Solisluun vammat ja niistä toipuminen
Tähän säikeeseen voisi keräillä tietoa ja kokemuksia solisluun seudun vammoista ja niistä toipumisesta.
Oma tapaus sattui tuossa 1½ viikkoa sitten, kun kolaroituani lensin tangon yli katuun olkapää edellä. Pää otti myös iskua, mutta sen huomasi vain sivusta haljenneesta kypärästä. Tälli ei kuitenkaan estänyt kisaamista, kun kerran reissuun oltiin sitä varten lähdetty ja käsi toimi vaikka kipeä olikin. Penkistä pystyi ajamaan yllättävänkin hyvin. No eipä siinä mitään voittoa voinut enää lähteä hakemaan mutta yli kisan puolenvälin pysyi kuitenkin porukassa.
Heivattuani suuntasin kisajärjestäjän ea-paikalle, jossa lääkäri totesi ettei ole murtumaa. Olkapää turposi reippaasti ja siihen muodostui kämmenen kokoinen mustelma. Menin sitten seuraavana arkipäivänä (yleis)lääkärille ja vieläpä yksityiselle. Tämä tutkaili, käänteli ja väänteli. Kättä pystyi liikuttamaan kaikkiin suuntiin vaikka kipua olikin. Oli sitten sitä mieltä että on vaan runsaasti ruhjetta deltoideuksessa ja kirjoitti kipulääkettä sekä ultraäänilähetteen (joka olisi pitänyt käyttää jos olkapää on vielä viikon päästä kipeä). Määräsi muutaman päivän taukoa pyöräilyyn ja muuhun rasitukseen. Tämä siis ilman röntgenkuvien näkemistä. Kantosidettäkään ei määrännyt.
Turvotus lähti laskeutumaan ja kättä pystyi liikuttamaan paremmin. Kuitenkin esim. pyörän tangosta vetäminen aiheutti oikein kunnon kivun. Epäilys heräsi ettei pelkästä ruhjeesta ole kysymys. Yhtenä mahdollisuutena oli AC-nivelen (akkromiaaliklavikulaari) sijoiltaanmeno jonka halusin sulkea pois. Harkitsin ultraäänitutkimuksessa käyntiä ja ortopedin konsultointia. Kuitenkin hetken mielijohteesta viikon kuluttua ensimmäisestä lääkärikäynnistä päätin mennä terveyskeskuksen päivystykseen, jotta pääsisin röntgenkuviin (koska AC-luksaatio näkyy kuvassa). Esitin asian (yleis)lääkärille, joka olikin samaa mieltä AC-luksaatiosta ja määräsi kuvattavaksi. Molemmat solisluut kuvattiin siten, että käsissä riiputettiin painoja kuvien selkeyttämiseksi (sattui muuten ihan jonkun verran). Kuvien kanssa takaisin lääkärille, joka sitten kertoi yllättyneenä solisluun murtumasta. Luun olkalisäkkeen (acromion) puoleisessa päässä oli kolme murtumalinjaa. Luu oli muuten paikoillaan ja ehjä joten lääkäri oli paikalleen luuduttamisen kannalla. Ultraäänikuvaus on lääkärin mielestä turha. Eli määräyksenä 2vk kantosidettä ja 2kk kovan rasituksen välttämistä ja uudet kuvat 2vk päästä. Tuomio oli tyly, sillä se tarkoittaa koko loppukauden kisojen jäämistä väliin.
Nyt ensimmäisestä viikosta on lusittu puolet ja olo on turhautunut, koska kättä pystyy käyttämään suht normaalisti. Kuormittamista olen välttänyt. Kuinkahan nopeasti maastopyöräilykuntoon paraneminen on mahdollista? Ajattelin passailla uusien kuvien ottamiseen saakka ja kuunnella (yleis)lääkärin mielipiteen tilanteesta, jonka jälkeen aion kysyä toisen mielipiteen ortopediltä röntgenkuvien ja manuaalisen tutkimuksen perusteella. Onkin toinen juttu, että kuinka kiire paranemisella sitten on jos kausi on joka tapauksessa ohi. Vaikka ajamaan vielä syksyllä pääsisikin, on kolmen viikon lepäily kuitenkin pilannut jo sen olemattomankin kunnon...
En suosittele kenellekään. Suhteellisen rassaavaa harmitella vuoden treenien ja valmistautumisen valuvan hukkaan toipuessa.
Toki ainahan olisi voinut käydä pahemmin, kypärä oli taas tarpeen.
Pääsipähän kuitenkin solisluunsa murtaneiden pyöräilijöiden runsaslukuiseen kerhoon
If Jens Voigt was a country, his principle exports would be Pain, Suffering, and Agony.
Kirjanmerkit