Enduropyörille on oma ketjunsa, mutta kaksysäriaiheiset viestit hukkuvat sinne ja ajattelin, et kyseinen aihe kuitenki saattaa kiinnostaa monia.
Iten oli tarkoitus ajella 140 milliä joustavaksi tuunatulla Cannondale RZ120:llä vietä tämä kesä ja ens vuodeks himoitsin Spessun Stumpujumper Evoa 29:nä (Spessun 29 Endurosta en ollu siinä vaiheessa ees kuullu viel). Eksyin kuitenki internettiin ja alennusmyynteihin. Kiekot -50%, runko iskarilla -34%... Saakelin tarjoukset!
Tämmönen tuli kasattua
Perä joustaa 130 mm, keulana 140 mm Whitebrothersin Loop. Keulakulma on speksien mukaan 68. Kerkesin saada pyörän perjantaina ennen Messilän kisoja kasaan, joten aika nopeesti pääs pyörä kunnon ajoon. Vastapateissa perä lyö aika armotta läpi, mut muuten jouston määrä on ainaki itelle Messilän ja Laajavuoren ratojen kokemuksella riittävä. Pivot-cupin tyyliseen kurvailuun istuu ku nyrkki silmään.
Kaksysäröinnissä itelle iski koviten vastaan rengashomma. Ko. runko ottaa n. 2.3" renkaan vastaan. Messilän treeneissä oli 2.25" Ardent takana, joka ohutkylkisenä meni kyljestä rikki heti ekassa kovavauhtisessa laskussa, joskin 2 bar oli muutenki sen kokoiselle renkaalle varmaan liian vähän alamäessä. 2.35" Hans Dampfista joutu silpomaan nappuloita, että hätävarana pääsi kisan ajamaan. Nyt takana on Bontragerin 29-3 2.3" ja toisella kiekolla 2.25" Ardent Lust-versiona.
Edessä 2.4" Exo Ardent on hoitanu hommansa ja ku laskee paineet jonneki 1,5-1,8 barin hujakoille, pitää kosteellaki ihan kohtalaiseti. Nyt ku on Minion DHF:ääkin saatavana 29:nä, niin harkinnassa semmosen hommaaminen keljumpiin olosuhteisiin. Mitähän muita kunnon pommitusrenkaita liukkaille mahtaa olla 29:nä?
Sit ko. rungosta on viel sanottava, että vaikka tosi kiva onkin ajaa, niin asentamisessa oli yhtä sun toista mielenkiintoista. Toi rengashomma oli ensimmäinen idioottimaisuus, toinen oli keskiön kanssa. Keskiö on muotoiltu siten, että Shimanon bb92-kupeista joutu sahaamaan ylimääräistä muovia, että sai törkättyä paikoilleen. Kolmas, ja kaikista pahin, oli rungon sisään pujotettavat vaijerit.. Ihan kivahan se on, että piuhat on nätisti pois tieltä, mut varsinki takavaihtajan vaijerinkuoren pujottaminen chainstayn läpi (siinä kun on se sama jyrkkä kulma, joka estää kunnon renkaan mahtumisen) oli semmonen via dolorosa, ettei pahemmasta väliä.. Kyllä siinä toista tuntia tais mennä, että sen sai tehtyä. En aio muuten ihan hetkeen vaihtaa vaijerinkuoria. Ja sama vaijerihomma aiheuttaa sen, et jos ite pyörän kasaa, joutuu takajarrun avaamaan, että saa piuhan vietyä chainstayn läpi ja tämähän taas johtaa ilmaushommiin.
Perä tässä on varmaan parisen senttiä pidempi ku esim. Spessun 29 Endurossa, mut jos ite vertaan tätä edelliseen pyörään, ni ei yhtään vähemmän ketterältä tunnu. Enemmän varmaan vaikuttaa runkokoko, mikä Cannondalessa oli L ja tässä M, vaikka 180-senttisenä olenki kaks senttiä pidempi, mitä Commencal ko. runkokoolle suosittaa ylärajaksi. Jos ihan rehelliseen hyppyyn ajaa, siinä perä saattaa vähän heittää ylös, mut noita ku opettelis ajamaan, ni varmaan menis ihan sulavasti..
Ois ihan jännä koittaa 26:na pyörää samoilla specseillä, ni näkis mikä se ero oikeesti on. Ite oon kuitenki tästä pitäny ja 29er sopii allekirjoittaneen kokemuksella myös vähän rankempaan rynkytykseen.
Kirjanmerkit