Onkos kukaan täällä tehnyt itse muhvijuotettua teräsrunkoa?
Onkos kukaan täällä tehnyt itse muhvijuotettua teräsrunkoa?
Aihetta liipaten, nim. Klemola (tai sinnepäin) teki komean CC-rungon itse. Ne juotokset tosin herätti epäilyjä useammassa palstalaisessa, itsessänikin. Olisi kiinnostavaa kuulla mitä sille pyörälle kuuluu?
Kaar ittelles vaa
Ursinin Marko rakenteli rungon. En muista, oliko muhvattu. Löytynee foorumin arkistoista...
Runko oli ajossa Lohjalla, sinkulakokontumisessa.
Hieno oli.
"tasamaiden suuri yksinäinen"
www.mtb-lohja.com
Kokkolan suunnalla on useampi diy-runko, kun siellä on ihan kansalaisopistossa ollut kurssiakin aiheesta. Nättejä pelejä ja ovat kai myös osoittautuneet kestäviksi. Ehkä sen alueen pojat kertoilevat jotain jos tämän aiheen jossain välissä huomaavat..
Krossikommuuni / Syöte MTB
http://www.ceeway.com/
Ja putket & muffit sitten tuolta
Toiseksi eniten ketuttaa kaikki
Muinoin oli Fillari-lehdessä juttu rungon tekemisestä juottamalla. Muistaakseni se syntyi "rakennussarjasta" eli valmiista kasasta putkia, jotka sai itse mitoittaa ja viilata sopivaksi.
Ainakin englanniksi aiheesta taitaa löytyä runsaasti nettimateriaalia.
"Sirkkelille" kuuluu edelleen pelkkää hyvää. Sillä on ajettu noin 15000km ja pelkästään huonoilla keleillä. Maantiepyörällä tulee ajettua kesä, joten cc:llä ajetaan lenkit syksyllä, talvella ja keväällä. Vaihdoin juuri Sramin Rival voimansiirron Sirkkeliin. Lokasuojat on pyörässä ollut lähes koko ajan, käyttötarkoituksesta johtuen. Oman rungon teko on suositeltavaa, jos pyrkii poikkeukselliseen kokoon tai muuten ratkaisuihin, joihin ei kaupasta löydy vastausta. Aikanani kun tein Sirkkelin, levyjarru rungot cc:n oli kortilla. Taloudellisesti runko tulee helposti aika kalliiksi, vaikka itse tekeekin (Sirkkelin rungon osat maaleineen noin 250€), mutta on erittäin mukavaa. Tuossa linkki
sirkkelin kuviin.
http://pultti.pinkbike.com/album/Sirkkeli/
Täällä on ainakin juttua noista itse tehdyistä rungoista. Linkin takaa löytyy sitten enemmän tietoa.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Heh, kiinnostavaa ... mistähän saa sarjoja vai pitääkö tilata "pitkää tavaraa" esim. Columbukselta ?
Putkentyöstövälineet on kyllä käytössä , joten putkista lähtien myös onnistuisi kun ensin "vesijohtoputkella" reenaisi.
Entäs muhvit sitten , sillä nehän
kruunaavat hienon kromorungon...
Onko juotosaine hopeata ja tapa kovajuotos vai ? Radiolennokkiharrasteessa sen kanssa on tullut pelattua.
http://koti.mbnet.fi/andhol/etusivu.htm - täällä on kokkolalaisten
projekteja -ei kai ikuisuusprojekteja . Noista sai aika hyvän
kuvan jiggaussysteemeistä.
Uhkaavan hyvä topiikki... parasta olisi poistua takavasemmalle ja heti
( vaimon laskujen mukaan olen tehnyt jo 3 pyöräprojektia 6 viikossa...
ja talvi on vasta alussa)
JT
Juotosaine näyttää yleensä olevan messinki/pronssi, tms:
http://julieracingdesig.canalblog.com/
http://vagabondecycles.blogspot.com/...-marathon.html
http://wolfhoundcycles.blogspot.com/
Kyllähän sillä saa pyöräprojektiin hyvästi hintaa lisää kun tekee kaikki rungon juotokset hopeasta!
tulla kalliiksi??? 250e ei mun mielestä ole paha noin tyylikkäästä rungosta
älkää kysykö mistä johtuu väkivalta!! älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma!!
Rahamiehet taitais kyllä samoin tein hopeoida koko rungon, niin että varmasti riittää köyhemmillä ihmettelemistä!
Eipä välttämättä edes tulisi kauhean kalliiksi - hopean hinta pörssissä taitaa olla siinä 300-400 euroa kilolta, eikä sitä tuohon pintahopeointiin niin kauheasti tarvita. Työlle voi kyllä tulla hintaa, kun joutuu jossakin hopeointipajassa sen käsityönä teettämään.
No, niin - ei kai tässä auta muu kuin alkaa paikata palstalaisten luuloja tiedolla
Teräsrungon voi tehdä karkeasti ottaen kolmella tavalla:
1. Perinteinen tapa - eli muhviliitoksilla,
2. Täytejuotoksilla (fillet brazing),
3. Hitsaamalla (Käytännössä ainoa käyttökelpoinen tapa on TIG-hitsaus).
Muhviliitoksiin käytetään hopeaa, kuin myös kaikkiin putken pintoihin kiinnitettäviin osiin riippumatta siitä mikä liitostapa on käytössä putkien välisissä liitoksissa. Hopeaa sen takia että sillä on erittäin suuri kapillaari-ominaisuus, eli hopea juoksee kapeimpiinkin rakoihin ja erittäin pitkiä matkoja lämmittämällä. Putken pintaan kiinnitettävien osien kohdalla on tärkeää että juotteen sulamislämpötila on riittävän alhainen ettei perusaine muuta muotoaan esim. vaijerinkiinnikettä juotettaessa.
Täytejuotoksiin käytetään messinkijuotetta. Itse olen suosinut nikkelipitoista juotetta koska sillä on suuri vetomurtolujuus ja sen plastinen lämpötila-alue on suht laaja. Tämä tarkoittaa että täytöksen määrää ja ulkonäköä voi säädellä lämpötilaa säätelemällä.
Tig-hitsauksessa käytetään luonnollisesti perusmateriaalin vaatimaa täytelankaa.
Itse olen tehnyt rungot pääsääntöisesti täytösjuottamalla (fillet brazing). Suhtauduin menetelmään varauksella kun kuulin siitä ensimmäisen kerran, mutta alan asiantuntijoiden käsityksen mukaan tällä tekniikalla tulee kaikkein kestävimmät rungot. Omien kokemusteni perusteella ei ole syytä epäillä asiaa.
Pyöränrunkoon käytettävällä materiaalilla ei ole mitään muuta yhteistä huonekaluputken kanssa kuin se että molemmissa käytetään samaa alkuainetta - rautaa. Pienenä vinkkinä voin kertoa että älä edes harkitse huonekaluputken käyttämistä edes kokeilumielessä. Siitä ei tule kuin heikkoa ja painavaa(vetomurtolujuus 370N/mm2). Pyöränrunkoon käytetään vähintäänkin ohennettua, saumatonta CrMo:a - eli kromilla ja molybdeenilla seostettua teräsputkea(vetomurtolujuus 800-900N/mm2). Rungon tekemiseen vaadittu työmäärä on sitä luokkaa että omaa aikaa ei kannata heittää hukkaan tekemällä sutta ja sekundaa.
Tämä aihe on kaiken kaikkiaan niin laaja ettei sitä kannata alkaa käydä läpi juurta jaksain tässä palstalla, mutta kyselkää ihmeessä jos haluatte tietää lisää.
Maastopyöräilijän kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Ei tuo oja varmaan ole syvä!"
"Kyllä on hyvät pitkospuut!"
"Bunnyhopillahan tuosta pääsee!"
Pyhä muhvi! Tuntuu sitä tietoa löytyvän. Kiitosta näistä jo.
Tuolta ceewaylta kattelin että valmiiksi kerätty putki/muhvi/säläpaketti halvimmillaan maksais n.130-160 puntaa, mikä ei minusta mikää kohtuuton ole. Ja tuskin itse kerätty paketti paljoa enempi maksais...
http://www.ceeway.com/Tubeandpartsbundle.htm
Ajatuksena ei missään tapauksessa ole säästö, eikä luulo että näin saisi aikaan parempaa kuin mitä kaupasta saa, vaan puhtaasti ite tekemisen himo.
Muhvijuotettu nimenomaan jo pelkästään ulkonäön takia, mutta eikös nuo seatstayt joudu -yleensä- täytösjuottamalla kiinnittämään yläpäästään?
Tämmönenkin löytyi, kuusi osaa: http://www.youtube.com/watch?v=u94Ws...x=0&playnext=1
ykköseero muokkasi tätä : 09.11.2009 at 19.56
http://pp.kpnet.fi/vpkleemola/hohto/ tuolla jotain kuvia, nuo rosterimuhvit on sitten pirun työläät hioo. You tubesta löytyy kans paljon juotos videoo esim. http://www.youtube.com/watch?v=EuazU...eature=related
Kyllä mielestäni kannattaa lähteä myös siitä, että saa parempaa kuin kaupasta. Ei massatuotannon kompromissit aina niin hyviä ole. Esimerkiksi
"Sirkkelin" paino, joka on tuollaiselle 180cm kuskille 1621gr! Sitä voisi verrata vaikka Salsan La Cruz runkoon, joka on myös vain levyjarru runko, terästä ja arvostetulta valmistajalta. Salsan paino on valmistajan mukaan 2054gr 49cm rungossa. 400gr painoeroa on jo aika paljon.
Todella hienoa työtä!
Tuohon raamiin vielä slot dropoutit ja levyjarrun paikka niin kuin Inbredissä...
54 CicliB Cross Race Disc raami painoi muistaakseni n. 1600g ja sehän oli kohtuu ohkasta alumiittiputkea.
Tuollaiset ratkaisut, kuten esim. erikoiset dropoutit ovat parhaita syitä tehdä runko itse.
Joo - ja tuohon voisi vielä lisätä että kun dropoutit ym. härpäkkeet ja vahvikkeet piirtää CAD:illä ja lähettää laserleikattaviksi, niin saa takuulla sellaista mikä ei tule joka nakkikioskilla vastaan!
Dropoutit yms. ollaan leikkautettu Hardox 400 kulutuslevystä - ei pitäisi jäädä kestävyydestä kiinni (vetomurtolujuus 1250N/mm2). Jos kuitenkin pelkää ettei tuo riitä, niin löytyy niitä vielä lujempia teräksiä. Sen verran kuitenkin pitää varottaa että kovin paljon käsin työstettävää ei kannata Hardox-osiin jättää. Siinä jää kestävyysurheilijakin pian toiseksi
XC-guy muokkasi tätä : 09.11.2009 at 22.49
Maastopyöräilijän kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Ei tuo oja varmaan ole syvä!"
"Kyllä on hyvät pitkospuut!"
"Bunnyhopillahan tuosta pääsee!"
Joo, klemola, en sano ettei saattais tulla parempakin kuin kaupan vehkeet, mutta näin ekalla kerralla se ei ole odotusarvo.
Onhan käsintehty, ja itse tehty vielä enemmän jo sekin arvo sinänsä.
Mulla on syynä yksinkertaisesti se että pitää tehdä jos voi tai uskoo osaavansa. Onhan tuota tullut jo monenlaista opeteltuakin, ja kun ammatikseen olen käsityöläinen niin eipä hirvitä sen puolen haasteet ollenkaan.
Ainoa (tällä erää) asia mikä mietityttää on tietysti tuo juottaminen.
Onko siihen oltava kaasuhitsilaitteet, vai onnistuuko jollain kompaktimmalla laitteella?
Pääsy olisi kyllä hitsivehkeisiinkin, mutta kun ei itsellä ole, eikä tämän takia ehkä kannata hankkia.
Sitten tämmönen;
http://drewsminiblog.blogspot.com/20...ramebuild.html
Sirkkelin geometria ei ole mikään poikkeuksellinen. Halusin sen mahdollisimman maantiepyörää muistuttavaksi. Ohjauskulma 72 ja satulakulma 73 astetta. Keskiö on samalla korkeudella kuin maantiepyörässä, tämä on poikkeus monesta sarjavalmiste cyclocrossista, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Pistä rima korkealle vain, kun sinulla kaikesta päätellen on edellytykset päästä yli. Ei pyöränrungon tekeminen ole mitään rakettitiedettä, vaikka monet yrittävät antaa sellaisen käsityksen asiasta.
Hitsauslaitteet on välttämättömät, koska messinkijuotteen sulamislämpötila on >900 astetta ja hopeajuotteenkin siinä 800 paikkeilla. Teoriassa nestekaasutohon lämpötila riittää, mutta käytännössä ei. Muhviliitosten juottaminen saattaa onnistua toholla, mutta pikkuosien juottamiseen tarvitaan parempaa lämmönhallintaa.
Olen tähän saakka ollut siinä käsityksessä että juottamiseen tarvitaan asetyleenilaitteet, mutta homma saattaa onnistua nestekaasu/happi-laitteillakin. Ei ole ollut tarvetta kokeilla, koska minulla on ollut mahdollisuus käyttää asetyleenilaitteita.
Yleensä ensikertalaista varoitetaan lämmittämästä putkia liikaa, mutta tällainen varoitus saattaa aiheuttaa päivastaisen vaikutuksen. Kylmäjuotos ei ole yhtään parempi ratkaisu kuin lämmittämällä heikennetty teräsputki. Jos kovajuottaminen on sinulle tuttua puuhaa, sinulla ei pitäisi olla mitään vaikeuksia projektin läpiviennissä, mitä juottamiseen tulee.
Joillakin nettisivuilla kehotetaan käyttämään pehmeää(asetyleenivoittoista) liekkiä, mutta se on mielestäni väärin. Juottaessa tulee käyttää normaaliliekkiä, koska muuten juotoskohtaan kertyy hiiltä joka pilaa lopputuloksen. Lämpötehoa säädetään liekin koolla ja suuttimen kokoa vaihtamalla. Juotettaessa suuttimen kärki pidetään aivan yhtä lähellä kohdetta kuin hitsattaessakin. Juotettaessa puhallusvoimalla ei ole merkitystä hitsaamisesta poiketen.
Nyt pitää lopettaa tätä tulee liian paljon...
Kuvia
XC-guy muokkasi tätä : 10.11.2009 at 11.27
Maastopyöräilijän kuuluisia viimeisiä sanoja:
"Ei tuo oja varmaan ole syvä!"
"Kyllä on hyvät pitkospuut!"
"Bunnyhopillahan tuosta pääsee!"
Hommasin joskus Bauhausista pienen kovajuotossarjan, jossa oli erikseen joku seoskaasu- ja happipullot. Taisi maksaa jotain 100 euron luokkaa. Sillä olen juottanut remontissa tarvitut kupariputket ja muuta pientä. En tiedä riittäisikö sen teho rungon juottamiseen.
Tämän aiheen myötä meikäläisen 29 sinkulaprojekti sai ihan uuden ulottuvuuden, kun alkoi tuntua siltä ettei runko tulekaan kaupasta. Nyt pitäisi löytää enää aikaa tarpeeksi.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Kirjanmerkit