Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näyttää tulokset 31 - 38 / 38

Aihe: Manuaali

  1. #31
    Täälläkin 'vanhana' (nyt 37v) aloitettu pari vuotta sitten epäsäännöllisesti manuaalikikkailu. Piiiitkään on mennyt ettei uskaltanut olla yhtään rentona, nilkat veti lukkoon, eikä uskaltanut roikkua edes lukkopoljinten varassa, mikä ei auta suoritusta. Kaksi vuotta sitten vielä irtosi jalka lukolta ja tipahdin rintakehälle satulan päälle, taisi kylkiluu siinä murtua ja pari kuukautta meni toipuessa. Mutta viime aikoina on löytynyt tatsia millä saa keulan ylös. Tosin pelkkää manuaalia on vähemmän tullut yritettyä, mutta bunny hop on alkanut onnistumaan. Jopa fläteillä. Jotenkin hyppyä yrittäessä uskaltaa keulaa nostaa enemmän kun tietää että on heti siirtämässä painoa kuitenkin eteen, ei tunnu siltä että heittää yli. Keulan reilu painaminen (jäykkäperällä mennään) ja jaloilla/kantapäillä painaminen on itsellä olleet ne temput joilla keulan on saanut riittävän ylös. Muuten tuntuu että saa roikkua sikatakana tuolla pitkällä trailijäykkäperällä. Paljon on siis edessä, mutta edistystä on tapahtunut! Suosittelen muuten suuresti pump trackillä harjoittelua, vaikka manuaalia varten se ei ole tarpeen, opettaa paljon ja on kivaa.

  2. #32
    Liittynyt
    10/1999
    Paikkakunta
    lahti
    Viestit
    7.097
    Okei, muutaman kerran kokeilin Pitbullilla, eihän siitä nouse nokka senkään vertaa mitä muista. Meni palasteluksi, moisella fillarilla jaksa ajaa. Eli manuaalitreenit puolivirallisesti loppuivat täältä, ehkä on aikakin, huomenna täytän 52v.
    Tympiintyneen geezerin lifestyleblogi http://gunmonk.blogspot.fi/

  3. #33
    Liittynyt
    06/2004
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    4.229
    No onnea silti syntymäpäivän johdosta!

  4. #34
    Liittynyt
    10/1999
    Paikkakunta
    lahti
    Viestit
    7.097
    ^Thänx. Tarinan opetus oli se, että kalusto auttaa vain tiettyyn rajaan asti
    Tympiintyneen geezerin lifestyleblogi http://gunmonk.blogspot.fi/

  5. #35
    Liittynyt
    05/2010
    Paikkakunta
    Tampere
    Viestit
    704
    Näin kun itsellä on kohta 25 vuotta takana kaikenlaista fillarilla keulimista, ainakin itse suosin alussa yhtä ja ainoaa lähestymistä tällasiin reeneihin. Lähtökohta on se, että ei suoranaisesti reenaa mitään, vaan tekee vaan. Jos vartavasten menee johonkin hiekkakentälle reenaan pää märkänä yhtä liikettä, se ei pakosti ala luonnistuun. Mutta jos sitä tekee kokoajan, kaikkialla, alkaa väkisinkin oppiin. Työmatkoilla, koulumatkoilla, huvimatkoilla. Ihan sama missä on paikka kokeilla, sitten vaan yritystä tulille. Niin, että se manuaalihomma tulee arkiseksi, eikä reenaamiseks.

  6. #36
    Liittynyt
    06/2004
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    4.229
    Noniin! Manuaalia on sitten kokeiltu kyläreissulla asfaltilla kyläperheen juniorin bmx-pyörällä näin vappupäivänä parin oluen ja puolikkaan kuoharipullon jälkeen. Vasen pakara on aikasta kipeä jo nyt, saa nähdä miten huomenna. Selälleen siis vedin parin ekan aika onnistuneen yrityksen jälkeen. Onneksi en päälleni enkä häntäluulleni, vaan tosiaan pakaralihakselle laskeutuen. Mutta todettakoot, että selkeästi helpompaa oli ylösveto

  7. #37
    Liittynyt
    09/2006
    Paikkakunta
    itähelsinki
    Viestit
    2.800
    Noni, eli manuaali on viinasta kiinni. Ilmanko se ei mulla luonnistukaan, kun viina on jäänyt.

    Mut joo, perusteiden opettelu voisi BMX-fillarilla olla helpompaa.

  8. #38
    Täälläkin kova halu oppia manuaali. Tein jopa telineen sitä varten, mutta ei se vastaa todellisuutta lainkaan; takapyörä pitäisi olla kiskojen varassa koska nyt voi painolla kiskaista pyörää taaksepäin ja takapyörä kun on kiinteästi kiinni, niin tottakai keula nousee. Telineessä on äärettömän helppoa nostaa keula ja jopa pitää sitä koholla. Mutta luonnosa ei enää onnistukaan.

    Itse olin kohtalaisen hyvä keulimaan ihan junnarina kun alla oli joku Nopsa peruspyörä. Sittemmin maastofillareilla keulan nosto ei ole ollut koskaan helppoa. Joku tässä ketjussa manasi että fillarit tehdään isoille kuskeille, mutta kun mielestäni juuri siinä on ongelma; kun katsoo hyvien temppuilijoiden pyöriä niin runko on melko matala, satula alhaalla ja tanko taas aika korkealla. Näytöstää että pienille tai keskikokoisille muodostuu luonnollisesti pystympi ajoasento ja keulan nosto on siksi helpompaa. Melko usein junnut keulii pitkään jopoilla tms. jossa tanko on valmiiksi korkealla.

    Mitä muutaman kerran olen testannut kavereiden ns. temppupyöriä, niin niillä tuntuu keula nousevan pelottavan helposti. Eli kyllä paljon on kiinni fillarista - ainakin opetellessa. Toisaalta, taitava kuski vetää manuaalia melkein pyörällä kuin pyörällä mutta se voi johtua siitä että alkuun on löydetty se tekniikka sopivan fillarin avulla. Moottoripyörävideoillakin näkee välillä hienoja temppuja, mutta kun itse koettaa endoa tms. niin voi olla että etujarrun tehot ei edes riitä. Kun sitten tarkemmin tutkii asiaa, huomaa että ns. trickkikuskit ovat lähes aina myöskin tuunanneet pyöräänsä vaihtamalla isompaa jarrulevyä, tehokkaampaa jarrua, säätäneet keulan sopivan jäykäksi temppuiluun (ei enää hyvä maastoajoon), jne... Sam Pilgrim paljasti jollain videollaan miten kammen juureen kannattaa istuttaa foamista rengas, joka auttaa siinä kun hyppää niin kammet ei lähde pyörimään ja alastullessa saa jalat osumaan polkimille paremmin. Juuri tällaisia kikkoja videoilla saatetaan harrastaa, jotka ei heti aukea amatöörikatsojalle.

    Itse olen noudattanut muutaman lajin opettelussa itsensä suojaamista harjoitteluvaiheessa. Kun treenasin vanhoilla päivillä laskettelua, oli minulla löysän takin alla suojahaarniska ja jalassa housut, joissa lonkka ja häntäluu suojat. Uskalsi vetää ns. riskillä ja jos kaatui, ei tarvinnut poiketa terveyskeskuksen kautta. Nyttemmin en käytä juuri muita suojia kuin kypärää kun on tullut jo varmuutta laskemiseen. Rullaluistelussa noudatin samaa metodia ja kunnon suojien kanssa uskalsi harjoitella kaikennäköistä kikkailua. Sittemmin luisteluvarmuus on kasvanut niin paljon että suojina käytän enää hanskoja, rannesuojia ja kypärää. Ennen saattoi tiellä oleva kivi aiheuttaa massiivisen käsien huitomisen ja selviytymistaistelun, mutta kun osaaminen ja varmuus kehittyy, nyt kiveen tökkäyksestä selviää horjahduksella ja taas jatketaan luistelua kuin mitään ei olisi käynyt. Uskon että fillaroinnissakin toimisi tämä; kun selälleen meno ei aiheuta häntäluun murtumista ja parin välilevyn sijoiltaan menoa, uskaltaa nostaa keulaakin varmemmin ja löytää sen tasapainon. Sitten kun homma alkaa olla hallussa, voi keventää suojavarusteita.

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •