Briteissä tulevana keväänä kouluissa kampanjaviikot pyöräillä mahdollisimman paljon kouluun.
(Meanwhile in Finland: Oman perikunnan koulu syksyllä kielsi tulemasta pyörällä kouluun..)
http://www.cyclingweekly.co.uk/news/...allenge-148120
Briteissä tulevana keväänä kouluissa kampanjaviikot pyöräillä mahdollisimman paljon kouluun.
(Meanwhile in Finland: Oman perikunnan koulu syksyllä kielsi tulemasta pyörällä kouluun..)
http://www.cyclingweekly.co.uk/news/...allenge-148120
Ei varsinaista uutisointia, mutta Top Gearin 22. kauden ensimmäisessä jaksossa järjestettiin taas kaupunkikilpailu kaupunkiauton (Renault Twizy), pienen ilmatyynyaluksen, polkupyörän ja julkisen liikenteen kesken. Kilpailu eteni Pietarin laitamilta kohti keskustaa.
Ja sitten se paljastusosuus, jos joku haluaa tuota kisan kulkua jännätä itse;
R. Hammond lähti liikkeelle Pinarello Dogma Dura-Ace Di2:lla, jonka mälläsi ratikkakiskoilla kyljelleen -> kuskille ei suurempia vammoja mutta pyörästä takavaihtajan korvake poikki. Siitä jatkettiin sitten lainaamalla Meridan maasturi ohi ajaneelta nuorukaiselta. Lopulta Renault voitti, ilmatyynyalus oli toinen ja pyörä täpärästi kolmas. Tosin kilpailussa annettiin ymmärtää että julkinen liikenne olisi saattanut olla selvästi nopein vaihtoehto, mutta sitä ei käytetty tehokkaasti.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Jos sitä joku ei vielä ole tajunnut, niin ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä Top Gearissa sanotaan.
Afghanistan's women's cyclists: The world's most unlikely sports team?
http://www.bbc.com/news/world-asia-31311887
Parikyt mailia baanaa Lontooseen http://grist.org/cities/london-is-bu...-superhighway/
Ei nyt sinänsä pyöräilyuutinen, mutta kyllä näköjään paatunut automieskin joskus sotkee
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1427343713243.html
iLuurilla tapatalkista
Ja vielä ilman kypärää!
Göteborgissa aiotaan käyttää yli 3 mrd kruunua pyöräilyn edistämiseen.
http://m.gp.se/nyheter/goteborg/1.26...as-i-goteborg/
Epäreiluu .. muistelen että tuolla oli kymmenen vuotta sitten kivempi ajella kuin täällä nyt ..
Toisaalta viime vuoden puolella Svenska Dagbladet uutisoi että onnettomuudet joissa pyöräilijä loukkaantui "allvarligt" tai "invalidiserande" olivat lisääntyneet huomattavasti, 1800 vuonna 2012 ja 2200 vuonna 2013, t.s. pyöräilijät olivat tavoittaneet autoilijat vaikka jälkimmäisiä oli liikenteessä enemmän.
Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä onnettomuudessa ei ollut pyöräilijän lisäksi toista osapuolta ja näistä yhden ajoneuvon onnettomuuksissa 44 prosentissa syynä oli tien/pyörätien huono kunnossapito. Sikäläinen Trafikverket selvittikin tilannetta kuudessakymmenessä vähintään 40000 asukkaan kunnassa ja vain yhdeksässä kunnossapidon laatua voitiin pitää hyvänä. Tavoitteeksi onkin asetettu että vuoteen 2020 mennessä 70% kunnissa päästäisin tähän.
PS Göteborgissa lukijapalaute on osin suomalaisille hyvin tuttua: "Tre miljarder skattekronor till cyklismen i Göteborg. Behövdes de inte bättre till barncancerforskning och äldrevården?"
The Washington Post:
Don't make bicyclists more visible. Make drivers stop hitting them.
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
20 fillariystävällisintä kaupunkia .. eipä yllätä ettei Suomesta ole yhtään.
http://www.wired.com/2015/06/copenha...-friendly-citi
100 km/h - Maglev-junan tekniikka tuli nyt polkupyörään
Millainen toi oikein on
Laitoin saman uutisen tuonne suomi-ketjuun, vaikka tännehän se olisi paremmin kuulunut. Firman sivuilta löytyi kuva protosta:
http://www.carbofibretec.de/en/news
Mutta. Mikä siinä oikein leijuu?
Ei taida leijua mikään. Takakiekon ulkokehällä oleva moottori = Maglev tämän artikkelin mukaan.
Onneksi on tehomittarikammet!
Kappas, 500W moottorilla 100 km/h! Tehomittaria tarvitaan kai muistuttamaan kuskia polkemaan puuttuvat 4000W.
Vähän yskähdellenhän tuo uutinen on käännetty, mutta sanoma lienee kuitenkin mahdollista lukea tuosta suomen kielisestäkin jutusta. Juttu väittää jotain tekniikkaa lainatun Maglev-junasta ja tuo moottorin toteutushan se tietenkin on.
Mielinkiintoista tässä on se, että onko tuossa toteutuksessa potentiaalia? Millainen tuon hyötysuhde on. Sinänsähän tuo rakenne on mainio kestävyyden kannalta. Kuluvia osia ei ole. Ketju ja pinnat eivät kuormitu laisinkaan.
Lontoossa on trendinä, että naispyöräilijät jäävät maansiirtokuorma-auton alle. Nyt jo seitsemän kaupungissa tänä vuonna kuolleesta kahdeksasta pyöräilijästä on kuormurin alle jääneitä naisia:
http://www.standard.co.uk/news/londo...-10335683.html
Opittavaksi tästä lähinnä se, että pyöräkaistat erittäin tiiviissä kaupunkirakenteessa EIVÄT ole hyvä idea pyöräilijöille, vaikka jotkut kampanjoivat niitä Suomeenkin.
"The woman is the eighth cyclist to die on London’s roads so far this year. Six of the victims have been women and seven deaths have involved lorries." Kaikki kuorma-autot eivät ole olleet raskaita kippilava-autoja,
Useimmissa tapauksissa kuorma-auto on ohittanut pyöräilijän ja kääntynyt vasemmalle tai pyöräilijä on ajanut pysähtyneen tai ruuhkassa hitaammin liikkuneen kuorma-auton sivulle ja kuorma-auto on kääntynyt vasemmalle.
Reflektioita: naisten hämmästyttävän suuri osuus voi olla pelkkä tilastollinen kummajainen tai voi olla että naispyöräilijät eivät jostain syystä tunnista vaaraa yhtä hyvin kuin miehet. Mitä tulee pyöräkaistoihin, voi olla että niiden toteutuksessa on Lontoossa jokin rakenteellinen, kenties sikäläisiin risteyksiin liittyvä rakenteellinen ongelma, joka ei välttämättä toistu Helsingissä.
"The incident comes two years after the City of London Corporation agreed to implement new road safety measures for pedestrians and cyclists at the Bank junction.
The corporation admitted that the junction, a meeting point for six major roads, was a hotspot for collisions involving cyclists."
Musta tuntuu että noi Lontoon riskialttiit pyöräkaistat on toteutettu varsin huonosti. Pyöräkaistalla pitäisi olla yleensä tasku risteyksissä, eikä pitäisi olla millään muotoa mahdollista pyöräilijälle jatkaa suoraan kun autot kääntyvät fillarin käyttämän vektorin yli. Tämähän on jo Suomessakin havaittu ongelma kevyen liikenteen väylillä. Jos annetaan mahdollisuus kääntyä takaviistosta tulevan eteen, niin sehän tehdään. Lisäksi kun ihan vieressä oleva pyöräkaista saattaa kuormurille olla vielä kevyen liikenteen väylää pahemmin kuolleessa kulmassa on soppa selvä.
Jos löytyy parempi ketju keskustella pyöräkaistoista vs. pyöräteistä ja muusta pyöräliikenteen suunnittelusta, niin ohjatkaa vaan jatkot sinne.
Tulin juuri lomalta Kööpenhaminasta ja mietin vaan siellä olevia pyöräkaistoja. Kööpenhaminassahan siis pyöräväylän ratkaisuna on jotain sellaista mikä Suomen tieliikennelain mukaan ei ole pyöräkaista mutta ei myöskään pyörätie. Mikä se siis on? Kööpenhaminassa se pyöräväylä on muuten kuin pyöräkaista paitsi se on linjaosuuksilla erotettu autokaistoista erittäin matalalla reunakivellä, joka tuo kuitenkin tasoeron mukaan. Toisaalta taas risteyksissä autokaistat ja pyöräkaistat ovat samassa tasossa. Oikealle kääntyvät autot usein laitetaan samalle kaistalle kuin suoraan menevät pyörät. Kaikki tehdään tiemaalauksilla eli liikennemerkkejä ei noiden merkitsemiseen käytetty. En tiedä oliko edes olemassa noille liikennemerkkiä. Kaistan tavoin ne toimivat siten, että olivat siis aina yksisuuntaisia ja ne menivät uloimpana jalkakäytävän vieressä. Mikäli autoille oli kadulla taskupysäköintiä, niin se taskupysäköintijono oli auto- ja pyöräkaistojen välissä. (ideana siis: "Pysäköidyt autot suojaavat pyöräilijöitä").
Jos luetaan Suomen tieliikennelakia niin pyörätie on aina pyörätien liikennemerkillä merkitty. Pelkällä tiemaalauksella ei voida tehdä pyörätietä. Pyörätien yksi- tai kaksisuuntaisuuden merkitsemiseen ei ole tapaa. Pyöräkaista taasen on aina yksisuuntainen, kuten kaistat muutenkin ovat. Suomen tieliikenneasetuksessa määritellään millaista maalausta (ja vain maalausta, ei siis tasoeroa ja kiveä) käytetään autokaistojen ja pyöräkaistojen välissä. Siksi ymmärtääkseni Suomessa Kööpenhaminan (tai Hollannin) pyöräväyläratkaisun kopioiminen infraan on aikamoinen juridinen sirkustemppu. Ilmeisesti ne pitäisi tehdä pyöräteinä ja merkitä sitten liikennemerkeillä, ja perustaa oikeuskäytäntöön ilman selvää pykälää, että ne ovat yksisuuntaisia.
Kuitenkin kun pyöräkaistoja dissataan turvallisuusnäkökulmasta, niin minusta ongelma on se, että siinä välissä ei saa olla kiveä ja eritasoratkaisua. Risteyksessä kun pyörät kannattaa viedä autojen sekaan. Se on turvallisinta. Ja kyllä minä kutsuisin noita Kööpenhaminan ratkaisuja mieluummin pyöräkaistoiksi kuin pyöräteiksi.
Tommi Vainikainen, fietser & wielrenner
Kyllä noita yksisuuntaisia pyöräteitä voidaan suomessakin juridisesti tehdä, mutta kuten mainitsit, ei sen juridinen puoli on yhtä hyvissä käsissä kuin pyöräilyn säännöt yleensäkkin, eli ilman täsmällistä ohjeistusta ja asiat pitää tulkita epäsuorista viittauksista laissa. Suomesta kyllä taitaa puuttua sallittuja merkintätapoja selkeyttämään fillarin paikkaa tiellä, ja esimerkiksi yksisuuntaisen pyörätien merkintätapa on erittäin hankala joka myös heijastaa yleistä pyörätien merkintätavan ongelmaa: kyltin puuttumisen toteaminen on paljon aikaa vaativa tehtävä, ja kyltin puuttuminen on erittäin virhealtis joka taas aiheuttaa helposti sekavia ja vaikeasti ymmärrettäviä reittejä. Myös suomen tieliikennelain poikkeus wienin sopimuksesta jossa pyöräilijä väistää kaikkia muita tullessaan ajoradalle (ellei muuta osoiteta, tai autoilija kääntyy) tuottaa erittäin vaarallisen riskin tilanteissa jossa osapuolet joutuu nopeasti tulkitsemaan että onko pyöräilijä pyöräkaistalla vai pyörätiellä, tai muuten ajoradalla.
Mutta kyllä suomessa on paljon parannettavaa myös pyörätien rakennusohjeissakin. Laki sallii tosiaan yksisuuntaiset pyörätiet, ja jos ne olisi yleisiä, ne ymmärrettäisiin helpommin. Jo nyt voisi lakia myös tulkita niin että pyörätie voitaisiin merkitä kielletty ajosuunta-merkein toisesta suunnasta, ja yksisuuntaisen merkkejäkin käyttää. Jo pelkästään että tehtäisiin erotettuja pyöräteitä auttaisi monessa paikassa paljon että jalankulkija harhailisi harvemmin kävelytiellä. Ei lait myöskään käsittääkseni estä tekemästä katukivetöntä suoraa pyörätietä, toisin kuin espoon ohjeet taitaa opastaa tekemään (risteyksessä pyörätien jatke taitaa olla opastettu menemään 5m päästä risteyksestä tjsp). Yksi hyvin yleinen ongelma, eli huono näkyvyys ei pitäisi myöskään olla lailla estettyä, mutta koska ohjeissa tai laissa ei oteta kantaa pyörätien näkyvyyksiin, niin osa toteutuksista on koristeltu vaarallisesti. Ei laki estä paljon nykyistä parempaa infraa, mutta se voisi kyllä joissakin kohtaa tehdä asiat helpommin tulkittavaksi.
Helsinkiin ollaan rakentamassa tasoeroteltuja pyöräkaistoja muutamaan kohtaan, joten kyllä ne Suomessakin tunnetaan ja pyöräkaistan nimitystä niistä suunnitelmissa käytetään
Istuminen vaarantaa terveytesi! Ei tällä varmaan metsäpoluille mennä, mutta muuten varmasti mukava laite: http://www.viikonloppu.com/?p=87154
Pariisissa sallitaan pyöräilijöiden kääntyä oikealle vaikka liikennevalo näyttäisi punaista sekä punaisia päin ajo t-risteyksessä, kun matka jatkuu suoraan.
http://www.cyclingweekly.co.uk/news/...jHhaRfwVEfR.99
Magneettien etäisyys staattoriin täytyy säilyä suht vakiona. Tuossa ratkaisussa ei saa vanne liepata yhtään. Jos vanne vähänkin heittää, niin ei toimi. Asettaa vanteelle kovat vaatimukset, ja rihtaus täytyy säilyä täydellisenä kaikissa olosuhteissa. Pinnavanne oikeastaan huono ratkaisu tuohon, vaatii jäykän valuvanteen.
Kirjanmerkit