Apua Fox Float RP23 BV -iskarin säätämiseen/tuunaamiseen

[marco1]

Ei ole ihan vertailukelpoiset nuo iskarit eri härveleissä - jo öljymäärät ovat sen verran erilaiset. Lisäksi fillarin iskarin pitäis olla melko kevyt ja kestää kohtuullisen paljon vääntöä kun rakenteet on suhteellisen hepposet.

Fillarin iskareissa öljyä on "lusikallinen" ja jo kotimaan mäissä (reilu 5min) tuommoinen Foxin perusilmaiskari lämpenee näppituntumalla selvästi lämpimäksi.

[Dille Vallaton]

Entäs sitten? Silti Foxin iskareissa on samaa öljyä kelkassa ja filossa. Ja ei sitä nyt lusikallinen ole, ellei sitten joku puhu ilmakannun voiteluöljystä. Niin sen pitääkin lämmetä, mutta ei siinä sen takia vaimennukset muutu. Iskarin toimintaperiaate on nimenomaan virtauttaa öljyä männän ja simmien kautta. Siinä tehdään työtä, joka synnyttää lämpöä. Rossipyöriin ja kelkkoihin verrattuna filon kepit pääsevät toki vähemmällä, mutta yllättävän paljon nekin työtä tekevät kun ovat niin pirun lyhytliikkeisiä ja männät pieniä.
Alla lainaus viisaampien kirjoittamasta jutusta...

Tapa, millä iskunvaimennin ottaa vastaan tai paremminkin hävittää energiaa, on öljyn virtauttaminen kuristusventtiilien kautta. Periaatteessa kaikkien normaalikäytössä olevien vaimentimien toiminta perustuu öljynvirtauksen rajoittamiseen. Tästä seuraa, että iskarin männänvarren työntäminen tai vetäminen vaatii voimaa. Mikäli männänvartta liikutetaan tietty matka, tehdään työ = voima x matka eli kulutetaan energiaa kyseessä olevaa työtä vastaava määrä. Sinänsä energia ei vaimentimessa häviä mihinkään, vaan lämmittää öljyä ja iskarin rakenteita ja lämpö johtuu viimekädessä ulkoilmaan. Siinä koko iskunvaimentimen periaate eli osa energiasta menee vaimentimen kautta maailmankaikkeuden lämmittämiseen - tosin vain häviävän pieni osa.

[PaH]

Oikeastikko joku luulee että takaiskarin öljyn viskositeetti muuttuu ulkolämpötilan mukaisesti? 30 asteen pakkasessa se saattaa aluksi olla tottakin, mutta ajossa öljy on ihan samaa oli ulkona sitten -5 tai +20! ....

Hep. Minä uskon. Tested.
Kokeiles huvikses jäädyttää mikä vaan foxin (tai mikä tahansa muu) ilma-iskari 24h / -30asteen lämpötilaan, tai vaikka -20asteeseen. Jos säätila ei salli tehdä tuota ulkosäilityksessä, niin irroita iskari ja laita se vuorokaudeks pakastimeen. Et saa sitä ajamalla vastaavissa ulkolämpötiloissa toimimaan kuten plussakelillä. Ihan sama mitkä öljyt siellä on sisällä. Se ei ole pelkkä viskositeetin muutos, vaan noissa lämpötiloissa iskarin muut kitkat on sitä luokkaa et männän liike ei vaan riitä öljyn notkistukseen.

Tilanne muuttuu oleellisesti jos iskari viedään huoneenlämpöisenä noihin pakkasasteisiin, mut siitähän nyt ei ollut kyse.

[Kalle H]

Mikäli ei merkittävästi, niin Motulin medium voisi olla passeli etelä-Suomen talviöljyksi, kun viskositeetti nollassa on lähellä foxin punaista @ 20C.

Mulla oli juurikin tuota Motonetin Motul medium öljyä parivuotta sitten Foxin RL 29er keulassa "talviöljynä" ja se toimi kyllä tuossa tuohussa erinomaisesti. Kesäkeleillä tuo olikin sitten jo vähän turhankin notkeata, kun ko. keulassa ei ollut sisäänvaimennuspuolella mitään säätöä, jolla vaimennusta olisi saanut tuotua lisää. Hyvin se kuitenkin toimi tuolla -10...+5C välillä ainakin.

Oikeastikko joku luulee että takaiskarin öljyn viskositeetti muuttuu ulkolämpötilan mukaisesti? 30 asteen pakkasessa se saattaa aluksi olla tottakin, mutta ajossa öljy on ihan samaa oli ulkona sitten -5 tai +20!

Ei tämä ole mikään uskon asia vaan ihan mitattu fakta. Tuosta t3mppun tekemästä taulukosta näkyy hyvin, että monella öljyllä tuo viskositteetti on nelinkertainen, jos vertaa vaikka tuota viskositeettia -20C .... +80C lämpötiloissa. Tämä on ilmiö jonka tuntee myös hyvin ajaessa, kun kylmässä ajaa kylmällä jousituksella perus metsälenkkiä on iskarin huomattavan hidas, verrattuna esim. siihen että painaa Sappeessa kuumana kesäpäivänä alamäkeen ns. täysiä. Mä en edes aja niin kovaa tai pitkään nopeasti, että kärsisin tästä mitenkään merkittävästi, mutta DH-kuvioissa tämän ihan selkeä ongelma, jonka kiertämiseksi iskari-/keulaöljyjen määriä on lisätty ja mm. takasikarihin on tehty ulkoisia öljysäiliöitä, jotta öljyt jäähtyisivät paremmin.

Esimerkiksi Foxin kelkkaiskareissa on samaa öljyä kuin putkikameleissa ja niitä käytetään -30 - +10 asteessa. Eikä muuten feidaa fillarissa pitkissä laskuissa takapää myöskään siksi että öljy lämpenee. Miten tuolla teorialla crossipyörällä ajetaan 30 minuuttia 30 asteen helteessä! Tai ihan samalla kepillä 10 asteen pakkasessa.

Faktat puhuvat tätä vastaan, kun öjly lämpiää pienenee sen viskositeetti samalla, jolloin se vaimentaa vähemmän virratessaan shimmipakan läpi. Asiaa tietysti helpottaa se jos öljyä on paljon ja/tai sen jäädyttäminen on hoidettu fiksusti. Käsittääkseni kelkoissa ja moottoripyörissä nuo öljynmäärät ovat huomattavasti fillareita isompia, joten voi olla, että asia ei ole yhtä merkityksellinen moottoroidulla puolella. Asiasta puhuttu vaikka miten paljon, alla yksi artikkeli nettiartikkelista.
http://www.bikeradar.com/mtb/gear/ar...for-you-39180/
"The change from a standard Fox Float CTD rear shock—which is a very capable shock for cross-country and general trail riding – was apparent midway down our first extended downhill. The rear suspension tracked better, providing a bit more traction over rough terrain. The shock also stayed cooler, thanks to the higher oil volume afforded by the additional reservoir, which resulted in more consistent, fade-free performance. (If you’ve ever barreled down a long descent and felt your suspension soften or feel like the damping circuits aren’t quite doing their job, you’ve likely experienced suspension fade.)"

Ihan kivaa on itse iskareita purkaa ja huoltaa. Tarkka ilmaaminen ja sellainen pikkuseikka kuin välimännän paikka ovat kuitenkin kasaamisvaiheessa melko tärkeitä asioita. Paineistu on pikku juttu niihin verrattuna. Onnea yritykseen.
Keulaöljyistä eivät läheskään kaikki toimi takaiskareissa. Sekin saattaa olla ongelma. Niin ja öljyn viskositeetin muuttaminen on se tasan väärä keino jos haluaa vaikuttaa vaimennuksiin. Siitä vaan kaupasta iso kasa simmejä ja sen jälkeen pään raapimista ja ehkä muutama kymmenen yritystä ja erehdystä. Siis purkamista, kokoamista ja koeajoa. Ja sama uusiksi, ja uusiksi.... Ja vielä sellaisia pikkujuttuja unohtamatta, että kun lisää simmeillä paluuta ja sen takia voi paluupuolen pikasäätöä pitää enemmän auki niin sepä vaikuttaa yllätys yllätys myös puristuspuolen hitaaseen vaimennukseen jne...

Mukavaa puhaahan tuo on eikä tuossa nyt varmaan ole mitään oikeata tai väärää tapaa iskarin-/keulanvaimennus kyvyn muuttamiseen. Vaimennusta voi tässä RP23 BV iskarissa tosiaan muuttaa monella eri tapaa ja/tai niiden yhdistelmällä

Millä perusteella muuten keulaöljyt eivät toimi takaiskarissa? Eikös öljyjen kanssa ole kuitenkin vain kysymys siitä, että valitaan ominaisuuksiltaa sopia öljy tulevaan käyttötarkoitukseen, mitään keula- tai iskariöljyjä ei siis tavalleen edes ole erikseen olemassa, eihän se öljy itse tiedä, että onko se virtaamassa vaimennus hetkellä takaiskarin vai keulan shimmipakan läpi.

Tässä nyt verrataan moottorikelkkoja ja krossipyöriä maastopyöriin, perustekniinna näissä on toki samaa, mutta väittäisin tuollaisen moninkertaisesti painavemman laitteen säätäminen ja iskarien ominaisuudet poikkeavat kuitenkin melkoisesti kevyen fillarin säätämisestä, joka on varmasti huomattavasti herkempää.

[SvaR]

^^
Mä lähdin vähän eri linjalle tuon oman RP2 kanssa ja kävin eilen pyörittelee tarpeita.

Seuraavaksi pitää hankkia öljyt ja kaivella josko nurkista löytyis neula + suutin.

http://www.clasohlson.com/fi/Venttiili--sovitinsarja-Zéfal/Pr314890000
Tuosta sarjasta viimeksi lyhensin tuon pidemmän harmaan ja apteekista ostin "terumo 22g x 1.5". Neula vaan sisään kierrepäästä ja pieni sipistely mattopuukolla tuosta neulan kannasta (kaksi helttaa tulee ulommas kuin tuon adapterin kierteet eli ne pois) ja eikun ruuvaa iskaripumppuun kiinni ja toimii aivan loistavasti.
kuvankin vois laittaa kunhan sen nyt vaan löytäs...

Mä en edes aja niin kovaa tai pitkään nopeasti, että kärsisin tästä mitenkään merkittävästi, mutta DH-kuvioissa tämän ihan selkeä ongelma, jonka kiertämiseksi iskari-/keulaöljyjen määriä on lisätty ja mm. takasikarihin on tehty ulkoisia öljysäiliöitä, jotta öljyt jäähtyisivät paremmin.

Meinaatko muka että joku iskari firma tekisi öljynlauhduttimella varustettuja polkupyörän iskareita? Vai tarkoitatko vaan näitä tyypillisiä lisäsäiliöllisiä iskareita joihin se säiliö on joko integroitu tai letkullinen ja joka on kyllä suurimmaksi osaksi täynnä kaasua jonka takia osa nimittää sitä myös kaasusäiliöksi.

[marco1]

Juu, lisää öljyä niillä on haettu. Fox Vanilla -aikoina niitä lisäsäiliöitä taisi olla ihan aftermarket osina.
Muuten tässä vähän ihmetyttää että mitä täällä nyt julistetaan uutena asiana. Jo 90-luvulla syrjäkylillä viriteltiin DH-pyörän iskareita kelkka- ja crossihommissa osaamisen hankkineiden toimesta hyvällä menestyksellä. Ainoa mikä hidasti oli se että jotkut tiivisteet oli hankalaa kokoa jota ei saa saanut oikein muualta kuin Foxilta joka ei niitä myynyt.
Poljettavampien vehkeiden virittelyyn iskarihemmot ei useimmiten viitsineet lähteä ja uudet vinksinvonksin linkut vaatisivat vähän perehtymistä mutta eiköhän nekin onnistuisi.
F-osassa tekijät ovat myös mopopuolelta osaamisen hakeneet ja F-lehden puoleltakin kelkka ja pyörämaailma ovat aika lähellä.

[Kalle H]

Meinaatko muka että joku iskari firma tekisi öljynlauhduttimella varustettuja polkupyörän iskareita? Vai tarkoitatko vaan näitä tyypillisiä lisäsäiliöllisiä iskareita joihin se säiliö on joko integroitu tai letkullinen ja joka on kyllä suurimmaksi osaksi täynnä kaasua jonka takia osa nimittää sitä myös kaasusäiliöksi.

Tossa on kaksi hommaa, kun iskarissa/keulassa on enemmän öljyä kuumenee se myös hitaammin mikä hidastaa öljyn viskositeetin muuttumista. Ulkoisella säiliöllä tarkoitin juuri tuota Piggybackiä mikä esim. Foxin DHX Air sekä CC:n DB Air -iskareissa on. En ole tuollaista päässyt koskaan itse purkamaan tai käpistelemään tarkemmin, mutta halkaisukuvien mukaan öljyä on niissä enemmän ja osa tuosta öljystä on juuri tuossa ulkoisessa säiliössä. Nettiarvosteluissa puolestaan useasti mainitaan, että tämä rakenne vähentää iskarin feidaantumista.

[SvaR]

Öljyä lisäsäiliön puolella on aikaista vähän, välimäntä on kohtuu syvällä siellä.
Fillari puolella ei ainakaan tavan kammen pyörittäjällä ole mitään huolta näitten lämpöjen suhteen. Suurin hyöty nuista suuremmista öljymääristä saavutetaan esim. kelkoissakin kasvavalla huoltovälillä. Sillä niissäkin iskarin halkaisijat kasvanut merkittävästi.

[kuokka]

Ei niitä lisäsäiliöitä iskareihin laiteta öljytilavuuden vuoksi.
Siellä on vaimennussysteemi. Yritän selittää yksinkertaistetusti tämän.

Otetaan iskari x, jossa on lisäsäiliö. Iskarissa itsessään on sisällä
mäntä ja simmit. Tuo mäntä liikkuu öljyssä ja öljy
virtaa männänreikien läpi ja simmit rajoittavat öljyn virtausta.
En tiedä kotimaisia termejä näille, joten puhutaan mid valvesta.

Sitten siellä lisäsäiliössä on base valve. Sen toiminta perustuu
männänvarren syrjäyttämän öljyn virtauksen rajoittamiseen.

Nuo base valve ja mid valve ovat siis toisistaan erillisiä vaimennussysteemejä.
Alla oleva kuva on keulasta, mutta sama periaate siinäkin on.



Ja miksi sitten kaksi erillistä ja erilaista vaimennussysteemiä?
Base valve on omiaan hoitamaan hitaan liikkeen vaimennusta ja
mid valve taas sitten on enemmän nopean liikkeen vaimennuksen juttu.
Nämä yhdistämällä saadaan yleensä parempi vaimennuskäyrä kuin
pelkällä mid valvella.

[kuokka]

"Ja vielä sellaisia pikkujuttuja unohtamatta, että kun lisää simmeillä paluuta ja sen takia voi paluupuolen pikasäätöä pitää enemmän auki niin sepä vaikuttaa yllätys yllätys myös puristuspuolen hitaaseen vaimennukseen jne..."

Otsikon mukaisessa iskarissa paluuvaimennusnappulan säätö ei vaikuta sisäänpäinvaimennukseen,
koska öljy virtaa siitä "takaiskuventtiilin" kautta, joten öljy ei pääse siitä takaisin iskarin muuttaessa
suuntaa. Lisäsäiliöllisissä öljy saattaa päästä sitten toiseenkin suuntaan, mutta niissä on tuo
yllä mainittu base valve, joka hoitaa sen hitaan liikkeen vaimennuksen.

Nämä ovat yleistyksiä, sillä iskareissa on tietty eroja ja jotkut lisäsäiliölliset iskarit ja esim. kuvan CCDB Inline ovat
ns. twin-tube -iskareita.

[Bässi]

Kuinka monessa fillarin keulassa on kaiksoisputkirakennne niin kuin ylemmässä kuvassa?

kannattaiskin alottaa perusvaimentimista.
-Emulsio vaimentimissa on kaasua ja öljyä sekaisin, ilman välimäntää. Ei silti pidä sekottaa avoimeen vaimentimeen.
-sitten perus välimännällinen/rakollinen vaimennin jossa kompensoidaan männänvarren syrjäyttämää öljymäärää.(rp23 ilman propedaaleja) ja kavitointi saadaan mahdollisimman pieneksi, samalla tavalla kuin ns open bath keuloissa öljymäärällä saadaan vastustavaa painetta isommaks tai pienemmäks.
-sitten perus lisäsäiliöllinen vaimennin. jossa on vaan kanava, säiliön ja sylinterin välillä. Näin saadaan lisää öljyä.(perus dhx ilman pro hässäköitä) + vähemmän kavitointia.
-sitten on vielä nää kaksoisputkirakenteelliset jotka onkin ihan eri rakenteella kuin nää perusjutut.

base/mid valvet on perusiskareissa samassa shimmipakassa.

[Bässi]

Suosittelen lukemaan tämän http://racetech.com/page/title/Suspension%20Bible jos aihe kiinnostaa.

[SvaR]

^^Niin periaatteessa juuri tuommoseen perus foxin takaiskariin voisi soveltaa itsekin lisäsäiliön jos haluais lisää öljytilavuutta. Näin esim. kelkkapuolella hyvin usein nähty tehtävän ja tämän muutoksen suurin syy on juuri kasvava huoltoväli. Ja oishan siinä samalla myös mahdollista kasvattaa iskunpituuttakin vaihtamalla pidempi männänvarsi.

Edit: Ollaankohan nyt muuten menossa ihan samalla sivulla termistä lisäsäiliö? Kun nuissa kuokan kuvissa ei ollut yhtään minun käsittämää "lisäsäiliöllinen iskari" eli ifp reservoir shock ja lyhenne ifp=internal floating piston.

Niin ja näitähän vois myös nimittää: enemmän öljyä hoikassa muodossa lyhyemmällä kokonaispituudella?!?

[kuokka]

Yritin kirjoittaa yleisesti, koska iskareissa on tosiaan eroja.
Tässä kuvassa on siis minun tarkoittama lisäsäiliöllisen iskarin "perusmalli".



Tämä on Foxin DHX. Se, kuten otsikon RP23BV ja muutkin perus Floatit, on mono-tube. Siinä on mid valve sekä
lisäsäiliössä base valve. Lisäsäiliö ei ole siinä öljymäärän lisäämiseksi, vaan kun iskarissa on base valve,
on välimännän (ifp) oltava sen jälkeen, yleensä lisäsäiliössä.

Tässä on samat sisukset eri muodossa, koska joihinkin runkoihin lisäsäiliöllinen iskari ei sellaisenaan mahtunut.



Tästä videosta selviää hyvin twin-tube -mallisen Fox DHX2/X2:n toimintaperiaate,
joka eroaa huomattavasti ylläolevasta vanhemmasta DHX:stä. Siksi yritin yleistää
lisäsäiliöllisten iskareiden toimintaa. Kun videossa puhutaan Rod valvesta on se sama
kuin base valve ja kun main pistonista on se mid valve. Eli mid valve liikkuu ja
base valve pysyy paikallaan. Pakko vielä mainita, kuten videossakin kerrotaan,
että ko. iskarissa mid valve "toimii" vain toiseen suuntaan, sisäänpäinvaimennuksessa.
Syy sille on sisäänpäinvaimennukseen kohdistuvien voimien laaja skaala. Paluuvaimennus
saadaan toimimaan pelkällä rod valve systemillä, koska liikettä aiheuttava vaimennettava
voima on vakio, eli jousi; ilma tai kierre. Sisäänpäin voimia aiheuttaa mikä tahansa
juurakosta 10 metrin droppiin.



Cane Creekin Double Barrel on periaatteeltaan vastaava ja jopa
Cane Creekin Double Barrel Inline, vaikka siinä ei perinteistä lisäsäiliötä olekaan.
Tämän vuoksi on vaikea kirjoittaa näistä yleispätevästi.

Niin periaatteessa juuri tuommoseen perus foxin takaiskariin voisi soveltaa itsekin lisäsäiliön jos haluais lisää öljytilavuutta. Näin esim. kelkkapuolella hyvin usein nähty tehtävän ja tämän muutoksen suurin syy on juuri kasvava huoltoväli. Ja oishan siinä samalla myös mahdollista kasvattaa iskunpituuttakin vaihtamalla pidempi männänvarsi.

En tiedä kelkoista mitään, mutta ei se öljytilan lisääminen huoltoväliä ainakaan pyörien perus-Floateissa lisää.
Ei siellä öljystä lopu ominaisuudet, vaan paineet karkaavat välimännän takaa öljyn sekaan.
Enkä tiedä mitä hyötyä pitemmästä iskarista on pyörässä johon on tarkoitettu jonkin tietyn mittainen iskari.
Männänvarren lisäksi pitäisi vaihtaa ainakin paluuvaimennuksen neula, mahdollinen propedalin tanko, luultavasti
ilmakannu ja saattaa olla vielä muutakin.

Siinä olet kyllä oikeassa, että sellaisen voi soveltaa Foxiin.

Kuinka monessa fillarin keulassa on kaiksoisputkirakennne niin kuin ylemmässä kuvassa?

Luulin, että nyt puhutaan iskareista, mutta ainakin X-Fusion Vengeancessa on.

base/mid valvet on perusiskareissa samassa shimmipakassa.

Selitä nyt ihmeessä minulle tämä yhtälö.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Mennään nyt sivuraiteilta ihan alkuperäiseenkin asiaan, mikäli vielä jotakuta iskarin tuunailu kiinnostaa.
Otetaan lähtökohdaksi nuo Floatit. Ihan ensimmäiseksi suosittelen ostamaan toisen iskarin ja aloittamaan
sillä. Ei tarvi olla kashimaa tai boost valvea tai edes säädettävää propedalia. Boost valvellinen malli on
sikäli parempi, että siinä on männässä pienemmät reiät, joita voi suurentaa. Vanhemman mallin isoja
reikiä on huomattavasti hankalampi sen sijaan pienennellä, mutta niilläkin pärjää. Evolution-mallit kannattaa
jättää ostamatta, niissä kun ei ole simmitettyä paluuvaimennusta.
Ohjeet ensimmäisten kertojen avaamiseen ja kasaamiseen.



Boost valvellisen iskarin mäntä, boost valvellisen iskarin muokattu mäntä ja vanhempi belleville-simmeillä
tehdyn propedal iskarin mäntä. Kolme sisempää reikää ovat paluuvaimennukselle ja ulkokehällä olevat sisäänpäin-
vaimennukselle.

Mitäs sitten kun ne muutamat harjoituskasaukset on tehty? No pitäisi tietää mitä haluaa muuttaa, mikä ei ole välttämättä
kovin helppoa. Oli se kuitenkin mitä tahansa, niin simmejä pitää ostaa, koska boost valven ja belleville-simmit saa laittaa
jonnekin keräämään pölyä. Kuitenkin ennen sitä vielä sananen belleville-simmeistä. Ne ovat siis kartionmuotoisia simmejä,
joilla on tavallisiin suoriin simmeihin verrattuna veikeä jousikäyrä.



Kuvassa tumman sininen (Cone Height h=0) käyrä edustaa tavallista 'suoraa'
simmiä ja muut erilaisia belleville-simmejä

Siinä missä tavallisten simmien käyrät ovat progressiivia, belleville-simmien käyrät 'aaltoilevat'.
Niitä on käytetty/käytetään Foxin iskareissa esijännitettyinä tuomaan hitaan liikkeen vaimennusta,
platform, propedal, miksi sitä haluaakaan sanoa. Belleville-simmien esijännityksen tuoman kynnyksen
jälkeen simmien taipumiseen vaadittava voima vähenee. Alussa on paljon vaimennusta ja sitten vaimennus
vähenee, joka tarkoittaa käytännössä sitä ettei iskari tunnu kovalta, vaikka onkin esim hyvä polkea tai
pumppailla. Kokonaan esijännitetyllä tavallisella simmipakalla varustettu iskari tuntuu kovemmalta
belleville-simmiseen iskariin verrattuna. Belleville-simmeissä on siis hyviäkin puolia.

Ennen sukellusta tavallisiin simmeihin kotiläksyksi pitää miettiä mitä muutoksia haluat iskariisi tehdä?
Ao. kuvassa on tavoitteita ja miten niihin päästään, mutta niistä lisää myöhemmin.



Siitä päästiin alkuun. Jäsentely voi vähän ontua, kun lennosta kirjoittaa ja yrittää selittää mitä ja miksi.
No nyt välillä pyöräilemään ja osa II - simmit (ja varmaan kaikenlaista rönsyilyä) ilmestyy joskus.

[SvaR]

Tässä kuvassa on siis minun tarkoittama lisäsäiliöllisen iskarin "perusmalli".

En tiedä kelkoista mitään, mutta ei se öljytilan lisääminen huoltoväliä ainakaan pyörien perus-Floateissa lisää.
Ei siellä öljystä lopu ominaisuudet, vaan paineet karkaavat välimännän takaa öljyn sekaan.
Enkä tiedä mitä hyötyä pitemmästä iskarista on pyörässä johon on tarkoitettu jonkin tietyn mittainen iskari.
Männänvarren lisäksi pitäisi vaihtaa ainakin paluuvaimennuksen neula, mahdollinen propedalin tanko, luultavasti
ilmakannu ja saattaa olla vielä muutakin.

Siinä olet kyllä oikeassa, että sellaisen voi soveltaa Foxiin.

Tuo eka iskarihan on jo hitech...siitä löytyy jo ulkoisia säätö mahdollisuuksia
Ehkä olen vaan joskus aikoinaan joutunut painimaan näiden minun näkemien perusiskareiden kanssa joita lähinnä muokattiin simmitystä muuttamalla.

Tuota iskaria kun katsot niin tajuat mitä olen itse näillä perusiskareilla tarkottanu. Tuosta kuvasta puuttuu letku lisäsäiliölle.

Se on totta että fillarin iskarissa lisäsäiliön lisääminen suuremman öljytilavuuden takia ei tuo kummoista lisäarvoa. Fillareissa nämä iskarit pääsee huomattavan helpolla verrattuna esim. kelkkaan tai ehkä dh puolella päästään rasittamaan iskaria jo jonkin verran.
Kun tuommosen foxin rp23 purkaa niin en sen jälkeen yhtään ole ihmetelly miksi niissä niin usein meneen puurot ja vellit sekaisin.

Senkin vähän mitä näitä iskareita seuraillu niin voi todeta että onhan nämäkin kehittynyt huimasti ja vaatis taas syventymistä jos meinais kunnolla kelkkaan päästä.

Mitäs tuossa lisäsäiliön lisäämisella on haettu?

[Bässi]

Unohdin Hlr:än.

tarkotan että mid ja base valvet on samassa varressa. Ei mid valvea tarvii olla, niinkuin esim rp23 ei näyttäs olevan.
sillon crosover shimmi erottaa nopeen ja hitaan vaimennuksen.

kun katellaan just tuota yllä olevaa iskaria ja kuvitellaan siihen letku ja lisäsäiliö, niin miks se säiliö siihen tarvitaan vaikka siellä ei mid valvea olekkaan?

Se lisäsäiliö on siellä
Jäähdyttävän pinta-alan takia ja sen takia ettei iskarit kasva liikaa(lunttasin tämän ihan itse, linkkaamastani kirjasta)

[SvaR]

Jos tarkotit tuota minun laittamaa kuvaa niin siinä tapauksessa lisäsäiliöt oli sijoitettu konehuoneeseen. Mutta toki sillä on saatu pitempi isku kokonaispituuden kasvamatta.

Mutta tuo minun kysymys tuosta lisäsäiliöstä oli tuon kuokan laittaman kuvan takia eli miksi siihen on lisätty tuo lisäsäiliö?

[Bässi]

Joo sun kuvaa meinasin. Kun Kuokka väitti että lisäsäiliö on sen takia olemassa että voidaan käyttää mid valvea.
Mutta kun näitä iskareita on tehty lisäsäiliöllä jo 70-luvulta asti ilman ulkoisiasäätöjä yms turhia käppyröitä.

varmaan tohon foxiin on laitettu sen takia lisäsäiliö että saadaan lisää pinta-alaa/öljyä tai sattunu olemaan vaan tuollanen säiliö ja saatu sitäkautta parempi tiiviste öljyn ja kaasun väliin tms. Ettei tarvii kerran kuussa tehä huoltoa

[kuokka]

Tuo eka iskarihan on jo hitech...siitä löytyy jo ulkoisia säätö mahdollisuuksia
Ehkä olen vaan joskus aikoinaan joutunut painimaan näiden minun näkemien perusiskareiden kanssa joita lähinnä muokattiin simmitystä muuttamalla.

Tuota iskaria kun katsot niin tajuat mitä olen itse näillä perusiskareilla tarkottanu. Tuosta kuvasta puuttuu letku lisäsäiliölle.

Se on totta että fillarin iskarissa lisäsäiliön lisääminen suuremman öljytilavuuden takia ei tuo kummoista lisäarvoa. Fillareissa nämä iskarit pääsee huomattavan helpolla verrattuna esim. kelkkaan tai ehkä dh puolella päästään rasittamaan iskaria jo jonkin verran.
Kun tuommosen foxin rp23 purkaa niin en sen jälkeen yhtään ole ihmetelly miksi niissä niin usein meneen puurot ja vellit sekaisin.

Senkin vähän mitä näitä iskareita seuraillu niin voi todeta että onhan nämäkin kehittynyt huimasti ja vaatis taas syventymistä jos meinais kunnolla kelkkaan päästä.

Mitäs tuossa lisäsäiliön lisäämisella on haettu?

No tuo on todella perusiskari. Pitää nyt vielä täsmentää, että kun kirjoittelen jotain, niin kirjoittelen fillareiden iskareista.
Varmaan kelkassa, autossa, helikopterissa tai avaruussukkulassa voi olla erilaisia iskareita. Niitä ei voi kuitenkaan suoraan verrata
polkupyörien iskareihin. En tiedä mistä edellämainitusta laitteesta kyseinen iskari on, mutta siinä ei tosiaan ole mitään ulkoisia säätöjä,
joten kaikki muutokset on tehtävä sisuksia muuttamalla. Tuossa lisäsäiliö ei vaikuta vaimennukseen mitenkään, siellä on vain välimäntä.
En ole varma onko joskus ollut sellaisia pyörien iskareita, joissa olisi ollut vastaava rakenne.

Minulla oli joskus tällainen GT RTS, muistaakseni vuosimallia 1995. Siinä iskarina oli Noleenin Piggy back, jossa oli
uskomatonta kyllä säädöt sekä paluu- että sisäänpäinvaimennukselle. Sisäänpäinvaimennuksen säätönamiska on
tuossa lisäsäiliön juuressa, paluu on karhennettu rengas iskarin toisessa päässä. Pyörään olisi saanut myös
iskarin ilman mitään säätöjä (ja siten lisäsäiliötä). Tuosta ajasta on pyörät ja iskarit kehittyneet huimasti,
mutta kuitenkin jo tuolloin tehtiin fillareihin iskareita, joissa lisäsäiliö ei ollut tarpeellinen pelkän välimännän vuoksi.

Kyllähän esimerkiksi tuo Foxin uusi DHX2/X2 on jo aika mielenkiintoinen laite, mutta otsikon Float ei paljoa eroa
tuosta sinun kuvan kapistuksesta. Eivät ne perusperiaatteet ole siitä muuttuneet.

Voin varmuudella sanoa, että lisäsäiliössä on base valve, jolla on haettu lisää hitaan liikkeen vaimennusta.
Varmuuteni johtuu siitä, että olen tehnyt tuon härvelin ja se on minun pyörä. Ja se jopa toimii toivotulla tavalla.
Ero tavalliseen Floatiin on melko suuri.

[Bässi]

Esmes Fox Van R. Ok reboundi löytyy, ei mid valvea. Säiliöllä.

onnistuko aiheen alkuperäset käyttäjät tehtävässään

[SvaR]

Sori että hypin vähän mutta kun tämä oma harrastelu vähän vaihdellu aikakausittain. 90 luku maastopyöräily -00 luku oikeastaan kelkkailu jolloin sinne muistaakseni artic cat otti fox floatit käyttöön jotka kyllä voi sekottaa myös näihin ihan täysin ja nyt tällä vuosikymmenellä siirtyny takas fillareihin. Hyvä kun tekee fox float kuvahaun niin tulee fillari, kelkka ja mönkijä iskareita sekaisin.
Ekoissa kelkkojen floateissa oli muistaakseni isoimmat ongelmat ilmojen karkailu ja progressiivisuuden puute.

Mut ei pitäs näihin sotkeutua ollenkaan... netti ja lehdetkin pitäis perua, kun takaraivossa ruvennut kummittelemaan esim. ccdb air cs....prkl mene pois hus hus.

[kuokka]

Esmes Fox Van R. Ok reboundi löytyy, ei mid valvea. Säiliöllä.

onnistuko aiheen alkuperäset käyttäjät tehtävässään

Totta, että tällainen löytyy. Tuosta löytyy parempi RC-malli, jossa on base valve.
(Sulla taitaa olla mid ja base valve sekaisin) Van R on vain sitten samalla rungolla tehty
halvempi malli. Tietysti lisäsäiliöllä pystytään vaikuttamaan iskarin kokonaispituuteen,
eli saadaan pitkäiskuiselle iskarille lyhyempi kokonaismitta. Sillä ei ole kuitenkaan
vaimennuksen kanssa mitään tekemistä. Täytyy tunnustaa, että tuo ei ollut tullut
aikaisemmin mieleen. Base valvella pystytään kuitenkin parantamaan iskarin toimintaa
niin paljon, että on suorastaan rikollista jättää sellainen asentamatta, kun olisi tilaisuus.

tarkotan että mid ja base valvet on samassa varressa. Ei mid valvea tarvii olla, niinkuin esim rp23 ei näyttäs olevan.
sillon crosover shimmi erottaa nopeen ja hitaan vaimennuksen.

En valitettavasti kyllä ymmärrä. Mid valve ja base valve ovat kaksi erilaista vaimennussysteemiä. En käsitä miten ne
ovat samassa varressa, mutta vika voi olla toki minussakin.

kun katellaan just tuota yllä olevaa iskaria ja kuvitellaan siihen letku ja lisäsäiliö, niin miks se säiliö siihen tarvitaan vaikka siellä ei mid valvea olekkaan?

Se lisäsäiliö on siellä
Jäähdyttävän pinta-alan takia ja sen takia ettei iskarit kasva liikaa(lunttasin tämän ihan itse, linkkaamastani kirjasta)

Tuo jäähdytys pitää varmasti paikkansa jossain järeämmissä kulkuneuvoissa, mutta ei pyörissä ihan ensimmäinen huoli normaalikäyttäjällä
ole öljyn liiallinen lämpeneminen. Iskari saadaan kokonaismitaltaan lyhyemmäksi, kun välimäntä viedään pois iskarin rungosta
erilliseen lisäsäiliöön. Ja näin tosiaan on esim. tuossa Vanissa tai muissa pitemmissä ja järeämmissä iskareissa.

[Bässi]

Totta, että tällainen löytyy. Tuosta löytyy parempi RC-malli, jossa on base valve.
(Sulla taitaa olla mid ja base valve sekaisin) Van R on vain sitten samalla rungolla tehty
halvempi malli. Tietysti lisäsäiliöllä pystytään vaikuttamaan iskarin kokonaispituuteen,
eli saadaan pitkäiskuiselle iskarille lyhyempi kokonaismitta. Sillä ei ole kuitenkaan
vaimennuksen kanssa mitään tekemistä. Täytyy tunnustaa, että tuo ei ollut tullut
aikaisemmin mieleen. Base valvella pystytään kuitenkin parantamaan iskarin toimintaa
niin paljon, että on suorastaan rikollista jättää sellainen asentamatta, kun olisi tilaisuus.

Tarkotan että mäntään saadaan rakennettua 2 shimmipakkaa päällekkäin tai vaikka 3, eikös tässäkin ole useampi piiri silloin? Toki mid valvella on hyviäkin ominaisuuksia ja ilman lisäsäiliötä base valvea/säätöjä on vaikeempi saada käytettäväksi. Mutta kyllä se ilmeisesti lisää kavitaation vaaraa.
mitenköhän van rc:n base venttiili on rakennettu? Veikkaan pelkkää neulaa. Ei varmasti kummallista eroa vs mäntä shimmitettynä.

edit. Miten base valvella pystytään parantamaan ominaisuuksia? Mun mielestä jos "irrotat" base valven männästä ja laitat sen ulkoisesti säädettäväks. Ainoa hyöty on nopea säätö mahdollisuus.
enemmän siitä mid valvesta on hyötyä kun sillä saadaan paremmin vaimennettua nopeat vrt pelkkä shimmivaimennus männässä.

[kuokka]

Toivottavasti tämä selventää mikä on mid-valve ja mikä base valve. Mid-valve on siis männänvarren päässä. Siinä voi olla vaimennus
sisään-, ulos- tai ulos- ja sisäänpäin. Vasemmalla on iskari x, siinä on mid-valvessa simmit sekä ulos- että sisäänpäinvaimennukselle.
Mid-valve liikkuu öljyssä edestakaisin.

Sisäänvaimennukseen osallistuu tässä iskari x:ssä myös base valve. Base valven läpi virtaa öljy, jonka männänvarsi syrjäyttää iskarin
painuessa kasaan. Base valve rajoittaa tämän männänvarren syrjäyttämän öljyn liikettä ja vaimentaa iskarin liikettä sitä kautta.



Noista suhteellisen vaimennuksen käyristä selviää, että base valvella saadaan hitaammilla männänvarren
nopeuksilla enemmän vaimennusta kuin mid-valvella. Ainahan on tietysti poikkeuksia ja erilaisia iskareita
ja keuloja yms. Yleistän kuitenkin, että mid-valven ja base valven yhdistelmällä saadaan tehtyä parempi
iskari kuin pelkällä mid-valvella. Keuloissa on usein paluuvaimennus toteutettu mid-valvella ja sisäänpäin-
vaimennus base valvella. Tästä esimerkkinä vaikka Rockshoxin Charger -vaimennin, millainen on Pikessä.

Aikaisemmassa viestissä mainitussa Foxin X2:ssa ollaan tarkemmin ajateltuna hieman harmaalla alueella
sen suhteen miksi siinä olevan vaimennussysteemejä sanoisi. Siinä on erittäin kovia sisäänpäin suuntautuvia
iskuja varten simmit 'varaventtiilinä' männänvarren päässä olevassa männässä, joten se olkoot mid-valve
vaikka se ei ole ilmeisesti kovin aktiivisesti aukeilekaan. Pääasialliset vaimennussysteemit muistuttavat
sikäli base valveja, että ne pysyvät paikallaan ja öljy virtaa niiden läpi. Virtausmäärät ovat kuitenkin paljon
suuremmat kuin pelkän männänvarren syrjäyttämän öljyn virtaus, että sikäli nekin muistuttavat mid-valvea.
No ovat mitä ovat, niin ei sitä ole tarvetta avata säätämisen vuoksi, kun tarvittavat säädöt tehtyä ulkopuolelta.

Tarkotan että mäntään saadaan rakennettua 2 shimmipakkaa päällekkäin

Jos on yksi mäntä ja sen päällä kasa simmejä, on se yksi simmipakka, vaikka siinä olisi crossover, kaksi, kolme tai monta.

mitenköhän van rc:n base venttiili on rakennettu?

Riippuu vähän vuosimallista, vanhemmissa näin, en tiedä onko joissain malleissa ollut boost valve, tai sitten saattaa
olla joku tällaista vastaava jousihärveli, mitä saa säätää jousta esijännittämällä.

[Bässi]

Niin, tiedän kyllä mid ja base valven. Varmaankin oot samaa mieltä jos kerron että mid valve hoitaa nopeita ja base valve hitaita iskuja.
kerroin monesta shimmipakasta(stage 1,2 jne) päällekkäin, sen takia että näillä nyt kuitenkin saadaan suurinpiirtein sama efekti kuin erilleen sijoitetuista venttiileistä.
crossoveri erottaa siinä tapauksessa hitaan ja nopean vaimennuksen siinä yhdessä shimmipakassa, jos nämä on sijotettu kummatkin mäntään. Halusin vain kertoa että ei sinne säiliöön tarvii olla sijotettu mitään venttiileitä ja tällöinkin on mahdollista hyvä vaimennus.

Fox x on siis ccdba:n kopio, joka taas on Öhlinssin ttx. En kyllä jaksanu tutkia mutta kertomasi perusteella.

editio... vai kutsutko mid valveksi männän shimmipakkaa vaikka ei ole edes olemassa base valvea, ehkä siitä tuo väärinymmärrys.
Tai siis kutsut koko mäntää mid valveksi, kun kerran sanot että vaikuttaa myös rebound puolella. Mid-valve vaikuttaa vain puristuspuolella. Männässä on mid valve ja rebound puoli....
https://www.google.fi/search?q=mid-v...mbdWPdAWpaM%3A
ja tässä on vielä kopioituna raamatusta.
http://forums.mtbr.com/shocks-suspen...ns-794326.html

[SvaR]

Nyt löyty tuo paras versio mitä itse näpertäny.
Eli tuo http://www.clasohlson.com/fi/Venttii...al/Pr314890000 siitä tuon pidemmän harmaan lyhennys ja apteekista "terumo 0.7x40mm" neula sisään, istuu sinne todella jämptisti ja mattopuukolla pieni sipistely neulankannasta niin käy iskaripumppuun täydellisesti.

[t3mppu]

Kylläpäs tämä ketju on lähtenyt keulimaan, siis hyvällä tavalla, kun tulee paljon lisää tietoa iskareista

Tässä pieni päivitys ketjun alkuperäiseen aiheeseen.

Tein huollon tuolle Float RP2:lle viikko sitten, mutta en ollut ehtinyt koeajolle ennen viikonloppua.
Kirjoittelen vielä pitemmän kuvitetun tarinan kunhan ehdin, mutta tässä pari kuvaa ja huomioita.

Iskarin osiin saaminen oli suht helppoa, mitä nyt tuli pari yllätystä, mm. rebound neulan kanssa, kun se nousi shimmipakan mukana (piti tarkistaa millainen shimmitys, vaikka nyt en siihen muutoksia tehnytkään) ja tippui, mutta neula + jousi + minimaalisen kokoiset prikat kaikki löytyivät, kuin ihmeen kaupalla

Osia: (kuvassa näkyy alhaalla myös tuo IFP venttiili lopulliseen pituuteensa pätkäistynä)


Öljyksi tuli 70/30 suhteella redlinen mediumia ja heavya, IFP venttiiliksi tosiaan tuo kuorma-auton venttiilistä askarreltu ja paineeksi se 400PSI




ProPedal vivun "askel" muuttui hieman jäykemmäksi ja pois kytkettäessä vipu "napsahtaa" auki-asentoon kun sitä alkaa painamaan.



Lopputuloksena iskari muuttui hieman tukevammaksi (enemmän hidasta vaimennusta / platformia), liekö sitten alkuperäinen välimännän paine karannut tai öljyssä ilmaa jne.
- keulan keventäminen/nosto painonsiirrolla helpompaa kun ei joustanut yhtä paljon alta
- bashring ei kolissut juuri lainkaan kallioportaisiin, vaikka perä pääsikin törmäämään (aikaisemmin keskiö laski enemmän kun perä "törmäsi" portaaseen keulan ollessa ylhäällä)

Ero aikaisempaan oli siinä määrin huomattava, että lauantain lenkillä piti alkumatkasta vielä tarkistaa ettei ProPedal ollut päällä, koska sekään ei kovin kummoiselta aikaisemmin tuntunut. Nyt myös ProPedal ajossa selkeästi jäykempi.


Muista huomioita:
Sitten kun shimmipakasta oli todennut, kyseessä olevan Medium tune sisään vaimennukselle (kaksi kartioshimmiä), huomasin että sama olisi kerrottu ilmasäiliön suulla olevassa tarrassa.
Täytyy nyt taas ajella ja harkita josko kokeilisi seuraavassa huollossa vaihtaa yhden kartioshimmin lisää (hard tune).
Yllätyksenä tuli myös, että keulasta poiketen iskari ei käytä kaikkea liukuputken matkaa, täytyy seurata myös joustomatkan käyttöä ja harkita ilmatilan piennennystä progressiivisuuden lisäämikseksi. (olis aika optimaalinen palikka 3D tulostella, kun löytäis missä )

[t3mppu]

Nyt löyty tuo paras versio mitä itse näpertäny.
Eli tuo http://www.clasohlson.com/fi/Venttii...al/Pr314890000 siitä tuon pidemmän harmaan lyhennys ja apteekista "terumo 0.7x40mm" neula sisään, istuu sinne todella jämptisti ja mattopuukolla pieni sipistely neulankannasta niin käy iskaripumppuun täydellisesti.

Hmmm, tuon neulasysteemin rungonhan olis voinu ottaa myös vaikka vanhasta sisurista jossa Schrader venttiili, mutta mua epäilytti nuo paineet yhdistettynä perus neulaan, vaikka lopulta aika vähän sitä ilmatilaa olikin.

Muutenkin oli melkoinen ähellys lyhyellä iskaripumpulla ottaa se 400psi

[SvaR]

Kylläpäs tämä ketju on lähtenyt keulimaan, siis hyvällä tavalla, kun tulee paljon lisää tietoa iskareista

Niinhän tää vähän ehkä karkas, mutta tässä saa haastaa itsensä ihan eri tavalla kuin muussa fillarin tekniikassa, siksi tämä ainakin itseä kiehtoo ihan eritavalla.

Hmmm, tuon neulasysteemin rungonhan olis voinu ottaa myös vaikka vanhasta sisurista jossa Schrader venttiili, mutta mua epäilytti nuo paineet yhdistettynä perus neulaan, vaikka lopulta aika vähän sitä ilmatilaa olikin.

Muutenkin oli melkoinen ähellys lyhyellä iskaripumpulla ottaa se 400psi

Eka idea oli tehdä samanlainen kuin tuo kuokan neula, mutta sitten iski ahaa elämys työntää tuo neula tuonne sisään.

[Tmh]

...harkita ilmatilan piennennystä progressiivisuuden lisäämikseksi. (olis aika optimaalinen palikka 3D tulostella, kun löytäis missä )

Tuollainen iskarin pohjausgummi on myös kätevä lisäämään progressiivisuutta pienentämällä ilmatilaa sekä samalla tietysti toimii pohjaamiskumina: