PDA

Näytä tavallinen näkymä : 3K levyjarrulliset (maantie) pyörät



pesuman
26.06.2018, 13.58
Luettuani Fillari-lehden testin 3K hintaisista levyjarrullisista maantiepyöristä, jäin pohtimaan kyseisten pyörien tarkoitusta.

Ainakin osa näistä pyöristä luokitellaan ns. graver grinder-luokkaan. Ne ovat jonkinlainen maantiepyörän ja cyclocrossarin risteytyksiä. Suurin piirtein maantiepyörän geometrialla ja lähinnä cyclocrossarin ajo-ominaisuuksilla varustettuja. Ulkonäkö muistuttaa hämäävästi maantiepyörää. Uskallan arvioida näitä pyöriä oman kokemukseni perusteella, tallista kun löytyy sekä huippukevyt alle 7kg perinteinen maantiepyörä sekä levyjarrullinen n. 10 kiloinen gravel grinder.

Miksi vaihtaisin huippukevyen ja huippurullaavan vannejarrullisen maantiepyörän liki 10 kiloiseen levyjarrulliseen maantiepyörään?

1. Olen rimpula ja sormivoimani eivät riitä jarrujen puristamiseen./ Hydrauliset levyt ovat omiaan sinulle, koska saat täyden jarrutustehon yhdellä sormella puristamalla.
2. Tykkään ajaa isoilla wateilla./ Ehdottomasti gravel grinder sinulle. Painavan levaripyörän eteenpäin vieminen vaatii paljon enemmän watteja kuin kevyen maantietykin.
3. Mukavuus on tärkeää minulle. / Jos lisääntynyt paino ja ilmanvastus eivät haittaa, niin mitään muuta mukavuutta et saavuta huipputason endurance maantiepyörään verrattuna, jos hydraulisia levyjarruja ei lasketa. Gravel grinderit eivät ole jousitettuja eikä 32mm rengas ole tosiasiassa yhtään mukavampi kuin oikeaan painetasoon pumpattu 25-28mm.
4. Tämä on minulle edullinen tapa vaihtaa levyjarrulliseen maantiepyörään./Tämä on totinen tosi, jos levyjarrut ovat arvotuslistallasi ensimmäisenä. Muutoin pyörien ominaisuudet tässä hintaluokassa lähinnä huononevat. Merkittävintä on painon lisääntyminen. Mielestäni 1-2 kg lisää pyörän painoon on nykyään jo melkoisen paljon ja vaikuttaa jopa yllättävänkin paljon ajettavuuteen. Se huomaa, jos pääsee kokeilemaan eri painoisia pyöriä heti peräkkäin.
5. Voin ajaa huonoilla teillä./ Tämäkin pitää paikkansa. Mutta mikään ei estä ajamasta samoilla huonoilla teillä myös tavallisella maantiepyörällä. Kysymys on yleensä vain siitä, että tietyillä pinnoilla ei vain kerta kaikkiaan raaski ajaa hienolla ja hintavalla pyörällä. 32mm ei tuo tässä suhteessa juurikaan lisäarvoa esim. 28mm renkaan leveyteen.
6. 11-32 takapakka antaa lisää vaihtoehtoja välitysten valintaan. / Aivan oikein, Alpeilla tai Mallorcan vuorilla. Suomessa ei ole sellaisia päällystettyjä mäkiä, joissa tarvitsisi liki suoraa 1:1 välitystä, jonka 34/32 tarjoaa. Itse asiassa 34-50/11-32 ei tarjoa kovinkaan montaa käyttökelpoista välitystä maantielle, ellet vedä kahden lapsen kärryjä perässäsi.
7. Hinta. / Hydrauliset levyjarrut ovat eittämättä tulevaisuutta, koska niiden käytettävyys on vain niin paljon parempi kuin vannejarrujen. Kuitenkin levyjarrullisen maantiepyörän hinta karkaa toivottomasti käsistä, jos haluaa nimenomaisesti huippukevyen, alle 8kg tai jopa alle 7kg painavan levyjarrupyörän. Silloin ei puhuta enää 3K hintatasosta vaan 6K ja yli. Jos näihin alle kolmen tonnin pyöriin vaihdettaisiin edes vähän paremmat komponentit, niin ne olisivat jo 4K tai 5K hintaisia.
8. Levyjarrut vs vannejarrut./ Tästä voisi kiistellä hamaan tulevaisuuteen. On päivänselvää, että vannejarrut häviävät tämän kisan ajan kanssa, koska levyjarrut ovat vain paremmat päivittäisessä käytössä. Kunhan polkupyörien valmistajat saavat aikaiseksi edelleen kevyempiä runkoja, komponentteja sekä vanteita kuluttajaystävälliseen hintaan, niin vannejarrulliset pyörät jäävät historiaan. Nyt järkevän painoiset Dura-ace tasoiset setin ovat niin törkeän kalliita, ettei päivittäminen tule kyseeseen pelkästään budjettisyistä. Tämähän ei koske niitä, joilla ei ole kulukattoa. Heitä varten markkinoilla on jo Spezialiced Vengen, Trek Emonda SLR:n tai Wilier DNR:n kaltaisia superpyöriä, jotka levyjarrullisina painavat vähemmän kuin UCI:n määrittelemän alarajan eli 6.8kg. Hinnat ovatkin sitten alkaen 10K euroa.

CamoN
26.06.2018, 14.32
Eli huono testi? Vai etkö erottanut pyörätyyppien eroja?

Ei huolta, levyjarrumaantiepyörät valtaavat markkinan parissa vuodessa ja vannejarrullisten jälleenmyyntiarvo häviää yhdessä talvessa, kuten cyclocrosseissa muutama vuosi takaperin.

Syksyllä tulee mm. Spessulta Tarmac Pro SL6 Disc, joka maksaa vain vähän enemmän kuin vannejarruversio ja painaa enää 200-300g enemmän kuin vastaava vannejarrukokoonpano. Kun mennään pari vuotta eteenpäin, levyjarrullisten hinnoista häviää se pieni "uuden tekniikan" lisä ja rungot kehittyvät siihen pisteeseen, ettei painoero ole enää käytännössä mitattavissa (vaikka jarrujärjestelmä itsessään painaisi vähän enemmän).

pesuman
26.06.2018, 14.59
En tiedä, mille selaimelle tämäkin foorumi on optimoitu, mutta onneksi fillari-lehden testit toimivat paremmin.
Toki, eihän tuokaan mikään testi ollut, pikemminkin pintaraapaisu ja valmistajan katalogin syväluotaava kertaaminen.
Ei minulla ole mitään vaikeuksia erottaa eri pyörätyyppejä, onhan niitä erilaisia omassa tallissakin ja koskaan en ole lähtenyt vahingossa väärällä pyörällä liikkeelle.
Ihan tarkoituksella kirjoitin tämänkin tänne jorina-boxiin.

Itsekin odottelen oikeitten levyjarrullisten maantiepyörien hintojen laskua, jotta pääsen käsiksi kunnolliseen "aihioon." Wilier NDR pelkkä runko maksaa 3600 euroa. Saman kustantaa Trek SLR runko siinä missä Cervelo R5 tai BMC:n kevyet levyjarrurungot. Kunhan putoaisivat edes puoleen tästä.

Nyt kuitenkin ajelen maantielenkit itse kasatulla huippukevyellä vannejarrupyörällä ja taajama-ajot tehokkailla hydraulisilla levyjarruilla, jotka ovat kiinni maantiepyörän näköisessä härpäkkeessä, jota markkinointiosastot kutsuvat gravel grinderiksi.

paaton
26.06.2018, 15.13
2kg lisää levyjarruista? On vähän ehkä luettu asenteella testiä. Tykkäät ajaa isoilla wateilla, jolloin paino on etu :)

Kannattaa miettiä ihan oikeitakin etuja. Ne kalliit kuitukiekot ovat levyjarruilla lähes ikuiset ja voit ajaa jarrullisella pyörällä sateellakin. Jarrut eivät rajoita rengaskokoa, ja voit käyttää vaikkapa 30mm s-oneja huonoilla teillä. Jos se painoero tosiaan saadaan pidettyä vaikkapa alle 0.5kg ja hinta järkevänä, niin itse kyllä valitsisin levyjarrullisen.

El-Carpaso
26.06.2018, 18.24
1. Olen rimpula ja sormivoimani eivät riitä jarrujen puristamiseen./ Hydrauliset levyt ovat omiaan sinulle, koska saat täyden jarrutustehon yhdellä sormella puristamalla.


Tästä syystä esim. minkään tason kilpa-autoissa ei ole jarrutehostimia. Eiku...
Vai olisiko syy todellisuudessa siinä, että yhdellä sormella vaivattomasti jarruttaminen on tarkempaa ja siten myös turvallisempaa, kuin koko nyrkillä rystyset valkoisina puristamalla?
Toi rimpulakortin pelaaminen on myös oikeasti todella asiaton veto. Mitä siitä, jos jollain ei riitä voimat paskojen vannejarrujen kanssa turvallisesti pysähtymiseen? Sellaiselle ihmiselle tehokkaammat tarkemmat jarrut ovat oivallinen valinta pyöräilyn turvalliseksi tekemiseen.
Ja tässä ehkä lähden hieman röllin kanssa leikkisille, mutta musta tuntuu, ettei teikäläiselläkään löydy puristusvoimaa ihan kauhean paljon...


2. Tykkään ajaa isoilla wateilla./ Ehdottomasti gravel grinder sinulle. Painavan levaripyörän eteenpäin vieminen vaatii paljon enemmän watteja kuin kevyen maantietykin.
Tai sit lisäpainolla saa lisää kestävyyttä sekä kiekkoihin, että runkoon. En tiedä oletko havainnut koskaan, mutta hiekkatiet ovat usein huonommassa kunnossa kuin asfalttitiet ja siten vaativat kiekoilta ja rungolta enemmän. Leveämmät vanteet myös painavat enemmän, kuin kapeat.


3. Mukavuus on tärkeää minulle. / Jos lisääntynyt paino ja ilmanvastus eivät haittaa, niin mitään muuta mukavuutta et saavuta huipputason endurance maantiepyörään verrattuna, jos hydraulisia levyjarruja ei lasketa. Gravel grinderit eivät ole jousitettuja eikä 32mm rengas ole tosiasiassa yhtään mukavampi kuin oikeaan painetasoon pumpattu 25-28mm.

Ilmanvastuksen kasvu gravel grinderillä on aika marginaalista. Lähinnä leveämpi rengas ja enemmän pinnoja aiheuttaa tässä häviötä, mutta ei todellakaan kovin paljon.
Tuo lihavoitu osuus on aivan täyttä paskapuhetta. Rengas on sitä mukavampi, mitä leveämpi se on, jos muut renkaan parametrit pysyvät samoina. Leveämpi rengas on myös vierintävastukseltaan pienempi samoilla paineilla, joten samat vierintävastukset saa matalemmilla paineilla.
Äärimmäinen esimerkki: Onko juurakossa mukavampi ajaa läskipyörällä vai 19mm tuubeilla?


4. Tämä on minulle edullinen tapa vaihtaa levyjarrulliseen maantiepyörään./Tämä on totinen tosi, jos levyjarrut ovat arvotuslistallasi ensimmäisenä. Muutoin pyörien ominaisuudet tässä hintaluokassa lähinnä huononevat. Merkittävintä on painon lisääntyminen. Mielestäni 1-2 kg lisää pyörän painoon on nykyään jo melkoisen paljon ja vaikuttaa jopa yllättävänkin paljon ajettavuuteen. Se huomaa, jos pääsee kokeilemaan eri painoisia pyöriä heti peräkkäin.

Tässä on taas se kestävyysnäkökulma. Gravel grinderit tuppaavat olemaan maantiepyöriä jytkymmin rakennettuja, notta kestävät. Mä en oikeastaan tajua, miksi sä vertailet kahta eri skaalan pyörää tällä tavalla, kun voisit esim. vertailla levyjarrullista vengeä normivengeen.


5. Voin ajaa huonoilla teillä./ Tämäkin pitää paikkansa. Mutta mikään ei estä ajamasta samoilla huonoilla teillä myös tavallisella maantiepyörällä. Kysymys on yleensä vain siitä, että tietyillä pinnoilla ei vain kerta kaikkiaan raaski ajaa hienolla ja hintavalla pyörällä. 32mm ei tuo tässä suhteessa juurikaan lisäarvoa esim. 28mm renkaan leveyteen.

Tässä on sellainen hauska tekijä, että 32mm alkaa löytyä jo kohtuu rouheita renkaita ja paksumpia pintakuvioita. Olen mäkin jonkin verran 30mm tubeless nakeilla hiekkateillä ajellut, mutta eivät ne ihan hirveän kauan sellaista kestäneet. Paremmin olisi kestänyt joku kyklorengas tai vaikka ihan marathon mondial.


6. 11-32 takapakka antaa lisää vaihtoehtoja välitysten valintaan. / Aivan oikein, Alpeilla tai Mallorcan vuorilla. Suomessa ei ole sellaisia päällystettyjä mäkiä, joissa tarvitsisi liki suoraa 1:1 välitystä, jonka 34/32 tarjoaa. Itse asiassa 34-50/11-32 ei tarjoa kovinkaan montaa käyttökelpoista välitystä maantielle, ellet vedä kahden lapsen kärryjä perässäsi.

Et oo vissiin keski- tai pohjoissuomessa käynyt...?


7. Hinta. / Hydrauliset levyjarrut ovat eittämättä tulevaisuutta, koska niiden käytettävyys on vain niin paljon parempi kuin vannejarrujen. Kuitenkin levyjarrullisen maantiepyörän hinta karkaa toivottomasti käsistä, jos haluaa nimenomaisesti huippukevyen, alle 8kg tai jopa alle 7kg painavan levyjarrupyörän. Silloin ei puhuta enää 3K hintatasosta vaan 6K ja yli. Jos näihin alle kolmen tonnin pyöriin vaihdettaisiin edes vähän paremmat komponentit, niin ne olisivat jo 4K tai 5K hintaisia.

Levarit nyt on tällä hetkellä kalliita briftereissä. Sellaista se on. Samalla tavalla 12-vauhtinen eagle takapakka on vähän hintava. Mutta kyllä ne hinnat siitä alas tulevat kun kehitys kehittyy. Tulivat ne 11-vauhtisetkin komponentit aika vauhdilla alas vähän julkaisun jälkeen. Hydrot tulevat todennäköisesti aina olemaan jossain määrin hintava vaihtoehto (ovathan ne maastopyörissäkin) mutta se on taas arvostuskysymys. Haluaako maksaa vähemmän ja hommata mekaaniset vai maksaa enemmän ja hommata hydrauliset? Itse ajelen maantiellä mekaanisilla, eivätkä nuo tämänhetkiset spyret hirveästi hydraulisista jarrutehoissa jää, etenkin nyt kun palat alkavat pikkuhiljaa olla sisäänajetut. Siirryn hydraulisiin siinä kohtaa, kun saan aikaiseksi hommattua ihan ehdan maantiepyörän, tai pikemminkin gravel grinderin.

F. Kotlerburg
26.06.2018, 18.55
Aika asenteellisesti kirjoitettu aloitus ja taidettu poimia testistä vain omaa agendaa tukevat jutut. Tuo, että leveämmät renkaat ei olisi mukavammat on ihan BS:ää. Joku 25mm kumi on jo huonolla asfaltillakin aika epämukava ja rullaa huonommin kuin leveämpi mukavampi rengas. Tuo rimpuloiksi levyjarruilla ajavien leimaaminen on aivan pellehommaa.

Ja miksi pitäisi ottaa 10kg levyjarrullinen maantiepyörä kun 2k:llakin saa hyvillä osilla olevia kasikiloisia levyjarruin. Esim. Canyon Ultimate CF, joka ei pyöränäkään käsittääkseni ole ihan paska. Omakin crossarin raato taitaa olla alle selvästi alle 9kg maantiekumein eikä maksanut edes kahta tonnia.

paaton
26.06.2018, 19.02
Se on se tunne, kun huomaa vasta rakennetun pyörän olevan vanhentunut jo valmistuessaan. Fuuk... Valitsinko sittenkin väärän rungon aihioksi.

KotooTöihin
26.06.2018, 19.14
Ei mun mielestä vannejarruissa ole mitään vikaa. Pitävät palat ja liukas vaijeri, niin huolimaton kuski jatkaa matkaa pyörän pysähtyessä :)

SotkuPekka
26.06.2018, 20.16
Hyvin vannejarrulla saa lukkojarrutuksen tehtyä maantiepyörällä, rajoittavampi tekijä on maantiepyörän 25-28mm rengas jossa ei pitoa kovin ole. Gravel grindereilla hiekka ja sorateillä ajettaessa tuskin myöskään levarit paljoa hyödyttää kun alusta taas ei ole kovin pitävä.


Rengas on sitä mukavampi, mitä leveämpi se on, jos muut renkaan parametrit pysyvät samoina.


Mitkä parametrit ja miten ne pysyvät samana jos renkaan ominaisuuksia kuten leveyttä muutetaan, ainakin paino yleensä lisääntyy?

kuovipolku
26.06.2018, 20.59
Parametreistä ja niiden vaikutuksesta ajotuntumaan, mukavuuteen, nopeuteen ja sen sellaiseen tulee joskus mieleen Tunemattoman sotilaan Lahtisen kommentti herrojen laskemista kaloreista ja sotamiehen näläntunteesta:cool:'

Kyllä minäkin tunnen ja huomaan vissejä eroja sanokaamme 23 mm ja 30 mm renkaan tai 25 mm ja 35 mm renkaan välillä - joskus kapeammankin eduksi:rolleyes: - enkä voi olla ajattelematta sitä kuinka monet harrastajat vakuuttavat ja toistavat samalla varmuudella kuin ennen maantiepuolella pidettiin renkaiden kapeutta ja paineiden korkeutta aivan olennaisen tärkeinä seikkoina joiden suhteen ei voinut tehdä kompromisseja.

Samoin ihmettelen sitä miten mukavaksi ajaminen normaaleilla teillä pitää oikein tehdä. Ymmärrän kyllä leveiden renkaiden ja matalien paineiden merkityksen sitten kun mennään poluille jotka jurrineen ja kivineen sopisivat paremmin maastopyörille, mutta muuten...

YocceT
26.06.2018, 21.08
Ai saakeli. Mun täytyy sitten myydä toi mun vasta hankittu melkein 3keur levyjarrullinen Canyon Ultimate ja kattella tilalle joku alumiinirunkoinen vannejarruvekotin.

kuovipolku
26.06.2018, 21.25
Mistä se alumiinirunko tähän pomppasi?

PS Ei silti, hyvä alumiinirunko pesee huonon hiilikuiturungon sekä ajettavuudessa että mukavuudessa.

CamoN
26.06.2018, 21.40
Mitä siitä, jos jollain ei riitä voimat paskojen vannejarrujen kanssa turvallisesti pysähtymiseen? Sellaiselle ihmiselle tehokkaammat tarkemmat jarrut ovat oivallinen valinta pyöräilyn turvalliseksi tekemiseen.

Olen seurannut lähiaikana markkinoille tulleita uutuuksia vähän tarkemmin, koska maantiepyörän päivittäminen tulee lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi. Tietyissä vertailutesteissä on jo noussut esiin tuo luottamuksen teema, ja veikkaanpa että se nousee myös usean valmistajan markkinointimateriaalien kantavaksi teemaksi lähivuosina.

Nyt ratsastetaan vielä aerodynaamisuus edellä, ja välillä siihen yhdistetään mukavuus. Kun niistä loppuu puhti, seuraavat mallit ovat vahvempaa luottamusta herättäviä. Paremmat jarrut, vakaampi mutta tarkka ajotuntuma ja samalla mukava, ajajaansa säästävä runko. Pyörä herättää luottamusta ja kasvattaa ajajansa itseluottamusta. Energiatehokkuus edellä, kovempaa pidemmälle jne.

pesuman
27.06.2018, 10.08
Mukavaa, että topic on aiheuttanut keskustelua, joskin osa lukijoista ei ole huomannut, että aihe on yleisissä jorinoissa eikä esim. pyöräarvosteluissa. Pyöräily on vakava asia, mutta ei nyt sentään hampaat irvessä :-)

Tarkoitukseni oli seikkaperäistää se, että jos lähden 100+ km maantielenkille, niin itse valitsen mieluusti huippukevyen 28mm renkailla varustetun Di2 vaihteisen vannejarrullisen maantiepyörän, vaikka tallissa on vaihtoehtona myös hydraulisilla levyjarruilla varustettu liki 10kg painoinen maantiepyörän näköinen kulkine 32mm renkailla. Kevyellä pyörällä ajonautinto vain on aivan eri luokkaa eikä esim. 1-2% nousuihin tarvitse käytännössä paljoa lisävatteja. Painavammalla pyörällä nekin tuntuvat keski-ikäisen miehen polvissa. Myös ajomukavuudessa ja ergonomiassa perinteinen maantiepyörä voittaa.

Niissä mahdollisissa tilanteissa, joissa en vannejarruilla ehdi pysäyttämään, ei levyjarruistakaan ole enää mitään lisäarvoa.

Taajama-ajossa sen sijaan lähden liikkeelle aina levaripyörällä, jolla kiskon myös pientä poikaani kärryissä tarpeen tullen. Taakan kasvaessa vannejarrujen teho käy auttamattoman heikoksi.

Mallorcalla vuokraan mieluusti levyjarrullisen pyörän ainakin vaimolle, koska hän "rimpulana" ei jaksa jarruttaa tiukoissa neulansilmäkurveissa ilman ranteiden voimakasta kipeytymistä. Itsekin harkitsen seuraavalla reissulla levyjarrupyörän vuokraamista, koska niissä olosuhteissa jarruteholla on täysin eri merkitys kuin Etelä-Suomen lakeuksilla.

PK-seudulla jarruja tarvitsee lähinnä pyöräteillä liikkuvien apinoiden kanssa törmäämisen välttämiseen.

Risteyskolari Vantaalla, joka sai paljon mediajulkisuutta, koska taksin liikennekamera kuvasi sen, osoitti, että siinä tilanteessa olisi ollut aivan sama, vaikka pyörässä ei olisi ollut jarruja ensinkään.

pesuman
27.06.2018, 10.13
Wilier 101NDR
https://www.bikeradar.com/road/gear/category/bikes/road/product/wilier-triestina-cento10ndr-review-51377/
Siinä edelläkävijä, jonka mielellään ostaisi, jos olisi se kymppitonni. Kevyt jousitus, huippu ergonomia, levyjarrut...
Ehkä muutaman vuoden päästä niitä saa käytettynä kohtuuhinnalla, jos joku sellaisen ostaa.

El-Carpaso
27.06.2018, 11.29
Tarkoitukseni oli seikkaperäistää se, että jos lähden 100+ km maantielenkille, niin itse valitsen mieluusti huippukevyen 28mm renkailla varustetun Di2 vaihteisen vannejarrullisen maantiepyörän, vaikka tallissa on vaihtoehtona myös hydraulisilla levyjarruilla varustettu liki 10kg painoinen maantiepyörän näköinen kulkine 32mm renkailla.

Miksi sä et sit suoraan sanonut noin, vaan teit väärän analogian? Jos mä korostan tuota sun argumenttia, niin voisin samantien haukkua maastopyörät, koska ne eivät pärjää maantiellä. Mutta jokainen tampio ymmärtää, että kyse on eri pyörätyypeistä, joiden vertailu yksinomaan yhdessa testitilanteessa kokonaisparemmuuden saavuttamiseksi on nyt vaan typerää.


Kevyellä pyörällä ajonautinto vain on aivan eri luokkaa eikä esim. 1-2% nousuihin tarvitse käytännössä paljoa lisävatteja. Painavammalla pyörällä nekin tuntuvat keski-ikäisen miehen polvissa. Myös ajomukavuudessa ja ergonomiassa perinteinen maantiepyörä voittaa.

Mä olen käsittänyt, että pyörän ergonomia liittyy lähinnä sen kontaktipisteisiin. GG- ja maantiefillareissa mun käsittääkseni käytetään tismalleen samoja palikoita kontaktipisteiden osalta, joten en aivan tajua mitä haet tällä.
Ajomukavuus on myös aika subjektiivista ja riippuu tässä tilanteessa enemmän pyörämallista, kuin sen käyttötarkoituksesta. Menisin jopa väittämään, että jollekin jokin GG-malli saattaa olla ajomukavampi, kuin jokin maantiemalli. Hankala yleistys.


Niissä mahdollisissa tilanteissa, joissa en vannejarruilla ehdi pysäyttämään, ei levyjarruistakaan ole enää mitään lisäarvoa.

Aika hypoteettinen ja rajoittava kuvitelma. Levyjarrujen edut tulevat esille kunnolla tilanteissa, joissa vannejarruilla olisi joko vaikeuksia pysäyttää ajoissa tai kontrolloidusti. Levarit eivät välitä olosuhteista yhtä paljon, kuin vannejarrut ja niillä on helpompi jarruttaa pidon äärirajoilla. Olen pari kertaa etulevarilla onnistunut saavuttamaan manuaalin hätäjarrutuksessa. En tiedä miten vannejarrulla olisi käynyt, mutta veikkaan että tangon yli olisi menty. Toisaalta on levarilla kerran lähtenyt eturengas alta niin, että käsi meinasi katketa. Tämä tosin olisi varmasti tapahtunut myös vannejarrulla.


Taajama-ajossa sen sijaan lähden liikkeelle aina levaripyörällä, jolla kiskon myös pientä poikaani kärryissä tarpeen tullen. Taakan kasvaessa vannejarrujen teho käy auttamattoman heikoksi.

Taakka, paino, nopeus. Jos ajan riittävän nopeasti, pidän levareiden paremmasta pysäytysvoimasta vaikka fillari olisi kuinka kevyt.


Risteyskolari Vantaalla, joka sai paljon mediajulkisuutta, koska taksin liikennekamera kuvasi sen, osoitti, että siinä tilanteessa olisi ollut aivan sama, vaikka pyörässä ei olisi ollut jarruja ensinkään.

Miten tilanne, jossa ei jarruja edes kerinnyt käyttämään liittyy jarrukeskusteluun? Mun mielestä ei erityisen olennaisesti.

El-Carpaso
27.06.2018, 11.31
Ja vielä lisäkommenttina, jos olisit pesuman aloittanut ja lopettanut kommentilla:

"maantiepyörät sopivat puhtaaseen maantieajoon paremmin, kuin gravel grinderit" olisi yleinen vastaus ollut todnäk: "No älä!"
Mutta siten ei tietenkään olisi saanut riittävästi röllipisteitä tai "keskustelua"

pesuman
27.06.2018, 15.23
Olet Carpaso pihalla kuin lumiukko.

Minulla on aivan loistava vertailukohta, kun kotoa löytyy tismalleen saman merkkinen ja mallinen fillari, mikä oli fillarilehden testissä mukana ja sitten se huippukevyt perinteinen maantiepyörä.
Molemmat ovat samaa runkokokoa ja vieläpä samalta valmistajalta. Toinen istuu kuin hanska käteen ja toisella vähääkään pidemmän matkan ajaminen on silkkaa kitkuttamista. GG on melkein, mutta ei ihan. Jostain syystä.
Olen kyllä oppinut säätämään pyörän omalle ajoasennolleni 30 vuoden kokemuksella. GG vain ei ole samalla lailla mukava ainakaan itselleni.
11-32 takapakka lentäisi GG:sta samoin tein mäkeen, jos ajaisin sillä enempi maantietä. Maantielle sopivia/järkeviä välityksiä ei nimittäin ole kovinkaan montaa, vaikka nimellisesti pyörässä on 22 vaihdetta. Kysyn vielä, mihin ihmeeseen maantiepyörässä tarvitaan 34/32 välitystä?

GG on nyt muotia, koska niitä dumpataan markkinoille. Kohta niitä saa käytettyinä alle tonnilla, kun ihmiset tajuavat, etteivät ne ole maantiepyöriä ja vielä vähemmän maastopyöriä. Ainoa etu niissä on nuo levyjarrut.
En vastusta levyjarruja, koska kehitystä, varsinkaan järkevää sellaista on typerää vastustaa. Vastustan niiden järjetöntä hintaa ja ns. edullisten levyjarrupyörien liki kymmenen kilon painoa.

F. Kotlerburg
27.06.2018, 15.51
No mitä nyt taas? Tokikaan GG ei ole maantiepyörä ja ei ole läskipyöräkään. Se taas ei liity levyjarruihin mitenkään. Se, että maantiepyörään laitetaan levyjarrut ei tee siitä gravel grinderiä. Jos on ostanut gravel grinderin luullen, että se on maantiepyörä niin oma pöljyys. Oppirahat maksuun.

Tuskin tuommosta huippukevyttä tykkiä joka kulkee itsestään saa kovinkaan halvalla. Se taas on niin, että alle 10 kilon levyjarrupyöriä saa kyllä alle kymppitonnilla toisin kuin väität.

Kysyn vaan että kuinka moni Suomessa tarttee maantiepyörässä 53-11 välitystä :rolleyes:

jhalmar
27.06.2018, 16.44
Kysyn vielä, mihin ihmeeseen maantiepyörässä tarvitaan 34/32 välitystä?

http://www.cyclingweekly.com/news/racing/giro-ditalia/gearing-will-giro-riders-use-tackle-monte-zoncolan-380550

Suomessa ei luultavasti mihinkään, mutta jos maailman parhaat kuskit tarvitsee kovimmissa nousuissa kyseistä välitystä, niin uskoisin harrastajillekin löytyvän käyttöä?

El-Carpaso
27.06.2018, 16.56
Olet Carpaso pihalla kuin lumiukko.

Minulla on aivan loistava vertailukohta, kun kotoa löytyy tismalleen saman merkkinen ja mallinen fillari, mikä oli fillarilehden testissä mukana ja sitten se huippukevyt perinteinen maantiepyörä.
Molemmat ovat samaa runkokokoa ja vieläpä samalta valmistajalta. Toinen istuu kuin hanska käteen ja toisella vähääkään pidemmän matkan ajaminen on silkkaa kitkuttamista. GG on melkein, mutta ei ihan. Jostain syystä.

Siis hetkinen. Onko sulla samat pyörät, joista toinen on levyjarrullinen ja toinen maantiepyörä? Ja toinen on peräti maantiepyörä ja toinen gravel grinderi? Vai onko sulla yks testissä ajetuista gravel grindereistä ja sit joku ihan toinen maantiepyörä? Jos jälkimmäinen, niin miksi mun pitäisi kiinnostua sun pyörävalikoimasta? Ne on silti eri pyöriä eri käyttötarkoituksiin.
GG pyörien osalta näkisin, että vinkki on nimessä, vähän samalla tavalla kuin maantiepyörissä. Gravel Grinder eli soratykki voi antaa osviittaa sille, minkälaisia teitä ajamaan nämä fillarit on tehty. Taisiis voin mä olla ihan täysin väärässäkin, mutta ihan loogisella päättelyllä olen itse päässyt tähän lopputulokseen.

Tuosta ajomukavuudesta: Sä yleistät ajomukavuuden kattamaan kokonaisen pyörätyypin, vaikka sun kokemus on yksi pyörä, yksi... Yksi ihminen on ajanut yhtä pyörää ja siitä pitäisi vetää johtopäätöksiä... Jepjep.


Olen kyllä oppinut säätämään pyörän omalle ajoasennolleni 30 vuoden kokemuksella. GG vain ei ole samalla lailla mukava ainakaan itselleni.

Yksi pyörä ei ole sulle yhtä mukava, kuin sun maantiepyörä. Ja tämäkin voi johtua erilaisesta satulasta, ohjaustangosta, jarrukahvoista, pyörän kulmista, tai oikeastaan mistä vaan seikasta, joka ei vastaa sun maantiepyörää. Vasta siinä kohtaa, kun sä laitat kaikki samat osat kontaktipisteiksi ja katsot millimetrin tarkkuudelle kaikki kontaktipisteet samoihin paikkoihin, voit sanoa kumpi on oikeasti mukavampi. Ja plasebon ehkäisemiseksi pyörät pitäisi naamioida siten, ettei niistä ulkonäön perusteella tiedä kumpi on kumpi.


11-32 takapakka lentäisi GG:sta samoin tein mäkeen, jos ajaisin sillä enempi maantietä. Maantielle sopivia/järkeviä välityksiä ei nimittäin ole kovinkaan montaa, vaikka nimellisesti pyörässä on 22 vaihdetta. Kysyn vielä, mihin ihmeeseen maantiepyörässä tarvitaan 34/32 välitystä?

Mulla ei oo kai koskaan ollut tiukempaa takapakkaa, kuin 11-32. Mut se voi ehkä johtua siitä, että olen asunut sekä Rovaniemellä että Jyväskylässä, missä isommasta takapakasta oikeasti oli hyötyä. Jos palataan tuohon Gravel Grinderiin ja 34/32 välitykseen, niin mun kokemuksen mukaan etenkin pienet hiekkatiet saattaa olla paikoittain mäkisempiä, kuin esim. valtatiet. Hiekkatie voi esim. mennä suoraan jonkin hemmetin jyrkän kallion yli sen sijaan, että se menisi ympäri tai peräti läpi. Se on ehkä osatekijä siinä, miksi välitys on tämän tyyppisissä pyörissä matalampi. Hiekkatiellä on myös sellainen jännä tekijä, että ne on usein rakennettu hiekasta ja sorasta. Uskomatonta, tiedän. Mutta tälläisellä irtonaisemmalla alustalla takarengas tuppaa helpommin lähtemään irti etenkin jos polkee tangolta jyrkkään ylämäkeen. Matalammalla välityksellä voi pitää perseen penkissä helpommin ja jurnuttaa mäen ylös, ilman että polvet korkkaavat.


GG on nyt muotia, koska niitä dumpataan markkinoille. Kohta niitä saa käytettyinä alle tonnilla, kun ihmiset tajuavat, etteivät ne ole maantiepyöriä ja vielä vähemmän maastopyöriä. Ainoa etu niissä on nuo levyjarrut.
En vastusta levyjarruja, koska kehitystä, varsinkaan järkevää sellaista on typerää vastustaa. Vastustan niiden järjetöntä hintaa ja ns. edullisten levyjarrupyörien liki kymmenen kilon painoa.

Milloin tulee se hetki, kun erityisesti levyjarrulliset kyklot dumpataan kaikki markkinoille polkuhintaan? Nimim. Spessun Cruxia ikävä. Sä muuten varmaan saisit slaagin jos ajaisit mun maantiepyörää. Siinä tais viime mittauksella viisari lähennellä 18 kiloa :D Mut se onki retkipyörä, jossa on ydinsodan kestävät kiekot, tarakat ja jopa integroitu lukko (lukot painaa ihan helvetisti. tekis mieli heivaa helvattiin se...)

Ja kevennyksenä:


Minulla on aivan loistava vertailukohta, kun kotoa löytyy tismalleen saman merkkinen ja mallinen fillari, mikä oli fillarilehden testissä mukana (S-Works Demo) ja sitten se huippukevyt perinteinen maantiepyörä (S-works Tarmac).
Molemmat ovat samaa runkokokoa ja vieläpä samalta valmistajalta. Toinen istuu kuin hanska käteen ja toisella vähääkään pidemmän matkan ajaminen on silkkaa kitkuttamista. Demo on melkein, mutta ei ihan. Jostain syystä.

plr
27.06.2018, 18.37
mihin ihmeeseen maantiepyörässä tarvitaan 34/32 välitystä?


kuinka moni Suomessa tarttee maantiepyörässä 53-11 välitystä

Molemmille on käyttöä ja olisi paljon lyhyemmillekin ja myös jonkin verran pidemmille välityksille. Lyhyitä tarvitaan vaikkapa kevyellä palauttelulenkillä, jos sattuu jyrkempi mäki vastaan. Pitkällä on hyvä pitää peesissä etäisyyttä edellä ajavaan esim. 60 km/h loivassa laskussa. Näkisin mieluusti 3x:n paluun maantiepuolelle ja niin, että siihen saa myös alle 20-piikkisen eturattaan tiukempiin ja pidempiin nousuihin järkevällä kadenssilla. Meille tavallisille ajajillehan myydään kaupasta pyöriä samoilla välityksillä kuin prokuskeille, mikä on aivan älytöntä.

Yhdessä maantiepyörässä on juuri 34-32 -välitykset. Eilen lenkillä käytin niitä monta kertaa. Tällä pyörällä en kuitenkaan lähde ajamaan syksyllä raskaampaa tapahtumaa Keski-Eurooppaan, koska 34-32 -välitykset ovat liian raskaat. Näillä näkymin laitan 34-42:n maantiepyörään tuohon tapahtumaan. Kynnystehot ovat jossakin 300 W FTP ja 200 W AeK tienoilla, joten ei ole paljon vaihtoehtoja. Jos Chris Froome kiipeää jyrkkiä nousuja 2x (tai oikeastaan ylikin) minun teho-painosuhteellani, niin tarvitsisin vastaavaan kadenssiin noin 18-36 -välitykset.

kuovipolku
27.06.2018, 19.22
Vilpitön kysymys: mihin ja miksi tarvitset samaa kadenssia kuin Chris Froomella kiivetessäsi jyrkkiä nousuja?

Mä olen ymmärtänyt että mäkimiehiä kiinnostaa nousta todella pitkiä mäkiä mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin siten että jaloissa on vielä jotain kun loppukilometreillä (ja tietysti tarvittaessa lyhyempiä pätkiä jo aikaisemin) pitää mennä vielä kovempaa.

Mutta eihän tavallisella ajajalla ole samoja intressejä joten kadenssi ja välitykset ovat riittäviä silloin kun mäet pääsee ylös rikkomatta jalkojaan ja kenties vielä niin että kunnon muuten salliessa päivän ajot eivät jää siihen yhteen nousuun.

(Huom! Mulla ei ole minkäänlaista kokemusta vuorilla ajamisesta, joten voi olla että ihmettelyni lähtee puhtaasti tietämättömyydestä. Siinä tapauksessa toivon pitkämielisyyttä...)


PS Mulle on myyty pyörä jossa on edessä kompaktirattaat, 50/34. Sellaisia ei taida kovin yleisesti olla prokuskien käytössä. Voi olla että nykyään useimmissa ns. keskihintaisissa maantiepyörissä on ne semikompaktit vai olivatko ne mid-compactit, 52/36. Ne voisivat olla puhtaaseen lenkkikäyttöön hintelälle keski-ikäiselle miehellekin vielä ajettavat, ainakin sellaiselle joka ei asu Suomen mäkisimmillä seuduilla tai käy ulkomailla ajamassa isompia mäkiä.

PPS Kun aloitin tätä nykyistä pyöräilyelämääni joskus 2007-8. pyöräliikkeissä oli vielä runsaasti kolmella eturattaalla varustettuja pyöriä. Sain silloin sen käsityksen että ne eivät oikein menneet kaupaksi ja maailmallakin ne ilmeisesti katosivat valmistajien kataloogeista samoihin aikoihin kuin kompaktirattaat tulivat ja valtasivat markkinat. Ilmeisesti kukaan ei uskonut niitä jotka jaksoivat olla sitä mieltä että kompaktirattaista ei ole 3x-systeemin korvaajaksi?

Jim717
27.06.2018, 20.12
Syy, miksi tämä mielenkiintoinen ketju lähti liikkeelle on vain se, että nimimerkki pesuman:lla on tarve vain maantiepyörälle ja siksi ei tiedä, miksi on ostanut gravel-pyörän.

plr
28.06.2018, 00.39
Tuolla toisessa ketjussa oli tarkemmin puhetta näistä välityksistä ja siitä mihin ja miksi niitä tarvitaan.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?58221-Maastokammet-maantiepy%F6r%E4%E4n&p=2749106#post2749106

Korkeaa kadenssia tarvitaan mm. siksi, että tuntien vääntäminen alhaisella esim. 40-50 kadenssilla vaatii suurta voimankäyttöä, kuormittaa lihaksistoa ja sen seurauksena alkaa tulla kramppeja.

Joku halunnee myös säästää jalkojaan, jos on ajamassa vaikka pari viikkoa Alpeilla ja joka päivä ajetaan.

Prokuskit käyttävät useinkin 34-eturatasta, kun on tiukka vuorietappi. Jos ajatellaan, että haluaa pitää noin 90 kadenssin myös ylämäissä, niin taviskuski tarvitsee siihen noin puolet keveämmän välityksen kuin prokuskin kevein välitys (esim. pro 34-32, tavis 17-32). Minusta on mukavaa ajaa samoja kovia vuoria kuin suurissa etappiajoissa ja siihen ei voi ottaa provälityksiä, kun ei ole prokuntoa.

plr
28.06.2018, 01.29
Palataanpa varsinaiseen asiaan syrjähypyn jälkeen. :)

Pyörävarastosta löytyy kolme 8-9 kg kuitukippurasarvista: puhdas maantiepyörä vannejarruilla, crossari cantilever-vannejarruilla ja adventure-maantiepyörä hydraulisilla levyjarruilla. Ajattelin ensin, että adventure-pyörä korvaisi kaksi muuta, mutta näin ei käynytkään. Kaikille pyörille on oma käyttönsä. Kun ajetaan puhdasta pitkää ja reipasvauhtista asfalttilenkkiä: maantiepyörä. Talviajossa ja gravel-ajossa crossari. Adventure-maantiepyörä on hyvä yleispyörä, jolla voi näppärästi poiketa mihin vain ja se on leveillä katuslikseillä mukava heikkokuntoisella asfaltilla. Se on oikeastaan aika lähellä crossaria, mutta yli 35-millisiä renkaita siihen ei mahdu.

Näissä pyörissä jarrujen tyyppi ei ole oleellinen kysymys. Kaikki toimivat ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Olen luultavasti ajanut eniten tunteja crossarilla, jonka cantilevereitä joku pitää ehkä huonoina. Minusta ne ovat ok eikä koskaan ole edes tullut mieleeni valita päivän pyörää jarrujen perusteella. Jokainen näistä pyöristä pysähtyy tarvittaessa äkkiä, kun painaa jarrukahvasta. Eturenkaan saa lukkiutumaan kaikissa, jos haluaa. Levyjarrujen kanssa on ollut eniten säätämistä ja maantiejarrujen kanssa vähiten. Cantit siitä väliltä.

Tärkein asia: Kaikilla pyörillä on erittäin mukavaa ajaa. Koko ja ajoasento ovat hyvät ja kilometrejä kertyy!

Jim717
28.06.2018, 12.25
Minä ajan maantiepyörällä puhtaasti asfaltilla ja usein porukkalenkeillä. Pyörää tulee ehkä pestyä ja huollettua enemmän kuin Cyclocorssia.
Cyclolla ajan usein paitsi talvisin ja märällä kelillä myös mm. Helsingin Paloheinässä erilaisia hiekkapäällysteisiä reittejä ja joskus olen poikennut metsäreiteille. Alkuviikosta tuli ajettua metsäreittiä, jonne oli tehty lankuista huonoihin kohtiin "sillat". Lankut olivat huonossa kunnossa ja etupyörä tipahti kahden lankun rakoon ja siitä tuli lennettyä etupyörän yli. Hyvin Giant TCX SLR 2 kesti tuon kuperkeikan mutta ehkä maantiepyörän (Canyon Endurace CF) ohut etuhaarukka ja kevyemmät vanteet eivät olisi tuota kestäneet. Jos joku nyt haluaisi maantiepyörällä tuollaisia ajeluja tehdä

pesuman
29.06.2018, 09.34
"
Yhdessä maantiepyörässä on juuri 34-32 -välitykset. Eilen lenkillä käytin niitä monta kertaa. Tällä pyörällä en kuitenkaan lähde ajamaan syksyllä raskaampaa tapahtumaa Keski-Eurooppaan, koska 34-32 -välitykset ovat liian raskaat. Näillä näkymin laitan 34-42:n maantiepyörään tuohon tapahtumaan. Kynnystehot ovat jossakin 300 W FTP ja 200 W AeK tienoilla, joten ei ole paljon vaihtoehtoja. Jos Chris Froome kiipeää jyrkkiä nousuja 2x (tai oikeastaan ylikin) minun teho-painosuhteellani, niin tarvitsisin vastaavaan kadenssiin noin 18-36 -välitykset.

Ennen kuin rikot itsesi, niin suosittelen sinulle:

tämä siis vain yhtenä esimerkkinä: https://www.saldenbikes.com/wilier-101air-custombike.html

Pyörään lisähinnalla asennettavalla 250W rungon sisäisellä sähkömoottorilla pääset mäet ylös millä kadenssilla itse haluat.

Kugelschreiber
29.06.2018, 10.39
^hei pesumies! Kritisoit levyjarrullisten (maantie) pyörien hintaa mut toi wilierin sähkömotti näyttäis maksavan jo yksinään kaks tonnia.

Mä ehdottaisin mieluummin 11-32- tai 11-34 -maantiepakkaa ja tarvittaessa vielä ns. subkompakteja 48-32 tai 46-30 eturattaita :rolleyes:

Muutenkin pesumiehen kannattais varmaan jättää se ärripurrikeksien syöminen vähemmälle.

Mitä taas tulee tähän pyörätyyppijuttuun niin oman maantiepyörän virkaa toimittaa hydraulisilla levyjarruilla varustettu Canyon Endurace CF SL Disc 8.0. Painoa putkikamelilla on mm. 33-millisten sliksuttimien ansiosta noin 8.8 kg mutta tästä huolimatta en kyllä vaihtaisi levyjarruja vannesorveihin. Tykkään siitä että jarrut toimii yhdellä sormella säällä kuin säällä ja sen lisäks jarrupalojen vaihto on huomattavasti mukavampaa puuhaa kuin vannekehien vaihto. Josta tulikin mieleen että mun ainoossa vannesorvipyörässä alkaa olla etuvanne aika pahassa jamassa ja pitäis vaihtaa se, mut en oo vielä jaksanut koska harmittavaisen rasittavaa puuhaa eikä kunnolliset pinnat ja vanteetkaan oo ihan halpoja :(

Ai niin: Rotkossa edessä 52/36 ja takana 12-32. Jahka ne kuluu vaihtokuntoon niin harkitsen 50-34 limppuja sekä 11-34 -pakkaa sillä oon sekä rimpulasormi että narujalka :eek:

paaton
29.06.2018, 10.46
Mukavaa viihdettähän nämä trolliketjut ovat sateisena päivänä.

Kugelschreiber
29.06.2018, 11.03
Mukavaa viihdettähän nämä trolliketjut ovat sateisena päivänä.

Kappas, ikkunasta ku kattoo ni vähän tihuuttaa ja asvalttikin on märkä. Onneks omassa maantiepyörässä on ne hydrauliset levyjarrut joten vois tästä kohta lähteä pikku ajelulle :-------D

paaton
29.06.2018, 11.05
Kappas, vähän tihuuttaa ja asvalttikin on märkä. Onneks omassa maantiepyörässä on ne levyjarrut joten vois tästä kohta lähteä pikku ajelulle :-------D

Etkä voi. Se painaa liikaa ja sinkoudut mutkasta märällä asfaltilla tangentin suuntaan ulos.

maalinni
29.06.2018, 12.20
Kyllähän tuollainen mukavuuspainoitteinen toimii kuormattuna paremmin ja siinä alkaa myös leveämmillä renkailla olla todella suuri merkitys ajettavuuteen. 25mm renkailla en ikinä lähtisi soratielle ajamaan. Hyvä kun nykyisillä 32 leveillä pääsee irtosoramäet ylös.

Minulla ei tosin ole kokemusta 7kg luokan maantietykeistä, enkä näillä välilevyillä sellaista tule varmaan hankkimaankaan. Onneksi on valinnanvaraa.

Oatmeal Stout
29.06.2018, 12.43
Mallorcalla vuokraan mieluusti levyjarrullisen pyörän
Kun ei käy perheen kera Mallorcalla on hyvin varaa pitää kalusto asiallisella tasolla ilman suurempia pohtimisia rahasta.

kuovipolku
29.06.2018, 13.36
Kyllähän tuollainen mukavuuspainoitteinen toimii kuormattuna paremmin ja siinä alkaa myös leveämmillä renkailla olla todella suuri merkitys ajettavuuteen. 25mm renkailla en ikinä lähtisi soratielle ajamaan. Hyvä kun nykyisillä 32 leveillä pääsee irtosoramäet ylös.

Se että ajaa ja jopa tykkää ajaa soratielläkin ei tarkoita että olisi pienintäkään kinnostusta tai tarvetta ajaa yhtään sen enempää kuormattuna kuin mitä ajaa perinteisellä maantiepyörällä ja pelkästään asfalttipäällysteellä. Ja se että sillä minkälaisia lenkkejä ajaa on erittäin suuri merkitys siihen nähden millainen pyörä on sopiva tai sopivin lienee asia josta pitäisi vallita syvä ja laaja yksimielisyys.

Joku kumma juttu siinä on että heti kun mainitaan "gravel" jotkut näkevät vain ja ainoastaan eeppisen pitkät lenkit tai jopa monipäiväiset lenkit maastoyöpymisineen tai kun mainitaan "soratie" jotkut näkevät vain pahat irtohiekkanousut, nyrkinkokoiset kivet ja kilometrejä kestävät nimismiehen kiharat. Kuitenkin todellisuus on monille kovapohjaisia ja tasaisia teitä. Eikä pyörää välttämättä kannata valita niiden ominaisuuksien mukaan joita tarvitaan ehkä kahdella lenkillä vuodessa tai lenkillä jonka ajamisesta kuitenkin vain haaveillaan.

Nimim. "25-millisilläkin on ollut oikein kivaa sorateillä"

maalinni
29.06.2018, 18.25
Se että ajaa ja jopa tykkää ajaa soratielläkin ei tarkoita että olisi pienintäkään kinnostusta tai tarvetta ajaa yhtään sen enempää kuormattuna kuin mitä ajaa perinteisellä maantiepyörällä ja pelkästään asfalttipäällysteellä. Ja se että sillä minkälaisia lenkkejä ajaa on erittäin suuri merkitys siihen nähden millainen pyörä on sopiva tai sopivin lienee asia josta pitäisi vallita syvä ja laaja yksimielisyys.

Joku kumma juttu siinä on että heti kun mainitaan "gravel" jotkut näkevät vain ja ainoastaan eeppisen pitkät lenkit tai jopa monipäiväiset lenkit maastoyöpymisineen tai kun mainitaan "soratie" jotkut näkevät vain pahat irtohiekkanousut, nyrkinkokoiset kivet ja kilometrejä kestävät nimismiehen kiharat. Kuitenkin todellisuus on monille kovapohjaisia ja tasaisia teitä. Eikä pyörää välttämättä kannata valita niiden ominaisuuksien mukaan joita tarvitaan ehkä kahdella lenkillä vuodessa tai lenkillä jonka ajamisesta kuitenkin vain haaveillaan.

Nimim. "25-millisilläkin on ollut oikein kivaa sorateillä"

Pointtini olikin, että kaikenlaisille pyörille on oma lokeronsa ja käyttötapansa. Toki voi käyttää myös lokeron ulkopuolella, se on jokaisen oma valinta. Henkilökohtaisesti arvostan mukavuutta muiden ominaisuuksien yli. Ja mukavuudella tarkoitan ko. testissäkin esiteltyjä tärinänvaimennuksia ja leveitä kumeja.

Nestorimiikkulainen
30.06.2018, 18.51
Nyt saisi sopivasti. Siinä olisi kaikki tarpeellinen.

Pinarello Nytro

Tarjouksessa ainakin Stadlerilla, nyt vain 5.992e! (Jostain syystä ei pystynyt lisäämään linkkiä kännyllä).

Needleman
30.06.2018, 20.54
Nyt saisi sopivasti. Siinä olisi kaikki tarpeellinen.

Pinarello Nytro

Tarjouksessa ainakin Stadlerilla, nyt vain 5.992e! (Jostain syystä ei pystynyt lisäämään linkkiä kännyllä).

Ymmärrän sähköpyörät hyötykäytössä ja jossain määrin maastokäytössä mutta jostain syystä maantiepyöräsä en sähköjä ymmärrä.
hieno vehje varmasti niille jotka arvostaa

anteeksi kun meni hieman ohi aiheen.

plr
30.06.2018, 22.17
Maantiepyörässä sähköavustuksesta olisi paljon hyötyä. Jos vaikka paikkakunnan ainoa porukkalenkki olisi yleensä hieman liian kovavauhtinen, niin tuolla voisi pysyä porukassa. Iltalenkin voisi ajaa yhtä kovaa kuin aikaisemminkin, mutta pääsisi katsomaan maisemia kauemmas. Työmatkatempossa voisi yrittää välttää tappiota. Olisihan se hieno.

Moska
30.06.2018, 22.51
Työmatkatempossa voisi yrittää välttää tappiota. Olisihan se hieno.

Sehän on tappio jo lähtiessä! :-D

plr
01.07.2018, 02.01
Voi olla, mutta ainakaan ei tule ohitetuksi. ..ehkä. ;)

L2K2
01.07.2018, 03.22
Tarkoitukseni oli seikkaperäistää se, että jos lähden 100+ km maantielenkille, niin itse valitsen mieluusti huippukevyen 28mm renkailla varustetun Di2 vaihteisen vannejarrullisen maantiepyörän, vaikka tallissa on vaihtoehtona myös hydraulisilla levyjarruilla varustettu liki 10kg painoinen maantiepyörän näköinen kulkine 32mm renkailla. Kevyellä pyörällä ajonautinto vain on aivan eri luokkaa eikä esim. 1-2% nousuihin tarvitse käytännössä paljoa lisävatteja. Painavammalla pyörällä nekin tuntuvat keski-ikäisen miehen polvissa. Myös ajomukavuudessa ja ergonomiassa perinteinen maantiepyörä voittaa.

Mielenkiintoista, että olet valmis käyttämään 28 mm renkaita, mutta 32 mm on aivan liikaa? Eihän kukaan vakavasti otettava maantiepyöräilijä voi laittaa yli 23 mm rengasta pyöräänsä...

Silloin kun itse jaksoi enemmän tuota valkoista tien reunaviivaa seurata, ei niin monta vuotta sitten, niin normaalilevyinen maantierengas oli 23 mm, ja se kaupan levein oli 25 mm. (Eikä sellainen varmaan edes olisi mahtunut eteen vuosituhannen vaihteen hiilikuituhaarukassa. Siksi renkaina oli edessä 23 mm ja takana 25 mm.)

Lisäksi, kuinka kevyt olet kun kolme kiloa pyörää vaikuttaa oleellisesti mäennousunopeuteen? 70 kilon ihmiselläkin tuo ero on 77 vs 80 kg, siis alle 4 %... Joka muuten on paljon – hyvin paljon – pienempi erotus kuin kahden vaihteen välinen etäisyys edes ns. ”vanhan liiton kisapakassa”, siis se 11–21. (Toki yhdeksänlehtisenä, en minä noista isommista ratasmääristä mitään tiedä, oma 12–25 nöösipakka oli jo riittävän järeä kun edessä oli alaikäisenä 53–39 (sentään 26" kiekot, mutta kyllä silti se 15 km/h miniminopeus tuntui pahalta joskus ihan Suomessakin)... myöhemmin sitten tripla 52–42–30 ja sama pakka...)

Pienin siirros ns. kisapakassakin on siis ”hyppy” 16–17, joka on yli 6 %... yli yhtä vaihdetta ei voi noiden pyörien välillä olla eroa mäessä... (Koska ajonopeusero on toki paljon pienempi kuin 4 %.)

Koettu painoero on toki asia erikseen, varmaan juomapullojakaan ei sovi laittaa pilaamaan pyörän täydellistä alle 6,8 kg UCI-rajan olevaa painoa. Ammattilaiset toki erikseen. Siellä tuo 4 % olisi ero voiton ja tappion välillä.

PS. 34/32 lienee usein oikein sopiva välitys tavan kuolevaiselle myös Suomessa, ei ihme miksi tripla kuoli tuohan on jopa hieman kevyempi kuin triplan pienin vaihde noilla perinteisillä maantiepakoilla (ainakin 9-lehtisten aikaan)...ja tuota tuli jopa käytettyä joskus, koska ainakin aikoinaan triplasta Ultegran myötä keskeltä 42t olisi johtanut kyllä välillä talutushommiksi. (Junnumpana toki 39/25 tuli aina ajettua ylös vaikka putkelta runtaten, jos ei muuten päässyt. Mutta nuorena saakin olla tyhmä, ja haluta ennemmin kiiltäviä italialaisia osia kuin järkeviä osia. 30/25 oli varmasti paljon nopeampi ajaa ylös kuin 42/25 olisi ollut...)

PPS. Toki 39/25 olisi maantievanteilla vain joku 36/25... mutta ei sekään ole missään määrin järkevä mäissä. Johan sen näkee siitä, että nykyammattilaiset on (niiden 28 mm renkaiden lisäksi) laittanut pyöriinsä myös paljon–paljon lyhempiä vaihteita. Ja kaikki siksi, että nykyetuvaihtajat pystyvät käyttämään pienempiä eturattaita kuin alkuun ne 42 ja sitten 39... ja takana sama. Kuudella rattaalla kasettiin ei oikein kitkavipujen kanssa voinut laittaa 32-piikkistä...