above_forum

Collapse

Kestävyysurheilun perusteet

Collapse
X
 
  • Aika
  • Show
Clear All
new posts
  • maantieäijä

    #1

    Kestävyysurheilun perusteet

    Avataanpa uusi aihe kestävyysurheilun perusteille, kun asiat saattavat olla monille uusia. Tänne siis voi kertoa kestävyysurheilun perusteet. Miten, milloin ja miksi. Kp68 voi myös nyt kertoa perusteet kestävyysurheilulle.
  • kp63
    Aktiivijäsen
    • 04/2010
    • 2277

    #2
    Se mitä luvattiin, niin pidetään. Kari Pajanne KP63 eli 51v ja fillarointia keväällä 5v elikäs noviisi. SPU.n fillarivalmentajakurssi käyty, ei muuta virallista oppia elikäs noviisi tässäkin ja siis aikas tietämätön. Elikäs saa ja pitää korjata ja tarkentaa. Tällä hetkellä itteni ja neljän muun valmentaja. enkä valmenna ns OLD-school metodilla vaan termit block and reverse periodization ja polarized training ovat sovellettuna.

    Lihas supistuu energialla. Lihas on kranttu ja syö aina vaan samaa ruokaa ATP. Meillä on hätätila tms varten varastoituna tätä pikaenergiaa (sanon ite sitä akkuenergiaksi) tyypistä riippuen 6-8s. Treenamalla aikaa voidaan muutama sekuntti kasvattaa. Sitä käytetään fillaroinnissa kirissä. Kun käytät sen, niin sen lataaminen kestää noin 5min. Siksi kirharkat jne pitää tehdä niin, että palauttelet sen 5min.

    Muutoin muutamme hiilareita tai rasvaa lihakselle sopivaksi ravinnoksi. Hiilareita hapella tai hapetta (anaerobinen) ja rasvaa hapella.

    Lihassolu, keuhkot, sydän, energiaaineenvaihdunta, hermosto (aivot ei jaksa enää käskyttää, lihas ei jaksa vastaanottaa), mentaalipuoli, jäähdytys kaikki väsyvät. kestävyysurheilu on mm noiden treenaamisesta. Esimerkkinä väsymisestä, jota ei aina väsymiseksi tunnusteta on yksittäisen lihaksen kramppaaminen. "Olisin voittanut, mutta vasen etureisi kramppas". oikeasti hermosto oli väsynyt eli jätkä oli puhki. itellä krampaa joskus vatsalihas palleahengityksen seurauksena oikein pitkien lenkkien jälkeen

    keskeinen asia energiassa on, se että hiilareiden ja rasvan osuus muuttuu sykkeen noustessa. likiarvona vois heittää, että kun syke on puolet maksimista hiilareista otetaan 15% ja anakynnyksellä 90% energiasta. kestävyysurheilun yksi keskeinen harjoitustarkoitus on parantaa rasva-aineenvaihduntaa, koska hiilarit loppuu ja rasvaa riittää. Kun hiilarit on käytetty meno hyytyy, sanotaan bonkiksi. itteä rupee ensin pyörryttää, sitten tulee kylmähiki ja sykettä on vaikeaa saada edes aerokynnykselle eli myös tehot häviää.

    tästä alustuksesta saadaan jo hyvää vääntö aikaiseksi
    Last edited by kp63; 02.02.2015, 07.42.

    Comment

    • Aerkank
      Vakiovieras
      • 10/2007
      • 56

      #3
      ATP:n ja hiilareiden väliin energianlähteeksi tulee vielä kreatiinifosfaatti.

      Comment

      • supertele
        Jäsen
        • 09/2005
        • 995

        #4
        Alkujaan tämän lähetti Aerkank Katso viesti
        ATP:n ja hiilareiden väliin energianlähteeksi tulee vielä kreatiinifosfaatti.
        Juurikin näin. Tai kreatiini taitaa puskuroida ATP:tä, jolloin ATP kestää tuon 6-8 s. Kuitenkin kp:ltä ihan ansiokas alustus. Hirveesti ei vielä päästy energiantuottoreiteistä harjoittelun perusteisiin, mutta näistä on ehkä hyvä aloittaa.

        Jos saa viisastella, niin kramppaaminen johtunee enemmän suolatasapainon muutoksista ja nestevajeesta kuin hermoston väsymisestä.


        edit: lisätään vielä, että mun mielestä kp:llä on hyvä lähtökohta harjoittelun miettimiseen (lue: samanlainen kuin itselläni), eli mietitään mitä kehossa tapahtuu solutasolta ylöspäin ja miten näitä voidaan kehittää. Kotona tulee väiteltyä paljonkin treenaamisesta ja kovin paljon kuulen argumenttia, että näin ja näin pitää tehdä, koska kestävyysurheilu, mutta tarkemmat perustelut jäävät puuttumaan.


        nimim. Bio-insinööri ja huippu-urheilijan avopuoliso.

        Comment

        • kp63
          Aktiivijäsen
          • 04/2010
          • 2277

          #5
          täähän on just se viisasteluthredi. noi ravintojutut kun ymmärtää ja sisäistää, niin ymmärtää jo melkein kaiken.

          Vuoden 2012 ISM kisoissa ajoin tosi pahassa flunssassa monen eri flunssalääkkeen voimalla. kun piti lopussa nousta putkelle ja kiriin, niin kaikki lihakset lantiosta alaspäin kramppasi ja meinasin pudota fillarin päältä. Silloin oli tuollainen suolaetc kramppi. mutta yksittäisen lihaksen osalta uskon tohon uudempaan teoriaan, joka tossa tosin vain englanniksi (http://sportsscientists.com/2007/11/...amps-part-iii/)

          • Muscle contraction is initiated by a nerve, called the alpha motor neurone. The alpha motor neurone receives inputs from the higher brain areas (when you make conscious movements) as well as from the spinal reflexes
          • These reflexes are responsible for protecting the muscle against either excessive stretching or loading – they are the muscle spindles and Golgi tendon organs, respectively
          • There is evidence that fatigue causes increased firing from the muscle spindles, and decreased activity from the Golgi tendon organs
          • The net result of this change in the activity of these reflexes is that the alpha motor neuron activity is increased, and the muscle thus contracts involuntarily

          Comment

          • supertele
            Jäsen
            • 09/2005
            • 995

            #6
            Viisastellaan sitten.

            Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
            • There is evidence that fatigue causes increased firing from the muscle spindles, and decreased activity from the Golgi tendon organs
            Mikähän siellä hermosolussa saa aikaan kasvavan aktivaation, jos ei muutokset ionikonsentraatioissa?

            Comment

            • Markku Silvenius
              Veteraani
              • 04/2001
              • 5320

              #7
              Joo toi keskusteltiin jo 2007..voi hakea vaikka ketjusta "Pohjeongelmat kovassa ajossa"

              Comment

              • kuovipolku

                #8
                Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius Katso viesti
                Joo toi keskusteltiin jo 2007..voi hakea vaikka ketjusta "Pohjeongelmat kovassa ajossa"
                Mainitun ketjun ydinasiasisältö:

                "Magnesiumia saa terveestä perusruoasta aika hyvin ja krampit johtuu usein muista jutuista, enimmäkseen tottumattomuudesta kunnon käskyttämiseen kovilla tehoilla.

                Käskyttäminen on sikäli kuvaava sana että töitä tekee kaksi tasoa. Lihakset ja hermotus. Hermotus saattaa sipata ennen kuin lihastaso. Lihaksessahan se tarkoittaa maitohappojen sotkemaa aineenvaihduntaa. Hermotuksessa tarkottaa ettei jaksa käskyttää ja hermosto antaa virheimpulsseja aiheuttaen kramppeja. Siksi hermotustakin harjoitellaan = kyky pyörittää hyvin kovaa kevyesti (hermoston sytytyskapasiteetti) ja toisaalta matalalla kierrosluvulla voimalla esim. penkistä kohtalaiseen mäkeen (yhdellä sytytyksellä paljon lihasta työhön).

                Tietysti joku klossin virheasentokin voi olla kramppien takana ja aina sitä ei ole helppo määrittää esim tässä kun ihmisillä voi olla luonnostaan jalkaterät eri mittaiset ja se pitäisi huomioida tai lantio kiertyy. Jalat voi olla eri mittaiset ja taas paikat kiertyy jos ei huomioida. Jollain voi olla jalkaterät luonnostaan vaikka ihan suorassa tai varpaat sisäänpäin ja jos tähän haetaan 'hyvännäköinen' klossien asento (kannat sisäänpäin kun muillakin on..) niin jännitetään jopa huomaamatta vastaan ja siinäkin on yksi syntypaikka krampeille."

                "Satula pitää olla maantiepyörässä niin ylhäällä kuin kärsii ja klossi siinä isovarpaan tyvinivelen kohdalla mahd lähellä. Jos penkki on alhaalla niin säären lihakset ei aktivoidu kunnolla ja tehdään ylityötä heikoilla lonkan koukistajalihaksella. Tietysti kun satula reivataan oikein ylös niin se paljastaa heti kropan epäsymmetriat, no ne täytyy fiksata pois jos voi. Mutta siksihän ne lukkopedaalit hankittiin että voi käyttää säären lihaksiakin."

                Comment

                • kp63
                  Aktiivijäsen
                  • 04/2010
                  • 2277

                  #9
                  tosta löytyy tri-testin lähde ja osasuomennos : http://triathlonsuomi.com/harjoittel...emmat-krampit/

                  elektrolyyttitason muutoksella ja krampeilla on hyvä perustella elektrolyyttejä sisältävien aineiden myyntiä.

                  Comment

                  • supertele
                    Jäsen
                    • 09/2005
                    • 995

                    #10
                    Mielenkiinnolla odotan kuulevani yhden solutason mekanismin, joka selittää motoneuroneissa lisäänyneen lisääntyvän aktivaation, mutta ei liity elektrolyytteihin.

                    Comment

                    • Markku Silvenius
                      Veteraani
                      • 04/2001
                      • 5320

                      #11
                      Alkujaan tämän lähetti supertele Katso viesti
                      Mielenkiinnolla odotan kuulevani yhden solutason mekanismin, joka selittää motoneuroneissa lisäänyneen lisääntyvän aktivaation, mutta ei liity elektrolyytteihin.
                      Taitaa aika vähissä olla kun kuitenkin kyseessä sähkökemiallinen systeemi. Vetyionihan se väsyttää mutta tärkeintä olisi hiffata että treenaaminen kannattaa ja vie pidemmälle kuin se magnesium. Magnesium on vain jäävuoren huippu tai vähenevän lisätuoton laki tässä tapauksessa. Itseasiassa kalkki on vähintään yhtä tärkeä lihassupistuksen polttoaineena. Mut maitoahan ei pidä juoda koska lehmä on hidas eläin

                      Comment

                      • Markku Silvenius
                        Veteraani
                        • 04/2001
                        • 5320

                        #12
                        Tässähän alkaa olemaan kestävyysurheilun kaikki perusteet vähitellen kasassa!

                        Comment

                        • Kiovan Dynamo

                          #13
                          Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius Katso viesti
                          tärkeintä olisi hiffata että treenaaminen kannattaa
                          Nythän se Silvenius jutun murjaisi. Mitenkäs nyt sitten kaikki kiekon profiilit, golfpallokuviot kuitukiekon laipassa, maantierenkaan leveydet ja paineet, aerorungot, kaksysikuitukiekot, virtualpivotpointit, ihmeravinteet ja muut?

                          Comment

                          • Markku Silvenius
                            Veteraani
                            • 04/2001
                            • 5320

                            #14
                            Alkujaan tämän lähetti Kiovan Dynamo Katso viesti
                            Nythän se Silvenius jutun murjaisi. Mitenkäs nyt sitten kaikki kiekon profiilit, golfpallokuviot kuitukiekon laipassa, maantierenkaan leveydet ja paineet, aerorungot, kaksysikuitukiekot, virtualpivotpointit, ihmeravinteet ja muut?
                            "It's not about the bike"

                            Comment

                            • LJL
                              Vanha jäärä
                              • 05/2010
                              • 11422

                              #15
                              Alkujaan tämän lähetti OJ
                              Treenaamistakin enemmän kannattaa valita vanhempansa huolellisesti...
                              Äh, ei kannata uhrata kallista aikaansa vanhempien valitsemiseen. Itsehän olen ostanut suoraan geenikaupasta paremmat geenit (www.genetics-discount.ru), joilla ylitin itseni hetkessä eli pääsin ylikuntoon
                              -L.

                              Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa

                              Comment

                              Working...