PDA

Näytä tavallinen näkymä : Tekonivelleikkauksesta toipuminen



oppes
13.09.2016, 14.11
Tuhlattiin sitten vero-euroja minuun sen verran, jotta risa polvi korvattiin uudella keinotekoisella. 4pv leikkauksesta kävelin 2km lenkin, nyt 6pv:n jälkeen kävin kokeilemassa pyörällä (fläteillä). Kipeetä tekee, mutta toimii. Huomenna ajattelin vetäistä kympin kevyen maisemalenkin. Onkos tällä foorumilla kokemuksia polven tekonvelleikkauksesta toipumisesta. Kuinka pian pääsi homman päälle ja koska vetämään tehoilla? Itse olen hämmästynyt tuosta toistaiseksi toteutuneesta toipumisvauhdista, kun fyssari ja ortopedi kuitenkin lupailivat että joskus 6 - 8 viikon jälkeen voisi pyörän päälle. Yksilöllistä toki, mutta juuripa siksi erilaisia kokemuksia kyselen.

alteregoni
13.09.2016, 16.48
En nyt ole lääkäri, mutta kannattaa harkita tekonivelen rasittamista liikaa, luutumisista ym. muista johtuen. Vaikka pystyykin, niin ei se välttämättä hyväksi ole. Etenkin jos vaikka kaadut sen uuden polven varaan, niin seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Liian nopealla aikataululla etenemisessä voi haitata toipumista. Ja siis ei ole tekoniveltä, mutta luudutus leikkaus kahteen kaularangan nikamaväliin tehtiin, ja parin viikon kuluttua aloitin varovaisesti pyöräilyn.

noniinno
13.09.2016, 17.25
Olen seurannut perhepiirissä kahta tekoniveloperaatiota. Liika innokkuus vähän kostautui ekalla kerralla, kun paraneminen pitkittyi. Sittemmin polvea on operoitu uudestaan. En halua olla pahan ilman lintu, mutta kannattaa nyt ottaa iisisti.

oppes
13.09.2016, 18.40
Joo. Kiitokset vaan kommenteista. Tosi varmaan on, että pää menee raadon edellä. Toisaalta "henkilökunta" käski mennä kivun mukaan / sitä vastaan. Kipu puolestaan on aika subjektiivinen kokemus. Sinänsä luutuminen on valmista ollut jo leikkauspöydältä. Nivel kiinnitetään sementillä, joka on maksimilujuudessaan jo leikkauspöydällä. Enemmän kyse on siitä kuinka ympäröivät kudokset ovat parantuneet ja turvotus laskenut/laskee.

Mutta joo - pidättelen kyllä itseäni a yritän edetä pala kerrallaan.... (mielellään maksiminopeudella :D )

Keskiäkäinen lohjalainen
14.09.2016, 16.52
Tuhlattiin sitten vero-euroja minuun sen verran, jotta risa polvi korvattiin uudella keinotekoisella. 4pv leikkauksesta kävelin 2km lenkin, nyt 6pv:n jälkeen kävin kokeilemassa pyörällä (fläteillä). Kipeetä tekee, mutta toimii. Huomenna ajattelin vetäistä kympin kevyen maisemalenkin. Onkos tällä foorumilla kokemuksia polven tekonvelleikkauksesta toipumisesta. Kuinka pian pääsi homman päälle ja koska vetämään tehoilla? Itse olen hämmästynyt tuosta toistaiseksi toteutuneesta toipumisvauhdista, kun fyssari ja ortopedi kuitenkin lupailivat että joskus 6 - 8 viikon jälkeen voisi pyörän päälle. Yksilöllistä toki, mutta juuripa siksi erilaisia kokemuksia kyselen.

Eipä ole polvesta kokemusta, mutta lonkkanivelen vaihdon jälkeen olin kuntopyörän päällä kolmen päivän päästä. Itsekin olin aivan äimänä leikkauksesta toipumisen nopeudesta. Maltillinen liikunta nopeuttaa pehmytkudosten palautumista ja pitää lihakset hyvässä kunnossa ja on siksi suositeltavaa. Kerta-annos aluksi on syytä pitää pienempänä kuin mitä tuntuisi kulkevan. 10 kilsaa fillarointia on jo varmasti liikaa tai ainakin riskaabelia. Tuo 2 kilsaa kävellenkin kuulostaa aika hurjalta. Mieluummin varttitunti neljästi päivässä kuin puoli tuntia kerralla.

oppes
14.09.2016, 19.09
Joo. Ei tarttenut ajella vielä pyörällä. Parin kilometrin kävelylenkki menee, mutta ei kyllä polven liikeradat vielä piisaa pidempään ajamiseen. Haava ja polven alue ovat sen verran turvoksissa ja jarruttavat, että ei vaan toimi vielä vaikka halu olisi kova.

oppes
17.09.2016, 19.13
No niin. Tänään meni noi 5km lenkki. Tuon jälkeen kylmägeeli polven päällä oli tarpeen. Mutta olipas mukavaa :D Isoin ongelma on polvea ympäröivien kudosten turvotus, joka rajoittaa liikettä. Piti nostaa satulaa ihan maksimiin, jotta polven liikkeradan saa minimiin. Piti myös vaihtaa lukkopolkimet veks ihan varmuuden välttämiseksi. Katsotaan, josko huomenna menisi muutama kilometri lisää....

E-Cruiser
17.09.2016, 19.28
Omille titaani/luu-hybridipolville sähköllä polkeminen on ollut just se mitä tohtori määräsi. Viisi vuotta sitten ennen pyöräilyn uudelleen aloitusta polvet olivat levossa kipeät.
Nykyään täysin kivuttomat, kuin ennen leikkauksia. Joskus tulee paikallaan seistessä sellanen "salama", kipuväläys, että jalka lähtee alta refleksinomaisesti, mutta muuten ovat taas kuin uudet.
Kirurgi sanoi leikkauksien jälkeen, että 50/50 käveletkö kymmenen vuoden päästä. Siitä on nyt 13 vuotta.

oppes
17.09.2016, 20.19
Omille titaani/luu-hybridipolville sähköllä polkeminen on ollut just se mitä tohtori määräsi. Viisi vuotta sitten ennen pyöräilyn uudelleen aloitusta polvet olivat levossa kipeät.
Nykyään täysin kivuttomat, kuin ennen leikkauksia. Joskus tulee paikallaan seistessä sellanen "salama", kipuväläys, että jalka lähtee alta refleksinomaisesti, mutta muuten ovat taas kuin uudet.
Kirurgi sanoi leikkauksien jälkeen, että 50/50 käveletkö kymmenen vuoden päästä. Siitä on nyt 13 vuotta.

Jep. Juuri samasta syystä aloin pyöräilyn reilu vuosi sitten. Polvien käyttökelpoisuus on noussut kohisemalla. Toki tuo nyt korvattu oli sen verran vainaa, että kävellä sillä ei juuri kilometriä pidempään pystynyt - fillaroimaan kyllä. Painon pudotus ja pyöräily - noista on tullut kyllä uusi elämä koiville.

oppes
19.09.2016, 12.55
Tänään sitten 15km lenkki. Vieläkin tarkkailumoodissa ja enemmänkin vasemmalla (=terveemmällä) koivella voimalla polkien, mutta nyt jo olennaisesti helpompaa kuin 2 päivää sitten :D Ihmisraadon kyky toipua on kyllä hämmentävä. 5.9 vetäisin viimeisen kunnon teho-lenkin ennen leikkausta ja tänään se taas ensimmäisen kerran tuntui mukavalta. Haavassa olevat hakasetkin vielä poistamatta. Ans kattoo nyt miltä huomenna tuntuu, josko voisi pidentää. Toi 15km meni kyllä täysin ongelmitta kun vielä toissapäivänä polvi pisti hanttiin oikeen kunnolla. Nyt liikerata piisaa jo oikein hyvin. Seuraavaksi aletaan sitten hakea varoasti tehoja tuohon koipeen. Kylmägeeli oli lenkin jälkeen tarpeen, mutta kipulääkkeetkin jätin jo eilen veks kun pistävät pakin sekaisin ja noiden kipujen kanssa pärjää kyllä. Eli ilman kipulääkkeitä mentiin (ainakin tänään :( )

puputiti
19.09.2016, 21.47
Saattaa vaihdella nuo leikkaus- ja kuntoutusprotokollat ihan Suomen sisälläkin, eri sairaanhoitopiireissä ohjataan kuntoutus eri tavalla. Silloin tällöin myös ortopedit voivat ohjeistaa eri mittaisia aikavälejä, jolloin saa/ei saa kuormittaa leikattua raajaa tietyllä tavalla. Sairaanhoitopiirissäni ohjeistetaan tekonivelleikkauksien (polvi ja lonkka) osalta, että kuntopyörää voi polkea välittömästi leikkauksen jälkeen ilman vastusta. Tavallinen pyöräily sekä vastuksellinen kuntopyöräily voidaan aloittaa kuuden viikon kohdalla leikkauksesta. Ohjeistus juurikin siksi, että liikelaajuuden saavuttaminen on tärkeämpää kuin voiman tuottaminen. Pyöräilyssä myös on olemassa kaatumisvaara, vaikka ajaja olisi kuinka kokenut tahansa.

Itse näen, että tärkeintä mitä tuollaisen leikkauksen jälkeen voit tehdä, on polvinivelen liikelaajuuden kuntoon saaminen. Et menetä mitään, vaikka 2-4 viikkoa menisikin ilman isompia tehoharjoituksia. Liikkumisen tulisi olla symmetristä, eli välttäisin kyllä tuollaista pyöräilyä, jossa terve jalka tekee kovemmin töitä kuin leikattu. Tarkoitus on kuitenkin mennä leikatun jalan ehdoilla.

oppes
20.09.2016, 13.09
Saattaa vaihdella nuo leikkaus- ja kuntoutusprotokollat ihan Suomen sisälläkin, eri sairaanhoitopiireissä ohjataan kuntoutus eri tavalla. Silloin tällöin myös ortopedit voivat ohjeistaa eri mittaisia aikavälejä, jolloin saa/ei saa kuormittaa leikattua raajaa tietyllä tavalla. Sairaanhoitopiirissäni ohjeistetaan tekonivelleikkauksien (polvi ja lonkka) osalta, että kuntopyörää voi polkea välittömästi leikkauksen jälkeen ilman vastusta. Tavallinen pyöräily sekä vastuksellinen kuntopyöräily voidaan aloittaa kuuden viikon kohdalla leikkauksesta. Ohjeistus juurikin siksi, että liikelaajuuden saavuttaminen on tärkeämpää kuin voiman tuottaminen. Pyöräilyssä myös on olemassa kaatumisvaara, vaikka ajaja olisi kuinka kokenut tahansa.

Itse näen, että tärkeintä mitä tuollaisen leikkauksen jälkeen voit tehdä, on polvinivelen liikelaajuuden kuntoon saaminen. Et menetä mitään, vaikka 2-4 viikkoa menisikin ilman isompia tehoharjoituksia. Liikkumisen tulisi olla symmetristä, eli välttäisin kyllä tuollaista pyöräilyä, jossa terve jalka tekee kovemmin töitä kuin leikattu. Tarkoitus on kuitenkin mennä leikatun jalan ehdoilla.

Itse asiassa ihan samat ohjeet sain, tunnustetaan. Mutta kun ei jaksa olla vaan tekemättä. Enkä kyllä tiedä mitä eroa tuollaisella hyvin rauhallisella pyöräilyllä on vastuksettomaan kuntopyöräilyyn. Valitsin lenkin tarkoituksella "tasamaalta" välttäen mäkiä ja niissä parissa pienessä mäessä käytin tuota vasemman jalan taktiikkaa, jossa leikattu oli käytännössä vapaamatkustaja. Eli juuri tuon liikeradan palauttaminen on minullakin mielessä. Mitä tuohon kaatumisriskiin tulee, niin mikäs tuossa jatkossa muuttuu? Keinonivelhän on lopullisessa lujuudessaan jo leikkausspöydällä. Luutumisiahan ei tarvitse odottaa. Hauskin kommentti tuosta kaatumisesta oli leikkausta edeltävässä tarkastuksessa fysioterapeutilta, joka totesi, että toki voit pyöräillä leikkauksen jälkeen, mutta "kaatua et saa enää ikinä" - just... Mutta joo - kyllä tässä pitää tarkkana olla ja kuulostella tuntemuksia liikunnan lisäämisessä. Kärsivällisyys vaan ei ole päällimmäisimpiä hyveitäni.

puputiti
20.09.2016, 21.20
Ero on oikeastaan se, että vastuksettomassa kuntopyöräilyssä kaatumisen riski on pienempi ja voidaan kontrolloida sitä, ettei pyöräiltäisi raskasta vastusta vastaan. Osittain toki syy kyseiselle ohjeistukselle voi olla, että siten on helpompi ohjeistaa isompia joukkoja. On helpompi vetää raja siihen, että "jätä pyöräily kokonaan välistä", kuin että "voit ajaa polkupyörällä kunhan tie on hieman alaspäin viettävä ja myötätuuli on apunasi". Vastuksetonta pyöräilyä on helpompi toteuttaa akuuttivaiheessa kivusta huolimatta.

Kaatumisriskissä ei muutu mikään, pyöräillessä kaatumisen riski on aina läsnä. Ja totta kai kuntopyörälläkin voi kaatua, ei se autuaaksi tee. Nuo leikkauksessa asennettavat keinonivelen osat tosiaan hyvin kyllä kestää ja senpä vuoksi kävelykin on mahdollista ja suotavaa välittömästi leikkauksen jälkeen. Kuuden viikon varoaikaa puoltaa pehmytkudosten (lihas) paraneminen, koska niihinkin on pakko jonkin verran kajota isossa operaatiossa.

Fysioterapeutin kommentti hieman erikoinen, eipä kaatumista voi estää mikäli se on tullakseen. Näitä olen kuullut sekä nähnyt, että polven tekonivelen asentamisen jälkeen ei henkilö enää kykene laskemaan painoa polven päälle kovalla alustalla, esimerkiksi olemaan kontallaan lattialla. Mutta tämäkin lienee yksilöllistä.

Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kuntoutukseen!

WOK
21.09.2016, 15.19
Paraneminen etenee sekä lihasteb että luiden osalta niin, että 6vk niin pitäs olla kunnossa. Hermot ja jänteet hitaammin. Multa operoitiin lonkat v.2015 ja vas osalta väärä asento aiheutti kolme luksaatiota (irtoamista) ja keuhkoveritulpan. Korjaus 6kk jälkeen. Nyt vuosi ja edelleen korjatun puolen pakara voimattomampi. Polvessa ei operoida kovin paljon lihaksia. Eräällä reissulla Peijaksessa jouduin polviongelmaisten keskelle. Yhdellä viides, toisella kuudes ja pahimmalla kahdeksan leikkaus 14kk aikana, eikä haava edelleenkään umpeutunut. Bakteerit aiheuttavat tulehdukset, jotka johtavat uusimisiin. Liikeradan osalta nykyisin asennettavat nivelet parempia kuin ennen. Ja aina pannaan parhaat nivelet. Hampaistahan se rundi alkaa. Jos hammasongelmia niin ne ensin ja heti kuntoon. Tsemppiä kovasti oppes. Ja malttia: 6vk>6kk>1v etenee paraneminen täysin kuntoon.

oppes
21.09.2016, 16.02
Paraneminen etenee sekä lihasteb että luiden osalta niin, että 6vk niin pitäs olla kunnossa. Hermot ja jänteet hitaammin. Multa operoitiin lonkat v.2015 ja vas osalta väärä asento aiheutti kolme luksaatiota (irtoamista) ja keuhkoveritulpan. Korjaus 6kk jälkeen. Nyt vuosi ja edelleen korjatun puolen pakara voimattomampi. Polvessa ei operoida kovin paljon lihaksia. Eräällä reissulla Peijaksessa jouduin polviongelmaisten keskelle. Yhdellä viides, toisella kuudes ja pahimmalla kahdeksan leikkaus 14kk aikana, eikä haava edelleenkään umpeutunut. Bakteerit aiheuttavat tulehdukset, jotka johtavat uusimisiin. Liikeradan osalta nykyisin asennettavat nivelet parempia kuin ennen. Ja aina pannaan parhaat nivelet. Hampaistahan se rundi alkaa. Jos hammasongelmia niin ne ensin ja heti kuntoon. Tsemppiä kovasti oppes. Ja malttia: 6vk>6kk>1v etenee paraneminen täysin kuntoon.

Joo. Monenlaisia tarinoita kerkesi tuolla leikkauksen jälkeen parissa päivässä kuulla huonetovereilta. Nivelten laatu, leikkausmenetelmät ymv. kuitenkin ovat kehittyneet muutamassa vuodessa huimasti ja nykyäänhän syynätään hampaat tosi tarkkaan ennenkuin edes leikkaukseen huolivat. Leikkauspäivänä kävivät vielä ihon tosi tarkkaan läpi ihorikkojen, ihottumien tmv. varalta. Moinen olisi aiheuttanut välittömän "no-go":n. Toistaiseksi on kaikki mennyt hyvin ja päänuppia koputellaan, jotta samalla mallilla jatkuisi. Ainoa pieni takapakki on kipulääkkeiden kanssa, joita pitää sen verran popsia, jotta saa häiriöttömän yö-unen. Maha lopetti sietämästä ensimmäistä sairaalan määräämää settiä ja nyt sitten kokeillaan toista. Mutta 4 päivää leikkauksesta kävelin pidemmän lenkin kuin pystyin ennen leikkausta 1,5 vuoteen kävelemään (fillarointi onneksi ihan eri tarina :) ). Kummasti virkisti mieltä... BTW: Pari vuotta siten kun toinen takakoipi meni riks-raks-poikki ja ydin-naulattiin läjään tuli myös paha veritulppa, joten helpostihan moinen noista generoituu. Nyt kuitenkin tuota koipea on onneksi pystynyt "työstämään" heti heräämöstä, joten pelko on hieman pienempi.

oppes
21.09.2016, 16.53
Paraneminen etenee sekä lihasteb että luiden osalta niin, että 6vk niin pitäs olla kunnossa. Hermot ja jänteet hitaammin. Multa operoitiin lonkat v.2015 ja vas osalta väärä asento aiheutti kolme luksaatiota (irtoamista) ja keuhkoveritulpan. Korjaus 6kk jälkeen. Nyt vuosi ja edelleen korjatun puolen pakara voimattomampi. Polvessa ei operoida kovin paljon lihaksia. Eräällä reissulla Peijaksessa jouduin polviongelmaisten keskelle. Yhdellä viides, toisella kuudes ja pahimmalla kahdeksan leikkaus 14kk aikana, eikä haava edelleenkään umpeutunut. Bakteerit aiheuttavat tulehdukset, jotka johtavat uusimisiin. Liikeradan osalta nykyisin asennettavat nivelet parempia kuin ennen. Ja aina pannaan parhaat nivelet. Hampaistahan se rundi alkaa. Jos hammasongelmia niin ne ensin ja heti kuntoon. Tsemppiä kovasti oppes. Ja malttia: 6vk>6kk>1v etenee paraneminen täysin kuntoon.

Joo. Monenlaisia tarinoita kerkesi tuolla leikkauksen jälkeen parissa päivässä kuulla huonetovereilta. Nivelten laatu, leikkausmenetelmät ymv. kuitenkin ovat kehittyneet muutamassa vuodessa huimasti ja nykyäänhän syynätään hampaat tosi tarkkaan ennenkuin edes leikkaukseen huolivat. Leikkauspäivänä kävivät vielä ihon tosi tarkkaan läpi ihorikkojen, ihottumien tmv. varalta. Moinen olisi aiheuttanut välittömän "no-go":n. Toistaiseksi on kaikki mennyt hyvin ja päänuppia koputellaan, jotta samalla mallilla jatkuisi. Ainoa pieni takapakki on kipulääkkeiden kanssa, joita pitää sen verran popsia, jotta saa häiriöttömän yö-unen. Maha lopetti sietämästä ensimmäistä sairaalan määräämää settiä ja nyt sitten kokeillaan toista. Mutta 4 päivää leikkauksesta kävelin pidemmän lenkin kuin pystyin ennen leikkausta 1,5 vuoteen kävelemään (fillarointi onneksi ihan eri tarina :) ). Kummasti virkisti mieltä... BTW: Pari vuotta siten kun toinen takakoipi meni riks-raks-poikki ja ydin-naulattiin läjään tuli myös paha veritulppa, joten helpostihan moinen noista generoituu. Nyt kuitenkin tuota koipea on onneksi pystynyt "työstämään" heti heräämöstä, joten pelko on hieman pienempi.

oppes
02.10.2016, 16.05
Updatea tähän topicciin: Nyt kun on muutama päivä vaille kuukausi leikkauksesta, niin pystyy vetämään jo tuollaisia 25km päivälenkkejä / työmatkoja.Keskinopeus toki on hyvin maltillinen ja leikattu koipi on paljon kevyemmällä kuormalla. Välillä saa käyttää kylmägeeliä lenkkien jälkeen, mutta ei erityistä tarvetta kipulääkkeille. Eli valoa kohden...

E-Cruiser
02.10.2016, 20.14
Toistaiseksi on kaikki mennyt hyvin ja päänuppia koputellaan, jotta samalla mallilla jatkuisi. Ainoa pieni takapakki on kipulääkkeiden kanssa, joita pitää sen verran popsia, jotta saa häiriöttömän yö-unen. Maha lopetti sietämästä ensimmäistä sairaalan määräämää settiä ja nyt sitten kokeillaan toista.

Eivät ne sitten kovin vahvoja ole antaneet. Kunnon tropit kun on niin pystyt paskantamaan vain juotuasi muutaman hörpyn risiiniöljyä. Mulle antoivat monta, monta viikkoa niitä Töölössä, ja kotiinkin sai vaikka ei ollut edes klassinen tekonivel.
Hyvinhän tuo etenee. Itsellä kesti vajaa puoli vuotta toipua kävelykuntoon ilman keppiä tai rollaattoria.

oppes
01.12.2016, 15.59
Ja Final update. Dokumentoidaan tilanne nyt jälkipolville, josko joku joutuu pohtimaan polven tekonivelleikkausta: Hiukan vajaat kolme kuukautta leikkauksesta. Polvi on jo melkein uuden veroinen eikä rajoita kävelyä tai fillarointia enää mitenkään. Kovien vetojen jälkeen saattaa joskus tarvita kylmää, jottei turpoa. Jälkitarkastuksessa 8 viikon kohdalla kerroin leikanneelle kirurgille, että pyöräilty on jo kuutisen viikkoa. Purkka tuolla pysähtyi hetkeksi, naurahti ja kysyi olinko jutellut aikeestani fysioterapeuttien kanssa. Kerroin, että olin puhunut, mutta juttu loppui lyhyeen kun huomasin nuo tiukkapipoisiksi :) No poppaukkokin myönsi, että ovat yleensä turhan niuhoja. vahvisti, että ei tuossa mitään vahinkoa tapahdu kun menee oman kivunsiedon rajoissa. Kehotti jatkamaan ;)

Eli nyt homma alkaa olla maalissaan. Vasen jalkakin on saanut kummasti jerkkua kun on joutunut pahemmissa paikoissa selkeästi enemmän rasittamaan tuota. Mutta ehdottomasti kannatti mennä leikkaukseen. Toki muunlaisiakin tarinoita varmaan on, mutta tässä yksi tätä sorttia :)

Jouko_T
01.12.2016, 22.10
Muutama viikko sitten toista polveani magnetoitiin. Kuluman tuomioksi tuli 4/5, eli vielä on vähän kulutettavaa.
Sain siihen myös SynVisc piikin. Tuo piikki auttoi vähän, mutta kauanko vaikutus kestää, saapas näkee, jos kenkä kestää.
http://www.synvisc.fi/

Ei polvi ole pahemmin haitannut tähänkään asti, mitä nyt jos joskus illalla huomaa, että on tullut liika suuria momentteja siihen päivän aikana kohdistettua.

Itse olen ollut juoksupuolen miehiä, ja suunnistaminen vielä hieman himoituttaisi.
Luomupolven kanssa meinaan pärjäillä mahdollisimman pitkään. Se kuinka pitkään, riippuu paljolti siitä, mitä kokemuksia kuulen keinopolvella juoksemisesta.
Ei taida kuulua niihin ortopedin suosituksiin.

oppes
01.12.2016, 22.46
Muutama viikko sitten toista polveani magnetoitiin. Kuluman tuomioksi tuli 4/5, eli vielä on vähän kulutettavaa.
Sain siihen myös SynVisc piikin. Tuo piikki auttoi vähän, mutta kauanko vaikutus kestää, saapas näkee, jos kenkä kestää.
http://www.synvisc.fi/

Ei polvi ole pahemmin haitannut tähänkään asti, mitä nyt jos joskus illalla huomaa, että on tullut liika suuria momentteja siihen päivän aikana kohdistettua.

Itse olen ollut juoksupuolen miehiä, ja suunnistaminen vielä hieman himoituttaisi.
Luomupolven kanssa meinaan pärjäillä mahdollisimman pitkään. Se kuinka pitkään, riippuu paljolti siitä, mitä kokemuksia kuulen keinopolvella juoksemisesta.
Ei taida kuulua niihin ortopedin suosituksiin.

Joo. Tuo juoksu tai muu hyppely tai iskuja tuottava laji ei kait kuulu suositeltuihin lajeihin. Mutta jos pystyt vielä juoksemaan, olet aika kaukana tekonivelen tarpeesta :) Ennen tuota leikkausta pystyin kävelemään max 1,5km ilman kohtuutonta kipua.

Heikki Sikilä
01.01.2017, 15.41
Hei onko leikkauksen tehneissä lääkäreissä eroja miten operaattio onnistuu?

oppes
01.01.2017, 16.03
Kannattaa hakeutua leikkaukseen sinne missä noita tehdään eniten. Polviniveliä tehdään eniten pohjoismaissa Peijas-Rekolassa. Julkisellakin puolella on vähän tunnettu sairaalan valintaoikeus. Oma kokemus tuolta tukee myös tuota suositusta. Kaikki meni juuri kuten piti ja ennakoitua paremminkin kuten tuossa kirjoittelin. Coxa Tamperella on myös erinomaisen hyvämaineinen paikka.

Kalmanlehto
19.01.2017, 18.51
Tulin foorumille kyseleen miten muilla koska hämmästelin nopeaa paranemista. Toisen pv leikkauksesta kotiin. 3. Ja 4. Päivänä sauvakävelylenkillä 2-3 km. Sitten tuli aika lailla turvotusta ja jätin lenkit. Turvotus kesti noin viikon, sitten vähän soutulaitteella ja juoksumatolla kävellen. 13. pv leikkauksesta yhtäkkiä aivan hirveä kipu. Menin jo paniikkiin. Soitin osastolle. Sanoivat että tuttu juttu. Takapakkia voi tulla. Nyt 14. Pv jo lähes ohi ja hakset poistettiin. Otan kyllä iisisti vielä jonkun aikaan. Soutulaite on minusta pätevä peli palautumiseen. Tehoja voi lisätä vähitellen. Muuten lääkkeet kannattaa ottaa, vaikka tuntuisi ettei tarvii. Itte vähä himmailin niitä mikä saatoi olla syynä takapakkiin.

oppes
19.01.2017, 19.19
Joo. Oma pieni virhe oli ahnehtiminen (se pyörälenkki 9. päivän kohdalla oli virhe :D ) No 12. päivän jälkeen taas mentiin - nyt varovammin. Jälkitarkastuksessa 8 viikon kohdalla Ortopedi oli hetken vaiti ja nieleskeli ja lopuksi naureskeli, kun kerroin leikkauksen jälkeen jo ajelleeni lähemmäs tuhat kilometriä polkupyörällä. Lääkkeet jätin parin viikon kohdalla, kun noi perus-kipulääkkeet ei vaan sovi mun vatsalle. Ainoastaan kovimpiin kipuihin/unettomiin öihin otin joskus Panacodin tai pari buranaa. Jokainen toki oman elimistön ehdoilla. Mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toisella.