Viimeisin kaatumisesi

[Grandi66]

Eilen lenkillä kaatuu kaatuu kaatuu, siis ku hidastetussa filmissä.

[vema60]

Juhannussaunasta paluumatkalla päätin taluttaa pyörää, koska en tuntenut itseäni ajokuntoiseksi. Soraylämäessä kompastuin polkimeen, horjahdin pyörän suuntaan. Siitä aimoloikka pyörän yli ja hallittu alastulo kierähtämällä. Kukaan ei onneksi nähnyt. Juomat ja pyörä säilyi ehjänä. Kuski paikattiin laastareilla.

[perttime]

No eilen "vähän" ahtaassa mutkassa joku puolen pään kokoinen kivi nuljautti sen verran, että lakosin polvi edellä mättääseen. Mätäs olikin tosin aika hyvin sammaloitunut isompi kivi. Hetken vähän jomotti polvea.

[TJH21]

Tiistaina 18.6 Oulussa kelvillä koiranulkoiluttajan kanssa törmäys. Aivotärähdys ja 2 yötä OYS:issä ja nyt rikoksesta epäiltynä...
Hyvä kypärä pelasti todennäköisesti mustan auton kyydistä, ostan tilalle samanlaisen uuden.

[kolistelija]

Lukkopolkimen toinen puoli oli mystisesti löystynyt. Se aiheutti viime lauvvantaina sellaisen semikaatumisen kun jalka irtosi polkimelta väärässä paikassa.

[ellmeri]

Juhannussaunasta paluumatkalla päätin taluttaa pyörää, koska en tuntenut itseäni ajokuntoiseksi. Soraylämäessä kompastuin polkimeen, horjahdin pyörän suuntaan. Siitä aimoloikka pyörän yli ja hallittu alastulo kierähtämällä. Kukaan ei onneksi nähnyt. Juomat ja pyörä säilyi ehjänä. Kuski paikattiin laastareilla.

Hitto kun joku ois saanu sen witeolle! äänineen ja kaikkinensa*PEUKKU* veman suoritukselle.

[spanky]

Tänää aamupäivällä vetäsin kylelleen juurakossa ja ihan oma moka oli. Oispa joskus mukava nähhä miltä se oma pannuttaminen näyttää ja se ilme varsinkin :D

[Rautaperse]

Tänää aamupäivällä vetäsin kylelleen juurakossa ja ihan oma moka oli. Oispa joskus mukava nähhä miltä se oma pannuttaminen näyttää ja se ilme varsinkin :D

Eikö se ole lähes aina oma moka?

[Kärrä]

Eilen ekaa kertaa lenkillä pari viikkoa sitten tapahtuneen kaatumisen jälkeen...4km. pääsin ja vedin tästä turvalleen.. :)
http://i2.aijaa.com/t/00134/12653335.t.jpg (http://aijaa.com/cADQ5B)

Vanha ei vaan osaa.. :(

[Villlem]

tiistaina ekaa kertaa vähään aikaa fläteillä maastossa, paloheinän kallioilla lenneltiin, onneksi laitoin polvarit päälle!

[johnrambo]

Eilen illlallla yritin ajaa cyclolla sellasen 10-15 senttiä syvän mutakuopan läpi. Rengas meni vinoon ja ukko kuraan hekottelemaan...

[JiiPee]

Äsken tutkin onko puolukat kypsiä ja toisen kerran jäin lampusta kiinni pajuun ja siitä ojaan. Molemmissa keisseissä olis ardentti, 29 tai läskipyörä pelastanu mut sviddu ku ei oo mitään noista

[kuovipolku]

Sunnuntain HePo-lenkillä.

Ei kai mitenkään epätyypillinen tyhmä ja tarpeeton tilanne tällaisessa ei-professionaalissa ryhmäajossa: ajetaan hiljaa loivaan ylämäkeen, välit lyhenevät, edessä vauhti hidastuu ilman merkkiä ennen tienristeystä navigoinnin tai muun syyn takia, joku ehkä jarruttaa, seuraavakin ehkä jarruttaa, sitä seuraava tekee äkillisen väistöliikkeen ja sitä seuraavana ehkä hieman nukkunut vetää Mustan Pekan eli yrittää väistää edessäajavan takapyörää mutta törmää siihen kuitenkin, panikoituu, unohtaa ettei pyörä enää ole sitä pystyssä pitävässä liikkeessä, havahtuu siihen että painopiste on hölmössä väistöliikkeessä tai sen vastaliikkeessä jo siirtynyt peruuttamattomasti toiselle kyljelle eikä saa ajoissaklossia irti koska jalka on väärässä asennossa ja aivot eivät ole ehtineet antaa käskyä jalkautua...

Edessä sitten kuullaan huuto ja kolinaa sekä ihmetellään tapahtunutta ja kun saadaan tieto ettei pahemmin ole käynyt, jatketaan matkaa. Mikä onkin ihan okei.

[CwA]

Koska olen täydellinen tai vähän jopa parempi, niin minähän en kaadu, mutta joskus käy niin, että tuo maa ikäänkuin heilahtaa 90 astetta ilmestyen kylkeen kiinni.

Niin kävi taas muutama päivä takaperin, kun sepelimatolla nousin mäkeä ja jostain kumman syystä eturengas lipsui niin, että kulkusuunta vaihtui noin 45 astetta, eikä siinä vielä mitään, mutta kun korjaava ohjausliike sai etupyörän kaivautumaan kylkiedellä sepelimattoon ja takapyörä alkoi kaivamaan paikoilleen monttua, tässä kohtaa se maa jotenkin heilahti ja ilmestyi alamäkeen osoittaneen kylkeni viereen, josta pienen hämmästelyn jälkeen käänsin maan oikeaan suuntaan ja matka jatkui taas.

Pitäisi kieltää tuo maan yllättävä siirtyminen.

[slow]

Joku oli astellut kulkusuuntaan nähden diagonaalisen ja märän juuren keskelle polkua. Hänen ja Bont 29-2:n syytä oli horisontin kääntyminen vertikaaliseksi.

[mhelander]

Mulla heilahti eilen maastonojakki keulimalla ihan ympäri. Itse pysyin kutakuinkin horisontin tasalla ja ehdin poistua oikealle sivulle ennen kuperkeikkaa, siitä hiukka ihottumaa polven alle.

Sen siitä saa kun ei odota CX-reitin merkkauksen valmistumista ja luulee pääsevänsä väärästä kohdasta ajamalla ylös...

[StantheMan]

Tänään Puijolla kahdesti. Toisessa oikea käsi puristi alamäessä jotakin muuta, kuin ohjaustankoa. Ote oli livennyt tangosta, mutta enpä huomannut sitä, kuin vasta kaatuessa. Toinen oli puhdas OTB. Eturengas jumittui vähän kohollaan olevaan juureen ja lensin erittäin suoraan suoraan turvalleni. Kättä en onneksi alleni ehtinyt saada. Ja naamakin upposi turpeeseen. Tuuria oli.

[JiiPee]

Ylämäessä märälle juurakolle parhaat renkaat suddas tyhjää, ukko nurin ja polvi pamahti stemmiin. Äkkiä ylös, tutkimaan onko koiran paskaa, näkiks kukaan? Perkele että sattu.

[slow]

Toisen kiinnitysruuvinsa pudottanut klossi pyörii vapautensa tunnossa ainokaisen kiinnityskohtansa ympäri.
Polkijan yhteys kulkuneuvoonsa säilyy vastakkaisista yrityksistä huolimatta.
Noloa ja kivuliasta juurakkopolulla pysähdyttäessä.

[IncBuff]

Eilen pysähdyin kelvin viereen nurmikolle. No klossi oli löystynyt ja jalka ei irronnutkaan odotetusti joten kyljellään käytiin.

[Grandi66]

Eilen pysähdyin liikennevaloihin ja kaaduin pysähdyksissä juuri päinvastaiseen suuntaan ku polkimista irti oleva jalka. Vähän hävetti.

[Iglumies]

Sietää havetäkkin, itse kaaduin eilisellä yhteislenkillä eteenpäin alamäessä eturenkaan lopetettua pyörimisen äkillisesti, ilmeisesti sen kivenkolon ansiosta.

[TetedeCourse]

Viime sunnuntaina saimme kaverini kanssa kaksistaan kolarin aikaan, kun hän ajoi suoraan päin, vaikka näytin ja sanoin, että seuraavasta risteyksestä käännytään vasemmalle. Kyynärvarteni murtui ja cycloX meni pajalle korjaukseen ...

[PedroK]

Ei nyt kuulu ihan tähän, mutta sydämmen lyöntitiheys nousi hetkellisesti kun ruuvi oli irronnut klossista ja se kääntyi kengän mukana lähestyttäessä suojatietä. Paniikissa aloin irrottamaan toista jalkaa kun vauhti oli jo pysähdyksissä. Huomasin, että koko letka oli pysähdyksissä mun takia ja seison puoliksi tiellä. Moikkasin kohteliaalle autoilijalle ja nilkutin tien yli. Läheltä piti.


Sent from my iPad using Tapatalk HD

[perttime]

KUkaan ei ole vielä tainnut aloittaa uutta "1000 kertaa tangon yli" -ketjua?

[JiiPee]

KUkaan ei ole vielä tainnut aloittaa uutta "1000 kertaa tangon yli" -ketjua?
Ha, just tihrusin että mihin helvettiin sekin on delattu... yks kuperkeikka illan lopuksi tuli heitettyä, onneks oli tällä kertaa tuuria eikä sattunu ku sieluun. Kukaan ei onneks nähny.

[HHH]

Tänään, ei tosin kuski pyörän päällä vaan pyörä kuskin päällä. Sipoonkorvessa kalkkiruukin märkiä puuportaita pyörä olalla varovasti laskeutuessa lähti popot alta ja muutama porrasväli lasketeltiin pyllymäkeä. Pyörä oli kolistellut menemään jo edeltä portaiden mutkaan pötkölleen odottelemaan.
Jonkun matkaa edellä kulkenut nainen katsoi taakseen ja otti jo huolestuneen näköisenä pari askelta takaisinpäin, joten nostin peukun ylös että eipä tässä hätää vaikka kankkuihin sattuikin niin hlevetisti.
No saihan siitä sitten kerättyä itsensä, ja kun pyöräkään ei saanut vaurioita niin matka jatkui.

[CyclingGoofy]

Yritin vahtia poikani menoa jolloin ei huomannut kiveä johon poljin jäi kiinni. Tästä seurasi nivusen ja stemmin kivulias kohtaaminen jota jatkui muutama metri joka päätyi tyylikkäästi OTB:hen.

[mjpk]

Perustakaas liito-oravat se tonniketju, vai pitääkö mun uhrautua... :]

[mutanaama]

Eilen yritin laskeutua ojan pohjalle savista mönkkärinuraa. Vaatteethan siinä meni pesuun.

[Cull4]

Ei ole mikään uusi juttu, mutta kerronpahan kuitenkin, vaikkei ketään kiinnostaisikaan. Työmatkalla, ensimmäisillä pakkasen tyngällä satuin nostaa keulaa rotvallin (tampereelta nääs) yli jalankulkijoiden puolelle niin märät lehdet/musta jää päätti keskeyttää meikäläisen TMT:n ja olin KVL:llä kyljelläni. Noh, ekaks katoin että eikai kukaan nähnyt, ei nähnyjoten, jatkoin työpaikalle pyöräilyä. parin sadan metrin jälkeen tajusin, että käsi, olkapää eikä mikään pysty takertuu tankoon kii, joten täys käännös, ja takaisin kotio. Emäntä auttaa paitaa pois, ja oottelua, että Työterveysasema aukeais. Emäntä tarjos SH-apujaan, mutta nääh, ei täs mitään oo. ei vaan pysty puristaa oikeen kättä.
Noh, työterpankautta koskiklinikalle, ja ulnan processuss jne. näkyy pitkä, fissuuramainen todella kirkas linja. Mutta ajattelin "eipä se mitään, 3 päivää saikkua". Mutta ei, viis viikkoa, ja siitä vielä 3 viikkoa, ja kädellä ei saa tehdä kädellä vieläkään mitään "erityisen raskasta" (raskas työ itsellä), käsi paukkuu jne, lekuri sano, että kyllä se siitä ajan myötä suoristuu, paremmalta se nyt tuntuukin jo.Mutta kaks kuukautta kotona perse homeessa kyyneleitä vääntäen kattoessa aamulla pyöräilijöitten mennessä kohti Tayssia. Lääkärit, Röntgen yms ihmettelivät vuorotellen, että miksei oo kipsattu/ onneks ei oo kipsattu. En ois ikinä uskonu että pikkusen kaatumisen takia tulee moinen vaiva, sekä riesa, puntilla pysty käymään edelleenkään, mutta painon pudotus on taattu, kiitos kaljan juonnin lopetuksen.
Ja käsi ottaa edelleen itteensä töissä, sekä pyörälenkillä, mutta kyllä se jo kestää.
Että Mitä määki tässä selittelen, luonteen heikkoutta. ps. Ensimmäinen posti, noob.

[Smo]

Jäisellä kaltevalla mökkitiellä lähti keula alta pimeällä .. ei jäätä nähny, hieno voltti

[IncBuff]

Lumi peitti täysin peilijäisen ulkoilureitin ja crossari lähti rauhallisesti alta liukuessani itse pari metriä siististi perseelläni.

[StantheMan]

Aamulla siisti sivuittaiskaato heti lähdön jälkeen. Lumen alla polanne ja siitähän se lähti.

[spanky]

Tänää lähti takarengas näppärästi kaatuneen puun päältä sladiin ja siitä sitten mies kylelleen. Muutenkin meni aika hienosti koko setti kun kolmet lipat tuli heitettyä :D

[JohnFr]

Tänään kaaduin kahdesti, kaatumisten välinen matka noin viisi metriä. Yleisönä kaksi sauvakävelijämuoria.

[Jake_Kona]

En tajunnut pyörätien kurvissa pitää pyörää suorassa tuiskulumikönkärettä ylittäessäni ja eturengas luisti alta. Tätä nykyä kaadun aina näin suoraan kyljelleen lukot kiinni. #Timbeeeer

[Kare_Eskola]

Aurinkorannassa oli metrinen kinos. Kunnolla vauhtia, täysiä päin, munat stemmiin ja otb. Ihan kuin pikkupoikana. Naurettiin kavereitten kanssa, lenkin parasta antia.

[Markku Janne]

Eilen kaaduin jäisessä alamäessä ja polvi taittui alleni. Jatkoin matkaani, mutta tänään ei sitten näemmä enää edes kävellä. Magneetti kutsuu...

[TANUKI]

Lumen alla olevasta jäästä fillari alta pois ja mies maihin. Lonkka oli eilen vähän kipeä, enää ei mitään erikoista. Fillarille ei käynyt mitään.

[J T K]

Eilen lipsautin eturenkaan korotetun jalkakäytävän reunalta ja sitten läks kyljelleen, mustelmilla ja noitumisella selvittiin.

[mk]

:seko: aamuisella työmatkalla crossarilla ~200m ennen työpaikkaa se taas sattui ... Juuri hetkeä ennen mielessä kävi ajatus, "ihme kun ei oo tän liukkaampaa" .. risteystä vinosti ylittäessä pyörä lähti alta ennenkuin ehti kissaa sanomaan :rolleyes: Nyt on sitten vasen lonkka turvoksissa ja huomenna varmaankin reisi mustana eikä tänään tarvi aatellakkaan lenkillelähtemistä :(

[kuovipolku]

Onko jengi muka pysynyt pystyssä?


Tokaviimeisin kaatuminen oli huhtikuun alussa sadekelin maantielenkillä: olin pudonnut porukan vauhdista, ajoin rakoa kiinni (tai yritin estää sitä kasvamasta), näin edessäni vain kymmenen metriä asfalttia, vilkaisin miten kauas selät olivat loitonneet, lisäsin vauhtia ja yhtäkkiä huomasin siirtyneeni horisontaaliin liiketilaan. Olin yksinkertaisesti unohtanut että edessä oli tasoristeys eikä putkinäkö mahdollistanut sen havaitsemista), vinosti tien poikki kulkevat kiskot olivat aivan h-tin liukkaat eivätkä Durano Plussat loista märkäpidollaan.

Onneksi kaatuminen oli sellainen että liikerata vei enemmän eteenpäin kuin alas oikealle ja märkä asfaltti oli armeliaan luistava. Kahvan suoraksi vääntämisen ja ketjujen rattaalle noston jälkeen olin valmis jatkamaan matkaa. Tekstiilivahingot rajoittuivat vanhaan ja ennestään risaan ajotakkiin ja vammat asfaltti-ihottumaan oikeassa kannikassa ja pari päivää aristaneeseen pikkurilliin.


Viimeisin kaatumiseni sattui tänään; sadelenkillä sekin, mutta en osaa sanoa oliko sillä osuutta tapahtuneeseen. Tilanne oli täysin triviaali, tarkoitus oli siirtyä ajoradalta risteyksen jälkeen oikeanpuoleiselle kelville paikassa jossa olen tehnyt niin kymmeniä kertoja. Loiva ässämutka, kanttikiven yli ja matka jatkuu kelvillä. Nyt vain taisin tehdä liian tiukan ässämutkan tai tulla kanttikivelle jotenkin vinosti tai eri paikassa kuin ennen; joka tapauksessa ehdin vain tajuta että etupyörä on ilmassa ja kallellaan, koko pyörä lennossa väärään suuntaan ja kallistumassa etupyörän mukaan. Koska en ole mikään Sagan tai Stybar, ei ollut toivoakaan että olisin saanut pyörän kumipuoli edellä alas tai edes että olisin voinut valita alastulopaikan.

Onneksi kiertoliike johon olin joutunut käänsi minut siten etten tullut alas olkapäälleni vaan selälleni. Onneksi tulin alas nurmikolle enkä asfaltille. Onneksi kohdalla olevan rivitalon piha-aidan kulmauksen betonisärmä jäi parinkymmenen sentin päähän enkä iskenyt takaraivoani siihen. Onneksi paikalliset koiranulkoiluttajat olivat olleet tunnollisia jätöspussin käyttäjiä. Voima jolla iskeydyin maahan oli kuitenkin sellainen että piti hetki miettiä olenko saanut aivotäräyksen vai pelkästään melkoisen tällin, mutta mitään oireita ei ole ilmaantunut.

Yksi hetki ajat normilenkkiä etkä osaa edes kuvitella että mitään voisi tapahtua ja seuraava hetki olet nurin, katselet taivasta ja aivan hyvin ajokautesi voisi olla katkennut siihen paikkaan - eikä tilanteessa aina tarvita edes idioottiautoilijaa tai muuta toista osapuolta. Minun tapauksessani ei pitäisi unohtaa että on kovin helppo unohtaa ettei ajotaito eikä etenkään vaistomainen ajotaito ole niin hyvä kuin se voisi olla tai kuin se ehkä oli nuorempana. Reaktiot ovat hitaampia tai vääriä ja mahdollisia kaatumistapoja on leegio...

[EePee]

Puolitoista viikkoa sitten musiikkitalon alapuolella kääntyessäni kallistin sinkulaa mutkassa muistamatta, että polkimet osuvat herkästi alustaan. Aikaisemmista kerroista olin selvinnyt säikähdyksellä, nyt osuma plus vauhti olivat sen verran kovia, että lähti koko pyörä plentoon ja äijä sen mukana. Alastulosta seurasi lähinnä naarmuja, jotka ovat jo parantuneet, mutta alavatsassa on tanko-osuman jäljiltä kipeä patti ja oikea kantapää on arkana. Uudet pienemmät polkimet ovat tilauksessa, kun ei näköjään muisti pelaa. Takakiekko kaitaa pientä rihtausta jossain vaiheessa vamojen parannuttua..

[cigant]

Ukkosmyrskyssä näkyvyys nolla(tuli vettä niin maan s*****sti) risteyksessä alamäki jarrut lukkoon,ja hillitty takarenkaan vesiliirto.Ukko nokalleen asfalttiin.Vaurioitunut itsetunto,kertaalleen rikkoutuneet aurinkolasit,pyörä vielä tarkastamatta,ei muita vahinkoja.

[pinohiiri]

Tänään tutussa paikassa kalliolla jarruttaessa eturengas karkasi yhtäkkiä alta ja sitten kolisi. Ei kalustovaurioita, mutta äijässä hieman: kyynärpäästä vähän nahkaa rullalla ja lonkassa mustelmaa + pientä turvotusta. On kyllä vähän mysteeri, että mitä kävi, kun oli kuitenkin ihan tuttu paikka ja ajolinja... Pystyyn kömpiessä eturenkaasta suhisi viimeiset ilmat pihalle, mutta enpä kyllä osaa sanoa, että oliko sen burppaus syy vai seuraus kaatumiseen.

[LJL]

Jämillä vedin kyljelleen, tuli parikymmentä sekkaa takkiin ai ai :)

[kassu_]

28.6 on viimesin kaatuminen. Ei ole sen jälkeen meinaan ajettukaan :)

[Yazaku]

Pari viikkoa sitten baanan päässä oleviin riatiovaunukiskoihin putosi eturengas ja komiat lipat.
Joku mummo juoksi korttelin päästä katsomaan, että olen kunnossa.
Vain vaatteita hajosi ja pikku asfaltti-ihottumaa. Pyöräkin säilyi suurin piirtein ehjänä.

[BONK]

Eilen, tuossa ihan kotinurkilla ja tutulla polulla päädyin kivikkoon siten, että ainakin yksi kylkiluu taisi murtua ja mukavasti tuli ruhjettakin oikeaan kylkeen ja käteen.

[Mtx]

Tiistaina 5. päivä kuluvaa kuuta meinasin mennä nurin ja aiheuttaa suuronnettomuuden.
Kevlillä joku oli sahannut palan pois asfaltista enkä sitä metsälenkin jälkeen uupuneena enää huomannut. Etupyörä putosi leikattuun rakoon, ja tasapaino ei pysynyt enää kahden pisteen varassa vaan vasemmalla jalalla oli otettava tukea maasta iloisesti hypähtelemällä.
Suuronnettomuuden läheltä piti tilanteen tästä teki se että vierellä polki harvinaisen mukava pyöräilykaveri jonka meinasin kaataa samassa rytäkässä.
Noh nurin ei menty mutta niskat ja hartiat otti sen verran itseensä että nyt on kaksi päivää oltu lukossa rinnasta ylöspäin.
Sent from my Lumia 1520 using Tapatalk

[Smo]

Pari päivää sitten iltahämärissä oikasin ojan yli, mutta siinä olikin kunnon oja .. hieno OTB, jalka polvea myöten liejussa.

[kuovipolku]

Jos "meinasin mennä" riittää, niin varmaan tämäkin: eilen lenkiltä palattuani otin elämäni ensimmäiset lipat maantiekengillä (Shimanon klossit) porraskäytävällä. Kyllähän vahantuoksun nenässä olisi pitänyt toimia huutomerkkinä, mutta niin vain tyhjät pullot siinä lensivät kun lähdin kuin banaaninkuorilta. Jotenkin onnistuin toisella kädellä tarraamaan kaiteesta sen verran että laskeutuminen tapahtui vähitellen mutta perse kyllä kosketti lattiaa, joten kaatuminen se oli.

PS Huvittavaa oli sekin että lenkin aikana oli tullut puheeksi pyöräilykenkien pohjien liukkaus.

[ilmora]

Erittäin hienon lenkin jälkeen piti sitten sinetöidä kaikki ihanuus kaatumalla nollavauhdista suojatien alkuun.

Lukkonöösin vasen jalka oli kyllä nätisti irti polkimesta, mutta jotenkin mimmi nyt vaan kallistuikin oikeaan ja sitten oltiinkin asvaltissa. Eipähän enää tarvitse jännittää ekaa kaatumista, kun ei ole yli kymmeneen vuoteen tullut sählättyä. Harmittaa vaan naarmu uudessa satulassa, joka oli ekaa päivää käytössä, mutta onneksi kärsin itse enemmän kuin fillarini. Hyvät varusteet nousivat kyllä arvoonsa.

[Ihmekameli]

Tänään lenkin päättyessä katselin taaksepäin lenkkikaverin puuhailua, samalla ajauduin sivuttain rotvallia vasten.Jännä tunne kun tajuaa että nyt mentiin nurin.Vauriot jäivät lähinnä henkisiksi, kaatuessa koitin suojata fillaria.Kädet ja polvi auki, lonkkakin otti osumaa tantereeseen.Toinen kyljellään käynti ikinä maantiekonkelilla.

[Asentaja]

Kävin viime viikolla kolmatta kertaa Kivikon bmx-radalla ja kuvittelin ajan olevan kypsä ensimmäisen boksihässäkän ylittämiseen hyppäämällä. Vielä eivät vauhti tai taidot riittäneet, koska vastiksesta lensin kyljelleni. Tuloksena ilmarinta, kolme päivää Jorvin sairaalassa ja pari-kolme viikkoa ajokieltoa. Kamera oli päällä.


https://vimeo.com/106618991

Tosiaan, mobiilikäyttäjille ei välttis näy, eli: https://vimeo.com/106618991

[JackOja]

^AUTS! .


Videoo näkyviin http://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/smilies/cool.png

Häh? Tuossahan se on.

[juho_u]

Videoo näkyviin :cool:

[slow]

Huh huh. Toipumista Asentajalle.

[Hääppönen]

Toipumisia täältäkin! Itsellä ollut ajatus käydä tsekkaamassa täällä Ison kirkon BMX rata. Meni harkintaan.

[paskalokki]

Viime viikon perjantaina Heurekan alikulun kohdalta tulin idästä päin, tunnelissa oli remontti käynnissä ja toisessa reunassa kulki pieni kuja ainoastaan. Välissä oli vielä rotvalli ja toinen puoli näin ollen korkeammalla. Kaveri tuli tunnelissa vastaan, pysähdyin ulkopuolelle ja kun olin ennen lenkkiä kiristäny lukot täysille niin ei niin nopeasti lähtenytkään kengät irti ja paikaltaan sitten oikealle puolelle.

Polvi pari päivää arka ja vasemmassa rinnassa vieläkin sininen läikkä stongasta.

Ekat pannut lukkojen kanssa, ajoa takana pari kuukautta ja n. 600-700km.

[Hääppönen]

Viime viikon perjantaina Heurekan alikulun kohdalta tulin idästä päin, tunnelissa oli remontti käynnissä ja toisessa reunassa kulki pieni kuja ainoastaan. Välissä oli vielä rotvalli ja toinen puoli näin ollen korkeammalla. Kaveri tuli tunnelissa vastaan, pysähdyin ulkopuolelle ja kun olin ennen lenkkiä kiristäny lukot täysille niin ei niin nopeasti lähtenytkään kengät irti ja paikaltaan sitten oikealle puolelle.

Polvi pari päivää arka ja vasemmassa rinnassa vieläkin sininen läikkä stongasta.

Ekat pannut lukkojen kanssa, ajoa takana pari kuukautta ja n. 600-700km.
Jostain se on aloitettava. :)

[paskalokki]

Jostain se on aloitettava. :)
Näinhän se on. Kun ostin nuo lukot ja kengät samalla reissulla, tyyppasin eka nopeasti systeemiä kaupan pihalla ja piti lähteä ajamaan "lyhyt" testilenkki. Matkaa taisi tulla n. 55km siltä istumalta mikä oli silloin pisin matka mitä koskaan ajanut. Ei kyllä lukkoja pois vaihtais enää mistään, kauppareissukin tuli tehtyä tänään lukot jalassa, osakseen kyllä jo senkin takia, että piti käydä pyöräliikkeessä testimässä kenkään sopivia suojia joten mukaan olisi saanut toisen kengän ottaa kumminkin.

Hölläsin noita lukkoja sittemmin kyllä, aukeaa nyt vähän rivakammin.

[Dr TuKo]

Pari päivää sitten musta jää "yllätti". Heti lähdön jälkeen huomasin asfaltin kiiltelevän epäilyttävästi ja varovainen testijarrutus takajarrulla varmisti huomion: Jäässä. Pari sataa metriä eteenpäin hybridillä ja asfaltin pintaa tuli tutkittua kyljellään tarkemminkin.
Seurauksena vain päivän jomottanut kuhmu polven alapuolella ja polkimen heijastimen tuhoutuminen. Pakastuminen oli etukäteen tiedossa, mutta yhden pakkasyön takia ei viitsinyt vaihtaa nastarenkaita.

[TANUKI]

Mut yllätti tänään muta. Rullailin loivaa alamäkeä n. parikyt kilsaa/h alas, loiva käännös, jonka muta näytti kuivalta, mutta ei ollut. Vähän se nauratti, kun pyörä ja ukko makaavat molemmat siinä kuralammikossa ´´jonka piti olla kuiva´´ :D

[Smirkkeli]

Tänään.
Koska takapyörä irtosi.
Koska takavaihtajan korvake katkesi.

(Onneksi tämä tapahui miltei nollavauhdissa, ja kuski selvisi pelkällä polven mustelmalla. Vaikka kieltämättä jurppii, kun pyörä on soirona juuri, kun on tällainen upea aurinkoinen syyspäivä...)

[kuovipolku]

Tänään se toinen versio spedelipasta: tauon jälkeen nousen puolihuolimattomasti pyörän selkään eli heitän oikean jalan takakautta polkimelle ja nostan vasemman jalan maasta, mutta klossipa ei olekaan kiinnittynyti vaan kenkä luiskahtaa polkimelta ja miehen ja pyörän painopiste on palauttamattomasti oikealla...

Ylävartalon taivutuksella ja käsien ojennuksella saan aikaiseksi vaiheittaisen ja pehmeän laskun eikä muuta vahinkoa kuin housujen ja hanskojen likaantumista tule. Mutta kuten aina, sitä tuntee itsensä tyhmäksi ja harmittelee jonkin aikaa. Ja tietenkin paikalle sattui silminnäkijä...

[Jalgratas]

Eilen aamulla työpaikan pukuhuoneessa lausahdin toiselle pyöräilijälle kun nastarenkaista ja talviajosta oli puhetta, että kun ensimmäisen kerran kaatuu kyljelleen, niin siitä tietää sitten vaihtaa nastat alle. Tänä aamuna sain tietää että onkin jo aika vaihtaa...

Muutaman kerran perä jo ehti aamun työmatkalla vispailemaan alta ennen kuin napsahti vaakatasoon. Vaurioita: hajonnut pulloteline ja kolhu itsetuntoon.

[E-Cruiser]

Taisi olla Jopolla vuonna 1998. Etupyörä sporakiskoihin ja heippa. Oikein tyylikkäästi keskelle risteystä. Ennen vuotta 2012 tosin ei ajomääräkään ollut kuin noin tonnin vuodessa.
Moottoripyörällä viimeksi 2003.
Hipovitsejä on tullut pari kertaa toisen pyöräilijän kanssa, mutta pysyttiin pystyssä.
Törmääminen on todennäköisempää kuin kaatuminen yksinään.

[paskalokki]

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14/10/24/1e63cc909846cf7ff471b6dd5f52476d.jpg

Viides kerta fatbikellä maastossa ja vähän liikaa katselin mäkeä alaspäin (täysin uusi reitti), että mihis tästä lasketellaan. Liian myöhään huomasin jään tuossa ja epähuomiossa varmaan vähä takajarrua -> kyljelleen tuohon. Jatkoin lenkkiä vielä reippaan tunnin kyllä pienestä särystä huolimatta. Vaatteet vähän likaiseksi, vasemman puolen tupin ja jarrukahvan päähän pienen pieni naarmu, ei onneksi muuta. Jalka tosin vähän auki, mutta pääasia ettei pyörälle käynyt mitään.

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14/10/24/e9572f396fb6c6de6b2ed67ff7a6eccd.jpg

Täysin uusia maastoja taas ja päätin ajaa tuolta kuvan oikealta puolelta sitten tonne päälle, no ei rohkeus ja luotto riittänyt lasketella alas vasempaa puolta niin käänsin vaivalla pyörän takaisin menosuuntaan ja lähdin laskemaan tota polkua -> tasapaino pettää oikealle puolelle kun olen juuri pyörän päällä ja kierin mäen alas pyörä sylissä kylkien kautta tonne monttuun. Onneksi oli pehmeää eikä sattunut mitään.

http://tapatalk.imageshack.com/v2/14/10/24/c0893e0bd0139da59d1fe2767ae4e419.jpg

Mitä näistä taas opimme, emme todennäköisesti yhtikäs mitään.

[The flying Chocobo]

Viime viikon tiistaina- tulossa kotiin päin iltalenkiltä klvllä oli muutaman kymmenen metrin pätkä kaapelin kuorta, jota en huomannut kun olin alkanut jo keskittyä lähestyvään risteys/tunneli -yhdistelmään. Havahduin siihen kun kuului räpinää ja eturengasta vietiin alka. Sitten olikin jo aika syleillä asvalttia pienessä paniikissa ja ärräpäiden saattelemana. Vielä jotenkin refleksit pelasi kun kuulin kypärän rapisevan tappajasoraavasten, että ei leukaa ylös ennenkuin on pysättynyt - kypärä ottaa iskut. Olikin viisas veto kun katsoi kypärän rei'itystä -muuten olisi varmaan tullut sairaalakeikka. No, siihen pysähty toinen pyöräilijä kysymään tilannetta ja koetin jotenkin selostaa, laitettiin kaapelinkuori pusikon puolelle. Pyörä (vanha maantie) ei äkkiseltään pahemmin kärsinyt, kuski sai naamaan muutaman pienen kolhun, olkapäähän hiukan enemmän (onneksi takki pelasti -repesi kuitenkin). Toisen peukolalon nivelsiteet taisi saada hiukan kyytiä, kyynärpään yläpuolella pari haavaa, samoin toisessa polvessa + hiukan jomotusta ja yksi mustunut isovarvas. Siis karhennuksella selvittiin ja oman pintakuvioinnin kärsimisellä. Aineksia oli kyllä isompaankin reikäisyyteen, onneksi oli kypärä.
Oppia tuosta on vaikea ammentaa, kun oli sellainen tilanne kun oli. En olisi varmaan missään olosuhteissa (paitsi jalkaisin) tilannetta ajoissa huomannut, niin äkisti se tuli.

[Halloo halloo]

Viime viikon tiistaina- tulossa kotiin päin iltalenkiltä klvllä oli muutaman kymmenen metrin pätkä kaapelin kuorta, jota en huomannut kun olin alkanut jo keskittyä lähestyvään risteys/tunneli -yhdistelmään. Havahduin siihen kun kuului räpinää ja eturengasta vietiin alka. Sitten olikin jo aika syleillä asvalttia pienessä paniikissa ja ärräpäiden saattelemana. Vielä jotenkin refleksit pelasi kun kuulin kypärän rapisevan tappajasoraavasten, että ei leukaa ylös ennenkuin on pysättynyt - kypärä ottaa iskut. Olikin viisas veto kun katsoi kypärän rei'itystä -muuten olisi varmaan tullut sairaalakeikka. No, siihen pysähty toinen pyöräilijä kysymään tilannetta ja koetin jotenkin selostaa, laitettiin kaapelinkuori pusikon puolelle. Pyörä (vanha maantie) ei äkkiseltään pahemmin kärsinyt, kuski sai naamaan muutaman pienen kolhun, olkapäähän hiukan enemmän (onneksi takki pelasti -repesi kuitenkin). Toisen peukolalon nivelsiteet taisi saada hiukan kyytiä, kyynärpään yläpuolella pari haavaa, samoin toisessa polvessa + hiukan jomotusta ja yksi mustunut isovarvas. Siis karhennuksella selvittiin ja oman pintakuvioinnin kärsimisellä. Aineksia oli kyllä isompaankin reikäisyyteen, onneksi oli kypärä.
Oppia tuosta on vaikea ammentaa, kun oli sellainen tilanne kun oli. En olisi varmaan missään olosuhteissa (paitsi jalkaisin) tilannetta ajoissa huomannut, niin äkisti se tuli.

Laita ilmoitusta kunnalle/kaupungille.

[The flying Chocobo]

Pitääpä tarkistaa minkä kunnan puolelle tuo osui, taitaa olla Helsinki, ja laittaa tiketti menemään. Työkyvyttömyyshän tuosta olisi tullut jos en tekisi toistohomommia.

[kuovipolku]

Tutuilla kotikulmilla aamupäivälenkin siirtymällä alle kilometri startista. Tiesin kyllä että suojatiemaalaukset olisivat mitä tödennäköisimmin petollisia ja sillä kohdalla ajoradalla valuvan veden takia erityisen liukkaita, mutta vaikka luulin pysyväni pyörätien jatkeen maalaamattomalla osuudella taisin elvistellä kääntämällä liian tiukasti ja takapyörä katosi saman tien alta.

Tekstiilit selvisivät pelkällä likaantumisella mutta iho niiden alla kärsi hiukan lonkan ja kyynärpään tienoilla.

Ylpeys käy lankeemuksen edellä jne.

PS 30-millinen Schwalbe Winter toimi tilanteessa juuri niin kuin tiesin sen tekevän eli ei pitänyt yhtään kun rengas oli kallistunut.

[paskalokki]

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.

[Hääppönen]

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.
Hyvä niin. Nahka tervehtyy, eikä tarvitse käydä kaupoilla. :)

[kuovipolku]

Tuo on melko jännä efekti, että iho on rikki pahastikin jopa joskus vaikka kuteet pysyvät vahinghoittumattomina.

Olisinkin ihmetellyt sitä asiaankuuluvassa ketjussa, mutta kun on kokenut saman ennenkin ei enää ihmetyttänyt. Edellisellä kerralla (kun unohdin sadelenkillä että rautatiekiskot voivat olla yllättävän liukkaita) pitkät housut säilyivät ehjänä, mutta ihon lisäksi ajoalushousuista löytyi reikä. Luulen että ilmiö liittyy jotenkin materiaalien liukkauteen, kitkaan tms.

(Jos piilomainonta sallitaan, niin housut ovat ne jo muidenkin hyviksi havaitsemat Pearl Izumin AmFibit, takki taas oli Nalinin perusmallistoa jotain Mantoventia tms, mutta luulen että monet muutkin vastaavantyyppiset olisivat kestäneet samalla lailla.)

PS Vanha iho paranee huomattavasti hitaammin ja huonommin kuin mitä sen muistaa tehneen lapsena: keväällä tullut asfalttihankautuma erottuu selvästi vieläkin. Nyt tuli vähän pienempi ihan viereen...

[Nappulakenka]

Liukkaita kiviä... Puron ylitys päätyi puroon :D

[slow]

Liukkaita kiviä... Puron ylitys päätyi puroon :D

Identtinen toimintamalli. Vasen kylki edellä kohti pohjasedimenttejä.

[Halloo halloo]

Polku, polulla juuri, juuren kohdalla mutka, mutkassa nurin. Liian hempeästi ajelin, joten polveen sattui.

[Nana]

Muistaakseni parisen viikkoa sitten keskustan alueella. Laitoin molemmat jalat lukoille ja ajelin seuraaviin valoihin, joihin jäin vielä tyylikkäästi seisomaan laskematta jalkoja maahan siinä toivossa, että valot ehtivät vaihtua. Ei ne ehtineet joten, unohtaen, että jalat lukoilla, päädyin kaatumaan jalkautumisen sijaan jo jonkin aikaa paikallani taiteiltuani yhden mummon viereen.
Oli se mummo vähän ihmeissään ja tokaskin, että miten sie ny tollee kaavut, ku ossoot nui hyvi seissoo paekallas?

[Concorde]

Tänään, Holmenkollenilla, lenkillä. Prkleen rautalanka polulla

[Nana]

Tänään rymistelin kalliolta lähtevän ja metsässä jatkuvan juurakko-kivikkopolun kerran vähän liian kovaa. Tai oikeastaan yhden sen mutkista, jossa monta liukasta kiveä, sekä lisäksi liukkaita juuria ja heti niiden perään tiukka mutka oikealle. Liian kovasta vauhdista johtuva liian voimakas jarruttaminen yhdistettynä märkiin kiviin ja juuriin, sekä kääntymiseen aiheutti mutkan pitkäksi menon. Vähän ois auttanut kun ois ollut peppu penkissä, niin olis takarenkaan saanut puremaan edes johonkin.
Seurauksena muutamat mustelmat reidessä, polvisuojat pelasti polvet ja kyynärsuojat puuosumilta.

[p bonk]

Tyylipuhdas OTB eilen Poronpolulla.

[haedon]

Tulihan sitä eilen Lahdessa vedettyä alkumatkasta otb:n lisäksi myös kylkimyyryä, kun yritin ottaa liian kovaa kiinni Pihamaan Saulia, jotta olisin päässyt imussa hyödyntämään hänen paikallistuntemustaan poluista. Ulkoilureitin pimeässä mutkassa oli vaihtelevasti purua sekä hiekkaa ja pito siksi heikko. Siitä hyvästä on nyt käsi ja jalka punanaarmuinen.

[perttime]

Tuttu mutka, mutta ruohojen alla oli sen verran möykkyä, että heitti pyörän poikittain, kun koitin ajaa hidastamatta liikaa. Ei sen kummempaa draamaa.

[The flying Chocobo]

8.7. iltapäivällä Schönheidessa jotakuinkin 'Stausee' -kyltin kohdalla. Piti päästä vuokrapyörää kiiruusti kokeilemaan ennen päivällistouhuja. Lähtiessä jo tuumasin että on hiukan tiukasti nuo jalat kiinni polkimissa, mutta irtoaa kuitenkin. Niinpä sitten leipomon kohdalla kun piti tehdä jyrkkä U (aikeena kääntyä takaisin), mätkähdettiin nollavauhdista kyljelleen kun en saanut heti jalkaa irti. Jäi lähtiessä katsomatta toe overlap ja niin sitä mentiin. Pyörään ei tullut naarmuakaan ja itsekin selvisin mustelmin ja parilla naarmulla. Jos olisi pahemmin käynyt, olisi varmaan tullut aihetta kirjoitella yhteen toiseen ketjuun.

[Nana]

Päätin hyödyntää kaupungin tarjoamia hyppyreitä/droppeja ja droppailin Kiasman takana olevilla kerrostetuilla nurmialueilla sekä parissa muussa keskustan epätasaisuudessa.
Tuli ehkä hieman turhan korkeita taas pompittua. Itseasiassa meni yllättävän hyvin kunnes meni melkoisen huonosti.
Eli, tulin kertaalleen liian kovaa suht lyhyelle tasaiselle pätkälle dropin jälkeen ja hyppy meni vähän "yli", seurauksena laskeutuminen puoliksi tyhjän päälle takarenkaan kimmotessa reunasta, tasapainon menetys ja muistaakseni sivukautta kylki, olkapää edellä kaatuminen, pyörähdys ja fillari osittain päälle. Teki vähän pipiä.

[Mtx]

Lauantaina, heinikossa piilossa ollut kaatunut puu yllätti polkijan. Noin 45asteen kulmassa menosuuntaan nähden, kosteikossa oleva kuoreton runko oli aika liukas.
Sent from my Lumia 1520 using Tapatalk

[lecce]

Korson XCO-kisassa toisen kierroksen alussa vasen poljin osui juureen ja mies jatkoi matkaa maanpintaan kyynärpää edellä. Tuloksena DNF ja tikkausreissu Peijakseen. Näillä näkymin ensi viikonloppuna taas viivalla ellei haava tulehdu :fingerscrossed:

[JackOja]

Viime torstaina EKP:ssa ihan lenkin aluksi. Joku pyöreähkö keppi pyörähti vauhdikkaassa mutkassa etukumin alta ja tuloksena mukkelo.

[Bansku81]

Tänään aamulenkillä metsäpolulla tulin hiukan liian lujaa ahtaasta paikasta ja olkapää osui puuhun, mutta pyörä jatkoi matkaa polun suuntaan. Muuta vahinkoa ei sattunut kuin ajopaita tahriintui mustikkaan :rolleyes:

[Nana]

Tulipas vähän nolo kaatuminen tänään kun flättipolkimilla jäin valoihin kikkailemaan trackstandissä ja yritin pelastaa jo liian kauas kallistunutta pyörää kaatumasta. Flättien ansiosta ehdin vetäistä jalan pyörän alta pois, mutten tämän idioottimaisen jo lähes kaatuneen pyörän oikomisen vuoksi enää laittaa jalkoja maahan ja lensin paikallani pyörän päälle. Nolohan tämä oli kyllä näinkin. Jälleen 1 kyllä-tämä-vielä-tästä-kaatuminen

[kuovipolku]

Noloja kaatumisia lisää: eilisen maantielenkin jälkeen oli keski-ikäisellä lycraan pukeutuneella miehellä patoutunutta rakontyhjentämistarvetta eli kelvisiirtymällä tuumasin että olisi kivempi pitää tekninen tauko kuin ajaa kotiin saakka. Sopivan näkösuojaisen paikan kohdalla pysähdyin ja hiippailin puskan taakse. Keventynein mielin hyppäsin uudestaan pyörän selkään, lukitsin oikean jalan polkimeen ja...

En ollutkaan vaihtanut myötäisen raskaampaa välitystä kevyemmälle ennen stoppia, poljin oli kuolleessa kohdassa, en tullut antaneeksi vasemmalla jalalla yhtään lähtövauhtia ja tasapaino ei ollut nopean tilanteen tasalla, joten seuraus oli tyylipuhdas kaatuminen nollavauhdista sivulle. Onni oli onnettomuudessa kuitenkin mukana: kukaan ei ollut näkemässä, en vääntänyt takavaihtajankorviketta entistä vinompaan eikä kohdalle osunut tuoretta koiranpaskaläjää.

[Halloo halloo]

Paikka: Espoo, Hanikan ulkoilupuisto, pitkospuut
Aika: Alkuilta, sateeton päivä parin sateisen jälkeen
Teko ennen tapahtumaa: Kävely/pyörän talutus pitkospuita pitkin
Ajatukset ennen tapahtumaa: Nää on liukkaat, täytynee varoa vähän
Tapahtuma: Toinen kantapää lähtee alta eteenpäin, saman tien lähtee toinen ja mukkelis perseelleen ja kyynärpään varaan
Olo tapahtuman jälkeen: Tyhmä

[pturunen]

Haagan kallioilla harmittoman näköinen kivi pieleen ajoitetun manualin seurauksena johto otb-ilmiöön. I let my focus shift and the path instantly slapped back...

[Nana]

Tää on ihan naurettavaa, tänään rävelsin ojanylityksen ja upotin toiseenkin jalkaan polkimen, vielä täysin samaan kohtaan. Toivottavasti toi ei tulehdu tai tee mitään paise/verenpurkauma systeemejä, en todellakaan kehtaa mennä vielä toistakin jalkaa hoidattamaan lääkärille kun on ajokieltokin vielä voimassa. Tai sit pitää keksiä hyvä selitys mistä tuli ihan samanlaiset reiät jalkaan kuin polkimesta...

[Ari H]

Lisää noloja kaatumisia: Vanhalla Porvoontiellä pyörin eräässä risteyksessä pari viikkoa sitten miettien, mihin pitäisi mennä. Vauhti hiljeni, ympyrä pieneni, lukot kiinni. Polveen naarmu ja pikainen silmäily, ettei kukaan nähnyt.

[brilleaux]

Äsken kun lähdin kotopihasta. Heti kelville kääntyessä nutulleen.
Tyylikkäästi kyljelleen.
Musta jää yllätti pyöräilijän. Eikä olla edes Etelä-Suomessa. ;)

[Nana]

^ saapa nähdä milloin itse vedän lipat jäissä. Tänään ajellessa, kun kalliot oli osin jäisiä, tajusin, että ei mulla ole kuin hyvin vähän kokemusta talvisesta jäällä ajosta. Enkä yhtään tiedä miten esim Noni jäällä pitää, tai luultavasti ei pidä. Kummasti hiljeni vauhti tämän tajuttuani kallioilla ajellessa.

[mutanaama]

Valolenkillä käännyin väärälle puolella puuta ihan tutulla polulla. Pää edellä kallioon, kypärä sai hittiä ja jalka tuli kipeäksi. :)

[Halloo halloo]

^^ Takarenkaan lipsumisen vielä kestää, mutta kun etupää lähtee, niin tatamissa kolisee.

[alli]

Talvi pääsi yllättämään näemmä. Koko koti- ja kauppamatkan oli sulat väylät ja vesisadetta, mutta ihan tässä kotikulmilla olikin jäätä kurvissa, vissiin raksoilta valunut vettä paksumpi kerros tai jotain. Alamäki ja tiukka käännös oikeaan -> reippaasti nurin.

Levyjarru tai jokin vinkuu (paha juttu) ja polvi sai iskun, mutta onneksi oli kaksi kerrosta housua, niin ei nahka isommin kuoriutunut. Outo yksityiskohta oli, että kaatumisen vastakkaisen kyljen puoleiseen korvaan lurahti jostain vettä tuossa hötäkässä :seko:.

[Polun tukko]

Eilen 13.12.15.
Enduropätkää alas ja 10m ennen loppua pienen dropin päällä eturengas luisti juuresta alta.Siitä sitteen vajaan 40kmh vauhdista vasen reisi edellä törmäys pään kokoiseen kiveen.
Vartin syljeskelin oksennusta maassa ja koitin lähtä siirtymään 10km päähän kotiin,mutta en päässyt kuin 200m.Soitto kaverille ja suoraan ea:han josta paaritaksilla kyssiin jatko tutkimuksiin epäilynä reiden murtuma. Yön yli tarkkailua,helvetillistä kipua napeista ja piikeistä huolimatta,huonoa unta jne kunnes aamulla ortopedi kiersi ja kertoi ettei murtumaa olekkaan,onneksi. Oli kuulemma sellaisessa kohtaa se epäily että olisi vaatinut puukkoa ja kipsiä 5-6vko ajan.
Diagnoosina kiekonpelaajille tyypillinen voimakas "puujalka". Istua ei kärsi,seisoa ei voi,maata ei anna.. :) Nyt mennään määrittelemätön aika kepeillä.
Voin sanoa että on kipeä :eek:

[mk]

Eilen 13.12.15. Nyt mennään määrittelemätön aika kepeillä.
Voin sanoa että on kipeä :eek:
^no voihan ***** :( Eipä voi muuta sanoa kuin että jaksamista ja pikaista parantumista

Itsellä oli pariin kertaa (ainakin) likellä lipat, kun suvikumeilla metsätietä/polkuja tuli kaahattua taitoihin nähden liian lujaa .. ohuen lumipeitteen alla vaanivat jäiset kohdat meinas yllättää .. Onneks säästyin kevyillä nojailuilla ja jalan irrotuksilla polkimesta :o

[Polun tukko]

Jos oli huonoa tuuria niin oli onneakin ettei murtunut.
Olen ajanut tuon kohdan ainakin sen sata kertaa. Hauskinta tässä on se että ajoin kelloa vastaan strava pätkää ja garmin ilmoitti väliajan olevan suht ok.Päätin että loppuun otetaan sormet jarruilta. Muuten hyvä idea mutta ajolinja hieman karkasi josta löytyi kuurainen kallio ja juuri-> lopputulos on kivulias.
No mies kuntoon ja kevväällä jatkuu kun näyttää talven tekevän.

E : pyörää en ole vielä käynyt tutkimassa,kaveri sen on tallille kiikuttanut eilen. Täytyy käydä, vahingot menee onneksi vakuutukseen jos niitä on.

[Polun tukko]

Eilen 13.12.15.
Enduropätkää alas ja 10m ennen loppua pienen dropin päällä eturengas luisti juuresta alta.Siitä sitteen vajaan 40kmh vauhdista vasen reisi edellä törmäys pään kokoiseen kiveen.
Vartin syljeskelin oksennusta maassa ja koitin lähtä siirtymään 10km päähän kotiin,mutta en päässyt kuin 200m.Soitto kaverille ja suoraan ea:han josta paaritaksilla kyssiin jatko tutkimuksiin epäilynä reiden murtuma. Yön yli tarkkailua,helvetillistä kipua napeista ja piikeistä huolimatta,huonoa unta jne kunnes aamulla ortopedi kiersi ja kertoi ettei murtumaa olekkaan,onneksi. Oli kuulemma sellaisessa kohtaa se epäily että olisi vaatinut puukkoa ja kipsiä 5-6vko ajan.
Diagnoosina kiekonpelaajille tyypillinen voimakas "puujalka". Istua ei kärsi,seisoa ei voi,maata ei anna.. :) Nyt mennään määrittelemätön aika kepeillä.
Voin sanoa että on kipeä :eek:


Viikko nyt tapahtuneesta ja ei toivoakaan edetä ilman keppejä. Torstaina alkoi oudosti pakottaa jalkaa kun nousee istumasta/makuulta/korjaa unissaan asentoa. Samoin polvi ei ollut tapahtuman jälkeen turpeessa mutta nyt on turvonnut.Reisi edelleen turvoksissa ja tuo pakotus on todella viiltävää.Koomisinta se että edelleenkään ei ole mustelmaa missään.Fysioterapeutti sanoi että vamma on todella syvällä ja siksi jälkeä ei välttämättä edes tule.

[J.Kottenberg]

^Onhan sulle määrätty tulehduskipulääkekuuri?

[Polun tukko]

On ja myös tramalia. Ei vaan kuuhun mennä tuolla 600mg burana+1000mg panadol.

[Polun tukko]

Viikko nyt tapahtuneesta ja ei toivoakaan edetä ilman keppejä. Torstaina alkoi oudosti pakottaa jalkaa kun nousee istumasta/makuulta/korjaa unissaan asentoa. Samoin polvi ei ollut tapahtuman jälkeen turpeessa mutta nyt on turvonnut.Reisi edelleen turvoksissa ja tuo pakotus on todella viiltävää.Koomisinta se että edelleenkään ei ole mustelmaa missään.Fysioterapeutti sanoi että vamma on todella syvällä ja siksi jälkeä ei välttämättä edes tule.

Kohta 2.5vko tällistä. Pahimmat kivut hävinneet joskin jalka vieläkin arka reidestä. Polvi ei taivu kuin maks 90' ja ei välillä sitäkään oireitta. Maanantaina kävin ortopedillä joka määräsi mri kuvat jotka otetaan huomenna aamulla.
Ortopedi sanoi että ilman kuvia epäilynä ulomman jänteen osittainen repeämä tai häikkää kierukassa mutta sanoi ettei panikoida ennen kun kuvat katsottu.

Tällaisen lausunnon saaneena miettii että missähän kunnossa tuo polvi olisi jos ei polvisuojia olisi ollut.

Uimassa olen käynyt ja antaa jollain tapaa rinta uintia tehdä. Kepeistä pääsin n. Vko sitten eroon mutta kävely silti ontuvaa muttei kivuliasta.
Salilla voinut yläkroppaa tehdä jollain menestyksellä muttei maksimilla kun kunnon tuki puuttuu.

Kaiken kaikkiaan paska syksy ollut. Syyskuussa iski keuhkokuume joka vei osastolle ja siitä toipumiseen meni täysin n. 2kk. Sitten kun pääsi tosissaan ajamaan niin tämä. Hohhoijaa.

[Tank Driver]

Eilen juurenniskasta silmälleen. Helppo paikka kotopolulla. Nolo.

[mk]

Vuoden 2016 ekat tänään maastolenkillä, kun tien reunaa yrittäessä liukasta jäätikköä väistäessä "mittens" tarttui risuoksaan ja käänsi pyörän nurin aiheuttaen luisun jäätikölle... Ei vahinkoja, mutta eiköhän siihenkin osunut lenkkeilijä just paikalle kyselemään "kävikö pahasti?" ;)

[A.R]

Tänään ajettu uudenvuoden kolmas metsälenkki ja kehitystä havaittavissa koska tänään vain yhdet pannut,aiemmin pannuttanut n.5-15kertaa per remuaminen.
Eilisillä maastoiluilla matkustajax muuttumisen aiheuttajana ollut jäisissä juurakoissa renkaiden pitokyvyttömyys ja tänään etune vei kuskin tonttiin vain kerran,jee meiqä alkaa oppimaan että lumen tullen nastarengas on nasta keksintö.

[Nana]

Aika rauhallisesta vauhdista tuli eilen vedettyä suht liukkaasti nurin metsäpolulla, kun renkaat lähti yllättäen alta. Imaisivat kai kiinni viereiseen kinokseen tai jotain muuta hämärää, kävi niin äkkiä, etten ehtinyt panemaan merkille. Oli muuten jännä kun itse lento, sen jlk kun pyörä oli nopeasti heilahtanut nurin, oli kuin hidastetusta filmistä, kun renkaat liukuivat sivulle ja upposivat hitaasti, mutta varmasti kinokseen samalla kun tasapainoni hitaasti, mutta varmasti petti ja lensin omituisen leppoisalla vauhdilla kinokseen.

[Premnas]

Eilen menin nurin nojakilla ekaa kertaa tänä talvena. Nopeutta ei ollut kauheasti, ilmeisesti takarengas junttasi paksumaan lumikerrokseen ja luisui pois alta ja kaaduin oikealle kyljelle. No eipä siinä mitään, mitään muuta ei ehtinyt tehdä kuin hämmästellä että mitä tapahtuu :D. Muutama ohiajava autoilija saattoi nähdä. Ei sattunut mihinkään eikä mikään mennyt rikki. Tänään tosin huomasin että alavatsaan on tullut mustelma, ilmeisesti tangonpää tökännyt siihen samalla kun kaaduin.

[Munarello]

Globaalin paksupyöräpäivän nimissä vedin talven ensimmäiset lipat. Olikin vähän liukkaampi kohta, jossa lösöpyörän eturengas karkasi alta. Vielä kun kenkä ei irronnut lukosta riittävän nopeasti niin ukkeli oli melko ripeästi kyljellään. Säikähtäneet pari mummoa ja pappaa kyselivät, onko kaikki kunnossa johon totesin, ettei ainakaan vielä koske mihinkään. No ei käynyt kuinkaan, mutta pitänee taas laittaa avospedut lukkojen tilalle talven ajaksi. :)

[Radonx]

Tein typerän virheen - sateella liian kovaa alamäkikurviin. En yhtään ajatellut liukkautta, ajatukset ihan muualla ja halusin ajaa kovaa.

Maastopyörällä olin liikenteessä, ja oli kovapaineiset erittäin hyvin rullaavat kumit alla, ja oli juuri satanut vettä. Mitään isompaa nappulaa niissä ei ole jotka auttaisivat kurvissa. Otin leveän ajolinjan vielä ja olen kyseisen paikan monta kertaa ajanut ja en osannut odottaa liukkautta yhdistettynä irtohiekkaan.

40km/h vauhdista lähdin alamäessä kaartamaan kurviin, kun etupyörä lähti alta. Kyseisessä pyörässä ei ole hissitolppaa, joten painopiste liian korkealla ja takana. Lisäksi en älynnyt ymmärtää kuinka liukas oli ja jarruttanut ennen kurvia tai siirtänyt painopistettä enemmän ulkokurviin.

Siinä sitten mentiin kuin pulkkamäessä, asfaltilla oli kaikkea pientä röpelöistä kulumaa ja hiekkaa. Vasen reisi otti suurimman osuman ja sitten vasen käsi. Sain hiekkaa ihon sisään, kämmenestäkin alkoi vuotaa verta. Garmin toimi mukavasti rannesuojana, itse näytötö säilyen ehjänä, mutta ranneke otti osumaa ja meni yhdestä kohtaa puoliksi.

Hanskoja ei juuri tossa kohtaa valitettavasti ollut päällä, olisi estänyt käteen tulleen haavan. Isoin haava tuli reiteen, mutta ei onneksi pahemmin vuotanut verta. Hetken shokissa mietin että pitäiskö soittaa kyyti kotiin. Pääsin pesemään haavat lähistöllä vedellä. Päätin ajaa lenkin superhitaasti loppuun. Pienellä siis onneksi selvisin.

Nyt on pistetty alkoholia ja betadinea haavoihin. Nukkuminen oli vähän hankalaa reiden takia, mutta paracetamolilla selvitään. Toivottavasti haavat paranee pian, koitan pitää sen puhtaana alkoholilla ja varoa infektiota. Jatkossa varovaisemmin, kiireellä ei tule hyvää, eikä ole sen arvoista. Pidempiä lenkkejä ilman typeriä riskejä niin ei mene harjoitukset ihan sekaisin onnettomuuksien takia.

Varovaisia lenkkejä kaikille!

[Smo]

Vedin komeet lipat kun Larussa oli lumen alla jäätä kaltevalla pinnalla ja olin jalan liikeellä

[VesaP]

10 vuoteen ekaa kertaa kävin KÄVELLEN lähikaupassa (1km matkaa) kun jaksanut autoa lämmittää -10 kelissä tuon takia. Ja samantien vedin polvet paukkuen lipat kun jalat läksi erisuuntaan minne aivot niiden käski lähteä. Saatanan talvi.

OffT: Ei jumalauta, miten voi olla lähiön kelvit kuorrutettu koirankusella ja paskalla!!! ÖRK!!! Joo, en aja noita pyörällä(kään) koskaan normaalisti. Nyt kun kävellen niitä kelvejä käytin hyväksi niin ei jumalauta mitä äklötystä. :mad:

[alli]

Vedin komeet lipat kun Larussa oli lumen alla jäätä kaltevalla pinnalla ja olin jalan liikeellä

Kävi vähän samantapainen juttu aamulla Vallilassa ja fillarilla... ylämäessä loppui pito, kun irtolumen alla oli vain jäätä, eikä nastat tarrannu siihen. Vauhtiakin oli niin vähän, että kellahdin kyljelleni väylänvieruspuskaan/lumikasaan :rolleyes:.

[ArtoR]

(Lonkkaleikkaukseen johtaneen) kaatumiseni vuosipäivä.

[tempokisu]

## piruvie, just kun vasen polvi oli vähän parantunut, niin kaaduin sille taas. Ja nyt on polvi verillä. Oikean polven kaatumisarpikaan ei ole vielä parantunu; ei paljoo tartte shortseilla kesällä olla, on nää niin kamalan näköset.
Eikä tartte huomenna(kaan) lenkille lähteä.

Eikä ennen ensi keskiviikon työmatkaa, kamala verinen reikä polvessa ja on muuten pirun kipee, ei pysty taivuttaan. Jäi nyt housujenostoreissukin Ideaparkkiin tekemättä kun kaikki on nyt vähän kankeeta ja kipeetä. Pskan talvipyöräily.

[kuovipolku]

Pyörällä viikko sitten lauantaina:

Lähes paljas ja kuiva asfaltti, paikoin kuitenkin jääpoljanteista jäljellä kapeita nauhanpätkiä - ja yhden sellaisen poikki piti tietenkin mennä hyvin loivalla kulmalla, jolloin etupyörä tietenkin katosi alta siinä silmänräpäyksessä kun nastat eivät olleet saaneet pitoa. Onneksi suunta oli pientareelle päin ja vauhti olematon eikä edes tekstiilivahinkoja tullut, kiitos sepelittömyyden
.
Ihovauriot oppikirjamaisesti lonkassa (euron kokoinen läntti) ja polven alapuolella (kymmensenttisen kokoinen). Kiusallisempi oli vasemman käden keskisormen vääntyminen joka taisi aiheutua sellaisesta vaistonmaisesta puustaputoamisreaktiosta; kämmen oli muutaman päivän ajan jäykkä ja kipeäkin, mutta nyt kärsii jo vääntää ja puristella varomatta mitään.


Suksilla lauantaina:

Sellaista vanhaa ja lihavaa sekarotuista narttukoiraa ulkoiluttanut nuori nainen käveli ulkoilutiellä ladun suuntaisesti ja päätti sitten yhtäkkiä kääntyä ladun poikki taakseen vilkaisematta, mitä en ollenkaan arvannut osoittaa kun sillä kohtaa ei erottanut lähtevää polkua. Koirankaan takia en osannut varoa, sillä se kulki laiskasti perässä vasemmalla. Ehdin kyllä huutaa, mutta sillä ei kuulokkeet korvillaan liikkuneeseen ja puhelimeensa keskittyneeseen neitoon ollut mitään vaikutusta.

Ainoaksi ratkaisuksi jäi kääntäminen oikealle ja sen toivominen ettei osu puuhun tai kiveen ainakaan ennen kuin on saanut vauhdin pienemmäksi. Se ei tietenkään onnistunut kuin puolittaisella nurin heittäytymisellä. Kun liike oli lakannut, piti hetki ihmetellä miten oli kalustolle ja itselle käynyt. Loppujen lopuksi ei mitenkään, vaikka ylös en päässyt siteitä avaamatta, sen verran solmuun jalat ja sukset ja sauvat olivat menneet.

Koiranulkoiluttajalta sain tässä vaiheessa osakseni normaalit kauheat anteeksipyynnöt ja tiedustelut siitä kävikö pahasti:eek:

Vauhtia en tietenkään saanut pysäytetyksi pystyssä pysyen

[Smo]

Espoon kuvarasteilla pari päivää sitten kompuroin Laajalahden pitkoksilla pitkästä aikaa, vähän ihmetyttää miten onnistui

[hcf]

Cyclocrossilla menin perseelleni merimaskussa ravintolan edessä ku tein u-käännöstä. Eturenkaasta lähti pito. Lukkojen takia ei kerenny tekeen mittään. Multi-release klossit lähti samantien tilaukseen jos niistä jotai apua olis

[TERU]

Eilen, nurin ihan kunnolla arkikrossarilla kovaakin kovempaan asfalttiin, vauriot vähäiset oikean sormen nimetön kipeä, kun jäi kahvan alle, kahvakin kääntyi vähän sisään päin. Tiellä oli kuuraa sen verran, että hätäjarrutuksessa eturengas lipesi sivuun vain n. 15 cm, se riitti. Väistämisvelvollisena totesin äkisti auton lähestyvän kovaa vauhtia, ylinopeutta oletan, vähäisempi vaurio kaatumisesta kuin kolarista auton kanssa. Monta näkijää, yksi pakettiauton kuski avasi ikkunaa ja kysyi ambulanssin tarvetta.😁
Kiintiönä jo pitkään ollut yksi kaatuminen talvessa, aina toistaiseksi tällainen harmiton tupraus, huvitti ajatus, että tässä tämän talven kiintiö täyttyi, ei tarvitse enää pelätä.

[Fat Boy]

Juuri äsken töissä ns. Invamopolla (4 pyöräinen kuupalla varustettu potkulauta, kääntyvät etupyörät) toisen etupyörän ripustuksen pettäessä. Laserit levisi lattialle, itse kaaduin vain puolittain. Suurin vaiva on läheltäpiti-ilmoituksen täyttely. [emoji3]

[kuovipolku]

Taisi olla sunnuntaina, sellainen puolipaniikkitilanne.

Sain päähäni kiertää keskustan kautta mm. vilkaisemassa miltä uusi keskustakirjasto tässä vaiheessa näyttää. Koko aluehan on satulasta katsottuna yhtä sekavaa työmaata eikä tuttujen ajoreittien muistelemisesta ollut mitään hyötyä, joten ohjauduin liikennejärjestelyjen, puomien ja aitojen harhauttamana Finlandiatalon ja Musiikkitalon välillä kapealle väylälle jota ei varmaankaan ollut tarkoitettu pyöräilijöille.

Väylä teki yhdeksänkymmenen asteen mutkan oikealle, vasemmalla oli työmaa-aita ja oikealla Musiikitalon seinustan pensasistutuksia. Juuri kulmassa seisoskeli jokin tyyppi älypuhelimeensa syventyneenä, mutta tilaa oikealla näytti olevan sen verran että tiukasti kääntyen pääsisin ohi. Vaan ei ollutkaan: oli joku ihme syvennys, johon etupyörä oli jo menossa. Ehdin vain äännähtää "Oh shit!"

Minua taitavampi kuski olisi nostanut etupyörää, hyppäyttänyt pyöräänsä, tullut takapyörälle alas ja jatkanut matkaansa, mutta minä onnistuin vain nostamaan etupyörää sen verran ettei se pudonnut syvennykseen. Samalla yritin heilauttaa pyörää sivuun, mutta heilautin vain itseni kyljelleni miltei sen somepäivityksiä tsekkaavan tyypin jalkoihin. Kaatumiseni oli tietenkin yllättänyt hänet ja vaikuttanut ilmeisen hurjalta koska hän pariinkin otteeseen kysyi minulta "Are you okay?", johon vastasin molemmilla kerroilla "Of course I'm okay!"

Tilanne oli niin naurettava ja helpotus siitä ettei mitään sattunut pyörälle, vaatteille eikä kuskille - mitä nyt jälkeenpäin huomasin että polvi oli auki - ollut käynyt kuinkaan oli sen verran suuri että jäin hetkeksi juttelemaan hyväntuulisesti. Sitten matka jatkui, Musiikkitalon toiselta puolelta ei tosin päässyt Sanomatalon vierestä, joten oli noustava tilapäistä luiskaa Mannerheimintielle Kiasman viereen ja kierrettävä Postitalo. Mutta olihan se keskustakirjasto ihan hyvän näköinen.

[Smo]

^On kyllä kauheeta kun joku näkee ja aina ne kyselee "sattuiko" , joskus muinoin kaupungilla piti hypätä ratikkapysäkin reunalta kiskoille kohtuullisen reipas tiputus mutta siinä hyppypaikassa olikin hiekkaa ja eturengas lähti alta.

Tänään ei ollut yleisöä kun poljin stoppasi kanervikon kätkössä olleeseen kantaan ja kimposin siitä fillarin kanssa pöpelikköön. Kovasti tuli kiukasteltua lumisten juurien päällä loppuun kuluneilla 2.1 muinaiskumeilla ennen sitä. Hämmentää kun polulla ei ole mitään ja sit käy noin. Pikku kanta kuvan vasemmassa alanurkassa. Tästähän meinaa tulla oikea kaatumavuosi.

https://sports-tracker.com/apiserver/v1/image/scale/5bfc0b74b99d965acfe72b94.jpg?width=800&height=800&fit=true

[Pyörällä ja autolla]

Eilen. Auto kääntyi eteen ja vaikka itsellä oli vauhtia vain 8,4 km/h niin jarrutus etten olisi törmännyt autoon johti kaatumiseen. Autoilijaa ei kiinnostanut pysähtyä vaan lähti karkuun.

[VesaP]

Äsken. Aloitin työmatkapyöräkauden räväkkäästi. Firman parkkihallin puomi näyttää coolilta alhaalta päin katsottuna kun makailee sen alla selällään hienon OTB:n jälkeen. Vitun puomi laskeutu sairaan nopeesti suoraan nenän eteen. Jarrut lukkoon ja oikein makeella voltilla suoraan selälleen puomin alle. Sain respektiä autoilta siinä ketkä jonotti halliin. Vähän on nyt jyrän alle jäänyt olo, polvi auki, selkä kipee jne. :seko:

Edit: Joo, eiku lekuriin. :mad:

[MRe]

Tämä on jo kuukauden takaa, eli 21.2., mutta viimeisin pannutus toistaiseksi. Tammikuu lähti räväkästi fillaroinnin merkeissä, melkein joka päivä jollain vehkeellä liikkeellä. Sitten helmikuun alussa pamahti joku räkätauti ja kolme viikkoa taukoa. Siinä sitten ajokuntoa odotellessa vaihdoin fättiin myös nastarenkaat. Sitten tosiaan 21.2. ekalle lenkille pitkän tauon jälkeen. Uutelassa pitkähkön suoran polun päässä 90-asteen mutka ja fillari lähti alta ihan suoraan. Mitään en ehtinyt tehdä, paitsi nyt jalat lukoista irti refleksinä. Oikea peukalo kuitenkin vääntyi niin, että sormi ihan musta ja lähes käyttökelvoton.

Nyt vasta toissapäivänä pystyin heittämään ekan lenkin, niin että vaihteitakin pystyi joten kuten käyttämään. Ei tämä vielä(kään) hyvä ole, mutta nyt alkaa jo näyttämään että kyllä tästä sormi tulee.

Niin ja en tietysti käynyt lääkärissä. Mitä näitä näyttämään...

[kuovipolku]

Peukalovammojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Siis sellaisten missä peukalo oysyy tai jää kiinni johonkin samalla kun kroppa jatkaa ja muu kasi sen mukana jatkaa matkaa johonkin suuntaan. Peukalon käyttö on nimittäin melko paljon sen jänteen varassa ja ilman kunnolla toimivaa peukaloa on jossain määrin kädetön.

Jänteen repeämistä tai jopa irtoamista pieni luupala muklanaan ei välttämättä muulta kivulta, turvotukselta jne huomaa ja hoksaa itse, ei ainakaan ihan heti. Ei sitä muuten aina huomaa kokematon yleislääkärikään. Myöhään diagnosoituna vamma saattaa vaatia leikkauksen ja luunsiirteenkin.


Mulla oli merkillinen talvi: vaikka ajoin kohtuullisen paljon enkä erityisesti karttanut mulle ja mun pyörälle, renkaille ja ajotaidoille normipahoja kelejä tai paikkoja, niin en tainnut kaatua kuin kerran. Olin ensin ajanut niin sanotusti kieli keskellä suuta lievästi jäistä ja uraita hiekkatiereittiä (Hernemäentie-Marjatantie) Lahelantieltä melkein Nahkelantielle asti eli olin jo Nahkelanraitilla joka on asfalttipintainen. Tarkoitus oli jatkaa Riipiläntien suuntaan eli kääntyä aluksi Seutulantielle.

Kun pientä keskittymistä vaativa osuus oli jo takana, kävi tietysti miten kävi. Tulin vähän turhan reippaasti joten piti hidastaa. Ohuen vastasataneen lumen alla oli kääntyneiden ja kiihdyttäneiden autojen renkaiden liukkaaksi kiillottamaa peilisileää jäätä ja sitten vietiin niin nopeasti etten kerinnyt pelastaa tilannetta (sikäli kuin normaalit toimenpiteet eli tasaisen pyörityksen jatkaminen, käsien rentona pitäminen ja tietoisen korjausliikkeen välttäminen ja vasta sitten mahdollinen pyörän oikaisu olisivat tepsineet)

Sitten keräiltiin irroneita Garmineita ja Busch + Müllereitä, väännettiin jarrukahvoja ja oltiin kiitollisia ettei pahemmin sattunut eikä tullut edes tekstiilivaurioita. Satulaan nousu ja matkan jatkuminen ei tosin heti ottanut onnistuakseen, sillä satulan nokka osoitti sen verran vinoon että vaikka polkeminen olisi ollut mahdollista se ei ehkä olisi ollut mukavaa eikä ehkä fiksuakaan. Ei muuta kuin kuusiokulma-avaimen esille laukusta - missä se ei tietenkään ollut.

No, Nahkelassa käännyttiinkin sitten takaisin kohti kotia, jonne ajettiin ehkä 50/50 putkelta ja itseään ja jalkaansa satulan asennon määräämällä tavalla vääntäneenä.

[TERU]

Tuli yksi kiintiön ylittävä kupsahdus, kun leikin ABS leikkiä pyörällä tuossa puiden varjostamassa alamäessä, väylä oli ihan jäinen ilman hiekanmuruakaan. Takaa puuttuu nastat joten leikin päätteeksi pyörähti perä menosuuntaan eikä kenkäkään pitänyt. Vielä jäi tilastot auki kaatumisvammalle.

[kervelo]

Eilen. Auto kääntyi eteen ja vaikka itsellä oli vauhtia vain 8,4 km/h niin jarrutus etten olisi törmännyt autoon johti kaatumiseen. Autoilijaa ei kiinnostanut pysähtyä vaan lähti karkuun.

Hiukan saman tyyppinen tapaus sattui minulle tänään lenkillä. Risteyksessä odottava auto teki jonkun oudon liikkeellelähdön&pysähdyksen minun sitä lähestyessäni ja minä siitä hätääntyneenä tein kääntyessäni lukkojarrutuksen ja vedin kyljelleen asfalttiin.

Autoilija oli asiallinen ja pahoitteli, kyseli kuntoani, antoi puhelinnumeronsa jne. Pyörä ehjä, samoin vaatteet ehjät, mutta likaiset. Kankku aristaa ja kyynärpäästä nahka pois.

[MRe]

Peukalovammojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Siis sellaisten missä peukalo oysyy tai jää kiinni johonkin samalla kun kroppa jatkaa ja muu kasi sen mukana jatkaa matkaa johonkin suuntaan. Peukalon käyttö on nimittäin melko paljon sen jänteen varassa ja ilman kunnolla toimivaa peukaloa on jossain määrin kädetön.

Jänteen repeämistä tai jopa irtoamista pieni luupala muklanaan ei välttämättä muulta kivulta, turvotukselta jne huomaa ja hoksaa itse, ei ainakaan ihan heti. Ei sitä muuten aina huomaa kokematon yleislääkärikään. Myöhään diagnosoituna vamma saattaa vaatia leikkauksen ja luunsiirteenkin.
Joo, kyllä tämä on kuntoutunut aika hyvin, vaikkei edelleenkään ole 100% kunnossa. Liikerajoitteita ei enää juurikaan ole, eikä peukalokaan kipeydy lenkillä. Paljoa...

Lätkässä mulla meni vasemmasta keskarista viimeinen nivel juurikin niin, että jänne repesi luunsirun kanssa. Lääkäri sanoi, ettei voi tehdä mitään, että annetaan olla. Joskus sitten myöhemmin kävin Dextrassa muissa asioissa oikein lätkäkirurgin juttusilla, niin sanoi että olisi ollut korjattavissa. oh well... no ei se nyt ole kuin kosmeettinen haitta, jos sitäkään.

[Shimaani]

Vuffelenkillä päivityskeppi jalkojen väliin ja siitä sit kylelleen sammalikkoon lätäkön viereen.
Ei kalustorikkoja mutta kikatutti niin ettei mitään rajaa.. :)

[The flying Chocobo]

Lauantaina lenkillä tutustuin lähemmin syksyisten lehtien aiheuttamaan liukkauteen. Tiedostin tienpinnan huonon pidon jo ennen kuin se aktualisoitui, mutta vauhdin hiljentäminen oli riittämätöntä ja nurin siis mentiin. Kun siinä sitten keräilin itseäni todeten että pyörä näytti yllätyksekseni vahingoittumattomalta (takavaihtajan korvakekin suoralta) ja luita ei mennyt poikki ja verenvuoto sormissa oli vähäistä - päädyin lenkin jatkamiseen. 'Kääntöpaikallekaan' ei ollut kuin reilu kymppä. Tarina jatkuu säikeessä 'milloin renkaasi puhkesi viimeksi'.

[Firlefanz]

^ Tarina ei kerro jatkoitko vielä maantiekautta vai ajoitko kenties vähän slicksimmillä cyclo/gravel/anyroad-renkailla. Päätellen helpotuksestasi huomattuasi ettei korvake ollut vääntynyt olit kaatunut oikealle kyljellesi eli mahdollisesti pyrkiessäsi kääntymään oikealle.


Viimeisin kaatumiseni sattui kuluneella viikolla kun helppo ja hyväkulkuinen polku jolle olin gravel-lenkilläni kääntynyt nousi lopuksi maantielle sen verran jyrkästi ja mutapintaisena että kun erehdyin ajamaan penkalle liian hiljaisella vauhdilla ja liian raskaalla välityksellä ja jouduin siksi nousemaan putkelle, pyörä tietenkin kallistui liikaa eikä melkein sileä viilakuvioinen rengas pitänyt.

Kaikeksi onneksi kaaduin vasemmalle kyljelleni ja vielä vastamäen puolelle, joten ainoaksi vahingoksi jäi hieman kuraantunut ajoasu ja jälleen kerran kolhiutunut itsetunto.

[The flying Chocobo]

^Jatkan yhä maantiekautta. Alla Contin GP:t - siis slicksiä, jos kohta en usko että juuri mikään olisi tuossa kohtaa pitänyt. Ja Päätelmäsi suunnista oli oikea. Minulla maantiekausi menee vähemmin suojatuilla renkailla siihen saakka kunnes tulee sepeli. Sitten jatkuu vielä duranoplussilla jos tiet on sulia. Ja vasta lumi/jää -olosuhteissa kaivetaan Cyclo esille.

[Köfte]

4 Seasonit la aiheuttivat jo akrobatiaa riittävästi;
melkein kellahdin. Ei enään tätä näillä nakeilla.
Viime syksyn kylkikynnöt ovat vielä muistoissa.

[e150330]

Noniin, muutaman vuoden jälkeen tänä aamuna lehtiliukkaus yllätti. Muuten kuiva keli, mutta sitten yhdessä kaarteessa oltiinkin tontissa ennen kuin aamu-uniset aivoni ehtivät asiaa alkaa käsittelemään. Komiasti liukui kuin jäällä ojaan asti...

[dreamer]

Eilen kaaduin. Tarkkaavaisuus herpaantui sen verran että ajoin eturenkaan jäiseen uraan ja nastaton rengas meni menojaan ja kaaduin vasemmalle kyljelleni.

[JackOja]

Taisi olla heinäkuun alussa Meikojärven lenkillä mtb-hommissa. Stonga ja etujarrukahva osui polun viereiseen näreeseen ja äkkipysäyshän siitä seurasi ja kyljelleen tantereelle. Ei vaurioita.

[Firlefanz]

Tänään. Ajoradalla, pientaloalueen kadulla, 90 asteen käännöksessä.

Tunnustan olleeni täysin tyhmä idiootti, jonka olisi yleisen elämänkokemuksenkin perusteella tullut tietää mitä muutaman asteen lämpötila ja pilvetön taivas voi tienpinnalla merkitä. Tunnustan olleeni myös se idiootti, joka valitsi kahdesta pyörästä sen jossa ei ollut nastarenkaita valmiiksi asennettuina.

Vammat normaaleja ihon rikkoutumisia ja vähän vääntynyt ja siksi arka peukalo. Muut vauriot pikkureikiä tekstiileissä, hajonnut pulloteline ja takalokasuojan kiinnike. Kolhu itsetunnolle ja itseluottamuksellekin. Harmitus hukatusta hienosta lenkkipäivästä ja lievä huoli siitä kauanko peukalosta on riesaa.

Pieni ihmetys ensinnäkin siitä ettei Ilmatieteen laitos ollut antanut liikennesäävaroitusta. Ei sillä että minä sen puuttumista pitäisin edes osasyynä, mutta jotenkin on ollut se käsitys että varoituksia annetaan mieluummin pikkaisen varmuuden vuoksi kuin pahinta ennakoiden. Toinen ihmetyksen aihe on se että mulla on ollut sellainen kokemus ja käsitys että normaalisti jo kotipihalla ja heti alkumetreillä on sellaisia paikkoja joihin mustaa jäätä tai liukkautta muuten muodostuu aina silloin kun sitä ylipäätään on. Nyt kuitenkin olin käynyt aiemmin aamulla roskia viedessäni testaamassa suojatiemaalauksiakin ja fillarilla pääsin ensimmäiset neljä kilometriä ilman minkäänlaista havaintoa minkään valtakunnan vaaran paikoista...

[MRe]

Eilen lenkillä Mustavuoren alueella. Nousin metsästä (niityltä) ulkoireitille ja siinä oli samaan aikaan nainen kahden koiransa kanssa. Käännyin liian jyrkästi ja vauhti loppui. Lukkopolkimien vuoksi taas könölleen. Vahinkoa kärsi itsetunto, joka nyt ei kummoisissa kantimissa ollut ennestäänkään. No, tulihan juteltua sitten hetki ulkoiluttajan kanssa. Ja ei, koirilla tai ulkoiluttajalla ei ollut mitään osaa tähän kaatumiseen. Ihan itse ja omin avuin.

[Smo]

^^ Oli kyllä kumma eilen, aurinkoinen päivä +4C ja Tapiolasta Weegeen kautta EKP:n suuntaan teillä oli yllättäen ohut lumikerros ja / tai mustaa jäätä. Myös sepeliä kylläkin.
--

Itse kysymykseen en osaa vastata

[ikispessu]

Autotallin edessä lenkiltä saapuessa kun en uupumuksesta johtuen muistanut ajavani lukkopolkimilla. Pehmeä kellahdus oli eikä sattunut ja onneksi kukaan ei tietääkseni nähnyt.

[hphuhtin]

Näytösluontoinen esittely miten käy kun liukkaalla aiotaan kääntyä, näytetään kädellä kääntymistä ja samaan aikaan kulkureitillä on ajosuuntainen kantti jota ei tullut huomattua. Kantti ohjasi eturenkaan toiseen suuntaan kuin kääntymissuunta, jolloin pyörä ja kuski erkanivat toisistaan. Lähinnä valmiiksi hauras ego kärsi.

[Smo]

Näytösluontoinen esittely miten käy kun liukkaalla aiotaan kääntyä, näytetään kädellä kääntymistä ja samaan aikaan kulkureitillä on ajosuuntainen kantti jota ei tullut huomattua. Kantti ohjasi eturenkaan toiseen suuntaan kuin kääntymissuunta, jolloin pyörä ja kuski erkanivat toisistaan. Lähinnä valmiiksi hauras ego kärsi.

On muuten pahoja noi ajosuuntaiset kantit, noilla Espoon uusilla väylillä on noita just oletetulla ajolinjalla kun pitää saada hienoa mukulakiveä asvaltin lisäksi risteyksiin, eilen just kirosin lumen alla ollutta tuollaista ylläriä kun meinasi lähteä pyörä alta

[The flying Chocobo]

Olisko se ollut 25.11. kun satoi sitä vettä Espoon puolella joka jäätyi tiehen kiinni. Silloin viimeksi. Lähdin Hesasta silein renkain ja jossakin kohtaa alkoi tihuuttaa. Kokelin matkalla että pitääkö rengas ja sillä kohdalla piti. Niinpä matka eteni vauhdikkaasti, vaan jossakin kohtaa havahduin ihmettelemään että miksi tie näyttää märältä, mutta vesi ei lennä renkaista. Seuraavaan mutkaan otin vauhdin alle kävelyvauhdin ja päädyin kyljelleni. Piti lopulta soittaa nouto kun en enää uskaltanut kotiin ajaa. Kotona sittn olikin kuivat tienpinnat. Ei kalustevaurioita. Aivan mielettömän upea mustelma kankun kulmilla.

[fiber]

Eilen oli lähellä, vaikka olin sisällä trainerin päällä. Intervallilenkki, ja vanha vara-raineri ei ole kaikkein tukevin.

[VesaP]

^Mä aikoinaan kauan kauan sitten kaaduin vauhdikkaasti rullien päältä pienen yksiön keittokomerossa tiskipöydälle. Jengi katsoi ihmeessään kun kerroin urheilulajistani tietämättömille "Ajoin keittokomerossa ja lensin tiskipöydälle" kun valittelin mustelmaani kädessä.

[tempokisu]

^Mä aikoinaan kauan kauan sitten kaaduin vauhdikkaasti rullien päältä pienen yksiön keittokomerossa tiskipöydälle. Jengi katsoi ihmeessään kun kerroin urheilulajistani tietämättömille "Ajoin keittokomerossa ja lensin tiskipöydälle" kun valittelin mustelmaani kädessä.

Kääk! noi rullat, voi elämä sentään että voi olla kamalaa ja totesin että on vähän liian vaarallinen harjoitusmuoto mulle. Ennätys on 2 tuntia rullilla-ajoa ja samalla kuuntelin musikkia. Palautin laina-laitteen.
En varsinaiseesti kaatunut kun olin varautunut ja oli seinä siinä vieressä. Mikä idea tässä rullailu-ajossa on? jäi epäselväksi.

[JackOja]

Tiistaina. Pitkän kivikkopätkän jälkeen maasto rauhoittui ja päätin hörpätä juomapullosta energiaa. Virhe. Kuitenkin sattui eturengas johonkin esteeseen ja ilmalento seurasi. Ohjaustanko survoutui kylkeen kainalon alapuolelle ja polvet ruhjeilla.

Kipeää on. Typerä virhe, olisin voinut pysähtyä juomaan kun kiire ei ollut minnekään.

[Firlefanz]

Tuohon voisi sanoa että älä välitä, tuohan on moka jollaisia sattuu pro-tason kuskeillekin. Mm. Kjell Carlström kertoi kaatuneensa (ja muutaman muun kaatuneen hänen peräänsä) kerran (muistaakseni Tour of Californian jollain etapilla) pelkästään sen takia että sattui osumaan kuoppaan juuri silloin kun toinen käsi piti juomapullosta kiinni.

Ja voisi kai senkin kokea - ainakin jälkeenpäin - jonkinlaisena hienona kokemuksena että ajoit lenkin loppuun (jo senkin takia ettei vaihtoehtoa ei ollut).



Mulla on lähinnä neuroottiseksi katsottavan ylivarovainen suhtautuminen yhdellä kädellä ajamiseen. Maantielenkeilläkin jätän pulloon tarttumisen myöhempään jos en näe tienpintaa kunnolla (esim varjojen takia) enkä porukkalenkeillä suostu juomaan kuin ollessani viimeisenä. Gravellenkeillä en yksin ajaessani oikeastaan koskaan hörppäile vaan pysähdyn pitämään piccolissimon tauon ja nauttimaan hetkestä.

Eihän se varmasti ole millään lailla optimaalista juoda kerran tunnissa sen sijaan että joisi ohjeiden ja suositusten mukaisesti vähän (1-2 dl) mutta usein (15-20 min välein), mutta tapa on jo tottumus ja tuntuu sopivan minulle.



Viimeisin kaatumiseni fillarilla tapahtui marraskuun ensimmäisenä päivänä - typerän varomaton käännös mitättömän öisen sadekuuron jäljiltä aamulla sään kirkastuttua jäätyneessä kohdassa - mutta viimeisin kaatumiseni sattui polkujuoksua spontaanisti tutuilla lähikallioilla harrastaessani joulupäivänä. Olkapäävamma ei onneksi haittaa millään lailla ajamista, mutta muistuttaa itsestään aina kun yrittää kiertää kättä tiettyyn yläasentoon.

[MRe]

Jos tänne saa postata melkein kaatumiset, niin tänään grävel-lenkillä Latokartanon niityillä Ilmolanraitilla meinasi tulla kunnon OTB tässä (https://www.google.com/maps/place/60%C2%B013'41.5%22N+25%C2%B002'12.5%22E/@60.228185,25.0357299,231m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d60.2 281853!4d25.0368065) kohden. Tulin tuolta viistosti oikealta tuota alempaa oikopolkua pitkin 25+ nopeudella ja välittömästi oikopolun jälkeen Ilmolanraitilla kunnon sadeveden tekemä monttu/spoori. Ehdin vain ajatella, että hei me lennetään, mutta onneksi pysyin pystyssä eikä takarengaskaan noussut.

Mutta suosittelen varomaan tuota kohtaa.

[Jami2003]

En minä mutta poika kaatui Rukalla bike parkissa. Onneksi pinta naarmuilla säästyttiin. Harmillinen päätös hauskalle ensimmäiselle yhteiselle hissipyöräilylle.

[m-52]

Tänään läskipyörällä. En tajua miksi, mutta jostain syystä painoin etujarrua, kun oli tarkoitus kääntyä kotipihalle. Juuri ennen pysäytin mittarin ja silloin se tapahtui. Taisi kypärän lippa pelastaa pahemmalta, kun lensin asvalttiin naama edellä. Vieläkin leuasta tihkuu verta. Hieman on leukanivelet kipeänä samoin kuin polvi ja oikean sormi. Mitään ei kuitenkaan tainnut särkyä paitsi Edge. Pyörä lensi päälleni ja mittarista lasi halki, ilmeisesti osui kypärään. Vauhtikaan ei ollut kummoinen.

[hcf]

Uupuneena saattaa tehä epämääräsiä asioita ku aivot ei saa tarpeeksi energiaa

[Jani Mahonen]

En minä mutta poika kaatui Rukalla bike parkissa. Onneksi pinta naarmuilla säästyttiin. Harmillinen päätös hauskalle ensimmäiselle yhteiselle hissipyöräilylle.
Pieni nurinmeno parkissa kuuluu asiaan ja toivottavasti poika ottaa tämän enemmänkin "voitonmerkkinä" kuin tappiona :)

Vedinkö itse tämän topicin pohjat?

Mattohississä lähes tasamaalla, aloin kikkailemaan trackstandia ja tietenkin satula ylhäällä, kun tasapaino sitten meni niin perse otti penkkiin ja jalka haroi tyhjää ja levisin ei kovinkaan arvokkaasti mattohissin viereen. Ja kummipoika seurasi vierestä, totesin että mee ylös vaan, minä keräilen itseäni tässä... Lisäksi säästin rahaa edellisenä päivänä ostamalla vain polvisuojat (ei polvi-säärisuojia), ja nyt sääri on ollut pintakipeä parisen viikkoa, jotain hermokipua kun on niin pirun arka. :D

[Jami2003]

^ Ensimmäinen kommentti oli ettei enää ikinä aja alamäessä mutta kun kotiin päästiin oli jo rakentamassa hyppyriä pihalle.

[ArtoR]

No eilen. Epähuomiossa ajolinja oli viemässä kohti ojaa. Huomasin liian myöhään, etupyörä humpsahti pehmeään lumeen ja lähdin siitä tangon yli. Onneksi pehmeään lumihankeen, joten ei käynyt kuinkaan. Ja mkä tärkeintä, nähdäkseni kukaan ei ollut näkemässä. :)

Kokosin itseni, tarkistin että pyörä toimii ja jatkoin matkaa. Ja kohta palasin rikospaikalle poimimaan mukaan myös puhelimeni.

[tempokisu]

Kokosin itseni, tarkistin että pyörä toimii ja jatkoin matkaa. Ja kohta palasin rikospaikalle poimimaan mukaan myös puhelimeni.

Ajelitko Fingerporissa :p hyvä että puhelin löytyi, siksi en pidä lenkillä mukana puhelinta (ja jos niin mielellään vetoketjullisessa taskussa) ja työmatkalla se on repussa.
Aamulla olisin kaatunu varmaan useammankin kerran jos en olisi ottanu jalkaa avuksi söherökohdissa.

[tempokisu]

Tänään työmatkalla ajelin "pitemmän kautta" Rantaperkiöön, ja just kun auto tuli vastaan niin lipat, onneksi lumeen. Mutta TAAS oikea polvi oli se mikä ensin otti vastaan. Se polvi on ruvella muutenkin ja 2017 tärkeän kaatumisen arvetkin vielä jäljellä. Käännyin ja jatkoin matkaa pyörätien kautta.

[PK1]

Eilen Sipoonkorvessa, pyörän päältä jalkautuessa lähti jalat alta ja olkapää sijoiltaan.
Lanssilla peijakseen ja pitkä tauko taas hyvin alkaneeseen reenaamiseen. Saatana.

[JackOja]

^tsemppiä!

Juuri eilen lenkillä tuli idea jos nastoittaisi jommat kummat talviajokengät.

EDIT: olikohan mulla 3 mm poranterää. Nastoja kyllä piisaa.

[ruuduntakaa]

Aamulla. Ei se pysyny polulla. Pyörä siis.

[tempokisu]

^^^ tsemiä täältäkin. Mä olen tosi varovaisesti ajava, jalka maassa tosipaljon niin että se suojus on ihan kulunut kun osaan vain vasen jalka maassa...eilen ihmettelin että miten täältä ( kelvi) pääsee pois kun ihan peilijäätä, ajoin ajorataa pienen pätkän ja yksi kuorma-auto ohitti niin läheltä että kääk! on kyllä ollu haastavia eli vaikeita ajokelejä.

[MRe]

^Mulla oli nastoitetut kengät fläteillä ajamiseen. Nyt kun on siirtynyt talvellakin lukkoihin, on aika liukasta.

[tempokisu]

^ niin joo siis olen ajellu ihan tavallisilla talvikengillä ( nahkaiset jossa turkisvuori) ja kesälläkin lenkkitossuilla, on tosi paljon turvallisempaa ja mukavampaa, en kyllä aiemminkaan klossimonoilla "nostanut " poljinta mutta piti vaan olla...ihan samalla tavalla se ajaminen sujuu tavallisilla kengillä. Taisi olla kesä 2010 viimenen kesä kun klossikenkiä käytin.

[PK1]

Eilen Sipoonkorvessa, pyörän päältä jalkautuessa lähti jalat alta ja olkapää sijoiltaan.
Lanssilla peijakseen ja pitkä tauko taas hyvin alkaneeseen reenaamiseen. Saatana.
Ja melkein neljä kuukautta se toipuminen kestikin että pääsi jälleen pyörän selkään.
Olikin sijoiltaanmenon lisäksi olkanivel murtunut ja loitontajalihas revennyt melkein irti.
Mutta nyt taas ajetaan, ja toivottavasti ei enää kaaduta.

[LJL]

Ja melkein neljä kuukautta se toipuminen kestikin että pääsi jälleen pyörän selkään.
Olikin sijoiltaanmenon lisäksi olkanivel murtunut ja loitontajalihas revennyt melkein irti.
Mutta nyt taas ajetaan, ja toivottavasti ei enää kaaduta.

Voihan kyrpeliinien takatalvi. Hyvä etteivät kuitenkaan sahanneet koko kättä irti, vaan antoivat pitää toistaiseksi. Tsemppiä ja parempaa onnea ensi kerralla samt kuk tillhör ej mellan dragkjedjan.

[MRe]

Tänään Vartioharjulla yhdessä metsälämpäreessä onnistuin pannuttamaan viidesti. Siitä jatkoin Hallainvuorelle, jossa en pannuttanut ihme kyllä lainkaan.

Ja ei, ei ollut polvisuojuksia. Moottorinsuojuksen sen sijaan sain ajettua päreiksi.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220516/a5f90377d87a4fca8bfc3f4c64e7ec6c.jpg

[BB Holland]

Mä olen niin hidas ja kuitenkin joskus liian nopea. Etukumi puhkesi sairaalan mäessä laboratoriosta tullessa, joten sideharso oli valmiiksi oikeassa paikassa. Viimeksi kun katoin mittaria niin oli 40kmh mutta ehkä olin vähän ehtinyt jarruttaa kun olin kääntymässä pois. Toisen teorian mukaan osuin huonosti reunakiveen ja kumi puhkesi sitten. Kyynärpään alapuolinen osuus, olkavarressa on vähän erilaista plänttiä.Olisi ollut ihan kiva jos olisi ollut jotain muuta päällä kuin hihaton paita, muutenhan kävi uskomattoman hyvin. Keskiviikkona.

https://live.staticflickr.com/65535/52111750452_2b8c666362_z.jpg (https://flic.kr/p/2noWkS5)

[Opulus]

Kaatumisia on varmasti sattunut tänäkin, mutta niistä ei ole viitsitty tai kehdattu kertoa.

Jotta saataisiin alkanut kevään myötä - niillekin jotka eivät talvella ole ajaneet - alkanut kausi vauhtiin:


Lokakuun 24. pvä eli maanantaina, joka muuten oli YK:n päivä ja Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

Pitkän gravel-lenkin koominen hetki koettiin Tomsuontiellä. Se on kapea peltotie, pyöräurien välissä kasvaa nurmea ja urissa on traktorin jäljiltä paikoin syviäkin kuoppia, joissa nytkin oli lätäköitä - ja ne olivat iltapäivällä vielä jäässä. Muutenhan se oli kovapohjainen ja ajettava ja miltei tuulettomassa säässä pyörä kulki niin mukavasti että saatoin kuvitella ajavani pienessä hatkaporukassa jotain ribinouta Tro Bro Leonissa.

Ajoin vasemmanpuoleista pyöräuraa, jossa yksi lätäkkö oli niin iso ja syvältä näyttävä, että väistin sitä keskelle - mutta se nurmi olikin yllättävän liukasta, sillä jotenkin kävi niin että matka jatkui suoraan ulos tieltä sen vieressä kulkevaan ojaan, joka tosin ei ollut kovin syvä eikä vettä täynnä, mutta johon etupyörä tietysti upposi juuri sen verran että kuski lennähti - tai lennähti ja lennähti, vauhtia ei sittenkään kovin kauheasti ollut - tangon yli.

[JackOja]

...tangon yli.

Tuo pitäisi rekisteröidä siihen otb-topsuun. Äkkiseltään en löytänyt, onkohan ylläpito SENKIN poistanut :mad:

[MRe]

Yleisön pyynnöstä. Housuista ei nyt ole kuvaa. Plussana toki se, että kaatuminen sattui kymmenen hengen porukan edessä. Kommenteista päätellen kauhistuivat suorituksesta enemmän kuin minä. Ja tämä kaatuminen siis paikaltaan, kun ei jalka lähtenyt klossista irti. Säädin klosseja eilen ja tietysti ruuvit jäivät liian löysälle. Kengistä. Päässä oleviin ei ole korjausta tiedossa.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20230513/7e7cd3618a0aad318c67fe0630368745.jpg

[Opulus]

Been there, done that. Ja kerran myös nähnyt kun ajokaveri kaatuu samasta syystä kyljelleen punaisiin valoihin pysähtyessään.

Itsellä oli tosin sen verran parempi tuuri että oli kyse ekasta lenkistä uusilla talvikengillä, talvi oli luminen ja penkka oli vasemmalla eli jalkautumispuolella.

[F. Kotlerburg]

Viikko sitten lauantaina maasturilla kyljelleen, kun turhan vauhdilla yritin kiivetä polun peittäneelle jääpatjalle ja väärässä kulmassa.

[Sivustakatsoja]

Tänään maastossa OTB: itselle uudella polulla ei kovin syvän eikä kovin leveän ojan ylityksessä, etupyörä ei noussutkaan ylös ojasta, vaan mahtui juuri sopivasti ojaan ja minä ja pyörä jatkoimme matkaa etupyörän pysyessä paikallaan. Onneksi vastaranta ei ollut kivinen, vaan melko pehmeä. Uusi yritys ja ylitys ilman yllätyksiä.

Maastossa ei saisi keskittyminen kyllä herpaantua hetkeksikään, eikä mitään tasamaasta poikkeavaa saisi lähestyä huolimattomasti.

[J3K]

Sattui olemaan U-lukko vielä kiinni kun yritin lähteä liikkeelle, tottakai sen puolen jalka jo klipattuna minne sitten tömähdin. No, ainakin tuo kaatumisentunnistin toimii.

[nure]

Keväällä otb, metsässä valot ja varjot hämäsi, ainoastaan itsetunto kärsi.

[Pekka H]

https://img.aijaa.com/b/00713/15270431.jpg

Ke. 28.08 illalla 9 jälkeen. Pimeä kahden rautatien alitustunneli alamäen jälkeen.

Vauhtia about 22km/h gravel sähkiksellä matkassa. Takana n. 25km ja tunnelissa vasemman puoliseen betoniseinään pää hipaisi vain hiukkasen.

No lipathan siitä tuli vasemmalle kyljelle, peili rikki ja äijältä pari kylkiluuta poikki kun rungon päälle kaaduin.
Naama veressä, turvoksissa ja mustana vasemmalta puolelta sekä tietoisuus siitä että kylkiluiden paraneminen vie 6-10 viikkoa.

Pari päivää ollu ihan perusjuttujenkin hoitaminen vaikeaa. (pukeminen, syöminen, istuminen, seisominen, ym.)

Ps. Kypärä ja valojen käyttö olisi voinut ehkäistä koko kaatumisen.

[tempokisu]

^ no mulla on ollu ihan perusjuttujen hoitaminen samantyylisen vamman takia ollu vaikeeta pitemmän aikaa. Pahinta oli mennä maate ja nousta sieltä.
10.10. kaaduin märkiin lehtiin viedessäni roskia, yllä oli shortsit ja t-paita. Seuraavana päivänä vielä ajelin saturaisen mutta senjälkeisenä yönä heräsin ihan helvetillisiin kipuihin, aattelin että nyt lähtee taju. Kahdessa asennossa pystyi makaan.

Kylkiluita meni ja lihasrevähtymä, vähänkin jos jotain niin piti pitää kädellä kiinni kyljestä ettei sieltä se lihas ponnahda ulos.
Ja kipu on jatkunut siittä asti. Sentäs pystyy hengittämään, kokeilin ( kun ei ollut vielä lunta) osaanko edes ajaa pyörällä, mutta vasemmalla kädellä ei voi tankoon nojata, eikä yhtään ponnistella tai ylämäkeä.

Kylkiluiden paraneminen mulla ei vie 6-10 viikkoa vaan 6-10 kuukautta. Sillä kesäkuussa kotona kaatumisen seurauksena meni oikean puolen kylkiluut, ja ne on vielä kin kipeet ( ja tämä on mulle ihan tyypillistä, mikään ei ole ikinä parantunu normaalissa aikataulussa, lihasrevähtymät ei edes parantuneet piti parsia kokoon ja 3kk, kihti 5kk...)
Sentään pystyn käveleen, ja onneksi talvipyöräly ei muutenkaan ole lempilajini. Lumityöt ( auto ja vierustat) on kuitenkin pahentanu tilannetta, mutta pakkohan ne on pitäny tehdä.

[nure]

En sen jälkeen kun lonkka murtui ja sai 8.5 kuukautta levätä.

[Opulus]

^ Reisiluun yläosa?! On täytynyt olla melkoinen määrä huonoa tuuria vai oliko kaatuminen sellaista luokkaa ettei vähemmällä voinut selvitäkään?

(Toipumisaikakin tuntuu ihmeen pitkältä, mutta sille varmasti oli perusteensa.)


Mutta jos kevyt huumori sallitaan: jos edellisestä kaatumisesta on kulunut niin kauan ettei ihan heti muista edes vuotta, on ajanut aivan liian vähän.

(Valitettavasti taidan jo kuulua siihen ryhmään.)

[nure]

Jos lääkäri määrittää loman pituuden niin en todella kitise vastaan. Lisäksi oli erinomainen kesä ja keppejä ei tarvinut käyttää kuin kuukausi.

Muistan vuoden hyvin mutta kun hyvin vähän ajaa maastossa niin kaatuilu ei kuulu harrastuksiini. Toisaaltaan tuollaisia joka talvisia pyllähdyksiä ei kukaan laske.

Sinun ajoista en tiedä mutta joskus kommenttiesi perusteella ajat joka 100tuhatta tai sitten et metriäkään :-)))

[tempokisu]

^ lääkäri ei voi tietää parantumisen ( paitsi sairausloman) pituutta, kyllä siinä pitää ite myös tunnustella.Itelle aikoinaan "joo voit lenkkeillä 3 päivän kuluttua" ( polven tähystysleikkaus) siinä meni 3 kuukautta...

Miettinyt että kaatuillu niin paljo; ratajuoksussa, hölkässä, hiihdossa, pyöräilyssä, vien roskia, ihan kotona että ....mulla on tdella huono tasapaino ja varmaan joku "kaatumatauti"...

[Fillarijeti]

Kylkiluumurtuma saattaa tosiaan haitata normaalielämän pieniä askareita. Ajoin joskus kauan sitten aamuhämärässä kilometrin pikkutietä, kantavalla valkealla lumipinnalla, kunnes käännyin laskemaan moottoritien alikulkuputkeen. Eturengas putosi arvaamatta ja yllättäen pehmeään lumikuoppaan ja tökkäsi hieman sen takareunaan. Valahdin pitkälle ohjaustangon päälle suutelemaan eturengasta ja aloitin korjausliikkeet. Satulaan peruuttaminen ja täydellinen ohjauskyvyn palauttaminen kesti useita sekunteja ja noin 30 metriä, mutta silti... Oikea olkapää hipaisi karkeaa metalliputkea, joka tempaisi rajusti ja veti kyljen aaltoprofiiliin.

Yritin pärjäillä pari päivää omin avuin, mutta sängystä nousu, pytyn lastaaminen, leivän leikkaaminen ym. arjen askareet toivat hien otsalle ja panivat huohottamaan. Jalan nosto pyöräntangon yli oli äärimmäisen kivuliasta, vaikka pyörää kallisti. Yritin, mutta en pystynyt. Hain tohtorilta Panacodia ja Buranaa tavoitteena satulaan nousu ja kaupassa käynti, vaikka en juuri tätä tavoitetta vastaanotolla ilmoittanut. Yhdistelmä leikkasi kipua sen verran, että seuraavana päivänä hain kaupasta aimo annoksen evästä, vaikka täyden repun selkäänlaitto ja sen jälkeen pyörän päälle nouseminen oli edelleen taivaallista. Jatkoin myös lääkittynä lenkkeilyä pyörällä, mutta yltyvä jomotus pakotti hieman lenkkejä lyhentämään. Kylkiluiden paranemiseen meni noin kuukausi.

Niin se näkymätön lumikuoppa. Joku oli tullut moottorikelkalla pellolta, ajanut tunnelin läpi ja hyppyyttänyt kelkkaa ennen sitä niin että lumi oli paikallisesti pehmennyt. Kelkka oli siirtynyt pellolle tunnelin jälkeen.

[nure]

Kisu, huhtikuun puolessa välissä kaaduin, juhannuksen nurkilla jo reippaasti yhdellä kepillä kunnon kävelylenkkejä. Kipuja ei ollut, pakolliset lääkkeet söin ja alkuun muutaman Panacodin yöksi varmuuden vuoksi. Jostain syystä luutuminen oli hieman hidasta ja lomaa vielä venytti että ruuvit oli pakko poistaa koska luutumisen yhteydessä alkoivat kannat tunkemaan ulos.

Kaikkein kamalinta hommassa oli tuo tammikuussa töihin meno, nopeasti ihmisestä tulee mukavuudenhaluinen ja laiska työtä vieroksuva yksilö!

[xs2jammu]

Jaa, tänään tuli sitten tän talven ekat pannut vedettyä jäisellä pikkutiellä ja tietenkin se yksi niistä kymmenestä sepelistä mitä löytyi jäi sitten suoraan polven alle ja ajohousuistaista polvi auki sekä polvessa verijälki. Tää parisa housujen polvi umpeen jollain.

[J3K]

Taidan huomenna laittaa nastarengaskiekot takaisin kun selvisin ilmeisesti venähtäneellä ojentajalla. Risteys näytti olevan puoliksi tamppautuneen lumen peitossa mutta olikin peilijääksi kiillottunutta lunta... Olin varma että takamuksessa olisi reikiä kun hyvän matkaa siinä taittoi matkaa istuma-asennossa mutta ei ottanut pyöräkään osumaa.

[JackOja]

Tänään. Ei niin yllättäen kesärengas ei pidä jäällä.
Tekipä kipeää.

[Opulus]

^ Kääntyessä vai suoralla jarruttaessa?

Ei sillä että kumpikaan olisi sen alokasmaisempi virhe tai tekisi kuskista yhtään sen naurunalaisempaa, ihan vain uteliaisuudesta. Itse olen onnistunut kaatumaan kummallakin tavalla, kun ei tullut aikoinaan opittua oikeita, nopeita ja automaattisia reaktioita. Eli silloin kun olen ehtinyt jotain tehdä huomattuani, että nyt mennään, olen onnistunut vain pahentamaan tilannetta eli aiheuttanut sen että olen paiskautunut maahan enkä liukunut sulavasti.


Mutta jos pyörälle ei käynyt mitenkään eikä edes tekstiileihin tullut vaurioita, niin ihan hauska juttuhan tuollainen kaatuminen on jo parin päivän päästä...

[Kuminauha]

Tänään tuli turvat työmatkalla, Espoon Olarin prisman liikenneympyrän mukulakivetyksellä lähti eturangas alta kun olin käätymässä oikealle tien yli. Nastat (piikkisiat) oli alla ja ne lähti sormia napsauttamalla liukumaan noilla mukuloilla, oli ehkä vähän kuurassa kun noin ilosesti lipes. Onneksi vauhti maltillinen mutta kyllä siitä ranne jäi vähän kipeäksi. Kunnia kyllä otti eniten kipeää.

[JackOja]

^ Kääntyessä vai suoralla jarruttaessa?
...

Suoralla varovasti ajellessa aivan pienenpieni ohjausliike ja eturengas lähti alta. En ehtinyt kissaa sanoa tai edes miettiä sen sanomista. Yhtäkkiä maassa levällään.
Tiedostin kyllä lähtiessäni lähteväni uhmaamaan viikatemiestä ja jäiset paikat otin varovasti. Sitten pieni herpaantuminen ja muks.

Pahin keli tuollainen kun "kaikki" on pitävää ja sitten kuitenkin muutamia jääpätkiä.

Peukaloa piti hieman laastaroida, polveen kolhu ja ehkä kylkiluissa jotain kun hengittäminen sattuu. Ellei joku lihasvenähdys vaan. Fillari ja vaatteet ok.

[Opulus]

^Ai niin, on mulle yksi tuollainenkin kaatuminen sattunut. Jokseenkin suora ja aivan tasainen kelvi - taisi olla Vanha Tuusulantie, olin tulossa Kirkkotieltä - eikä minkäänlaista tarvetta tehdä ohjausliikkeitä ja yhtäkkiä löytää itsensä kyljeltään!

Muistaakseni syytin silloin itseäni siitä etten ollut ymmärtänyt laskea rengaspaineita, mutta ei kai sekään tuommoisessa tilanteessa olisi auttanut...

[JackOja]

Niin ohjausliikkeen syy oli sellainen, että kadun pinta oli pikkusen kalteva ja ajattelin säätää kulkuani kaateen suuntaan nähden hieman paremmaksi. Huono ratkaisu.

[Sbafu]

Jyrkkä alamäki, kesärenkaat, yht'äkkiä jäätä koko tien leveydeltä...

Onneksi Pelotonista sai Grizliin samantien uuden korvakkeen, ettei tarvinnut tilata Saksasta ja jäädä odottelemaan.
Tämän takia on se hyväksi havaittu kaava N+1... sillä +1:llä saa haettua osia telakalla oleviin konkeleihin.

[harald]

Tänään tuli turvat työmatkalla, Espoon Olarin prisman liikenneympyrän mukulakivetyksellä lähti eturangas alta kun olin käätymässä oikealle tien yli. Nastat (piikkisiat) oli alla ja ne lähti sormia napsauttamalla liukumaan noilla mukuloilla, oli ehkä vähän kuurassa kun noin ilosesti lipes. Onneksi vauhti maltillinen mutta kyllä siitä ranne jäi vähän kipeäksi. Kunnia kyllä otti eniten kipeää.
Pahimmaan kaatumisen mitä muistan oli kun kurvasin työpaikan parkkihalliin alla Ice Spikerit. Eihän ne piikit mitään pitäneet hierretyllä betonilattialla ja pyörä lähti tangentin suuntaan.

[nure]

Työvuosina kyllä keväisin juuri noita pyörä alta kaatumisia tapahtui, yleensä vain katseli ympäriinsä ettei vaan kukaan nähnyt ja matka jatkui.

[Kuminauha]

Pahimmaan kaatumisen mitä muistan oli kun kurvasin työpaikan parkkihalliin alla Ice Spikerit. Eihän ne piikit mitään pitäneet hierretyllä betonilattialla ja pyörä lähti tangentin suuntaan.

Joo nastoja tässä syyttelen itsekkin, ilman nastoja olisi varmaan ihan mallikkaasti menty. Valitsin pyörän missä nastat on, kun varjopaikoissa oli aamulla vielä ikävän jäisiä kohtia, missä kesänakeilla olisi voinut käydä kuten edelläkin kävi.

[Copilot]

Pahimmaan kaatumisen mitä muistan oli kun kurvasin työpaikan parkkihalliin alla Ice Spikerit. Eihän ne piikit mitään pitäneet hierretyllä betonilattialla ja pyörä lähti tangentin suuntaan.
ISP:t on yllättävän liukkaat kovilla pinnoilla. Kerran meinasin vetää huolella jarrutuksen pitkäksi, kun keväällä jään alta oli paljastunut edellisenä syksynä vedetty sileä asfaltti. Eihän ne siinä pitäneet niin mitenkään.

[YocceT]

pinta oli pikkusen kalteva ja ajattelin säätää kulkuani kaateen

Kaateen.. ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta, ja oli uusi ilmaisu minullekin.

[Marsusram]

^^ISP lähti minultakin alta kerran risteykseen tullessa kun liikennettä katsellessa pysäytin metallisen kaivonkannen kohdalla. Vauhtia ei enää ollut, mutta keulan lähtiessä alta putoaa yläpää edellä. Sain onneksi kierrettyä sivuttain hartia edellä asfalttiin.

[Fillarijeti]

Kaateen.. ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta, ja oli uusi ilmaisu minullekin.

Vanha tuttu. Et vain osannut hakea perusmuodolla: kaade on geologian erikoissanastoa, mutta soveltuu myös yleiskieleen. Haepa uudelleen.

[YocceT]

Vanha tuttu. Et vain osannut hakea perusmuodolla: kaade on geologian erikoissanastoa, mutta soveltuu myös yleiskieleen. Haepa uudelleen.

Yleis- ja ammattikielen sana pinnan kaltevuudelle on kaato.

[M A]

Nastarenkaat kun on laitettu varastoon niin tietysti nyt tiet jäässä. Varovasti koitin edetä, mutta luotin tyhmyyttäni alikulkutunnelin kohdalla olevaan lumipintaan. Yhdessä kohtaa lumen alla mustaa jäätä ja hups hei kyljelleen. Vahingot oli onneksi henkistä sorttia. Vaatteetkin pysyi ehjinä kun ei ollut sepeliä enää turvaamassa. Jarrutuksessa sepeliä vielä hieman oli ja siitä kai tämä luotto lumipinnan pitoon :rolleyes:

[nure]

^Kerran vastaavassa tilanteessa en huomioinut että kevät aurinko sulattanut ja vesi valunut tunneliin, syy ja seuraus, lähellä oli muutkin vauriot kuin henkiset tunnelin seinään rysäytäyttäessä.

[Fillarijeti]

Yleis- ja ammattikielen sana pinnan kaltevuudelle on kaato.

Voi GB (https://www.gamlabowlare.com/nyheter.html) sentään! Et taida ymmärtää kaadon ja kaateen eroa, mutta JO ei kaatunut saippuaan kylppärissä. En ala selittämään, koska se olisi ilmeisesti turhaa. Jos haluat tykönäsi miettiä asiaa: https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/kaade.

[Sivustakatsoja]

... Vaatteetkin pysyi ehjinä kun ei ollut sepeliä enää turvaamassa. Jarrutuksessa sepeliä vielä hieman oli ja siitä kai tämä luotto lumipinnan pitoon :rolleyes:

Onneksi ei ollut sepeliä kun kaaduit koska ei ollut sepeliä.

[M A]

Juurikin näin!

[Fillarijeti]

Kylkiluumurtuma saattaa tosiaan haitata normaalielämän pieniä askareita. Ajoin joskus kauan sitten aamuhämärässä kilometrin pikkutietä, kantavalla valkealla lumipinnalla, kunnes käännyin laskemaan moottoritien alikulkuputkeen. Eturengas putosi arvaamatta ja yllättäen pehmeään lumikuoppaan ja tökkäsi hieman sen takareunaan. Valahdin pitkälle ohjaustangon päälle suutelemaan eturengasta ja aloitin korjausliikkeet. Satulaan peruuttaminen ja täydellinen ohjauskyvyn palauttaminen kesti useita sekunteja ja noin 30 metriä, mutta silti... Oikea olkapää hipaisi karkeaa metalliputkea, joka tempaisi rajusti ja veti kyljen aaltoprofiiliin.

Yritin pärjäillä pari päivää omin avuin, mutta sängystä nousu, pytyn lastaaminen, leivän leikkaaminen ym. arjen askareet toivat hien otsalle ja panivat huohottamaan. Jalan nosto pyöräntangon yli oli äärimmäisen kivuliasta, vaikka pyörää kallisti. Yritin, mutta en pystynyt. Hain tohtorilta Panacodia ja Buranaa tavoitteena satulaan nousu ja kaupassa käynti, vaikka en juuri tätä tavoitetta vastaanotolla ilmoittanut. Yhdistelmä leikkasi kipua sen verran, että seuraavana päivänä hain kaupasta aimo annoksen evästä, vaikka täyden repun selkäänlaitto ja sen jälkeen pyörän päälle nouseminen oli edelleen taivaallista. Jatkoin myös lääkittynä lenkkeilyä pyörällä, mutta yltyvä jomotus pakotti hieman lenkkejä lyhentämään. Kylkiluiden paranemiseen meni noin kuukausi.

Niin se näkymätön lumikuoppa. Joku oli tullut moottorikelkalla pellolta, ajanut tunnelin läpi ja hyppyyttänyt kelkkaa ennen sitä niin että lumi oli paikallisesti pehmennyt. Kelkka oli siirtynyt pellolle tunnelin jälkeen.

Kävin talvella paikalla ja huomasin vähätelleeni tapausta. Liukasta ei ollut, vaan lumi oli pakkautunutta ja paikallisesti kelkan alta murtunutta, johon eturengas tökkäsi. Kerroin roikkumisen kestäneen 30 metriä, kun todellisuudessa matka on ollut 40-50 metriä. Jälkeen päin ajatellen oikea ratkaisu olisi ollut kaatua heti ja selviytyä pikku mustelmilla. Muistan, että kauhu kasvoi vauhdin kiihtyessä alamäessä ja tunnelin suun lähestyessä. Tunnelissa vauhti alkoi hidastua, mutta kyyti jääkuopissa oli sen verran röykkyistä, että satulaan peruuttaminen kesti. Pystyssä pysyminen oli ihme, ja kohtalon ivaa oli hartian hipaisu seinään heti helpotuksesta huokaisun jälkeen.

Yleisesti ottaen nopeista reflekseistä ei välttämättä ole paljoakaan hyötyä, jos eturenkaan alla ei ole yhtään pitoa. Oikaisemiseen tarvittava vipu puuttuu. Fläteillä olen joskus ehtinyt pyörän taakse jaloilleni eturenkaan lähdettyä alta, mutta silloinkin vaarana on kävelyonnettomuuteen joutuminen.

[nure]

Usein juuri se sepeli aiheuttaa suurimmat vammat tuollaisissa pienissä kaatumisissa.

[YocceT]

Voi GB (https://www.gamlabowlare.com/nyheter.html) sentään! Et taida ymmärtää kaadon ja kaateen eroa, mutta JO ei kaatunut saippuaan kylppärissä.

Huomaan, ettet ole kovinkaan tuttu rakennusalan sanastojen kanssa. Kaato tarkoittaa pinnan kaltevuutta yleensä vesien johtamiseksi hallitusti viemäriin, ojaan tai muuhun paikkaan, missä niistä ei ole haittaa, sekä ulkona että sisällä.

[paaton]

Huomaan, ettet ole kovinkaan tuttu rakennusalan sanastojen kanssa. Kaato tarkoittaa pinnan kaltevuutta yleensä vesien johtamiseksi hallitusti viemäriin, ojaan tai muuhun paikkaan, missä niistä ei ole haittaa, sekä ulkona että sisällä.

NO sen takia tuo saippua kylppärissä tuossa oli. Haluaa vaan päteä sun kanssa.

[Fillarijeti]

Yleisesti ottaen nopeista reflekseistä ei välttämättä ole paljoakaan hyötyä, jos eturenkaan alla ei ole yhtään pitoa. Oikaisemiseen tarvittava vipu puuttuu. Fläteillä olen joskus ehtinyt pyörän taakse jaloilleni eturenkaan lähdettyä alta, mutta silloinkin vaarana on kävelyonnettomuuteen joutuminen.

2017 alkaen seitsemän vuotta meni ilman yhtään kaatoa, vaikka ajoin viisi talvea nastattomalla takarenkaalla ja loput kaksikin pääosin.

2024 kaaduin kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla tunnistin kohonneen riskin satakunta metriä aikaisemmin.

Ensimmäinen oli kivuton kyljetys ja se tapahtui liian kylmässä liukkaaksi suolatulla ajoradalla, jolla oli kulunutta irtolunta peilijään päällä. Toinen oli kivulias perseily pikkutien uuden lumen peittämässä peilijäässä. Mietin 100 metriä ennen ottavani oikean linjan keskeltä tietä, mutta 20 sekuntia oli liian pitkä aika pitää fokus pysymiseen pois kaltevalta pinnalta. Molemmat renkaat lähtivät alta, pyörä lähti kaatumaan vasemmalle, mutta onnistuin pääsemään pyörän taakse jaloilleni ja suojelemaan pyörää nostamalla sen eteeni pystyyn. Pyörä ei osunut jäähän, vaikka jalat levisivät ja putosin takamuksilleni. Ehkä pyörästä olisi kannattanut päästää irti, mutta niin ei ollut ohjelmoitu.

[stenu]

..ilman yhtään kaatoa...

Jos muuten n….taan pilkkua ja harrastetaan etymnologiaa, niin substantiivi ”kaato” ei ole johdettu verbistä ”kaatua” vaan ”kaataa”. Puun kaato, hirven kaato, keilojen kaato, putken tai tien kaato jne jne. Pyöränkin voit kaataa, mutta itseäsi et voi kaataa, joten silloin, kun kaadut pyörällä - et kaada sitä - oikea substantiivi ei ole ”kaato” vaan ”kaatuminen”.

[nure]

^ Unohdit tärkeimmän, kuinka monta kaatoa saa viinipullosta...

[stenu]

^ Totta! Jos ketjun otsikko olisi viimeisin kaatosi, niin mulla se olisi lauantaina.

[Fillarijeti]

Jos muuten n….taan pilkkua ja harrastetaan etymnologiaa, niin substantiivi ”kaato” ei ole johdettu verbistä ”kaatua” vaan ”kaataa”. Puun kaato, hirven kaato, keilojen kaato, putken tai tien kaato jne jne. Pyöränkin voit kaataa, mutta itseäsi et voi kaataa, joten silloin, kun kaadut pyörällä - et kaada sitä - oikea substantiivi ei ole ”kaato” vaan ”kaatuminen”.

Olet kyllä oikeilla jäljillä: https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/kaato... mutta et halua ymmärtää tarkoitustani. Kerroin kahdesta kaatumisestani ja yhdestä pyörän kaadosta. Toinen kaatuminen oli jalankulkua eli en kaatanut pyörää. Tien osalta kaato on huono termi.

[JackOja]

^ Totta! Jos ketjun otsikko olisi viimeisin kaatosi, niin mulla se olisi lauantaina.

Mitä viiniä joit viimeksi / juot nyt? (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?36246-Mit%C3%A4-viini%C3%A4-joit-viimeksi-juot-nyt)

[nure]

^Hewitson Ned & Henry's Shiraz. Laivalta mielenkiintoinen Into the Woods G.S.M., useampi kaato.

[Sivustakatsoja]

Eilen maastossa: jyrkkä ja juurakkoinen nousu, josta olen kymmenet kerrat ajanut ylös, mutta tällä kertaa valitsin ajolinjan väärin ja yrtittäessäni kääntää paremmalle keula keveni yllättäen, enkä onnistunut enää painamaan sitä takaisin, joten päädyin selälleni. Onneksi lukot aukesivat, enkä mennyt kokonaan pyörän kanssa ympäri.

Hyvä tuuri oli, että mitään ei mennyt rikki. Päässä oli maantiekypärä, kun olen uskotellut itselleni, että hidasvauhtisessa maastomöyrinnässä sellainen riittää. Taidan käydä hakemassa paremmin suojaavan maastomallin.

Pitää myös hävittää päässä ollut kypärä, vaikka en tiedä varmasti lyöneeni päätä maahan. Kotiin palattuani vaimo tosin sanoi päänahassa olevan selvä kuva kypärän takaosan rakenteista.

[MRe]

Ketjun aihehan on viimeisin kaatumisesi, joten tähän voi laittaa joulukuun 2024 kokemukset, kun ne oli viimeiset.

Eli viime joulukuussa kaaduin kolmesti kolmella peräkkäisellä lenkillä, kunnes ymmärsin vaihtaa läskiin nastat alle. Tosin talven liukkaat olikin aika lailla siinä.

Marras-joulukuussa Helsingissä satoi lunta jonkin verran ja mulla oli JJ:t vielä alla. Ulkoiluväylillä lumi sitten tamppautui jääksi ja vaikka kuinka yritin ajaa varovasti, niin silti eturengas lähti alta. Ensin Vuosaaren Aurinkolahdella Kampelan kohdalla mentiin komeasti niin, että kypärä löi maahan. Onneksi oli paikalla riittävästi yleisöä. Ei, pyörälle ei käynyt kuinkaan. Toisen kerran Uutelassa. Ei yleisöä, pyörä ok. Kolmannen kerran Herttoniemen rannassa sama suoritus. Ei yleisöä, pyörä ok. Se kävi jo sen verran kipeää, että piti vaihtaa nastat.

[kaakku]

Pitkästä aikaa pannut. Yritin gravelilla nousta kivisen step-upin päälle mutta olisko eturatas osunut kiveen ja tökkäs. Lähti kaatumaan sivulle nopeammin mitä tajusinkaan ja sitten ei enää kenkä irronnut polkimesta. Sain kuitenkin käännettyä itseni niin, etten ihan holtittomasti tippunut kivikkoon. Pari mustelmaa ja naarmut jarrukahvaan.

Tätä ennen kaaduin viime syksynä Kemiönsaarella kun mutaisessa urassa Pathfinder lähti luisuun ja osui uran reunaan ja siitä sitten poikittain. Löin polven ohjaustankoon niin että tuntui.

[nure]

Jokea ylittäessä jalan kivikkoon kyljelleni, mustelmilla selvisin.

[Hääppönen]

Jokea ylittäessä jalan kivikkoon kyljelleni, mustelmilla selvisin.

Käsittääkseni tämän ketjun idea on pyörällä kaatumiset...

[JackOja]

Tosiaan! Aloitusviestistä:


...
Minkälaisella pyörällä mitä tehdessä?

[nure]

^& ^^ Kuitenkin otsikko puhuu kaatumisista... Mutta pitäiskö luoda uusi ketju jalan, juosten tai suksilla kaatumisiin...

Toisaaltaan koskahan täällä jossain muussakaan ketjussa on pysytty aiheessa?

[Copilot]

Reilu kuukausi sitten petti silta fillarin alta. Vauhtia oli lähtöhetkellä lähemmäs 30km/h. Onnistuin pitämään fillarin pystyssä muutaman metrin ja kapsahdin polun vieressä olleeseen pieneen kuuseen ja sen vierren sitten mättäälle istumaan. Tilanteessa olisi voinut käydä todella pahasti, mutta parilla mustelmalla selvittiin ja fillariinkaan ei tullut mitään.

[Fillarijeti]

Kaaduin viime helmikuussa jäisellä traktoritiellä, jolla oli kolme senttiä uutta lunta. Muualla ei ollut liukasta, joten olin liikkeellä lukkopolkimilla ja kakkosrengastuksella. Päädyin traktoritielle ilman harkintaa, koska en ollut pätkää koskaan ajanut ja se yhtäkkiä pomppasi silmille. 50 metrin jälkeen perä lipsahti ensimmäisen kerran kaltevalla pinnalla ja harkitsin kääntymistä. 300 metrin ajon jälkeen pääsin vaivoin pikkunyppylän päälle takarengas ajoittain tyhjää lyöden.

Mäen päällä vauhti oli syöty. Yritin ajaa keskellä urien välissä, mutta sitten keskellä ja reunoilla oli ollut vesakkoa, joka katkottu raivaussahalla ja kymmenen sentin tumpit olivat jäljellä. Jouduin väistämään tumppeja kaltevalle uralle, ja molemmat renkaat lähtivät kerralla alta.

Otin käsillä vastaan ja ranteisiin iski kipu niin voimallisesti, että luulin niiden murtuneen. Aika äkkiä tajusin, että näin ei ollut, vaan vammat olivat muualla. Jatkoin matkaa noin minuutin päästä, ja ajoin lenkin loppuun jäykähköllä keskisormella eli sen toisen tunnin.

Kaatumisessa yksi vesatumppi oli jäänyt etusormen ja keskisormen väliin, ja liukuminen eteenpäin rikkoi keskisormen nivelsiteitä. Uskoisin, että murtumia oli myös kämmenessä pikkusormien puolella, mutta ne paranivat noin kolmessa kuukaudessa. Hankalin oli keskisormi ja erityisesti sen kivulias keskinivel, jonka paranemiseen olen alkanut uskoa vasta tässä kuussa. Oli hämmästyttävää, kuinka kovassa kuormituksessa keskisormi oli öisin ja vamma taisikin pahentua, kun keskisormen tyvi mustui ja turposi yöllä kovemmin uudelleen parin viikon päästä. Siksi tuin sitä sen jälkeen etusormen ja keskisormen ympäri pujotetulla maastopyörän butyylista leikatulla lenkillä. Julkista taloutta ei ole vammoilla rasitettu enkä käynyt yksityiselläkään, kun kaikki kädessä vaikutti olevan oikeassa asennossa.

Vasen jalkaterä pakotti kaatumista seuraavana päivänä linkkaamaan ja kipeytyi lisää kävelystä. Olisiko vääntynyt lukkopolkimessa? Siinä oli ilmeisesti murtumia tai nivelsidevammoja, joiden takia päätin yrityksen ja erehdyksen kautta ajaa pyörällä vain lankkukengillä. Jalkaterä parani parissa kuukaudessa.

Joka viikko ajoin, mutta keväällä määrä hieman väheni. Maantiepyörän takavaihteen käyttö oli aluksi aika kivuliasta. Yritin muistaa käyttää etusormea vaihtamiseen, mutta kyllähän siinä keskisormikin sai jumppaa. Butyylilenkkituenta ei ollut kovin hyvä tähän tarkoitukseen.

[xs2jammu]

Nyt on turpa rullalla ja vereslihalla kun vedin turvalleni tänään uukkaria tehdessä soralla. Onneksi se oli semmoista kävelyvauhtia eikä missään alamäessä.

[xs2jammu]

Tän talven ekat lipat tuli sitten tänään vieläpä ylämäkeen. Tuli kevyesti lunta ja alla olikin ihan jäinen sivutie, yhtäkkiä takanen sutasee tyhjää ja lähtee alta, sain jalan pois polkimelta, mutta eihän pyöräilykenkä saanut mitään otetta jäästä joten pyllylleen ja siitä selälleen mentiin ja vaugtia oli just se 12-13 kilsaa tunnissa.

[caddis]

Ehkä noloin kaatuminen sattui minulle muutama viikko sitten. Raskaassa sähköavusteisessa täpärissäni oli kaksi puoleiset (lukitus ja flätti) polkimet. Ajoin poluilla harhaan ja tarkoitus oli tehdä 180 asteen käännös paikallaan. Sain pyörän käännettyä. Ajatukseni oli lähteä liikkeelle polkimien flättipuolilla. Yllättäen kuitenkin jalkani lukittui polkimeen ja kaaduin vasemmalle paikaltaan ja pyörä tuli päälle. Jalka vääntyi ihmeelliseen asentoon enkä saanut lukkopoljinta vapautettua, koska raskas pyörä ja kroppa painoi päälle. Nivelsiteet nilkassa rutisi ja myös oikein käden keskisormi sai kovan iskun. Oikea poljin iskeytyi sääreen ja kuori ihoa. Olin pyörän alla täysin avuton, enkä päässyt irti. Useiden minuuttien jälkeen olin varma, että nilkka on joko murtunut tai ainakin nivelsiteet menneet. Onneksi kengissä oli Boa-kiinnitys jonka lopulta sain irti yhdellä kädellä. Vauriot oli lopulta pahinta skenaariota pienemmät. Enää vaivaa vähän keskisormi, nilkka parantunut. Puolilukkopolkimet lähti myyntiin ja parasta tietysti oli että kukaan ei nähnyt.