PDA

Näytä tavallinen näkymä : Suomen parhaat maantienousut



peniini
13.03.2016, 21.25
Olen ns. nousufriikki ja usein eripuolilla Suomea liikkuessa tulee mieleen, löytyyköhän jostain läheltä joku hyvä maantiepyörälle soveltuva nousu.

Olen myös pohtinut, mistä löytyvät Suomen jyrkimmät ja/tai pisimmät maantienousut?

Tähän ketjuun saa listata eri puolilta Suomea löytyviä nousuja, jotka olet kenties itse ajanut ja haluat jakaa kokemuksen ja nousun sijainnin muiden ajajien kanssa.

Neljä suosikkinousuani Jyväskylästä:

1. Vuorikatu: lähtö Vuorikadun ja Lehtokadun risteyksestä, pituus n. 250 metriä. Jos google mapsia uskoo, ensimmäiset 100 metriä on 18%. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta kyllä tämä jyrkkä on.

2. Kypärämäki (Vesangantie): lähtö Vesangantien ja Savelankadun risteyksestä, menee Vuorikadun kanssa samansuuntaisesti, mutta on loivempi ja pidempi. Loppuosa kupera. Pituus n. 600 metriä, päättyy liikenneympyrään.

3. Halssilanrinne: lähtö Vaajakoskentien ja Halssilanrinteen risteyksestä. Pituus n. 270 metriä. Soveltuu hyvin esim. mäkivetoihin.

4. Ronsuntaipaleen nousu: lähtö Isolahdentien (Muurame) ja Ronsuntaipaleentien risteyksestä kohti Jyväskylää. Ei erityisen jyrkkiä kohtia, mutta tässä mennään pääsääntöisesti ylöspäin 5 km.

nikib
13.03.2016, 21.32
Puijo. https://www.strava.com/segments/2365997

Thread is over.

jmrr
13.03.2016, 21.47
https://www.strava.com/segments/1493291

Syöte puolet pitempi kuin Puijo, eikä ole tasaista välillä.

Antti Salonen
13.03.2016, 21.59
Suomi-neidon muodot ts. topografia ovat vähän sellaiset, ettei täällä mitään kovin hurjia maantienousuja löydy. Kolin huipulle (https://www.strava.com/segments/3012801) menevä tie on varmasti kovimpia kun ottaa huomioon korkeuseron ja jyrkkyyden. Erilaisia intervallitreeneihin sopivia töyssyjä löytyy sitten sieltä täältä, paitsi ehkä Pohjanmaan pahimmilta lakeuksilta... Mitään sellaista, jossa pääsisi ylämäkiajon olemukseen kunnolla kiinni, ei ikävä kyllä ole.

Maan kovin ja myös pyörällä silloin tällöin ajettava nousu on varmasti Pyhäsalmen kaivoksen pohjalta ylös. Korkeuseroa on 1450 metriä ja keskijyrkkyys 13 %. Tuo olisi hauska päästä ajamaan maastopyörällä -- kaaviokuvassa keltaisella tie:

http://www.cupp.fi/images/stories/aksonometrinen.jpg

r.a.i
13.03.2016, 22.04
https://www.strava.com/segments/7084028

Kai sää oot Jyväskylän miehenä paikallisen Mur de Huyn käyny ajamassa?

nure
13.03.2016, 22.04
Hieman Saariselältä pohjoiseen suht tappava... Jos kotinurkilla pysytään niin Paraisilla saaristotiellä kalkin mäki, vajaa kaksi kilometriä, mainio intervalleille ;-)
Toisaaltaan, jos muka nousua kaipaa niin pääseekö Tytyriin vielä ajamaan? Sen jälkeen ei pidä 250 metrin nousua edes nyppylänä.

Frosty
13.03.2016, 22.13
Jyväskylässä maantiepyörällä ajettavissa myös tällainen (https://www.google.fi/maps/dir/62.2096855,25.7178337/62.2122705,25.6973383/@62.2140868,25.6997355,15z/data=!4m14!4m13!1m10!3m4!1m2!1d25.7112015!2d62.214 5835!3s0x468576bddd056ff7:0x6876563d66f25126!3m4!1 m2!1d25.7027871!2d62.2175373!3s0x46857696e57080e1: 0x5a14a573d13c0fd0!1m0!3e1).

peniini
13.03.2016, 22.13
Kai sää oot Jyväskylän miehenä paikallisen Mur de Huyn käyny ajamassa?

Itse asiassa en ole, eikä tästä ollut mitään aikaisempaa tietoa. Suurkiitos tiedosta, hoidan asian heti kun kelit sallivat!

Juuri tätä tarkoitin ketjun avaamisella: ihan tutuilla nurkilla voi olla joku nousu, josta ei ole aikaisempaa tietoa.

OJ
13.03.2016, 23.27
Levillä Tunturitietä Tuikun kahvilalle tai sitten Strava segmentti mäen päälle https://www.strava.com/segments/4973721 EDIT: Jaa taitaakin olla päälystettyä tietä parkkipaikalle asti. Tota mäkeä ajaa kovakin kuski yli 10 minuuttia.

Jyrkin, ehkä Mäyrämäentie Kuusankoskella. Lyhyt, mutta jyrkimmillään taitaa olla jotain 18-20%.

Presti-1
14.03.2016, 21.44
Vähän vierestä, mutta tietääkö kukaan, miten tuo mäen jyrkkyys prosentteina lasketaan? Mikä matka suhteessa nousumetreihin - koko mäki, osa siitä, mikä osa... Virossa pyöräillessä tulee usein vastaan liikennemerkkejä, joissa varoitetaan jopa 14% noususta, nousu kuitenkin on helposti ohi ennen kuin kerkeää putkelle nousemaan.

Moska
14.03.2016, 21.59
100m matkalla nousee 14m? Tai 50m matkalla 7m

Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla

fiber
14.03.2016, 22.28
jep, juuri noin.

(korkeuden muutos) / (ajettu matka) X 100 = nousu-/laskuprosentti


-
Oisko muuten jo seitsemäs ketju tästä aiheesta? Vaan ei se haittaa, kyllä tällaisen voi avata vaikka joka kevät. Siitä puhe mistä puute.

Jabbar
14.03.2016, 22.58
Vuokatinvaaran nousu on reilut 1,5 km, jossa on keskijyrkkyys 8,7 % ja totaalinousumetrit 125 fillarifoorumilta löydetyn tiedon mukaan. Tie on asfalttipinnaltaan hyvä ja leveä. Olen ajanut sitä maantiepyörällä parina kesälomana pari viikkoa. Hapokasta polkemista on ollut, niin kuin pitääkin! Toinen pitkähkö nousu löytyy vielä pohjoisempaa - Ylläkseltä. Ylläksen maisematien nousu on pitkä, mutta siinä on muistaakseni välillä pieni alamäki. Tarkempaa statistiikkaa en jaksa kaivaa.

Antti Salonen
15.03.2016, 01.56
(korkeuden muutos) / (ajettu matka) X 100 = nousu-/laskuprosentti
Jos ollaan pedantteja, kun nousukulma ilmoitetaan prosenteissa on se korkeuden muutos suhteessa vaakasuuntaiseen matkaan (ei ajettuun matkaan). Eli nousukulman tangentti, ei sini (linkki (https://en.wikipedia.org/wiki/Grade_%28slope%29)). Ei tuossa merkittävää eroa ole ellei nousu ole järkyttävän jyrkkä.

Suomessa ja yleisesti lyhyissä mäissä nousuprosenteilla merkitään yleensä jyrkin kohta, sillä juuri se on ongelmallisin autoille. Vuoristossa näkee sitten yleisemmin merkkejä, joissa on esim. seuraavan kilometrin keskijyrkkyys. Ainakin Italiassa ja Ranskassa näkyy näitä, uskoakseni lähinnä pyöräilijöitä varten laitettuna.

fiber
15.03.2016, 02.18
Olen ymmärtänyt, että nimenomaan pyöräilyjargonissa kyseessä on ajettu eikä vaakasuuntainen matka. Virallisessa liikenneympäristössä sitten toisin päin.

orc biker
15.03.2016, 03.40
Olen ymmärtänyt, että nimenomaan pyöräilyjargonissa kyseessä on ajettu eikä vaakasuuntainen matka. Virallisessa liikenneympäristössä sitten toisin päin.
Se olisi ainakin järkevää, koska jos ajatellaan esim. vuoren rinnettä ylös kiemurtelevaa tietä, niin on helppoa nähdä, että monissa tapauksissa lähtöpaikasta maanpintaa pitkin vedetty suora huipun kohdalle tuottaisi aivan järjettömän nousuprosentin, kun taas todellisuudessa ajetaan rinnettä ristiin ja rastiin huomattavasti loivemmassa kulmassa. En näe järkevänä missään tapauksessa käyttää tuota toista tulkintaa, sillä mikä on sen käytännön funktio? Ei se osoita mitään kovin käyttökelpoista, ellei joku aja tunneliporalla ensin vuoren keskipisteeseen ja siitä sitten kohtisuoraan ylös. Wikipedian mukaan sitä kuitenkin käytetään.

Koko prosenttimerkintähän on tiemerkkinä ihan järjetön. 45 asteen nousu on 100 %:n nousu. Häh? Ei tunnu intuitiiviselta. Korkeus on 100 % siitä, mitä myyrä menisi vuoren läpi sen keskipisteeseen. Miten käytän tätä tietoa? Otan tangentin käänteisfunktion päässäni? No, tuo vielä onnistuu, mutta tavallisemmilla prosenteilla voi mennä hankalaksi. Minusta järkevintä olisi ilmoittaa nousu asteina mitattuna korkeudesta ja todellisesta ajetusta matkasta, koska sehän se siinä merkitsee, kun tienkäyttäjillehän tuo merkki on tarkoitettukin.

Moska
15.03.2016, 06.01
Eikö tuo vaakasuuntainenkin matka pidä mitata tien "alta", eli jos on jokin serpentiini niin ei suoraan lähtöpisteestä maaliin, vaan tienkulkemaa reittiä mitaten.

orc biker
15.03.2016, 06.30
Eikö tuo vaakasuuntainenkin matka pidä mitata tien "alta", eli jos on jokin serpentiini niin ei suoraan lähtöpisteestä maaliin, vaan tienkulkemaa reittiä mitaten.
En tiedä, voihan se olla niinkin, mutta en silti tajua, miksi tähän pitäisi tuoda käytännön tiellä liikkujan kannalta tarpeeton mittavirhe. Ehkä tuo lasketaan sellaisilta kartoilta, että se on helpompi tehdä niin? Otetaan tylysti korkeusero toisaalta ja sitten kaksiulotteiselta kartalta mitataan matka, joka ei sitten kuitenkaan ole todellisuudessa kuljettu matka? Ehkä siihen on jokin historiallinen syy? En tiedä, mutta ei tämä palvele tavallista pyöräilijää kovinkaan optimaalisesti. Eikä noita liikennemerkkejä niin kummoisesti ole, ettei voisi käydä oikeasti mittaamassa sen käytännön hypotenuusan.

No, olkoon.

Yksi kuuluisa ympäri Suomen tunnettu mäki on Tampereen Hervannan Lukonmäki. Pituutta sillä on googletuksen mukaan n. puolisen kilometriä ja nousuprosentti on Google Streetviewn näyttämän liikennemerkin mukaan 12 %. Se sijaitsee näköjään Turtolankadun eteläpäässä. Muistan katsoneeni sitä ennenkin Streetviewstä, mutta jostain syystä se itse mäen osuus on kadonnut sieltä. Kuvittelenko vai onko Streetviewssä muutenkin aiempaa enemmän aukkoja? (Päivitys: En kuvittele, ilmeisesti jokin bugikin on noita vienyt.)

Moska
15.03.2016, 06.41
Olisiko mahdollista että se on aikoinaan kartalta mitattu jollain harpilla ja laskettu siitä?

Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla

Mika A
15.03.2016, 07.35
Yksi kuuluisa ympäri Suomen tunnettu mäki on Tampereen Hervannan Lukonmäki. Pituutta sillä on googletuksen mukaan n. puolisen kilometriä ja nousuprosentti on Google Streetviewn näyttämän liikennemerkin mukaan 12 %.
Kansalaisen karttapaikan mittustyökalulla ja korkeuskäyriä tulkitsemalla mäen pituus on n. 450m ja korkeuseroa 42,5m. Jää keskijyrkkyys alle 10%:n


Virossa pyöräillessä tulee usein vastaan liikennemerkkejä, joissa varoitetaan jopa 14% noususta, nousu kuitenkin on helposti ohi ennen kuin kerkeää putkelle nousemaan.
Onhan Kolinkin nousussa alaparkin jälkeen 20%:n liikennemerkki. Tämä on varmaan mitattu routapatin kohdalla peilimutkassa.:eek:


Jos ollaan pedantteja, kun nousukulma ilmoitetaan prosenteissa on se korkeuden muutos suhteessa vaakasuuntaiseen matkaan (ei ajettuun matkaan). Eli nousukulman tangentti, ei sini (linkki (https://en.wikipedia.org/wiki/Grade_%28slope%29)). Ei tuossa merkittävää eroa ole ellei nousu ole järkyttävän jyrkkä.
OT: Töissä joutui sekaantumaan kaupungin soramontun jälikäytön suunnitteluun virkistysalueeksi, keskeisenä toimintona hiihtostadion. Alueelta oli olemassa konsulltitoimiston tekemä vanha yleissuunnitelma vuodelta 1999. Liikuntapuolen ihmiset olivat kovasti huolestuneit siitä, onko ladun pituus mitattu kartalta vai oikeita maastonmuotoja pitkin, ettei tule ylipitkiä lenkkejä. Asiaa tutkittuan havaitsin, että konsultti oli piirtänyt latuprofiilit tavan mukaan niin, että korkeussuunta oli liioiteltu 10-kertaisena. Kun tästä liioitellusta profiilista mitttasi maastonmyötäisen matkan, niin viiden kilometrin lenkille saikin jo satojen metrien eroja mittaustapojen kesken. Konsultti oli toki piirtänyt ladut kulkemaan suoraan ylös ja alas laskettelurinteen reunaoja niin, että siinä oli n.30 prosentin osuuksia suuntaan ja toiseen (profiilikuvassa siis 300%).
Aloitettiin sitten latuverkoston suunnittelu puhtaalta pöydältä useastakin syystä.:rolleyes:

orc biker
15.03.2016, 07.59
Kansalaisen karttapaikan mittustyökalulla ja korkeuskäyriä tulkitsemalla mäen pituus on n. 450m ja korkeuseroa 42,5m. Jää keskijyrkkyys alle 10%:n

Ehkä se on sitten se jyrkin kohta. Kohtuullisen jyrkkä nousu kuitenkin, kun siinä menee vieressä laskettelurinnekin. Tosin netissä jotkut kertovat katsoneensa kartasta, että olisi 50 m nousua.

plr
15.03.2016, 09.30
Veikkaan, että nousuprosentit on tosiaan aikanaan mitattu korkeuskäyrien ja karttojen perusteella. Nyt kun GPS-laitteet löytyvät liki joka pyörästä, olisi kiinnostavaa tietää kummalla tavalla ne mittaavat nousuprosentin. Ottavatko ne huomioon nousujen pidemmän matkan vai olettavatko ne, että merenpinnan tasolla mitataan?

Tregård
15.03.2016, 10.12
Veikkaan, että nousuprosentit on tosiaan aikanaan mitattu korkeuskäyrien ja karttojen perusteella. Nyt kun GPS-laitteet löytyvät liki joka pyörästä, olisi kiinnostavaa tietää kummalla tavalla ne mittaavat nousuprosentin. Ottavatko ne huomioon nousujen pidemmän matkan vai olettavatko ne, että merenpinnan tasolla mitataan?

Siitä päätellen että esim. Garminin Fenixissä on erikseen 3d speed ja distance -näyttötila, niin normimittaus tapahtuu tasoprojektion mukaan.

heikki53
15.03.2016, 10.17
Veikkaan, että nousuprosentit on tosiaan aikanaan mitattu korkeuskäyrien ja karttojen perusteella. Nyt kun GPS-laitteet löytyvät liki joka pyörästä, olisi kiinnostavaa tietää kummalla tavalla ne mittaavat nousuprosentin. Ottavatko ne huomioon nousujen pidemmän matkan vai olettavatko ne, että merenpinnan tasolla mitataan?
Tullee huomata, että noiden GPS laitteiden näyttämä nousu% on (kaiketi tarkoituksella) viivästetty. Edge luokan laitteissa suuruusluokkaa 4 sek ja esim Oregonissa (käsi-GPS) luokkaa 7 sek. Olen puuhastellut muutaman Virtual reality traineri filmin ja joutunut tuon ongelman kanssa tekemisiin syncatessani profillin ja filmin.

Oman kokemukseni mukaan vuoristossa (Alpeilla) ajoteillä merkitty korkeus % on jyrkin kohta tulevalla tien osuudella.

Pyöräilijöille olen tavannut useasti kilven joka ilmoittaa kokonais nousumetrit tietylle tulevalle matkalle, esim Gotthardista "1574m seuraavan 34km matkalla".

otski
15.03.2016, 17.55
Yksi kuuluisa ympäri Suomen tunnettu mäki on Tampereen Hervannan Lukonmäki. Pituutta sillä on googletuksen mukaan n. puolisen kilometriä ja nousuprosentti on Google Streetviewn näyttämän liikennemerkin mukaan 12 %. Se sijaitsee näköjään Turtolankadun eteläpäässä. Muistan katsoneeni sitä ennenkin Streetviewstä, mutta jostain syystä se itse mäen osuus on kadonnut sieltä. Kuvittelenko vai onko Streetviewssä muutenkin aiempaa enemmän aukkoja? (Päivitys: En kuvittele, ilmeisesti jokin bugikin on noita vienyt.)

Oikealta nimeltään Lukonojanmäki https://www.strava.com/segments/1372909

PMoi
15.03.2016, 18.01
Jyväskyläläiselle mäistä kiinostuneelle suosittelen myös tutustumaan Luhangan suuntaan tie 610 väli Veijo-Putkilahti.

<offtopikki alkaa>
Olisi se selkeää että ilmoitettaisiin mäen jyrkkyys asteina.

Toisaalta mikäli mäen jyrkkyys on maltillinen (<20%) niin laskutavalla ei ole väliä, jos tulos ilmoitetaan kokonaislukuna.
esim:
Nousu (a)= 200m
Etenemä (b) = 1000m
Matka (c) = sqrt(200^ + 1000^) = 1019,8m

Tapa 1 Nousu / Matka = 200/ 1019,8 *100 = 19,6% (=20% pyöristettynä kokonaislukuun)
Tapa 2 Nousu / Etenemä = 200/ 1000 *100 = 20%

http://ncalculators.com/images/pythagoras-theorem.gif (https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=0ahUKEwiV36K-hcPLAhXlQZoKHUnrANkQjRwIBw&url=http%3A%2F%2Fncalculators.com%2Fnumber-conversion%2Fpythagoras-theorem.htm&bvm=bv.116636494,d.bGs&psig=AFQjCNGJxORroqdz1YPVJxGyaCjCM8fh8A&ust=1458143308962858)

jarit
15.03.2016, 23.23
Himputti. Tässä oli kai tarkoitus keskustella missä niitä hyviä nousuja olisi. No ainakin jotenkuten kelvollisia. Hyvät ovat etelämpänä Euroopassa.
Keskustelu meni siihen perinteiseen aidan seipääseen eli tekniikan viilaamiseen laitteissa ja miten se nousukulma lasketaan. Suomalaiset insinöörit asialla :)

Mun suosikit Turun Seudulla: Paimion terveyskeskuksen mäki, hapottaa ihanasti kun lähtee paikaltaa ilman vauhtia. Paimion keskustasta Ala-Vistan tietä eteenpäin; se vaan jatkuu ja kun näyttää taittuvan tasaiseen niin vieläkin on nyppylä. Märynummi, Halikon Shellilta Auraan päin; pitkä ja jyrkkäkin. Näitä tulee ajettua joka viikko läpi, ainakin nuo lähimmät.

Kesä viikonloppuisin mökillä odottaa Saksalanharju Haukivuori-Mikkeli välillä (tie72). https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksalanharju

Ulkorengas
16.03.2016, 06.00
Pituutta sillä on googletuksen mukaan n. puolisen kilometriä ja nousuprosentti on Google Streetviewn näyttämän liikennemerkin mukaan 12 %. Se sijaitsee näköjään Turtolankadun eteläpäässä. Muistan katsoneeni sitä ennenkin Streetviewstä, mutta jostain syystä se itse mäen osuus on kadonnut sieltä. Kuvittelenko vai onko Streetviewssä muutenkin aiempaa enemmän aukkoja? (Päivitys: En kuvittele, ilmeisesti jokin bugikin on noita vienyt.)

Googlemapsissa kun valitsee reittiohjeet pyöräilijälle, tulee näkyviin tien korkeusprofiili. Prosentteja se ei ilmoita, reitin nousu- ja laskusumman ainoastaan, mutta tuosta prosentit on helppo laskea, kun hiirellä voi pallukkaa siirtää ja hakea tarkan aloitus- ja lopetuskohdan. Sitä en tiedä minäkään, onko matka vaakamitta vai tien suuntainen matka, mutta ainakin minulle on samantekevää, onko mäki muutaman kymmenyksen jyrkempi tai loivempi.

Noista etelän mäistä voisi tietysti mainita Paimiosta myös vanhan ykköstien mäen hiihtotunnelin kohdalla, joka Turun suuntaan on 2,8 km ja Salon suuntaan 1,7 km. Korkeuseroa 68 ja 58 m. Vaatimaton se on moneen muuhun verrattuna, mutta tällaiselle tasamaan polkijalle, joka ei voi käsittää Keski-Euroopan mäkien lukuja, ihan riittävä. Ihan kohtuullinen on myös Vammalan ja Nokian välillä Sarkolanmäki, joka on lyhyempi, mutta korkeuseroltaan samaa suuruusluokkaa ja joka pilattiin ohituskaistojen rakentamisella. Ennen se näytti paljon paremmalta, mutta tien leveneminen latisti fiiliksen.

Ulkorengas
16.03.2016, 06.10
Toinen pitkähkö nousu löytyy vielä pohjoisempaa - Ylläkseltä. Ylläksen maisematien nousu on pitkä, mutta siinä on muistaakseni välillä pieni alamäki.

Onko Äkäslompolon puolelta huipulle johtava tie kesällä pyöräilijän käytössä ja siinä kunnossa, että sitä voi myös ajaa?

Jabbar
16.03.2016, 22.17
Mielestäni tuo maisematie on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Rehellisesti sanoen olen käynyt Ylläksellä / Äkäslompolossa vain keväisin hiihtämässä. Sanoisin kuitenkin, että tuo tie on normi autotie ja on pyöräilijän käytössä.

OJ
17.03.2016, 02.13
Mäkien jyrkkyyksiä on pirun helppo yliarvioida. Jos kykenet arpomaan, että pitääkö laittaa 39 x isoin ratas mitä takaa löytyy, niin ollaan melko varmasti alle 15% jyrkkyyksissä. Jos harkitset iskeväsi mäkeen isolla rattaalla, niin ollaan todennäköisimmin alle 10% lukemissa. Jos ei meinaa eturengas pysyä tiessä, tai harkitset taluttamista sekä siitä seuraavaa pyörän myyntiin laittamista, niin aletaan olemaan 20% lähettyvillä. Puoliammattimaiset kilpakuntoilijat ovat toki asia erikseen ja 20% mäet painetaan 53x17 välityksellä vaikka ei olla harjoiteltu lainkaan ainakaan puoleen vuoteen.

Ulkorengas
17.03.2016, 06.45
Mielestäni tuo maisematie on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Rehellisesti sanoen olen käynyt Ylläksellä / Äkäslompolossa vain keväisin hiihtämässä. Sanoisin kuitenkin, että tuo tie on normi autotie ja on pyöräilijän käytössä.

Maisematie ei mene huipulle, vaan käväisee puurajalla matkalla Äkäslompolosta Ylläsjärvelle. Huipulle johtava huoltotie on eri juttu.

Ulkorengas
17.03.2016, 06.54
Mäkien jyrkkyyksiä on pirun helppo yliarvioida. Jos kykenet arpomaan, että pitääkö laittaa 39 x isoin ratas mitä takaa löytyy, niin ollaan melko varmasti alle 15% jyrkkyyksissä.

Voi olla, että olen todella surkeassa kunnossa verrattuna oikeisiin pyöräilyn harrastajiin. Itse ajelen esim. mainitsemaani vanhan ykköstien mäkeä Paimiossa eturattaalla 36 ja jyrkimmässä kohdassa taakse valikoituu 32, vaikka mäki tuskin paljon yli 5% jyrkkyydeltään on. Keskimäärinhän se on n. 4%. Noilla välityksillä nousee niin kivuttomasti kuin tuollainen mäki voi nousta. Maantiepyörien 39/25 tai 28 olisi minulle ihan liian raskas. Ellei sitten 8-9 kilon maantiepyörä keventäisi polkemista varusteltuun krossariin verrattuna niin paljon, että niilläkin välityksillä pärjäisi.

Yhteislenkeillä en ole ajellut, joten todellista vertailipohjaa muihin ei ole. Yksin ajaessa pääsen kesällä tavanomaisilla n. 50-60 km lenkeillä n. 25 km/h keskinopeuksiin, joten onko polkemisvoimani oikeasti aivan surkea ja se selittää myös suhteutumiseni välityksiin?

fiber
17.03.2016, 07.04
Jaetaanpa taas Google-karttaa, jota voi täydentää kuka vain:
Pk-seudun lenkkipyöräilymäet (https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zmg472CUHraU.k8DaauQO6NBU&usp=sharing)

Ensin näyttää siltä, ettei sinne ole mitään merkitty, mutta kun zoomaa lähemmäs, huomaa siellä ruskealla merkattuja pätkiä. Ne ovat niin penteleen lyhyitä töppyröitä, että meinaavat hävitä karttaan.


Ulkorenkaalle: vaikea arvioida näillä tiedoilla mistä on kyse. Kuulostaa poikkeukselliselta, että tarvitaan noin keveitä välityksiä noin loivaan mäkeen crossarilla, kun kuitenkin ajat ihan reippaita lenkkejä.

MacKonte
17.03.2016, 07.56
Päijät-Hämeen ja yleensä Salpausselän alueella näitä nousuja löytyy, jos ei yhtäjaksoista Ylläksen maisematien mittaista niin monta peräkkäistä ainakin :)

Mielestäni alueen eräs hienoimmista ja ehkä rankimmista maantiepyörälle kelvollisista mäkireiteistä löytyy tieltä 3132 eli Kopsuontieltä, Kalkkisten kylästä Vesivehmaalle. Matkaa 25km ja reitillä lukuisia 10-14% jyrkkyydellä nousevia ja pitkiä mäkiä. Varsinkin viimeinen lähestyttäessä tien 313 risteystä on jäänyt mieleen.

https://www.google.fi/maps/dir/Kalkkinen/Vesivehmaa/@61.1487509,25.6583696,13.5z/data=!4m13!4m12!1m5!1m1!1s0x468fcfc5153d83f1:0xa00 b553b9920620!2m2!1d25.683991!2d61.2991501!1m5!1m1! 1s0x468fd334594b5693:0x2600b5523c1a31c2!2m2!1d25.6 630521!2d61.1399657?hl=fi

Hebe
17.03.2016, 08.45
Jonnekkin aikasemminkin kirjoitellut mutta laitetaan tähänkin:

- Paljakan alueella on useampi asfaltoitu tie missä riittää mäkiä ihan riittävästi; tiet 78, 800, 888, 891.
- Karigasniemeltä lähtee tie 93 kohti Kaamasta missä nousua riittää alkumatkasta.
- pyhätunturilla tie hotellille on kohtuu jyrkkä
- Aavasaksan huipullekkin ajaessa saa painaa tosissaan
- Oulustakin löytyy korkeuseroja, kun ajelee Vaalantietä (8300) Päivärinteelle

% ja muista en sitten tiedä.

Heikki
17.03.2016, 09.20
Jaetaanpa taas Google-karttaa, jota voi täydentää kuka vain:
Pk-seudun lenkkipyöräilymäet (https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zmg472CUHraU.k8DaauQO6NBU&usp=sharing)


Yksi tuosta nyt ainakin puuttuu, Siippoon-Vihdin väliltä Nurmijärventie. Jyrkimmän mäen päällä on jopa "Jyrkkä alamäki" -liikennemerkki: https://www.facebook.com/heikki.stahl/posts/1490332027884494
(https://www.facebook.com/heikki.stahl/posts/1490332027884494)Enpä osaa tuota linkittämääsi Google-karttaa päivittää tältä osin.

Takamisakari
17.03.2016, 10.23
Mun suosikki on tuo aikaisemminmainittu Putkilahden tie entisen Korpilahden (nyk Jypinkylä) ja Joutsan välillä. Kärkistensalmen sillalta pari hienoa 8-9% nousua Vaarunvuoren päälle. JKL:stä saa hienon lenkin kun ajaa ensin Joutsaan vaikka Toivakan kautta ja palaa Kärkisten kautta takas. Paluumatkalla voi huitaista vielä Muuramesta Isolahden kautta Ladun Majalle, mikä sekin on hieno nousu molempiin suuntiin.

pena57
17.03.2016, 14.20
Tuon Äkäslompolosta Jounin Kaupalta ylös hissien alaparkkiin, ja vielä maisematietä jonkin matkaa ajelin viime syksynä. Se on kokonaan asvalttia, ja hissien parkkipaikalle asti kulkee kelvi, joten ei olla autojen tiellä.
Muistaakseni Ylläksen huipulle vievä huoltotiekin on osittain asvaltoitu, mutta en ole koskaan sitä pyöräillyt, (syksyllä piti, mutta oli niin kamala sumu, ettei oikein edes nähnyt maisemia) niin en sitten viitsinyt/jaksanut. Muutama vuosi sitten olin vaimon kanssa siellä vaeltamassa, ja yksi kaveri ajoi maastopyörällä ensin meistä ohi ylämäkeen, ja pian takaisin alaspäin. Kertoi käyneensä ylhäällä.
Täällä Turun seudulla on kaiketi mainittava vanhaa tietä Nousiaisista Maskuun oleva mäki. Rannikolla esim. Rymättylässä tiet onkin sitten pelkkää mäkeä, mutta nousut/laskut ovat lyhyitä.

Ulkorengas
18.03.2016, 10.03
Ulkorenkaalle: vaikea arvioida näillä tiedoilla mistä on kyse. Kuulostaa poikkeukselliselta, että tarvitaan noin keveitä välityksiä noin loivaan mäkeen crossarilla, kun kuitenkin ajat ihan reippaita lenkkejä.

Kävin ajamassa tuon ja joko kunto on kasvanut tai muisti pettää. Veikkaan jälkimmäistä. Kemiöntien suunnasta jyrkkään osaan lähdin kolmosella eli 36/25 ja jossain vaiheessa vaihdoin kakkoselle eli 36/28. Ylempänä loivemmassa kohdassa pärjäsinkin jo helposti kolmosella ja nelosella. Kun nyt talvirenkailla, talvivaatteissa ja hiukan tavaraan mukana noin menee, kesällä helpottaa varmaan vaihteen verran.

Jarit:n mainitsema Halikon Shelliltä Auran suuntaan lähtevästä mäestä olisi kiva saada jotain referenssiä, millä välityksillä tuo poljetaan ylös.

gnothi seauton
25.05.2016, 11.12
Näitä on tullut jumpattua:

Juhannuskalliontie Kuusamon Rukalla on erittäin hapokas (0.9 km, 8.3%)

Toinen segu lähtee alempaa ("Rukan pohjalta Peakiin", 4.1 km, 3.8%)

Kolmas Rukajärven suunnalta ("Juhannuskalliontie Climb", 1.9 km, 6.3%)

TKu
26.05.2016, 20.57
Levin tunturitien nousu 4.3km, 6.5% Jyrkimmät kohdat taitaa olla 16-17% luokkaa.

Kotoa lähtiessä 40km lenkillä saan 810 nousumetriä. Ajamatta samaa tietä toista kertaa samaan suuntaan.

peniini
15.10.2016, 12.53
Pari itselleni uutta löytöä viime kesältä:

Jakkulantie Someron suunnalla: lähtee Oinasjärven kiertävältä Jakkulantieltä ja päättyy 280:en. GM:n mukaan 27 m nousua 350 m matkalla.

Pätkä tietä 1221 (Nurmijärventie) välillä Vihti - Vanha Porintie (120). Kivaa sahalaitaa n. 5 km matkalla.

MacKonte
15.10.2016, 13.36
Eilen löysin Vesijärveä kiertäessä useammankin nousun, jossa cyclon pienimmät vaihteet joutuivat käyttöön. Tässä pari niistä:

- Manskiventie myötäpäivään Vesijärven länsirannalla (mäen alla viitta oikealle "Laitilan metsästysmaja", nousua 900m matkalla 66m
- Vehkoontie välillä tie 24 -> tie 313, nousua 900m matkalla 55m

Molemmissa jyrkkyys vaihtelee mäen jatkuessa ja tie kaartuu välillä näkymättömiin.

Laroute
03.02.2017, 18.31
Tämä ketju metsästää Suomen kovimpia maantienousuja, jotka ovat asvalttipinnotteisia ja maantiepyörillä lähestyttäviä. Jokainen itse arvioi mikä on sen kovuuden kriteeri. Onko se pituus, vai jyrkkyys? Vai, niiden yhdistelmä?

Itse aloitan parilla ehdokkaalla, jotka pituudellaan ovat vähintään keskipitkiä Suomalaisen mittapuun mukaan, mutta keskijyrkkyydeltään jo pungerrettavia ihan maastopyörälläkin, jos on perus työmatkapyöräilijä.

Aloitan helposti tavoitettavalla Vesitorninmäellä Lahdessa. Tässähän järjestettiin PM-kisatkin vuonna 1974, jos vuoden oikein muistan. Tässä on mäki, jota pystyy ajamaan lenkkinä, kun laskeutuu alas tunnelia pitkin. Tässä saa todellakin puskea kovinkin kaveri noin kilometrin verran. Aika tasajyrkkää alusta loppuun. En omista kaltevuusmittaria, mutta, jos sanoisin keskijyrkkyydeksi 17-18 astetta, niin en kovin erehdy.

Toiseksi nostan "piilotetun helmen". Se vaatii jo "Michelin kolmen tähden" arvoisesti pääväyliltä poikkeamista, mutta on varmasti ajamisen arvoinen. Pituutta aika tarkasti 1 km. Maksimijyrkkyys arvioltani +20%. Loivenee loppua kohti, mutta voin sanoa, että ei haittaa, hapot jaloissa riittävät.

Nämä mäet ovat jo pituudeltaan kohtuullisia Suomalaisittain ja jyrkkyydeltään kovia. Nämä mäet muistuttavat vahvasti kevät klassikoiden lyhyitä ja jyrkkiä mäkiä, jotka voimalla ja vauhdilla, verta itkien ajetaan ylös, tai niihin lopullisesti nitkahdetaan.

Kyseessä on Eräjärventien mäki. Se on Rönnin lavalta etelään ajettaessa n. 6-8 kilometrin päässä. Sen kun näkee vastamäestä, niin meinaa usko loppu. Viivasuoraa "seinää"ylöspäin puolikilometriä ja kaikkein jyrkimmät siinä.

Kerro omat hyvät noususi, jotta mäkibongarit pääsevät nauttimaan niistä.

StantheMan
03.02.2017, 19.03
Suomen parhaat maantienousut (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?54939-Suomen-parhaat-maantienousut&p=2594076&highlight=Maantienousut#post2594076)

nure
03.02.2017, 20.00
Yhä tuo Saariselän pohjoinen kovin minkä itse ajanut mutta pääsekös tuonne Tytyriin vielä ajamaan?

Vilhelm V
03.02.2017, 21.09
Yhä tuo Saariselän pohjoinen kovin minkä itse ajanut mutta pääsekös tuonne Tytyriin vielä ajamaan?

Tytyrissä ajo oli mukavaa niin kauan kuin sitä kesti. Ei ole ainakaan yleisessä tiedossa, että siellä enää treenattaisiin. Tytyri ei sitten kyllä mielestäni ole varsinaisesti maantienousu...

nure
03.02.2017, 23.05
No ei suoranaisesti eikä edes maantiepyörälle sopiva mutta tod.näk. ehdottomasti kovin. Omista kokemuksista lisäksi tuo Paraisten Saaristotien nousu aika tappava paikka ottaa intervalleva...

tempokisu
03.02.2017, 23.16
Kyseessä on Eräjärventien mäki. Se on Rönnin lavalta etelään ajettaessa n. 6-8 kilometrin päässä. Sen kun näkee vastamäestä, niin meinaa usko loppu. Viivasuoraa "seinää"ylöspäin puolikilometriä ja kaikkein jyrkimmät siinä.

.

Piti laittaa juurikin Eräjärventien Mäki. Olisin päässy siinä kunnossa kun yhteislenkeille osallistuin, varmasti ylös, mutta mentiin alaspäin. Pojat kyllä varoitteli että "kohta tulee Alamäki" -- ja kyllä pelotti. Jarruttelin koko mäen ajan.
Ajoin pikkumazdalla kerran sen mäen ylös, ja kun takapenkillä oli kiviä niin hyvä että auto ylös pääsi, ykkösellä kituuteltiin.

En kyllä muista mitä kautta sille lenkille ajetaan?

Toinen mukava mäki on Jätti-Koskenkylä. Ajetaan siis Lempäälästä Vesilahteen päin eikä käännytä Koskenkylän risteyksistä, siellä se on. Viime kesänä ajoin muistojen verestämiseksi, ja keuhkot meinas revetä ja koko lenkki meni senjälkeen hapotukseksi. Täytyy kokeilla ensi kesänä ehkä uudestaan?

Fjälle
03.02.2017, 23.19
Joku yksilö hyökkäsi Tytyrin valvomoon, vaati avaimia ja ilmoitti, että heillä on oikeus nyt mennä ajamaan tunneliin.
Siihen asti päästiin ja mahduttiin maan alle. Siihen loppui kaivosfirman ymmärrys. Ymmärrän oikein hyvin.
Ajo loppui, maan pinnalla nykyään.
Kiitos vain Sinulle, joka ryssit meidän sekä muiden upean mahdollisuuden ajaa isoa mäkeä.

Uskon, että tiedät kuka olet. MTB-Lohja ei ole, eivät suunnistajatkaan ole.
En tiedä, miten tämän sanoisin Sinulle.

Hyppää järveen !

N-Man
04.02.2017, 22.38
Eipä ole tullut pyörällä ajettua mutta autolla ylös ajaessa tuli mieleen että tie ylös Puijon tornille olisi mukava joskus polkea ylös.

Ja pääkaupunkiseudulla tie Vanhalta Turuntieltä Solvallan urheiluopistolle sisältää varsin mukavan kokoelman teräviä nousuja peräjälkeen ja lopuksi voi ajaa ylös laskettelurinteen huipulle.

Ilborg
04.02.2017, 23.11
Solvallasta puheenollen, jos ei ole noita hiekkateitä jotka menee solvallasta oittaan suuntaan, niin siitä löytyy myös melko mäkistä maastoa lähes koko matkan. Solvallan pää on melko sokkeloinen, mutta sisältää huimia nousuja ja sitä hurjempia laskuja. Cyclolla ihan jo ajettava, mitä nyt muutaman ylämäen joutuu mahdollisesti tunkkaamaan. Voi sitä tunnetta kun päästät jarrut tuollaisella kapeahkolla tiellä ja vauhti on muutamassa sekunnissa 30km/h ja puut vilistää vain ohitse. Talviaikaan voi olla kyllä hiihtolatunakin, tosin tuonne ei vissiin tykitetä lunta. Ei toki ihan maantietä, mutta jos cyclolla on liikenteessä niin voi kierrellä lenkin turuntieltä solvallaan ja suunnistaa sieltä oittaalle, lisälenkkinä bodomin pohjoispuolelta vaikka vihdintielle ja sen myötä takaisin kaupunkiin.

Myös siitä solvallantieltä siikajärvelle päin lähtiessä löytää muutamia teräviä nousuja ja laskuja, ja paikoin maisemat on aika nättejä. Tosin autolla ajaessa ainakin taitaa loppua umpikujaan ja fillarillakin saattaa mennä vähän maastofillarikamaksi jos aikoo jatkaa esim veikkolan suuntaan.

paaton
05.02.2017, 09.12
Solvallasta puheenollen, jos ei ole noita hiekkateitä jotka menee solvallasta oittaan suuntaan, niin siitä löytyy myös melko mäkistä maastoa lähes koko matkan. Solvallan pää on melko sokkeloinen, mutta sisältää huimia nousuja ja sitä hurjempia laskuja. Cyclolla ihan jo ajettava, mitä nyt muutaman ylämäen joutuu mahdollisesti tunkkaamaan. Voi sitä tunnetta kun päästät jarrut tuollaisella kapeahkolla tiellä ja vauhti on muutamassa sekunnissa 30km/h ja puut vilistää vain ohitse. Talviaikaan voi olla kyllä hiihtolatunakin, tosin tuonne ei vissiin tykitetä lunta. Ei toki ihan maantietä, mutta jos cyclolla on liikenteessä niin voi kierrellä lenkin turuntieltä solvallaan ja suunnistaa sieltä oittaalle, lisälenkkinä bodomin pohjoispuolelta vaikka vihdintielle ja sen myötä takaisin kaupunkiin.

Myös siitä solvallantieltä siikajärvelle päin lähtiessä löytää muutamia teräviä nousuja ja laskuja, ja paikoin maisemat on aika nättejä. Tosin autolla ajaessa ainakin taitaa loppua umpikujaan ja fillarillakin saattaa mennä vähän maastofillarikamaksi jos aikoo jatkaa esim veikkolan suuntaan.

Tuolla suunnilla kun hetken aikaa cyclolla pyöriskelee, niin kotimatka tuntuu yllättävän pitkältä. Ne lyhyet seinät syövät kyllä vähäiset voimat aika tehokkaasti.

Mohkku
05.02.2017, 16.03
Omista kokemuksista lisäksi tuo Paraisten Saaristotien nousu aika tappava paikka ottaa intervalleva...

Mitä mäkeä tarkkaan ottaen tarkoitat, kun tuo tieosuushan on pelkkää ylä- ja alamäkeä?

nure
05.02.2017, 23.21
Kun Paraisten keskustasta lähdetään Nauvoon päin, tehtaan kohdalla alkaa nousu ja tuntuu jatkuvan ja jatkuvan... Muut Saaristotien mäet pikku nyppylöitä, niin moneen kertaan ajettu...

TPP
11.02.2017, 17.49
Aika kova:


http://ep1.pinkbike.org/p5pb14401926/p5pb14401926.jpg

Warlord
11.02.2017, 19.25
^Onko tuo päällystetty?

Hebe
11.02.2017, 19.47
On, jos on tämä pätkä (https://www.google.fi/maps/dir/65.6169558,27.6291618/Hotelli+Iso+Sy%C3%B6te+%26+Safari/@65.6204791,27.6114612,15z/data=!3m1!4b1!4m9!4m8!1m0!1m5!1m1!1s0x0:0x5f7a5c6d 6e2833c2!2m2!1d27.608646!2d65.624041!3e1). Mitenkä muissa laskettelupaikoissa, meneekö huipulle asfaltoitu tie. Pyhällä menee ainaskin hotellitasanteelle (https://www.google.fi/maps/dir/67.0188935,27.2494212/67.021514,27.2405437/@67.0194055,27.2418164,16z/data=!3m1!4b1!4m2!4m1!3e1). Rukalla menee juhannuskallion (https://goo.gl/maps/hT7KbzRDhpj)lähelle.

Samuli
11.02.2017, 23.25
Kolilla hotellille noin 1.5 km nousu, oisko 8% keskijyrkkyys loppua kohden kiristyvä

noniinno
11.02.2017, 23.37
Vuokatinvaarallekin muistaakseni ihan mukavan kiperä nousu.

moraff
12.02.2017, 02.14
Karigasniemellä on ihan kohtuullinen nousu matkafillarilla ajettavaksi. Pitkähän se ei ole mutta kerralla ajettavaksi ihan muistiin jäävä.

tapna
12.02.2017, 07.05
Palstapoliisi iskee: Otsikko kuntoiluun ja ajotekniikkaan ja jos mahdollista, niin sen saisi muuttaa yleisempään muotoon "Kovat maantienousut". Tuolloin sekaan voisi heitellä möys valtakunnan mitassa köykäisempiä, mutta alueellisesti rankkoja nousuja. Palstapoliisi siirtyy sivustaseuraavaksi (yhteen vai erikseen?).

wanhus
28.02.2017, 12.02
Muutamia köykäisempiä, eli paikallisia. Omalla alueella ei kunnon nousuja juurikaan ole, muutama mäki löytyy kyllä. Kylän jyrkin on n.300m 6,5% avg heti keskustassa, mutta ei kai alle minuutin nyppylöitä lasketa :)

1,6km/4%
https://www.strava.com/segments/11702139

1,6km/3%
https://www.strava.com/segments/12110617

3,2km/2%
https://www.strava.com/segments/12429212

Superflyer
05.05.2017, 23.59
On, jos on tämä pätkä (https://www.google.fi/maps/dir/65.6169558,27.6291618/Hotelli+Iso+Sy%C3%B6te+%26+Safari/@65.6204791,27.6114612,15z/data=!3m1!4b1!4m9!4m8!1m0!1m5!1m1!1s0x0:0x5f7a5c6d 6e2833c2!2m2!1d27.608646!2d65.624041!3e1). Mitenkä muissa laskettelupaikoissa, meneekö huipulle asfaltoitu tie. Pyhällä menee ainaskin hotellitasanteelle (https://www.google.fi/maps/dir/67.0188935,27.2494212/67.021514,27.2405437/@67.0194055,27.2418164,16z/data=!3m1!4b1!4m2!4m1!3e1). Rukalla menee juhannuskallion (https://goo.gl/maps/hT7KbzRDhpj)lähelle.

Rovaniemelläpääsee nousemaan aivan Ounasvaaran huipulle päällystettyä tietä. Jos lähteeesim Jätkänkynttilän juurelta päällä olevalle hotellille niin matkaa kertyy 3kilometriä ja nousua 124 metriä (googlen linkkiä en saanut tähän toimimaan).

telipyörä
06.05.2017, 08.49
Nelostie Äänekosken pohjoispuolella 1,8 km ja 4%
https://www.strava.com/segments/12945640

Äijä
10.05.2017, 06.49
Kotikulmilla ajettavasssa Luonteri-pyöräilyssä on kiintoisia nousuja. Niitä voi vilkuilla Olli Miettisen Strava-sivulta:
https://www.strava.com/activities/369309452