Sivu 77 / 77 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 2767757677
Näyttää tulokset 2.281 - 2.307 / 2307

Aihe: Kestävyysurheilun perusteet

  1. #2281
    Olen harjoitellut tässä tehoperusteista harjoittelua....

    Alustana Trainerroadin treenit. Tacx Neo trainerina. Kysymys koskien (esim.) Vo2 max -intervalleja. Jos menen ohjeistuksen mukaan kadenssilla 95-105, 4.5min vedossa syke pyörii joissakin lukemissa. Toisena päivänä taas ei "jalat pyöri" ja vedot menee kyllä tavoitetehoilla läpi, mutta kadenssi ja tätä kautta myös syke jää esim 10 pykälää matalammaksi kuin ensin mainitussa esimerkissä. Teho siis säilyy kuitenkin vedoissa tavoitetasolla.
    Olivatko nämä nyt kuinka paljon eriharjoituksia noin aineenvaihdunnallisesti/fysiologisesti ajateltuna? Oliko jälkimminen kenties jotakin muuta kuin Vo2 max -harjoitus? Voinko siis harjoitella "väärin" myös tehoperusteisesti, vaika tavoitetehot kyllä toteutuvat?

  2. #2282
    Liittynyt
    06/2008
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    4.352
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Jope123 Katso viesti
    Olivatko nämä nyt kuinka paljon eriharjoituksia noin aineenvaihdunnallisesti/fysiologisesti ajateltuna? Oliko jälkimminen kenties jotakin muuta kuin Vo2 max -harjoitus? Voinko siis harjoitella "väärin" myös tehoperusteisesti, vaika tavoitetehot kyllä toteutuvat?
    Kadenssin kasvaessa sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormitetaan suhteessa hieman enemmän ja kadenssin laskiessa taas hermolihasjärjestelmää. Osassa Trainerroadin harjoituksista on sisäänrakennettuja ohjeita joissa suositetaan mm. minimikadenssia jotta harjoitusvaikutus olisi haluttu (tai ihan vaan sen takia, että tietyllä kadenssilla tietty intensiteetti on keskimäärin helpoiten ylläpidettävissä). Pidemmällä aikavälillä saattaa huomata yhtenä harjoitusvaikutuksena, että yllättäen sillä eniten tietyllä intensiteetillä käytetyllä kadenssilla sietää sitä kuormitusta parhaiten.

    En sanoisi että voi harjoitella väärin, kauramoottorin fysiologinen vaste tiettyyn intensiteettiin sattuu vaan olemaan päiväkohtainen muuttuja. Keskeisintä on aina se, että toteutuva työmäärä on lähellä suunniteltua ja se tehdään suunnilleen oikeilla intensiteeteillä.

    Henkilökohtaisesti nautin valtavasti niistä sisäharjoituksista, jotka aloittaa aavistuksen alipalautuneena. Kun syke nousee maltillisemmin homma pysyy jotenkin paremmin hanskassa, hengitystekniikalla ja -rytmillä ei ole niin paljon merkitystä ja maitohappoja sietää hieman paremmin. Toisaalta maksimaaliset harjoitukset voivat olla silloin erittäin hankalia.
    "Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15

  3. #2283
    Kiitos.

    Harjoittelu ei siis ole mennyt hukkaan....hymiö

    Annetaan siis "päivän päättää" millä kadenssilla jne mennään kulloisessakin harjoituksessa. Ja tuleehan näin luonostaankin hivenen vaihtelua harjoitteluun.

  4. #2284
    Liittynyt
    04/2010
    Viestit
    1.552
    En tiedä miten sen muut ymmärtää, mutta mun sanastossa VO2 max treenit on maxhapenotto juttuja ja sykkeillä tms ei ole juurikaan väliä.

  5. #2285
    Liittynyt
    08/2017
    Paikkakunta
    Helsinki/Jyväskylä
    Viestit
    95
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
    En tiedä miten sen muut ymmärtää, mutta mun sanastossa VO2 max treenit on maxhapenotto juttuja ja sykkeillä tms ei ole juurikaan väliä.
    Kyllä sillä sykkeellä siinä mielessä voi noissa maksimihapenoton treeneissä olla väliä, että verihän sitä happea lihaksille kuljettaa ja sydän sitä verta pumppailee. Eli sykkeen, sydämen minuuttitilavuuden ja arterio-venöösiveren happieron kautta tuo hapenkulutuskin vaihtelee. Syke on siis aika olennaisesti yhteydessä hapenkulutukseen. Toki päiväkohtaisesti voi tulla vaihtelua veren tilavuudessa, joka tuohon yhtälöön vaikuttaa.

  6. #2286
    Liittynyt
    04/2010
    Viestit
    1.552
    toki toki, mutta mielestäni tavoite on maxventilaatio mahdollisimman pitkään. suurin osa ei sitä jaksa fillarilla tehdä. sykkeen saa kaffilla ja koffilla helposti ylös.

  7. #2287
    Liittynyt
    07/2005
    Paikkakunta
    Oulu
    Viestit
    696
    Sykkeen hidas nousu ei välttämättä riipu sydämmestä eikä verenkierrosta ollenkaan. Tässä yksi näkemys.

    https://www.peakendurancesport.com/e...and-go-faster/

    “The VO2 slow component is particularly interesting to exercise physiologists because it indicates that the efficiency with which the body uses oxygen to produce energy is progressively lost while exercise continues at exactly the same speed”


  8. #2288
    Liittynyt
    10/2007
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    2.081
    Lukaisin. Treenin kannalta ei mullistavaa. Harjoitustehoja ei siis pidä määritellä prosenteilla VO2maxista tai maksimisykkeestä, vaan aerobisen ja anaerobisen kynnyksen mukaan. Ja anaerobinen kynnys ei ole se teho mitä voi pitää yllä tunnin, vaan teho jonka voi määritellä esim. laktaattien mukaan ja jonka ylläpitämisessä kehittyy yleisellä kestävyysharjoittelulla, mutta loputtomiin sitä ei syystä tai toisesta voi pitää yllä.
    Korson Kaiku / Hi5bikes.fi

    http://vapaaratas.blogspot.fi

    "Cyclocrossin eräs etu on ettei se kestä kauan." - Eugène Christophe.

  9. #2289
    Liittynyt
    04/2015
    Paikkakunta
    Oulainen
    Viestit
    1.379
    Mistähän juoruaa se että kun ajoin suhteellisen kurinalaisen pk lenkin matahlahkoilla sykkeillä (puolivälissä yksi pikku hiitti) ja nyt on jalat väsynemmän oloiset kuin yleensä vastaavan (+100km) lenkin jäljiltä. Tyypillisesti pidemmillä lenkeillä tulee ajettua puolet pk sykkeillä ja loput vaihtelevasti lujempaa. Kadenssit kyllä tahtoo tippua pienillä tehoilla, nytten avg 79, max 104.

  10. #2290
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    5.165
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Moska Katso viesti
    Mistähän juoruaa se että kun ajoin suhteellisen kurinalaisen pk lenkin matahlahkoilla sykkeillä (puolivälissä yksi pikku hiitti) ja nyt on jalat väsynemmän oloiset kuin yleensä vastaavan (+100km) lenkin jäljiltä. Tyypillisesti pidemmillä lenkeillä tulee ajettua puolet pk sykkeillä ja loput vaihtelevasti lujempaa. Kadenssit kyllä tahtoo tippua pienillä tehoilla, nytten avg 79, max 104.
    Jokos ostit tehomittarin? Jos ja kun ajoa on tullut näilllä komeillla keleillä paljon, niin syke valehtelee ainakin minulla todella paljon. Pelkästä sykkeestä et nää, että oletkin oikeasti kuormittanut jalkoja lenkillä enemmän mitä aiemmin. Tehomittarin yksi hyvä puoli on se, että voit vertailla sykkeen/tehon suhdetta. Näkee aika äkkiä, kun syke alkaa menemään hitaalle tuntien lisääntyessä.

  11. #2291
    Liittynyt
    04/2015
    Paikkakunta
    Oulainen
    Viestit
    1.379
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti paaton Katso viesti
    Jokos ostit tehomittarin? Jos ja kun ajoa on tullut näilllä komeillla keleillä paljon, niin syke valehtelee ainakin minulla todella paljon. Pelkästä sykkeestä et nää, että oletkin oikeasti kuormittanut jalkoja lenkillä enemmän mitä aiemmin.
    ei ole vieläkään raskinut mittariin investoida. Tuuli oli kyllä hankala, mutta keskinopeus vain 28,2 ja syke avg 138 ( Z2 moderate 122-162 3:31:40 97% ), eikä puuskututtanut.

  12. #2292
    Liittynyt
    05/2012
    Viestit
    165
    Tuosta 48 lyhyttä videota kestävyysurheilun perusteista by "EPC Coach and Sport Scientist Matty Graham"



    Linkki soittolistaan

  13. #2293
    Liittynyt
    05/2012
    Viestit
    165
    Onko joku muuten onnistunut yhdistämään viikkoja kestävän retkipyöräilyn ja jonkinlaisen samanaikaisen harjoittelun. Tarkoitan siis sitä sitten kun on on the road, en valmistautumista.

    Tasasesti junnaten pk:lla AINA. (Raskaimmat mäet pois lukien.) Vai onko joukkoon mahtunut suunniteltua variaatiota. Vaikka lyhyempi päivä mutta intervalleja. Intervallilla en takoita max vauhtia punaisella.

    (Kuormaahan ei välttämättä tarvitse olla 50 kg mukana jos sivilisaation parissa retkeilee.)

  14. #2294
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    5.165
    Lyhyet vedot leiripäivänä, vaikkapa kauppareissun yhteydessä.

  15. #2295
    Liittynyt
    07/2009
    Paikkakunta
    JKL
    Viestit
    296
    Tämä lanka on varmaankin oikea paikka keskustella Tommi Martikaisen kirjasta Kehity pyöräilijänä (2017). En tiedä, onko kirjasta jo keskusteltu täällä pidemmälti.

    Minusta kirja on arvokas lisä suomenkieliseen treenikirjallisuuteen useammastakin syystä, joista seuraavassa muutama. Ensinnäkin se on asiantunteva, tutkimustietoon nojaava ja käytännönläheinen johdatus tehomittarin avulla harjoittelemiseen. Sen peruslähtökohta harjoitteluun on moderni, mukana ovat PK, kynnys ja sen yläpuoli sekä kova maksimivoimaharjoittelu. Periodisointimalleja esitellään kattavasti, vaikkei välttämättä kovin syvällisesti. Mutta näinkin lukija saa virikkeitä, mikä varmasti oli tarkoitus, eikä kirjan mitta kasva valtavaksi. Kirjaa ei ole kuristettu kuoliaaksi lähdeviitteillä, mutta kuitenkin viitataan relevanttiin kirjallisuuteen. Mielestäni voisi viitata enemmänkin, tästä alla lisää. Ote on käytännönläheinen, se mitä tapahtuu tien päällä ratkaisee.

    Toiseksi teoksen esitystapaan liittyvä ratkaisu jakaa ajattelu fysiologiseen ja funktionaaliseen puoleen on minusta erittäin onnistunut. Sitä voisi luonnehtia jopa pedagogiseksi. Näin vältetään se, että tapa tuottaa voimaa (kadenssi ja voiman tuotto erilaisissa maastoissa, jota Martikainen kuvaa käsitteellä inertiaolosuhteet) ja hermolihasjärjestelmälle asetetut vaatimukset jää sivuun. Nyt ne nousevat asianmukaisella tavalla esiin omaksi harjoitettavaksi ominaisuudekseen. Kvadranttianalyysin käytön vinkeistä myös plussaa.

    Kolmanneksi, on luontevaa verrata Martikaisen teosta Coggan-Allenin kirjaan. Odotan, että joku voi olla seuraavasta eri mieltä, mutta minusta teoksen ansio on, että se poikkeaa Coggan-Allenin kirjan (ja sen jäljittelijöiden) tietyistä heikkouksista. Näitä ovat mielestäni hyvin kyseenalainen keskialueilla jauhamisen kehotus ("paras bang for buck löytyy tempo/SST"), sekä ylipäänsä taipumus esittää edellisen kaltaisia melko absoluuttisia väitteitä ilman kirjallisuudessa esiintyvien (ja itse asiassa tieteiden puolella pikemminkin hegemonisessa asemassa olevien) vasta-argumenttien asianmukaista käsittelyä. Oma lukunsa on vielä Cogganin FTP:n määritelmällinen (onko kyse 60min tehosta vai ei? Onko sen määrä kuvata jotakin fysiologista kynnysilmiötä, kuten critical power tekee, vai onko kyse vain funktionaalisesta määreestä? Coggan argumentoi yhtä ja toista sen mukaan, mikä on hänen keissilleen edullista) ja testaamiseen liittyvä epäselvyys - jos käytössä on tehomittari, josta saa raakaa dataa, miksi ihmeessä kukaan tekisi 20min testin ja ratkaisisi oman FTP:n käyttämällä kerrointa 0,95? Kysymystä adaptaatioiden optimoinnista ei nähdäkseni ratkaista lätkäisemällä teokseen taulukkoa, jossa on listattu melko arbitraarisella tavalla eri tyyppisten harjoitteiden kestoa yksilöimättä, mikä tuottaa parhaan vasteen per käytetty aikayksikkö, eikä tätä ole lähteistetty kunnolla.

    Martikaisen kirja onnistuu olemaan sävyltään samaan aikaan kysyvä ja vastaava, mitä arvostan suuresti. Hänen oma kokemuksensa ja äänensä kuuluu teoksen läpi mainiosti. Mieleen ei tule ajatusta, että minulle yritetään myydä jotain kylkiäisiä.

    Neljänneksi, vaikkei asia minua suoraan koskekaan, aerodynamiikkaa ja tempoasentoa koskeva luku oli kiinnostava kuriositeetti. Toinen kuriositeetti on Lotta Lepistön käyttäminen esimerkkiurheilijana. Pidän ansiona sitäkin, että miesten ja naisten joitakin fysiologisia eroja (naiset kestävät kovempaa intensiteettiä paremmin sekä ns luonnostaan että lyhempien kisojen kautta tapahtuneiden funktionaalisten adpataatioiden kautta) ylipäänsä nostetaan esiin ja sivutaan argumentaatiossa.

    Kirjassa on myös joitakin heikkouksia, joista suurin on minusta toimitustyö. Kirja olisi pitänyt ehdottomasti editoida ja kustannustoimittaa vielä kertaalleen. Nyt on katkeilevia lauseita ja katkeilevia ajatuksia mukana. Ei häiritsevän paljon, mutta kuitenkin.

    Lisäksi sama editointiprosessi olisi pitänyt ulottaa lähdeluetteloon ja ennen kaikkea viittauksien merkkaamiseen. Useammassa kohdassa viitataan esimerkiksi lähteeseen, jota ei ole luettelossa, mutta on epäilemättä kirjoittajalla kirkkaasti mielessä. Viittaaminen ei ole itseisarvo, mutta kun sitä on päätetty tehdä, se tulisi toteuttaa tarkasti. Tämä olisi myös luultavasti auttanut fysiologisen ja funktionaalisen tarkastelutason silloittamista paikka paikoin. Vaikka eronteko on minusta näppärä ja fiksu, ajatusten juoksutus pomppii toisinaan enemmän niiden välillä kuin ehkä olisi syytä.

    Mistä päästäänkin kysymykseen: Kynnysharjoittelun rajojejn koettelua käsittelevässä jaksossa (s 121) Martikainen argumentoi, että optimaalisten ärsykkeiden näkökulmasta vedot tulisi tehdä pitkinä, vähintään noin 15min pituisina. Oman käsitejärjestelmänsä nojalla Martikainen esittää tähän fysiologisen perustelun: "Viidentoista minuutin minimiaika johtuu siitä, että suurin osa mitokondriotason vaikutuksista ilmenee vasta n. 12min työskentelyn jälkeen".

    Tämä väite on absoluuttisempi kuin monet kirjan väitteet ja siksi nostan sen esiin. Myös perustelu on melko spesifi ja jopa solutason tapahtumiin viittaava. Sille ei valitettavasti esitetä lähdettä. Ajatus ei ole mitenkään ainutlaatuinen, myös muualla (esim. Seilerin videoluennot sekä jotkin hänen Korkean intensiteetin ja koetun kuormituksen suhde -tutkimushankkeen työpaperit) esiintyy toisinaan samantyyppinen ajatus, mutta funktionaalisemmin ilmaistuna: on tärkeää ylläpitää tiettyä aineenvaihdunnallista tasoa pitkään. Minulla ei ole mitään lähtökohtaista syytä epäillä väitteen oikeellisuutta. Se on funktionaaliselta kannalta täysin järkeenkäypä.

    Sen sijaan olisin utelias tietämään, mikä mekanismi tässä on fysiologisesti oleellinen ja mitä seurauksia sillä on.

    Oletetaan, että Martikaisen väite on tosi. Pitääkö 12+min työskentelyn olla yhtäjaksoista? Vai voidaanko ON/OFF-intervalleilla (30sek-15sek) saada aikaan samantyyppinen aineenvaihdunnallinen miljöö lihakseen - jos ei (kyllä) niin miksi?

    Yhdeltä kannalta vastaisin, että kyllä pitää, tässä on kyse lihaksen kuormittamisesta. Toiselta kannalta vastaisin, että tuskin tarvitsee, mitokondriothan vastaavat soluhengityksestä eli hapenkulutuksesta, ja koko ON/OFF-harjoitteen idea perustuu havaintoon, että hapenkulutus pysyy korkealla tasolla myös lyhyen lepojakson aikana.

    Osaisivatko esim. Scade ja muut ketjun vakionaamat auttaa tässä pulmassa, joka on varmasti enemmän älyllinen kuriositeetti kuin harjoittelun ohjelmoinnin kannalta ratkaiseva palapelin palanen?

    Kirjasta voisi sanoa paljon enmmänkin, mutta lopetan nyt tähän. Arvosanaksi 9 / 10.

    Jos kirjoittaja lukee tämän, niin kiitokset tämän pienoisen kulttuuriteon tekemisestä. Uusintapainoksen työstämiseen luulisi muuten voivan saada muutaman tonnin apurahan joltain tieteitä ja niiden popularisoimista rahoittavalta säätiöltä, kuten Kone, Kulttuurirahasto, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Wihuri, Kordelin, tms.
    ussaf muokkasi tätä : 26.05.2018 at 08.55

  16. #2296
    Liittynyt
    08/2017
    Paikkakunta
    Helsinki/Jyväskylä
    Viestit
    95
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti ussaf Katso viesti
    Mistä päästäänkin kysymykseen: Kynnysharjoittelun rajojejn koettelua käsittelevässä jaksossa (s 121) Martikainen argumentoi, että optimaalisten ärsykkeiden näkökulmasta vedot tulisi tehdä pitkinä, vähintään noin 15min pituisina. Oman käsitejärjestelmänsä nojalla Martikainen esittää tähän fysiologisen perustelun: "Viidentoista minuutin minimiaika johtuu siitä, että suurin osa mitokondriotason vaikutuksista ilmenee vasta n. 12min työskentelyn jälkeen".

    Tämä väite on absoluuttisempi kuin monet kirjan väitteet ja siksi nostan sen esiin. Myös perustelu on melko spesifi ja jopa solutason tapahtumiin viittaava. Sille ei valitettavasti esitetä lähdettä. Ajatus ei ole mitenkään ainutlaatuinen, myös muualla (esim. Seilerin videoluennot sekä jotkin hänen Korkean intensiteetin ja koetun kuormituksen suhde -tutkimushankkeen työpaperit) esiintyy toisinaan samantyyppinen ajatus, mutta funktionaalisemmin ilmaistuna: on tärkeää ylläpitää tiettyä aineenvaihdunnallista tasoa pitkään. Minulla ei ole mitään lähtökohtaista syytä epäillä väitteen oikeellisuutta. Se on funktionaaliselta kannalta täysin järkeenkäypä.

    Sen sijaan olisin utelias tietämään, mikä mekanismi tässä on fysiologisesti oleellinen ja mitä seurauksia sillä on.

    Oletetaan, että Martikaisen väite on tosi. Pitääkö 12+min työskentelyn olla yhtäjaksoista? Vai voidaanko ON/OFF-intervalleilla (30sek-15sek) saada aikaan samantyyppinen aineenvaihdunnallinen miljöö lihakseen - jos ei (kyllä) niin miksi?
    Mielellään itsekin löytäisin lähteen tuolle, mutta en sellaista nyt aamun epäsystemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella löytänyt. Sen sijaan löytyy paljonkin tutkimuksia, joissa yleisimmät mitokondriaaliset markkerit reagoivat hyvin jopa erittäin lyhyisiin, mutta hyvin korkean intensiteetin intervalleihin (esim. 4x30s all-out).

    Sille kyllä löytyy puoltoa, että ainakin hyvin harjotelleilla yksilöillä kokonaistyöajan tulisi sallia semmoinen n. 10 minuuttia VO2max tasolla kovatehoisissa intervalleissa (tarkoittaen karkeasti tuplasti pidempää kokonaistyöaikaa treenille), mutta nuo ajat on nimenomaan saavutettu suht lyhyillä intervalleilla ja pitkissä intervalleissa hyväkuntoiset kestävyysurheilijat tuskin saavuttavat maksimihapenottoa, koska heidän hapenkulutuksen hidas komponentti nousee sen verran hitaammin, ettei ehdi saavuttaa VO2max tasoa.

    Martikainen tosin vissiin viittaa kynnysharjoitteluun, ei maksimihapenoton harjoitteluun. Joka tapauksessa tutkimusten perusteella on vaikea löytää perusteluja 15min+ intervalleille. Kokonaisuudessaan kovan osuuden keston kannattaa kuitenkin olla pitkähkö.

    Mitokondrioiden adaptaatiosignalointia tutkittaessa PGC1a lienee tällä hetkeillä tunnetuin ja tutkituin signalointireitti. Intervallit periaatteessa vaikuttavat tähän reittiin solutasolla matalan energiabalanssin kautta (AMP/ATP -suhde). Periaatteessa tuo suhde voi muuttua joko korkean työkuorman kautta tai vähän matalamman mutta pitkäkestoisemman kuorman kautta. On kuitenkin suht paljon näyttöä sen puolesta, että lyhyet hyvin intensiiviset intervallit ovat jonkin verran tehokkaampia PGC1a signaloinnin aktivoijia. Valmiiksi matala taso ennen intervalleja (matala lihasglykogeeni) sen sijaan saattaa voimistaa tätä vaikutusta.

    Aineenvaihdunnallisessa miljöössä on todennäköisesti useita eroja, mutta mitokondrioiden biogeneesin kannalta korkea AMP/ATP -suhde lienee merkittävin.

  17. #2297
    Liittynyt
    07/2009
    Paikkakunta
    JKL
    Viestit
    296
    Kiitokset selvennyksestä.
    research & destroy

  18. #2298
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    6.522
    Mulle on toi kirja tulossa vasta Heinäkuussa (toivottavasti), eli en tiedä mitä siellä kansien välissä on, mutta mitä Tommi suosittelee harjoitusalueiden määrittämiseen jos kenttätestit eivät toimi? Vähän kummastuttaa jos samaan aikaan kehotetaan välttämään keskialuetta, mutta kehotetaan tekemään vähintään 15 minuutin pituisia vetoja.
    6.7 WTF/kg

  19. #2299
    Liittynyt
    07/2009
    Paikkakunta
    JKL
    Viestit
    296
    Just kenttätestejä suositellaan. Pahoittelut jos ilmaisin asian huonosti. Lukisin toimintaohjeen niin, että ensin kentät ja tarvittaessa sitten muuta eli labraa tueksi.

    Keskialuetta koskeva sekaannus voi olla enemmän sanallinen kuin substantiaalinen. Oon yleensä ajatellut, että 15min veto on lähellä 100% kynnystehosta paikkeilla, jota en itse miellä enää keskitehoksi. Toi sitten livahti tekstiin. Martikaisella on tässä enemmän variaatiota.

    Ymmärtäisin niin, että scade avasi tossa yllä asian toista puolta eli pohti ton vähintään vartti -suosituksen perusteluja hiukan pidemmälle.
    research & destroy

  20. #2300
    Liittynyt
    09/2010
    Viestit
    477
    Palaan vielä kirjan arvosteluun.
    Oli hyvin summattu. Mielestäni OK kirja. Aika paljon Coggan mantroja mutta jonkin verran omia näkemyksiä jotka antavat sen lisäarvon.
    Jäsentelystä voi kyllä keskustella. Esim. ihan hyvä aloittaa käsitteistä. Mutta ellei tehomittausta tunne pitäisi ensin käydä läpi kynnysteho ennen kuin selittää siihen perustuvat johdannaiset. Kuvat arvatenkin training peaksistä. Ne on yhtä huonoja kuin muissakin kirjoissa, joissa niitä käytetään. Itse data osittain hyvää mutta todella vaikeaa tihrustaa mitään. Siksi sielä on myös huonoja esimerkkejä, mitä lukija ei huomaa koska ne on vaikeita nähdä.
    Stten ellei yhtään ymmärrä miten tehomittari (venymäliuska) toimii, ei kyllä kannata sitä alkaa selittämäänkään.
    Mutta ellei minulla olisi kirjaa, ostaisin sen kyllä.

  21. #2301
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    6.522
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti ussaf Katso viesti
    Just kenttätestejä suositellaan. Pahoittelut jos ilmaisin asian huonosti. Lukisin toimintaohjeen niin, että ensin kentät ja tarvittaessa sitten muuta eli labraa tueksi.

    Keskialuetta koskeva sekaannus voi olla enemmän sanallinen kuin substantiaalinen. Oon yleensä ajatellut, että 15min veto on lähellä 100% kynnystehosta paikkeilla, jota en itse miellä enää keskitehoksi. Toi sitten livahti tekstiin. Martikaisella on tässä enemmän variaatiota.

    Ymmärtäisin niin, että scade avasi tossa yllä asian toista puolta eli pohti ton vähintään vartti -suosituksen perusteluja hiukan pidemmälle.
    OK. Tossa tosin tulikin ihan hyvä kommentti, että käsitteiden määrittely on hyvä alku. Esimerkiksi minä olen käsittänyt sweet spotin kattavan noin 80-100% FTP alueen.
    FTP:n arvioinnista keskustellessa tykkään "seitsemän synnin mallista"

    Ja offarina. Coggan ei vaikuta tyypiltä, jonka kanssa olisi kiva käydä bissellä.
    6.7 WTF/kg

  22. #2302
    Liittynyt
    09/2014
    Viestit
    109
    Kuinka hyvin pysytte halutulla tehoalueella ulkona ajaessa? Katselin pk-lenkkien statseja niin yleensä 40-50% ajasta olen zone 2:lla, vaikka kyttään mittaria vielä turhankin paljon.

  23. #2303
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    6.522
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Rawjunk Katso viesti
    Kuinka hyvin pysytte halutulla tehoalueella ulkona ajaessa? Katselin pk-lenkkien statseja niin yleensä 40-50% ajasta olen zone 2:lla, vaikka kyttään mittaria vielä turhankin paljon.
    Missä menee loppuaika? Mä en niin stressaa PK-lenkkien tehoja. Ajan fiiliksellä ja kevyillä polkimilla ja todella harvoin menee yli minuutin pätkiä liian kovaa. Jos säännönmukaisesti tulee ajettua pitkiä pätkiä selkeästi ”ylikovaa” niin voi myös olla kyse liian matalista harjoitustasoista.
    6.7 WTF/kg

  24. #2304
    Liittynyt
    09/2014
    Viestit
    109
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti OJ Katso viesti
    Missä menee loppuaika? Mä en niin stressaa PK-lenkkien tehoja. Ajan fiiliksellä ja kevyillä polkimilla ja todella harvoin menee yli minuutin pätkiä liian kovaa. Jos säännönmukaisesti tulee ajettua pitkiä pätkiä selkeästi ”ylikovaa” niin voi myös olla kyse liian matalista harjoitustasoista.
    Parin-kolmen tunnin pääasiassa. Näköjään vajaa 20% menee usein tempo-alueelle. Muuten pääosin Z1 ja Z2:sta. Tauon jälkeen ftp on niin matala, että vähänkin pidemmissä nousuissa karkaa väkisinkin tällä ruholla, ellei pyöritä alle 60rpm. Parin viikon päästä Trainerroadin ramp test.

  25. #2305
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    6.522
    Mä en jossain alle 2 minuutin mäissä olisi ihan hirveän huolissani tehon karkailusta kunhan jaksat ajaa suunnitellun pitkän lenkin loppuun asti. Mun mielestä pyöräilyn pitää olla myös kivaa ja tehojen/sykkeiden tuijottaminen 24/7 ei välttämättä ole kivaa.
    6.7 WTF/kg

  26. #2306
    Liittynyt
    09/2010
    Viestit
    477
    Kiinnostava juttu äfteepeestä.
    https://www.youtube.com/watch?v=MfGsUFw5PhE

  27. #2307
    Liittynyt
    12/2008
    Viestit
    168
    Porrastreeni menikin reisille?

    Hyvä otsikko tässä Ylen jutussa! https://yle.fi/uutiset/3-10274381

Aiheen tagit

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •