PDA

Näytä tavallinen näkymä : Pyörämallien nopeuserot



Kotarikummitus
13.01.2017, 14.22
Halloo!
Osaisiko joku kertoa jotain mutua pätevämpää tietopläjäystä (linkkiä johonkin) siitä, kuinka paljon nopeampi maantiepyörä on cyclocrossariin nähden?
Tai cyclocrossari 29er jäykkäperään?
Sehän riippuu tietenkin pyörien painoista ja renkaista ja ties mistä, mutta jotain tutkimuksia olettaisin asiasta tehdyn, ettei se tieto nopeuseroista ole vain mutua, että toinen on toista nopeampi x metriä/sekuntia per km.
Tähän on varmaan helppo vastata jotain ''nokkelaa'', mutta toivoisin ihan asiallisia vastauksia, jos jotain mittaustietoa on.
:-)

Muokkaus: Tämä keskustelu meni vähän sivuraiteille, ja näköjään turhaan pyysin välttämään ''nokkeluuksia''.
En ilmeisesti osannut kysyä asiaani oikein. Tai jostain muusta syystä sitä ei tajuttu...
Halusin vain tietää jotain sellaista, että kuinkahan paljon nopeammin selviäisin esim 10km.n matkasta eri pyörävaihtoehdoillani ajaen niitä asfalttitietä omalla ''vakiovoimallani'' pyörien ''normaaliajoasennossa''? Jäisinköhän hitaammalla vaihtoehdolla 10km.n matkalla 500m, vai vain 100m jälkeen ''nopeammasta''?
Pyydän anteeksi että alkuperäinen kysymykseni koettiin typeräksi. Sen vuoksi lienen sopimaton kommentoimaan eräitä vastauksiakaan...

paaton
13.01.2017, 14.26
Just :) läskirengas rullaa parhaiten ja 29 voittaa kaikki. Aeropyörä taas on hiekkatiellä hidas.

plr
13.01.2017, 14.31
Jos puhutaan asfaltilla ajosta, niin ilmanvastus on suurin menoa hidastava tekijä. Jos pyörän päällä saa aeron ajoasennon, niin se vaikuttaa eniten. Renkaiden rullaavuus ja pyörän aerodynamiikka vaikuttavat vauhtiin jonkin verran. Yleispätevää vastausta ei voi antaa.

Kotarikummitus
13.01.2017, 14.46
No niin, kiitoksia vain.
Tuo ajoalusta jäi mainitsematta. Tarkoitin tietenkin asfalttia, muutenhan nopeusero olisi toisin päin.

fiber
13.01.2017, 14.51
Onko tämä tuttu: http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm (http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm)

Kotarikummitus
13.01.2017, 15.02
Jos puhutaan asfaltilla ajosta, niin ilmanvastus on suurin menoa hidastava tekijä. Jos pyörän päällä saa aeron ajoasennon, niin se vaikuttaa eniten. Renkaiden rullaavuus ja pyörän aerodynamiikka vaikuttavat vauhtiin jonkin verran. Yleispätevää vastausta ei voi antaa.
Ihmettelen kyllä valtavasti, ellei jotain tarkempaa mittaustietoa ole noiden kippurasarvisten välisestä nopeuserosta.
Huippu-urheilussahan ollaan hyvin tarkkoja ja tutkitaan vaikka millaisia eri komponenttien välisiä eroja.
On tuulitunnelimittauksia yms...
Ja Fillari-lehtikin on kai tehnyt vertailutestejä tästä aiheesta.

Kotarikummitus
13.01.2017, 15.04
Onko tämä tuttu: http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm (http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm)
Kiitos! :-)
Jotain tuollaista vähän hain.
(Ei ollut tuttu.)

orc biker
13.01.2017, 15.24
Ihmettelen kyllä valtavasti, ellei jotain tarkempaa mittaustietoa ole noiden kippurasarvisten välisestä nopeuserosta.
Huippu-urheilussahan ollaan hyvin tarkkoja ja tutkitaan vaikka millaisia eri komponenttien välisiä eroja.

Onhan niitä tuloksia, mutta ne ovat pyöräkohtaisia. On esim. verrattuna aika-ajopyöriä keskenään. Tai mittaukset ovat jopa komponenttikohtaisia, että kuinka paljon jokin vanne vaikuttaa samassa pyörässä. Silläkin on merkitystä, että millaiseen asentoon ajaja itsensä pyörän päällä vääntää. Jne. Lisäksi pitäisi määritellä, mistä nopeudesta puhutaan, koska ero muuttuu nopeuden funktiona. Ilmanvastuskertoimen laskemalla voisi tietysti ekstrapoloida, mutta käytännössä tarkkaa vastausta ei sekään anna, kun tuuliolot muuttuvat (miten pyörä toimii esim. sivutuulessa) ja ajoalusta muuttuu.

Varmasti on olemassa arvioita erityylisten pyörien nopeudesta, mutta ei tule äkkiseltään mitään hyvää vertailua mieleen. Mitään tieteellistä yleispätevää vastausta ei ole mahdollista antaa, koska yleispätevää tilannetta ei ole olemassakaan.

tommi2
13.01.2017, 16.23
Jos puhutaan asfaltilla ajosta, niin ilmanvastus on suurin menoa hidastava tekijä. Jos pyörän päällä saa aeron ajoasennon, niin se vaikuttaa eniten. Renkaiden rullaavuus ja pyörän aerodynamiikka vaikuttavat vauhtiin jonkin verran. Yleispätevää vastausta ei voi antaa.

luulisi että tässäkin on jotain reunaehtoja kuitenkin? muutenhan 25kg läski tai alamäkipyörä droppitangolla olisi tosi hyvä maantielläkin..

stenu
13.01.2017, 16.33
No jospa tehdään tutkimusasetelma, jossa polkupyöräilijä polkee esimerkiksi 25 km/h erilaisilla polkupyörillä, niin kaikki pyörät, pyörämallista riippumatta, kulkee 25 km/h. Siitä päätellen voisi päätellä, että pyörät ovat yhtä nopeita ja vauhtiin vaikuttaa eniten se kuinka kovaa kuski polkee.. :D

plr
13.01.2017, 16.54
luulisi että tässäkin on jotain reunaehtoja kuitenkin?

Tämä on niin yleinen ongelmanasetanta, että siihen on erittäin hankalaa antaa tarkkaa vastausta. Väittäisin, että jos heitetään maasturiin ja maantiepyörään identtiset kiekot ja renkaat alle, niin vauhdin ratkaisee se, kummassa on pienempi kokonaisilmanvastus. Ja ilmanvastuksesta ylivoimaisesti suurin osa tulee kuskista ja hänen ajoasennostaan. Jos sama kuski ajaa maantiepyörää pystyasennossa ja sitten maastopyörää matalassa asennossa, niin suurella todennäköisyydellä maasturilla pääsee kovempaa. Renkaista saa mitattua vierintävastuksen ja ilmanvastuksen. Pyörästä voi mitata ilmanvastuksen eri nopeuksilla ja tuulikulmilla.

Yleisellä tasolla jos haluaa ajaa kovalla vauhdilla, niin: Kunto ylös, ajoasento aeroksi, lepattavat ei-aerot vaatteet/varusteet aeroiksi, rullaavat renkaat alle, kiekot/runko aeroiksi, loppujen merkitys on aika pientä. Jos pitää ajaa pitkään, niin kannattaa panostaa myös ajoasennon mukavuuteen.

tommi2
13.01.2017, 17.27
tämä on kiinnostava kysymys, sillä itselleni ainakin mututuntumalla omista entisistä pyöristä freeride-pyörä oli järjettömän raskas lenkkipyörä keinuvan jousituksen ja painon takia. samoin läskin ja 27.5+ fillarit koin raskaammaksi ajaa asvaltilla. fiiliksillä on vaikea uskoa että näissä droppitanko olisi muuttanut ajon luonnetta ratkaisevasti kevyemmäksi. fiilis ei kuitenkaan ole sama kuin kellon kanssa ajaminen, monesti itsekin ihmetellyt kun tuntuu että menee kovaa, muttei menekään ja päin vastoin.

Esaak
13.01.2017, 17.39
Tällainen vertailu on ainakin tehty:

https://www.facebook.com/kivenlahdenpyorahuolto/videos/1076407495741098/ (https://www.facebook.com/kivenlahdenpyorahuolto/videos/1076407495741098/)

Taitaa aerodynamiikka olla suurin vaikuttava yksittäinen tekijä nopeudessa tässäkin testissä.

tee_pu
13.01.2017, 17.43
Omien kokemuksieni mukaan alle 25 km/h nopeuksissa hyvin rullaavilla renkailla varustettu kisakireä maasturi pääsee maantiepyörän kanssa suht samoihin. Nopeilla renkailla oleva jäykkäperä pärjää kohtuullisesti cycloa vastaan. Asfaltilla hieman häviää, mutta maastossa voittaa. No läskillä en lähtis asfaltilla kokeilemaan muita pyöriä vasten. Aeroajoasento on kieltämättä tiellä aina nopein tapa edetä. Mutta ajoasento vaikuttaa paljon nauttimiseen. Ilmoinen fiilis lenkin jälkeen takaa lopulta uudelleenkin lähdön lenkille. Ajoasennon vaikutus korostuu lenkin pidentyessä.

Munarello
13.01.2017, 17.50
Ihmettelen kyllä valtavasti, ellei jotain tarkempaa mittaustietoa ole noiden kippurasarvisten välisestä nopeuserosta.
Huippu-urheilussahan ollaan hyvin tarkkoja ja tutkitaan vaikka millaisia eri komponenttien välisiä eroja.
On tuulitunnelimittauksia yms...
Ja Fillari-lehtikin on kai tehnyt vertailutestejä tästä aiheesta.

Vahvasti mutulla kuvittelisin, ettei huippu-urheilun näkövinkkelistä ole isommin intressiä vertailla eri pyörätyyppien välisiä nopeuseroja. Säännöt määrittelee kuitenkin kisapyöriä varsin tiukasti joten esim krossarilla ei luullakseni ole asiaa huippu-urheilussa maantielle vaikka olisi miten nopea.

paaton
13.01.2017, 18.16
Mutta ajoasento vaikuttaa paljon nauttimiseen. Ilmoinen fiilis lenkin jälkeen takaa lopulta uudelleenkin lähdön lenkille. Ajoasennon vaikutus korostuu lenkin pidentyessä.

Näinpä. Pidemmät matkat taidetaan ajaa 29:lläkin aeroasennosta.

https://www.abqjournal.com/wp-content/uploads/2015/08/b01_jd_30aug_bike1-1000x664.jpg

KJP
13.01.2017, 18.38
tuossa vierimisvastuksia (http://www.bicyclerollingresistance.com)
Tässä jonkun harrastajan kokoamia ilmanvastuskertoimia (http://www.saunalahti.fi/~dvinci/osa2.html)

Laroute
13.01.2017, 19.12
Kysymys vastaa suurin piirtein samaa, että mitkä ratajuoksukengät ovat nopeimmat. Testit tai markkinamiehet voivat osoittaa, että jossain tossussa on 5% parempi suorityskyky jollain osa-alueella, mutta sen kokonaisvaikutus voi kokonaissuoritukseen olla 0.001 prosenttia tai, jopa miinusmerkkistä, jos ominaisuutta ei saada valjastettua eteenpäin vieväksi tehoksi.

Vierintävastukset ovat täysin marginaalisia arvoja ilmanvastukseen verrattuna, jos vertaillaan eri valmistajien samaan tarkoitukseen tehtyjä renkaita. Jos joku valmistaja pystyy todistetusti osoittamaan esim. 30% pienemmän vierintävastuksen pahimpaan kilpailijaan nähden, niin sen hyöty kokonaisuudessaan on korkeintaan muutama sekunti aika-ajossa. Jos taas joku pystyy hiomaan aika-ajo asentonsa optimaaliseksi, niin sen vaikutus saattaa olla minuutteja sillä tasolla, jolla pyöräilijä vielä pohtii jonkun muun, kuin ilmanvastuksen ja kuntonsa osuutta suoritukseensa. Tämän vierintävastuksen tuoman hyödyn saattaa täysin romuttaa kyseisen renkaan ilmanvastus, koska vierintävastustesti voidaan tehdä luotettavasti ainoastaan laboratoriossa. Yksi huonosti rihdatun kiekon hieman "lappeellaan" oleva aeropinna saattaa syödä kaiken hyödyn arvokkaasta kiekosta, tai kyseisen renkaan vierintävastuksesta. Puoli senttiä laskenut ajoasento, käsien aerodynaaminen asento ja ajotietokoneen oikea sijainti, saattavat jokainen asia yksikseen ja yhteenlaskettuna parantaa suoritusta kymmenillä sekunneilla, aivan huipputasollakin.

Vain hyvin harva aika-ajaja on saanut kroppansa täydelliseen asentoon, koska kaikki muu harjoittelu tehdään yleensä epätäydellisessä asennossa aika-ajoa ajatellen. Maantieajo asento on kompromissi, eikä missään nimessä palvele aika-ajoa. Aika-ajo on vittumaista puuhaa asennon kannalta ja vain hyvin harva aika-ajaja pystyy pysymään täydellisessä asennossa edes puoltakaan kisan matkasta.

Muistan aikoinaan juttuja, kun ratakuskit pyrkivät lyhyillä matkoilla parantamaan suoritustaan sillä, että napojen laakerit voideltiin ainoastaan bensalla. Jotkut ajattelivat, että kun napa pyörii rihtauspukissa pyöräyttämällä hieman kauemmin, kuin öljyllä voideltu, niin se herkkyys siirtyy suoritukseen. Unohdettiin laakereiden parempi pyöriminen paineenalaisena öljyllä, kuin bensalla voideltuna. Unohdettiin kitkan aiheuttama lämpeneminen laakereissa ilman tarkoituksenmukaista voitelua.

Pyörätyyppien erot ovatkin sitten aivan toinen juttu ja sen saa helposti ajamalla eripyörillä ja katsomalla kellosta. Se on lahjomaton. Riippuu mitä haetaan pyörätyypeillä. Kesällä haen maantiepyörällä mahdollisimman suurta keskinopeutta ja cyclokrossilla mahdollisimman hidasta keskinopeutta, ajotuntuman kärsimättä. Miksi hitainta mahdollista keskinopeutta talvella? Siksi, että voin ajaa kylmemmillä keleillä ilman kovaa pakkasviimaa. Siksi ajan talvella lumisilla hiekkateillä, reilusti yli 30 mm karkeakuvioisilla nastarenkailla. Keskivauhdin ollessa 18-20 km tunnissa, siis ihan hiihtovauhtia ja pienissä hepenissä, jotta pyöräily ei tunnut tönköltä, vaan maantieomaiselta.

Yhtä kaikki, 99% prosenttia pyöräilijöistä voi parantaa suoritustaan ilmanvastustaan pienentämällä ja eritoten kropan ilmanvastusta. Kaikki muu on kikkailua. Ei muuta kuin penkkipunnerrusta maksimipainoilla ja lyhyitä sarjoja, niin jaksat kökkiä tiukassa paketissa käsiesi puolesta. Niskan harjoittelua painoilla, jotta pystyt pitämään katseeesi eteenpäin suunnattuna, ilman alaspäin tehtyjä katselmuksia, jotka nostavat pisarakypärän takalipan tuulenkerääjäksi. Jos pystyt ajamaan yläotteeltä kädet n. 90% koukistettuna, yläkropan ollessa samassa asennossa kuin ala-asennossa ajaessasi, niin ajat 50 km lenkin yli minuutin nopeammin. Harva vain pystyy ja siksi ajetaan alaotteelta. Jos katsotaan pitkien irtiottojen miehiä, kuten Jens Voigt, niin hän pyrki aina ajamaan irtiotot yläotteelta ja käsivarret maanpinnan suuntaisesti. Ilmanvastus on silloin huikeasti pienempi, kuin alaotteelta ajettuna. Siitä oppia, niin lenkkien keskinopeudet nousevat 2-3 km/h.

Eli, ilmanvastus, ilmanvastus ja ilmanvastus!

http://www.polkupyoraily.net/wiki/Ilmanvastus

Ilborg
13.01.2017, 19.16
https://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle_performance
Myös ihan hyvää lukemista...

Mitään suoraa vastaustahan ei voi antaa, koska kaikki riippuu lähtöasetelmista. Tietyn kategorian pyörätkin voi olla melkein laidasta laitaan, lähinnä että rankempaan ajoon tehdyt fillarit on tukevammasta kamasta rakennettuja. Napavaihteissa mutulla voi olla jo merkityksellisiä häviöitä kovemmassa ajossa, mutta muuten taitaa olla lähinnä aerodynamiikka ja vierintävastus asioita jota kannattaa laskea. Mutta jos mennään metsään niin eipä olekkaan ihan yhtä helppoa laskea, Ihan jo sorallakin tuntuu että joku kova ja kapea rengas ei ole enää käytännössä kevyempi kuin maasturin rengaskaan. Myös kun vauhdit pysyy yleisesti hiekkateillä tai metsässä maltillisina, niin aerodynamiikkakin on merkittävästi pienemmässä roolissa.

tommi2
13.01.2017, 19.18
^^mä en tosta penkkipunnerrusjutusta ehkä ole ihan samaa mieltä.. voimannostajien kestävyydet kykkiä asennoissa ei ole käsittääkseni kovin kummoset. muuten hyvin kirjoitettu juttu.

Ilborg
13.01.2017, 19.25
edit: luetun ymmärtäminen hukassa.

CamoN
13.01.2017, 19.25
Leimaan koko pyörätyyppien vertailun typeräksi. Kuten on jo tuotu ilmi - se nopeus rakentuu ihan eri asioista, ei siitä miten valmistaja on päättänyt pyörämallin ristiä. Toki pyörätyypille on määriteltävässä jonkinlainen ominaisluonne, mutta ihan jokaista pyörää voi ajaa hitaasti tai kovaa, pyörä on vaan silloin lähempänä tai kauempana ominaisesta nopeusalueestaan.

Hetken päästä ketju menee keulimiseksi - joku on jossain joskus ohittanut jonkun maantiepyörän maasturilla. Ihan vaivattomasti kulki kovempaa, ei oikeastaan tullut edes hiki. Lisäksi alamäessä pääsi vielä reilusti karkuun. No niin vissiin sitten.

Sitä ei ole vielä taidettu tuoda esille, että ympäristöllä on sen tienpinnan lisäksi oma vaikutuksensa. Lähiö- tai kaupunkimaisessa ympäristössä pendelöidessä vaikka tyypillinen cyclocross tai maastopyörä voi olla nopeampi kulkuväline kuin tyypillinen aika-ajopyörä, vaikka suorassa maantietempossa aika-ajopyörä olisi 30% nopeampi. Se on tietysti ihan jokaisen oma asia, mitä muuttujia omaan laskelmaansa haluaa sisällyttää.

paaton
13.01.2017, 19.27
os katsotaan pitkien irtiottojen miehiä, kuten Jens Voigt, niin hän pyrki aina ajamaan irtiotot yläotteelta ja käsivarret maanpinnan suuntaisesti. Ilmanvastus on silloin huikeasti pienempi, kuin alaotteelta ajettuna. Siitä oppia, niin lenkkien keskinopeudet nousevat 2-3 km/h.

Tuo ylä/alaotteen aerodynamiikka riippuu tietenkin pyörästä. Suurimmalla osalla kuskeista ei taida olla yläote/satula droppi tätä luokkaa?

http://cyclingperspective.com/wp-content/uploads/2014/05/Jens-Voigt-Amgen-Tour-of-California-2014-Stage-4-start-in-Pismo-Beach.jpg

orc biker
13.01.2017, 19.39
Vierintävastukset ovat täysin marginaalisia arvoja ilmanvastukseen verrattuna, jos vertaillaan eri valmistajien samaan tarkoitukseen tehtyjä renkaita. Jos joku valmistaja pystyy todistetusti osoittamaan esim. 30% pienemmän vierintävastuksen pahimpaan kilpailijaan nähden, niin sen hyöty kokonaisuudessaan on korkeintaan muutama sekunti aika-ajossa.

Paljon enemmän. Jos rengas tasaisella vaatii matkanopeudessa esim. 12 W ja toinen vaihtoehto 17 W, niin se yhteensä pyörän liikuttaminen vaatii 10 W ylimääräistä. Se voi näkyä nopeudessa jopa 1 km/h. Mitä huonompi alusta, niin suurempia eroja renkaissa on.



Ei muuta kuin penkkipunnerrusta maksimipainoilla ja lyhyitä sarjoja, niin jaksat kökkiä tiukassa paketissa käsiesi puolesta.

Maksimivoimaa tarvitsee vain tiettyyn rajaan asti. Ei se paljon auta tuntien staattisessa lihastyössä. Sitä paitsi isommat lihakset vievät enemmän happea ja painavatkin enemmän.

Laroute
13.01.2017, 19.41
^^mä en tosta penkkipunnerrusjutusta ehkä ole ihan samaa mieltä.. voimannostajien kestävyydet kykkiä asennoissa ei ole käsittääkseni kovin kummoset. muuten hyvin kirjoitettu juttu.

Pyöräilijän käsiin kohdistuva paine koukistettuina on hyvin pieni, mutta pitkäaikaisena suorituksena erittäin vaikea, jos lihaksessa ei ole voimaa. Jos harjoittelet ojentajiisi huikeasti lisää voimaa, kasvattamatta lihasmassaa, niin se palvelee nimenomaan tätä tarvetta. Teeppätesti! Tee kahden kuukauden ajan, kaksi kertaa viikossa maksimipainoillasi 5x5 sarjat. Jos maksimisi oli aloituksessa 60 kg, niin todennäköisesti se on kahden kuukauden jälkeen 75-85 kg, ilman mainittavaa lihasmassan lisääntymistä. Kokeileppa ajaa sitten kädet koukistettuina sama lenkki kuin ennen testin aloittamista. Ajat sen huomattavasti nopeammin ajoasentosi kohentumisen myötä, eikä sinulla ole poltetta ojentajissa. Voit pitää ajoasentosi huomattavasti pidempään. Jos pystyit pitämään sen asennon ennen testiä huippuhyvässä asennossa 10 min, niin sen jälkeen pystyt pitämään sen 30 min. Olet saanut 20 minuuttia lisää huippuairodynaamista asentoa maantiepyörällä. Kello kertoo loput! Tottakai pitää myös muistaa harjoittaa keskikropan asentoa siinä ohessa, kuten muutenkin. Veikkaan, että olet tehnyt tuolla testillä parhaan palveluksen, ajatellen keskivauhtiasi ja ajomukavuuttasi. Testi ei käytännössä maksa mitään, mutta voit yllättyä hyvin iloisesti.

Kotarikummitus
13.01.2017, 20.04
Kysymykseni oli tietenkin mahdoton tarkasti vastattavaksi, ihan kuin kysyisin mikä on piikkareiden ja lenkkitossujen nopeusero.
(Stenulla eroa ei tietenkään olisi, sillä hän juoksee molemmilla 25km/h.)
Aeroasentoon en nyt laittaisi painoa, vaan tässä tapauksessa kunkin pyörätyypin luontaiseen perus/normaaliasentoon.
Molemmilla kippurasarvisilla katson sen olevan kädet lepuuttajilla, liikoja kyyristelemättä.
Se absoluuttinen maksimivauhti tulee sitten aivan sukkulana alaotteelta.

Kotarikummitus
13.01.2017, 20.08
Näinpä. Pidemmät matkat taidetaan ajaa 29:lläkin aeroasennosta.

https://www.abqjournal.com/wp-content/uploads/2015/08/b01_jd_30aug_bike1-1000x664.jpg
Tossa vois olla mun pyöräni! On nousukahvatkin. :-)
Ja tuota triathlon-tankoa olen aina halunnut kokeilla, mutta en ole kehdannut hankkia...

tommi2
13.01.2017, 20.10
Pyöräilijän käsiin kohdistuva paine koukistettuina on hyvin pieni, mutta pitkäaikaisena suorituksena erittäin vaikea, jos lihaksessa ei ole voimaa. Jos harjoittelet ojentajiisi huikeasti lisää voimaa, kasvattamatta lihasmassaa, niin se palvelee nimenomaan tätä tarvetta. Teeppätesti! Tee kahden kuukauden ajan, kaksi kertaa viikossa maksimipainoillasi 5x5 sarjat. Jos maksimisi oli aloituksessa 60 kg, niin todennäköisesti se on kahden kuukauden jälkeen 75-85 kg, ilman mainittavaa lihasmassan lisääntymistä. Kokeileppa ajaa sitten kädet koukistettuina sama lenkki kuin ennen testin aloittamista. Ajat sen huomattavasti nopeammin ajoasentosi kohentumisen myötä, eikä sinulla ole poltetta ojentajissa. Voit pitää ajoasentosi huomattavasti pidempään. Jos pystyit pitämään sen asennon ennen testiä huippuhyvässä asennossa 10 min, niin sen jälkeen pystyt pitämään sen 30 min. Olet saanut 20 minuuttia lisää huippuairodynaamista asentoa maantiepyörällä. Kello kertoo loput! Tottakai pitää myös muistaa harjoittaa keskikropan asentoa siinä ohessa, kuten muutenkin. Veikkaan, että olet tehnyt tuolla testillä parhaan palveluksen, ajatellen keskivauhtiasi ja ajomukavuuttasi. Testi ei käytännössä maksa mitään, mutta voit yllättyä hyvin iloisesti.

mä olen 5 tai alle sarjoja vedellyt parikymmentä vuotta... 5x5, 5/3/1 jne tuttua kamaa. en ole kyllä kokeillut vertailla voimien kehittymisen myötä, mutta yleensä kestävyysvoima on mulla huono. voin olla joku poikkeava yksilö tosin.

tempokisu
13.01.2017, 20.16
No jospa tehdään tutkimusasetelma, jossa polkupyöräilijä polkee esimerkiksi 25 km/h erilaisilla polkupyörillä, niin kaikki pyörät, pyörämallista riippumatta, kulkee 25 km/h. Siitä päätellen voisi päätellä, että pyörät ovat yhtä nopeita ja vauhtiin vaikuttaa eniten se kuinka kovaa kuski polkee.. :D

:D joskus pikkupojat on kyselleet "kuinka kovaa tolla pääsee?!" oon todennu että niin lujaa kun jaksaa polkea. Ainoa oikea vastaus.
Viikkotempossa Lehtimäen isä kehui kun yhdellä nuorella tytöllä on suomenmestarin fillari. Totesin tähän että mulla on suomenmestarin jalat. Joilla tempo sujuikin paljo nopeemmin.

No se oli 17 vuotta sitten se. Nykyisin voin ehkä kilpurilla kuivalla asfaltilla ajaa yhtä kovaa kun te raskaalla maastopyörällä varustettuna vähän löysillä nastarenkailla.

Laroute
13.01.2017, 20.20
Paljon enemmän. Jos rengas tasaisella vaatii matkanopeudessa esim. 12 W ja toinen vaihtoehto 17 W, niin se yhteensä pyörän liikuttaminen vaatii 10 W ylimääräistä. Se voi näkyä nopeudessa jopa 1 km/h. Mitä huonompi alusta, niin suurempia eroja renkaissa on.


Maksimivoimaa tarvitsee vain tiettyyn rajaan asti. Ei se paljon auta tuntien staattisessa lihastyössä. Sitä paitsi isommat lihakset vievät enemmän happea ja painavatkin enemmän.

Vastauksessasi olet enemmän kuin oikeassa! Tuo renkaan tuoma hyöty voi olla määrätyissä olosuhteissa juuri tuo mainitsemasi 1 km/h, mutta vain sen renkaan optimiolosuhteessa. 10 baria radalla ja yhden kilometrin nopeuden nostaminen on mahdotonta renkaan ansiosta, jos verrataan kilpailevaan renkaaseen. Koska nopeuden ollessa 50-60 km tunnissa, tuo 30% vierintävastuksen pieneneminen menettää suurimman osan, koska ilmanvastus on entistäkin merkittävämässä osassa ja yhä suuremmin kumoaa vierintävastuksen tuomaa prosentuaalista hyötyä, kokonaisvastukseen verrattuna.

Markkinamiehet kuitenkin haluavat puhua tästä 30% pienemmästä vierintävastuksesta yleistotuutena, joka pätee kaikkialla. Kun alusta vaihtuu asvaltiksi, niin vierintävastus tuolla 10 barilla alkaa lähennellä perinteisimpiä vierintävastuksia. Jos taas verrataan Paris-Roubaix olosuhteisiin, niin tuon renkaan vierintävastus on todennäköisesti satojaprosentteja heikompi, kuin sinne tarkoitettu 28 mm läski. Puhumattakaan muista haitoista, mitä tähän "huippu" renkaaseen liittyy.

Laakereiden kitka on ehkä kaikein vakion kaikista muuttujista ja helpoiten toteutettava, jos puhutaan laatu komponenteista. Niihin tuskin minkään valmistajan kannattaa ropojansa tuhlata muuten, kuin kertomalla satuja, jotka jotkut uskovat. Renkaiden airodynamiikka ja niiden yhteen liittyminen vanteisiin, on varmaankin se vierintävastustakin suurempi "Juttu", josta tullaan tulevaisuudessa puhumaan. Kiekoissa yleensäkin, on se aerodynamiikan tuntematon avaruus, jossa tullaan tekemään suuria harppauksia seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Pitää muistaa, että 40 kilometrin tuntinopeudessa vanteen ja renkaan alaosa liikkuu 0 km/h ja yläosa 80 km/h. Vanteen profiilia ajatellaan usein vain 40 kilometrin nopeuden kannalta, kun se on edestä puskusuunnassa ja takana puskusuunnassa menosuuntaan. Siihen liitetty rengas aiheuttaa aerodynaamista hävikkiä muotonsa ansiosta. Vanteen ja renkaan liitos tulee olemaan iso juttu. Entäpä pinnat? Ne aiheuttavat vastusta joka kohdassa renkaan pyörimistä. Olette varmaankin nähneet protoja, missä pyörä on kiinteän kotelon sisällä ja itse asiassa pyörää ei ole ollenkaan, vaan takapyörä on yhtäkoteloa, ilman pyörän perinteisiä takaputkia, eikä pyörässä ole mitään liikkuvaa osaa, pois lukien muutamamilliä maatavasten pyörivää osaa, joka muodoltaan maatavasten on kuin pyörä, mutta kotelon sisällä mekanismi, joka pyörittää tätä osaa kun poljetaan. Silloin takapyörässä yksikään osa ei liiku eteenpäin menevää vauhtia lujempaa, vaan koko takapyörä liikkuu ilmanvastuksen kannalta vain sitä neljää kymppiä. Ei, siin mitään 80 kilsaa vastatuuleen viuhtovia pinnoja, eikä rungon takaputkia aiheuttamassa ilmanvastusta.

Rungot saadaan tätnäpäivänä jo niin ohuiksi otsapinnaltaan, että sieltä ei ole enää suurta saavutettavana. Ainoastaan se, että ne saadaan sivuprofiililtaan yhtä ohuiksi, kuin vanhat kromorungot, jotta sivutuuli, ei enää vaikuta niin paljoa.

Kiekot tulevat olemaan suurin kehitysaskel pyörän aerodynamiikassa, mutta sekin on näpertelyä ajoasennon rinnalla.

JiiÄm
13.01.2017, 20.56
Tuo ylä/alaotteen aerodynamiikka riippuu tietenkin pyörästä. Suurimmalla osalla kuskeista ei taida olla yläote/satula droppi tätä luokkaa?

..ja kuskista hänen mittasuhteineen. Esim. mainittu herra on reilut 190cm ja raajat sen mukaan joten sitä tiputusta pitääkin olla että kropan saa matalampaa asentoon...

Munarello
13.01.2017, 21.45
Suurin osa kuskeista ei varmaan myös edes taivu tuommoisiin kulmiin saatikka pystyisi tehokkaasti pyörittämään ketjua sellaisessa asennossa. Noh, tämähän on toki huumoriketju.

Ilborg
13.01.2017, 22.23
Jos ihan huviajolla mennään niin pitkällä aikavälillä huonommin suojattu rengas voi olla hitaampi vaihtoehto, puhjenneella renkaalla kun ei ole kovin kannattava ajaa.

Kuinkahan paljon sitä omaa cycloa voisi saada aerodynaamisemmaksi esim kattamalla jos ei jaksa ajella sääriä äärimmäisen suorituskyvyn saavuttamiseksi? Esim puolet renkaasta peittävä lokari, vaijerit piiloon ja jotain tuuliohjureita.

orc biker
13.01.2017, 22.33
Vastauksessasi olet enemmän kuin oikeassa! Tuo renkaan tuoma hyöty voi olla määrätyissä olosuhteissa juuri tuo mainitsemasi 1 km/h, mutta vain sen renkaan optimiolosuhteessa. 10 baria radalla ja yhden kilometrin nopeuden nostaminen on mahdotonta renkaan ansiosta, jos verrataan kilpailevaan renkaaseen.

Varmaan maantiepyörissä kilpailevaan täsmälleen saman kategorian renkaaseen verrattuna, mutta jos katsotaan vaikkapa, millä foorumilaiset maantien laitoja huristavat, niin 5 W on hyvin realistinen ero / rengas (etenkin huomioiden, onko tubeless, latex vai butyl). Paljon enemmänkin varmasti syntyy ihan tavallisella suomalaisella asvaltilla. Esim. Vittorian nopein grafeeni-hifi-rengas noin kolmen kympin nopeudella testialustalla 7,7 W ja hyvin suosittu GP4000S II 12,2 W. Siitähän tulee melkein kymmenen wattia paria kohti. Schwalbe Durano 18 W. Jälkimmäisen tapauksessa eroa tulisi jo 20 W. Sen huomaa jo selvästi.

Minusta näissä voi tulla selviä eroja. Alustasta ja lähtökohdasta toki riippuen rengasvalinnalla voi lisätä nopeuttaan esim. sen 1 km/h vaihtamalla keskinkertaisesta huippurenkaaseen tai käyttämällä sopivampaa leveyttä tai painetta, joten ei tämä minusta turha kysymys ole. Sitä paitsi ilmanvastuksesta ei yleensä löydä tietoja, ei renkaista, eikä vanteista. Ei sitä voi yleensä itse tietää paitsi, että vähemmän pinnoja ja kapeampi ja muuta, mutta kunnollista vertailua ei voi tehdä. Sen kannalta on järkevää panostaa siihen, mistä on tietoa.



Koska nopeuden ollessa 50-60 km tunnissa, tuo 30% vierintävastuksen pieneneminen menettää suurimman osan, koska ilmanvastus on entistäkin merkittävämässä osassa ja yhä suuremmin kumoaa vierintävastuksen tuomaa prosentuaalista hyötyä, kokonaisvastukseen verrattuna.

Tuollaiset nopeudet ovat hyvin harvinaisia.

Jopoman
13.01.2017, 22.40
Pisaranmallinen nojapyörä on nopein.

https://www.google.fi/amp/newatlas.com/cyclist-human-powered-speed-record/39472/%3Famp%3Dtrue?client=ms-android-samsung

keskinopeusmies
13.01.2017, 23.04
Kysymys vastaa suurin piirtein samaa, että mitkä ratajuoksukengät ovat nopeimmat. Testit tai markkinamiehet voivat osoittaa, että jossain tossussa on 5% parempi suorityskyky jollain osa-alueella, mutta sen kokonaisvaikutus voi kokonaissuoritukseen olla 0.001 prosenttia tai, jopa miinusmerkkistä, jos ominaisuutta ei saada valjastettua eteenpäin vieväksi tehoksi.

Vierintävastukset ovat täysin marginaalisia arvoja ilmanvastukseen verrattuna, jos vertaillaan eri valmistajien samaan tarkoitukseen tehtyjä renkaita. Jos joku valmistaja pystyy todistetusti osoittamaan esim. 30% pienemmän vierintävastuksen pahimpaan kilpailijaan nähden, niin sen hyöty kokonaisuudessaan on korkeintaan muutama sekunti aika-ajossa. Jos taas joku pystyy hiomaan aika-ajo asentonsa optimaaliseksi, niin sen vaikutus saattaa olla minuutteja sillä tasolla, jolla pyöräilijä vielä pohtii jonkun muun, kuin ilmanvastuksen ja kuntonsa osuutta suoritukseensa. Tämän vierintävastuksen tuoman hyödyn saattaa täysin romuttaa kyseisen renkaan ilmanvastus, koska vierintävastustesti voidaan tehdä luotettavasti ainoastaan laboratoriossa. Yksi huonosti rihdatun kiekon hieman "lappeellaan" oleva aeropinna saattaa syödä kaiken hyödyn arvokkaasta kiekosta, tai kyseisen renkaan vierintävastuksesta. Puoli senttiä laskenut ajoasento, käsien aerodynaaminen asento ja ajotietokoneen oikea sijainti, saattavat jokainen asia yksikseen ja yhteenlaskettuna parantaa suoritusta kymmenillä sekunneilla, aivan huipputasollakin.

Vain hyvin harva aika-ajaja on saanut kroppansa täydelliseen asentoon, koska kaikki muu harjoittelu tehdään yleensä epätäydellisessä asennossa aika-ajoa ajatellen. Maantieajo asento on kompromissi, eikä missään nimessä palvele aika-ajoa. Aika-ajo on vittumaista puuhaa asennon kannalta ja vain hyvin harva aika-ajaja pystyy pysymään täydellisessä asennossa edes puoltakaan kisan matkasta.

Muistan aikoinaan juttuja, kun ratakuskit pyrkivät lyhyillä matkoilla parantamaan suoritustaan sillä, että napojen laakerit voideltiin ainoastaan bensalla. Jotkut ajattelivat, että kun napa pyörii rihtauspukissa pyöräyttämällä hieman kauemmin, kuin öljyllä voideltu, niin se herkkyys siirtyy suoritukseen. Unohdettiin laakereiden parempi pyöriminen paineenalaisena öljyllä, kuin bensalla voideltuna. Unohdettiin kitkan aiheuttama lämpeneminen laakereissa ilman tarkoituksenmukaista voitelua.

Pyörätyyppien erot ovatkin sitten aivan toinen juttu ja sen saa helposti ajamalla eripyörillä ja katsomalla kellosta. Se on lahjomaton. Riippuu mitä haetaan pyörätyypeillä. Kesällä haen maantiepyörällä mahdollisimman suurta keskinopeutta ja cyclokrossilla mahdollisimman hidasta keskinopeutta, ajotuntuman kärsimättä. Miksi hitainta mahdollista keskinopeutta talvella? Siksi, että voin ajaa kylmemmillä keleillä ilman kovaa pakkasviimaa. Siksi ajan talvella lumisilla hiekkateillä, reilusti yli 30 mm karkeakuvioisilla nastarenkailla. Keskivauhdin ollessa 18-20 km tunnissa, siis ihan hiihtovauhtia ja pienissä hepenissä, jotta pyöräily ei tunnut tönköltä, vaan maantieomaiselta.

Yhtä kaikki, 99% prosenttia pyöräilijöistä voi parantaa suoritustaan ilmanvastustaan pienentämällä ja eritoten kropan ilmanvastusta. Kaikki muu on kikkailua. Ei muuta kuin penkkipunnerrusta maksimipainoilla ja lyhyitä sarjoja, niin jaksat kökkiä tiukassa paketissa käsiesi puolesta. Niskan harjoittelua painoilla, jotta pystyt pitämään katseeesi eteenpäin suunnattuna, ilman alaspäin tehtyjä katselmuksia, jotka nostavat pisarakypärän takalipan tuulenkerääjäksi. Jos pystyt ajamaan yläotteeltä kädet n. 90% koukistettuna, yläkropan ollessa samassa asennossa kuin ala-asennossa ajaessasi, niin ajat 50 km lenkin yli minuutin nopeammin. Harva vain pystyy ja siksi ajetaan alaotteelta. Jos katsotaan pitkien irtiottojen miehiä, kuten Jens Voigt, niin hän pyrki aina ajamaan irtiotot yläotteelta ja käsivarret maanpinnan suuntaisesti. Ilmanvastus on silloin huikeasti pienempi, kuin alaotteelta ajettuna. Siitä oppia, niin lenkkien keskinopeudet nousevat 2-3 km/h.

Eli, ilmanvastus, ilmanvastus ja ilmanvastus!

http://www.polkupyoraily.net/wiki/Ilmanvastus

Penkkipunnerrusta maksimipainoilla really?
Muuten kirjoitus vaikutti asialliselta mutta tätä en kohtas en ymmärtäny.

Kyllä varmaan staattinen voima olisi hyödyllisempää ja rintalihasten, yläselän sekä olkapäiden liikkuvuus että ylipäätään pääsee pienempään pakettiin ohjaustangon päälle..


Sent from my iPad using Tapatalk

noniinno
13.01.2017, 23.11
^ Maksimipainot ja lyhyet sarjat eivät kerrytä painavaa ja hidastavaa lihasmassaa.

orc biker
13.01.2017, 23.13
^ Maksimipainot ja lyhyet sarjat eivät kerrytä painavaa ja hidastavaa lihasmassaa.
Aivan varmasti kerryttävät. (Ei sillä, että sitä tarvitsisi normaali-ihmisen pelätä. Aika harvalle liian helppo lihaskasvu on ongelma.)

keskinopeusmies
13.01.2017, 23.22
^ Maksimipainot ja lyhyet sarjat eivät kerrytä painavaa ja hidastavaa lihasmassaa.

Näinhän se on, varsinkin jos haluaa kehittää penkkipunnerrus tulosta.
En ikinä tee penkkiä ja hyvin voin olla ko asennossa pitkäänkin ilman että käsiin tai rintalihaksiin ottais. Jotenki tuo penkkipunnerrus neuvo vaan kuulostaa tyhmältä mutt ehkä se joillekin joilla käsivoimat on puutteelliset voi auttaa. Ehkä kestävyyspuolella hiihto / soutu kehittäisi vielä monipuolisemmin yläkropan voimia, varsinkin tuollaiseen staattiseen asentoon.


Sent from my iPad using Tapatalk

Laroute
13.01.2017, 23.41
Aivan varmasti kerryttävät. (Ei sillä, että sitä tarvitsisi normaali-ihmisen pelätä. Aika harvalle liian helppo lihaskasvu on ongelma.)

Niin, tarkoitin tuolla lyhyellä kuurilla sitä, että lihasvoima kehittyy riittävästi kyseiseen tarkoitukseen. En sillä tarkoittanut, että vuodet ympäriinsä vedetään sitä. Se, että saavutetaan tarkoitukseen riittävä lihasvoima, ei tarkoita lihaskasvua, joka on pyöräilijälle huono asia. Tuossa joku ehdotti staattisen voiman kehittämistä. Sitähän jokainen voi kehittää pitkillä pyörälenkeillä, olemalla tiukassa paketissa koko ajan. Siinä on vain se ongelma, että se staattisen voiman kehittäminen ei onnistu määrätyn rajan jälkeen, ellei sinulla ole perusvoimaa taustalla.

Kenenkään ei ole pakko kokeilla ojentajien maksimivoiman lisäämistä, jotta staattinen voima lisääntyy siinä sivussa, mutta kokeilustakaan ei ole mitään haittaa. Jos olet höyhenen kevyt jo valmiiksi, eikä Jens Voigtin kaltainen yläotteelta oleva matala ajoasento tuota vaikeuksia, niin silloin sinun ei tarvitse sitä harjoitella. Silloin sinulla on jo valmiiksi huippuunsa hiottu ajoasento ilmanvastuksen suhteen ja silloin on jo aika siirtyä vierintävastuksiin, laakereiden kitkoihin tai voimansiirron hävikkeihin.

Laroute
14.01.2017, 00.14
Varmaan maantiepyörissä kilpailevaan täsmälleen saman kategorian renkaaseen verrattuna, mutta jos katsotaan vaikkapa, millä foorumilaiset maantien laitoja huristavat, niin 5 W on hyvin realistinen ero / rengas (etenkin huomioiden, onko tubeless, latex vai butyl). Paljon enemmänkin varmasti syntyy ihan tavallisella suomalaisella asvaltilla. Esim. Vittorian nopein grafeeni-hifi-rengas noin kolmen kympin nopeudella testialustalla 7,7 W ja hyvin suosittu GP4000S II 12,2 W. Siitähän tulee melkein kymmenen wattia paria kohti. Schwalbe Durano 18 W. Jälkimmäisen tapauksessa eroa tulisi jo 20 W. Sen huomaa jo selvästi.

Minusta näissä voi tulla selviä eroja. Alustasta ja lähtökohdasta toki riippuen rengasvalinnalla voi lisätä nopeuttaan esim. sen 1 km/h vaihtamalla keskinkertaisesta huippurenkaaseen tai käyttämällä sopivampaa leveyttä tai painetta, joten ei tämä minusta turha kysymys ole. Sitä paitsi ilmanvastuksesta ei yleensä löydä tietoja, ei renkaista, eikä vanteista. Ei sitä voi yleensä itse tietää paitsi, että vähemmän pinnoja ja kapeampi ja muuta, mutta kunnollista vertailua ei voi tehdä. Sen kannalta on järkevää panostaa siihen, mistä on tietoa.


Tuollaiset nopeudet ovat hyvin harvinaisia.

En tiedä mistäpäin Suomea olet, mutta täällä Lahden seudulla on lukuisia yli puolen kilometrin, jopa yli kilometrinkin mittaisia mäkiä, joissa saa yläotteelta laskien 50 km/h vauhteja. Peter Saganmaisissa asennoissa 80 km/h on arkipäivää. Siinä ei enää vierintävastukset paljoa paina. Se tarkoittaa sekuntien voittoa yhdessä mäessä ja jatkohyötyä vastamäkeen tai tasaiselle. Pyöräilyssä ei mikään asia ole tähän päivään mennessä voittanut ilmanvastuksen suvereenia asemaa, jos pois suljetaan polkijan kunto. Tämä tietysti maantiepyöräilyyn liittyen.

Kotarikummitus
14.01.2017, 00.23
Tämä meni nyt aivan lapasesta, siksi laitan tähän saman lisäyksen jonka tein aloitusviestiinkin:

Tämä keskustelu meni vähän sivuraiteille, ja näköjään turhaan pyysin välttämään ''nokkeluuksia''.
En ilmeisesti osannut kysyä asiaani oikein. Tai jostain muusta syystä sitä ei tajuttu...
Halusin vain tietää jotain sellaista, että kuinkahan paljon nopeammin selviäisin esim 10km.n matkasta eri pyörävaihtoehdoillani ajaen niitä asfalttitietä omalla ''vakiovoimallani'' pyörien ''normaaliajoasennossa''? Jäisinköhän hitaammalla vaihtoehdolla 10km.n matkalla 500m, vai vain 100m jälkeen ''nopeammasta''?
Pyydän anteeksi että alkuperäinen kysymykseni koettiin typeräksi. Sen vuoksi lienen sopimaton kommentoimaan eräitä vastauksiakaan...

keskinopeusmies
14.01.2017, 00.43
Ero on niin mitätön että on mielenkiintoisempaa keskustella asian vierestä eli penkkipunnerruksen hyödyistä aerodynaamiseen ajoasentoon..


Sent from my iPad using Tapatalk

Laroute
14.01.2017, 00.52
Ero on niin mitätön että on mielenkiintoisempaa keskustella asian vierestä eli penkkipunnerruksen hyödyistä aerodynaamiseen ajoasentoon..


Sent from my iPad using Tapatalk
Juuri näin!

Lisään vielä suurpiirteisen mittasuhteen:

Jos ajat maantiepyörällä 30 kilometrin keskivauhtia, niin ajat:

Cyclocrossi pyörällä samoilla kiekoilla 28-29 kilometrin keskivauhtia. Olettaen, että sinulla on hieman korkeampi ajoasento, kuin maantiepyörässä.

Maastopyörällä 22-25 kilometrin keskivauhtia maastorenkailla

Läskipyörällä 18- 24 kilometrin keskivauhtia. Renkaista ja paineista riippuen.

Tämä siis maantiellä ja samoilla tehoilla.

Voit tietysti ajaa lujempaakin jos haluat

Kotarikummitus
14.01.2017, 01.14
Ero on niin mitätön että on mielenkiintoisempaa keskustella asian vierestä eli penkkipunnerruksen hyödyistä aerodynaamiseen ajoasentoon..


Sent from my iPad using Tapatalk

Vai on se niin mitätön?
Näin pyöräharrastajien sisäpiireihin kuulumattomana saanen vain ihmetellä, kuinka valtava merkitys ajonopeuteen sitten lieneekään esim lokasuojilla?
Mieluummin ajetaan vaatteet kuraisiksi ja märiksi ennen kuin menetetään ne sekunnit, jotka kunnolliset lokasuojat jarruttavat menoa...
Puhumattakaan siitä, että pyörään asennettaisiin kätevä seisontatuki!
No, toiset ''mitättömät erot'' ovat ilmeisesti merkityksellisempiä kuin toiset...
:-)

Gaastra
14.01.2017, 01.16
Oma empiirinen kokemus on, että jos ajan maantiepyörällä 23mm renkailla asvaltilla 60 km lenkin tietyllä sykkeillä keskinopeuden ollessa n. 30kmh ja toisena päivänä saman lenkin 29 täysjoustolla 2.4 Continental Mountain Kingeillä samassa kelissä samoilla sykkeillä, niin keskinopeus on jotain 25kmh.

Laroute
14.01.2017, 01.24
Oma empiirinen kokemus on, että jos ajan maantiepyörällä asvaltilla 60 km lenkin tietyllä sykkeillä keskinopeuden ollessa n. 30kmh ja toisena päivänä saman lenkin 29 täysjoustolla samassa kelissä samoilla sykkeillä, niin keskinopeus on jotain 25kmh.

Aika hyvin osui tuohon ylempänä esittämääni karkeaan arvioon.

keskinopeusmies
14.01.2017, 01.26
Oma empiirinen kokemus on, että jos ajan maantiepyörällä 23mm renkailla asvaltilla 60 km lenkin tietyllä sykkeillä keskinopeuden ollessa n. 30kmh ja toisena päivänä saman lenkin 29 täysjoustolla 2.4 Continental Mountain Kingeillä samassa kelissä samoilla sykkeillä, niin keskinopeus on jotain 25kmh.

On ihan fiktiota puhua samoista keleistä ja sykkeistä kahtena eri päivänä. Hanki wattimittarit niin sen jälkeen voit tehdä jotain vertailuja nopeuksien suhteen jos tehot pysyy samana.


Sent from my iPad using Tapatalk

Mohkku
14.01.2017, 09.26
Toisaalta, onko watitkaan tällaisen harrastelijan tapauksessa oikea tapa verrata asiaa? Poljen pyörää sen mukaan, mikä sopivalta tuntuu. Raskas pyörä tai varsinkin raskailla kiekoilla pyörä esim. kiihtyy hitaammin, mutta tuleeko tuo hitaus tunnepohjalla ajaen kompensoitua tai korostettua jollain tavalla? Tämän takia olisi kiinnostavaa tehdä asiasta vertailuja ihan vain kokeilemalla. Toki toistojen määrä pitäisi saada riittäväksi, jotta olosuhteista ja muista muuttujista johtuvien asioiden merkitys jäisi vähäiseksi. Itseäni ei niinkään kiinnosta verrata maasturia ja maantiepyörää, koska niitä ei samoissa olosuhteissa tule käyettyä syistä, jotka ei välttämättä liity nopeuteen. Sen sijaan esim. raskas, lähes retkipyörää vastaava gg ja kevyt maantiepyörä olisi kiinnostavampi asetelma. Siihen vain ei itselläni ole mahdollisuuksia, kun vain toinen löytyy kotoa sopivan kokoisena. Kotarikummitukselta hyvä havainto tuo seisontatuen ja lokarien suosio. Varsinkin, kun joku pohtii stemmin vaihtoa hiilikuituiseen, jotta saisi pyörän 30 g kevyemäksi.

Gaastra
14.01.2017, 09.30
Ei siihen wattimittaria tarvitse todetakseen, että mulla maasturilla ajaessa keskarit jää aina n. 5km/h siitä mitä maantiepyörällä.

harmis
14.01.2017, 11.56
Mikäpä sen arkisempaa kuin työmatka-ajo. Olen omaa noin 10km:n työmatkaa ajanut maantiepyörällä, etujoustetulla maastopyörällä, täysjoustetulla maastopyörällä, läskillä ja sinkula perusmiestenpyörällä. Eipä noissa monen minuutin eroa ole matkan kestossa. Olosuhteet suurimmassa vaikuttavassa asemassa. Tietysti kesäaikaan maantiepyörä on selkeesti nopein, talvella varmasti olisi hitain :D
Työmatka-ajossahan teho on varmaan aika samoissa erityyppisillä pyörillä, eli koitetaan välttää hikoilua.

nure
14.01.2017, 12.04
Oikeastaan omat rullaustestit vähissä mutta kesällä kaverin kanssa lenkillä, itse täysjäykällä maastopyörällä ja RalliKunkut alla 4barin paineilla ja kaverilla Cyclo perus Conteilla, kuskit samaa kokoa suht ja vapaasti rullaten cyclo jäi...

tommi2
14.01.2017, 13.26
Niin, tarkoitin tuolla lyhyellä kuurilla sitä, että lihasvoima kehittyy riittävästi kyseiseen tarkoitukseen. En sillä tarkoittanut, että vuodet ympäriinsä vedetään sitä.

voimatasot laskevat kohtuu nopeasti, jotkut väittävät että ihan parissa päivässä, jos ei treenaa... toki jotain jää.

joo, ei tämä nyt ihan tuulesta temmattu juttu varmaan ole, tämä maksimipenkki.. herrat Pavel Tsatsouline ja Dan John muunmuossa ajavat voiman "what a hell" efektiä kaikkeen urheiluun.

Lahest ku ollaan niin kiinnostaa tuo sun 80 kmh mäki. joku Messilän laitamilla oleva?

oem
14.01.2017, 13.34
Ei siihen wattimittaria tarvitse todetakseen, että mulla maasturilla ajaessa keskarit jää aina n. 5km/h siitä mitä maantiepyörällä.

Ken ajaa, hän tietää.

Olosuhteet tuskin suosii/syrjii kumpaakaan pyörätyyppiä kun paljon toistoja.

solidjth
14.01.2017, 13.38
Mulla on noin 10km työmatka.
-maantiepyörällä 28km/h
-syclolla 26 km/h
-jäykkäperä 29er 23km/h
-läsällä 20km/h
Tätäkö tässä nyt kysyttiin?

tommi2
14.01.2017, 13.41
^ viritä kaikkiin droppitanko niin keskinopeudet pitäisi olla about samat... ? en kyllä usko, mutta olisi hauska kun kokeilisit :)

solidjth
14.01.2017, 13.51
Onhan tossa mun vertailussa törkeetä yleistystä. maantiepyörällä ajetaan vaan kesäsin ja kuivaa asfalttia. läskillä eksytään usein poluille/jäälle. seurauksena keskarin tipahtaminen 12 km/h. Yllä olevat keskinopeudet ovat kelviä pitkin ajettuna ja kelin vaatimaa pyörää käyttäen. Läskissä ei oo nastoja eli jääkelit mennään 29er ispit alla. Syclossa ei oo nastoja eli sitä ei käytetä talvisin yms. Droppitanko läskiin olis kyllä vähintäänkin mielenkiintoista:-)

CamoN
14.01.2017, 13.55
Minulla on noin 39km työmatka kestopäällysteellä. Kuten edellä, jätän ilmoittamatta kaikki muut muuttujat. Esimerkiksi kauramoottorin suorituskyky on noussut aika paljon sen jälkeen, kun edellisen kerran kävin töissä maasturilla.

- Täysjoustomaasturi, 1h 40min
- Hybridi, 1h 25min
- Maantiepyörä, 1h 15min
- Aika-ajopyörä, 1h 8min. Kisavauhdilla tykittämällä voisi mennä noin tunnissa, kotiinpäin jopa vähän alle kun laskumetrejä tulee nousumetrejä enemmän.

Ja edelleen, nopeusjärjestyksen saa muokattua haluamakseen esimerkiksi ajamalla aika-ajopyörällä korkeasta asennosta tai ajamalla täpärillä leuka kiinni stemmissä + optimoimalla renkaat ajoalustalle sopiviksi.

grep
14.01.2017, 13.57
:D

http://fcdn.mtbr.com/attachments/fat-bikes/789776d1365734353-any-fat-bikes-dirt-drop-bars-drop-bar-pug.jpg

tommi2
14.01.2017, 14.01
mulla 6km työmatka, liikennevalot vaikuttavat jonkun verran ym. mutta "enkat" on tulleet 26er etujousitetulla maasturilla. ajettu maantiepyörällä, 26/29/27.5 maastureilla etujousto ja jäykkä, sekä 26er täpäreillä, läskillä, plussapyörällä, fiksillä, maasto ja maantiesinkuloilla, mummopyörällä, hybridillä.. olisko vielä muita ei tuu nyt mieleen.

toki lyhyys, liikennevalot ja muutenkin "melkein kaupunkissa" (pyörätietä) vaikuttaa, mutta maantiepyörällä en ole saanut rikki tuota maasturin enkkaa. tokaks parhaat on hybridillä. kummassakin aika pysty ajoasento. tämä pohjana epäilyilleni/kiinnostukseeni ajoasennosta...

keskinopeusmies
14.01.2017, 14.19
Taajama ajossa 26lla maasturilla keskari on yleensä n.27 ja käyttöpyörällä pikkaisen nopeammin ehkä 28kmh. Maantiefilu on hitain koska sitä joutuu vähän ajasn varovaisemmin. Watti tai sykemittareita ei oo. Pyöriä ajan ku autoa eli kaasua reilusti. Jos ei mitään tieteellistä pohjas tälle keskustelulle hae niin mun mielestä maasturi on nopein koska sillä voi vedellä suorinta reittiä välittämättä esteistä.


Sent from my iPad using Tapatalk

Laroute
14.01.2017, 14.28
voimatasot laskevat kohtuu nopeasti, jotkut väittävät että ihan parissa päivässä, jos ei treenaa... toki jotain jää.

joo, ei tämä nyt ihan tuulesta temmattu juttu varmaan ole, tämä maksimipenkki.. herrat Pavel Tsatsouline ja Dan John muunmuossa ajavat voiman "what a hell" efektiä kaikkeen urheiluun.

Lahest ku ollaan niin kiinnostaa tuo sun 80 kmh mäki. joku Messilän laitamilla oleva?

Loukunharjun mäessä Vääksyssä, kun heittää Sagankyykyn, niin 80 km/pitäisi rapsahtaa. Urajärvenmäki, niin aika lähellä ollaan kasikymppiä. Kausantienmäki, joka alkaa Rutalahdentienä on yksi seudun pisimpiä mäkiä ja siinä saa aika vauhdit, kun kyykkää kunnolla. Hieno mäki ylöspäinkin. Kopsuontien eka mäki Vesivehmaalta päin antaa myös kunnon kyydit. Kopsuontien 13% jyrkässä mäessä, joka on Kalkkisten suuntaan ajettuna, n. 5 km Kalkkisista saa järkyt vauhdit, koska kohtuu pitkä mäki ja ihan suora. Kyllähän noita löytyy Lahden ympäristöstä vaikka kuinka.

Huoleton
14.01.2017, 14.50
Vai on se niin mitätön?
Näin pyöräharrastajien sisäpiireihin kuulumattomana saanen vain ihmetellä, kuinka valtava merkitys ajonopeuteen sitten lieneekään esim lokasuojilla?
Mieluummin ajetaan vaatteet kuraisiksi ja märiksi ennen kuin menetetään ne sekunnit, jotka kunnolliset lokasuojat jarruttavat menoa...
Puhumattakaan siitä, että pyörään asennettaisiin kätevä seisontatuki!
No, toiset ''mitättömät erot'' ovat ilmeisesti merkityksellisempiä kuin toiset...
:-)

Kyllähän tässä kaikenlaisen näppiksen pieksennän ohessa tuli kuitenkin esille että ajoasento ja renkaat vaikuttaa foorumilaisten mielestä enemmän kun pyörätyyppi. Kun annoit muuttujaksi pelkän pyörätyypin niin ero on sillä parametrilla mitätön, koska muut asiat vaikuttaa niin paljon enemmän. Lokasuojien vaikutusta on joku tutkinutkin, sillä kysymyksellä olis voinut tulla tarkempia vastauksia. Seisontatuki nyt on vaan pyöräilyyn käytettävässä pyörässä täysin turha lisä, vertaisin ostoskoriin käyttökelpoisuudessa maantie, CX tai maastopyöräilyssä.

tommi2
14.01.2017, 14.50
^^täytyykin ottaa kesän tavoitteeksi käydä noissa ;) . kiitti tiedoista!

asiantuntija
14.01.2017, 15.00
On ihan fiktiota puhua samoista keleistä ja sykkeistä kahtena eri päivänä. Hanki wattimittarit niin sen jälkeen voit tehdä jotain vertailuja nopeuksien suhteen jos tehot pysyy samana.


Sent from my iPad using Tapatalk

Kyllä itse pystyn laittamaan pyörät nopeusjärjestykseen ilman 500e wattimittareita tai tieteellisiä antureita persreiässä.
1. cyclocross
2. TT / maantiepyörä
3. hybridit / MTB / FSMTB
4. Fatbike / mid-fat / sinkula / mummomankelit / loput

Se miksi cyclocrossari on ykkössijalla, johtuu empiirisistä tutkimuksistani. Ohi ei ole vielä menty rakkaasta cx:ni viimeiseen 3v. Mitä olen kelviä polkenut väh. 50km joka päivä.

keskinopeusmies
14.01.2017, 15.16
Kyllä itse pystyn laittamaan pyörät nopeusjärjestykseen ilman 500e wattimittareita tai tieteellisiä antureita persreiässä.
1. cyclocross
2. TT / maantiepyörä
3. hybridit / MTB / FSMTB
4. Fatbike / mid-fat / sinkula / mummomankelit / loput

Se miksi cyclocrossari on ykkössijalla, johtuu empiirisistä tutkimuksistani. Ohi ei ole vielä menty rakkaasta cx:ni viimeiseen 3v. Mitä olen kelviä polkenut väh. 50km joka päivä.

Vai että cyclo on nopein pyörätyyppi.
Ei tt pyörillä ajeta työmatkaa mutt väitän että se silti on varmasti noista nopein ajettava, ja jos kaverilla on jalkaa niin ohi mennään vaikka mummopyörällä, se on sit toinen keskustelu että onko se kuskin vain pyörän hyvyyttä että kulkee..


Sent from my iPad using Tapatalk

asiantuntija
14.01.2017, 16.00
Vai että cyclo on nopein pyörätyyppi.
Ei tt pyörillä ajeta työmatkaa mutt väitän että se silti on varmasti noista nopein ajettava, ja jos kaverilla on jalkaa niin ohi mennään vaikka mummopyörällä, se on sit toinen keskustelu että onko se kuskin vain pyörän hyvyyttä että kulkee..


Sent from my iPad using Tapatalk

Pyörän kulkeminen on äärettömän monen tekijän summa. Mutta muutamia pointteja.
1. Itsellä M065-kengät+M530-polkimet. Lukot auttavat aivan käsittämättömästi. Rakkaalla cx:llä ja lukoilla ajaessa jopa ylämäet lentävät 30+km/h.
2. Aeroasento. Suoralla tangolla ei pääse tuulta piiloon.
3. Renkaat. Oikeat rengaspaineet auttavat valtavasti. Sigman mittarin mukaan ajelin kesällä vähän lösöillä renkailla tasaisella 33km/h. Maksimipaineilla lensin 41/km/h saman pätkän. Ei siis wattimittaria, mutta fiiliksen mukaan sama effortti molemmissa.
4. Säädöt. Satula. Vaihteiden säädöt. Vapaarattaan resistanssi. Miljoona muuta asiaa.

Olen muinoin "kisaillut" kelvillä maantiepyöriä vastaan hybridillä flat-läpysköillä. Ja vaikka jalkaa itseltä löytyy, niin en ihan pystynyt vastaamaan. Annoin enimmäkseen tasoitusta suoralla ajoasennolla(tunsin kuinka ilmanvastus jarrutti) ja flat-läpysköillä. Vaihteet, pyörän paino, laakerit tms. ei ollut ongelma. Vaan se suoran tangon mummomankelimainen ajoasento.

Cyclocrossarilla "kisaillessa" en ole joutunut nöyrtymään vielä kertaakaan, vaikka ajan periaatteessa kokoajan. Valtavasti kelviä ja maantietä.

Luin pyöräilijän käsikirjasta, että 80% myydyistä pyöristä maailmalla on jonkinlaisia maastureita. Mutta silti niillä ajetaan 90% ajasta asfalttia.

Moska
14.01.2017, 16.19
Voihan maasturillakin olla aerohkossa asennossa, vähän aikaa. Mutta siihen tehdyssä pyörässä ollaan, mukavasti, kokoajan ja yleensä vieläkin aerompana voidaan olla helposti.

Lähetetty minun F8131 laitteesta Tapatalkilla

Laroute
14.01.2017, 16.22
Kyllä itse pystyn laittamaan pyörät nopeusjärjestykseen ilman 500e wattimittareita tai tieteellisiä antureita persreiässä.
1. cyclocross
2. TT / maantiepyörä
3. hybridit / MTB / FSMTB
4. Fatbike / mid-fat / sinkula / mummomankelit / loput

Se miksi cyclocrossari on ykkössijalla, johtuu empiirisistä tutkimuksistani. Ohi ei ole vielä menty rakkaasta cx:ni viimeiseen 3v. Mitä olen kelviä polkenut väh. 50km joka päivä.

TT-pyörällä ajaisit kuitenkin huomattavasti lujempaa, kuin cyclollasi.

keskinopeusmies
14.01.2017, 16.40
Pyörän kulkeminen on äärettömän monen tekijän summa. Mutta muutamia pointteja.
1. Itsellä M065-kengät+M530-polkimet. Lukot auttavat aivan käsittämättömästi. Rakkaalla cx:llä ja lukoilla ajaessa jopa ylämäet lentävät 30+km/h.
2. Aeroasento. Suoralla tangolla ei pääse tuulta piiloon.
3. Renkaat. Oikeat rengaspaineet auttavat valtavasti. Sigman mittarin mukaan ajelin kesällä vähän lösöillä renkailla tasaisella 33km/h. Maksimipaineilla lensin 41/km/h saman pätkän. Ei siis wattimittaria, mutta fiiliksen mukaan sama effortti molemmissa.
4. Säädöt. Satula. Vaihteiden säädöt. Vapaarattaan resistanssi. Miljoona muuta asiaa.

Olen muinoin "kisaillut" kelvillä maantiepyöriä vastaan hybridillä flat-läpysköillä. Ja vaikka jalkaa itseltä löytyy, niin en ihan pystynyt vastaamaan. Annoin enimmäkseen tasoitusta suoralla ajoasennolla(tunsin kuinka ilmanvastus jarrutti) ja flat-läpysköillä. Vaihteet, pyörän paino, laakerit tms. ei ollut ongelma. Vaan se suoran tangon mummomankelimainen ajoasento.

Cyclocrossarilla "kisaillessa" en ole joutunut nöyrtymään vielä kertaakaan, vaikka ajan periaatteessa kokoajan. Valtavasti kelviä ja maantietä.

Luin pyöräilijän käsikirjasta, että 80% myydyistä pyöristä maailmalla on jonkinlaisia maastureita. Mutta silti niillä ajetaan 90% ajasta asfalttia.

On taas sellainen asiantuntija liikenteessä että huhhuh.
Avainsanat kertokoot loput.. rakas cx, m065+m530 lukkosetti, sigma, kelvi,effortti, ylämäet lentäen +30 ym ym..

Joskus näkee kelvillä sellaisia tyyppejä jotka vetää nishikillä pystyasennossa tri-tangoilta lujaa ylämäkeen. Jotenki mielenkiintoinen setappi ku voi ajaa pysyasennossa lepuuttajilta. Jotenki tuosta sun kirjoituksesta tuli tälläinen kuntoilijatyyppi mieleen, ei pahalla.



Sent from my iPad using Tapatalk

asiantuntija
14.01.2017, 18.02
...
Yhtä kaikki, 99% prosenttia pyöräilijöistä voi parantaa suoritustaan ilmanvastustaan pienentämällä ja eritoten kropan ilmanvastusta. Kaikki muu on kikkailua. Ei muuta kuin penkkipunnerrusta maksimipainoilla ja lyhyitä sarjoja, niin jaksat kökkiä tiukassa paketissa käsiesi puolesta. Niskan harjoittelua painoilla, jotta pystyt pitämään katseeesi eteenpäin suunnattuna, ilman alaspäin tehtyjä katselmuksia, jotka nostavat pisarakypärän takalipan tuulenkerääjäksi. Jos pystyt ajamaan yläotteeltä kädet n. 90% koukistettuna, yläkropan ollessa samassa asennossa kuin ala-asennossa ajaessasi, niin ajat 50 km lenkin yli minuutin nopeammin. Harva vain pystyy ja siksi ajetaan alaotteelta. Jos katsotaan pitkien irtiottojen miehiä, kuten Jens Voigt, niin hän pyrki aina ajamaan irtiotot yläotteelta ja käsivarret maanpinnan suuntaisesti. Ilmanvastus on silloin huikeasti pienempi, kuin alaotteelta ajettuna. Siitä oppia, niin lenkkien keskinopeudet nousevat 2-3 km/h.


Eli, ilmanvastus, ilmanvastus ja ilmanvastus!
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Ilmanvastus


Penkkipunnerrus on ehkäpä typerin urheilulaji mitä on keksitty. Maksimipainoilla tehtynä penkkipunnerrus levittää selkää(lisää ilmanvastusta) ja aiheuttaa nivelkulumaa. Naureskelen aina näille saliporsaiden valtavalla kaljamahalla, vieteripaidalla ja lyhyillä käsillä suoritettua 15cm "nostoa". Suosittelen etunojapunnerruksia omalla painolla. 100 on luku jota pitää tavoitella. Leuanveto on erinomainen liike myös. Itse teen kaikkia omalla painolla suoritettavia apuliikkeitä. Lotta Lepistö sanoi jossain haastattelussa, että pyöräilyssä yläkropassa ei saa olla extrapainoa. Kyllä yläkropassa saa olla ruutia pyöräilyssä. Jos Chris Froomen tyylinen vartalomalli on ihanne, niin dietatkaa vaan lyijykynäkäsivarret...



On taas sellainen asiantuntija liikenteessä että huhhuh.
Avainsanat kertokoot loput.. rakas cx, m065+m530 lukkosetti, sigma, kelvi,effortti, ylämäet lentäen +30 ym ym..


Joskus näkee kelvillä sellaisia tyyppejä jotka vetää nishikillä pystyasennossa tri-tangoilta lujaa ylämäkeen. Jotenki mielenkiintoinen setappi ku voi ajaa pysyasennossa lepuuttajilta. Jotenki tuosta sun kirjoituksesta tuli tälläinen kuntoilijatyyppi mieleen, ei pahalla.
Sent from my iPad using Tapatalk

Ei aina saa kaikkea ilmaistua ilman WOT-efektiä. Mutta näitä tempokahva-setuppeja näkee silloin tällöin jopa maantiepyörissä. Näyttävät omaan silmään rumilta.


Vai on se niin mitätön?
Näin pyöräharrastajien sisäpiireihin kuulumattomana saanen vain ihmetellä, kuinka valtava merkitys ajonopeuteen sitten lieneekään esim lokasuojilla?
Mieluummin ajetaan vaatteet kuraisiksi ja märiksi ennen kuin menetetään ne sekunnit, jotka kunnolliset lokasuojat jarruttavat menoa...
Puhumattakaan siitä, että pyörään asennettaisiin kätevä seisontatuki!
No, toiset ''mitättömät erot'' ovat ilmeisesti merkityksellisempiä kuin toiset...
:-)

En käytä lokasuojia cyclocrossarissani siksi että ne hidastaisivat. Vaan siitä syystä että ne keräävät valtavasti kuraa ja säilytän pyörääni 1m päässä sängystäni varkaiden varalta. Lisäksi ne ovat rumat. Seisontatukea ei ole ikinä edes tullut mieleen ostaa cyclooni...
Mitä tulee vaatteiden kuraisuuteen. Kyllä! Ilman lokareita töihin ajellessa vaatteet ovat aina kurassa. Mutta 20km työmatkan jälkeen selkä on aina hiestä märkänä muutenkin ja haisen pahalta. Mutta se on työkavereiden ongelma. Ei minun.

tommi2
14.01.2017, 18.45
Penkkipunnerrus on ehkäpä typerin urheilulaji mitä on keksitty. Maksimipainoilla tehtynä penkkipunnerrus levittää selkää

asiantuntemus suorastaan paistaa näistä kommenteista....

keskinopeusmies
14.01.2017, 19.48
asiantuntemus suorastaan paistaa näistä kommenteista....

Tämä keskustelu on ollut tuhoon tuomittu jo ennen ensimmäistäkään vastausta. Näyttää silti vetävän porukkaa ja asiantuntijoita enemmän kuin kärpäspaperi navetassa. Mitään järjevää yhteenvetoa tästä on turha odottaa koska kysymyksen asettelu on niin epämääräinen. Ja siihen ei mitään kokemusperäistä tietoa tarvi että voi sanoa että maasturi on maantiellä hitaampi kuin tt pyörä ja toisinpäin..

Älkää hyvät ihmiset laittako bensaa kiekkojen laakereihin, se on varmasti huonoin liukaste mitä voi olla kun se liuotin on, ehkä vahna lyijubensa voi olla pykälän verran parempi.. ennemmin vaikka mummon vanhaa ompelukoneöljyä jos haluas herkistellä..




Sent from my iPad using Tapatalk

Kotarikummitus
15.01.2017, 10.59
Mulla on noin 10km työmatka.
-maantiepyörällä 28km/h
-syclolla 26 km/h
-jäykkäperä 29er 23km/h
-läsällä 20km/h
Tätäkö tässä nyt kysyttiin?

Juuri tätä tässä kysyttiin!
Mielestäni ei olisi pitänyt olla niin typerä ja mahdoton kysymys vastattavaksi!
Luulisin että vaikeampi on vastata eri uima-asutyyppien nopeuseroihin.
Joku TIETO siitäkin asiasta kuitenkin on!

paaton
15.01.2017, 11.06
Vaikka en itsekkään aivan ensimmäisen ole pysymässä aiheessa, niin kieltämättä nämä "kysy trollilta, trolli vastaa" ketjut ovat vähän hölmöjä. No, kaiketi vaparattaan resistanssin vaikutuksesta fatbiken maantienopeuteen on järkevää vääntää.

Voisiko näiden ketjujen alkuun lisätä vaikka sellaisen pellen kuvan eteen? Ettei vaan kukaan sattuisi uskomaan mitään ketjussa kirjoitettua?

juho_u
15.01.2017, 11.09
Läski on ylivoimaisesti nopein, asfaltillakin. Lunta täytyy olla vaan tarpeeksi.:rolleyes:

Kotarikummitus
15.01.2017, 11.45
Vaikka en itsekkään aivan ensimmäisen ole pysymässä aiheessa, niin kieltämättä nämä "kysy trollilta, trolli vastaa" ketjut ovat vähän hölmöjä. No, kaiketi vaparattaan resistanssin vaikutuksesta fatbiken maantienopeuteen on järkevää vääntää.

Voisiko näiden ketjujen alkuun lisätä vaikka sellaisen pellen kuvan eteen? Ettei vaan kukaan sattuisi uskomaan mitään ketjussa kirjoitettua?

Nyt mä en tajua mitä tarkoitat.
Minähän EN halunnut kysyä trollilta mitään ''nokkelaa''! Sen kirjoitin jo aloitusviestiini!
Ja jonkun vapaarattaan resistanssin vertaaminen omaan kysymykseeni on jo varsin - nokkelaa!
Muistaakseni eräässä Fillari-lehden jutussa oli otettu aikaa juurikin eri pyörätyypeillä ajetuista metsäpolku- ja maantielenkeistä ja julkaistu se sitten näköjään sitä tietoa kaipaamattomien luettavaksi.
(Kiitos lehdelle/testaajille, minä kyllä pidin jutusta.)
Sen jutun luettuani en arvannut ärsyttäväni joitakin samaisen lehden nettifoorumilaisia niin pahasti.

Ilborg
15.01.2017, 17.21
Kysymys jättää liikaa tuntemattomia muuttujia. Yhden pyöräkategorian sisään kuuluu vaikka mitä, ja esimerkkinä oman työmatkapyörän voinee luokitella sekä cycloksi että retkipyöräksi, todennäköisesti vielä johonkin muuhunkin kategoriaan saa tungettua. Kuitenkaan teräsrunkoinen cyclo ei ole kovin tyypillinen, mutta fillari soveltuu kohdaisesti myös hyväkuntoiselle polulle ja hiekkatiet on ihan oleellisesti ollut suunnitteluaspektina vehkeelle, vaikkakin pääpaino on asfaltissa ja työmatkan (20km) vaatimassa luotettavuudessa. Maasturinkin voi viritellä varsin maantiekelpoiseksi. Pelkästään jos muutetaan asfaltti hiekaksi niin tulokset tasoittuu dramaattisesti, ja maantiepyörä saattaa pahimmillaan olla muita hitaampi, mutta myös asfalttityyppien välillä on valtavia eroja.

Lisänä, harvalla on mitään objektiivista tapaa mitata suorituskykyä, ja kaikki ilmoitetut tulokset on enemmän tai vielä enemmän mutu-pohjalta. Oma 32km/h vs 27km/h on mutulla, ja lukemat saisi lähemmäs vaihtamalla maasturiin jotkut katurenkaat, ja laskemalla ajoasentoa.

Laroute
15.01.2017, 18.18
Virallinen totuus asiasta!

- TT-pyörä on nopein asvaltilla.
- Läski on nopein alustalla, jossa muiden renkaat uppoavat, mutta läskin ei.
- Maantiepyörä on nopein puolen metrin umpihangessa, koska se on kevyin kantaa.

Kaikki muut totuudet ovat virheellisiä.

tempokisu
15.01.2017, 18.33
Mä olen testaillu myös 9 vuoden ajan, ja todennu että pitemmillä matkoilla ( yli satanen) Ferrari on nopein. Olisi se tempossakin ollu, mutta kisailut oli kisailtu mun osalta jo.
Talvikeleillä kuten nyt, cyclo on ketterin.

Laroute, sulla ei ole ollu Ferraria testissä? se on myös tosi kepee kantaakin.

maalinni
15.01.2017, 18.42
Mä olen testaillu myös 9 vuoden ajan, ja todennu että pitemmillä matkoilla ( yli satanen) Ferrari on nopein. Olisi se tempossakin ollu, mutta kisailut oli kisailtu mun osalta jo.
Talvikeleillä kuten nyt, cyclo on ketterin.

Laroute, sulla ei ole ollu Ferraria testissä? se on myös tosi kepee kantaakin.

Ja punainen Ferrari on Ferrareista nopein.

Laroute
15.01.2017, 18.54
Ja punainen Ferrari on Ferrareista nopein.

Näin on! Skottiruudullisen värisillä Ferrareilla on tapana metsälenkeillä takertua risuihin.

Kotarikummitus
16.01.2017, 01.10
Kysymys jättää liikaa tuntemattomia muuttujia. Yhden pyöräkategorian sisään kuuluu vaikka mitä, ja esimerkkinä oman työmatkapyörän voinee luokitella sekä cycloksi että retkipyöräksi, todennäköisesti vielä johonkin muuhunkin kategoriaan saa tungettua. Kuitenkaan teräsrunkoinen cyclo ei ole kovin tyypillinen, mutta fillari soveltuu kohdaisesti myös hyväkuntoiselle polulle ja hiekkatiet on ihan oleellisesti ollut suunnitteluaspektina vehkeelle, vaikkakin pääpaino on asfaltissa ja työmatkan (20km) vaatimassa luotettavuudessa. Maasturinkin voi viritellä varsin maantiekelpoiseksi. Pelkästään jos muutetaan asfaltti hiekaksi niin tulokset tasoittuu dramaattisesti, ja maantiepyörä saattaa pahimmillaan olla muita hitaampi, mutta myös asfalttityyppien välillä on valtavia eroja.

Lisänä, harvalla on mitään objektiivista tapaa mitata suorituskykyä, ja kaikki ilmoitetut tulokset on enemmän tai vielä enemmän mutu-pohjalta. Oma 32km/h vs 27km/h on mutulla, ja lukemat saisi lähemmäs vaihtamalla maasturiin jotkut katurenkaat, ja laskemalla ajoasentoa.

No juu, jättihän se liikaa muuttujia ainakin tälle foorumille, kun täällä haluttiin olla niin täsmällisen tarkkoja, eikä summittaiset arvot tulleet kyseeseen.
Varsinaisesti en kuitenkaan kysynytkään teidän omia mutujanne, vaan kuten aloituksessani kirjoitin: ''jotain tutkimuksia olettaisin asiasta tehdyn, ettei se tieto nopeuseroista ole vain mutua'', mutta näköjään mikään lehti tms ei sitten ole sellaista testiä tehnyt.

Lienee loppukevennyksen paikka.
Eilen tv.stä tuli Top Gear, jossa ''kilpailtiin'' Pietarin keskustassa mm polkupyörän, ilmatyynyaluksen ja pikkuauton kesken. Pyöränä oli superkevyt maantievehje, jolla hintaa 9000 rahaa. Tyyppi ajoi sillä ensin helposti 35km/h, sitten ratikkakiskoihin, kaatui ja rikkoi vaihteet. Sai sitten lainaksi joltain paikalliselta halpismaastopyörän, jolla pääsi kuulemma vain 25km/h, eli 10 km/h hitaammin...

CamoN
16.01.2017, 09.18
No juu, jättihän se liikaa muuttujia ainakin tälle foorumille, kun täällä haluttiin olla niin täsmällisen tarkkoja, eikä summittaiset arvot tulleet kyseeseen.
Varsinaisesti en kuitenkaan kysynytkään teidän omia mutujanne, vaan kuten aloituksessani kirjoitin: ''jotain tutkimuksia olettaisin asiasta tehdyn, ettei se tieto nopeuseroista ole vain mutua'', mutta näköjään mikään lehti tms ei sitten ole sellaista testiä tehnyt.

Vastaat aika hyvin itse itsellesi. Jos tutkimus tehtäisiin, se vastaisi varmaan aika pitkälti Tekniikan Maailman vuotuista "Hybridipyörät hintaluokassa 500-700€" -vertailua, pyörien määrä olisi vain noin viisinkertainen ja nopeusjanan mitta varmaan nelinkertainen.

Jos vakioitaisiin mitattava matka vaikka tyypilliseen aika-ajon kisamuottiin - kestopäällyste, matka 10km ja puolessa välissä kääntö (eli 5km + 5km) sekä maltilliset nousumetrit ja -kulmat. Todennäköisesti saataisiin gaussin käyrää muistuttava jana, jossa pyörätyypit olisivat osin peräkkäin mutta myös tasaisesti päällekkäin. Pääjoukko olisi ajallisesti janan keskivaiheilla, jokunen oikein nopea olisi toisessa päässä ja muutama erittäin hidas vastakkaisessa päässä.

Jos haluttaisiin tuoda mukaan reaalimaailman muuttujia, joitain maastopyöriä ajettaisiin erittäin matalasta asennosta ja muutamaa erittäin korkeasta. Johonkin läskiin olisi viritetty 3,5" sliksit alle napakoilla paineilla. Maantie- tai aika-ajopyörää voitaisiin hidastaa vaikka tarjoamalla koeajajalle rungoltaan väärän kokoinen. Voitaisiin ajaa osalla pyöristä sateessa ja osalla kuivassa.

Jos halutaan sulkea ne lukuisat muuttujat pois, vakioidaan ajoasennot, renkaat ym. varusteet johonkin pyörätyypille "ominaiseen" kokoonpanoon ja viedään siten tutkimusasetelma laboratoriomaiseen tilanteeseen, jossa mitataan aidosti pyörätyyppien eroja mutta tulosten johdettavuus reaalimaailmaan on heikentynyt. Ja itseasiassa sitten tehdään jo nollatutkimusta, kun ne polkupyörän nopeuteen vaikuttavat suureet on helppo selvittää ja niiden vaikutusta nopeuteen on mahdollista muokata kaikilla pyörätyypeillä.

Jos tutkimusasetelman hankaluus mietityttää, käy ihmeessä lähimmän korkeakoulun tai yliopiston kirjastossa lainaamassa joku "Tieteen filosofian perusteet" -tyyppinen teos, niin ymmärrät miksi tällaista tutkimusta ei ole tehty. Tai jos on, se ei ole läpäissyt vertaistensa seulaa, menettänyt sitten uskottavuutensa ja lakaistu sen jälkeen maton alle.

Mohkku
17.01.2017, 07.46
Ei minusta aihetta tarvitse käsitellä noin mustavalkoisesti. Tiedekin tuntee kokeellisen menetelmän, jolla saadaan tuloksia. Omassa työssänikin näistä saatuja kertoimia käytetään ihan yleisesti hyväksytyissä laskelmissa jä käsittääkseni lääketieteessä se myös on arkipäivää. Ainoa asia mikä tulosten käsittelijän pitää muistaa on se, että kyse on tilastototiedosta.

Tietenkin pilkunviilaajille jää aina jossiteltavaa, mutta jos asetelmana olisi tietynlainen pyörä sille tyypillisessä kokoonpanossa ja sitä ajettaisiin sille tyypillisessä ajoasennossa ilman vääriä runkokoja, alkaisi kiinnostavia tuloksia tulla. Kun koehenkilöiden määrä olisi riittävä, se takaisi riittävän luotettavuuden ja antaisi myös tietoa siitä, miten eri henkilöiden tulokset poikkeaisivat toisistaan. Tarkoitan, että olisiko koeryhmän kuskien sisällä vaihtelua pyörien järjestyksen osalta vai olisiko tulokset pääosin linjassa. Lisäksi se, että mahdollisia nopeuseroja ei olisi, sekin olisi kiinnostava tulos. Miksi haaskata rahaa hiilikuituiseen maantiepyörään, jos teräskrossarilla pääsee yhtä lujaa.

Minusta aloittaan kysymys ei ollut huono. Sitähän pohtii lähes jokainen, joka pyöräkauppaa tekee.

Fat Boy
17.01.2017, 07.58
Tuossa tulisi samalla vastaus ajoasennon merkityksestä polkemisen tehokkuuteen erilaisella pyörällä, millä harjoittelu on tehty. Eli, saako harjoittelusta maksimihyödyn maantiepyörällä, jos tähtäimenä on pelkästään maastoajo maastopyörällä.

Olkoonkin, että peruskunnon osalta asento lienee yhdentekevä ja kisakireä xc-asento on lähempänä maantiepyörän asentoa kuin freeride-löhöämistä.

nih..

tommi2
17.01.2017, 09.13
monet täällä vaikuttavat innokkailta osallistumaan fillari-tapahtumiin, 24h ajoihin tai muihin missä myös hengaillaan. eikös tälläseen sopisi "oheistoiminnaksi" tämä mittaus. joku testikuski valittaisiin, porukka toisi eri sortin fillarit ja sitten mietitään miten kuski olisi about saman verran rasittunut joka ajossa ja eikun ajamaan.

kervelo
17.01.2017, 10.10
Tämä vanha vertailu kertoo jotain pyörätyyppien eroista:
http://www.bikeradar.com/road/gear/article/how-aero-is-aero-19273/

Vertailu on tehty maantiellä käytettävien pyörien välillä, eikä siis kata maastokulkineita, työmatkapyöriä tms. Tulokset kertovat kuitenkin ainakin sen, että aika-ajopyörällä pääsee lujaa pienemmällä vaivalla. ;)

tommi2
17.01.2017, 10.57
Steve Worland vainaja kertoo tässä artikkelissa ajavansa monster crossillaan vain kilsan tunnissa hitaammin kuin maantiepyörällä http://www.bikeradar.com/blog/article/monstercross-bikes-the-ultimate-all-rounder-29507/

Mohkku
17.01.2017, 15.18
monet täällä vaikuttavat innokkailta osallistumaan fillari-tapahtumiin, 24h ajoihin tai muihin missä myös hengaillaan. eikös tälläseen sopisi "oheistoiminnaksi" tämä mittaus. joku testikuski valittaisiin, porukka toisi eri sortin fillarit ja sitten mietitään miten kuski olisi about saman verran rasittunut joka ajossa ja eikun ajamaan.

Pitäisi ajaa jokaisella pyörällä useampi kerta sama lenkki, jotta olosuhteiden yms. asioiden merkitys saataisiin minimiin. Ajatuksena ihan kiinnostava, jos löytyisi useampi samankokoinen kaveri, jotka ajaisivat samanaikaisesti vaikka 10x30 km kolmella-viidellä eri pyörällä. Kohtalaisen työläs homma, kun ajokertoja tulisi tällä systeemillä 30-50 kpl. Ehkä puoletkin tuosta riittäisi erojen selvittämiseen. Tai jos erot ei tuolla selviäisi, erot olisi todennäköisesti merkityksettömän pienet.

Jopoman
17.01.2017, 15.29
Silläkin uhalla että menee (harvakseltaan) jankuttamikseksi, totean että nopeusennätys fillarilla ihmisvoimin, tasaisella, ilman peesiä on 137,9 km/h. Tämä ajettu tietenkin katetulla nojapyörällä, joka ilmeisesti rajaa tapauksen tämän keskustelun ulkopuolelle, muutenhan voisi lopettaa jauhamisen millä setupilla pystypyörällä menee 1 km/h kovempaa kuin toisella. Anteeksi häiriö, jatkakaa!

Jomppanen
17.01.2017, 16.02
Pari kesää sitten sotkin 20 km työmatkaa 26" maasturilla jossa oli leveät mutta melko sileet gummit. Tanko oli vaihdettu selkeesti alkuperäistä leveämpään ja sellaiseen jossa oli nousua ihan hyvin. En tiedä paljonko siinä nousua oli mutta "paljon".
Muutaman kerran menin töihin siten että tanko oli käännetty väärinpäin eli siinä olikin laskua paljon.
Tangon ollessa normiasennossa keskinopeus oli kännykän mukaan yleensä noin 20 km/h ja tangon ollessa väärinpäin 22 km/h.

oppes
17.01.2017, 19.16
Pari kesää sitten sotkin 20 km työmatkaa 26" maasturilla jossa oli leveät mutta melko sileet gummit. Tanko oli vaihdettu selkeesti alkuperäistä leveämpään ja sellaiseen jossa oli nousua ihan hyvin. En tiedä paljonko siinä nousua oli mutta "paljon".
Muutaman kerran menin töihin siten että tanko oli käännetty väärinpäin eli siinä olikin laskua paljon.
Tangon ollessa normiasennossa keskinopeus oli kännykän mukaan yleensä noin 20 km/h ja tangon ollessa väärinpäin 22 km/h.

Tässä ensimmäinen tieteellinen analyysi :D ja selvästi virittämisen vaikutus todistettu!

orc biker
17.01.2017, 20.22
Aerotanko tuo suurimman nopeuslisän sijoitettuun rahaan nähden. Sitten aero-kypärä, jos oletaan, että vaatetus on suurin piirtein kunnossa, eikä halua ajaa kokovartalokondomissa ja että kengillekin on vielä omansa. Monihan ei tule ollenkaan edes miettineeksi, millaisia ankkureita kypärät ovat. Tosi kovaa kihnuttaessa aerokypärä tekee ~ +0,5 km/h. Minullahan on hyvin aerodynaaminen kupoli omasta takaa, ja reikiäkin on minimimäärä, joten se ei paljon tuulta ota. Vanteet ovat hintaansa nähden hännänhuippuna suhteessa saavutettuun parannukseen, koska kunnon aerokiekothan voivat maksaa ihan asiallisen pyörän verran jo.

Kotarikummitus
18.01.2017, 00.56
Ei minusta aihetta tarvitse käsitellä noin mustavalkoisesti. Tiedekin tuntee kokeellisen menetelmän, jolla saadaan tuloksia. Omassa työssänikin näistä saatuja kertoimia käytetään ihan yleisesti hyväksytyissä laskelmissa jä käsittääkseni lääketieteessä se myös on arkipäivää. Ainoa asia mikä tulosten käsittelijän pitää muistaa on se, että kyse on tilastototiedosta.

Tietenkin pilkunviilaajille jää aina jossiteltavaa, mutta jos asetelmana olisi tietynlainen pyörä sille tyypillisessä kokoonpanossa ja sitä ajettaisiin sille tyypillisessä ajoasennossa ilman vääriä runkokoja, alkaisi kiinnostavia tuloksia tulla. Kun koehenkilöiden määrä olisi riittävä, se takaisi riittävän luotettavuuden ja antaisi myös tietoa siitä, miten eri henkilöiden tulokset poikkeaisivat toisistaan. Tarkoitan, että olisiko koeryhmän kuskien sisällä vaihtelua pyörien järjestyksen osalta vai olisiko tulokset pääosin linjassa. Lisäksi se, että mahdollisia nopeuseroja ei olisi, sekin olisi kiinnostava tulos. Miksi haaskata rahaa hiilikuituiseen maantiepyörään, jos teräskrossarilla pääsee yhtä lujaa.

Minusta aloittaan kysymys ei ollut huono. Sitähän pohtii lähes jokainen, joka pyöräkauppaa tekee.

Kiitos! Tunsinkin itseni jo jokseenkin palstajyrätyksi.
Vaikka en tiedä fillareiden wattimittareista mitään, olettaisin että niillä pitäisi voida saada vakioitua käytetyt polkemisvoimat vertailua tehtäessä.
Eikä yhden mittauslenkin pituus tarvitse olla kovinkaan pitkä, kilsa pari jollain ympyräradalla (= ei hidastuksia) riittäisi varmasti hyvin, mutta toistoja pitäisi olla jonkin verran.
Jokohan ensi kesänä saamme lukea testin Fillari-lehdestä? ;-)

Mohkku
18.01.2017, 07.32
Minusta testi nimenomaan pitäisi tehdä vaihtelevalla tiesouudella, jossa tulee nousuja, laskuja, hidastuksia ja kiihdytyksiä. Sellaisessa paikassa meistä useimmat pyöräi muutenkin käyttää. Tilanne radalla kertoisi pyörän vaikutuksista niissä olosuhteissa, mutta ei liikenteessä. Wattimittariakaan ei mielestäni pitäisi käyttää, koska pyöräilijä tekee ratkaisunsa sen mukaan miltä ajaminen tuntuu, eikä sen mukaan, mitä wattimittari näyttää. Jos yksi pyörä antaa erilaisia viestejä polkijalle kuin toinen, sen merkitystä ei pidä mitätöidä.

keskinopeusmies
18.01.2017, 10.46
Minusta testi nimenomaan pitäisi tehdä vaihtelevalla tiesouudella, jossa tulee nousuja, laskuja, hidastuksia ja kiihdytyksiä. Sellaisessa paikassa meistä useimmat pyöräi muutenkin käyttää. Tilanne radalla kertoisi pyörän vaikutuksista niissä olosuhteissa, mutta ei liikenteessä. Wattimittariakaan ei mielestäni pitäisi käyttää, koska pyöräilijä tekee ratkaisunsa sen mukaan miltä ajaminen tuntuu, eikä sen mukaan, mitä wattimittari näyttää. Jos yksi pyörä antaa erilaisia viestejä polkijalle kuin toinen, sen merkitystä ei pidä mitätöidä.

Juuri näin. Sitten vielä eri vuodenaikoina talvi, syksy, kesä, kevät. Ja maastokin voisi vaihdella metsä, kaupunki, metro, juna ym ym että saadaan oikein kattava tieteellinen kattaus aikaiseksi.

Mun arvaus on että tän kisan voittaa yksipyöräinen koska se on helpoin kantaa.

Ja mitä tulee noihin pyörän antamiin viesteihin niin.. niihin olen yleensä vastannu että shut up legs!


Sent from my iPad using Tapatalk

Markku Liitiä
18.01.2017, 13.00
Vaikka en tiedä fillareiden wattimittareista mitään, olettaisin että niillä pitäisi voida saada vakioitua käytetyt polkemisvoimat vertailua tehtäessä.
Eikä yhden mittauslenkin pituus tarvitsi olla kovinkaan pitkä, kilsa pari jollain ympyräradalla (= ei hidastuksia) riittäisi varmasti hyvin, mutta toistoja pitäisi olla jonkin verran.
Jokohan ensi kesänä saamme lukea testin Fillari-lehdestä? ;-)

Meillä oli tuontyyppinen testi numerossa 3/2015. Siinä oli neljä testiajajaa, joista yksi eli A1-luokan kisakuski Simo Sohkanen pyrki ajamaan sekä maantietempon (3,2 km, noin kolmannes hiekkatietä, loput asfalttia) että maastolenkin (1,8 km, osin helppoa, osin vähän kinkkisempää polkua) samalla sykkeellä kullakin pyörällä.

Pyörinä olivat krossari Kona Jake The Snake, etujousitettu XC-pyörä Felt Nine 29, täysjousto Cannondale Scalpel 29 ja läskipyörä Canyon Dude CF 8.0.

Sohkasen tempoajat/sykkeet:
- Kona 6.28/157
- Felt 6.39/157
- Cannari 6.44/157
- Canyon 7.16/156

Maastolenkin ajat/sykkeet:
- Cannari 5.11/172
- Canyon 5.14/170
- Felt 5.15/169
- Kona 5.35/167

Kotarikummitus
18.01.2017, 13.35
Siinä se nyt on, kiitos!
Tuon tieteellisempää ja täydellisempää tietoa en kaivannutkaan!
Nyt saavat palstajyrääjät ja poskensoittajat sitten käydä lehden kimppuun ''täysin turhan ja epätieteellisen'' tiedon julkaisemisesta...
:-)

JackOja
18.01.2017, 13.57
Tuon tieteellisempää ja täydellisempää tietoa en kaivannutkaan!


Vielä kiinnostaisi... miten nyt aiot tuota saamaasi tietoa soveltaa käytännössä? Vai oliko kysymyksenasettelu puhtaasti akateeminen?

Kotarikummitus
18.01.2017, 14.24
Kiva kun tuollainen asia kiinnostaa!
(Meitä kiinnostaa näköjään niin erilaiset asiat; minua pyörämallien nopeuserot, sinua yksittäisen käyttäjän kysymykseensä saaman vastauksen soveltaminen...)
Mun kysymystäni pidettiin typeränä ja vastukset olivat heidän toimestaan lievästi sanoen samaa luokkaa.
Mutta koska sinä kysyit noin yleishyödyllisen fiksuja, minä vastaan parhaan kykyni mukaan!
Mulla on tällä hetkellä kysytyistä pyöristä vain jäykkäperämaasturi ja olen miettinyt miten paljon kovempaa pääsisin, jos hankkisin vielä cyclon. Ja kun maantiepyöräkin on ollut mielessä, halusin tietää kuinka paljon se sitten taas olisi vielä cycloakin nopeampi.
Jos erot olisivat mielestäni tarpeeksi suuret, ostaisin selvästi nopeamman.
Valitettavasti alkuperäisestä kysymyksestä jäi vielä maantiepyörän suhteellinen nopeus selvittämättä, jota asiaa en heti muistanutkaan.
Toivottavasti vastaukseni tyydytti sinua!

keskinopeusmies
18.01.2017, 14.56
Kiva kun tuollainen asia kiinnostaa!
(Meitä kiinnostaa näköjään niin erilaiset asiat; minua pyörämallien nopeuserot, sinua yksittäisen käyttäjän kysymykseensä saaman vastauksen soveltaminen...)
Mun kysymystäni pidettiin typeränä ja vastukset olivat heidän toimestaan lievästi sanoen samaa luokkaa.
Mutta koska sinä kysyit noin yleishyödyllisen fiksuja, minä vastaan parhaan kykyni mukaan!
Mulla on tällä hetkellä kysytyistä pyöristä vain jäykkäperämaasturi ja olen miettinyt miten paljon kovempaa pääsisin, jos hankkisin vielä cyclon. Ja kun maantiepyöräkin on ollut mielessä, halusin tietää kuinka paljon se sitten taas olisi vielä cycloakin nopeampi.
Jos erot olisivat mielestäni tarpeeksi suuret, ostaisin selvästi nopeamman.
Valitettavasti alkuperäisestä kysymyksestä jäi vielä maantiepyörän suhteellinen nopeus selvittämättä, jota asiaa en heti muistanutkaan.
Toivottavasti vastaukseni tyydytti sinua!


Osta tt-pyörä se on kaikista nopein maantiellä.
Vuorille kevyt maantiepyörä, metsään maasturi ja umpihankeen läski. Cyclolla voi ajaa jokapaikassa ja varsinkin hiekkateillä ehkä se nopein.


Sent from my iPad using Tapatalk

keskinopeusmies
18.01.2017, 14.58
Ainii.. se yksipyöräinen taitaa olla nopein jos liikutaan keskustoissa, metro, juna ym ym koska helpoin kantaa mukana


Sent from my iPad using Tapatalk

Markku Liitiä
18.01.2017, 15.24
Sen verran noihin Sohkasen tuloksiin voisi lisätä, että tempo ajettiin läskipyörällä 0,6 barin rengaspaineilla, maastolenkki 0,45 barilla. 29-tuumaisissa paineet olivat edessä 1,8 ja takana 1,9, cyclossa edessä 3,4 ja takana 3,5 baria.

Krossarilla paukutettiin polkulenkillä sellaista vauhtia, että jos samanlaisia lenkkejä olisi ajettu enemmän, rengas/kiekkovaurio olisi epäilemättä ollut edessä aika äkkiä.

Antti Salonen
18.01.2017, 16.53
Ja kun maantiepyöräkin on ollut mielessä, halusin tietää kuinka paljon se sitten taas olisi vielä cycloakin nopeampi.
Jos erot olisivat mielestäni tarpeeksi suuret, ostaisin selvästi nopeamman. Valitettavasti alkuperäisestä kysymyksestä jäi vielä maantiepyörän suhteellinen nopeus selvittämättä, jota asiaa en heti muistanutkaan.
Ei tähän ole mitään yksiselitteistä vastausta. Maantiellä vauhtia hidastavat renkaiden vierintävastus ja ilmanvastus. Maantiepyörän renkaat rullaavat niin hyvin, että kovissa vauhdeissa ilmanvastus voi olla yli 90 % kokonaisvastuksesta. Ilmanvastuksesta valtaosa tulee ajajasta, ei pyörästä.

Cyclocrosspyörään voi pistää maantiepyörän renkaat, ja on täysin mahdollista että crossariin saa yhtä aerodynaamisen ajoasennon kuin mihin kuski taipuisi maantiepyörän päällä. Silloin ero pyörämallien välillä on olematon. Moni vain valitsee crossariin hyvillä perusteilla huonommin rullaavat kuvioidut renkaat ja matalammat rengaspaineet, ja ihan vastaavasti pistää crossariin mielummin vähän pystymmän ajoasennon. Silloin se on toki maantiellä hitaampi kuin maantiepyörä.

Osa maantiepyöristä on suunniteltu erityisen aerodynaamisiksi ja maantiepyörissä on yleisemmin korkeaprofiilisia kiekkoja, mutta noista saa tuntuvaa hyötyä vasta hyvin kovissa vauhdeissa. Ja silloinkin paljon tärkeämpää on se, että minkälaisessa asennossa kuski on pyörän päällä ja mitä kuskilla on päällä.

keskinopeusmies
18.01.2017, 17.44
Todistetusti musta pyörä on nopein.
Tästä asiasta löytyy tilastofaktaa.

Pyörämallien nopeuserotestaukset on ihan höpöhöpö juttua jos ei ole tosiaan tarkkaan määritelty mitä osa-aluetta tarkastellaan. Esim aerodynamiikkaa, vierintävastuksia ym ym

Jos joku lehti on jotain kaikenkattavaa yleistestiä tehny niin hyvä niin jos maksavat asiakkaat tykkää. Itse en tuollaisista testauksista ala kyllä lehteä tilaamaan se on varma. Ei tarvitse kovin kauan asiaa miettiä niin kyllä ne nopeuserot ja pyörämallit saa järjestykseen ihan omassakin päässä jos asiaa haluaan noin käytännön tasolla tarkastella.

Milloin ja minne ollaan menossa ratkaisee sen mikä pyörä on järkevintä ottaa mukaan, yleensä se on se nopein tai mukavin. Keep it simple.



Sent from my iPad using Tapatalk

oppes
18.01.2017, 18.22
Asiasta mitään oikeasti ymmärtämättä on helppo kommentoida, mutta eikös vertailu eri pyörämallien kesken ole käsitteellisesti jo tuhoon tuomittua. Net kun on eri tarkoituksiin tehty. Veikkaan, että maantiepyörä on maastossa/polulla hitaampi kuin maasturi ja päin vastoin. Sitten kun mennään seka-alustalle - puhumattakaan rotvalleja ja huonokuntoisia teitä sisältäville työmatkoille, niin cyclot, maasturit saattavat olla käytännössä huolettomampia ja sallia "vauhdilla vetämisen". Tuosta syystä ajelen itsekin työmatkat joustokeula-29'llä. Sillä voi pyyhkiä paskoja kelvejä ja rotvalleista TMT-vauhdilla yli. Seuraavaksi voidaan varmaan keskustella ura-kuula-laakeroidun ja kartio-kuula laakeroitujen kiekkojen pyörintävastuksesta ja sen vaikutuksesta keskinopeuteen.

keskinopeusmies
18.01.2017, 18.31
Radiosta soi just sleeppareiden onko järkee vai ei kappale.
Sopii hyvin tähän hetkeen [emoji106]


Sent from my iPad using Tapatalk

Fuuga
18.01.2017, 18.54
Tai 'on vain kaksi tapaa tehdä fillarivertailu, nimittäin oikea ja väärä'. Popparit esiin.

Aloittajan kannattaa miettiä haluaako aina ajaa nopeiten, siihen saattaa tympääntyä.

Laroute
18.01.2017, 20.03
Kova harjoittelu saattaa myös lisätä nykyisenkin pyörän nopeutta huikeasti, joten aina ei tarvitse ostaa nopeutta.

keskinopeusmies
18.01.2017, 21.55
Paljon helpompaa on vain ostaa se nopein pyörä.
Vain köyhät harjoittelee.


Sent from my iPad using Tapatalk

Jouko_T
18.01.2017, 22.32
Jos erot olisivat mielestäni tarpeeksi suuret, ostaisin selvästi nopeamman.

Minulle pyöräilyssä on nopeutta tärkeämpää kunnon kohottaminen, sekä lihasvoiman kasvattaminen. Niin, ja suhtkoht mukavasti toteutuneena.
Ne onnistuvat parhaiten maastopyörällä, hiekkatiellä ja löysillä renkailla.

Tosin, joskus kauppareissulla haluaisi päästellä vähän nopeammin, mutta tuo tarve on psykologinen, ei reaalinen. Nopeus on siitä huono juttu, että KUN tapahtuu jotain yllättävää, vaikkapa onnettomuus, niin vauriot kasvavat nopeuden funktiona.

Nopeuskiima johtunee vauhdin hurmasta, sekä vapauden harhasta.

Mohkku
18.01.2017, 22.57
Asiasta mitään oikeasti ymmärtämättä on helppo kommentoida, mutta eikös vertailu eri pyörämallien kesken ole käsitteellisesti jo tuhoon tuomittua.

Tietysti, jos aletaan yleistää liikaa. Jos testi tehtäisiin, pätisi tulokset tietysti ko. pyöriin ko. olosuhteissa. Niiden perustella voisi kuitenkin päätellä jotain asiasta, kunhan samalle reitille ei olisi otettu liian vaihtelevia olosuhteita (sileää asfalttia ja maastoa).


Veikkaan, että maantiepyörä on maastossa/polulla hitaampi kuin maasturi ja päin vastoin. Sitten kun mennään seka-alustalle - puhumattakaan rotvalleja ja huonokuntoisia teitä sisältäville työmatkoille, niin cyclot, maasturit saattavat olla käytännössä huolettomampia ja sallia "vauhdilla vetämisen". Tuosta syystä ajelen itsekin työmatkat joustokeula-29'llä. Sillä voi pyyhkiä paskoja kelvejä ja rotvalleista TMT-vauhdilla yli.

Tietenkään maantiepyörää ei pidä maastoon viedä, kun tulos on tiedossa jo etukäteen. Liitiä aihetta jo sivusikin. Mutta esim. krossarilla ja kapearenkaisella maantiepyörällä ajetaan molemmilla asfalttiteitä, lisäksi ne ovat monella vaihtoehtoja keskenään, joten mielestäni asetelma olisi kestävä vertailun kannalta. Maastureillakin ajetaan maantietä, vaikka itse en sitä harrastakaan. Testi kertoisi erot maantiellä ja eron suuruus on ihan kiinnostavaa tietoa. Ei tätä pidä vesittää sillä, että yritetään määritellä pyörien nopeuseroja ja kumota tulos vetoamalla erilaisiin olosuhteisiin. Ihmeellisen sitkeästi muutama nimimerkki tällä linjalla jaksaa viisastella, vaikka heidän luulisi ei-kiinnostavan aiheen sivuuttavan.

keskinopeusmies
18.01.2017, 23.14
Tietysti, jos aletaan yleistää liikaa. Jos testi tehtäisiin, pätisi tulokset tietysti ko. pyöriin ko. olosuhteissa. Niiden perustella voisi kuitenkin päätellä jotain asiasta, kunhan samalle reitille ei olisi otettu liian vaihtelevia olosuhteita (sileää asfalttia ja maastoa).



Tietenkään maantiepyörää ei pidä maastoon viedä, kun tulos on tiedossa jo etukäteen. Liitiä aihetta jo sivusikin. Mutta esim. krossarilla ja kapearenkaisella maantiepyörällä ajetaan molemmilla asfalttiteitä, lisäksi ne ovat monella vaihtoehtoja keskenään, joten mielestäni asetelma olisi kestävä vertailun kannalta. Maastureillakin ajetaan maantietä, vaikka itse en sitä harrastakaan. Testi kertoisi erot maantiellä ja eron suuruus on ihan kiinnostavaa tietoa. Ei tätä pidä vesittää sillä, että yritetään määritellä pyörien nopeuseroja ja kumota tulos vetoamalla erilaisiin olosuhteisiin. Ihmeellisen sitkeästi muutama nimimerkki tällä linjalla jaksaa viisastella, vaikka heidän luulisi ei-kiinnostavan aiheen sivuuttavan.

Maantiepyörä on 4kmh cycloa nopeempi. Renkaat ja ajoasento on eri, sekä muut olosuhteet. Tämänkö halusit tietää? Näin täällä käytännön testit, jollakin muulla varmasti eri tulokset. Saa kertoa vaikka oikeasti ei kiinnosta.


Sent from my iPad using Tapatalk

Jami2003
18.01.2017, 23.32
Maantiepyörä on 4kmh cycloa nopeempi. Renkaat ja ajoasento on eri, sekä muut olosuhteet. Tämänkö halusit tietää? Näin täällä käytännön testit, jollakin muulla varmasti eri tulokset. Saa kertoa vaikka oikeasti ei kiinnosta.


Sent from my iPad using Tapatalk
Tämän täytyy olla fakta koska myös minulla maantiepyörän ja cyclon nopeusero on 4 kmh.

keskinopeusmies
18.01.2017, 23.49
Juu näin on.
Jos nopeusero jollakin on eri niin sitten pitää jotain muuttujaa säätää että pääsee oikeisiin tuloksiin.. se on poijjaat nimittäin sillain että se nopeusero on 4kmh piste


Sent from my iPad using Tapatalk

Oatmeal Stout
19.01.2017, 11.34
Tämän täytyy olla fakta koska myös minulla maantiepyörän ja cyclon nopeusero on 4 kmh.
Kyllä Velodromilla on helpompaa, kun ratapyörässä kiekotkin vaikuttaa nopeuteen rungon lisäksi ja voiton vie kuitenkin paras kuski.

Mattia
19.01.2017, 12.56
^Muttei tiiä kun ei oo tutkittua tietoa. Täpäriläski saattaa sittenki olla radalla nopeampi kuin ratapyörä, koska saattaa olla.

Oatmeal Stout
19.01.2017, 13.06
^Näin on, mutta ei niitä uskalikkoja ole näkynyt - muutama maantiepyörä vain.

H.Brooks
20.01.2017, 10.11
Ilman parempaa tietoa ihmettelen, jotta on kait sillä rungon geometriallakin vaikutusta. Puhutaan aggressiivisista rungoista jne. Aloittajan kysymys on mielestäni mielenkiintoinen ja aiheellinen. Samoin kuin osa vastauksistakin.

keskinopeusmies
20.01.2017, 17.22
Ilman parempaa tietoa ihmettelen, jotta on kait sillä rungon geometriallakin vaikutusta. Puhutaan aggressiivisista rungoista jne. Aloittajan kysymys on mielestäni mielenkiintoinen ja aiheellinen. Samoin kuin osa vastauksistakin.

On joo.
Kokeilies ajaa mummopyörällä missä keskiö on suoraan satulan alla tai jopa etupuolella. Ei paljoa pysty takaosaston lihaksia aktivoimaan.

Mutta kuten todettu jo aiemmin, cyclo on 4kmh maantiefilua hitaampi.
Ihan sama mikä asento tai geometria, asia vain näin on.


Sent from my iPad using Tapatalk

Laroute
20.01.2017, 18.35
On joo.
Kokeilies ajaa mummopyörällä missä keskiö on suoraan satulan alla tai jopa etupuolella. Ei paljoa pysty takaosaston lihaksia aktivoimaan.

Mutta kuten todettu jo aiemmin, cyclo on 4kmh maantiefilua hitaampi.
Ihan sama mikä asento tai geometria, asia vain näin on.

Sent from my iPad using Tapatalk

Eikös käytännössä kaikissa pyörissä keskiö ole satulan etupuolella, erityisesti mummopyörissä. Triathlon pyörät taitavat eniten muistuttaa tuota visiotasi satulan alla olevasta keskiöstä. Pyöräilyn lajisäännöthän eivät sitä salli.

keskinopeusmies
20.01.2017, 19.54
Niin tarkoitus oli kirjoittaa että jopa takapuolella..


Sent from my iPad using Tapatalk

tommi2
20.01.2017, 20.49
satula takapuolella... melkein joka pyörässä

Drontal
20.01.2017, 23.28
Mites normaali ns. UCI-laillinen maantie/tt-pyörä vertautuu esim. triathlon-pyörään?

Laroute
20.01.2017, 23.54
Mites normaali ns. UCI-laillinen maantie/tt-pyörä vertautuu esim. triathlon-pyörään?

Ulkomuistista näin: Satulan kärki ei saa olla 3 senttiä lähempänänä keskiön keskipistettä, jos ollaan UCI-kisoissa. Thriatlon kisoissa saa olla käsittääkseni edempänä. Jeesaa kuulemma juoksussa kun ei olla ajon aikana niin koukussa. Aika ymmärrettävää siltä osin.

Mattia
20.01.2017, 23.59
^5 cm. Tri kisoissa ejjoo keinotekosesti tuommosilla säännöillä rajotettu nopeutta. Uci kisaajat joutuu epäterveesti keikkumaan satulan kärjellä hakiessaan nopeinta vauhtia.

Laroute
21.01.2017, 00.15
^5 cm. Tri kisoissa ejjoo keinotekosesti tuommosilla säännöillä rajotettu nopeutta. Uci kisaajat joutuu epäterveesti keikkumaan satulan kärjellä hakiessaan nopeinta vauhtia.

Ja sen lisäksi heille tarjotaan lyhyitä ja leveäkärkisiä satuloita, jotta voidaan kiertää tuota sääntöä ja toiseksi, että satulan kärki ei ole anuksessa.

Jami2003
21.01.2017, 08.58
On joo.
Kokeilies ajaa mummopyörällä missä keskiö on suoraan satulan alla tai jopa etupuolella. Ei paljoa pysty takaosaston lihaksia aktivoimaan.

Mutta kuten todettu jo aiemmin, cyclo on 4kmh maantiefilua hitaampi.
Ihan sama mikä asento tai geometria, asia vain näin on.


Sent from my iPad using Tapatalk
Itse kokisin pyörän missä keskiö on satulan yläpuolella geometria mielessä hankalaksi.

Fat Boy
21.01.2017, 09.01
Itse kokisin pyörän missä keskiö on satulan yläpuolella geometria mielessä hankalaksi.
Mutta nepä ne vasta nopeita onkin. Niitä jotkut kutsuu leikkisästi nojapyöriksi.

nih..

Jami2003
21.01.2017, 09.06
Mutta nepä ne vasta nopeita onkin. Niitä jotkut kutsuu leikkisästi nojapyöriksi.

nih..
No näin muuten onkin. Ei ole koskaan tullut kokeiltua. Ehkei se geometria niin haastava olekaan.

Kotarikummitus
21.01.2017, 11.44
Mutta nepä ne vasta nopeita onkin. Niitä jotkut kutsuu leikkisästi nojapyöriksi.

nih..

Vaan nojapyörässä ei ole satulaa.
Nih..

Drontal
21.01.2017, 13.07
Ulkomuistista näin: Satulan kärki ei saa olla 3 senttiä lähempänänä keskiön keskipistettä, jos ollaan UCI-kisoissa. Thriatlon kisoissa saa olla käsittääkseni edempänä. Jeesaa kuulemma juoksussa kun ei olla ajon aikana niin koukussa. Aika ymmärrettävää siltä osin.
Maantie- ja triathlonpyörää vertaillessa asentoa enemmän mietin aeropuolta, ts. kuinka paljon nopeampi äärimmäinen triathlonpyörä (esim. Cervelo P5X tmv.) on normaalia tuplakolmiorunkoa nopeampi, vai onko se edes? Hukataanko lisääntynyt aerodynamiikka lisääntyneeseen painoon?

Moska
21.01.2017, 13.20
Mutta, mitä lujempaa mennään niin sitä suurempi merkitys aerodynamiikalla.

CamoN
21.01.2017, 14.45
Maantie- ja triathlonpyörää vertaillessa asentoa enemmän mietin aeropuolta, ts. kuinka paljon nopeampi äärimmäinen triathlonpyörä (esim. Cervelo P5X tmv.) on normaalia tuplakolmiorunkoa nopeampi, vai onko se edes? Hukataanko lisääntynyt aerodynamiikka lisääntyneeseen painoon?

Ja lisäksi UCI-mitoituksen mukaista aika-ajopyörää ja mitoitusvapaata triathlon-pyörää vertailtaessa pitäisi jotenkin hahmottaa käyttötarkoitus. Väittäisin että aika-ajopyörä on sääntösidonnaisuuksista huolimatta tunnin tempossa nopeampi, koska se on säädetty epämukavammaksi joka yleensä kääntyy ajajan paremmaksi aerodynamiikaksi. Triathlon-pyörän lienee ominaisesti nopeampi esim. kolmen tunnin tempossa, kun ajaja pysyy paremmin siinä hieman vähemmän aerodynaamisessa (mukavammassa) asennossa ja pystyy korkean tehon ylläpitoon pidempään.

Maantiepyörä onkin sitten hankalampi määriteltävä, mutta oman kokemuksen ja omien kisakireiksi säädettyjen pyörien perusteella uskaltaisin sanoa että alle 10min tempossa maantiepyörä voi olla jopa aika-ajopyörää nopeampi, koska sen aikaa jaksaa riehua niin kovilla tehoilla ettei maantiepyörän hiukan heikompi aerodynamiikka tuota liikaa haittaa. Samalla tietysti oletan että aika-ajopyörän säädöissä on tehty kompromissi aerodynamiikan, tehotuoton ja mukavuuden kesken, kun maantiepyörässä se aerodynamiikka on todennäköisesti pienemmässä merkityksessä ja asento on rakennettu enemmän tehontuoton ja mukavuuden ehdoilla.

10-60min tempossa aika-ajopyörä on todennäköisesti nopeampi yllä mainituista syistä - aero rules. Yli tunnin tempossa maantiepyörä saattaa osoittautua aika-ajopyörää nopeammaksi, jos aika-ajopyörän edellyttämä asento käy hankalaksi. Maantiepyörän ja triatlon-pyörän kilpailussa vaikka kolmen tunnin tempossa reitin teknisyys ja nousumetrit lienee ratkaisevassa asemassa. Täysin tasaisella triathlon-pyörä on ehdottomasti nopeampi, mutta reilusti nousumetrejä ja vaikka teknisiä laskuja reitille lisäämällä väittäisin, että se perinteinen maantiepyörä on monipuolisuutensa takia nopein.

orc biker
21.01.2017, 15.02
Maantiepyörä onkin sitten hankalampi määriteltävä, mutta oman kokemuksen ja omien kisakireiksi säädettyjen pyörien perusteella uskaltaisin sanoa että alle 10min tempossa maantiepyörä voi olla jopa aika-ajopyörää nopeampi, koska sen aikaa jaksaa riehua niin kovilla tehoilla ettei maantiepyörän hiukan heikompi aerodynamiikka tuota liikaa haittaa.
En usko tuota, jos ajetaan suoraa tietä. Eihän edes sadan metrin juoksija kykene pitämään maksimitehoaan kymmentä sekuntia. 10 min on jo aika pitkä aika. Tuon tehdäkseen toisen pitäisi tuottaa jatkuvasti monta kymmentä wattia enemmän tehoa. En ymmärrä, miten se voisi olla nopeampi paitsi, jos rata on jotenkin kovin tekninen, jolloin ohjaamisesta tulisi ratkaiseva tekijä. Eihän kukaan pysty riehumaan 5000 metrin juoksuakaan läpi, vaan kyllä siinä pitää vähän säästellä voimiaan.



Yli tunnin tempossa maantiepyörä saattaa osoittautua aika-ajopyörää nopeammaksi, jos aika-ajopyörän edellyttämä asento käy hankalaksi.

En usko tuotakaan. Pyörien nopeusero on niin iso, että siinä ei pieni epämukavuus paljon paina. Etenkin jos sillä droppitangolla haluaa pärjätä yhtään, niin silläkinhän pitää kyhjöttää kyynärpäiden päällä tai ei ole mitään toivoakaan, eikä se varmaan ole mitenkään mukavampaa.

kervelo
21.01.2017, 15.47
En usko tuota...

Kyllä minäkin näissä arvailuissa kallistuisin tuolle orc bikerin kannalle. Tuo linkittämäni vertailu on toki vain yksi esimerkki, mutta senkin perusteella huomaa, että aerodynaamisen pyörän ja varusteiden etu maantiepyörään on 60-70 wattia. Se on aika paljon.

Mattia
21.01.2017, 16.09
Myöskin aika-ajo vs. tri ajatusta kariuttaa ainakin trekin tutkimukset cancellaran ajoasennosta ja voimantuotosta. Fabu pökkäsi kovimmat vatit, kun penkki hilattiin reilusti uci sääntöjä edemmäksi. Tämä, vaikka ko. ajoasentoa ei varmasti treenattu.

Kalle H
22.01.2017, 17.10
Maantiepyörä onkin sitten hankalampi määriteltävä, mutta oman kokemuksen ja omien kisakireiksi säädettyjen pyörien perusteella uskaltaisin sanoa että alle 10min tempossa maantiepyörä voi olla jopa aika-ajopyörää nopeampi, koska sen aikaa jaksaa riehua niin kovilla tehoilla ettei maantiepyörän hiukan heikompi aerodynamiikka tuota liikaa haittaa. Samalla tietysti oletan että aika-ajopyörän säädöissä on tehty kompromissi aerodynamiikan, tehotuoton ja mukavuuden kesken, kun maantiepyörässä se aerodynamiikka on todennäköisesti pienemmässä merkityksessä ja asento on rakennettu enemmän tehontuoton ja mukavuuden ehdoilla.
Viime kesänä innostuin säätämää omaan maantiepyörääni vähän aika-ajo fillarin suuntaan, eli siirsin penkkiä eteenpäin ja laitoin clip on tangot kiinni. Asennosta tuli yllättävän mukava, matala ja kapea -> nopea.

Fillarissa olikin jo valmiiksi 50mm hiilarikiekot ja perus lenkkiasetuksillakin pyörä on matala ja melko kapea (tanko on 41cm CtoC), joten perus setti oli ns. kunnossa. Nopeuksia vertaillessa/testaillessa huomasin juuri tuon saman, maantiepyörä vaikutti olevan nopeampi noissa 0...10min efforteissa, joissa jaksoi toisiaan "riehua" pyörän päällä paremmin. Etenkin loppua kohti viimeiset pari minuuttia sai jotenkin enemmän itsestä irti kun ei joutunut niin paljon keskittyämään "earona" pysymiseen. Varmaan tämäkin kääntyisi taas ihan toiste päin, jos saman testiin tekisi täysin tasaisellla, mutta mutkittelevassa ja kumpuilevassa lenkkimaastossa homma vaikutti menevän ainakin omalla kohdalla näin.

Sitten taas pidemmillä matkoilla (esim. +1h) tuo aika-ajo pyörää mukaileva ajoasento toi kyllä lisää nopeutta, VK-alueen yläreunassa mentiinkin tasaisella 1-3km/h kovempaa vaikka tehot tuntuivat samoilta (mulle ei ole wattimittaria).

Oatmeal Stout
23.01.2017, 13.14
Kyllä minäkin näissä arvailuissa kallistuisin tuolle orc bikerin kannalle.
Ajoasento tulee olla sellainen, että saa maksimi tehot ulos ja toisaalta maaston mukaan ammattilaisetkin valitsevan millaisellla pyörällä ja millä säädöillä ajavat. Toki hekin kysyvät palstalta apua, jos ... kokevat tarpeelliseksi.

Ohiampuja
23.01.2017, 14.38
Lisään vielä suurpiirteisen mittasuhteen:
Jos ajat maantiepyörällä 30 kilometrin keskivauhtia, niin ajat:
Cyclocrossi pyörällä samoilla kiekoilla 28-29 kilometrin keskivauhtia. Olettaen, että sinulla on hieman korkeampi ajoasento, kuin maantiepyörässä.
Maastopyörällä 22-25 kilometrin keskivauhtia maastorenkailla
Tässä saman kaltainen listaus mitä minunkin omat kokemukset ovat.

Mutta asiaan vaikuttaa aika paljon myös se työmatka. Itse olen ajanut 7 km työmatkaa johon ei osunut kuin yksi rotvallin ylitys, eikä yhtään liikennevaloja. Nykyinen 9 km työmatka on taas täynnä liikennevaloja, liikenteenjakajia ja kaikkia mahdollisia hidasteita. Mutta onneksi yksi niistä hidasteista on mukava polkun pätkä järven rannassa.

Eli uskoisin että tuolla mun ekalla työmatkalla se aika-ajo pyörä voisi olla nopein, mutta tällä nykyisellä työmatkalla se olisi varmasti ikävin ajettava. Ja varmaan hitaampi kuin C-C pyörä. :)

keskinopeusmies
23.01.2017, 14.55
Tämän täytyy olla fakta koska myös minulla maantiepyörän ja cyclon nopeusero on 4 kmh.

Tässä se on.


Sent from my iPad using Tapatalk

Mikkomoe
04.02.2019, 18.39
En koskaan unohda sitä hetkeä kun tajusin nämät erot, kun aikuisena halusin aloittaa pyöräilyharrastuksen, nii eka pyörä oli tunturi huracan 26 tuumaisilla renkailla. No, olin oikein tyytyväinen, luulin maantiekilpurit turhiksi vehkeiksi siihen asti kun eräällä lenkillä tuli viereeni mies maantiekilpurilla juttelemaan ja ajettiin samaa matkaa Hesasta Klaukkalaan päin. Kun tuli alamäkiä niin olin aivan kuin puulla päähän lyöty, kun näin kaverin jarruttelevan hieman pysyäkseen mun rinnalla kun mä poljin pysyäkseni sopivassa vauhdissa! Siitä alkoi kova polte saada kilpuri.. pari kuukautta myöhemmin minusta tuli sitten onnellinen Giant trc once replican omistaja ja siitä tuli oikein rakkaussuhde .. tämä tapahtui siis joskus vuonna 1998 ..

pystykorva99
12.02.2019, 16.15
Aloittava kysymyshän on ihan selvä ja saanut alkunsa mielenkiinnosta pyöräilyyn.
Siihen olisi helppo vastata sellaisen joka ajaa säännöllisesti samaa matkaa eri pyörillä, toistot poistavat ulkoisten olosuhteiden vaikutukset. Puhutaan käytännöstä, näppisviisastelu on käytännön asioissa joutavaa.

oppes
14.02.2019, 21.15
Oma vaatimaton harrastekokemus (FB, 29", Fittness hybridi, maantiepyörä). Vakiolenkeillä rankka mutta about 25tkm tilaston vahvistama keskiverto-mutu on ~3km/h ero riippuen pyörästä. Toki FB:llä ja 29"llä ajelen enemmän talvella, mutta omalla kohdalla / isossa kuvassa noin..