PDA

Näytä tavallinen näkymä : Pahimmat kaatumiset tai muiden aiheuttamat onnettomuudet pyöräillessäsi?



marviles
28.07.2018, 22.16
Tuli mieleen eilittäisen pitkospuilla rymyämisen jälkeen että minkähänlaisia tapaturmia jengille sattuu pyöräillessä ja lähinnä maastopyöräillessä? Itse olen lähinnä amatööri lajissa, olen ajellut kymmenkunta vuotta 1000-2000km vuodessa lähinnä metsäautoteillä (70% ja loput poluilla), en omista minkäänlaisia pyöräilyvarusteita, en edes kypärää, saati pyöräilyhousija tai ajohanskoja, tai sandaaleita kummempia ajokenkiä, eikä pyöräkään ole kuin 350€ taivanilainen "täysjousitettu" marvilin spyromaani josta etujousitus ruostui vuosia sitten jumiin pyörän ajelehdittua vuosikausia lumikinoksen sisällä. Kaikki muu kuitenkin toimii tuota etujousta lukuunottamatta, eli on niinkuin takajousitettu malli. Eilen kuitenkin tuo nakkasi 30km lenkillä pitkospuulta alas, siinä oli vain yksi lankku korkealla maasta ja eturengas osui suoraan pitkosten jalakseen heittäen ukon samantien sarvien yli mahalleen rintakehä edellä lankulle, leuka siinä kopsahti lankkuun ja vasen käsi jäi alle, lankun ja miehen väliin, käteen tuli aikamoinen lommo ranteen yläpuolelle jota jomottaa edelleen. Ehkä menen ensiviikolla kivijalkaan ja hankin edes yhden pyöräilyvarusteen, pyöräilykypärän Ihan vain kaikenvaralta.

Oulunjulli
28.07.2018, 23.09
Eihän ny ilman kypärää ja sandaaleilla vaan ajeta. Kypärän tarvetta ei tarvinne selitellä, mutta se harva kerta kun sandaaleilla ajanu maastossa niin onhan siellä vaanimassa juurta ja muuta jotka vääntää varpaat vääriksi helpoissakin paikoissa.
Mää ajan aina matalalla riskillä, mutta joskus suht kovaakin. Toissailtana jotenkin kummasti juuresta lipsahin suoraan naamalleni, kypärän visiiri tuli silmille ja ajolasit poskelle. Alahuuleen sattui muttei isommin. Siinäpä kyllä mietin että jos kanto tai kivi olis ollu paikalla niin olispa käyny pahasti. Enempi ihmettelin silti että kuin kummassa suoraan naama edellä laskeuduin.
Onhan tuota monta muutakin kertaa toki kammen lyöny johonkin kiveen tai olkapään puuhun, vaan niissä sentään jotenkin ehtinyt tulla toivomallaan tavalla maahan.

Moska
28.07.2018, 23.16
Toimivalla keulalla olisi voinut tuokin kopsaus jäädä tulematta, eli kannattaisiko samalla vilkaista pyöriäkin?
Tuli mieleen eilittäisen pitkospuilla rymyämisen jälkeen että minkähänlaisia tapaturmia jengille sattuu pyöräillessä ja lähinnä maastopyöräillessä? Itse olen lähinnä amatööri lajissa, olen ajellut kymmenkunta vuotta 1000-2000km vuodessa lähinnä metsäautoteillä (70% ja loput poluilla), en omista minkäänlaisia pyöräilyvarusteita, en edes kypärää, saati pyöräilyhousija tai ajohanskoja, tai sandaaleita kummempia ajokenkiä, eikä pyöräkään ole kuin 350€ taivanilainen "täysjousitettu" marvilin spyromaani josta etujousitus ruostui vuosia sitten jumiin pyörän ajelehdittua vuosikausia lumikinoksen sisällä. Kaikki muu kuitenkin toimii tuota etujousta lukuunottamatta, eli on niinkuin takajousitettu malli. Eilen kuitenkin tuo nakkasi 30km lenkillä pitkospuulta alas, siinä oli vain yksi lankku korkealla maasta ja eturengas osui suoraan pitkosten jalakseen heittäen ukon samantien sarvien yli mahalleen rintakehä edellä lankulle, leuka siinä kopsahti lankkuun ja vasen käsi jäi alle, lankun ja miehen väliin, käteen tuli aikamoinen lommo ranteen yläpuolelle jota jomottaa edelleen. Ehkä menen ensiviikolla kivijalkaan ja hankin edes yhden pyöräilyvarusteen, pyöräilykypärän Ihan vain kaikenvaralta.

LJL
28.07.2018, 23.50
Taisi olla vuonna 2011 kun narkkari törmäsi varastetulla mopolla oletettavasti täyttä nopeutta sivulta.. Olin ajamassa maastopyöräillä suoraan normivauhtia ja Helsingin Tapulikaupungissa kun on semmosia korkeita pensasaitoja niin sellaisen takaa täysosuma. Ainut mitä tajusin oli äkillinen vähän kuin moottorisahan ääni ja nyt osuu. Siitä sitten voltit ympäri ja sattui normaaliin tasoon nähden aivan helkkaristi. Vakavampia vammoja (ei leikkaushoitoa) tuli oikeaan olkapäähän ja kyynärvarteen, materiaalivahingoista mm. pyörän etukiekko meni pahasti mutkalle ja runko paskaksi. Herra Narkomaani pakeni paikalta kun yhteystietojen "poste restante" -vastauksen kohdalla ilmoitin soittavani poliisit. Semmoinen, ei tule muuta vakavampaa mieleen. Minkäpä noille mahtaa :rolleyes:

Fat Boy
29.07.2018, 08.28
Jokunen vuosi sitten. Loiva alamäki, kapea, vähän mutkitteleva polku. Joka siis houkuttaa ajamaan niin kovaa kuin jaloista lähtee. Vasen poljin optimaalisessa asennossa eteen ja alaviistoon, josta osuma puolilahoon kantoon. Reipas ilmalento, pyörä lensi onneksi sivulle ja lukot aukesi omineen. Ei kuitenkaan kummoisia vahinkoja. Kenkä repesi, olkapää ja vasen käsi vihoitteli jonkun viikon. Lenkinkin sai ajettua kun vähän aikaa makoili varvikossa.

travelleroftime
29.07.2018, 11.01
Älkää ruokkiko trollia .. !

aleksi_
29.07.2018, 12.22
Älkää ruokkiko trollia .. !
Oli trolli tai ei, niin kaipa sitä voi omista kokemuksista kertoa siitä huolimatta.

Pahin oma kuperkeikka sattui n. 15 vuotta sitten, kun ketjut päättivät kovan repäisyn jälkeen katketa ja polkaisin tyhjää sillä seurauksella, että fillarin hallinta katosi ja tangon yli mukulakiville. Oikeaan ranteeseen värttinäluuhun murtuma. Siinä sai kesäloman menemään hyvin käsi kipsissä. Kaikki muu säilyi ihme kyllä kondiksessa.

nure
29.07.2018, 13.17
Tangon yli työmatkalla, lonkka murtui, 8.5kk. sairaslomaa...

Fat Boy
29.07.2018, 13.32
Tangon yli työmatkalla, lonkka murtui, 8.5kk. sairaslomaa...Autsista.. Tän säikeen pikaotannalla maastossa on turvallista, kadulla vaarallista ja jos kyseessä on työmatka, on homma hengenvaarallista.

nure
29.07.2018, 19.36
^Niinpä, maastossa kaikki kolhut olleen olemattomia, työmatkoilla tuota ennenkin yksi yön sairaareissu, lievä aivotärähdys ja kypärä kasaan. Ilman kypärää tilanne olis ollutkin aivan toinen...

tommi2
29.07.2018, 21.01
Tämä on itseasiassa "todella läheltä piti" enemmänkin: Yli 10 vuotta sitten ajoin maastossa ja tuli aina mentyä yhdessä kohtaa siten, että osuin vähän pusikon reunaan. No, eräänä kauniina päivänä olikin kaatunut puu, joka törrötti sielä puskan sisässä. Huomasin istuvani persauksillani maassa katsellen loittonevaa pyörää, joka jatkoi itsekseen matkaa yllättävän pitkään. Kaikki kävi niin nopeasti, että en ehtinyt tajuamaan mitään. Puu oli ritariturnajaisten tavoin heittänyt minut satulasta.
Rinnassa oli joku ihme kovettunut mustelma monta kuukautta, mutta todellisen läheltä piti tilanteen tästä teki se, että olin onneksi osunut vähän kulmassa ja rintalihaksella (heh..) katkaissut terävän kärjen, muuten olisi ollu käsivarren paksuinen halko keuhkossa. Ei kauheasti ole puskien läpi tullut oikastua tuon jälkeen.