Kohtuuttomat liikuntamäärät

[Piformis]

Moi!

Päätin ottaa härkää sarvista ja vihdoin puuttua ongelmaani, johon olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin. Kaipaan teiltä apua ja tukea.

Taustaa. 27-vuotias nainen, aktiivinen ollut koko elämänsä liikunnan osalta, paitsi teininä, jolloin paino nousi hetkeksi pienen ylipainon puolelle. Siitä seurauksena lopulta anoreksia ja helvetillinen taistelu saada taas homma ruotuun. Nyt jo monen vuoden ajan asiat olleet tasapainossa, tähän hetkeen asti.

Liikuntamäärät ovat karanneet käsistä eikä syöminen etenkään hiilaireiden osalta ole riittävää urheiluun nähden. Voi antaa esimerkin viikon liikkumisesta, jotta tilanne hahmottuu.

Ma: Aamulla 7km juoksu, työmatkapyöräily 22km, 50 min sali, 5km kävelyä koiran kanssa. Askelia päivän aikana n.25 000

Ti: Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 60 min sali, 4km kävelyä koiran kanssa. Askelia n.28 000.

Ke : Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 60 min sulkapalloa, 5km kävelyä koiran kanssa. Askelia n.26 000.

To : Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 40 min sali, 5km kävelyä koiran kanssa. Askelia n.24 000.

Pe: Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 50 min sali, 5km kävelyä koiran kanssa. Askelia n.25 000.

La: 11km juoksulenkki, pyöräilyä 20km

Su: 10km juoksulenkki

Tiedän itsekin että tässä ei ole järkeä. Kroppa on väsynyt, mieli on masentunut ja tämä kierre on pysäytettävä.

Puhukaa viisaita sanoja, herätelkää, antakaa neuvoja. Pakko saada suunta kääntymään.

[paaton]

Ehkä vähän outo vastaus, mutta ala kisaamaan. Ota tavotteita. Kun esimerkiksi pyöräilyssä tajuaa, ettei tehot nouse ilman lepoa, niin siitä tulee osa urheilua.

[The flying Chocobo]

Tärkeintä ja hyvää tässä on se, että olet itsekin havahtunut. Jos kroppa on väsynyt ja mieli maassa, ollaan jo aika pitkällä. Pahinta mielestäni (en ole mikään urheilija, saati pidä itseäni edes kovin liikunnallisena tyyppinäkään, mutta tuon kehon väsymyksen osaan jo itsestäni tunnistaa) on se, ettei sinulla ole yhtään lepopäivää. Se olisi ensimmäinen juttu mikä pitäisi jotenkin saada aikaan. Antaisi paremmin mahdollisuutta myös kehittymiseen. Sinänsä absoluuttisina määrinä nuo harjoittelumäärät eivät ole mahdottomia, mutta jos teet kaiken 'nupit kaakossa' niin silloin se on varmasti liikaa. Toivottavasti edes nuo koiran kanssa kävelyt menee palautellen.
Oletan, että olet tyyppi, jolle liikunta on myös huumetta (ilmankaan ei voi olla, ja jos yrittää, tulee moraalinen ja jopa fyysinen krapula) - minulla on pyöäilyn suhteen sellaisia taipumuksia, jotka olen ratkaissut ajoittaisilla yliannostuksilla.
Jos tuntuu mahdottomalta ajatukselta ensi hätään kokonaisen lorvipäivän pitäminen niin ehdottaisin, että koetat jättää ensi viikon treeneistä vaikka yksi tai kaksi väliin. Nukut joku aamu pidempään/menet töihin julkisilla tai autolla/jätät salin väliin ja teet vaikka pidemmän (rauhallisen!) kävelylenkin koiran kanssa. Jos liikut yksin, koeta saada huonokuntoisempi lenkkikaveri, jolloin joudut itse hiukan himmailemaan. Syö enemmän - voi olla haaste jos ruoka ei ole se juttu, mutta kannattaa yrittää.
Jotenkin en usko että mitään kovin rajua muutosta kannattaa tehdä, mutta jotain kuitenkin ennekuin keho panee totaalistopin.
Siis askelittain (vaikka pienin) kohti normaalioloa ja tsemppiä siihen!

[kauris]

Joo, jatka samaa mutta ota 1-2 päivää viikkoon jolloin on se palauttelupäivä sisältäen vain sen kävellen toteutetun koiranulkoilutuksen.

Mahtavaa, että tiedostat ongelman ja etsit apua.

[Kanuuna]

Kohtuuttomat liikuntamäärät

Näyttää vähän, tai aika paljonkin, meikäläisen viikolta[emoji28]tosin lajeja harrastan monipuolisemmin, hieman enemmän tunteja(?) viikossa, mutta toisaalta ruoka ja uni ovat myös tasapainossa liikunnan suhteen. Ruokamäärät ovat kieltämättä haastavat toteuttaa terveellisenä +6000kcal päivittäiskulutuksella. Rasvapommeilla mahtaisi saada helpostikin.

Tavoitteellisuus tosiaan yksi houkutin. Siinä kohtaa kun ei kulje, on vaan tiputettava tehoja ja palautella ja tankata. Tätä ei monet osaa! Ittelläkin menohaluja joka suuntaan, vaan järki pitää pysyä päässä.

Tais Iivokin sanoo jossain haastattelussa, ettei ilman valmentajan ”liikunnanrajoittamista” olisi niin hyvä kuin nyt on. Viime kesänä ylikunto meinas ottaa ohjat.

Oman kehon kuuntelu tärkeää ja pakkomielteille tule antaa (liikaa) valtaa.


E. Oho tulipas pitkä. Piti nopee kommentti olla. Kuntoilu ja ajotekniikka -osiosta saattaa löytyä lisää tietoa.

Sent from my iPhone using Tapatalk

[plr]

Oletko miettinyt miksi liikut? Onko liikunnan tarkoitus painonhallinta, kunnon parantuminen/ylläpito vai jokin muu? Liikuntamäärän annostelu voisi olla helpompaa, kun tietää miksi sitä tekee.

[nure]

^Niin juuri, kenelle todistat ja mitä?

[tempokisu]

Mä olen kokenut tuon myös, että joka päivä lenkki ja joka kerta (pitäisi)vähän kovempaa ja vähän enemmän, eli joka päivä ikäänkuin kisa. Pahinta mahdollista vastustajaa vastaan, eli itteä.
Ja lisäksi "piriformis" on myös helvetilliset kokemukset anoreksiasta, tosi hienoa jos Sinäkin siitä selvisit. Sen jälkeen kaikki on eteenpäin. Pahin on ohi.

Juok....äh, eikun hölkkäurallani en sitä hoksannu eikä kukaan opastanutkaan. Mutta pyöräilyssä onneksi huomasin, ja sain oppia. Toki mikä on tavoitteena.
Jos se on suhteellisen lyhyen matkan tempo, niin harjoitustempo ja lyhyempia intensiivisiä vetoja, ja kisakaudella ei mitään äärimmäisen pitkiä lenkkejä. Luultavasti pätee myös hölkässä/juoksussa.
Pitkänmatkanjutuissa sitä pitkää matkaa...mutta siinäkin tarvii olla lepopäivä.
Mutta jos tavoitteena on vaan hyvä olo, niin se mikä tuntuu hyvältä se on hyvä. Tosin mä suosittelen lepopäiviäkin, ei se koko elämä ole liikuntaa.

Olen ite kokenut siis tuon anoreksian ja pakkoliikunnan, myös pyöräilyn osalta aika kohtuuttomann vuosikilometrimäärän 40 420km mutta se oli ihan hieno "kerran elämässä" -projekti.
Nyttemmin liikuntaa ihan tuntemuksen mukaan ja ilman mitään pakkoja. Lähinnä varmaan yleiskunnon ja normaalipainon ylläpitoa. Tosin paino pysyy - kiitos sairastetun anoreksian - kyllä tässä ilman liikuntaakin.

^^ Kanuuna hei, sä olet varmaankin nuori mies. Ei tommoista kalorimäärää nainen voi vastaanottaa ilman painonnousua!

[marmar]

Tiedän itsekin että tässä ei ole järkeä. Kroppa on väsynyt, mieli on masentunut ja tämä kierre on pysäytettävä.

Puhukaa viisaita sanoja, herätelkää, antakaa neuvoja. Pakko saada suunta kääntymään.

Jos kroppa on väsynyt ja mieli maassa, niin lepoa on todennäköisesti liian vähän.
Jos työmatkapyöräilyn ajaa rauhallisesti, niin se saanee jäädä pohjalle sellaisenaan, mutta kokeile nyt alkuu tipoutta juoksu kävely ja salimäärät.

Miltä seuraavanlainen kuulostaisi:
Alkuun kireteen katkaisu, eli viikon ajan pelkät renniot työmatkapyöräilyt ja koiran ulkoilutus. Muun liikunnan tilalle laiskottelua ja kehonhuoltoa, eli venyttelyjä lämmittelyineen.

Ja sitten uusiksi jotain tällaista:

Ma: työmatkapyöräily 22km, 50 min sali, 2km kävelyä koiran kanssa.

Ti: Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 4km kävelyä koiran kanssa.

Ke : työmatkapyöräily 22km, 60 min sulkapalloa, 2km kävelyä koiran kanssa.

To : Työmatkapyöräily 22km, 2km kävelyä koiran kanssa.

Pe: Aamulla 7km juoksua, työmatkapyöräily 22km, 50 min sali, 5km kävelyä koiran kanssa.

La: pyöräilyä 20km

Su: 10km juoksulenkki

Tai ihan mikä muu kombo vaan, jossa ei ole 7 km juoksulenkkejä peräkkäisinä päivinä, eikä salivuoroja peräkkäisinä päivinä.
Ihminen tarvitsee lepoa ja turha sitä on rääkätä itseänsä ennen aikaiseen hautaan.

Voihan sitä sitten määriä lisätä, jos siltä tuntuu että jaksaa hyvin.

[Kanuuna]

Kohtuuttomat liikuntamäärät

^^ Kanuuna hei, sä olet varmaankin nuori mies. Ei tommoista kalorimäärää nainen voi vastaanottaa ilman painonnousua!

Vahvistan. Enpä määkään tommosta kulutusta pidä koko elämääni yllä. Viimesen vajaan parin viikon ajalta vaan näytti olevan tommosta kulutusta. Reilu viikko lomaa töistä, siinä kerkes touhuta. Normi kulutukset ~4000kcal päivässä.

Ja aloittajalle vielä; harrastamisen pitää olla kivaa![emoji6]
Sent from my iPhone using Tapatalk

[Mara I]

Lainaa kirjstosta tämä ja varioi triathlonin kaksi harjoituskertaa/päivä ohjelmaa: http://haku.helmet.fi/iii/mobile/rec...n&suite=mobile

Olennaista pitää osa tekemisestä palautravana kuten edelläkin on sanottu.

[oppes]

Pudotin +55kg painoa. Samalla tuli pakkomielteeksi - ei niinkään kontrolloida syömistä epäterveesti mutta liikkua (=lenkkeillä joka h***tin päivä). Vasta nyt kolmannen vuoden kohdalla olen alkanut armahtaa itseäni. Jos ei huvita, en lähde lenkille (fillari). Haluan tehdä tuota siksi, että se on hauskaa - en siksi, että "on pakko".

[MPS]

Nyt kun tilanne on jo mennyt överiksi niin vähintään yksi päivä viikossa vaikkapa esimerkiksi keskiviikko lepoa tyylliin:
omalla autolla/julkisilla töihin, koiran kanssa kävely 2 km ja illalla katsoo TV:stä viihdettä ja ajoissa nukkumaan.
Tätä voisi kyllä jatkaa vaikka "lopullisena ratkaisuna" maailman tappiin, liikunnasta on eniten hyötyä yhdessä riittävän levon kanssa.

[henkilö]

Fillarifoorumi on melko "insinöörimäinen". Täältä saat ihan hyviä vastauksia harjoittelumäärien kaltaisiin mitattaviin asioihin.

Minun mielestäni sinun pitäisi pohtia elämää laajemmin, onko siinä jotain pielessä? Pakenetko liikuntaan?

[Laroute]

Aloittajalle voin sanoa aluksi, että lopettaa tuon "askelien" seuraamisen. Se on arvailun jälkeen toiseksi epätieteellisin tapa arvioida liikkumista. Nuo viikottaiset kuntoilumäärät ovat kuntoilijalle ihan kohtuullisia, kilpaurheilijalle mitättömiä. En tiedä harjoitustesi intensiteettiä, mutta tuon koiranulkoiluttamisen voit urheiluvalmennusmielessä poistaa listastasi, koska se ei ole käytännössä muuta kuin aktiivista lihashuoltoa liikerata liikunnalla toteutettuna. Jos koet koiran kusetuksen kuormittavana liikuntana, joka pitää erikseen mainita harjoitteluna, niin luovu koirasta tai jostain muusta viikottaisesta harjoituksesta. Koirankusetus ei ole harjoitusta, vaan lemmikin ja "Isännän" yhdessäoloa. Golfinkin väitetään olevan hyvää liikuntaa, vaikka se on suurimmalle osasta harrastajia, vain mielihyvää tuottavaa toimintaa, kuten koirankusetus, sekä saa ihmisen ylös sängystä, kuten koirankusetus.

Kroppasi, eikä mielesi ole väsynyt noista harjoitustunneista, vaan niiden silppuamisesta halitsemaan koko vuorokauttasi. Nuo harjoitustuntisi saisit helposti kahteen työmatkapyöräilyyn, joita pidentäisit hieman. Sinulle jäisi huomattavasti enemmän vapaa-aikaa, kun et ole koko aikaa lähdössä harjoittelemaan jotain lajia.