiilistä), niin totaalilepo jatkukoon.
MTBVespa
12.01.2015, 13.33
Karua. Olen saanut varoituksia, mutta ajattelin silti tällä viikolla hieman kokeilla. Jos samana tai seuraavana päivänä heikottaa ja tuntuu, että uloshengitysilma kämmenselkää vasten on epätavallisen "lämmintä" (en osaa paremmin kuvailla fiilistä), niin totaalilepo jatkukoon.
Iliman muuta kannattaa kokeilla. Toivotaan syy epämääräisille oireille löytyy, tai vähintäänki olo normalisoituu.
Toivotaan! Tässä ollaan poissuljennan tiellä ja mikäli oikein ymmärrän, radiologian erikoislääkärin lausunto keuhkoröntgenkuvista "keuhkot ja pleuraontelot kuvatuvat normaaleina; sydänstatus, mediastinum ja hilukset ovat moitteettomat; ei aktuellia patologista" tarkoittaa että ei mulla ainakaan keuhkosyöpää ole
supertele
12.01.2015, 13.42
mutuna toteisin tähän että ylikunto on hermoston ylirasitustila. Puntinnosto jos mikä kuormittaa hermostoa. Eli maltilla kannattaa alottaa.
Ylikunto on autonomisen hermoston tasapainohäiriö. Puntinnosto on somaattisen hermoston käyttämistä. Todellisuudessa jako ei tietenkään ole näin yksiselitteinen.
MTBVespa
12.01.2015, 15.39
Ylikunto on autonomisen hermoston tasapainohäiriö. Puntinnosto on somaattisen hermoston käyttämistä. Todellisuudessa jako ei tietenkään ole näin yksiselitteinen.
Samoinhan vaikka pyöräilyssä käytetään somaattista hermostoa? Kaikkeen liikkumiseen käytetään tahdonalaista hermostoa. Mutta silti se rassaa myös autonomista hermostoa. Ja puntinnosto on vahvojen hermollisten käskyjen antamista. Ja siksi kai ihmiskunta on siinä käsityksessä, että "ylikunnon" ollessa päällä, pitäisi välttää kovaa hermollista rasitusta, eli esim kovat kestävyystreenit (max vedot) tai puntin kolistelu. "Ylikunto" tilasta palautumiseen suositellaan akuutin vaiheen jälkeen kevyttä, huoltavaa liikuntaa. Ja sitä voi varmasti harjoittaa myös salilla, mutta omaan henk.koht. mutuun luottaen lähtisin henk.koht. hyvin varoivaisesti alkuun liikkeelle. Eritoten kun jäsen ljl:n diagnoosista ei ole varmuutta. Se voi olla siis ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä. Kannattaa kuulostella huolella.
Punttisalia kokeiltu. Kun piti oikeasti kevyenä niin sujui ongelmitta. Sitten kun seuraavalla kerralla kokeili tehdä sarjojakin niiin jopa alkoi puolen tunnin treeni heikottaa ja ilta oli taas samaa hengenhaukkomista. Eli tulkitsen niin että kunhan tästä hirmusuorituksesta taas palautuu niin puntilla voi käydä samaan tapaan kuten kävelyllä, enemmän henkisenä terapiana kuin urheilusuorituksena.
Kävin tänään ympyrätalon Mehiläisessä rasituskokeessa. Eli kuntopyörällä 2min 50W, 2min 100W, jne 300W asti, kyllä siinä ihan mukavasti syke nousi eikä tullut mitään outoja tuntemuksia. Lopetettiin siihen ja olisin jaksanut hyvin vielä pari nostoa. Maksimisyke 193. Lääkäri ja hoitaja mittailivat koko ajan verenpainetta ja keuhkoja ja sydäntä kuunneltiin. Miljoona johtoa.
Kun rasitus loppui, makuulle sänkyyn ja katsottiin sykkeen palautumista. Laski suht nopeasti 110:een. 5min rasituksen päättymisestä 107. 10min rasituksen päättymisestä syke 106. Sen alle se ei mennyt. Lääkäri totesi, että mulla on ylikunto :) 2-3kk lepoa lisää. Kevyesti voi ajaa työmatkaa, ei kuulemma rasita hermostoa lisää kevyt kuntoilu.
MTBVespa
20.01.2015, 07.41
^Hyvin kevyt liikkuminen, maltillisilla määrillä on todennäköisesti hyväksi. kysyitkö lekurin mielipidettä punttihommiin?
En muuten muistanut kysyä nimenomaan punttihommista! Mutta se sanoi, että kevyttä voi tehdä, että se avaa paikkoja ja palauttaa eikä rasita. Eli tulkitsen, että tarkoittaisi myös punttia. Kokeilen aloitella kevyesti kunhan vielä käyn tuolla työterveydessä sillä lääkärillä joka mut ystävällisesti noihin testeihin lähetti.
Ja ylikuntoisille lukutoukille ja muille tiedonhaluisille: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3435910/
siitä mukava artikkeli, että se on a) näemmä ilmaiseksi pdf-muodossa ladattavissa ja b) review-artikkeli johon on koottu asiaa koskeva tietämys ja c) se on kohtalaisen tuore. Puntin kanssa olisin varovainen.
Ja ylikuntoisille lukutoukille ja muille tiedonhaluisille: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3435910/ siitä mukava artikkeli, että se on a) näemmä ilmaiseksi pdf-muodossa ladattavissa ja b) review-artikkeli johon on koottu asiaa koskeva tietämys ja c) se on kohtalaisen tuore. Puntin kanssa olisin varovainen.
Tuo artikkeli päivittää ECSS:n julkilausuman vuodelta 2006 (lähde 30), mutta ECSS on yhdessä ACSM:n kanssa julkaissut uudemman joint consensus statementin vuonna 2013: Meeusen, R. et al: Prevention, Diagnosis, and Treatment of the Overtraining Syndrome: Joint Consensus Statement of the European College of Sport Science and the American College of Sports Medicine. Med Sci Sports Exerc. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23247672#) 2013 Jan;45(1):186-205. doi: 10.1249/MSS.0b013e318279a10a. Sitä on vaan hieman hankala saada ilmaiseksi netistä, mutta on vielä uudempi ja kahden vaikutusvaltaisen järjestön tuotos.
MTBVespa
30.01.2015, 15.01
@Ljl, Sen nimisessä lehdessä kuin Bodytreeni, numerossa 8/2014 on asiallinen ja monipuolinen juttu ylikunnosta.
Loistavaa! Kiitos, täytyy hankkia käsiin ko. julkaisu.
salittaja95
12.02.2015, 14.59
En ole fillari polkija mutta saman helvetin läpi käynyt olen, eli ihan skidinä lätkää ja tämä päättyi totaaliseen motivaation puutteeseen ja uupumiseen 2011 loppu kesänä, oireet alkoivat tuolloin mutta en itse ylikuntoa tunnistanut ja nyt syksyllä tunnistin urheilulääkärin kanssa tämän kyseisen ylikunnon. Oireita pitkä lista :hormoonihäiriöitä, rytmihäiriöitä, sekavuutta... Siis todella pitkä lista, nyt jossain määrin palautumassa 4kk lepoa siis ollut mutta yhä henkinen fiilis surkea ja olo kuin eläkeläisellä. Onko täällä muita jotka sekottanu hormooni toiminnan? Ikää vasta 20v :/
Oireita pitkä lista :hormoonihäiriöitä, rytmihäiriöitä, sekavuutta... Siis todella pitkä lista, nyt jossain määrin palautumassa 4kk lepoa siis ollut mutta yhä henkinen fiilis surkea ja olo kuin eläkeläisellä. Onko täällä muita jotka sekottanu hormooni toiminnan? Ikää vasta 20v :/
Karua, tsemppiä sinne. Mulla aivan samanlaisia oireita, oon niistä tuossa joitakin sivuja sitten avautunut. Eläkeläis-olo on hyvä kuvaus. Urheilulääkäri sanoi, että hormonitoiminta on ylikunnon vuoksi sekaisin, mutta niitä ei mulla testattu koska ylikunto oli selvä jo rasituskokeen perusteella. Ne kuulemma sieltä pikkuhiljaa palautuu, mutta on tämä väsymys, lihassäryt, kaiken kaikkiaan munaton olotila jne aika jäätävää. Kohta 4kk totaalilepoa myös täällä takana, en ole vieläkään uskaltautunut kokeilemaan edes kevyttä pyöräilyä tai punttia, kun en halua takapakkia.
Tässäpä omaa fiilistelyä aiheesta ylikunto/huono palautuminen, 2 eri sykekäyrää samasta lyhyestä lenkistä. Ajossa huomasi että kaikki ei ole kunnossa, sykkeet nousi pienelläkin rasituksella ja jalat ihan paperia. Tavoitteena oli siis ajaa samaa vauuhtia / samalla rasituksella mutta se oli ihan mahdotonta.
Muutama terävä pudotus johtuu liikennevaloista...
Ylikunnossa / huonosti palautunut
https://dl.dropboxusercontent.com/u/49365451/ylikunto.JPG
Normikunnossa
https://dl.dropboxusercontent.com/u/49365451/normilenkki.JPG
Ainakin itsellä näkee sykekäyristä mikä on tilanne jos ei muuten kroppa sitä kerro, tällä kertaa ei kyllä tarvinu mittaria katsella että tiesi olevansa piipussa.
hannupulkkinen
13.02.2015, 11.33
henkinen fiilis surkea ja olo kuin eläkeläisellä.Minä olen eläkeläinen ja olo on mukavan innostunut kuin teinillä. Ihminen uskoo vasta kun kokee ja tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Valmentajat ovat siksi tärkeitä, että jarruttelevat liikaa intoa. Urheilijoilla on aika usein liian suuret odotukset kunnon kehittymisestä ja liika innostuminen sitten johtaa ylilyönteihin.
MTBVespa
13.02.2015, 11.35
Hannu ei oo selvästi siis ylikunnossa[emoji2]
hannupulkkinen
13.02.2015, 11.41
Hannu ei oo selvästi siis ylikunnossa[emoji2] Rajoilla meni. Marras-joulukuussa hiihtelin ihan liian pitkiä lenkkejä liian usein. Onneksi akilles alkoi oireilla ja tammikuu meni sitten palautellessa. Nyt kolmen ja puolen kuukauden hiihtämisen jälkeen alkaa olla vähän sellaista tunnetta, että pätkittäin kulkee mukavasti. Eläkkeelle kun jää ja aikaa on niin helposti innostuu liikaa.
E
MTBVespa
13.02.2015, 11.47
Jep. Ihminen jos tekee elämässään jotain asiaa vain yksipuoleisesti, on ylikuormituksen riski sillä alueella olemassa. Varsinkin jos se kiinnostuksen kohde on itselle kovin mieluista, nii liikasaannin riski korostuu. Koskee urheilua, töitä, ja montaa muuta elämän alaa. Jakaa kiinnostuksia sopivasti eri elämän osa-alueille nii ei nii herkästi pala pohjaan millään osa-alueella, sopivasti kaikkee.
Karua, tsemppiä sinne. Mulla aivan samanlaisia oireita, oon niistä tuossa joitakin sivuja sitten avautunut. Eläkeläis-olo on hyvä kuvaus. Urheilulääkäri sanoi, että hormonitoiminta on ylikunnon vuoksi sekaisin, mutta niitä ei mulla testattu koska ylikunto oli selvä jo rasituskokeen perusteella. Ne kuulemma sieltä pikkuhiljaa palautuu, mutta on tämä väsymys, lihassäryt, kaiken kaikkiaan munaton olotila jne aika jäätävää. Kohta 4kk totaalilepoa myös täällä takana, en ole vieläkään uskaltautunut kokeilemaan edes kevyttä pyöräilyä tai punttia, kun en halua takapakkia.
Tietääkö "pojat" (20v.) millainen olo on eläkeläisellä? Kun kilpailee masterluokissa. Ja on kaikenvärisiä mitaleita, useita kaikkia värejä!
Ja ISM-tempossa on mukavaa huomata, ettei jäisi viimeiseksi ajan perusteella edes M30-luokassa!
Niin, että eläkeläisenä olo ei ole ollenkaan hassumpaa. Ilman ylikuntoa, ja hormoonitoiminnat (vieläkin!) kunnossa!!
Tässäpä omaa fiilistelyä aiheesta ylikunto/huono palautuminen, 2 eri sykekäyrää samasta lyhyestä lenkistä. Ajossa huomasi että kaikki ei ole kunnossa, sykkeet nousi pienelläkin rasituksella ja jalat ihan paperia. Tavoitteena oli siis ajaa samaa vauuhtia / samalla rasituksella mutta se oli ihan mahdotonta.
...
Ainakin itsellä näkee sykekäyristä mikä on tilanne jos ei muuten kroppa sitä kerro, tällä kertaa ei kyllä tarvinu mittaria katsella että tiesi olevansa piipussa.
Mulla menee näin, että syke nousee tiettyyn tehoon (W) nähden, kun on väsynyt. Mutta juurikin tämä "jalat paperia" saa aikaan sen, ettei oikeasti pysty vetämään ns. normaalitehoja. Sykkeen puolella olisi reserviä (vaikka siis syke kohonnut), mutta jaloissa ei ole reserviä yhtään. Pelkkä sykekäppyrä ei mulle kerro mitään, mutta kun siihen laittaa vierelle tehokäyrän ... niin avot.
Jalkojen ja fiilingin lisäksi lähinnä leposyke on mulla toimiva mittari. Joskus yritin seurata ortostaattista sykettä, mutta nykyään se on jäänyt. Pitäisi varmaan - se on kuitenkin ok mittari.
Mulla menee näin, että syke nousee tiettyyn tehoon (W) nähden, kun on väsynyt. Mutta juurikin tämä "jalat paperia" saa aikaan sen, ettei oikeasti pysty vetämään ns. normaalitehoja. Sykkeen puolella olisi reserviä (vaikka siis syke kohonnut), mutta jaloissa ei ole reserviä yhtään. Pelkkä sykekäppyrä ei mulle kerro mitään, mutta kun siihen laittaa vierelle tehokäyrän ... niin avot.
Jalkojen ja fiilingin lisäksi lähinnä leposyke on mulla toimiva mittari. Joskus yritin seurata ortostaattista sykettä, mutta nykyään se on jäänyt. Pitäisi varmaan - se on kuitenkin ok mittari.
Jeps, leposykkeessä näkyy itselläkin sitten kun päästää tarpeeksi pitkälle. Alkuvaiheessa se vielä palautuu normitasolle mutta pahimmassa vaiheessa leposyke on huidellut 90-100 välillä, silloin ei paljoa tartte arvuutella olisko levon paikka.
Joo, leposyke ei ole niin hyvä mittari, koska näkyy viiveellä. Ortostaattinen on paras mittari. Mullakin joskus muutaman kerran menty väärälle puolelle ja leposyke ollut suht normaali 40-50bpm. Ortostaattinen taas laukannut lähellä sataa. Vaihtelua on tietenkin päivien välillä, joten pidempi seurantaa kuuluu asiaan.
salittaja95
13.02.2015, 12.53
Joo eläkeläis-olo oli lähinnä oman terveyden tilan "tulkinta", en tiedä tietenkään minkälainen on terveyteni eläkkeellä, mutta tämä olo jonka saanut aikaan itselleni on oman mielen mukaan uupunut olo kuin "eläkeläisellä", töiden jälkeen energiat loppu yms yms... Varmasti moni eläkeläinenkin jaksaa paremmin kun minä. Jossain määrin huonoa valmennustakin vois syyttää? Ja tietty omaa intoilua! Harmi myös että harva ymmärtää mitä ylikunnon kanssa eläminen on, "et voi olla väsynyt" ja lluulosairaudeksi aina povetaan. Tie on raskas ja pistää miettimään mihin jamaan sitä pystyy jo urheilulla ittensä vetää, näistä siis opitaan!
Mulla leposyke silleen kohtalisen palautuneessa tilassa on aamulla kutakuinkin 40 ja 45-50 kertoo mulle jo sen, että palautunut en ole. Yli 10 lyönnin nousujakin on tullut ja siinä message on entistä selvempi. Yksilöllistähän tämä on ja vähän myös kiinni asioista, mitä on tottunut tekemään. Olen käyttänyt varmaan 30 vuotta tota yli 5 lyönnin nousua normaalista / keskimääräisestä sellaisena signaalina, että nyt pitää pohtia tekemistä. Tosin vieläkin isommassa merkityksessä on tää "miltä tuntuu" -mittarin lukeminen. Eilen piti vetää treeni, mutta olo oli väsynyt ja haluton. Jätin treenin kokonaan väliin, en tehnyt edes palauttavaa harjoitusta. Ny on olo virkeä.
salittaja95
13.02.2015, 17.04
Ja ainiin muute! Osaako kukaan sanoa mikä on yleensä se aika misdä hermosto alkaa palautumaan täydellisesti? Ja onko täällä ketään joka kärsii samasta oireesta kun minä eli kivesten heikko verenkirto? Etenkin kahvi,nuuska, jännitys yms pistää kassit ylös kuin olisi kylmä altaassa :D olenko ainut tämän oireen kanssa, jotai tekemistä varmasti hermoston kanssa
salittaja95
14.02.2015, 00.27
Ylikuntoa?
Olen nuorehko mies (18v).
-Treenihaluttomuutta.. (vitutus on kova, kun pitää valua harjoituksiin)
-Tummat silmänaluset
- Huonot yöunet
- Yleinen väsymys, ns. vitutustila päällä
- Seksuaalittomuus nollassa..
-Treenaaminen on yhtä taapertamista, pakkopullaa
- Tuntuu, et palautuminenkin on heikkoa
Futisharkoissakin, reidet menevät todella pienestä ihan hapoille ja tuntuu, et ne on ihan puutuneet/kiven kovat... juokseminen on todella hidasta (tuntuu, että jäisi kuin tikku paskaan jokaisessa tilanteessa), taapertamista ja kankeeta. Olin nopea ennen ja nyt olen pirun hidas...
Kuntopyörällä pyöräillessä esimerkiksi, en pysty polkemaan yhtään kovalla vastuksella, koska reiteni menevät tosi junturaan siitä/hapoille ja polkemisesta ei tule yhtään mitään. Jos leikitään, että pyörässä on 1-8 vastustasot, niin enne pystyin vetämään 5-vastuksella n. 31km/h ja nykyään en voisi kuvitella noin nopealla vauhdilla polkemisella tolla vastuksella.
Salillakin kävin pitkään futiksen ohella (kolme kertaa viikossa, semmoisella 1-jakoisella ohjelmalla), mutta nyt olen jättänyt salikerrat väliin. Salista vähäsen, että varsinkin kyykky-treeneissä, tuntui, että suoritustaso laski koko ajan ja edistystä ei tapahtunut juuri yhtään. Pikemminkin alaspäinmenoa vain.
Kävin mittauttamassa veriarvot ja siinä oli jotain, että ''punasolujen määrä on yli suuri'' :seko: (en tarkalleen tiedä what that means) ja mahdollisesti rauta-arvotkin ovat päin peetä. Minun pitää mennä vielä uudestaan antamassa verinäyte ja silloin selviää paremmin, onko rauta-arvot yms. missä kunnossa. Jos seksuaalittomuus on todella nollassa, niin onko kyseessä silloin, että testosteroniarvot ovat myös ihan perseellään?
Turhauttavaa.. Pelottaa, että minua ei tule kiinnostamaan enään jalkapallon harrastaminen ton treenihaluttomuuden takia. Pitäisiköhän tässä jo varata jollekin fysiöterapeutille aika? Ensimmäiseksi käyn kyllä mittauttamassa noi testosteroniarvot yms. ennen kuin varaan ajan.
Tämmöistä tällä kertaa. Loppuun vielä tämmöinen. Kiira Korvella, taitoluistelijalla oli aikanaan jonkinsortin ylirasitustila jaloissa, voisiko minullakin olla sama ongelma, ylitreenaamisen takia?
Avautukaapa muut foorumistit!
Kaverilla ihan sama ku mulla 4-5vuotta sitten! Saman rumban käynyt läpi ja tietoiseksi ylikunnosta tulin vasta syksyllä 2014
Kaksipyöräilevä autoilija
23.02.2015, 20.52
Itsellä olisi pitkä tarina kerrottavana, mutta nyt yksi kysymys muille tämän läpikäyneille:
kävi nimittäin niin, että olin jo kuukausien jälkeen jo toipumassa ja lyhyet mummokävelyt vaihtuivat jopa 4-5x viikossa reippaisiin puolen tunnin kävelylenkkeihin, kunnes kävin rasituskokeessa maksimitestissä fillarilla. Sen jälkeen tuntuu, kuin olisi mennyt reilusti takapakkia, jalat väsyvät heti lyhyelläkin kävelyllä ja syke heittelee sohvalla. Onko muille käynyt näin?
Ja jos löytyy vinkkejä toipumisen nopeutumiseen, niin mielelläni otan vastaan. Autonominen hermosto (sympaattinen) ylivilkas ja rasituskokeessa laktaatit nousivat heti normaalia enemmän.
MTBVespa
24.02.2015, 06.33
Muuta en osaa mutta nyt kannattaa unohtaa kaikki palautumisen nopeuttaminen ja muu hätäily. Nyt kello taskuun ja suorittaminen pois. Jatkat urheilua vasta kun olet taas terve.
Mulla ei oo kanssa mitään kunnollista käsitystä siitä, miten tästä kurimuksesta selvittyään voisi aloitella ns. oikeita treenejä... Menen varmastikin urheilulääkärille ennen kuin rupean tekemään mitään.
Olisiko muuten suosituksia pk-seudulla toimivista urheilulääkäreistä, joilla olisi ylikunto- ja kestävyysurheiluasiantuntemusta? Olisi hyvät neuvot kalliit ettei hommat taas kusahda heti alkuunsa.
Kerrotko LJL lyhyesti kertauksena viikoittaisista treenimääristä, mikä johti ylikuntoon? Oon seurannu ketjua kyllä mielenkiinnolla, mutta oliko pääasiallinen syy liiallinen tehotreenin määrä ja minkälaisia määriä tuli viikossa/kuukaudessa kovaa treeniä suhteessa pk-treeniin? Itsellä työssäkäyvänä perheellisenä tavoitteena 10h viikossa sekalaista ja vaihtelevaa treeniä omia tiloja kuunnellen.
Kerrotko LJL lyhyesti kertauksena viikoittaisista treenimääristä, mikä johti ylikuntoon? Oon seurannu ketjua kyllä mielenkiinnolla, mutta oliko pääasiallinen syy liiallinen tehotreenin määrä ja minkälaisia määriä tuli viikossa/kuukaudessa kovaa treeniä suhteessa pk-treeniin? Itsellä työssäkäyvänä perheellisenä tavoitteena 10h viikossa sekalaista ja vaihtelevaa treeniä omia tiloja kuunnellen.
Jees,
Tässä jotain dataa ja tuoretta avautumista viime elokuulta kun seinä tuli vastaan.. Ja tuosta pari sivua eteenpäin erilaisia spekulaatioita. Luulin välillä että mulla olisi mykoplasma mutta verikokeet näytti, ettei pitäisi olla akuuttia.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?27040-Ylikunto&p=2253450#post2253450
Yhteenveto tuolta painonhallintaketjusta
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?40667-Painonhallinta-tuo-ikuinen-ystävämme&p=2333963#post2333963
Sanoisin kokemuksesta että jos treenaa väärällä tavalla ja yksipuolisesti 14-16h/vko, eikä syö, niin pääsee ylikuntoon :D
sledgehammer
24.02.2015, 10.53
Yhtä lajia 14-16h/vko on kyllä ihan helvetisti reeniä. Vois ajatella, että saisko saman kehityksen vähän pienemmillä, mutta paremmin suunnitelluilla reeneillä. Minkäs sille toisaalta voi jos tykkää ajaa. En tiedä ajoiko LJL miten paljon ns. "roskiskilsoja", mutta jossain kohtaa vois olla viisaampana huilata ne turhat ajot. Safkapuoli menee noilla määrillä todella helposti miinuskaloreille. Itsekin joutunut ihan kirjaamaan syömisiään, että tulee syötyä oikeita aineita tarpeeksi jo ihan 8-9h viikkotunneillakin. Palkkarit vedetään aina joka reenin päälle ja etukäteistankkaustakin harrastanut. Silti menee posket lommolle :D
salittaja95
24.02.2015, 12.23
itellä kokemusta kampin dextrasta, tällä hetkellä "voiton puolella" saa jo tehdä kävely lenkkiä kevyesti!
Markku Silvenius
24.02.2015, 12.35
Yhtä lajia 14-16h/vko on kyllä ihan helvetisti reeniä. Vois ajatella, että saisko saman kehityksen vähän pienemmillä, mutta paremmin suunnitelluilla reeneillä. Minkäs sille toisaalta voi jos tykkää ajaa. En tiedä ajoiko LJL miten paljon ns. "roskiskilsoja", mutta jossain kohtaa vois olla viisaampana huilata ne turhat ajot. Safkapuoli menee noilla määrillä todella helposti miinuskaloreille. Itsekin joutunut ihan kirjaamaan syömisiään, että tulee syötyä oikeita aineita tarpeeksi jo ihan 8-9h viikkotunneillakin. Palkkarit vedetään aina joka reenin päälle ja etukäteistankkaustakin harrastanut. Silti menee posket lommolle :D
Ei se itse asiassa ole helvetisti reeniä. Jos siihen on tultu vähäkään pidemmällä aikavälillä, niin kroppa on jo sen verran kunnossa, että se ei enää tuota niin suurta ärsykettä. Kropan energiantarve loikkaa muutosvaiheessa ja stallaa tasaantumisvaiheessa. Nyky-yhteiskunnan ravinto on lisäksi sen verran energiatiheää, että tuollakin reenillä yhdistettynä vaikkapa päätetyöskentelyyn ja aikuisurheilijaan voi ihan hyvin syödä liikaa hiilaria ja proteiinia. Jos yrittää sokkona syödä vähän 'urheilijamaisesti(?)' niin yleensä rasvat jäävät alle suositellun 1-2g/painokilo.
Kovaa treenaaminen ja ruoan kanssa nuukailu on aina vaikeaa ja helposti hajoittavaa enemmän kuin rakentavaa. Itselle on nykyään vähän vaikea perustella mitään palautusjuomia 8-9h viikkotunneille, vaikka itsekin niin joskus tein samoilla määrillä. Nykyään pystyy tekemään puolet tai tuplat lisää kovaa perusharjoittelua ilman mitään palautusjuomaa. Ymmärrän kyllä niiden merkityksen kilpaurheilussa. Ymmärrän miten vatsa esim herkistyy kovasta reenistä (pari kertaa itse pyörtynyt koviin vatsakramppeihin mausteisesta liharuoasta liian pian kovan reenisetin jälkeen) Se että posket on lommoilla on enemmän perinnöllisyyttä ja muuten vaan sopivaa syönnin ja liikunnan suhdetta. Kuitenkin tuolla pyöräilyn huipulla on kavereita, jotka ovat paljon paljon pyöreämpiä poskiltaan kuin monet meistä täällä ja silti heillä on pitkään ollut ProTour-lisenssi ja useimmilla meistä ei tule koskaan olemaan.
LJL:lle ja muille ylikuntoon ajautuneille suosittelen lukemaan Scholarin puolelta Marjoona Teljon tapaustutkimuksen yhden uimarin ylikunnosta. Vähän vanha, mutta suht lyhyt ja selkeä paperi. Ei ohjeeksi omiin tilanteisiin, mutta vähän valaisemaan asioita.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2024, Jelsoft Enterprises Ltd.