Näytä tavallinen näkymä : Ensimmäinen pidempi maantielenkki
Taustaa lyhyesti:
Nuorempana liikuin ja urheilun paljon ja monipuolisesti, sitten kasvoin aikuiseksi ja pikkuhiljaa liikunta jäi ja epäterveelliset elämäntavat otti vallan. Viime helmikuussa havahduin siihen, että minusta on tullut sairaalloisen ylipainoinen, täysin rapakunnossa oleva sohvaperuna. Vaaka näytti sen 134 kg, mikä on 178 cm pitkälle miehelle aika järkyttävä lukema. Päätin, että nyt saa riittää, sillä kaipasin sitä nuoruuden aktiivista ja liikunnallista elämää. Pistin elämäntavat remonttiin. Ruokavalio meni uusiksi ja aloitin kuntosaliharjoittelun. Läskiä alkoi palamaan ihan mukavalla tahdilla ja sitten tuli kevät ja päätin ottaa pyöräilyn toiseksi kuntoilumuodoksi saliharjoittelun oheen. Tällä hetkellä painoa pudonnut 14 kg ja mittanauhan mukaan vyötäröltä on lähtenyt senttejä 16. Vielä on pitkä matka normaalipainoon, mutta koko ajan mennään oikeaan suuntaan.
Sitten asiaan:
Ostin hiljattain elämäni ensimmäisen maantiepyörän ja sillä olen nyt lenkkejä polkenut. Lenkit ovat olleet pituudeltaan n. 10-20km, eli aika lyhyitä. Nyt olisi kuitenkin juhannuksena tarkoitus polkea elämäni ensimmäinen vähän pidempi matka. Eli pyörällä mökille ja ehkä juhannuksen jälkeen takaisin, jos kaikki menee hyvin. Matkaa tulee n. 60km per suunta. Varmaan monelle foorumilaiselle ihan normilenkki, mutta itselle ei ja se miksi tein tämän aiheen on se, että kyselisin vinkkejä, että mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, kun lähtee polkemaan ensimmäistä kertaa vähän pidempää matkaa?
Asioita joita itselle tulee mieleen:
- ei lähde liian kovalla nopeudella polkemaan. Helposti sitä tulee lähdettyä polkemaan ihan liian kovaa ja hetken päästä sitä on ihan piipussa. Ajattelin polkea matkan noin tunnin pätkissä pitäen kaksi n.15 minuutin taukoa matkan varrella jolloin kokonaiskestoksi tulisi noin kolme ja puoli tuntia.
- ajoasento kuntoon. Olen tähän liittyen jotain videoita katsellutkin youtubesta ja mielestäni ajoasento on nyt ihan hyvä ja ainakin tuo 20 km menee ihan mukavasti.
- itselle sopiva satula ja kunnon pyöräilyhousut. Tämä tuli opittua kantapään kautta. Ensimmäinen lenkki minkä nykyisellä pyörällä ajoin oli ehkä sen 3 kilometriä, kun ei vaan pystynyt polkemaan pidemään kivun takia.
- varmistaa ennen matkaan lähtöä, että pyörä on kaikin puolin kunnossa. rengaspaineet kohdillaan yms.
- varusteet kuntoon. Kypärä, pyöräilyyn sopivat vaatteet, pyöräilylasit yms.
- satulalaukkuun monitoimityökalu, varasisäkumi sekä pumppu mukaan.
- reitinvalinta? onko mitää asioita mitä reitinvalinnassa kannattaa ottaa huomioon? Perille nimittäin pääsee useampaa eri reittiä.
- maantiellä polkeminen? onko tässä jotain erityistä mitä pitää ottaa huomioon? Autojen seassa maantiellä polkeminen vähän jännittää ja olen toistaiseksi polkenut lenkkini kevyenliikenteenväyliä pitkin.
- juomaksi mukaan urheilujuomaa. Ajattelin, ottaa kaksi 7 desin juomapulloa.
Tuleeko jotain muuta mieleen mitä pitäisi ottaa huomioon? Kiitoksia jo etukäteen jos jaksoit lukea ja vastata. :)
kolistelija
14.06.2017, 16.11
Aja mäet iisisti, siis ihan liioitellun kevyesti ja hapottamatta. Miehen painoisena se tarkoittaa yleensä niin hitaasti kuin vain osaa. Sitten jaksaa niin kauan kun istumalihakset kestää. Jos 20 km menee asennon puolesta, mennee 60 km suuremmitta ongelmitta.
Reittivalinta on hyvä tehdä niin että on pari mahdollista taukopaikkaa, vaikka pienen kaupan tai kahvilan kohdalla. Suosi pienempiä teitä, mielellään nelinumeroisia maanteitä jos mahdollista. Mieli lepää rauhallisella maantiellä mukavaa tahtia polkiessa.
Siinäpä ne, sit vaan potta päähän ja hymyä huuleen. :)
Vilhelm V
14.06.2017, 16.50
Samoilla linjoilla. Kyllä noilla spekseillä reissu onnistuu. Siitä rohkaistuneena on sitten hyvä jatkaa samaan malliin.
Juomaksi tosiaan urheilujuomaa tai tavallista vettä johon vähän puhdistamatonta suolaa. Suolavettä juon yleensä itse, joskus on toisessa pullossa jotain sokeripitoista juomaa.
tempokisu
14.06.2017, 17.58
Jos ei ole ennen urheilujuomaa juonut niin älä edes kokeile. Vettä ja vaikka banaania evääksi, kahvetta taukopaikalla.
Eikä siellä autojen seassa ajella, sinä ajat maantien reunaa ja autot kyllä osaa ohittaa nätisti. Kun lähtee tarpeeksi aikaseen niin on kyllä rauhallisempaa. Ja ite aloittelen lenkit vaan "tuntuman mukaan" mutta tähän oppii vaan ajamalla, ihan aloittaessani tein ekana vuotena sen mitä hölkässäkin; aina piti olla tietyissä paikoissa vähän aikasemmin kun ennen, eli kisa joka lenkillä. Se ei ole oikea tapa ollenkaan, aloittelee rauhallisesti ja kyllä se siitä. Joka lenkki ei tarvitse olla "kisa".
Yksi tärkeä asia on henkinen päätös, että ajan tämän. Moni pitkä lenkki on mennyt sillä, kun peruskuntoa on riittävästi mutta se viimene silaus on henkinen kantti.
Tsemiä! t. tempokisu entinen pitkänmatkanpyöräilijä ja nykyisin vaan satasen vakiolenkkiläinen.
Jos mahdollista, valitse kaunis päivä ja myötätuuli. Jää helpommin koukkuun vastatuuleen ja räntäsateeseen verrattuna. Yritä valita sinulle uusi tai muuten mielenkiintoinen reitti. Venyttele tauoilla. Vaikka haluatkin laihtua, syö perillä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jami2003
14.06.2017, 22.46
Ja vielä tärkeämpää on lähteä ravittuna liikenteeseen. Jos on joku tiukka ruokavalio päällä niin pidä kuitenkin huoli että kaloreita riittää matkalle. Energiavajeessa jää kokeneeltakin 60 km polkematta.
Kiitoksia vaan kaikille vinkeistä, eiköhän näillä pärjätä. :)
Aja mäet iisisti, siis ihan liioitellun kevyesti ja hapottamatta. Miehen painoisena se tarkoittaa yleensä niin hitaasti kuin vain osaa. Sitten jaksaa niin kauan kun istumalihakset kestää. Jos 20 km menee asennon puolesta, mennee 60 km suuremmitta ongelmitta.
Reittivalinta on hyvä tehdä niin että on pari mahdollista taukopaikkaa, vaikka pienen kaupan tai kahvilan kohdalla. Suosi pienempiä teitä, mielellään nelinumeroisia maanteitä jos mahdollista. Mieli lepää rauhallisella maantiellä mukavaa tahtia polkiessa.
Siinäpä ne, sit vaan potta päähän ja hymyä huuleen.
Perille tosiaan pääsee niin, että ajaa pääosan matkasta kaksinumeroista tietä pitkin tai sitten noita kolme- ja neljänumeroisia teitä pitkin. Täytyypä siis valita reitti, jossa on noita pienempiä teitä. Mäet täytyy tosiaan ottaa iisisti, viimeksi tuossa viikonloppuna piiputin kyllä oikein kunnolla, kun vähän pidempää ylämakeä poljin pienoiseen vastatuuleen.
Jos ei ole ennen urheilujuomaa juonut niin älä edes kokeile. Vettä ja vaikka banaania evääksi, kahvetta taukopaikalla.
Eikä siellä autojen seassa ajella, sinä ajat maantien reunaa ja autot kyllä osaa ohittaa nätisti. Kun lähtee tarpeeksi aikaseen niin on kyllä rauhallisempaa. Ja ite aloittelen lenkit vaan "tuntuman mukaan" mutta tähän oppii vaan ajamalla, ihan aloittaessani tein ekana vuotena sen mitä hölkässäkin; aina piti olla tietyissä paikoissa vähän aikasemmin kun ennen, eli kisa joka lenkillä. Se ei ole oikea tapa ollenkaan, aloittelee rauhallisesti ja kyllä se siitä. Joka lenkki ei tarvitse olla "kisa".
Yksi tärkeä asia on henkinen päätös, että ajan tämän. Moni pitkä lenkki on mennyt sillä, kun peruskuntoa on riittävästi mutta se viimene silaus on henkinen kantti.
Tsemiä! t. tempokisu entinen pitkänmatkanpyöräilijä ja nykyisin vaan satasen vakiolenkkiläinen.
Varmasti tuo banaani ja vesi on tuolle matkalle vähintäänkin yhtä hyvä vaihtoehto kuin urheilujuoma. Täytyypä pistää harkintaan, mutta on tuota urheilujuomaa tässä kuitenkin tullut litkittyä sekä salitreenien, että pyörälenkkien yhteydessä. Lähinnä siksi, että pysyy näläntunne poissa treenatessa. Tuossa aiemmin keväällä oli vähän sitä ongelmaa, että vaikka söi muutama tunti ennen treeniä aterian, niin silti tuli nälkä kesken treenin ja se on vähän itselle sellainen motivaation tappaja, vaikka muuten tähän liikuntaan onkin löytynyt se innostus uudelleen.
Itselläkin on taipumusta tuohon "kisaamiseen". Pitäisi tosiaan muistaa, että ei aina tarvitse kaikkea tehdä täysiä ja hampaat irvessä.
Jos mahdollista, valitse kaunis päivä ja myötätuuli. Jää helpommin koukkuun vastatuuleen ja räntäsateeseen verrattuna. Yritä valita sinulle uusi tai muuten mielenkiintoinen reitti. Venyttele tauoilla. Vaikka haluatkin laihtua, syö perillä.
Täytyy tosiaan katsella google mapsista mieleisen näköinen reitti jotain pienempiä teitä pitkin ja jos nyt vaikka ihan karsea keli sattuu juhannukseksi, niin voihan tätä sitten siirtää jollekin toiselle päivälle. Kesäloma alkaa kuitenkin juhannuksesta, joten kyllä tässä lähiviikkoina on aikaa pyörällä poljeskella ihan yllin kyllin. Lähtökohtaisesti kuitenkin juhannuksena tämän meinasin toteuttaa. Venyttely tosiaan mun pitäisi muistaa. Ei pelkästään tällä matkalla, mutta noin ylipäätänsäkin. Se kun kovin usein tuppaa unohtumaan.
Ja vielä tärkeämpää on lähteä ravittuna liikenteeseen. Jos on joku tiukka ruokavalio päällä niin pidä kuitenkin huoli että kaloreita riittää matkalle. Energiavajeessa jää kokeneeltakin 60 km polkematta.
Päivässä menee 5 ateriaa ja keskimäärin on mennyt noin 2500 kilokaloria per päivä viime viikkoina. Vähän vaihtelee päiväkohtaisesti ja tyypillisesti treenipäivinä syön vähän enemmän ja lepopäivinä vähän vähemmän. Sillä on paino pudonnut keskimäärin noin 0,8 kiloa per viikko tahtia. Voisihan tuossa tosiaan ennen matkaanlähtöä syödä vähän extrakaloreita, jotta jaksaa paremmin.
The flying Chocobo
15.06.2017, 11.51
Jos mahdollista koeta vielä ajaa ennen (riittävän paljon ennen että ehdit palautua) varsinaista lenkkiä sellanen 40km suunnilleen sillä varustuksella jolla olet ajatellut ajaa itse päämatkan. Jos vatsa kestää urheilujoman, hyvä niin, mutta vedelläkin pärjää jos on syötävää mukana. Ja onnea matkaan, hyvä siitä tulee!
Hyvin olet valmistellut matkan. Veikkaan, että yllätyt kuinka helposti se menee!
Syö kunnolla ennen lähtöä (ei tietenkään ähkyyn) ja varaa evästä mukaan tai suunnittele reitti siten, että voit tarvittaessa pysähtyä huoltoasemalle tms.
Lähetetty minun D6503 laitteesta Tapatalkilla
aja "kuntoilematta". ota ihan löysä matkanopeus, aja vaikka 6 tuntia tota matkaa, varmasti jaksat.
tempokisu
15.06.2017, 22.32
Päivässä menee 5 ateriaa ja keskimäärin on mennyt noin 2500 kilokaloria per päivä viime viikkoina. Vähän vaihtelee päiväkohtaisesti ja tyypillisesti treenipäivinä syön vähän enemmän ja lepopäivinä vähän vähemmän. Sillä on paino pudonnut keskimäärin noin 0,8 kiloa per viikko tahtia. Voisihan tuossa tosiaan ennen matkaanlähtöä syödä vähän extrakaloreita, jotta jaksaa paremmin.
Täh?!? Mä en enää puhu mitään. Nimittäin söin äskön yhden leivän ja meinaan tässä muutaman tunnin kuluttua ajaa vakiosatasen, eikä se nälkä tai "enerkiavaje" todellakaan pääse yllättään. Puolenvälin kohdalla tosin käyn Valkeakoskella kaffella ja syön 2 kananmunaa, kun kerta mahdollisuus on. Pärjäisin kyllä ilmankin.
En ole aikoinani edes pidemmille ( 300-700km) lenkeille mitenkään "tankannu", mutta suunnitellu ja sovinnu kotiväen kanssa missä ne eväspaikat yms.
Eh....mulla ei ole varaa että paino laskisi edes puoli kiloa viikossa. Pysyisi nyt tässä viidessäkympissä....
Yksi tärkeä asia on henkinen päätös, että ajan tämän. Moni pitkä lenkki on mennyt sillä, kun peruskuntoa on riittävästi mutta se viimene silaus on henkinen kantti.
Komppaan. Oma ensimmäinen kaksisatanen meni yllättävän helposti. Lähtiessä olin päättänyt ajaa 200 km vaikka ennen tätä 100 km oli oma pisin lenkki. Nautiskellen ja rauhallisella vauhdilla menee kyllä.
Trollberga
16.06.2017, 13.35
Jos vatsa kestää urheilujoman, hyvä niin, mutta vedelläkin pärjää jos on syötävää mukana. Ja onnea matkaan, hyvä siitä tulee!
Tämä on varmaankin yksilöllistä, mutta itse en ikinä (enää) lähtisi juuri tuntia tai kahta pidemmälle lenkille pelkällä vedellä ja ilman suolaa (jota urheilujuomat sisältävät). Minun verenpaineellani on tapana vaihdella suuresti ja joskus lenkiltä palattuani olo on ollut heikko, kun paineet ovat laskeneet huomattavan alas, juotuani pelkkää vettä. Natriumtasapainosta huolehtiminen on tärkeää. Jos urheilujuoma on päässyt loppumaan, olen sekoittanut oman, esimerkiksi hunajasta, sitruuna- tai appelsiinimehusta ja ripauksesta suolaa.
tempokisu
16.06.2017, 14.40
Tämä on varmaankin yksilöllistä, mutta itse en ikinä (enää) lähtisi juuri tuntia tai kahta pidemmälle lenkille pelkällä vedellä ja ilman suolaa.
:D :D joo yksilöllistä on, parin tunnin lenkillä tarvi mitään. Ja jos on viileetä niin satanen menee myös ilman mitään. Tänä aamuna otin Valkeakoskelta mukaan pillimehun ja join sen 75km kohdalla, kyllä maistui. Olisko korkeasta verenpaineesta ( minulla on) sitten jotain hyötyäkin...
The flying Chocobo
16.06.2017, 14.53
^On hyvinkin yksilöllistä. Viimeisin brevetti (600km) meni juoman osalta vedellä/vissyllä. Ainoastaan pidemmillä tauoilla (väli ruokatauoille 3-5h) join sokerista/vastaavaa. Ajon aikana söin pääosin suolaista (taisi mennä suolaisten lisäksi 2 energiapatukkaa ja 1 geeli reissulla). Suola tuli siis syömisen kautta. Mulla ei vatsa kestä urheiljuomia kuin ehkä 4-6h, sitten alkaa närästää (johtunee vatsavaivasta). Kokeilemalla tuon tietää ja oppii. Aikaisemmin pelkäsin dramaattista tehonlaskua jos en pumppaa nestemäistä sokeria elimistöön koko ajan, mutta oma keho tuntuu toimivan hyvin toisenlaisellakin menetelmällä. Toki pitkillä matkoilla sykkeetkään ei pitäisi kovin ylös nousta. Mutta tuo pitää varovaisesti ja harkiten tutkia pikkuhiljaa mikä itselle sopii. Mutta urheilujuoma on varmasti turvallisin tapa lähteä liikkeelle energian saannin suhteen.
Jami2003
16.06.2017, 15.45
Tempokisun ex urheilijan neuvot sopii aika huonosti urheilun aloittaneelle ex sohvaperunalle. Pitää ymmärtää että jos polkee toistasataa 105 km lenkkiä vuodessa niin voi olla että se kroppa on tottunut hieman erilailla kun sen joka ei ole.
Sama kuin alkoholisti sanoisi ensimmäistä kertaa juomaan lähtevälle että vedät kaks kossua pohjille ja korin kaljaa päälle, ei se missään tunnu.
^On hyvinkin yksilöllistä. Viimeisin brevetti (600km) meni juoman osalta vedellä/vissyllä. Ainoastaan pidemmillä tauoilla (väli ruokatauoille 3-5h) join sokerista/vastaavaa. Ajon aikana söin pääosin suolaista (taisi mennä suolaisten lisäksi 2 energiapatukkaa ja 1 geeli reissulla). Suola tuli siis syömisen kautta. Mulla ei vatsa kestä urheiljuomia kuin ehkä 4-6h, sitten alkaa närästää (johtunee vatsavaivasta). Kokeilemalla tuon tietää ja oppii. Aikaisemmin pelkäsin dramaattista tehonlaskua jos en pumppaa nestemäistä sokeria elimistöön koko ajan, mutta oma keho tuntuu toimivan hyvin toisenlaisellakin menetelmällä. Toki pitkillä matkoilla sykkeetkään ei pitäisi kovin ylös nousta. Mutta tuo pitää varovaisesti ja harkiten tutkia pikkuhiljaa mikä itselle sopii. Mutta urheilujuoma on varmasti turvallisin tapa lähteä liikkeelle energian saannin suhteen.
Täh?!? Mä en enää puhu mitään. Nimittäin söin äskön yhden leivän ja meinaan tässä muutaman tunnin kuluttua ajaa vakiosatasen, eikä se nälkä tai "enerkiavaje" todellakaan pääse yllättään. Puolenvälin kohdalla tosin käyn Valkeakoskella kaffella ja syön 2 kananmunaa, kun kerta mahdollisuus on. Pärjäisin kyllä ilmankin.
En ole aikoinani edes pidemmille ( 300-700km) lenkeille mitenkään "tankannu", mutta suunnitellu ja sovinnu kotiväen kanssa missä ne eväspaikat yms.
Eh....mulla ei ole varaa että paino laskisi edes puoli kiloa viikossa. Pysyisi nyt tässä viidessäkympissä....
600 km? 300-700km? huhhuh, aikamoista! Hattua täytyy nostaa jos tuollaisia pystyy ajamaan. :) Ihan mielenkiinosta pitää kysyä, että kuinka nuo megapitkät 600km tai 700km lenkit käytännössä menee? Kuinka nopeasti te ne ajatte ja paljonko on taukoja? Riittääkö edes vuorokaudessa tunnit?
Omat neuvot:
- urheilujuomaa ehdottomasti juomapulloon ja jotain purtavaakin voi ottaa mukaan
- aja hitaammin kuin haluaisit, etenkin ensimmäiset 30 km
- jos olet ajanut vain 10-20 kilometrin pätkiä suurin ongelma voi olla ihan pyörällä istuminen monta tuntia peräkkäin, enemmänkin kuin sama polkeminen. Kädet, niska, selkä ja, hmm, intiimit paikat voivat kärsiä. Mm. tämä jälkimmäinen voi olla suurin ongelma paluumatkalla, jollet ole tottunut istumaan satulalla tuntikausia ja paluumatka on aika pian menomatkan jälkeen.
- 60 km ei ehkä ole kovin pitkä matka, mutta lisäisin listaasi pyöräilyhanskat.
- ja kaikista tärkein: toimiva kännykkä, jossa akku ei lopu ja jolla voi soittaa joku hakemaan paikan päältä
- Strava
Maltillisella vauhdilla energia piisaa ilman varsinaista urheilujuomaakin, mutta vesi ja suolat pitää saada tai kulku hyytyy.
Energian loppuminen on todellakin yksilöllistä. Kun painoa on 120 kiloa, on pyöräillessä energiankulutuskin ihan eri luokkaa kuin 50 kiloisella. En minäkään paljon satasen lenkin aikana syö, mutta tällekin kesää on energia kerran loppunut jo 10km kohdalla, kun edellisestä ateriasta oli 5-6 tuntia.
Lähetetty minun D6503 laitteesta Tapatalkilla
tunkkireisi
16.06.2017, 23.09
Täh?!? Mä en enää puhu mitään. Nimittäin söin äskön yhden leivän ja meinaan tässä muutaman tunnin kuluttua ajaa vakiosatasen, eikä se nälkä tai "enerkiavaje" todellakaan pääse yllättään. Puolenvälin kohdalla tosin käyn Valkeakoskella kaffella ja syön 2 kananmunaa, kun kerta mahdollisuus on. Pärjäisin kyllä ilmankin.
En ole aikoinani edes pidemmille ( 300-700km) lenkeille mitenkään "tankannu", mutta suunnitellu ja sovinnu kotiväen kanssa missä ne eväspaikat yms.
Eh....mulla ei ole varaa että paino laskisi edes puoli kiloa viikossa. Pysyisi nyt tässä viidessäkympissä....
Kristiina, rakas. Tiedät että suhtautuminen omaan kehoon on vaikeaa. Turha pantata jos kerran treenaa. Nälissään kun ei tule kuntoa. Painoindeksi vaan reilusti 22.5 harjoituskaudella ja jos vain treenaa koko ajan niin sittenhän se indeksikin voi olla sitä luokkaa koko ajan. Itse tavoittelen huippukuntoa indeksillä 35, ja hyvin menee. Jo viidettä vuotta. (OFF Topic#2)
Omat neuvot:
- urheilujuomaa ehdottomasti juomapulloon ja jotain purtavaakin voi ottaa mukaan
- aja hitaammin kuin haluaisit, etenkin ensimmäiset 30 km
- jos olet ajanut vain 10-20 kilometrin pätkiä suurin ongelma voi olla ihan pyörällä istuminen monta tuntia peräkkäin, enemmänkin kuin sama polkeminen. Kädet, niska, selkä ja, hmm, intiimit paikat voivat kärsiä. Mm. tämä jälkimmäinen voi olla suurin ongelma paluumatkalla, jollet ole tottunut istumaan satulalla tuntikausia ja paluumatka on aika pian menomatkan jälkeen.
- 60 km ei ehkä ole kovin pitkä matka, mutta lisäisin listaasi pyöräilyhanskat.
- ja kaikista tärkein: toimiva kännykkä, jossa akku ei lopu ja jolla voi soittaa joku hakemaan paikan päältä
- Strava
Paluumatkaa varten on pari oljenkortta:
1. Kun on lomalla ei tarvitse välttämättä tulla takaisin juuri tiettynä päivänä. Voi rauhassa palautua menomatkasta, jos on tullut hiertymiä tms.
2. Jos tuntuu siltä ettei millään viitsi polkea takaisin koko matkaa, voi polkea lähimmälle juna-asemalle ja hypätä pyörän kanssa junaan. Tässä tapauksessa tulee polkemista se 25 kilsaa.
^^Tässä on isoa asiaa: Maltillisella vauhdilla energia piisaa ilman varsinaista urheilujuomaakin, mutta vesi ja suolat pitää saada tai kulku hyytyy.
Tämän kertoi jäsen "Moska", kiitos. Jäsen "Tunkkireisi" lisäsi diplomaattisesti totuuksia normaalielimistöisen "ison äijän" vs.
suolistoamputoidun ~50 kg naisen energiankulutuksen/tarpeen suhteen. Jäsen Köfte, joka ei ole trolli:rolleyes:, eikä myöskään
normaalista poikkeava vanheneva käppyrä, allekirjoittaa miesten mielipiteet asian suhteen. Aloittajalla toki on vapaus valita.
Ei minulla muuta, kiitos. Näilllä keleillä ei tarvi takkia. (Phil Collins: "No Jacket Required").
Oon ajanu 40km maantielenkkejä ja kestoltaan pidempiä maastolenkkejä useita kertoja niin, että edellisestä suuhunpantavasta on 20-22h. Kyllä läskissä piisaa energiaa, kunhan nestepuoli pysyy kunnossa ja vauhti sellaisena, että energiaa ehtii tulla. Oon myös ajanu noilla lenkeillä liian kovaa ja piiputtanu. Ahteri heinikkoon vaan ja juoden. Puolen tunnin päästä vähän maltillisemmin liikkeelle.
Mitään järkeä noissa ei ole, mutta puolipaastopäivänäkin tekee mieli ajaa ja ajaminen sujuu mukavammin maha tyhjänä kuin maha pinkeänä.
nih..
kaiveli82
18.06.2017, 17.12
Mukavaa luettavaa näin 175cm/135kg ja uudelleen pyöräilyä herättelevänä sohvaperunana. Mulla tuo kunto on mennyt todella huonoksi kun olkapääkin leikattiin ja monta kuukautta tuli vaan istuskeltua kotona muutaman muunkin vaivan takia. Mä olen kyllä muutaman kerran perjantai pullon hakenut pyörän kanssa naapurikylästä ja matkaa kiertyy 30km vaihteettomalla perus helkamalla. Ensimmäiset 15-20km on yleensä jotenkin nihkeää mutta sitten häviää kyl moni vaiva ja alkaa kulkemaan ja näin on ollut melkeen aina. Itsellä tuo perseen kestäminen on se ensimmäinen ja siksi suosiolla kävelen mäkiä samalla säästäen voimia. Ensikuussa jos saan hommattua vaihdepyörän niin olis houkutus itsekkin kokeilla vaikka sitä 100km matkaa.
Painohan ei tunnu pyörien päällä niin paljoa kuin jalkaisin ja voimaa jaloissa on jossain määrin väkisinkin. Mäkien kävely on hyvä, jos siltä tuntuu. Itse oon joutunu joskus kävelylle kun jalkapöytä kramppaa kovasti. Pikku kävely auttaa ja auttaahan se ahteriinkin. Mutta matkaan vaan, vauhti rauhallisena jaksaa heittämällä tuon matkan.
nih..
Halloo halloo
19.06.2017, 16.48
Omat viisi sentinkolikkoa:
- Juomaksi se, joka on toiminut aiemminkin. Minulla on ollut pitkillä matkoilla toisessa pullossa vettä, toisessa karpalomehua suolalla maustettuna.
- Nelinumeroisia teitä on kiva ajaa. Niillä on ehkä mäkiä kaksinumeroisia enemmän, mutta maisemat ja liikenteen rauhallisuus vievät voiton.
- Bepanthen (tai valkovaseliini) -voitelu private parts-osastoon ennen satulaan nousemista. Sitä voi lisätä matkan aikana ja illan päätteeksi. Satulassaoloaika on pidempi kuin normilenkilläsi, joten voitelu on paikallaan.
- Syö normiaamiainen, aamulla ei tarvitse käytännössä ekstraa. Jos tarvitsee lisätankkausta, niin edellisenä päivänä pastaa tai muuta hiilaria. Täydellä vatsalla on ikävä ajaa. Tee kuten tekisit normaalistikin.
- Banaani tai rusinat tai jokin muu pieni syötävä, jota muutoinkin syöt välipalana, mukaan.
- Juo ennen kuin tulee jano, ota pientä syötävää ennen kuin tulee nälkä.
- Magnesiumia (ja/tai suolaa) matkaan, jos sattuu hellepäivä ja jalka kramppaa. (Kinder-munien keltuaiset ovat hyviä säilytyskoteloita.)
- Oletan, että sinulla on jo ajohanskat ja ajolasit.
- Harkitse peilin hankkimista. Zefal:n peilin saa laitettua tankoon tai runkoon, jolloin taakse näkee jalkaa sivulle viemällä. http://www.pyoramatkailu.com/zefal-spy-sivupeili/
- Rennosti vaan, ei ole kiire, pidä taukoja, kun siltä tuntuu, nauti. (Oho, mistä tämä linkki tuli? Ei johda mihinkään.)
(http://www.pyoramatkailu.com/zefal-spy-sivupeili/)
Omat viisi sentinkolikkoa:
- Juomaksi se, joka on toiminut aiemminkin. Minulla on ollut pitkillä matkoilla toisessa pullossa vettä, toisessa karpalomehua suolalla maustettuna.
- Nelinumeroisia teitä on kiva ajaa. Niillä on ehkä mäkiä kaksinumeroisia enemmän, mutta maisemat ja liikenteen rauhallisuus vievät voiton.
- Bepanthen (tai valkovaseliini) -voitelu private parts-osastoon ennen satulaan nousemista. Sitä voi lisätä matkan aikana ja illan päätteeksi. Satulassaoloaika on pidempi kuin normilenkilläsi, joten voitelu on paikallaan.
- Syö normiaamiainen, aamulla ei tarvitse käytännössä ekstraa. Jos tarvitsee lisätankkausta, niin edellisenä päivänä pastaa tai muuta hiilaria. Täydellä vatsalla on ikävä ajaa. Tee kuten tekisit normaalistikin.
- Banaani tai rusinat tai jokin muu pieni syötävä, jota muutoinkin syöt välipalana, mukaan.
- Juo ennen kuin tulee jano, ota pientä syötävää ennen kuin tulee nälkä.
- Magnesiumia (ja/tai suolaa) matkaan, jos sattuu hellepäivä ja jalka kramppaa. (Kinder-munien keltuaiset ovat hyviä säilytyskoteloita.)
- Oletan, että sinulla on jo ajohanskat ja ajolasit.
- Harkitse peilin hankkimista. Zefal:n peilin saa laitettua tankoon tai runkoon, jolloin taakse näkee jalkaa sivulle viemällä. http://www.pyoramatkailu.com/zefal-spy-sivupeili/
- Rennosti vaan, ei ole kiire, pidä taukoja, kun siltä tuntuu, nauti. (Oho, mistä tämä linkki tuli? Ei johda mihinkään.)
(http://www.pyoramatkailu.com/zefal-spy-sivupeili/)
Kiitoksia vaan sullekin vinkeistä. :)
- juomaksi tosiaan otan urheilujuomaa, sitä samaa, jota tässä muutenkin on treenien yhdeydessä tullut juotua.
- Tuo voiteluhomma itseasiassa tuli itsellekin tässä mieleen. Sitähän tuli silloin joskus 15 vuotta sitten intin marsseilla harrastettua ja niistä ainakin silloin selvisin ilman hiertymiä. Itseasiassa, nyt kun asiaa mietin, niin intin pyöräilymarssit ovat edellinen kerta, kun olen ajanut pyörällä pidempää matkaa.
- Normiaamiaisella mulla menee nykyisin aika vähän hiilihydraatteja, tai no kaloreita ylipäätänsä, kun ei jostain syystä niin hirveästi heti aamulla tee ruokaa mieli. Tosin kokonaan en ikinä skippaa aamiaista. Aikalailla normisetti on lautasellinen rahkaa pakastemarjojen kera ja vettä juomaksi. Tuo on toiminut ihan hyvin, kun on toimistotyö, niin se suurin energiantarve on yleensä vasta illalla töiden jälkeen, kun lähtee pyöräilemään tai salille. Mulla siis on nyt alustava suunnitelma sellainen, että heräilen siinä aamulla kaikessa rauhassa ja syön vähän normaalia runsaamman aamiaisen (ei kuitenkaan ähkyksi) ja lähden muutama tunti sen jälkeen liikkeelle. Pelkän rahkapurkin ja marjojen voimalla en kyllä viitsisi noin pitkälle matkalle lähteä.
- ajohanskat tuli hommattua tuossa viikonloppuna ja ajolaseina toimii vanhat Oakleyn urheilulasit (mallia en kyllä muista). Ovat kuitenkin täysin ehjät ja linssitkin aikalailla naarmuttomat ja tuntuvat varsin kiitettävästi blokkaavan tuulen. Mulla on kuivat silmät ja jo muutaman kilometrin pyöräily ilman kunnon ajolaseja alkaa tuntumaan silmissä varsin ikävältä. 60 kilometriä ilman kunnon ajolaseja olisi kyllä täydellistä kidutusta mun silmille.
- Tuo peili ei kyllä olisi yhtään hullumpi idea.
...
- ei lähde liian kovalla nopeudella polkemaan. Helposti sitä tulee lähdettyä polkemaan ihan liian kovaa ja hetken päästä sitä on ihan piipussa. Ajattelin polkea matkan noin tunnin pätkissä pitäen kaksi n.15 minuutin taukoa matkan varrella jolloin kokonaiskestoksi tulisi noin kolme ja puoli tuntia.
...
Ja muista seurata sitä nopeusmittaria, että et ajaa kovempaa, kuin sen 20 km/h. Juominen on myös hyvä rytmittää matkan tai kellon mukaan. Itse juon pidemmillä lenkeillä viiden kilometrin välein mekaanisesti. Jos juomapullo (0,7L) ei tyhjene reilun kahden tunnin ajon (50-60km) jälkeen, niin juon vähän enemmän. Helteellä kulutus on suurempaa.
kaiveli82
23.06.2017, 10.09
Pistähän raporttia...
Jami2003
23.06.2017, 10.37
Ja lopuks. Jokainen on yksilöllinen ja pitkiä lenkkejä oppii ajamalla pitkiä lenkkejä. Joten ei muuta kuin yrityksen ja erehdyksen kautta uutta matoa koukkuun. Ei sinne tienpäälle kuole vaikka suoritus ei olisikaan optimaalinen omalle kropalle (tuntua voi siltä mutta se onkin eri asia :D )
The flying Chocobo
26.06.2017, 13.37
[QUOTE=600 km? 300-700km? huhhuh, aikamoista! Hattua täytyy nostaa jos tuollaisia pystyy ajamaan. :) Ihan mielenkiinosta pitää kysyä, että kuinka nuo megapitkät 600km tai 700km lenkit käytännössä menee? Kuinka nopeasti te ne ajatte ja paljonko on taukoja? Riittääkö edes vuorokaudessa tunnit?
Nuokin pystyy ajamaan kuka vaan kunhan pidentää matkaa pikkuhiljaa. 60km on hyvä 'siemen' sataselle, joka antaa pohjaa taas pidemmälle. Käytännössä itsellä, kun en pidä itseäni erityisen nopeana, homma menee siten, että joku 400 tai reilu menee vuorokaudessa. 620 km:iin meni multa 34h ja rapiat taukoineen (ajovauhti oli n.25km/h, kun sai pienessä ryhmässä ajaa). Lyhempiä taukoja (2-5min) noin 40-50km välein, pidempiä (30-50min noin 100km välein). Tuon pisimmän matkan puolivälissä oli reilu 3h tauko jonka aikana yritin nukkuakin vaan ei onnistunut. Nopeet ajaa kyllä sen 600km vuorokaudessakin. Taukoja tarvitaan etenkin syömiseen ja minä myös pienimuotoiseen venyttelyyn. Oleellista lienee löytää itselle sopivan rauhallinen vauhti, sopiva rytmitys ja sellaiset ajovermeet, joilla paikat kestää ajaa (minulle tulee kyllä aina jotain pientä vaivaa), niin yllättävän pitkiä matkoja sitä fillarilla pääsee. Jos jaksat ja maltat vain ajella, niin tullet itsekin yllättymään.
Pistähän raporttia...
Siinäpä sitä. :)
Nyt on tosiaan ensimmäinen pidempi maantielenkki ajettu. En sitten ajanut sitä kuitenkaan silloin juhannusaattona. Ei nyt huvita tähän alkaa kirjoittamaan mitään koottuja selityksiä että miksi, joten todettakoon nyt vaan, että jäi väliin silloin, mutta nyt se on ajettu ja en tosiaan ajanut mökille vaan ajoin ihan vaan lenkin täällä keski-uudellamaalla. Jos jotain positiivistä tästä hakee, niin taas on muutama kilo pudonnut painoa lisää, joten pääsin vähän kevyemmän kuorman kanssa liikkeelle. :)
Ajoin lenkin kahdessa osassa ja pidin siinä puolessa välissä kymmenen minuutin tauon. Alunperin olin suunnitellut pitäväni useamman tauon, mutta siinä vaiheessa kun kolmasosa matkasta oli mennyt, ei vielä tuntunut siltä että tarvitsisi pitää taukoa joten päätin, että menen yhdellä tauolla. Nopeuden puolesta tein sillä lailla, että en nopeutta/sykettä tuijotellut, vaan ajoin sellaista vauhtia millä tuntuu, että jaksaa mennä ilman ongelmia. Aina jos alkoi hengästyttää, niin hiljensin vähän. Tässä tosiaan numeroiden valossa tuo lenkki:
ensimmäinen osa:
matka: 31,14 km
kesto: 1:17.54
keskisyke: 137
keskinopeus: 24 km/h
tauko ~10 minuuttia
toinen osa:
matka: 28,93 km
kesto: 1:18.45
keskisyke: 146
keskinopeus: 22 km/h
Ensimmäisessä osassa sai ajaa suurimman osan matkasta myötätuuleen ja toisessa osassa vastaavasti vastatuuleen. Sen lisäksi toisen osan aikana ajoin osan matkasta kaupunkiympäristössä, joten jouduin pysähtymään useampiin liikennevaloihin joten se vähän hidasti menoa. Vähän kyllä epäilyttää, että näyttikö tuo mun vanha suunnon t6c+gps podi tuon matkan oikein, mutta kun en nyt enää jälkikäteen muista ihan tarkalleen reittiä minkä ajoin, niin kait siihen on luotettava. Mietityttää vaan, että ajoinko muka oikeasti ensimmäiset 31 kilometriä noin lujaa? Noh, ei kait se niin justiinsa, kyllä tässä ainakin oikeassa suuruusluokassa ollaan. Olen tässä kyllä katsellut vähän modernimpaa ja paremmin pyöräilyyn soveltuvaa vehjettä tuon suunnon tilalle, mutta toistaiseksi on tuolla vanhalla suunnolla menty. Erityisesti kaipaisin jonkinlaista navigointia, niin olisi itselle vieraissa paikoissa vähän mukavampaa ajella. Nytkin meni Järvenpäässä vähän harhailuksi, kun siellä on vähemmän tullut liikuttua.
Ja tosiaan ihan ilman kommelluksia tämä ei mennyt. Ensinnäkin olin polkenut ehkä noin 5 kilometriä, niin siinä yhdessä alamäessä alkoi tuntumaan, että "kypärä" lähtee päästä ilmavirran mukana, siinä sitten kädellä kokeilin, että mitäs ihmettä ja tajusin, että eihän mulla ole kypärä päässä vaan lippis. hehheh. Ei siinä enää huvittanut takaisin kotiin lähteä, joten nyt ajeltiin sitten ilman kypärää. Kypärä on itselle vähän semmoinen kapistus, että kun on pyörää ajanut alle kouluikäisestä asti aina ilman kypärää, niin ei se oikein meinaa vielä automaattisesti päähän mennä. Nyt siis vasta tämän maantiepyöräilyharrastuksen myötä olen kypärää alkanut käyttämään.
Sitten onnistuin vähän puolen välin jälkeen ajamaan johonkin töyssyyn sillä seurauksella, että toinen juomapuollo lensi pois telineestä ja vaikka siinä oli kierrekorkki, niin silti se aukesi ja sinne meni juomat asfaltille ja tottakai se oli se täysi pullo, josta en ollut juonut vielä ollenkaan. Siinä vaiheessa olikin sitten juomat käytännössä loppu ja kun oli aurikoinen ja lämmin keli, niin kyllähän sitä ihan reilusti tuli hikoiltua ja tästä syystä pääsi jälkimmäisellä puoliskolla pieni nestehukka syntymään, ja viimeiset 10 kilometriä oli kyllä jo vähän pakkopullaa. Onneksi ei kuitenkaan pyörä hajonnut. :) Kotiin tullessa meni litra nestettä kurkusta alas melko hätäisesti.
Tämän lisäksi niska/hartiaosasto alkoi kipeytymään loppua kohti ja voipi olla, että huomenna on vähän niskat jumissa. Noin niinkuin muuten tämä meni ihan hyvin. Olisi ehkä voinut vähän rauhallisemminkin ajaa, mutta tämä meni nyt hyvin pitkälti fiilispohjalta näin.
tempokisu
11.07.2017, 19.16
Tempokisun ex urheilijan neuvot sopii aika huonosti urheilun aloittaneelle ex sohvaperunalle. Pitää ymmärtää että jos polkee toistasataa 105 km lenkkiä vuodessa niin voi olla että se kroppa on tottunut hieman erilailla kun sen joka ei ole.
Sama kuin alkoholisti sanoisi ensimmäistä kertaa juomaan lähtevälle että vedät kaks kossua pohjille ja korin kaljaa päälle, ei se missään tunnu.
:D :D no eihän se missään tunnukaan. Jos jättää kaljat pois koska kalja on yök pahanmakuista. Otat vaan kossua ja jaffaa, ei tunnu kun hyvältä vaan.
Mutta kyllä ne 705 ja 711km lenkit tuntui. Tuntui lenkillä hyvältä, hieno kesäaamun auringonnousu ja eläimiä matkan varrella ja enää viimene satanen jäljellä.. no vähän viimeisellä kaffepaikalla huimasi... mutta kun kotia pääsin niin päässä humisi, makasin sängyllä ja yritin juoda, syödä ei pystyny, ja hikoilin ja nukkumisesta ei tullu mitään. Kyllä varmaan humalaa vastaava olotila, sellainen leijuva olo väsynyt mutta onnellinen.
No mutta vakavasti ottaen, minä kyllä ajelin ne ekat sataseni ihan samalla kaavalla kun nytkin. Piruvie yritin ensimmäistä Pirkkaa ( ja viimeistä) sitten urheilujuomalla, ja se kyllä Muroleessa kostautui, olisi pitäny vaan tehdä kuten ennenkin että vettä vaan. No perille kuitenkin pääsin, keskari 215km rupeamalla 30km/h. ( ajoin harhaan ja siksi tuli pidempi lenkki).
ps. en ole mieltänyt itseäni urheilijaksi vaan kuntoilijaksi, ja aloittelija minäkin olen ollut.
Onnitelut j-simille onnistuneesta lenkistä! Nyt vaan jatkat hienon harrastuksen parissa.
Kisukin päätti ennemmin viedä huomion omiin saavutuksiin, kuin onnitella topicin aloittajaa hienosta suorituksesta..
Omat lenkienpituudet on 30-100km ja kerran kesässä 200km, haaveilen kyllä pidemästä vuorokauden kestävästä pyöräilystä. Ja nopeuksilla ei ole väliä, jokainen lenkki on suuri nautinto. Nopeusmittari ja sykevyö on, mutta ne on enempi jarruttamassa menohaluja, että jaksaa pitempään. Meitä kuntoilijoita on monenlaisia. Kannattaa itse miettiä mitä se oma kuntoilu voisi olla ja mitä siltä pyöräilyltä jatkossa haluaa. Ihan hyvä on jos pyöräilee 30km:n lenkkejä muutaman viikossa. Täällä saattaa aloittelija saada välillä väärän käsityksen mihin pitäisi pystyä ja hieno harrastus saattaa jäädä sen takia. Siksi kannattaisi välillä kokeneempien miettiä missä kohtaa omia saavutuksia kehuskelee, ettei se lannistaisi heikompia.
Poljin eilen lenkillä ylipainoisen maastopyörällä liikkeellä olleen miehen ohi, joka näytti siltä, että olisi ollut oikein lenkillä. Tuli oikein huono mieli, kun pyyhkäisin siitä vauhdilla ohi ja mietin miten lannistavaa se saattoi olla hänestä. Teki mieli kääntyä ympäri ja käydä sanomassa muutama kannustava sana ja kertoa miten hienoa se on, että on lähtenyt liikkeelle ja miten se kaikki helpottuu, kun jaksaa hetken jatkaa ponnisteluja.
On tärkeää tehdä asiat kuuntelemalla itseään, omia haluja ja omaa kehoa. Jos on poljettava 30km/h pk lenkki, kun muutkin polkee, niin se onnistuu myötätuuleen, mutta sitten on pulassa kun pitäisi kääntyä takaisin kotiin ja onkin vastatuuli ja vauhti putoaa, siinä menee helposti ilo ja motivaatio. Tosiasia on, ettei kukaan polje vastatuuleen 30km/h pk lenkkejä.
Tsemppiä vaan jatkoon ja jaksa kirjoitella kokemuksiasi jatkossakin tänne foorumille, niitä on mukava lukea!
"Kisukin päätti ennemmin viedä huomion omiin saavutuksiin, kuin onnitella topicin aloittajaa hienosta suorituksesta.."
Yllättyneet nostakoot kätensä.
Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla
https://www.urbaanisanakirja.com/word/kukas-kissan-hannan-nostaa/
Huikea suoritus j-sim siihen verrattuna, millaisista lähtökohdista sanoit pyöräilyn aloittaneesi! Saman suuruusluokan keskinopeudella minä tuollaiset lenkit ajan, vaikka painoindeksi on suosituksen ylärajalla ja liikuntaa tulee viikoittain harrastettua.
Toivottavasti laji säilyy mielekkäänä jatkossakin. Siksi enemmän kuin keskinopeuksiin yms. asioihin, huomiota kannattaakin kohdistaa hyvän fiiliksen ylläpitoon. Rentoa ajelua mukavia teitä kauniissa säässä jne.
Mohkku;n kans samaa mieltä,fiilis on tärkeä ajellessa.Muistelisin joidenkin palstalaisten jossain säikeessä kertoneen,että mittarista on peitetty/teipattu nopeusnäyttö piiloon,ettei sitä tuu kytättyä ajellessa;toimii enempi huoltoväliosoittimena tms.
Joku palstalainen on joskus,saman tapaisessa yhteydessä,kommentoinut ajavansa mieluumin ilometrejä kuin paljon kilometrejä...
Halloo halloo
15.07.2017, 08.33
j-sim, hattu nousee täältäkin, hyvä meininki. Omaan tahtiin.
The flying Chocobo
31.07.2017, 13.05
Hieno homma j-sim! Ei kun uutta putkeen. Välillä kandee ajella ihan hissukseen, välillä sitten taas kovempaa.
Ja muista seurata sitä nopeusmittaria, että et ajaa kovempaa, kuin sen 20 km/h. Juominen on myös hyvä rytmittää matkan tai kellon mukaan. Itse juon pidemmillä lenkeillä viiden kilometrin välein mekaanisesti. Jos juomapullo (0,7L) ei tyhjene reilun kahden tunnin ajon (50-60km) jälkeen, niin juon vähän enemmän. Helteellä kulutus on suurempaa.
Juoman tarvettakin pitää suhteuttaa kuskin massaan. Itse painan noin 110 kiloa ja nyt sunnuntaina vetäsin 70 lenkin minun mittapuulla mäkisellä reitillä. Nestettä meni muutamaa kulausta vajaa 4 litraa, eikä kertaakaan tarvinnut käydä pissalla. Eikä tarvinnut käydä lenkin jälkeenkään pariin tuntiin joten ihan tarpeeseen taisi kaikki neste mennä.
Nyt taisi olla kesän lämpimin viikonloppukin joten hieman vähemmällä varmaan olisi mennyt viileämmällä kelillä.
Jyri
Tsemppiä j-sim'ille. Aloitin itse samoista paino-luvuista kaksi vuotta sitten. Kiitos pyöräilyn on indeksit nyt normaalien sisällä! Tämä viesti kannustamaan valitsemallasi tiellä. "Se on tehtävissä" [peukkua] mutta vaatii tietty melkoisesti tasapainoilua järkevän syömisen ja treenaamisen välillä. Itseäni tuossa auttoi ravintoterapeutti.
Ja vielä tärkeämpää on lähteä ravittuna liikenteeseen. Jos on joku tiukka ruokavalio päällä niin pidä kuitenkin huoli että kaloreita riittää matkalle. Energiavajeessa jää kokeneeltakin 60 km polkematta.
Heh. Tuo on ihan hyvä vinkki. 68 kilsan lenkin vedin aikaisin aamulla siten, että aamupalaksi pelkkä kahvi ja ajattelin sitten aamiaisen vetää noin 30 kilomertin päässä järvenrantakuppilassa. Sinne asti meni ihan mukavasti ja totesin, että yseinen kuppila aukeaa vasta 12:00 ja kello ei ollut vielä kymmentäkään. No koska olo oli vielä ihan mukava ja löysin siitä läheltä jäätelökiskan jolla oli taas kuppi kahvia niin sen juotuani ajattelin, että menee se takaisinkin.
Viimeisen kympin kohdalla mietin, että soitanko taksin. Jalat oli ihan täysin loppu ja loppumatkasta jouduin pysähtyä yhteen mäkeen lepäämäänkin kun en vaan päässyt sitä ylös. :)
Sitten kun se energia loppuu, niin se kanssa loppuu ainakin tällaisella 110 painoisella. Jotain patukkaa pitäisi aina olla satulalaukussa tuon varalle.
Jyri
Hienoa j-sim [emoji106]
Itsellä kans painoa löytyy ja aina lekurit sanoneet että pois pitäis sitä saada. Liikuntaa viimeksi oikeasti harrastanut 12 vuotiaana ennenkuin sain mopon ja kaikki kävely yms jäi pois. Nyt isompana on herätty liikkumaan ja maastopyöräilyn merkeissä, mikään ei voita sitä fiilistä ajella metsässä polkuja ja nauttia luonnosta. Paino ei paljoa ole vielä tippunut mutta minulla se ei ole pääasia, kunhan vain kunto kasvaa niin uskon painonkin lähtevän laskuun..
Mukavia lenkkihetkiä kaikille ja etenkin j-sim:lle [emoji106]
Sent from my iPhone using Tapatalk
kaiveli82
31.07.2017, 22.07
Heh. Tuo on ihan hyvä vinkki. 68 kilsan lenkin vedin aikaisin aamulla siten, että aamupalaksi pelkkä kahvi ja ajattelin sitten aamiaisen vetää noin 30 kilomertin päässä järvenrantakuppilassa. Sinne asti meni ihan mukavasti ja totesin, että yseinen kuppila aukeaa vasta 12:00 ja kello ei ollut vielä kymmentäkään. No koska olo oli vielä ihan mukava ja löysin siitä läheltä jäätelökiskan jolla oli taas kuppi kahvia niin sen juotuani ajattelin, että menee se takaisinkin.
Viimeisen kympin kohdalla mietin, että soitanko taksin. Jalat oli ihan täysin loppu ja loppumatkasta jouduin pysähtyä yhteen mäkeen lepäämäänkin kun en vaan päässyt sitä ylös. :)
Sitten kun se energia loppuu, niin se kanssa loppuu ainakin tällaisella 110 painoisella. Jotain patukkaa pitäisi aina olla satulalaukussa tuon varalle.
Jyri
Itse sunnuntaina innostuin vetämään 64km lenkin ja aamulla olin syönyt vain munia ja kasviksia. Vettä meni melkeen 3 litraa ja aikaa melkeen 5h pyöriessä metsäteillä. Aika tarkkaan viimeinen 10km oli aika takkuista ja tuntui jo että noutaja tulee. 135kg massalla hyvä pitää kanssa jotain hätä apuja mukana.
Onnitelut j-simille onnistuneesta lenkistä! Nyt vaan jatkat hienon harrastuksen parissa.
Kisukin päätti ennemmin viedä huomion omiin saavutuksiin, kuin onnitella topicin aloittajaa hienosta suorituksesta..
Omat lenkienpituudet on 30-100km ja kerran kesässä 200km, haaveilen kyllä pidemästä vuorokauden kestävästä pyöräilystä. Ja nopeuksilla ei ole väliä, jokainen lenkki on suuri nautinto. Nopeusmittari ja sykevyö on, mutta ne on enempi jarruttamassa menohaluja, että jaksaa pitempään. Meitä kuntoilijoita on monenlaisia. Kannattaa itse miettiä mitä se oma kuntoilu voisi olla ja mitä siltä pyöräilyltä jatkossa haluaa. Ihan hyvä on jos pyöräilee 30km:n lenkkejä muutaman viikossa. Täällä saattaa aloittelija saada välillä väärän käsityksen mihin pitäisi pystyä ja hieno harrastus saattaa jäädä sen takia. Siksi kannattaisi välillä kokeneempien miettiä missä kohtaa omia saavutuksia kehuskelee, ettei se lannistaisi heikompia.
Poljin eilen lenkillä ylipainoisen maastopyörällä liikkeellä olleen miehen ohi, joka näytti siltä, että olisi ollut oikein lenkillä. Tuli oikein huono mieli, kun pyyhkäisin siitä vauhdilla ohi ja mietin miten lannistavaa se saattoi olla hänestä. Teki mieli kääntyä ympäri ja käydä sanomassa muutama kannustava sana ja kertoa miten hienoa se on, että on lähtenyt liikkeelle ja miten se kaikki helpottuu, kun jaksaa hetken jatkaa ponnisteluja.
On tärkeää tehdä asiat kuuntelemalla itseään, omia haluja ja omaa kehoa. Jos on poljettava 30km/h pk lenkki, kun muutkin polkee, niin se onnistuu myötätuuleen, mutta sitten on pulassa kun pitäisi kääntyä takaisin kotiin ja onkin vastatuuli ja vauhti putoaa, siinä menee helposti ilo ja motivaatio. Tosiasia on, ettei kukaan polje vastatuuleen 30km/h pk lenkkejä.
Tsemppiä vaan jatkoon ja jaksa kirjoitella kokemuksiasi jatkossakin tänne foorumille, niitä on mukava lukea!
Kiitoksia tsempeistä ja todellakin jatkan pyöräilyä ja kuntoilua ylipäätänsäkin! :) Viimeisen kolmen viikon aikana olen polkenut 346 kilometriä ja tuommoista ~100km viikkotahtia varmaan tulen polkemaan jatkossakin. Tuntuu aika sopivalta tällä hetkellä. Sinänsä oli hyvä tehdä tuo pitkä lenkki, kun nyt tietää vähän paremmin että miten sitä jaksaa ja mun lenkkien pituudet käytännössä tuplaantui tuon ekan pitkän lenkin jälkeen.
Ei mua ainakaan toisten saavutukset lannista. Enemmänkin antaa motivaatiota jos jotain. Tulee sellainen "jos toikin pystyy tohon, niin miksi en minäkin" -fiilis.
Tuossa on mun mielestä viisaita sanoja, että kannattaa miettiä ihan henkilökohtaisesti, että mitä tältä harrastukselta oikein haluaa ja on sitä tässä mietittykin. Tällä hetkellä se on sitä, että poljen sellaisia 20-40km maantielenkkejä ilman että tuijottelen syke/nopeusmittaria ja pyrin valitsemaan sellaiset päivät lenkeille, että on nätti ilma ja suunnitelen reitit etukäteen niin, että harvemmin tulee pojettua samaa reittiä kahta kertaa peräkkäin. Tämä tuntuu varsin mukavalta puuhalta tällä hetkellä ja miksei tulevaisuudessakin. Maastopyöränkin perään tässä olen haikaillut. Olisi sitten vähän enemmän vaihtelua, kun maantiepyörän kaverina olisi maastopyörä... :D
Itsellä meinaa olla niin, että jos joku menee ohi, niin tekisi mieli lähteä perään ja kokeilla, että kuinka kauan pystyy roikkumaan mukana. En kyllä tuota ole viitsinyt tehdä...
Huikea suoritus j-sim siihen verrattuna, millaisista lähtökohdista sanoit pyöräilyn aloittaneesi! Saman suuruusluokan keskinopeudella minä tuollaiset lenkit ajan, vaikka painoindeksi on suosituksen ylärajalla ja liikuntaa tulee viikoittain harrastettua.
Toivottavasti laji säilyy mielekkäänä jatkossakin. Siksi enemmän kuin keskinopeuksiin yms. asioihin, huomiota kannattaakin kohdistaa hyvän fiiliksen ylläpitoon. Rentoa ajelua mukavia teitä kauniissa säässä jne.
Mohkku;n kans samaa mieltä,fiilis on tärkeä ajellessa.Muistelisin joidenkin palstalaisten jossain säikeessä kertoneen,että mittarista on peitetty/teipattu nopeusnäyttö piiloon,ettei sitä tuu kytättyä ajellessa;toimii enempi huoltoväliosoittimena tms.
Joku palstalainen on joskus,saman tapaisessa yhteydessä,kommentoinut ajavansa mieluumin ilometrejä kuin paljon kilometrejä...
Juu kyllä tätä hommaa aika fiilispohjalla tulee nyt tehtyä enkä tosiaan ole paljoa nopeusmittaria vilkuillut. Eli nämä vinkit on kyllä menneet käyttöön. Kiitos niistä. :)
j-sim, hattu nousee täältäkin, hyvä meininki. Omaan tahtiin.
Hieno homma j-sim! Ei kun uutta putkeen. Välillä kandee ajella ihan hissukseen, välillä sitten taas kovempaa.
Tsemppiä j-sim'ille. Aloitin itse samoista paino-luvuista kaksi vuotta sitten. Kiitos pyöräilyn on indeksit nyt normaalien sisällä! Tämä viesti kannustamaan valitsemallasi tiellä. "Se on tehtävissä" [peukkua] mutta vaatii tietty melkoisesti tasapainoilua järkevän syömisen ja treenaamisen välillä. Itseäni tuossa auttoi ravintoterapeutti.
Kiitoksia vaan teille kannustuksesta. Kyllähän se positiivinen palaute aina mukavalta tuntuu ja tuo lisää motivaatiota tekemiseen. :)
Itsellä oli tässä painonpudotusprojektissa alusta asti selvää, että aion tehdä nimenomaan pysyvän elämäntapamuutoksen ja enkä niinkään yrittää pudottaa painoa mahdollisimman nopeasti. Mulla on takana muutama epäonnistunut painonpudotusyritys ja ne kyllä epäonnistui juuri siksi, että söin ihan liian vähän ja ei sitten pää kestänyt sitä kovinkaan pitkään. Tällä kertaa en todellakaan ole lähtenyt millekään nälkäleirille vaan olen pyrkinyt syömään sellaisia määriä ruokaa, että paino hiljalleen putoaa. Toistaiseksi se on kyllä pudonnut jopa odotuksia nopeammin ja vaikka nyt ajoittain vähän on nälkä vaivannutkin, niin silti tämä homma on pysynyt mielekkäänä ja itseasiassa motivaatio on vaan kasvanut mitä pidemmälle tämä projekti on edennyt. Tällä hetkellä olen aikalailla varma, että pysyvä muutos on jo tapahtunut ja että saan painon takaisin normaalilukemiin ja myöskin pidettyä sen siellä. :)
Kiituri00
05.08.2017, 02.22
Terve, varmaan voi tähän samaan kirjotella tai jos ei niin ohjailkaa oikeille urille. Eli hommasin pariviikkoa sitten tommosen peugeotin maantiepyörän 80-luvulta ja sillä oon nyt polkenut semmosia 20km lenkkejä ja pari päivää sitte ekan pidemmän 90km pätkän. Keskinopeutta oon seuraillut senverran että noilla lyhyemmillä lenkeillä se pysyy kohtuu helposti 26-30kmh riippuen missä polkee. Ekalle pidemmälle lenkille otin tavotteeks pelkästään päästä perille, mutta väkisin tuli tuijoteltua keskinopeutta joka vesisateesta huolimatta yllättäen olikin siinä 26kmh pinnassa kunnes viimeset 20km pisti jalat huutamaan ja loppu tulikin sitte ihan hissutellen. Juomana oli toisessa pullossa vettä ja toisessa urheilujuomaa ja vielä näitten lisäks oli varuiks matkassa pari välipalapatukkaa. Urheilutaustaa löytyy, mutta kestävyyslajeista ei oikeastaan ollenkaan. Lukkopolkimet ajattelin hommata seuraavaks jos niillä sais vähä lisää tehokkuutta tekemiseen. Näillä taustatiedoilla jos joku osais vähän antaa vinkkiä, että mitä tehä erilailla kun seuraavan kerran lähen tommosta pidempää matkaa polkemaan ja mahdollisesti kertoa näkemyksiä siitä mikä meni vikaan ekalla kerralla? Oma arvio on niinkin yksinkertainen kuin liian kovaa poljettu alkumatka.
Ihan samaa veikkaan itsekin, tosin kaksi juomapulloa on aika niukasti nestettä tuolle matkalle. Ajamalla erilaisia lenkkejä muodostuu nopeasti hyvä tuntuma siihen, mikä on sopiva vauhti ja mikä sopiva määrä tankkausta.
Lukkopolkimet on hyvä hankinta. Keskinopeutta tuskin paljon saa lisää, mutta ajaminen on totuttelun jälkeen huomattavasti mukavampaa. Saa keskittyä pyörittämiseen jalkojen polkimilla pitämisen sijaan. Itselläni on yhdistelmäpolkimet eli toisella puolella lukko, toisella puolella voi ajaa millä tahansa kengillä. Moni ei noista pidä, mutta itselleni ne on hyvä valinta, kun käytän pyörääni muuhunkin kuin lenkkeillyyn. Lisäksi talven pahimmilla keleillä ajan mielummin ilman lukkoja, mutta Pösöllä talviajo tuskin on sinulle kriteeri.
En tiedä, miten noissa vanhemmissa pyörissä, mutta kannattaa varmistaa, että polkimen kierteissä ei ole eroja nykyään yleisimpiin verrattuna.
Näillä taustatiedoilla jos joku osais vähän antaa vinkkiä, että mitä tehä erilailla kun seuraavan kerran lähen tommosta pidempää matkaa polkemaan ja mahdollisesti kertoa näkemyksiä siitä mikä meni vikaan ekalla kerralla? Oma arvio on niinkin yksinkertainen kuin liian kovaa poljettu alkumatka.
Jos olet aiemmin tehnyt parinkympin lenkkejä, ja sitten nelinkertaistit matkan, olet tosiaan tehnyt aika ison harppauksen kertaheitolla. Ilman muuta siinä on syytä laskea alkumatkan tehoja (vauhtia), niin että jaloissa riittää energiaa loppumatkallekin. Kai myös söit niitä välipalapatukoita, ja riittävän ajoissa eli jo ennen matkan puoliväliä ensimmäisen? Tulitko myös juoneeksi molemmat pullolliset?
Tee ysikymppiset hitaina ja kaksikymppiset nopeina. Minäkin muuten aloitin maantiepyöräilyn 80-luvun Peugeotilla kymmenisen vuotta sitten. Kun näin lenkkiporukan, kysyin lupaa liittyä jonon jatkoksi. Ensimmäisenä kesänä tipahdin joukosta aika usein, nykyään harvemmin. Lukkopolkimia minäkin suosittelen: polkaisun työvaiheesta tulee käytännössä hiukan pidempi ja vähän laajempi lihasryhmä osallistuu.
Terve, varmaan voi tähän samaan kirjotella tai jos ei niin ohjailkaa oikeille urille. Eli hommasin pariviikkoa sitten tommosen peugeotin maantiepyörän 80-luvulta ja sillä oon nyt polkenut semmosia 20km lenkkejä ja pari päivää sitte ekan pidemmän 90km pätkän. Keskinopeutta oon seuraillut senverran että noilla lyhyemmillä lenkeillä se pysyy kohtuu helposti 26-30kmh riippuen missä polkee. Ekalle pidemmälle lenkille otin tavotteeks pelkästään päästä perille, mutta väkisin tuli tuijoteltua keskinopeutta joka vesisateesta huolimatta yllättäen olikin siinä 26kmh pinnassa kunnes viimeset 20km pisti jalat huutamaan ja loppu tulikin sitte ihan hissutellen. Juomana oli toisessa pullossa vettä ja toisessa urheilujuomaa ja vielä näitten lisäks oli varuiks matkassa pari välipalapatukkaa. Urheilutaustaa löytyy, mutta kestävyyslajeista ei oikeastaan ollenkaan. Lukkopolkimet ajattelin hommata seuraavaks jos niillä sais vähä lisää tehokkuutta tekemiseen. Näillä taustatiedoilla jos joku osais vähän antaa vinkkiä, että mitä tehä erilailla kun seuraavan kerran lähen tommosta pidempää matkaa polkemaan ja mahdollisesti kertoa näkemyksiä siitä mikä meni vikaan ekalla kerralla? Oma arvio on niinkin yksinkertainen kuin liian kovaa poljettu alkumatka.
Eihän mikään mennyt vikaan, kun pääsit omin voimin perille.
Nopeus toimii huonosti vauhdinjakoon. Jos pyrkii ajamaan koko ajan samaa nopeuttaa polkee aivan liian reippaasti vastatuuleen ja mahdollisesti turhan kevyesti myötätuuleen. Joskus maastonmuodot hämäävät niin, että vaikka luulet ajavasi tasaisella, ajat todellisuudessa koko ajan loivaan ylämäkeen.
Vauhdinjakoon on parempi käyttää nopeuden sijaan tuntumaa (sykettä voi käyttää apuna, jos omistaa sykemittarin). Tehomittari on tietysti vielä parempi, mutta tokikaan aloittelija ei ole heti hankkimassa pyörää kalliimpaa mittaria.
Aloita pitkä lenkki kevyesti. Jos polkeminen tuntuu raskaalta, vaihda pienemmälle vaihteelle. Ylämäkiä on hyvä polkea putkelta vaihtelun vuoksi mutta älä intoudu liikaa vaan aja myös ylämäet maltilla. Vastatuulta vastaan ei kannata taistella. Keskity kovan polkemisen sijaan vaikkapa olemaan suhteellisen aerodynaamisessa matalassa ajoasennossa ja pidä polkeminen kevyenä.
Usein neuvotaan, että lenkin ajosuunta pitäisi valita siten, että menomatkalla on vastatuulta ja paluumatkalla myötätuulta. Tämä on hyvä vinkki mutta jos haluaa ajaa mahdollisimman kevyesti mahdollisimman kovaa, paras vaihtoehto on valita lenkin kiertosuunta mahdollisuuksien rajoissa siten, että avoimella tieosuudella ajetaan myötätuleen ja suojaisella tieosuudella vastatuuleen.
Halloo halloo
06.08.2017, 01.57
Komppaan sykemittarin hankkimista. Siitä on apua sykkeiden pitämisessä sopivan alhaalla.
On toki apua ja itsekin sitä käytän. En kuitenkaan pyöräilyssä ajon aikana sitä juurikaan viitsi seurata. Juostessa itselleni ylipitkää matkaa, kuten maratonia, pidän mittarin avulla sykkeet kurissa.
Kiituri00
06.08.2017, 16.07
Näillä vinkeillä taidan tosiaan ne lukkopolkimet laittaa hankintaan ja siihen kylkeen vielä sykemittarin.
Nesteytys tuntui olevan riittävä, mutta voisin toki koittaa ottaa seuraavalla kerralla kolmannen pullon mukaan ja juoda hieman runsaammin ja katsoa onko sillä merkittävää vaikutusta. Välipalapatukat jaoin niin, että söin yhden patukan aina 30kilometriä kohden.
Näistä viisaampana voisin lisätä hieman matkaa ja tehdä sen 100km lenkin nyt vielä ennen koulun jatkumista. Täytyy yrittää jakaa vauhti paremmin tuohon lenkkiin. Tietynlainen itsensä haastaminen on vaan pinttynyt päähän lumilautailun kautta niin pitäisi keksiä jotain sen keskinopeuden tuijottelun tilalle.
Ottaa sen keskinopeuden tuijottelun tilalle sykkeen tuijottelun. Pitkällä matkaa paljon enempi hyötyä. Ainakin itselläni.
Täällä ruuhkasuomessa maantiepyöräilijöitä on niin runsaasti, että kymmenkunta Robin Hoodia menee ohi joka lenkillä, ihan sama millä keskarilla yrittää läski vääntää. :)
Jyri
Vähän matalemmilla sykkeillä tarvitsee juomaakin paljon vähemmän. Itsellä on ollut tarkoitus tehdä mittariin yksi näyttötila missä ei ole nopeutta ollenkaan, mutta sykkeet korostettu.
Itse olen välillä ajanut sykeohjatusti, välillä pelkästään fiilisten perusteella ja välillä nopeutta seuraten. Erityisesti pidempi ajorupeama on mielestäni kiva rytmittää nopeutta ja matkaa seuraten, vaikka luonnollisesti ajonopeus vaihtelee olosuhteiden mukaan. Ajotietokoneessa on usein näyttönä karttapohja, jossa näkyy lisäksi ajettu matka ja ajonopeus.
Ei tuo tietenkään sovellu tavoitteelliseen kestävyysurheiluun, mutta näin omaksi ilokseen ajavalle riittää. Toisaalta oman ajonopeuden tunteminen mahdollistaa pidempien lenkkien suunnittelun: riittääkö valoisa aika, jne.
Minäkin tunkeudun tähän samaan ketjuun! Tavoitteena on ajaa ensimmäinen satku ensi viikolla, ja eniten ehkä mietityttää lenkin tauotus ja sen järkevyys. Mulla on kanssa paha tapa siihen, että jokainen lenkki on kisa, varsinkin jos ajaa samoja reittejä. Sykemittari löytyy, ei mitään muita hienoja mittareita.
Pisimmän lenkin tähän mennessä ajoin vajaa viikko sitten, 45 km kertaisumalta 2h, sisältäen pienet odottelut risteyksissä. Vettä oli 700 ml ja se riitti, perillä jano oli kyllä kova, mutta ei niin että olisi tullut huono olo (ja oli kivaa kaatosateesta huolimatta!). Tähän mennessä olen poljeskellut MTB:tä, työmatkoja keskimäärin 3 kertaa viikossa reilu 20km suunta ja pari ihan lenkillelähtemistarkoituksessa lenkkiä maantiepyörällä, joista toinen siis toi tähän mennessä pisin. Ja ihan sivuhuomiona, mun mielestä tää maantiepyöräily käy etureiskoihin ihan erilailla kuin MTB.
Ajattelin siis lähteä matkaan kahdella juomapullollisella jollain terästettyä vettä ja rahalla. Matka on sellainen että ekalla puoliskolla taukomahdollisuuksia on useita ja koko matkalla korkeuserot (ainakin mun mielestä) suuria. Vähän houkuttaisi ajaa tuo satanen yhtä soittoa, mutta onkohan se vähän liikaa tuolla varustuksella ja pohjalla? Mahdollisuus on siis pitää kyllä tauko esim. puolessa välissä, johon raha on backuppina ja jolloin on myös mahdollisuus täydentää vesivarastoja. Tavoite olisi ajaa lenkura viiteen tuntiin, onko se ihan realistinen tavoite? Jos sen ajaa yhtäsoittoa, niin onko vettä liian vähän? Se on ehkä se isoin asia mikä huolettaa, että jos ajan taukopaikan ohi ja jossain peräpökölässä huomaankin, että vesi on loppu.
En tiiä miksi jännittää ihan sikana tuo lenkki, mutta ootan kyllä jo innolla että saan esitellä kotona mun uutta saavutusta, terkuin 1,5 vkoa maantiepyörän omistanut :D
Hienoa, että pidemmät matkat kiinnostaa ja onnea niistä suoriutuneille!!! Alla muutama vinkki pitkää matkaa harkitsevalle/suunnittelevalle/edellisillä kerroilla tuskallisen lenkkikokemuksen kokeneelle.
3 tärkeää kohtaa pitkille lenkille:
Sykkeet, kadenssi ja ravitsemus.
Pitkät lenkit alkavalle pitkän matkan pyöräilijälle toteutuu varmimmin ajettaessa PK sykkeillä. Jos sykerajoista ei ole tietoa, voi kokeilla seuraavaa. Jos nenän kautta pystyy helposti hengittää polkiessa tasaista tahtia muutaman minuutin seurannalla, ollaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä PK alueella. Silloin pääasiallisena energianlähteenä on elimistön rasvavarastot ja ne ei helposti lopu. Sillä alueella pitäisi normikuntoisen jaksaa ajaa. En tässä suosittele vain nenän kautta hengittämistä ajon aikana, mutta sillä tavalla voi testata välillä, missä mennään. HUOM: Aloittelevalla matkavauhti voi olla aika matalaPK sykkeillä, mutta perillepääsy on todennäköisempää.
Pitkillä matkoilla kadenssi tulee pitää riittävän korkeana (yli 85rpm). Muuten voi lihasväsymys ja krampit alkaa tuntumaan jaloissa. Korkeammalla kadenssilla kuormitus lihaksista siirtyy sinne, minne sen kestävyysurheilussa pitääkin, kardiovaskulaariseen järjestelmään (sydän, verenkierto). Se kun ei väsähdä kesken suoritusta, ellei noutaja tule lenkillä ;)
Ravinnosta sen verta, että ennen pitkää lenkkiä helposti sulavaa mielellään hiilihydraattipitoista ruokaa alle. Yksilöstä riippuen, toiset voi lähteä suoraan syömästä lenkille, toiset vaativat tunnin tms. ettei ala tuntua mahassa. Lenkin aikana on hyvä ottaa rutiiniksi nauttia evästä (banaani, energiapatukkaa tms.) tasaisin väliajoin, eikä vasta sitten, kun alkaa heikottaa. Nestettä hörppäys tasaisin väliajoin, frekvenssi kelin lämpötilan mukaan.
- Energiaa lenkillä kannattaa nauttia siksi, että pääsee tavoitteeseensa ja hiilihydraattisten tuotteiden nauttiminen suoritteen aikana pienentää kataboliaa, mikä taas on lihaskudosta hajoittava prosessi. Kestävyysurheilussa käytetyt energiamäärät ovat aika suuria pidemmillä matkoilla. Keho saattaa käyttää proteiinia energianlähteenä siinä vaiheessa, kun hiilihydraatit alkavat olla lopussa. Lenkin jälkeen tulisi nauttia laadukasta hiilihydraattipitoista sekä proteiinipitoista ravintoa palautumisen nopeuttamiseksi ja lihaskadon minimoimiseksi, nestemäisenä imeytyy nopeammin.
Halloo halloo
09.08.2017, 14.01
Smy, juo ennen kuin on jano ja täyty pullot. Ei siitä haittaakaan ole. Rennosti vaan.
The flying Chocobo
09.08.2017, 14.14
Muutaman pitkän matkan ajaneena omat näkemykseni. Satanen on ihan reilu matka,jopa niin reilu, että minä ainakaan en yleensä moista matkaa putkeen satulassa istu. Eli kannattanee ainakin hetkeksi jalkautua välillä. Jos aiot istua niin jumppaa välillä satulassa, venyttele ja aja seisten. Juoman riittävyys on kelistä ja henkilöstä kiinni, juoda pitäisi sen verran että ainakin välillä pitää puskassa poiketa. Täytä siis pulloja siten että ainakin pullon verran on koko ajan matkassa ellei nyt lähellä ole täyttöpaikka tulossa. Ota rahaa mukaan ja poikkea syömään tarvittaessa, se on yksi hauskimpia juttuja pitkillä matkoilla. Pahin vihollisesi lienet sinä itse ja halu pitää liian kovaa vauhtia. Lähde matkaan naurettavan hiljaa, ota loppukiri sitten viimeisellä parilla kympillä jos vielä jaksat. Katso tuulen suunnat ja voimakkuudet suhteessa reittiisi niin voit hiukan arvioida vauhtia etukäteen, tuuli vaikuttaa aika lailla. Se on hyvä että jännittää, silloin valmistaudut matkaan väistämättä myös henkisesti. Onnea matkaan, kerro miten kävi sitten kun olet sen polkenut.
Mä onneksi kuulun niihin jotka voi lähteä suurin piirtein suoraan syömästä lenkille, joten ehkä voisin ensimmäisen tauon suunnitella jonnekin vaikkapa max. 50 km:n päähän, sinne luulisi energioiden riittävän :) Ja pääseehän siitä satulasta hetkeksi pois tosiaan muualla kuin huoltoasemillakin jos alkaa paikat olla liian solmussa. Tota kadenssiasiaa oon yrittänyt opetella jo MTB:n kanssa ilman mittaria ja mutulla (en tiiä onko sitä edes mahdollista oppia noin), muttakun tolla maantiepyörällä pääsee niin mukavan kovaa niin helposti jos vähän runttaa reisistä. :rolleyes: Ehkä käyn tässä välissä kerran testaamassa tuota alkumatkaa, että miten sitä oikein ajetaan hiljaa. Ja varmasti pistän raportin tulemaan!
Jätä runttailut lyhkäsemmille lenkeille. 😎
Tavoitteeksi matka ilman aika ja keskinopeusenkkoja, niin perille pääsee aina, ennemmin tai myöhemmin
H. Moilanen
10.08.2017, 15.54
MuTulla seuraamalla kandenssi jää helposti liian pieneksi, varsinkin aloittelevalla pyörittäjällä. Kilometrien ja säännölliseten kadenssia nostavien harjoitusten jälkeen kadenssi alkaa pysymään itsestään riittävän korkealla, eikä pyöritysnopeutta tarvitse enää tarkkailla. Korkea kadenssi (>85 rpm) saattaa tuntua alkuun hankalalta, mutta reenaamalla siihenkin tottuu.
Vaikka nesteytys ja syöminen ovat yksilöllisiä, jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää pullo (750 ml) per tunti. Äärimmäiset olosuhteet ja rasitus vaativat vielä lisää nestettä. Syöminen ja juominen pitää aloittaa ennen nälän ja janon tunnetta, muuten ollaan myöhässä ja riski imeytymishäiriöistä kasvaa.
Pidemmillä reissuilla alku ja etenkin alun ylämäet kannattaa ajaa jopa korostetun hiljaa. Paukusta täysillä ja katkeaminen ensimmäiseen ylämäkeen ei varsinaisesti helpota loppumatkan työmaata.
Nonni, se olis sitte purkissa! Egon kasvu viimeisen vuorokauden aikana on ollut valtava :D
Matkaa kertyi 104,7 km, ajoaikaa kului 4h 23min, keskari näin ollen 23,9 km/h. Tuuli ihan helvetisti ja pääasiassa tietysti vastaan. Toisessa pullossa oli urheilujuomaa mitä normaalistikin käytän ja toisessa oli vettä, taskuissa pari patukkaa.
Oon melkein sata varma, että asun Suomen mäkisimmän kaupungin alueella, joten "polje kaikki mäet ylirauhassa" on todella ärsyttävä neuvo, mutta tuli kyllä tarpeeseen juuri niiden mäkien määrän takia :D Poljeskelin ensimmäiset noin 60 km niin rauhassa kuin osasin ja vaikka alkumatkasta vauhdin hitaus ärsytti, huomasin tosi nopeasti että tällä tyylillä ehkä oikeasti jaksaa näissä mäissä sen 100 km :D Ensimmäinen pikapaussi oli 1,5 tunnin kohdalla, tässä kohtaa havahduin siihen, että luukulliset housut on hankintalistalla, koska sissipissillä on melko ärsyttävää käydä, kun ainoa asia mitä ei tarvi riisua on urheiluliivit ja kengät. Pinkki on tien pientareen toisella puolella myös tosi kiva väri... Tässä vaiheessa myös söin ekan kerran.
Tämän jälkeen noin 50km kohdalla alkoi polveen sattumaan jostain syystä ja tänään se on liikuteltaessa kipeä, paikallaan ja kävellessä sitä ei särje. Ehkä satula on sittenkin vähän liian matalalla... 50 km kohdalla myös se toisessa topicissa valittamani etuvaihtaja lakkasi taas toimimasta eikä vaihtanut isommalle, mutta koska vastatuuli oli niin kova, niin pärjäsin kyllä ihan loistavasti seuraavat reilu 10 km taukopaikalle.
Kävin Hirvaskankaan absilla syömässä croisantin, juomassa kahvit ja somettamassa. En juurikaan katsellut kelloa että kauan siinä meni, mutta reittiä jälkikäteen tutkaillessa suurin piirtein puolisen tuntia. Ennen matkan jatkumista väänsin vähän etuvaihtajaa ja sehän alkoi taas toimia.
Kotiin oli nyt enää semmoisen reilu 40 km. Seuraavat 15 km oli käytännössä pelkkää ylämäkeä, välillä jyrkempää ja välillä loivempaa. Seuraavat 10 km ennen loppuvastusta oli sellaista ihanaa kumpuilevaa jyrkkää ylämäkeä ja alamäkeä, tässä kohtaa yritin vähän jo kiristää vauhtia kun paukkuja tuntui olevan, mutta kun tuuli on sitä luokkaa että alamäkeenkin saa polkea melkein tosissaan että liikkuu mihinkään, niin se vauhdin kiristys meni pääasiassa vauhdin ylläpitoon, eikä se mäkien takia nyt varsinaisesti päätä huimannut.
Viimeinen vastus oli reilu 3 km pitkä helvetin jyrkkä ylämäki, jonka sai osittain polkea seisaaltaan. Viimeiset 10 km olikin sitten suurimmaksi osaksi alaspäin viettävää ja uskalsin lisätä vauhtia enemmän. Tasan satanen tuli täyteen 4h 12min kohdalla ja kotitien viimeisen loivan 4,5 km ylämäen pistin niin kovaa kuin reisistä lähti, eli en enää kovin kovaa :D
Summa summarum, lenkki oli kiva ja ego on valtava! Tuulla olisi voinut vähemmän, mutta mä nyt en ole ikinä lenkkipäiviäni valinnut sen perusteella niin miksi aloittaa nytkään. Reidet on tänään betonia niin kuin Kouvolan kasvatilla kuuluukin, joten lopun vedot ei harmita. Osasin mutulla ja keskittymällä asiaan polkea rauhassa ja ainakin omasta mielestäni pitää kadenssin järkevänä. Muistin juoda ja molemmat pullot tyhjenivät pariin otteeseen. En yliarvioinut voimiani edes vikoissa mäissä matkan kotiin ollessa enää lyhyt ja pystyin polkemaan yli 100 km, ilman musiikkia.
Ensi vuodeksi mulla on ollut tavoitteena pitkä retki kotikulmille, matkaa siitä kertyy yhteen suuntaan suurin piirtein 250 km. Luulen että ei se matka sinne, vaan sen matka takaisin :D Mutta tässä on talvi aikaa treenata ja hankkia matkavarusteita, joten eiköhän se hyvällä mielellä ja asenteella onnistu meikäläiseltäkin :)
Onneksi olkoon onnistuneesta suorituksestasi.Käytätkö lukkopolkimia,voisiko tuo polvikipu johtua jalan virheasennosta polkimella ?
Ilmeisesti käytät henkselihousuja,tuossa yksi malli joka helpottanee tienvarsi ja muitakin toimituksia,mikäli tarvetta ilmenee:https://www.all4cycling.com/shop/nalini-agua-woman-bib-short-black-pm-105172.html
Tuontapaisia poikkeavia ratkaisuja lienee muillakin valmistajilla...
Joo käytän lukkoja, tuossa jo kaveri ehdotteli että ehkä jalkaterä pääsee liikkumaan sivuttaissuunnassa polkimella. Asia testattu ja oikea kenkä vähän tosiaan pääsee liikkumaan, ei paljoa mutta ilmeisesti riittävästi. Täytyy vähän alkaa hienosäätämään, mulla muutenkin kääntyy polvet sisäänpäin tosi helposti, varsinkin juuri tuo oikea, mutta olen maantiepyörän kanssa ollut huomaavinani että se asento on parantunut huomattavasti. En nyt osaa ulkopuolisen silmillä sanoa omasta ajoasennosta juuta enkä jaata, tähän mennessä kaikki on tuntunut hyvältä ja se mikä ei ole tuntunut, sen olen osannut säätää hyväksi... Ehkä pitäisi joku saada tsekkaamaan tuo ajoasento.
Jep, henkselit käytössä ja oon kyllä tykästynyt niihin kun ne pysyy varmasti paikallaan eikä valu selästä, kylmemmillä ilmoilla varsinkin ihan must juttu, eikä tarvi koko ajan olla nykimässä jostain kohti ylöspäin :) Jos joskus löydän jostain sen malliset housut, jotka pysyy mun päällä ilman vyötä tai henkseleitä, en osta edes arkivaatteiksi enää mitään muita.
Onnea Hieno Homma!!!
Polvikipuun voi vaikuttaa moni asia. Sitä ei kannata tieten tahtoen ärsyttää siihen tilaan, että ajot jää ajamatta. Polvilinja tulisi kulkea jalkaterän keskiosaa pitkin ja pysyä linjassaan. Asiaa voi koittaa helpottaa laittamalla vaikka taitettua talouspaperia ajokengän pohjallisen alle sisäsyrjän puolelle. Pieni ja keskimmäinen pakaralihas ohjaa polvilinjaa, joskus niiden heikkous aiheuttaa voiman alla (esim kyykyt) polvien sisäänpäin menoa. Silloin niiden lihasten vahvistaminen on aiheellista.
Itse sain oman polvivaivan pois kaksoiskantalihaksen lihashuollolla, se pohjelihaksista kiinnittyy polven yläpuolelle reisiluuhun, täten jumissa ollessa vaikuttaen polveen. Hieronnalla eka avattiin jumissa olleet lihaskalvot ja jatkossa venytykset ja fascia rullaukset. Itsellä oli sama vaiva, polkiessa sattui, vaan ei kävellessä saati oman kehon painolla kyykkyä tehdessä.
Minusta jokainen voisi tehdä oman ketjun. Ei liene blokkailuintoa nostattavaa touhua, jos on omaa lenkkeilyä varten tehnyt ketjun ja sinne tulee muidenkin blogkauksia. Eihän kukaan kirjoittele muiden päiväkirjoihinkaan. Tähänkin ketjuun jo pari änkenyt ylimääräisenä.
Täähän on keskustelupalsta eikä blogialusta. Jos haluaa pitää blogia niin perustaa blogin jonnekin päin internettiä, vai?
Täähän on keskustelupalsta eikä blogialusta. Jos haluaa pitää blogia niin perustaa blogin jonnekin päin internettiä, vai?
Voi blogiakin pitää siten että on oma ketju jossa kertoo miten menee. Samalla helpottuu se että saa postauksilleen kommentteja ja samasta aiheesta kiinnostuneita lukijoita.
Voi blogiakin pitää siten että on oma ketju jossa kertoo miten menee. Samalla helpottuu se että saa postauksilleen kommentteja ja samasta aiheesta kiinnostuneita lukijoita.Eihän tätä topikkia ole edes nimetty kellekään, keskustellaan vain ensimmäisestä pidemmästä lenkistä.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2019, Jelsoft Enterprises Ltd.